Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Muuntogeeninen Bt-munakoiso antaa lähes 100% suojan kasvin pääasiallista tuholaisia vastaan:

https://scienceblog.com/484867/bt-eggplant-close-100-effective-controlling-pests/

Mitä siinä säästetään:

Eggplant is one of the most important vegetable crops in the Philippines, but currently the only way to control FSB is by the use of broad-spectrum insecticides. “Research has shown that farmers spray between 20-70 times over the growing season in the Philippines for control of FSB,” said Anthony Shelton, Cornell University international professor of entomology and one of the authors on the paper. “With the pest control offered by Bt eggplant, these sprays can be eliminated.”

[Heikki Jokipii]

Tällainen muuntogeeninen vuohi ja sen lapsia ripulilta suojaava maito on kehitetty ...

http://undark.org/article/gmo-goats-lysozyme-uc-davis-diarrhea/

... mutta se ei ole saanut tarpeellista lupaa ja hyväksyntää, jotta se olisi päässyt käyttöön.

[Jarrumies]

Tässä eilisessä 7.7.16 Ajantasan radiolähetyksessä Teeri kertoo hyvin GM:stä. Katajajuurelta kannattaisi kysyä tarkemmin hänen luomuväitteistään ja erityisesti luomupeltojen valumista. Hän ei taida tuntea uusinta ruotsalaistutkimusta:

Geenimanipulaatiosta kiistellään yhä
Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen professori Teemu Teeri. Ruoka ja ympäristö, vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta
http://areena.yle.fi/1-3477105

[Heikki Jokipii]

Tämä kehitystyö, jossa rypsiöljyyn pyritään saamaan niitä sydämelle hyviä omega 3 -rasvahappoja, niitä, joita nyt on käytännössä vain kaloissa, ilmeisesti etenee:

Scientist develop ‘biofortified’ canola seed for production of oil with heart-healthy fats

Mitä kalastuksen tilaan tulee, niin asia on tällä tavalla kahtaallinen:

Kalaa syödään ennätyspaljon, ylikalastus yhä ongelma

Ravitsemuksen kannalta tuo on hyvä juttu, mutta huolta siis asiassa on.

Toisaalta olen saanut tiedon, että viljeltyjen kalojen osuus olisi (globaalisti) nyt ensi kerran ylittänyt luonnonkalojen osuuden ihmisten ravinnossa. Jos kuitenkin viljelykalaa ruokitaan meristä pyydetyllä rehukalalla, siinä tavallaan vain siirretään ongelmaa. Tuo GM-rypsi voisi olla aito ratkaisu asiassa.

[Heikki Jokipii]

Tässä tarinaa siitä, miten kaupan tomaatteihin voitaisiin saada biotekniikkaa hyödyntäen maku takaisin ...

Why tomatoes taste bad, how biotech could revolutionize a ‘lost’ fruit—and why you may never eat one

... ja sitten surumielistä analyysiä siitä, miksei niin ehkä (koskaan) käy. Erityisesti ei Euroopassa.

[Heikki Jokipii]

Kasvien kääpiökasvuisuuteen johtava biologinen mekanismi on keksitty (Science Daily):

Mechanism tied to plant height discovered

Tuossa ei vielä kerrota keksinnön soveltamisesta, mutta kerrotaan, mihin sitä voisi soveltaa: tärkeimpänä tietysti lajikkeet, jotka eivät tuhlaa resurssejaan korren kasvattamiseen, vaan kasvattavat enemmän jyviä.

Viitataan Vihreään vallankumoukseen, jonka menestyksen eräänä salaisuutena olivat juuri tällaiset kääpiövariantit. Silloin ne saatiin aikaiseksi perinteisellä jalostuksella, mutta nyt olisi asiaa mahdollista edistää myös geenitekniikalla.

[Heikki Jokipii]

Tässä on kuvaus siitä, miten em. asiassa on edetty tavanomaisella jalostuksella:

Ohra on niin lyhyttä, että "pulukin joutuu nokkimaan polvillaan" – Viljojen korret ovat lyhentyneet kovaa vauhtia

Mutta nyt siinä sitten ovat myös nuo uudet keinot tulossa käyttöön.

Onko kehityksen hintana se, että viljapellot eivät enää koskaan lainehdi samalla tavoin kuin ennen?

– Ei ihan samalla tavalla. Kaura ja vehnä kyllä. Myös ruispellot lainehtivat aika nätisti, Schulman sanoo.

Siinä sitten varmaan olivatkin ne viljalajit listattuna, joihin jatkossa tuota geenitekniikkaa sovelletaan. Ellei tuota esteettistä elämystä sitten arvosteta niin, että tästä luovutaan.

Ja elleivät nämä houkutukset sitten viettele viljelijöitä:

Maanviljelyn jätevirrat

Jos nyt alamme maksamaan tukiaisia ja näin luomaan arvoa maanviljelyksen “jätteille”, luomme kannusteen kääntää kelloa taaksepäin. Kun oljenpolton voitot taataan, luodaan automaatti, joka tuottaa yhä enemmän olkia ja vähemmän ruokaa. Tämä ei tapahdu välttämättä muuttamalla viljelysmaa bioenergiaplantaasiksi vaan siirtymällä enemmän olkea tuottaviin lajikkeisiin.

Tämä sen sijaan ei taida enää houkuttaa ...

Schulmanin mukaan vanhassa maailmassa maatiloilla sekä pidettiin karjaa että viljeltiin. Tuolloin pitkät korret otettiin talteen, koska niitä voitiin hyödyntää karjanhoidossa. Tuolloin viljat tuottivat vähemmän satoa, joten korsi kesti eikä mennyt lakoon.

... koska karjan ruokinnassa ei näitä olkia enää suosita, ne eivät ole kyllin "tuhtia" ravintoa, jolla saataisiin nykyaikaisia tuotantotuloksia.

[Heikki Jokipii]

Mädäntymätön tomaatti? Artikkelissa on vähän historiaakin:

No rotten tomatoes—Can genetic engineering help create a tastier but still hardy fruit?

***

Tyytymättömälle teatteriyleisölle täytyy sitten tietysti kehittää uusia välineitä mielipiteensä kertomiseen. 

[Heikki Jokipii]

Bangladeshin muuntogeenisen munakoison menestys[tarina] on tuhoamassa GMO-vastustajien "kertomuksen":

Bt Brinjal – Destroying the Anti-GMO Narrative

Yksityiskohdat artikkelista, tässä kuitenkin ote johtopäätöksestä:

Bt Brinjal seems to be an incredible success, improving yield and reducing pesticide use. This is good for both the health and the profits of poor farmers in the developing world.

Rigid anti-GMO ideology (and in some cases, ironically, corporate interests of the organic lobby) makes this an inconvenient reality. Once GM technology starts to show its true potential, anti-GMO propaganda is in trouble. The public will also learn that GMOs are not toxic.

Kirjoittaja on siis sitä mieltä, että fanaattisten GMO-vastustajien hurjat synkät ennustukset kääntyvät lopulta (mm. tällaisten tapausten myötä) itseään vastaan. Vaikeuksiin ei joudu GMO-viljely, vaan näiden kriitikkojen yleinen uskottavuus.


PS. klo 14: Eipä silti, kun nämä fanaatikot uskottavuutensa menettävät, eivät he välttämättä sitä edes itse huomaa.

[Heikki Jokipii]

Nyt myös nämä sovellukset ovat tulossa vauhdilla esiin:

Taivaisiin räjähtävä metsä – geenidoping saa puut kasvamaan vimmaista vauhtia ja voi mullistaa metsätalouden

Kiinittäkää huomiota siihen, miten tuossa puhutaan myös Suomen metsätaloudesta, vaikka todetaankin, miten mahdollisuudet - ja kiinnostus - tropiikissa saattavat olla suurimmat.

Jos tässä nyt luomuväki tällä välillä saa kaikki Suomen metsät sertifioitua luomukeruualueiksi, miten käy sitten, jos GMO-puu täällä osoittautuukin hyväksi ratkaisuksi? Ei kai luomualueeksi voi hyväksyä sellaisista puista koostuvaa metsää, vai voiko?  Mutta erityisesti nopeakasvuinen puu voisi kyllä uudestaan tehdä ajankohtaiseksi myös metsän lannoituksenkin?

Joka tapauksessa tämä on hyvä asia ...

Puuaineksen kasvunopeus siis lähes kaksinkertaistui siitä, mitä se on normaalisti. Jos temppu pystyttäisiin tekemään talousmetsissä, puut saavuttaisivat korjuukypsyyden puolet lyhyemmässä ajassa kuin nykyään.

... sillä se yhä pienentäisi sitä aluetta, jonka ihminen ottaa koskemattomasta luonnosta omaan käyttöönsä.

Sillä oletuksella tietysti, että noita keksintöjä sitten sovellettaisiin juuri talousmetsissä, rajatuilla 'puuplantaasheilla". Ja sillä oletuksella myös, ettei kaikkea tuota hyötyä päätetä ulosmitata, ja laajentaa metsien hyödyntämistä (bioenergiasta ja sen problemaattisuudesta on täällä ollut jo puhetta).

[Heikki Jokipii]

Linkkaamme - ja hyväksyvästi - tähän Jakke Mäkelän esitykseen eli diasarjaan:

GMO JA LUONNONSUOJELU: TOISENLAINEN NÄKÖKULMA

[Heikki Jokipii]

Kumman ujosti Maaseudun Tulevaisuus kertoo tästä hankkeesta:

Tanskalaistutkijat jalostavat superruohoa: Lehmä tuottaisi enemmän maitoa ja vähemmän metaania

Kun taas GLP kertoo reilustti, että GMO:ista on kyse:

GMO grass could cut methane emissions from cows, improve milk yield

Sikäli kuin totta, varsin häkellyttävä keksintö vihreiden kannalta: voidaanko tuota vastustaa, jos se ehkäisee ilmaston lämpenemistä?

Tästä vielä tarkempaan selostukseen asiasta:

http://www.newser.com/story/232383/super-grass-to-reduce-methane-emissions-from-belching-cows.html

[Heikki Jokipii]

Kovin nopeasti ei tuo superruoho ole kyllä tulossa käyttöön, 7-8 vuodesta puhutaan. Arviossa on varmaan kyllä mukana byrokratiaankin kuluva aika?

Mutta kun se tulee, esille varmaan tulee kysymys, miksei Suomeenkin ostettaisi sen siemeniä. Jos se vielä metaanivähennysten lisäksi ruokkii lehmätkin paremmin? Luultavasti tuo lajike kasvaisi täälläkin?

Paine tietysti kasvaa Suomen omien sovelluksienkin osalta. Jos Tanskakin noin, miksei Suomikin? Edellä on jo hahmoteltu niitä kohteita, joihin voisi ja pitäisi GMO-tekniikkaa käyttää.  Tutkimuksen myötä kohteita varmasti keksittäisiin  vielä rutkasti enemmän.

[Heikki Jokipii]

Mitä tapahtuu jatkossa muuten Virossa? Ei välttämättä mitään, mutta sillä voi olla vaikutusta, että Viron presidentiksi valittu Kersti Kaljulaid on valmistunut Tarton yliopistosta pääaineenaan geeniteknologia.

[Heikki Jokipii]

Tässäpä tämä rouva visioi vielä meitäkin reippaammin geenitekniikan mahdollisuuksista Suomessa:

Yksimahainen lehmä lypsää mustikkamaitoa

Huomion arvoista tämäkin:

Juttu on julkaistu MT:n satavuotisjuhlalehdessä 26.10.

Kuten se, että tämä Diana Selkälä on Maatalous-metsäylioppilaiden liiton puheenjohtaja.

Mitä tähän tulee ...

Kuluttajia moinen meno ei juuri hetkauta, koska he ovat tulevaisuudessa vieraantuneita luonnosta ja eläimistä.

... niin noin on oikeastaan jo hyvin pitkälle  nykyisin. Ja juuri siksi he nykyisin - ainakin haastatteluissa - kannattavat - luomua!

Ehkä tämäkin on tarpeen (lihav. HJ) ...

Geenien muuntelu on tätä päivää, eikä se tulevaisuudessa häviä minnekään. Menetelmä ei kuitenkaan räjähdä hallitsemattomasti käsiin, vaan sitä valvoo oma järjestö.

... vaikka minusta kyllä EFSA voisi riittää? Ainakin, jos sitä kuunneltaisiin.