Hetkeksi taas globaali näkökulma. Eilen ylittyi rokotuksissa (1. ja 2. kerrat yhteensä) 400 miljoonan raja (Bloomerg). Kyllä, ilman muuta rokotukset ovat keskittyneet rikkaisiin maihin. Mutta voisi vähän muuttaa erästä nyt käytettyä iskulausetta ja sanoa: "Rich lives matter". Meillä rikkaillakin on vain yksi elämä, ja arvokas.
Köyhiä kehitysmaita on muuallakin, mutta paljon Afrikassa. Mikä on Afrikan tilanne? Yleisesti, taudin leviämisessä? BBC:n mukaan tämä:
Coronavirus in Africa trackerOtetaanpa siitä ensin varmistetut tapaukset. Kumulatiivinen luku on juuri ylittänyt 4 miljoonaa. Ylen kestouutinen joka päivä kertoo saman luvun Euroopasta. Viimeinen tieto siitä, että se luku olisi (juuri, aika äskettäin) ylittänyt 40 miljoonaa. Lähde on sama: Johns Hopkins -yliopisto. Tuossa on nyt kolme nelosella alkavaa isoa lukua, mutta se on vain sattuma, enkä siitä aio yrittää repiä.
Joten tämä "taika" näyttää edelleen jatkuvan:
Kummallinen tosiasia, josta todellakin on mediassa vain vähän kerrottu:
Defying all predictions, Africa is the global COVID-19 ‘cold spot’. How come health officials and the media are not honestly exploring why?
Kerrataanpa Wikipediasta väkiluvut: Afrikka 1 308 064 000, Eurooppa 747 183 000.
Alunperin köyhään Afrikkaan tarvittavien rokotteiden määrä tuntui hengästyttävän suurelta. Mutta ehkei se tunnu enää, kun alamme tottua suuriin lukuihin myös tuolla Bloombergin trackerissa. Ja lainaan lisää itseäni:
Tuohan tietysti tarkoittaa myös, että se osatavoite, että ikäihmiset on rokotuksilla suojattu, saavutetaan Afrikassa huomattavasti vähäisemmällä rokotemäärällä kuin täällä Euroopassa ja USA:ssa. Rokotettavia olisi n. 73 miljoonaa ihmistä, kahdella rokotuskerralla tarvittaisiin siis n. 140 miljoonaa annosta. USA:ssa ja Euroopassa tuota ryhmää on yhteensä noin 200 miljoonaa.
Kun olen asiassa nyt omaksunut hyvänilman linnun roolin.
***
Tällainen julkilausuma muuten on viime lokakuussa tehty, jolla on relevanssia Afrikankin tilanteen kannalta:
Great Barrington JulkilausumaInfektiosairauksien epidemiologeina ja kansanterveystieteilijöinä meillä on vakava huoli koronavirustaudin nykyisten torjuntatoimien kielteisistä vaikutuksista ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Suosittelemme lähestymistapaa, jota kutsumme Kohdennetuksi Suojeluksi.
Tulemme sekä vasemmalta että oikealta, ja ympäri maailmaa, mutta meille on yhteistä se, että olemme omistautuneet työurillamme ihmisten suojeluun. Nykyiset yhteiskuntien sulkutoimet ovat aiheuttamassa valtavia lyhyt- ja pitkäaikaisia kielteisiä kansanterveysvaikutuksia. Näihin kuuluvat (muutaman nimetäksemme) alentuvat lapsuusiän rokotuskattavuudet, sydän- ja verisuonitautien heikentyvät hoitotulokset, vähentyvät syöpäseulonnat ja kielteiset vaikutukset mielenterveyteen, mikä kaikki johtaa tulevaisuudessa vuosien ajan suurempaan kuolevaisuuteen, ja erityisesti työväenluokka ja nuoremmat ihmiset kantavat tästä raskaimman taakan. Koulunkäynnin kieltäminen lapsilta on erittäin epäoikeudenmukaista.
Sulkutoimien jatkaminen siihen asti kunnes rokote on saatavilla aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa, josta vähäosaisimmat väestöryhmät kärsivät eniten.
Juuri Afrikkaa koskevissa uutisissa korostuu se, ettei COVID-19 maanosaa sinänsä niin paljon koettele kuin sen epäsuorat vaikutukset.
Kohdennetulla suojelulla tarkoitetaan juuri sitä, mitä minäkin epäsuorasti tuossa laskelmassani maanosien väestörakenteista. Lokakuussa ei vielä ollut tietoa siitä, kuinka nopeasti rokotteet tultaisiin saamaan käyttöön. Rokotusvastainen ei julkilausuma ole (lihav. HJ):
Kun väestön immuniteetti lisääntyy, vähenee koronavirustartunnan vaara kaikille, mukaan lukien haavoittuville riskiryhmille. Tiedämme että lopulta kaikissa väestöissä saavutetaan laumaimmuniteetti eli se taso tartunnoissa, jossa viruksen kierto stabiloituu, ja että stabiloitumista voidaan auttaa rokotuksella, joskaan se ei ole edellytys laumaimmuniteetin saavuttamisessa. Tavoitteemme tulee näin ollen olla kuolevaisuuden minimointi ennen kuin laumaimmuniteetti saavutetaan.
Kaikkein myötätuntoisin lähestymistapa, joka tasapainottaa riskit ja hyödyt laumaimmuniteettiin saavuttaessa, on antaa niiden elää normaalisti, jotka ovat pienimmässä riskissä kuolla, jotta he voivat luoda väestöön immuniteettia virukselle luonnollisen koronavirustartunnan avulla, samalla kun suojelemme suurimmassa vaarassa olevia. Me kutsumme tätä Kohdennetuksi Suojeluksi.
Nyt kun rokotteet ovat käytössä, kaikkein nopein tapa laumaimmuniteetin saavuttamiseksi luultavasti ovat rokotukset. Vai olisiko siinä juuri ero Euroopan (EU:n) ja Afrikan välillä? Täällä rokotuksilla saavutettava laumaimmuniteetti siintää jo aika lähitulevaisuudessa (vaikka em. hallitukset Astra-Zeneca -sekoilullaan yrittävät siirtää sitä kauemmas!). Afrikassa ei. Siellä suositeltavin politiikka voisi olla juuri se, että yritettäisiin (kohdennetusti) suojella riskiryhmät rokotuksin. Ja muutoin yritettäisiin minimoida yhteiskunnalliset haitat. Ja "annettaisiin palaa". Ei yritettäisi mimimoida tarttuvuuslukuja.
