Tuottava Maa Turvattu Luonto
Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 04.01.09 - klo:13:12
-
FAO:n uutisen mukaan näin on käynyt, noin 40 miljoonaa ihmistä lisää on taas liitetty nälkäisten suureen "armeijaan". Lähdimme jostan 800 miljoonasta pari vuotta sitten. Sekin on hirvittävä määrä, mutta että yhä lisää?!!
Miten näin on voinut tapahtua, kun meillä on FAO, kansainvälinen yhteisö muutenkin, neillä on tietoa, taitoa ja resursseja?
Tämä, kuten uutisessamme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=60) todetaan, käänne huonompaan suuntaan on ennen näkemätön (maailmansodat ehkä unohtaen)!
Keskustelu siis näin avattu.
Erääseen syyhyn (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=96.0) täällä onkin kyllä jo vahvasti viitattu.
***
Erilaisista teorioista sen suhteen, miten asian voisi, miten se pitäisi ja miten sitä ehdottomasti ei pitäisi hoitaa kuntoon, ei myöskään muuten tunnu olevan puutetta ....
-
Eräs lähtökohta, josta asiaa voisi yrittää lähteä "purkamaan", voisi olla täältä löytyvä maailmanlaajuiden nälkäindeksi vuodelle 2008:
"Global Hunger Index". (http://www.welthungerhilfe.de/3296.html)
Isojen maiden kohdalla tarvitaan tietysti tarkempaa jakoa, jollainen löytyy esim. Intian kohdalta täältä:
Comparison of Hunger Across States (http://www.ifpri.org/pubs/cp/ishi08.asp) *)
Mutta selväähän tietysti on, että nälän maantieteellisesta jakautumisesta voi päätellä vain jotain, ei välttämättä paljon.
____________________________
*) Hupaisaa on, että tästäkin asiasta Saksassa kerrottaessa (http://dwelle.de/southasia/South_Asia/1.234552.1.html) täytyy haastatella Vandana Shivaa, vaikka kyse on IFPRIn raportista, ja IFPRI ei varmasti ole missään tekemisissä Shivan kanssa.
”Iris Schoeninger is the coordinator of development policy at the Bonn-based Welthungerhilfe aid agency, one of the organisations involved with compiling the index.
“The ranking was made for 17 states, where more than 95 percent of the Indian population live and in 11 of the states, the situation was very alarming, particularly in Madhya Pradesh. Punjab, Kerala and Haryana are also very serious. We have no states where hunger is low or moderate.”
(lihav. HJ)
Nythän noissa lihavoiduissa osavaltioissa tämä “serious” tarkoitti, että ne ovat pärjänneet suhteessa hyvin, tilanne ei ole “alarming”, niissä tilanne on Intiassa parhaiten, muut osavaltiot taas ovat siltä väliltä (eli juuri "alarming"-tilassa).
She [Shiva] also finds fault with India’s agricultural policy: “The agricultural model that was introduced in the name of the ‘Green Revolution’ was actually a hunger-creating model.
Mutta kuinka ollakaan, tästä lähteestä (http://ideas.repec.org/a/agl/nearer/v28y1999i1p57-64.html) saamme tietää, että juuri Madhya Pradeshiin ”vihreä vallankumous” on vaikuttanut suhteellisen vähän, paljon vähemmän kuin Haryanaan!
(Ei, en sano, että asian analyysi on tällä selvä, ei, mutta sanon, että tällä on selvä, että Shivan analyysi on metsässä.)
-
(Ei, en sano, että asian analyysi on tällä selvä, ei, mutta sanon, että tällä on selvä, että Shivan analyysi on metsässä.)
Nyt en ymmärrä, kaikki linkit kertoivat samaa asiaa, yksi osavaltio on nälkätilanteeltaan pahin, Madhya Pradesh. Missään muussa osavaltiossa tilanne ei ole yhtä paha. Mitään muuta en nähnyt väitettävänkään ... eli siis tarkkaan ottaen, missä kohtaa Shivan analyysi menee metsään?
-
Vaikka tiedänkin olevani joskus hoksottimiltani hidas, en uskonut ihan näin hidas olevani ...
(Ei, en sano, että asian analyysi on tällä selvä, ei, mutta sanon, että tällä on selvä, että Shivan analyysi on metsässä.)
Nyt en ymmärrä, kaikki linkit kertoivat samaa asiaa, yksi osavaltio on nälkätilanteeltaan pahin, Madhya Pradesh. Missään muussa osavaltiossa tilanne ei ole yhtä paha. Mitään muuta en nähnyt väitettävänkään ... eli siis tarkkaan ottaen, missä kohtaa Shivan analyysi menee metsään?
eli ajatuksena varmaankin oli, että jos vihreä vallankumous (oletetusti Shivan mukaan) huonontaa viljelijän mahdollisuuksia elantoon, niin miksi vähemmän vihreä Madhya Pradesh kärsii enemmän nälästä.
Lähde jossa kerrotaan vihreästä vallankumouksesta perustuu tutkimukseen monokulttuurisella vehnällä (http://ageconsearch.umn.edu/bitstream/31488/1/28010057.pdf) jolla viljelytavalla ei siis ole mitään tekemistä sen kanssa minkä puolesta Vandana Shiva puhuu. Tutkimuksen tulosta ei siis voi soveltaa Vandanan puolustamien periaatteiden kumoamiseen. Toiseksi, vihreällä vallankumouksella tutkimuksessa tarkoitetaan teknistä vallankumousta. (boldatut sanat ovat myös linkki mainittuun tutkimukseen)
Ensimmäisessä kappaleessa sanotaan:
A country like India, which is overpopulated and has a large proportion of its population engaged in farming, must necessarily depend upon technological progress, in particular of the type associated with the Green Revolution, for food security.
Tutkimuksessa etsitään vastausta kysymykseen: kuinka tilojen koot ja teknistyminen vaikuttavat tuotannon tehokkuuteen (vehnän viljelyssä)?
Vanhojen tutkimusten mukaan Intiassa tilojen koolla ja tuottavuudella on negatiivinen korrelaatio. Voinee olettaa, että Vandana perustaa käsityksiään näihin tutkimuksiin. Länsimaissa teollisuuden monta kertaa katsotaan toimivan tehokkaammin suurissa yksiköissä. Mutuna sanoisin, että silti monet pienet firmat tuntuvat toimivan huomattavasti tehokkaammin kuin suuret. Suuruudessa on ekonomiset etunsa tietyissä tapauksessa, pienuudessa omat etunsa. Maanviljelyssä taasen ... mainittu viittaus intialaisiin tutkimuksiin osoittaa, ettei asia ole ihan yksioikoinen.
Kuten olettaa sopii, tutkimuksen mukaan suurilla tiloilla tuottavuus on parempi, mikä ei sinänsä ole yllätys, koska vehnän viljely ehkä sopii suurina yksiköinä viljeltäväksi, paremmin kuin moni muu lajike. Vandana Shivahan puolustaakin monikulttuurisuutta viljelyssä, ei yhteen viljelykasviin keskittymistä vaan useiden eri kasvilajien kasvattamista samoilla aloilla, rinnakkain, lomittain. Viljelymenetelmä on siis täysin erilainen, eikä vehnänviljelystä saatuja tuloksia tietenkään voi soveltaa.
Tutkimuksen huomautuksissa numero 3 sanotaan:
It is worth noting that when we calculated correlation coefficients between farm size and output per acre for this sample of farms, no clear pattern was discernible.
On merkillepantavaa, että laskettaessa korrelaatiokertoimia tilojen koon ja eekkerikohtaisen tuotannon suhteen otannan tiloilla, ei selvää kaavaa ollut havaittavissa.
Huomautus koskee lausetta:
We estimated stochastic production frontiers for both states and technical efficiency, its determinants and its relation with farm size at the level of individual farms.
Arvioimme satunnaisia tuotannon rajoja/rajoituksia (?) molemmissa osavaltioissa sekä teknistä tehokkuutta, tehokkuutta määrääviä tekijöitä ja tehokkuuden suhdetta tilan kokoon yksittäisillä tiloilla.
Hehtaarisadossa mitään korrelaatiota ei siis ollut. Se vihreästä (lue teknisestä) vallankumouksesta tämän tutkimuksen valossa, vehnänviljelyssä intialaisittain.
-
En kaikkea jaksa tuosta lukea, mutta minun mielestäni sekä historia että tilastot ovat poikkeuksetta osoittaneet: kun mukaan saadaan koneet, lannoitteet ja tuholaisten (ml rikkakasvit) torjunta, on nälälle saatu sanoa heippa. Viimeksi Kiinassa, mutta milloin Afrikassa: http://mattipekkarinen.net/faolan.xls
Matti
-
Tämä ei ole Horizontalin oma vika - vaan koko tämän vihreää vallankumousta kritisoivan liikkeen yhteinen helmasynti: kun yritetään puhua aidasta, he siirtävät - aivan tyypillisesti, aivan säännönmukaisesti - keskustelun aidan seipääseen.
Eli tähän tilojen kokoon - jolla ei ole mitään tekemistä viljelymenetelmien kanssa!
Intiassa olisi ollut jopa toivottavaa, että tilakoko olisi kasvanut siitä noin hehtaarista parista, joita suurin osa viljelijöitä viljelee – ja ylimääräväki olisi siirtynyt kaupunkeihin, teollisuuteen. Mutta näinkään ei ole tapahtunut, kuin vasta viime aikoina. Intian maalaisväestöstä (60% koko väestöstä) valtaosa viljelee tällaisia pientiloja. Pientiloja? - ei, mikrotiloja! (Vertailukohdaksi vaikka suomalaisten luomutilojen keskimääräinen n. 40 hehtaarin koko!)
Tämä on tilanne myös Madhya Pradeshissa (http://www.mp.gov.in/spb/annualplan/ap1999-2000/CHAPTER3.HTM) - joka ei itsessään kovin tue ajatusta, että pieni tila olisi ratkaisu tuottavuuteen ja nälän poistumiseen.
Mutta aivan varmasti tästä yhdestä hehtaaristakin saa enemmän tuottoa modernein menetelmin, ja on saatu, siellä Intiassa. Se ei ole kiinni hehtaarimäärästä. Kuten ei geenivallankumouksessakaan.
(Linkki asiaan on valitettavasti palvelinkatastrofimme myötä kadonnut, mutta tämä on totinen tosi:)
Siinä 5 vuotta sitten Intian MTK:ta vastaava järjestö kyllästyi Vandana Shivan suurellisiin väitteisiin, ja esitti hänelle selkeän haasteen, vedon:
hänelle annetaan 10 eekkeriä maata jokaikisestä osavaltiosta tuottavuusväitteittensä todistamiseksi.
Kuten lukija arvata saattaa, Shiva ei ottanut haastetta vastaan.
***
Sinänsä on ihmetyttävää, että Intiassa on nälkää, jos maa on kokonaistuotannosta laskien omavarainen. Vihreän vallankumoksen jälkeen, joka triplasi ruokatuotannon.
Kun otin nämä Intian osavaltiot esille, fundeerasin juuri sitä, että löytyykö vastaavia lukuja kuin Matin yllä olevasta taulukosta näistä osavaltioista, erikseen. Jotta asiaa voisi vähän paremmin ymmärtää.
Se taas ei ole ihmetyttävää, jos Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on nälkää, jos alue ei ole kokonaistuotannosta laskien omavarainen. Jossa ruoan tuotantomäärät ovat joissakin maissa jopa laskeneet.
-
Hiukan muuten ihmetyttää.
Miten Intiassa voi olla tämän nälän kanssa niin huonosti ylipäänsä, kun siellä sen enempää yleinen kuolleisuus kuin lapsikuolleisuuskaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Infant_mortality) ei ole kehitysmaaksi kovin korkea. Ja odotettavissa oleva elinikä on koko ajan reippaassa nousussa.
Päinvastoin kuin Afrikassa – jossa toki on tämä AIDS, malaria ja muutkin taudit.
Mutta kuitenkin, miten nämä nälän ja muun kurjuuden mittarit on globaalisti ”kalibroitu”? Kuolleisuus on helppo kalibroida, mutta mitä mahtaa tarkoittaa ”aliravitsemus” eri maissa?
Intiassa saattaa monella olla nälkä, mutta ihan matemaattisesti nälkään kuolee näistä väitetystä 200 miljoonasta väistämättä näin hyvin harva, jos keskimääräinen elinikä kuitenkin "kohisten" nousee.
Mutta Afrikassa kuollaan. Ihan näkäänkin.
Paitsi Malawissa (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=45). Johon taas odotetaan muhkeaa satoa:
Minister: Malawi set for another bumper harvest of maize in 2009 (http://www.apanews.net/apa.php?page=show_article_eng&id_article=85441)
(Paitsi, että Malawissa lähdetään niin matalalta tasolta, että siellä sitten kuollaan nuorena muuten, vaikkei enää nälkään kuoltaisikaan)
-
Paitsi Malawissa (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=45). Johon taas odotetaan muhkeaa satoa:
Odotetaan ...
Varmasti joka puolella maailmaa odotetaan muhkeaa satoa. Kovin usein se sato ei kuitenkaan lopulta ole ihan niin muhkea ...
-
Paitsi Malawissa (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=45). Johon taas odotetaan muhkeaa satoa:
Odotetaan ...
Varmasti joka puolella maailmaa odotetaan muhkeaa satoa. Kovin usein se sato ei kuitenkaan lopulta ole ihan niin muhkea ...
Olisiko sinulle ehdottaa toista paikkaa tai maata, selllaista, jossa odotetaan muhkeaa luomusatoa?
Voitaisin sitten yhdessä jännittää?
-
Tämä toisaalta ei ihan yllättänyt (vrt. edellä epäilyksiäni) mutta kyllä tässä yllätystäkin on (KEPA):
Nälkäisten määrää maailmassa ei tiedetäkään (http://www.kepa.fi/uutiset/8755)
FAO on vetänyt kuuluisan miljardin aliravitun tilastonsa pois, eikä uusia lukuja julkaista ennen kuin tutkimusmenetelmä paranee. Toistaiseksi kukaan ei tiedä, kuinka paljon maailmassa on nälkää.
[….]
Aliravittujen määrää kuvaavat tilastot on nyt vuosien 2009 ja 2010 osalta vedetty pois, eikä vuoden 2011 lukuja FAOssa edes valmistella. Se johtuu siitä, että FAO joutui käytännössä myöntämään, että sen tutkimusmenetelmät olivat niin heikot, että kaikki numerot ovat oikeastaan arvauksia, eivätkä edes kovin valistuneita.
Lue artikkelista (ja tarvittaessa siinä linkatusta englanninkielisestä jutusta lisää), mistä on kyse.
Mutta kuten artikkelitkin kertovat, virhettä voi olla kumpaan suuntaan tahansa.
Mutta vaikka osoittautuisi, että nyt on tilanne parempikin, mitä FAO on ennen arvioinut, hyvä se ei varmasti ole (pääteltynä vaikka ihan kehitysmaiden kuolleisuusluvuista, jotka ovat ehkä ”objektiivisempia”, vaikkeivät tietysti virheettömiä nekään - ja kuolleisuuteen vaikuttaa moni muukin tekijä).
Jos toisaalta asiat olisivat nyt paremminkin kuin on luultu, ”paine” kasvaa.
Tässä ilmestyi juuri tutkimus, jonka mukaan ruokaa tarvitaan vuoteen 2050 mennessä 100% enemmän kuin nykyisin (kun FAO:n aiempi arvio asiasta v. 2009 oli ”vain” noin 70% enemmän):
New projection shows global food demand doubling by 2050 (http://www.physorg.com/news/2011-11-global-food-demand.html)
Tähän Tilmanin ym. tutkimukseen on palattava, muistakin näkökulmista, myöhemmin.
-
uutisesta http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=214 tulee väistämättä mieleen, että normaali ihminen pitää vääryytenä, että asevarusteluun upotetaan satakertainen määrä verrattuna siihen rahaan, jolla nälkä saataisiin poistettua. Mutta mitenkähän "linkolalaiset" suhtautuisivat? Siis asiassa ajatellaan olevat pitkän tähtäimen etuna se, että väestö ei kasva, kukn nälkään kuollaan... Oikeastihan taitaa kuitenkin olla niin, että elintaso ja hyvinvointi ei suinkaan lisää syöjien määrää.
-
Oikeastihan taitaa kuitenkin olla niin, että elintaso ja hyvinvointi ei suinkaan lisää syöjien määrää.
Juuri näin pääsääntöisesti on, vaikka joitakin poikkeuksiakin löytyy.
***
Asetimme paljon toivoamme tähän L’Aquilan sopimukseen (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=101), ja jotain siitä tulikin, tämä GAFSP (http://www.gafspfund.org/gafsp/content/global-agriculture-and-food-security-program).
Mutta sen tammikuussa 2012 ilmestynyt raportti kertoo, että hyvin vähän alunperin luvatusta 20 miljardista dollarista on saatu (ja välitetty eteenpäin): vain noin yksi miljardi. Se on toki iso raha sekin, mutta … 20 miljardin tavoite 3 vuodessa edellyttäisi nyt sitten tänä vuonna 19 miljardia …
Tämä siitä huolimatta, että GAFSP:in perustamisdokumentissa oikein mainittiin IFPRI:n arvio, että jotta asiassa saavutettaisiin kunnon tuloksia, investointeja maatalouteen pitäisi vuosittain olla vähintään 14 miljardia.
Nämä investoinnit IFPRI:llä kohdistuivat:
- teihin
- kasteluun (so. sen infrastruktuuriin) ja
- tutkimukseen
Kuluihin tulisi siten lisätä vielä päälle tuo meidän kannattamamme 10 miljardin tuki, pääosin lannoitteisiin.
Mutta nämä yhteenkin laskien päästäisiin vasta noin 2 prosenttiin asevarustelukuluista.
-
Jyrki Niemi, MTT:n maatalouspolitiikan professori, kirjoitti 23.8.2012 Helsingin Sanomien "Vieraskynä"-palstalla otsikolla "Maailman ruokaturva koetuksella".
Artikkeli viittasi nyt ehkä kehittymässä olevaan akuuttiin ruokakriisiin, mutta keskittyi enemmän tulevaisuuteen. Ja siellä Niemi näki varsin ahtaat reunaehdot maailman ruokkimiselle, väestön kasvaessa. Tuotannon on pakko kasvaa, rajusti.
"Tuotannon kasvu vaatii yhä suurempia satoja, viljelymaan tehokkaampaa käyttöä ja edistyneempää maanviljelyä. Myös ruokajätteen määrää on pystyttävä merkittävästi - teollisuusmaissa etenkin jalostuksen jälkeisessä ketjussa ja kehitysmaissa puolestaan sadonkorjuun jälkeisessä käsittelyssä.
Myös viljelysmaata tarvitaan lisää. Nykyisiä ruohomaita ja metsiä joudutaan väistämättä muuttamaan viljelysmaaksi, jotta ruokaturvaa pystytään parantamaan erityisesti kehittymättömimmissä maissa."
Jotenkin artikkeli kuitenkin tuntui ikäänkuin välttelevän niiden loogisten johtopäätösten sanomista, jotka ainakin minulle artikkelista tuli heti mieleen:
- tehoton luomuviljely ei ole keino (jos tuotantoa pitää kasvattaa nykyisestä 70%) ja
- pelloilla nyt tuotetulla biopolttoaineella ei ole eikä saa olla tulevaisuutta
Aina valpas "luomulakkoilija" oli lukenut saman artikkelin, ja hänkin ehti jo avata sen, mitä Jyrki Niemen olisi pitänyt sanoa tai mitä hän itse asiassa rivien välissä siis sanoi:
LUOMULAKKO: Maailman ruokaturva on koetuksella (http://luomulakko.blogspot.fi/2012/08/maailman-ruokaturva-on-koetuksella.html)
PS. klo 20:57: Toisaalta myös Niemi mainitsee useaan kertaan ilmastonmuutoksen. Tämä ilmeisesti kuuluu ihan hyvään käytökseen luonnontieteilijöiden parissa, Suomessa, nykyään.
Tietty kritiikkimme - maatalouden näkökulmasta - tälle ilmiölle löytyy triidistämme
Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.0)
Niemi ei malta muussakaan olla myötäilemättä vähän vihreitä skenaarioita, toisaalta hän ei sitä kaikessa tee. Onko niin, että tiedemiehen pitää olla objektiivinen, mutta ei välttämättä selkeä?
-
Kyllä minä ja ”luomulakkoilija” tuon Jyrki Niemen artikkelin ilmeisesti oikein luimme, päätelleen siitä, että niin sanoakseni vastapuoli reagoi siihen HS:ssä juuri siten kuin aina. Tutkijatohtori Markus Vinnari ja nuorempi tutkija Saara Kupsala Itä-Suomen yliopistosta kirjoittivat Niemelle nimittäin Mielipide-palstalla vastineen.
Nämä ajatukset tulivat ”kuin apteekin hyllyltä” - vai pitäisikö sanoa ”polvirefleksinä”? Heti otsikko oli:
”Tuotannon kasvattaminen ei ratkaise uhkaavaa ruokakriisiä”
Ja sitten:
“Giobaalin ruokaturvan heikentymisen taustalla ei ole niinkään riittämätön
elintarviketuotanto kuin ruoan epätasainen jakautuminen.”
Elintarviketuotannon kasvattaminen peltoa raivaamalla ja ekologisesti yksipuoliseen viljelyyn siirtymällä on jo aiheuttanut merkittäviä ympäristöongelmia ja luonnon monimuotoisuuden vähentymistä, joten saman vanhan tuotannon kasvun linjan jatkaminen tuntuu palvelevan lähinnä keskittyneen elintarviketeollisuuden ja kaupan etuja.
Paluu kasvisruokavaltaisempaan ruokavalioon länsimaissa, eläinkunnan tuotteiden kulutuksen kasvun hillitseminen vaurastuvissa maissa, ekologisia periaatteita noudattava viljely sekä ruokahävikin minimointi ovat keskeisiä keinoja vastata uhkaavaan elintarvikekriisiin. Näitä tavoitteita voitaisiin edistää muun muassa maataloustukipolitiikan uudistamisella, ympäristöverotuksella, kaupan sääntelyllä, julkisen sektorin hankintapolitiikalla sekä kuluttajille suunnatulla tiedolla.
Eli huomio tuohon lisämaahan - ja huomio pois hehtaarikohtaisesta tuottavuudesta. Lihansyönnin vähentäminen - mutta ei sanaakaan pelloilla tuotetusta biopolttoaineesta.
Ja mitä tämä ” ekologisia periaatteita noudattava viljely” sitten olisi. Pahoin pelkään, että luomua sillä tuossa tarkoitetaan.
(lihavoinnit HJ)
-
Nyt on ilmestynyt FAO:n ym. uusi raportti maailman nälästä, uudella tavalla arvioituna:
When it Comes to Hunger, Zero is the Only Acceptable Number (http://www.ipsnews.net/2012/10/when-it-comes-to-hunger-zero-is-the-only-acceptable-number/)
Miljardin nälkäisen / aliravitun määrä on pudonnut 870 miljoonaan. Ihan heti ei selviä, mikä on laskentatapaa, mikä on sitä, että tilanne olisi reaalisesti hiukan parantunut.
Mutta IPS-uutisen otsikon ajatukseen voi yhtyä: nälän kohdalla nolla on ainoa hyväksyttävissä oleva luku.
Raportti löytyy täältä (http://www.fao.org/publications/sofi/en/), ja on luettavissa kokonaan tai yhteenvetoina.
Mikä on hyvä asia, varsinkin, jos samalla "formaatilla" julkaistaan raportteja jatkossakin, on se, että liitteessä on asiasta maakohtainen tarkastelu. Jonkun Intian kohdalla se ei tietysti vielä ole sekään kovin valaiseva luku, eli kaipaisi tietoja aluettaiin.
-
Esa Salminen (jolta sain tämän tiedon FAO:n arvioiden tarkistamisesta) Kepasta kommentoi myös nyt asiaa:
FAOn uusi laskukaava: Nälkäisten määrä sittenkin mahdollista puolittaa (https://www.kepa.fi/blogi/11851)
Nyt järjestön väki on tarkastanut laskutapojaan, ja on päästy uuteen tulokseen: noin 850 miljoonaa aliravittua.
Se on silti paljon, tietenkin. Mutta kun FAO käänsi analyyttisen katseensa menneisyyden heikkolaatuisiin arvioihin, järjestössä huomattiin, että ennen oli paljon huonommin kuin aiemmin luultiin. Tämä on ironista kyllä hyvä uutinen maailmanjärjestölle.
Vaikka näin ...
Vääräleuat Twitterissa ovatkin jo vitsailleet, että paras keino vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen näyttääkin olevan lähtötiedon muuttaminen.
... niin kyllä oikeat tiedot tai ainakin realistiset arviot ovat ainoa hyvä pohja päätyä oikeisiin toimenpiteisiin. Eli "tsemppiä" siinä asiassa, YK!
PS. klo 17: Tässä asiassa esim. luomuväen yritykset uutisoinnissa suurennella luomusatoja jossakin sellaisessa maassa, josta ei ole kunnnon virallisia tilastoja, eivät ole ko. maan väestölle hyödyksi, vaikka voisivatkin toimia luomumyynnin edistämisessä kehittyneissä maissa.
-
Itse asiassa näitä FAO:n tilastoja ei voi hyväksyä ollenkaan, ellei aseta siihen vierelle kaiikein kiistämättömintä ja objektiivisinta tilastoa, eli elinikätilastoa.
En edelleenkään voi ymmärtää, miksi Intiassa olisi suurin piirtein sama määrä nälkäisiä kuin Afrikassakin, mutta Intian odotettavissa oleva elinikä huomattavasti Afrikan odotetta korkeampi.
Jossain mättää. Yhä. Se mättäminen voi tietysti piillä missä tahansa.
-
Päivitys v. 2013:
Raportti: Nälkäisten määrä on vähentynyt, muttei tavoiteaikataulussa (http://www.kepa.fi/uutiset/10230)
Surullisesti edistystä saavutetaan vain prosenteissa, nälkäisten absoluuttisen määrän pysyessä kutakuinkin ennallaan.
Mutta noihin lukuihin liittyviin em. ongelmiin en ole vielä löytänyt vastauksia. Löytyisiköhän niitä tästä uudesta raportista? Täytyy myös yrittää seurata, mitä tuossa Roomassa ensi viikolla pidettävässä kokouksessa sanotaan.
-
Tietty optimismi asiassa näyttää kuitenkin olevan kasvussa. Näin arvioidaan mm. ihan lähiajan näkymiä:
Ennuste: Ruuan hinta laskee (http://maailma.net/artikkelit/ennuste_ruuan_hinta_laskee)
Muistutetaan toki:
Väestönkasvun ja ruokavalioiden monipuolistumisen vuoksi maataloustuotannon lähivuosina kuitenkin kasvettava etenkin kehitysmaissa, katsauksessa muistutetaan
Tämän arvion mukaan asiassa voidaan kuitenkin selvitä kuiville:
New study shows how existing cropland could feed billions more (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-07/uom-nss071114.php)
Ehdottomana edellytyksenä (kohta 1) on kuitenkin satotason merkittävä nousu. Joka siis kuitenkin arvioidaan täysin mahdolliseksi.
Tätä taustaa vasten hiukan ihmettelen Antti Kasviota, joka uudessa kirjassaan "Kestävä työ ja hyvä elämä (http://www.gaudeamus.fi/kasvio-kestava-tyo-ja-hyva-elama/)" puhuu kyllä tarpeestä kasvattaa maailman ruoantuotantoa "luonnon häiriintymättä" ja jossakin hän (tältä pohjalta) kannattaa myös geenimuuntelua, mutta sitten kuitenkin kirjansa sivulla 192 kirjoittaa näin (mainittuaan muutaman tehoviljelyn oletetun haitan):
"Siten ainoa kestävä ratkaisu on siirtyä luonnonmukaisten viljelymenetelmien käyttöön kaikkialla maailmassa. Vaikka asiantuntijoiden mukaan tämä vähentäisi noin 10-30% tehomaatalouden avulla saatuja hehtaarituottoja, pitemmällä aikavälillä ja kokemuksen lisääntyessä merkittävä osa aiheutuneista menetyksistä luultavasti kyettäisiin kuromaan umpeen."
Nyt tuo 10-30% arvio tuntuisi olevan jostakin luomulähteestä *), eikä oikeilta asiantuntijoilta. Mutta vaikka ero olisi jopa noin vähäinenkin, miten ihmeessä ihmiskunnalla olisi nyt varaa heittäytyä odottelemaan tuota umpeenkuroutumista - kun tuon Minnesotan tutkimuksen (ja monen muun) mukaan aika kiireellisenä tehtävänä olisi nostaa satotasoja nykyisestäkin. Vielä jos kurottavissa olisi vain "merkittävä osa", ei edes kakki! Ja sekin "luultavasti"!
Tietysti voisi kysyä Borlaugin sarkastiseen tapaan, ketkä (tuonkin laskelman mukaan) 1-2 miljardia ihmistä suostuisivat vapaaehtoisina tuon odotteluajan olemaan syömättä.
(Eräänlaista "optimismia" on tuo Kasvionkin usko luomun satotasojen tulevaan kehitykseen, mutta ...)
________
*) tai siinä on täysin unohdettu "varjohehtaarit" tms. Mahdollisesti tuo 10-30% on lähtöisin Seyfertin ym. tutkimuksesta, josta meillä on täällä jo keskusteltu. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg3592#msg3592) Jos näin on, on huomattava, että Seyfert ym. ei puhunut käsittääkseni kuitenkaan mitään tästä "umpeenkuromisen" mahdollisuudesta, se on Kasvion - tai jonkun muun - keksintö.
-
Ainoa viite Kasviolla on kyseisessä kohdassa tähän Alexandratosin and Bruinsman (2012) raporttiin (http://www.fao.org/fileadmin/templates/esa/Global_persepctives/world_ag_2030_50_2012_rev.pdf) ja sieltä en löydä suositusta luomuviljelyyn siirtymisestä. Mistähän Kasvio sen on saanut? *)
Ja lisäksi tuntuu, että hän on kirjoittanut teostaan pitkän aikaa, ja jossain vaiheessa on unohtanut, mitä aiemmin tuli kirjoitettua. Nimittäin s. 100 (ja vielä alaotsikon "RUOKA" alla) hän kirjoittaa näin:
"Olen jo aiemmin viitannut siihen, että tämän [9 ja puolen miljardin ihmisen ravinnontarpeen tyydyttämisen] arvioidaan edellyttävän ruoantuotannon kokonaisvolyymin kavamista noin 70-100% nykyisesstä (FAO 2009) (ks. s. 94) Tuotannon lisäämisen mahdollisuuksia arvioitaessa kannattaa ottaa huomioon, että maailmalta - erityisesti Afrikasta - löytyy vielä paljon kokonaan hyödyntämätöntä, viljelykelpoista maata. Lisäksi iso osa viljelykelpoisesta maasta käytetään nykyisin hyvin tehottomasti, mikä käy ilmi keskimääräisten hehtaarisatojen vaihteluista. Tulevaisuudessa esimerkiksi geneettisen muuntelun avulla odotetaan saatavan käyttöön paljon nykyistä tuottoisampia, kestävämpiä ja myös vaativampiin olosuhteisiin soveltuvia lajikkeita. Samalla esimerkiksi kasvimyrkkyjen, erilaisten lääkeaineiden ja lannoitteiden käyttö pystytään optimoimaan paremmin niin, etä tehotuotanto ei enää kuormita ympäristöä samalla tavalla kuin nykyisin."
Tuohan on ihan eri visio. (Tuohan on meidän visiomme!) Koko tuossa "RUOKA"-luvussa ei luomua mainita lainkaan, vaikka eräät tehoviljelyn ongelmat mainitaankin.
***
Antti Karvio on työelämän asiantuntija. Työn tulevaisuudesta ko. kirja pääosin puhuukin, mutta sitten hän on halunnut laajentaa sitä muuhunkin talouteen, ja kuten näkyy, myös maatalouteen. Tässä on riskinsä, ja minusta nämä riskit ovat nyt realisoituneet, tuossa luomusuosituksessa. Hän on varmaankin konsultoinut asiassa muita suomalaisia tutkijoita, mutta se ei korvaa omaa asiantuntemusta, varsinkin kun Suomessa saa helposti konsultikseen jonkun tästä tietystä tutkijafraktiosta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=674.0) (niin lienee Kasviolle käynyt).
__________
*) siellä ei myöskään ole mitään luomuviljelyn (suhteellisista) sadoista, eli sama pätee tähän "10-30%" -väitteeseen: mistähän Kasvio sen on saanut?
-
Myös maailma.net julkaisi uutisen em. Minnesotan tutkimuksesta:
Maapallo voisi ruokkia kolme miljardia ihmistä enemmän (http://www.maailma.net/artikkelit/maapallo_voisi_ruokkia_kolme_miljardia_ihmista_enemman)
Ja vailla sivustolle tavallista luomuvaihtoehdon puoltoa!
-
Lienee syytä tähän lainata myös Kasvion perustelut luomuviljelylle (s. 192) eli ne lauseet, jotka edelsivät tuota "Siten ainoa kestävä ratkaisu" -lausetta. Ne ovat tässä:
Tehomaatalouden harjoittaminen edellyttää jatkuvaa ja runsasta lannoitusta sekä torjunta-aineiden käyttöä. Maapallon potaska- ja fosforivarannot ehtyvät jossakin vaiheessa ja typpilannoitteiden tuotanto kuluttaa valtavasti energiaa. Samalla tehomaatalous kuormittaa vesistöjä ja myös tuhoaa muuta elämää.
Kommentit:
- mikä tahansa maatalous edellyttää "jatkuvaa ja runsasta lannoitusta", tehomaatalous ei tarvitse sitä suhteessa tuottoon yhtään luomua enempää. On jopa näin. (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=222)
- torjunta-aineista luopuminen - lisää lannoituksen tarvetta (=tuhoutunut sato). Torjunta-aineita voidaan käyttää niin, ettei nistä ole luonnolle tai ihimiselle haittaa - kuten Kasvio itse kirjansa sivulla 100 myöntää (ks. lainaus edellä).
- kuvitteleeko Kasvio, että luomussa pärjätään ilman "potaskaa" (po. kaliumia) ja fosforia?
- tai - ystävällisemmin tulkittuna - kuvitteleeko hän, että luomussa pystyttäisiin niiden suhteen 100% kiertoon (se ei luomussa onnistu! (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=103))
- energian käyttö juuri typpilannoitteiden tuottamiseksi on varmasti humanitaarisin energian käytön muoto (ja siinä voidaan kyllä käyttää "kestäviä" energiamuotoja (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=236), jos se siitä on kiinni)
- tehomaatalous ei kuormita - taas suhteessa tuottoon - vesistöjä yhtään luomua enempää
- jos maailmassa jouduttaisiin raivaamaan, vaikka vain väliaikaisesti, vaikka vain tuo "10-30%" lisäpeltoa, se takuuvarmasti "tuhoaisi muuta elämää"!
Eli selvästi on asian perustelut poimittu jostakin luomuväen "argumenttipankista" - eikä edes kovin tasokkaasta sellaisesta.
***
Kasviolle on sähköpostitse tarjottu mahdollisuutta vastata täällä esitettyyn kritiikkiin, haluamallaan tavalla.
-
Tässä tulee eräs vastaus otsikkomme kysymykseen, ja ripaus pessimismiä myös.
Kun IPS uutisessaan kertoo, miten nyt tiettyllä (tottakai tässäkin luomunomaisella (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.0)) niksillä suunnitellaan Egyptin maataloustuotantoa kasvatettavaksi (http://www.ipsnews.net/2014/07/fish-before-fields-to-improve-egypts-food-production/), se myös kertoo:
Less than four percent of Egypt’s land mass is suitable for agriculture, and most of it confined to the densely populated Nile River Valley and Delta. With the nation’s population of 85 million expected to double by 2050, government officials are grappling with ways of ensuring food security and raising nutritional standards.
(lihav. HJ)
Kun jo nykyiselläkin väkimäärällä Egyptin on äärimmäisen riippuvainen ruoan tuonnista - jota tuolla mainitulla niksilläkään tuskin olennaisesti muutetaan - niin siinä on kyllä sitten perusteita tällaisiin synkkiin visioihin sen maan osalta:
Say Goodbye to Egypt (http://www.americanthinker.com/2014/04/say_goodbye_to_egypt.html)
PS. klo 16:35: Egypti on suhteellisen rikas, ja pysynee sellaisena, jos muistamme sinne turisteina mennä.
Miten käy 900 miljoonan asukkaan Nigerian v. 2100?
www.kepa.fi/uutiset/10675
Tuntuu nyt olevan vähän paradoksaalisesti:
- ilmastonmuutos on ihmisestä johtuvaa, siitä pitää häntä syyttää
- mutta väestönkasvu on enemmän tai vähemmän luonnonilmiö, taustamuuttuja, joka vain täytyy ottaa jotenkin huomioon
Vaikkapa tällainen tutkimustulos ei taida olla ihan "poliittisesti korrekti":
Invertebrate numbers nearly halve as human population doubles (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-07/ucl-inn072314.php)
Vaikka siinä "kiltisti" ohimennen ilmastonmuutos mainitaankin.
-
Näin siis tänäkin vuonna kerrotaan, että oikeaan suuntaan ollaan menossa:
YK: Nälkäisiä on sata miljoonaa vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1410836961848)
Mutta edelleenkään en ole saanut vastauksia kaikkiin kysymyksiini asian laskentatavasta.
-
Kepan uutinen em. FAO:n rapostista ...
Maailmassa on enää 805 miljoonaa aliravittua (http://www.kepa.fi/uutiset/10920)
... kertoo, että edelleen hiotaan tätä asian tilastointia. Kepa eli Jukka Aronen aikanaan ensimmäisinä suomeksi kertoivatkin, että miten näitä tilastoinnin epäselvyyksiä on FAO:lla asiassa ollut. Todetaan, että ...
Nälkätilastojen tekeminen on erityisen vaikeaa köyhimmissä kehitysmaissa, joissa pelkästään väestömäärien arviointi voi olla vaikeaa.
... mutta edelleen ihmettelen hiukan Intiaa, ja tällaista epäsuhtaa kahden verrannollisen suuren maan välillä:
Aasiassa nälänpoisto on edennyt kaksijakoisesti. Alueella asuu nykyisin kaksi kolmasosaa maailman aliravituista, pääosin Intiassa, mutta Kiinan luvut parantavat mantereen saavutusta.
Kiina on yksin saanut vedettyä 138 miljoonaa ihmistä pois nälästä, eli se vastaa noin kahdesta kolmasosasta globaalista tuloksesta (210 miljoonasta). Jos Kiina jätettäisiin pois nälkälaskelmista, tulokset eivät enää näyttäisi yhtä hyviltä.
Eli olisi, kuten jo sanottu, valaisevaa nähdä Intian osavaltiokohtaiset tilastot.
Tietysti tuo Kiinan huikea menestys voi olla myös sitä, että siellä on asiassa otettu käyttöön perinteiset kommunistiset tilastointitavat ... 8)
-
Kepan uutinen em. FAO:n raportista ...
Maailmassa on enää 805 miljoonaa aliravittua (http://www.kepa.fi/uutiset/10920)
... kertoo, että edelleen hiotaan tätä asian tilastointia. Kepa on aikanaan ensimmäisenä suomeksi kertonut, miten näitä tilastoinnin epäselvyyksiä on FAO:lla asiassa ollut. Todetaan, että ...
Nälkätilastojen tekeminen on erityisen vaikeaa köyhimmissä kehitysmaissa, joissa pelkästään väestömäärien arviointi voi olla vaikeaa.
... mutta edelleen ihmettelen hiukan Intiaa, ja tällaista epäsuhtaa kahden verrannollisen suuren maan välillä:
Aasiassa nälänpoisto on edennyt kaksijakoisesti. Alueella asuu nykyisin kaksi kolmasosaa maailman aliravituista, pääosin Intiassa, mutta Kiinan luvut parantavat mantereen saavutusta.
Kiina on yksin saanut vedettyä 138 miljoonaa ihmistä pois nälästä, eli se vastaa noin kahdesta kolmasosasta globaalista tuloksesta (210 miljoonasta). Jos Kiina jätettäisiin pois nälkälaskelmista, tulokset eivät enää näyttäisi yhtä hyviltä.
Eli olisi, kuten jo sanottu, valaisevaa nähdä Intian osavaltiokohtaiset tilastot.
Tietysti tuo Kiinan huikea menestys voi olla myös sitä, että siellä on asiassa otettu käyttöön perinteiset kommunistiset tilastointitavat ... 8)
-
Kilpailijana tai kaiketi pikemminkin täydentäjänä tuolle FAO:n raportille on ilmestynyt tällainen raportti:
Kaksi miljardia ihmistä kärsii piilonälästä (http://www.maailma.net/artikkelit/kaksi_miljardia_ihmista_karsii_piilonalasta)
Sen on tehnyt ruokatutkimusinstituutti IFPRI, ja tässä linkki englanninkieliselle sivulle:
2014 Global Hunger Index (http://www.ifpri.org/publication/2014-global-hunger-index?utm_term=0_41d7b1996e-ffa8c06c60-69157325&utm_content=buffer143c8&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer)
Itse asiassa myös FAO:lla on vastaava, ravitsemuksen laatuun pureutuva raporttinsa, täällä:
http://www.unscn.org/files/Publications/RWNS6/html/
(ja asiaa varten siis pysyvä komitea)
***
Vinkin ja linkin viimeiseen sain tästä artikkelista ...
Kapitalismus macht satt (http://www.achgut.com/dadgdx/index.php/dadgd/article/kapitalismus_macht_satt)
... josta vielä löytyi tällainen väite/tieto:
Auch für Freunde einer biologisch-dynamischen Ernährungsweise hält der UN-Report böse Überraschungen parat: Regionaler Öko-Landbau hat demnach seit 1990 den Hunger in der Welt nicht gelindert.
Olisiko siis FAO ihan eksplisiittisesti jossakin kohtaa raporttiaan todennut, ettei nälkä ole paikallisella luomuviljelyllä missään vähentynyt? (Täytyy yrittää etsiä ...)
Mutta muilla keinoin on vähentynyt, korostaa ko. artikkeli! Ehkä em. (tilastointia koskevista) epäilyksistä huolimatta meidänkin pitää yhtyä iloon tästä, koska mm. tuo mainittu IFPRI:n raportti myös kertoo selkeästä edistymisestä maailman ruokkimisessa.
-
Kepa (eli Esa Salminen) julkaisi nyt taas tällaisen optimistisen näkemyksen asiasta:
Maailmanpankin asiantuntija: 10 miljardia ihmistä voidaan ruokkia helposti (https://www.kepa.fi/uutiset/11363)
Otan sieltä - tietysti :D - esille juuri nämä kohdat (lihav. HJ):
Se onnistuu esimerkiksi tehokkaammalla viljelyllä ja hävikin vähentämisellä.
Eikä siihen välttämättä tarvita edes ihmeitä: Tällä hetkellä hollantilaisella peltohehtaarilla kasvatetaan 8,6 tonnia viljaa vuosittain. Ukrainassa hehtaarin sato jää neljään tonniin ja Nigeriassa puoleentoista. Tämän tuotantokuilun kuromisella saataisiin jo paljon aikaan.
Itse asiassa sillä "tuotantokuilun kuromisella" - jos se onnistuisi - saataisiin aikaan aivan kaikki. Eikä "Nigerian" satotason tarvitsisi nousta edes hollantilaisiin lukemiin.
Hävikillä on oma merkityksensä ...
Hävikki on ongelma myös kehitysmaissa (https://www.kepa.fi/uutiset/10181). Siellä ruokaa ei niinkään heitetä roskiin, vaan sitä pilaantuu heikkojen sadonkorjuutekniikoiden, kuljetusinfrastruktuurin ja varastoinnin tähden.
... mutta olemme yhä - tai ehkä lähtökohtaisesti ;D - taipuvaisia uskomaan näitä australialaisia tutkijoita:
Satotason nosto otettava keskeiseksi tavoitteeksi maailman ruokaturvan saavuttamiseksi (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=347)
Joka tapauksessa tässä tuskin on mitään asian ratkaisun avaimia:
Tällä hetkellä keskimääräistä eurooppalaista kohden ruokaa menee hukkaan matkalla pellolta pöytään 179 kilon edestä vuosittain.
(lihav. HJ)
Miten tuo sitten on laskettukaan. (Tästä asiasta meillä on erillinen keskustelumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.0).)
-
Tiettyä optimismia asiassa:
YK: Nälkä voidaan poistaa tämän sukupolven aikana (http://maailma.net/artikkelit/yk_nalka_voidaan_poistaa_taman_sukupolven_aikana)
Uskokaamme siihen, ja uskokaamme, että FAO on lopulta saanut myös lukunsa kuntoon, eli arvionsa realistisiksi.
Ihan oikein oli tuossa käännetty FAO:n tiedotteesta tämä:
Avaintekijöinä ovat olleet inklusiivinen talouskasvu, investoinnit maatalouteen, sosiaaliturva sekä poliittinen vakaus.
Minä olisin kuitenkin ehkä mieluummin kääntänyt sieltä jomman kumman näistä lauseista (lihav. HJ):
First, improved agricultural productivity, especially by small and family farmers, leads to important gains in hunger and poverty reduction.
[...]
Raising the productivity of family farmers is an effective way out of poverty and hunger.
No, ehkäpä "investoinnit maatalouteen" pitää jo tuon sisällään.
-
Tässä onkin sitten yksi vähän pirullinen ilmiö, "mekanismi", otsikon asiaa selittämässä:
Hyvä paha superfood (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3394119/hyva-paha-superfood)
Länsimaiset ruokavillitykset pahentavat piilonälkää kehitysmaissa. Terveys-intoilijoiden suosimista kvinoasta ja teffista on tullut liian kallista ruokaa viljelijöiden omaan pöytään.
(Sanomattakin on selvää, että nämä länsimaiset terveysintoilijat haluavat nuo ruoka-aineet vielä luomuna ...)
-
Tässä artikkelissa kerrotaan sitten erilaisia syitä sille, miksi Intiassakin on nälkäongelma, vaikka koko maan tuotantolukujen valossa siellä ei oikeastaan pitäisi olla:
Poor Bear the Brunt of Corruption in India’s Food Distribution System (http://www.ipsnews.net/2015/07/poor-bear-the-brunt-of-corruption-in-indias-food-distribution-system/)
Siitä nyt ainakin näkyy se, etteivät ongelmat siihen pääty, vaikka olisikin päätetty, että ruoka jaettaisiin tasan tai ainakin oikeudenmukaisesti.
-
Tässä uutisessa ...
Osa vuosituhattavoitteista edelleen saavuttamatta (http://maailma.net/artikkelit/osa_vuosituhattavoitteista_edelleen_saavuttamatta)
... kerrotaan, että:
"Sen sijaan nälkäisten osuutta ei ole pystytty puolittamaan, vaikka vielä viime vuoden raportissa arvioitiin, että puolittaminen on yhä mahdollista. Nälkäisiä on nykyisin noin 12,9 prosenttia; vuosina 1990–1992 osuus oli 23,3 prosenttia."
Miksi ei? Ainakin osa selitystä voisi olla se, ettei asiaa ole yritetty reippaasti FAO:n suuntaviivojen mukaisesti, vaan asiaan ja apuprojekteihin on sotkettu ihan omia tavoitteita, omaa "kestäväkätystä". (Vaikkapa Suomen tapaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.0).)
-
Tuo artikkeli Intiasta, johon edellä jo viitattiin, ilmestyi nyt myös suomeksi:
Korruptio syö ruoka-apua Intiassa (http://maailma.net/artikkelit/korruptio_syo_ruokaapua_intiassa)
Toinen näkökulma, mikä siitä tuli mieleen, oli se, mistä tämä saksalainen kirjoittaja (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.msg6164#msg6164) puhui:
jotta ruoka pysyy halpana, ja sitä kaikille, myös köyhille, riittää, sitä täytyy olla paljon, siis enemmän kuin lopulta tulee syödyksi.
Verrattuna Intiaan, niin tuskinpa Suomessa kannattaa kenenkään yrittääkään tehdä bisnestä "leipäjonojen" ruoalla. Ainakaan kovin isoa, taitaapa merkityksellisin "bisnes" olla sitä, että "kulman kundit" hakevat "fattasta" ruokarahaa, jonka sitten käyttävät muuhun (http://www.alko.fi/) tarkoitukseen, kun saavat leipäjonosta ruokansa. :)
PS. 14:15: Näihin ongelmiin myös ...
Kun jakeluketjua tutkittiin, osoittautui, että 80 prosenttia korruptiosta tapahtui jo ennen kuin toimitukset pääsivät hintasäätelykauppaan saakka. Lisäksi yli puolet elintarvikkeista oli ehtinyt pilaantua toimituksen aikana.
... on varmasti, "hyvällä tahdolla" tai sitten myös "pahalla" tahdolla (poliisi!), löydettävissä ratkaisuja. Joita ko. artikkelissa tuumaillaankin, eri vaihtehtoja.
PS2. Se asia ei tule tuossa artikkelissa esille, mutta minua häiritsee aika lailla, että IPS ottaa tuossa haastateltavakseen Devinder Sharman, luomuviljelyn (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.0) vannoutuneen asianajajan.
Eikä toisaalta kysy keneltäkään Intian hallituksen edustajalta, mitä tämän ongelman ratkaisemiseksi on tehty tai ajateltu tehtäväksi. Kuten monessa yhteydessä olen todennut, on useinkin hyvin todennäköistä, että hallitus, virallinen taho valehtelee, mutta silti senkin näkemystä on kysyttävä! Ihan hyvän lehtimiestavan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4_lehtimiestapa) mukaan.
Tämä puute tulee nyt erityisesti esille tässä suomenkielisessä versiossa, englanninkielinen versio jotenkin myös ymmärtää hallituksen eli viranomaisten sinänsä hyvää, vaikkakin vähän epätoivoista ja selvästi riittämätöntä yritystä vaikeassa asiassa.
-
Tiettyä optimismia asiassa:
YK: Nälkä voidaan poistaa tämän sukupolven aikana (http://maailma.net/artikkelit/yk_nalka_voidaan_poistaa_taman_sukupolven_aikana)
Nyt on yleisemminkin YK:ssa hylätty - tavoitteen asettelussa - se aiempi jossain määrin typerä muotoilu, että nälänkin kaltainen ongelma pitäisi vain "puolittaa". Tässäkin artikkleissa vaaditaan ruokaturvaa ja [riittävää] ravitsemusta kaikille:
Opinion: Hungry for Change, Achieving Food Security and Nutrition for All (http://www.ipsnews.net/2015/07/opinion-hungry-for-change-achieving-food-security-and-nutrition-for-all/)
Vaikka edellä onkin viitattu optimismiin asiassa - otetaan esimerkkinä vielä vaikka tämä ...
Myös maailma.net julkaisi uutisen em. Minnesotan tutkimuksesta:
Maapallo voisi ruokkia kolme miljardia ihmistä enemmän (http://www.maailma.net/artikkelit/maapallo_voisi_ruokkia_kolme_miljardia_ihmista_enemman)
... niin toisaalta sitten on todettava, että tiukaksi menee, jos YK toisaalta kertoo nyt väestönkasvusta tämän:
Maailman väestönkasvu yllätti tutkijat – Afrikan väkimäärä nelinkertaistuu vuosisadassa (http://yle.fi/uutiset/maailman_vaestonkasvu_yllatti_tutkijat__afrikan_vakimaara_nelinkertaistuu_vuosisadassa/8190745)
Tuolta pohjalta voisi pessimisti sanoa, että kyllä, tämän nyt elossa olevan sukupolven aikana saavutetaan tavoite, että kukaan ei enää näe nälkää - mutta ei enää seuraavien sukupolvien osalta!
Tuossa uutisessa muuten ei suhtauduttu väestönkasvuun aivan väjäämättömänä luonnonlakina, ainakin siinä oli tämä lause:
Afrikka tarvitsee tukea väkimääränsä hillitsemiseen.
Tästä maailma.netin uutisesta samasta asiasta (http://maailma.net/artikkelit/ennuste_maailmassa_yli_11_miljardia_ihmista_vuonna_2100) tulee kyllä sitten taas se vaikutelma, että väjäämätöntähän tämä on. Vaiikkei sen tai siinä lainatun asiantuntijan mukaan väestönkasvu ole hyvä tai vaikutukisltaan neutraali asia, nälkäkin tässä mainitaan:
"Väestönkasvun keskittyminen köyhimpiin maihin asettaa omia haasteitaan. Se tekee vaikeammaksi poistaa köyhyyttä ja epätasa-arvoa, taistella nälkää ja aliravitsemusta vastaan sekä lisätä koulunkäyntiä ja laajentaa terveysjärjestelmiä. Kaikki nämä ovat uuden kehitysagendan menestyksen kannalta oleellisia", sanoo YK:n väestöjaoston johtaja John Wilmoth.
(Ja tehän tiedätte, mitä "haasteella" nykykielessä oikeasti tarkoitetaan!)
***
Se tuosta väestönkasvusta kyllä seuraa, että jossain vaiheessa luomuviljely ja biopolttoaineet luokitellaan rikokseksi ihmiskuntaa vastaan! 8)
-
Kepa (eli Esa Salminen) julkaisi nyt taas tällaisen optimistisen näkemyksen asiasta:
Maailmanpankin asiantuntija: 10 miljardia ihmistä voidaan ruokkia helposti (https://www.kepa.fi/uutiset/11363)
Otan sieltä - tietysti :D - esille juuri nämä kohdat (lihav. HJ):
Se onnistuu esimerkiksi tehokkaammalla viljelyllä ja hävikin vähentämisellä.
Eikä siihen välttämättä tarvita edes ihmeitä: Tällä hetkellä hollantilaisella peltohehtaarilla kasvatetaan 8,6 tonnia viljaa vuosittain. Ukrainassa hehtaarin sato jää neljään tonniin ja Nigeriassa puoleentoista. Tämän tuotantokuilun kuromisella saataisiin jo paljon aikaan.
Itse asiassa sillä "tuotantokuilun kuromisella" - jos se onnistuisi - saataisiin aikaan aivan kaikki. Eikä "Nigerian" satotason tarvitsisi nousta edes hollantilaisiin lukemiin.
Tai sitten taas toisaalta. Juuri tuon Nigerian osalta myös Kepan (YK:n) arvio (2014) oli tämä, tässä artikkelissa:
Nigeria – Afrikan rikas köyhä (https://www.kepa.fi/uutiset/10675)
Myös maan väestönkasvu on maailman kärkeä: YK ennustaa maan väkiluvun nousevan 900 miljoonaan vuoteen 2100 mennessä.
Nyt Nigerian väkiluku on 170 miljoonaa. Sitten taas Wikipediasta (https://en.wikipedia.org/wiki/Agriculture_in_Nigeria) löydämme tämän tiedon:
In 1990, 82 million hectares out of Nigeria's total land area of about 91 million hectares were found to be arable.
Eli vain tuon verran ylipäänsä koko maasta on viljelykelpoista maata (siitä on nyt käytössä n. puolet). Jaettuna 900 miljoonalla se tekee alle 0.1 hehtaaria henkeä kohti. Nykytuotolla siis alle 150 kiloa viljaa per ihminen, vuodessa, joka ei riitä. Jos tuotto kaksinkertaistetaan, se ehkä juuri ja juuri riittää? Mutta vain vegaaniruokavaliolla.
Hollannin satotasoilla maalla ei tietysti olisi mitään hätää, silloinkaan. Ukrainan tasolla vielä selvittäisiin, ei varsinaista hätää.
Ihmisillä ainakaan. Tuo 83 miljoonaa hehtaaria oli siis jotain 90% koko maan pinta-alasta.
-
Nyt FAO:lla on ohjelma nälän nollatavoitteen saavuttamiseksi, josta uutisessamme kerroimme:
Maailman nälän poistaminen maksaakin hyvin paljon enemmän kuin me laskimme. Näin kertoi FAO. (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=389)
("Mutta silti vain ihan mahdollisen, ajateltavissa olevan rahamäärän.")
Mutta jos sitten avaa tämän 56-sivuisen pdf-dokumentin (http://www.fao.org/3/a-i4777e.pdf), niin itse viljelyn parantamisen keinoista (ja tarvittavien investointien kohteista) on kyllä mainittu (Table 6, sivu 15):
- maaperän [kunnon] säilyttäminen
- veden säästäminen ja kastelun parantaminen
- geneettiset resurssit, ylläpitäminen ja parantaminen (kasveilla ja eläimillä)
- mekanisaatio
- varastoinnin parantaminen
- jne.
Mutta yksi sana "loistaa" poissaolollaan: lannoitus, lannoite. Haulla "fertil"[izer] ei löydy koko dokumentista yhtään mitään! Asia voi olla tietysti kätketty muihin ilmaisuihin, kuten vaikka tuohon maaperäasiaan, mutta silti hiukan ihmetyttää. Ei tuon "fertilizer"-sanan pitäisi FAO:lle olla "tuhma sana"!
-
Eipä löydy.
Toisaalta ei löydy mitään merkityksessä 'luomu' hauilla eco tai ecological.
-
Tämän tutkimuksen mukaan olisi siis siten kuin artikkelin otsikossa sanotaan:
Tutkimus: Rikkaiden maiden maataloustuet vahingoittavat yhä kehitysmaiden ruuantuotantoa (http://maailma.net/artikkelit/tutkimus_rikkaiden_maiden_maataloustuet_vahingoittavat_yha_kehitysmaiden_ruuantuotantoa)
Rikkaiden maiden tuottajilleen maksamia maataloustukia on kritisoitu pitkään, sillä ne madaltavat keinotekoisesti tuotteiden hintoja ja sallivat myynnin alle tuotantokustannusten. Näin ne vaikeuttavat kehitysmaiden köyhien viljelijöiden pääsyä markkinoille.
Tutkimuksen mukaan tuet ovat puolittuneet viimeisten 30 vuoden aikana, mutta tehtävää on yhä.
Täytyy vielä alkuperäisestä tutkimuksesta tarkistaa, miten se perustelee asiaa, ja tarkemmat luvut. Kun toisaalta mm. EU:n osalta sen ajan on arvioitu olevan täysin ohi, jolloin se dumppasi viljavuoriaan maailmanmarkkinoille, ja EU:n nyt olevan reippaalla marginaalilla ruoan nettotuoja.
Maataloutta voi mielestäni tukea *) myös niin, ettei se (maailman)markkinoihin (olennaisesti, tuhoisasti) vaikuta. Tämä asioiden yhteys on keinotekoinen:
Jo neljän prosentin maataloustukien leikkaus tuplaisi ruokaturvaa vahvistavaan kehitysyhteistyöhön käytettävissä olevat varat, tutkimuksessa lasketaan.
Sillä nuo varat voisi tietysti ottaa tai löytää mistä tahansa, loogista yhteyttä tuossa ei ole. Varojen suuntaamista tuohon tarkoitukseen olemme kyllä koko ajan kannattaneet.
Onko tuossa vielä vähän sitä perinnettä, että ikäville asioille pitää löytää syyllinen? Ja syyllinen on aina se rikas, köyhä se ei voi (itse) olla?
_____________
*) itse asiassa vihje siihen suuntaan on jo tuossa uutisessakin:
Tutkimuksessa pannaan järjestykseen maat sen mukaan, kuinka hyvä niiden kotimaan maatalouspolitiikka on kehitysmaiden kannalta. Parhaiten pärjää Uusi-Seelanti, huonoimmin Luxemburg. Suomi on viidentenä.
(lihav. HJ)
Suomi kuitenkin ihan varmasti tukee omaa maatalouttaan, oikeastaan väestömääräänsä ja maataloustuotantoonsa nähden aika reippaastikin.
Mutta vaikkapa Suomen tuella luomuviljelylleen ei ole varmaankaan minkäänlaista vaikutusta maailmanmarkkinoihin ... 8)
-
Tässä IPS:n artikkelissa (varsinkin näin lyhennettynä ja tiivistettynä suomeksi) on järkeä:
Humanitaarinen apu ja kehitysapu halutaan samaan pakettiin (http://maailma.net/artikkelit/humanitaarinen_apu_ja_kehitysapu_halutaan_samaan_pakettiin)
(IPS) -- Humanitaarisen avun ja kehitysavun erottaminen toisistaan on aiheetonta varsinkin pitkittyneestä kriisistä kärsivillä alueilla, arvioivat ruokaturvan parantamiseksi toimivat järjestöt.
[...]
"Maaseudun kehitys ja ruokaturva ovat keskeisiä siinä, miten pakolaiskriisiin vastataan maailmanlaajuisesti", muistuttaa FAOn pääjohtaja José Graziano da Silva.
-
Nuo kaksi asiaa edellisissä puheenvuoroissa liittyvät oikeastaan toisiinsa. On ollut niin, että välttämätön humanitaarinen ruoka-apu on usein tullut sitten kehittyneistä maista, kun ei (kiireessä) ole muualta saanut. Mutta tähän on sitten saatettu juuttua, ja ruokahuoltoa näin jatkettu, ja tämä on haitannut kehitysmaiden omaa ruokatuotantoa ja -kauppaa.
(Asiaan liittyi myös se, että aikanaan - johonkin vuoteen 2009 asti (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=88) - USA:n valtion kustantama ruoka-apu ulkomaille oli maan lain mukaan kuitenkin aina ostettava USA:sta, mutta tämä pykälä ja käytäntö on sittemmin siellä Obaman aikana ja toimesta muutettu.)
Hinnan lisäksi ongelma on ollut logistinen. Valtamerialuksella on saanut helpommin (ja halvemmallakin, ja kyllä sillä viljalla on ollut maataloustuetkin) tuotua viljaa Iowasta nälkäiseen rannikolla olevaan Afrikan kaupunkiin kuin naapurimaasta tai vaikka omasta sisämaasta, joissa sateet ovat tuhonneet huonot tiet kulkukelvottomiksi.
Mm. Norman Borlaug korosti viimeisinä vuosinaan sitä, että Afrikan nälän poistaminen edellyttää enemmän ja parempia (kestopäällystettyjä) teitä Afrikkaan. Asiahan toimii vielä molempiin suuntiin: Afrikan poskettomat lannoitteiden hinnat maanosan sisäosissa ("joihin köyhillä viljelijöillä ei ole varaa") johtuvat myös kehnoista (tai olemattomista) teistä.
-
Se ei muuten tulekaan pahemmaksi. Tässä artikkelissa ...
Here’s Why There’s a Searing Ethiopian Drought Without an Epic Ethiopian Famine (http://dotearth.blogs.nytimes.com/2016/05/10/heres-why-theres-a-searing-ethiopian-drought-without-an-epic-ethiopian-famine/?smid=tw-share&_r=1)
.. ja sen linkeissä osoitetaan, miten kaikenlaisista (mm. luonnon olosuhteista johtuvista) ongelmista huolimatta todella pahat nälänhädät ovat viime vuosikymmeninä dramaattisesti vähentyneet.
Vaikka ongelma ei ohi olekaan.
-
Tämä Teija Laakson artikkeli ...
Ruokakeskustelu pyörii väärien asioiden ympärillä (http://maailma.net/artikkelit/ruokakeskustelu_pyorii_vaarien_asioiden_ymparilla)
... jonka esittelyteksti maailma.netin palstalla kuuluu...
"Mitä jos ruokafanatismin sijaan keskittyisimme vaihteeksi siihen tavoitteeseen, että kaikilla olisi sitä riittävästi?"
... unohtaa kummasti mainita luomuaatteen tällaisena länsimaisen ruokafanatismin muotona. Ehkäpä siksi, että sivusto säännöllisin väliajoin julkaisee itse luomua puffaavia artikkeleita (yleensä käännöksiä IPS:ltä). Vaikka luomun suosiminen ei takuulla tuota tavoitetta edistä.
PS. Lähetin kommentin myös sivustolle, jossa se tällä kertaa julkaistaneen, jos artikkelin lopussa oikein kehotetaan keskusteluun.
-
Tällä lailla voi olla myönteisiä vaikutuksia:
Yhdysvallat säätämässä nälän vastaista taistelua vahvistavan lain (http://maailma.net/artikkelit/yhdysvallat_saatamassa_nalan_vastaista_taistelua_vahvistavan_lain)
Vaikka sitten perusteet sen ylistämiselle ovat hyvin "perinteisiä":
Kehitysyhteistyöjärjestö Oxfam kiittelee etenkin pien- ja naisviljelijöiden aseman parantamista.
"Pienviljelijät tuottavat noin 80 prosenttia ruuasta hyvin köyhillä alueilla, ja heidän voimaannuttamisensa on ehkä yksi parhaista tavoista puuttua nälkään ja köyhyyteen", Oxfam American neuvonantaja Jim French sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Vrt. pitkä keskustelumme "Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.0)", jossa on tullut esille, miten tilojen pienuus voi olla jopa este kehitykselle.
Itse USA:n halituksen hanke (jonka siis tuon lain myötä toivotaan jäävän pysyväksi) ...
https://www.feedthefuture.gov/
... kuitenkin korostaen tuo esille (myös) tieteen ja (uuden) teknologian hyväksikäytön keinoina tässä taistelussa.
-
Raportti: Nälkä on vähentynyt, mutta liian hitaasti – "häpeällistä" (http://maailma.net/artikkelit/raportti_nalka_on_vahentynyt_mutta_liian_hitaasti_hapeallista)
"Tätä ei voi hyväksyä, se on moraalitonta ja häpeällistä. -- Meillä on teknologia, tiedot ja resurssit saavuttaa tämä visio *). Se, mitä meillä ei ole, on kiirettä ja poliittista tahtoa muuttaa sitoumukset toiminnaksi", sanoo Concern Worldwiden johtaja Dominic MacSorley tiedotteessa (https://www.ifpri.org/news-release/global-hunger-index-over-45-countries-pace-%E2%80%9Cmoderate%E2%80%9D-%E2%80%9Calarming%E2%80%9D-hunger-levels-2030-un).
Mitä meillä valitettavasti tuon lisäksi on, on poliittista tahtoa pitää Afrikan ja muiden kehitysmaiden viljelys tietoisesti teknologisesti alhaisella tasolla. Eli mahdollisimman pitkälle edelleen luomuna.
Jota pyrkimystä myös maailma.net -sivusto aina silloin tällöin tukee. (Voi etsiä sieltä vaikka hakusanalla "luomu".)
_____________
*) so. poistaa nälkä kokonaan vuoteen 2030 mennessä
-
Jotenkin minusta tuntuu, että tämän ongelman kanssa pystytään elämään:
Viljavarastot paisuvat – mihin pantaisiin 23 miljoonaa tonnia? (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljavarastot-paisuvat-mihin-pantaisiin-23-miljoonaa-tonnia-1.166670)
Kansainvälinen viljaneuvosto IGC nosti jälleen ennustettaan maailman viljantuotannosta. Tuotanto on 23 miljoonaa tonnia kulutusta suurempi.
Varsinkin, kun tuo ylituotanto on vähän yli yhden prosentin luokkaa. Näin ennakoidaan:
Kuluvan markkinointikauden päätteeksi viljavarastojen ennustetaan olevan 498 miljoonaa tonnia, joka on 23 miljoonaa tonnia viime heinäkuuta enemmän.
Viljavarastoisxa arvioidaan siis silloin olevan noin 70 kiloa ylimääräistä viljaa yhtä maailman asukasta kohti. Noin 25% liikaa, ylimääräistä, vuoden kulutukseen nähden. Tietysti varastoiminen jonkin verran maksaa, mutta moderni teknologia on käsittääkseni tullut asiassa apuun, eivätkä kustannukset tule ylivoimaisiksi.
Varoa tietysti täytyy, ettei ylijäämäviljaa dumpata markkinoille, ja näin pilata tai vaikeuteta esim. kehitysmaiden oman viljantuotannon kehittymistä. Mutta jos näin ei menetellä, nuo varastot olisivat tietty turvaamarginaali, pahojenkin luonnonolosuhteiden varalta (sellaisten kuin hyvin suureen osaan Afrikkaa tänä vuonna iskenyt kuivuus).
-
Tänä aamuna radio kertoi:
FAO: Nälän torjunta on hidastunut (http://yle.fi/uutiset/3-9336856)
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan nälän torjunta on hidastunut Aasian ja Tyynenmeren alueilla, kertoo uutistoimisto Reuters. Aasiassa nälkää näkevien määrä puolittui monissa maissa vuosina 1990–2015, mutta edistyminen on heikentynyt viimeisten viiden vuoden aikana.
– Taustalla on riisin korkea hinta ja heikentyneet sadot, mutta pääsyy on hidastunut talouskasvu, sanoo David Dawe, joka on FAO:n ekonomisti ja yksi tutkimuksen tekijöistä.
(lihav. HJ)
Kuten toisaalla olemme juuri tuoneet esille, riisisatojen ei tarvitsisi pienentyä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=74.msg9399#msg9399). Emmekä kyllä täällä ole liittyneet myöskään talouskasvun kriitikoihin ja köyhyyden ihannoijiinkaan (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=346), ks. myös tämä keskustelumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.0).
Tuossa analyysissä voi kiinnittää huomiota myös siihen, mitä syitä ei mainita tärkeinä. Tuossa ei mm. ole mainittu länsimaissa pois heitettettyä ruokaa.
Mutta luulenpa, että tämä ingressi on epätäsmällinen, ellei väärä:
Järjestön mukaan maailmanlaajuisesti alle viisivuotiaista lähes puolet menehtyy ravinnon puutteeseen tai heikon ravinnon takia.
Sillä tuosta voi saada sen käsityksen, että lähes puolet alle viisivuotiaista kuolee. Se ei taas ole mahdollista, jos uskomme toisiin YK:n tilastoihin kohisten nousevasta keskimääräisestä eliniänodotteesta. FAO:n tarkoitus mitä ilmeisimmin onkin ollut kertoa, että niiden osalta, jotka kuolevat, syyt ovat nuo, erittäin monessa tapauksessa.
PS. Se oli alkuperäisessä uutisessa näin:
Asia-Pacific loses steam in efforts to end hunger - study (http://af.reuters.com/article/idAFL5N1E03H3?pageNumber=2&virtualBrandChannel=0)
Poor nutrition is the main underlying cause of death among five-year-old and younger children, responsible for 45 percent of all child deaths globally in 2013, the study said.
Nyt uutista olikin muutettu. Tällaiseksi!
Tutkimuksen mukaan huono ravinto on merkittävin kuolinsyy viisi vuotta täyttäneillä ja sitä nuoremmilla lapsilla. Pienistä lapsista lähes puolet menehtyy ravinnon puutteeseen tai heikon ravinnon takia.
Voi ...n pyssyt. Vieläkään ei YLE saanut suomennettua tuota lausetta oikein, siten, ettei asiassa ole väärinkäsityksen vaaraa. Mutta jos katsoo alkuperäistä lausetta, niin arvasin siis aivan oikein, mitä FAO halusi kertoa.
PS2. 7.12.16: En suostu siihen, että minä itse tekisin käännökset YLE:n uutisille. Mutta "palautelaatikon" kautta lähetin tämän viestin:
Uutistanne "FAO: Nälän torjunta on hidastunut" on tältä osin jo kerran korjattu:
"Tutkimuksen mukaan huono ravinto on merkittävin kuolinsyy viisi vuotta täyttäneillä ja sitä nuoremmilla lapsilla. Pienistä lapsista lähes puolet menehtyy ravinnon puutteeseen tai heikon ravinnon takia."
Mutta vieläkään se ei vastaa alkuperaisen Reutersin uutisen ajatusta:
"Poor nutrition is the main underlying cause of death among five-year-old and younger children, responsible for 45 percent of all child deaths globally in 2013, the study said."
-
Ottamatta kantaa vehnän ja rukiin paremmuuteen, tämä on suunnattoman helpottava, optimismia tukeva tieto (lihav. HJ):
Nämä viljelykasvit valtaavat maailman: vehnäpellot peittäisivät seitsemän ja puoli Suomea (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/n%C3%A4m%C3%A4-viljelykasvit-valtaavat-maailman-vehn%C3%A4pellot-peitt%C3%A4isiv%C3%A4t-seitsem%C3%A4n-ja-puoli-suomea-1.177980)
Vehnä on viljoista kaikkein monikäyttöisin ja sitä voi viljellä erityyppisissä paikoissa”, kertoo MTK:n vilja-asiamies Max Schulman. Vehnä on hyvä rehukasvi, siinä on leivontaan tarvittavaa sitkoa sekä paljon tärkkelystä eli viljan sokeria.
Vehnää kuitenkin viljellään pienemmällä alalla kuin vuonna 1996. Silloin ihmisiä oli 5,8 miljardia, mutta nyt meitä on jo 7,5 miljardia. Miten viljelyala on laskenut, vaikka ihmisten määrä on kasvanut? Sadot ovat parantuneet, Schulman kertoo.
Viljalajikkeita on jalostettu yhä paremmiksi, jolloin peltoa ei tarvitse niin paljon. Etenkin Euroopassa panostetaan siihen, että satoa saataisiin mahdollisimman paljon hehtaarilta. Isolla preerialla esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ei satojen tarvitse olla yhtä suuria, sillä tilaa riittää.
Takuulla tuon taustalla on ollut myös muu viljelymenetelmien modernisoituminen, ei ainoastaan kasvinjalostus. Mutta on ilmeisesti nykyisin "poliittisesti korrektia" välttää kaikkea tehoviljelyyn viittaavaa tai siitä vihjaavaa.
Vastaavan tarkastelun voisi varmaan tehdä maissista ja riisistäkin, vaikka niitä ei Suomessa viljelläkään. Luultavasti laskelmien tulokset olisivat hyvin samansuuntaisia. (Ja maissin kohdalla huomattaisiin, että Pohjois-Amerikassa hehtaarisadot entisellä preerialla ovat kuitenkin hämmästyttävän suuria. Ja silti niiden kasvattamista siitäkin yhä suunnitellaan!)
En nyt pilaa myöskään iloa muistuttamalla niistä riskeistä, jotka seuraavat siitä, että maailmassa tukeudutaan pääosin vain muutamaan viljalajiin.
Onkohan tämäkään (pessimismi) varmaa:
Viljaa tarvitaan kuitenkin yhä lisää. Väestö kasvaa etenkin Aasiassa, ja myös lihankulutus kasvaa. Suurimman osan viljasadosta syövät tuotantoeläimet: naudat, siat ja siipikarja.
Muutoksesta kertoo soijan viljelyalan kasvu. Soijan pinta-ala on 20 vuodessa lähes kaksinkertaistunut – ja se kasvaa yhä. Maailman soijapellot vastaavat kooltaan jo neljää Suomea.
”Soijan viljelyala voi seuraavan 15 vuoden aikana vielä kaksinkertaistua”, Schulman ennustaa.
Sillä kyllä soijankin hehtaarituottoa on mahdollista kasvattaa. Ja sitä yritetään ja tehdäänkin koko ajan.
Ja tuo vehnäkin on siis myös rehukasvi, eikä kuitenkaan lisääntynyt lihankulutusi lisännyt sen viljelyalaa tuon 20 vuoden aikana.
-
Tämä IPS-artikkeli on otsikossaan ehkä hivenen pessimistinen ...
Humankind’s Ability to Feed Itself, Now in Jeopardy (http://www.ipsnews.net/2017/02/humankinds-ability-to-feed-itself-now-in-jeopardy/)
... mutta tekstissä kyllä sitten uhat muuttuvat vain haasteiksi, joihin vastataan. Vaikka puhetta väestönkasvusta vältetään, niin tämä sanotaan:
By 2050 humanity’s ranks will likely have grown to nearly 10 billion people. In a scenario with moderate economic growth, this population increase will push up global demand for agricultural products by 50 per cent over present levels, intensifying pressures on already-strained natural resources, The Future of Food and Agriculture projects.
At the same time, the report continues, greater numbers of people will be eating fewer cereals and larger amounts of meat, fruits, vegetables and processed food — a result of an ongoing global dietary transition that will further add to those pressures, driving more deforestation, land degradation, and greenhouse gas emissions.
Myös Erkki Tuomioja on kolumnissaan tällainen pessimisti-optimisti:
Erkki Tuomioja: Perusasioita väestöräjähdyksestä – ”Se koskettaa meitä kaikkia sekä hyvässä että pahassa (https://demokraatti.fi/erkki-tuomioja-perusasioita-vaestorajahdyksesta-se-koskettaa-meita-kaikkia-seka-hyvassa-etta-pahassa/)
Väestönkasvu on suorassa riippuvuussuhteessa kaikkiin kestämättömän kehityksen ilmentymiin. Siksi ei ole syytä tyynnytellä itseään ajatuksella, että kasvu ennemmin tai myöhemmin päättyy.
Voi paremminkin perustellusti kysyä, onko maailman kantokyky riittävä turvaamaan säällisen elämän edes nykyiselle 7,4 miljardille ihmiselle. Väestönkasvun aktiivista rajoittamista tarvitaan joka tapauksessa edelleen.
Tuossa IPS-artikkelissa korostetaan kyllä sitä, miten tehokas maatalous ja maankäyttö on ratkaisujen avain, mutta kummasti tekstiin on tullut mukaan myös tällainen "luomuinen" väite:
“High-input, resource-intensive farming systems, which have caused massive deforestation, water scarcities, soil depletion and high levels of greenhouse gas emissions, cannot deliver sustainable food and agricultural production,” adds the report.
Tuossa voisi nähdä tehoviljelyn kritiikkiä. Täytyy kyllä vielä tarkistaa asiayhteys alkuperäisessä raportissa. Mutta jos ilmaisulla "high-input, resource-intensive" viitataan keinolannoitteiden käyttöön, niin ilman niitä ei kyllä pärjätä. Eivätkä niiden käytön seuraukset ole noita tuossa lauseessa sitten listattuja asioita.
-
Viljavarastoisxa arvioidaan siis silloin olevan noin 70 kiloa ylimääräistä viljaa yhtä maailman asukasta kohti. Noin 25% liikaa, ylimääräistä, vuoden kulutukseen nähden. Tietysti varastoiminen jonkin verran maksaa, mutta moderni teknologia on käsittääkseni tullut asiassa apuun, eivätkä kustannukset tule ylivoimaisiksi.
Varoa tietysti täytyy, ettei ylijäämäviljaa dumpata markkinoille, ja näin pilata tai vaikeuteta esim. kehitysmaiden oman viljantuotannon kehittymistä. Mutta jos näin ei menetellä, nuo varastot olisivat tietty turvaamarginaali, pahojenkin luonnonolosuhteiden varalta (sellaisten kuin hyvin suureen osaan Afrikkaa tänä vuonna iskenyt kuivuus).
Edelleenkin näyttää FAO:n mielestä ihan, jopa erittäin hyvältä:
FAO: Ruoka kallistuu, tuottajahinnat pysyvät vakaina (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/fao-ruoka-kallistuu-tuottajahinnat-pysyv%C3%A4t-vakaina-1.193437)
Kuten muutkin tahot ovat ennustaneet, myös FAO arvioi viljasadon jäävän viime vuotta pienemmäksi. Useista muista ennusteista poiketen FAO kuitenkin arvioi kulutuksen jäävän edelleen hiukan tuotantoa pienemmäksi, jolloin varastot pysyisivät ennallaan, suurina.
Tuo marginaali, mahdollisia kriisejä varten, siis pysyy (ja sitä varastoa sopii tietysti nyt purkaa, esimerkiksi Itä-Afrikkaan). Eikä tuottajahintojen vakauttakaan sovi miltään kantilta valitella. Eikä kuluttajahinnoissakaan ennusteta mitään dramaattisia nousuja, kaikessa ei nousua lainkaan:
FAO ennustaa vehnän hinnan pysyvän vakaana, ainakin ensimmäisen puoliskon heinäkuussa alkavasta markkinointivuodesta.
Myös rehuviljoilla ennätyksiä hipova tuotanto pitää kilpailun tiukkana ja hinnat niukkoina.
-
Minusta näiden kahden ongelman ...
Aliravittuja ja lihavia lähes yhtä paljon (http://www.maailma.net/nakokulmat/aliravittuja-ja-lihavia-lahes-yhta-paljon)
... esittäminen tällä tavalla rinnakkain on yksinkertaisesti moraalitonta.
Sen lisäksi tietysti typerää. Miksi asian esittäminen näin on ylipäänsä yleistynyt? Yritetäänkö länsimaiden syöpöille kertoa, että hekin ovat (muka) "samassa veneessä"? Vai mitä ihmettä?
Erityisesi kehitysmaiden ylilihavien määrien luetteleminen on harhaanjohtavaa. Kenelle on vielä yllätys, uutisen arvoinen asia, että kehitysmaat ovat myös äärimmäisen epätasa-arvoisia yhteiskuntia ja talouksiia?
Jos tämä taas on versio siitä ruoan tuhlaamishypestä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.0) - se on yhtä typerää. Ja yhtä moraalitonta.
-
Tämä kuulostaa ikävältä ...
NÄLKÄÄ NÄKEVIEN MÄÄRÄ ON KÄÄNTYNYT NOUSUUN (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3750254-nalkaa-nakevien-maara-on-kaantynyt-nousuun)
... mutta missä ovat tuosta kokonaisarviot ja sitä koskevat luvut? Kun taustana on se, että FAO on juuri siinä asiassa ennenkin möhlinyt? Vrt. edellä vuoden 2012 keskustelu siitä asiasta.
Mutta huomattava on myös siinä esitetyt syyt tilanteelle:
FAO raportoi, että 19 maassa joko ilmastonmuutos, konflikti tai molemmat yhdessä ovat aiheuttaneet ruokakriisin. Pahimmin kärsiviin maihin kuuluvat Etelä-Sudan, Nigeria, Somalia ja Jemen, jossa ruuan puutteesta kärsii lähes 20 miljoonaa ihmistä.
Jos nyt tällä kertaa ilmastonmuutoksen tuosta ohittaisi, niin siinäpä se: moderni maailma ja muinaiset syyt sotia (toki aika moderneillakin aseilla!). Eikä tunnu löytyvän halua "takoa" aseita .... suorakylvökoneiksi.
Mutta joka tapauksessa ilmoitettu 20 miljoonan luku (ainoa siinä) on 7 miljardin suhteen pelkkä mahdollinen pyöristysvirhe. Ja taitavatpa FAO:n ja da Silvan keinotkin rajoittua tuossa siihen, joka on artikkelissa on jo tehty: valitella syvästi tilannetta.
-
Tämä MT:n otsikko sellaisenaan kuulostaa aika masentavalta ...
"Hehtaarisatoja voidaan jalostuksella parantaa prosentilla" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/hehtaarisatoja-voidaan-jalostuksella-parantaa-prosentilla-1.201410)
... tuon otsikkomme ongelman kannalta, maailmanlaajuisesta näkökulmasta. Mutta onneksi tarkoitetaan tätä (lihav. HJ):
"Jalostamalla pystytään nostamaan satotasoja keskimäärin prosentilla edellisvuodesta", kertoo siemenviljan viljelijä Jussi Joensuu. Jalostamalla voidaan vaikuttaa sadon lisäksi myös taudin- ja laonkestävyyteen sekä kasvuaikaan.
Noin asia on perinteisesti ilmaistu, "aina". Ja perinteisen jalostuksen aikana se on ilmeisesti ollut faktakin: satotasoa on kyetty nostamaan vain vähitellen. Mutta tässä kuitenkin maailmanlaajuinen lopputulos vuodesta 1961:
https://ourworldindata.org/grapher/index-of-cereal-production-yield-and-land-use-1961-2014
Tähän asti! Tuo kehitys on myös jatkunut vuoteen 2016. Vaikka maailman seuraavan viljasadon nyt arvioidaankin jäävän hiukan edellistä pienemmäksi (mutta parin viime vuoden varastoilla pärjätään!) Ja muistaa täytyy kuinka pajon geenitekniikan tutkimuksella on jo "putkessa"!
Mutta tuolla vähittäiselläkin kasvulla viljojen satotaso n. 50 vuodessa siis yli tuplaantui, ja sitä keskimäärin. (Tuohon voisi rinnalle vetää vaikka USA:n huikeat maissisadot ja niiden satotason kehityksen.)
-
Mutta enää ei seuraavasta maailman viljasadosta arvioida edes siitä, vaan (lihav. HJ):
Venäjän jättisato laskee viljojen hintoja – Suomessa odotellaan poutaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ven%C3%A4j%C3%A4n-j%C3%A4ttisato-laskee-viljojen-hintoja-suomessa-odotellaan-poutaa-1.205033)
Viljojen satoennusteita korjataan tiivistä tahtia ylöspäin. Viimeksi torstaina YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO korotti omaa satoennustettaan ja povaa nyt historian suurinta satoa.
Venäjällä korjataan jättimäistä viljasatoa ja etenkin vehnää riittää vientiin poikkeuksellisen paljon.
Viljan tarve kasvaa maailmalla tasaisesti, mutta sato on FAOn ennusteen mukaan niin iso, että se kattaa reippaasti kulutuksen. Hyviä viljavuosia on takana jo useita ja varastossa makaa entuudestaan paljon viljaa.
Niinpä viljan varastointiongelma vain jatkuu. Mutta se on oikeastaan ihan kiva ongelma.
Samoin nyt ei varmasti tulee ongelmaa siitä, mistä vaikkapa Itä-Afrikan akuuttia nälänhätää torjuva vilja saataisiin. Avustuspaketin hintakin siis laskee.
Eikä sen puoleen ongelmaa siitäkään, mitä Suomessa tehdään, jos uhkaava katovuosi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg10685#msg10685) toteutuu. Mutta ei tämän rikkaan maan uhkakuvana nälänhätä tietysti ollutkaan, nykyaikana. Mutta nyt siis vajeen paikkaaminenkin tulee halvemmaksi.
-
Nyt myös Satu Hassi twiittaa ...
Guardian: Nälkä maailmassa kasvussa ensi kertaa tällä vuosisadalla.
Ja linkkaa tähän artikkeliin:
'Alarm bells we cannot ignore': world hunger rising for first time this century (https://www.theguardian.com/global-development/2017/sep/15/alarm-bells-we-cannot-ignore-world-hunger-rising-for-first-time-this-century?CMP=share_btn_tw)
Siitä (lihav. HJ):
The number of hungry people in the world has increased for the first time since the turn of the century, sparking concern that conflict and climate change could be reversing years of progress.
[...]
“If you look at the 815 million [chronically undernourished] people, 489 million or 60% of them are located in countries affected by conflict. Over the last decade we’re seen a significant increase in conflict. We also see that conflict combined with climatic effects is having a significant effect.”
Perässä on kaavio nälkää näkevien osuuden kehityksestä.
Mikä ettei ilmastollisillla tekijöilläkin osuutta olisi, mutta toisaalta edeltä tiedämme, että maailma on saanut pari vuotta ennätyssatoja, ja saanee nytkin.
Toisaalta saamme tietää, että maailman väestö on vuodesta 2000 kasvanut noin 1,3 miljardilla, so. enemmän kuin tuolla nälkäisten nykymäärällä.
PS. klo 17:50: Sellaista emme luultavasti voine edellyttää, tilanteen näin olen, että Hassi olisi kiinnitänyt huomiota siihen, millä alueilla tätä nälkää on, ja millä tasolla maatalouden tuottavuus on? Mutta lainauksessa oli tämä:
Africa has the highest levels of severe food insecurity, affecting 27.4% of the population – almost four times that of any other region. Higher food insecurity was also observed in Latin America, rising from 4.7% to 6.4%.
Täällä ja muualla olemme kiinnittäneet huomiota sihen, että juuri Afrikassa hehtaarisadot ovat surkeita - sellaisia, että YK:n/FAO:n valtuutuksella viljelysmaat pitäisi ottaa paikallisilta tumpeloilta viljelijoiltä pois (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.msg2412;topicseen#msg2412), ja antaa kansainvälisten firmojen viljeltäväksi.
PS. 19.9.17: Myöskin maailma.net muistaa mainita konfliktit ja ilmaston:
Nälkäisten määrä kääntyi kasvuun – ”hälytyskellot, joita ei ole varaa jättää huomiotta” (http://www.maailma.net/uutiset/nalkaisten-maara-kaantyi-kasvuun-halytyskellot-joita-ei-ole-varaa-jattaa-huomiotta)
Mutta ei katso aiheelliseksi kertoa väestönkasvusta. Kuten ei myöskään ennätyssadoista.
-
Minusta näiden kahden ongelman ...
Aliravittuja ja lihavia lähes yhtä paljon (http://www.maailma.net/nakokulmat/aliravittuja-ja-lihavia-lahes-yhta-paljon)
... esittäminen tällä tavalla rinnakkain on yksinkertaisesti moraalitonta.
Sen lisäksi tietysti typerää. Miksi asian esittäminen näin on ylipäänsä yleistynyt? Yritetäänkö länsimaiden syöpöille kertoa, että hekin ovat (muka) "samassa veneessä"? Vai mitä ihmettä?
Erityisesi kehitysmaiden ylilihavien määrien luetteleminen on harhaanjohtavaa. Kenelle on vielä yllätys, uutisen arvoinen asia, että kehitysmaat ovat myös äärimmäisen epätasa-arvoisia yhteiskuntia ja talouksiia?
Jos tämä taas on versio siitä ruoan tuhlaamishypestä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.0) - se on yhtä typerää. Ja yhtä moraalitonta.
Mutta pääsemättömissä me taidamme tuosta olla. Tässä taas:
Nälkä ja ylipaino piinaavat Latinalaista Amerikkaa (http://www.maailma.net/uutiset/nalka-ja-ylipaino-piinaavat-latinalaista-amerikkaa)
Kun on sanottu, että ...
Järjestöjen tuoreen raportin mukaan viime vuonna 42,5 miljoonaa alueen ihmistä ei saanut tarpeeksi ruokaa. Osuus on 6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
... niin jatketaan:
Samaan aikaan lisääntynyt käsitellyn ruuan kulutus on lisännyt alueella ylipainoa ja ei-tarttuvia tauteja. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa jo 7,5 prosenttia alle 5-vuotiaista on ylipainoisia.
”Nykyisin on helppo löytää koteja, joissa on aliravittu lapsi ja ylipainoinen äiti tai kroonisesti aliravittu ja ylipainoinen lapsi”, sanoo PAHOn johtaja Carissa F. Etienne.
Jos jälkimmäinen asia on ongelma, se ratkaistaan täysin eri tavalla kuin edellinen, esim. neuvolatoimintaa kehittämällä. Joka tomintamalli on taas täysin hampaaton edellisen ongelman kanssa: turha on kertoa äideille terveellisestä ruoasta, tai oikeista ja kohtuulisista määristä, jos ruokaa ei kertakaikkiaan ole.
Sen lisäksi tuo "käsitellyn ruuan kulutus" -väite saa kyllä epäluuloni heräämään, "niskakarvani nousemaan pystyyn", muutenkin. Pitäisikö lasten syödä tähkäpäitä suoraan pellosta, terveinä ja kunnossa pysyäkseen? Tai, jos liharuokaa, suoraan juuri tapetusta teuraasta?
-
Kansan Uutiset saa minulta nyt pisteet, kun se julkaisee tuon saman uutisen viittaamatta ylipainoasiaan:
LATINALAISEN AMERIKAN NÄLKÄ KÄÄNTYI KASVUUN (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3795412-latinalaisen-amerikan-nalka-kaantyi-kasvuun)
-
Päivitys tähän asiaan tästä uutisesta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.212283):
Viljamarkkinat maailmanlaajuisesti ovat tasapainossa kuluvan kauden 2017/2018, arvioi YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO.
Viljan kokonaistuotanto ylittää hienoisesti kulutuksen. Rehuviljan tuotanto rikkoisi FAO:n mukaan ennätykset ja olisi 1 359 miljoonaa tonnia. Rehuviljaa tuotetaan hiukan yli kulutuksen ja varastoihin tulee pieni lisäys.
Vehnän tuotanto vähenee edelliseen kauteen verrattuna. Tuotanto ylittää silti kulutuksen.
Viljan kulutus kasvaa prosentilla edelliseen kauteen verrattuna. Maailman viljavarastot ovat FAO:n mukaan ennätyssuuret.
PS. Tuli mieleen, vaikkei se tähän oikeastaan kuulukaan: onkohan FAO:lla arviota, paljonko luomuviljaa maailmassa tuotetaan? Paljonhan se ei voi tuosta olla, jos luomuviljelyalan osuus arvoidaan noin prosentiksi.
-
Näiden em. pessimististen nälkäuutisten rinnalle on nostettava tämä tilastollinen tarkastelu ...
Famines (https://ourworldindata.org/famines) (Out World in Data)
... jossa on tutkittu varsinaisten, kuolemia aiheuttaneiden nälänhätien kehitystä n. 150 vuoden aikana.
Ja tuloshan on, että niiden määrä on erityisesti viimeisten 40 vuoden aikana suorastaan romahtanut. Samaan aikaan tapahtuneesta hurjasta väestönkasvusta huolimatta.
Samasta lähteestä on löydettävissä myös tämä historiallinen tarkastelu hedelmällisyyden eli väestönkasvun kehityksestä:
Fertility Rate (https://ourworldindata.org/fertility-rate?utm_content=buffer473a2&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer)
-
Tämän vuoden tilanne. Taas ennätyssato ja maailman viljavarastot senkun kasvoivat:
Malthusians Wrong Again: World Cereal Production Hits All-Time High
World grain production grew by 3 percent this year, while world population rose just 1.2 percent. (http://reason.com/blog/2017/12/06/malthusians-wrong-again-world-cereal-pro)
Tuohan kyllä edellä jo suomeksikin kerrottiin, mutta tuossa on hyvät kaaviot.
-
Tässä se sanotaan suoraan, ilman yritystä viitata ilmastonmuutokseen, satoihin tms.
YK-järjestöt varoittavat: Nälkä pahenee konfliktimaissa (http://www.maailma.net/uutiset/yk-jarjestot-varoittavat-nalka-pahenee-konfliktimaissa)
Yhteistä raportin kaikille 16 maalle on, että ne ovat konfliktissa, järjestöt muistuttavat. FAOn viime vuonna julkaisemien tilastojen mukaan vuonna 2016 nälkäisten määrä maailmassa kasvoi ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen. Syypäänä pidetään juuri konflikteja.
Nälkäisten määrä kasvoi vuonna 2016 815 miljoonaan edellisvuoden 777 miljoonasta. Yli puolet nälkäisistä elää FAOn mukaan konfliktimaissa.
Jää tuossa tietysti vielä vähän tilaa muillekin selityksille. Ja kyllähän niitäkin täällä on esille tuotu.
-
Tämä uutinen kyllä nyt lyö minut ällikällä:
MAAILMAN NÄLKÄ KÄÄNTYI KASVUUN (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3881004-maailman-nalka-kaantyi-kasvuun)
Nälkäisten määrä maailmassa on kasvanut 11 prosenttia viime vuodesta ja noussut lähes 130 miljoonaan, YK raportoi. Suunta on huolestuttava, sillä nälkää onnistuttiin vähentämään usean vuosikymmenen ajan.
(lihav. HJ)
Kun tähän asti, useiden vuoden ajan on puhuttu luvusta 800 miljoonan kahden puolen. Niinkuin tuohonkin linkatussa uutisessa. Ja linkki tähän oli tehty juuri sanojen "onnistuttiin vähentämään" päälle!
FAO: Maailman aliravittujen määrä väheni (https://www.kepa.fi/uutiset-media/uutiset/fao-maailman-aliravittujen-maara-vaheni) (28.5.2015)
Maailmassa on 795 miljoonaa aliravittua, kertoo YK:n alainen ruoka- ja maatalousjärjestö FAO tuoreessa vuosiraportissaan.
Järjestön mukaan aliravittujen määrä on vähentynyt 167 miljoonalla viimeisen vuosikymmenen aikana ja 216 miljoonalla, jos nykyistä tasoa verrataan vuosiin 1990-1992.
Englanniksi tuossa uudemmassa uutisessa (IPS-versio):
The UN agencies found that almost 130 million people across 51 countries face severe food insecurity, an 11 percent rise from the previous year.
Tässä uutisessa on nyt väistämättä jotain mätää. Olin kyllä asiassa optimistinen, mutta en sentään osaa olla noin optimistinen. 8)
(Asiasta huomatettu nyt myös KU:n palstalla, uutisen kommenttina.)
PS. 11.4.18: No, ymmärränhän sen, että on eri asteisia ja -laatuisia ruoan puutteita. FAO on jopa julkistanyt tästä luokituksensa. Mutta tässä harmittaa ehkä eniten median tapa aina pyöristää asia "näläksi". Ja antaa tuollaisia näennäisen eksakteja lukuja ja prosentteja asiasta.
-
Tässä IPS-uutisessa esitetään sitten molemmat luvut, yhdessä:
UN’s Zero Hunger Goal Remains a Daunting Challenge (http://www.ipsnews.net/2018/04/uns-zero-hunger-goal-remains-daunting-challenge/)
But the latest figures released in a joint study by the European Union (EU), the Food and Agriculture Organization (FAO) and the World Food Programme (WFP) highlight the gravity of the situation just last year alone when some 124 million people in 51 countries faced acute food insecurity — 11 million more than in 2016 (even while the number of people living on the edge of starvation and hunger remains at 815 million worldwide).
Ilman, että asia tuosta tulisi yhtään selvemmäksi. Lukijan täytyy itse sovitella nuo luvut toinen toisiinsa.
Tämä kuulostaa taas tutulta, näinhän "pitää" sanoa:
The number of hungry people, she pointed out, is rising again and exceeded 815 million in 2016; overweight and nutrition challenges affect two billion people both in the North and the South of the world; and about one third of the food produced for human consumption gets lost or is wasted.
Sitä myöten, että ylipaino-ongelma (myös pohjoisessa!) liittyisi samaan asiaan. Ja ruoan haaskuuseen meno.
Aina välillä tuntuu, että näiden uutisten tarkoitus on suoda lukijoille mahdollisuus päivitellä maailman pahuutta ja ristiriitaisuutta. Eikä niinkään hahmotella asioiden tilan konkreettisia parannuskeinoja. Jos jotain tähän suuntaan sanotaankin, esitetään se aika "byrokratiaksi":
Dr Antonelli said measures to tackle hunger in Africa include the harmonisation of governance of food security, sustainability and nutrition; building institutional responses to reduce extreme poverty and inequalities; supporting more efficient agricultural systems; ICTs and technology innovation.
Additionally, it also includes supporting farmers to diversify livelihoods and reduce vulnerability; restoring land and increasing integrated land and water management to improve harvests; identification of strategies for building resilience to shocks through adaptation to climate change, institutional response mechanisms; and finally monitoring and reporting of the UN’s Sustainable Development Goals (SDGs) through generation and sharing of reliable data.
-
Tämä Sanna Jäppisen kirjoitus asiasta on osittain hyvin tavanomainen, "perinteinen" ...
Miksi nälkä kasvaa, vaikka ruokaa on maailmassa yllin kyllin (https://www.kepa.fi/uutiset-media/uutiset/miksi-nalka-kasvaa-vaikka-ruokaa-maailmassa-yllin-kyllin)
... esimerkiksi siinä, että yksi osuus, luku uhrataan ruokahävikille. Vaikka sen vähentäminen olisi ratkaisu korkeintaan tähän ongelmaan:
Hukatun ruoan tuotantoon haaskataan myös valtavat määrät energiaa ja muita resursseja.
"Jos ruokahävikistä aiheutuvia päästöjä verrataan valtioiden kasvihuonepäästöihin, olisi hävikki suurin päästöjen aiheuttaja heti Kiinan ja Yhdysvaltain jälkeen", Kaisa Karttunen toteaa.
Ilmastonmuutokselle nälän syynäkin suoritetaan pakollinen rituaalinen kumarrus.
Mutta eräänlainen uusi näkökulma on haarukoida niitä arvioita, paljonko globaalin muutoksen aikaansaaminen asiassa maksaisi, eri skenaarioissa.
Mitä nälän kukistaminen maksaisi?
[...]
FAOn, WFP:n ja Maatalouden kehittämisrahaston IFADin laskelmissa tavoite on yksi yhteen kestävän kehityksen ohjelman kanssa, eli nälkäisiä nolla, ja arvioitu rahantarve on hurja. Vuoteen 2030 asti tarvittaisiin joka vuosi 265 miljardia dollaria eli noin 220 miljardia euroa. (Esimerkiksi Suomen bruttokansantuote vuonna 2017 oli 224 miljardia euroa.) Massiivista summaa selittää se, että YK-järjestöjen ratkaisumalli lähtee ajatuksesta, että nälkä poistetaan poistamalla köyhyys, ja tässä tavoitteessa riittää vielä työsarkaa.
IPFRI on itse tuottanut kaksi vaihtoehtoista laskelmaa, joissa ei tähdätä aivan nollaan vaan siedettävälle tasolle, eli nälkäisten määrä laskisi viiteen prosenttiin maailman väestöstä vuoteen 2030 mennessä. Ensimmäisessä visiossa nälkäongelmaa lähestytään ennen muuta ilmastonmuutoksen ja maatalouden näkökulmasta. Analyysissä pohditaan, millaisia summia pitäisi vuosittain panostaa maatalouden tutkimukseen, resurssien hallintaan ja infrastruktuuriin, jotta tulojen kasvu ja ruoan parempi saatavuus johtaisivat toivottuun lopputulokseen. Arvio on 52 miljardia dollaria eli noin 43 miljardia euroa vuodessa.
Toisen arvion IPFRI on tehnyt yhdessä kansainvälisen kestävän kehityksen instituutin IISDin kanssa. Tässä laskelmassa keskeinen kysymys on se, millä minimisummalla nälkä saataisiin laskettua alle viiteen prosenttiin haavoittuvissa kotitalouksista ympäri maailman. Vastaus on 11 miljardia dollaria eli reilut 9 miljardia euroa vuosittain. Arviossa on myös lähdetty siitä, että kaikki raha ei suinkaan tulisi kansainväliseltä yhteisöltä, vaan yli puolet löytyisi ruokaturvaansa vahvistavien maiden omista budjeteista – erityisesti rikkaampien maiden, kuten Kiinan, kohdalla.
(lihav. HJ)
Melkoinen haarukka, siis. Sitten pohditaan eri skenaaroiden toteuttamisen ehtoja.
Myös me olemme, mm. uutisissamme, ottaneet aiemmin esille näitä skenaarioita:
Maailman nälän poistaminen maksaakin hyvin paljon enemmän kuin me laskimme. Näin kertoi FAO. (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=389)
Joissa uutisissa muuten tulee esille, että korkeinkaan rahantarvearvio ei välttämättä ole "hurja", jos sitä vertaa erääseen toiseen rahankäytön globaaliin kohteeseen.
-
Näin onnellisesti kävi:
Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta (http://www.maailma.net/uutiset/nalanhata-jota-ei-tullut-nopea-reagointi-ja-kateisapu-pelastivat-somalian-taydelta)
On sieltä (tietysti?) esille tämän:
Hänen mukaansa keskeisin syy nälänhätien vähenemiseen on elintason ja maatalouden tuottavuuden nousu, vaikka niitä ei voikaan pitää yleislääkkeenä. Demokraattinen päätöksentekoprosessi, kattava sosiaaliturva ja eriarvoisuutta tasaava lainsäädäntö ovat nekin vaikuttaneet asiaan.
Mutta lisäksi minusta tuossa tuli esille, että tuollaisten "pikku" nälänhätien torjumiseen tarvittava rahamäärä on kansainvälissä ympyröissä pikkurahaa, "kolikoita". Ja koottavissa ilman, että niitä kolikoita konkreettisesti ryhdytään joka kerta erikseen rikkaan maailman kansalaisilta kaduilla keräämään.
-
Nyt on palattu taas siihen, että YK ilmoittaa melko tarkkoja lukuja:
YK: Nälkäisten määrä kasvaa kolmatta vuotta peräkkäin – Ilmastonmuutos verottaa tärkeitä ruokakasveja (https://www.maailma.net/uutiset/yk-nalkaisten-maara-kasvaa-kolmatta-vuotta-perakkain-ilmastonmuutos-verottaa-tarkeita)
Ja tämä kertomus asiaan vaikuttavista syistä alkaa sekin olla aika vakiintunut:
Taustasyynä pidetään konflikeja, ilmastonmuutosta ja sään ääri-ilmiöitä sekä talousongelmia. Tärkeimpien viljalajien, kuten vehnän, riisin ja maissin, tuotanto on jo vähentynyt trooppisilla ja leudoilla alueilla. Raportissa vaaditaankin ilmastonmuutoksen vaikutusten parempaa torjuntaa.
Yhtä vakiintunut alkaa olla perinne siinä mitä ei mainita: väestönkasvua tai sitä minkälaisia huikeita satotasoeroja maailmassa esiintyy. Ja mitä niille asioille voisi ja pitäisi tehdä.
Mutta tämä ei sensijaan unohdu juuri koskaan ...
Nälän vastakohtana joka kahdeksas aikuinen puolestaan on ylipainoinen. Ongelma on suurin Pohjois-Amerikassa, mutta se yleistyy myös Afrikassa ja Aasiassa, raportissa kerrotaan. Aliravitsemusta ja ylipainoa voi esiintyä jopa samojen maiden sisällä.
... vaikka se ei kyllä mitenkään asiaan kuulu. Vaikka sitä yritetään siihen lähes epätoivoisilla selityksillä kytkeä.
(Kyllä, varmasti ravitsemuksellisesti tasapainoinen ruoka olisi parempi kuin erilainen "roskaruoka". Mutta voi itse kuvitella kuinka kiitollinen riittämättömästi ruokaa saanut olisi tuosta "roskaruoastakin". Niin, ja kuinka se olisi hänelle suorastaan - terveellistä!)
-
Ihan en nyt tätä kehitystä ymmärrä:
Raportti: Nälkäisten määrän väheneminen hidastunut Aasiassa – ”Valtava inhimillinen menetys” (https://www.maailma.net/uutiset/raportti-nalkaisten-maaran-vaheneminen-hidastunut-aasiassa-valtava-inhimillinen-menetys)
Koska jotain paikallisia poikkeuksia lukuunottamatta sääolosuhteet eivät Aasiassa ole kokonaissatoja vähentäneet, vaan ne ovat pysyneet korkealla tasolla. Selvästi korkeampina kuin Afrikassa.
Eikä Aasiassa käsittääkseni nykyisin ole suurempia konfliktejakaan, jotka olisivat ovat tuohon syynä? Vai onko esim. Lähi-Itä tuossa laskettu Aasiaan?
PS. Ja taas on uutisessa ja kai raportissakin tämä iankaikkinen ja minusta asiaton kytkentä:
Ristiriitaista on, että samaan aikaan lasten lihavuus kasvaa alueella nopeammin kuin missään muualla maailmassa. Ylipainoisia alle 5-vuotiaita on jo 14,5 miljoonaa, raportissa kerrotaan. Käytännössä kaikki alueen lapset altistuvat sen mukaan halvalle, prosessoidulle ja epäterveelliselle ruualle.
-
Kaikissa asioissa on nykyisin tapana, että esitetään vähintään epäilys, ellei sitten suorastaan väite, että "väärin sammutettu":
Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta (https://www.maailma.net/uutiset/nalkaisten-nutella-maapahkinatahna-on-ihmeaine-joka-pelastaa-vakavasti-aliravittuja-lapsia)
Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Tuosta kritiikistä tulee väistämättä mieleen, miten toisissa asioissa ollaan epäluuloisia miljardööri Bill Gatesia kohtaan. Sellaisella superrikkaalla täytyy olla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=8.msg8018#msg8018) aina ketunhäntä kainalossa?
-
Ronald Bailey, viitaten asiasta ilmestyneeseen tutkimukseen ...
Despite Climate Change, There Will Be Enough Food for 10 Billion in 2050
Food security is not the problem, but nutrition security could be (http://reason.com/blog/2019/01/03/despite-climate-change-there-will-be-eno)
... kertoo, miten ruoka riittää myös tulevaisuudessa. Myös ruoan ravitsevuus on ongelma, joka on ratkaistavissa.
Ellei sen ratkaisemisessa edistytä, kyse ei ole lainkaan siitä, etteikö tieteellä olisi tarjota keinoja tähän.
-
Tässä artikkelissa sentään myönnetään tämä kahden samasta asiasta kerrotun luvun sekavuus:
Raportti: 113 miljoonaa ihmistä kärsi akuutista ruokapulasta vuonna 2018 – Yhden ongelman ratkaiseminen auttaisi paljon (https://www.maailma.net/uutiset/raportti-113-miljoonaa-ihmista-karsi-akuutista-ruokapulasta-vuonna-2018-yhden-ongelman)
Raportissa käsitellään vain akuuttia ruokapulaa, eli henkeä tai elinkeinoja välittömästi uhkaavaa ruokapulaa. Yhteensä maailmassa on yli 820 miljoonaa ihmistä, jotka eivät saa riittävästi ruokaa.
Minulle tuo ero ei ole alkuunkaan selvä. Jos ei saa riittävästi ruokaa, minusta se aina uhkaa henkeä ja elinkeinoja, vähintään siten, ettei silloin jaksa tehdä töitä. Ja oikeastaan enemmän silloin, jos se ei ole akuutti, äkillinen vaan jatkuva, krooninen tilanne.
Se yksi, isoin ongelma tuodaan selvästi esiin:
Raportin mukaan suurin osa akuutista nälästä johtuu juuri konflikteista. Noin 74 miljoonaa nälkäistä elää alueella, jolla on konflikti tai turvattomuutta. Eniten konfliktien aiheuttamasta nälästä kärsitään Afrikan sekä Länsi-Aasian tai Lähi-idän maissa.
Mielestäni kyllä nämä sää- ja ilmasto-ongelmat liittyvät myös konflikteihin. Sää on aina vaihdellut, kyse on siitä, miten niistä aiheutuvat hankaluudet "taklataan". Mutta mitä ovat nämä taloudelliset ongelmat:
29 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista ruokapulasta luonnonkatastrofien ja ilmaston takia, useimmat Afrikassa. Lisäksi taloudelliset ongelmat olivat 10,2 miljoonan ihmisen nälän taustalla pääosin Burundissa, Sudanissa ja Zimbabwessa.
(lihav. HJ)
Kyllä ne taitavat olla sitä, ettei viljellä. Tai viljellään hyvin huonosti. Esimerkkinä vaikka Zimbabwen silloin tällöin saamat alle tonnin keskimääräiset maissin hehtaarisadot.
Mutta toistaen. En kyllä tule tuosta erittelystä viisaammaksi, jos en ymmärrä pohjalukujen perusteita. En tietystikään kiistä itse ongelmaa. Mutta en onnistu sitä näillä tarjotulla eväillä analysoimaan.
-
Vaikka paremmaksi kaikki muuttuu ....
Raportti: Maatalouden tehostuminen pitää ruuan hinnan alhaalla seuraavat 10 vuotta – Tuotanto ylittää kysynnän, jolloin hinnat polkevat paikallaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.466668)
Seuraavan kymmenen vuoden aikana maataloustuotteiden kysyntä kasvaa maailmalla 15 prosenttia.
Maailman viljelijät sen sijaan lisäävät tuotantoaan sitäkin enemmän.
Näin ennustavat taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD sekä YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO maanantaina julkaisemassaan raportissa. Katsaus tarkastelee maailman maatalouden kehitystä vuoteen 2028 asti.
Ruuan kysynnän kasvun takana on väestönkasvu. Voimakkainta se on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.
Ihmisten tulotaso näillä alueilla nousee hitaasti, joten nälkä säilyy ongelmana.
Aliravitsemus maailmalla on vähentynyt, mutta nykyisellä kehitystahdilla tavoitteet nälänhädän poistumisesta vuoteen 2030 mennessä eivät ole lähelläkään toteutumista.
... silti hyväksi ei milloinkaan.
Tai ainakaan vielä tuolla aikavälillä.
-
Uskallan väittää, että tämä ei pidä ihan paikkaansa ...
Ruuantuotanto ja kulutus lähellä toisiaan – pienetkin vaihtelut painavat tuotannon alle kulutuksen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.467656)
Tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta on pääosin samoilla linjoilla raportin kanssa.
"Kulutus ja tuotanto ovat kuitenkin hyvin lähellä toisiaan ja markkinat ovat herkkiä vaihtelulle", Niemi arvioi. Hän viittaa tällä esimerkiksi vaihteleviin sääolosuhteisiin, jotka väistämättä vaikuttavat satotasoihin.
MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
... vaan biopolttoaineinnostus erityisesti USA:ssa on luonut marginaalin, pelivaran. Hyvin suuri osa sen maissista menee nyt bioetanolin tuottamiseen. Se asia on nopeasti muutettavissa, jos syötävästä maissista tai rehumaissista tulee pulaa.
Siellä ennakoidaan nyt hyvin huonoa maissisatoa ja on jo väläytelty tuollaista ratkaisua.
-
Näin se on nyt sitten taas:
Aliravittujen määrä on kasvanut, kertovat YK:n järjestöt (https://yle.fi/uutiset/3-10878602)
Keskeiset syyt nälän taustalla ovat YK-järjestöjen mukaan sodat ja muut konfliktit sekä ilmastonmuutos.
Aliravittujen ihmisten määrä maapallolla on kasvanut, kertoo viisi YK:n järjestöä yhteisessä raportissaan. Kroonisesti aliravittuja oli viime vuonna noin 821 miljoonaa, kun vuonna 2017 vastaava luku oli 811 miljoonaa.
*)
Mitenkä tuon asiaintilan saisi muuttumaan? Tämän kirjoituksen mukaan se on todella vaikeaa, jo lähtökohdiltaan ...
Miten maailman nälkä voitetaan? (https://www.maailma.net/nakokulmat/miten-maailman-nalka-voitetaan)
... sillä yritit tai siis yritti maailma sitä miten vain, niin jotenkin se menee pieleen, on "väärin sammutettu".
Tuota juttua täytyy kommentoida yksityiskohtaisemminkin. Mutta hankalaa se näinollen taitaa olla: mitään oikein selkeää omaa positivista vaihtoehtoa ei se mielestäni tuo esille.
Kirjoitus saattaa olla osa vääntöä, jossa etsitään asiaan kantaa suomalaisessa kehitysyhteistyöliikkeessä;
Toisaalta monissa laajasta köyhyydestä ja nälästä kärsivissä maissa paikallisilla poliittisilla toimijoilla ei ole suurta intoa ajaa tasa-arvoisempaa kehitystä. Paikalliset kansalaisliikkeet ovat tällöin avainasemassa, ja niiden toiminnan tukeminen ja ottaminen osaksi ruokapolitiikan prosesseja olisi välttämätöntä. Fingon ruokaturvaryhmän tuore muistio ”Ruoka ratkaisijana (https://bios.fi/ruokaturva-ja-kestava-ruokajarjestelma-kehityspolitiikan-ytimeen/)” muistutti etenkin pienviljelijöiden ja naisten ohittamattomasta roolista.
Kirjoittaja Ville Lähde olikin esintymässä keväisillä Maailma kylässä -festivaaleilla (https://www.maailmakylassa.fi/en/node/25969). Siinä tilaisuudessa tuli esille, miten Fingon (ent. Kepan) flirttailu luomuaatteen kanssa yhä jatkuu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=8.msg14231#msg14231).
_________
*) toisaalta: nälkäisten määrä kasvoi siis n. 10 miljoonalla. Mutta maailman väkiluku kasvoi samana aikana n. 40 mijoonalla.
-
Tämä on nyt se, jonka meidän halutaan tietävän:
Koronapandemia voi kaksinkertaistaa vakavasta ruokapulasta kärsivien määrän (https://yle.fi/uutiset/3-11315828)
Mutta jos katsoo noiden pahimmin uhanalaisten maiden listaa, ei asiaan kyllä korona ole syypää. Eikä ilmastonmuutoskaan.
-
Maailman kokonaistilanne näyttää paradoksaalisesti kuitenkin erittäin hyvältä:
FAO: Maailman viljasato rikkoo ennätykset (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1134821)
YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO nosti viime viikolla ennustettaan maailman viljasadosta entistä suuremmaksi.
Vehnän satoennusteet nousivat Australiassa, Intiassa ja Venäjällä enemmän kuin niitä laskettiin EU:n ja Britannian osalta.
Rehuviljoissa ohran ennusteet nousivat Australiassa, EU-maissa ja Turkissa. Myös maissin ennusteet ovat kohonneet kuukauden takaisista arvioista.
Kaikkea tuota viljaa tietysti nyt tarvitaan toisissa maapallon kolkissa. Mutta jos ja kun vilja kulkee, jättikatastrofia ei ole tulossa. Koronasta ja heinäsirkoista huolimatta.
***
Tietysti tässä artikkelissa mainitut ongelmat voivat vielä asettua esteeksi:
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut (https://www.maailma.net/uutiset/maailmassa-on-tarpeeksi-ruokaa-mutta-koronavirus-voi-silti-aiheuttaa-ruokakriisin-yksi-syy)
Mutta periaatteessa maailmalla on mahdollisuus selvitä, pienin kolhuin. Käsitttääksi YK järjestöineen on täysin tietoinen tilanteesta ja sen ongelmista. Ja toimenpiteet on varmasti jo suunniteltu, ainakin tarvittavan ruoka-avun osalta. Menettely ei tietysti voi jäädä pysyväksi, mutta saattaa tänä vuonna olla tarpeellinen.
-
Tässä on uutta ja vanhaa:
YK: Maailma jakaantuu - sekä ylipaino että aliravitsemus lisääntyvät (https://yle.fi/uutiset/3-11446270)
Uutta on se, että vastoin tuota otsikkoa raportti itseasiassa kertoi asian olevan menossa parempaan päin:
Ennen koronavirusta maailmanlaajuinen nälkä oli vähenemässä. Trendi on ollut laskeva vuodesta 2014 alkaen, selvitetään Maailman ruokaturvallisuutta ja ravitsemusta koskevassa vuosiraportissa (http://www.fao.org/publications/sofi/en/), joka julkistettiin maanantaina.
YK:n raportin mukaan 690 miljoonaa ihmistä, 8,9 prosenttia ihmisistä näkee nykyisin nälkää.
Siinä on parannusta tähän asti käytettyyn n. 800 miljoonan nälkäisen lukuun.
Vanhaa on se, että tulevaisuuden näkymät kuitenkin nähdään surkeina. Nyt sitten syynä on korona.
Ja vanhaa on se, että samassa yhteydessä mainitaan ylipaino. Asiaa kyllä perustellaan vähän fiksummin, so. että se johtuu huonosta ravinnosta.
Esimerkiksi eteläisessä Aasiassa ja Saharan eteläipuolisessa Afrikassa myös ylipaino on ongelma, Ravinnosta puuttuu kuitenkin vitamiineja, proteiineja ja hivenaineita, vaikka ruokaa sinänsä olisi riittävästi.
Mutta YLE otsikkonsa puheella "jakaantumisesta" yrittää selvästi tuoda mieleemme vanhan mielikuvan, että on se niin väärin, kun me täällä vain mässäilemme, vaikka toiset jossakin kärsivät nälkää!
***
Tuota raporttia tutkimme varmaankin tarkemmin, kunhan kerkiämme.
***
Tulevaan kehitykseen vaikuttaa tietysti tämäkin asia:
Väkiluku laskee vuosisadan loppuun mennessä isossa osassa maita, arvioi uusi tutkimus (https://yle.fi/uutiset/3-11448132)
Maailman väkiluku on vuonna 2100 noin 8,8 miljardia, arvio laaja tiedelehti Lancetissa julkaistu tutkimus. Esimerkiksi YK:n nykyisen ennusteen mukaan väkiluku olisi tuolloin kaksi miljardia suurempi.
Lause, joka sanottiin radiossakin, että ennusteessa ei ole huomioitu maahanmuuton vaikutusta väkilukuun, kuulostaa hivenen huvittavalta, koska tähän mennessä Maahan ei juurikaan ole toisilta planeetoilta muutettu. ;D
-
En kyllä saa tämän ajatuksen "viisaudesta" kiinni:
Nälkä ja huono ravitsemus lisääntyvät maailmalla pandemian vuoksi (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4293886-nalka-ja-huono-ravitsemus-lisaantyvat-maailmalla-pandemian-vuoksi)
– Meidän täytyy luopua oletuksesta, että ruuantuotanto pitäisi kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä. Sen sijaan tulisi keskittyä ruuan laatuun, jotta se edistäisi niin ihmisten kuin planeetankin terveyttä, tutkija Katarzyna Dembska sanoo. Innovaatioita tarvitaan, jotta edullisista raaka-aineista saadaan tuotettua laadukasta ravintoa.
Tarkoitetaanko sillä, että on parempi keskittyä siihen, että ehkä noin puolet maapallon väestöstä ruokitaan jatkossa hyvin? Ja loppuosasta ei ole niin väliä?
PS. Lähetin kysymykseni myös KU:n nettiin.
PS. 6.9.20: Se meni sinne. Mutta enää sitä ei siellä näy.
-
Tästä se ei ole kiinni tänäkään vuonna:
World’s Largest Corn Harvest In History Expected (https://www.thegwpf.com/world-records-largest-corn-harvest-in-history/)
Toisaalta tuosta taulukosta näkyy, että kulutuskin taisi saavuttaa historiallisen ennätyksensä. Ihmiset eivät ole malttaneet odottaa jotain laadukkaampaa, vaan ovat popsineet lähes kaiken tuon maissin suuhunsa. Vrt. juuri edellä tai täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg18268#msg18268).
-
Toinenkin Nobel-palkinto tänä vuonna liittyi ruokaan, tämä tietysti vielä kemian palkintoa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=840.msg18817#msg18817) selvemmin:
Nobelin rauhanpalkinnon saa Maailman ruokaohjelma WFP – "Ruoka on paras rokote kaaosta vastaan" (https://yle.fi/uutiset/3-11586799)
Norjan Nobel-akatemia on myöntänyt rauhanpalkinnon Maailman ruokaohjelmalle WFP:lle (World Food Programme).
YK-järjestö taistelee nälänhätää vastaan. Järjestö kohdistaa työtään konfliktialueille ja tekee töitä sen eteen, ettei nälkää käytetä "aseena" sodissa ja konflikteissa.
Maailman ruokaohjelma kertoo auttavansa 97 miljoonaa ihmistä 88 maassa vuosittain.
Voisiko sanoa, että molemmat palkinnot annettiin vähän samasta, mutta ruokaketjun eri vaiheissa. WFP:n rooli asiassa on korjaava. Välttämätön, mutta kuitenkin täydentävä. Olennaista on myös, että maailmassa tuotetaan ruokaa riittävästi.
***
Kuulostaa miltä kuulostaa:
Nobelin rauhanpalkinto Maailman ruokaohjelmalle – ”Vaikka YK-järjestöt kuulostavat vähän tylsiltä, ne tekevät tärkeää työtä”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius (https://www.maailma.net/uutiset/nobelin-rauhanpalkinto-maailman-ruokaohjelmalle-vaikka-yk-jarjestot-kuulostavat-vahan)
-
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Sabine Leopold
@Leopold_Sabine
·10. lokak.
Der #Friedensnobelpreis geht ans #WFP World Food Programme der UN. Eine Institution, die unter anderem #Innovationen unterstützt, die Kleinbauern weltweit leistungs- und konkurrenzfähiger machen, statt deren mittelalterliche Methoden zu zementieren.
Vernunft tut gut.
***
Ja kyllä. WFP ei ole osallistunut perinteisten ja tuottamattomien viljelytapojen ihannointiin tai ohjannut niissä pysymiseen.
-
Tällaisia asioita suositellaan ratkaisuksi:
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet (https://www.maailma.net/uutiset/raportti-nalka-on-halyttavalla-tasolla-11-maassa-koronapandemia-osoittaa-ruokajarjestelman)
Raportissa suositellaan muun muassa pienviljelijöiden tukemista, paikallisten ja alueellisten ruokamarkkinoiden vahvistamista, kiertotaloutta sekä ruuan hinnoittelun muuttamista niin, että myös ravinteikkuus, puhtaus ja osallisuus sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen näkyvät hinnassa.
Mutta ei vahingossakaan niitä, joita me olemme täällä korostaneet.
Tästä luvustahan olen jo kertonut, etten sitä ymmärrä:
Yhteensä maailmassa oli vuonna 2019 raportin mukaan 690 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole tarpeeksi ruokaa. Määrä on noussut kymmenellä miljoonalla vuodesta 2018.
Kun minun järkeni mukaan silloin, jos ei saada tarpeeksi ruokaa, ollaan jo hälyttävässä tilanteessa. Mutta ilmeisesti niin ei ole. Ja myös WFP auttaa (ks. edellä) auttaa vain noin 97 miljoonaa ihmistä.
-
Mutta ruoan kuluttajan kannalta asia näyttääkin siten tältä:
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta (https://www.maailma.net/uutiset/maailman-ruokaohjelma-vertaili-ruuan-hintaa-etela-sudanista-yhdysvaltoihin-pahimmillaan)
Maailma.net ei ylistä ja onnittele tehoviljelevää USA:ta tästä ylivoimaisesta ykkössijoituksesta:
Halvinta ruoka on Yhdysvaltain (1,1 euroa) jälkeen Turkissa (2,6 euroa), Kolumbiassa (3,2 euroa) ja Panamassa (3,3 euroa).
Tämä on jo toistoa, mutta ehkäpä sitä ei turhaan toisteta:
WFP:lle myönnettiin viime viikolla Nobelin rauhanpalkinto. Järjestö muistuttaa raportissaan, että myös konfliktit ovat tärkeä tekijä nälän kasvussa, sillä väkivalta pakottaa ihmiset pois kodeistaan, mailtaan ja työpaikoiltaan ja vähentää näin tuloja sekä kohtuuhintaisen ruuan saatavuutta.
-
Näinpä:
Viime viikolla julkistettu Nobel-palkinto palautti näkökulman rauhanteon ytimeen: Ilman ruokaa ja elinmahdollisuuksia konflikteja ei torjuta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1216274)
Jos elämä Afrikan maaseudulla käy mahdottomaksi, tulevaisuutta ei löydy useimmille kaupungeistakaan. Seurauksena on konflikteja ja hallitsematon muuttoaalto Eurooppaan.
Sen verran voi tuota vastaan tai sen selventämiseksi jupista, että tuon saavuttamiseksi ei ole välttämätöntä, että kaikki työskentelisivät nimenomaan maatalouden piirissä. Ks.vaikka juuri edellä.
-
Kuulostaa miltä kuulostaa:
Nobelin rauhanpalkinto Maailman ruokaohjelmalle – ”Vaikka YK-järjestöt kuulostavat vähän tylsiltä, ne tekevät tärkeää työtä”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius (https://www.maailma.net/uutiset/nobelin-rauhanpalkinto-maailman-ruokaohjelmalle-vaikka-yk-jarjestot-kuulostavat-vahan)
Olisiko niinkin, että tavanomaisen viljelyn keinot kuulostavat liian tavanomaisilta ja siten tylsiltä? Olisiko niin, että eksoottisten maiden ruokaongelmien ratkaisunkin odotusarvo täällä on, että sen täytyy olla jotenkin eksoottinen?
-
Koronaepidemia tähän ihan varmasti vaikuttaa:
YK: Hätäavun tarve räjähtää koronapandemian vuoksi – useaa maata uhkaa nälänhätä (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4382468-yk-hataavun-tarve-rajahtaa-koronapandemian-vuoksi-useaa-maata-uhkaa-nalanhata)
Mutta katsokaamme silti, olisiko näissä tapauksissa jotain yhteistä:
Suurten nälänhätien katsottiin jo hävinneen, sillä 2000-luvulla niitä on ollut vain yksi, liki vuosikymmen sitten Somaliassa.
– Niiden luultiin jo siirtyneen historian roskakoriin, mutta nyt kaikki varoitusvalot vilkkuvat ja hälytyskellot soivat, Lowcock jatkoi.
Muun muassa Jemenissä, Burkina Fasossa, Etelä-Sudanissa ja Nigerian koillisosissa ollaan jo nyt lähellä nälänhätää.
– Jos selviämme vuodesta 2021 ilman yhtään suurta nälänhätää, se olisi merkittävä saavutus, Lowcock lupaa.
Se ei näytä olevan se, että COVID-19 olisi maissa erityisen pahasti levinnyt. Vaan se, että noissa kaikissa maissa on menossa pitkäaikainen sisällissota.
YLE:n versiossa (https://yle.fi/uutiset/3-11675067) samasta uutisesta kerrotaan vielä:
Avustusrahoja nielee myös Syyria, jonka yhdeksän vuotta kestänyt sisällissota on ajanut miljoonia ihmisiä pakolaisuuteen.
YK:n listalla kipeimmin apua tarvitsevista on kymmenkunta maata. Euroopan maista on mukana Ukraina.
Syyriassa ei ole erityisen paha koronatilanne. Eikä oikeastaan maan kokoon nähden Ukrainassakaan.
Tämä luku kuulostaa näennäisesti suurelta:
Ensi vuonna on välttämättömän avun tarpeessa kuitenkin peräti 160 miljoonaa ihmistä.
Näiden auttamiseen tarvittaisiin nykyiseen verrattuna lähes kaksinkertainen tukimäärä – 35 miljardia dollaria. Tähän ei lahjoittajien uskota yltävän.
Mutta sen koon voi hahmottaa tämän Pro Luomun 26.09.2019 uutisen kautta:
Luomun globaali myynti nousi yli sataan miljardiin dollariin (https://proluomu.fi/luomun-globaali-myynti-nousi-yli-sataan-miljardiin-dollariin/)
Eli tuon verran on maailmalla ollut varaa ihan ruoalla leikkimiseen. Siihen on ylletty ihan helposti. Leikiten.
***
(Lisäys 3.12.20) Mutta näin tuo tulkittiin kuitenkin maailma.netin uutisessa:
YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta” (https://www.maailma.net/uutiset/yk-humanitaarisen-avun-tarpeessa-olevien-maara-kasvaa-lahes-40-prosenttia-ensi-vuonna)
-
Yhtään ei vaihteeksi yritetä sotkea ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta asiaan:
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa” (https://www.maailma.net/uutiset/ennuste-jemeniin-tana-vuonna-jo-puolet-jemenin-alle-5-vuotiaista-karsii-nalasta-taysin)
Tai koronaakaan.
-
Ihan en nyt tätä kehitystä ymmärrä:
Raportti: Nälkäisten määrän väheneminen hidastunut Aasiassa – ”Valtava inhimillinen menetys” (https://www.maailma.net/uutiset/raportti-nalkaisten-maaran-vaheneminen-hidastunut-aasiassa-valtava-inhimillinen-menetys)
Koska jotain paikallisia poikkeuksia lukuunottamatta sääolosuhteet eivät Aasiassa ole kokonaissatoja vähentäneet, vaan ne ovat pysyneet korkealla tasolla. Selvästi korkeampina kuin Afrikassa.
Intia tuottaa vuodesta toiseen pessimisteille pettymyksen:
India expected to harvest record wheat, rice crops this year (https://mobile.reuters.com/article/amp/idUSKBN2AO29P?__twitter_impression=true)
Mutta varma voi olla, etteivät he luovuta. Vaan jatkossakin saamme synkkiä ennusteita siitä, miten Intian sadot uhkaavat romahtaa.
-
Vaikka asiaan vaikuttavia syitä voi olla useampiakin...
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia (https://www.maailma.net/uutiset/ykn-ruokajarjestot-varoittavat-nalanhata-uhkaa-jemenia-etela-sudania-ja-nigerian)
Nälkäisten määrän lisääntymiseen on monia syitä: konfliktit, koronaviruspandemian kerrannaisvaikutukset, äärimmäiset sääilmiöt, kuten La Niña, aavikkokulkusirkkojen lisääntyminen Itä-Afrikassa ja Punaisellamerellä sekä avun toimitusvaikeudet.
... kyllä otsikossa mainituissa maissa pääsyy on ihan just se, sisällissota:
FAO ja WFP varoittivat jo viime syksynä humanitaarisen tilanteen heikkenemisestä Burkina Fasossa, Pohjois-Nigeriassa, Jemenissä ja Etelä-Sudanissa. Burkina Fasossa tilanne on hieman parantunut mutta on yhä huolestuttava.
Järjestöt vetoavat väkivallan lopettamisen, avun toimittamisen sallimisen ja rahoituksen lisäämisen puolesta. Ruoka- ja ravitsemusavun lisäksi maissa tarvitaan kuivuutta sietäviä siemenlajikkeita, rokotuksia karjalle, käteisohjelmia sekä vesijärjestelmien korjausta.
Ja noita viimeisiä tuossa listassa voidaan ajatella vasta, jos tappaminen saadaan keskeytettyä.
-
Uskon, että tämä laskelma on kutakuinkin oikea:
Avustusjärjestöt: Uhkaava nälkäkriisi voitaisiin torjua ohjaamalla maailman sotilasmenot alle 26 tunnin ajan YK:n ruokajärjestöille (https://www.maailma.net/uutiset/avustusjarjestot-uhkaava-nalkakriisi-voitaisiin-torjua-ohjaamalla-maailman-sotilasmenot)
Sen lisäksi, että jos niitä paikallisia sotia ei käytäisi, ruokakriisiä tuskin olisi. Globaalia ruokapulaa ei ole.
-
Vaikka asiaan vaikuttavia syitä voi olla useampiakin...
— klips —
... kyllä otsikossa mainituissa maissa pääsyy on ihan just se, sisällissota:
— klips —
Ja noita viimeisiä tuossa listassa voidaan ajatella vasta, jos tappaminen saadaan keskeytettyä.
Tässä kiinnitän tietysti huomiota lihavoimaani:
Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin (https://www.maailma.net/uutiset/raportti-konfliktien-riski-voisi-vahentya-jos-ymparistoa-suojeltaisiin-paremmin)
Tulosten mukaan ne maat, joissa maatalousmaata on vähän tai se tuottaa huonosti, väestö on riippuvaista luonnonvaroista ja kuivuuskausia on usein, ovat muita konfliktiherkempiä.
-
FAO arvioi globaalin ruoantuotannon olevan turvallisen korkealla tasolla:
http://www.fao.org/worldfoodsituation/csdb/en/
Sitten, edellisestä huolimatta, voidaan julkaista tällaisia yhteenvetoja asiasta:
Akuutti nälänhätä korkeimmalla tasolla vuosiin (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4514309-akuutti-nalanhata-korkeimmalla-tasolla-vuosiin)
Raportti luokittelee 133 000 ihmistä Burkina Fasossa, Etelä-Sudanissa ja Jemenissä katastrofin uhreiksi. Tarvitaan välitöntä toimintaa, jotta täydellinen romahdus ja suurten joukkojen hengenmenetys vältettäisiin. Nälän hävittäminen vuoteen 2030 mennessä alkaa näyttää saavuttamattomalta tavoitteelta.
Noiden maiden nimistä saa kyllä vahvoja vinkkejä siitä, mistä on kyse.
https://yle.fi/uutiset/3-11101061
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4442682-etela-sudanin-valtajarjestelma-vie-konflikteihin
https://yle.fi/uutiset/3-11850367
Valitettavasti on toistettava se, mitä juuri edellä 25.03.21 on tänne postattu.
-
Tällaiset tosiasiat kertomalla tässä oikeastaan ihmetellään ihan samaa kuin triidimme otsikossa:
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti (https://www.maailma.net/uutiset/globaali-ruokajarjestelma-tuottaa-nalkaisia-ja-uhkaa-planeetan-kantokykya-systeemin-pitaa)
Raportti tuo esiin monia karuja faktoja: Maailmassa tuotetaan ruokaa enemmän kuin tarpeeksi, mutta 690 miljoonaa ihmistä kärsii yhä nälästä. Määrä on viime vuosina kasvanut.
Maatalouden tuottavuus on viime vuosikymmeninä parantunut, mutta samalla maataloustuotanto uhkaa koko planeetan ympäristön kantokykyä. Maatalous kuluttaa noin 70 prosenttia maailman makeasta vedestä, vie puolet asuinkelpoisesta maasta, aiheuttaa metsäkatoa, saastumista ja tuottaa lähes neljänneksen päästöistä.
Tarkoitan positiivista sanomaa tuossa. Tuotetun ruoan määrä on noussut. Tuottavuus on parantunut.
Syylliinen huonoihin asioihin on löydetty. Se on ruokajärjestelmä. Nyt on selvitettävä tarkemmin, mitä sillä raportissa tarkoitetaan.
***
Tällainen toisenlainen järjestelmä tulee raportissa esille (s. 34, lihav. HJ):
Euroopan unionin vuonna 2020 hyväksytty Pellolta pöytään -strategia korostaa oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää ruokajärjestelmää. Pellolta pöytään -strategia sekä Biodiversiteettistrategia ovat osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa. Tavoitteina on varmistaa terveellinen, kohtuuhintainen ja kestävästi tuotettu ravinto, varmistaa kohtuulliset tulot kautta koko elintarvikeketjun ja lisätä luonnonmukaista maataloutta. Samalla voidaan torjua ilmastonmuutosta ja suojella ympäristöä ja biologista monimuotoisuutta. Strategia sisältää myös maailmanlaajuisen kestäviin ruokajärjestelmiin siirtymisen edistämisen EU:n kaikkien kauppakumppanien kanssa kahden- ja monenvälisillä sekä alueellisilla foorumeilla.
Mutta muutoin luomu ei kyllä erityisen voimakkaasti tule esille. Josko juuri lainkaan. Ellei se sitten tule peitellysti esim. 'kestävyyteen" tms. kiedottuna?
Mutta sellainen uhkaus tuossa kyllä on, että EU ja Suomi yrittävät edistää luomuviljelyä myös kumppanimaissa. Erityisesti Afrikassa? Tuo kohta jatkuu:
Tähän sisältyvät yhteistyö Afrikan kanssa sekä suhteet naapurimaihin ja muihin kumppaneihin, ja siinä otetaan huomioon erilaiset haasteet eri puolilla maailmaa.
***
Jo suomennettuna julkaisemastamme Thomas DeGregorin artikkelista (2003) saakka on ruokajärjestelmän syyttäminen laittanut hiukan kilinkelloja soimaan:
Postmoderni vieraantuminen: ruokafetisismi ja maanviljelyn todellisuus (http://tuottavamaa.net/artikkelit/translated/ruokafetismi.php)
Kyse näyttää olevan jonkinlaisesta todellisuudesta vieraantumisesta, kun äänekkäästi ja dogmaattisesti julistetaan, että ruokajärjestelmämme on "epäonnistunut" ja että se täytyy kokonaisuudessaan muuttaa, tai että "vihreä vallankumous" (joka kohotti satojen tuottoja parannetun lannoitteiden käytön avulla) on epäonnistunut. [..]
Ja niin edespäin. Tuo artikkeli kestää yhä hyvin lukemisen.
-
Kaikenlaiset muut syyt tuntuvat tässä kelpaavan selitykseksi...
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä (https://www.maailma.net/uutiset/nalka-kasvanut-dramaattisesti-koronapandemian-vuoksi-ykn-tavoite-poistaa-nalanhata-2030)
... mutta eivät kelvottomat, huonotuottoiset viljelymenetelmät. Tässä annetaan ymmärtää, että ilkeät hallitukset määräävät hinnat, ja ne voisivat helposti tehdä toisin:
Myös ravinnerikkaan ruoan hintaa pitäisi laskea, sillä terveellisen ruokavalion pitäisi kuulua myös köyhien etuoikeuksiin.
-
Tässä se sanotaan:
https://www.maailma.net/uutiset/nalka-hellittaa-hitaasti
Yksi keskeinen taustatekijä nälälle on sota tai muut aseelliset konfliktit. Kymmenestä nälän pahiten riivaamasta maasta kaikissa muissa paitsi Madagaskarilla ja Komoreilla taustalla on konflikti. Esimerkiksi Somaliassa on käyty sisällissotaa jo 30 vuoden ajan.
Minusta on turha yrittää maalailla asiaa jonkinlaiseksi noidankehäksi:
Sodan jaloissa koko ruoan tuotanto- ja jakeluketju kärsii, samalla kun pula ruoasta voi osaltaan olla vaikuttamassa konfliktien syntyyn. Raportissa muistutetaan, että ilman ruokaturvaa on vaikea saavuttaa kestävää rauhaa, ja toisaalta ilman rauhaa on hyvin epätodennäköistä, että nälkää saataisiin poistetuksi maailmasta.
Sillä kyllä se väkivallan käyttö tulee kuvaan mukaan jostain ulkopuolelta. Pohjimmiltaan siitä uskosta, että väkivallalla voisi tehdä maailmaa paremmaksi. Joka usko on yhteinen eri ideologioille (uskonnoille ja maallisille), joita ei voi siis erikseen syyttää. Mutta yhdessä niitä voi!
Niin syvällä tuo ajattelutapa on, että Miljoonasadekin laulaa:
https://www.heikkisalo.com/miljoonasade/sanat/m/Mayday.htm
Afrikassa taistellaan ja tehdään uutta maailmaa
mä sinne kympin lahjoitin ja toisen syöpäsairaalaan[..]
Oliko tuossa ironiaa? Luultavasti ei.
-
Kuulostaa miltä kuulostaa:
Nobelin rauhanpalkinto Maailman ruokaohjelmalle – ”Vaikka YK-järjestöt kuulostavat vähän tylsiltä, ne tekevät tärkeää työtä”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius (https://www.maailma.net/uutiset/nobelin-rauhanpalkinto-maailman-ruokaohjelmalle-vaikka-yk-jarjestot-kuulostavat-vahan)
Olisiko niinkin, että tavanomaisen viljelyn keinot kuulostavat liian tavanomaisilta ja siten tylsiltä? Olisiko niin, että eksoottisten maiden ruokaongelmien ratkaisunkin odotusarvo täällä on, että sen täytyy olla jotenkin eksoottinen?
Myös YLE levittää käsitystä, että tästä keinosta olisi apua tähän tavoitteeseen (lihav. HJ):
Katso video: Entinen kaatopaikka Riossa sai uuden elämän – on nyt Latinalaisen Amerikan suurin kaupunkiviljelmä (https://yle.fi/uutiset/3-12218322)
Nyt paikallisen kehityshankkeen myötä kaatopaikan tilalle on kohonnut Horta de Manguinhos, joka on Latinalaisen Amerikan suurin kaupunkiviljelmä. Siellä alueen asukkaat kasvattavat luomuruokaa noin 800 paikalliselle perheelle.
Kehityshanke on osa Hortas Cariocas -projektia, joka tähtää nälän ja köyhyyden vähentämiseen Rio de Janeirossa.
Kuitenkin viimeisin löydettävissä oleva tieto luomun osuudesta Brasiliassa on tämä:
2.7.2021 — The area cultivated with organic crops in Brazil has been annually ... accounting for 0.42 percent of the country's total farmland.
Joka luku kyllä kertoo sen, että luomu on siellä ihan samassa asemassa siellä kuin muuallakin: vaurastuvan keskiluokan keino erottua köyhistä, rahvaasta. Eikä keino nälän vähentämiseen.
-
Monia syitä tähän ehdotetaan:
Nälkä lähes tuplaantui arabimaissa (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4668838-nalka-lahes-tuplaantui-arabimaissa)
Mutta kun sitten listataan ne maat, joita tuo ei ole paljon koskenut, kyllä se tärkein syy tulee selväksi:
Vähiten nälkää nähtiin Algeriassa, Kuwaitissa, Tunisiassa, Emiraateissa ja Saudi-Arabiassa. Niissä aliravittujen osuus jäi muutamaan prosenttiin väestöstä.
Noissa maissa ei ole viime vuosina tapeltu. Eli sodittu. Muissa nähdäkseni on.
Sanotaan se toki tuossa uutisessakin:
Ruokaturvaa ovat heikentäneet erityisesti pitkittyneet konfliktit [..]
-
Maksumuuri, mutta tämä jo riittää muistutukseksi:
Näin sota Ukrainassa sekoittaisi maailman viljamarkkinat – ruuan riittävyys uhattuna etenkin Lähi-idässä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.1785169)
Siitä, että syynä ei ole ilmastonmuutos tai korona.
-
Maailma.net kertoo:
Sahelin kriisi pahenee – Nälkiintyminen uhkaa yli 10 miljoonaa ihmistä (https://www.maailma.net/uutiset/sahelin-kriisi-pahenee-nalkiintyminen-uhkaa-yli-10-miljoonaa-ihmista)
Pitkään jatkuneet aseelliset konfliktit yhdistettynä pahimpaan kuivuuteen vuosikausiin ovat ajaneet Sahelin alueen vakavaan humanitaariseen kriisiin.
Onko Sahel nyt kuivumassa ja, aavikoitumassa? Tässä erilainen näkemys:
UN: Urgent Climate Action Required to PREVENT the Greening of the Sahara Desert (https://wattsupwiththat.com/2020/10/28/un-urgent-climate-action-required-to-prevent-the-greening-of-the-sahara-desert/)
“In recent months we have seen devastating floods, an invasion of desert locusts and now face the looming spectre of drought because of a La Niña event. The human and economic toll has been aggravated by the COVID-19 pandemic,” WMO Secretary-General Petteri Taalas said in a statement.
[…]
Africa has been warming progressively since the start of the last century, and in the next five years, northern and southern Africa are set to get drier and hotter, while the Sahel region of Western Africa will get wetter, WMO’s Regional Strategic Office Director, Filipe Lucio, told a press conference.
“Overall, Africa needs to take action. Action is needed today in terms of adaptation, but also is needed tomorrow in terms of mitigation”, Lucio said.
Onko tilanne ehtinyt muuttua? Ehkäpä. Mutta maailma.netin kuvituskuva lohkeilevasta maasta on vuodelta 2012! Tällä välillä nuo Taalaksen ja WMO:n varoitukset (2020).
Sahelin alueesta on ollut puhetta myös täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg19100#msg19100).
-
Maksumuuri, mutta tämä jo riittää muistutukseksi:
Näin sota Ukrainassa sekoittaisi maailman viljamarkkinat – ruuan riittävyys uhattuna etenkin Lähi-idässä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.1785169)
Siitä, että syynä ei ole ilmastonmuutos tai korona.
Annaleena Ylhäinen oli löytänyt Reutersilta tämän:
Deepening Russia-Ukraine tensions seen curbing food supplies, lifting prices (https://www.reuters.com/world/europe/deepening-russia-ukraine-tensions-seen-curbing-food-supplies-lifting-prices-2022-02-22/)
Sitten siinä on vielä tämäkin (MT):
Ukrainan tilanne huolettaa kausityövoimaa odottavilla tiloilla, sotatila veisi eurooppalaisen elintarvikehuollon kriisiin – "Kun on sota, niin meidän marjanpoiminta on toisarvoinen asia" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1804601)
Kausityövoiman saatavuuden kohdalla kyse ei ole vain Suomesta.
Sotatila Ukrainassa veisi koko eurooppalaisen elintarvikehuollon kriisiin, toteaa maatalousneuvos Kirsi Heinonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
-
Perusteesiäni tukemaan:
Leipää säännöstellään jo Lähi-idässä – Libanonissa viljaa on varastossa vain kuukaudeksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1815026)
Ukrainan sota on pysäyttänyt viljarahdit Ukrainasta ja osin myös Venäjältä, mikä on ajamassa Mustanmeren vehnästä riippuvat maat ahtaalle. Leipää on alettu säännöstellä ja Libanonissa viljaa on varastossa vain kuukaudeksi.
-
Lainaus täältä, ja linkki:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦@AYlhainen·3t
Halpa (valtion subventoima) leipä on Egyptin sosiaaliturva. Voi mennä saatavuus vielä hankalaksi. Egypti on maailman suurin vehnänostaja ja kaukana omavaraisesta.
Ukraine crisis throws Egypt's wheat purchases into doubt (https://www.agriculture.com/markets/newswire/ukraine-crisis-throws-egypts-wheat-purchases-into-doubt)
-
Päivitystä:
https://www.reuters.com/world/europe/bread-consumers-swallow-cost-russia-ukraine-war-2022-03-04/
Russia's Feb. 24 invasion has severely hampered trade from Black Sea ports, driving up global Chicago benchmark wheat prices by 40% and further pushing global food inflation that was already the highest in a decade.
Supply disruptions from Russia and Ukraine, which together account for 30% of world wheat exports and 20% of corn exports, will erode food security for millions of people, with the Middle East and north Africa especially vulnerable due to their reliance on imports, said Julie Marshall, spokesperson for the World Food Programme.
Tai tästä:
https://twitter.com/ElenaNeroba/status/1499785627298152453/photo/1
Tai tästä:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦 uudelleentwiittasi
Andrey Sizov@sizov_andre·15t
Sizov: “Soon Ukrainian and Russian farmers will need to start their spring planting campaign. A lot depends on how long this war lasts. If it goes on a few more months, I’m afraid it would be a disaster for the Ukrainian crop.”
***
Tällaisesta olisi valitettavasti monia seurauksia:
Ukraina vaatii Venäjän viljalle kauppasaartoa – järjestöt pyytävät ruuan ja maatalouskoneiden viennin lopettamista Venäjälle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1820875)
Maatalous 04.03.2022
Paula Liesmäki
Viljan myyntitulot menevät Ukrainan sodan rahoittamiseen.
-
Kylmäävä arvio myös MT:ssa:
Lähes puolet maailman viljan viennistä pysähtyi Ukrainan sodan takia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1824978)
Tällainenkin ikävä skenaario on asiasta jo tehty:
Vehnä menossa kortille Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa – ruokapula voi saada kytevän tyytymättömyyden liekkeihin (https://www.suomenuutiset.fi/vehna-menossa-kortille-lahi-idassa-ja-pohjois-afrikassa-ruokapula-voi-saada-kytevan-tyytymattomyyden-liekkeihin/)
Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valtiot tuovat huomattavan osan vehnästään Ukrainasta ja Venäjältä. Leivän hinnannousu saattaa enteillä uutta arabikevättä, jolloin ei taistella demokratiasta vaan ruoasta, ennustaa Aljazeera.
-
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦@AYlhainen·2t tiesi näin:
Viljamarkkinauutisista: Egypti väittää aina, että heillä on 4 kk vehnävarastot. Se ei pidä paikkaansa. Samoin Kiinan viljamarkkinauutiset ovat usein bluffia.
-
Tuohon edelliseen jatkoa:
***
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
·5min
Here we go. Egypti syyttää ahneita viljakauppiaita...
Twiitin lainaus
Bloomberg
@business
· 5min
Egypt blames so-called greedy traders for spiraling wheat prices while urging people to "rationalize" their consumption https://trib.al/dWPGXqj
Biggest Wheat Buyer Blames ‘Greedy Traders’ for Spiraling Prices (https://www.bloomberg.com/news/articles/2022-03-10/biggest-wheat-buyer-blames-greedy-traders-for-spiraling-prices?utm_content=business&utm_source=twitter&utm_campaign=socialflow-organic&utm_medium=social&cmpid=socialflow-twitter-business)
-
Oli ilmeisesti vain ajan kysymys, ennenkuin jollekin toimittajalle tulee mieleen (tai saadaan mieleen) tämä:
Näkökulma: Ruokakriisi oli vain ajan kysymys (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3b16ca0c-715a-43d3-8f3c-87ada7a288a4)
Putinin sota paljasti ruoantuotantomme riippuvuuden fossiilitaloudesta. Tähän ongelmaan yhteiskuntamme ei ole osannut vastata ajoissa. Olisiko nyt aika herätä, kirjoittaa politiikan toimittaja Jari Hanska.
[..]
Intoa uudistamiseen tuntuu haittaavan virheelliset käsitykset. Usein ajatellaan, että fossiilitaloudesta irtikytkentä on lähtökohtaisesti kallista ja kivuliasta. Sitä sen ei tarvitse olla ainakaan maatalouden osalta.
Kuvaavaa on, että kaksi uudistavan viljelyn pioneeria Juuso Joona ja Tuomas Mattila vaikuttivat suhtautuvan kriisitilanteeseen sosiaalisessa mediassa levollisin mielin.
– Semmoinen huomio: tämä huoltovarmuuskriisi ei todennäköisesti muuta meidän Kilpiän tilan viljelyä vuonna 2022 yhtään mitenkään. (Typpi tulee nystyröistä, ravinteet on jo maassa, viljelykierto pyörii. Polttoaineen ja viljan suhde ihan ok.), Mattila tviittasi.
– Sama Tyynelässä. Valtaosa satokasveista kylvetty syksyllä ja talvehtivat nyt hangen alla. Kevään siemenet varattuna. Oraille levitetään kierrätysravinteita, jotka varastossa valmiina. Löpösäiliöt tuli täyteen viime viikolla, Joona komppasi.
Onnistuneen siirtymän myötä maatalousyrittäjällekin voi jäädä viivan alle enemmän, kun rahat eivät uppoa esimerkiksi kalliisiin lannoitteisiin.
Autuaasti toimittaja Hanska unohtaa kaikki luvut siitä, paljonko ruokaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg25228#msg25228) tuolla tavalla tuotetaan. Unohtaa itse asiassa edes sitä kysyä. Sen lisäksi, että hän antaa hämätä itseään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg21936#msg21936) tuolla uudella termillä. Luomuahan tuo on.
Noista Juuso Joonan "kierratysravinteista" täytyisi myös tietää enemmän. Meiilähän on siitä oma keskustelumme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg11604#msg11604)!. Ja omat (vahvat) epäilyksemme.
Jatkoksi tähän triidiin, koska täällä on jo keskustelu Ukrainan sodan seurauksista ruokataloudelle ja viljelylle.
***
Jos me olisimme tuoneet suuria määriä ruokaa Venäjältä, olisikohan jonkun toimittajan mieleen tullut, miten helppoa lopulta on olla syömättä? 8)
PS. 17.03.22: Myös oli jotensakin kornia, että Radio Suomessa haastateltiin eilen luomuviljelijää (mahdollisesta) ruokakriisistä. Vaikka haastateltu olikin sitten täyspäinen, ja näki ja esitti oikein luomuviljelyn marginaalisen aseman.
-
Vai niin:
Viljava ja VR jatkaneet venäläisen viljan varastointia ja vientiä (https://kaytannonmaamies.fi/viljava-ja-vr-jatkavat-venalaisen-viljan-varastointia-ja-vientia-sodasta-huolimatta/)
Venäläisen viljan kulku Mustanmeren vientisatamista on ollut lähestulkoon seisahduksissa Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Venäläistä viljaa ja lannoitteita virtaa kuitenkin edelleen maailmalle Itämeren kautta. Suomen valtion omistamat yritykset Suomen Viljava ja VR ovat mukana tässä liiketoiminnassa, kerrotaan torstaina 17.3.22 ilmestyvässä Käytännön Maamiehen digilehdessä. Aiemmin Viljava hoiti pääasiassa kotimaisen viljan huoltovarmuusvarastointia, nyt merkittävä osa liikevaihdosta tulee venäläisen vientiviljan varastoinnista.
Kaksipiippuinen juttu. Toisaalta. Toisaalta. Sähköähän Suomi tuo Venäjältä koko ajan.
PS. 27.03.22:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Nyt loppui sitten myös venäläisen viljan ja lannoitteen kauttakulku rautateitse Suomen läpi.
vrtranspoint.fi
VR Transpoint keskeyttää idän tavaraliikenteen toistaiseksi pakotteiden vuoksi
VR Transpoint keskeyttää junien vastaanoton Venäjältä sunnuntaista 27.3.2022 klo 12.00 alkaen.
***
Edelleen kaksipiippuinen juttu. Ja sähköä tuodaan yhä. Kaipa maakaasuakin.
Vrt. tänne (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=799.msg25804#msg25804). Tuollainen EU:n yrmiminen on toki ajateltavista olevista vaihtoehdoista se parempi.
-
Tuon edellä mainitun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25602#msg25602) (siellä PS) lisäksi YLE antaa nyt julkisuutta hänelle ja tälle:
Oman ruoan kasvattaminen kiinnostaa nyt, ja se on hyvä asia – todellista merkitystä sillä on silloin, kun kotiviljelijät yhdistävät voimansa (https://yle.fi/uutiset/3-12361019)
Keskustelun on pannut merkille myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijatohtori Galina Kallio.
– Ihmiset ovat alkaneet kysyä yhä enemmän konkreettisia laskumalleja tai miten viljelyä voisi suunnitella niin, että voisi kasvattaa omaa ruokaomavaraisuuttaan
Galina Kallion mukaan pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat nostaneet viime vuosina ehkä enemmänkin harrastustoiminnaksi nähdyn kotitarveviljelyn yhdeksi keinoksi lisätä yhteiskunnan resilienssiä, kykyä toimia vaikeissa muutostilanteissa.
Hän kehottaa myös katsomaan kotitarveviljelyn ajatusta laajemmin. Kotitarveviljely ei aina ole vain yksinäistä puurtamista omalla palstalla, vaan vaihtoehtona voivat olla myös erilaiset viljely-yhteisöt ja kumppanuuspellot (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg23132#msg23132).
(linkkaus HJ)
Mukana ei sentään ollut hänen harrastustaan biodynaamiseen viljelyyn. Mutta vihjaa selvästi Kaupunkilaisten Oman Pellon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg22153#msg22153) suuntaan.
Radio Suomi myös tänään jatkoi haastatteluaan. Ja toimittajakin tuki silmittömästi kaikilla luomukliseillä. Nyt puuttui haastatelultakin nöyryys.
Äsken vielä lisättiin, että YLE:n sivuille on tuosta asiasta tulossa nettiartikkeli. – Tuli, ja se on käsitelty täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg25683#msg25683).
Luomuväki on selvästi nähnyt Ukrainan kriisissä tilaisuutensa (ja käyttää sitä häikäilemättä). Sen näki jo lainatusta Iltalehden jutusta. Nyt YLE lähtee tukemaan aktiota.
-
En olisi maailman ruokkimisen suhteen kuitenkaan pessimistinen. Yksittäisen viljalajin suhteen voi näyttää pahalta:
Infographic: Russia, Ukraine and the global wheat supply
More than a quarter of the world’s wheat exports come from Russia and Ukraine. (https://www.aljazeera.com/news/2022/2/17/infographic-russia-ukraine-and-the-global-wheat-supply-interactive)
Mutta yksi vilja on korvattavissa toisella. Ajatelkaapa tätä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=637.msg8150#msg8150). Ohjaamalla biopolttoaineiden tuotanto ruoan tuotannoksi, saataisiin jo jonkin verran helpotusta tilanteeseen.
Vaikkapa tämä ennuste ei näytä uhkaavalta:
https://www.fao.org/worldfoodsituation/csdb/en/
Vaikka jokin ei ole yksinkertaista, se voi silti onnistua.
Perunanviljelyn lisääminen Suomessa ei ole yksinkertaista, vaikka sodan vuoksi tarvetta sille olisi: "Pitää olla siemenet, apulannat ja maa mihin kylvää" (https://yle.fi/uutiset/3-12366744)
-
Luomuliitto on tietysti mukana kampanjassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25668#msg25668)
Typpiomavarainen luomutuotanto kestää kriisejä (https://www.luomuliitto.fi/typpiomavarainen-luomutuotanto-kestaa-kriiseja/)
Ukrainan sodan ja Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden myötä Suomessa on herännyt huoli lannoitteiden saatavuudesta ja siten kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta. Suuri osa Suomen maataloudesta on riippuvaista pääasiassa Venäjältä tuoduista typpilannoitteista tai niiden raaka-aineista, joiden valmistuksessa käytetään suuria määriä fossiilista maakaasua.
– Luomutuotannossa typpilannoituksesta huolehtivat pääosin typensitojakasvit, kuten apilat ja herne, joiden viljely kuuluu osaksi luomutuotannon monipuolisia viljelykiertoja. Lannoitusta täydennetään tarvittaessa karjanlannalla ja kierrätyslannoitteilla, joita valmistetaan esimerkiksi elintarvike- ja metsäteollisuuden ravinnepitoisista sivuvirroista. Luomutuotanto on siis typen suhteen omavaraista, muistuttaa Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen.
Siinä mielessä luomuviljelyn voi sanoa kestävän ruokakriiseja, että se on itsessään kriisi. Ruokaa syntyy murto-osa siitä, mitä muutoin.
Tuolla kurin kotimainen ruoantuotanto on kyllä turvattu. Mutta vain n. neljäsosa siitä. Jos tuo tehdään, täytyi yhä keksiä, millä n. 3/4 suomalaisista ruokitaan.
Kun Ukrainassa tapahtui niinkuin tapahtui, niin maailmassa on nyt joka puolella kuhinaa puuttuvan lannoitemäärän tuottamiseksi. Esimerkki vaikka täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=172.msg25691#msg25691). Ei ole luultavaa, että maailma jäisi ilman lannoitteitakaan.
***
Ei kai MT ole lähtenyt kampanjaan mukaan?
Miksi tilat eivät vaihda luomuun, kun lannoitteiden kanssa on ongelmia? MT kysyi
Maatalous 14:54
Paula Liesmäki
Luomu lisää huoltovarmuutta tuotantopanosten suhteen, Sampsa Heinonen sanoo. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1855410)
Vaikea sanoa. Maksumuuri.
-
Tämä on myös kannanotto tuohon asiaan. Twitteristä Ludger Wessin sivuston kautta:
Emmanuelle Ducros
@emma_ducros
Il y a des gens qui sont en train de se rendre compte des effets désastreux des politiques qu'ils prônent, et ils ont sorti les grandes rames pour tenter de se justifier.
Si si, si on produit moins on sera plus indépendants. Qui peut croire une chose aussi basiquement fausse?
Googlen (osin) kömpelöhkö käännös:
Jotkut ihmiset ymmärtävät kannattamansa politiikan tuhoisat vaikutukset, ja he ovat ottaneet esiin suuret airot yrittääkseen oikeuttaa itsensä.
Kyllä, jos tuotamme vähemmän, olemme itsenäisempiä. Kuka voi uskoa noin perustavanlaatuista valhetta?
Mm. Luomuliitto nähtävästi voi.
-
Uudessa Käytännön Maamiehessä on tämä juttu:
TALOUS JA YRITTÄMINEN / 18.3.2022
Sota Ukrainassa sai markkinat sekaisin (https://kaytannonmaamies.fi/sota-ukrainassa-sai-markkinat-sekaisin/)
Energian, viljan ja lannoitteiden hinnat ampaisivat kaikkien aikojen nousuun sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja länsi asetti talouspakotteet. Täysimittainen sota tuli markkinoille yllätyksenä. Hintakaaos voi jatkua siihen asti, kunnes sota loppuu ja ennustettavuus palautuu
En ole lukenut juttua. Uskallan silti väittää, että kapitalismi on sen verran joustava, että tilanne jossain määrin normalisoituu ilman sodan loppuakin. Globaalisti, ei välttämättä noissa maissa, edes sodan loppumisen jälkeen. Kaikissa noissa tavaroissa löytyy kummasti tarjontaa jostain muualta. Viittaan puheenvuorooni eilen (edellä).
Nyt väännetään siitä, kuinka joustava on EU:
Week of ‘clashes’ and a very special guest (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/podcast/week-of-clashes-and-a-very-special-guest/)
EU executive split on ‘suspending’ Green deal goals in farming due to food security fears (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/eu-executive-split-on-suspending-green-deal-goals-in-farming-due-to-food-security-fears/)
Myös Macron on osallistunut vääntöön (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg25693#msg25693).
-
WFP varoittelee kuitenkin näistä molemmista:
Welternährungsprogramm: Hungerkatastrophe und Flüchtlingskrise drohen (https://www.agrarheute.com/politik/welternaehrungsprogramm-hungerkatastrophe-fluechtlingskrise-drohen-591487?utm_campaign=share-link&utm_source=agrarheute&utm_medium=twitter)
Sen tehtävänä tietysti onkin varoitella. Mutta vasta noin kuukausi on sodan alusta. Markkinat ja tuotanto eivät vielä ole ehtineet reagoida suurella voimallaan.
-
Ei kai MT ole lähtenyt kampanjaan mukaan?
Miksi tilat eivät vaihda luomuun, kun lannoitteiden kanssa on ongelmia? MT kysyi
Maatalous 14:54
Paula Liesmäki
Luomu lisää huoltovarmuutta tuotantopanosten suhteen, Sampsa Heinonen sanoo. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1855410)
Vaikea sanoa. Maksumuuri.
Tuo maksumuurin takainen vilahti näkyviin.
Sampsa Heinonen myönsi siinä luomun alhaisemmat sadot. Tosin käytti arviota vain -30% handikapista. Joka on aivan liian alhainen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg15118#msg15118) (ks. koko tuo keskustelumme ja siellä esille tulleet tiedot asiasta).
Tämänkin hän myönsi:
Heinonen muistuttaa, että luomu vaatii kovaa ammattitaitoa.
"Elinkeino tuottaa rahaa, harrastus vie rahaa ja hyvä harrastus vie paljon rahaa. Millaisen homman tästä haluaa?"
Viljatilalla luomu edellyttää peltoja, jotka ovat tietyt vuodet viherlannoituskäytössä, ellei nurmisatoa voi markkinoida rehuksi esimerkiksi luomueläintiloille. Luomukasvinviljelytilan kierrossa on siis ihan normaalisti vuosia, jolloin sadolle ei saa hintaa markkinoilta.
Luomu ei kuitenkaan ole Heinosen mukaan rakettitiedettä. Neuvontaa on hyvin saatavilla.
(lihav. HJ)
Taloudesta tuli esille:
Kolmesta lähteestä tulevat tulot paikkaavat eroa tavanomaisen tuotannon tuloihin.
"Viime vuosina luomulla on ollut hyvä hinta", Heinonen kertoo.
Luomusta maksetaan luomutukea. Sen saaminen edellyttää, että koko tila siirretään luomuun seuraavaksi viideksi vuodeksi.
Luomutilat säästävät myös lannoitteissa ja kasvinsuojeluaineissa. "Kustannussäästö kohdistuu pieneen osaan kasvinviljelyn kustannuksista."
(lihav. HJ)
Joten ei ole luomusta vastaukseksi uhkaavaan hintakriisiin. Äsken radiossa puhuttiin jopa 5-10% nousupaineesta (https://yle.fi/uutiset/3-12363892?origin=rss). Sen verran lisähintaa ei luomulle millään riittäisi. Se ei olisi "hyvä hinta". Se täällä jo hyvin tiedetään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg22262#msg22262).
Ei ollut MT varsinaisesti lähtenyt tuohon luomuväen kampanjaan mukaan.
PS. Oli tuossa MT:n artikkelissa kyllä tämä puolitotuus:
Luomuviljelyssä päästään satomäärissä tavanomaisen tuotannon keskisatojen tasolle. Tavanomaisen viljelyn huippusatoja on kuitenkin vaikea saavuttaa.
Huolimaton lukija ei ehkä tuosta ymmärrä, että luomun huippusadot ovat tavanomaisen tuotannon keskisatojen tasolla.
-
Näyttää Egyptin ongelmakin ratkeavan:
India to begin wheat exports to biggest importer Egypt (https://www.arabnews.com/node/2046861/business-economy)
Uskallan silti väittää, että kapitalismi on sen verran joustava, että tilanne jossain määrin normalisoituu ilman sodan loppuakin. Globaalisti, ei välttämättä noissa maissa, edes sodan loppumisen jälkeen. Kaikissa noissa tavaroissa löytyy kummasti tarjontaa jostain muualta.
Tätä mielialaa media lietsoo Suomessakin puoliväkisin:
Ostovoimaa ja koronasäästöjä syönyt inflaatio on jo laskenut suomalaisten elintasoa – näin selviät vaikeammista ajoista (https://yle.fi/uutiset/3-12368951)
Nordean ekonomistin Juho Kostiaisen mukaan suomalaisten elintasossa on tapahtunut jo pudotusta.
– Elintaso on jo laskenut. Lasku alkoi viime vuoden lopulla kun inflaatio alkoi kiihtyä. Ukrainan sodan takia hintojen nousu on jyrkentynyt, Kostiainen sanoo.
Sopeutuminen korkeampiin hintoihin on siis jo alkanut, mutta kaikilla tämä ei vielä näy mitenkään elintasossa. Vaikutus riippuu tulotasosta. Osa karsii jo menoja tai kaivaa säästöjä käyttöön.
Osalle kansalaisista kertyi korona-aikana säästöjä, kun esimerkiksi lomamatkat jäivät rajoitusten takia tekemättä. Suomalaisten tileille kertyi jopa miljardeja euroja lisää.
Nyt osa koronasäästöistä hupenee kalliimpiin bensa- ja ruokalaskuihin.
(lihav. HJ)
Kuvateksti kyllä jo kertoo:
Vehnän maailmanmarkkinahinta on noussut 30 prosenttia vuoden takaisesta. Nousu ei sellaisenaan siirry leivän hintaan.
Ranskanleipään tai spagettiin niitä miljardeja ei saa jatkossakaan kulumaan.
-
Mukana em. kampanjassa:
Pro Luomu painottaa EU:n vihreän siirtymän tärkeyttä – "Luomun lisäämisellä mahdollista kehittää ruokajärjestelmää kestävämmäksi huoltovarmuuden kannalta" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1860552)
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal ja erityisesti sen maatalouden tavoitteet Pellolta pöytään -strategiassa ovat nyt tärkeämpiä kuin ehkä koskaan, toteaa Pro Luomu -yhdistys tiedotteessaan.
"On ymmärrettävää, että akuutti kriisi tarvitsee akuutteja toimia, mutta tässäkin hetkessä olisi tärkeää suunnata myös tulevaisuuteen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman vahvaan toimeenpanoon."
"Luomun lisäämisellä ja kehittämisellä on mahdollista kehittää ruokajärjestelmää kestävämmäksi sekä ekologisten haasteiden että huoltovarmuuden kannalta."
Maatalouden kustannuskriisi ja Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät myös luomutiloilla mutta niillä ei olla riippuvaisia Venäjältä tulevista keinolannoitteiden raaka-aineista. Koska ulkoisia tuotantopanoksia tarvitaan vähän, Pro Luomun mukaan luomu tuotantotapana on huoltovarmuuden kannalta järkevää ja kestävä nykyisenlaisia kriisejä vastaan.
(lihav. HJ)
Samassa lehdesssä (MT) kerrotaan kuitenkin toisaalla näin:
Leppä vahvistaa: EU:n "pellolta pöytään" -strategia on Ukrainan sodan vuoksi vastatuulessa – ruokaturvaa ei enää voida väheksyä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1859869)
MT:n viime viikolla saamien tietojen mukaan komission laatima vihreän siirtymän -ohjelmaan kuuluva "pellolta pöytään" -strategia (Farm to Fork) on ylipäätään navakassa vastatuulessa. Tämän maatalousministeri Leppä vahvistaa.
Jäsenmaista äänekkäimmin sitä on viime päivinä kyseenalaistanut Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän valmistautuu huhtikuussa pidettäviin presidentinvaaleihin ja pyrkii varmistamaan itselleen maan vaikutusvaltaisten maataloustuottajien tuen.
Macron on muistuttanut, että vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluva kestävä ruokastrategia vähentää EU:n elintarviketuotantoa 13 prosenttia. Sitä on vaikea sovittaa yhteen unionin oman ruokaturvan ja uhkaavan globaalin ruokakriisin kanssa.
[..]
Macron ei ole vaatimuksineen yksin. Myös Saksassa, Italiassa ja Espanjassa tuottajajärjestöt ja hallitukset ovat korostaneet, että vihreän kehityksen ohjelman painopisteet pitää miettiä uudelleen.
Euroopan maataloustuottajien etujärjestö Copa-Cogeca on maatalouskomissaari Janusz Wojciechowskille lähettämässään vaatimuslistassa korostanut, että "pellolta pöytään -strategian paradigmaa on muutettava lähtien sen tarkoituksesta, tavoitteista ja aikataulusta".
[..]
Siksi puheenjohtaja von der Leyen on painanut jarrua sekä ennallistamislakien että myös kasvinsuojeluaineiden käyttöä määrittelevien esitysten kanssa.
"Mitään uutta ajankohtaa julkaisemiselle ei ole määritelty", MT:n komissiolähde kertoo. Mitä ilmeisimmin kyse ei siis ole pelkästä julkaisun siirtämisestä, vaan nimenomaan esitysten sisältöjen rukkaamisesta.
(lihav. HJ)
Pro Luomu Suomessa haluaa tällä vakuuttaa epäilijät:
Luomutuotannon tehokkuutta epäileville yhdistys vastaa: "Maapallon kasvava väestö voitaisiin ruokkia täysin luomulla, mikäli globaalia ruokahävikkiä leikataan ja ruoankulutusta muutetaan kasvispainotteisemmaksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg10239#msg10239). Luomusatoja voidaan parantaa hyvillä viljelymenetelmillä ja tutkimukseen panostaen."
(linkkaus HJ)
Mutta ei nyt näyttäisi auttavan eli vakuuttavan. Ei EU:ssa eikä Suomessakaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg25747#msg25747).
-
Tässä maailmantilanteessa!!!
Believing shipment was GMO crops, anti-technology organization ‘Extinction Rebellion’ illegally dumps 1,500 tons of conventional wheat intended to feed poultry in countries hard hit by Ukrainian war (https://geneticliteracyproject.org/2022/03/23/believing-shipment-was-gmo-crops-anti-technology-organization-extinction-rebellion-illegally-dumps-15000-tons-of-conventional-wheat-intended-to-feed-poultry-in-countries-hard-hit-by-ukrai/)
The image is distressing: an entire train stopped in the middle of the track, its ripped sides spilling 1,500 tons of grain onto the ballast . The activists who blocked the way in the name of the fight against “agribusiness” thought they were stopping a soy train. In reality, they caused the loss of wheat intended to feed poultry. Beyond the stupidity of an action demonstrating a singular ignorance and the waste of a cereal whose course is at its highest, it is the deep meaning of these actions of these groups that should worry.
Mutta ei ole Suomenkaan luomuväki malttanut olla ajamatta nytkin omaa asiaansa. Katso edelliset puheenvuorot.
***
Nämä viljat luultavasti kuitenkin tulevat jonkun syömiksi:
Venäläisten väitetään varastaneen viisi vehnälaivaa ukrainalaisesta satamasta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1860723)
-
Vielä David Zaruk Ukrainan sodasta ja luomusta (ja puoliluomusta) EU:ssa:
Russian invasion of Ukraine portends a global food crisis—and the European Union’s Green Deal Farm to Fork Policy will only exacerbate it (https://geneticliteracyproject.org/2022/03/24/russian-invasion-of-ukraine-portends-a-global-food-crisis-and-the-european-unions-green-deal-farm-to-fork-policy-will-only-exacerbate-it/)
What damage will the European Commission’s Farm2Fork strategy do to the present food security vulnerabilities as this disaster is quickly develops? Gasoline … matches. Farm2Fork is the European Commission’s agricultural chapter of their Green Deal strategy to fight climate change. It intends to reduce synthetic pesticide use and livestock antibiotics by 50%, increase land for organic food production to 25% and cut fertiliser use by 20%. Most scientists, including the European Commission’s own Joint Research Centre (JRC), have warned such a policy will lead to serious agricultural yield reductions, cuts in farmers’ margins and increases in land converted to farming. See my analysis of the warnings from the scientific community over the European Commission’s Farm2Fork folly and why Frans Timmermans can’t seem to listen.
Despite the green virtue signalling, Farm2Fork will not support sustainable farming, will not cut greenhouse gas emissions and will not improve European food supply.
Ei ehkä paljon lisää asiasta vallitsevaan tieteelliseen konsensukseen. Toive esitetään:
Maybe the European Commission should start to listen to scientists, economists, farmers and their own research advisers. Maybe the European Union should be a solution provider rather than exacerbating the problem.
***
Mutta poliittinen vääntö asiasta jatkuu. Aura Lamminparras sai version Pro Luomun tiedotteesta HS:n mielipideosastoon tänään:
Vihreä siirtymä on tärkeämpi kuin koskaan (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008683128.html)
VIIME PÄIVINÄ on tullut hyvin selväksi, että sota Ukrainassa on myös ruokakriisi Suomessa.
Sitten vain rohkeasti esittämään em. Suuri Valhe, että luomu olisi siihen ratkaisu.
Ei ehkä pitäisi liian helposti käyttää sanaa 'pöyristyttävää', mutta kyllä tuossa on sen paikka.
PS. 27.03.22: Yritys tuohon vastineeksi lähetetty Hesariin. Yhdistyksemme nimissä.
-
Tämän verran tietoa tästä saadaan:
Yara laskee hintoja 200 euroa tonnilta
Maatalous 24.03.2022
Satu Lehtonen
Epävarmuus ja niukkuus markkinoilla jatkuvat yhtiön mukaan edelleen. Yara selvittää parhaillaan vaihtoehtoisia raaka-ainetoimittajia. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1864417)
Tässä vaiheessa meille riittää tieto siitä, että sellaisia on. Minkä kyllä jo oikeastaan tiesimme. Pro Luomun intressissä on uskotella, ettei vaihtoehtoja ole. Sen tiedotteesta:
Vaikka Suomessa ruuan omavaraisuus on periaatteessa korkealla tasolla, olemme hyvin riippuvaisia Venäjältä tulevista lannoitteiden raaka-aineista, ja sodan seurauksena lannoitteiden hinnat ovatkin ampaisseet ennennäkemättömiin lukuihin.
-
Hesari "antaa köyttä" luomuideoille tässä jutussaan näin:
Pärjääkö Suomi omillaan? (https://www.hs.fi/talous/art-2000008685854.html)
Suomi on maailman neljänneksi ruokaturvallisin maa, eikä vaaraa nälän kärsimisestä ole. Jos kuitenkin kaikki yhteydet muuhun maailmaan katkeaisivat, riittäisi omistakin pelloista syötävää, jos vain tarpeeksi ihmisiä osallistuisi työn tekemiseen.
[..]
Ruoan tuottaminen vaatisi huomattavasti enemmän työvoimaa onnistuakseen, kun kasveja pitäisi suojella mekaanisesti ja maaperää parantaa erilaisin, työläämmin keinoin, jotka tosin ovat luomutuotannosta tuttuja.
”Se tarkoittaisi säännöstelytalouteen siirtymistä ja kulutustottumuksien muuttamista”, Niemi sanoo.
(lihav. HJ)
Tuon jutun skenaario myönnetään epärealistiseksi. Mutta jos sitä yrittäisi tehdä realistisemmaksi, niin tuossa tilanteessa syntyisi hyvin äkkiä "Luomu 3.0 B", joka vähät välittäisi siitä, mitä IFOAM sanoisi. Vaan käyttäisi vapautuneesti kaikki käytettävissä olevat (omat) resurssit, joilla voidaan syötävän määrää lisätä.
Esimerkkinä: ihmisperäiset kierrätyslannoitteet ovat nykyluomussa kiellettyjä. "3.0 B":ssä ne eivät olisi. Jos kuitenkin kyettäisiin ponkaisemaan pystyyn kotimainen kasvinsuojeluainetuotanto, niiden käyttö tulisi luultavasti jopa pakolliseksi. Samoin olisi laita monien keinolannoitteiden kanssa. Jne.
Tähän triidiin, koska meneillään oleva Ukrainan sota on selvästi ollut tuon artikkelin kimmokkeena.
Kovin realistinen ei ole myöskään ajatus, että (ensimmäisenä) säästettäisiin maatalouskoneiden polttoaineesta. Ja korvattaisiin se ihmistyöllä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg1165#msg1165). Sitä ennen kyllä otettaisiin käyttöön kaikki, jo koronasta tutut etätyöratkaisut muualla, polttoaineen säästämiseksi.
-
Maaseudun Tulevaisuus:
Mepit: "Venäläispanssareiden telaketjun jälkiin ei Ukrainassa tänä keväänä kylvetä" – meidän on nyt tuotettava enemmän ruokaa kuin koskaan ennen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1868301)
Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan jäsenet Herbert Dorfmann ja Petri Sarvamaa muistuttavat, että sodan vuoksi jokainen hehtaari on tänä keväänä kylvettävä. Heidän mielestään komission ei pidä nyt esittää mitään lainsäädäntöehdotuksia, jotka voivat aiheuttaa maanviljelijöille ylimääräisiä rasitteita.
Eikä mukana tietysti pidä olla sellaisia vaatimuksia, joiden takia hehtaareilta tulisi pienempiä satoja. Jari Leppä osasi jo kertoa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25756#msg25756), että niin ei myöskään näillä näkymin tehdä. Vaikka samassa linkatussa puheenvuorossani kerrottiin, miten joku taho sitä yhä haikailee.
***
Luultavasti Sarvamaa ei enää ajattele näin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=591.msg10991#msg10991).
-
Vaikka maailma luultavasti tästä — vaikeuksien kautta — selviää, se kyllä sodalla varmistetaan, ettei Ukrainasta ole pitkään aikaan asiassa apua:
Mustanmullan pelloilla tikittää aikapommi
Sota on vienyt 25 prosenttia Ukrainan peltoalasta. Se voi johtaa nälänhätään joissain vientimaissa. (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008702804.html)
Myös Twitterissä näin kuvia siitä, miten ampumalla levitetään miinoja Ukrainan pelloille.
-
Vastustetaan otsikossa mainittua...
Luonnonsuojeluliitolta täystyrmäys efa-kesantojen ottamiselle viljelyyn: "Tässä tilanteessa luontotoimien vähentäminen ei ole mitenkään perusteltua", Ruokavirasto: Voi ottaa viljelyyn (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1874052)
... ja kannatetaan tätä (lihav. HJ):
Luonnonsuojeluliiton mukaan Ukrainan sota toi esiin Suomen maatalouden kestävyysongelmia, kuten riippuvuuden keinolannoitteista, polttoaineista ja kasvinsuojeluaineista.
Nyt liiton mukaan toimet pitää kohdistaa näistä riippuvuuksista irti pääsemiseen, kuten luomutuotantoon, uusiutuviin polttoaineisiin, ravinteiden kierrätykseen ja kasvisperäisemmän ruokavalion edistämiseen.
Sitä on Suomen Luonnonsuojeluliitto perinteisesti kannattanut – siitä huolimatta, kuinka luomu syö luontoa. Eikä pääse ajatuksesta irti nytkään.
En väitä, että tuo Luonnonsuojeluliiton esilletulo olisi koordinoitua. Sattuupa vain samaan aikaan muun luomuväen kanssa.
-
Kaliumkysymyksessä Euroopasta itsessään voi löytyä apu:
German fertiliser mining could come out on top amid Belarus embargo (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/german-fertiliser-mining-could-come-out-on-top-amid-belarus-embargo/)
While the EU has banned the import of potash, a key mineral fertiliser, from Belarus as part of the sanctions regime, test drilling for additional potash mines in Eastern Germany looks promising.
-
Tällainen löytö Twitteristä:
Ludger Wess
@LudgerWess
Plötzlich ist das regionale gute #Bio nicht mehr ohne konventionelles Futter möglich, weil der Bio-Nachschub aus dem Ausland fehlt - zur Erinnerung: Russland ist genfrei und voll bio. Aber wenn's nicht klappt, ist Gift- und Genfutter bei Bio doch erlaubt https://www.fwi.co.uk/international-agriculture/putin-wants-russia-become-world-leader-organic-food
https://twitter.com/LudgerWess/status/1509267450092736535?cxt=HHwWrsCynfuv__EpAAAA
Clear Food
@Clear_Food
Russian war exposes EU organic house of cards as German #organic association allows conventional animal feed due to "organic" supply chain losses https://www.boelw.de/presse/meldungen/artikel/boelw-zur-diskussion-um-bio-futter/
as w/ everything in Putin's criminal kleptocracy organic is largely fraudulent to start #украина @LudgerWess
https://twitter.com/Clear_Food/status/1509253965782917121
Eli nyt olisi sota Ukrainassa olisi aiheuttanut sen, että valkuaisrehusta on luomuviljelyssä Saksassa kova puute. Ja siellä luomujärjestö kehottaa korvaamaan sitä tavanomaisella rehulla.
Paikallinen omavaraisuus ei siis ollutkaan niin helppo juttu. Ja nimenomaan ei luomussa.
MT:ssä on vielä rajumpi tieto (lihav. HJ):
Agrarheute: Luomuvalkuaisrehu Saksassa lopussa Ukrainan sodan takia – tilojen on tätä menoa pakko siirtyä geenimuunneltuun vaihtoehtoon
Maatalous 31.03.2022
Tuulikki Viilo
Erityisesti tuontivalkuaisesta riippuvaiset luomusika- ja siipikarjatilat ovat haasteiden alla. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1878289)
***
Luomutuonnin tyrehtymisestä sieltä päin saimmekin jo tiedon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg25860#msg25860). Mutta siis noinkin.
Kaikkiaan luomuviljelyn omavaraisuudella kerskaileminen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25702#msg25702) on todella suuri kupla, kun tiedämme, miten suuren osan juuri luomutuotteista Eurooppa ja Suomi tuo muualta. Suomessa jopa valtaosan.
-
Biodynaaminen yhdistys tietysti peesasi FB:ssa Luomuliittoa viime
keskiviikkona:
Ulkomailta tuotujen lannoitteiden varasssa oleva tavanomainen maatalous on vakavassa kriisissä. Tästä huolimatta EU:n komissiolla arvioinnissa oleva Suomen kansallinen suunnitelma seuraavalle yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kaudelle 2023–2027 lupaa heikennyksiä monen luomutuottajan tilanteeseen, ja valtaosa kahden miljardin vuosittaisesta tukipotista ollaan käyttämässä vallitsevan tuotantotavan ylläpitämiseen.
https://www.luomuliitto.fi/typpiomavarainen-luomutuotanto-kestaa-kriiseja/
Olisiko todella havaittavissa pientä toppuuttelua luomun lisäämisessä? Sehän olisi hyvä juttu!!! ;D
-
En olisi maailman ruokkimisen suhteen kuitenkaan pessimistinen.
— klips —
Mutta yksi vilja on korvattavissa toisella. Ajatelkaapa tätä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=637.msg8150#msg8150). Ohjaamalla biopolttoaineiden tuotanto ruoan tuotannoksi, saataisiin jo jonkin verran helpotusta tilanteeseen.
Ronald Baileyllä se ehdotus tässä on:
Maintaining Biofuel Mandates Worsens Global Food Crisis Caused By Russia's Invasion of Ukraine (https://reason.com/2022/03/28/maintaining-biofuel-mandates-worsens-global-food-crisis-caused-by-russias-invasion-of-ukraine/)
One good step toward making up for global grain shortfalls and lowering food prices would be to end biofuel mandates around the world. Currently, one-third of the U.S. corn crop—about 125 million tons—is turned into bioethanol that is blended into gasoline. Turning millions of tons of perfectly good food and feed grains into biofuels for automobiles has always been a dubious proposition.
"Because the biofuel market is entirely driven by subsidies, you can unplug it literally with the stroke of a pen," notes Ariel Brunner, Birdlife International's EU policy director, in New Scientist. "We are literally burning a hell of a lot of food," he added. "You are taking food off the table of people in the slums of Cairo to subsidize rich people driving SUVs."
(lihav. HJ)
Tietyillä poliitikoilla on mahdollisuus nyt parantaa maailmaa poistumatta pöytänsä/tietokoneensa äärestä.
***
Samaan aikaan toisaalla Medvedev houkuttelee pulassa olevia valtioita kaveeraamaan Venäjän kanssa:
Putin ally warns agriculture supplies could be limited to 'friends' (https://www.reuters.com/business/putin-ally-warns-agriculture-supplies-could-be-limited-friends-2022-04-01/)
-
Outoa samanlaista turhanaikaista pelottelua tämäkin:
Sota voi näkyä myös kaljahyllyllä: Oluen hinta voi nousta, jos pula mallasohrasta jatkuu (https://yle.fi/uutiset/3-12386402)
Kun on myönnetty, ettei ohra Suomessa lopu, yritetään kuitenkin tällaista:
Mallasohran hintaa sotatila kuitenkin nostaa. Hintaa nostaa paitsi ohran saatavuus, myös lannoitteiden ja sähkön kallistuminen.
Mallasohran hinta on noussut vuodenvaihteeseen verrattuna jo noin 7 prosenttia – ja hinta oli jo entuudestaan ennätyksellisen suuri.
Minä kyllä sanoisin, että oluen hinta riippuu enemmän siitä, millä päällä STM:ssä ym. satutaan olemaan. Parin vuoden takaa:
Ohran vaikutus oluen hintaan häviävän pieni (https://www.mantsalanuutiset.fi/paikalliset/1367296)
Viljan hinnan kaksinkertaistuminen nostaisi olutpullon hintaa sentillä.
Epäilemättä menee hiukan sivuun otsikosta. Mutta olihan jo Simo Salmisen rotestilaulussa säe, että onneksi ei ole päässyt jano yllättämään. 8)
-
Vaaditaan samaa kuin EU:ssa:
U.S. senators call for planting on conserved land in response to Ukraine crisis (https://www.reuters.com/world/us/us-senators-call-planting-conserved-land-response-ukraine-crisis-2022-04-01/)
"Allowing crop production on CRP lands is a critical step for stabilizing food prices that have skyrocketed in recent months, and to help American growers fulfill the unmet global demand for grains that threatens the lives of tens of millions of people," the senators wrote.
Kyse olisi näin suuresta alueesta:
Farm groups, including NGFA,called on Vilsack this month to allow farmers to plant on the more than 4 million acres (1.6 million hectares) of "prime farmland" currently enrolled in CRP. The program pays farmers to fallow acres under 10- or 15-year contracts.
Globaalisti ei siis kovin merkittävästä: noin tai vähän alle Suomen viljelysala (2,3 miljoonaa hehtaaria).
***
Tämä on varmasti faktaa nyt:
Analyysi: Leipä, öljy ja katkera mieli – Ukrainan sota keikauttaa miljoonien elämää Lähi-idässäkin (https://yle.fi/uutiset/3-12387459)
Mutta edellä perusteet sille, että tuosta voidaan selvitä. Tuo senaattorienkin ehdotus voi auttaa vähän.
-
Mutta poliittinen vääntö asiasta jatkuu. Aura Lamminparras sai version Pro Luomun tiedotteesta HS:n mielipideosastoon tänään:
Vihreä siirtymä on tärkeämpi kuin koskaan (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008683128.html)
VIIME PÄIVINÄ on tullut hyvin selväksi, että sota Ukrainassa on myös ruokakriisi Suomessa.
Sitten vain rohkeasti esittämään em. Suuri Valhe, että luomu olisi siihen ratkaisu.
Ei ehkä pitäisi liian helposti käyttää sanaa 'pöyristyttävää', mutta kyllä tuossa on sen paikka.
PS. 27.03.22: Yritys tuohon vastineeksi lähetetty Hesariin. Yhdistyksemme nimissä.
Yritettiin, kuitenkin. Nyt kun lähes pari viikkoa, 10 päivää on kulunut, täytynee uskoa, ettei sitä vastinetta julkaista. Niinpä julkaistaan se täällä.
***
Luomun puolustajat, mm. Pro Luomu (HS Mielipide, 25.03.22), ovat ottaneet Ukrainan tragediasta ja sen seurauksista keppihevosen oman agendansa puolustamiseen. Se toimii erittäin huonosti. Typpilannoitteen kerääminen typensidontakasveilla syö valtavasti pinta-alaa. Sinä aikana ne pellot eivät tuota ruokaa. Kun luomussa ei voi käyttää monia muitakaan menetelmiä, sadot jäävät loppualallakin noin puolet pienemmiksi. Lopputulemana samalta viljelypinta-alalta saadaan syötävää vain noin neljännes siitä minkä tavanomainen viljely tuottaa. Tuskin järkevää tilanteessa, jossa puhutaan jopa globaalista ruokakriisistä.
Tuolla kalliilla tavalla voidaan teoreettisesti vähentää riippuvaisuutta ainoastaan typen osalta. Kasvi tarvitsee kuitenkin 16 ravinnetta tuottaakseen satoa. Muita ravinteita varten ei edes ole erityisiä luomumenetelmiä, joilla niitä kerätä. Keskittyminen typpilannoiteriippuvuuteen, ja suositus vähentää sitä Pro Luomun ehdottamalla tavalla, tuo väistämättä mieleen kansansadun erään ryhmän liian lyhyestä peitosta.
Aivan oikein EU:ssa ollaan nyt heräämässä siihen, että nyt on syytä ainakin lykätä luomun lisäämispyrkimyksiä. Ellei jopa niistä kokonaan luopua.
Heikki Jokipii
puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa – Turvattu Luonto ry
***
Tuon jälkeen on selvinnyt, että eräiden tehoviljelyn tuotantopanosten kannattavuus on parantunut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=922.msg25941#msg25941) uudessa tilanteessa.
Sekä se, että EU tekee juuri noin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg25965#msg25965) kuin vastineemme loppulauseessa uumoiltiin.
-
Tällainenkin paikka maailmassa on:
Lähes kaikki afganistanilaiset ovat aliravittuja (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4713702-lahes-kaikki-afganistanilaiset-ovat-aliravittuja)
Kahdenkymmenen brutaalin sotavuoden jälkeen 23 miljoonaa afganistanilaista uhkaa äkillinen nälänhätä, talouden ja terveydenhoidon romahdus, sietämätön velkaantuminen ja musertava humanitaarinen kriisi. Maan kokonaisväkiluku on vajaa 39 miljoonaa.
– Afganistanilaiset ovat ajautumassa mittasuhteiltaan ennennäkemättömään ruokakriisiin. Akuutista nälästä kärsivien määrä on nopeasti kasvanut viime vuoden heinäkuun 14 miljoonasta maaliskuun 23 miljoonaan. Nälkä on pakottanut perheitä epätoivoisiin tekoihin, aterioitten vähentämiseen tai velan ottamiseen, YK:n Ramiz Alakbarov kertoo.
Mutta perussyy vaikeuksiin säilyy samana kuin muillakin kriisialueilla.
-
Tämäkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25966#msg25966) viljelijä ihmetteli:
Viljelijä kummaksuu lannoitesurkuttelua, sillä viljan hinnan nousu lupaa hyvää tuottoa: "Katelaskelmat näyttävät paremmalta kuin koskaan" (https://yle.fi/uutiset/3-12390497)
Kun media on nyt täynnä viljan hinnan noususta johtuvan ruoan hinnan surkuttelua, niin täytyihän noinkin olla. – Eräänlaista "sosiaalipornoa" minusta on, jos maalaillaan (ennakoidun) ruoan hinnan 11 prosentin nousun vuodessa ajavan köyhimmät Suomessa nälkäkuoleman partaalle (https://yle.fi/uutiset/3-12393251).
-
Eli nyt olisi sota Ukrainassa olisi aiheuttanut sen, että valkuaisrehusta on luomuviljelyssä Saksassa kova puute. Ja siellä luomujärjestö kehottaa korvaamaan sitä tavanomaisella rehulla.
Paikallinen omavaraisuus ei siis ollutkaan niin helppo juttu. Ja nimenomaan ei luomussa.
MT:ssä on vielä rajumpi tieto (lihav. HJ):
Agrarheute: Luomuvalkuaisrehu Saksassa lopussa Ukrainan sodan takia – tilojen on tätä menoa pakko siirtyä geenimuunneltuun vaihtoehtoon
Maatalous 31.03.2022
Tuulikki Viilo
Erityisesti tuontivalkuaisesta riippuvaiset luomusika- ja siipikarjatilat ovat haasteiden alla. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1878289)
Nyt on saatu vahvistus (https://www.nw.de/nachrichten/wirtschaft/23235818_Diese-Produkte-koennten-demnaechst-nicht-mehr-Bio-sein.amp.html), että eräitä tuotteita ei siellä nyt voi myydä luomuna. Maksumuuri, mutta kuvasta arvaamme, että niihin kuuluvat mm. kananmunat.
Huoltovarmuuden kannalta tämä ei välttämättä ole ongelma. Kyllä GMO-rehullakin aikaansaatu aamiaismuna saksalaista ravitsee.
***
Toinen ideani luomusta EU:ssa nyt. Annaleena Ylhäinen oli twiittisivullaan löytänyt tällaisen:
Puolalaislehdessä pohditaan, onko järkeä ottaa EFA-kesantoja viljelyyn. Pellot ovat toki levänneitä, mutta ojitus, viljavuus, kalkitus jne retuperällä. Maat ovat usein pusikkoisia. Puolassa tätä alaa on 150 000 ha.
Mutta luultavasti kaikki (tai ainakin lähes kaikki (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=500.msg1932#msg1932)) luomupellot ovat viljelykunnossa. Ideani siis, että ne kaikki voisi väliaikaisesti ottaa tavanomaiseen viljelyyn. Komissio voisi kiireellä vääntää direktiivin, jossa tämän poikkeusvuoden takia annettaisiin mm. erivapauksia siirtymäajoista ym. jos ne myöhemmin haluttaisiin taas siirtää luomuun.
Tuota ideaa tapailtiin, kosketeltiin täällä jo aiemminkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=713.msg8257#msg8257).
-
EU suunnittelee toimivansa niin, ettei ruokakriisiä tule täälläkään:
EU plans to counter Russia with food diplomacy in North Africa, Balkans (https://www.reuters.com/world/eu-plans-counter-russia-with-food-diplomacy-north-africa-balkans-2022-04-12/)
Mutta kyllä sitten Egypti itsekin aikoo tehdä voitavansa tilanteen helpottamiseksi:
As Russian-Ukranian war roils grain prices, Egypt mulls ending ban on growing and importing GM crops (https://geneticliteracyproject.org/2022/04/13/as-russian-ukranian-war-roils-grain-prices-egypt-mulls-ending-ban-on-growing-and-importing-gm-crops/)
Egypti siis harkitsee muuntogeenisten viljelykasvien viljely- ja tuontikiellon lopettamista. Vanha klisee, että kriisi on myös mahdollisuus. Jotain tuollaista on ehkä tapahtumassa EU:ssakin? Vrt. juuri edellä, ja MT:n uutinen.
-
Eräänlaista "sosiaalipornoa" minusta on, jos maalaillaan (ennakoidun) ruoan hinnan 11 prosentin nousun vuodessa ajavan köyhimmät Suomessa nälkäkuoleman partaalle (https://yle.fi/uutiset/3-12393251).
YLE teetätti meille tällaisen yllätyksen:
Sota ei ole juuri nostanut ruoan hintaa, mutta iso muutos voi tulla kesällä – vertailuruokakori Suomessa edelleen naapurimaita edullisempi (https://yle.fi/uutiset/3-12401424)
Juuri kun kaikki olivat oppineet sen hintojen nousun ihan itse kaupassa havaitsemaan!!! 8)
PS. Myös Hesarilla oli tänään kauppojen välinen hintavertailu. Siinä todettiin yleinen hintojen n. 5% nousu viime vuodesta samaan aikaan. Ei yritetty lainkaan viitata selityksenä sotaan, vähän viitattiin koronaan.
-
Tehtiinkin ihan päinvastoin kuin Bailey ehdotti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25914#msg25914):
USA torjuu bensan hinnan nousua lisäämällä 15 prosenttia etanolia bensiiniin myös kesäaikaan (https://www.hs.fi/talous/art-2000008747006.html)
Yhdysvallat on valinnut omintakeisen keinon hillitä bensiinin hinnan nousua. Maan hallinto aikoo väliaikaisesti sallia etanolin sekoittamisen bensiiniin enintään 15 prosentin sekoitussuhteella myös kesäaikaan, kertoo sanomalehti The Wall Street Journal.
Normaalisti 15-prosenttisen etanolibensiinin myynti on sallittua vain kesäkuukausien ulkopuolella. Nyt siis myös kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin asti. Korkea sekoitussuhde kasvattaa autojen päästöjä.
Öljy on tällä hetkellä niin kallista, että etanolin lisääminen laskee polttoaineen hintaa.
Tuossa on kyllä paikka pyöritellä hämmästyneenä päätään.
Puheessaan (https://yle.fi/uutiset/3-12402668) Biden oli sanonut näin:
Iowassa myöhään tiistaina Suomen aikaa pitämässään puheessa Biden vaikutti viittaavan Venäjän presidentin Vladimir Putinin syyllistyneen Ukrainassa kansanmurhaan. Biden käsitteli puheessaan polttoaineen hinnan nousua.
– Perhebudjettisi, kykysi saada tankki täyteen – minkään siitä ei pitäisi riippua siitä, julistaako diktaattori sodan ja toteuttaa kansanmurhan toisella puolella maailmaa, Biden sanoi.
Perhebudjettia, kykyä saada tankki täyteen, ei saa edes jokunen nälkäinen toisella puolen maailman horjuttaa.
-
Radio Suomi myös tänään jatkoi haastatteluaan. Ja toimittajakin tuki silmittömästi kaikilla luomukliseillä. Nyt puuttui haastatelultakin nöyryys.
Äsken vielä lisättiin, että YLE:n sivuille on tuosta asiasta tulossa nettiartikkeli. – Tuli, ja se on käsitelty täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg25683#msg25683).
Luomuväki on selvästi nähnyt Ukrainan kriisissä tilaisuutensa (ja käyttää sitä häikäilemättä). Sen näki jo lainatusta Iltalehden jutusta. Nyt YLE lähtee tukemaan aktiota.
Tämä on selvästi sille jatkoa (lihavoinnit HJ):
Ilman lannoitteita pärjäävien palkokasvien viljely ja kysyntä ovat kasvaneet (https://yle.fi/uutiset/3-12397464)
Sillä tuollaisia kasveja ei ole olemassa. Vasta vähitellen tulee täsmennys:
Lannoitepula ja lannoitteiden kova hinta ovat kasvattaneet palkokasvien siementen kysyntää. Viljelyalat ovat kasvussa eikä palkokasvien siemeniä enää tahdo saada.
Esimerkiksi herneen ja härkäpavun viljely on lisääntynyt, sillä palkokasvit eivät välttämättä tarvitse typpilannoitusta.
Mutta tarvitsevat vaikka sitä kaliumia, jonka markkinat Ukrainan sota on sekoittanut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=172.msg25393#msg25393).
Luomu tulee kuvaan. Sitten siirrytään taas tähän kielenkäyttöön:
– Meillä on luomutila, niin herne ja härkäpapu ovat viljelykierrossa tiettynä ajankohtana. Periaatteessa meillä ei niiden viljelyaloja pysty lisäämään, mutta uskon, että Suomessa niiden viljely tulee lisääntymään huomattavasti. Peruslannoitteiden hinnat ovat nousseet huimasti ja niitä korvataan valkuaiskasveillä, jotka antavat typpeä maaperään, sanoo yrittäjä Simo Heikkinen.
Vältetään edes yrittämästä kertoa, millä kasveilla saataisiin maaperään fosforia ja kaliumia. Tai niitä muita tarvittavia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25966#msg25966).
-
Näin varmaan nyt täytyy tehdä, ripeästikin:
Act now before Ukraine war plunges millions into malnutrition
Governments, donors and others must step up to protect current and future generations from the devastating effects of malnutrition, as well as to prevent acute food insecurity. (https://www.nature.com/articles/d41586-022-01076-5) (Nature)
Mutta näin kyetään tekemään!
-
Eräänlaista "sosiaalipornoa" minusta on, jos maalaillaan (ennakoidun) ruoan hinnan 11 prosentin nousun vuodessa ajavan köyhimmät Suomessa nälkäkuoleman partaalle (https://yle.fi/uutiset/3-12393251).
Elintarvikkeiden kallistuminen on kasvattanut jonoja ruoka-apuun – "Ilman tätä olisi nälkäisiä päiviä", sanoo eläkeläinen Anne Hukkanen (https://yle.fi/uutiset/3-12416206)
Vaasan Ruoka-avun puheenjohtaja John Åsvik toteaa, että jonoihin on tullut ihmisiä Ukrainasta, mutta myös suomalaisten määrä jonossa on lisääntynyt.
Samaa kertovat helluntaiseurakuntien ruoka-apua koordinoivat toiminnanjohtaja Hannu Rekilä Hyväkellosta Kokkolasta ja Lakeuden ruoka-apu ry:n toiminnanjohtaja, diakoniatyöntekijä Tommi Merivirta Seinäjoelta.
Rekilä arvioi, että heillä käy ihmisiä 10–20 prosenttia enemmän kuin aiemmin. Kokkolassa avuntarvitsijoita on noin 400 viikossa.
Jonossa on sekä ukrainalaisia että yhä enemmän myös suomalaisia. Suomessa pienituloisten tilannetta kurjistaa kustannusten nousu.
– Ruoka on kallistunut, kaikki on kallistunut. Kyllä se selkeästi näkyy, Rekilä toteaa.
(lihav. HJ)
Paljonko ruoka on Kokkolassa/Seinäjoella/siellä päin kallistunut? Noin kahden kuukauden aikana?
Ja onko siinä todella kasvaneen kävijämäärän syy?
-
Tehtiinkin ihan päinvastoin kuin Bailey ehdotti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25914#msg25914):
USA torjuu bensan hinnan nousua lisäämällä 15 prosenttia etanolia bensiiniin myös kesäaikaan (https://www.hs.fi/talous/art-2000008747006.html)
Yhdysvallat on valinnut omintakeisen keinon hillitä bensiinin hinnan nousua. Maan hallinto aikoo väliaikaisesti sallia etanolin sekoittamisen bensiiniin enintään 15 prosentin sekoitussuhteella myös kesäaikaan, kertoo sanomalehti The Wall Street Journal.
Normaalisti 15-prosenttisen etanolibensiinin myynti on sallittua vain kesäkuukausien ulkopuolella. Nyt siis myös kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin asti. Korkea sekoitussuhde kasvattaa autojen päästöjä.
Öljy on tällä hetkellä niin kallista, että etanolin lisääminen laskee polttoaineen hintaa.
Tuossa on kyllä paikka pyöritellä hämmästyneenä päätään.
Saksa harkitsee tätä:
German government mulls limiting biofuel production (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/german-government-mulls-limiting-biofuel-production/)
Germany’s environment and agriculture ministries are reportedly working on restrictions for biofuel production so more grain can be used as human food as agriculture markets remain strained due to the war in Ukraine. EURACTIV Germany reports.
Together with Agriculture Minister Cem Özdemir, Environment Minister Steffi Lemke is currently looking to reduce the production of biofuels made from grain or oilseeds, Lemke told the Augsburger Allgemeine newspaper on Friday (29 April).
Agricultural raw materials such as rapeseed, grain, and beet have often been used to produce additives mixed with climate-damaging fossil fuels to improve their CO2 balance.
“Agricultural land is limited worldwide, and we urgently need it for food, as the war in Ukraine dramatically demonstrates,” Lemke also said. From her point of view, agricultural land should be used for food production instead of for the tank, she explained.
Tuossa on globaali näkökulma.
-
Tuo hintakysymys on jännä.
Paikallisessa pubissa sunnuntaina kaikki antoivat omakohtaisen vakuutuksen siitä, että ainakin heidän kaupassaan ruoan hinta on noussut.
Tarkemmin tivattuna se nousu oli kuitenkin (jostain, noin) viime vuodesta. Ja se, minkä he osasivat erikseen mainita, oli sitten kahvin hinta. Joka ei ole ruokaa. Ja jonka hinnan nousu ei kyllä johdu Ukrainan sodasta.
***
Tämä on varmasti totta:
Maailmanpankki: Vehnän hinta saavuttaa ennätyksen tänä vuonna – nousua 40 prosenttia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c6fd9f9e-2dfe-4788-b8bf-10aa2320d24f)
Mutta kuulostaa silti kauheammalta, mitä se on. Meille suomalaisille. Jos joku vaihtaa vehnäjauhonsa luomuun, hän saa varautua yli 100% hinnannousuun. Silti joku tekee sen. Koska se edelleen on vain noin 1-2 euroa kilolta.
(Pahus. Nyt tuli täällä kerrottua, että luomu ei ole kallista! 8))
Sitten on kokonaan toinen juttu, mitä tuo hinnannousu merkitsee köyhissä maissa. Tässä asiassa on ihan turhaa ja typerää huudahtaa: "Me too!"
-
MTK:ssa nähdään asia realistisesti:
Ukrainan sota jatkuu – globaali ruokaturva heikentyy (https://www.mtk.fi/-/ukrainanruokaturva052022)
Ei "me too" -helistelyä. Vaan ongelma on kehitysmaissa. Sen sijaan sen pää-äänenkannattaja MT Hesarin "Muissa lehdissä' (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008792584.html) tänään:
”Kun samoin käy kaikkialla Euroopassa, ruokakriisi näkyy myös meillä. Hintojen nousun lisäksi osasta tuotteista voi tulla jopa pulaa.”
***
Tässäkin artikkelissa pohditaan Ukrainan sodan vaikutuksia:
Samantha Power and the Green New Famine (https://wattsupwiththat.com/2022/05/04/samantha-power-and-the-green-new-famine/)
Ja sitä, onko luomuviljely nyt ratkaisu. Vai keskeinen osa ongelmaa.
-
Myös Lomborg näkee asian näin:
Ukraine Crisis Reveals the Folly of Organic Farming (https://www.wsj.com/articles/ukraine-crisis-reveals-the-folly-of-organic-farming-global-hunger-crops-food-prices-energy-11651869179)
As food prices skyrocket, the world needs to admit it can’t live without modern, efficient agriculture.
The energy crisis caused by the war in Ukraine disabused many politicians of the notion that the world could make a swift transition to green energy powered by solar, wind and wishful thinking. As food prices skyrocket and the conflict threatens a global food crisis, we need to face another unpopular reality: Organic farming is ineffective, land hungry and very expensive, and it would leave billions hungry if it were embraced world-wide.
For years, politicians and the chattering classes have argued that organic farming is the responsible way to feed the world. The European Union pushed last year for members roughly to triple organic farming by 2030. Influential nonprofits have long promoted organic farming to developing nations, causing fragile countries like Sri Lanka to invest in such methods. In the West, many consumers have been won over: About half the population of Germany believes that organic farming can fight global hunger.
Loput valitettavasti maksumuurin takana. Sen verran pystyi näkemään, että EU:n politiikkaan hän viittaa. Tuossakin jo. Ja eurooppalaisiin järjestöihin.
Fingo voisi joskus kutsua Lomborgin Maailma kylässä -festivaaleille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=8.msg26458#msg26458).
-
Tehtiinkin ihan päinvastoin kuin Bailey ehdotti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25914#msg25914):
USA torjuu bensan hinnan nousua lisäämällä 15 prosenttia etanolia bensiiniin myös kesäaikaan (https://www.hs.fi/talous/art-2000008747006.html)
Pohditaan myös samaa kysymystä:
Biofuels Are Getting a Second Look—and Some Tough Questions (https://www.wired.com/story/biofuels-gasoline-russia/)
There are other impacts of bioethanol too. Global food prices jumped by a record 13 percent last month. Diverting some US corn away from bioethanol and toward food would help keep prices lower and replace lost exports from Ukraine and Russia. “There is all this competition for the land,” says Annie Levasseur, a professor at L’École de Technologie Supérieure, an engineering faculty based in Montreal. “If we want to look at the impact of increasing biofuel, then we will need cropland, and there will be this displacement.”
[..]
In Lavasseur’s opinion, bioethanol production is already high and shouldn’t be increased. Instead, the US government should be looking at other ways to reduce transportation emissions. “We cannot keep increasing demand for energy and then transform everything to biofuel,” she says. “We really need to decrease the demand.”
(lihav. HJ)
-
Tämä on varmasti faktaa nyt:
Analyysi: Leipä, öljy ja katkera mieli – Ukrainan sota keikauttaa miljoonien elämää Lähi-idässäkin (https://yle.fi/uutiset/3-12387459)
Mutta edellä perusteet sille, että tuosta voidaan selvitä. Tuo senaattorienkin ehdotus voi auttaa vähän.
Ei hyvä juttu noiden maiden kannalta:
Ruoan hinta uhkaa nousta edelleen: Intia kielsi vehnän viennin ulkomaille (https://www.hs.fi/talous/art-2000008816589.html)
Ruoan hinnat ovat kohonneet voimakkaasti alkuvuoden aikana. Intian lisäksi muun muassa Egypti, Turkki ja Indonesia ovat kertoneet kevään aikana erilaisista rajoituksista ruoan vientiin.
Intiasta piti tulla apua. Mutta vielä on suunnitelma B, C, D ... vaikkapa tuo U.S.A.! (Juuri edellä mainittu.)
-
Zaruk jatkaa:
Viewpoint: ‘Higher yields and sustainable intensification’ — Russian aggression resets perceptions and policy of global agriculture (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/11/viewpoint-higher-yields-and-sustainable-intensification-russian-aggression-resets-perceptions-and-policy-of-global-agriculture/)
Tuohon tueksi myös saksalainen näkemys:
Der Krieg in der Ukraine: Eine Zeitenwende für die Agrarpolitik?! (https://www.bauerwilli.com/der-krieg-in-der-ukraine-eine-zeitenwende-fuer-die-agrarpolitik/)
Kummassakaan ei suositella luomuratkaisuja.
On mahdollista, että tämä sotakriisi pakottaa esiin uudenlaisen maailman maatalouspolitiikan. Tai ainakin karsii tietyn ideologisen haihattelun.
-
Mutta Annaleena/VYR tiesi asiasta tämän:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦 uudelleentwiittasi
vyr_fi@VYR_fi
·2t
Lukusuositus Intian vientikiellon syistä. Maa pyrkii takaamaan oman kansansa ruuan saannin sato-odotusten romahtaessa tukahduttavan helteen seurauksena. Kaupantekoa jatketaan mm. Egyptin kanssa. Ainakin osa kieltoa edeltävistä sopimuksista toimitetaan.
RitaBuyse
@ACOMRB
Explained: Why India has banned wheat exports despite big trade plans http://toi.in/AYJ9db/a24gj via
@timesofindia
(linkki ko. artlkkellin) (https://m.timesofindia.com/business/india-business/explained-why-did-india-ban-wheat-exports-despite-big-trade-plans/articleshow/91565703.cms?utm_source=twitter.com&utm_medium=social&utm_campaign=TOIMobile)
Intian kortti ei täysin epäonnistukaan.
-
Mikko Paunio oli löytänyt Greenpeacelta tämän:
Greenpeace: ”EU:n Vihreä Siirtymä vaarantaa maailman ja Euroopan ruokaturvan” (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikkopaunio/greenpeace-eun-vihrea-siirtyma-vaarantaa-maailman-ja-euroopan-ruokaturvan/)
Eurooppa pistää Vihreän Siirtymän nimissä 3,7 miljoonaa tonnia vehnää liikenteen biopolttoaineisiin vuodessa maaliskuun lopussa julkaistun Greenpeacen teettämän tutkimuksen mukaan. Se tarkoittaa, että Euroopan Unionin maiden kansalaiset tankkaavat autoihinsa 15 miljoonaa leipää joka päivä. Saman tutkimuksen mukaan tämän ympäristölle turmiollisen ja Suomen valtiovarainministeriön tammikuisen ympäristöministeriölle antaman lausunnon mukaan äärettömän kalliin politiikan lopettaminen EU:ssa lieventäisi 20 %:lla Ukrainan sodan vuoksi pienentyneen vehnän maailmankaupan kielteisiä vaikutuksia.
(lihav. HJ)
Paunio, tunnettu Vihreän aatteen kriitikko, itsekin ihmettelee:
Vaikka Euroopankin ruokahuolto on vakavassa vaarassa ursulavonderkreisien ja muiden eliittipoliitikkojen puheet jatkavat samaa jauhantaa Euroopan Vihreän Siirtymän auvoisuudesta. Enpä olisi uskonut, että jonain päivänä kirjoitan blogin Greenpeacen tutkimuksen innoittamana!
Luomuviljelyyn tuo tutkimus ei ilmeisesti ottanut kantaa.
-
Hänen pohdintaansa eilen:
Ludger Wess
@LudgerWess
·8t
«India, whose self-sufficiency in cereals is recent and fragile, is being reproached for conserving its wheat for its population, while the EU, one of the regions of the world where the impact of climate change on agriculture is the most moderate, is clinging tooth and nail…
Ludger Wess
@LudgerWess
·8t
… to a policy that plans the decline of its own cereal production! This is for purely ideological reasons, in total contradiction with the advances of scientific ecology.»
-
Tuo hintakysymys on jännä.
Paikallisessa pubissa sunnuntaina kaikki antoivat omakohtaisen vakuutuksen siitä, että ainakin heidän kaupassaan ruoan hinta on noussut.
Tarkemmin tivattuna se nousu oli kuitenkin (jostain, noin) viime vuodesta. Ja se, minkä he osasivat erikseen mainita, oli sitten kahvin hinta. Joka ei ole ruokaa. Ja jonka hinnan nousu ei kyllä johdu Ukrainan sodasta.
Pokkana Radio Suomen juontaja teki sen äsken:
- puhui yleisesti elintarvikkeiden hintojen noususta
- mainitsi esimerkkinä kahvin
- väitti sen hinnan nousun johtuvan Ukrainan sodasta
Vaikka oikeasti on näin:
Kahvin hinta ei näytä laskemisen merkkejä – Ukrainaan tarkoitettua kahvia yritetään myydä myös Suomeen (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008738618.html)
Maailman suurin kahvintuottajamaa Brasilia on kärsinyt säähän liittyvistä ongelmista, joiden vuoksi kahvin hinnan ei odoteta muuttuvan merkittävästi, vaikka kahvin kysyntä on vähentynyt.
[..]
REUTERS kertoo, että Ukrainan sota saattaa vaikuttaa raakakahvin maailmanmarkkinoihin. Konsulttiyhtiö HedgePoint arvioi huhtikuun alussa julkaisemassaan raportissa, että sodan vuoksi kahvinkulutus Venäjällä laskee huomattavasti.
Samoin Ukrainassa kahvinkulutus laskee sodan vuoksi. HedgePointin mukaan kahvin kysyntä maailmalla pysyy silti korkeampana kuin tarjonta, koska Brasilian sadosta odotetaan jälleen heikkoa.
-
IPS/maailma.net ei luota kapitalismiin:
Ruokapula johtuu keinottelusta (https://www.maailma.net/uutiset/ruokapula-johtuu-keinottelusta)
Me olemme täällä varauksin tuoneet esiin, että me kyllä luotamme. Pidemmän päälle. Tällaiset ilmiöt kyllä huolestuttavat meitäkin:
Yhdysvalloissa kasvatetaan vuosittain noin 400 miljoonaa tonnia maissia, josta yli 40 prosenttia menee etanolin valmistukseen ja toinen mokoma rehuksi. Kymmenesosa käytetään ihmisten ravinnoksi ja saman verran menee vientiin.
Edellä viittasimmme Ronald Baileyn ehdotukseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25914#msg25914) asiassa. Bioetanoliksi käyttämisen ei voi sanoa johtuvan keinottelusta. Rehuksi käytetty maissi tulee lopulta ihmisten syömäksi. Yhdysvaltain maissin hehtaarisadot ovat sitä luokkaa, että he käyttävät niinkin vähemmän viljelypinta-alaa yhden ihmisen ruokkimiseen kuin afrikkalaiset.
***
Vastaavan asetelman voi nähdä lannoitteissa. Varmasti äkkiä syntyneeseen puutteeseen ovat keinottelijatkin iskeneet. Ja nostaneet hintoja entisestään. Mutta toisaalta hintamekanismin kautta myös tarjonta lopulta kasvaa. Nyt näyttää niin tapahtuneen, lannoitteiden hinnat ovat kääntyneet laskuun.
-
Lukijamielipide MT:ssa:
Suomessa on syytä ottaa ruuan tuotantoon jokainen mahdollinen pala maata ja viljely on tehtävä kannattavaksi – voi tulla tilanne, ettei tänne pääse yhtään ruokaa tuovaa laivaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/cd59ab35-a857-47f5-b393-1d538ddb0fa5)
Sodat ja levottomuuden vaikuttavat, että mahdollisuus kuljettaa ruokaa heikkenee. Voi tulla tilanne, ettei Suomeen pääse yhtään ruokaa tuovaa laivaa – Nato-hakemuksesta huolimatta.
Meidän lisäyksemme: ei ole myöskään järkevää vapaaehtoisesti tehdä sitä määrää pienemmäksi, mitä jokainen maapala tuottaa?
-
Vastaavan asetelman voi nähdä lannoitteissa. Varmasti äkkiä syntyneeseen puutteeseen ovat keinottelijatkin iskeneet. Ja nostaneet hintoja entisestään. Mutta toisaalta hintamekanismin kautta myös tarjonta lopulta kasvaa. Nyt näyttää niin tapahtuneen, lannoitteiden hinnat ovat kääntyneet laskuun.
Yaran mukaan se oli ratkaistavissa:
Yara avaa uuden lannoitekauden (https://www.yara.fi/uutiset-ja-tapahtumat/uutiset/2022/2022-06-16-yara-avaa-uuden-lannoitekauden/)
Yara avaa uuden lannoitekauden tänään. Hinnat laskevat keväästä 20–25 prosenttia. Venäjältä tulleille raaka-aineille on löydetty suurilta osin korvaavat lähteet ja kauden alun tuotevalikoima laajenee käyttökaudesta.
-
Harmillisesti maksumuurin takana:
Maailma oli jo nälänhädän ratkaisemisen kynnyksellä, mutta viime vuodet ovat kääntäneet tilanteen katastrofiksi (https://www.hs.fi/paivanlehti/17062022/art-2000008854169.html)
Siinä myönnettiin (Kaisa Karttunen), että nälkäisillä tarkoitetaan eri asioita. Aliravitsemuksesta kärsii 800 miljoonaa ihmistä. Varsinaisesta nälänhädästä 50 miljoonaa.
-
Vaan tästä linkistä tuon tekstin sai esiin:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008854169.html
Tilanteen vakavuuden ymmärtämiseksi on hyvä avata tarkemmin käsitteistöä, joka on ruokakriisistä ja nälänhädästä puhuttaessa monimutkaista ja voi aiheuttaa hämmennystä.
Tämän myöntää ruokajärjestelmään ja ruokaturvaan erikoistunut E2 Tutkimuksen ohjelmajohtaja Kaisa Karttunen.
Kun puhutaan yli 800 miljoonasta nälkää näkevästä, tarkoitetaan nimenomaan aliravitsemuksesta kärsiviä ihmisiä. Se tarkoittaa, että he eivät saa ruuastaan normaaliin aktiiviseen elämään tarvittavaa kalorimäärää.
Näistä 800 miljoonasta kaikkein vakavimmassa asemassa olevat ihmiset ovat nälänhädässä. He kärsivät niin pahasta nälästä, että hengissä selviytyminen on vaakalaudalla. Heitä on tällä hetkellä lähes 50 miljoonaa.
Tämän lisäksi esimerkiksi WFP on viime aikoina raportoinut, miten nälkiintymisen partaalla olevien ihmisten määrä on noussut parissa vuodessa 135 miljoonasta 276 miljoonaan. Luvun oletetaan nousevaan Ukrainan sodan vuoksi vielä 45 miljoonalla. Nämä ihmiset eivät ole vielä nälänhädässä, mutta heidän tilanteensa luokitellaan astetta kriittisemmäksi kuin pelkästä aliravitsemuksesta kärsiminen.
Lopulta siis nälkäisiä on kolmea sorttia?
-
Bailey:
World Food Supplies Are Enough To Feed Everyone
But despotic brutality is once again pushing millions to the brink of starvation. (https://reason.com/2022/06/17/world-food-supplies-are-enough-to-feed-everyone/)
Lander is right. The U.S. Department of Agriculture's latest World Agricultural Production report notes that total global grain production is slated to be a bit higher this year than last. Wheat production looks to be flat, while both corn and rice are up a bit. For context, since 2001, global corn production has doubled, wheat production up by a third, and rice production increased by nearly 30 percent. Over that time, world population rose by 25 percent.
Siinäpä se. Laskennallisesti ei maailmassa pitäisi nälkää olla.
-
Tältä se nyt sitten näyttää:
Viljojen ja öljykasvien sadot jäävät todennäköisesti normaalia pienemmiksi – ensimmäiset nurmisadot hyviä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e7e930be-19a5-49cf-aff4-7daaee6032b4)
Korkeiden hintojen vuoksi lannoittamista on vähennetty, selviää MTK:n kasvukausikyselystä. Seuraukset tulevat luultavasti näkymään viljojen ja öljykasvien sadossa.
Kun on osittain toimittu luomuväen suositusten mukaisesti. Luomuväen tai EU:n (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg25533#msg25533). Lannoitteiden käytön vähentäminen oli ja on osa sen suunnitelmaa.
Ovatko markkinavoimat myös tuneneet tuota? Tavallaan. Mutta tehtyjä ratkaisuja voi myös kutsua lyhytnäköisiksi. Markkinahysteriaksi tms.
-
Tässä on perusvalinta nälkäongelman ratkaisemisessa:
Viewpoint: Food shortage crisis — There are two ways to address the food shortage crisis: Farm more land or increase yield. Let’s compare their sustainability impacts (https://geneticliteracyproject.org/2022/06/30/viewpoint-food-shortage-crisis-there-are-two-ways-to-address-the-food-shortage-crisis-farm-more-land-or-increase-yield-lets-compare-their-sustainability-impacts/)
Jos ja kun huomioon on otettava muutakin. Tuota uskallamme sanoa aina sanoneemme (http://tuottavamaa.net/yhdistys.php)!
Tuossa jutussa löytyy myös suhteellisen uusi kaavio siitä, miten maapallon pinta-ala jakautuu. Josta tietysti helposti näkee, mikä ala on ylipäänsä käytettävissä.
-
EU:n kesantoja koskevan poikkeuspäätöksen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg25998#msg25998) pohjalta uumoillaan nyt tällaista:
Viljelyala voi kasvaa Suomessa jopa kymmenellä prosentilla lähiaikoina – syynä Ukrainan sota ja viljojen hintojen nousu (https://yle.fi/uutiset/3-12530743)
– Jos meillä on 200 000 - 230 000 hehtaaria kesantopeltoa, niin 100 000 hehtaaria voitaisiin ottaa aktiivisempaan viljelyyn aivan varmasti. Jos sitä peilaa vilja-alaan, kyseessä on vajaan kymmenen prosentin lisäys. On vaikea ennustaa, mitä kasveja sitten viljeltäisiin.
Meillä on ehdotuksemme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg26075#msg26075), mitä alaa myös voisi ottaa aktiivisempaan viljelyyn.
Joka tapauksessa on nyt tärkeää, ettei vajaakäyttöisiä peltoja nyt lisätä. Eli nyt ei enempää luomupeltoja. Se täytyy edes väliaikaisesti keskeyttää.
EU:sta voi tulla Tšekin puheenjohtajakaudella muitakin aloitteita tai päätöksiä Ukrainan sodan aiheuttaman ruokakriisin lieventämiseksi. Niin maa on luvannut. Tiedä häntä sitten, tuleeko juuri tuo meidän.
-
Tätä mielialaa media lietsoo Suomessakin puoliväkisin:
Ostovoimaa ja koronasäästöjä syönyt inflaatio on jo laskenut suomalaisten elintasoa – näin selviät vaikeammista ajoista (https://yle.fi/uutiset/3-12368951)
Mutta kun Hesari teki tämän vertailun, niin näin siinä kävi:
Edullisimman ruokakorin jäljillä (https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008923964.html)
Ruuan hinta on noussut viime kuukausina voimakkaasti. HS:n ruokakorivertailu paljastaa, mitä kauppaketjujen edullisimpien tuotteiden hinnoille on tapahtunut kolmessa kuukaudessa.
RUUAN hinta on viime aikoina noussut hurjaa vauhtia.
Hinnannousu ei kuitenkaan vielä näy Helsingin Sanomien kokoamassa ruokakorivertailussa, jossa verrattiin heinäkuun ruokakorien hintoja viime huhtikuun vastaaviin.
Itse asiassa vertailussa kahdeksan helsinkiläisen päivittäistavarakaupan hinnat olivat peräti kokonaisuudessaan hieman laskeneet.
-
Mutta YLE haluaa ylläpitää tätä käsitystä:
Valikoima ruokakauppojen hyllyillä voi syksyllä supistua ja hinnat nousevat yhä – ministeri Kurvinen: "En pidä viidenneksen nousua mahdottomana" (https://yle.fi/uutiset/3-12536697)
Ministeri Lindén: Jotkut näkevät jo nälkää
Ruuan riittävyys puhutti poliitikkoja myös Porin kaupungin ja MTV:n järjestämässä Suomi-Areenassa torstaina.
Puolueiden väliseen keskusteluun osallistunut perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) toisti näkemyksen, että ruuan riittävyys ei ole ongelma mutta sen nouseva hinta on.
– Suomessa on tällä hetkellä jo ihmisryhmiä, joiden tulotaso on niin pieni, että tietyllä tavalla he näkevät nälkää. Eivät varmasti ole kokonaan ilman ruokaa, mutta ravitsemus ei ole riittävä, eikä se ole ennen kaikkea terveellinen.
Kuten aina (aiempana esimerkkinä mm. erilaiset YK:n teemavuodet) halutaan joka ongelmasta sanoa, että kyllä se Suomessakin on. Suomen "me too" tai "we/us too".
Erkki Tuomioja puhui sotapsykoosista. Siihen rinnalle pula-aikapsykoosi?
Ei, en halua kieltää joidenkin ihmisten toimeentulovaikeuksia. Mutta voisiko vedota nyt siihen, että "köyhät ovat aina keskuudessanne". Eivätkä sinne tulleet n. 10% vuositason inflaation takia.
-
Todella pahaan paikkaan tämä kuivuus:
Getreideernte in Europa vertrocknet: Ernteprognosen noch viel zu hoch (https://www.agrarheute.com/markt/marktfruechte/getreideernte-europa-vertrocknet-gegrillt-fakten-595792?utm_campaign=share-link&utm_source=agrarheute&utm_medium=Twitter)
Tuo vielä EU:n virhelinjausten päälle.
-
Tehtiinkin ihan päinvastoin kuin Bailey ehdotti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25914#msg25914):
USA torjuu bensan hinnan nousua lisäämällä 15 prosenttia etanolia bensiiniin myös kesäaikaan (https://www.hs.fi/talous/art-2000008747006.html)
— klips —
Perhebudjettia, kykyä saada tankki täyteen, ei saa edes jokunen nälkäinen toisella puolen maailman horjuttaa.
Nämä Vihreät ovat toisella linjalla kuin Biden:
Halt use of biofuels to ease food crisis, says green group (https://www.theguardian.com/environment/2022/jul/13/halt-use-of-biofuels-to-ease-food-crisis-says-green-group)
Heidän suosituksiinsa kuuluvat myös geenimuuntelun hyväksyminen. Ja EU:n luomutavoitteesta luopuminen.
-
Mutta tämä ruotsalainen Vihreä ja luomuihminen on taas Bidenin linjoilla:
”Det är viktigt att öka infasningen av biodrivmedel i bensin och diesel” (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/det-ar-viktigt-att-oka-infasningen-av-biodrivmedel-i-bensin-och-diesel/)
Med en bakgrund som kommunalråd i Uppsala, informationschef på Krav och skogsägare i Västerbotten ställde miljöpartisten Maria Gardfjell in siktet på en plats i riksdagen i valet 2018. Sedan dess har hon fört partiets talan i landsbygdspolitiska frågor.
[..]
– När vi nu ska göra oss mer oberoende av Putins olja så är det viktigt att öka takten i omställningen och öka infasningen av biodrivmedel i bensin och diesel.
I stället för att sänka skatten på diesel vill MP snabba på införandet av ett generellt jordbruksavdrag, vilket redan finns på förslag från utredningen om jordbrukets väg mot fossiloberoende.
Kumpikaan ei näe, että tuosta syntyisi mitään erityistä ongelmaa riittävän ruoan tuottamiselle.
-
IPS/maailma.net ei luota kapitalismiin:
Ruokapula johtuu keinottelusta (https://www.maailma.net/uutiset/ruokapula-johtuu-keinottelusta)
Me olemme täällä varauksin tuoneet esiin, että me kyllä luotamme. Pidemmän päälle.
Joku tämänkin siis uskalsi ennustaa:
Vehnän hinta romahti jo sotaa edeltäneelle tasolle – ruuan hintakriisiä ei kuitenkaan ole vielä selätetty, sanovat tutkijat (https://yle.fi/uutiset/3-12549818)
Väittämättä olevansa asiantuntija. Ihan tunteella! 8)
-
Tästä KM:n artikkelista lainaan mielestäni olennaisen:
Huippusato tilauksessa (https://kaytannonmaamies.fi/huippusato-tilauksessa/)
Keväällä peloteltiin, että vilja-ala pienenee rankasti tuotantopanosten kalleuden vuoksi. Todellisuudessa viljojen pinta-ala kasvoi edellisvuodesta. Korkea hintaodotus kannustaa viljelemään, aivan kuten markkinataloudessa kuuluukin. KM ennustaa 3,4 miljoona tonnin viljasatoa. Se kattaa kotimaisen kysynnän, jos varastot halutaan palauttaa ennalleen.
Eli mitenkään niin ei käynyt miten luomuväki ja heitä peesaavat ennustivat.
Tietoja luomusadosta tuossa ei vielä ole, joten palataan siihen kysymykseen syksymmällä.
-
Siitä luottamuksesta eri asioihin ja ihan varmoina pidetyistä ennustuksista (otsikon tieto riittää):
Ruuan hinta laski jyrkästi heinäkuussa maailmalla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/b5221c0a-0f75-4500-9ab4-960dd81bc0de)
-
Otsikon ajatus on juuri se...
Miljoonat ihmiset ovat taas nälänhädän partaalla Afrikan sarvessa – Yhä useammin toistuvaa kriisiä ei ratkaista vain hätäavulla (https://www.maailma.net/uutiset/miljoonat-ihmiset-ovat-taas-nalanhadan-partaalla-afrikan-sarvessa-yha-useammin-toistuvaa)
... joka täällä on usein tuotu esille.
Kuivuuskriisit eivät myöskään kehittyisi niin helposti katastrofeiksi, jos ihmiset olisivat varautuneet niihin. Esimerkiksi elinkeinomahdollisuuksien lisääminen, parempi sosiaaliturvajärjestelmä, sadevedenkeruujärjestelmät ja vaikkapa kuivuutta kestävät lajikkeet auttaisivat ihmisiä kestämään kuivuuskausia paremmin.
Se vaatisi kuitenkin rahaa.
”Kun kuivuus on ohi, harva toimija investoi valmiuteen, sietokykyiseen maatalouteen tai vaihtoehtoisiin elinkeinoihin. Sen sijaan odotetaan seuraavaa kuivuutta ja sitten aletaan taas antaa humanitaarista apua. On kuitenkin todistettu, että valmiuteen investoiminen säästäisi paljon rahaa varsinaisessa avustusvaiheessa. Tätä useimmat avunantajat eivät kuitenkaan vielä ymmärrä, ja siksi on tehtävä paljon vaikuttamistyötä”, Onyango sanoo.
-
Näin pitäisi hänen mielestään toimia:
YK:n Guterres: Venäjän viljan ja lannoitteen pitää virrata vapaasti nälänhädän estämiseksi (https://www.aamuposti.fi/uutissuomalainen/4799256)
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres korosti lauantaina, että nälänhädän estämiseksi ensi vuonna venäläisten lannoitteiden ja maataloustuotteiden tulee päästä maailman markkinoille esteettä. Hänen mukaansa muuten maailmassa ei ole ensi vuonna tarpeeksi ruokaa.
Perustelut ovat tuolle paremmat kuin maakaasutoimituksille Eurooppaan.
Vasta-argumenttejakin toki löytyy. Voi esittää, että maailmanmarkkinoiden tulisi muutoin toimia niin, ettei tuo sotaa käyvä maa pystyisi käyttämään tuota "kiristysruuvia". Lannoitteiden osalta niin on jo tapahtunutkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=172.msg25476#msg25476).
PS. Kestää toki aikansa, ennenkuin tämän tyyppiset keksinnöt (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg27792#msg27792) ovat tuotannon puolella. Mutta pidemmän päälle Venäjä ei hyötyisi maakaasuvaroistakaan. Eikä olisi enää tärkeä typpilannoitteen tuottajanakaan. Sellaisena se on minun mutuni mukaan korvattavissa jo kyllä nytkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg27003#msg27003).
***
"Niin on jos siltä näyttää" (Dario Fo, myöhemmin Kekkonen). Osittain riippuvuutta Venäjän viljasta ym. ylläpidetään silläkin, että jatkuvasti korostetaan sen olemassaoloa? Myöskään Guterres ei tuossa tuonut esille vaihtoehtoisia tapoja nälänhädän estämiseksi.
-
Vehnän hinta on laskussa:
Getreidepreise fallen auf Vorkriegsstand – minus 30 Euro (https://www.agrarheute.com/markt/marktfruechte/getreidepreise-fallen-vorkriegsstand-minus-30-euro-596958?utm_campaign=share-link&utm_source=agrarheute&utm_medium=twitter)
Der Weizenpreis am europäischen Terminmarkt rauschte im Wochenverlauf um fast 30 Euro bzw. 8 % nach unten – auf zuletzt knapp 314 Euro je Tonne für den vorderen Septemberkontrakt.
Kyllä. Johtuu kyllä suurelta osin siitä, että Venäjän ja Ukrainan vilja taas kulkee. Mutta muitakin merkkejä on markkinavoimien tasoittavista reaktioista.
-
Yleensä aika asiallinen Pro Luomu on lähtenyt myös mukaan tähän propagandakampanjaan:
Maatalouden kriisi kääntää katseet luomuun – syksyllä runsaasti luomutapahtumia (https://proluomu.fi/maatalouden-kriisi-kaantaa-katseet-luomuun-syksylla-runsaasti-luomutapahtumia/)
Luomu on vahvasti esillä juuri nyt, sillä sen mahdollisuudet kasvattaa ruoantuotannon omavaraisuutta ja hillitä maatalouden ympäristövaikutuksia ovat erityisen ajankohtaisia. Sekä EU:lla että Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet luomun osuuden lisäämiseksi.
Joka siis röyhkeästi ja valheellisesti ratsastaa Ukrainan sodan aiheuttamalla kriisillä ja uhkakuvilla. Tosin siinä lainataan häntä:
”Maatalouden kriisi on kääntänyt katseet luomuun, sillä se on tehnyt näkyväksi maataloutemme riippuvuuden ulkomailta tuoduista lannoitteista, rehusta ja fossiilisesta energiasta. Luomutuotanto ei ole samalla tavalla riippuvainen näistä, sillä sen periaatteisiin kuuluu paikallisten resurssien tehokas hyödyntäminen. Näin se voi auttaa parantamaan ruoantuotannon omavaraisuutta ja maatalouden kriisinkestävyyttä”, korostaa Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri.
Ja sen, miten Luomuliitto on kampanjassa mukana, jo tiesimmekin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25702#msg25702).
Meidän vaikutelmamme kuitenkin on, että kriisi on EU:ssa kääntämässä katseet luomusta poispäin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg26769#msg26769).
-
Tietoja, että myös USA:ssa sadot ovat pienentyneet:
AGRI Column
@Agricolumn_EU · 26. elok.
Crop Farmer tour estimates a US #corn crop reduced by 16 million tons. USDA August 365.5 million and Pro Farmer 349.5 million tons. It is the smallest corn crop from 2019 until today. More: http://agricolumn.eu
Tavallaan aika vähän, kyllä. Mutta olisiko siellä silti otettava tämä mietintämyssyyn (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25914#msg25914).
-
Levitetäänpä mekin välillä vähän uhkaavia huhuja. Tällainen tauti olisi nyt uhkaamassa Keski-Eurooppaa:
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Thorsten Langner
@ThorstenLangner
In our new paper we describe the first occurence of the blast disease in Germany! 😱 Wild grass isolates of Magnaporthe (Syn. Pyricularia) spp. from Germany can cause blast disease on cereal crops. @TheSainsburyLab
@KamounLab
Wild grass isolates of Magnaporthe (Syn. Pyricularia) spp. from Germany can cause blast disease on cereal crops (https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2022.08.29.505667v1)
Sitä ei tietysti tähän viljakriisiin kaivattaisi. Suomeksi ko. taudista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Magnaporthe_grisea
-
Tällaiselle tilanteelle, kun se on päällä, ei enää voi mitään. Ja tehtävä on, mitä tehtävissä on:
YK ennustaa Somaliaan nälänhätää, joka voidaan kuitenkin vielä torjua – ”Tämä on viimeinen varoitus” (https://www.maailma.net/uutiset/yk-ennustaa-somaliaan-nalanhataa-joka-voidaan-kuitenkin-viela-torjua-tama-on-viimeinen)
YK:n hätäapukoordinaattori Martin Griffiths vetosi eilen voimakkaasti kansainväliseen yhteisöön, jotta Somaliaan saataisiin lisää apua. Vuonna 2011 nälänhädässä kuoli 250 000 ihmistä.
Mutta pahalta – kovempiakin adjektiiveja olisi käytettävissä – tuntuu, että EU ja Suomi valmistautuu paraikaa tällaiseen juhlintaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg28232#msg28232).
EU:n nk. "signaali" on nyt kovasti väärä. Vaikka se varmaan rahallisesti osallistuukin Somalian auttamiseen.
-
Tieto täältä: (https://yle.fi/uutiset/3-12314941)
Yhdysvallat: Venäläisen ruuan ja lannoitteiden vienti ei ole häiriintynyt pakotteista
Venäjän lannoitteiden ja ruuan vienti on pysynyt täysin samalla tasolla tai jopa kasvanut vuoden 2012 tasoon verrattuna, sanoo Yhdysvaltojen pakotevalvonnasta vastaava vanhempi virkamies James O'Brien.
O'Brienin mukaan Venäjän väitteet siitä, että länsimaiden asettemat pakotteet häiritsisivät sen ruokakuljetuksia eivät pidä paikkaansa.
– Emme näe häiriöitä Venäjän kyvyssä toimittaa ruokaa markkinoille, O'Brien sanoi tänään perjantaina tiedotustilaisuudessa.
– Lannoitteet päätyvät markkinoille samalla tavalla kuin aina ennenkin.
O'Brienin mukaan Venäjä ei tarvitse YK:n välittämää ruoka- ja lannoitesopimusta, koska sillä on jo pääsy markkinoille.
Länsimaiden Venäjälle asettamat pakotteet eivät koske ruokaa ja lannoitteita.
Tuosta tulee vähän ymmälleen. Lannoitekriisiä ei ole ollutkaan?
-
Tässä kerrotaan kuitenkin toista kuin James O'Brien. Eli vaikeuksista, jotka nyt pyrittäisiin voittamaan:
***
SovEcon: The UN-led discussion around the Russia-Ukraine ammonia 2,500 km pipeline could shed some light on the future of the grain corridor...Bearish #wheat if they reach an agreement.
UN trying to resume Russian ammonia exports via Ukraine to strengthen the grain deal + our commentary (https://sizov.report/reports/16734/)
Reuters: The United Nations is trying to broker a resumption of Russian ammonia exports through Ukraine, a Western diplomat said on Tuesday, a move that could stabilize a deal allowing Ukrainian food shipments from Black Sea ports.
https://mobile.twitter.com/sizov_andre/status/1570037937772838912/photo/1
-
Tietoa taas toiseen suuntaan, O'Brienin malliin:
https://mobile.twitter.com/FertilizerWeek1/status/1572559668920324098/photo/1
Fertilizer Week
@FertilizerWeek1
Our chart of the week shows the steep increase in revenues for Russian #fertilizer exports this year, despite sanctions
-
"Vuotanut" tieto (MT):
Keskeiset ministerit kokoontuvat ensi viikolla – asialistalla tiettävästi ruokaturva
Ruokaturva on aiheuttanut huolta maatalouden rajujen kustannusnousujen vuoksi. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/93c01813-d300-4584-b102-73fc60c3805d)
Loogista olisi, että Suomen luomutuotantokin otettaisiin puheeksi. Tällaisten kysymysten ohella:
Mitä Venäjän liikekannallepanosta seuraa viljamarkkinoille? Laivaukset jatkuvat toistaiseksi: ”Mustanmeren laivaliikenteen loppuminen ajaisi myös Venäjän oman viennin ongelmiin” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/1dd18554-8c67-44ac-a8e8-c3bd06e228b3)
-
Myös maissivarastot ovat nyt pienet:
Droughts, Ukraine war push global grain stocks toward worrying decade low (https://www.nasdaq.com/articles/droughts-ukraine-war-push-global-grain-stocks-toward-worrying-decade-low)
By the end of the 2022/23 crop year, the world's buffer stocks of corn will be enough for just 80 days' worth of consumption, down 28% from five years ago and the lowest level since 2010/11, according to figures compiled for Reuters by the International Grains Council, an intergovernmental organization.
That would be fewer days of corn stocks than the world had in 2012, when the last global food crisis spurred riots.
Myös Joe Bidenilla, USA:n ... pääministerillä, olisi nyt mahdollisuus tässä uusiin linjauksiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg27528#msg27528).
Tässä hän on oikealla asialla:
The World Bank has earmarked $30 billion to help offset food shortages worsened by war, and U.S. President Joe Biden last week announced nearly $3 billion in additional funding to combat global food insecurity.
Mutta maissia, jota tuolla rahalla ostaa, pitäisi ensin jostain löytyä lisää.
***
Tämä on aina taustalla:
Bigger European import demand means less for places like the drought-stricken Horn of Africa.
Myös silloin, kun EU päättää lisätä huonotuottoisen luomualansa osuutta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg27380#msg27380). Ja muutoin alentaa maataloutensa hehtaarituottoa. Joka pakottaa Euroopan lisätuontiin.
-
Iltalehden Karvala lähti tähän luomuväen Ukraina-kampanjaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25668#msg25668) mukaan:
Analyysi: Ruokakriisin soisi johtavan ruokaremonttiin sekä pelloilla että pöydissä (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6fd98692-71fb-4841-ace8-8b6910fea5c3)
Kuten aina, kriisissä piilee kuitenkin myös mahdollisuus.
Samalla kun Eurooppa pyristelee parhaillaan irti venäläisestä energiasta lisäämällä uusiutuvaa energiantuotantoa, voitaisiin myös ruuantuotantoa kehittää entistä enemmän kohti monimuotoisempaa ja ympäristön kestävyyttä vaalivaa tuotantoa (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3b16ca0c-715a-43d3-8f3c-87ada7a288a4)
Esimerkiksi pääosin Venäjältä tulevien fossiilisten lannoitteiden käytön sijaan Suomessa voitaisiin tukea pyrkimyksiä monipuoliseen viljelyyn, jonka avulla maaperän ravinnearvoja voidaan kestävästi parantaa.
(lihav. HJ)
Jos vaikka uskoisimme tuon luomumytologian – emme usko (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=752.msg11737#msg11737) – olisiko tuollaisen joka tapauksessa pitkän tähtäimen pyrkimyksen aika juuri nyt? Paljonko iloa on nyt mahdollisesta "maaperän ravinnearvojen" paranemisesta, jos sadot eivät parane? Vaan päinvastoin romahtavat.
-
Mitäs tämä nyt on (lihav. HJ)?
MTK vaatii nopeita toimia kotimaisen ruokakriisin välttämiseksi (https://yle.fi/uutiset/3-12645056)
MTK:n Keski- ja Itä-Suomen luomu- ja lihavaliokuntien mukaan yksi keino on, että ruokaa tuottaville tiloille annetaan kertaluontoinen, suora kustannustuki.
Tuen pitäisi kattaa suuremmat sähkö- ja polttoainemenot, korot ja lannoite- rehu ja siemenhankinnat, joita viljelijät eivät pysty siirtämään myyntihintoihin.
Eikö luomutilojen pitänyt olla tuolta osin turvassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg28015#msg28015)?
-
Vähän huonoa säkääkin, tähän tilanteeseen. Sekä EU:n (maissi) että USA:n (vehnä, maissi) viljasadot odotettua pienemmät.
-
IPS/maailma.net ei luota kapitalismiin:
Ruokapula johtuu keinottelusta (https://www.maailma.net/uutiset/ruokapula-johtuu-keinottelusta)
Me olemme täällä varauksin tuoneet esiin, että me kyllä luotamme. Pidemmän päälle.
Onko niin, että pieni tai iso joukko toimittajista ei halua uskoa, että me elämme markkinataloudessa, kapitalismissa?
Vain pieni joukko kaupan ja teollisuuden johtoa tietää, mistä kuluttajien ruuan hinta lopulta muodostuu – Ylen MOT:ssa ruoditaan tänään ruokaketjun tilaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/0dc8eca4-8013-4487-84fa-d7e4ac97f6eb)
MOT lupaa selvittää, miten on mahdollista että kauppa rikastuu samalla kun sekä ruuan tuottajat että jalostava teollisuus ovat ongelmissa.
Vaan mieluummin siihen, että hinnat (tai kaikki) päätetään erilaisissa (suurten firmojen pienissä hämärissä) kabineteissa?
Tähän toimittajaryhmään olemme tormänneet muuallakin. Se on mm. levittänyt ajatusta, että jossain (kehitys)maissa viljelijät on pakotettu ostamaan Monsanton siemeniä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=836.msg6850#msg6850). Yms. Osa heistä näkee korkeampien luomuhintojenkin syynä vain kaupan isommat katteet. Eli kaupan ilkeilyn, pahantahtoisuuden. Ja vallan!
Kaikella — niin hyvyydellä kuin pahuudella — täytyy olla kasvot! Ja etu- ja sukunimi.
-
Tuohon keinottelukysymykseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg28681#msg28681) Luken Niemi:
Onko ruoan hintojen nousun takana spekulatiivinen keinottelu? (https://www.luke.fi/fi/blogit/onko-ruoan-hintojen-nousun-takana-spekulatiivinen-keinottelu)
Kansainvälisillä maataloustuotemarkkinoilla on eletty viimeisen vuoden aikana nopeiden muutosten aikaa. Hintamylläkän on yleisesti katsottu johtuvan kysynnän ja tarjonnan muutoksista sekä tuotantopanosten kuten energian ja lannoitteiden hintojen rajuista nousuista. Osa keskustelijoista ei kuitenkaan näytä uskovan tätä, vaan syyttää spekulantteja ja pörssikeinottelijoita elintarvikkeiden maailmanlaajuisesta hintojen noususta ja nälänhädän lisääntymisestä.
Ja tulee samaan tulokseen... kuin me täällä:
Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan tue väitettä, että markkinoilla toimivat keinottelijat ja spekulantit aiheuttaisivat maataloustuotteiden hintapiikkejä. Spekulaatio raaka-ainepörsseissä itse asiassa parantaa hintainformaatiota markkinoilla ja vähentää hintojen heilahtelua pitkällä aikavälillä hintojen sopeutuessa nopeammin tulevaan, mikä ohjaa tuotantoa ja kulutusta lähemmäs tasapainoa.
-
MT alkaa ilmeisesti jo uskoa kapitalismin olemassa oloon:
Ruuan hinta laskenut maailmalla puoli vuotta, lannoitteet kääntyivät maailmalla nousuun (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/9565adea-c005-418b-a9ad-2edab7c7e707)
Kysynnän ja tarjonnan lait ohjaavat hintoja. Kun tarjontaa riittää, hinnat laskevat. Öljyn hinta hyppäsi heti, kun tuottajamaat päättivät pienentää tuotantoaan.
Ja sen voimaankin. Tuo tuottajamaiden päätös on tietysti oikeastaan markkinahäiriö.
-
Yleensä aika asiallinen Pro Luomu on lähtenyt myös mukaan tähän propagandakampanjaan:
Maatalouden kriisi kääntää katseet luomuun – syksyllä runsaasti luomutapahtumia (https://proluomu.fi/maatalouden-kriisi-kaantaa-katseet-luomuun-syksylla-runsaasti-luomutapahtumia/)
Luomu on vahvasti esillä juuri nyt, sillä sen mahdollisuudet kasvattaa ruoantuotannon omavaraisuutta ja hillitä maatalouden ympäristövaikutuksia ovat erityisen ajankohtaisia. Sekä EU:lla että Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet luomun osuuden lisäämiseksi.
Joka siis röyhkeästi ja valheellisesti ratsastaa Ukrainan sodan aiheuttamalla kriisillä ja uhkakuvilla.
Nyt Pro Luomu lähti vielä reippaammin (ts. röyhkeämmin) ko. Ukraina-kampanjaan mukaan:
Luomun hetki on nyt – Luomu tukee ruuantuotannon omavaraisuutta (https://proluomu.fi/luomun-hetki-on-nyt-luomu-tukee-ruuantuotannon-omavaraisuutta/)
Eurooppaa koettelee Ukrainan sodan johdosta kriisi energiasta ja jopa ruuasta. Luomu on osa ratkaisua sekä ympäristöhaasteisiin että ruuantuotannon huoltovarmuuden kasvattamiseen. Luomutuotantoa lisäämällä ruokajärjestelmää voidaan kehittää omavaraisemmaksi ja kestävämmäksi, mistä hyötyvät sekä ympäristö että ruuantuottajat.
(lihav. HJ)
Tietysti täysin teoreettisin argumentein. Mihinkään konkreettiseen ei ole viitata, miten luomu olisi ruuantuotannon huoltovarmuutta nyt edistänyt. Kun EU:ssa päinvastoin nyt väännetään siitä, olisiko luomusuunnitelmista ainakin väliaikaisesti luovuttava, juuri huoltovarmuuden takia. Linkkejä siihen täällä passim. Erityisesti tässä triidissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg28443#msg28443).
Näin:
Sitten vain rohkeasti esittämään em. Suuri Valhe, että luomu olisi siihen ratkaisu.
Ei ehkä pitäisi liian helposti käyttää sanaa 'pöyristyttävää', mutta kyllä tuossa on sen paikka.
PS. 27.03.22: Yritys tuohon vastineeksi lähetetty Hesariin. Yhdistyksemme nimissä.
-
Tanska haluaa poistaa 100 000 hehtaaria viljelystä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/f7a373d2-a873-45ad-878b-d770f11ebffe)
Tanskassa maatalouden vihreä siirtymä etenee vauhdilla. Hallitus ja kaikki puolueet ovat sopineet muun muassa 100 000 hehtaarin alan poistamisesta viljelystä.
Tänä maailmanaikana?
No, samanlainen sokeus vihreän siirtymän suhteen näyttää nyt vallitsevan siellä täällä EU:ssa. Ei toki kaikkialla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg28727#msg28727).
-
Tältä se näyttää tältä tarkkailupaikalta:
Maailman ruokaohjelman pääjohtaja: Sota Ukrainassa voi aiheuttaa helvetin maan päällä (https://yle.fi/uutiset/3-12661950)
David Beasley on suorapuheinen mies. Vaikutusvaltaisen YK-järjestön, Maailman ruokaohjelman WFP:n pääjohtajana vuodesta 2017 toiminut Beasley sanoo, että ensi vuonna voi ruokapulan vuoksi olla edessä "helvetti maan päällä".
Beasley luettelee Ylen haastattelussa tekijöitä, jotka jo ennen Ukrainassa käytävää sotaa kiihdyttivät kierrettä alaspäin.
Näitä ovat toisiaan seuraavat konfliktit, koronapandemian aiheuttama isku talouteen ja tuotantoketjujen katkeilu polttoaineen hinnannousun vuoksi.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sitten sodan maahan, jota Beasley kuvaa "maailman leipäkoriksi" ja muistuttaa, että Ukrainan maatalouden tuotannolla voi ruokkia 400 miljoonaa ihmistä.
WFP on asiassa eräänlainen palokunta. Tuossa "palopäällikkö" kertoo, miten tulipaloja sytytellään ja edistetään tulen leviämistä.
Varsin kohtuullista olisi, jos EU:n noin 500 miljoonaa ihmistä pyrkisivät nyt ruokkimaan itsensä. Oman alueensa antimilla. Vaikka juuri edellä mainittu Tanskan käytös ei ole sen linjan mukaista. Eikä — kuten jo monesti tuotu esille — EU:n pyrkimys lisätä nyt luomua ja myös muita sen sukuisia ratkaisuja alueellaan.
-
IPS/maailma.net ei luota kapitalismiin:
Ruokapula johtuu keinottelusta (https://www.maailma.net/uutiset/ruokapula-johtuu-keinottelusta)
Me olemme täällä varauksin tuoneet esiin, että me kyllä luotamme. Pidemmän päälle.
Tuntuu siltä, että suomalainen kapitalismi on sellaista...
Viljelijöiden raivo nousi lannoiteyhtiö Yaran tuloksesta: ”Eikö ahneudelle voida laittaa stoppia?”
Yaran osingonmaksuaikeet ja vahva tulos kirvoittivat kiivasta keskustelua MT:n Facebook-sivulla. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ce83618b-04fc-4310-beec-60cfae75f3b0)
... että toiminta hyväksytään ainoastaan siinä tapauksessa, jos tulos on vain nippa nappa sen yläpuolella, ettei tarvitse ja nauti valtionapua?
Mutta Yara on kansainvälinen toimija. Jolla on monenlaisia ja tärkeitä projekteja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg28404#msg28404) meneillään. Jotka kaiketi edellyttävät rahoitusta, pärjäämistä markkinoilla.
-
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Stuart Smyth
@stuartsmyth66·8t
"global agricultural productivity grew by only 1.12% annually from 2011-20, far below the 1.73% needed to sustainably feed the 9 billion world population expected by 2050". eNGO activists calls for greater regulation contribute to increase food insecurity.
Linkki siinä tähän:
‘Globally we are no longer innovating’: Agricultural productivity is faltering — and that’s why we need to streamline regulations of new technologies (https://geneticliteracyproject.org/2022/10/21/globally-we-are-no-longer-innovating-agricultural-productivity-is-faltering-and-thats-why-we-need-to-streamline-regulations-of-new-technologies/)
-
Katsaus maailman viljamarkkinoihin:
https://www.vyr.fi/preview/newsletter/202210211151304.html
Ei loppujen lopuksi näytä niin pahalta? Pelätyn vehnän osalta jopa näin:
Vehnän tuotantoennuste on yhä ennätyksellisen suuri. Globaalit vehnävarastot paisuvat, mutta puolet varastoista ovat ennusteen mukaan Kiinassa, mistä ne eivät liiku viljamarkkinoille muiden käyttöön. Suurimpien vehnän viejien varastotilanne on yli viiden vuoden keskiarvon. Venäjän vientipotentiaali on määrällisesti suuri, mutta pakotteiden ja rajoitusten seurauksena selvästi ”tavallista” markkinatilannetta heikompi. Venäjän vientitahti on jäänyt huippuvuosista kauden 2022/23 aikana. Maan vehnävarastojen ennustetaan kasvavan 2 milj. tonnia. Ukrainan vienti, edullisen hintataso avittamana, ylitti syyskuussa odotukset.
-
Nuori kolumnisti iski onnistuneesti:
Kolumni: Suomalaiset pullamössöaikuiset luisuivat hätätilaan (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/602a9791-b79d-41a0-a41c-abe410c7d892)
Suomessa vallitsee joka kodin hätätila, johon kuuluu uskotella itselleen ja muille, ettei rahaa todellakaan ole mihinkään, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Oskari Onninen.
Muutama viikko sitten Kuluttajaliitto julkaisi kyselyn, jossa se tiedusteli, kuinka paljon suomalaisten kotitalouksien kulut voisivat nousta kuussa ilman, että seuraa ”taloudellinen ahdinko”.
Tulokset olivat ällistyttävät. Peräti 47 prosenttia kotitalouksista koki, että jo satasen ylimääräinen rahanmeno kuussa johtaa ahdinkoon. Yksinhuoltajille ja yksinasuville jokainen euro on kallis, mikä tuloksissa näkyikin, mutta jos jostakin luvut ylipäänsä kertoivat, niin keskiluokan paniikkimielialasta.
Keskimmäisen suomalaisen kotitalouden käteen jäävä tulo vuonna 2020 oli reilut 2 750 euroa kuussa. Ei ole pitkä aika siitä, kun samoja kotitalouksia passitettiin sijoittamaan, mutta nyt sadan euron eli alle neljän prosentin ylimääräinen kuukausimeno ajaakin ahdinkoon.
-
Edeltä:
Venäjän vientitahti on jäänyt huippuvuosista kauden 2022/23 aikana. Maan vehnävarastojen ennustetaan kasvavan 2 milj. tonnia. Ukrainan vienti, edullisen hintataso avittamana, ylitti syyskuussa odotukset.
Nyt kun Venäjä yksipuolisesti pisti reitin Turkin kautta kiinni, voi ryhtyä taas synkistelemään. Ainakin vehnän osalta. Tähän tapaan:
Kirjeenvaihtajan analyysi: Venäjä käyttää taas viljakuljetuksia vipuvartena – vetäytyminen Mustanmeren sopimuksesta uhkaa lietsoa ruokakriisiä (https://yle.fi/uutiset/3-12670233)
-
Tässä siis ollaan:
Russia halts Ukraine Black Sea grain exports, Biden outraged (https://www.euractiv.com/section/global-europe/news/russia-halts-ukraine-black-sea-grain-exports-biden-outraged/)
Pöyristymisen sijaan tai lisäksi Biden voisi taas harkita eräitä asioita uudestaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg26119#msg26119). Jopa niin, että tuon maissietanolin valmistamisen ja lisäämisen voi (ainakin tilapäisesti) keskeyttää myös talvikuukausina.
Harkinnan paikka olisi tietysti myös EU:lla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg28268#msg28268).
-
Asiaa on näin ihan porukalla pohdittu:
Ruokaturvalla on monia ulottuuksia (https://mmm.fi/-/ruokaturvalla-on-monia-ulottuuksia)
Suomen FAO –toimikunnan Ruokapäivän seminaarissa 27. lokakuuta oli teemana ”Ketään ei jätetä –leave no one behind”. Teemaa käsiteltiin niin tutkimuksen, käytännön toimijoiden kuin tuottajienkin näkökulmasta. Seminaarin pääpuhujina olivat Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteen osaston professorit Mari Niva ja Xavier Irtz.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen avasi tilaisuuden videotervehdyksellään, muistuttaen, että elämme parhaillaan keskellä vakavaa ruokakriisiä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on pahentanut entisestään ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja Covid-19 pandemian heikentämää globaalia ruoka- ja ravitsemusturvaa. Ministeri korosti, että Suomen ruokaturvan ja huoltovarmuuden perusta on jatkossakin kestävä ja korkealaatuinen kotimainen maataloustuotanto. Meidän on kuitenkin muistettava myös vastuumme globaalista ruokaturvasta, samalla edistäen rauhaa ja kehitystä, sanoi ministeri Kurvinen.
Tuosta selostuksesta ei tule kuvaa, että siellä olisi vedottu tällaisiin ideoihin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg28820#msg28820).
-
Mikä on oikein, mikä väärin?
EU-komission epäillään hautovan lannoitesopua Venäjän kanssa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ee8806d3-d9dc-4871-94af-8c5b41aa009c)
Bryssel on tuottamassa pettymyksen sekä viljelijöille että kovaa Venäjä-linjaa vetäville jäsenmaille. Moskova käyttää lannoitteita pelinappulana myös, kun Mustanmeren vientikäytävästä väännetään.
Nimittäin juuri nyt. Vaakakupeissa tietysti toisessa kupissa sellainen, että nyt siiten olisi oltava ilman ruokaa. Seurannaisvaikutuksena ne nälkäiset EU:n ulkopuolella.
Kunnes ehkä tämä saadaan käyntiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg27792#msg27792).
Ja luomuviljelyn vaihtoehto olisi ihan samaa: pienentyneiden satojen takia osa ihmisistä ilman.
-
IPS/maailma.net ei luota kapitalismiin:
Ruokapula johtuu keinottelusta (https://www.maailma.net/uutiset/ruokapula-johtuu-keinottelusta)
Me olemme täällä varauksin tuoneet esiin, että me kyllä luotamme. Pidemmän päälle.
Ja globaali kapitalismi todellakin toimii:
Venäjä heilutti viime viikolla viljan hintoja edestakaisin, maailmalla ruuan hinta on laskenut sotaa edeltäviin lukemiin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a4262843-27ea-4c78-b673-1966add46f19)
Fosfori ja typpi halpenivat lokakuussa. Kotimaassa maidon hinta on noussut. Hollannissa maidon hinnan yläraja on mahdollisesti jo vastassa.
-
Ei saa lukea enempää...
Lannoitusta ei kannata hylätä hätäisesti: Näin kevätvehnäsadosta käteen jäävä osuus muuttui kokeessa eri lannoitustasoilla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/266eb885-6fda-473d-8e11-716a79cf013f)
Lannoitteiden käytön pitäisi perustua kunnon talouslaskelmiin.
... mutta se, minkä tuosta voi ymmärtää, ei meitä yllätä. Ei kyllä yllätä luomuväkeäkään, vaikka heidän täytyy puhua toisin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg28015#msg28015).
-
WFP on asiassa eräänlainen palokunta. Tuossa "palopäällikkö" kertoo, miten tulipaloja sytytellään ja edistetään tulen leviämistä.
Varsin kohtuullista olisi, jos EU:n noin 500 miljoonaa ihmistä pyrkisivät nyt ruokkimaan itsensä. Oman alueensa antimilla. Vaikka juuri edellä mainittu Tanskan käytös ei ole sen linjan mukaista. Eikä — kuten jo monesti tuotu esille — EU:n pyrkimys lisätä nyt luomua ja myös muita sen sukuisia ratkaisuja alueellaan.
WFP toistaa ja vahvistaa näin tämän näkemyksensä:
UN World Food Program Director: If we want to beat world hunger by 2030, we need ‘Big Ag’ and biotechnology (https://geneticliteracyproject.org/2022/11/18/un-world-food-program-director-if-we-want-to-beat-world-hunger-by-2030-we-need-big-ag-and-biotechnology/)
Ertharin Cousin has spent her entire life providing people with food: as a child of a restaurant owner couple in Chicago, later as head of the World Food Program of the United Nations. And today as head of a foundation with the declared goal of creating a new food system for the world. She says: An agriculture that produces more and is at the same time more sustainable needs genetic engineering and the market power of agricultural corporations.
Johtajansa suulla. — Luomuhaihattelijat on taidettu nyttemmin saada pitkälle pois YK-järjestöjen johtotehtävistä.
-
Huoltovarmuuskeskus: Ruokaketju on kestänyt kriisit hyvin, heikko kannattavuus syö maatilojen kriisinkestävyyttä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/70bb4401-144d-4a7b-9656-b3933f5207d4)
Huoltovarmuuskeskuksen ammoniakkivaraston avaamista ei ole harkittu nykyisessä lannoitemarkkinatilanteessa.
Ja varsinkaan ei ole harkittu luomuviljelyyn siirtymistä. Asiaa koskevista lukuisista aloitteista huolimatta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg28820#msg28820).
-
Kun tätä edellä kritisoimme, emme olleet väärässä:
Tehtiinkin ihan päinvastoin kuin Bailey ehdotti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25914#msg25914):
USA torjuu bensan hinnan nousua lisäämällä 15 prosenttia etanolia bensiiniin myös kesäaikaan (https://www.hs.fi/talous/art-2000008747006.html)
— klips —
Perhebudjettia, kykyä saada tankki täyteen, ei saa edes jokunen nälkäinen toisella puolen maailman horjuttaa.
Bjorn Lomborg uudelleentwiittasi
Prof Dr Richard S.J. Tol MAE
@RichardTol · 24. marrask.
Bush' biofuel mandate drives up the price of food in Africa https://sciencedirect.com/science/article/pii/S0140988322005515 @energyecon@a.gup.pe
Do biofuel production and financial speculation in agricultural commodities influence African food prices? New evidence from a TVP-VAR extended joint connectedness approach
Highlights
• Cross-border factors of local food prices in Africa are investigated.
• A state-of-the-art econometric method is applied.
• US biofuel production and speculation significantly affected African food prices.
• Global events intensified the connection between African food prices and cross-border factors.
-
Vastaus luomuväen Ukraina-kampanjalle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg28820#msg28820):
Kallis lannoite ei romuta kasvintuotannon kannattavuutta – jaettu lannoitus parantaa tulosta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/032d7a3e-c376-467c-8cab-07fa99a792c0)
Maatiloilla tarvitaan nyt ravinneviisautta. Hyvä tulos tehdään ravinteiden järkevällä käytöllä.
Järkevyyttä. Keinolannoitteista luopuminen olisi järjettömyyttä.
-
Hesari kertoo:
Tältä näyttää maatalouden kriisi (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009231421.html)
Tästäkin puhutaan
[..] Lannoite maksoi ennen sotaa 300 euroa, nyt tuhat euroa tonni. Samaan aikaan porsaasta maksettu hinta on noussut vain parikymmentä prosenttia”, Litja luettelee.
Hän sanoo jo vähentäneensä pellolla lannoitteen käyttöä viidenneksen, koska hinnat ovat niin korkealla.
Mutta lannoituksen lopettamisesta tykkänään ja luomuviljelyyn siirtymisestä ei puhuta.
-
Meidän rakas kapitalismimme, maailmankauppa, ja kas:
Ruuan hinnasta on maailmalla sulanut alkuvuoden nousu, Faon ruokaindeksi oli marraskuussa samoissa lukemissa kuin vuosi sitten (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/de38611e-0595-40d6-b1c3-e8927b402cb4)
Ruuan hinta nousi maailmalla voimakkaasti helmi- ja maaliskuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kesän aikana hinnat tulivat reippaasti alas.
-
Kun tätä edellä kritisoimme, emme olleet väärässä:
Tehtiinkin ihan päinvastoin kuin Bailey ehdotti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25914#msg25914):
USA torjuu bensan hinnan nousua lisäämällä 15 prosenttia etanolia bensiiniin myös kesäaikaan (https://www.hs.fi/talous/art-2000008747006.html)
— klips —
Perhebudjettia, kykyä saada tankki täyteen, ei saa edes jokunen nälkäinen toisella puolen maailman horjuttaa.
Bjorn Lomborg uudelleentwiittasi
Prof Dr Richard S.J. Tol MAE
@RichardTol · 24. marrask.
Bush' biofuel mandate drives up the price of food in Africa https://sciencedirect.com/science/article/pii/S0140988322005515 @energyecon@a.gup.pe
Mutta USA ratkaisee edelleen vain tätä ongelmaa:
U.S. biofuels proposal would lift near-term greenhouse gas emissions, EPA says (https://www.reuters.com/business/environment/us-biofuels-proposal-would-lift-near-term-greenhouse-gas-emissions-epa-says-2022-12-15/)
The Renewable Fuel Standard requires the nation’s oil refiners to add billions of gallons of biofuels like corn-based ethanol into the fuel pool each year in a policy intended to help farmers, reduce energy imports, and combat climate change.
(lihav. HJ)
-
Täysin päinvastainen näkemys Ukrainan sodan vaikutuksista kuin Suomen luomuväellä:
GLP’s Jon Entine on Seed World: How the Ukrainian war and African famine are changing public perceptions about genetic modification of crops and agricultural gene editing (https://geneticliteracyproject.org/2022/12/19/glps-jon-entine-on-seedworld-how-the-ukrainian-war-and-african-famine-is-changing-public-perceptions-about-genetic-modification-of-crops-and-agricultural-gene-editing/)
Spesifisti juuri geenitekniikka-asiassa onkin alkanut tapahtua (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg29974#msg29974). Ja luultavasti syy-yhteys noihin kriiseihin ei ole kaukaa haettu. Eikä ole ehkä sattuma, miten myös kansainvälisen luomuväen piirissä on tiettyä... kuohuntaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=840.msg27595#msg27595).
-
Tämän otan esille vähän "piruuttanikin":
Ukrainan mukaan sota kutisti viljasatoa 40 prosenttia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ece49c96-6ea5-4bdc-8bc1-0d391b86a58d)
Viljaa kylvettiin yleensä noin 25 miljoonalle hehtaarille, mutta satoa korjattiin vain 18–19 miljoonalta hehtaarilta.
Luomuun siirtyminen kutistaisi satoja paljon enemmän!!!
-
Minne Ukrainan vilja – joka taas kulkee – menee?
Wohin geht das Getreide der Ukraine? – Fünf Länder kaufen 60 Prozent (https://www.agrarheute.com/markt/marktfruechte/geht-getreide-ukraine-fuenf-laender-kaufen-60-prozent-602022?utm_campaign=share-link&utm_source=agrarheute&utm_medium=twitter)
Ne viisi maata ovat:
Zu den Großabnehmern gehören Spanien, China und die Türkei. Mit einigem Abstand folgen Italien und die Niederlande.
Eivät siis itsessään juuri niitä ruoanpuutteesta kärsiviä Afrikan maita. Tietysti maailmankaupan kautta se voi säteillä eteenpäin.
Mutta vielä. Ylhäisen twiitti (jossa lihavointi HJ):
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Ukrainan suurin maatalouden vientituote on rehumaissi (45 % kokonaisviennistä), ja suurimmat asiakkaat ovat Espanja, Kiina, Turkki, Italia ja Alankomaat.
Tämä surkuhupaisa luomuviljelyyn liittyvä tieto (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg25522#msg25522) tuli aiemmin esille.
-
Hätäapukin on välttämätöntä:
EU earmarks €25.5 million to address African food crisis (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/eu-earmarks-e25-5-million-to-address-african-food-crisis/)
The European Commission will offer a €25.5 million boost to several African countries to help curtail the impact of an unprecedented food crisis caused by the fallout of Russia’s invasion of Ukraine.
Mitä tuon lisäksi täytyy tehdä, siitä on täällä useassa triidissä.
Siitä, mitä ei pidä tehdä, on myös useassa triidissä. Tässäkin.
-
Siitä luottamuksesta eri asioihin ja ihan varmoina pidetyistä ennustuksista (otsikon tieto riittää):
Ruuan hinta laski jyrkästi heinäkuussa maailmalla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/b5221c0a-0f75-4500-9ab4-960dd81bc0de)
Yllätys tämäkin:
Ruoka oli joulukuussa halvempaa kuin vuosi aiemmin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/65b675a6-45b2-4354-a2d0-d32f9b70912f)
Kun katsotaan koko kalenterivuotta, oli ruuan hinta maailmalla vuonna 2022 ennätyskorkealla.
****
Tämänkin MT kertoi:
Cemagro laski lannoitteidensa hintoja – osa tuotteista halpeni lähes 200 euroa lokakuusta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/acd64e4f-392d-4aa1-a608-04954cd61c71)
Suomen lannoitemarkkinoiden suurin toimija Yara laski tammikuun alussa hintojaan yli 200 euroa tonnilta.
19.01.20: Ja heti perään:
Yara laskee jälleen peltolannoitteiden hintoja – taustalla muutos raaka-ainemarkkinoissa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/4587a4b5-53ed-48e8-8500-32955d0a3a35)
Lannoitteiden halpenemiseen vaikuttaa muutos maakaasun hintakehityksessä.
-
Sitten samasta MT:sta pessimistinen näkemys:
Tavoite nälän poistamiseksi karkaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d6d7bdf4-7847-4b33-acfe-3f1eea1c6c68)
Akuutit kriisit ovatkin johtaneet siihen, että kotimaankin ruokaturva voi olla uhattuna hetkellä, jolloin nälkä on maailmalla paheneva ongelma.
[..]
Faon tilastoima ruoan hinnan lasku auttaa osaa nälästä, aliravitsemuksesta tai ravitsemuksellisesti puutteellisesta ruoasta kärsiviä. Siitä huolimatta maailmassa on yli kolme miljardia ihmistä, joiden käytettävissä olevat rahat eivät riitä ravitsemuksellisesti hyvän ruoan hankkimiseen.
Tässä triidissä on jo aika alussa problematisoitu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg2553#msg2553) ne luvut, joita juuri FAO meille on maailman nälästä kertonut. Ei niiden totuudellisuutta kiistäen, mutta vaatien asiassa enemmän kirkkaita määritelmiä ja luokituksia.
Pääkirjoituksessa mainittu Kaisa Karttunen on itsekin pohtinut sitä asiaa. (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg27007#msg27007).
-
Luomuliitto ei Ukraina-kampanjassaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25702#msg25702) hellitä vielä nytkään:
Luomuliitto: Hallituksen esitys lannoitetueksi ylläpitää riippuvuutta tuontilannoitteista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/fa12532e-1b48-4bc1-b4d8-3e793bd7c458)
”Ei kannusta optimoimaan ravinteiden käyttöä ja kehittämään tuotantoa kestävämpään suuntaan.”
Tätä mysteeriä hipaistaan (kerjuumielessä):
Tuki syrjii Luomuliiton mukaan tiloja, jotka ovat panostaneet ravinteiden suhteen omavaraisempaan ja siten kestävämpään tuotantoon. ”Tällaisia ovat esimerkiksi luomutilat, joiden ravinnehuolto perustuu maan kasvukunnon parantamiseen ja ravinteiden kierrätykseen fossiilisten tuontiravinteiden sijaan.”
Myös luomutilojen kustannukset ovat nousseet, koska energian hinnannousun ja inflaation vuoksi tilojen kaikki kustannukset ovat nousseet, liitto huomauttaa.
Luomuliitto esittää lausunnossaan, että lannoitteiden kustannustuen alarajaa tulee alentaa siten, että tuki olisi myös pienempien tilojen sekä vähän ostolannoitteita käyttävien tilojen käytettävissä.
Eli sitä mysteeriä, miten nyt hintojen prosentuaalinen nousu näkyy nyt yhtä selvästi luomutuotteissa kuin tavanomaisissakin. (Vaikkapa kinkuissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg30257#msg30257) – jos nyt kerran vielä ottaisi ne esille. 8)) Vaikka se ei voi johtua maakaasun hinnan noususta Ukrainan sodan takia.
-
Hesarin jutussa tänään. ..
Suomalaisten ruokalasku turposi viime vuonna yli 500 eurolla, eikä nousu ole vielä ohi – ”Ruoka on erittäin kallista” (https://www.hs.fi/talous/art-2000009334194.html)
... mukana kaavio "Sota nosti ruoan hintoja". Jossa.mukana Arabica-kahvi. Jonka hinta kävi välillä korkealla.
Eikä nostanut. Sen hinnan osasivat aina kaikki tuttavanikin mainita esimerkkinä tuolloin. Mutta se ei johtunut sodasta.
Toinen vastaväite: se ei ole ruokaa.
***
Kolmas.vastaväite. Oliko tämä muka kovin dramaattista, kuitenkaan:
Ensin hyvät uutiset: Hintojen kiihkein nousu on jo takanapäin. Viime vuonna ruoan hinnat nousivat Suomessa keskimäärin 10,5 prosenttia.
Ja sitten huonot: Ruoan kallistuminen jatkuu vielä
(lihav. HJ)
Tuon verran pystyy kyllä helpohkosti paikkaamaan vaikka juoksemalla tarjousten perässä. Ja olemalla varovainen, ettei vahingossa heitä ostoskoriinsa jotain luomutuotetta. ;D
-
Luomuväen viimekeväisen Ukraina-kampanjan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25702#msg25702) jälkeen jo tässä Pro Luomun otsikossa on syvää tarkoittamatonta ironiaa:
Luomumyynti ylitti Euroopassa 50 miljardia euroa 2021 – kasvu kuitenkin hidastuu Ukrainan sodan vaikutuksesta (https://proluomu.fi/luomumyynti-ylitti-euroopassa-50-miljardia-euroa-2021-kasvu-kuitenkin-hidastuu-ukrainan-sodan-vaikutuksesta/)
-
Maailmankapitalismi toimii yhä:
Ruuan hinta on laskenut maailmalla pian vuoden – lannoitteiden raaka-aineissa roima pudotus helmikuussa
Urean hinta tippui helmikuussa selvästi ja painui alimmilleen sitten toukokuun 2021. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/b33fe18f-aecb-42a0-aad2-9807b4d337fc)
Nyt alkaa olla jo luomuväellä vaikeuksia löytää selityksiä sille, miksei luomuhinnoissa missään vaiheessa näkynyt suhteellista halpenemista. Vaikka olisi pitänyt näkyä. Niin jopa melkein luomuväki lupasi. Muuta nyt täytyy vain sanoa (edellisen puheenvuoron linkistä):
Ukrainan sodan aiheuttama inflaatio ja ruuan hinnan nousu on muuttanut kuitenkin luomumarkkinan tilannetta voimakkaasti, ja vuonna 2022 luomumarkkinan pitkään jatkunut hyvä kehitys kääntyi Euroopassa.
Vaikka kaiken järjen mukaan muun ruoan hinnan nousun olisi pitänyt vain parantaa luomun asemaa markkinoilla!!!
-
Nyt:
Lannoitteiden hinnoissa eletään täysin poikkeuksellista aikaa: ”Ei näin voimakasta laskua lähihistoria tunne” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/24bd73e7-4768-4531-a2fe-b5bf8cba5abb)
Taustalla vaikuttaa lannoitteiden raaka-aineiden hintakehitys.
TILAAJALLE
-
Tämä oli olevinaan isokin ongelma:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·20. huhtik.
Puola sallii ukrainalaisen viljan kauttakulun taas huomisesta lähtien, mutta on tarkempi, ettei jyvääkään jää Puolaan. Plus tukipaketteja itäeurooppalaiselle tuotannolle.
https://www.agrarheute.com/politik/polen-laesst-getreide-transit-zweites-eu-hilfspaket-kommt-605905?utm_campaign=share-link&utm_source=agrarheute&utm_medium=twitter
Mutta ei ollut. Vaan tavattoman simppeli, joka ratkaistiin simppeliltä tavalla. Sillä, joka on käytössä maailman satamissa joka päivä. Konttiliikenteessä.
-
Maailmankapitalismi toimii yhä:
Ruuan hinta on laskenut maailmalla pian vuoden – lannoitteiden raaka-aineissa roima pudotus helmikuussa
Urean hinta tippui helmikuussa selvästi ja painui alimmilleen sitten toukokuun 2021. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/b33fe18f-aecb-42a0-aad2-9807b4d337fc)
Nyt alkaa olla jo luomuväellä vaikeuksia löytää selityksiä sille, miksei luomuhinnoissa missään vaiheessa näkynyt suhteellista halpenemista. Vaikka olisi pitänyt näkyä. Niin jopa melkein luomuväki lupasi.
Näin ne maailmankapitalismin lonkerot ulottuvat Suomeen asti:
Lannoitteiden ryöstöhinnat saivat viljelijän tuomaan korvaavaa tuotetta Kiinasta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/b4c2117e-f3bd-44fb-9a13-905add33150b)
-
Edelliseen. Kuvana (löytyi Ylhäisen uudelleen twiittaamana):
Fertilizer Week
@FertilizerWeek1
Our chart of the weeks shows recent falls in #nitrate #fertilizer price premiums over #urea after they hit record highs in 2022
https://twitter.com/FertilizerWeek1/status/1659223318203977729/photo/1
-
Tämä on sinänsä hyvin ikävää:
Vuosikymmenen kalleimmilla tuotantopanoksilla tullaan korjaamaan vain välttävä sato – monilla tiloilla varauduttava nyt katovuoteen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/44a5c0fa-ab02-4d8c-9b57-18d67300cebd)
Mutta tässä tilanteessa tulee olemaan erityisen mielenkiintoista saada tietää syksymmällä Lukelta, minkälainen oli sato ja luomusato:
Siinä mielessä luomuviljelyn voi sanoa kestävän ruokakriiseja, että se on itsessään kriisi. Ruokaa syntyy murto-osa siitä, mitä muutoin.
Tuolla kurin kotimainen ruoantuotanto on kyllä turvattu. Mutta vain n. neljäsosa siitä. Jos tuo tehdään, täytyi yhä keksiä, millä n. 3/4 suomalaisista ruokitaan.
Kun Ukrainassa tapahtui niinkuin tapahtui, niin maailmassa on nyt joka puolella kuhinaa puuttuvan lannoitemäärän tuottamiseksi. Esimerkki vaikka täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=172.msg25691#msg25691). Ei ole luultavaa, että maailma jäisi ilman lannoitteitakaan.
Myös ja erityisesti tässä suhteessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=950.msg33476#msg33476).
-
YLE, uutiset:
Hädässä oleva Venäjä ottaa riskin katkaisemalla viljakäytävän, sanoo professori
Venäjä päätös irtisanoutua Mustanmeren viljankuljetusten sopimuksesta kertoo maan olevan hädässä, arvioi Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista.
Hänen mukaansa Venäjä myös ottaa riskin katkaisemalla viljakäytävän. Kun ruoan hinta nousee, Venäjän imago ja sen pyrkimys esiintyä hyväntekijänä esimerkiksi Afrikassa tulee toisenlaiseen valoon.
Vilja-asiantuntija Max Schulman MTK:sta sanoo, että Venäjän isku maailman ruokahuoltoon saattaa jäädä osin suutariksi. Sen vaikutukset eivät kärjisty ainakaan heti, koska Mustanmeren käytävän merkitys maailman viljahuollolle on jo ollut entistä pienempi.
Lähde: STT
Luottamus maailman kapitalismiin on kasvussa! ;D
-
Syksyn sato on jäämässä niukaksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/4f45155a-4dce-4b35-ad02-8ab24d4a8734)
Yhdysvaltojen ja EU:n viljasadosta odotetaan kokonaisuutena vielä suhteellisen hyvää, mutta kuivuus on tehnyt tuhojaan eri puolilla Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.
(lihav. HJ)
Uskokaa nyt hyvät ihmiset maailmankauppaan ja kapitalismiin! FAO:
Global cereal production heading for a record high
Release date: 07/07/2023 (https://www.fao.org/worldfoodsituation/csdb/en/)
FAO’s new forecast for global cereal production in 2023 has been raised by 5.9 million tonnes (0.2 percent) in July from the previous month, now standing at 2 819 million tonnes, 1.1 percent higher year on year and reaching a record high.
(lihav. HJ)
***
Urpilainen vastasi Demokraatissa kritiikkiin:
EU vastaa globaaliin ruokakriisin – maataloustuotteiden vienti Ukrainasta jatkuu solidaarisuuskaistojen kautta (https://demokraatti.fi/eu-vastaa-globaaliin-ruokakriisin-maataloustuotteiden-vienti-ukrainasta-jatkuu-solidaarisuuskaistojen-kautta/)
-
Tämä ongelma (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg27007#msg27007) vaivaa tätäkin uutista:
Nälkäisten määrä on yhä merkittävästi suurempi kuin ennen koronapandemiaa – 735 miljoonalla ei ole tarpeeksi ruokaa (https://www.maailma.net/uutiset/nalkaisten-maara-on-yha-merkittavasti-suurempi-kuin-ennen-koronapandemiaa-735-miljoonalla)
Nälkäisten määrä on kasvanut noin 122 miljoonalla koronapandemiaa edeltävään vuoteen 2019 verrattuna, käy ilmi YK-järjestöjen heinäkuussa julkaisemasta ruokaturvaraportista.
Raportin mukaan nälästä kärsiviä oli viime vuonna 691–783 miljoonaa; keskiarvo asettuu 735 miljoonan paikkeille. Määrä on pysynyt suhteellisen samana vuosina 2021–2022, mutta pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna nälkäisiä on huomattavasti enemmän.
Koko Suomen, tai itse asiassa koko Pohjoismaiden, väkiluku mahtuu reippaasti jo tuossa myönnettyyn virhemarginaaliin.
-
Hesarissa tänään:
Vain pieni osa Ukrainan viljasta päätyy köyhiin maihin (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009794216.html)
Sota on vaikeuttanut ukrainalaisen vehnän vientiä, mutta ruokapulaa aiheuttavat pikemminkin viljakaupan markkinamekanismit.
Tämä tosiasia tuli jo edellä esille:
VEHNÄN tarjonta on pysynyt maailmanlaajuisesti vakaana Ukrainan sodasta huolimatta. Silloinkin, kun vehnän hinta nousi rajusti, vehnän maailmanlaajuinen tuotanto kasvoi, vehnällä käytiin kauppaa aiempaa vilkkaammin ja vehnävarastot kasvoivat. Vehnän kokonaistarjonta ylitti toteutuneen kysynnän jopa 275 miljoonalla tonnilla. Vehnän maailmanlaajuisen tarjonnan arvioidaan ylittäneen kysynnän myös heinäkuun 2022 ja kesäkuun 2023 välisenä aikana.
-
Kapitalismi toimii!
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Ranskalainen vehnä voitti yllättäen Egyptin tarjouskilpailun pitkästä aikaa (eli oli halvinta tai "kilpailukykyisintä"). Yllättävää oli se, ettei romanialainen tai venäläinen vehnä ollut halvempaa.
https://www.xm.com/research/markets/allNews/reuters/eu-wheat-firms-as-french-wheat-well-placed-in-egypt-tender-53628752
https://twitter.com/AYlhainen/status/1696943902761124261?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet
-
Maailmantalous on toiminut:
Ruoka on maailmalla halvinta kahteen ja puoleen vuoteen – sokeri ui syyskuussa vastavirtaan ja on kalleimmillaan 13 vuoteen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/90d74356-be5d-4358-9229-bdc8bf92442b)
Kotimaassa ruuan hinnan on ennustettu laskevan maltillisemmin kuin maailmalla on tapahtunut. Hintojen nousukin alkoi Suomessa pitkällä viiveellä.
Tilaajalle
-
Hän tasapainoittelee kahden pääselityksen kansaa:
Konfliktit ajavat maailmaa nälänhätään – järjestöjohtaja lataa suorat sanat maailmantilanteesta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/02a165fd-8035-4321-bf08-a62a19f4202a)
Otsikon ajatuksen lisäksi sieltä pilkahtelee tämä:
Suurin vaikutus pidemmässä juoksussa ovat Huvion mukaan kuitenkin ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääriolosuhteet.
-
Maailma.net:
Raportti: Katastrofit vieneet mennessään viisi prosenttia globaalista maataloustuotannosta, ratkaisuksi ennakointi (https://www.maailma.net/uutiset/raportti-katastrofit-vieneet-mennessaan-viisi-prosenttia-globaalista-maataloustuotannosta)
Kaksi kommenttia tuohon:
a) maataloustuotanto on 30 vuodessa kasvanut reippaasti enemmän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg34220#msg34220).
b) kummasti tuossa tuodaan esille vain luonnonkatastrofeja. Alkuperäisessa FAO:n raportissa oli kyllä mainittu:
https://www.fao.org/newsroom/detail/first-ever-global-estimation-of-the-impact-of-disasters-on-agriculture/en
The report highlights that, when hazards manifest, they can produce cascading impacts across multiple systems and sectors. Underlying disaster risk drivers include climate change, poverty and inequality, population growth, health emergencies caused by pandemics, practices such as unsustainable land use and management, armed conflicts and environmental degradation.
(lihav. HJ)
-
Jatkona tähäm keskusteluun (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25602#msg25602)
Eläköön maailmankapitalisismi! Tai vapaakauppa, jos sitä sanaa halutaan mieluummin käyttää.
Ruuan hinta jatkaa laskuaan maailmalla – monella tuotteella tarjonta ylittää kysynnän (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/708746c5-0203-4967-b5b8-e05cc3f6ea0a)
Viime viikkoina Euronext-viljapörssissä niin vehnä kuin rapsi ovat olleet enimmäkseen laskussa. Vehnän kysyntä maailmalla on heikkoa ja Venäjällä hinnat ovat laskeneet.
TILAAJALLE
Ovat asiassa nyt pahanilmanlinnut saaneet siipeensä monin tavoin (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg37543#msg37543).