Seminaari luomun vientimarkkinoista 16.5.2013
Luomun vientiseminaarissa julkistetaan tuore selvitys suomalaisluomun vientitilanteesta ja potentiaalisista vientimaista. Seminaarissa kuullaan myös näkemyksiä siitä, miten kansainvälinen kauppayhteistyö voisi edesauttaa luomutuotteiden pääsyä vientimarkkinoille.
Aika: 16.5. klo 10.00-13.00
Paikka: Ässäkeskus (Fleminginkatu 34), Helsinki
Ohjelma:
klo 10.00 Avaus, ylitarkastaja Mikko Härkönen, työ- ja elinkeinoministeriö, Team Finland
Missä on suomalaisen luomun lupaavimmat vientikohteet?
toimitusjohtaja Erkki Pöytäniemi, Organic Food Finland Oy
Suomalainen kauppa suomalaisen luomun viennin edistäjänä
kehitysjohtaja Marita Koskinen, Prisma Venäjä
ostojohtaja Charlotte Nilsson-Nordby, Coop Trading
Mitä olemme oppineet luomuviennistä?
toimitusjohtaja Miska Kuusela, Helsingin Mylly Oy
Yhteenveto ja loppukeskustelu: miten työtä luomuviennin edistämiseksi jatketaan?
Tämän seminaarin toteuttamista tukee maa- ja metsätalousministeriö.
Luomutuotteiden viennin arvo on noin 10 - 14 miljoonaa euroa[8], joka on noin 0,03 % Suomen koko viennin arvosta (56,8 miljardia euroa)[9] ja 0,8 % elintarvikeviennistä (1,6 miljardia euroa)[10]. Suomessa valmistettujen tuotteiden osuus luomumyynnistä on noin 70 % ja ulkomailta tuotujen luomutuotteiden osuus on noin 30 % (tuonnin arvo n. 60 milj. euroa).[11] Tavanomaisten elintarvikkeiden osalta kotimaisuusaste on noin 75 % ja tuonnin osuus noin 25 %.[12]
Russia seriously considers an opportunity to take up the role of a supplier of organic products within the scope of the World Trade Organization. Russian lawmakers are working on the bill to support the production of organic agricultural products. This law will help Russian farmers enter the EU market with organic products.
As expected, the bill will be handed over to the Ministry of Agriculture of Russia in December of this year. The law may come into force in 2015.
Venäjällä luonnonmukaisesti tuotettu ruoka tekee vasta tuloaan markkinoille. Luostarit ovat tarttuneet orastavaan markkinaan, koska niillä on siihen tarvittavat edellytykset – maata, vuosisatojen kokemus maanviljelystä ja karjanhoidosta, ilmaista työvoimaa ja aikaa.
Luomuvientiselvityksen laatinut luomuviennin asiantuntija Erkki Pöytäniemi Organic Food Finlandista toteaa, että Saksan luomumarkkinat ovat kuitenkin erittäin kilpaillut. Hän arvioi, että suomalaisten luomuviejien olisi jatkossa hyvä katsoa erityisesti itään.
Tällä hetkellä suomalaisen luomuviennin kasvun suurin este on se, että kotimaista luomua ei ole saatavilla riittävästi.
Suomesta viedään luomua arviolta alle kymmenellä miljoonalla eurolla vuodessa, kertoo Pro Luomun teettämä selvitys
Luomun vientipotentiaalin kartoitusta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.
Luomumarkkinoiden kehittämisen strategiset tavoitteet asetettiin lokakuussa 2006. Tiivistetysti tavoitteiksi asetettiin luomulle 6% markkinaosuus kotimaassa ja 10% Suomen elintarvikeviennistä vuoteen 2015 mennessä sekä kunnianhimoinen tavoite myös suurkeittiöpuolelle.
Vuonna 2009 Suomen luomuviennin arvo oli noin 14 miljoonaa euroa, joka osuudel-taan vastaa yhtä prosenttia Suomen koko elintarvikeviennistä. Nyt (vuonna 2012) viennin arvo on selvästi pienempi. Luomuelintarvikkeita vieviä yrityksiä on yli 40, joista valtaosa pk-yrityksiä. Merkittävimmät suomalaiset luomuvientituotteet syntyvät viljaketjussa: hiutalekaura, kaurahiutale, vehnäjauho ja leipä.
Kovasta hintakilpailusta johtuen luomuvienti ei ilmeisesti ole kasvanut parin viime vuoden aikana, mutta yhä useammat jalostetut tuotteet ovat saavuttaneet sijan ulkomaisilla markkinoilla.
Organic Food Finland
Erkki Pöytäniemi ja Marja Nuora perustivat Kurmakka – Organic Food Oy:n vuonna 1995 voidakseen toimia luomualan kehittämiseksi markkinoinnin ja yritystoiminnan puitteissa. Varsin pian mukaan tuli voimakkaasti suomalaisten luomutuotteiden vientiä ja kansainvälistyminen sekä tuontia. Vuonna 2004 rekisteröimme yrityksen aputoiminimeksi ”Organic Food Finland”, jota on nykyään käytössä myös kotimaassa. Toimistomme sijaitsee Espoon Olarissa.
Erkki Pöytäniemi toimii myös luomuliiketoiminnan asiantuntijana ja on mm Tekesin Sapuska ohjelman mentori.
Toteutamme kohdennettua ja terävää viestintää luomutoimijoiden hyödyksi ja luomumarkkinoiden vauhdittamiseksi. Osana luomuviestintää kerromme ”Tarinoita suomalaisesta luomusta” kuvin ja tarinoin.
Oletetaan, että Venäjän luomumarkkina (115 M€ vuonna 2012) kasvaa kohtalaista
15%/v vauhtia vuoteen 2020. Markkinan arvo olisi siis silloin 465 M€.
Meijerituotteiden osuus olisi 20% ja niistä puolet olisi Suomesta, eli 46,5 M€.
Luomumeijerituotteiden viennistä valtaosa suuntautuisi siis Venäjälle.
Ministeri Koskisen tapaaminen Strasbourgissa ”Luomumaitoa tuodaan Suomeen enemmän kuin Suomessa tuotetaan.” #luomu
Koska luomutuotannon kasvulle on nyt asetettu selkeä tavoite (20 % pintaalasta vuoteen 2020 mennessä), se mahdollistaa myös luomuviennin kasvattamisen.
- Luomuvienti on mahdollisuus suomalaisille luomutuottajille, mutta Venäjä pyrkii kehittämään myös omaa luomutuotantoaan. Tämä on mahdollisuus Luomuinstituutin osaajille. On hyvä, että luomuosaamisen viennissä voimme hyödyntää sekä Ruralia-instituutin että Pienyrityskeskuksen valmiita Venäjä -kontakteja ja kulttuurintuntemusta, toteaa Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen.
Luomuinstituutin johtaja sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin edustajat esittelivät mikkeliläistä luomuosaamista pietarilaisille maatalouden asiantuntijoille ja toimijoille toukokuun lopulla. Eteläsavolainen osaaminen herätti Pietarissa suurta kiinnostusta ja lukuisia kysymyksiä. Tilaisuus antoi hyvän mahdollisuuden kontaktien luomiseen ja koulutusyhteistyöaihioiden virittelemiseen.
Hullun hommaahan se on opettaa halvan työvoiman maa yhtä hyväksi luomuosaajaksi.
Sehän tappaa äkkiä koko luomualan Suomesta.Kuin laskisi pakkasella housuihin. Hetken lämmittää mutta sitten tulee tosikylmä.
Kuten on käynyt suomalaiselle kuljetusalalle. Halvat venäläiset kuskit opetettiin ensin yhtä hyviksi ja työt meni sen tien.
Ainakin Venäjän Karjalassa taidetaan luomuosaaminen suomalaisia paremmin. Näillä datsa-viljelijöillä ei ole varaa keinolannotteisiin. Aito lehmänpaska on heidän lannoitteensa ollut ikiaikoja. Venäläiset luomuviljellyt elintarvikkeet ovat maukkaita, olen saanut maistaa monta kertaa.
Monissa liikkeissä valikoimaa hallitsevat saksalaiset ja ranskalaiset luomuelintarvikkeet, mutta hyllyiltä voi löytää myös suomalaisia ja ruotsalaisia tuotteita. Onneksi virolainen luomu- ja lähiruoka on muutamissa paikoissa ilahduttavan hyvin edustettuna.
Plussaa on myös virolaisten tuotteiden edullinen hinta suomalaisiin vastaaviin tuotteisiin verrattuna. Muutama esimerkki hintaeroista: naudan luomujauheliha 8,47/kilo (Suomessa 15,80), raakamaito noin 1,20/litra (Suomessa 3,5) ja tyrnimehu 5,32 puoli litraa (Suomessa 14,20).
The newest data as regards the sale of organic products is available for 2011, when organic food produced both locally and abroad worth an estimated 20 million euros was sold in Estonia and the share of organic food in total sales was 1.6%. The share of organic food produced in Estonia was 0.47% of sales in 2011 and 0.36% in 2010.
The area of farmland under organic farming was more than 134 000 hectares in 2011, accounting for 14.3% of total agricultural land .
Näin kertoi Pravda (="Totuus", jos ei joku tiennyt) viime syksynä:
Russia wants to feed Europe with organic food (http://english.pravda.ru/russia/economics/29-11-2012/122976-organic_food-0/)
"Venäjä haluaa ruokkia Euroopan luomuruoalla" [...]
Twitterissä eräs pikkulintu visersi näin:QuoteMinisteri Koskisen tapaaminen Strasbourgissa ”Luomumaitoa tuodaan Suomeen enemmän kuin Suomessa tuotetaan.” #luomu
Kyseessä on EU-parlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki toukokuun 22. päivä (https://twitter.com/jaatteenmaki/status/337122526419382274), joten kyllä tuo luomubisnes on melko ihmeellistä touhua, etenkin kun sitä koetetaan yhä enemmän ja enemmän naamioida lähiruuaksi.
Luomumaidon osuudeksi maidonmyynnistä arvioitiin vuoden 2012 lopussa lähes neljä prosenttia, kun esimerkiksi juustoissa vastaava osuus oli vain noin yksi prosentti.
Perusmaitojen myynti on laskenut Suomessa jo pitkään. Sen sijaan erikoismaitojen kuten luomumaidon myynti on kasvanut. Vuonna 2013 erikoismaitojen myynnin kasvu on kuitenkin loiventunut. Sama koskee luomumaitoa, jonka myynnin voimakas kasvu on taittunut.
Vuoden 2013 heinäkuun loppuun mennessä luomumaitoa oli tuotettu lähes 2,5 miljoonaa litraa enemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Luomumaidon osuus vastaanotetusta maidosta on noin 1,8 %.
Förra året ökade försäljningen av ekologiskt med 13 procent i Sverige, samtidigt har produktionen av ekologiskt slutat öka och antalet bönder som ställer om till ekologisk produktion har stått still för andra året i rad. Mycket på grund av att de ekonomiska villkoren för lantbrukarna har försämrats.
I dag importeras ungefär hälften av de ekologiska varor som säljs i Sverige. En missad affärsmöjlighet för svenska bönder. Och tråkigt för svenska konsumenter, eftersom många vill köpa både ekologiskt och svenskt.
...
Louise König
hållbarhetschef, Coop
Carina Malmer
ordförande Coop Medlem Väst
Johanna Sandahl
vice ordförande, Naturskyddsföreningen
Johan Ununger
vd, Saltå Kvarn AB
Lars Nellmer
vd Krav ekonomisk förening
Inger Källander
Anders Heimer
projektledare Ekologiskt Forum
Suomessa viljeltävä kumina on valtava vientivaltti
Tutkijan mielestä erikoiskasveissa piilee runsaasti mahdollisuuksia (http://www.hs.fi/kotimaa/Suomessa+viljelt%C3%A4v%C3%A4+kumina+on+valtava+vientivaltti/a1402112467059)
Toinen haaste on kuminakoi (Depressaria daucella) Sen toukka voi viedä koko sadon. Simanainen joutuukin ruiskuttamaan kuminapellot torjunta-aineella. Hänen täytyy toimia yöllä, etteivät mehiläiset vahingoitu.
"Luomu on Suomelle mahdollisuus. Se on myös mahdollisuus suomalaiselle maataloudelle. Luomun kysyntä kasvaa kaikkialla ja suomalainen, puhtaassa ympäristössä kasvatettu luomutuote olisi kova kilpailija ulkomaisilla elintarvikehyllyillä. Mutta ensin meidän on saatava tuotanto voimakkaaseen kasvuun. Luomusta ollaan maailmallakin valmiita maksamaan. Kysyntä on niin kovaa, että kuulumma Intiassakin valmistaudutaan eurooppalaisten luomumarkkinoiden valloittamiseen."(lihav. HJ)
"Luomun kulutus EU:ssa on nelinkertaistunut 10 vuodessa noin 20 miljardiin euroon vuosittain. Samaan aikaan alkutuotanto on vain kaksinkertaistunut, mikä on tarkoittanut tuontiluomun osuuden kasvua."
Vienti luomun veturina
Pro Luomun arvioiden mukaan Suomessa elintarviketeollisuuden jalostamasta luomuviljasta yli 60 prosenttia menee vientiin.
Se menee lähinnä hiutaleina ja jauhoina.
Suomalainen luomuviljan tuotanto perustuu vientimarkkinoihin, ja hinnat määräytyvät sitä kautta.
Elintarvikelaatuisesta luomukaurasta viedään yli 80 prosenttia. Luomukaurahiutaleiden kotimaan markkinat ovat toisin sanoen hyvin pienet, vaikka niiden markkinaosuus hiutalekaupassa on yli 10 prosenttia.
Suomalainen, korkean valkuaisen ”superluomuvehnä” ei täytä enää pohjoismaisen osuuskauppajätin, COOP-ketjun luomuvehnäjauhopusseja. COOP huutokauppasi sopimuksen, ja sen sai Lantmännen Cerealia, joka valmistaa jauhot kazakstanilaisesta luomuvehnästä. Samalla Helsingin Mylly menetti suurimman luomuvehnän vientikauppansa. Se vaikuttaa luomuvehnän kysyntään.
Suomalainen, korkean valkuaisen ”superluomuvehnä” ei täytä enää pohjoismaisen osuuskauppajätin, COOP-ketjun luomuvehnäjauhopusseja. COOP huutokauppasi sopimuksen, ja sen sai Lantmännen Cerealia, joka valmistaa jauhot kazakstanilaisesta luomuvehnästä. Samalla Helsingin Mylly menetti suurimman luomuvehnän vientikauppansa. Se vaikuttaa luomuvehnän kysyntään.
Nyt meidän valitsemamme päättäjät ovat saaneet niinkin huikean idean, että luomusta tulee Suomen vientibrändi, vientivaltti ja kohta kaikki maailman ihmiset tuntevat Suomen luomusta, sillä jokainen maailman kuluttaja himoitsee kauppansa hyllyiltä vain suomalaista, puhdasta luomua!
Russia will not import GMO products, the country’s Prime Minister Dmitry Medvedev said, adding that the nation has enough space and resources to produce organic food
Mihin luomuvilja käytetään?
Luomuviljasta lähes 60 prosenttia menee vientiin. Noin puolet luomuviljasadosta on kauraa, jonka sadosta vientiin menee jopa 80 prosenttia. Kauran ohella luomu pelloilla viljellään vehnää, ruista, ohraa, rypsiä, perunaa, hernettä, härkäpapua ja luomueläinten rehuiksi käytettäviä seosviljoja.
Vientiin menevästä viljasta suuri osa lähtee jalosteina: esimerkiksi hiutaleina, jauhoina ja leipinä.
Mutta siinä sivussa tätä tuottamatonta puuhastelua tuetaan hehtaaria kohden noin 700€/vuosi.
Hedelmien ja vihannesten myynnistä annettiin luku 40 miljoonaa, mutta ei eritelty, paljonko siitä oli tuontitavaraa. Melkoinen osa, luulisin, ihan markettien luomutiskeillä tekemien havaintojeni pohjalta.
Viime vuonna vihanneksia viljeltiin luomuna avomaalla 154 tilalla 205
hehtaarin alalla. Luomuvihanneksia tuotettiin yhteensä 3,4 miljoonaa
kiloa. Yrityksistä joka kymmenes ja alasta kaksi prosenttia oli luomussa.
Luomuvihanneksista paras sato saatiin luomuporkkanasta, lähes kaksi
miljoonaa kiloa.
[...]
Ensimmäistä kertaa tarkasteluun saatiin mukaan
myös kasvihuonevihannekset, joista merkittävin on
tomaatti. Luomutomaattia viljeltiin 23 yrityksessä
3,9 hehtaarin alalla. Luomutomaattia tuotettiin runsaan
miljoonan kilon verran, joka on kolme prosenttia
koko tomaattituotannosta.
"Eftersom en betydande del av ekoprodukterna importeras, finns det plats för en större inhemsk produktion."
– Kaksi kolmasosaa tuonnista kilpailee kotimaisten tuotteiden kautta. Vähittäiskaupassa edetään ilahduttavaan suuntaan; kotimaisuus lisääntyy parin prosenttiyksikön vuosivauhtia. Kauppasuhde elintarvikkeiden tuonnissa ja viennissä kuroutuu tätäkin kautta. Kun vielä teemme monipuolisia elintarvikkeiden vientiponnisteluja, kauppasuhde voi muuttua hyvinkin edulliseksi Suomelle, Heikki Juutinen sanoo ja huomauttaa, että elintarvikealalla ei puhuta ruuan omavaraisuudesta vaan tuontiriippuvaisuudesta.
Vientiohjelma nojaa vahvasti siihen, että suomalainen osaaminen ruokatuotannossa ja teknologiassa on korkealla tasolla. Terveyttä edistävät funktionaaliset tuotteet, allergiavapaat elintarvikkeet, marjat, riista, kauratuotteet, luomu sekä pienten lasten ja iäkkäiden henkilöiden erikoistuotteet ovat vahvuuksia, joita kannattaa kaupata niin japanilaisille, korealaisille kuin saksalaisillekin.
Matti, joka asian tietää, kertoi jo edellä:QuoteMutta siinä sivussa tätä tuottamatonta puuhastelua tuetaan hehtaaria kohden noin 700€/vuosi.
Kun tämä ei näin ollen takuulla ole Suomelle kannattavaa toimintaa, millä ihmeen perusteella me viljelemme jollekin muulle maalle (Saksalle?) veronmaksajien rahoilla luomuviljaa?
***
Nyt, iltapäivälehdet! Tässä teillä on Juttu!
Ja mikäänhän näistä ei ole meidän väitteemme. Ja matematiikka on maailmalle aivan yhteistä.
– Näemme suomalaisen luomuleivän kasvun tulevan nimenomaan viennistä, Meltovaara sanoo.
Suomen luomukaurasta jo 80 prosenttia menee jauhettuna vientiin, myös rukiista ja vehnästä suunnilleen 60 prosenttia.
Ja kuten me tiedämme vastaavista tutkimuksista muista maista, jokaisen maan asukkaat luottavat vain ja ainoastaan oman maan luomuun ja muiden tuottamaa luomua pidetään arveluttavana, joten vaikkapa siinä, että luomusta tehdään Suomen maatalouden ulkomaankaupan myyntiveturi, on hyvin paljon sarkaa kynnettävänä.
Noiden hintatietojen perusteella suomalaisella luomulla ei ole kyllä vientinäkymiä.
Suomalainen luomuruoka hakee kasvua viennistä. Maailmalla luomumarkkinat kasvavat kovaa kyytiä.(lihav. HJ)
Finpron mukaan Suomi vie tällä hetkellä luomutuotteita vuositasolla noin 20 miljoonan euron edestä. Se on yksi prosentti koko elintarvikeviennistä.
Potentiaalia löytyy huomattavaan kasvuun.
”Luomuviennillämme on potentiaalia kasvaa huomattavasti nykyistä vientiämme suuremmaksi. Pyrimme lisäämään luomusektorin vientiä tekevien yritysten ja nykyisten vientimaiden määrää”, kertoo Food from Finlandin ohjelmajohtaja Esa Wrang Finprosta.
Euroopan luomumarkkinat kasvavat kymmenen prosentin vuosivauhtia. Myös Aasiassa ja Lähi-idässä luomun kysyntä nousee.
Onko luomuvienti oikeasti vähän kasvanut (ks. edellä) vai onko kyse vain eri arvioijasta, vaikea sanoa.
Suomalaisten elintarvikkeiden puhtauden todistamiseksi uhrattiin 15 vuotta sitten suuria summia. Väitteelle löydettiin jonkin verran pohjaakin. Paikkansapitävyydestä huolimatta väittämä Suomen kaltaisen kaukomaan puhtaudesta, vaikkapa saksalaisille, tulkitaan helposti väitteeksi omassa tutussa ympäristössä tuotetun ruuan epäpuhtaudesta.
– Tulee uskottavuusongelma, joka kääntyykin negatiiviseksi myyntiväittämäksi.
Suomalaisten valtteja vientimarkkinoilla ovat Wrangin mukaan elintarviketuotantomme puhtaus ja turvallisuus.
”Harva maa maailmassa pystyy esimerkiksi siipikarjatuotteissaan lupamaan, että tuote on vapaa eläintaudeista, salmonellasta ja GMO:sta, ja vielä osoittamaan tuoteketjunsa jäljitettävyyden ja hygienian korkean tason.”
Luomu Suomessa -tilastokooste on päivitetty vuoden 2014 tiedoilla. Koosteeseen on lisätty uutena asiana tietoja Suomen luomuviennistä.
Päivittäistavarakauppojen luomuvalikoimat kasvavat.Isoimpien kauppojen valikoimissa on laajimmillaan noin 3 000 luomutuotetta. Niistä noin 60 % on kotimaisia.
Luomuviennin tärkein artikkeli on luomukauratuotteet kuten -hiutaleet ja -välipalat. Suomessa valmistetuista luomukauratuotteista noin 80-90 % menee vientiin.
Suomesta vietiin luomutuotteita vuonna 2014 arviolta 10-20 miljoonalla eurolla.
Luomutuotteiden vienti Venäjälle on toistaiseksi ollut vähäistä, mutta maan kasvavat luomumarkkinat kiinnostavat suomalaisyrityksiä.
Asiantuntijat arvioivat, että luomuviljasta yli 70 % meni vientiin jalostettuina tuotteina kuten hiutaleina ja leipänä.
Tanska vie luomua 110 miljoonalla eurolla (2010) lähinnä naapurimaihin Saksaan, Ruotsiin ja Hollantiin. Vientiin satsataan tosissaan, minkä Roskilden lehdistökutsukin osoittaa. Vientiin satsataan tosissaan, minkä Roskilden lehdistökutsukin osoittaa. Vuonna 2010 Organic Denmark käytti luomutuotteiden viennin edistämiseen 4,4 miljoonaa euroa ja Tanskan hallitus panostaa luomualan kehittämiseen vuositasolla 22 miljoonaa euroa.*)
Vertailun vuoksi, tänä vuonna Suomen maa- ja metsätalousministeriö on budjetoinut noin 1,6 miljoonaa euroa luomun ja lähiruuan kehittämiseen. Niinpä Suomen luomuvienti on alle 10 miljoonaa euroa vuodessa.
Hänen mukaansa ministeriö etsii keinoja, joiden avulla ruoan vientiä voidaan lisätä. Hän muistuttaa, että Tanskan ruokaviennin arvo on 20 miljardia euron, Suomen vain 3 miljardia.
– Miksi me emme pystyisi samaan?
Hän [Elbæk] ajaa myös sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan tukeutuvaa taloutta ja sataprosenttisesti ekologista maataloustuotantoa.
"Meidän on laskettava materiaalista elintasomme ja nostettava elämänlaatuamme. Se tietenkin haastaa koko perinteisen taloudellisen ajattelun, mutta se on vain hyväksyttävä."
The embargo has deprived the Russian market of a significant portion of imported eco-products. "No less than 95 percent of organic foods was previously sourced from imports," says Denis Prasolov, CEO of Organic Corporation. Eco-fruits and vegetables, dairy products, nuts and dried goods were sourced in Germany, Italy, Switzerland, France, USA and Canada. The remaining five percent came from around 100 certified Russian producers.
Myös viennissä avautuisi uusia mahdollisuuksia.
Luomutuotteiden avulla voitaisiin pyrkiä maailman kalleimmille ruokamarkkinoille, jotka löytyvät menestyvien länsimaiden ja vauraiden Aasian talouksien luomuasiakkaista, raportti toteaa.
Raportissa huomautetaan, että maksavat asiakkaat vaativat tuotteilta selkeätä luomustandardia. Mitään "melkein luomua" ei maailmalla haluta.
Luomumaatalouteen siirtyminen vähentää raportin mukaan myös päästöjä ympäristöön sekä terveysriskejä.
Luomutalous tuo uutta kasvua -selvityksen ovat allekirjoittaneet Ilkka Herlin, Antti Kaasalainen, Fredrik von Limburg Stirum, Jaakko Nuutila, Osmo Rauhala, Pirjo Siiskonen ja Markku Wilenius. Raportin on työryhmän ohella koonnut ajatushautomo Demos Helsinki.
Hallituksen tahtotilana on saada kotimaisen ruuantuotannon kannattavuus nousuun ja parantaa kauppatasetta 500 miljoonalla eurolla.
Osana kärkihanketta laaditaan laajassa sidosryhmäyhteistyössä ruokapoliittinen selonteko, joka on määrä antaa eduskunnalle vuoden 2016 aikana. Selonteon puitteissa tullaan linjaamaan, mitkä ovat ne painopisteet, joihin jatkossa nojataan kilpailukyvyn ja kauppataseen parantamiseksi, ja toisaalta minkälaista tuotantoa tarvitaan riittävän huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. Myös tuotannon vastuullisuutta, kuluttajalähtöisyyttä sekä ravitsemuksen terveellisyyttä arvioidaan.(lihav. HJ)
Pöytäniemi toteaa, että luomuvilja-alastamme liian pieni osa on kauraa. Lisäksi liian suuri osa luomukaurasta myydään tavanomaisena tai katoaa muulla tavoin luomumarkkinoilta.
Annika Hiltusen mukaan liha, kala, vilja, marjat, sienet, juomat, makeiset, maitotuotteet, luomu ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat esimerkkejä tuotteista, joita Suomi voisi viedä Kiinan markkinoille.
Organic Food Finlandin toiminnan puitteissa on saatu aikaan vuositasolla yli 6M€ luomuvienti (2014) – lähes puolet suomalaisesta luomuviennistä. Pääosa viennistä kohdistuu Pohjoismaihin ja muualle Länsi-Eurooppaan, mutta Kauko-idän osuus on merkittävä ja meneepä jotakin Pohjois-Amerikkaankin. Tuotteita viedään sekä teollisuuteen että päivittäistavarakauppaan, asiakkaina teollisuus, tukkuportaan toimijat ja päivittäistavarakaupan ketjut. Kaiken kaikkiaan Suomesta viedään luomutuotteita arviolta 10-14 miljoonan euron arvosta ja pääosa viennistä muodostuu viljaketjussa.
Nyt sitten taitaa Erkki Pöytäniemen unelma mennä taas vähintään vuoden kauemmas, kun Putin ilmoitti jatkavansa vastapakotteita ruoan osalta vielä sen ajan.
Sinänsä Pöytäniemi on periaatteessa ollut jossain määrin oikeilla jäljillä: tätä ennen Venäjän luomukulutuksesta 95% oli tuontia.
Elintarvikemarkkinoiden tuontiaste on vuosina 2003 -2012 noussut 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa. Vuonna 2012 Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli 72 prosenttia.
Ruotsissa ja Tanskassa sekä tuonnin osuus tuotannosta että myydyistä elintarvikkeista on Suomea suurempi. Kauppaan tuotavan ruoan osuus on suurin Ruotsissa.(lihav. HJ)
Tästä ei ole helposti saatavilla tietoa. Jotakin voi päätellä tästä Pöytäniemen Saksaa käsittelevästä kohdasta (s. 70):
”Saksa on Euroopan suurin luomumarkkina, mutta myös Euroopan suurin luomutuottaja tuotetulla volyymilla mitattuna (ei hehtaareissa). Siitä huolimatta Saksa lienee myös Euroopan suurin luomun tuoja ja luomun alituotanto koskee sekä sellaisia peruselintarvikkeita, joita Saksassa tuotetaan (maito, liha, kanamunat, viljat, peruna, juurekset ym.) että kausituotteita ja tietenkin tuotteita, joita Saksan ilmastossa ei voikaan tuottaa. [...]"
Hän totesi, että myös luomun tuotantoala Saksassa lisääntyi vuonna 2015, mutta vain kolme prosenttia. Luomun kulutuksen reippaan kasvun takia yhä suurempi osa kysynnästä joudutaankin Saksassa kattamaan tuonnilla.
Tilanne on sama useissa Euroopan maissa, minkä takia luomutuotannon lisääminen olisi tarpeen, jotta suurempi osa kasvavasta kysynnästä saataisiin tyydytettyä kotimaisella luomutuotannolla.
Maailman luomupeltoalasta mantereella on vain 7 %, joten se on myös maailman suurimpia luomun tuojia.
Maanosan kuluttamasta luomusta suuri osa tuotetaan Euroopassa, ja myös vientiä on paljon.
Quote"Luomun kulutus EU:ssa on nelinkertaistunut 10 vuodessa noin 20 miljardiin euroon vuosittain. Samaan aikaan alkutuotanto on vain kaksinkertaistunut, mikä on tarkoittanut tuontiluomun osuuden kasvua."
(so. nyt puolet tuontia EU:n ulkopuolelta!)
Kyllähän se tiedetään; luomun kulutus Euroopassa kasvaa vauhdilla eikä luomu ole enää aikoihin ollut mitään pikkupiperrystä. Mutta kai suomalainen sitten tosiaan uskoo vasta kun näkee. Ja BioFachissa sen näki: luomutuotteita tehdään maailmalla joka makuun ja ruokavalioon.(lihav. HJ)
Useimmilla Euroopan mailla oli BioFachissa omat maaosastot, niin myös Suomella. Niin ikään Pohjois-Amerikka ja monet Etelä-Amerikan maat oli edustettuina maittain, samoin monet Aasian maat kuten Intia, Kiina ja Japani. Eksoottisin oli ehkä kuitenkin kaukasuslaisen Tshetshenian maaosasto.
Tämä aineisto on tuotettu maa- ja metsätalousministeriön tuella.
Helsingin viimeviikkoisilla Gastro-messuilla luomu oli laajasti esillä alan kattojärjestön Pro Luomu ry:n osastolla. Siellä esiin nousivat vientimahdollisuudet. Suomalaisesta luomuviljasta yli 70 prosenttia menee jo Keski-Eurooppaan lähinnä leiviksi ja hiutaleiksi jalostettuna.(lihav. HJ)
Lisämahdollisuuksia [viennille] voisivat antaa mustikan ja puolukan kaltaiset keruutuotteet. Suomessa on maailman laajimmat sertifioidut luomukeruualueet.
• Luomuviennin tärkein tuote on kaura erilaisiksi tuotteiksi jalostettuna (esimerkiksi luomuhiutaleet ja –jauhot). Suomessa valmistetuista luomukauratuotteista valtaosa menee vientiin. Viennin kasvua rajoittaa lähinnä pula raaka-aineesta.(lihav. HJ)
Venäjän näkemyksen mukaan suomalaisrehuja on väärennetty ja ne sisältävät geenimuunneltuja aineksia.
Tyypillinen luomutuote on siten (vanhaa väänneltyä termiä käyttääkseni) "riistomaatavaraa". Jonka maailman köyhät pelloillansa (ainakin alunperin) tuottavat halvalla maailman rikkaille.
Miten heillä on "otsaa" väittää näin? Kun luomupinta-alaa on pilvin pimein ja kotimainen luomumyynti sitä mitä on, ei kyllä kaiken järjen mukaan ole eikä ole ollut mitään estettä lisätä luomukauran tuotantoa. Silti sen tuotanto on luomusatotilaston (http://stat.luke.fi/luomusatotilasto) mukaan pysynyt suhteellisen samoissa (n. 40 miljoonaa kiloa plus miinus jotain) jo kymmenen vuoden ajan. Eikä ole uskottavaa, että tällainen raaka-ainepula olisi yllättänyt vasta v. 2015.
PS. Tämä tietysti sen kysymyksen "ohi", onko ko. vienti lainkaan järkevää (ks. siitä edellä).
Luomun tarjonta puolestaan ei kaikilta osin vastaa kysyntää. Esimerkiksi luomu-kauraa tuodaan kotimaisiin elintarvikemyllyihin vuosittain ulkomailta, kotimainen kun loppuu kesken.
Suomalaiselle luomulle on kysyntää myös maailmanmarkkinoilla. Erityisesti kiinnostaa kaura.
– Viennin määrää rajoittaa tällä hetkellä se, että tuotanto ei riitä. Sitä olisi kyllä mahdollista lisätä, Kottila sanoo.
Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Miska Kuusela pahoittelee, että luomuleipä ei ole tehnyt kauppaansa. ”Kaikki sitä tekivät, hintakaan ei ollut paha, mutta kuluttajat eivät ostaneet”, Kuusela kertoo.
Lupaavinta onkin luomuviljojen vienti. Luomukaura on haluttua. Kauratuotteista suurin osa viedään ulkomaille.
[...]
Luomurukiin käyttö ja viljely vähenee Suomessakin. Ruista ei oikein osata käyttää Pohjois-Euroopan ulkopuolella. Myös luomuvehnän kauppa supistuu.
”Luomukaura sen sijaan on globaali tuote”, Kuusela toteaa.
Viljelijän paperisotaa vähennetään siirtämällä vastuuta byrokratiasta ostavalle yritykselle. Jos vilja ei yllä myllylaatuun, se otetaan vastaan rehuna.
”Ostajia olisi kaikelle, mutta suomalaisen hintatason on laskettava, jos haluamme alalle sen tavoittelemaa kasvua.”
"Tällä hetkellä luomukaura on kovassa nosteessa. Kotimainen teollisuus käyttää kaiken saamansa tavaran, mutta lisää tarvittaisiin. Luomukauran kysyntä ulkomailla on niin kovaa, ettei siihen tällä hetkellä pystytä vastaamaan. Nyt kaivataan lisää laadukasta, elintarviketeollisuuteen kelpaavaa luomukauraa” VYR:n luomuviljatyöryhmän puheenjohtaja Kari Meltovaara veti yhteen työryhmän kuulumiset.
Luomukauraa tuotiin vuonna 2012 noin 5,2 miljoonaa kiloa ja vuonna 2013 noin 3,3 miljoonaa kiloa. Tuontitarvetta nostaa luomukauratuotteiden voimakkaasti kasvanut kysyntä vientimarkkinoilla.
Saatavuus- ja laatuongelmien takia luomuviljaa tuotiin satovuonna 2012/13 yhteensä 12 miljoonaa kiloa, mikä oli lähes kymmenen miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisvuonna. Eniten tuotiin luomuruista (5,6 milj. kg) ja lähes yhtä paljon luomukauraa (5,2 milj. kg).
Yrityksille teetetty luomuviljakysely paljastaa, miten huima luomukauran kehitys teollisuuden raaka-aineena on viime vuosina ollut. Vuonna 2012 luomukauraa käytettiin 11,5 milj. kg, joten kasvua vuoteen 2015 loppuun mennessä on kertynyt 57 prosenttia. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n luomuviljatyöryhmä uskoo, että kehityssuunta pysyy edelleen nousujohteisena.
(Ennakkotietoa vuoden 2016 luomukaura-alasta tuskin on missään olemassakaan?)
Viljelyalat tarkentuvat 30.6.2016, jolloin saatavilla on myös alueittaisia tietoja.
Tilastoinnissa olisi vielä paljon kohentamisen varaa.
Luomukauran laadusta löytyy (viimeiset?) tiedot vuodelta 2013 sivuilla 9-14 tässä:
https://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/julkaisut/julkaisusarjat/kasvit/luomuviljan_laatu_2013_fi_sv_uk.pdf
Taisi asia selvitä. Luomukauran laatu on niin heikko, että vain noin neljäsosa sopii elintarvikekauraksi. Lopusta suurin osa menee rehuksi.
Sivulta 9:
"Suomessa kaura on luomuviljelyssä pinta-alaltaan merkittävin viljakasvi. Luomuviljan
laatuseurannassa käytettiin kauralla kahta eri käyttötarkoituksen mukaista laatuluok-
kaa. Vuonna 2013 luomukaurasta 27 prosenttia saavutti vähintään 58 kilon hehtolit-
rapainon, jota käytettiin elintarvikekauran laadun tavoitteena. Näytteistä 84 prosent-
tia saavutti rehulla käytetyn hehtolitrapainon vähimmäistavoitteen (52 kiloa)."
Lukekaa koko juttu
Muuta:
Eviran laatutilastot
https://www.evira.fi/kasvit/viljely-ja-tuotanto/viljan-laatu/tilastot-viljasadon-laadusta/viljasadon_laatu_2015/
| 2006 18,4 1 820 33,5 3,3 2007 19,2 2 140 41,0 3,4 2008 21,2 1 970 41,8 3,4 2009 20,2 1 940 39,0 3,5 2010 ei tilastoitu satolukuja 2011 18,4 2 080 38,2 3,7 2012 19,4 1 990 38,6 3,5 2013 22,1 2 090 46,1 3,8 2014 21,0 1 930 40,5 3,9 2015 20,8 2 180 45,4 4,6 |
Tuon Pro Luomun uutisen kuvassa olevan laivan kannella on n. 16*16*5 konttia, eli 1280. Niinpä tuolla laivalla kuljettaisi Suomen noin kahden - neljän vuoden luomuviennin kerralla.
Suuri käytännön ongelma on myös vientiasiakirjojen laatiminen. Sama paperityö tarvitaan, vietiinpä kontillinen (25 tonnia) tai laivalasti (2500 tonnia). Pienelle erälle yksikkökustannus on korkea.
Luomuleipää vietiin Suomesta vuonna 2013 noin miljoona kiloa. Viennin kasvu on ollut voimakasta ja vuonna 2014/2015 vienti on arviolta 2-3 miljoonaa kiloa vuodessa.
Kun kasvavaan terveystietoisuuteen kytkeytyy luomu- ja lähiruuan arvonousu sekä halu vähentää lihansyöntiä niin eettisistä kuin ekologisistakin syistä, on kauralla viennin lisäksi melkoinen kasvupotentiaali myös kotimaisessa kulutuksessa.
Maatalouden elinvoima ei palaudu ilman isoa uudistusta, jossa laadusta ja kestävästä tuottamisesta tehdään nykyistä kannattavampaa. Kauran osalta tilanne on johtanut siihen, että kauraa viljellään paljon rehuksi, koska tiukempia kriteerejä edellyttävän elintarvikekauran tuotto jää liian pieneksi. Luomu-kauraa taas ei ole riittävästi saatavilla, vaan sitä joudutaan tuomaan ulkomailta.
Luomuviljasato oli vuonna 2014 noin 103 miljoonaa kiloa
Aamuisessa SuomiAreena-keskustelussa Vartiainen otti esimerkiksi suositun suomalaisen uutustuotteen nyhtökauran, jota hehkutetaan Suomen mahdollisena vientihittinä.
– Kun ajatellaan näitä puhti- ja nyhtökauroja, niin niitä pitäisi myös markkinoida. Luomussa on valtava potentiaali, jota ei ole käytetty. Minua huolettaa se, että kaikki vaan nyt puhuvat nyhtökaurasta. Meillä pitäisi olla 80 sellaista tuotetta. Samalla kun me vaan puhumme nyhtökaurasta, ruotsalaiset ovat myyneet valtavasti Kallen kaviaaria Yhdysvaltoihin, Vartiainen lataa.
Monessa maassa asunut Vartiainen painottaa, että kaikissa maissa ajatellaan, että oma ruoka on puhtaampaa ja parempaa kuin muualla.
– Sen takia kukaan ei osta mitään [sillä perusteella], että tuote on suomalainen, vaan asiat pitää kertoa ja osata markkinoida isosti, Vartiainen painottaa.
Nu exporteras livsmedel till ett värde av drygt 30 miljoner kronor, vilket motsvarar cirka 15-20 procent av produktionen.
Kun luomuun työnnettiin miljoonia, oli eräs visio siitä, että luomulle olisi rajattomat markkinat ulkomailla.
Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila on tyytyväinen markkinoiden kehitykseen. Vielä vuosi sitten luomun myynti oli vain reilun prosentin nousussa.
Kottilan mielestä ilahduttavaa on myös se, että luomu-uutuudet eivät enää ole markkinoilla jo olevien luomuttomien tuotteiden kopiota, vaan aitoina uutuuksina ne kiinnostavat myös laajaa kuluttajakuntaa.
Luomun kysynnän kasvua siivittävät tämän hetken suuret kulutustrendit kuten hyvinvointi, aitous, puhtaus ja kotimaisuus.
Luomutuotteiden top 10
[...]
Kovimpia kasvajia ovat:
1. Kahvi (54 %)
Eniten kasvoi luomuhedelmien ja -vihannesten myynti.
Hänen [Marja-Riitta Kottila] mukaansa eniten luomutuontia kasvattavat vihannekset ja hedelmät, esimerkiksi luomubanaani.
PS. Tämä tieto tästä artikkelista "EKOLOGISK EXPORT. Ger nya möjligheter
men ställer också nya krav" (http://ekolantbruk.se/pdf/15342.pdf) (pdf) on jo vanha (2005), mutta se oli ainoa jonka nopeasti löysin:QuoteNu exporteras livsmedel till ett värde av drygt 30 miljoner kronor, vilket motsvarar cirka 15-20 procent av produktionen.
Nykykurssilla siis vähän yli 3 miljoonaa euroa. Eli vähemmän kuin Suomen surkea noin 10 miljoonan vienti. Pöytäniemen tiedon mukaan vielä vuonna 2009 Suomen luomuvienti oli noin 14 miljoonaa euroa, josta se sittemmin laski. Luultavasti vienti siis myös vuonna 2005 oli Ruotsia suurempaa.
Eipä siis ole ihmeteltävää, että luomuväki asiaa mainostaessaan aina yrittää saada katseemme suunnatuksi Tanskaan.
Tanska tunnetaan Euroopassa elintarvikeviennistään, eikä luomu tee tässä poikkeusta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana luomun vienti on moninkertaistunut, ja tänä vuonna sen arvioidaan yltävän noin 2 miljardiin Tanskan kruunuun.
Luomuviennistä lähes puolet menee Saksaan, ja muita tärkeitä vientimaita ovat Ruotsi, Ranska ja Hollanti. Suomeen tanskalaisten luomuviennistä suuntaa 3 %.
Ruotsissa kysyntä ylittää tarjonnan
Ruotsissa luomun suosion raju kasvu on saanut aikaan sen, että kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää. Ruotsalaisille myytävästä luomusta 60 % on tuontia.
(lihav. alkuperäinen)
Hei,
pahoittelen, että viestisi on hautautunut ja unohtunut.
Kieltämättä asia kuulostaa ristiriitaiselta kun sen noin katsoo.
VYRIn luomuviljatyöryhmässä laaditaan kahdesti vuodessa arvio luomuviljan kysynnästä ja tarjonnasta. Arvio perustuu eri lähteisiin
1. Luken tilastoon
2. TNS Gallupin toteuttamaan kyselyyn luomuviljan teollisille käyttäjille. Tähän sisältyy hiutaleiden vienti mikä on noin 80-90 % luomukaurahiutaleiden valmistuksesta. Jatkossa viennin osuus on vielä suurempi, koska kaksi kauppamyllyä lisää parhaillaan kapasiteettiaan.
3. Toivomme, että saamme viljan viejiltä myös vientilukuja, koska ne eivät ilmene tullitilastosta (luomutuotteille ei ole omaa tullitariffia kansainvälisessä kaupassa).
4. Maatilakäyttö rehuksi joudutaan arvioimaan, viime kokouksessa maaliskuussa oli tosin käytettävissä tuoreet Luken selvittämät luvut, VYR rahoitti selvityksen.
5. Myös luomuviljan tuonti arvioidaan /kysytään toimijoilta, koska sitä ei tullitilasto erittele
6. Työryhmässä keskustelun perusteella pyrimme tarkentamaan arviota
Muistutamme joka kokouksessa, että tuotettu viljasato ei kokonaisuudessaan ole elintarvikelaatua. Näin ollen riittävyys elintarviketeollisuuden tarpeisiin ei selviä satotilastoista. Tänä vuonna osa kaurasadosta ei kelpaa edes rehuksi hometoksiinien vuoksi.
HUOM. jos jossain kohtaa on alle 3 toimijaa, ei näiden tietoja välttämättä voida käyttää yrityssalaisuuksien paljastumatta. Kilpailuviranomaiset kieltävät yrityksiltä keskinäisen myös markkinaosuuksista, hinnoista ja myyntimääristä keskustelun.
Korostan siis, että luomuviljalle emme voi tietojen epävarmuuden vuoksi laatia tasetta vaan ARVION. Valitettavasti.
En ole juuri vastikään (teollisuuden) viennistä keskustellut, mutta olen siinä käsityksessä, että luomukauraa tarvittaisiin lisää. Erityisesti pulaa on gluteenittomasta luomukaurasta. Siitä Helsingin Myllyllä on sopimuksia viljelijöiden kanssa. Kauraklusterin yrityksiä oli Finpron matkalla Etelä-Afrikassa syyskuussa vientimahdollisuuksia selvittämässä. Siellä gluteenittomuus on tällä hetkellä suurempi trendi kuin luomu. Joka tapauksessa luomulle on suurempi imu Suomen ulkopuolella, vaikka se nyt täällä pienessä maassamme kasvaakin.
En nyt pysty löytämään tarkempia vastauksia ristiriitaan viestinnässä, etenkään kun tuoreemmat Gallupin tiedot jo odottavat kokoustamme marras-joulukuussa. Vien kysymyksesi työryhmälle ja palaan asiaan kokouksen jälkeen.
Veikkaan kuitenkin, että luomuviljan teollinen käyttö on noussut, mm. koska eräs leipomo myy luomuna kaura- ja ruisleipää Lidlin kautta myös Saksaan. Suomessahan luomuleipä ei vaan menesty markkinoilla.
Seuraava satotilasto julkaistaan Lukessa 25.11.
Ystävällisin terveisin
Päivi Tähtinen
Tänä vuonna osa kaurasadosta ei kelpaa edes rehuksi hometoksiinien vuoksi.
[...] suomalaiset tuotteet sopivat hyvin italialaisten tämänhetkisiin mielenkiinnon kohteisiin.(lihav. HJ)
– Täällä kaikki tahtovat nyt voida hyvin ja syödä luomua, sanoo Aapola.
Pienempiä hyviä uutisia elintarvikeviennissä on lukuisia: luomukaura, pienpanimoiden juomat, marjat ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet.
Yli puolet viljasadosta oli kauraa, 47 miljoonaa kiloa. Kauran tuotanto nousi 3 %.
Kaurasato, 1 030 milj. kg, kasvoi 5 % - kasvua 50 miljoonaa kiloa
Luomukaurasta kelpo sato
Luomukauran ja -rukiin käyttölaatu vastasi pääosin tavanomaisesti tuotetun kauran ja rukiin laatua. Luomukaurasadosta 94 prosenttia oli hehtopainoltaan yli 52 kiloa ja 36 prosenttia yli 58 kiloa.
Vuonna 2013 luomukaurasta 27 prosenttia saavutti vähintään 58 kilon hehtolitrapainon, jota käytettiin elintarvikekauran laadun tavoitteena.
Näistä määrältään merkittävää luomutuotantoa on kuitenkin kauralla, sillä suomalaiset luomukaurahiutaleet ja -jauhot ovat löytäneet tiensä maailman ruokapöytiin.(lihav. HJ)
Vilja-alan yhteistyöryhmän mukaan vuonna 2014 jopa 80 % luomukauratuotteista meni vientiin eri puolille maailmaa.
Siiskosen mukaan yksi suurista ongelmista on se, että Suomessa on niin paljon tuontiruokaa.
– Se on kansantaloudellisesti erittäin kyseenalaista, että me tuomme koko ajan lannotteita, torjunta-aineita ja väkirehuja ja näillä tuotamme suomalaisille muka kotimaista ruokaa.
Presidentin mukaan talouden syöksy on katkennut ja suurimmat sankarit löytyvät Venäjän pelloilta. Maatalousvienti ylitti aseviennin arvon jo viime vuonna ja jatkaa Putinin mukaan kasvuaan.
”Ei siitä niin kauan ole kun emme olisi tällaista osanneet kuvitellakaan”, Putin huomautti ja päätti poiketa tilaisuuden suosionosoitusnuoteista: ”Eiköhän onnitella tästä maataloussektorin työntekijöitä!”
Yleisö havahtui taputtamaan maataloustyöntekijöille.
Yleensä hylkäyksen syynä ovat torjunta-ainejäämät. Tullilaboratoriosta ei osata kertoa tarkkaan, kuinka suuri osa Suomeen tuotavista luomutuote-eristä testataan.
Suomessa ei-eläinperäisten tuontielintarvikkeiden valvonta on Tullin vastuulla. Tullilaboratorio testaa vuosittain 200–300 tuontiluomunäytettä, joista 5–10 prosenttia ei täytä luomun kriteerejä, kertoo jaostopäällikkö Suvi Ojanperä.
Torjunta-aineiden lisäksi luomutuotannossa on kielletty esimerkiksi useimmat synteettiset lannoitteet. Tullin testit eivät kuitenkaan kerro, onko kasvi kasvanut luomulannan vai synteettisesti tuotetun lannoitteen voimalla.
Hänen mukaansa epäselvyys johtuu siitä, että Tulli ei saa tietoa kaikista EU-alueen sisäkauppaan kuuluvista tavaraeristä.
Tulli tai elintarviketurvallisuusvirasto Evira eivät myöskään ylläpidä tilastoja suurimmista luomun tuontimaista.
Särkkä-Tirkkonen on tehnyt osana vielä julkaisematonta tutkimustaan kyselyn, johon vastasi 71 suomalaista, saksalaista, italialaista ja liettualaista luomuruoan hankintaketjun toimijaa. Noin puolet heistä sanoi törmänneensä ruokaväärennöksiin. Vastaajat pitivät ruokapetoksia mahdollisina kaikissa tuotantoketjun vaiheissa.
Etelä-Savo on vuonna 2030 ruokamatkailun keskittymä ja lähiruoka ja luomu ovat huipputuotteita. Näitä puhtaista raaka-aineista valmistettuja tuotteita viedään kansainvälisille markkinoille.
Etelä-Savo on Suomen luomutuotannon kärjessä. Maakunnan peltopinta-alasta on 14,5 % luomua. Maakunnassa on valtakunnallinen Luomuinstituutti ja vahva luomututkimuksen keskittymä. Kaikki tämä antaa hyvän pohjan vahvistaa Etelä-Savon mainetta puhtaan ruuan maakuntana.
Matkaa strategiassa asetettuihin tavoitteisiin on vielä paljon. Vaikka luomu on maailmalla voimakkaasti kasvava trendi, on Suomen luomuelintarvikkeiden vienti toistaiseksi käsittämättömän vähän eli noin 10 miljoonaa euroa.
Mikä tässä nyt tökkii? Kaikesta uhosta huolimatta vain tämän verran lisää! Luomusadon 2016 ennakkotilastosta:(lihav. jälkeenpäin HJ)QuoteYli puolet viljasadosta oli kauraa, 47 miljoonaa kiloa. Kauran tuotanto nousi 3 %.
Jos tuosta vielä osa *) on hometoksiinien pilaamaa, eipä taida luomukaura tänä vuonna olla kovin suuri "hyvä uutinen" vientipuolella. Kun ei lopuistakaan kaikki kelpaa vientiin (mutta onneksi sentään eläimille).
Luomunaudanlihan tarjontatilanne, miksi nykyisiä tiloja luopuu luomusta?
• Ulla-Maija Leskinen alusti luomunaudanlihan
tarjontatilanteesta, muutamien esimerkkitilojen pohjalta.
• Luomulihantuotannon kannattavuus on esimerkkitiloilla
laskenut ja muut vaihtoehdot ovat tiloille kannattavampia.
• Syinä mm.
• Lihan hinta
• Tukien muuttuminen epäsuotuisimmiksi
• Ongelmat luomukauran saatavuudessa
8.1.2014
Suomalainen luomuviljasektori on vahvasti vientivetoista.
Viennissä tärkein luomuvilja on kaura. Leipomo Rostenin toimitusjohtaja ja Pekan Leivän hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara kertoo, että teollisuuden käyttämästä elintarvikekelpoisesta luomukaurasta noin 80 prosenttia viedään ulkomaille jalostettuina tuotteina.(lihav. HJ)
– Luomurukiista yli 60 prosenttia ja luomuvehnästä lähes puolet päätyy vientituotteiksi. Vientiarviot perustuvat viljayritysten omiin näkemyksiin, sillä luomuviljan tai -viljatuotteiden vientiä ei tilastoissa eritellä tavanomaisen viljan viennistä, tarkentaa myös VYR:n luomuviljatyöryhmän puheenjohtajana toimiva Meltovaara.
Suomalaisten luomuviljatuotteiden tärkein vientimaa lienee Saksa, johon viedään paljon etenkin luomuleipää. Luomuviljatuotteita viedään useisiin muihinkin Euroopan maihin ja Venäjälle sekä Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan, Australiaan ja Aasiaan.
Juha Sipilän (kesk) hallituksen tavoitteena on parantaa elintarvikkeiden kauppatasetta 500 miljoonalla eurolla. ”Kun tämä oikaisutavoite asetettiin, Venäjän varaan ei voinut enää talous- ja vastapakotteiden vuoksi laskea.”
EU:n Venäjälle asettamien pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden jälleen Suomen elintarvikevienti Venäjälle romahti. Kun Venäjän osuus elintarvikeviennistä oli ennen pakotteita 30 prosenttia, on se enää 7 prosenttia. Entisestä viennin noin 400 miljoonan arvosta on jäljellä 100 miljoonaa euroa.
”Elintarvikevienti muille markkinoille on kuitenkin kohentunut noin sadalla miljoonalla eurolla”, sanoo Berliinissä perjantaina ja lauantaina vieraileva maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) Suomen messuosastolla.
ELINTARVIKEALAN Food from Finland -vientiohjelman tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti kolmeen miljardiin euroon.
Saksan ruokamarkkinoilla kasvu on otettavissa etenkin luomutuotteilla ja lisäarvotuotteilla, sanoo Finpron elintarvikesektorin toimialajohtaja Esa Wrang.
”On selvää, että suomalaisten on tultava Saksan valtavalle elintarvikemarkkinalle erikoistuotteilla.”
Helmikuussa Saksan Nürnbergissä järjestetään maailman suurimmat luomumessut. Biofach-messuille lähtee kymmenkunta suomalaisyritystä. Mukana on esimerkiksi luomubroilerintuottaja Luomu Invest, joka on vastikään saanut sopimuksen hongkongilaisen kauppaketjun kanssa.
Viime kesäkuussa päättyneellä tilikaudella Luomu Investin liikevaihto oli noin 1,3 miljoonaa euroa. Se muodostui pääosin kotimaan myynnistä. Tulos oli vielä tappiolla.
Jokisen mukaan yhtiön ensimmäistä varsinaista toimintavuotta rasittivat muun muassa tuotantokatkot ja se, että volyymi oli vielä pientä.
”Nyt olemme saavuttamassa kriittisen volyymin rajan ja edellytykset kannattavalle toiminnalle ovat olemassa”, Jokinen sanoo.
Tavoitteena on Jokisen mukaan kasvattaa viennin osuutta nopeassa tahdissa yli kolmasosaan liikevaihdosta ja kolminkertaistaa tuotanto.
Hongkongilaismarkettien hyllyille yritys pääsi Jokisen mukaan kahden vuoden neuvottelutyön tuloksena. Ratkaisevaa oli se, että lintuinfluenssa riehuu nyt ympäri Euroopan siipikarjatiloja.
”Erittäin vaarallinen lintutautitilanne on laittanut lukkoon monet Euroopan maan viennissä. Se on toistaiseksi suosinut meitä”, Jokinen sanoo.
Hiuksen hieno askel Suomelle, suuri askel luomulle, valtava loikkaus L'Uomu Nokalle.
Viime kesäkuussa päättyneellä tilikaudella Luomu Investin liikevaihto oli noin 1,3 miljoonaa euroa. Se muodostui pääosin kotimaan myynnistä. Tulos oli vielä tappiolla.
Jokisen mukaan yhtiön ensimmäistä varsinaista toimintavuotta rasittivat muun muassa tuotantokatkot ja se, että volyymi oli vielä pientä.
"Luomubroilerin menestys kertoo hyvin siitä, mikä on suomalaisten elintarvikkeiden valtti”, Tiilikainen sanoo. ”Valtteja on hyvä eläintautitilanne ja antibioottivapaus, siis turvallisuus, ei suinkaan se, että tuotteet ovat suomalaisia tai arktisia.”
Nimenomaan kaura ja erityisesti luomukaura on yksi niistä tuotteista, joilla Suomi yrittää tehdä läpimurtoa Euroopassa ja myös Itä-Aasiassa. Food for Finland -hankkeen tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen nykyinen noin 1,5 miljardin euron elintarvikevienti vuoteen 2020 mennessä.
– Maailmalla on menossa eräänlainen kaurabuumi. Suomalaista luomukauraa pystyttäisiin viemään paljon enemmän kuin mitä sitä tällä hetkellä kasvaa, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) murehtii.
Finpron Esa Wrang kuitenkin vahvistaa, että luomukauran tuotanto on yksi Suomen elintarvikeviennin uhkaavista pullonkauloista, jolle pitäisi nopeasti tehdä jotain. Kasvavaan kansainväliseen kysyntään ei enää pystytä kaikilta osin vastaamaan.
Berliiniläinen Anette Richter on vakuuttunut maisteltuaan.
– Todella hyvää. Siinä ei ole mitään kemiallista sivumakua, Richter sanoo. Ylä-Hemmilä myhäilee Grüne Woche –messujen Suomen osastolla tyytyväisenä
Luomusatotilasto (ennakko 2016) sitten kertoo, että yritystä on kuitenkin ollut. Luomukauran viljelyala oli selvästi kasvanut. Korjuuala (1 000 ha):
2015: 20,8
2016: 24,3
Mutta kun samaan aikaan hehtaarisato putosi 2180 kilosta 1920 kiloon, tuloksena oli tuo vaatimaton 3% kasvu.
(Kokonaissadossakin kauran keskimääräinen hehtaarisato oli laskenut 100 kg/ha, mutta oli silti 3380 kiloa/ha v. 2016.)
7.2.2017. Luomukauran käyttö teollisuudessa on noussut jyrkästi, kertoo TNS Gallup Elintarviketiedon yrityksille teettämä kysely. Vuonna 2016 kauraa käytettiin tuoreen arvion mukaan 32,6 miljoonaa kiloa. Kasvua edeltävään vuoteen tuli 14,5 miljoonaa kiloa eli 80 prosenttia.
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n luomuviljatyöryhmässä uskotaan, että luomuviljojen käyttö kasvaa myös tulevina vuosina kauran johdattelemana. Luomukauran kysyntä on nosteessa, joten luomualaa tarvitaan lisää erityisesti kauran osalta. Luomukauralle ja siitä jalostetuille tuotteille on kysyntää myös ulkomailla.
Parhaimmaksi reseptiksi kauranviljelyn kannattavuuteen seminaarissa nähtiin suuret hehtaarisadot.
”Mitään viljaa ei kannata kylvää, jos tavoitteena on kolmen tonnin hehtaarisato”, viljakaupan tuotepäällikkö Ilkka Pekkala K-maataloudesta sanoo.
Sellaiset lohkot kannattaa kylvää esimerkiksi riistapelloiksi.
Maanviljelijä Riku Olli Mynämäeltä korjasi viime vuonna 50 hehtaarin kaura-alaltaan keskimäärin lähes 7 000 kilon hehtaarisadon.
Luomukauran kysyntä kasvaa. Pekkala sanoo, että luomutilalle kaura on paras valinta.
Arrajoki kertoo, että Fazerin täytyy tuoda luomuviljoja, koska Suomesta niitä ei saa tarpeeksi.
[so. nyt puolet tuontia EU:n ulkopuolelta!]
Tuokin jouduttiin päättelemään itse, sitä ei komissio/koordinaattori Linda Mauperon silloinkaan reilusti sanonut.
Miltä nämä luvut näyttävät noiden tosiasioiden ymmärtämisen jälkeen? Jos USA *) ja Eurooppa vastaavat yhdessä yli 90 %:sta luomun markkinoita ja oletetaan, etteivät ne isommin myy luomua toinen toisilleen, niin noin puolet tai luultavimmin reilustikin yli puolet myydyistä luomutuotteista on tavaraa, joka on alkutuotettu muualla ja tuotu sitten näille kahdelle alueelle.
Tyypillinen luomutuote on siten (vanhaa väänneltyä termiä käyttääkseni) "riistomaatavaraa". Jonka maailman köyhät pelloillansa (ainakin alunperin) tuottavat halvalla maailman rikkaille.
*) ml. ehkä Kanada
Luomun kysyntä globaalisti lisääntyy vauhdilla. Vuonna 2015 luomun maailmanmarkkinat kasvoivat 10 prosenttia ja nousivat 81,6 miljardiin US dollariin. Luomua eniten kuluttavissa maissa kysyntä ylittää reippaasti kotimaisen luomutuotannon.
Luomun kulutus maailmalla on hyvin keskittynyttä. Vuonna 2015 Pohjois-Amerikan luomumyynti kattoi jo yli puolet maailmanmarkkinoista ja oli yhteensä 43,3 miljardia dollaria. Eurooppalaiset ostivat luomua yhteensä 31,1 miljardin dollarin arvosta (29,8 mrd €). Muista maanosista luomua kulutetaan eniten Aasiassa, jonka suurin markkina-alue luomussakin on Kiina.
Tuotannon kasvusta huolimatta luomun tuonti on merkittävää joka maassa: Saksassa luomun kysyntä on niin suurta, että jopa peruselintarvikkeita kuten luomumaitoa tuodaan. Korkein kotimaisuusaste luomukulutuksella on Ranskassa: ¾ luomuun käytetyistä euroista ostetaan ranskalaisia luomutuotteita.
Muista maanosista luomua kulutetaan eniten Aasiassa, jonka suurin markkina-alue luomussakin on Kiina.
Hank Campbell kysyy, miksi - Amerikassa - luomuviljelyn kasvu on tyssännyt, miksi se menee nollaviivaa:
Why Has Organic Farming Flatlined? (http://www.science20.com/science_20/why_has_organic_farming_flatlined-177287)
Vaikka siis markkinat ja myynti tavallaan kukoistavat?
Aasiassa taas suurin syy ostaa luomua ovat viime vuosina ilmi tulleet ruokaskandaalit, Sahota selvitti.
Imports of organic grains, particularly corn, from countries such as India, Ukraine, Romania and Turkey surged in 2016 to meet the burgeoning U.S. demand for organic food products.(lihav. HJ)
Organic corn imports more than doubled from 2015 to 2016 and accounted for nearly one-half of the U.S. organic corn supply.
The domestic shortfall for organic soybeans was even greater, with roughly 80 percent of soybeans supplying the U.S. organic market imported in 2016.
Plus tietysti tuohon vielä se ihmettelymme, että vaikka sadot olisivat surkeiltakin, mikä ihme siis estää tuotantoa lisäämästä, kuitenkaan? Vaikka viljelyalaa sitten radikaalisti lisäämällä? Kun asiasta on jo vuosikausia puhuttu, katsokaa vaikka vain tätä keskustelua. Jokin tässäkin mättää.
"Koskaan ei ole ollut näin hyvä tilanne", iloitsee Pro Agrian luomuasiantuntija Jari Luokkakallio. "Kaikki kasvista riippumatta menee kaupaksi. Kysyntä on niin kovaa, että seuraavatkin vuodet menevät hyvällä hinnalla."
Mattila kertoo, että Vyr:n jäsenyrityksiltä saatujen tietojen mukaan erityisesti myllykauralle ja luomukauralle olisi kovasti kysyntää vientimarkkinoilla.
Tässä tuoreeltaan lisätietoa tai vahvistusta edellä olleelle kuvaukselle USA:n tilanteesta:
US producers struggling to keep up with rising demand for organic, non-GMO grains (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/02/20/us-producers-struggling-to-keep-up-with-rising-demand-for-organic-non-gmo-grains/)QuoteImports of organic grains, particularly corn, from countries such as India, Ukraine, Romania and Turkey surged in 2016 to meet the burgeoning U.S. demand for organic food products.(lihav. HJ)
Organic corn imports more than doubled from 2015 to 2016 and accounted for nearly one-half of the U.S. organic corn supply.
The domestic shortfall for organic soybeans was even greater, with roughly 80 percent of soybeans supplying the U.S. organic market imported in 2016.
Ja tuo siis koski maissia ja soijaa, viljalajeja, joiden suhteen maa on varmasti ollut yleisesti omavarainen, jopa ongelmiin asti: aikaisempina vuosina sen ylijäämäviljan dumppauksen maailmanmarkkinoille katsottin jopa häiritsevän kehitysmaiden viljantuotannon kehitystä.
Ainakin Tiilikaisen olisi tässä pitänyt laittaa vielä jäitä hattuun (HS:n uutisesta):Quote"Luomubroilerin menestys kertoo hyvin siitä, mikä on suomalaisten elintarvikkeiden valtti”, Tiilikainen sanoo. ”Valtteja on hyvä eläintautitilanne ja antibioottivapaus, siis turvallisuus, ei suinkaan se, että tuotteet ovat suomalaisia tai arktisia.”
Se ei ole vielä menestys, korkeintaan lupaus.
Suomalaisen siipikarjanlihan vientiä Japaniin on edistetty osana elintarvikeviennin edistämistä koskevaa hallituksen kärkihanketta. Kärkihankkeella edistetään suomalaisten elintarvikkeiden vientiä EU:n ulkopuolisille markkina-alueille, joiden avaaminen edellyttää viranomaisten kesken käytäviä neuvotteluja. Vuonna 2016 käynnistyneellä kärkihankkeella on tähän mennessä vauhditettu muun muassa viennin avautumista naudanlihalle Hongkongiin, siipikarjanlihalle Etelä-Koreaan sekä sianlihalle ja maitotuotteille Etelä-Afrikkaan. Kärkihanke jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka.
Saksassa elintarvikkeiden puhtaus, turvallisuus ja ekologisuus ovat tärkeitä arvoja. Saksa on Food from Finland -elintarvikevientiohjelman yksi tärkeimmistä kohdemaista.(lihav. HJ)
- Suomalaisilla luomu- ja terveysvaikutteisilla tuotteilla, erityisesti marjoilla, kauralla ja maitotuotteilla, ja premium-alkoholeilla on todella hyvät markkinamahdollisuudet Saksassa. Markkina on kuitenkin hyvin kilpailtu eikä suomalaisilla PK-yrityksillä useinkaan ole riittäviä resursseja tuotteidensa tehokkaaseen markkinoimiseen. Suomalaisen luonnon puhtauden ja elintarvikkeiden ainutlaatuisen alkuperän esiin tuominen yhteistyössä Visit Finlandin kanssa ja pääsy CITTIn ja Lieferellon valikoimiiin on merkittävä tuki yrityksille, toteaa Finpron elintarviketoimialan johtaja Esa Wrang.
Luomukaura tietysti "hotkaisee" tästä valtaosan, mutta yleisestikin on näin:
Luomuviljatuotteiden vienti vetää (http://proluomu.fi/luomuviljatuotteiden-vienti-vetaa/)Quote8.1.2014
Suomalainen luomuviljasektori on vahvasti vientivetoista.
Vaikka tuo artikkeli on kolmen vuoden takaa, niin luultavasti se hiukan lukuja muuttamalla yhä pätee.
Eviran tilastot kertovat, että Suomessa on lähes 4 500 luomutilaa, joista luomueläimiä on noin tuhannella tilalla.
Ihan järkevältä tuntuisi nimimerkin "Suuri Ajattelija" (Agronetissa) ehdotus, että luomutukea myönnettäisiin vain myydyille luomutuotteille. Tuosta edeltä tulee lisäys asiaan, tuohon ehdotukseen: vain kotimaassa myydyille luomutuotteille.
Ruuantuotannon tuet pitäisi kohdistua ruuantuotantoon, linjasi MTK-Keski-Pohjanmaan puheenjohtaja Atso Ala-Kopsala liiton kevätkokouksessa Kalajoella perjantaina.
Nykyisin tukia kohdistuu niin sanottujen hömppäheinien kasvatukseen. Ala-Kopsalan mukaan ruuantuotannon tehokkuus parantaisi myös ympäristön tilaa.
"Ympäristötuet pitäisi kohdistaa pelloille, jolla viljellään satokasveja."
Ala-Kopsalaa ilahduttaa, että EU:ssakin on älytty, että capista eli yhteisestä maatalouspolitiikasta puhuttaessa huomio pitäisi siirtää viljelijästä ruokaan, jotta kuluttajille olisi helpompi perustella maataloustukia.
"Kyllä se oli tavanomaisen viljanviljelyn todella huono kannattavuus, joka asian ratkaisi."
"Pystyn kyllä ostamaan tuotantopanoksia halvallakin, mutta viljan hintaan en voi vaikuttaa. Se putoaa koko ajan, eikä ole näköpiirissä, että se lähtisi nousuun."
Luomuviljan ja tavanomaisen hintaero on tällä hetkellä tosi kova, Ahlqvist toteaa. Esimerkiksi hän nostaa suurimokauran: tavanomaisen hinta liikkuu 140 eurossa tonnilta, luomun 380–390 eurossa.
"Lisäksi tuntuu, että tavanomaista viljaa joutuu koko ajan väkisin tyrkyttämään myyntiin. Luomuviljalle on selkeä kysyntä."
Suomi voi aloittaa kananmunien, munavalmisteiden ja naudanlihatuotteiden viennin Hongkongiin. Viennin alkamisesta sovittiin maa- ja metsätalousministeriön ja Eviran vienninedistämisen kärkihankkeen puitteissa tekemällä vierailulla Hongkongissa 8.-9.5.2017. Munien vienti käynnistyy 1.6.2017 ja avaa samalla markkinat myös luomutuotteille. Naudanlihan osalta vienti on mahdollista jo 15.5.2017 alkaen.(lihav. HJ)
– Tämä on historiallinen ensimmäinen kerta, kun viranomaisneuvotteluin on avattu uusia vientimarkkinoita EU:n ulkopuolisiin maihin suomalaisille kananmunille ja munavalmisteille. Osa vientituotteista tulee lisäksi olemaan luomua, iloitsee maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Ruokapoliittisen selonteon visio: Maailman parasta
ruokaa
• Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti
tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa.
Suomi on vahva korkealaatuisten ja turvallisten elintarvikkeiden ja
elintarvikeosaamisen vientimaa.
Lähiruoka- ja luomuohjelmien tavoitteita vuoteen 2030
tarkistetaan vuoden 2018 aikana.
• Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen
avaintekijät: (ns. kilpailukyky tutkimus)
• Vaikka luomun kysyntä on sekä Euroopan että Suomen tasolla
huimassa kasvussa, pidetään luomuruoan merkitystä kotimaisen
elintarvikesektorin kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamisessa
varsin rajallisena. Keskeinen syy on tuotannon ja kulutuksen
vähäinen volyymi.
• Luomutuotteiden hinnat eivät saisi olla merkittävästi perustuotteita
kalliimpia. Mitä enemmän luomua myydään, sitä edullisemmin niitä
voi myydä.
• Ei ihmiset mistään ole valmiita maksamaan tosi paljon. Voi olla
maksimissaan 50 % kalliimpi.
Onko luomu valmis vientibrändi?
• Uskottavaa luomua puhtaasta Suomesta
• Ihan varmasti luomulla on tärkeä osuus sekä kotimarkkinoilla että
viennissä. Imagollisesti se on tärkeää, kun puhutaan puhtaan
suomalaisen [ruoan] viennistä.
• Jos on valmis brändi, niin kannattaa hyödyntää, ei meiltä kysytä kansainväliselle
markkinalle tavallista. Markkinointipanostus on helppoa luomulle.
• Luomu on yksittäisenä argumenttina aika geneerinen.
Luomun suosion kasvu selittyy pitkälti tavanomaista viljelyä paremmalla kannattavuudella.
– Useimmiten luomu kannattaa paremmin. Tavallisista tuotantosuunnista luomu on tällä hetkellä aika turvallinen vaihtoehto viljanviljelyssä sekä naudanlihan ja maidon tuotannossa, Heinonen kertoo.
Heinosen mukaan luomun parempaan kannattavuuteen on useita syitä. Ensinnäkin luomuviljelyä tuetaan normiviljelyä avokätisemmin, mutta avainasemassa on se, että luomumarkkinat vetävät. Luomutuotteista saa paremman hinnan.
Hasulla on selkeä näkemys luomuviljelyn paremmalle kannattavuudelle perinteiseen nähden.
– Luomuviljan hinta on ennätyskorkea ja se perustuu taas siihen, että luomuvilja on erikoistuote, mitä viedään maailmalle, esimerkiksi luomumallasohraa ja luomupuhdaskauraa. Suomessa tuotetaan paljon tuotteita, joille on maailmalla suuri kysyntä, mutta ei juurikaan tuotantoa. Se toimii kuin markkinatalous. Kun on kysyntää, mutta ei tarjontaa, silloin hinta on korkea.
– Siinä on viljelijällä mahdollisuus tehdä tili, ja sen takia luomu on alkanut kiinnostaa paljon viljelijöitä, Hasu arvioi.
Suomesta on tullut viime vuosien aikana yhä merkittävämpi kaurantuottaja. Vaikka viime vuonna Suomessa korjattiin huonon kasvukesän takia 2000-luvun toiseksi pienin viljasato, kauran sato kasvoi yli kuusi prosenttia 1 035 miljoonaan kiloon.(lihav. HJ)
Yli puolet viljasadosta oli kauraa, 48 miljoonaa kiloa eli kasvua 6 % vuodesta 2015.
Luomuviljelijöistä on Kumlinin mukaan edelleen kova pula, minkä vuoksi hän kannustaakin viljanviljelijöitä siirtymään luomutuotantoon.
”Luomuviljan hinta on tänä kesänä käynyt ennätyskorkealla. Viljelijät saavat nyt viljatonnistaan satojen eurojen luomulisän”, sanoo Kumlin.
Viime vuosina luomutuotteiden globaali kysyntä ollut ripeässä kasvussa. Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Niklas Kumlin toteaa, että tämä on näkynyt myös heillä luomuviennin kasvuna vuodesta toiseen. Kysyntää löytyy monille erilaisille luomuviljatuotteille, ja erityisesti gluteenittomille.
– Pari vuotta sitten investoimme Vaasassa uuteen kauramyllyyn, jonka puhdaskauralinjalla valmistetaan myös luomukauratuotteita, Kumlin kertoo.
Hänen mukaansa suomalaisen luomukauran valtteja maailmalla ovat hyvä laatu ja prosessoitavuus. Kansainväliset ostajat arvostavat pulleaa jyvää, kullankeltaista väriä sekä sopivaa hehtolitrapainoa ja kosteuspitoisuutta.
– Suomessa on luontaisesti hyvät kasvuolosuhteet näiden ominaisuuksien muodostumiselle: lyhyt mutta intensiivinen kasvukausi, joka tekee kaurasta ravinnetiheää. Lisäksi meillä osaamista ja pitkät perinteet kauran lajikejalostuksessa ja viljelytekniikassa, Kumlin tiivistää.
Luomukauran kysyntä kasvaa. Pekkala sanoo, että luomutilalle kaura on paras valinta.
Arrajoki kertoo, että Fazerin täytyy tuoda luomuviljoja, koska Suomesta niitä ei saa tarpeeksi.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ennakkotietojen mukaan luomukaura-ala yltää tänä vuonna uuteen ennätykseen. Luomukauran viljelty peltoala on arvion mukaan 32 500 hehtaaria. Luomukauran peltoala on kasvanut viime vuodesta 13 % ja vuodesta 2010 lähes kaksinkertaistunut. Luomukaura innostaa viljelijöitä hyvän menekin ja paremman kannattavuuden takia.
Luomukaurasta noin puolet päätyy elintarvikkeisiin ja noin 40 % käytetään karjan rehuksi.
Varsinkin luomurukiin kysyntä kasvaa koko ajan. Tämän uskotaan lisäävän rukiin viljelyä lähivuosina.
Yli puolet viljasadosta oli kauraa, 48 miljoonaa kiloa eli kasvua 6 % vuodesta 2015.
Vehnää, ohraa ja ruista korjattiin lähes yhtä paljon eli noin 8 miljoonaa kiloa kutakin viljaa. Kaikkien sato pieneni vuodesta 2015 - vehnä yli kolmanneksen.
Luomurukiin osuus koko maan ruistuotannosta on 9 %, kun muilla viljoilla osuus on 0,5 - 4,6%.
Luomukaura innostaa viljelijöitä hyvän menekin ja paremman kannattavuuden takia.
-Kauran kasvun takana on raaka-aineesta tuottajille maksettava hyvä hinta, jota nostaa luomukauran kysyntä ulkomailla. Myös kauran käyttö rehuna on lisääntynyt, kertoo ylitarkastaja Sampsa Heinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
Nurmen osuus luomupeltoalasta on lähes kaksi kolmasosaa.
LUOMUN terveyshyötyjä suhteessa muihin elintarvikkeisiin ei olekaan yksiselitteisesti todistettu. Trendeihin liittyy kuitenkin aina muitakin arvoja kuin tekninen terveysvaikutus. Ihmiset ostavat itselleen mielikuvia, konsepteja ja ajatuksia. Tämä pätee ruokaan siinä missä muihinkin tuotteisiin.
Suomessakin on jo paljon tuottajia, jotka kehittävät aktiivisesti uutta. Luomupeltoala kasvaa meilläkin lähes 10 prosenttia vuodessa. Silti Suomeen mahtuisi vielä lisää alan brändejä, joilla olisi menekkiä myös vientimarkkinoilla.
Suomalaisuus säilyy vahvana ruokavalttina Suomessa, mutta muualla kilpailemiseen se tuskin riittää. Kotimaiset luomutuotteiden kehittäjät ansaitsisivatkin kaiken brändäys- ja konseptiavun tuotteidensa markkinoille saamiseen ja kilpailussa pärjäämiseen. Ei siksi, että muu ruoka olisi vähempiarvoista, vaan siksi, että näillä tuotteilla on nyt kuluttajien joukossa etsikkoaika.
Siitä kannattaisi ottaa maana kaikki hyöty irti.
Tämän ruotsalaiset ovat oivaltaneet ripeästi. Ruotsi on jo pystynyt tuottamaan luomubrändejä, joilla on vientivoimaa maan rajojen ulkopuolellakin. Yksi esimerkki on Suomessa laajasti myyty Go Green -tuoteperhe, joka on osa suurta ruotsalaisviljelijöiden Landmännen-ryhmää. Ruotsissa luomun peltoala on jo 16 prosenttia, kun se Suomessa on noin 9 prosenttia.
Taustalla on se tosiasia, että elintarvikkeiden tuonti Suomeen on viimeisten tilastojen mukaan 4 444 miljardia euroa, mutta vienti vain 1 459 miljardia euroa.
Det saknas tillförlitlig statistik om exporten av ekologiska eller KRAV-märkta produkter från Sverige. De kartläggningar som hittills gjorts har varit mer av överskådlig karaktär, med olika avgränsningar och definitioner.
KRAV eli suurin piirtein Ruotsin Luomuliitto (jota ei siis voi epäillä vähättelevästä puolueellisuudesta asiassa, uskoisin?) antaa tässä raportissaaan (http://www.krav.se/sites/default/files/krav_marknadsrapport_2016_webb.pdf) (pdf) vuodelta 2016 tämän tiedon:QuoteDet saknas tillförlitlig statistik om exporten av ekologiska eller KRAV-märkta produkter från Sverige. De kartläggningar som hittills gjorts har varit mer av överskådlig karaktär, med olika avgränsningar och definitioner.
KRAV kuitenkin yrittää arvioida luomuviennin osuutta Ruotsin koko elintavikeviennistä ja päätyy arvioon: 2%.
Joissakin kuvioteksteissä esitetään luku 3 % (jonka perusteiksi ei esitetä muita lukuja). Mistä löysit luvun 2% tuosta linkkaamastasi raportista?
Ekowebin raportista luku 2 % löytyy sivulta 28:
https://www.lrf.se/globalassets/dokument/mitt-lrf/nyheter/2017/marknadsrapport-2017-red.pdf
Tuossa annetaan luomuviennin vuoden 2016 arvoksi 958 milj. kruunua. Luvun 2 % kantalukua ei kerrota ja vaikuttaa siltä, että lukuarvo 2% on siinä saatu luomumatematiikalla pyöristämällä.
Ruotsissa luomun suosion raju kasvu on saanut aikaan sen, että kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää. Ruotsalaisille myytävästä luomusta 60 % on tuontia.
Ruotsi on jo pystynyt tuottamaan luomubrändejä, joilla on vientivoimaa maan rajojen ulkopuolellakin. Yksi esimerkki on Suomessa laajasti myyty Go Green -tuoteperhe, joka on osa suurta ruotsalaisviljelijöiden Landmännen-ryhmää. Ruotsissa luomun peltoala on jo 16 prosenttia, kun se Suomessa on noin 9 prosenttia.(lihav. HJ)
Monelle saattaa aluksi olla hankalaa lähteä kokeilemaan vihreämpää ruuanlaittoa, mutta näillä GoGreenin tuotteilla pääset helposti alkuun ja voit inspiroitua kokeilemaan jotain hieman vaikeampaakin annosta.
Jotkut GoGreenin tuotteistahan ovat luomutuotteita, vaikkei kaikki tuotteet olekaan luomua ovat ne silti suunta kohti vihreämpää jalanjälkeä & vihreämpää ruokavaliota.
GoGreen ei ole tarkoitettukaan pelkästään kasvissyöjille tai vegaaneille vaan kaikille meille, ja GoGreen pyrkiikin tekemään kasvisruuan tekemisestä kaikille helpompaa sekä maukkaampaa.
På senare tid har vi utökat vårt sortiment med ekologiska ärtor, majs och krossade tomater.(lihav. HJ)
Kymmenessä vuodessa luomuelintarvikkeiden myynti on kaksinkertaistunut, ja viime vuonna se nousi 43 miljardiin dollariin. Luomun osuus jenkkien ruokamarkkinoista on nyt yli 5 %, mutta maan luomuala näkee siinä yhä runsaasti kasvupotentiaalia.
Monique Marezin mukaan kotimainen tuotanto on ainakin toistaiseksi riittänyt melko hyvin kattamaan Yhdysvaltojen kasvavan luomukysynnän. Luomutuotannossa oli vuonna 2015 noin 2,3 miljoonaa peltohehtaaria, mikä on alle prosentti maan koko peltopinta-alasta.
Luomuelintarvikepäivän esitelmät käsittelevät luomubisnestä kotimaassa ja maailmalla. Globaalia näkökulmaa kasvaville markkinoille avaa johtaja Monique Marez Organic Trade Associationista (USA). Yhdysvalloissa luomulla on 4-5 %:n osuus elintarvikemarkkinoista, eikä kotimainen tuotanto riitä vastaamaan kysyntään.
Teolliseen tuotantoon on myös tuotu esimerkiksi luomukauraa, jota Suomessa ei tuoteta tarpeeksi.
BUUMISTA huolimatta kauraa on Leppälän ja Kumlinin mukaan raaka-aineeksi hyvin saatavilla. Ainoastaan luomukaura on ajoittain ollut kortilla.
Samaa sanoo Schulman.
– Kaurakapasiteettia on rakennettu, se ei rajoita kasvua. Oma kysymyksensä on, miten isoja etukäteiskauppoja uskalletaan ulkomaille tehdä.
Selvitys nostaa esiin myös Suomen erityisiä vahvuuksia luomun tuottajamaana. Puhdas tuotantoympäristö ja hyvä elintarviketurvallisuus tekevät suomalaisesta luomusta uskottavan vientituotteen. Kottila korostaa, että elintarvikesektorilla ei tulisi tarkastella luomua pelkästään kotimaan vähäisen kulutuksen näkökulmasta vaan tarttua kasvun mahdollisuuteen.
– Suomalaista luomua viedään jo nyt lukuisiin maihin ympäri maailmaa. Suomelle entuudestaan tutut vientimaat kuten Ruotsi ja Saksa ovat erinomaisia luomutuotteidenkin viennille. [...]
Elintarvikeyritykset arvioivat, että suurin hidaste luomumarkkinan kasvulle Suomessa on pula luomuraaka-aineista.
– Kun luomutuotteiden volyymia halutaan kasvattaa, monista raaka-aineista kuten kasviksista, lihasta, kaurasta ja marjoista on pulaa, sanoo Kottila.
Suomen kansallisen luomuohjelman tavoitteita tarkastellaan ensi vuonna. Selvitys nostaisi ohjelman keskeiseksi tavoitteeksi luomuraaka-aineiden saannin varmistamisen. Tarpeen ovat myös analyysit luomutuotannon rakenteesta ja eri toimenpiteiden vaikutuksista markkinoille tulevan luomun määrään.
Tämän selvityksen tavoite oli tuottaa uutta tietoa val-
mistajien näkemyksistä luomun kehittymisestä, heidän
kokemistaan esteistä tai hidasteista luomutuotteiden
valmistuksen aloittamisessa tai lisäämisessä sekä tuot-
taa ehdotuksia näiden esteiden poistamiseksi.
Elintarvikkeita jalostavat yritykset uskovat luomun kasvuun, kertoo tuore selvitys. Luomulle luovat imua vastuullisuuden vahvistuminen, sertifioitu laatujärjestelmä ja luomun vetovoima vientimarkkinoilla. Kasvun haasteista keskeisin on luomuraaka-aineiden saatavuus.
Yrityksissä on tunnistettu luomun kysynnän käänne niin Suomessa kuin maailmalla. Myös kuluttajien kiinnostus hyvinvointiin ja vastuullisuuteen on pantu merkille. Luomu nähdään mahdollisuutena erilaistaa tuotteita.
[...] ja ruoan viennissä puhtaan ruoan ja siten myös luomun merkitys korostuu.(lihav. HJ)
Luomusatotilastoja, ennusteitakaan, ei siis ole tullut, eikä luultavasti heti tulekaan. Muta pinta-alasta uskaltaa arvioida, että luomukauran osuus jäänee yhä noin 5 prosenttiiin, siinä 50 miljoonaan kiloon noin miljardin kilon kokonaiskaurasadosta. Niinpä noista tiedoista voidaan jo nähdä, että visiot luomukaurasta viennin veturina ovat taas kärsimässä mahalaskun. Vaikka se pylväs kaaviossa näyttäisi vaikuttavaltakin. Vaikka uutinen yrittää saada tuon kuulostamaan menestykseltä.
Koska luomukaura on niin keskeisessä osassa luomuviennissä, emme tule siitä kuulemaan mitään uusia lukuja tänäkään vuonna. Se on edelleen arvoltaan se noin 10 miljoonaa euroa.
Puimatta olisi silloin ehkä 600 miljoonaa kiloa, eniten kauraa, mutta myös ohraa ja vehnää kumpaakin 160–180 miljoonaa kiloa.
Jos puinnit eivät enää suju, kauraa riittää ainakin kilomääräisesti kotimaan tarpeisiin, mutta ei juurikaan vientiin. [...]
Laatuasiat voivat muuttaa tilannetta vielä heikommaksi. Vyrrin yhteyshenkilöt kertoivat jo tähkäidännästä, mustuneista jyvistä ja nopeasti kohoavista don-arvoista sekä heikoista vehnien sakoluvuista.
Suomesta viedään luomutuotteita arviolta kymmenellä
miljoonalla eurolla vuosittain.
Suomessa viljellään 50 hehtaaria luomuomenaa. Se vastaa hieman yli 71 jalkapallokenttää, eli silmänkantamattomiin hedelmiä notkuvia puita. Jyri Kähösen ja yrityskumppaneiden tarpeisiin 50 hehtaaria ei kuitenkaan riitä.
– Käytimme ensimmäisen vuoden aikana kaiken luomuomenan, mitä Suomesta saimme. Sen jälkeen olemme suunnanneet katseemme Viroon ja Saksaan, joista raaka-ainetta löytyy lisää.
Tavanomaista ruista ja suurimokauraa on saatavilla käyttöömme kotimaasta tämän satokauden osalta", sanoo viljanhankintapäällikkö Tero Hirvi Fazer Myllystä.
Mahdollista luomuviljan tuontia Fazer Mylly ei poissulje.
"Luomuviljaa ei ole ollut viime vuosina riittävästi toimijoiden tarpeisiin Suomessa, eikä ole tänäkään satokautena."
Varsinkin Suomessa tehomaatalous kuluttaa paljon energiaa, meillä saadaan Euroopan huonoin sato tonnilla keinolannoitetta. Teollisesti viljellyn ruuan päästöjalanjälkeä on täällä vaikea saada pieneksi, mutta meillä menestyvät puhtaat ja vähäpäästöiset luomutuotteet. Luomuviljelyssä saamme sidottua myös hyvin hiiltä maahan. Hiiltä pitäisi kierrättää, jotta ilmaston muutos pysähtyisi.
Suomen tuotanto-olosuhteet ja ruokamarkkinat kohtaavat kerrankin, ja meidän pitäisi keskittyä vahvuuksiimme. Bulkkiviljely ei tässä ilmastossa ole tehokasta ja siksi meidän ei esimerkiksi kannattaisi tukea kiistanalaisen rikkamyrkyn glyfosaatin käytön jatkamista sekä geenituotteiden hyväksymistä EU:ssa.
Tähän asti "etiäiseni" on siis ollut aika oikea:
MT selvitti: Leipävehnästä tulossa pula – tuontia tarvitaan talvella (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.211508)QuoteTavanomaista ruista ja suurimokauraa on saatavilla käyttöömme kotimaasta tämän satokauden osalta", sanoo viljanhankintapäällikkö Tero Hirvi Fazer Myllystä.
Mahdollista luomuviljan tuontia Fazer Mylly ei poissulje.
"Luomuviljaa ei ole ollut viime vuosina riittävästi toimijoiden tarpeisiin Suomessa, eikä ole tänäkään satokautena."
Kun tuohon toimijoiden käyttöön Suomessa lasketaan teollisuuden käyttö, josta sitten se luomuvilja eli suurelta osalta luomukaura, maailmalle pääosin lähtee, niin ..
Ei tuo välttämättä merkitse luomukauran viennin romahdusta - onhan se yleensä Eestistä tullut luomukaura ennenkin jatkanut matkaansa - mutta mitään spurttia ylöspäin ei siinä ole odotettavissa, luulen vahvasti.
DON-hometoksiinit heikentävät kaurasadon laatua, koska noin kolmannes tutkituista näytteistä ylittää pika-analyysillä mitattuna DON raja-arvon 1750 µg/kg, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo.
Nyt se tieto tuli (Pro Luomu):
Hyvä menekki ja parempi kannattavuus kasvattavat luomukauran viljelyä (http://proluomu.fi/hyva-menekki-ja-parempi-kannattavuus-kasvattavat-luomukauran-viljelya/)QuoteElintarviketurvallisuusvirasto Eviran ennakkotietojen mukaan luomukaura-ala yltää tänä vuonna uuteen ennätykseen. Luomukauran viljelty peltoala on arvion mukaan 32 500 hehtaaria. Luomukauran peltoala on kasvanut viime vuodesta 13 % ja vuodesta 2010 lähes kaksinkertaistunut. Luomukaura innostaa viljelijöitä hyvän menekin ja paremman kannattavuuden takia.
Pinta-alan kasvusta huolimatta erityisesti lihassa ja
kasviksissa tuotannon vähäisyys rajoittaa myynnin kasvua. Samoin luomukauran saatavuus rajoittaa vientiä.
Ei vieläkään ole selvää arviota vientkelpoisen luomukauran osuudesta, mutta jos tämä tässä laatuseurantauutisessa (https://www.evira.fi/kasvit/viljely-ja-tuotanto/viljan-laatu/viljasadon-laatuseuranta/) oleva tieto ....QuoteDON-hometoksiinit heikentävät kaurasadon laatua, koska noin kolmannes tutkituista näytteistä ylittää pika-analyysillä mitattuna DON raja-arvon 1750 µg/kg, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo.
... koskee myös luomukauraa, niin noin kolmannes siitä hyvästä sadosta on ainakin poissa pelistä, ei ole vietävissä. Eikä kotimarkkinoillakaan ihmisille syötettävissä. Mutta muitakin asioita siinä vientikelpoisuudessa katsotaan.
KAURA
• Luomukauroissa keskimäärin vähän enemmän toksiinia verrattuna
tavanomaisiin ja luomuihin yhteensä.
– 65 % (70%) elintarvikelaatua ja reilu 11 % (6%) tutkituista yli rehurajan
Hankkijan analysoinneissa
– Myös luomuissa sekä hyviä, että huonoja alueita
– Pohjois-Savo, Kymenlaakso, Päijät-Häme
• Tyypilliseen vuoteen verrattuna tämä vuosi vähän huonompi
- Myllykauraa tavanomaisen vuoden määrissä
- Oma rehutuotanto turvattu
#Luomu´n vienti vetää ja siksi Finnamyl etsii uusia luomu'#peruna´ntuottajia. Infotilaisuus Kokemäellä 24.1
Från en låg nivå ökar exporten av svenska ekologiska livsmedel, visar en färsk rapport från konsultföretaget Macklean.
Det totala värdet beräknas till 1,2 miljarder kronor vilket motsvarar 2,4 procent av Sveriges totala livsmedelsexport som 2016 uppgick till 47,6 miljarder kronor. Andelen kan jämföras med att ekologiska livsmedel har 9 procent av hemmamarknaden. Fisk och skaldjur, som huvudsakligen vidareexporteras från Norge, ingår inte i statistiken.
De kategorier av livsmedel som främst exporteras från Sverige är kaffe, spannmål och bröd, bär och sylt, övrig dryck samt barnmat.
Ruotsin luomumarkkinat ovat nyt 15,5 miljardin kruunun eli noin 1,66 miljardin euron suuruiset. Luomun markkinaosuus on 5,6 prosenttia Ruotsin elintarvikemarkkinoista.
Pääministerin mukaan Venäjällä on luomuun hyvät edellytykset.
"Venäjällä on valtavasti maatalousmaata, joka on ollut kokonaan pois tuotannosta vuosia eikä niitä siksi ole pilattu kemikaaleilla. Nämä pellot soveltuisivat luomuviljan tuotantoon."
Venäjä tähyää himoiten maailman luomuelintarvikemarkkinoita. Pääministeri Dmitri Medvedev kertoi eilen maanantaina järjestetyssä ministeritapaamisessa, että tavoitteena on kasvattaa maan osuus maailman luomumarkkinoista 25 prosenttiin nykyisestä kymmenestä.
Myös luomutuottajia edustavan Sojuz organitšeskogo zemledelijan puheenjohtaja Sergei Koršunov pitää luomun kasvumahdollisuuksia Venäjällä hyvin rajallisina, ellei kansalaisten tulotaso selvästi nouse nykyisestä.
• Muita suomalaisia luomuvientituotteita ovat -leipä sekä
luomuperunajauho, -luonnonmarjat ja -koivunmahla sekä
luomulakritsa.
Luomua eniten kuluttavilla alueilla markkinat kuitenkin kasvoivat selvästi enemmän kuin tuotantoala. EU:n alueella luomuala kasvoi 8,2, % ja markkinat 12 %. Pohjois-Amerikassa vastaavat luvut olivat ala 3,1 % ja markkina 8,3 %.
Luomukauraa jalostetaan jonkun verran Suomessa, mutta suurimmaksi osaksi se viedään jyvänä ulkomaille.
Luomuviljasta yhä enemmän myydään tai käytetään itse tilalla luomuna.
Viljatietopankki(lihav. HJ)
Suomen ja Itämeren maiden viljaketju
Tulokset päivitetty 22.02.2018
Luomuviennin tärkein tuote on kaura erilaisiksi tuotteiksi
jalostettuna (esimerkiksi luomuhiutaleet ja –jauhot).
Suomessa valmistetuista luomukauratuotteista valtaosa
menee vientiin. Viennin kasvua rajoittaa lähinnä pula
raaka-aineesta.
Pro Luomu ry
@ProLuomu · 6. huhtik.
MTKssa tehty se johtopäätös, että #vienti'ä tarvitaan, jotta suomalainen maatalous selviää. Ruokaviennissä yhä liian vähän kuluttajatuotteita, toteaa @MarttilaJuha @Luomuliitto järjestöpäivässä
[...] VYR:n luomuviljatyöryhmän mukaan siitä yli 60 prosenttia meni vientiin jalostettuina tuotteina kuten hiutaleina, leipänä ja jauhoina.
Viennissä tärkein luomuvilja on kaura. Leipomo Rostenin toimitusjohtaja ja Pekan Leivän hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara kertoo, että teollisuuden käyttämästä elintarvikekelpoisesta luomukaurasta noin 80 prosenttia viedään ulkomaille jalostettuina tuotteina.
– Luomurukiista yli 60 prosenttia ja luomuvehnästä lähes puolet päätyy vientituotteiksi.
Luomutuotteiden osuus myynnistämme on kasvanut alkuajoilta tähän päivään asti niin, että se muodostaa kokonaisliikevaihdostamme nykyisin yli kolmanneksen. Viennissä sen osuus on vielä huomattavasti suurempi. Vientiä meillä on yli 40 maahan kaikilla suurilla mantereilla, ja vienti koostuu pääasiassa erittäin korkealaatuisista, kotimaisesta kaurasta valmistetuista mylly- ja aamiaistuotteista sekä teollisuus- että kuluttaja-asiakkaille.
Olemme Suomen suurin luomutuotteiden viejä ja luomun merkitys on meille kaikkinensa ohittamaton.
Luomuviljelyä nimittäin tarvittaisiin kipeästi lisää, jotta vihdoin läntisille markkinoille pyrkivä elintarviketeollisuutemme saisi kannattavimmille tuotteilleen raaka-ainetta.
Vaikka olemme myöhässä luomuvientimme kanssa verrattuna vaikka Ruotsiin ja Tanskaan, vielä löytyy segmenttiä maailman markkinoilla. Luomumyynti kasvaa kaikkialla [...]
Tutkimuspäällikkö Arto Latukka Lukesta arvioi, että luomun parempi kannattavuus johtuu monista tekijöistä: tavanomaista tuotantoa suuremmasta tilakoosta, paremmasta markkinahinnasta ja korkeammista tuista sekä tavanomaista tuotantoa merkittävästi pienemmistä tarvikekustannuksista.
Nykyään arvoihin perustuvat kuvat ohjaavat varsinkin maksukykyisten päätöksiä maailmalla. Sieltä löytyvät markkinat suomalaiselle luomulle.
Luomu voisi olla suomalaisen ruoan vientivaltti
Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila ja tiedottaja Minna Nurro, Pro Luomu ry.
Suomi vie luomuelintarvikkeita arviolta 10-15 miljoonalla eurolla vuosittain, mikä on noin prosentti maan kaikesta elintarvikeviennistä. Luomutuotteita ei tilastoissa eritellä, joten tarkkaa tietoa niiden viennin arvosta ei ole.
Ruoan puhtaus on siis tavalla tai toisella keskeinen tekijä luomun suosion kasvussa maailmalla. Sen kannalta olennaista on tuotantotavan ja tuotteiden valmistuksen lisäksi tuotantoympäristön yleinen puhtaus.
Tätä taustaa vasten suomalaisella luomutuotannolla on hyvät luontaiset edellytykset menestyä puhtautta korostavilla markkinoilla, sillä esimerkiksi ilmansaasteiden osalta Suomi on Euroopan puhtaimpia kolkkia. Eläintuotannon osalta Suomen etuna ovat hyvät vapaaehtoiset järjestelmät eläintautien torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn.
Tilastoja elintarvikkeiden viennistä ja tuonnista
ETL:n ulkomaankaupan tilastopalvelusta voit hakea ajan tasalla olevaa tietoa elintarvikkeiden viennistä ja tuonnista tuoteryhmittäin, kauppa-alueittain ja maittain. Palvelu kattaa sekä jalostetut elintarvikkeet että maataloustuotteet. Voit hakea tilastoja eri ajanjaksoilta ja tehdä myös vertailuja ajanjaksojen välillä.
Palvelun tiedot tulevat Tullista.
Uutisessaan globaalista luomumyynnistä (http://proluomu.fi/luomun-globaali-myynti-10-vuonna-2016/) Pro Luomu rivien välissä vahvistaa, että tilanne on pysynyt entisenä tai oikeastaan mennyt vielä lisää tähän suuntaan:QuoteLuomua eniten kuluttavilla alueilla markkinat kuitenkin kasvoivat selvästi enemmän kuin tuotantoala. EU:n alueella luomuala kasvoi 8,2, % ja markkinat 12 %. Pohjois-Amerikassa vastaavat luvut olivat ala 3,1 % ja markkina 8,3 %.
Eli sekä EU että USA yhä tuovat, ja yhä suuremmassa määrin, luomuruokansa pääosin alueensa ulkopuolelta. Vertaa edellä 04.03.16 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg8141#msg8141). (Sillä siihen minä en usko, että niiden omat luomusadot olisivat noin paljon parantuneet! :D)
Kysynnän ja tarjonnan välinen erotus katetaan jatkuvasti lisääntyvällä maahantuonnilla.
Tulkitse tarkkaan
VYR:n laatimissa tasearvioissa on huomioitava, että arvio on tehty jyvinä olevalle luomuviljalle. Arvioissa ei siis ole mukana käsitelty jalosteiden sisältämiä viljamääriä.
Arviossa ei huomioida seosviljaa ja sen tuotantoa eikä sadon laatua ja sen riittävyyttä täyttää eri käyttötarkoituksien vaatimukset.
Evira Export uudelleentwiittasi
Pro Luomu ry @ProLuomu ·20. huhtik.
Suomella olisi hyvät edellytykset valjastaa #luomu #ruokavienti´nsä kärkivaltiksi: tarvitaan tarkempaa fokusointia ja brändäystä, sanoo @EsaWrang. Nyt luomun osuus elintarvikeviennistä on vain noin 1 %.
Munaxin toimitusjohtajan Janne Torikan mukaan Aasiassa on imua suomalaiselle elintarvikkeelle.
– Suomalainen kananmuna on tuotettu eettisesti. Se on puhdas, siinä ei ole salmonellaa eikä antibiootteja. Nämä ovat myyntivaltteja, kun lähdetään Aasian markkinoille.
Jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat entistä paremmin ja kasvava tuonti voitaisiin korvata kotimaisella tuotannolla, tarvitaan toiminnan monipuolistamista alkutuotannon lisäksi luomuelintarvikkeiden jalostuksessa ja tuotekehityksessä.
Kottilan mukaan kaikenlainen luomun kysyntä on kasvussa.
– Luomuviljasta suurin osa menee vientimarkkinoille. Luomuvilja on huikea volyymituote, Kottila kehaisee.
Suomen luomuviennin ongelmana on puolestaan volyymien pienuus ja suurten vientiyritysten puuttuminen. Näin todetaan Pro Luomun ja ProAgrian verkkosivujen tausta-artikkeleissa, jotka on julkaistu kevään 2018 aikana.(lihav. HJ)
Suomesta viedään luomuraaka-aineita vain 10-15 miljoonalla eurolla. Siitä suurimman osan muodostaa kaura. Lopputuotteita viedään huomattavasti enemmän, mutta niiden viennin arvo jää alle sadan miljoonan euron. Luomua vievät yritykset ovat kuitenkin pieniä ja suuria luomutuotteiden vientiyrityksiä Suomessa ei ole.
Suomi vie luomuelintarvikkeita arviolta 10-15 miljoonalla eurolla vuosittain [..]
Tutkimus: Logistiikka luomun suoramyynnin esteenä
ti 5. kesäkuuta 2018 13.27.00
Kasvavan kysynnän vuoksi luomutuotanto lisääntyy, joten myös luomutuotteiden suoramyynnistä tulee entistä kannattavampaa. Tuottajien entistä paremmalla yhteistyöllä voitaisiin tuotteet toimittaa suoraan ravintoloille, jolloin toiminta on vieläkin taloudellisempaa ja ekologisempaa. Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa tehdyn luomutuotteiden suoramyynnin kehittäminen ravintoloihin -tutkimuksen tuloksissa korostui alan eri toimijoiden yhteistyön puute.
Toimittaja oli löytänyt verkosta arvion, että jos luomutuoteisiin lasketaan myös osa funktionaalisista ja terveysvaikutteisista tuotteista arvo voisi lähennellä sataa miljoonaa. Valitettavasti hän ei osaa tarkentaa enää sivustoa.
Oikaisemme Uutisen seuraavasti:
Oikaisu: artikkelissa sanottiin, että luomutuotteiden vienti jäisi alle 100 miljoonan euron. Vienti on kuitenkin vain 10-15 miljoonaa euroa.
Pahoittelen väärää tietoa.
Toimittaja oli löytänyt verkosta arvion, että jos luomutuoteisiin lasketaan myös osa funktionaalisista ja terveysvaikutteisista tuotteista arvo voisi lähennellä sataa miljoonaa. Valitettavasti hän ei osaa tarkentaa enää sivustoa.
Luomuelintarvikkeiden ja luomukosmetiikan markkinat ovat maailmalla kasvussa ja luomukeruutuotteille on erityistä kysyntää viennissä.(lihav. HJ)
Luomun vientiä tulee edistää
Luomu on globaalisti tunnettu standardi, jonka kulutus kasvaa ympäri maailmaa. Suomalaiset luomutuotteet kiinnostavat monissa maissa, ja kotimaisesta luomuviljasta merkittävä osa menee jo nyt vientiin. Suomalaisissa luomutuotteissa on merkittävää vientipotentiaalia, joka kannattaa hyödyntää.
Tuojan on huolehdittava, että tullille annettavassa tulli-ilmoituksessa (SAD-lomake) sekä laskuissa ja muissa kaupallisissa asiakirjoissa mainitaan selvästi, että kyseessä on luomutuotteiden tuonti.
Suomen elintarvikeviennille viime vuosi oli vihdoin valopilkku neljän laihan vuoden jälkeen. Elintarvikkeita kaupattiin ulkomaille noin 1 600 miljoonan euron edestä, mikä veti viennin arvon Venäjän pakotteita edeltäviin lukemiin, Luonnonvarakeskus Luke tiedottaa.
Nur vier (!) Zahlen, und der schöne Schein von Bio ist dahin: 87 Prozent der Deutschen schätzen Bio "wegen seiner regionalen Herkunft". 95 Prozent der Bio-Paprika, 88 der Bio-Tomaten und 69 Prozent der Bio-Zucchini in D kommen aus dem Ausland.
90-luvulle tultaessa ajattelinkin, että tästä pitää kirjoittaa juttu Etelä-Suomen Sanomiin. Niinpä sitten kirjoitin jutun.(lihav. HJ)
Silloinen päätoimittaja laittoi viestiä ja kehotti kirjoittamaan edelleen juttuja vain Venäjän kaupan muuttuvista näkymistä. Hän lisäsi, että koko luomujuttu on vain pelkkää hössötystä, eikä siitä koskaan mitään tule.
Aika lailla hämmästyin, koska teoriassa koko Suomen maataloustuotannon olisi pystynyt myymään luomuna Saksaan. Suomen koko tuotanto olisi silti ollut niin pieni, että se ei olisi markkinoita hetkauttanut.
Joka tapauksessa juttuani ei julkaistu koskaan ja jatkoin kirjoittelua idänkaupasta.
Jymy-jäätelön saatavuus käynnistyi 24. toukokuuta Japanissa, kahden ja puolen vuoden intensiivisen valmistelun jälkeen.
Neiti Amy Saton kieli on aivan sininen ja häntä naurattaa, sillä jäätelön raaka-aineiden puhtaus ja laatu maistuu niin selvästi. ”Olen taivaassa ” hän sanoo lusikka suussa.
Siihen tarvitaan megatarina. Sellainen voisi olla esimerkiksi uutinen, jossa Suomi ensimmäisenä maana tuottaisi yli puolet ruuastaan sertifioituna luomuna. Mielikuva vaikuttaisi kaikkien elintarvikkeittemme maineeseen.(lihav. HJ)
Luomun tuomaa lisäarvoa ei pidä vähätellä. Kun viimeksi näin suomalaisen tavanomaisen juuston New Yorkin kaupassa sitä myytiin alle kymmenen euroa kilo. Lähes kaikki luomujuustot alkuperämaasta riippumatta maksoivat viereisessä hyllyssä liki kolminkertaisesti ja tarjouksessakin tuplasti.
Ruotsalaiset tuntevat kansainvälisten asiakkaiden ajatukset ja arvot ja osaavat valmistaa tuotteensa kokonaisuuksina markkinoille sopiviksi. Jos jokin ei kelpaa, tuotetta korjataan eikä syyllistetä ostajaa tai markkinointia kuten meillä. Ruotsissa on jo jonkin aikaa keskitytty laatuun perustuvaan ruuan tuotantoon ja vientiin.
Ei tarvittaisi aluksi vaikka kuin konteittain suomalaista luomulehtikaalia. Kevyttä, helposti kasvatettavaa ja uppoaisi manhattanilaisiin kuin häkä. Nähty niin monta kertaa tuota vihannesta Whole Foodin kassajonossa hipstereiden ostoskoreissa.
Luomukauran kansainvälinen tarjonta erityisesti Baltian maista on kasvanut voimakkaasti.
Tämä on johtanut kiristyvään kilpailuun markkinoilla. Tästä sekä viime aikojen korkeasta hintatasosta johtuen luomukauran hintakehitys on laskeva.
Gluteenittoman luomukauran sopimusmäärä on jo täynnä, emmekä tee lisää sopimuksia.
VILJATILANNE - VILJAT
• Kaurasato -14%
– Rehuksi hyvin saatavilla, vientiin vähemmän
– Kevyet viljat
– DON tilanne erittäin hyvä
Skeptisesti tähän suhtaudutaan ...
Venäjän pääministeri: Venäjästä tulee luomun suurvalta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.222591)
... perusteluja sillekin on. Mutta ottaisin asian vakavasti, koska suunnitelmalla on puolustaja ja tuki korkealla tasolla.
In November 2017, Vladimir Putin set out one of his trademark huge targets. Alongside Prime Minister Dmitry Medvedev, Russia’s leader tasked farmers nationwide with turning the nation into the world’s largest organic food exporter.
Following this up, the Russian president signed new law regulating production, storage and transportation of organic food throughout his homeland in August 2018. It won’t enter full force until 2020, but this latest legislation lays the groundwork for a greener farming sector in Russia.
Only products which apply to the conditions in the new bill, and their manufacturers, can be considered “organic”. This law adopts models seen in over 80 countries worldwide, restricting the use of agrochemicals and pesticides in production.
Russia is nothing but optimistic regarding its proposed green agricultural law. PM Medvedev believes it could give the nation enough export potential to account for 25% of global organic food supplies.
Despite this, there is a lot of work to do. As it stands, 85% of organic and health foods in Russia are imported.
Don’t let this fool you, though, because demand and desire for this type of foodstuff has been rising steadily throughout Russia.
Moskovassa viime viikolla vieraillut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää selvänä, ettei entisiin elintarvikkeiden vientimääriin Venäjälle enää päästä. "Tuonnin korvausohjelma on Venäjällä tehty erittäin vahvaksi", hän sanoo.
Tehokkaammin puhdasta luomua ammattikeittiöihin ja vientiin, siinä Luomualan kehittämisohjelman arvioinnin päätöstilaisuuden sanoma tiivistettynä.
Luomutuotannossa on paljon potentiaalia, mutta sitä ei vielä osata täysin hyödyntää, totesivat asiantuntijat Luomualan kehittämisohjelman arvioinnin päätöstilaisuudessa.
Suomen luonto tarjoaa luomutuotan-
nolle erinomaisen ympäristön: puhdas, tuholais-
vapaa maa, puhdas vesi, vähäiset pienhiukkaslas-
keumat ja raskasmetallimäärät. Erityisesti metsien
ja luonnonkeruualueiden osalta nämä ovat to-
dellisia vahvuuksia. Luonnontuoteluomussa ja
luomussa ylipäätänsä nähdään olevan suuri po-
tentiaali erityisesti viennin näkökulmasta. Luomu-
tuotteiden kysyntä on kansainvälisesti kasvussa,
Suomi voisi kasvattaa panostuksiaan viennissä, jo-
ka tällä hetkellä on varsin vaatimatonta.
Suomesta viedään luomutuotteita sekä teollisuu-
teen että päivittäistavarakauppaan. Luomuviennin
asiakkaina ovat teollisuus, tukkuportaan toimijat
sekä päivittäistavarakaupan ketjut. Kaiken kaik-
kiaan Suomesta viedään luomutuotteita arviolta
10-14 miljoonan euron arvosta ja pääosa viennistä
muodostuu viljaketjussa. (Organic Food Finland.)
Parhaimmillaan Suomen vuotuinen luomuvien-
ti voisi nousta jopa sataan miljoonaan euroon,
josta puolet olisi luomumeijerituotteita. Suoma-
laisen luomuviennin kasvun suurin este on pu-
la raaka-aineesta, mutta viennin kasvattaminen
edellyttää myös viennin edistämistoimia julkiselta
sektorilta sekä yritystasolla tehtäviä strategisia va-
lintoja.31
Suomalaisluomun tärkeimmät vientimaat ovat nyt Tanska, Ruotsi, Saksa ja Ranska. Saksa on Euroopan suurin luomumarkkina-alue ja vastaa noin kolmanneksesta maanosan yhteensä 21,5 miljardin euron luomukulutuksesta. Saksan luomumarkkinat ovat kuitenkin erittäin kilpaillut.(lihav. HJ)
Venäjän luomumarkkinat vuonna 2012 olivat vain 115 miljoonaa euroa, mutta ne kasvavat arviolta noin 15 % vuosivauhdilla. Suomalaisten kannattaisikin tarjota luomua Venäjän kasvaville markkinoille etenkin Pietarin alueella. Kysyntää löytyisi muun muassa luomumeijeri- ja luomutuoretuotteille. Vientiä helpottaisi se, että suomalaisilla elintarvikkeilla on Venäjällä jo entuudestaan hyvä maine, minkä lisäksi maantieteellinen sijaintimme tarjoaa logistiikkaetuja.
Suomalaiselle luomuviennille on kasvupotentiaalia myös nykyisissä päävientimaissa sekä Pohjois-Amerikassa ja Kaukoidässä. Luomulle kannattaisi etsiä uusia vientimahdollisuuksia muun muassa pohjoismaisen päivittäistavarakaupan private label -markkinoilta. Keskieurooppalaiset luomubränditukkurit ottavat PL-valikoimaansa myös erikoisempia luomutuotteita.
Parhaimmillaan Suomen vuotuinen luomuvienti voisi markkinapotentiaalin valossa nousta jopa sataan miljoonaan euroon, josta puolet olisi luomumeijerituotteita. Tämä kuitenkin edellyttäisi julkiselta sektorilta johdonmukaista luomutuotannon ja -viennin edistämistä sekä yritystason strategisia valintoja. Tällä hetkellä suomalaisen luomuviennin kasvun suurin este on se, että kotimaista luomua ei ole saatavilla riittävästi.
Luomuliitto vaatii myös, että uudessa CAP:issa turvataan luomutuotannon kannattavuus, sillä elintarvikeviennin kasvattaminen edellyttää luomutuotannon lisäämistä. Laatutietoiset kuluttajat vientimaissa haluavat ostaa puhdasta, laadukasta ja sertifioitua ruokaa – pelkkä suomalaisuus ei riitä.
“We can use these hectares for starting ecological production,” Isaeva said in an interview in London. “It’s our advantage. We cannot compete by price with U.S., Australian and Canadian agricultural products, but we can be a competitor in the organic markets.”
Luomun kysyntä kasvaa sekä kotimarkkinoilla että viennissä. Viime vuonna luomutuotteiden myynti Suomessa lisääntyi 13 % ja oli noin 310 miljoonaa euroa. Ala arvioi, että myynti on mahdollista nostaa 2-3-kertaiseksi lähivuosina. Luomun maailmanmarkkina oli yli 80 miljardia euroa vuonna 2016, ja kasvoi edellisestä vuodesta noin 10 %. Suomen puhdas ja arktinen ympäristö sekä luotettava toiminta tekevät suomalaisista luomutuotteista uskottavia myös vientimarkkinoilla.(Lihav. HJ)
Luomumarkkinan kasvun suurin este sekä kotimarkkinoilla että viennissä on tuotannon vähäisyys, sillä epävarmuus luomuraaka-aineiden saannista jarruttaa yritysten tuotekehitystä. Luomualan laajenemisen pysäyttäminen lisää tätä epävarmuutta ja saattaa nostaa tuontiluomun osuutta kuluttajan ostokorissa.
Lisäksi Suomen hallitus on sitoutunut toteuttamaan kansallista luomuohjelmaa, jonka tavoitteena on nostaa luomun osuus 20 %:iin maan peltoalasta. Tällä hetkellä luomun osuus on noin 13 % peltoalasta; uutta luomualaa tulee tukea tavoitteen saavuttamiseen asti.
Suomen osastolla esittäytyy näyttävästi yhdeksän yritystä.
Pitkien talvien ansiosta suomalaiset kasvit hyödyntävät lyhyet kesät ja valoisat yöt. Tämän tuloksena syntyy terveellisiä ja vitamiineja täynnä olevia tuotteita.
– Kaikki esillä olevat elintarvikkeemme ovat ajan hermolla, kertoo yli kolmekymmentä vuotta Suomen elintarvikeviennin eteen uurastanut Food from Finland -ohjelman projektipäällikkö Anna-Leena Soult.
– Esimerkiksi kauratuotteet ovat voimakkaasti nouseva sektori, ja Suomihan on maailman toiseksi suurin kauranviejä. Lisäksi meillä on erikoistuotteita, kuten puhdasta ja gluteenitonta kauraa, joka on maailmalla kovasti haluttua.
Arktiset Aromit -yhdistyksen osastolla on jatkuvasti väkeä. Toiminnanjohtaja Birgitta Partanen jakaa tietoja luonnontuotealan kattojärjestön jäsenyritysten tarjonnasta.
– Samalla teen kyselyjä kiinnostuneista ostajista ja välitän yhteystiedot meidän yrityksillemme. Ne tuottavat esimerkiksi marjoja ja sieniä, joihin ei tarvita lannoitteita, kastelua tai torjunta-aineita, hän toteaa.
Elintarvikeviennissä ruuan puhtaus ja laatu korostuu. Pelkkä suomalaisuus ei riitä, vaan tuotteen täytyy olla jonkun standardin mukaista. Näin ollen luomu on ratkaisu vientikysymykseen. Elintarvikeviennin kasvattaminenkin siis edellyttää luomutuotannon tukemista.
Jos kyse olisi silkasta erehdyksestä, sen voisi antaa anteeksi. Mutta yhä enemmän alkaa tuntua, että asiassa valehdellaan hyvinkin tahallaan.
Mikä tuossa on lopulta takana? En tiedä, mutta ihan ilmaistuna tavoitteena on siis houkutella valtiovalta antamaan rahallista tukea luomuviljelyalan lisäämiselle. Vaikka vähän jekuttaenkin, myös tällä tavalla, luomuviennin lupaavia ja jopa huimia taloudellisia mahdollisuuksia maalaillen. Minusta tuollainen on rumaa.
Vientinäkymät
Vienti tarjoaa mahdollisuuksia, kun osataan löytää oikeat luomutuotteet. Ulkomaanvientiä olisi saatava aikaan muussakin kuin kaurassa, mikä vaatii kasvintuotannon kasvua. Markkinoilla on tilaa jalosteille. Suomen viennin jalostusaste on nykyisellään liian alhainen. Muissa maissa vienti keskittyy pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin, joissa myös kate on parempi ja jää kotimaahan. Jatkojalostuksen kehittymistä on osaltaan jarruttanut raaka-aineen puute.
Maailmalla luomu on ainoa kasvava elintarvikesektori, joten nyt olisi hyvä aika suomalaisten tuotteiden päästä markkinoille. Jos ei ole riittävästi volyymiä tuottaa tulevaisuudessa, voi teollisuus jarruttaa jalostusta. Hyvään kasvuun Suomessa lähtenyt luomutuotanto jää nopeasti muiden maiden jalkoihin.Tanskassa on valtion toimesta satsattu luomutuotantoon tänä keväänä isoja summia. Ranskassa oltiin leikkaamassa syksyllä 2017 luomutukea, mutta leikkausten sijaan Ranska onkin nyt panostamassa luomutuotannon kehittämiseen. Keväällä puolestaan julkaistiin uutinen Venäjällä luomutuotannon herättämisestä kukoistukseen. Saksassa luomukorvauksen tasoja on nostettu. Lähialueilla kasvu siis jatkuu.Viennissä onnistuminen on toki kotimaan markkinoiden lisäksi todella tärkeää. Jos siellä ei onnistuta, niin markkinat saattavat jumittua Suomessa varsinkin hyvän satovuoden jälkeen. Kaurassakin törmättiin Baltian ja Euroopan nousevaan kilpailuun, vaikka siellä tuotettu kauransa ei ole yhtä laadukasta kuin meillä.
Jos siellä ei onnistuta, niin markkinat saattavat jumittua Suomessa varsinkin hyvän satovuoden jälkeen.
12.15 Miten luomun vienti tuplataan?
ohjelmajohtaja Esa Wrang, Business Finland/Food from Finland
Grüne Wochella Suomi hakee profiilia arktisen, puhtaan, antibiootittoman ja kekseliään luomusuperfoodin maana.(lihav. HJ)
Pro Luomu ohjelmanjulistuksesaan (https://proluomu.fi/luomu-ruokapolitiikan-painopisteeksi/) antaa tämän aika toivottomaksi osoittautuneen yrityksen valtiovallan tehtäväksi:QuoteLuomun vientiä tulee edistää
Luomu on globaalisti tunnettu standardi, jonka kulutus kasvaa ympäri maailmaa. Suomalaiset luomutuotteet kiinnostavat monissa maissa, ja kotimaisesta luomuviljasta merkittävä osa menee jo nyt vientiin. Suomalaisissa luomutuotteissa on merkittävää vientipotentiaalia, joka kannattaa hyödyntää.
Jos nyt ottaa tosissaan Pro Luomun toimeksiannot, niin helpompaa hallituksella olisi, jos sen tehtäväksi olisi laitettu edistää luomun tuontia. 8)
Mutta tuossakin avoimeksi kysymykseksi jää, miksi sen viennin edistäminen jatkossa olisi järkevää, jos se tähän mennessä on lyönyt niin huonosti leiville. Ollut oikeastaan aika hyödytöntä (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=371), kaikki asian kustannukset huomioon ottaen. Näyttäisi siltä, että luomun vientipotentiaalia ei voi hyödyntää, vaan tuo toimeliaisuus on pikemminkin "taidetta taiteen vuoksi".
Luomutuotteiden maahantuonti alkaa keväällä, jolloin saamme valikoimaamme ensimmäisenä luomutuotteena granaattiomenamehua. Euro-Eastin luomu granaattiomenamehua tulee löytymään kaupoista kolmessa eri pakkauskoossa, 1 litran laispullo, 0,2 l lasipullo sekä 1 litran tetrapakkaus.
Euro-Eastin täyteläinen tuorepuristettu luomu granaattiomenamehu valmistetaan huolella valituista granaattiomenoista Azerbaidžanissa Agsuhissa. Mehuun käytettävät granaattiomenat ovat luomupuutarhasta käsin poimittuja ja yhteen litraan mehua käytetään noin kolme kiloa mehukkaita kypsiä granaattiomenoita.
Euro-East Oy on alati kehittyvä suomalainen maahantuontiyritys, joka vie sinut tutustumaan venäläisen ja itäeurooppalaisen keittiön ruokakulttuureihin. Missionamme on tehdä perinteistä ruokakulttuuria tunnetuksi sekä tarjota mahdollisuutta tutustua erilaisiin makuihin maailmalta. Venäläisen- sekä itäeurooppalaisen keittiön herkkujen myynnissä ja markkinoinnissa olemme alan markkinajohtaja: tuotteemme on saatavilla jo kaikista hyvin varustetuista ruokakaupoista ympäri Suomen.
Sahotan mukaan luomumarkkinoiden kasvu on vahvaa, mutta markkinat ovat myös juuri nyt suurien muutosten edessä. Syitä on useita.
– Muutamina edellisvuosina ns. halpamyymälät ovat ottaneet aiempaa enemmän luomua valikoimiinsa, ja kasvu on vahvaa tällä sektorilla. Halpamyymälöiden vahva ote luomuun saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa myös laajemmin luomun hintoihin, Sahota arvioi.
Luomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 25-30 miljoonalla eurolla vuonna 2018, kertoo tuore kartoitus. Luku ei sisällä luomualkoholijuomia, joita myös viedään. Luomutuotteita vievät yritykset odottavat viennilleen selvää kasvua.
[...]
Pro Luomu teetti luomuvientikartoituksen edellisen kerran vuonna 2013. Tuolloin vienti arvioitiin vähän alle kymmeneksi miljoonaksi euroksi. Viidessä vuodessa viennin arvo on siis noin kolminkertaistunut.
Pro Luomun teettämän selvityksen mukaan luomun osuus Suomen kaikesta elintarvikeviennistä on tällä hetkellä lähes kaksi prosenttia.
Luomuvientiä harjoittavat yritykset odottavat vientinsä kasvavan lähivuosina. Maltillisesti arvioiden luomuvienti voi olla 40–50 miljoonaa euroa vuonna 2023.
– Luomun kysyntä kasvaa nyt Euroopan ja Amerikan lisäksi vahvasti Aasiassa, Kottila toteaa.
• Elintarvikevienti on palautunut entiselle tasolleen, noin 1,6 mrd € viennin tasoon, lisää kasvua
tarvitaan. Luomun vienti ei ole merkittävästi kasvanut: viennin arvo noin 10 – 15 m€ vuodessa.
Vähiten kyselytutkimuksen mukaan pidetään perulaisesta ja suomalaisesta ruuasta. Vaikka suomalainen ruoka onkin Euroopan vähiten suosittua, me suomalaiset olemme kuitenkin kyselytutkimuksen mukaan uskollisia omalle keittiöllemme. 94 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista nimittäin pitää suomalaisesta ruuasta.
Kaikkein vähiten suomalaisesta ruuasta pitävät kyselytutkimuksen mukaan tanskalaiset, sillä heistä vain 13 prosenttia pitää suomalaisesta ruuasta. Suomalaisesta keittiöstä eivät innostu myöskään japanilaiset ja espanjalaiset, sillä heistä vain 14 ja 18 prosenttia kertoi pitävänsä ruuastamme.
Kansainväliseen kysyntään vaikuttavat
trendit ovat puolellamme
• Turvallisuushakuisuus - ruokaskandaalit
• Arvostetaan luonnollisuutta, puhtautta, turvallisuutta, jäljitettävyyttä
• Terveellisyyden tavoittelu, ekologisuus
• Luomumarkkinan kasvu kaikilla päämarkkina-alueilla
• Euroopassa isoja luomumarkkinoita, kuten
Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Tanska, Ruotsi, Itävalta jne
• Free from: gluteenittomuus, laktoosittomuus…
• Lihan korvaaminen kasvisproteiineilla
• Kaura nouseva trendi maailmalla: Organic – Gluten Free
• Suomalaiset villimarjat suomalaisia superfoodeja
• Pohjoismaisuus, arktisuus
• koetaan puhtaaksi, eksoottiseksi, uudeksi
• Craft-alkoholit, pienpanimotuotteet
• Suomessa laaja, laadukas tarjonta.
Tässä ei ole kyse luomutuotteista:
Venäläinen kauppaketju toi Saksaan euron viinipullot ja B-laadun pakasteleikkeet – Lidlin haastajalle on iso valmis kohderyhmä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005997794.html)
Vielä. Mutta osaa hyvin kuvitella, että jollekulle tulee mieleen, että muita halvemmilla venäläisillä luomutuotteilla kannattaisi tuolla tavalla Saksan ja muun Euroopan markkinoita yrittää vallata. Sitä kautta voisivat ehkä tulla myös Kazakstanin luomutuotteet (edellä 21.11.18).
Koska siitähän Venäjällä on visio (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg12648#msg12648), puitesuunnitelmat ja jo aloitettuja toimenpiteitäkin. Mm. luomutuotantoa koskeva laki tulee voimaan v. 2020. Jos EU ja Saksa sen hyväksyy, niin siinähän se sitten melkein olikin (?). Kaikki on valmista tuota valtausyritystä varten.
Luomuasiantuntijoiden mukaan luomuun kohdistuu valtavat vientiodotukset, mutta niiden toteutuminen vaatii luomupinta-alan tasaista kasvua.
Luomulle olisi yhä kasvavaa kysyntää vientimarkkinoilla. Toisaalta ulkomaisen luomutuonnin riski kasvaa koko ajan, mikäli kotimaan tarjonta ei odotusten mukaisesti kasva.
Luomusektori on erittäin pettynyt hallituksen tekemään päätökseen pitää luomusitoumuksissa ainakin yksi välivuosi.
Haluatko jatkaa lukemista?.
Mutta kaikkiaan vastaamatta kyllä jää, miten voi olla niin, että n. 10% osuus viljelyalasta tuottaa vain vähän yli prosentin (volyymissa) myytävää markkinoille. Ja oletettavasti siis viljelyalan lisääminen 20 prosenttiin ei lisäisi suomalaisia luomutuotteita markkinoilla kuin ehkä yhdellä prosenttiyksiköllä.
Luomu-ruuan maailmanmarkkinat ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina ja kasvulle ei näy esteitä myöskään jatkossa. Samalla myös suomalaisten luomu-elintarvikkeiden vienti on kasvanut ja kasvunäkymät ovat hyvät. Tutkitusti puhdas ja turvallinen suomalainen ruoka yhdistettynä kansainvälisesti tunnetulla Luomu-sertifikaatilla on vahva kombinaatio, jota meidän pitäisi hyödyntää enemmän.
On tärkeää, että ruoka tuotetaan lähellä sen kuluttajaa. Sillä tavalla voidaan turvataa ruuan saanti jos ruokaa ei ole mahdollista tuoda muualta. Myös ruuan tuotantoon käytettävät tuotantopanokset, eli lannoitteet, siemenet sekä polttoaineet ja muu energia on järkevä tuottaa lähellä, jotta niitä on aina saatavilla. Tällä hetkellä ruokaa ja sen tuotantopanoksia on helppoa ja halpaa tuoda rikkaisiin maihin, mutta tilanne voi muuttua. Monissa köyhissä maissa tuotantopanosten korkea hinta voi aiheuttaa tilanteen jossa paikallisilla ihmisillä ei ole varaa ostaa heitä lähellä tuotettua ruokaa. Tästä voi seurata nälänhätää, vaikka alueella pystyttäisiin tuottamaan ruokaa. Ruoka on kannattavampaa myydä rikkaisiin maihin, joissa jo nyt iso osa ruuasta jää käyttämättä.
Luomuviennin suurimmat tuoteryhmät ovat viljapohjaiset tuotteet eli mylly- ja leipomotuotteet sekä erilaiset kaurapohjaiset valmisteet, maitovalmisteet sekä luonnontuotteet. Suomesta viedään myös muun muassa luomumakeisia sekä luomuperunajauhoja, -siemeniä ja -erikoiskahveja. Luomulihajalosteiden vienti on toistaiseksi vielä vähäistä.
Kasvua on näköpiirissä muun muassa luomukaurasta ja luomumaidosta valmistetuille tuotteille sekä luomuluonnontuotteille. Kasvua haetaan ensisijaisesti jo vakiintuneilta vientimarkkinoilta eli Keski-Euroopasta ja Pohjoismaista sekä jonkin verran Aasiasta.
• Luomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 25-30
miljoonalla eurolla vuonna 2018. Luomun osuus koko
elintarvikeviennistä on noin 2 %.
• Viidessä vuodessa viennin arvo on kolminkertaistunut.
Luomutuotteet kaupassa
• Päivittäistavarakaupat myyvät luomuna eniten hedelmiä,
nestemäisiä maitotuotteita sekä vihanneksia. Nämä kolme
tuoteryhmää vastaavat noin kolmanneksesta kaikesta
luomumyynnistä.
• Seuraavina tulevat kuumat juomat eli kahvi ja tee sekä
kananmunat.
pe 7. kesäkuu @ 12:00 - 16:00(lihav. HJ)
Kasvava luomukysyntä tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia kaikille elintarvikealan toimijoille. Työpajassa kerrotaan millaisia markkina-aukkoja selvityksen perusteella luomulle löytyy kotimaan päivittäistavarakaupasta ja esitellään ulkomaista luomutuotetarjontaa sekä ideoidaan uusia tuotteita ja keskustellaan yritysten tuotekehitystarpeista.
Entistä isompi joukko alan yrityksiä on hakenut julkista tukea viennin edistämiseen. Viime vuonna lähes kaksi sataa yritystä sai tukea viennin avaamiseen tai sen kehittämiseen.
Rahaa jaettiin noin 20 miljoonaa euroa. Rahan käyttö on lähes tuplaantunut sen jälkeen kun Venäjän vientivaikeudet alkoivat elokuussa 2014.
Pelkästään Saksan luomumarkkinat ovat lähes 10 miljardin euron suuruiset. Viejien mukaan luomu on jo melkein edellytys Saksaan pääsylle.
Liikkeellä ovat siis voimat, jotka tilastojen perusteella tuskin heikkenevät. Se näkyy myös globaaleilla vientimarkkinoilla selkeänä kasvuna. Yhdysvaltojen ja Euroopan kysyntä lisää Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan luomutuotteiden vientiä. Pro Luomun vientikartoituksen perusteella Suomen luomuviennin arvo on kolminkertaistunut viidessä vuodessa. Maltillisten arvioiden mukaan se voi olla 40–50 miljoonaa euroa vuonna 2023. Pieni, mutta imagollisesti merkittävä osa elintarvikevientiä.
Michael Wynne-Parker
→
Soil Association
4. heinäkuuta 2016 ·
RUSSIA IS LEADING THE WAY. Already having banned GM crops it is set to become the world´s largest exporter of organic food in just a few years. Unfortunately the Western political elite and media do not acknowlege this-yet! Let us in the UK cooperate with Russia to our mutual advantage.
Michael Wynne-Parker (member Soil Association Circle)
Muita tärkeitä vientituotteita ovat liha, alkoholijuomat sekä viljatuotteet. Luomuelintarvikkeiden vienti kasvaa nopeasti, mutta niiden osuus kokonaisviennistä jää noin kahteen prosenttiin. Luomutuotteita vietiin Suomesta vuonna 2018 vajaan 30 miljoonan euron arvosta.(lihav. HJ)
Viime vuonna maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vienti Suomesta supistui selvästi. Elintarvikkeita vietiin yhteensä 1 520 miljoonan euron arvosta, mikä oli neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Tänä vuonna elintarvikevienti kuitenkin kasvaa ennätysvauhtia. Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä viennin arvo oli lähes 16 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla.
Quote<klips>
Luomulle olisi yhä kasvavaa kysyntää vientimarkkinoilla. Toisaalta ulkomaisen luomutuonnin riski kasvaa koko ajan, mikäli kotimaan tarjonta ei odotusten mukaisesti kasva.
<klips>
Tuo "luomutuonnin riski" on saattanut jo toteutuakin, mutta tietoa siitä yhä pantataan. Viimeinen epävirallinen tietomme on vuodelta 2017, ja silloin arvio tuonnin osuudesta oli 55%. Se on jo sellainen luku, että voi katsoa, että pahin on jo tapahtunut.
Maataloudessa käytettävät tuotantotarvikkeet kuten lannoitteet, torjunta-aineet ja polttoaineet ovat valtaosin tuontituotteita, mikä heikentää ruoan omavaraisuusastetta. Tuontitarvikkeiden pieni osuus kustannuksista merkitsee sitä, että luomutuotannon kotimaisuusaste on korkeampi kuin tavanomaisen tuotannon. Suomalainen luomu on siis kotimaisinta ruokaa.
LUOMUVIENNIN PÄÄTUOTERYHMÄT
1. Viljapohjaiset tuotteet
• Kattaa yli 60 % luomuviennin arvosta
• Mukana mylly- ja leipomotuotteet
sekä erilaiset kaurapohjaiset
valmisteet
2. Maitojalosteet
3. Luonnontuotteet
4. Makeiset
5. Perunajauhot
VIENNISTÄ SUURIN OSA B-to-B –MYYNTIÄ
• Private label –tuotteita
• Raaka-aineita ja puolivalmisteita
Kaikkiaan täältä viedään luomumetsämarjoja vuodessa 2—5 miljoonan euron arvosta. Eniten viedään pakastettua puolukkaa ja mustikkaa.
Luomuviennin
tavoitteena
30-40 milj. euroa
vuonna 2023
Nyt ei tarvitsekaan metsästää tuota lehteä, ainakaan Kottilan ja Nurron artikkeleiden osalta, ne löytyvät nyt Pro Luomun sivuilta (pari muuta löytyy myös tästä linkistä). Eikä myöskään tarvitse enää metsästää tai odottaa tätä tietoa:
Luomu voisi olla suomalaisen ruoan vientivaltti (https://proluomu.fi/luomu-voisi-olla-suomalaisen-ruoan-vientivaltti/)
Suomella olisi hyvät edellytykset valjastaa luomu ruokavientinsä kärkivaltiksi.
Elintarvikekaupan alijäämä oli viime vuonna 3,7 miljardia euroa. Luomuruuan myynti kasvaa maailmalla ja Suomessa vauhdilla.
Unlike the bill on environmentally friendly agricultural products, which allows the use of fertilizers, plant protection products, feed and food additives in the group of the safest fertilizers for humans and the environment, the law on organic products, which comes into force in 2020, implies a complete ban on the use of agrochemicals.
Currently, the Ministry of Agriculture of Russia, together with other authorities, is developing by-laws, including the maintenance of a register of organic producers, several state standards have been developed.
The introduction of a single labeling model will contribute to improving the quality of products on the domestic market and, in general, the development of the country's agro-industrial complex.
The creation of Russian protected brands of organic and environmentally friendly agricultural products, in combination with other measures provided by the Government of Russia and the Ministry of Agriculture, will solve the tasks set by the President of the Russian Federation to increase agricultural exports, as well as improve food quality.
Hesari kertoi tästä:
Arktista eksotiikkaa pöytiin maailman suurimmilla ruokamessuilla – Suomi on pääosassa Grüne Wochella
Suomi on pääosassa maailman suurimmilla ruokamessuilla Berliinin Grüne Wochella. (https://www.hs.fi/talous/art-2000005967554.html)
Paperi-Hesarissa oli lause:QuoteGrüne Wochella Suomi hakee profiilia arktisen, puhtaan, antibiootittoman ja kekseliään luomusuperfoodin maana.(lihav. HJ)
Ja muitakin enemmmän tai vähemmän luomuun viittaavia ilmaisuja.
Saksan markkinoilla pakkausten pitää olla houkuttelevia ja kiinnostavia, pakkauskokojen oikeita ja tuotteiden luonnollisesti hyvän makuisia.
Nyt pinnalla ovat tuotteet, joissa on mahdollisimman vähän ja mahdollisimman luonnollisia aineosia.
Ruokavientiä on Suomesta noin 1,5 miljardin euron edestä, kun tuonnin arvo on noin neljä miljardia.
Suomesta vietiin vuonna 2018 elintarvikkeita ja juomia 1,55 miljardilla eurolla tullitilastojen mukaan. Vuonna 2017 vienti oli 1,63 miljardia euroa, joten vähennystä oli noin 5 %. Maailmanmarkkinahintojen heilahtelut vaikuttavat viennin arvoon. Vuonna 2019 viennin ennakoidaan kiipeävän noin 1,8 miljardiin euroon. Tammi-heinäkuun vienti ylitti miljardin, ja kasvua viime vuoden vastaavaan aikaan oli 13,3 %. Kasvua on sekä EU-maiden että kolmansien maiden osuudessa.
MTK:n vientijohtajana aloittanut Thimjos Ninios: "Kaura ja luomubroileri ovat ruokaviennin keihäänkärjet."
Kuluvan vuoden aikana sianlihan vienti Kiinaan on kasvanut yli odotusten melkein kymmeneen prosenttiin kotimaisesta tuotannosta. Moni on iloinnut lihayhtiöiden ja siantuottajien puolesta.
Veronmaksajana pohdin, kannattaako iloita.
Suomen maatalous on julkisin varoin tuettua tuotantoa. Tukien tarkoituksena on turvata omavaraisuutta ja laskea ruuan kuluttajahintaa.
EU-jäsenyyden alkuvaiheessa luomupeltoalan kasvu oli voimakasta perinteisiilä viljanviljelyalueilla Etelä-Suomessa. Kotimainen luomuviljantuotanto kasvoi kysyntää nopeammin, mikä johti laajamittaiseen luomuviljan vientiin Keski-Eurooppaan.
Suomalaisen luomuviennin tärkein raaka-aine on luomukaura, jota viedään maailmalle esimerkiksi hiutaleiksi ja jauhoiksi jalostettuna. Viennin vetämänä kaura on noussut Suomen viljellyimmäksi luomuviljaksi; esimerkiksi viime vuonna koko Suomen luomuviljasadosta yli 60 % oli kauraa.
Suomalaisten elintarvikkeiden vienti Saksaan on merkittävässä kasvussa. Erityisesti Pohjois-Saksassa on suurta kysyntää luomu- ja terveysvaikutteisille tuotteille. Pääosan viennistämme muodostavat kauratuotteet, alkoholijuomat, voi ja muut maitorasvat, leipomovalmisteet sekä tuore kala, toteaa Food from Finland-ohjelman johtaja Esa Wrang.
Ruoka
23.01.2020
Riitta Mustonen
Suomen ruokavienti Saksaan kasvoi viime vuonna ennätyslukemiin, mutta brändituotteiden viennissä otetaan vasta ensi askeleita.
Suomesta vietiin viime vuonna ennätysmäärä elintarvikkeita Saksaan, ennusteen mukaan peräti 117 miljoonan arvosta. Mennäänpä katsomaan Saksan suurimpaan luomumarketketjuun LPG:hen, mitä suomalaistuotteita sieltä löytyy.
Kymmenientuhansien tuotteiden joukossa on yksi suomalainen tuote: Kaslinkin Aito-kaurajuoma.
Haluatko jatkaa lukemista?
Toisessa luomuketjussa Dennreessä suomalaisia tuotteita löytyy jo kolme: Aito-kaurajuoman lisäksi pakastealtaassa on Jymy-jäätelöä ja karkkihyllyssä Makulakun lakritsaa.
Hedelmä- ja vihannesosastoilta myydään yli 20 prosenttia kaikesta päivittäistavarakaupan luomumyynnistä.
Suomalaistuotteista eniten kiinnostavat Annaleena Soultin mukaan esimerkiksi kaura- ja marjapohjaiset tuotteet. Hänellä on myös selkeä näkemys, mitä tulevaisuudessa tarvittaisiin.
– Jos Härkiksen ja Nyhtökauran tapaisia tuotteita olisi luomuna, ne olisivat aivan varma hitti. Samoin kaurajuomista luomuversiot ovat erittäin hyviä, ja välipalat ylipäätään, hän sanoo.
Suomen luomuviennin arvo oli vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan noin 30 miljoonaa euroa. Arvossa ei ole mukana alkoholituotteita.
Luomuvienti on lyhyessä ajassa kolminkertaistunut ja sen arvioidaan kasvavan tulevina vuosina 10-30 prosenttia vuodessa. Tärkein luomuvientimaa tällä hetkellä on Saksa ja sen jälkeen Pohjoismaat sekä muu Keski-Eurooppa.
QuoteToisessa luomuketjussa Dennreessä suomalaisia tuotteita löytyy jo kolme: Aito-kaurajuoman lisäksi pakastealtaassa on Jymy-jäätelöä ja karkkihyllyssä Makulakun lakritsaa.
Tässä selvä näyttö siitä, että luomu on Suomen ruokaviennin "keihäänkärki".
Suomalaista luomutarjontaa messuilla edustavat erityisesti erilaiset luomukaura- ja muut luomuviljatuotteet sekä luomuluonnontuotteet, kuten marjat ja mahla.
Suomalaistuotteista eniten kiinnostavat Annaleena Soultin mukaan esimerkiksi kaura- ja marjapohjaiset tuotteet.
Tilastossa on ensimmäistä kertaa mukana Euroopan luomutuonnin luvut. Eniten luomutuotteita tuodaan Eurooppaan Kiinasta, Ecuadorista ja Dominikaanisesta tasavallasta. Suurin tuontituoteryhmä on hedelmät, jossa luomubanaani on suurin yksittäinen tuote.
Vuoden 2018 maailman luomumarkkinoiden luvut julkistettiin keskiviikkona Biofach-messuilla Saksan Nürnbergissä ja ne on koonnut luomututkimuslaitos FiBL yhdessä IFOAM:in kanssa.
Biofach-messuilla mukana olevat suomalaiset elintarvikeyritykset
Finnamyl, FP-Kotaja, Helsingin Mylly, Humble, Hunajainen SAM, Jokilaakson Juusto, Kaskein Marja, Kiantama, Kinnusen Mylly, Nordic Koivu, Osuuskunta Maitomaa, Porokylän Leipomo, Ravintoraisio, SunSpelt, Suomisen Maito, Toripiha ja Vavesaaren Tila.
Suomalaisen luomukanapojan vienti on vahvassa kasvussa erityisesti Aasiassa. Viennin voimakkaaseen kehittämiseen Luomu Invest Oy on solminut yhteistyösopimuksen ruotsalaisen Kronfågel Ab:n kanssa.
LUE LISÄÄ
Suomen luomuviennin arvo oli vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan noin 30 miljoonaa euroa. Arvossa ei ole mukana alkoholituotteita.
Luomuvienti on lyhyessä ajassa kolminkertaistunut ja sen arvioidaan kasvavan tulevina vuosina 10-30 prosenttia vuodessa.Tärkein luomuvientimaa tällä hetkellä on Saksa ja sen jälkeen Pohjoismaat sekä muu Keski-Eurooppa.
Luomuvientiä harjoittavat yritykset odottavat vientinsä kasvavan lähivuosina. Maltillisesti arvioiden luomuvienti voi olla 40–50 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Kasvua on näköpiirissä muun muassa luomukaurasta ja luomumaidosta valmistetuille tuotteille sekä luomuluonnontuotteille. Kasvua haetaan ensisijaisesti jo vakiintuneilta vientimarkkinoilta eli Keski-Euroopasta ja Pohjoismaista sekä jonkin verran Aasiasta.
Suomesta viedään luomuraaka-aineita ja luomutuotteita tällä hetkellä arviolta alle kymmenellä miljoonalla eurolla vuodessa. Vielä vuonna 2009 luomuvienti oli noin 14 miljoonaa euroa, ja suurin yksittäinen vientituote oli Saksaan viety palaleipä. Sittemmin kotimaisen luomukysynnän kasvu ja kilpailun kiristyminen vientimarkkinoilla ovat supistaneet vientiä.…
Luomutuotteita vie Suomesta noin 60 yritystä, joista 4–5 vastaa suurimmasta osasta vientiä. Merkittävin vientituote on jo pitkään ollut luomukaura ja siitä jalostetut tuotteet kuten hiutaleet ja jogurttityyppinen kauravälipala. Luomuviennistä noin viidesosa on raaka-aineita, enimmäkseen viljaa.
Muita Suomesta vietäviä luomutuotteita ovat esimerkiksi ruis-, vehnä- ja perunajauho, leipä, ruislastut, luonnonmarjat, laktoositon maito, lakritsa, suklaa ja rypsiöljy. Jatkossa luomuviennissä olisi satsattava entistäkin enemmän tuoteinnovaatioihin ja erilaistamiseen.
Suomalaisluomun tärkeimmät vientimaat ovat nyt Tanska, Ruotsi, Saksa ja Ranska. Saksa on Euroopan suurin luomumarkkina-alue ja vastaa noin kolmanneksesta maanosan yhteensä 21,5 miljardin euron luomukulutuksesta. Saksan luomumarkkinat ovat kuitenkin erittäin kilpaillut.
Luomuviljamarkkina tukossa koko Euroopassa. #luomusopimus kannattaa tehdä heti mikäli ylipäänsä haluaa saada tavaransa kaupaksi. #luomu Luomuviljavarastot ovat nyt suuret.
Kasvua on näköpiirissä muun muassa luomukaurasta ja luomumaidosta valmistetuille tuotteille [...]
Suomalaista luomutarjontaa messuilla edustavat erityisesti erilaiset luomukaura- ja muut luomuviljatuotteet sekä luomuluonnontuotteet, kuten marjat ja mahla.
Luomun myynti on kasvussa lähes kaikissa tuoteryhmissä. Osa päivittäistavarakaupan luomumyynnin arvoon laskemista tuotteista on ”tuontiluomua”. Tämä on luonnollista niiden tuoteryhmien osalta, joita ei Suomessa pystytä ilmasto-olojen puolesta tuottamaan. Arviota siitä, kuinka iso osa myytävästä luomusta on tuontia tai kotimaista ei ole julkaistu. Oletettavasti luomutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen edistävät luomukulutusta myös kotimaassa tuotettujen tuotteiden osalta.(kursiv. myös HJ)
368 miljoonasta eurosta 20% on 74 miljoonaa euroa. Vaikka luomu kallista onkin ei alle 6 miljoonasta kilosta kotimaisia vihanneksia ja mitättömästä määrästä luomuomenia (152 000 kiloa) tuollaista summaa saa.*) Niinpä voi rauhassa päätellä, että siitäkin tuoteryhmästä suurin osa on tuontitavaraa. Nuo luvut ovat vuodelta 2018, mutta jo tiedetään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg16348#msg16348), että ne eivät tule olennaisesti muuttumaan v. 2019 kohdalla.
<klips>
*) noin puolet luomuvihannessadosta kiloina oli porkkanaa, 2,9 miljoonaa kiloa. Foodien äsken katsotulla hinnalla sitä myydään 1,85 euroa/kg. Jos kaikki on myyty sillä hinnalla, se tekee 5,3 mijoonaa euroa. "Myydäänpä" samantien luomukaalitkin: niistä saatiin n. 1 miljoona. Kun nuo vähennetään, selittämättä jää n. 67,7 miljoonaa. Arvataanpa: noin 60 miljoonaa saadaan ulkomailta tuoduista luomuhedelmistä ja -vihanneksista? Tuo arvaus saattoi mennä alakanttiinkin.
Luomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 25-30
miljoonalla eurolla vuonna 2018. Luomun osuus koko
elintarvikeviennistä on noin 2 %.
Eettisyys ja luomu vaikuttavat valintoihin vahvasti, suomalaista ruokaa ei tunnettu
Saksalaiset arvostavat eettistä tuotantoa sekä luomutuotteita. Luomun kannatus Saksassa on vahva ja niinpä näissäkin keskusteluissa useampi kuin 2/3 vastaajista sanoi pyrkivänsä valitsemaan luomutuotteita.
Tällainen twiitti saavutti meidätkin, eli olisi vielä näinkin:
***
VYR ry 11. helmik.
Luomuviljan vientimarkkinat toimivat hyvin tahmeasti. Luomun pinta-ala kasvaa kaikkialla #vyrseminaari
https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408/photo/1
***
Eli tarjontaa on liikaa. Valitettavasti varmaankin myös Saksassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg16364;topicseen#msg16364). Nyt en ihan osaa sanoa, miten se tuosta taulukosta luetaan, mutta kai VYR asian oikein kertoo.
Annaleena Ylhäinen vastaustwiitissään 13. helmik. tiesi:QuoteLuomuviljamarkkina tukossa koko Euroopassa. #luomusopimus kannattaa tehdä heti mikäli ylipäänsä haluaa saada tavaransa kaupaksi. #luomu Luomuviljavarastot ovat nyt suuret.
Tällä hetkellä luomutuotantoa tuetaan kustannusperusteisesti II-pilarista. Mikäli otamme tämänhetkisen järjestelmän käyttöön ilman minkäänlaista uudelleenarviointia, luomutuki pienenee noin puoleen, koska tuen kustannusperusteisuudessa on viljan hinta yhtenä tekijänä ja luomutuotetun viljan myyntihinta on viimeisten vuosien aikana ollut merkittävästi korkeampi kuin tavanomaisesti tuotetun. Tarvitaankin radikaalia ajattelutavan muutosta, että tukijärjestelmämme perustuisi tuotetuista hyödyistä palkitsemiseen eikä kustannusten korvaamiseen.
Maatalous
06:00
Matti Tuominen
Pahimmillaan seurauksena on se, että osa marja-alan yrityksistä menee konkurssiin. Suurimassa konkurssivaarassa ovat lyhyen aikaa toimineet yritykset, jotka ovat tehneet suuria velkavetoisia investointeja.
Luonnontuotealan yritykset ovat pian suurissa vaikeuksissa ja miljoonien eurojen arvoinen marjasaalis uhkaa jäädä metsiin, jos koronaviruksen aiheuttamia kausityövoimaongelmia ei saada ratkaistua.
Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen pitää tilannetta huolestuttavana.
Haluatko jatkaa lukemista?
Näin siellä nähdään:
Luomusektori katsoo hallituksen pettäneen luomun: Rahoitusongelmien syy ei ole luomussa vaan ympäristökorvauksessa. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.413422)QuoteLuomuasiantuntijoiden mukaan luomuun kohdistuu valtavat vientiodotukset, mutta niiden toteutuminen vaatii luomupinta-alan tasaista kasvua.
Luomulle olisi yhä kasvavaa kysyntää vientimarkkinoilla. Toisaalta ulkomaisen luomutuonnin riski kasvaa koko ajan, mikäli kotimaan tarjonta ei odotusten mukaisesti kasva.
Luomusektori on erittäin pettynyt hallituksen tekemään päätökseen pitää luomusitoumuksissa ainakin yksi välivuosi.
Haluatko jatkaa lukemista?.
Eli kaikkiin ongelmiin tuntuu olevan vastauksena: lisää luomuviljelyalaa!
Uusi tutkimus pitää ruuan omavaraisuuden tasoa Suomessa hyvänä kriisien kannalta, mutta muistuttaa, että lisäksi olisi tärkeää vähentää riippuvuutta eläinrehun valkuaisten ja lannoitteiden tuonnista.
Tässä suhteessa luomusta kannattaisi ottaa mallia. Sanotaan jopa, että suomalainen luomu on kotimaisinta ruokaa, sillä tuontipanosten osuus on luomutuotannossa hyvin vähäinen.
Maataloudessa käytettävät tuotantotarvikkeet kuten lannoitteet, torjunta-aineet ja polttoaineet ovat valtaosin tuontituotteita, mikä heikentää ruoan omavaraisuusastetta. Tuontitarvikkeiden pieni osuus kustannuksista merkitsee sitä, että luomutuotannon kotimaisuusaste on korkeampi kuin tavanomaisen tuotannon. Suomalainen luomu on siis kotimaisinta ruokaa.
Tämä koronakriisi ei ole sellainen kriisi. Nyt ongelman muodostaa työvoiman tuonnin hiipuminen! - Ihan oma projektinsa olisi tutkia, miten tavanomainen ja luomu vertautuvat tuontityövoiman käytössä.
Kuluttajat suosivat nyt kotimaisia luomukasviksia. Yksi poikkeustilan tuomista haasteista on löytää luomutiloille tarpeeksi apukäsiä ulkomaista työvoimaa koskevien rajoitusten vuoksi.
Luomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 25-30
miljoonalla eurolla vuonna 2018. Luomun osuus koko
elintarvikeviennistä on noin 2 %.
• Viidessä vuodessa viennin arvo on kolminkertaistunut.
• Luomuviennin suurimmat tuoteryhmät ovat mylly- ja
leipomotuotteet sekä erilaiset kaurapohjaiset valmisteet,
maitovalmisteet sekä luonnontuotteet.
• Suomesta viedään myös luomumakeisia, -perunajauhoja ja
-erikoiskahveja.
• Luomutuotteita viedään eniten Saksaan ja Ruotsiin sekä
muihin Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. Vientiä on myös
Kiinaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan sekä jonkin verran
Pohjois-Amerikkaan.
• Vuonna 2019 kerättiin myyntiin 0,5
miljoonaa kiloa luomumustikkaa,
vajaat 0,5 miljoonaa kiloa
luomupuolukkaa ja 19 tuhatta kiloa
luomulakkaa.
Luomuviennin suurimmat kasvuodotukset ovat luomuluonnontuotteiden valmistajilla, jotka odottavat viennin arvon jopa viisinkertaistuvan vuoteen 2023 mennessä. Samalla viennin tulevaisuudennäkymät ovat kuitenkin hyvin epävarmat: yritykset pitävät viennin kasvun suurimpana esteenä luomukeruualueiden sertifiointiin mahdollisesti tulevia muutoksia.
MT Plus
Ruoka
29.05.2020
Riitta Mustonen
Kreikan-kävijä kaihoaa kreikkalaista salaattia ja Italian-matkaaja palaa saapasmaahan pitsan perässä, mutta mikä saa turistin takaisin Suomeen? Business Finlandin mielestä ei ainakaan ruoka, sillä se ei jatkanut ruokamatkailun rahoitusta.
[kuvateksti:] Terhi Hook esitteli Suomea saksalaisille ruokamatkailumaana Berliinin Grüne Wochella viime tammikuussa.
Business Finlandin matkailuorganisaation Visit Finlandin saama rahoitus ruokamatkailun kehittämiseen lopetettiin. Vuosille 2018–19 saatiin 600 000 euroa, ja sen turvin Visit Finland osallistui esimerkiksi Berliinin Grüne Wochelle markkinoimaan Suomea ruokamatkailumaana.
MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Vuonna 2018 luomumustikkaa kerättiin myyntiin
ennätysmäärä, yli 3,38 miljoonaa kiloa.
Yksi tapa vähentää tuontiriippuvuutta maataloudessa on esimerkiksi teollisten lannoitteiden käytön välttäminen, eli siirtyä kohti luomutuotantoa.
– Luomun ytimessä on viljelykierto ja ravinteiden osalta mahdollisimman omavarainen ravinnekierto tilan sisällä, sanoo Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri.
Täysin ravinneomavaraiseksi eivät luomutilat Rännärin mukaan pääse, mutta maailmalta rahdatun väkilannoitteen sijaan voidaan turvautua kotimaisiin vaihtoehtoihin.
Kierrätyslannoitteita valmistetaan suomalaisen elintarvike- ja metsäteollisuuden sivuvirroista.
Lisäksi tuotantoeläimille syötettävä soija voidaan korvata viljelemällä herneitä, papuja tai lupiinia valkuaisrehuksi.
Esimerkiksi viime vuonna elintarviketeollisuus käytti noin 123 miljoonaa kiloa kauraa.
Suomen luomuvienti
• Luomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 25-30 miljoonalla eurolla vuonna 2018. Luomun osuus koko elintarvikeviennistä on noin 2 %.
Tällainen twiitti saavutti meidätkin, eli olisi vielä näinkin:
***
VYR ry 11. helmik.
Luomuviljan vientimarkkinat toimivat hyvin tahmeasti. Luomun pinta-ala kasvaa kaikkialla #vyrseminaari
https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408/photo/1
***
Eli tarjontaa on liikaa. Valitettavasti varmaankin myös Saksassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg16364;topicseen#msg16364). Nyt en ihan osaa sanoa, miten se tuosta taulukosta luetaan, mutta kai VYR asian oikein kertoo.
Annaleena Ylhäinen vastaustwiitissään 13. helmik. tiesi:QuoteLuomuviljamarkkina tukossa koko Euroopassa. #luomusopimus kannattaa tehdä heti mikäli ylipäänsä haluaa saada tavaransa kaupaksi. #luomu Luomuviljavarastot ovat nyt suuret.
Ruotsissa luomun suosion raju kasvu on saanut aikaan sen, että kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää. Ruotsalaisille myytävästä luomusta 60 % on tuontia.
Ulkomaisen luomun osuuden arvioidaan Suomessa olevan nyt noin 30 prosenttia kaikista luomutuotteista. Asiaa ei kuitenkaan tilastoida mitenkään, joten tarkkoja osuuksia ei tiedä kukaan.
Viimeinen epävirallinen tietomme on vuodelta 2017, ja silloin arvio tuonnin osuudesta oli 55%. Se on jo sellainen luku, että voi katsoa, että pahin on jo tapahtunut.
Elintarvikeviennin arvo kasvoi viime vuoden aikana yli 14 prosenttia ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla vienti oli yli 5 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavaan aikaan. Eniten on kasvanut sianlihan ja maitojauheen vienti.
Tämän tiedon päivityksessä joudumme odottamaan Pro Luomun Luomu Suomessa 2019 -koostetta:QuoteLuomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 25-30
miljoonalla eurolla vuonna 2018. Luomun osuus koko
elintarvikeviennistä on noin 2 %.
Hupaisasti tuossakin on tuollainen maaginen osuus, 2%. Kuten luomutuotannossakin, jossa osuudet ovat saman "taian" vaikutuspiirissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg16603#msg16603). Vaikka tuossakin odottaisi, että osuus olisi lähempänä luomuviljelyalan osuutta 10,3% (2018).
Luomuviljan kysyntä Suomessa perustuu pitkälti luomutuotteiden vientiin, sanoi Fazer Myllyn toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki Vilja-alan yhteistyöryhmän luomuviljawebinaarissa viime viikolla.
Luomutuotteiden kysyntä kasvaa kotimaassa tasaisesti, mutta päivittäistavarakaupan myynnistä vain 2,6 prosenttia on luomua.
.
"Luomuvalikoimaa toivotaan lisää, mutta tuotteita ei osteta yhtä hanakasti", Arrajoki sanoo kuluttaja käyttäytymisestä.
[...]
• Kilpailu muiden kv-luomutuotteiden kanssa.
– Suomalaisen luomutuotteen hinta usein korkeampi.
– Vientivolyymit usein pieniä.
• Erottautuminen tärkeää. Pelkkä luomu ei aina riitä, kilpailu on kovaa.
[...]
[...] erinomaisia lähtökohtia luomutuotannon lisäämiseen ja uskottavaan luomutuotteiden vientiin.(lihav. HJ)
Luomun tulevaisuus perustuu vientiin
• Maailman kansainvälisimmät elintarvikkeet ovat luomua. Tämä on Suomen
luomuraaka-aineeseen perustuvan liiketoiminnan kehityksen etu ja kulmakivi
• Luomuelintarvikkeiden viennissä on potentiaalia, nyt vasta noin 30 M€
• Vuosittainen 10 % kasvuvauhti arvossa on täysin tehtävissä
• Nyt iso osa B2B-myyntiä jota ei pidä väheksyä vaan enempi sillä ylpeillä
• Kärjessä ovat mylly- ja leipomotuotteet, kaura non-dairy, maitovalmisteet ja
luonnontuotteet
• Meidän kotimarkkinoita ovat jo Saksa, Ruotsi, muut Pohjoismaat ja Keski-
Eurooppa
• Itä-Aasia, Kaakkois-Aasia ja Pohjois-Amerikka kehittyvät vauhdilla
Viime vuonna suomalainen ruoka- ja juomavienti kasvoi 12,8% ja päätyi kaikkien aikojen vientiennätykseen, 1,75 miljardiin euroon, jossa viennin arvo nousi vuoden aikana 200 miljoonaa euroa.
Luomusadot nousussa viljelyalan kasvun myötä(kursiv. HJ)
Luomupeltoala on ylittänyt jo muutama vuosi sitten kymmenesosan koko peltoalasta. Vaikka luomualaa leimaa suuri nurmiala, on myös luonnonmukaisesti viljelty vilja-ala kasvussa. Luomukaurasato kasvoikin viisi prosenttia viime vuodesta. Luomukaurasato, noin 80 miljoonaa kiloa, on noin seitsemän prosenttia Suomen koko kaurasadosta. Luomukauraa on sekä tuotu että viety Suomesta viime vuosina.
Nyt jo uskallan tehdä tämän johtopäätöksen: luomukauran viennistä ei (hyvästä kokonaissadosta huolimatta) saatu yhtään lisätuloa, se ei kasvanut. Näennäinen kasvukin jouduttiin tekemään (vientilaatuisen luomukauran) tuontia lisäämällä, oltiin pelkkä läpikulkusatama.
Sekin uumoiluni uutisessamme ...
Suomen luomuvienti - täysin myttyyn mennyt unelma (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=467)
... että Suomen luomuviennin kokonaisarvo olisi jopa laskenut, on täysin mahdollinen.
Kuluttajamarkkinoiden kaurabuumi näkyi myös luomussa. Vuonna 2019 luomukauraa viljeltiin 66 % enemmän kuin edellisvuonna. Kaura onkin tärkein luomuvilja: yli puolet koko luomuviljasadosta oli kauraa. Valtaosa luomukaurasta viedään jalostettuna vientiin.
Luomu ei ollutkaan myyntivaltti
Nykyisen terveyttä ja hyvinvointia suosivan trendin mukaisesti voisi luulla, että luomuleima tuotteen kyljessä olisi myyntivaltti. Asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen, vaan luomu voi joskus olla kaupankäynnin hidaste tai jopa este. Tämän tuli huomaamaan yrittäjä, joka pyrki viemään erilaisia luonnonmarjoista valmistettuja luomutuotteita Kiinan markkinoille. Kiinassa luomutuote on erityistuotekategoriaan menevä tuote, joka vaatii tuoterekisteröinnin ja kalliita tutkimuksia, jotka vientiyritys joutuu luonnollisesti maksamaan. Tähän prosessiin voi kulua aikaa kaksi, jopa kolmekin vuotta. Siksi tuotetta, joka meidän ja myös eurooppalaisen mittapuun mukaan on luomua, ei saa Kiinassa markkinoida luomutuotteena, jos edellä kuvattua rekisteröintiä ei ole tehty. Tämän vuoksi Kiinan viennissä luomumerkki usein peitetään esimerkiksi tarralla, ja näin teki myös kyseinen yritys. Samaisen yrittäjän ihmetykseksi tuotteessa ei myöskään saa olla mainintaa, että siinä ei ole käytetty lisäaineita. Miksi näin on, siihen yrittäjä ei ole onnistunut saamaan tyhjentävää vastausta. Maalaisjärjellä ajateltuna kun voisi luulla, että tällainen tieto olisi kuluttajalle tärkeää.
Kiinan tiukat elintarvikemääräykset eivät aina ole tuotteeseen liittyviä, vaan voivat olla myös poliittisia. Haastatellun yrittäjän mielestä Kiinan markkinoille tähyävien kannattaa aina teettää ennakkoselvitys tuotteen vientikelpoisuudesta sikäläisen asiantuntijan avulla. Asiantuntijan apu on tarpeen monissa byrokraattisissa koukeroissa, muun muassa siinä, mitä tuote-etiketissä saa ja pitää lukea ja mitä taas ei saa sanoa. Sikäläinen asiantuntija myös tuntee maan tavat ja kulttuurin, pystyy verkostoitumaan helpommin sekä voi toimia tulkkina ja välittäjänä liikeneuvotteluissa. Tästä kaikesta on eittämättä hyötyä, jotta vältyttäisiin kulttuurieroista ja kielimuurista aiheutuvilta epäselvyyksiltä.
Luonnosta saatavien tuotteiden käyttö ja kysyntä ovat kasvaneet niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Erityisesti kiinnostus metsämustikkaa kohtaan on kasvanut. Parhaimmillaan mustikoita on viety Suomesta Kiinaan yli kolme miljoonaa kiloa.
MT Plus
Maatalous
04:00
Tuure Kiviranta
Yhtälö on vaikea: jotta luomuviljan vienti Suomesta olisi taloudellisesti järkevää, sen tuotannon täytyisi kasvaa nykyisestä vielä merkittävästi.
Luomuviljojen hinnat ovat laskeneet kymmeniä euroja vuodessa. Luomumallasohran ja -rehuherneen ostotarjouksista on sulanut pois sata euroa tonnilta.
Taustalla on luomuviljan tarjonnan kasvu lisääntyneen viljelyalan seurauksena. Luonnonvarakeskus Luken mukaan luomuviljasato oli tänä vuonna seitsemän prosenttia viime syksyä suurempi.
MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
”MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios innosti meidät lähtemään tälle yhteiselle matkalle ja ohjasi hakemuksen valmistelua aina tarvittaessa”, jatkaa Syväniemi.
02.02.2021 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo
Maailman merkittävin luomutapahtuma Biofach-messut järjestetään tänä vuonna kokonaan virtuaalisena 17.-19.2.2021. Tämä tarjoaa yrityksille erinomaisen tilaisuuden saada kontakteja ja kansainvälistä näkyvyyttä pienellä panostuksella. Lisätietoa löytyy mm. Luomualan kehittäjien yhteistyöryhmän Facebook-sivuilta : https://www.facebook.com/groups/476194372548524/
Luomutuotteiden viennin arvo vuonna 2020 oli 60 miljoonaa euroa. Kahdessa vuodessa viennin arvo on kaksinkertaistunut ja yritysten mukaan viennin kasvunäkymät ovat edelleen hyvät.
Pro Luomun tekemän selvityksen mukaan luomuvienti on kasvanut viime vuosina hyvin ja sen osuus Suomen koko elintarvike- ja juomaviennistä oli 3,4 prosenttia vuonna 2020. Luomuviennissä luomun osuus oli jopa suhteellisesti suurempi kuin Suomen elintarvikemyynnistä, josta luomua oli 2,6 prosenttia.
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennin arvo oli vuonna 2020 kaikkiaan yli 1,7 miljardia euroa. Viennin arvo on kasvanut vuosien 2015–2020 välisenä aikana huimasti, lähes neljännesmiljardilla (+16 %). Tuonnin arvo oli puolestaan noin 5,3 miljardia euroa. Siinäkin oli vuoteen 2015 verrattuna noin neljännesmiljardin kasvu (+5 %). Suhteellisesti viennin kasvu on ollut selvästi voimakkaampaa kuin tuonnin kasvu.
Tuo "luomutuonnin riski" on saattanut jo toteutuakin, mutta tietoa siitä yhä pantataan. Viimeinen epävirallinen tietomme on vuodelta 2017, ja silloin arvio tuonnin osuudesta oli 55%. Se on jo sellainen luku, että voi katsoa, että pahin on jo tapahtunut.
Muita tärkeitä luomuviennin tuoteryhmiä ovat maitopohjaiset tuotteet, leipomotuotteet, ja luonnontuotteet. Suomesta viedään luomuna myös merkittäviä määriä perunatärkkelystä, makeisia, lastenruokaa ja alkoholituotteita.
Lähes kaikki yritykset uskoivat viennin kasvavan myös tulevaisuudessa. Kulutustrendit tukevat luomun kasvua, ja monissa maissa, kuten Saksassa koronapandemia on vahvistanut luomun kysyntää.
”Osa vientituotteista, kuten leipä ja makeiset, eivät oikein ole Suomen markkinoilla löytäneet paikkaansa”, arvioi selvityksen toteuttanut Marja-Riitta Kottila Pro Luomusta.
”Melko maltillisen kasvuarvion mukaan luomuvienti saattaisi hipoa jo 100 miljoonan euron rajaa vuonna 2025”, arvioi Marja-Riitta Kottila.
– Noin kolmasosa Suomessa tuotetusta kaurasta menee vientiin eli 300 miljoonaa kiloa (300 000 tonnia). Se on aika paljon ja se on pysynyt vakaana. Kauraa viedään nimenomaan kaurana. Jos sitä pystyttäisiin viemään kauratuotteina, se toisi elintarvikeketjun kannalta parempaa arvoa Suomeen, Karikallio sanoo.
Kaurapohjaiset tuotteet ovat edelleen luomuviennin suurin tuoteryhmä. Tuotteiden menestystä edesauttaa hyvä laatu sekä kasvipohjaisten tuotteiden suosion kasvu. Osa yrityksistä piti myös gluteenittomuutta hyvänä lisäarvona luomutuotteissa. Luomun osuus Suomen jauhojen ja myllytuotteiden viennistä oli jo noin kolmannes.
Pro Luomun tekemän selvityksen mukaan luomuvienti on kasvanut viime vuosina hyvin ja sen osuus Suomen koko elintarvike- ja juomaviennistä oli 3,4 prosenttia vuonna 2020.
Elintarvikemarkkinoiden tuontiaste nousi vuosina 2003–2011 vajaan prosenttiyksikön vuosivauhtia, mutta sitten kasvu pysähtyi. Vuonna 2016 Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli 72 prosenttia. Tuontia ovat elintarviketuotannossa ja -jakelussa käytettävät tuotteet sekä elintarvikkeet kaupan hyllyllä.
Huhtikuussa 2021 julkaistun Pro Luomun tekemän vientiselvityksen mukaan luomuviennin arvo oli vuonna 2020 noin 50 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2018 oli noin 25–30 miljoonaa euroa. Kahdessa vuodessa viennin arvo oli lähes tuplaantunut. Viennistä suurin osa oli vientiä puolivalmisteina. Raaka-aineiden ja brändituotteiden osuus oli kummankin reilu 15 prosenttia. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä viennin arvo on 100 miljoonaa euroa.
Viennin päätuoteryhmiä ovat myllytuotteet, leipä, maitojalosteet, luonnontuotteet ja makeiset. Myllytuotteiden osuus on ollut lähes kolmannes Suomen jauhojen ja myllytuotteiden viennistä. Erityistä vientipotentiaalia on keruuluomutuotteissa. Tärkein vientimaa on ollut Saksa. Muita merkittäviä ovat olleet Ruotsi ja muut Pohjoismaat sekä Keski- ja Etelä-Euroopan maat.
Luomuviejät uskovat luomuviennin kasvuun, kunhan suomalaisten tuotteiden kilpailukyky markkinoilla säilyy. Toimenpiteet viennin lisäämiseksi 100 miljonaan euroon:
−Luomuraaka-aineiden jalostusarvon lisääminen viennissä ja elintarvike
-yritysten vientiyhteistyön lisääminen (koko ruokaketju),
−Panostusta viennin edistämistoimien kehittämiseen (Ruokavirasto, MMM, elintarvikeyritykset, Business Finland/ Food from Finland -ohjelma, Pro Luomu ry, Arktiset Aromit ry)
−Entistä tiiviimpi yhteistyö alan toimijoiden kesken, Pro Luomu ry:n ja muiden toimijoiden osallistuminen aktiivisesti myös vientitoimintojen kehittämiseen.
−Systemaattinen ja eri toimijoiden (erityisesti Food from Finland -ohjelma ja Pro Luomu ry) yhdessä toteutettu osallistuminen luomualan tärkeimpiin kansainvälisiin tapahtumiin, kuten BioFach-messuihin Saksassa vuosittain helmikuussa, muiden tärkeimpien tapahtumien tunnistaminen
−vain luomutuotteille ja yrityksille erikseen toteutetut vienninedistämis-tapahtumat ja toimenpiteet, yhteinen tapahtumasuunnittelu ja resursointi (Food from Finland ja Pro luomu)
−Yritysryhmien muodostaminen viennin mahdollistamiseksi: klusteritoiminta ja uusien ekosysteemien kehittäminen ja rahoitus (elintarvikeyritykset)
−Viennin ja myynnin osaamisen kasvattaminen (Business Finland/Food from Finland ja Pro luomu)
−Selvitetään mahdollisuudet kustannustehokkaasti sertifioida kansainvälisten luomustandardien mukaisesti, esim. BioSwiss (Ruokavirasto)
Nykyistä kattavamman kuvan saamiseksi luomukulutuksesta, sitä pitäisi pystyä seuraamaan myös muissa kanavissa kuin vähittäiskaupassa ja saada tietoa kotimaisten luomutuotteiden kulutuksesta sekä arvona että volyymina.
Nykyistä kattavamman kuvan saamiseksi luomukulutuksesta, sitä pitäisi pystyä seuraamaan myös muissa kanavissa kuin vähittäiskaupassa ja saada tietoa kotimaisten luomutuotteiden kulutuksesta sekä arvona että volyymina.
Suomen esitys EU:n maataloustuista tukee luomutuotantoa ja ympäristötoimia asiantuntijoiden mukaan riittämättömästi. Samalla siirtymä luomuun ei sovi kaikille tuotannollisesti. Kysyimme viljelijöiltä ja asiantuntijoilta, miltä suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus näyttää.
Rukiin seassa kuuluu ruisrääkkä, ja tähkäpäitä pujotteleva maanviljelijä Juuso Joona pysähtyy kuuntelemaan lintua hetkeksi. Sen narahtelevat tavut ovat nykyisin hänen puhelimensa soittoäänenäkin.[..]
Luonnonmukaista ja tavanomaista tuotantoa harjoittavien tilojen myyntituottojen ja tukien summa, kokonaistuotto, oli kutakuinkin yhtä suuri, noin 140 000 euroa. Tästä oli tukien osuus luomutiloilla keskimäärin 50 prosenttia ja tavanomaista tuotantoa harjoittavilla 31 prosenttia. Muut kasvinviljelytilat -ryhmässä luomutilojen tuen osuus oli noin 75 prosenttia ja tavanomaisilla 50 prosenttia. Maitotiloilla tukien osuus oli kuitenkin ryhmissä sama, noin 30 prosenttia.
Ruoan hinta on nousussa ja venäläisten reaalitulot laskussa. Palkasta kuluu yhä suurempi osa ruokaan. Pieni joukko urbaaneja edelläkävijöitä hakee luomua, ja heille kehitetään nyt erilaisia palveluita.
Tuore tutkimus kertoo, että pääkaupungissa palkkaero köyhimpien ja rikkaimpien välillä on 18-kertainen. Kymmenen prosenttia vähiten tienaavista moskovalaisista saa keskimäärin noin 230 euroa vastaavan kuukausipalkan, kun taas rikkaimmat yli 4 000 euroa vastaavan summan kuukaudessa.
Voisimmeko kotimaista tuotantoa kehittämällä vähentää tuontiruuan kautta ulkoistamaamme ympäristökuormaa? Voisimmeko parantaa ruuantuotannon huoltovarmuutta olemalla vähemmän riippuvaisia tuontipanoksista, kuten venäläisistä lannoitteiden raaka-aineista? [..]
Luomua ei tarvitse kuluttajan muualla Euroopassa etsiä; sitä löytyy kymmenistä luomukauppaketjuista, markettien luomuosastoilta ja toreilta. Luomu on Euroopassa suosittua, suurta bisnestä – ja Suomelle juuri sopiva niche, johon on viimeinkin tartuttava. Sillä siitä on muualla pula, markkinat vetävät kuin häkä ja pohjoisessa sijaitsevalla Suomella sille valmiiksi sopiva imago.(lihav. HJ)
Hallitusohjelman kirjausten toimeenpano hyvässä vauhdissa. Myös #luomuohjelma'n toimeenpanoa pohtivassa sidosryhmätilaisuudessa keskusteltiin Luomu 2.0 tavoitteesta "Suomesta merkittävä luomutuotteiden viejämää"
Jänteen kaudella Linkosuo on kansainvälistynyt. Yhtiön liikevaihdosta yli 20 prosenttia menee vientiin. ”Se on tulevaisuuden liiketoimintasuunta, jota vahvistetaan.”
Linkosuon tunnettuja vientituotteita ovat erilaiset ruis- ja kaurapohjaiset snacksit. ”Kun aloitin toimitusjohtajana, sain yhdeksi tehtäväksi laskea tuoreleipäpuolta alas ja tuoda snacksit ja kuivatut palatuotteet markkinoille. Siinä on onnistuttu, vaikka kovaa työtä se on vaatinut.”
Jänne kertoo, että tämän vuoden aikana Linkosuo alkaa viedä myös luomutuotteita Eurooppaan, lähinnä Saksaan ja Tanskaan. ”Siellä luomun osuus on moninkertainen verrattuna Suomeen, ja asiakkaita riittää eri lailla kuin täällä.”
Sen sijaan Tatarintsev näkee, että pakotteet ovat tehneet Venäjälle jopa hyvää.
”Meitä vastaan on ollut jo niin monia pakotteita, että niillä on ollut positiivinen vaikutus talouteemme ja maatalouteemme”, kertoo Tatarintsev haastattelussa uutistoimisto AFP:n mukaan.
”Olemme omavaraisempia ja pystyneet kasvattamaan vientiämme. Meillä ei ole italialaisia tai sveitsiläisiä juustoja, mutta olemme oppineet tekemään yhtä hyviä venäläisiä juustoja käyttämällä italialaisia ja sveitsiläisiä reseptejä.”
Tämä kyllä merkitsee sitäkin ...
Luomurehujen ja -elintarvikkeiden erityiset tuontivaatimukset Kazakstanista, Kiinasta, Moldovasta, Turkista, Ukrainasta ja Venäjältä (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomu-uutisia_kansio/luomurehujen-ja--elintarvikkeiden-erityiset-tuontivaatimukset-kazakstanista-kiinasta-moldovasta-turkista-ukrainasta-ja-venajalta/)
... että EU on jollakin tavalla hyväksynyt noiden maiden luomusertifioinnin.
Ja sitä, että niistä maista on odotettavissa kohtapuoleen halpojen luomutuotteiden tulva.
Erkki Pöytäniemen v. 2013 idealle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg4019#msg4019) voidaan jättää lopulliset jäähyväiset. Vaikka tuo selvitys yhä on Pro Luomun sivuilla tutkimusten osastossa (https://proluomu.fi/material/materiaalit/tutkimukset/). Venäjälle, itään ei jatkossa luomua viedä, sieltä tuodaan.
Ruoka 12:32
Eija Mansikkamäki
Berner ehdottaa teollisuudelle yhteistä FoodService-palvelualustaa myymään palveluita ja tuotteita kansainvälisille markkinoille. Suomen ruokataseen tasapainotus vaatisi viennin kolminkertaistamista.
Innovaatiot tarjoavat Bernerin mielestä mahdollisuuden menestymiselle tulevaisuudessa. Suomessa etenkin nuori sukupolvi näkee Suomen teknologian ja digitalisaation edelläkävijämaana, ei niinkään bulkkia myyvänä maana.(lihav. HJ)
- Vientimenestys ei ole kestävällä pohjalla, mikäli se perustuu bulkkiin ja halpoihin raaka-aineisiin. Harrastamme ylijäämävientiä, kun meidän tulisi viedä jalostettuja ja markkinoituja tuotteita, joihin luodaan tarinallinen haluttavuus, Berner kertoo.
Plus tietysti ne muut kustannukset, joita tuohon päälle tulevat tuon kauran saattamisesta vientikuntoon. Eli melkoisen paljon maksamme etuoikeudesta ja vaivaa näemme sen eteen, että saksalaiset saisivat luomumysliinsä suomalaista luomukauraa. Tai ainakin Suomen kautta käynyttä.
Maailmantapahtumat ovat nyt menneet siihen malliin, että varmaankin yksi maa voidaan noissa pohdinnoissa kokonaan unohtaa. Kumpaankin suuntaan.
Mutta neljä muuta noista mainituista maista jää. Tosin niistä Ukrainalla saattaa lähitulevaisuudessa olla vaikeuksia tuottaa vientiin yhtään mitään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25387#msg25387).
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
War cut organic exports from Ukraine by 5 times – Ukraina on myös tärkeä #luomu viejä ja nyt vienti on varsin vaikeaa. https://apk-inform.com/en/news/1526015
TOINEN kysymys on se, kuinka kannattavaa on viedä voimakkaasti verorahoilla tuettua ruokaa. Tätä on kyseenalaistanut muun muassa helsinkiläinen vihreä poliitikko, Helsingin kaupungin pääekonomisti Mikko Kiesiläinen.
• Luomuviennin suurimmat tuoteryhmät ovat myllytuotteet
ja maitojalosteet sekä leipomotuotteet ja erilaiset
luonnontuotteet kuten luonnonmarjat ja mahla.
• Suomesta viedään myös perunatärkkelystä, makeisia,
lastenruokaa ja alkoholituotteita.
• Viennistä lähes puolet oli puolivalmisteita ja vain 10 %
raaka-aineita.
QuoteVIENNISTÄ SUURIN OSA B-to-B –MYYNTIÄ
• Private label –tuotteita
• Raaka-aineita ja puolivalmisteita
B to B tarkoittaa, että suomalainen luomu myytiin ulkomaisille firmoille, jotka jalostavat sen kuluttajille myytäväksi. Minähän olen vitsaillut, että suomalainen luomukaura menee Saksaan, josta se palaa takaisin Suomeen luomumüslinä.
Sen voi välittömästi huomata, että luomun tuonnista ei tänäkään vuonna kerrota (vrt. juuri edellä). Vaikka kaikki tietävät, että sillä on luomussa Suomessa hyvin merkittävä asema. Ja Pro Luomulla — koska kaupan keskusliikkeet ovat sen jäseniä — varmasti mahdollisuus kerätä siitä tarvittava tieto. Se saattaa olla jo kerättynä. Mutta sitä ei julkisteta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että tullauksen yhteydessä kaikkien luomuna maahantuotavien rehu- ja elintarvike-erien asiakirjat tarkastetaan 1.7.2022–31.12.2022 välisenä aikana.
Kasvaneeseen luomuelintarvikkeiden kysyntään vastataan nykyisin tuonnilla, jonka osuus luomumarkkinoista on jopa 37 prosenttia.
Kiitos palautteestasi, otamme palautteet huomioon toimintaa suunnitellessamme.
Viron nautasektorin on muokkautunut viime vuosikymmenen ajan palvelemaan vientiä. Veturina toimii länsieurooppalaisten mieltymys luomulihaan.
klo 14.10 Suomalaisen luomuviennin potentiaalit ja näkymät,
Head of Food Program Esa Wrang, Business Finland
Taustaa Suomen luomuviennistä
Luomutuotteiden viennin arvo vuonna 2020 oli 60 miljoonaa euroa.
• Kahdessa vuodessa 2018-2020 viennin arvo kaksinkertaistui
• Yritysten mukaan viennin kasvunäkymät ovat edelleen hyvät
• Luomun osuus Suomen koko elintarvike- ja juomaviennistä oli 3,4 prosenttia vuonna 2020.
Viennin suurimmat tuoteryhmät ovat
• kaurapohjaiset tuotteet
• maitopohjaiset tuotteet
• leipomotuotteet
• luonnontuotteet
• Suomesta viedään luomuna myös merkittäviä määriä perunatärkkelystä,
makeisia, lastenruokaa ja alkoholituotteita.
Suomalaisen luomuviennin eteen tehty työ on ollut sirpaleista.
Pitkäjänteisellä, systemaattisella työllä luomuviennistä kehittyy
merkittävä tukijalka kotimaisen luomutuotannon markkinoille sekä tärkeä
osa suomalaista ruokavientiä.
Tutkimusten mukaan kuluttajat Euroopassa ovat valmiita maksamaan
noin 5% lisähintaa luomutuotteista: vain 14% kuluttajista on valmis
maksamaan yli 10% korkeampaa hintaa luomusta.
Voimme nostaa viennin arvon lisää esimerkiksi seuraavien
argumenttien avulla:
o Käyttämällä selkeitä ravitsemuksellisia ja terveyteen liittyviä
väittämiä tuotteissamme
o Luonnollisuus, kestävän kehityksen mukaisuus,
antibioottivapaus, allergiavapaus, luomu – nämä täydentävät
tuotteiden argumentointia ja tuovat lisäarvoa viennissä,a, argumennteja
o Samoin tekevät tuoteturvallisuus, läpinäkyvyys, jäljitettävyys,
jne
o Tuotteiden käyttömukavuus ja life style sidonnaiset argumentit
tuovat myös lisäarvoa.
Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin tilaama toimeenpanosuunnitelma suomalaisen ruokajärjestelmän kansainvälistämisestä julkaistiin 2. joulukuuta. Suunnitelma rakentuu vahvasti yhteistyön, koulutuksen ja ruokakulttuurin vahvistamiseen.
- Yhteistyöllä ja yhteisellä tahtotilalla avaamme kansainväliset markkinat suomalaiselle ruualle ja kolminkertaistamme elintarvikevientimme, kannustaa Yhteisen ruokapöydän puheenjohtaja Reijo Karhinen.
Ei Wrangilla (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2022/10/esa-wrang_business-finland.pdf) (pdf) ollut uutta kerrottavaa.
— klips —
Lisäksi Wrang esittelee laajasti maailman luomumarkkinoiden volyymeja. Mutta vaikealta näyttää, että sinne pääsisi tunkemaan mukaan. Ne ovat hyvin kilpaillut. Ja siellä ovat mukana myös ne maat, jotka tunnetaan halvoista hinnoistaan!
Vuosittainen kasvuennuste globaalisti on +13% vuoteen 2030
mennessä
• Eri maissa kasvuvauhti vaihtelee paljon, mutta esimerkiksi
maailman suurimmissa luomumarkkinoissa USA:ssa ja
Saksassa koronapandemia on kasvattanut luomun myyntiä
• Luomumarkkinan arvo Euroopassa on 52 miljardia euroa:
suurimmat markkinat ovat Saksa 15 miljardia € ja Ranska
12,7 miljardia €
• Suurin luomumarkkinan kasvu on Saksassa. Saksan
luomumarkkinan kasvu on ollut yli 20% kasvussa
edelleen. Tanska seuraa kasvun suhteen kakkosena
Euroopassa.
Markkinan kasvua ovat vauhdittaneet kuluttajien halu tukea
paikallista tuotantoa, huoli omasta ja erityisesti lasten
terveydestä, huoli ympäristön ja eläinten hyvinvoinnista sekä halu
välttää kasvinsuojeluaineita
Tutkimusten mukaan kuluttajat Euroopassa ovat valmiita maksamaan
noin 5% lisähintaa luomutuotteista: vain 14% kuluttajista on valmis
maksamaan yli 10% korkeampaa hintaa luomusta.
Aura Lamminparras
@AuraLamm·19t
Pro Luomu toteuttaa nyt alkuvuodesta 2023 selvityksen suomalaisen luomuviennin arvosta ja näkymistä. Tuloksia tästä selvityksestä tulossa viimeistään toukokuussa.
Viexpo Virtual Export Event pe 27.1. klo 9 todella mielenkiintoista asiaa myös luomuelintarvikkeiden viennistä ja yritysryhmähankkeista. Kannattaa olla kuulolla, jos teemat kiinnostaa.
https://exportevent.viexpo.fi/ohjelma
Teemme samantien havainnon, että Erkki Pöytäniemen "Luomutuotteiden vientipotentiaalin analyysi (2013)" on yhä linkattuna Pro Luomun tutkimusten sivulla. Siis se, jossa nähtiin, että Venäjällä ovat Suomen luomuviennin mahdollisuudet.
Alla taulukossa Pro Luomun tiedotteista otetut luomun tuoteryhmien osuudet päivittäistavarakaupan elintarvikkeiden kokonaismyynnin arvosta kolmena viime vuonna. Viimeisenä lukuna on muutos prosenttiyksikköinä vuosien 2022 ja 2020 välillä, koska vuonna 2020 luomun myynnin arvo oli korkeimmillaan. Pro Luomu kertoo tiedotteissaan vain kaikkein parhaimpien tuoteryhmien myynnin osuudet.
2020 2021 2022 Tuoteryhmä Muutos 2022-2020 (%-yksikköä)
24 % 24 % 23 % Lastenruoka -1 %
21 % 20 % 16 % Kananmunat -5 %
18 % 17 % 14 % Kasviöljyt -4 %
14 % 13 % 12 % Hiutaleet ja suurimot -2 %
8 % 9 % 8 % Mehut ja mehukeitot 0 %
9.5 % 9 % 8 % Jauhot -1.5 %
8 % 8 % 7 % Kahvi,tee, kaakao -1 %
7 % 7 % 6 % Hedelmät -1 %
5.5 % 5 % 3 % Vihannekset -2.5 %
4.5 % 4 % 4 % Maito -0.5 %
4.5 % . . Kasvijuomat .
Luomuhedelmien kohdalla pudotus ei ollut yhtä raju (7% --> 6%). Mutta tietäessämme, että kotimaiset luomuhedelmät ovat käytännössä vain omenia, surkeine satoineen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20986#msg20986), voimme hyvin pitää koko ryhmää tuontitavarana.
Perinteisistä luomumarkkinoiden edelläkävijämaista, kuten Ruotsista ja Saksasta, on viime aikoina kuulunut hälyttäviä uutisia luomutuotteiden kysynnän laskusta ja myynnin vähenemisestä. KIKE eli Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin -hanke päätti selvittää, mitä kansainvälisille
luomumarkkinoille kuuluu.
Osa luomutuoteryhmistä pärjäsi ruuan hinnan noususta huolimatta kohtuullisesti. Luomulastenruuat oli kuitenkin ainoa tuoteryhmä, joka onnistui kasvattamaan sekä arvoa että volyymia.
Lisäksi on ehdotuksemme, että mukaan pitäisi mahtua tämä dia:QuoteSuomen luomutuonti
Olen ihan varma, että senkin voi jo lihavoida!
4. Luomuviennin edistäminen riittävillä resursseilla.
Lisäksi kasvava ja kehittyvä luomu sekä osaavat luomuviljelijät parantavat suomalaisen ruoan omavaraisuusastetta ja ovat edullinen vakuutus kriisien varalle.(lihav. HJ)
Suomen luomuelintarvikeviennin arvo oli 59 miljoonaan euroa vuonna 2022, arvioi luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomu. Arvio perustuu luomuelintarvikkeita Suomesta vieville yrityksille tehtyyn kyselyyn.
Luomuelintarvikkeiden viennin arvo on kasvanut hieman edellisestä selvityksestä, joka koski vuoden 2020 luomuviennin arvoa.
”Luomutuotteiden kysyntä on saattanut antaa väliaikaisesti tilaa edullisemmille vaihtoehdoille niillä kohdemarkkinoilla, joissa muun muassa energiakustannukset ovat nousseet merkittävästi. Uskon kuitenkin, että kyse on väliaikaisesta ilmiöstä. Luomumarkkinoiden kasvu on ollut eri puolilla Eurooppaa varsin pysyvä trendi, enkä usko luomun kasvun tähän pysähtyvän”, arvioi Food from Finland -vientiohjelman johtaja Esa Wrang.
Tullin vientitilastojen mukaan elintarvikevientimme on kasvanut vuoden 2022 tammi–lokakuun aikana noin 20 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Suomen elintarvikevienti tulee kasvamaan noin 2,1 miljardiin euroon vuonna 2022. Lisääntyvä vienti kasvattaa elintarvikealan kriisinkestävyyttä, sanoo Esa Wrang Business Finlandista.
Kansallisen luomuohjelman toimeenpanosuunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä luomuviennin arvo on 100 miljoonaa euroa. Tämänhetkinen kasvuvauhti huomioiden tavoitteen saavuttaminen on haasteellista ja edellyttää toimia viennin edistämiseksi.
Suomen luomuviennin kärjessä ovat edelleen myllytuotteet, joiden osuus koko luomuviennistä on noin 40 prosenttia. Suomen koko myllytuotteiden viennistä luomua on noin 30 prosenttia.
[..]
Myllytuotteiden lisäksi muita merkittäviä luomuviennin tuoteryhmiä ovat selvityksen mukaan maitotuotteet ja maitoa korvaavat kasvipohjaiset tuotteet, leipomotuotteet sekä luonnontuotteet.
[..]
Valtaosa luomuviennistä on jalostettuja tuotteita. Eniten viedään puolivalmisteita teollisuudelle, mutta luomuna viedään myös private label -tuotteita ja brändituotteita. Luomun vienti jalostamattomana raaka-aineena on vähäistä.
Selvityksen mukaan yritykset toivovat erityisesti raaka-aineen saatavuuden turvaamista suomalaisen luomutuotannon ja luomukeruun edistämisellä, [..]
”Food from Finland on ollut myös luomuviennin edistämiseksi tärkeä ohjelma. Yritysten keskuudessa on suuri huoli, sillä ohjelman jatkumisesta ei ole varmuutta tämän vuoden jälkeen. Koko ala toivoo pikaista ratkaisua asiaan”, sanoo Aura Lamminparras.
Sen voi välittömästi huomata, että luomun tuonnista ei tänäkään vuonna kerrota (vrt. juuri edellä). Vaikka kaikki tietävät, että sillä on luomussa Suomessa hyvin merkittävä asema. Ja Pro Luomulla — koska kaupan keskusliikkeet ovat sen jäseniä — varmasti mahdollisuus kerätä siitä tarvittava tieto. Se saattaa olla jo kerättynä. Mutta sitä ei julkisteta.
Miltä näyttää luomun vienti – tuoreita tuloksia luomun vientiselvityksestä, selvityksen tekijä MMT Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu
LUOMUVIENNIN PÄÄMARKKINAT
1. Saksa
• Yleisin yksittäinen viennin kohdemaa
2. Ruotsi ja muut Pohjoismaat
3. Muut Keski-Euroopan maat (kuten
Ranska, Italia, Hollanti)
4. Kiina, Japani
5. USA
• Luomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 59
miljoonalla eurolla vuonna 2022. Luomun osuus koko
elintarvikeviennin arvosta oli noin 3 %.
• Luomuviennin arvo on kasvanut hieman vuodesta 2020.
Kirjoittaja Soil Associationista (UK:n luomuliitto) antaa Facebookissa (https://www.facebook.com/soilassociation/posts/russia-is-leading-the-way-already-having-banned-gm-crops-it-is-set-to-become-the/10154475760648816/) tukea käsityksellemme:
– klips –
Tosin tuo on jo vanhahko kommentti. Mutta pitkäjänteisestä projektista näyttää Venäjälläkin asiassa olevan kyse. Luultavasti tuo GMO:iden kieltäminenkin oli alustava toimenpide juuri tuossa tarkoituksessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=79.msg14394#msg14394), jota tuo Soil Associationinkin kirjoittaja tuossa vihjaa.
Pro Luomun kokouksessa 10.5.23 oli tämä esitys:QuoteMiltä näyttää luomun vienti – tuoreita tuloksia luomun vientiselvityksestä, selvityksen tekijä MMT Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu
Niinpä ko. sivustollekin varmaan kohta ilmestyy tuo selvityskin. Täällähän on jo 3 selvitystä asiasta:
https://proluomu.fi/material/materiaalit/tutkimukset/
Vuosilta 2020, 2019 ja 2013. Samalla voisi olla aika siirtää tuo Erkki Pöytäniemen 2013 esitys hienotunteisesti passiiviarkistoon tavalla tai toisella. Maailman tapahtumat ovat niin lopullisesti ajaneet sen perusidean ohitse, tehneet sen vanhentuneeksi. Siinähän ehdotetaan luomuviennin suuntaamista ennenkaikkea Venäjälle. Ei niin, että asiassa mitään illuusioita olisi.
Noin puolet kyselyyn vastanneista arvioi luomuviennin kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana.
Yritykset kokivat kuitenkin tulevaisuuden vientinäkymien arvioimisen haasteelliseksi Ukrainan sodan, kustannusten nousun ja kuluttajien alentuneen ostovoiman vuoksi.
Valtaosa luomuviennistä on jalostettuja tuotteita. Eniten viedään puolivalmisteita teollisuudelle, mutta luomuna viedään myös private label -tuotteita ja brändituotteita. Luomun vienti jalostamattomana raaka-aineena on vähäistä.
Kansallisen luomuohjelman toimeenpanosuunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä luomuviennin arvo on 100 miljoonaa euroa.
Emmekä väsy muistuttamasta tästä: yleiskuvan saamiseksi olisi myös välttämätöntä saada jonkinlainen selvitys siitä, paljonko luomua tuodaan.
Suomen luomuelintarvikeviennin arvo oli 59 miljoonaan euroa vuonna 2022, arvioi luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomu. Arvio perustuu luomuelintarvikkeita Suomesta vieville yrityksille tehtyyn kyselyyn.
Luomuelintarvikkeiden viennin arvo on kasvanut hieman edellisestä selvityksestä, joka koski vuoden 2020 luomuviennin arvoa.
Luomuviennin kasvuvauhti on hidastunut kahden viimeisen vuoden aikana. On kuitenkin positiivista, että viennin arvo on edelleen hiukan korkeammalla tasolla kuin edellisessä selvityksessä, vaikka kuluttajien ostovoima on alentunut monissa elintarvikeviennin kohdemaissa Euroopassa.
Ruotsi on edelleen merkittävä markkina luomutuotteille ja suomalaisten yritysten näkökulmasta myös tärkeä vientikanava suomalaisille luomutuotteille. Ruotsissa on noin 10,5 miljoonaa asukasta ja esimerkiksi vuonna 2021 luomutuotteita ostettiin 266 eurolla asukasta kohti (Suomessa 73,50 euroa/asukas).
[..] seurataan vuosittain keskeisten elintarvikkeiden kotimaista tuotantoa ja kulutusta, varastomääriä sekä vientiä ja tuontia.
On luonnollista, että monissa yksittäisissä elintarvikkeissa (esim. hedelmät, vihannekset, mausteet) omavaraisuus jää hyvin pieneksi tai kotimaista tuotantoa ei pohjoisissa oloissa ole lainkaan.
Siiis 14,3 prosenttia viljelymaasta luomulla, eli jopa lähes yhtä paljon hehtaareina kuin Suomessa. Ja maassa syödään kotimaista luomua vain noin puoli prosenttia kulutuksesta.
Luomuviljelyn surkeampi tuottokin huomioon ottaen Eesti siis tuottaisi ehkä noin kymmenkertaisen määrän luomua oman maansa kysyntään nähden.
Meinaako tämä sitä, että Eesti jo nyt vie maasta (jonnekin, Venäjälle?) huomattavia määriä luomutuotteita?
Vai meinaako se sitä, että Eestikin myy loput omille markkinoilleen, tavanomaisena? Ja saa, esim. EU:n kautta, tälle menettelylle riittävästi maataloustukea?
Mutta joka tapauksessa, noilla hinnoilla, Eesti kyllä "jyrää" Suomen luomun vientimarkkinat. Ellei myös Suomen luomun kotimarkkinat.
Laihosen yritys on tuonut pohjoismaisia elintarvikkeita GCC-maihin jo vuodesta 2016. GCC-maihin lukeutuu Arabiemiraattien lisäksi Saudi-Arabia, Qatar, Bahrain, Oman ja Kuwait.
Markkinoinnin mahdollisuuksista kertoo esimerkiksi korkeatasoisten hotellien ja ravintoloiden määrä: yksin Dubaissa on lähes 100 viiden tähden hotellia ja noin 300 fine dining -ravintolaa. Abu Dhabissa fine dining -ravintoloita on 25 ja muissa Emiraattien pohjoisosan kaupungeissa yli 20.
“Kiinnostusta löytyy varmasti premium-tason, puhtaille ja korkealaatuisille elintarvikkeille. Sellaisia ovat esimerkiksi juuri Pohjoismaissa tuotetut, metsästä ammentavat ilmastoviisaat elintarvikkeet ja luomutuotteet”, Laihonen sanoo.
[..]
“Niinpä suomalaistuotteillekin on tilaa GCC-maiden Ikeoissa. On tärkeä myös ymmärtää, että Ikeoiden ruokaosastot mielletään premium-tason myymälöiksi, ei miksikään bulkkitavaran jakelijoiksi. Niihin on tulossa myös erilliset luomu-osastot”, Laihonen sanoo.
[..]
“Merkillepantavaa on myös Carrefourien luomuosastot. Vielä 2015 luomutuotteita oli esillä kymmenisen hyllymetriä, nyt luomuhyllyjä on jo 200 metriä.”
Luomu kiinnostaa erityisesti nuorempia ja edistyksellisiä kuluttajia. He arvostavat nimenomaan Pohjoismaiden puhtaita ja korkeatasoisia tuotteita. Vaikka upporikkaita, joille hinnalla ei ole mitään merkitystä, asuukin Arabiemiraateissa paljon, keskiluokkakin katsoo nyt hintaa.
Ulkomaankaupan tuoreiden tilastojen mukaan elintarvikeviennin arvo pysyi vuonna 2023 korkealla 2,2 miljardin euron tasolla, Elintarviketeollisuusliitto (ETL) kertoo. Vuoteen 2019 verrattuna kasvua oli 23 prosenttia eli 450 miljoonaa euroa.
Viennin määrä on viime vuosien aikana hieman vähentynyt, joten kasvu on tullut pääosin jalostusasteen ja hintojen noususta.
Vuoteen 2022 verrattuna viennin arvo laski hieman vuonna 2023, mutta määrä kasvoi. Viljan määrä kasvoi viime vuonna huomattavasti sekä arvolla että määrällä mitattuna. Vaihtelu selittyy ETL:n mukaan satotilanteella, sillä hyvän satokauden jälkeen viedään enemmän.
Suomen luomuelintarvikeviennin arvo oli 59 miljoonaan euroa vuonna 2022. Arvio perustuu Pro Luomun luomuelintarvikkeita Suomesta vieville yrityksille tekemään kyselyyn.