Luomun vienti ja tuonti

[Heikki Jokipii]

Myös maaseutuverkostossa on Pro Luomun tapaan Suomen luomuviennin suhteen tällaista virallista optimismia:

Ilmastoviisaille premium-elintarvikkeille markkinamahdollisuuksia GCC-maissa

Laihosen yritys on tuonut pohjoismaisia elintarvikkeita GCC-maihin jo vuodesta 2016. GCC-maihin lukeutuu Arabiemiraattien lisäksi Saudi-Arabia, Qatar, Bahrain, Oman ja Kuwait.

Markkinoinnin mahdollisuuksista kertoo esimerkiksi korkeatasoisten hotellien ja ravintoloiden määrä: yksin Dubaissa on lähes 100 viiden tähden hotellia ja noin 300 fine dining -ravintolaa. Abu Dhabissa fine dining -ravintoloita on 25 ja muissa Emiraattien pohjoisosan kaupungeissa yli 20.

“Kiinnostusta löytyy varmasti premium-tason, puhtaille ja korkealaatuisille elintarvikkeille. Sellaisia ovat esimerkiksi juuri Pohjoismaissa tuotetut, metsästä ammentavat ilmastoviisaat elintarvikkeet ja luomutuotteet”, Laihonen sanoo.
[..]
“Niinpä suomalaistuotteillekin on tilaa GCC-maiden Ikeoissa. On tärkeä myös ymmärtää, että Ikeoiden ruokaosastot mielletään premium-tason myymälöiksi, ei miksikään bulkkitavaran jakelijoiksi. Niihin on tulossa myös erilliset luomu-osastot”, Laihonen sanoo.
[..]
“Merkillepantavaa on myös Carrefourien luomuosastot. Vielä 2015 luomutuotteita oli esillä kymmenisen hyllymetriä, nyt luomuhyllyjä on jo 200 metriä.”

Luomu kiinnostaa erityisesti nuorempia ja edistyksellisiä kuluttajia. He arvostavat nimenomaan Pohjoismaiden puhtaita ja korkeatasoisia tuotteita. Vaikka upporikkaita, joille hinnalla ei ole mitään merkitystä, asuukin Arabiemiraateissa paljon, keskiluokkakin katsoo nyt hintaa.

Ilman optimismia ei tietysti mitään yritetä. Mutta täältä yrittämättömältä laidalta vo jupista, että onhan noita luomuviennin huikeita näkymiä ollut. Jotka ovat päättyneet kuin... kuin... kananlento.

[Heikki Jokipii]

Uudet perusluvut:

Suomi vahvistaa asemaansa ruoan viennissä – kärjessä erityisesti maitotaloustuotteet

Ulkomaankaupan tuoreiden tilastojen mukaan elintarvikeviennin arvo pysyi vuonna 2023 korkealla 2,2 miljardin euron tasolla, Elintarviketeollisuusliitto (ETL) kertoo. Vuoteen 2019 verrattuna kasvua oli 23 prosenttia eli 450 miljoonaa euroa.

Viennin määrä on viime vuosien aikana hieman vähentynyt, joten kasvu on tullut pääosin jalostusasteen ja hintojen noususta.

Vuoteen 2022 verrattuna viennin arvo laski hieman vuonna 2023, mutta määrä kasvoi. Viljan määrä kasvoi viime vuonna huomattavasti sekä arvolla että määrällä mitattuna. Vaihtelu selittyy ETL:n mukaan satotilanteella, sillä hyvän satokauden jälkeen viedään enemmän.

Luomun viennistä tämä lienee viimeisin tieto:

Luomun vienti

Suomen luomuelintarvikeviennin arvo oli 59 miljoonaan euroa vuonna 2022. Arvio perustuu Pro Luomun luomuelintarvikkeita Suomesta vieville yrityksille tekemään kyselyyn.

Luomuviennin osuus siis n. 2,7 %. Sitä edellisestä kehityksestä Pro Luomu pystyi kertomaan näin:

Suomen luomuvienti tuplaantui kahdessa vuodessa (2021)

Mutta kun lähtökohta oli pieni, tuon enempää se ei näkynyt. Mikä sen pitäisi olla? No, eikö sen pitäisi olla jossain lähempänä luomuviljelyn osuutta peltoalasta? Siis jotain n. 12 – 13,7 %?

[Heikki Jokipii]

Tänä vuonna, tänä keväänä Pro Luomu ei ole julkaissut erillisartikkelia luomuviennistä. Mitä se sitten merkitseekään. Mutta olemme täysin riippuvaisia Pro Luomusta noiden tietojen suhteen. Lukella ei ole tietoja erikseen luomuviennistä.

Sama juttu luomutuonnin kanssa.

Tämän kyselyn varassa mekin:

Suomen luomuelintarvikeviennin arvo oli 59 miljoonaan euroa vuonna 2022. Arvio perustuu Pro Luomun luomuelintarvikkeita Suomesta vieville yrityksille tekemään kyselyyn.

Jos se tänä vuonna tehdään.

[Heikki Jokipii]

MT nosti yksittäistapauksen esiin:

Luomuruuan valmistajista nousee ruokaviennin tekijöitä – jopa 80 prosenttia tuotannosta vientiin

Laadukkaat raaka-aineet ja pitkäjänteinen työ premium-tuotteiden eteen poikivat sekä uusia kontakteja että ulkomaisia asiakkaita.
Tilaajalle

Me haluaisimme nähdä kokonaisuuden tuoreet prosentit.

[Heikki Jokipii]

MTK luomusivullaan tyytyy (2023) tähän:

Katsaus luomutuotantoon ja -markkinoihin

Luomutuonti ja -vienti

Luomun tuonti EU:n sisämarkkinakaupasta ei ole dataa. Suomalaisesta elintarvikeviennistä 3 %. Suurin vientituoteryhmä oli 40 % osuudella myllytuotteet. 

Suomalaisia luomutuotteita vietiin vuonna 2022 lähes 60 miljoonalla eurolla. (pl. alkoholijuomat). Vuoteen 2020 verraten määrä on arvoltaan kasvanut kolmella miljoonalla. Suomalaisten luomutuotteiden vientimaiden kärkiviisikko koostui Saksasta, Ruotsista, Alankomaista, Yhdysvalloista ja Etelä-Koreasta. Luomutuotteita viedään Suomesta käytännössä kuitenkin yli 40 maahan. 

Luomuohjelma 2.0 tavoitteena on kasvattaa viennin arvoa 100 miljoonaan euroon vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen nykyisestä tasosta edellyttää merkittävää panostusta kasvuvauhtiin. 

(lihav. HJ)

Vaikka yleensä MTK "repii pelihousunsa" ruokatuonnin kohdalla. Ja epävirallisesti tiedämme, että osuus on luomussa hyvin korkea. MTK Pro Luomun jäsenenä voisi vaatia tuoreen tiedon julkistamista.

[Heikki Jokipii]

Mutta olisiko meidän jo aika "repiä pelihousumme" tästä:

Tästä huomauttaminen meinasi unohtua:

Sen voi välittömästi huomata, että luomun tuonnista ei tänäkään vuonna kerrota (vrt. juuri edellä). Vaikka kaikki tietävät, että sillä on luomussa Suomessa hyvin merkittävä asema. Ja Pro Luomulla — koska kaupan keskusliikkeet ovat sen jäseniä — varmasti mahdollisuus kerätä siitä tarvittava tieto. Se saattaa olla jo kerättynä. Mutta sitä ei julkisteta.

Mutta eipä unohtunut, siinä se nyt on. Pro Luomulla oli taas erinomainen mahdollsuus tarkastella luomutuontia. Jonka se taas jätti käyttämättä.

Kun se on jopa puolittain luvattu:

Jatkoehdotuksena tähän tein siis 11.07.22 myös erikseen ehdotuksen tuonnin osuudesta (luomumyynnissä) kertomisesta Pro Luomun raporteissa. Myös siihen saatiin sanoisinko myönteinen vastaus:

Kiitos palautteestasi, otamme palautteet huomioon toimintaa suunnitellessamme.

Siinä oli mukana ehdotus, ettei odotettaisi seuraavaa Luomu Suomessa -pakettia. Vaan julkaistaisiin asiasta erillisartikkeli jo nyt. Saa nähdä, toteutuuko. 

Jos muutosta ei tapahdu, niin esimerkiksi yleisökirjoituksena Maaseudun Tulevaisuuteen?