Edelliseen puheenvuoroon viitaten, asiantuntijat voivat erehtyä kumpaankin suuntaan:
Suomeen kaavailtiin tiukkoja rajoituksia, vaikka epidemia oli laantumassa – selvitimme miksi THL:n koronamallit menivät pieleen keväälläNäin asia tuossa tulkitaan (lihav. HJ)
Liikkumisrajoituksia perusteltiin THL:n maaliskuun laskelmilla. Ne eivät kuitenkaan ehtineet huomioida tartuntojen laskua. Rajoitusten teho yllätti THL:n taas, kuten vuosi sitten.
Mutta oliko se rajoitukset? Vai aurinko? *) Mutta se tuossa kyllä tulee hyvin esille, että pelkästään lääketiede ei asiaa selittämään riitä. Muun luonnontieteen lisäksi tarvitaan vähintään yhteiskuntatieteitä. Se oli tavallaan huomattu:
THL:n skenaarioiden osumatarkkuutta voi heikentää myös se, että rajoitustoimien vaikutusta arvioidaan könttäsummana. Yksittäisten rajoitusten tehoa ei ole mallinnettu.
– Se on aika karkea tapa – sen tyyppisesti että, jos ihmisten kontaktit vähenevät tai lisääntyvät 25 prosentilla, ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta sanoo.
Hyvin karkealla mallilla siis ihmisten käytäytymistä mallinnettiin. Mutta "auringon" suhteen ei oltu myöskään kovin vahvoilla:
Myös rokotusten ja epidemian kausivaihtelun vaikutus otettiin huomioon THL:n maaliskuussa laskemissa skenaariossa. Niiden merkitystä on kuitenkin vielä vaikeampi arvioida kuin rajoitusten vaikutusta.
(lihav. J)
Tuossa ei tullut se esille, mutta jossain muualla on tullut, että myös hyvä kehitys, alkuun päästyään, voi ruokkia itseään. Kun aktiivisia tapauksia on vähemmän, tartuntoja tulee vähemmän. Voidaan siirtyä leviämisvaiheesta ... niin, kiihtymisvaiheeseen. Nyt ei ole käytössä sanaa 'laantumisvaihe'!
Rokotusten merkitystä oli vaikea arvioida, tuossa todetaan. Mutta luultavasti
taudin leviämisessä se oli tuolloin (ja yhä?) pieni: rokotukset kun aloitettiin vanhimmista ikäryhmistä, jotka aivan luonnostaan liikkuvat vähemmän (ei tietysti lääketieteellinen väittämä tai fakta). Kun nyt näyttää siltä, ettei rokotteiden suuntaamisesta "pahimmille tautialueille" toukokuussa ei tulekaan mitään, ei silläkään taida olla suurta merkitystä, koska sekin olisi luultavasti suuntautunut aika vanhoihin ikäluokkiin. Rokotusten merkitys näkyy, jos näkyy (vrt. juuri edellä), sitten siinä, ettei tauti syksyllä taas ryhdy rajusti leviämään.
__________________
*) joka, vaikkei sitä tule ajatelleeksi, tai täällä helposti huomaa, paistaa Suomessa
pikkuisen enemmän kuin muussa maailmassa (eli etelämmässä), jo maaliskuusta alkaen.