Ruralia-intstituutti lähtee tähän mukaan:
Ruralia-instituutti
@Ruralia_UH
Hirvenlihalla olisi mahdollisuuksia nousta kuluttajien hamuamaksi ekolihaksi, mutta kaupallistamisen tiellä on monta mutkaa. Tutkimusartikkelissa hahmoteltiin hirvenlihalle potentiaalisia kuluttajaryhmiä. Lue tiedeuutisemme aiheesta 👇 #metsästys #riista
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ruoka-ja-ravitsemus/hirvenlihalle-olisi-suomessa-potentiaalisia-markkinoita
https://twitter.com/Ruralia_UH/status/1641014337895555074Ihan hyvä yritys, mutta matematiikka, jota myös joskus tieteeksi sanotaan, potkii vastaan. Tuota lihaa saadaan vain määriä, joissa "kuluttajat" edelleen ovat hyvin pieni ryhmä heistä. Vaikka tällaiset esteet ylitettäisiinkin:
Artikkelissa tutkitaan myös sitä, miten kuluttajien asenteet metsästystä kohtaan vaikuttavat siihen, kiinnostaako hirvenliha kuluttajaa vai ei.
– Mietimme, voisiko riistaliha kiinnostaa niitä kuluttajia, jotka ajattelevat ympäristövastuuseen, eettisyyteen ja ekologisuuteen liittyviä asioita. Tämä porukka voi kuitenkin samalla olla metsästysvastaista esimerkiksi eläinoikeussyistä. Mietimme, kumpi heillä on vahvempi näkökulma, taustoittaa artikkelin pääkirjoittaja Anne Matilainen Ruralia-instituutista.
Tässä on WWF-tyyppistä "romanttista" ajattelua, mutta myös se matemaattinen fakta:
Tutkijat näkevät hirvenlihalla mahdollisuuksia näyttäytyä ekolihana, joka ei tuota kasvihuonepäästöjä tai kuluta peltopinta-alaa. Riistakeskuksen mukaan lihaa saadaan Suomessa vuosittain yli 8 miljoonaa kiloa ja sen markkina-arvoksi on arvioitu 85-90 miljoonaa euroa vuonna 2014.
Eli sitä lihaa saadaan suomalaista kohti vuosittain n. puolitoista kiloa (ja lihankulutus henkeä kohti pysyy vuodesta toiseen siinä 80 kilon seutuvilla). Eikä hirvikantaa ole muista syistä mahdollista kasvattaa. Jolloin jonkinlaista elitismiä tuo hanke kuitenkin väistämättä on.