Tuottava Maa Turvattu Luonto
Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 19.09.08 - klo:22:54
-
Tuolla toisessa keskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=67.msg311#msg3110) "Horizontal" kysyi mm. näin:
Kuvitellaan, että gm olisi hyvä asia.
Jos gm olisi hyvä asia, eikö ihmisten intressi olisi suosia sitä?
Jostain syystä teollisuus ja lainsäädäntö (etenkin USA:ssa) käytännössä estää gm-tuotteiden suosimisen, niitähän ei tarvitse merkitä - suomeksi, teollisuus itse ei halua merkitä gm-tuotteitaan ja sen lisäksi on jopa kielletty merkitsemästä muita tuotteita ei-gm -leimalla. Jos gm-teollisuus ei itse luota tuotteensa vetovoimaan, miten se voisi kuvitella, että tavalliset ihmiset siihen luottaisivat. Käsittääkseni paras markkinamies on sellainen, joka luottaa tuotteeseensa ja pystyy seisomaan sen takana. Melkein voisi väittää, että geenimuuntelun takana ei seiso rehellisesti kukaan. Ei edes Monsanto itse, jos on luottamista uutiseen, jossa kerrotaan sen oman työmaakahvilan julistetun gm-vapaaksi vyöhykkeeksi - viitaten gm-tutkijoiden haluttomuuteen syödä omia tuotteitaan.
[Tämä triidi omistetaan tälle. Me kerromme, miten hyvä asia GM on. Nyt tietokoneeni ja ruumiini kellot kuitenkin kertovat, että puoliyö on lähes täällä. Jääköön siis yöksi vastaväitteittä tuo hänen puheenvuoronsa. ikäänkuin alustuksena. Yleensä olen aamuvirkku, saa nähdä, olenko huomenna]
-
En ollut aamuvirkku, mutta tässä alustava lista vastaukseksi. GM on hyvä asia, koska
A. Viljelyyn ja sen kannattavuuteen liittyvät kysymykset
- suorakylvö onnistuu parhaiten GM-lajikkeilla, ja säästää koko joukon polttoainekustannuksia (kyntäminen vie maatöissä eniten energiaa)
- suorakylvön kautta eroosio vähenee
- torjunta-aneita tarvitaan vähemmän, sekä siinä tapauksessa, että kyse on glyfosaattia (tai muuta torjunta-ainetta, vaihtoehdot ovat tulossa) kestävistä lajikkeista, että siinä tapauksessa, että kasvi itse kehittää torjunta-aineensa (nk. BT-lajikkeet, puuvilla ja maissi ainakin)
- tekniikalla voidaan kehittää huonoja olosuhteita kestäviä lajikkeita (suolaisuus, kuivuus – ja tulvat! Kasveja uhkaavat taudit, ötökät)
B. Ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat
- tuottoisemmilla lajikkeilla voidaan vapaata luontoa yleisesti rauhoittaa enemmän, jättää viljelemättä "arkoja" alueita
- eräät lajikkeet imevät suolan pois pilaantuneesta maasta
- tehokkaammin typpeä hyväksikäyttävät lajikkeet vähentävät vesistöjen typpikuormitusta
- sikojen ruokinnassa: gm-lajikkeessa fosfori on muodossa, jota sika voi paremmin hyödyntää (= vähennystä vesistöjen fosforikuormituksessa)
C. Jakeluun liittyvät asiat
- juuri tässä Flavr Savr –tomaatissa (http://en.wikipedia.org/wiki/Flavr_Savr) kehitetty tekniikka – siitä huolimatta, että se rikkaassa lännessä kaupallisesti ”floppasi” – on potentiaalisesti erittäin arvokas. Ko. tomaattihan säilyi paremmin. Kehitysmaissa pilaantuu matkalla pellolta pöytään suunnattomasti ruokaa (jonka tosiasian unohtaminen osaltaan ylläpitää myyttiä, että ”ruokaa tuotetaan maailmassa tarpeeksi”)
D. Laadun parantaminen
- ”kultainen riisi”, joka tuottaa A-vitamiinin esiastetta
- allergeenien poistaminen mm. pähkinöistä
- ”hullun lehmän taudin” hävittäminen
- puuvillan siementen öljyn muuntaminen ihmiselle sopivaksi ravinnoksi
Tämä lista ei suinkaan ole tyhjentävä, tässä vain se, mitä äkkiä tuli mieleen!
***
Jos gm olisi hyvä asia, eikö ihmisten intressi olisi suosia sitä?
On huomattava joukko asioita, joita ihmiset eivät ole (alkuun) suosineet, vaikka ne tosiasiallisesti ovatkin olleet heidän "intressissään". Tieteen keksinnöistä tulee etsimättä mieleen esim. rokotus. Tai hygienia. Tai sähkö. Näistä saa aika pitkän listan, jos keräämään lähtee.
***
Ei edes Monsanto itse, jos on luottamista uutiseen, jossa kerrotaan sen oman työmaakahvilan julistetun gm-vapaaksi vyöhykkeeksi - viitaten gm-tutkijoiden haluttomuuteen syödä omia tuotteitaan.
Onko tähän luottamista? Mistä tämä tieto? Tai olsikohan "tieto"? Onko linkkiä?
-
A. Viljelyyn ja sen kannattavuuteen liittyvät kysymykset
- suorakylvö onnistuu parhaiten GM-lajikkeilla, ja säästää koko joukon polttoainekustannuksia (kyntäminen vie maatöissä eniten energiaa)
- suorakylvön kautta eroosio vähenee
- torjunta-aneita tarvitaan vähemmän, sekä siinä tapauksessa, että kyse on glyfosaattia (tai muuta torjunta-ainetta, vaihtoehdot ovat tulossa) kestävistä lajikkeista, että siinä tapauksessa, että kasvi itse kehittää torjunta-aineensa (nk. BT-lajikkeet, puuvilla ja maissi ainakin)
- tekniikalla voidaan kehittää huonoja olosuhteita kestäviä lajikkeita (suolaisuus, kuivuus – ja tulvat! Kasveja uhkaavat taudit, ötökät)
Suorakylvö vaatii suuret ja raskaat koneet, jotka soveltuvat ehkä muinoin biisonien laiduntamille preerioille tai Venäjän aroille, mutta Suomen pienille pirstaleisille pelloille ne eivät sovellu. Kyntämistä voisikin ehkä vähentää, mutta Suomen talvessa se on (ollut) oiva keino kuohkeuttaa, mureuttaa ja ilmavoittaa maata. Maalajeja on kuitenkin monia, eikä ole yhtä menetelmää joka olisi paras kaikille mahdollisille pelloille.
Siementen suhteen edullisinta olisi jos tiloilla ei tarvitsisi aina ostaa uusia siemeniä, jotka nekin täytyy rahdata.
Suorakylvöstä riippumatta, jos kaikki aluskasvillisuus puuttuu, eroosio lisääntyy. Monokulttuurisuus lisää eroosiota.
Glyfosaatin käyttö ei ole vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä. Päinvastoin, on jo immuuneja rikkaruohoja ja pitää lisätä myrkytyksiä entisestään. Luulisi jo olevan selvää, että myrkyn käyttäminen mahdollistaa immuniteetin kehittymisen, jatkuva käyttäminen suorastaan varmistaa sen, että immuniteetti kehittyy.
Uusia ja kestäviä lajikkeita on tähänkin asti onnistuttu kehittämään, ihan ilman gmo:ta. Sen verran annan myönnytystä gmo:lle, että heti kun suola-aavikoilla kasvaa jotain ja sitä voi huoletta syödä, niin gmo saa yhden pisteen (kymmenestä). En jää henkeä pidättäen odottamaan.
-
B. Ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat
- tuottoisemmilla lajikkeilla voidaan vapaata luontoa yleisesti rauhoittaa enemmän, jättää viljelemättä "arkoja" alueita
- eräät lajikkeet imevät suolan pois pilaantuneesta maasta
- tehokkaammin typpeä hyväksikäyttävät lajikkeet vähentävät vesistöjen typpikuormitusta
- sikojen ruokinnassa: gm-lajikkeessa fosfori on muodossa, jota sika voi paremmin hyödyntää (= vähennystä vesistöjen fosforikuormituksessa)
Tuottoisuus on harha, sillä kuten parjattu Vandana Shiva oman maansa (Intian) viljelyn tuntijana toteaa, useampia kasveja yhdessä yhtä aikaa viljellen, saadaan moninkertainen sato samalta alalta, vaikka sen yhden yksityisen kasvin sato olisikin pienempi kuin monokulttuurissa.
Mihin se maasta imetty suola sitten joutuu? Ihmisten ruoaksi?
Monet juurinystyräiset kasvit jo nyt käyttävät maaperän typpeä tehokkaasti hyväksi? Niistä tavallisesti risteyttäenkin varmasti saa vielä tehokkaammin typen käyttäviä. Gmo ei tuo asiaan mitään uutta ja arvokasta.
Jos sika hyödyntää fosforin paremmin, mihin se fosfori siassa joutuu, lihaanko? Päätyykö se ihmisen hyödyksi/hyödynnettäväksi sian kautta? Ja jos päätyy ihmiseen, mitä ihminen siitä fosforista hyötyy? (vai pitääkö geenimuunnella ihminenkin se fosfori hyödyntämään?)
Hyödyntäminen kaiketi kuitenkin tarkoittaa, että se jää sikaan, eikä tule sian paksusuolesta ulos ...
-
C. Jakeluun liittyvät asiat
- juuri tässä Flavr Savr –tomaatissa (http://en.wikipedia.org/wiki/Flavr_Savr) kehitetty tekniikka – siitä huolimatta, että se rikkaassa lännessä kaupallisesti ”floppasi” – on potentiaalisesti erittäin arvokas. Ko. tomaattihan säilyi paremmin. Kehitysmaissa pilaantuu matkalla pellolta pöytään suunnattomasti ruokaa (jonka tosiasian unohtaminen osaltaan ylläpitää myyttiä, että ”ruokaa tuotetaan maailmassa tarpeeksi”)
Laadukas ja terveellinen ruoka-aines on helppo tunnistaa siitä, että se pilaantuu. Jos vaikka tuore leipä ei viikossa osoita mitään pilaantumisen merkkejä, ei sitä kannata syödä. Samoin jos kermaleivos säilyy muuttumattomana kuukauden, voi olla varma, ettei se ole (jälki)ruoaksi kelpaavaa. Pilaantumattomuus vain luo hyvyyden/terveellisyyden harhan.
Kehitysmaissa ruoan rahtaaminen kauaksi ei lie olekaan järkevää. Siksi varsinkin siellä, mutta muuallakin, kannattaisi suosia lähiruokaa. Se tarkoittaa pienempiin tuotantoyksiköihin eli perheviljelmien suuntaan palaamista. Ekologisuuden, terveellisyyden ja kestävän kehityksen kannalta ei ole muita vaihtoehtoja.
-
D. Laadun parantaminen
- ”kultainen riisi”, joka tuottaa A-vitamiinin esiastetta
- allergeenien poistaminen mm. pähkinöistä
- ”hullun lehmän taudin” hävittäminen
- puuvillan siementen öljyn muuntaminen ihmiselle sopivaksi ravinnoksi
Kultainen riisi ei suinkaan pelasta maapallon köyhimpiä vaan sitoo pienviljelijät suurtuotannon liekaan ja kurjistaa köyhien oloja entisestään.
Allergeenit ja allergiat ovat niin monisyinen juttu, että on tässä yhteydessä mainittava Prisma-dokumentti
kemikaalien yhteisvaikutuksesta hormoneihin ja sukupuolen kehittymiseen. (http://areena.yle.fi/toista?id=1493392)
Eritoten kai ftalaatit, joita löytyy sieltä sun täältä eikä kukaan voi niitä välttää, yhdessä torjunta-aineiden kanssa ovat hitaasti mutta varmasti tappava sekoitus. Kemikaalilainsäädäntö kaikkialla maailmassa perustuu yhden aineen testeihin eikä varsinkaan kemikaaliyhtiöt ole vieläkään halukkaita myöntämään yhteisvaikutuksia. Eihän tupakkafirmatkaan myöntäneet yhteyttä syöpään, eivät vieläkään ole myöntäneet. Oletettavaa on, että ihminen kemikaaleillaan myrkyttää sekä itsensä että maapallon eliöstön, sillä kolmen vaikutukseltaan nollan arvoisen kemikaalin yhteisvaikutus voi olla luokkaa 7. Eli dokumenttia mukaillen, 0 + 0 + 0 = 7.
Vaikka geenien siirtelyssä pyrittäisiin jonkin allergiavaikutuksen poistoon, tilalle saattaa tulla muita allergioita, sellaisia joista ei ennen ole kukaan kuullutkaan. Mainittu tomaatti kelpaa esimerkiksi, sillä kukapa kala-allergikko voisi arvata saavansa reaktioita tomaatista?
Hullun lehmän tauti on syntynyt tuotannon tehostamisen seurauksena. Ratkaisu ei ole tuotannon tehostaminen entisestään, vaan paluu osittain ajassa taaksepäin, sellaisiin tuotantotapoihin, joita käyttäen riskiä hullunlehmäntaudista ei ole. Kuka tietää mitä kaikkia tauteja geenien siirtelystä nyt jo seuraa, vaikka kaikki geenimuuntelu lopetettaisiin tähän paikkaan. Mutta ei, siirtelyt senkun jatkuvat ja koko maapallo on yksi suuri laboratorio, vene, jossa olemme kaikki yhdessä.
Kummallisia ajatuksia, miksi ihmiselle soveltumaton pitäisi muuttaa ihmiselle soveltuvaksi?
Miksi kärpässieni pitäisi muuttaa myrkyttömäksi, miksi puuvillan öljy pitäisi olla syötävää, miksi perunan hedelmät pitäisi olla syötäviä, miksi kärpässieniä pitäisi voida syödä? Ehkä gmo-firmojen pitäisi keskittyä kehittämään pillereitä, joiden avulla heidän oma voitontavoittelun ja utopistinen maailmanpelastamisen himonsa vähän hilliintyisi.
-
Suorakylvö vaatii suuret ja raskaat koneet, jotka soveltuvat ehkä muinoin biisonien laiduntamille preerioille tai Venäjän aroille,
Tai Brasiliaan (http://www.pellervo.fi/maatila/mp2_06/brasilia_suora.htm). Tämä jo riittää suorakylvön ja asiaan liittyvän geemiteknikan perusteluksi.
[…] mutta Suomen pienille pirstaleisille pelloille ne eivät sovellu.
Ellei kaikkialle, soveltuu myös Suomeen jossakin. Sen suosio lisääntyy.
Suorakylvöstä riippumatta, jos kaikki aluskasvillisuus puuttuu, eroosio lisääntyy.
Suorakylvössä voidaan käyttää aluskasveja, jos Averyn artikkeliin (http://www.tuottavamaa.org/artikkelit/translated/glomalin.php) on uskominen? (Tarkenna asiaa, Matti.)
Monokulttuurisuus lisää eroosiota.
Kyntäminen ja rikkaruohojen mekaaninen poisto lisäävät eroosiota.
Glyfosaatin käyttö ei ole vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä. Päinvastoin, on jo immuuneja rikkaruohoja ja pitää lisätä myrkytyksiä entisestään.
Lähde?
Uusia ja kestäviä lajikkeita on tähänkin asti onnistuttu kehittämään, ihan ilman gmo:ta.
Tämä on historiallinen tosiasia. Mutta todellakin, ennen oli kaikkeen kylliksi aikaa …. :)
Sen verran annan myönnytystä gmo:lle, että heti kun suola-aavikoilla kasvaa jotain ja sitä voi huoletta syödä, niin gmo saa yhden pisteen (kymmenestä).
Kiitos nyt tästäkin. :)
Siiten on korjattava eräitä selkeitä vääriä tietoja:
Tuottoisuus on harha, sillä kuten parjattu Vandana Shiva oman maansa (Intian) viljelyn tuntijana toteaa, useampia kasveja yhdessä yhtä aikaa viljellen, saadaan moninkertainen sato samalta alalta, vaikka sen yhden yksityisen kasvin sato olisikin pienempi kuin monokulttuurissa.
Eikä saada. Shiva ei ole Intian viljelyn tuntija, vaan fanaattinen luomuaktivisti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=7.0), jolle totuus ei ole ollenkaan niin rakas kuin luomu.
Mihin se maasta imetty suola sitten joutuu? Ihmisten ruoaksi?
Kulman kautta näin, mutta ei siinä mielessä, että tuloksena olisi suolaisuudessaan epäterveellinen ruoka. Eräs Intissa kehitetty öljykasvi kerää suolan lehtiinsä ja varteensa. Erikseen korjataan talteen öljysiemen ja sitten lehdet ja varret. Joista suola otetaan talteen. Ihminenhän tarvitsee suolaakin. Mutta maasta se hissukseen näin vähenee.
Jos sika hyödyntää fosforin paremmin, mihin se fosfori siassa joutuu, lihaanko?
Jne.
Tämä asia on perusteellisesti keskusteltu ja selitetty täällä toisella palstalla, otsikon Geenirehu tulee Suomeen? (http://augu.kapsi.fi/keskustelu/index.php?topic=12944.0) alla
Laadukas ja terveellinen ruoka-aines on helppo tunnistaa siitä, että se pilaantuu. Jos vaikka tuore leipä ei viikossa osoita mitään pilaantumisen merkkejä, ei sitä kannata syödä.
Tässä Flavr Savr –tomaatissa kyse oli siitä, että sitä estettiin ihan oikeasti pilaantumasta, siltä ei vain näyttänyt. Monia muitakin tapoja on ihan oikeasti estää ruokaa pilaantumasta, kuten kerroimme äskettäin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=46) uutisissamme.
[Tässä voisi heittää ”potut pottuina” ja väittää sinun sanoneen – vrt. glyfosaattikeskustelumme – että ruoka on parasta, jos se on heti, jo syntyessään pilaantunutta … :)]
Kultainen riisi ei suinkaan pelasta maapallon köyhimpiä vaan sitoo pienviljelijät suurtuotannon liekaan ja kurjistaa köyhien oloja entisestään
”Kultainen riisi” jaetaan ilmaiseksi eikä se mitenkään edellytä suurtuotantoa.
[…]miksi puuvillan öljy pitäisi olla syötävää, […]
Se on jo syötävää, sitä syötetään eläimille. Sen on hyvä olla syötävää siksi, että puuvilla vie maailman viljelyalasta niin paljon. Siitä saisi proteiinit 500 miljoonalle ihmiselle.
[Yleisen kemiakaalikauhusi käsittelyn jätän nyt toisen kertaan]
-
Tai Brasiliaan (http://www.pellervo.fi/maatila/mp2_06/brasilia_suora.htm). Tämä jo riittää suorakylvön ja asiaan liittyvän geemiteknikan perusteluksi.
No ei, sillä suorakylvö ja gmo-viljely ovat kaksi eri asiaa. Suorakylvössä on etunsa ja haittansa, eikä se sovellu kaikkialle, kaikille pelloille. Gmo:n varsinaiset edut ovat edelleen kyseenalaiset ja markkinointihärmän peitossa ja miksi kenenkään pitäisi viljellä mitään, mitä kuluttaja ei halua ostaa?
Ellei kaikkialle, soveltuu myös Suomeen jossakin. Sen suosio lisääntyy.
Trendiperusteluna on ennenkin menty monta piirua metsään, kun on vain sokeasti seurattu muita eikä kuunneltu omaa järjen ääntä, puhumattakaan, että odotettaisiin tieteen saavan jotain tuloksiakin aikaan, siis niitä riittävän perusteellisia ruokintakokeita.
Kyntäminen ja rikkaruohojen mekaaninen poisto lisäävät eroosiota.
Eivät välttämättä paljoakaan, nimittäin Suomen talven aikana eroosio ei lie kovin suurta. Ainakaan siinä mitassa mitä jossain kuivissa Afrikan maissa tai Amerikan preerioilla, joissa kova tuuli saattaa viedä kuivan mullan kerralla koko pellosta. Ja keväällä taas pelto kuin pelto alkaa puskea vihreää, vaikkei mitään olisi kylvettykään, jos myrkytyksen jäljiltä mitään nousee.
Glyfosaatin käyttö ei ole vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä. Päinvastoin, on jo immuuneja rikkaruohoja ja pitää lisätä myrkytyksiä entisestään.
Lähde?
FoEn kertomaa (http://www.foeeurope.org/GMOs/Who_Benefits/Ex_Summary_Feb08.pdf)
Varmaankin esität omat luotettavat/riippumattomat ja oletettavasti päinvastaista kertovat lähteesi ...
Tämä on historiallinen tosiasia. Mutta todellakin, ennen oli kaikkeen kylliksi aikaa …. :)
Mikä kiireen olisi saanut aikaan? Luonto toimii omaan tahtiinsa ja yrityksistä vauhdittaa luonnon toimintaa ei ole koskaan seurannut - ainakaan pelkkää hyvää, jos muistetaan vaikka metsälannoituksia, joilla kyllä saatiin puuhun nopeasti läpimittaa, mutta tukkipuuna mänty oli silti melkein sekundaa, koska tiheys ja lujuus eivät olleet lähelläkään sitä mitä hitaasti kasvaneessa puussa. Kotimaisista puista ainoastaan haapa taitaa sietää lannoitusta puun laadun siitä kärsimättä, koska puuaines on kauttaaltaan suunnilleen yhtä tiheää. Tietty jos kasvattaa mäntyä selluksi tai hakkeeksi niin väliäkös tuolla ...
Eikä saada. Shiva ei ole Intian viljelyn tuntija, vaan fanaattinen luomuaktivisti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=7.0), jolle totuus ei ole ollenkaan niin rakas kuin luomu.
Vandana Shivan periaatteet kuulostavat merkittävästi luonnonläheisemmiltä kuin Monsanton periaatteet.
BBC Reith Lectures: Poverty & Globalisation (http://news.bbc.co.uk/hi/english/static/events/reith_2000/lecture5.stm)
Kulman kautta näin, mutta ei siinä mielessä, että tuloksena olisi suolaisuudessaan epäterveellinen ruoka. Eräs Intissa kehitetty öljykasvi kerää suolan lehtiinsä ja varteensa. Erikseen korjataan talteen öljysiemen ja sitten lehdet ja varret. Joista suola otetaan talteen. Ihminenhän tarvitsee suolaakin. Mutta maasta se hissukseen näin vähenee.
Mikä lie kyseinen kasvi ja mitä niille suolaisille kasvinosille korjuun jälkeen tehdään?
Suolaa ihminen saanee tavallisen ruoan mukana ihan riittävästi, joten lisäsuola ei välttämättä ole hyvä asia.
Jos sika hyödyntää fosforin paremmin, mihin se fosfori siassa joutuu, lihaanko?
Jne. Tämä asia on perusteellisesti keskusteltu ja selitetty täällä toisella palstalla, otsikon Geenirehu tulee Suomeen? (http://augu.kapsi.fi/keskustelu/index.php?topic=12944.0) alla
Ehkä on selvitetty, mutta sitä oli sieltä perin vaikea löytää ...
Tässä Flavr Savr –tomaatissa kyse oli siitä, että sitä estettiin ihan oikeasti pilaantumasta, siltä ei vain näyttänyt. Monia muitakin tapoja on ihan oikeasti estää ruokaa pilaantumasta, kuten kerroimme äskettäin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=46) uutisissamme.
Niin niin, ruoan pilaantuminen on kuitenkin merkki siitä, että se kelpaa syötäväksi. Jos tomaatti säilyy päivästä, viikosta ja ehkä kuukaudesta toiseen keittiön pöydällä pilaantumatta niin voi mielestäni olla varma siitä, ettei sitä kannata syödä. En söisi kuukauden vanhaa kermakakkuakaan vaikkei siinä näkyisi mitään pilaantumisen merkkejä. Hyvä ja terveellinen vastaleivottu leipäkin homehtuu, jollei sitä kuivata tai anna sen kuivua. Jos leipä ei kuukaudessakaan ala osoittaa homehtumisen merkkejä niin väitän että on turvallisempaa ja terveellisempää jättää se syömättä.
Hassuin vastaani tullut esimerkki uutukaisista ruokateknologian tuotteista on rasvaton kerma ... ? Mitä ihmettä muuta kerma voi olla kuin rasvaa ja jos kermaksi nimitetyssä tuotteessa ei ole rasvaa, niin mitä ihmettä siinä on? Veikkaan ettei mitään syötäväksi kelpaavaa, siis ravinne- ja energiapitoista. Ravinteiden ja energian takia ihminenkin kai syö, miksi pitäisi syödä mitään mistä ei saa ravinteita tai energiaa?
[Tässä voisi heittää ”potut pottuina” ja väittää sinun sanoneen – vrt. glyfosaattikeskustelumme – että ruoka on parasta, jos se on heti, jo syntyessään pilaantunutta … :)]
Riippuu vähän siitä mitä pilaantumisella tarkoittaa ja miten ruoka pilaantuu. Liharuoan ystävän kuulin kerran väittävän, että vaikka kala on parasta tuoreena niin parhaan ja mehukkaimman pihvin saisi sellaisesta lihasta joka on jo alkanut pilaantua.
”Kultainen riisi” jaetaan ilmaiseksi eikä se mitenkään edellytä suurtuotantoa.
Miksi ihmeessä pitäisi jakaa ilmaiseksi keinotekoista riisiä kun voisi jakaa ilmaiseksi sellaista ravintoa, jossa ne tarvittavat ravintoaineet ovat luonnostaan? Välillä en vain ymmärrä ...
Se on jo syötävää, sitä syötetään eläimille. Sen on hyvä olla syötävää siksi, että puuvilla vie maailman viljelyalasta niin paljon. Siitä saisi proteiinit 500 miljoonalle ihmiselle.
Ei kai ihmisen ole tarvis syödä kaikkea samaa mitä lehmä voi syödä? Taaskaan en oikein ymmärrä ... mikä on se järkevä perustelu, jonka takia ihmisen pitää voida syödä puuvillaa, tai sen siemeniä edes? Eikö järkevintä olisi käyttää ne siemenet uuden sadon kylvämiseen?
[Yleisen kemiakaalikauhusi käsittelyn jätän nyt toisen kertaan]
Jotenkin oletin, ettet välttämättä kuitenkaan tarkoittanut käsitellä 'kemikaalikauhuani' ollenkaan, mutta varmuuden vuoksi kerron, että ihan milloin vaan ...
-
Tai Brasiliaan (http://www.pellervo.fi/maatila/mp2_06/brasilia_suora.htm). Tämä jo riittää suorakylvön ja asiaan liittyvän geemiteknikan perusteluksi.
No ei, sillä suorakylvö ja gmo-viljely ovat kaksi eri asiaa. Suorakylvössä on etunsa ja haittansa, eikä se sovellu kaikkialle, kaikille pelloille.
Gm-ajikkeet tehostavat suorakylvöä, se riittää perusteluksi. Suomi on hämmästyttävän pieni osa maailmaa, ja siinä suuressa maailmassa eroosio on valtava ongelma.
[Käsitellään tämä immuniteetti glyfosaatille toisaalla - jossa asiasta jo aloitettiin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=71.msg327#msg327)]
Mikä kiireen olisi saanut aikaan? [...]
Vaikkapa väestönkasvu. Nyt täytyy saada aikaan tuottavia lajikeita nopeasti.
Vandana Shivan periaatteet kuulostavat merkittävästi luonnonläheisemmiltä kuin Monsanton periaatteet.
Tässä linkki (http://augu.kapsi.fi/keskustelu/index.php?topic=673.0) siihen, mitä hänestä ajattelen, ja olen ennen keskustellut.
Mikä lie kyseinen kasvi ja mitä niille suolaisille kasvinosille korjuun jälkeen tehdään?
Suolaa ihminen saanee tavallisen ruoan mukana ihan riittävästi, joten lisäsuola ei välttämättä ole hyvä asia.]Mikä lie kyseinen kasvi ja mitä niille suolaisille kasvinosille korjuun jälkeen tehdään?
Suolaa ihminen saanee tavallisen ruoan mukana ihan riittävästi, joten lisäsuola ei välttämättä ole hyvä asia.
En nyt muista kasvia, se oli intialainen öljykasvi, mutta suola, joka imeytyy lehtiin, otetaan talteen - johan se sanoin - suola laitetaan pussiin jne. Nyt et halua ymmärtää, Kyllä suollaa tarvitaan - siitä tullut Intiassa joskus jopa riitaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suolamarssi). Suolaa käyttää teollisuuskin jne. Itse öljykasvin siemeneniin, joista tehdään ruokaöljyä, suollaa ei keräänny - onhan kyse "täsmäjalostuksesta"!
Ja maa puhdistuu - jatkossa siinä voi viljellä myös muuta. Myös muita sellaisia gn-kasveja on kehitetty, jotka "imevät" muita haitallisia aineita maaperästä.
Niin niin, ruoan pilaantuminen on kuitenkin merkki siitä, että se kelpaa syötäväksi. Jos tomaatti säilyy päivästä, viikosta ja ehkä kuukaudesta toiseen keittiön pöydällä pilaantumatta [....]
Nyt et taas halua ymmärtää. Siis kyse on siitä, että jokin todella säilyy paremmin kuin jokin toinen, ei vain näennäisesti. Esimerkki löytyy helposti vaikka suomalaisista omenalajikkeista (joita ei ole aikaansaatu uudella geenitekniikalla): "valkea kuulas" on maukas lajike, mutta se täytyy syödä melkeinpä heti omenapuun alla, kun taas eri "talviomenat", jotka siitä ovat saaneet nimensäkin, voivat säilyä joulupöytään asti. Ilnan mitään säilöntäaineita, jos siihen suuntaan vihjailit, niinkuin varmaan vihjailit.
”Kultainen riisi” jaetaan ilmaiseksi eikä se mitenkään edellytä suurtuotantoa.
Miksi ihmeessä pitäisi jakaa ilmaiseksi keinotekoista riisiä kun voisi jakaa ilmaiseksi sellaista ravintoa, jossa ne tarvittavat ravintoaineet ovat luonnostaan? Välillä en vain ymmärrä ...
Kun et halua. Ei täällä maailmassa päääasiassa "jaeta" ruokaa kuin pikkulapsille. Kultaistakin riisiä sitten viljellään, ei "jaeta". Siementäkään ei varmaan "jaeta", mutta hinnassa ei ole lisäkuluja patenteista ym. Jos tarvittavan a-vitamiinin lapset saavat jo perusruoastaan - siellä riisialueilla - merkistsee se huomattavaa parannusta ravintoon.
Se on jo syötävää, sitä syötetään eläimille. Sen on hyvä olla syötävää siksi, että puuvilla vie maailman viljelyalasta niin paljon. Siitä saisi proteiinit 500 miljoonalle ihmiselle.
Ei kai ihmisen ole tarvis syödä kaikkea samaa mitä lehmä voi syödä? Taaskaan en oikein ymmärrä ... mikä on se järkevä perustelu, jonka takia ihmisen pitää voida syödä puuvillaa, tai sen siemeniä edes?
Se, että siinä on arvokasta proteiinia. Jonka lehmä saa muutoinkin, halvemmalla. Jopa lehmälle tämä tuotteen luontainen myrkky on haitallinen. Jonka proteiinin tuottaminen muutoin, esim. lihantuotannnon kautta, tulee ihmisenkin kannalta kalliiksi. Intialaiset eivät edes näitä lehmiään syö ... Josta proteiinista on huutava puute. Kuten viljelymaastakin, minkä asian luomuihmiset aina niin helposti unohtavat.
Kultainen riisi tai tämä myrkytön gossypol (http://en.wikipedia.org/wiki/Gossypol) eivät varmasti tule koskaan menestystuotteiksi suomalaiseen marketiin, se on selvä, mutta niillä voi olla suuri merkityksensä kehitysmaiden ruoan laadun parantamisessa.
-
Ruotissa on ilmestynyt hyvä populaari yhteenveto siitä, mitä jo yksin v. 2007 saavutettiin geenitekniikan alalla, ja siitä löytää varmasti lisää perusteluja sille, miksi GM on hyvä asia:
Genteknikens utveckling 2007 (http://forskarbloggen.typepad.com/forskarbloggen/files/genteknikens_utveckling2007.pdf)
-
Tieteen pävien yhteydessä 9.1.2009 (on tainnut ehkä viimeistellä myöhemmin - mutta se ei ole lainkaan haitta!) Jussi Tammisola on kehittänyt tästä aiheesta
erinomaiset kalvot (http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/TP090109.pdf)
jotka tuossa ovat pdf-muodossa. Tuo satsi on aika nopeasti katsottavissa, ja kuitenkin siitä saa oikein hyvän yhteenvedon, vastauksen otsikkomme kysymykseen:miksi GM on hyvä asia?
(Vinkki: pdf-muodossa saattavat nuo "kalvot" olla helpommin katsottavissa, jos vähentää kokoa n. 50-65 prosenttiin. Jos ne printtaa, 6 "kalvoa" mahtuu hyvin yhdelle sivulle vaakaan ja teksti on vielä isoa)
-
Onpa tosi tuhti paketti Jussilta tuo Heikin suosittelema "erinomaiset kalvot". Minäkin suosittelen.
Matti
-
Viitaten uutiseemme 15.12.2009 (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=112). Tuo hyvä uutinen ei edes riitä!
Onko tässä seuraavan vihreän vallankumouksen alku?
Aina täytyy todellakin olla jäitä mukana, hattuun pantavaksi, mutta jos tämä on totta, niin se on mahtavan hyvä uutinen, ihmisten ja luonnon kannalta. Tässä kerrotaan toisesta uudesta, typpeen liittyvästä asiasta;
The Economist: The new NUE thing (http://www.economist.com/theworldin/displaystory.cfm?story_id=14742733)
Firma nimeltä Arcadia Biosciences väittää kehittäneensä bioteknisen keksinnön, jolla viljelykasvien typenkäytön tehokkuutta parannetaan niin, että samaan satoon tarvittaisiin vain puolet siitä typestä kuin ennen – tai samalla typellä saataisiin 25% suurempia satoja.
Onnistuneita testejä olsi tähän mennessä tehty ainakin riisillä ja vehnällä. Käyttöön (”kaupallistettavissa”) keksintö olisi firman mukaan jo v. 2012.
Tuloksena olisi tietysti:
- halvempi ruoka
- vähemmän painetta koskematonta luontoa kohtaan
- puhtaammat vesistöt
- ja vieläpä vähennystä nk. kasvihuonekaasuissakin
Ja tämä onnistuu, niin silloin kyllä bioteknologian fanaattiset vastustajat – meinasin sanoa ”sulkevat suunsa”, mutta taitaa olla niin päin, että heiltä jää suu auki!
(Tämä keksintö ei ole sitten sama asia, kuin typensidontakyvyn siirtäminen vehnään tai riisiin – jota sitäkin kyllä on tutkittu)
Mutta siis yhteensä: jos molemmat uutiset olisivat totta, eli
a) typpeä valmistettaisiin halvemmalla ja
b) sitä tarvittaisiin vain puolet entisetä
niin mistä muusta kuin "vallankumouksesta" voisi silloin puhua?
-
Tämä keskustelu on jäänyt vähemmälle, melkeinpä unohtunut, mutta onneksi nyt Vihreä Lanka muistutti meitä, kertomalla parista uudesta GM-sovelluksesta, eläinjalostuksen puolella ...
Geenimuuntelu leviämässä ruuantuotantoon (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/geenimuuntelu-levi%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4-ruuantuotantoon)
... ja yhdestä vanhasta, eli "enviropig"-siasta, joka käsittelisi fosforinsa tehokkaammin, ja aiheuttaisi näin vähemmän päästöjä vesistöihin.
Kiinassa on lehmän kanssa siis onnistuttu noin. Mutta Suomessa, hyvästä alusta huolimatta, masennuttiin kesken kaiken, ja Huomen-lehmän (http://fi.wikipedia.org/wiki/Huomen-lehm%C3%A4) tarinasta tuli lopulta surullinen. (Muistan, kun Huomen teurastettiin, niin yhdistys - periaatteellisista syistä ja/tai piruuttaan - lähetti kysymyksen, olisiko siitä saanut ostaa kimpaleen lihaa omaan pakkaseen. Ei saanut, Huomen täytettiin, osin hävitettiin "ongelmajätteenä").
-
Greenpeace ym. on ollut huolissaan siitä, miten puunjalostusteollisuuden tropiikissa suosimat eukalyptus-puupellot leviävät.
Nyt, kun on tehty tällainen keksintö …
Futuragene to Test Brazil Energy Tree That Grows 30% Faster (http://www.bloomberg.com/news/2011-12-08/futuragene-to-test-brazil-energy-tree-that-grows-30-faster.html)
… eli eucalyptus-puun GM-lajike, joka kasvaa 30% nopeammin, niin eikö Greenpeacen ym. pitäisi olla suunnattoman iloisia? Sehän merkitsee, että sama puumäärä voidaan tuottaa pienemmällä alueella, ja on vähemmän houkutusta raivata oikeata, varsinaista sademetsää.
Mutta - jos vanhat merkit paikkansa pitävät - Greenpeace ym. eivät tule osoittamaan suosiotaan asialle. Vielä emme tiedä, mitä huomauttamista he tästä lajikkeesta löytävät, mutta melko lailla varmaa on, että löytävät.
-
Se kuivuutta kestävä maissilajike, josta kerroimme uutisessamme v. 2008 (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=37), näyttää suurin piirtein pysyneen aikataulussaan, eli olisi nyt hyväksytty USA:ssa kaupalliseen levitykseen, vaikka kenttä- tai tilakokeiluja vielä jatketaankin:
USDA clears first drought-tolerant biotech corn (http://www.agri-pulse.com/USDA_drought_tolerant_biotech_corn_12212011.asp)
Tämä lajike voi hyödyttää sekä Afrikan pienviljelijää että Iowan ökytilallista!
Eri asia on sitten, koska se tulee kehitysmaihin saataville - ja mitä EU tekee ...
-
GM-kriitikot - mm. tämä Kuusipalo - ovat väittäneet, että GM-viljelyllä ei ole pystytty paljonkaan nostamaan viljelykasvien perussatoja. He ovat osittain olleet oikeassakin, kun kehitystyö on kohdistunut usein asioihin, jotka parantavat korjuuseen saatavaa satoa. Eli tuholaiskestävyyteen jne.
Nyt kuitenkin on julkaisu tällainen huima keksintö Australiassa, jonka avulla voidaan nostaa vehnäsatoja 30 prosenttia:
Super-yielding wheat may solve food crisis (http://junkscience.com/2012/08/05/super-yielding-wheat-may-solve-food-crisis/)
("Supertuottava vehnä saattaa ratkaista ruokakriisin")
No, ei varmasti ratkaise tätä nykyistä kriisiä, mutta pitemmällä tähtäimellä tässä on taas esimerkki siitä - että GM on hyvä asia!
-
Joka tapauksessa - vaikka myöhemmin ehkä uutisessamme mainitulla keksinnöllä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=230) voisi olla vaikutusta asiaan - kuivuudenkestävä maissi tulee nyt muutamassa kuukaudessa markkinoille:
Drought-tolerant seed entices weary farmers (http://www.desmoinesregister.com/article/20120829/BUSINESS01/308290050/Drought-tolerant-seed-entices-weary-farmers?News&nclick_check=1)
Näillä lajikkeilla ei kuivuuden aiheuttamia satomenetyksiä kyllä vielä estetä, mutta selvästi vähennetään. Näistä olisi ollut hyötyä USA:lle - ja maailmanmarrkkinoiden kautta - maailmalle jo tänä kesänä.
-
Jostain tälaisesta asiasta ....
Ratkaisu maitoallergiaan: Geenimuunneltu lehmä (http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/talous/ratkaisu_maitoallergiaan_geenimuunneltu_lehma?ref=lk_3t)
... on suunnattomasti enemmän hyötyä lapsille kuin luomupuurosta kolme kertaa viikossa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=239).
-
AllAfrica.com tarjoaa tällaista uutista asian tiimoilta:
Ghana: Genetically Modified Foods Are Safe to Eat - Scientist (http://allafrica.com/stories/201210051769.html)
Ja sitten on se uutisen kommenttiosion pakollinen osuus lahjottuine tiedeyhteisöineen, lääkäreineen jne... ;)
-
Seralini sai hiirensä hengiltä GM-maissilla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=651.0) (ehkä tarvitsi siihen vielä vähän glyfosaattia), mutta tämä tutkimusryhmä huomasi, että:
Geenimuunneltu tomaatti onkin verisuonilääke (http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/geenimuunneltu+tomaatti+onkin+verisuonilaake/a850631)
-
Tämän uutisen mukaan ...
U. N. Clean Development Mechanism Approves Arcadia Biosciences Methodology, Links Carbon Credits to Crop Genetic Improvements for First Time (http://www.arcadiabio.com/news/press-release/un-clean-development-mechanism-approves-arcadia-biosciences-methodology-links)
... kyseinen firma olisi kehittännyt muuntogeenisiä viljalajikkeita, joilla saadaan sama tuotto huomattavasti vähemmällä typpilannoitteella.
Ja tämä asia olisi hyväksytty nyt YK:n puhtaan kehityksen mekanismin (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=39779&contentlan=1&culture=fi-FI) piiriin.
Lajikkeiden käytön katsotaan vähentävän dityppioksidin eli ilokaasun (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilokaasu) päästöjä ilmakehään.
Viimeistään tässä vaiheessa olisi siis vaikka ilmastonmuutoksesta huolestuneen syytä tarkistaa kantaansa GM-tekniikkaan nähden.
Keksintö (ja tuotekehitys) on tietysti arvokas jo siinä, että se reipaasti vähentää typpilannoituksesta aiheutuvia kuluja (olivat lannoitteet sitten teollisia tai luomulannoitteita), jolla asialla erityisesti kehtitysmaissa on iso merkitys, joka tapauksessa. Siten asia ei ole edes ristiriidassa kehitysmaiden vaurastumistavoitteen kanssa, vaan nk. "win-win"-asetelma.
-
Mark Lynas on nähtävästi tullut järkiinsä:
http://www.slate.com/blogs/future_tense/2013/01/03/mark_lynas_environmentalist_who_opposed_gmos_admits_he_was_wrong.html
I want to start with some apologies. For the record, here and upfront, I apologise for having spent several years ripping up GM crops. I am also sorry that I helped to start the anti-GM movement back in the mid 1990s, and that I thereby assisted in demonising an important technological option which can be used to benefit the environment.
As an environmentalist, and someone who believes that everyone in this world has a right to a healthy and nutritious diet of their choosing, I could not have chosen a more counter-productive path. I now regret it completely.
So I guess you’ll be wondering—what happened between 1995 and now that made me not only change my mind but come here and admit it? Well, the answer is fairly simple: I discovered science, and in the process I hope I became a better environmentalist.
Mahtava juttu, "sisältäpäin" tuleva julkinen kääntyminen on monille paljon tehokkaampaa kuin tutkijoiden kannat asiaan.
Koko tekstin voi lukea täältä:
http://www.marklynas.org/2013/01/lecture-to-oxford-farming-conference-3-january-2013/
-
Tuo kirjoitus on todellakin loistava: omakohtainen, tosi, hyvällä tavalla retorinen, kaunis.
Olisiko aika lisätä käännösartikkeliemme määrää? Taidanpa kysyä Lynasilta tähän luvan.
Tuntuu jopa nöyryyttävältä, että en asiaa olisi itse pystynyt sanomaan parennin!
(Kiitos tästä vinkiistä/inkistä, Ville)
-
WWF asettui metsäraportissaan (http://www.wwf.fi/mediabank/4024.pdf) varovasti - nk. varovaisuusperiaatteen mainiten, mutta kuitenkin - geenimuuntelun hyväksyvälle kannalle (s. 23)
Vihreä Lanka ei katsonut tarpeelliseksi mainita siitä:
Paperiko historiaa? Raportti povaa kulutuksen kaksinkertaistumista (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/paperiko-historiaa-raportti-povaa-kulutuksen-kaksinkertaistumista)
Mutta mainitsi kyllä siitä, että WWF suositti plantaasimetsien pinta-alan kasvattamista lähes kaksinkertaiseksi.
Eli juuri sitä samaa periaatetta, mitä täällä on suositeltu peltojen osalta. Otetaan tarvitsemamme tehokkaasti, pieneltä alalta, ja varsinainen luonto jätetään sitten rauhaan.
***
Muuntogeenisistä puista oli täällä enemänkin juttua ennen v. 2007 palvelinkatastrofiamme. Yritän etsiä vanhaa aineistoa esille.
-
Bjørn Lomborg kysyy kirjoituksessaan ...
A Golden Rice Opportunity (http://www.project-syndicate.org/commentary/the-costs-of-opposing-gm-foods-by-bj-rn-lomborg)
... ovatko "kultaisen riisin" vastustajat (Greenpeace, Naomi Klein, Vandana Shiva ...) osasyyllisiä 8 miljoonan lapsen kuolemaan, tämän 12 vuoden aikana, jolloin he ovat onnituneet jarruttamaan sen käyttöönottoa.
No, artikkelissa kerrotaan myös hyvä uutinen, nyt kyseinen lajike on lopulta saatu tuotantoon Filipiineillä. Artikkeli analysoi muutenkin asian vaiheita.
-
Valitettavasti "kultaisen riisin" asia ei - Guardianin tämän uutisen ...
After 30 years, is a GM food breakthrough finally here? (http://www.guardian.co.uk/environment/2013/feb/02/genetic-modification-breakthrough-golden-rice)
... 13.3.13 päivityksen mukaan etene kuitenkaan niin nopeasti, vaan toteutuu Filippiineillä aikaisintaan ensi vuonna:
• This article was amended on 13 March 2013. Originally it said that golden rice would be in given to farmers in the Philippines "in a few months". It is still undergoing a registration process and may not be released until next year at the earliest.
-
Tässä tuore (6.2.2013) suomenkielinen luento geenimuuntelun perusteista ja mahdollisuuksista, luennoitsijana kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri Helsingin yliopistolta:
http://www.youtube.com/watch?v=DwVK33jxx8Y
Mm. kohdasta 36min 29sek alkava osio "Onko geenitekniikka vaarallista?" saattaa kiinnostaa palstan lukijoita tai muuten vaan aiheesta kiinnostuneita.
-
Jos nyt on keksitty näin …
The Gene That Encodes Resistance to Wheat Stem Rust Race Ug99 discovered and Characterised in a Wild Wheat Relative (http://gmopundit.blogspot.fi/2013/06/the-gene-that-encodes-resistance-to.html#!/2013/06/the-gene-that-encodes-resistance-to.html)
… vehnän sukulaiskasvista geeni, jolla vehnä saataisiin vastuskykyiseksi tätä ikävää Ug99-kasvitautia vastaan, niin geenitekniikkaa tarvitaan, jotta kyllin nopeasti saadaan kehitettyä ja levitettyä tuollainen vehnälajike tarvitsevien käyttöön.
Kuten D. Tribe tuossa huomauttaa, nyt on olemassa suuri riski, että tässä vääränlainen "varovaisuusperiaatteen" soveltaminen aiheuttaisi suurempia haittoja kuin mitä siitä olisi oletettavaa hyötyä. Jos nimittäin vaaditaan erittäin pitkäaikaisia seurantatutkimuksia esim. tämän tulevan lajikkeen suhteen - niin samaan aikaan UG99 ehtii tuhota vehnäpellot.
Tuosta kasvitaudista tässä suomenkielinen linkki …
Tappajasieni uhkaa Aasiaa nälänhädällä (http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/tappajasieni+uhkaa+aasiaa+nalanhadalla/a64416)
… ja tässä englanninkielinen wiki-artikkeli (http://en.wikipedia.org/wiki/Ug99).
Norman Borlaug muuten ehti varoitella tästä taudista jonkin aikaa ennen kuolemaansa.
-
Tällainen ikävä sitrushedelmäpuita vaivaava tauti huanglongbing (http://en.wikipedia.org/wiki/Huanglongbing), vihertymistauti, on nyt iskenyt myös Pohjois-Amerikkaan. Se on jo levinnyt muille mantereille, Australiaa ja Eurooppaa lukuun ottamatta.
New York Timesin mukaan saattaa olla niin, että appelsiinin pelastamiseksi on lopulta turvauduttava geenitekniikkaan:
A Race to Save the Orange by Altering Its DNA (http://www.nytimes.com/2013/07/28/science/a-race-to-save-the-orange-by-altering-its-dna.html?partner=rss&emc=rss&_r=2&)
Tautia ei osata parantaa. Vastustuskykyistä lajiketta ei ole appelsiineista löytynyt, laajoista etsinnöistä huolimatta. Mutta alustavasti on huomattu, että vastustuskykyä saadaan lisättyä parilla geenillä, jotka on otettu - pinaatista.
Jos asia näin menee, tulevaisuudessa luomuappelsiinia haluava - syö omenaa.
Mutta miten tauti sitten leviääkin, kannattaa ehdottomasti nyt rivakasti jatkaa tätä vastuskykyisen lajikkeen kehittämistyötä - ihan jo varovaisuusperiaatteen takia! ;D
Entä Eurooppa? Tuntuisi aika epätodennäköiseltä, että sekään pitemmällä tähtäimellä tältä taudilta säästyisi. Euroopan parlamentissa onkin jo esitetty asiasta kysymys (http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+WQ+E-2013-006083+0+DOC+XML+V0//EN&language=fi) komission vastattavaksi.
_________
Aamulehti kertoi taudista suomeksi viime vuonna:
Miten käy sitrushedelmien? Pelättyä huanlongbingia löytyi Kaliforniasta (http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194732175371/artikkeli/miten+kay+sitrushedelmien+pelattya+huanlongbingia+loytyi+kaliforniasta.html)
Muita suomenkielisiä uutisia en netistä löytänyt.
-
On asiasta muutama uutinen, joissa taudin nimeä ei mainita:
http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/61041-mystinen-tauti-vaivaa-appelsiineja-pinaatin-geeneista-etsitaan-apua
-
Taudin nimeä (huanglongbing) ei taidettu mainita New York Timesissakaan, mutta mistään "mystisestä taudista" (Uuden Suomen otsikko) ei kyllä ole kysymys, jos tauti on kuvattu jo vuonna 1929.
Onkohan taudilla suomenkielistä nimeä, ja jos on, niin mikä se on?
Tämän taudin kanssa luomuviljely joutuu muuten välittömästi ahtaalle (jatkaen vähän yli aiheen): tautiahan levittää tietty hyönteinen, ja jos tautia havaitaan, eräs keino on yrittää myrkyttää nuo hyönteiset pois kulmakunnilta. Siinä sitten enemmän tai vähemmän pakotetaan kaikki viljelijät mukaan talkoisiin, takapiha- ja luomuviljelijöitä myöten, jos tauti uhkaa levitä isoille kaupallisille tiloille (miljoonien vahingoin). Löysin tuolta jonkun piirikunnan tai vastaavan kokouskutsun (Kaliforniassa), jossa kokousaiheena olivat tällaiset myrkytystalkoot (valitettavasti hukkasin osoitteen).
Tuosta myrkytyksestäkään ei ole apua pitkäksi aikaa, se täytyy uusia aika pian. Jolloin se ei jo hintansa (150$ per eekkeri) vuoksi ole kehitysmaiden viljelijöiden ulottuvilla. Jotain luomumyrkkyjä asiaan on kehitetty, mutta ne ovat - yllätys, yllätys - tehottomia.
-
Pieni yllätys, ettei tähän Hesarin juttuun ole liitetty tavanomaisia varoituksia:
http://www.hs.fi/tiede/Luonnon+siivouspalvelu/a1375414259479
Geenimanipuloidut kasvit pystyisivät imemään tienpientareille päätyvät jalometallit itseensä. Metallit saataisiin helposti talteen, kun kasvit jauhettaisiin. Tällaisia kasveja kehitetään Yorkin yliopistossa Englannissa. Ympäri maailmaa kehitetään myös bakteereja ja leviä, jotka poistaisivat saasteita vedestä ja maaperästä. Ne voisivat imeä viemärijätteestäkin kullan ja muut metallit tehokkaasti talteen, eikä metallien liottamiseen tarvitsisi käyttää ympäristölle haitallisia happoja ja syanidia.
-
Jussi Tammisolalta on tullut tuore katsaus biotekniikan hyödyistä ja tutkimuksen tilanteesta, eli hänen luentonsa Viikissä 11.9.2013:
"Plant biotechnology solutions to global questions" (http://geenit.fi/JAL504jt2013.pdf)
(82 kalvoa, pdf)
... eli kasvibioteknologian ratkaisut maailmanlaajuisiin kysymyksiin (ongelmiin).
Se on valitettavasti englanniksi, joka usean kohdalla - lasken itseni mukaan - haittaa hiukan asian omaksumista. Lähetin ystävälleni Jussille mailin, jossa kiitin ja vihjaisin, ettei kukaan panisi pahakseen, jos sama esitys olisi suomeksi. Mutta se on toki oma (isokin) työnsä, joten vaatia ei tietystikään sovi!
Ko. kalvot ovat kuitenkin tiivis yhteenveto, joten ne kannattaa "kahlata" läpi, vaikka ei ihan kaikkea ymmärtäisikään.
-
Tässä juttu Suomenmaa-lehdestä, jossa keskustan Sirkka-Liisa Anttilan osuuden jälkeen on asiaa:
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/geenimuunneltu_ruoka_ei_katoa_lautasilta_6554016.html#6553842.jpg
Petter Portinin juttu on hyvä tiivistelmä gm-nykymenetelmistä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/TS270713Port.pdf
-
Eilen torstaina 19.9.2013 käytiin eduskunnan kyselytunnilla laaja gmo-keskustelu, jossa perussuomalaiset ja kepulaiset ja demarit ja kokoomuslaiset (muut ei käyttäneet puheenvuoroja) kiivaasti vastustivat gmo-tuotteita. Ei näytä koko eduskunnassa olevan ketään, joka tietäisi asiasta tieteelliseen tietoon perustuvia faktoja. Koko keskustelu on jo eduskunnan sivuilla:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt_85_2013_89_p.shtml
N:o 89 Geenimuunneltujen kasvien viljelyriskien
välttäminen
-
Bertold Brechtiä vähän muunnellen:
miten sitä voisi äänestää ... itsensä johonkin toiseen kansaan?
-
Tässä Jussi Tammisolan haastatteluun perustuvassa Jaakko Koivulan artikkelissa Järki-lehdessä on aineksia moneenkin keskusteluaiheeseemme, mutta linkataan se nyt vaikka tänne:
Geenimuuntelun puolustuspuhe (http://jarkilehti.fi/2013/09/geenimuuntelun-puolustuspuhe/)
Lainataan tähän nyt yksi kohta:
Loppuun voi ottaa ajankohtaisen esimerkin vakaumuksellisen geenivastustamisen vaikutuksista. Satu Hassi kirjoitti kesäkuussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=77.msg4167#msg4167) huolestuneen kolumnin siitä, kuinka yhä useammat suomalaiset syövät geenimuunnellulla rehulla syötettyä sikaa. Luonnon kannalta tämä on äärimmäisen hieno asia, joten luulisi Hassin vihreänä olevan enemmänkin innoissaan asiasta.
GM-soija on moninkertaistanut kyntämättömän viljelyn Argentiinassa ja Pohjois-Amerikassa. Kyntämätön viljely taas johtaa todella voimakkaaseen eroosion vähenemiseen, maan eliöstön runsastumiseen ja maan hiilensitomiskyvyn parantamiseen. Tästä kaikesta on vertaisarvioitua tieteellistä näyttöä niin paljon kuin vain jaksaa siteerata.
(linkki HJ)
-
Juuri on menossa eduskunnassa gmo-seminaari ja ainakin esitteen mukaan kyse on aika masentavasta tapahtumasta:
http://ruokacentria.com/wp-content/uploads/2013/09/GMO-seminaari-lis%C3%A4tietoa.pdf
Onko siellä puhumassa joku, joka oikeasti tietäisi asiasta yhtään mitään, vaan meneekö taas ihan luomun piilomainonnan puolelle?
Aika surullista vielä huomata, että arvoisa kansanedustaja Anne Kalmari on ottanut pohjustusta asiaan Gmo vapaa Suomi - huuhaaryhmän sivuilta, joten tällä tasolla maamme kerma asioista päättävät.
Mutta mehän ne sinne on äänestetty, joten ei voi valittaa, ennen kuin seuraavissa vaaleissa.
-
Tähän mennessä Kalmari on saanut julkisuutta aktiolleen vain puolueensä lehdessä Suomenmaassa:
”Jättiyhtiöt käärivät voitot gm-kasveista” (http://www.suomenmaa.fi/politiikka/j%C3%A4ttiyhti%C3%B6t_k%C3%A4%C3%A4riv%C3%A4t_voitot_gmkasveista_6564182.html)
Ilmeisesti keskustelutilaisuudessa oli kriittisiäkin ääniä, koska asia lopulta näyttää hänelläkin lässähtäneen tähän:
KALMARIN mielestä kuluttajalla pitää olla mahdollisuus ostopäätöksillään ottaa kantaa muuntogeenisten kasvien viljelyyn, vaikka muuntogeenistä ainesta olisi käytetty tuotteessa ainoastaan välillisesti.
– Vain pakkausmerkintä varmistaa kuluttajan tiedonsaannin, Kalmari muistuttaa.
– Olivatpa ostopäätöksen perusteet mitkä tahansa, ovat ne yhtä hyväksyttäviä. Joku voi tehdä päätöksensä eettisestä, vakaumuksellisesta, ympäristöön liittyvästä tai vaikkapa hinta- tai tunnesyistä.
(lihav. HJ)
Hänen puolueensäkaan (eikä ko. lehti) ei muuten näytä olevan suinkaan selkeästi hänen takanaan tässä GMO-epäluulossa - mikä on hyvä merkki! Yksi syy siihen voi olla se, että puoluetoverit tietävät oikean vastauksen hänen kysymykseensä:
"Onko viljelijä missään saanut taloudellista etua geenimuunnelluista kasveista?"
Vastaus siihenhän on selkeä: kyllä! Millään muulla tavalla ei ole selitettävissä GMO-lajikkeiden saavuttama n. 10 prosentin osuus (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=213) maailman peltoalasta.
Paitsi tietysti sillä "tyhmän maajussin teorialla".
-
Eduskunnan lähiruokakerhon 24.9.2013 järjestämästä tilaisuudesta kerrotaan tällä sivulla https://www.facebook.com/pages/GMO-Free-Finland/339613096154403 seuraavasti:
GMOFree Finland Summit, organized by Helena Lumme and Mika Manninen, brings together members of Parliament, business leaders, manufacturers and growers.
The GMO-Free Finland Summit brings together members of the Parliament, business leaders, food manufacturers and growers to discuss what GMO-free Finland means for the Finnish economy, and for food and beverage companies in particular. The summit is arranged by Real Food Partners, and members of the Parliament Anne Kalmari and Pekka Haavisto.
Maaseudun Tulevaisuus (25.9.2013, s. 10) julkaisi paperilehdessä puolen sivun jutun tilaisuudesta. Siitä käy ilmi, että Lumme ja Manninen myivät ennen Raision kaurajuomia Yhdysvaltoihin mutta nyt yhteistyö on päättynyt. He ilmeisesti omistavat tuon Real Food Partners –yrityksen:
http://realfoodpartners.com/wordpress/#company
Tilaisuudesta on raportti myös täällä:
http://www.makuja.fi/artikkelit/1810336/ajankohtaista/tassako-seuraava-ruokahitti-ja-suomen-tuleva-vientivaltti/
Gary Hirshberg on arvostettu yhdysvaltalainen luomuruokayrittäjä ja GMO-ainesosien ilmoittamista pakkauksissa vaativan Just Label It -järjestön perustaja. Hirshberg oli puhumassa Suomen eduskunnassa syyskuun 24. päivä järjestetyssä GMO-vapaa Suomi -kokouksessa, jonka järjesti RealFoodPartners, pohjoismaisia elintarvikkeita USA:n markkinoille lanseeraava yritys.
Siis lähiruokakerho järjesti vai tuo vientiyritys järjesti ko. tilaisuuden? Eduskunnan lähiruokakerho onnistuttiin valjastamaan kaukoruokafirman valtameren taakse suuntautuvan viennin markkinoijaksi?
Hirshbergin luomuruokayritys muuten oli Food, Inc. -filmin merkittävä rahoittaja.
***********
MT:n jutussa myös kerrotaan, että ajatus siitä, että Suomen pitäisi julistautua GMO-vapaaksi vyöhykkeeksi sai tukea jokaiselta kahdeksalta eduskuntapuolueelta.
-
Ruokatieto taas kuvaa täällä kerrotun (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=300) Anne Kalmarin järjestämän eduskunnan keskustelun näin:
Suomea ehdotetaan taas gmo-vapaaksi alueeksi (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/suomea-ehdotetaan-taas-gmo-vapaaksi-alueeksi)
Siitä selviää, että vaikka Kalmari ja osa paikalla olleesta väestä oli hyvinkin innostunut asiasta, osa sitten taas ei sitä ollut.
Ikävä oli uutisen tieto:
Kaikki eduskuntaryhmät ottivat seminaarissa kriittisen kannan muuntogeeniseen ruokaan ja sen tuotantoon.
Mutta sitten:
Gm-viljelyn mahdollisuutta halusivat pitää auki tutkijat ja tuottajajärjestö MTK. Muuntogeenisten ja perinteisesti jalostettujen lajikkeiden rinnakkaiselon kannattajat pelkäävät, että gmo-vapaus jättäisi Suomen tieteen takapajulaksi.
Olikohan tämä henkilö pukeutunut mustaan viittaan ja Zorro-naamioon :D, vaikea sanoa, mutta hänen henkilöllisyyttään ei kuitenkaan uutisessa kerrota:
Helsingin yliopiston biotekniikan tutkija kritisoi sitä, ettei seminaariin puhujaksi ollut otettu yhtäkään biotekniikan asiantuntijaa. Hänestä kuluttaja voi päättää käyttää tai välttää gm-ruokaa eettisin perustein, mutta gmo:ita koskevien poliittisten päätösten pitäisi perustua pelkästään tieteeseen.
Usko Suomen vientimahdollisuuksien suhteen GMO-vapaana leijui tilaisuudessa ilmeisen vahvana. Ja todellakin, eiköhän niitä mahdollisuuksia asiassa olekin. Kilpailijanahan ei ole (Espanja poislukien) kuin muu EU.
Tämä on tämän valinnanvapauden kannalta tärkeä tieto:
Gmo-vapaa –merkinnän oikeutuksesta ruokapakkauksissa on viime aikoina puhuttu Suomessakin. EU:ssa ei ole määritelty yhteisiä kriteerejä ”tuotettu ilman geenitekniikkaa” tai ”gm-vapaa” –merkinnälle. Eviran mukaan vapaaehtoinen merkintä on sallittu, kunhan se todistettavasti pitää paikkansa.
Evira ei varmaan itsestään selvyytenä ole tuonut esille, että terveysväitteitä ei tällaiseen merkintään saa liittää.
***
Lopulta sitten annettiin "todistaa":
[Hirshbergin mukaan:]
Iowan osavaltion yliopiston viljelytutkimuksessa on vuodesta 1998 lähtien verrattu muuntogeenisen, tavanomaisesti viljellyn maissin ja perinteisesti jalostetun luomumaissin satotasoja ja tuottavuutta. Vuonna 2011 julkaistun tuloksen mukaan luomumaissi on tuottanut keskimäärin suuremman ja proteiinipitoisemman sadon, paremman taloudellisen tuloksen sekä parantanut samalla maaperän viljelykuntoa.
(lihav. HJ)
Eli näin myös Iowan yliopiston mukaan Suomen ja Ruotsin luomuviljelijöiksi ovat valikoituneet ammattialansa surkeimmat poropeukalot.
i
-
Se kritisoija pääsi ääneen vasta keskusteluosuudessa ja oli Milla Pietiäinen:
http://m.mt1.fi/Luetuimmat/_feed_politiikka-ja-talous_tutkija-hillitsee-poliitikkojen-intoa-gm-vapaasta-suomesta-1.47567?related=true
Tutkijatohtori Milla Pietiäinen Helsingin yliopiston biotekniikan yksiköstä totesi yleisökeskustelussa, että tilaisuuteen olisi pitänyt ottaa alustajaksi myös kasvibiotekniikkaa tunteva tutkija.
”Alustuksissa oli nyt osin jopa vääriä käsitteitä. On oikein, että viljelijä saa päättää tunteella mitä viljelee, mutta poliitikkojen päätösten on perustuttava tieteeseen.”
Pietiäinen kysyi, saisiko Suomeen tuoda muuntogeenisiä tuotteita, jos Suomi julistautuisi gm-vapaaksi. Lähes kaikki maailman puuvilla on muuntogeenistä. Soijasta 80 prosenttia
-
Usko Suomen vientimahdollisuuksien suhteen GMO-vapaana leijui tilaisuudessa ilmeisen vahvana. Ja todellakin, eiköhän niitä mahdollisuuksia asiassa olekin. Kilpailijanahan ei ole (Espanja poislukien) kuin muu EU.
Tässä asiassa tuli nyt tehtyä asiavirhe. Tosiasiassa muuntogeenisiä lajikkeita viljellään Espanjan lisäksi neljässä muussakin EU-maassa. Ainakin vähän.
Mutta eikö se anna uutta pontta Kalmarin ym. visioille? EU:ssa potentiaalisia kilpailijoita tällä "gmo-vapaa" -linjalla olisi enää 22 maata! 8)
-
Tutkijatohtori Milla Pietiäinen Helsingin yliopiston biotekniikan yksiköstä totesi yleisökeskustelussa, että tilaisuuteen olisi pitänyt ottaa alustajaksi myös kasvibiotekniikkaa tunteva tutkija.
Nyt on mahdollista siteerata omaa palstaamme, joka aivan samanlaisen keskustelun yhteydessä uutisessaan (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=50) kysyi v. 2008 aivan samaa:
Onko eduskunnan arvovallan säilyttämisen kannalta yhtään hyvä, että tällaisia asenteellisia ja yksipuolisia tilaisuuksia sen tiloissa järjestetään? Koska tahansahan eduskunta voisi kutsua tälläiseen seminaariin oikeita asiantuntijoita.
Asiassa tarvitaan siis ilmeisesti kärsivälisyyttä, mutta toisaalta jotain näyttää "liikahtaneen" sitten tuon v. 2008 tilaisuuden.
Kalmari ei näytä tuosta uudesta tilaisuudesta saaneen mitään "triumfia", edes omassa puolueessaan (eikä sitä lähellä olevassa MTK:ssa).
Aika monella Suomessa alkaa olla käsitys siitä, "miksi GM on hyvä asia?"
Tai ainakin siitä, miksei se ole mitenkään erityisen paha asia.
-
Voikohan tästä omituisesta lakialoitteesta vetää mitään johtopäätöksiä siihen suuntaan, että mitä mieltä suuri yleisö on asiasta:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/449
Kohta kolme kuukautta nimiä kerätty ja linkkiä on jakanut sekä suositellut lukuisat Suomen suosituimmiksi blogaajiksi itseään tituleeraavat, joilla on useita kymmeniä tuhansia lukijoita per viikko ja kasassa on kokonaista (noin) 9300 nimeä.
Nimiä on kerätty myös toreilla ja turuilla paperilomakkeilla luomuliiton toimesta ja niitä nimiä on hyvin suosituissa (mainosten mukaan) tapahtumissa saatu kasaan jo kokonaista 89 kappaletta ja aikaa on ollut samaiset kolme kuukautta.
Tuon voi suhteuttaa vaikkapa siihen, että suomalaisia on eräissä omituisten maailmankuvien uskonnollissa lahkoissa noin 30 000, jotka uskovat siihen, että Maapallo on luotu noin 6000 vuotta sitten ja maailmanloppu tulee hetkellä millä hyvänsä, joten jopa nuo uskomukset ovat Suomessa hyvin paljon suositumpia kuin vastustaa geenimuuntelua!
-
Kohta kolme kuukautta nimiä kerätty ja linkkiä on jakanut sekä suositellut lukuisat Suomen suosituimmiksi blogaajiksi itseään tituleeraavat, joilla on useita kymmeniä tuhansia lukijoita per viikko ja kasassa on kokonaista (noin) 9300 nimeä.
Tuosta kansalaisaloitteesta oli jo juttua tuollakin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=77.msg4238#msg4238), mutta jatketaan nyt täällä. Siellä arvioin, että "tasaisen vauhdin taulukon mukaan" kannattajamäärä jää n. 20 000 kieppeille.
Todellakin, siltä se näyttää tuollakin pohjalla, ja myös sillä, että nämä Monsanto-marssit (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg4025#msg4025) saivat hyvin minimaalisen osallistujajoukon liikkeelle - kun Suomesta ei ollut vetää esille muuta kuin tämä sianruoka (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=2). (Saa nyt 12.10. nähdä, onko osallistujia enemmän, asian uudessa yrityksessä.)
Yleensäkin, jo kielessä, suomessa "sianruoka" on haukkumasana ihmiselle kelvottomalle ruoalle - mutta ilmaisussa tavallaan loogisesti kerrotaan, että sioille se sopii. Eli taustalla on usko eli tieto siitä, ettei sian syömä huonokaan ruoka ihmistä vahingoita. Miksi sen tekisi GM-soijakaan, siinäkään tapauksessa, ettei GM-soija ihmiselle sopisi (vaikka se tietysti ihan hyvin sopii!). *)
Eli suomalaisilla näyttää edelleen olevan järki päässään, eivätkä he tällaisesta tosi kaukaa haetusta ideasta innostu. Se ei luonnollisesti tarkoita, etteikö ennakkoluuloja ihmisen itsensä syömän GM-ruoan suhteen voisi suomalaistenkin parissa silti olla.
Eivätpä näytä poliitikotkaan asiasta meuhkaamisella saaneen mitään erityistä nostetta suosiolleen, mikäli olen oikein ymmärtänyt. Esimerkkinä edellä tuo Anne Kalmari, jonka puoluetoveritkin tavallaan hylkäsivät.
___________
*) ja siinäkään tapauksessa, että sika saisi ruoastaan syövän ... 8)
-
Teemu Teeri MT:ssa 9.10.2013:
Geenitekniikan tutkimustieto karkaa Euroopasta
http://riihi.mtk.fi/epaper_MT/products/MT_-2013-10-09/pdfs/8.pdf
-
Merkittävä käänne tämäkin:
EU:n viljelijäjärjestöt vaativat gm-kasvein kehittelyä, kasvatusta ja käyttöä.
EU farming organisations demand greater access to GM cropshttp://www.farmersguardian.com/home/arable/eu-farming-organisations-demand-greater-access-to-gm-crops/59632.article#.Ume0Z9ojWIM.twitter
A NUMBER of EU farming organisations have joined forces to demand changes to EU rules to make it easier for GM crops to be developed and grown in Europe.
The organisations representing farmers in the four countries of the UK, France, Spain, Italy, Germany, Portugal and Romania have written an open letter to the European Commission expressing ‘deep concern’ about the effects of EU GM policies and regulations on ‘the potential of modern biotechnology to strengthen the sustainable production of food’.
The letter states: “If the EU wants to make its farming more sustainable and be less dependent on import of agricultural products, then EU farmers will need to have access to crop varieties that are less dependent on pesticides, that produce more per hectare, that require less mechanical soil treatment, that can withstand the effects of climate change, etc.
“Developing such crop varieties cannot be done by conventional breeding alone. Modern biotechnology can help considerably in reaching these goals, and in some cases it is the only solution available.”
The letter adds that ‘extensive research’ has shown GM crops cultivated today are ‘as safe as – and sometimes safer – for human health and the environment than their non modified counterparts’.
“However, rather than fine tuning the regulations on the basis of this evidence, the EU moves in the opposite direction, by continuously intensifying the regulatory requirements,” it says.
Suomen MTK ei näköjään mukana. MTK:n pj Juha Marttilan kanta gmo:hon oli Yle haastattelussa syyskuussa 2013 tämä:
MTK:n puheenjohtaja: Geenimanipuloitua viljaruokaa kehitettävä myös Suomessa
http://yle.fi/uutiset/mtkn_puheenjohtaja_geenimanipuloitua_viljaruokaa_kehitettava_myos_suomessa/6829424
Marttila veti kuitenkin Luomuliiton kritiikin jälkeen takaisin. Kanta nyt tämä:
Marttila gm-viljelystä: ”Olisin öykkäri, jos en sallisi toisille”
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/marttila-gm-viljelyst%C3%A4-olisin-%C3%B6ykk%C3%A4ri-jos-en-sallisi-toisille-1.47066
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa, ettei tuottajajärjestö ole sen paremmin gm-tuotantoa vastaan kuin sen puolesta. Oleellista on säilyttää tuottajien vapaus itse valita, haluavatko he tuottaa gm-ruokaa vai ei.
Marttilan oma tila on gm-vapaa ja sellaisena pysyy.
”Olisin kuitenkin aika erikoinen öykkäri, jos en sallisi toisille kilpailukykyä parantavia uusia vaihtoehtoehtoja.”
Marttilan mielestä gm-asioista päättäminen ja tutkimuksen ohjaaminen kuuluu EU:lle. Hän pitää yhtenä hallitusohjelman epäonnistuneimmista kirjauksista sitä, että EU:n jäsenvaltioiden pitäisi itse saada päättää gm-kantansa.
Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassilaa huolestuttaa muuntogeenisesti (gm) tuotetun ruuan vyöryttäminen kotimaiseen ruokaketjuun.
-
Eli tästä ...
Marttilan oma tila on gm-vapaa ja sellaisena pysyy.
”Olisin kuitenkin aika erikoinen öykkäri, jos en sallisi toisille kilpailukykyä parantavia uusia vaihtoehtoehtoja.”
Marttilan mielestä gm-asioista päättäminen ja tutkimuksen ohjaaminen kuuluu EU:lle. Hän pitää yhtenä hallitusohjelman epäonnistuneimmista kirjauksista sitä, että EU:n jäsenvaltioiden pitäisi itse saada päättää gm-kantansa.
Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassilaa huolestuttaa muuntogeenisesti (gm) tuotetun ruuan vyöryttäminen kotimaiseen ruokaketjuun.
... uloskirjoitettuna: Lassila on öykkäri. Ja koko Luomuliitto hänen mukanaan. Ja myös "jne".
-
Tässä on hyvä yhteenveto GMO:n hyödyistä, Marc Van Montagun kolumni Wall Street Journalissa:
The Irrational Fear of GM Food (http://www.worldfoodprize.org/index.cfm/24667/26198/wall_street_journal_column_the_irrational_fear_of_gm_food)
Kirjoitus ei otsikostaan huolimatta keskity vain GM:n turvallisuuteen.
(vinkki tähän artikkeliin: GMO Pundit)
Jospa tällaisia artikkeleita, jopa nimenomaan tämän julkaisisi Hesari tai joku muu suurista lehdistäämme!
-
Uusi Tiedebaarometri 2013 ilmestynyt:
http://www.sci.fi/~yhdys/tb5/Tiedebarometri_2013_net.pdf
Kolmas geenitutkimusta koskeva mittari kartoittaa suhtautumista ns. geeniruokaan.
Vaikka geenimuunneltuja ainesosia sisältäviä elintarvikkeita lienee ollut jo jonkin aikaa kuluttajien pöydissä,
julkisessa keskustelussa geeniruoka nähdään usein tu-
levaksi, selkeiden valintojen varassa olevaksi ”kyllä tai ei” -asiaksi. Asiantilasta riip-
pumatta suomalaisten epäluuloisuus osoittautuu suureksi. Suostuttelu ”geeniruokaa
on turha pelätä, sillä se on turvallista niin ihmiselle kuin ympäristöllekin”
saa varsin vähän
hyväksyjiä (14 %). Eri mieltä on useampi joka toinen (55 %, kuvio 54c.).
Vertailu edelliseen mittaukseen viestii varauksellisuuden kasvusta. Geeniruuan
pelottavaksi kokevia on jonkin verran (5 % -yksikköä) aiempaa enemmän. Muutos
luottavaisten osuudessa, joka pysyi kaikissa aiemmissa mittauksissa tarkasti samana, on vähäisempi (-2). Kannanottojen lähempi erittely tuo esille melko yksi-ilmeisen
väestöprofiilin. ”Mutanttimuonaksi” mielletty geeniruoka ei erityisemmin maita millekään kansanosalle. Naisten havaitaan jälleen olevan miehiä torjuvampia.
Taulusta sivulla 81 käy ilmi, että ryhmässä "vaikea sanoa" (eli kantaaottamattomat) on hyvin paljon vastauksia (30%).
-
Outoa tietämättömyyttä tutkimuksen tekijöiltä:
"Kolmas geenitutkimusta koskeva mittari kartoittaa suhtautumista ns. geeniruokaan. Vaikka geenimuunneltuja ainesosia sisältäviä elintarvikkeita lienee ollut jo jonkin aikaa kuluttajien pöydässä [...]"
Näinhän ei Suomessa ole laita. Ensimmäistäkään tällaista tuotetta ei ole ollut kaupassa, eikä siis pöydässäkään.
Mikä osittain voisi selittääkin asenteita. Kun suomalaisella keskimäärin ei ole mitään positiivista syytä GM-ruoan suosimiseen, eikä mahdollisuutta edes kokeilemiseen, asia koetaan yleisesti tarpeettomaksi, ja se voi olla hyvä kasvualusta myös negatiivisille, ainakin epäluuloisille asenteille.
Jos olisi jotain tällaisia tuotteita tarjolla, selvästi erottuvina, ja niillä olisi joitakin suomalaista kuluttajaa kiinnostavia ja hyödyttäviä ominaisuuksia, asioita punnittaisiin varmaan enemmän "puolin ja toisin". Ominaisuus voi tietysti olla pelkkä hintakin. Tai jopa kuviteltu, vrt. luomu.
Vrt. viljelijät, jotka Suomessakin osaavat nähdä, mitä hyötyjä he GM-lajikkeista saisivat, ja asenteet ovatkin selvästi myönteisempiä.
Tai lääketiede, jossa käytännössä kukaan ei vastusta GM-tekniikkaa, eivät umpivihreätkään.
Tai vertaa kännyköihin, jossa mikään pelottelu niiden säteilyllä ei ole kansaan käytännössä uponnut, vaan oma kännykkä hankitaan jo sylilapselle.
-
Tämä innovaatio saattaisi kiinnostaa länsimaista eli suomalaistakin kuluttajaakin *):
omega-3 -rasvahappoja kasveista (http://gmopundit.blogspot.fi/2013/11/crop-plants-green-factories-for-fish.html?m=1)
Tietysti tälläkin on globaali merkityksensä: se vähentäisi painetta jo nyt "sillä rajoilla" oleviin maailman kalavaroihin.
PS. Klo 14:40: Tämän Wikipedian artikkelin mukaan kyseinen kasvi, ruistankio eli kitupellava (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruistankio), tuotaisi luonnostaankin näitä "omega 3" -aineita. Mutta tässä asiassa on ratkaisevaa, minkälaisista rasvahapoista aivan tarkkaan ottaen on kyse. Em. englanninkielisen artikkelin mukaan kasvin luonnostaan tuottamat aineet eivät ole niitä (EPA ja DHA), joita on mm. kalassa, ja joita siis ihminen erityisesti tarvitsee.
Vrt. tähän (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=5.msg1987#msg1987) ... ja vaikkapa tähän (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=613.0)! ;)
____________
*) ellei muuta, niin kala-allergian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kala-allergia) vaivaamat ihmiset voisivat tästä hyötyä
-
Yllättävästi (netti)aikakauslehti Grist julkaisi tämän hyvin objektiivisen artikkelin GMO-viljelystä, kirjoittajana Nathanael Johnson:
20 GMO questions: Animal, vegetable, controversy? (http://grist.org/food/20-gmo-questions-animal-vegetable-controversy/?utm_source=twitter&utm_medium=tweet&utm_campaign=socialflow)
Toki siinä ei kerrota yksinomaan siitä, "Miksi GM on hyvä asia?" (otsikkomme) - mutta kerrotaan silti siitäkin! Grist tunnetaan hyvin vihreänä lehtenä, ja mm. Suomen Vihreä Lanka lainaa sitä mielellään, ja on tehnyt lyhennelmiä sen artikkeleista. Tuossa nyt olisi yksi sellainen, jota voisimme Vihreälle Langalle suositella. Kääntäkää ja julkaiskaa koko artikkeli!
(Pelkkä lyhennelmä ja linkki alkuperäiseen olisi jo hyvä - jos sen sattuisivat eräät tietyt vihreät poliitikotkin näin lukemaan ...)
Erityisesti pisti silmääni kysymys "terminaattorigeenistä", josta artikkeli ensin aivan oikein kertoo, ettei ko. teknologiaa vielä ole käytössä, mutta sitten (mielipiteenä), että se olisi oikeastaan hyvä asia, koska siten estettäisiin muuntogeenisen DNA:n tarkoittamaton leviäminen luontoon!
Tämä on jännittävää, koska samainen Grist on aiemmin aika täysin rinnoin ollut mukana kampanjoinnissa GMO-teknologiaa vastaan. Muun muassa tässä kansainvälisessä Kolumbia-aktiossa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg4595#msg4595) se oli innokkaana disinformaatiota levittämässä.
(Vinkki artikkelista: GMO Pundit)
-
DuPont on ilmoittanut, että se on onnistunut lisäämään betakaroteenia (A-vitamiinia) durraan (http://gmopundit.blogspot.fi/2014/02/millions-in-africa-could-benefit-from.html?m=1).
Ja sellaisen määrän, että se täyttää 100% sitä syövien lasten A-vitamiinin tarpeesta.
Durra on perusviljaa n. 300 miljoonalle afrikkalaiselle. Tietääkseni sitä ei juurikaan syödä rikkaassa maailmassa.
-
100% kestävyys perunaruttoa vastaan (http://www.tsl.ac.uk/gmspuds.html), kun se vertailulajikkeessa iski 100%:iin.
Ja siirretty oli yksi geeni villistä sukulaislajista. Käsittääkseni sen geenin voi sitten siirtää mihin tahansa haluttuun perunalajikkeeseen.
PS. klo 16:20: Liittyy edelliseen siinä mielessä, että jos eivät ko. perunat sitten Euroopan nirppanokille kelpaisikaan, niin Afrikassa ja Aasiassa (http://www.hutton.ac.uk/news/potato-late-blight-still-threat-global-food-security) ne saatettaisiin hyvinkin ottaa suosiollisesti vastaan ...
PS2: Perunan kohdalla täytyy vielä muistuttaa - ehkäpä yhä uudelleen - että siinä gm-ominaisuuden siirtyminen, vaikkapa luomuperunaan, on täysin mahdotonta. Ellei luomuviljelijä varasta yön pimeydessä gm-siemenperunoita (ja sitten väitä, että ne tulivat tuulen mukana tms...)
PS3: En ehkä ole enää silloin hengissä, mutta looginen tulevaisuus on tämä: eräänä päivänä perunarutolle vastustuskyvyttömien luomuperunoiden viljelijät riitelevät keskenään siitä, kuinka lähelle toisen luomupeltoa saa toinen omaa luomuperunaansa istuttaa!
PS. 27.2.2014: Tekniikka ja Talous on myös kertonut tästä keksinnöstä. Tekstin saa näppärimmin Luomuilakon palstalta. (http://luomulakko.blogspot.fi/2014/02/peruna-joka-ei-paady-ruokapoytiin.html)
-
Nämä uutiset käyvät yhä hälyttävimmiksi:
Tutkijat: Banaania uhkaa sukupuutto (http://yle.fi/uutiset/tutkijat_banaania_uhkaa_sukupuutto/5125955)
Ratkaisu saattaa New Scientistin mukaan löytyä risteytyksellä, joka on hankalaa tai geenimuuntelulla, jota puolestaan vastustetaan laajalti mahdollisten yhä tuntemattomien seurausten takia.
Niin, jos vaihtoehto tuolle GM-tekniikan välttämiselle on tuo otsikon tunnettu seuraus ...
Tiettävästi on alustavasti jo onnistuttu - tosin vasta "laboratoriossa" - kehittämään tuollainen tälle uudelle Panaman taudin muunnokselle vastustuskykyinen GM-banaanilajike. Asiassa taitaa nyt olla jo "ajolähtö", kehitystyö olisi luultavasti pitänyt aloittaa aiemmin ...
Tässä viellä YLEn (Independentin) tämänpäiväinen päivitys tilanteesta:
Maailman banaaniviljelykset tuhoutumassa – taudille ei ehkäisykeinoa (http://yle.fi/uutiset/maailman_banaaniviljelykset_tuhoutumassa__taudille_ei_ehkaisykeinoa/7175598)
-
Akatemiaprofessori Aron mielenkiintoinen artikkeli Turun yliopiston sivuilla:
http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Artikkelit/Sivut/eva-mari-aro-ilmastonmuutoksen-vaikutukset-kasveihin-tulisi-pystya-ennakoimaan.aspx
Eva-Mari Aro: Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasveihin tulisi pystyä ennakoimaan
– Kasvinjalostukseen liittyy tänä päivänä melkoinen dilemma. 50-luvulla vastattiin ruokapulaan niin sanotulla vihreällä vallankumouksella, joka uusien lannoitteiden ja torjunta-aineiden avulla pystyi ylläpitämään ruoantuotantoa maapallon väkiluvun kasvaessa. Tämä tie on nyt kuitenkin käyty loppuun, ja seurauksena olemme nyt melkoisen saastepommin alaisia, josta pitäisi ehdottomasti päästä eroon.
Jaha. Mutta ilmastonmuutos ja tuon "saastepommin" torjuminen ei vaadikaan luomua kuten joku voisi luulla vaan geenimuunneltujen kasvien viljelyä:
Poliittiset päätökset tulisi perustua tutkittuun tietoon
Tiede on viime vuosikymmeninä tuottanut uusia jalostusmenetelmiä. Niin sanottu geenivallankumous antaisi mahdollisuudet tuottaa esimerkiksi taudinkestäviä viljelylajikkeita, jolloin torjunta-aineiden käyttö ratkaisevasti pienenisi. Kuivuutta ja lämpötilavaihteluja sietävien kasvien geenijalostus olisi myös ratkaisevan tärkeää tulevaisuudellemme.
Aron mukaan EU-kansalaiset kuitenkin vastustavat geenitekniikoita – siinäkin tapauksessa, että uusi kasvilajike ei sisältäisi yhtään vierasta geeniä.
– Poliitikot seuraavat äänestäjiensä mielipidettä aiheuttaen vastuutonta hallaa koko ihmiskunnalle. Myös tutkijoiden joukosta löytyy joitain ärhäköitä geenitekniikoiden vastustajia, jotka eivät kuitenkaan ole itse tehneet niin sanottua geenitutkimusta eivätkä ehkä ihan ymmärrä uusien jalostusmenetelmien periaatteita.
Poliittinen ristiriita ja käytäntöerot ovat Euroopassakin suuria. Euroopassa on maita, jotka sallivat geenimuunnellun rehun tuonnin mutta samalla kieltävät geenimuunneltujen kasvien viljelyn. Aro painottaa, että poliittiset päätökset tulisi pohjautua luotettavaan tietoon, ei lobbareiden tai kriitikoiden värittyneisiin ja tunnepohjaisiin näkemyksiin. Eri jalostusvaihtoehtojen riskit ja hyödyt tulisi punnita luotettavaan ja kriteerit täyttävään tutkittuun tietoon perustuen.
European Academies of Sciences Advisory Council on eurooppalaisten tiedeakatemioiden muodostama yhteiselin, jonka hallitukseen akatemiaprofessori Eva-Mari Aro nimitettiin viime vuonna. EASAC:n tehtävänä on tuottaa tutkittuun tietoon perustuvia raportteja, jotka tähtäävät EU:n tiedepoliittiseen neuvonantoon.
EASACin raportti on täällä:
http://www.easac.eu/fileadmin/PDF_s/reports_statements/EASAC_24_RisksPlantHealth_FullReport.pdf
Luomua siinä ei mainita ollenkaan. Sen sijaan gmo:n tärkeys tuodaan esiin ja vaaditaan gmo:n käyttöönottoa hidastavan lainsäädännön tarkistamista:
Genetic improvement of plants can be accomplished by more precise breeding techniques (for example, marker-assisted selection), by genetic modification to introduce desirable traits and by other, newer, crop genetic improvement technologies. The options for using plant genetic resources and biotechnology to deliver desired crop traits have been described in detail previously by EASAC (2004, 2011a, 2013) and will not be discussed at length here; however, we take this opportunity to reaffirm the importance of considering all possible approaches to improved plant health13.
It is vital that the EU regulatory system governing the approval and introduction of genetically modified crops is revisited. The present regulatory system is slow, expensive and does not properly take into account the accumulating evidence on benefit and safety of genetically modified crops. There is need to reformulate the regulatory framework to be science-based, proportionate and predictable, addressing benefit–risk and regulating the trait and product, not the technology. The current problems and possible solutions relating to genetically modified plants are discussed in detail in the recent EASAC report (2013). There is also need for urgent action
to agree the status and regulation of new breeding techniques (EASAC, 2013), in particular to confirm which products do not fall within the scope of legislation on genetically modified organisms.
-
Geenitekniikalla malaria kuriin, konsepti osoitettu toimivaksi, alla olennaisia poimintoja:
http://www.bbc.com/news/science-environment-27765974
Malaria is transmitted exclusively by mosquitoes. Despite reductions brought about by measures such as nets or spraying homes with insecticides, it continues to kill hundreds of thousands of people annually, mostly in sub-Saharan Africa.
The idea of using a "sex-distorting" genetic defect to control pest populations was proposed over 60 years ago, but this is the first time it has been practically demonstrated.
Importantly this change is heritable, so that male mosquitoes pass it on to about half their male progeny. This means if the artificial strain is released into a population - in the lab or in the wild - the trait can spread until most males are only producing male offspring, perhaps eradicating the population altogether.
...
Both these effects are beneficial, Prof Crisanti explained, because only female mosquitoes bite humans and spread malaria. So a drop in female numbers might slow its spread, while a population crash could "break the cycle" of malaria transmission.
...
Dr Alphey also commented that the power of that proposed technique would pose additional questions for researchers and regulators. "In principle, what you get is extinction," he said.
"Humans have undoubtedly driven a very large number of species to extinction - but we've only deliberately done it with two: smallpox and rinderpest. Would we want to do that with Anophiles gambiae?"
Dr Alphey's answer to his own question appears to be "maybe".
"If this species were to suffer a population crash, it's hard to see how significant negative side-effects might arise," he explained. "The mosquitoes are not keystone species in their ecosystems. And this technique only affects one species, Anopheles gambiae, among more than 3,000 known species of mosquitoes."
"If we rely instead on pesticide control we would likely kill non-malarial mosquitoes and many other insects besides. The genetic approach is much more precise."
Käytännössä homma tarkoittaisi siis tarkoituksellista sukupuuttoon ajamista malariaa levittävälle moskiittolajille. Kuulostaa radikaalilta, mutta ilmeisesti vaikutukset ekosysteemiin ovat vähäiset, ja hyödyt malariatartuntojen romahtamisesta erittäin positiiviset / toivotut.
-
Kultainen riisi on saamassa tukea kultaiselta banaanilta:
http://yle.fi/uutiset/tutkijat_ovat_kehittaneet_superbanaanin__ratkaisu_a-vitamiinin_puutokseen/7300515
A-vitamiinin puute tappaa jopa 700 000 ja sokeuttaa 300 000 lasta maailmassa vuosittain. Geenimuunneltuja superbanaaneja on tarkoitus alkaa viljellä Ugandassa vuonna 2020, mutta samaa tekniikkaa voisi käyttää myös Ruandassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Keniassa ja Tansaniassa.
– Annamme köyhille maanviljelijöille ja kotitarveviljelijöille mahdollisuuden viljellä ravintoarvoiltaan hyvää ruokaa, projektinvetäjä professori James Dale Queenslandin teknologian yliopistosta sanoo.
– Tiedämme, että tieteemme on korkeatasoista.
Ruokabanaanit ovat tärkeää perusruokaa Afrikan ylängöillä ja Itä-Afrikassa. Niiden hivenainearvot, etenkin A-vitamiini- ja rauta-arvot, ovat kuitenkin heikkoja.
Geenimuunnellun superbanaanin ulkonäkö vastaa ruokabanaania, mutta sen hedelmäliha on oranssisempaa kuin tavallisen keittobanaanin. Australialaisten tutkijoiden geenimuuntelemat banaanit lähetetään nyt Yhdysvaltoihin, missä koehenkilöt syövät niitä kuusi viikkoa, samalla kun heidän verensä A-vitamiinipitoisuuksia tarkkaillaan.
Toivottavasti tulokset ovat hyviä ja banaani saadaan nopeasti markkinoille, ainakin tutkijat ovat luottavaisia (ei kerro tosin vielä mitään).
-
Hienoa!
Mutta voi olla, että ko. banaania täytyy käsitellä sitten enemmänkin, ks. puheenvuoro 5.4.14 (Panaman tauti).
Vähän hilpeämmällä mielellä sanottuna: suunniteltuihin GMO-pitoihimme voisi ehkä siis saada tarjolle jälkiruokaakin! Kun vielä olisi GMO-maitoa (http://edition.cnn.com/2012/10/01/health/genetically-modified-hypoallergenic-milk/), josta jätskiä, niin ... (http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Banana_Split) :)
-
Ecover korvaa pyykinpesuaineissaan osan palmuöljystä luontoystävällisellä leväöljyllä (http://www.asuntoinfo.asuntoinfoblogi.fi/Etusivu/uutiset/viherrakentaminen/ecover-korvaa-pyykinpesuaineissaan-osan-palmuoljysta-luontoystavallisella-levaoljylla/)
Mitä tuossa ei kerrota, on se, että ko. levä on muuntogeeninen.
Tietyt "aktivistit", kuten vaikkapa jo muusta yhteydestä (http://tuottavamaa.net/artikkelit/translated/wood.php) tuttu ETC-group, ovat tästä jo "repineet pelihousunsa" (http://www.etcgroup.org/content/open-letter-ecover-method)...
Mutta olisiko mahdollista, että esim. Greenpeacen (http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/palmuoljy/) piirissä tulisi mieleen, että: "Toisaalta ..."?
-
Tuolla edellä olen - useassa kohtaa - perustellut GM-tekniikkaa sillä, että se tehostaa suorakylvöä, jos sillä kehitetään tiettyä torjunta-ainetta kestäviä lajikkeita.
Nyt on tietysti muistettava, että tämä torjunta-ainekestävyys on saavutettavissa myös konventionaalisella jalostuksella:
Vastaisku GMO:lle – DK 7130 sietää torjunta-aineita (http://www.maaseutumedia.fi/paras-gm-vapaa-kevatrapsi-dk7130/)
Mutta tuostakin uutisesta voimme löytää rivien välistä perusteen sille, "miksi GM on hyvä asia" (lihav. HJ):
Uusi lajike DK 7130 on koulutettu vuosien aikana sietämään sille tarkoitettua torjunta-ainetta. Koska toteuttaminen on vienyt pitkän ajan, lajike on hieman vanhempaa sukupolvea
Tämä jalostusprosessin nopeus ei ole mikään mitätön asia, vaikkei sillä aina niin ratkaisevaa merkitystä olisikaan.
PS. Sillä tuo "koulutus" tuossa uutisessa tarkoittaa kyllä lajikkeen jatkojalostusta, eikä lysenkolaista kasvin totuttamista asiaan. Sanaa voi nyt käyttää, koska kenelläkään ei enää tule siitä mieleen, että Lysenkon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Trofim_Lysenko) menetelmiin turvauduttaisin.
-
Tämä Science Dailyn uutinen on jännittävä - ja samalla vähän hämäävä:
'Most famous wheat gene' discovered, clears way for non-GMO breeding (http://www.sciencedaily.com/releases/2014/09/140915153836.htm)
Vehnässä olisi siis tehty geenilöytö, joka selvittäisi esteitä - tavanomaisen jalostuksen tieltä!
Tuo löydetty geeni nimittäin on sellainen, joka säätelee vehnän risteytymistä. Ja jos nyt sitten se on löydetty, ja kyetään hiljentämään, voidaan jopa ruis risteyttää vehnän kanssa.
Eli siis saadaan kuin saadaankin toisen lajin geenejä mukaan. Mutta kun se tapahtuu muutoin vanhanaikaisella tavalla, se ei enää olisikaan GMO-tekniikkaa! Näin minä sen ainakin ko. uutisesta ymmärsin ...
Parissa viimeisessä kappaleessa asiaa yritetään vielä "luonnollistaa": näin tapahtuu luonnossa, tässä vain prosessia nopeutetaan.
Mutta tälläkin jalostusniksillä voi olla mahdollisuutensa - minkälaiseksi jalostukseksi se sitten luokitellaankaan. Artikkeli kertoo, että ensimmäinen yritys sillä on hakea vastustuskykyä eräälle ruostesienitaudille vehnän villin sukulaisen geeneistä.
-
Nyt on ilmestynyt yhteenvetotutkimus siitä, miten viljelyskasvien kuivuudenkestävyyttä voidaan lisätä:
Can genetic engineering help food crops better tolerate drought? (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-09/mali-cge092514.php)
Kuivuudenkestävyyden merkitystä tuskin tarvitsee selitellä tai korostaa. Se on tärkeä asia erityisesti Afrikassa, ilmastonmuutoksen kanssa tai sitä ilmankin.
***
Mutta voi olla, että poispilatut ja ruokaturvastaan varmat länsimaiset ihmiset ja kuluttajat saadaan GMO:lle myönteisiksi vasta sitten, kun sillä parannetaan ruoan makua:
One Scientist’s Quest: Improving The Flavor Of Commercial Tomatoes (http://hereandnow.wbur.org/2013/08/06/improving-commercial-tomatoes)
-
Ecover korvaa pyykinpesuaineissaan osan palmuöljystä luontoystävällisellä leväöljyllä (http://www.asuntoinfo.asuntoinfoblogi.fi/Etusivu/uutiset/viherrakentaminen/ecover-korvaa-pyykinpesuaineissaan-osan-palmuoljysta-luontoystavallisella-levaoljylla/)
Mitä tuossa ei kerrota, on se, että ko. levä on muuntogeeninen.
Tietyt "aktivistit", kuten vaikkapa jo muusta yhteydestä (http://tuottavamaa.org/artikkelit/translated/wood.php) tuttu ETC-group, ovat tästä jo "repineet pelihousunsa" (http://www.etcgroup.org/content/open-letter-ecover-method)...
Mutta olisiko mahdollista, että esim. Greenpeacen (http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/palmuoljy/) piirissä tulisi mieleen, että: "Toisaalta ..."?
Ei ole tullut, ei sille eikä muillekaan näille järjestöille. Maxeinerin ja Mierschin mukaan ...
Pfeif’ auf den Tropenwald, es geht ums Prinzip (http://www.achgut.com/dadgdx/index.php/dadgd/article/pfeif_auf_den_tropenwald_es_geht_ums_prinzip)
... ne ovat nostanneet metelin tästä asiasta - ja Ecover on ryhtynyt neuvottelemaan niiden kanssa!
Otsikko on suomeksi, että vähät (tai: paskat) sademetsistä, kyse on periaatteesta.
"Vielleicht sollte man ein paar Orang-Utans mit an den runden Tisch setzen. Die würden das intellektuelle Niveau dieser Debatte heben."
Eli M&M:n mukaan pari orankia tuon pyöreän pöydän ääressä saattaisi nostaa debatin älyllistä tasoa.
-
Tämä tapaus on tietysti eräässä mielessä sivujuonne, tarkoittamaton onnenkantamoinen, mutta tässä "GMO Punditin " uutisessa ...
Meeting the challenge of emerging diseases: Ebola disease prevention made possible by using modern plant genetic technology to make chimeric protective antibodies (http://gmopundit.blogspot.fi/2014/10/meeting-challenge-of-emerging-diseases.html)
... kerrotaan siitä, miten nyt kasveja koskevan geeniteknologian tutkimuksen kautta olisi ehkä löydetty lääke tai rokotteenomainen tuote Ebolaa vastaan.
-
Nyt näyttäisi mahdolliselta kehittää "oranssi maissi" (vrt. "kultainen riisi"), jossa olisi paljon A-vitamiinin esiastetta:
Natural gene selection can produce orange corn rich in provitamin A for Africa, U.S. (http://www.purdue.edu/newsroom/releases/2014/Q4/natural-gene-selection-can-produce-orange-corn-rich-in-provitamin-a-for-africa,-u.s..html)
Tuo artikkeli sitten korostaa, että vaikka asia perustuukin geenitutkimukseen, varsinainen jalostus olisi sitten tavanomaista (ja lajikkeet siten kelpaisivat jopa luomuviljelijöille).
Mutta mehän emme ole ennakkoluuloisia: jos käytetään tavanomaisia jalostusmenetelmiä, tulos voi silti olla hyvä! :)
-
Maailma.net tunnistaa uutisessaan tämän ongelman ...
Suola pilaa maailman viljelymaita (http://www.maailma.net/artikkelit/suola_pilaa_maailman_viljelymaita)
... ja myös nämä keinot vastustaa asiaa:
YK:n arvion mukaan ruuantuotannon on kasvettava vuoteen 2050 mennessä ainakin 70 prosenttia, joten maailmalla ei ole varaa olla palauttamatta suolan pilaamien maiden tuottavuutta, tutkijat muistuttavat. Se voidaan tehdä esimerkiksi puunistutuksella ja ojituksella.
(lihav. HJ)
Mutta vahingossakaan se ei mainitse viljelyskasvien geenimuunneltuja lajikkeita, jotka kestävät suolaisuutta ja myös keräävät suolaa maaperästä.
Alkuperäinen, kanadalaisen, YK-yliopistoon kuuluvan tutkimusinstituutin, uutinen oikeastaan mainitsee ...
"Among methods successfully used to facilitate drainage and reverse soil degradation: Tree planting, deep plowing, cultivation of salt-tolerant varieties of crops, mixing harvested plant residues into topsoil, and digging a drain or deep ditch around the salt-affected land."
(lihav. HJ)
... vaikka ei tuossa tuokaan esiin, että ne ovat todennäköisesti GMO-lajikkeita.
Eurekalert muisti tämän asian:
Salt-loving plants may be key to global efforts for sustainable food production (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-10/cp-spm102214.php)
Dr. Shabala and his colleagues note that recent research on salt bladders creates the exciting possibility of modifying genes in traditional crops such as wheat or rice to allow them to develop salt bladders without a major impact on their growth and yield.
(lihav. HJ)
-
Rohkeasti tässä ilmoitetaan, että nyt olisi löydetty tai kehitetty uusi väline juuri kasvien satotasojen kohottamiseen, jopa 100 prosentilla:
Getting more out of nature: Genetic toolkit finds new maximum for crop yields (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-11/cshl-gmo103014.php)
Menetelmän toimivuus on osoitettu erilaisilla tomaateilla, mutta sitä uskotaan voitavan käyttää useiden muiden lajienkin kanssa. Soijapapu mainitaan erikseen.
Kyseessä on löydetty keino säädellä kasvin kukkimista, joten se voisi toimia kukkivien viljelyskasvien kohdalla. Mutta näitä kai on suurin osa?
Kun Vihreätä vallankumousta halutaan morkata (ja niitä, jotka haluavat (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=51.0), löytyy), yksi tavanomainen argumentti on sen hehtaarisatojen kasvun "hiipuminen" so. hidastuminen. Nyt joutuvat etsimään uuden argumentin ...
-
Tällaisen uutisen julkaisi Suomen IPS:
Geenilohi pyrkii Yhdysvaltain markkinoille (http://www.maailma.net/artikkelit/geenilohi_pyrkii_yhdysvaltain_markkinoille)
Mitä tämä nyt on, kysynee lukija. Mitä tuo uutinen tekee tämän otsikon alla? Eihän siinä kerrota, miksi tämä GM-lohi olisi hyvä juttu.
Siinäpä se! Julkaistaan suomeksi tuollainen uutinen - eikä edes kerrota, miksi tuo GM-lohi ylipäänsä on olemassa! Pelkästään asian vastustajien varoituksin.
Tässä kuitenkin FAQ, josta asia selviää, ja olennaisin asia siinä on, että ko. lajike tai rotu kasvaa kaksi kertaa tavanomaista lohta nopeammin:
http://aquabounty.com/press-room/frequently-asked-questions/
Ja siis myös vähäisemmällä rehulla täysikasvuiseksi.
Asian turvallisuuskin on siinä selitetty perinpohjaisesti - mutta ottanee aikansa, ennenkuin tuo teksti ilmestyy suomeksi!
Mm. nämä pelot osoitetaan aiheettomaksi tämän kalan kohdalla:
Yhdysvalloissa geenilihan pelko liittyy usein huoleen muunneltujen lajien karkaamisesta luontoon, mikä voi uhata perinteisiä lajeja tai tuoda uusia sairauksia.
Tuotettavat lohet ovat steriilejä naaraita, joten teoreettisessa karkaamistapauksessakaan ne eivät sekottuisi perinteisiin lajeihin. Lisäksi konseptina, suunnitelmana on kasvattaa niitä täysin vesistöistä eristetyissä altaissa (tai tankeissa). Joka asia muuten myös vähentää riskiä ravinteiden karkaamisesta!
Itseasiassa Hesarin tiedepalstalla jo viime vuoden alussa kyllä jo kerrottiin asiasta. (http://www.hs.fi/tiede/a1305632347273)
(Tuossa muuten taas on tuo kielellisen sekaannuksen vaara, josta on ollut jo puhetta: ks. Eläinlajike (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=751.0))
***
Seuraavaksi IPS saattaa - tuohon artikkeliin lainkaan viittamatta - julkaista jutun siitä, miten järkyttävän uhanalaisia ovat maailman kalakannat!
PS. 5.11.14: Eikä sitä tarvinnut kauan odottaa, itse asiassa se oli jo IPS:n sivuilla, tässä artikkelissa ollaan huolissaan paitsi saastumisesta myös kalakannoista:
Inside Pakistan’s Untapped Fishing Industry (http://www.ipsnews.net/2014/11/inside-pakistans-untapped-fishing-industry/)
-
Meta-analyysi, yhteenvetotutkimus GM-viljelyn taloudellista vaikutuksista:
Overview of economic impacts of GM crops--pesticides down 37 percent, farmer profits up 68 percent (http://gmopundit.blogspot.fi/2014/11/overview-of-economic-impacts-of-gm.html?m=1)
Suomeksi tulokset 147 tutkimuksesta, yhteensä, eli keskimäärin:
- torjunta-aineiden käyttö väheni 37%
- sadot lisääntyivät 22% *)
- viljelijän tulot (voitot) lisääntyivät 68%
Ja nämä edut realisoituivat kehittyneita maita vielä selvemmin kehitysmaissa.
________
*) siis jo nyt, tähän mennessä, ilman tuota 03.11.14 kerrottua keksintöä!
-
Tässä (ei ihan tuoreessa) Eurekalerin uutisessa ...
Coming soon: Genetically edited fruit? (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-08/cp-csg080614.php)
... tulee esiin, miten nyt ollaan geeniteknologiassa siirtymässä geenien "editointiin". Siinä ei tuoda geenejä toisesta organismista, vaan muokataan olemassaolevia. Tiedeuutisen kirjoittaja (ja varmaan myös haastateltu) uskoo, että näin geenitekniikka tulisi hyväksyttävämmäksi myös sen nykyisille vastustajille (Eurooppa erikseen mainittuna).
Ihan erikseen mainitaan ("kultainen") banaani (vt. Ville Aarnikko 16.06.14 edellä):
This could mean that genetically edited versions of GMOs such as "super bananas" that produce more vitamin A and apples that don't brown when cut, among other novelties, could be making an appearance on grocery shelves.
Tässä on toinen artikkeli samasta asiasta:
Introducing Genetically Edited Crops: the Alternative to GMOs (http://www.natureworldnews.com/articles/8536/20140813/introducing-genetically-edited-crops-alternative-gmos.htm)
Siinä jo otsikosta alkaen yritetään kertoa, miten tämä olisi vaihtoehto GMO:ille.
Tässä on kyllä kyse hieman eri tekniikastakin, mutta onko asiassa myös vähän sanamagiaa? Minä en - eikä myöskään muuten Google! *) - näe isoa eroa siinä, onko geeni (tai mikään muukaan) editoitu tai modifioitu ... mutta jos tämä asia (tai sana) edistää geenitekniikan hyväksymistä, mikä ettei.
Googlestakin johtuen en pystynyt löytämään tietoa siitä, mikä on ollut reaktio tähän ideaan, esim. luomuväellä tai sitten Euroopassa yleensä. Voi olla, että tämä on asiana vielä uusikin.
__________
*) kun yritin haulla "genetically edited organisms", esille tuli - noita paria poikkeusta lukuunottamatta - vain sivuja, joissa oli otsikossa tai tekstissä "genetically modified organism"
-
Tätä akryyliamidi-asiaa on nähdäkseni vahvasti liioiteltu (http://roskatiede.wordpress.com/tag/akryyliamidi/), mutta nyt kun siihen on kehitetty tällainen ratkaisu ...
Nyt tulee geenimanipuloitu pottu - Tekee ranskalaisista terveellisempiä (http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt+tulee+geenimanipuloitu+pottu++tekee+ranskalaisista+terveellisempia/a2275932)
... niin taitavatpa juuri ne tahot, jotka sen ja muidenkin "myrkkyjen" merkitystä mielellään liioittelevat, vastustaa tätä ratkaisua.
Tämän piirteen ...
Geenimanipuloitu juures on myös kestävämpi, eli se ei vaurioidu kuljetuksessa ja käsittelyssä yhtä paljon kuin normaali peruna.
... luulisi ilahduttavan niitä, jotka ovat huolissaan ruoan haaskuuseen menosta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.0). Mutta ilahtuvatko?
-
Seuraavaksi IPS saattaa - tuohon artikkeliin lainkaan viittamatta - julkaista jutun siitä, miten järkyttävän uhanalaisia ovat maailman kalakannat!
PS. 5.11.14: Eikä sitä tarvinnut kauan odottaa, itse asiassa se oli jo IPS:n sivuilla, tässä artikkelissa ollaan huolissaan paitsi saastumisesta myös kalakannoista:
Inside Pakistan’s Untapped Fishing Industry (http://www.ipsnews.net/2014/11/inside-pakistans-untapped-fishing-industry/)
Samma på finska:
Pakistanin kalakannat hupenevat (http://www.maailma.net/artikkelit/pakistanin_kalakannat_hupenevat)
Ja sieltä:
Tuhoisa liikakalastus
Pienkalastajat valittavat, että heidän elinkeinostaan on tullut ahneiden yritysten temmellyskenttä.
Kalatalouden roolin kasvattaminen vaatii liikakalastuksen lopettamista, huomauttaa merikalastushallinnon entinen pääjohtaja Muhammad Moazzam Khan. Hän toimii Maailman luonnon säätiön (WWF) neuvonantajana Pakistanissa.
Khanin mukaan moni merenelävä on sukupuuton partaalla ja esimerkiksi katkarapujen, hummerien ja haiden kannat ovat heikentyneet liiallisen pyynnin takia.
Jos nyt tämä mainitsemamme "ahne yritys" yrittää siirtää painopistetta kalanviljelyn suuntaan, ja esittää sille vieläpä tehokkaan menetelmän ... niin kyllä se on varsin hyvä juttu!
***
Tähänkin yllä olevaan vedoten yritän vähän "muistuttaa" asioiden laidoista myös Kansan Uutisten palstalla (http://www.kansanuutiset.fi/scripts/edoris/edoris.dll?app=server&com=sqlxml&tem=d_aihe.tpl&topicid=193425). Kuten uutisessamme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=355) kerroimme, myös Demokraatti julkaisi saman geenilohta koskevan uutisen. Netisssä ei nyt löydy sopivaa paikkaa siellä "muistuttaa".
-
Raili Leino vastasi otsikon kysymykseen TT-lehdessä: http://mattipekkarinen.net/2013-/RLeino.htm
-
Vielä ei asiassa ole edetty tämän pidemmälle, mutta nyt soijan suolankestävyyteen vaikuttava geeni on paikallistettu (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2015-01/uoa-rfs010915.php)
Eurekalertin uutinen kertoo soijan olevan maailman 5. tärkein viljelyskasvi, ja sen lisäksi tulee tutkijan lausunto:
"On top of that, the area of salt-affected agricultural land is rapidly increasing and is predicted to double in the next 35 years. The identification of genes that improve crop salt tolerance will be essential to our efforts to improve global food security."
***
Tuli mieleen, että vähään aikaan ei ole tullut uutisia kehityksestä niiden GMO-kasvien kohdalla, jotka keräävät suolaisuutta maaperästä. Täytyypä ihan ryhtyä etsimään.
-
Piste i:n päälle. Nyt on (alustavasti) keksitty GMO-ratkaisu, jolla ehkäistään "GMO-saastuminen"!
Gene may help reduce GM contamination (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/02/150219160514.htm)
This is believed to be the first-ever study to identify a gene involved in altering fruit trees that normally cross-pollinate -- needing one plant to fertilize another -- into self-pollinators, said Sherif.
Eli idea on siinä, että (ainakin eräät) hedelmäpuut muutettaisiin itsepölyttäviksi, jolloin ristiinpölyttämisen riski vähentyisi tai poistuisi. Luomuhedelmiä voitaisiin kasvattaa viereisellä (tai samalla) tilalla!
-
Nyt myös koloradonkuoriaista vastaan perunanviljelyssä on löydetty GMO-ratkaisu:
Fighting Colorado potato beetle with RNA interference (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/02/150226144859.htm)
Rohkaiseva tieto uutisessa on myös se, että keksintö on tehty Max Planck -instituutissa. Eli siis Saksassa. GMO-tutkimus ei EU:ssa siis olekaan kuollut! (Vaikka firmat täältä pakenevatkin.)
Tämä olisi myös sovellus, josta EU:ssa olisi selvää hyötyä (niin kuin kyllä myös perunaruttoa kestävistä lajikkeista), kun monesta (nyt käytössä olevasta) GMO-lajikkeesta voidaan perustellustikin sanoa, että EU:n alueella niitä ilmankin hyvin pärjätään. Hyötyä vosi olla myös Suomessa, silloin tällöin (http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/viljely+ja+tuotanto/kasvitaudit+ja+tuholaiset/vaaralliset+kasvitaudit+ja+tuholaiset/koloradonkuoriainen/)!
-
Tämän olisi voinut laittaa myös keskusteluumme muuntogeenisten lajikkeiden oletetuista haitoista, mutta yhtä perusteltua se on laittaa tähän. Tällainen jonkin kokoinen ja kansainvälinen aktio on nyt laitettu liikkeelle vastustamaan muuntogeenisten eukalyptyspuiden käyttöä sellun- ja paperintuotannossa:
Brazil Called upon to Block Genetically Engineered Eucalyptus Trees (http://www.ipsnews.net/2015/03/brazil-called-upon-to-block-genetically-engineered-eucalyptus-trees/)
Ihan uutisen alussa mainitaan kyllä tämä (jota kampanjoijat eivät siis usko), että asiasta olisi hyötyä, ja juuri niille asioille, joista kampanjaväkikin ilmoittaa huolta kantavansa:
UNITED NATIONS, Mar 5 2015 (IPS) - Forest protection, increased biodiversity and wildlife conservation are just a few of the promises made by proponents of genetically engineered (GE) plants. But campaigners are not buying these promises.
Mutta loppuosa uutisesta sitten pitkälle keskittyy oletettuihin haittoihin ja siihen, ettei asiaa ole kuulemma riittävästi tutkittu jne.
IPS on kyllä reilu ja OK siinä suhteessa, että antaa myös linkin siihen firmaan, joka on asiassa tehnyt ehdotuksen/hakemuksen, eli FuturaGeneen (http://www.futuragene.com/en/default.aspx). Se ei kuitenkaan anna linkkiä ko. firman perusteluihin, jolloin meidän lienee se tehtävä (pdf):
THE ROLE OF GENETICALLY MODIFIED EUCALYPTUS IN BRAZILIAN FORESTRY PRODUCTION (http://futuragene.com/Infografico-ingles-FINAL.PDF)
Nämä aktivistit ovat varmaan ko. perustelut nähneet, mutta edelleen ovat tiukkoina kannallaan:
However, activists insist on saying that introducing GE eucalyptus trees plantation would simply worsen the impact on the environment, biodiversity, and indigenous and local communities worldwide.
Ihan tuon artikkelin pohjalta on kyllä minulle vaikeaa ellei mahdotonta nähdä, miten GE- eli GMO-variantti yksinkertaisesti voisi pahentaa asiaa
- ympäristölle
- biodiversiteetille (kun eukalyptus - GMO tai tavallinen - ei aivan varmasti ole paikallinen lajikaan)
- alkuperäiskansoille
- tai paikallisyhteisöille
- ja vielä maailmanlaajuisesti
Sen asian kyllä ymmärrän, että tämä supertehokas sellun ja paperintuotanto eukalyptuksen avulla on suunnaton uhka sellun ja paperintuotannolle ja sen kannattavuudelle eli kilpailukyvylle muualla maailmassa ... Tuo uutinenkaan ei muuten erityisesti tuo esille, että asiassa olisivat aloitteellisia tai aktiivisia itse brasilialaiset.
Vaikkapa Suomessa paperipuun kasvaminen korjuukuntoon kestää jotain 25-30 vuotta (FuturaGene: 5,5 vuotta). Eikä mitään suunnitelmiakaan ole olemassa tämän asiantilan mahdolliseksi muuttamiseksi GMO-kuusen avulla! ;D
-
Tuo uutinenkaan ei muuten erityisesti tuo esille, että asiassa olisivat aloitteellisia tai aktiivisia itse brasilialaiset.
Se ei tuonut asiaa esille, mutta kyllä (laajasti ottaen) paikallisiakin protestoijia asiassa on mukana. Nature kertoo (lihav. HJ):
Brazil considers transgenic trees (http://www.nature.com/news/brazil-considers-transgenic-trees-1.15769)
A consortium of activists opposed to the plan intends to present a letter at the 4 September meeting, urging Brazil’s National Technical Biosafety Commission to reject the trees. In all, 259 organizations — 106 of them from Latin America — have signed the letter, which expresses concern that the trees pose risks to the environment and will encourage the expansion of plantations.
Miten siis nämä "aktivistit" perustelevat sitä, että tämä GM-lajike rohkaisisi viljelmien laajentamiseen, jos siis kasvuaika sillä on lyhyempi? Vetoamalla numeroihin, toteutuneeseen historiaan. Tässä heidän kirjeessään asia kerrotaan (lihav. HJ):
Open Letter to CTNBio to reject GE Trees in Brazil (http://stopgetrees.org/open-letter-ctnbio-reject-ge-trees-brazil/)
It is, for example, well-documented that increasing the growth rates of plantation trees (as Suzano has done with their genetically engineered eucalyptus trees) results in the rapid expansion of plantations, not the opposite. According to the UN Food and Agriculture Organization between the years 1990 and 2010, the average yield of wood from plantations doubled, yet the amount of land occupied by those plantations increased over 60% from 97 million to 153 million hectares.
(Huom. nuo luvut eivät ole Brasilian lukuja, jossa ala on paljon pienempi, vaan oletettavasti arvioituja globaaleja lukuja eukalyptusplantaaseista, FAO:n raportin pohjalta kyllä, eli eivät sinänsä "hatusta".)
Tuossa ei tietysti otettu huomioon, miten valmistetun sellun määrä kehittyi - kun sitä nyttemmin tuodaan tuolta Brasiliasta Suomeenkin - ja miten paljon maata olisi tarvittu ilman tätä hehtaarituoton kasvua. *) Mutta tuosta sitten päätellään, että vielä tuottoisampi lajike yhä pahentaisi asiaa. (Mutta ei sitten kehitetä sitä ajatusta pidemmälle, että loogisesti siis heikompituottoinen lajike parantaisi asiaa ...) 8)
Muutoin nuo ko. kirjeen perustelut ovat sitä tuttua, että ei tiedetä, ja asiassa tarvittaisiin pitkäaikaisia tutkimuksia jne. Biodiversiteettiä laji ei oikein voi uhata, kun se on alunperin australialainen laji, jolla ei ole sukulaisia Brasilian alkuperäisessä luonnossa (tai muuallakaan, minne se on viety), mutta kun jotain pitää asiassa keksiä - niin se on sitten uhka näille tavanomaisille eukalyptus-puupelloille! Se ei lisäksi käsittääkseni ole laji, joka olisi taipuvainen helposti leviämään itsekseen ("invasive") eikä mitään näyttöä ole siitä, että tämä geenimuuntelu sen sellaiseksi muuttaisi.
Jos perustelut eivät ole oikein konkreettisia, niin toimenpiteet ovat (GMO Pundit -sivulta, videopätkä):
Women against transgenic eucalyptus! (http://gmopundit.blogspot.fi/2015/03/women-against-transgenic-eucalyptus.html)
______________
*) sitäkään tuossa päättelyssä ei ole otettu huomioon, että paperituotteiden kulutus maailmassa ei enää ole jatkuvassa räjähdysmäisessä kasvussa. Länsimaissa se on kai jo pysähtynyt, kehitysmaissa kyllä vielä kasvaa. Mutta jossain lähitulevaisuudessa on odotettavissa tilanne, jossa nämä hyvätuottoiset eukalyptusplantaasit yksinkertaisesti riittavät maailmalle. Ja se tapahtuu huomattavasti aiemmin kuin ko. plantaasit olisivat uhka esim. sademetsille. (Näin olen antanut itselleni kertoa, nyt ei tähän valitettavasti heti löydy lähdettä.) Lopulta siis sellun ja paperintuotanto on luonnon monimuotoisuudelle huomattavasti pienempi uhka kuin bioenergia (jolle ei loppua näy - jos tätä vanhaa rataa kuitenkin jatketaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=637.0)).
-
Brasilia sitten hyväksyi nuo muuntogeeniset eukalyptus-puut:
FuturaGene’s Eucalyptus Is Approved for Commercial Use in Brazil (http://www.b3cnewswire.com/201504101194/futuragenes-eucalyptus-is-approved-for-commercial-use-in-brazil.html)
Ja tosiaan, jos näiden puiden sato on n. 20% suurempi kuin tavanomaisten, se tarkoittaa noin samankokoista säästöä tarvittavassa viljelypinta-alassa. Joten taloudellisten etujen lisäksi tämä on siis ehdottomasti myös luonnon suojelun kannalta hyvä asia, juuri noilla alueilla.
Kuten uutisesta voi lukea, ko. firmalla on vielä "putkessa" lisää kehitystyötä asiassa.
-
Tällainen uhkaava visio on olemassa (lihav. HJ):
Banaani voi hävitä maailmasta pian (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/banaani-voi-h%C3%A4vit%C3%A4-maailmasta-pian-1.107661)
Kaupan banaanit merkistä riippumatta ovat kaikki toistensa kopioita. Juuri yksipuolinen geneettinen perimä altistaa ne tuhoille.
Viljelyksillä joudutaan käyttämään torjunta-aineita tolkuttomia määriä, mutta nekään eivät auta loputtomiin.
Syynä on banaanien vanha vihollinen, Panaman tauti, joka on kehittänyt itsestään uuden muodon. 1950-luvulla tauti hävitti maailmasta edellisen valtalajikkeen Gros Michelin. Nyt sama kohtalo uhkaa Cavendish-lajiketta.
Ongelmana on, ettei kuolemanvaarassa olevalle banaanille ole löytynyt korvaajaa.
Maailmalla arvostettu, itseoppinut kasvitutkija Markku Häkkinen uskoo, että ratkaisu ongelmaan löytyy villibanaaneista. Risteyttämällä banaaneja tai siirtämällä niistä geenejä voitaisiin luoda uusia, kestävämpiä viljelylajikkeita.
Tätä lihavoitua ratkaisua on Jussi Tammisola suosittanut jo vuosikausia. Ja samalla jopa väläytellyt mahdollisuutta, että tuo parempi Gros Michel -lajike voitaisiin palauttaa markkinoille.
-
Hesai kertoi:
Kiinalaiset jalostivat kalaöljylehmän (http://www.hs.fi/tiede/a1431400252504)
Vakka koetta ei voi pitää kaikinpuolisena menestyksenä - uutisartikkelissa mainituista syistä - hyvin lupaavana sitä voi pitää. Hyvänä asiana.
Ihmiselle tärkeänä pidetyjen omega 3 -rasvahappojen lähes ainoa lähde tällä hetkellä on kala. Yleisesti katsotaan, että maailman kalakannat jo nyt ovat uhattuja, eikä kalanviljelylläkään tätä pystytä kovin paljon paikkaamaan. *) Niinpä nuo lehmät voivat olla tulevaisuudessa hyvin tärkeä ko. rasvahappojen lähde, kiinalaisille ja muillekin. - Tuon emolehmän nimi oli Luxi ... se olisi voinut olla myös Huomen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Huomen-lehm%C3%A4), tai jollekin hengissä selvinneelle vasikalle voisi antaa tuon nimen ... :D
_________
*) Lisäksi on olemassa sellainenkin ilmiö kuin kala-allergia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kala-allergia). Tämä ongelma kaiketi pystyttäisiin tuolla omega 3 -lehmällä kiertämään.
-
Kiinalaiset tiedemiehet ovat onnistuneet tällaisessa:
Genetically modified rice could help address China’s smog problems (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/06/12/genetically-modified-rice-could-help-address-chinas-smog-problems/)
Olisi siis onnistuttu siirtämään geeni riisilajikkeesta toiseen, ja näin parannettu Kiinassa yleisesti viljellyn lajikkeen kykyä käyttää hyväkseen typpeä. Tämä tietysti on merkityksellistä jo lannoitustarpeen kannalta, mutta "oheisvahinkona" odotetaan tapahtuvan sen, että Kiinaa vaivaava savusumu, smog, jatkossa vähenee.
***
Tuo kasvien typen hyväksikäyttökyky onkin yleisesti biotekniikan "Graalin malja" ...
Nitrogen-efficient crops: The holy grail of agricultural biotech? (http://www.geneticliteracyproject.org/2013/03/18/nitrogen-efficient-crops-the-holy-grail-of-agricultural-biotech/)
... joka tarkoittaa sitä, että siinä on edistytty, mutta vaihtelevasti, varsinainen läpimurto vielä puuttuu.
Huom! Tämä "Graalin malja" on tietysti eri asia kuin se haave, että viljelykasveihin kuten vehnään tai tuohon riisiin (so. muihinkin kuin hernekasveihin) saataisiin istutettua ominaisuus, että ne pystyisivät itse (eli bakteerien avustuksella (http://fi.wikipedia.org/wiki/Typensidonta)) keräämään ilmasta tarvitsemansa typen.
PS. klo 13:00: Tuolla tämän keskustelun alussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=74.msg314#msg314), jossa yritin alustavasti luokitella GMO:n hyötyjä, oli kyllä luokka "B. Ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat", mutta siellä ei ole mainittu "ranskalaisena viivanakaan" ilmansuojelua. Joka nyt sitten on mukana.
-
Paitsi että muuntogeeniset puut saadaan kasvamaan nopeammin (ks. edellä 14.04.15), myös tämä hyvä asia on puiden osalta keksitty:
Muuntogeenista puuta paperiksi ja energiaksi (http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/muuntogeenista_puuta_paperiksi_ja_energiaksi)
Puulle sen lujuuden antava ligniini vaikeuttaa sellun, paperin ja biopolttoaineiden valmistamista. Ligniinin poistamiseen kuluu paljon kemikaaleja ja energiaa, minkä lisäksi käsittelystä syntyy runsaasti jätettä. Nyt kanadalaiset ja yhdysvaltalaiset tukijat ovat onnistuneet geenimuokkauksella muutamaan poppelin ligniinin sellaiseksi, että se on helpompi hajottaa ilman, että puu kuitenkaan menettää lujuuttaan.
Tiettävästi tämä on vielä toteutettu "geenieditoinnilla" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=840.0), joten se saattaisi päästä esim. EU:ssa helpommalla sen muuntogeenisten lajikkeiden raskaassa säätelyprosessissa.
-
Aina kaikki ei mene "putkeen" GM-tutkimuksessakaan:
UK GM wheat trial highlights costs of violent activism (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/02/uk-gm-wheat-trial-highlights-costs-of-violent-activism/)
GM-vehnästä ei siis onnistuttu kehittämään tuholaisia karkottavaa versiota. Ja rahaa paloi siihen yritykseen noin miljoona dollaria. (Jotain kyllä opittiin. Ja kyseessä oli "hyvä yritys", josta yrittänyttä ei voi "laittaa" eli moittia.)
Mutta paljon enemmän, yli 3 miljoonaa, kului siihen, että tätä koeviljelmää piti suojella "aktivistien" tuhoamisyrityksiltä!
-
Tämä innovaatio saattaisi kiinnostaa länsimaista eli suomalaistakin kuluttajaakin *):
omega-3 -rasvahappoja kasveista (http://gmopundit.blogspot.fi/2013/11/crop-plants-green-factories-for-fish.html?m=1)
Tietysti tälläkin on globaali merkityksensä: se vähentäisi painetta jo nyt "sillä rajoilla" oleviin maailman kalavaroihin.
Tässä asiassa olisi nyt onnistuttu, kertoi GLP:
GMO cereal plant that produces omega-3 fish oil, which could promote healthier diet, successful in landmark trials (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/09/gmo-cereal-plant-that-produces-omega-3-fish-oil-which-could-promote-healthier-diet-successful-in-landmark-trials/)
Mutta luultavasti asian merkitys ei ole niin käänteentekevä eli suuri kuitenkaan. Ihan varmasti nämä omega 3:t ja nimenomaan ne kalaöljyvariantit ovat hyväksi ihmiselle, mutta ovatko ne kutenkaan välttämättömiä? Kun toisaalta tulee tietoa, että ihmisruumis itse pystyy niitä valmistamaan (kasvisöljyjen toisen tyyppisistä rasvahapoista)? Vaikka ei ehkä ihan riittävästi tms.
Kaloille ne saattavat olla välttämättömiä, jolloin tuolla keksinnöllä saattaa olla suuri merkitys kalanviljelyn kannalta. Mutta nyt - poikkeuksellisesti *) - annetaan puheenvuoro GMO-vastaiselle näkemykselle:
vaikka tuo vaihtoehto olisi/on epäilemättä halvempi kalojen ruokkimisessa, se epäilemättä myös lisää painetta rajalliselle, maanpääliselle viljelypinta-alallemme.
__________
*) tai ei niin poikkeuksellisesti: olemmehan niitä koko ajan täällä esitelleet, ja pyrkineet niihin vastaamaan. Poikkeus tässä olisi se, että nyt tavallaan myönnämme tämän "pointin" tietyn järkevyyden.
-
Tämä puheenvuoro taas kallisti vaakaa tuon GMO-kalanrehun puolelle:
Feeding fish GM chow could protect wild fish habitats but anti-GM campaigners oppose it (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/13/feeding-fish-gm-chow-could-protect-wild-fish-habitats-but-anti-gm-campaigners-oppose-it/)
Siinä oli nimittäin tieto tai arvio, kuinka paljon tämä kalanviljely myös rasittaa valtamerten kalakantoja, käytännössä:
[...] in practice they get healthy helpings of wild-caught species such as capelin and anchovies (pictured) that are not in great demand as human food, in order to boost their DHA and EPA levels. About 10% of what is pulled out of the ocean by fishing boats ends up this way.
(lihav. HJ)
Eli jotain osaa luonnosta tämä tiettyjen omega 3 -rasvahappojen tavoittelu kuitenkin rasittaa, kumpi vaihtoehto on parempi?
Kirjoitushan alkaa pienellä piikittelyllä, miten ne, jotka ovat huolissaan liikakalastukseta ja ne, jotka vastustavat GMO-ruokaa, ovat usein ihan samoja ihmisiä. Artikkeli siis uskoo, että tämä keksintö helpottaisi liikakalastuksen ongelmaa, käytännössä.
Sen mukaan kyllä koko juttu on kiinni näiden tiettyjen rarvahappojen merkityksestä: kalatkin voitaisin ruokkia jo nyt rehulla, joka ei niitä sisällä.
-
Nyt on kehitetty GMO-riisi, joka vähentää rajusti riisin aiheuttamia metaanipäästöjä (ja metaanihan on voimakas kasvihuonekaasu (https://fi.wikipedia.org/wiki/Metaani)):
GM rice could address hunger, cut methane emissions 90%, fight climate change (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/23/gm-rice-could-address-hunger-reduce-methane-emissions-fight-climate-change/)
Käykö tässä niin, että tuon lajikkeen käyttöönotosta ei jatkossa keskustellakaan missään vapaakauppaneuvotteluissa - vaan ilmastoneuvotteluissa?! ;D
PS. 1.8.15: Mutkia matkassa:
Methane reducing GMO rice blocked by activists, so time consuming conventional rice planned (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/30/methane-reducing-gmo-rice-blocked-by-activists-so-time-consuming-conventional-rice-planned/)
Tuossa siis kerrotaan, että idean pohjalta kuitenkin yritetään kehittää tavanomainen lajike, joka olisi "yhteiskunnalle hyväksyttävä". Epäselväksi jää, kuka siihen painostaa. Joka tapauksessa käyttöönotto siten viipyy (5-10-20 vuotta?). Joka on siksikin harmillista, että ko. lajike olisi myös nykyisiä tuottavampi, jopa 43%.
Riisinviljelyn osuus maailman metaanipäästöistä on kuulemma noin 7-17%. Metaani on kasvihuonevaikutukseltaan tiettävästi hiilidioksiidiin verrattuna noin 20-kertainen. Mutta asialla ei siis ole niin kiire, etteikö hyvin ehdittäisi tavoitella "yhteiskunnalle" eli varmasti ihan kaikille hyväksyttävissä olevaa ratkaisua?
-
Afrikkalainen sikarutto ei ole Suomessa vielä ongelma, mutta Virossa jo on ja Venäjällä. Britit ovat jo kehittäneet tämän keinon ongelman ratkaisemiseksi, GMO-sian, joka on taudille vastustuskykyinen:
Could these piglets become Britain's first commercially viable GM animals? (http://www.theguardian.com/science/2015/jun/23/could-these-piglets-become-britains-first-commercially-viable-gm-animals)
Ja tätä voi todellakin rauhassa sanoa pahkasika-jutuksi, koska siltähän tarvittava geeni poimittiin!
-
Tuossa siis kerrotaan, että idean pohjalta kuitenkin yritetään kehittää tavanomainen lajike, joka olisi "yhteiskunnalle hyväksyttävä". Epäselväksi jää, kuka siihen painostaa. Joka tapauksessa käyttöönotto siten viipyy (5-10-20 vuotta?). Joka on siksikin harmillista, että ko. lajike olisi myös nykyisiä tuottavampi, jopa 43%.
Tai sitten tuo variantti ilmestyykin yllättävän nopeasti! Tehtynä geenieditoinnin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=385) kautta.
Jolloin on pari mahdollisuutta:
a) EU jne. ovat hyväksyneet tämän jalostustavan tavanomaiseksi (jolloin kaikki tuo raskas ja pitkäaikainen byrokraattiinen käsittely haihtuu taivaan tuuliin)
b) tai eivät ole hyväksyneet, mutta kun siten tuotettua lajiketta ei tavanomaisesta pysty mitenkään erottamaan, tämä työryhnä vaan sitten kertoo olleensa kovin taitava ja/tai onnekas, julkistaessaan tämän lajikkeen "tavanomaisen" version, sanokaamme, vuoden päästä!!! *)
Taidanpa veikata vaihtoehtoa b. Ehkä tässä pidetään vähän enemmänkin kohtuulliselta näyttävää väliä, mutta niin tämä luultavasti tapahtuu. Ainakin Kiina tulee hyväksymään ko. työryhmän kuvauksen tutkimus- ja kokeiluprosessistaan ...
______
*) vai onko tulevaisuuden tarkastuksissa sellainen kriteeri, että lajiketta ei missään tapauksessa hyväksytä tavanomaisesti jalostetuksi, ellei siinä ole jotain säädettyä prosenttimäärää huonoja geenejä! 8) Ainakaan ei luomuviljelyssä! ;D
-
Tässä ei ole kyse geenimuuntelusta, mutta metaanipäästöjen vähentämisestä kyllä, niinpä tähän jatkoksi (Science Daily):
Feed supplement greatly reduces dairy cow methane emissions (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/08/150804160930.htm)
Eli eräällä aineella, nautojen ruokaan sitä lisäämällä, voitaisiin vähentää niiden metaaniröyhtäyksiä 30%. (Toimii tiettävästi muidenkin märehtijöiden kohdalla.)
Lisäksi lehmät kasvoivat eli lisäsivät painoaan kokeen aikana samalla ravintomäärällä selvästi eli 80% paremmin! *)
GMO:sta ei siis ole kyse, mutta kemiasta kyllä, ja niinpä luulen, että luomussa tuokin kielletään. (Kunhan se on ensin yleisesti käyttöön hyväksytty, se prosessi on uutisen mukaan vielä kesken.)
Jos aineesta sanotaan, että se on jonkin firman kehittämä ...
The 3NOP compound, developed by DSM Nutritional Products, a Dutch company that is one of the world's leading suppliers of feed additives, seems to be safe and effective, Hristov said.
... niin se ei liene luonnosta löytynyt, eikä luultavasti löydettävissäkään.
_______
*) josta voi karkeasti laskea, jos tuo pitäisi paikkansa koko naudan elämän ajan, että naudanliha tuolla niksillä tulisi suurin piirtein yhtä tehokkaaksi kuin kana! Tai ainakin lähelle sitä.
-
Tässä keskustelussa on esitetty toive:
Kunpa kaikki tuotteet olis valmiiksi laktoosittomia (http://www.demi.fi/keskustelut/ajankohtaista/kunpa-kaikki-tuotteet-olis-valmiiksi-laktoosittomia#.Vc7UxSTjFdc)
Onko tuo tavoiteltava asia vai ei, en osaa ottaa kantaa, mutta geenitekniikalla on tuohonkin potentiaalinen vastaus: lehmä, joka tuottaa (lähes) laktoositonta maitoa:
A GM breakthrough that can be tolerated: Scientists develop genetically modified cows that produce low-lactose milk
(http://www.dailymail.co.uk/news/article-2160535/Scientists-develop-genetically-modified-cows-produce-low-lactose-milk.html)
-
Tämä artikkeli Keniasta kertoo ...
GM maize will double yields, says researcher (http://www.nation.co.ke/business/GM-maize-will-double-yields--says-researcher/-/996/2839116/-/evqabyz/-/index.html)
... että siellä eräälle hyönteistuholaiselle (https://en.wikipedia.org/wiki/Stemborer) vastustuskykyinen (ja myös vesitehokas) maissilajike tuplaisi sadot, 1,6 tonnista hehtaarilta 3,7:ään, paikallisten tiedemiesten mukaan. Rahallinen säästö on 7,4 miljardia Kenian shillinkiä, netin erään konvertterin mukaan n. 62 miljoonaa euroa, joka vuosi.
Varmaankin tuo satotaso voitaisiin saavuttaa myös torjunta-aineiden avulla, mutta luulen, että tuo hyöty eli säästö on laskettu juuri siitä, paljonko torjunta-ainekustannuksissa säästetään.
Nyt sitten nämä tiedemiehet vain odottavat, että Kenian GMO-kielto kumottaisiin. Se tapahtuu n. 18 kuukaudessa. Asian vireilläolostahan olemme jo kertoneet toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=651.msg7233#msg7233).
***
Nyt sitten odottamaan, koska IPS julkaisee (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.0) tämän uutisen. ;D (Ja sitten maailma.net, Kansan Uutiset ja Demokraatti.)
-
Ja kyllä kenialaisia pitää todella onnitella ... tuosta ... ja ehkä nyt tänä iltapäivänä jostain muustakin .. 8)
-
Aika hurjalta idealta kuulostaa ...
Tutkijat haluavat selättää lintuinfluenssan – koekanat hohtavat pimeässä (http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2015/09/07/tutkijat-haluavat-selattaa-lintuinfluenssan-koekanat-hohtavat-pimeassa/201511518/12)
... mutta näin siitä alustavasti väitetään:
Brittitutkijat kertovat kehittäneensä geenimuunnellun kanan, jonka tavoitteena on estää lintuinfluenssa leviäminen. Ensimmäiset tulokset kokeilusta ovat lupaavia.
-
Katsokaapa tätä:
The genetic innovation that kept the world from starving (no, it’s not GMOs) (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/09/13/the-genetic-innovation-that-kept-the-world-from-starving-no-its-not-gmos/)
Eli: geneettinen innovaatio, joka pelasti maailman nälkiintymiseltä (ei, kyse ei ole GMO:ista)
En nyt paljasta heti tässä, mistä oli kyse. Mutta muistutan kannastamme: sodassa nälkää vastaan ovat kaikki keinot luvallisia, ja kaikkia pitää myös käyttää.
-
Kyse oli tietysti hybridilajikkeista (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Heteroosi), vanhimpana ja tunnetuimpana hybridimaissi.
Kuten englanninkielinen artikkeli kertoo, ei niidenkään aikaansaaminen helppoa ole. Mutta vaivan väärtti, kuten artikkeli myös kertoo.
On varmaan niin, että myytti siitä, että siemenfirma pakottaa aina ostamaan uutta siementä, eikä salli siementen säästämistä, on saanut alkunsa näistä hybridilajikkeista. Kuten ehkä sekin myytti, että nk. itsemurhasiemenet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=750.0) jo olisivat laajalti käytössä (kun tosiasiassa niitä ei ole koskaan käytetty). Vaikka siis säästettyjen hybridisiementen huonolle tuotolle seuraavina vuosina on helppo tekninen selitys, pettynyt asian (tietämätön) kokeilija saattaa uskoa, että ne on tahallaan manipuloitu tuottamaan huonosti. Jopa olemaan itämättä. (Jos ja kun tuota uskoa vielä nk. aktivistit vahventavat.) *)
Hybridilajikkeet on luomussa hyväksytty. Mutta kuten artikkeli kertoo, osa USA:n luomuväestä taistelee siinäkin kysymyksessä omantuntonsa kanssa. Ja ehkäpä syystä, kuten artikkelissa lopussa tuodaan esille: eroaako tämä tekniikka lopulta olennaisesti GMO-tekniikasta? (Ja varsinkaan geenieditoinnista (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=840.0)? HJ:n lisäkommentti)
_____________
*) vaikka maajussit eivät ole tyhmiä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=158.0), niin tyhmiä ja/tai tietämättömiäkin on joukossa ...
-
Tässä esitetään arvio, että maissin ja puuvillan GMO-viljely olisi USA::ssa vähentänyt (haitallisia) ympäristövaikutuksia noin puoleen entisestä, 10 vuodessa:
Environmental impact of US corn, cotton crops halved in last decade thanks to GMOs (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/09/25/environmental-impact-of-us-corn-cotton-crops-halved-in-last-decade-thanks-to-gmos/)
Kyllä, taustalla on tieteellinen tutkimus (http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/10/9/094016/pdf), väite ei ole pelkkää "mutua".
Kyse näytti ennenkaikkea olevan vaikutuksista vesistöihin (yhteenvedosta):
The results show that the impact per hectare corn and cotton generated on the ecological health of freshwater systems decreased by about 50% in the last decade. This change is mainly due to the use of genetically modified (GM) crops, which has reduced the application of insecticides and relatively toxic herbicides such as atrazine.
Eli hyönteismyrkkyjä oli voitu vähentää, kuten myös eräitä suhteellisen myrkyllisiä rikkakasvien torjunta-aineita.
Lisäys 12:30: Sen sijaan ravinnepäästöissä ei vastavaa hyvää kehitystä löytynyt:
The total amount of nitrogen and phosphonate inputs remained largely unchanged for all of the crops over the periods investigated, and this is the main reason that most of the non-ecotoxicity impacts do not show a significant change.
Vaikka ehkä toisin olisi odottanut (=suorakylvö). Mutta olisiko ollut niin, että nämä hyödyt oli jo 10 vuotta sitten saavutettu? Myöskin lannoituksen määrä siis tutkimusaikana säilyi pääosin samana.
-
Saksalaistutkijat (mukana kyllä yksi kiinalainenkin) ovat kaikesta huolimatta kuitenkin jatkaneet geenitekniikan perustutkimusta, ja ovat saattaneet tässä tehdä läpimurron kasvien tautien vastuskyvyn kehittämisessä (Science Daily):
Increasing crop resistance to pathogens (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/10/151013112357.htm)
Asia voi olla aikanaan maailmalle suureksi hyödyksi, vaikkei noita perunoita, tomaatteja jne. sitten Saksassa saakaan viljellä! Vastuskykyä voidaan menetelmällä kehittää perunarutolle, mutta myös isolle joukolle muita tauteja.
-
ASCH ennustaa kassavan eli maniokin (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Maniokki) olevan seuraava geenitekniikan menestystarina:
Cassava Crop Poised to Be Next GM Success (http://acsh.org/2015/10/cassava-crop-poised-to-be-next-gm-success/)
Niinkuin Kultaisessa riisissä, GM-keinoin lisätään kasviin olennaista vitamiinia (tässä tapauksessa B6). Jos tämä onnistuu, se hyödyttää eritoten Afrikkaa.
Tämän lisäksi kassavasta on kehitteillä eräälle sen pahalle tuholaiselle vastustuskykyinen GM-lajike. Mikään ei estäne yrittämästä yhdistää näitä kahta hyvää ominaisuutta.
Seuraava vaihe olisi varmaan yrittää tehdä jotain tälle kasvin hankalalle ominaisuudelle:
Maniokkia voi myös hapattaa, jolloin siitä häviävät sen sisältämät haitalliset aineet. Maniokkia ei saa syödä raakana sen sinihapon vuoksi. Afrikassa ja Etelä-Amerikassa syödään maniokkia paljon, ja myrkytykset ovat ongelma.
-
Geeni, joka antaa vastuskyvyn kolmelle pahimmalle vehnän ruostesairaudelle, on identifioitu:
Wheat disease-resistance gene identified, potential to save billions (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/11/151110094034.htm)
Sydneyn yliopisto on jo aloittanut kehitystyön sen geenin siirtämiseksi tärkeimpiin moderneihin vehnälajikkeisiin.
-
GMO-lohi, josta viime vuonna oli puhe, on nyt saanut myyntiluvan Yhdysvalloissa. Tässä tietoa tästä lohesta:
http://www.geneticliteracyproject.org/2015/11/19/aquabounty-salmon-backgrounder/
Ei ole kovin yksinkertaista GMO-tuotteiden lanseeraus sielläkään. Hyväksymisprosessi kesti 19 vuotta. Ja nyt eräät isot kauppaketjut ovat jo ilmoittaneet, etteivät ota tuota lohta myyntiin.
Selviä etuja tuosta lohilajikkeesta on, ks. tuota yhteenvetoa. Ehkei se ole kuitenkaan niin vallankumouksellinen kuin on toivottu. Muun muassa se perusongelma, että lohet tarvitsevat ruoakseen pikkukalaa, on siinä yhä ratkaisematta. Vaikka se tarvitseekin niitä noin 20% vähemmän kuin luonnonlohi, täyteen kokoonsa kasvaakseen.
-
Nyt on onnistuttu luomaan sitrushedelmiä USA:ssa vaivaavalle vihertymissairaudelle vastustuskykyinen lajike geenimuuntelulla:
UF creates trees with enhanced resistance to greening (http://news.ifas.ufl.edu/2015/11/uf-creates-trees-with-enhanced-resistance-to-greening/)
(Vinkki uutiseen: GMO Pundit)
Tällainen tautikestävyyden lisääminen saisi melkein olla oma luokkansa listassamme, miksi GM on hyvä asia. Ja näitä sovelluksia syntyy koko ajan, eri puolilla maailmaa, eri kasvien kohdalla, tuo oli vain yksi.
Olen muuten ollut huomaavinani, että geenitekniikan vastustajien sellaiset väitteet, että tekniikan hyödyt ovat "vain" siinä ja siinä asiassa (ja joku esimerkki, tai pari), ovat selvästi julkisuudessa vähentyneet. Tekniikan monia hyötyjä ja soveltamismahdollisuuksia ei enää pystytä kieltämään.
-
Sitten tällainen meta-analyysi - saksalaisten tutkijoiden tekemä, muuten - jonka mukaan GMO-viljely vähensi torjunta-aineiden käyttöä 37 prosenttia:
Meta-analysis shows GM crops reduce pesticide use by 37 percent (http://acsh.org/2014/11/meta-analysis-shows-gm-crops-reduce-pesticide-use-37-percent/)
"The authors found that crop yields increased by 22 percent, and increased farmer profits by 68 percent. They also found that GM technology has reduced chemical pesticide use by 37 percent. It was found that yield and profit gains are higher in developing countries than developed countries, though both net yield and economic impacts were still positive for developed countries."
Kyse oli soijasta, maissista ja puuvillasta.
Eli kaikki meni plussan puolelle, ja erityisesti kehitysmaissa. Tiedettiinhän tämä täällä jo, mutta nyt siis tietää saksalainenkin tiedemies. (Mutta kysytäänkö heiltä, siellä? Valitettavasti varmaan ei, vaan edelleen sinne tilataan joku Vandana Shiva kertomaan aivan toisenlaista sanomaa.)
-
IPS (!) kertoo tässä, miten banaanista ollaan kehittämässä geenimuuntelulla eräälle tuholaiselle vastustuskykyistä lajiketta:
Africa Closer to a Cure for Banana Disease (http://www.ipsnews.net/2015/12/africa-closer-to-a-cure-for-banana-disease/)
Olisiko juuri monien tautien uhkaama banaani se kasvi, joka lopulta murtaa GMO-tekniikkaa kohtaan osoitetun vastarinnan, kysyy tämä artikkeli:
Will banana crisis force more rational consideration of GMOs? (https://www.geneticliteracyproject.org/2015/12/11/will-banana-crisis-force-more-rational-consideration-of-gmos/)
-
Saattaa olla, että norjalaisilla on ylimääräistäkin epäluuloa GMO-tekniikkaa vastaan, mutta painopiste saattaa silti olla tässä oikea:
Norja ei ole valmis geeniloheen, mutta geenirehut kiinnostavat
Muuntogeenisestä rypsistä etsitään ratkaisua kasvavalle lohitaloudelle. (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1450765721623)
Sillä luultavasti se pullonkaula on juuri sellaisessa rehussa, joka sisältäisi tuota himoittua omega 3 -rasvahappoa, ja joka ei olisi pikkukalaa. Vaikka asiaa hiukan helpottaisikin nopeammin ja vähäisemmällä ravinnolla aikuiseksi kasvava kala.
Tuollaisesta rypsistä en ennestään tiedä mitään, täytyy ottaa selvää.
***
Sinänsä on aika turha kysyä asiasta (traditionaaliselta) ympäristöjärjestöltä - vielä luomujärjestöltä! (http://www.oikos.no/english) - koska sen vastaus jo etukäteen tiedetään. Sen hyväksytyn lohen osaltahan tämä on "vanhasta muistista" ladeltua, koska tämä ongelma on sen osalta täysin ratkaistu (ks. edellä):
Kalat karkaavat ja sekoittuvat villien lohien kanssa.
Samalla tavalla "vanhasta muistista" om tämäkin:
”Gmo-kasvit voivat levitä lähellä kasvaviin lajikkeisiin, eikä vaikutuksista ekosysteemeihin ole tarpeeksi tietoa. Syitä on paljon”, sanoo poliittinen asiantuntija Aina Bartmann Oikos-ympäristöjärjestöstä.
Ja ellei syitä ole riittävästi, niin niitä keksitään lisää ...
(Pitäisikö tuosta, että kyse on luomujärjestöstä, huomauttaa?)
-
Tässä suomenkielellä vielä yksi selostus siitä GMO-lohesta (Tiedebasaari):
Geenimuunneltu lohi sai myyntiluvan USA:ssa (https://tiedebasaari.wordpress.com/2015/11/19/geenimuunneltu-lohi-sai-myyntiluvan-usassa/)
Sinänsä siitä näkyy, että asian säätely on väsyttävän tiukkaa USA:ssakin. Hyväksymisprosessiin meni 20 vuotta, ja nytkin hyväksyminen koskee vain tuon yhden firman yhtä lajiketta.
Turvallisuus on kyllä sitten taattu "vyöllä ja henskeleillä":
GMO-lohen kaupalliselle tuotannolle FDA asetti tarkat rajat. Yhdysvaltain markkinoille tuotettavaa kalaa saa kasvattaa vain kahdessa sisämaan laitoksessa, Kanadassa ja Panamassa. Suljettujen vesikiertojen sekä vesistöistä eristettyjen sisämaa-altaiden ansiosta pelko geenimuunnellun lohen karkaamisesta luonnonvesiin on viraston asiantuntijoiden mukaan mitättömän pieni. Pelko muunneltujen geenien leviämisestä luonnonkaloihin – ja samalla uusien, arvaamattomien muunnosten kehittymisestä on estetty myös siten, että altaissa kasvatetaan vain steriilejä naaraslohia. Joten luonnonvesiin päässyt geenimuunneltu lohi ei pystyisi lisääntymään eikä siten voisi vaikuttaa haitallisesti luonnonkalojen perimään.
Jotenkin tuntuisi järkevämmältä lainsäädännöltä, että joku muukin saisi saman oikeuden, jos tekisi samantasoiset turvatoimet?
-
Nyt USA:ssa on hyväksytty "toisen sukupolven" versio muuntogeenisesta Simplot Innate -perunasta:
FDA approves GMO potato that resists blight that caused Irish potato famine (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/01/14/fda-approves-gmo-potato-resists-blight-caused-irish-potato-famine/)
Sen hyödyllisiä ominaisuuksia ovat:
- paistettaessa muodostuu vähemmän akryliamidia, joka katsotaan syöpää aiheuttavaksi aineeksi
- ei muutu ruskeaksi, eli näytä pilaantuneelta (ks. kuva, eli samantapainen ominaisuus, joka on toteutettu myös omenalajikkeessa)
- kestää kylmävarastointia (n. 3 C-asteessa kuusi kuukautta)
- on tuon lisäksi vastustuskykyinen perunarutolle
Tuon akryliamidin vaarallisuus on kiistelty asia USA:ssakin, mutta nuo toiset ominaisuudet vähentävät ruoan hukkaan menemistä.
Perunaruton kestävyydellä voisi olla erityistä merkitystä kehitysmaissa, joissa monella tavalla hyvän perunan käyttöönotto on pitkälle estynyt juuri tuon ruton takia. Tosin siinä suhteessa ei luvata täyttä turvaa, vaan ainoastaan, että torjunta-aineruiskutuksia voidaan vähentää.
-
Nyt on ilmestynyt yhteenvetotutkimus siitä, miten viljelyskasvien kuivuudenkestävyyttä voidaan lisätä:
Can genetic engineering help food crops better tolerate drought? (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-09/mali-cge092514.php)
Kuivuudenkestävyyden merkitystä tuskin tarvitsee selitellä tai korostaa. Se on tärkeä asia erityisesti Afrikassa, ilmastonmuutoksen kanssa tai sitä ilmankin.
Tässä väitetään, että kuivuuden kestävyyden geeni olisi nyt jo keksitty:
Scientists discover a drought tolerance gene that may help plants fight against global warming (http://m.phys.org/news/2016-01-scientists-drought-tolerance-gene-global.html)
Tällaisia tilanteita ei jatkossa siten tarvitsisi vain "itkeä" (HS):
Kuivuus ajaa väkeä liikkeelle Etiopiassa (http://yle.fi/uutiset/kuivuus_ajaa_vakea_liikkeelle_etiopiassa/8603228)
-
HS:ssa oli äskettäin artikkeli, jossa valitettiin, että yleisimmät viljalajikkeet maailmassa ovat "tyhjiä kaloreita" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=51.msg7909#msg7909). Riisin puutteena mainittiin, että siitä puuttuu sinkkiä ja rautaa.
Asialle on nyt tehty jotain, onnisttuttu niitä molempia riisiin lisäämään:
Biofortified indica rice attains iron and zinc nutrition dietary targets in the field (http://www.nature.com/articles/srep19792?utm_content=buffer72e56&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer)
Tuo Naturen artikkeli mainitsee, että asiaa on yritetty myös tavanomaisen jalostuksen keinoin, mutta aika laihoin tuloksin. tai ainakaan ei niin hyvin, että haluttu tavoitetaso olisi saavutettu.
-
Perunaruton kestävyydellä voisi olla erityistä merkitystä kehitysmaissa, joissa monella tavalla hyvän perunan käyttöönotto on pitkälle estynyt juuri tuon ruton takia. Tosin siinä suhteessa ei luvata täyttä turvaa, vaan ainoastaan, että torjunta-aineruiskutuksia voidaan vähentää.
Mutta nyt nämä kenttäkokeet Ugandassa onnistuivat, ja nämä lajikkeet ovat vastustuskykyisiä perunarutolle ilman yhtään ruiskutuksia:
UGANDA'S FIRST FIELD OBSERVATION OF GM POTATO SHOWS EXTREME RESISTANCE TO LATE BLIGHT (http://www.isaaa.org/kc/cropbiotechupdate/article/default.asp?ID=14096)
Tämä oli ilmeisesti se läpimurto. Afrikka sai perunan.
PS. Mikä parasta, ymmärtääkseni nämä lajikkeet ovat NARO (http://www.naro.go.ug/):n kehittämiä, joten kukaan ei voi nyt vetää esille Monsanto-"korttia".
PS2. Enpä voikaan olla tuosta kovin varma. Kehittäjästä ei oikeastaan asiaa koskevissa uutisissa kerrottu, vain kenttäkokeista. Mutta jos lajikkeet on kehittänyt joku suurfirma, se lienee BASF ...
-
Huomenna on telkkarissa must-katsottava:
Vastustajista kannattajiksi siirtyneet loikkarit kehuvat geenimuuntelua (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/29/vastustajista-kannattajiksi-siirtyneet-loikkarit-kehuvat-geenimuuntelua)
MOT:n ohjelmapaikalla esitettävä BBC:n Panorama-dokumentti ”Hyvä vpai paha geenimuuntelu?” marssittaa esiin asiantuntijoita, jotka ovat kääntäneet kelkkansa geenimanipulaation suhteen.
Asian vastustajillekin kyllä annetaan ohjelmaselostuksen mukaan puheenvuoro. Ei voi olla edes ihan varma, mihin suuntaan ohjelmassa on "puoltoa" tai onko sitä.
Tuo ohjelma on siis katsottava, koska siitä ei varmaankaan tule nettiin tekstiversiota, kuten MOT-ohjelmista yleensä.
PS 2.2.16: Nyt on katsottu. Se oli vahvasti GMO-viljelylle myönteinen. Jopa niin, että vastustajien näkökannoille olisi antanut enemmän tilaa. Juttu oli kuitenkin melko pinnallinen, eli ette juuri menettäneet, jos se jäi katsomatta. Vaikkapa siinä esiintyneen Mark Lynasin mielipiteet löytää paremmin netistä.
-
Vaikkei tuo BBC-dokumentti kovin syvällinen ollut - ja mitäpä puoleen tuntiin olisi mahtunutkaan - oli se tietysti tavallaan merkittävä poikkeus siihen pitkähköön sarjaan YLE:ssä esitettyjä madonlukuja GMO-tekniikkaa vastaan, josta olemme kertoneet toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=67.0)
-
Katsokaapa tätä:
The genetic innovation that kept the world from starving (no, it’s not GMOs) (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/09/13/the-genetic-innovation-that-kept-the-world-from-starving-no-its-not-gmos/)
Eli: geneettinen innovaatio, joka pelasti maailman nälkiintymiseltä (ei, kyse ei ole GMO:ista)
En nyt paljasta heti tässä, mistä oli kyse. Mutta muistutan kannastamme: sodassa nälkää vastaan ovat kaikki keinot luvallisia, ja kaikkia pitää myös käyttää.
Kyse oli tietysti hybridilajikkeista (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Heteroosi), vanhimpana ja tunnetuimpana hybridimaissi.
Kuten englanninkielinen artikkeli kertoo, ei niidenkään aikaansaaminen helppoa ole. Mutta vaivan väärtti, kuten artikkeli myös kertoo.
On varmaan niin, että myytti siitä, että siemenfirma pakottaa aina ostamaan uutta siementä, eikä salli siementen säästämistä, on saanut alkunsa näistä hybridilajikkeista.
Nyt ScienceDaily raportoi tällaisesta tutkimuksesta {keksinnöstä?):
Improved harvest for small farms thanks to naturally cloned crops (http://www.sciencedaily.com/releases/2016/01/160128133028.htm)
Siinä siis "luonnollisesti kloonaamalla" (mitä se tarkoittaakaan) pystyttäisiin kiertämään tämä hybridien hankala ominaisuus, että tuotot putoavat seuraavassa sukupolvessa, ja tuottamaan useita siemensukupolvia, joissa hybridien hyvät ominaisuudet säilyisivät.
Luvataan, että tuolla menetelmällä asian kustannukset dramaattisesti laskisivat. Tuoko se takaisin tilanteen, jossa siementä kannattaa säästää seuraavaan satoon?
Tuossa ei kyllä sanottu, että asiassa tarvittaisiin GMO-tekniikkaa, mutta siis vastauksena tuohon edelliseen.
-
Kasvien jalostaminen ravitsevammiksi, taistelu "piilonälkää" vastaan, onnistuu kyllä perinteisellä jalostustavallakin, mutta GMO-tekniikka huomattavasti tehostaa ja nopeuttaa sitä:
Biofortification: New ‘Green Revolution’ for more nutritious crops (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/02/11/biofortification-new-green-revolution-for-more-nutritious-crops/)
-
Kuivuutta kestävä riisikin on työn alla:
Genetic engineering could improve rice’s drought tolerance in face of climate change (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/02/12/genetic-engineering-improve-rices-drought-tolerance-face-climate-change/)
Riisin osalta taitaa olla paljonkin työtä edessä, kun sen ravitsevuuden osaltakin (ks. edellä 26.01.16) asia on vähän niin ja näin, tai voisi olla paljon paremminkin. Toivottavasti onnistutaan - ja maku säilytetään, olen itse suuri riisin ystävä. Pidän kyllä perunastakin ... ai, niin tämä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=591.msg7941#msg7941) ... :)
-
Ugandalaiset hyötyisivät suuresti Iowan yliopistossa kehitteillä olevasta "kultaisesta banaanista" ...
Why Iowa State trials of GM banana that produces vitamin A are vital to Uganda (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/02/18/iowa-state-trials-gm-banana-produces-vitamin-vital-uganda/)
... jota nyt kyseisen yliopiston opiskelijat on saatu vastustamaan:
The most noticeable part of this story was the mobilization of innocent well-fed American students protesting the fruit which could help the innocent ill-fed Ugandan children and pregnant mothers evade the deficiency of vitamin A, as well as iron deficiency that cause Ugandan expectant mothers to resort to eating brown soil in an attempt to get the iron that their body requires.
-
Tekniikan kehityksen tässä vaiheessa on toisaalta näin (otsikko) ...
Geenimuunneltu siemen voi pelastaa sadon huonona viljelykautena (http://utain.uta.fi/uutiset/geenimuunneltu-siemen-voi-pelastaa-sadon-huonona-viljelykautena)
... mutta sitten toisaalta näin:
Köyhät maat voivat saada apua ruokapulaan geenimuunnelluista kasvilajikkeista. Gm-kasvien viljely ei ole kuitenkaan ongelmatonta.
Helsingin yliopiston kasvibiotekniikan professorin Teemu Teeren mukaan virustautien ehkäisy on suurin apu, jonka gm-kasvit voivat antaa köyhille maille.
Afrikan maista muun muassa Ugandassa ja Keniassa viljellään geenimuunneltua, kuivuutta kestävää maissia. Teeren mukaan kuivuutta kestävä gm-maissi voi taata hyvän sadon huonoissa viljelyolosuhteissa. Viljelijä ottaa kuitenkin riskin valitessaan gm-lajikkeen.
– Gm-maissi käyttää osan voimavaroistaan kuivuuteen varautumiseen, joten hyvänä viljelykautena se tuottaa vähemmän kuin perinteinen lajike, Teeri sanoo.
Tuossa ongelmassa kuitenkin auttavat paremmat sääennustukset ja vakuutukset. Kunnes geenitekniikalla kehitetään lajikkeita, jotka toimivat hyvin myös sateisina vuosina (niitä on jo "tutkimusputkessa"!).
Tätä (ilmeisesti toimittajan lisäämää) vastaväitettä en sen sijaan pidä arvossa:
Tällä hetkellä käytössä olevat gm-lajikkeet on suunniteltu ensisijaisesti viljelyalueille, joissa käytetään paljon lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Köyhissä maissa viljelyyn ei voi tehdä runsasta rahallista satsausta ja peltoa hoidetaan eri tavoin kuin vauraissa maissa. Tämän vuoksi gm-lajike ei yleensä sovellu köyhien maiden oloihin ja voi tulla viljelijälle kalliiksi.
Siinä "tuoksuu" se "luomuinen" ideologia, että kun asiat ovat noin, ne pitää jättääkin sellaisiksi. Peltoa todellakin hoidetaan köyhissä maissa "eri tavoin" - ja juuri siksi sadot jäävät alhaisiksi, ja juuri siksi maat köyhiksi! Kun pellot eivät tiedä, missä maassa ne sijaitsevat, nille voi tehdä "runsaan rahallisen satsauksen", köyhässäkin maassa, ja pellot vastaavat kiltisti.
***
Tämä huomio pitää tuosta poimia erikseen:
Monet EU-maat ovat kieltäneet gm-kasvien viljelyn. [Leena] Mannonen sanoo, että kielteisen suhtautumisen syy liittyy usein joko poliittisiin valintoihin tai kansalaisten varovaisuuteen geenitekniikkaa kohtaan. Hänen mielestään teknokemian tuotteet, kuten polttoaineet ja tekstiilit, ovat ihmisille persoonattomia. Niissä hyväksytään teknologioiden käyttö, mutta ruoka herättää ihmiset väittelemään.
– Meillä kaikilla on hyvin läheinen ja suorastaan tunteenomainen suhde ruokaamme, Mannonen sanoo.
Näin on. Ja lisäksi jotkut tienaavat siitä, että he kaikin tavoin vielä yrittävät lietsoa tuota tunteenomaista suhtautumista. Hyvin syöneiden ja maataloudesta hyvin vieraantuneiden eurooppalaisten kohdalla se on vielä hyvin helppoa. Eikä heille tässä yhteydessä välttämättä tule Afrikka edes mieleen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=55.0). Ei, vaan he kaiken lisäksi kuvittelevat syövänsä "eettisesti" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=23.0)! (Tai näin heille ainakin vakuutetaan ...)
-
Entäpä jos GMO:ista kokonaan USA:ssa luovuttaisiin?
Eliminating GMOs would take toll on environment, economies (http://phys.org/news/2016-03-gmos-toll-environment-economies.html)
Tällaista tämän tutkimuksen mukaan tapahtuisi:
- ruoan hinta nousisi
- kasvihuonepäästöt lisääntyisivät
- metsä- ja laidunmaat merkittävästi vähenisivät
Poliittisesta logiikasta:
"Some of the same groups that oppose GMOs want to reduce greenhouse gas emissions to reduce the potential for global warming," Tyner said. "The result we get is that you can't have it both ways. If you want to reduce greenhouse gas emissions in agriculture, an important tool to do that is with GMO traits."
EU:ssa sama tutkimus täytyisi tietysti tehdä toisin päin, so. tutkia, mitä tapahtuisi jos GMO:t otettaisiin käyttöön. Mutta jo nyt voisi tutkia, mitä todella tapahtuisi, jos tehoviljelystä luovuttaisiin siinä määrin, mitä on ehdotettu, so. siirryttäisiin 20-50-100%:sesti luomuun. Ks.
Miksi juuri ruoan kohdalla on sallittu mieletön utopismi? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=332)
-
Mitä hyötyä voisi geenitekniikasta olla Suomen maataloudelle? Tästä uutisesta Intiasta voisi löytyä ehdotus:
Amid increasing legume demand, India looks to transgenic varieties to increase production (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/03/15/amid-increasing-legume-demand-india-looks-transgenic-varieties-increase-production/)
The new versions of pulses being developed at the Kanpur-based institute include reduction of crop duration of moongbean from 75 to 55 days, lentil from 140 to 120 days and chickpea from 135 to 100 days.
Eli mungopavun, linssin ja kikherneen kasvuaikoja on pystytty GMO-versioilla huomattavasti lyhentämään. Ainakin linssiä on Suomessa yritetty viljellä, mutta Wikipedian mukaan huonoin tuloksin. Auttaisiko nyt tuo variantti siinä? Nuo variantit? Tarvetta ja halua erilaisten hernekasvien viljelyyn selvästi on esiintynyt, mm. kasvisyöntiaatteen suosion kasvun takia (proteiinit!).
***
Tämän artikkelin mukaan (http://heartcoreblog.blogspot.fi/2010/03/tilavierailu-lassilan-tila.html) mm. vanha tuttavamme Jukka Lassila on luomutilallaan yrittänyt viljellä linssejä ja kikherneitä. Hänelle eivät tietysti nuo intialaiset lajikkeet käy, mutta näin esimerkkinä, muuten. Siellähän on Lassilan näkemys asiasta:
Ensi alkuun ajatus linssien, soijan, kikherneiden, amarantin ja kvinoan viljelystä Suomessa kuulostaa yllättävältä, mutta näitäkin tilalla on kokeiltu, samoin auringonkukkaa ja öljyunikkoa öljykasveina. Jukka Lassila totesi, että linssien, soijan ym. viljely Suomen ilmastossa on vain lajikekysymys. Nykyiset lajikkeet ovat täällä menestymisensä äärirajoilla, mutta jalostamisella kasveista saataisiin lajikkeita, jotka tuottavat satoa lyhyemmässä kasvukaudessa.
-
Tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=45.msg8334#msg8334) tuli jo esille uutinen, että muuntogeenisten kasvien viljelyalan kasvu maailmassa on pysähtynyt, ja ala jopa pienentynyt noin prosentilla vuodesta 2014 vuoteen 2015. Jatketaan keskustelua siitä asiasta täällä.
Siellä jo tarjosin selitykseksi sitä, että raskas lupabyrokratia on rajoittanut käytännön viljelyn muutamaan lajiin kuten soijaan ja maissiin. Ja niissäkin muutamaan GM-tekniikalla aikaansaatuun piirteeseen. Lähes koko tässäkin keskusteluosiossa esiintuotu mahdollisuuksien kirjo on vasta "putkessa", eli odottaa käytäntöön ottamistaan.
ISAAA esittää myös erilaisia syitä tälle suhteelliselle stagnaatiolle asiassa, linkkaan tässä sen etusivulle, artikkeleita siellä on useita:
http://www.isaaa.org
Huomattava tietysti on, että kyse ei ole mistään katastrofista, jos viljelypinta-ala vähenee prosentin verran. Yhä vielä GMO on hyvä asia 179,7 miljoonan hehtaarin viljelijöille! ISAAA:n raportissa on myös mukana tietoja uusista aluevaltauksistakin asiassa.
-
Mutta kyllä lajikkeita kuitenkin tasaiseen tahtiin hyväksytään. Tässäkin on kyllä kyse maissista, mutta tapaus on mielenkiintoinen siitä ...
Argentina approves new GMO corn with four traits for insect, pesticide resistance (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/04/11/argentina-approves-new-gmo-corn-with-four-traits-for-insect-pesticide-resistance/)
... että siinä on samaan lajikkeeseen yhdistetty 4 uutta ominaisuutta: vastustuskyky kolmea tuhohyönteistä vastaan plus glyfosaatinkestävyys.
Tuon lajikkeen muuten kehitti DuPont Pioneer Argentina, joten sitä ei tulla valmistamaan Monsanton Malvinasin siementehtaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg8264#msg8264), vaikka se tehdas joskus valmistuisikin. ;D
-
Tämä artikkeli Keniasta kertoo ...
GM maize will double yields, says researcher (http://www.nation.co.ke/business/GM-maize-will-double-yields--says-researcher/-/996/2839116/-/evqabyz/-/index.html)
... että siellä eräälle hyönteistuholaiselle (https://en.wikipedia.org/wiki/Stemborer) vastustuskykyinen (ja myös vesitehokas) maissilajike tuplaisi sadot, 1,6 tonnista hehtaarilta 3,7:ään, paikallisten tiedemiesten mukaan. Rahallinen säästö on 7,4 miljardia Kenian shillinkiä, netin erään konvertterin mukaan n. 62 miljoonaa euroa, joka vuosi.
Varmaankin tuo satotaso voitaisiin saavuttaa myös torjunta-aineiden avulla, mutta luulen, että tuo hyöty eli säästö on laskettu juuri siitä, paljonko torjunta-ainekustannuksissa säästetään.
Nyt sitten nämä tiedemiehet vain odottavat, että Kenian GMO-kielto kumottaisiin. Se tapahtuu n. 18 kuukaudessa. Asian vireilläolostahan olemme jo kertoneet toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=651.msg7233#msg7233).
***
Nyt sitten odottamaan, koska IPS julkaisee (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.0) tämän uutisen. ;D (Ja sitten maailma.net, Kansan Uutiset ja Demokraatti.)
Nyt sitten tuon hankkeen aikataulu on varmistunut ja täsmentynyt:
GMO maize expected to be commercialized in Kenya in 2018 (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/04/27/gmo-maize-expected-to-be-commercialized-in-kenya-in-2018/)
Eli pari vuotta vielä menee, ennenkuin ko. maissi on käytössä. Mutta nyt jo voinee olla varma, että se tulee käyttöön. Eli läpi meni, niinkuin tiedemiehet siellä toivoivat.
-
Perunan rutonkestävyyden salaisuuden jäljillä ollaan yhä paremmin. Asiaan liittyy uusi löytö ruttoa kestävästä villistä perunan sukulaislajista:
New technique accelerates isolation of potato late blight resistance genes (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/04/160425141544.htm)
Asiaa aiotaan kehittää eteenpäin tällaisella teknologialla:
Single molecule real time sequencing (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Single_molecule_real_time_sequencing)
Luokitellaanko tuo sitten geenieditoinniksi, vai varsinaiseksi GMO-tekniikaksi, en osaa sanoa. Ensimmäisessä artikkelissa perustellaan, miten valtavan suuri merkitys rutonkestävyydellä olisi.
Tuon rutonkestävän perunan osalta on nyt hiukan ihmeteltävä. Eikö läpimurto asiassa ole jo vuosia sitten kerrottu tehdyksi. Ja enää olisi ollut kyse byrokratiasta, luvista? Mekin olemme uutisoineet täällä asiaa juuri niin. Tuosta uutisesta tulee kuitenkin kuva, että asian kehittelytyö on vielä kesken?
Onko ollut kyse niin hienosta "karhusta", ettei ole ollut malttia olla kertomatta "peijaisista", vaikkei sitä ihan oikeasti olllut vielä kaadettukaan? Tietysti voi olla myös niin, että asiaan on kilpailevia ratkaisuja, teholtaan erilaisia? Jokin ratkaisu olisi olemassa, mutta vaikkapa tuo tuossa artikkelissa oleva olisi sitä parempi?
-
Tässä The Hindu -lehden mielipidekirjoituksessa tri M. Mahadevappa väittää, että jos gmo-kenttäkokeet olisi sallittu, Intialla olisi jo käytössään kuivuudenkestävät lajikkeet:
‘Allow field testing of genetically modified crops’ (http://www.thehindu.com/news/national/karnataka/allow-field-testing-of-genetically-modified-crops/article8535352.ece)
***
Ottipa hän kantaa Intiassakin esiintyvään luomuinnostukseenkin (joka kyllä myös liittyy siihen, että GMO-lajikkeiden osalta on toimittu kuten on toimittu):
Dr. Mahadevappa, who is also former Vice-Chancellor of UAS Dharwad, took a dig at the emphasis on organic farming. “Agriculture is nothing but organic farming. Along with it, we have to adopt new technologies to get a better yield. Nowadays, some people are getting undue publicity in the name of organic farming,” he said.
Further, he said, before the green revolution in the country, food production was only 45 lakh tonnes. “If the production had not increased, it would have been difficult to get even one meal a week,” he stressed.
Ellei ruoan tuotanto olisi kasvanut, ellei Vihreää vallankumousta olisi olut, olisi Intiassa vaikea saada edes yhtä ateriaa viikossa.
(Aavistus minulla on siitäkin, ketä erityisesti hän tarkoittaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=7.0), kun hän puhuu ihmisistä, jotka ovat saaneet ansaitsematonta julkisuutta luomuviljelyn nimissä.)
(Lakh = 100 000, intialainen erikoisuus lukujen ilmaisemisessa)
-
Myös Ugandassa on nyt meneillään kova poliittinen taistelu siitä, saadaanko GMO-kasvien viljelyn mahdollistava, jo 3 vuotta jäissä ollut laki, lopulta voimaan, nyt istuvan parlamentin aikana:
D-Day approaches for Uganda’s Biosafety law, which could pave way for GMO crops (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/05/10/d-day-approaches-ugandas-biosafety-law-pave-way-gmo-crops/)
Artikkelissa on vaikuttava, 9-kohtainen lista GMO-sovelluksista, jotka siellä hyväksyntäänsä odottavat. Ne ovat ainakin osittain ugandalaisten tiedemiesten kehittämiä. Myös alan opiskelijat tukevat lain hyväksymistä, ja tuovat esiin, että muutoin heidän opintoponnistuksensa valuvat hukkaan. Artikkelin mukaan nuorisojohtajat tukevat heitä. Ja lain hyväksymistä kannattavat myös maanviljelijät. On siellä sitten kyllä myös NGO:ita, jotka sitä vastustavatkin.
-
Tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=45.msg8334#msg8334) tuli jo esille uutinen, että muuntogeenisten kasvien viljelyalan kasvu maailmassa on pysähtynyt, ja ala jopa pienentynyt noin prosentilla vuodesta 2014 vuoteen 2015. Jatketaan keskustelua siitä asiasta täällä.
Tässä tämä analyysi siitä, miksi gmo-viljelyalan kasvu vuonna 2015 pysähtyi ja ala vähän väheni:
Why did global GMO crop acreage decline in 2015? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/05/17/global-gmo-crop-acreage-decline-2015/)
Perusajatus siinä on, että niin pitikin ennemmin tai myöhemmin tapahtua. Talouden, myös maatalouden kehitys on yleensä syklistä, aaltoliikettä. GMO-viljelyalan tasainen kasvu parin vuosikymmenen aikana oli poikkeus tästä, nyt palattiin ikäänkuin normaalitilaan. Kirjoittaja lukee ISAAA:n tiedoista, trendeistä päinvastoin lupauksia uudesta noususta, erityisesti kehitysmaissa.
-
Suht laajan Q&A tiedotteen lisäksi Royal Societyn presidentti otti kantaa asiaan myös täällä:
https://theconversation.com/gm-crops-already-feed-much-of-the-world-today-why-not-tomorrows-generations-too-59715
Artikkelista löytyi kiinnostava linkki arvovaltaiseen sivustoon, mistä voi ladata tuoreen katsauksen mm. GM-teknologian turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen viimeisen 18 vuoden ajalta: http://nas-sites.org/ge-crops/
An extensive study conducted by the US National Academies of Sciences recently reported that there has been no evidence of ill effects linked to the consumption of any approved GM crop since the widespread commercialisation of GM products 18 years ago. It also reported that there was no conclusive evidence of environmental problems resulting from GM crops.
Paperin lataaminen on ilmaista, mutta vaatii rekisteröinnin.
-
Tämä puheenvuoro taas kallisti vaakaa tuon GMO-kalanrehun puolelle: [...]
Tämä puheenvuoro tai keksintö taas saattoi kallistaa vaakaa tavanomaiselle puolelle:
Research team makes breakthrough toward fish-free aquaculture feed (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/06/160604050639.htm)
Siinä oli löydetty eräs jo olemassa oleva mikrolevä, joka korvaisi täysin kalaöljyn (eli rehukalojen) käytön erään hyvin tärkeän viljellyn kalan, niilintilapian (https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilintilapia), ruokinnassa. Ja tärkeät ja/tai halutut omega 3:t säilyisivät syödyssä kalassa, eli siinä tilapiassa.
(Sitten jutussa on kyllä spekulaatiota siitä, miten tätä mikrolevää voisi viljellä luomuna - oikeastaan turhanaikaista, mutta joka tapauksessa se on ihan toinen juttu. Vai onko se ihan? Onko näiden tutkijoiden motivaationa jopa ollut kehittää asiassa luomuvaihtoehto, noiden GMO-ratkaisujen "uhatessa"?)
-
Britit ovat kehittäneet riisilajikkeen ...
Breakthrough on GM rice will help feed the world (http://www.thetimes.co.uk/article/breakthrough-on-gm-rice-will-help-feed-the-world-bhmphjx8g)
... joka tuon mukaan tuottaa 50% suurempia satoja - ja tarvitsee vähemmän lannoitteita. Yksityiskohtia ei tuosta osin maksumuurin takana olevasta The Times -lehden uutisesta selviä, mutta sen verran kuitenkin, että lajike pystyy käyttämään sille tarjotun typpilannoitteen paremmin hyväkseen. Jolloin sitä ei tarvitse tarjota sille niin paljon. Kiinassa on kenttäkokeet tehty.
Jos (ja ilmeisesti kun) tuo on totta, viimeistään nyt GMO:n vastustajien on nieltävä väitteensä, ettei geenitekniikalla voida satoja lisätä. 50% lisäys maailman erään keskeisen viljalajin tuotossa on suunnaton uutinen, ja suunnattoman hyvä uutinen - kun paljon pienemmilläkin tuoton lisäyksillä geenitekniikka olisi jo lunastanut lupauksensa ja paikkansa.
Koko ajan muistaen, että vaikkapa tuholaiskestävyys myös lisää satoja, eli niitä korjuun saatuja satoja. Jotka "loppupeleissä" ovat ainoat, jotka ratkaisevat!
(Lisäys 17.6.2016:) Tässä vielä vähän lisätietoa tuosta riisilajikkeesta:
Scientists Discover Protein which Boosts Rice Yield by 50 Percent (http://www.isaaa.org/kc/cropbiotechupdate/article/default.asp?ID=14481)
_________
Jos britit nyt äänestävät itsensä ulos EU:sta, siitä ja tuosta uutisesta tulee uutta syvyyttä ja merkitystä vanhalle anekdootille tuossa samassa lehdessä aikanaan olleesta uutisotsikosta:
"Sankka sumu Kanaalissa
Eurooppa täysin eristyksissä!"
(Vai käytettiinkö sanaa "mannermaa", mutta idea tuli esille.)
-
Tämän Science Dailyn artikkelin mukaan ...
New plant engineering method could help fill demand for crucial malaria drug (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/06/160614083130.htm)
... malarialääke artemisiinin (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Artemisiini) tuottamisen kyky saataisiin geenitekniikan keinoin siirrettyä sitä nyt hitaasti tuottavasta kesämarunasta tupakkakasviin, joka tuottaisi sitä paljon tehokkaammin. Ongelmana on ilmeisesti ollut tämäkin:
Kasvi tuottaa tarpeeksi artemisiinia vain Kiinassa, Vietnamissa ja Myanmarissa.
Kun taas malaria jyllää lähes kaikkialla maailmassa, ainakin tietyillä leveysasteilla. Keksintö näyttää kuitenkin olevan tuore ja ehkä vähän alustavakin, tuotantoon lienee vielä pitkä matka.
Toivoa on, ettei tuohon suhtauduttaisi epäluuloisesti: lääkkeitä tuottavat GMO-kasvit kun usein saavat "armon" asian vastustajiltakin. Kuten Wikipedia-artikkelissa kerrotaan, yritystä on ollut myös lääkkeen syntetisoimiseksi (vaan onko se yhä liian kallista? Vai ollaanko siinäkin yhä riippuvaisia luonnosta saatavasta perusraaka-ainnesta?).
-
Tuolle artemisiinikeksinnölle oli kuitenkin heti ilmestynyt tieteellisiä epäilijöitä, kertoo GLP:
SynBio tobacco plant that produces vital malaria drug met with skepticism by scientists (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/06/17/synbio-tobacco-plant-produces-vital-malaria-drug-met-skepticism-scientists/)
Artikkelista selviää, ettei varsinaista synteettistä artemisiinia ole onnistuttu kehittämään.
Viimeinen idea siinä muuten sitten on, että asiassa kuitenkin edettäisiin geenitekniikalla: kehittämällä kesämarunasta parempi lajike!
-
Muuntogeeninen Bt-munakoiso antaa lähes 100% suojan kasvin pääasiallista tuholaisia vastaan:
https://scienceblog.com/484867/bt-eggplant-close-100-effective-controlling-pests/
Mitä siinä säästetään:
Eggplant is one of the most important vegetable crops in the Philippines, but currently the only way to control FSB is by the use of broad-spectrum insecticides. “Research has shown that farmers spray between 20-70 times over the growing season in the Philippines for control of FSB,” said Anthony Shelton, Cornell University international professor of entomology and one of the authors on the paper. “With the pest control offered by Bt eggplant, these sprays can be eliminated.”
-
Tällainen muuntogeeninen vuohi ja sen lapsia ripulilta suojaava maito on kehitetty ...
http://undark.org/article/gmo-goats-lysozyme-uc-davis-diarrhea/
... mutta se ei ole saanut tarpeellista lupaa ja hyväksyntää, jotta se olisi päässyt käyttöön.
-
Tässä eilisessä 7.7.16 Ajantasan radiolähetyksessä Teeri kertoo hyvin GM:stä. Katajajuurelta kannattaisi kysyä tarkemmin hänen luomuväitteistään ja erityisesti luomupeltojen valumista. Hän ei taida tuntea uusinta ruotsalaistutkimusta:
Geenimanipulaatiosta kiistellään yhä
Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen professori Teemu Teeri. Ruoka ja ympäristö, vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta
http://areena.yle.fi/1-3477105
-
Tämä kehitystyö, jossa rypsiöljyyn pyritään saamaan niitä sydämelle hyviä omega 3 -rasvahappoja, niitä, joita nyt on käytännössä vain kaloissa, ilmeisesti etenee:
Scientist develop ‘biofortified’ canola seed for production of oil with heart-healthy fats (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/07/12/scientist-develop-biofortified-canola-seed-production-oil-heart-healthy-fats/)
Mitä kalastuksen tilaan tulee, niin asia on tällä tavalla kahtaallinen:
Kalaa syödään ennätyspaljon, ylikalastus yhä ongelma (http://maailma.net/artikkelit/kalaa_syodaan_ennatyspaljon_ylikalastus_yha_ongelma)
Ravitsemuksen kannalta tuo on hyvä juttu, mutta huolta siis asiassa on.
Toisaalta olen saanut tiedon, että viljeltyjen kalojen osuus olisi (globaalisti) nyt ensi kerran ylittänyt luonnonkalojen osuuden ihmisten ravinnossa. Jos kuitenkin viljelykalaa ruokitaan meristä pyydetyllä rehukalalla, siinä tavallaan vain siirretään ongelmaa. Tuo GM-rypsi voisi olla aito ratkaisu asiassa.
-
Tässä tarinaa siitä, miten kaupan tomaatteihin voitaisiin saada biotekniikkaa hyödyntäen maku takaisin ...
Why tomatoes taste bad, how biotech could revolutionize a ‘lost’ fruit—and why you may never eat one (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/08/12/why-tomatoes-taste-bad-how-ge-could-revolutionize-a-lost-fruit-and-why-you-may-never-eat-one/)
... ja sitten surumielistä analyysiä siitä, miksei niin ehkä (koskaan) käy. Erityisesti ei Euroopassa.
-
Kasvien kääpiökasvuisuuteen johtava biologinen mekanismi on keksitty (Science Daily):
Mechanism tied to plant height discovered (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/08/160808172211.htm)
Tuossa ei vielä kerrota keksinnön soveltamisesta, mutta kerrotaan, mihin sitä voisi soveltaa: tärkeimpänä tietysti lajikkeet, jotka eivät tuhlaa resurssejaan korren kasvattamiseen, vaan kasvattavat enemmän jyviä.
Viitataan Vihreään vallankumoukseen, jonka menestyksen eräänä salaisuutena olivat juuri tällaiset kääpiövariantit. Silloin ne saatiin aikaiseksi perinteisellä jalostuksella, mutta nyt olisi asiaa mahdollista edistää myös geenitekniikalla.
-
Tässä on kuvaus siitä, miten em. asiassa on edetty tavanomaisella jalostuksella:
Ohra on niin lyhyttä, että "pulukin joutuu nokkimaan polvillaan" – Viljojen korret ovat lyhentyneet kovaa vauhtia (http://yle.fi/uutiset/ohra_on_niin_lyhytta_etta_pulukin_joutuu_nokkimaan_polvillaan__viljojen_korret_ovat_lyhentyneet_kovaa_vauhtia/9101180)
Mutta nyt siinä sitten ovat myös nuo uudet keinot tulossa käyttöön.
Onko kehityksen hintana se, että viljapellot eivät enää koskaan lainehdi samalla tavoin kuin ennen?
– Ei ihan samalla tavalla. Kaura ja vehnä kyllä. Myös ruispellot lainehtivat aika nätisti, Schulman sanoo.
Siinä sitten varmaan olivatkin ne viljalajit listattuna, joihin jatkossa tuota geenitekniikkaa sovelletaan. Ellei tuota esteettistä elämystä sitten arvosteta niin, että tästä luovutaan.
Ja elleivät nämä houkutukset sitten viettele viljelijöitä:
Maanviljelyn jätevirrat (https://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2014/11/09/maanviljelyksen-jatevirrat/)
Jos nyt alamme maksamaan tukiaisia ja näin luomaan arvoa maanviljelyksen “jätteille”, luomme kannusteen kääntää kelloa taaksepäin. Kun oljenpolton voitot taataan, luodaan automaatti, joka tuottaa yhä enemmän olkia ja vähemmän ruokaa. Tämä ei tapahdu välttämättä muuttamalla viljelysmaa bioenergiaplantaasiksi vaan siirtymällä enemmän olkea tuottaviin lajikkeisiin.
Tämä sen sijaan ei taida enää houkuttaa ...
Schulmanin mukaan vanhassa maailmassa maatiloilla sekä pidettiin karjaa että viljeltiin. Tuolloin pitkät korret otettiin talteen, koska niitä voitiin hyödyntää karjanhoidossa. Tuolloin viljat tuottivat vähemmän satoa, joten korsi kesti eikä mennyt lakoon.
... koska karjan ruokinnassa ei näitä olkia enää suosita, ne eivät ole kyllin "tuhtia" ravintoa, jolla saataisiin nykyaikaisia tuotantotuloksia.
-
Mädäntymätön tomaatti? Artikkelissa on vähän historiaakin:
No rotten tomatoes—Can genetic engineering help create a tastier but still hardy fruit? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/08/23/no-rotten-tomatoes-can-genetic-engineering-help-create-tastier-still-hardy-fruit/)
***
Tyytymättömälle teatteriyleisölle täytyy sitten tietysti kehittää uusia välineitä mielipiteensä kertomiseen. ;D
-
Bangladeshin muuntogeenisen munakoison menestys[tarina] on tuhoamassa GMO-vastustajien "kertomuksen":
Bt Brinjal – Destroying the Anti-GMO Narrative (http://theness.com/neurologicablog/index.php/bt-brinjal-destroying-the-anti-gmo-narrative/)
Yksityiskohdat artikkelista, tässä kuitenkin ote johtopäätöksestä:
Bt Brinjal seems to be an incredible success, improving yield and reducing pesticide use. This is good for both the health and the profits of poor farmers in the developing world.
Rigid anti-GMO ideology (and in some cases, ironically, corporate interests of the organic lobby) makes this an inconvenient reality. Once GM technology starts to show its true potential, anti-GMO propaganda is in trouble. The public will also learn that GMOs are not toxic.
Kirjoittaja on siis sitä mieltä, että fanaattisten GMO-vastustajien hurjat synkät ennustukset kääntyvät lopulta (mm. tällaisten tapausten myötä) itseään vastaan. Vaikeuksiin ei joudu GMO-viljely, vaan näiden kriitikkojen yleinen uskottavuus.
PS. klo 14: Eipä silti, kun nämä fanaatikot uskottavuutensa menettävät, eivät he välttämättä sitä edes itse huomaa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=243).
-
Nyt myös nämä sovellukset ovat tulossa vauhdilla esiin:
Taivaisiin räjähtävä metsä – geenidoping saa puut kasvamaan vimmaista vauhtia ja voi mullistaa metsätalouden (https://www.hs.fi/tiede/a1474862362652)
Kiinittäkää huomiota siihen, miten tuossa puhutaan myös Suomen metsätaloudesta, vaikka todetaankin, miten mahdollisuudet - ja kiinnostus - tropiikissa saattavat olla suurimmat.
Jos tässä nyt luomuväki tällä välillä saa kaikki Suomen metsät sertifioitua luomukeruualueiksi, miten käy sitten, jos GMO-puu täällä osoittautuukin hyväksi ratkaisuksi? Ei kai luomualueeksi voi hyväksyä sellaisista puista koostuvaa metsää, vai voiko? :D Mutta erityisesti nopeakasvuinen puu voisi kyllä uudestaan tehdä ajankohtaiseksi myös metsän lannoituksenkin?
Joka tapauksessa tämä on hyvä asia ...
Puuaineksen kasvunopeus siis lähes kaksinkertaistui siitä, mitä se on normaalisti. Jos temppu pystyttäisiin tekemään talousmetsissä, puut saavuttaisivat korjuukypsyyden puolet lyhyemmässä ajassa kuin nykyään.
... sillä se yhä pienentäisi sitä aluetta, jonka ihminen ottaa koskemattomasta luonnosta omaan käyttöönsä.
Sillä oletuksella tietysti, että noita keksintöjä sitten sovellettaisiin juuri talousmetsissä, rajatuilla 'puuplantaasheilla". Ja sillä oletuksella myös, ettei kaikkea tuota hyötyä päätetä ulosmitata, ja laajentaa metsien hyödyntämistä (bioenergiasta ja sen problemaattisuudesta on täällä ollut jo puhetta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=637.0)).
-
Linkkaamme - ja hyväksyvästi - tähän Jakke Mäkelän esitykseen eli diasarjaan:
GMO JA LUONNONSUOJELU: TOISENLAINEN NÄKÖKULMA (http://www.zygomatica.com/2016/10/05/toisenlainen-nakokulma/)
-
Kumman ujosti Maaseudun Tulevaisuus kertoo tästä hankkeesta:
Tanskalaistutkijat jalostavat superruohoa: Lehmä tuottaisi enemmän maitoa ja vähemmän metaania (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/tanskalaistutkijat-jalostavat-superruohoa-lehm%C3%A4-tuottaisi-enemm%C3%A4n-maitoa-ja-v%C3%A4hemm%C3%A4n-metaania-1.165130)
Kun taas GLP kertoo reilustti, että GMO:ista on kyse:
GMO grass could cut methane emissions from cows, improve milk yield (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/10/18/gmo-grass-could-cut-methane-emissions-from-cows-improve-milk-yield/)
Sikäli kuin totta, varsin häkellyttävä keksintö vihreiden kannalta: voidaanko tuota vastustaa, jos se ehkäisee ilmaston lämpenemistä?
Tästä vielä tarkempaan selostukseen asiasta:
http://www.newser.com/story/232383/super-grass-to-reduce-methane-emissions-from-belching-cows.html
-
Kovin nopeasti ei tuo superruoho ole kyllä tulossa käyttöön, 7-8 vuodesta puhutaan. Arviossa on varmaan kyllä mukana byrokratiaankin kuluva aika?
Mutta kun se tulee, esille varmaan tulee kysymys, miksei Suomeenkin ostettaisi sen siemeniä. Jos se vielä metaanivähennysten lisäksi ruokkii lehmätkin paremmin? Luultavasti tuo lajike kasvaisi täälläkin?
Paine tietysti kasvaa Suomen omien sovelluksienkin osalta. Jos Tanskakin noin, miksei Suomikin? Edellä on jo hahmoteltu niitä kohteita, joihin voisi ja pitäisi GMO-tekniikkaa käyttää. Tutkimuksen myötä kohteita varmasti keksittäisiin vielä rutkasti enemmän.
-
Mitä tapahtuu jatkossa muuten Virossa? Ei välttämättä mitään, mutta sillä voi olla vaikutusta, että Viron presidentiksi valittu Kersti Kaljulaid on valmistunut Tarton yliopistosta pääaineenaan geeniteknologia.
-
Tässäpä tämä rouva visioi vielä meitäkin reippaammin geenitekniikan mahdollisuuksista Suomessa:
Yksimahainen lehmä lypsää mustikkamaitoa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/yksimahainen-lehm%C3%A4-lyps%C3%A4%C3%A4-mustikkamaitoa-1.166708)
Huomion arvoista tämäkin:
Juttu on julkaistu MT:n satavuotisjuhlalehdessä 26.10.
Kuten se, että tämä Diana Selkälä on Maatalous-metsäylioppilaiden liiton puheenjohtaja.
Mitä tähän tulee ...
Kuluttajia moinen meno ei juuri hetkauta, koska he ovat tulevaisuudessa vieraantuneita luonnosta ja eläimistä.
... niin noin on oikeastaan jo hyvin pitkälle nykyisin. Ja juuri siksi he nykyisin - ainakin haastatteluissa - kannattavat - luomua!
Ehkä tämäkin on tarpeen (lihav. HJ) ...
Geenien muuntelu on tätä päivää, eikä se tulevaisuudessa häviä minnekään. Menetelmä ei kuitenkaan räjähdä hallitsemattomasti käsiin, vaan sitä valvoo oma järjestö.
... vaikka minusta kyllä EFSA voisi riittää? Ainakin, jos sitä kuunneltaisiin.
-
Jos GMO-lajikkeet eivät vastaa odotuksia, miksi viljelijät niitä ryhtyvät käyttämään ja niissä pitäytyvät, kysyy Kevin Folta:
Kevin Folta: If GMO crops don’t meet expectations, why do so many farmers grow them? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/01/kevin-folta-gmo-crops-dont-meet-expectations-many-farmers-grow/)
Kirjoitus on vastine New York Timesin tuota väittäneeseen artikkeliin.
Monsanton Robert Fraley tekee vertailun maissin tuottavuuden (satotason) kehityksestä Ranskassa (jossa GMO-lajikkeita ei käytetä) ja Kanadan Ontariossa (jossa niitä käytetään):
Monsanto’s Robert Fraley: Comparing corn crops—Genetically modified in Ontario v non-GMO in France (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/01/comparing-corn-crops-genetically-modified-in-ontario-v-non-gmo-in-france-shows-biotech-boosts-yields/)
It’s clear that the adoption of biotech traits by farmers in Ontario … correlates closely with accelerated yield improvements. Overall, yields increased from 113 bushels per acre in 1997 to 170 bushels per acre in 2015, an increase of 51 percent. In France during the same period, the increase in yields was only about 10.5 percent.
Fraley pohdiskelee sitten, voisiko tuo valtava ero johtua jostain muusta tekijästä. Ja toteaa: ei voi. Muutoin Ranskan ja Ontarion tilanne on tuona aikana ollut hyvin samankaltainen.
-
Tässä suomenkielellä vielä yksi selostus siitä GMO-lohesta (Tiedebasaari):
Geenimuunneltu lohi sai myyntiluvan USA:ssa (https://tiedebasaari.wordpress.com/2015/11/19/geenimuunneltu-lohi-sai-myyntiluvan-usassa/)
Sinänsä siitä näkyy, että asian säätely on väsyttävän tiukkaa USA:ssakin. Hyväksymisprosessiin meni 20 vuotta, ja nytkin hyväksyminen koskee vain tuon yhden firman yhtä lajiketta.
Turvallisuus on kyllä sitten taattu "vyöllä ja henskeleillä":
GMO-lohen kaupalliselle tuotannolle FDA asetti tarkat rajat. Yhdysvaltain markkinoille tuotettavaa kalaa saa kasvattaa vain kahdessa sisämaan laitoksessa, Kanadassa ja Panamassa. Suljettujen vesikiertojen sekä vesistöistä eristettyjen sisämaa-altaiden ansiosta pelko geenimuunnellun lohen karkaamisesta luonnonvesiin on viraston asiantuntijoiden mukaan mitättömän pieni. Pelko muunneltujen geenien leviämisestä luonnonkaloihin – ja samalla uusien, arvaamattomien muunnosten kehittymisestä on estetty myös siten, että altaissa kasvatetaan vain steriilejä naaraslohia. Joten luonnonvesiin päässyt geenimuunneltu lohi ei pystyisi lisääntymään eikä siten voisi vaikuttaa haitallisesti luonnonkalojen perimään.
Jotenkin tuntuisi järkevämmältä lainsäädännöltä, että joku muukin saisi saman oikeuden, jos tekisi samantasoiset turvatoimet?
GLP on julkaissut pitkähkön tarinan tästä lohesta. Jossa artikkelissa käsitellään myös tätä raskasta lupabyrokratiaa:
GMOs’ innovation crisis: AquaBounty salmon’s 20-year odyssey through nets of regulations (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/13/gmos-innovation-crisis-aquabounty-salmons-20-year-odyssey-nets-regulations/)
Mutta myös muuta, tämän keksinnön tai innovaation hyötyjä ja mahdollisuuksia.
-
On asiasta muutama uutinen, joissa taudin nimeä ei mainita:
http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/61041-mystinen-tauti-vaivaa-appelsiineja-pinaatin-geeneista-etsitaan-apua
Nyt asiassa ollaan jo näin pitkällä:
EPA approves field trials of disease-resistant GMO citrus trees (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/16/epa-approves-field-trials-of-disease-resistant-gmo-citrus-trees/)
Eli tuolle vihertymistaudile vastustuskykyisien GMO-lajikkeiden koeviljelmille on jo saatu lupa. Mutta kuten uutisesta selviää, hitaasti nämä asiat etenevät Amerikassakin: ennenkuin nuo lajikkeet ovat tuotantokäytössä, menee vähintään 3 vuotta mutta todennäköisemmin 5 - 7.
Antaisiko asia aihetta meille epätavallisen kehotukseen: maistakaa ihmeessä kerran luomuappelsiineja! Jotta voitte joskus lapsenlapsienne ihmetteleville korville kertoa niin tehneenne ... jos tuon taudin (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Citrus_greening_disease) eteneminen äityy hyvinkin pahaksi.
-
Tällaista lennätetään, että itse fotosynteesiin olisi kyetty vaikuttamaan näin:
Could genetic tinkering with plant photosynthesis increase global food supply (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/21/genetic-tinkering-plant-photosynthesis-increase-global-food-supply/)
Using genetic engineering techniques to alter photosynthesis, they increased the productivity of a test plant — tobacco — by as much as 20 percent, they said [Nov. 17] in a study published by the journal Science (http://www.sciencemag.org/news/2016/11/how-turning-plants-sunshield-can-grow-bigger-crops).
Tuostahan ihan itsestään syntyy vastustajille argumentti: tupakka on epäterveellistä! Kyse on selvästi tupakkayntiöiden kähminnästä! ;D
-
Ensimmäistä kertaa nyt suunnitellaan geenitekniikaan hyödyntämistä luonnonympäristön ennallistamisessa. USA:n itärannikolla on sienitauti hävittänyt laajoja alueita kastanjoja, ja sinne aiotaan istuttaa saman puulajin tuota sientä kestäviä GMO-variantteja:
Genetic engineering could help restore endangered trees and boost natural ecosystems (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/28/genetic-engineering-help-restore-endangered-trees-boost-natural-ecosystems/)
Suunnitelmasta on vasta kyse, ja asia edellyttää USA:ssakin vielä lupabyrokratian läpäisemista, mutta joka tapauksessa tuossa on nyt aivan uudentyyppinen tapaus siitä, milla tavoilla "GM on hyvä asia?"
-
Katsokaapa tätä:
The genetic innovation that kept the world from starving (no, it’s not GMOs) (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/09/13/the-genetic-innovation-that-kept-the-world-from-starving-no-its-not-gmos/)
Eli: geneettinen innovaatio, joka pelasti maailman nälkiintymiseltä (ei, kyse ei ole GMO:ista)
En nyt paljasta heti tässä, mistä oli kyse. Mutta muistutan kannastamme: sodassa nälkää vastaan ovat kaikki keinot luvallisia, ja kaikkia pitää myös käyttää.
Ja tässä huikea tulos siltä "rintamalta":
Xinhua: "Superriisi" lyönyt maailmanennätyksiä Kiinassa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/xinhua-superriisi-ly%C3%B6nyt-maailmanenn%C3%A4tyksi%C3%A4-kiinassa-1.170214)
Hybridiriisistä on saatu tänä vuonna ennätyksellinen 23 tonnin hehtaarisato, Kiinan valtion uutistoimisto kertoo. Keskimääräinen sato on 6,5 tonnia hehtaarilta.
Onkohan tuon saavutuksen takana GMO-tekniikkakin? Vaikkei siitä tuossa mainita? Mutta joka tapauksessa suurenmoinen saavutus!
_________________
Afrikassakaan ei ole oltu toimettomia, ja sielläkin on satsattu hybridilajikkeisiin ...
Scientists hope new varieties can start Africa rice revolution (http://www.reuters.com/article/us-africa-agriculture-rice-idUSKCN1140NO)
... mutta tuosta (tuoreesta, Mon Aug 29, 2016) uutisesta löydämme myös tämän vertailutiedon:
Currently, the average yield of inbred rice varieties in sub-Saharan Africa is 2.3 tonnes per hectare.
Eli tuo kiinalainen ennätyssato oli kymmenkertainen nykyisiin (perinteisillä lajikkeilla aikaansaatuihin) Saharan eteläpuolisen Afrikan keskimääräisiin riisisatoihin nähden! Eli nyt olisi sama asetelma Kiinan ja riisin kanssa kuin on jo ollut USA:n ja (sen varmasti geneettisesti muunnellun, mutta myös hybridin) maissin kanssa: Afrikan satotasojen suhde maailmassa saatuihin huippusatoihin nähden noin sama.
-
Tämä puheenvuoro taas kallisti vaakaa tuon GMO-kalanrehun puolelle: [...]
Tämä puheenvuoro tai keksintö taas saattoi kallistaa vaakaa tavanomaiselle puolelle:
Research team makes breakthrough toward fish-free aquaculture feed (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/06/160604050639.htm)
Siinä oli löydetty eräs jo olemassa oleva mikrolevä, joka korvaisi täysin kalaöljyn (eli rehukalojen) käytön erään hyvin tärkeän viljellyn kalan, niilintilapian (https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilintilapia), ruokinnassa. Ja tärkeät ja/tai halutut omega 3:t säilyisivät syödyssä kalassa, eli siinä tilapiassa.
(Sitten jutussa on kyllä spekulaatiota siitä, miten tätä mikrolevää voisi viljellä luomuna - oikeastaan turhanaikaista, mutta joka tapauksessa se on ihan toinen juttu. Vai onko se ihan? Onko näiden tutkijoiden motivaationa jopa ollut kehittää asiassa luomuvaihtoehto, noiden GMO-ratkaisujen "uhatessa"?)
Minnepäin tuo vaaka sitten kallistuukaan, tämä ratkaisu tuskin on kestävä, eikä tämä voivottelu viisautta:
Kuluttaja-lehti: Lohen terveysvaikutukset eivät ole enää ennallaan (http://www.iltalehti.fi/terveys/201612072200037129_tr.shtml)
Omega-3-rasvahappojen vähentyminen johtuu kasvatetulle lohelle syötetystä rehusta.
Aiemmin kaloja on ruokittu kalajauholla ja -öljyllä, mutta ylikalastuksen aiheuttama rehukalojen määrän laskeminen on nostanut näiden raaka-aineiden hintaa huomattavasti. Kustannussyistä kalanrehun sisältämää kalaa on korvattu kasviproteiineilla kuten soijalla sekä kasviöljyillä, useimmiten rypsiöljyllä.
- Kala on sitä, mitä se syö, Kuluttaja toteaa. Vaikka rypsiöljyllä ruokitussa lohessa onkin hyvää rasvaa, se sisältää silti vähemmän EPA- ja DHA-rasvahappoja kuin kalalla ruokittu.
Syy onkin tuossa lihavoimani. Eikä väestöltään kasvavassa maailmassamme siitä asiasta, syystä päästä eroon. Tämä niksi auttaa tietysti vähän ...
Rasvahappojen määrän nostamiseksi Luke, muut tutkimuslaitokset ja kala-alan yritykset ovat yhdessä tutkineet uutta menetelmää. Siinä kirjolohille syötetään pääasiassa nykyisenlaista rehua, joka vaihdetaan kalapitoisempaan muutama kuukausi ennen kalojen perkaamista. Tämä nostaa kalan sisältämien EPA- ja DHA-rasvahappojen määrää.
Noin puolet Suomessa kasvatetusta kirjolohesta ruokitaan tällaisella menetelmällä.
... mutta vähänkään pitemmällä tähtäimellä kaloille syötetty kala täytyy korvata jollakin muulla rehulla. Oli se sitten GMO:ta tai ei.
WWF on tässä oikeilla jäljillä ...
WWF: Kalaoppaan suositukset ovat perusteltuja (https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/WWF--Kalaoppaan-suositukset-ovat-perusteltuja-1419.a)
Norjalaisen kassilohen ekologinen jalanjälki tunnetaan WWF:ssä tarkkaan. Kasvatettua lohta tulee välttää, koska sen viljelyssä kuluu enemmän kalaa rehuna kuin mitä itse viljely tuottaa.
... mutta ei taas siinä, kuinka se suositti Iltalehden paperiversiossa (kassilohta koskevassa jutussa (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612102200038748_uu.shtml)) vaihtoehdoksi - luonnonlohta. Koska sen "viljelyssä" kuluu yhtä paljon tai enemmän kalaa. WWF tuossa ainakin tarkasteli asiaa kovasti vain rikkaan suomalaisen näkökulmasta. Vähän samaan tapaan kuinka se yhä puolustaa luomuviljelyä. Kun jokin on niin luonnollista, niin täytyyhän sen olla luonnolle hyväksi?
***
Vielä taitaisi Suomenkin WWF "iloisesti" liittyä tähän kampanjaan:
Activist journalists, NGOs disinformation campaign against approved, fast-growing GMO salmon (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/12/08/activist-journalists-ngos-continue-disinformation-campaign-approved-fast-growing-gmo-salmon/)
Vaikka tuo GMO-lohilajike ja sen viljelytapa ratkaisisi osan kassilohen ongelmista. Tuota rehuongelmaa se ei kyllä itsessään ratkaise.
-
Tämän uutisen mukaan Afrikassa on saatu hyviä kokemuksia, ilmeisesti myös taloudellisesti arvioituna, typpeä tehokkaasti käyttävästä GMO-riisistä.
Nitrogen-efficient GMO rice uses less fertilizer, improves yields (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/12/13/nitrogen-efficient-gmo-rice-uses-less-fertilizer-improves-yields/)
Varsinaiseen tieteelliseen artikkeliin ei tuosta (lyhennelmä)uutisesta tarjottua linkkiä käyttämällä pääse ("forbidden"), mutta toivokaamme, että sille asialle tehdään jotakin. *)
Se, että juuri satuimme kertomaan myös riisistä, Kolumbiassa, tässä uutisessamme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=433), on silkka yhteensattuma.
Mutta riisin jalostuksessa näyttää todella nyt tapahtuvan, ks. myös edellä 30.11.16.
_______________
*) Oliskohan se artikkeli kuitenkin tämä (pdf):
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/pbi.12675/pdf
-
Tässä lyhyehkö artikkeli siitä, miten GMO-tekniikka voi auttaa kasvavan maailmamme ruokkimisessa ...
How GM crops can help us to feed a fast-growing world (https://theconversation.com/how-gm-crops-can-help-us-to-feed-a-fast-growing-world-71112)
... jossa on kuitenkin runsaasti linkkejä jatkotietoihin. Tässä artikkelin väliotsikot suomeksi:
- vastustuskyky taudeille
- fotosynteesin parantaminen
- ravitsevuuden parantaminen
-
Monenlaista hyötyä olisi saatavissa geenitekniikasta myös viininviljelyssä, mm. taudinkestävyyttä:
Are we ready for genetically modified wine? (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/01/30/are-we-ready-for-genetically-modified-wine/)
Artikkelin mukaan esteenä tähän eivät niinkään ole GMO-vastaiset aktivistit kuin alalla vallitseva yleinen konservatiivisuus.
Jos GMO-viinejä kuitenkin tulisi markkinoille, olisiko meidän Alkomme yhtä innokas tuomaan niitä maahan kuin nyt luomuviinejä?
-
Tässä Reuterin uusin:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/24/nakokulma-gm-vapautta-myydaan-tunteella-400-gramman-erissa
Katsokaa myös kommenttiosasto. Ja kommentoikaa sen kommenttiosastossa ja täällä.
-
Menee kuin vesi hanhen selästä. Juuri kun Reuter on esittänyt vaatimuksen ...
Jos nyt nousi syke, muista jako kolmeen. Glyfosaatti ja Monsanto eivät liity suoraan jalostuksessa käytettävään teknologiaan. Kritiikille on paikkansa, mutta se ei liity geenitekniikkaan.
... niin ensimmäinen kommentti siellä on:
Ei GMO-roskan mainostamista verovaroin
Lähettänyt 24.02.2017 - 19:21 käyttäjä Journalisti (ei varmistettu)
Ylen pitäisi edes yrittää olla puolueeton, eikä suurteollisuuden mainoskanava.
Kukaan ei tietysti tätäkään juttua tarkistanut? Kuinka kauan tätä hömppää jatketaan?
-
Riisiä voitaisiin modifioida siten, ettei maaperässä oleva arsenikki siirry syötävään riisiin:
Rice plants could be genetically tweaked to tame arsenic found in soil, reducing risk for humans (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/02/23/rice-plants-genetically-tweaked-tame-arsenic-found-soil-reducing-risk-humans/)
Mikä tietysti lisäisi sen turvallisuutta ihmiselle.
Tällainen mahdollinen mekanismi tai hyöty ei tainnut olla mukana alkuperäisessä listassani 20.09.08.
-
Onko tämä jo tieto siitä, että kaivattu läpimurto (ks. edellä) on tehty:
Grain traders prepping fish oil substitutes for aquaculture, health fads (http://www.reuters.com/article/us-grains-aquaculture-idUSKBN1670HF)
Vegetable oil made from canola is high in Omega-3s, and Cargill teamed up in November with chemical company BASF SE to develop a canola type by 2020 that it will use to make oils for fish food. The new canola is genetically engineered to make long chain omega-3 fatty acids by introducing genes from algae in the ocean, another source of the fats.
Eli GMO-rapsi olisi se, josta saataisiin oivallista kalanrehua? Tai siis terveellistä "kalaöljyä" jopa suoraan ihmisen käyttöön?
-
Jos tuo on onnistuminen, periaatteellisella ja tieteellisellä tasolla, ei asia ole sillä selvä. Artikkeli mainitsee jo täälläkin esillä olleen Norjan:
The fish oil alternatives come with their own challenges. Algae oil is expensive to produce, and the canola and soybean varieties used to make oils rich in Omega-3s are genetically modified. That can be a sensitive issue, for example in Norway, which is the world's biggest salmon producer and has tough restrictions on genetically modified foods.
Vaikka siis Norja on ollut periaattessa kiinnostunut "vegaanivaihtoehdosta" lohiensa ruokinnassa, muuntogeeninen ratkaisu voi sille olla vielä liikaa. Eikä siis meilläkään ole kovin pian odotettavissa niin ruokittua kalaa. Tuon keksinnön käyttöönotto USA:ssakin näyttää alkavan aikaisintaan v. 2020.
Sitä ei ehkä tarvitse odottaa niin kauan, että kauppoihin alkaa ilmestyä lappuja: "GMO-vapaata kalaa"! ;D
Tuon keksinnön pidemmän aikavälin ja suuremman merkityksen näen ennen kaikkea kehitysmaiden sisämaan valtioiden ravitsemuksen parantamisessa: tapahtuu kalanviljelyaltaissa, ja ruokinta ei edellytä vesistöjä. Mutta sekin ilmeisesti edellyttää kehittyneiden maiden politiikan muutosta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=55.0).
PS. Ellei veganismi olisi niin usein yhteydessä luomuaatteeseen, tuon luulisi olevan hyvä uutinen vegaaneillekin. Tarpeelliset pitkäketjuiset omega 3 -rasvahapot voisi saada kasviksistakin, ja siis paljon halvemmalla kuin erilaisista levätuotteista (jotka netin tietojen mukaan ovat pahanmakuisiakin?)
-
Tässä valmiiksi suomenkielellä:
Kolme geenimuunneltua perunalajiketta sai viljely- ja myyntiluvan Yhdysvalloissa (https://tiedebasaari.com/2017/03/08/kolme-geenimuunneltua-perunalajiketta-sai-viljely-ja-myyntiluvan-yhdysvalloissa/)
Perunarutosta on pääosin kyse:
GMO-lajikkeiden kehittäjän mukaan uusien perunoiden taudinkestävyyden ansiosta perunaruttoa vastaan toteutettavissa ruiskutuksissa torjunta-aineiden määrä voidaan puolittaa nykykäytäntöön verrattuna.
Kolmen uuden GMO- (geenimuunneltu eliö) perunalajikkeen muuntogeenit ovat lähtöisin argentiinalaisesta perunasta. Muiden lajien kuin perunan geenejä ei ole käytetty uutuuslajikkeiden luomisessa.
Mutta kauan tuo hyväksyminen sielläkin kesti. Minusta asiaa on väännetty jo ainakin vuosikymmenen verran?
Ja jos tuolle tai noille lajikkeille anotaan lupaa EU:ssa, varmaan voi varautua vähintään toiseen vuosikymmeneen.
-
Hyvin samoin tulkitaan tåssä asia:
https://www.geneticliteracyproject.org/2017/03/03/genetically-modified-canola-high-omega-3-fatty-acids-upend-fish-oil-market/
Eli tuo rapsikeksintö voisi ratkaista ylikalastuksen ongelman.
-
Hesari maalaa (tänään, myös paperissa) tässä kauhukuvan ..
Superhalvat banaanit voivat olla pian historiaa – Sienitauti uhkaa tuhota suomalaisten suosikkibanaanin (http://www.hs.fi/talous/art-2000005125914.html)
Halpa banaani ei ole itsestäänselvyys. Suosikkibanaaniamme, makeaa ja kirkkaankeltaista Cavendishia uhkaa nimittäin vakava Fusarium-sienitauti. Ankarilla torjuntatoimilla sen leviäminen Aasiasta Etelä-Amerikan banaanitarhoihin on toistaiseksi saatu estettyä.
Ennen pitkään taistelu hävitään. Kaikkialla länsimaissa nimittäin popsitaan lähes yksinomaan yhtä ainoaa lajiketta, Cavendishia. Koska se on jalostettu siemenettömäksi, se ei pysty lisääntymään suvullisesti.
Sitä lisätään pistokkaista kloonaamalla. Jokainen Cavendish-kasvi on siis geneettisesti identtinen.
LAJIKKEESTA ei synny mutaatioiden kautta variaatioita, joiden vastustuskyky esimerkiksi kasvitaudeille voisi vaihdella. Siksi laji on hyvin haavoittuvainen.
... mutta "unohtaa" tuossa täysin mainita geenitekniikan mahdollisuudet. Miksi? Ei oikeastaan ole mahdollista, etteivät ne tulisi tuossa yhteydessä lainkaan mieleen. (Tottakai siihen voisi lisätä, että eurooppalaiset kuluttajat jne.) Missä on esim. maininta geenieditoinnista, josta lehti kyllä muutoin on kertonut?
PS. Jutun lopussa on pieni Reilun kaupan piilomainos, mutta käsitellään se myöhemmin toisaalla. Pikku huomautus kuitenkin: Reilun kaupan (yleensä) luomubanaanit eivät kyllä yhtään tuohon mainittuun pääongelmaan auta.
-
Varmaan siis Chiquitakin on tuota lajiketta... alan huolestua oikeasti. Olen banaanin suurkuluttaja, varsinkin Chiquitan.
Mitenkähän geeninsiirto tehdään suvuttomasti lisääntyvällä kasvilla. Suvullisessa lisääntymisessä munasoluun tai juuri hedelmöittyneeseen munasoluun, tsygoottiin, kun saadaan sijoitettua haluttu geeni, luonto huolehtii lopusta, ja geeni on jokaisessa uudessakin solussa.
Ei varmaan läheskään mahdotonta... kasvupisteestä kai otetaan solu tai solukkoa, johon uusi geeni viedään. Jotain kemiallista "leikkuria" käyttäen saadaan dna tarttumaan haluttuun paikkaan... Ja tarkemmin ajatellen: onhan perunalla olemassa gm-lajikkeita (parannettua tärkkelyspitoisuutta yms varten)
-
Jussi Tammisolalla on hyvä juttu banaanista ja geenimuokkauksesta:
Hyötygeenien nouto muista kasveista:
Maukkaamman banaanin pelastaminen takaisin tuotantoon?
http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/Banaani.pdf
Tuossa jo monta vastausta ko. ongelmiin.
-
Tästä eivät pidä välttämättä edes kaikki tehomaatalouden ystävät:
Future of milk? Genetically engineered yeast could replace cows (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/03/21/future-milk-genetically-engineered-yeast-replace-cows/)
Eli olisi kehitetty GMO-hiiva, jonka avulla voitaisiin tehdä maitoa kuten olutta. Siis täysin ilman lehmiä.
Kyllä, erilaisia maidon korvikkeita on jo nyt kaupan hyllyillä, mutta ymmärtäisin tuosta, että siinä valmistettaisiin ihan oikeaa maitoa.
Vegaanien (tai Animalian) sen sijaan pitäisi suorastaan innostua tuosta asiasta - elleivät he tunnetusti olisi pitkälle samaa porukkaa kuin luomuväki. Mutta ainahan joku asia voi lipsahtaa seulan läpi, kuten tämä GMO-aine, jota käytetään juuston valmistuksessa, eikä "koira perään hauku":
Cheese: The GMO food die-hard GMO opponents love (and oppose a label for) (https://www.geneticliteracyproject.org/2015/05/15/cheese-gmo-food-die-hard-gmo-opponents-love-and-oppose-a-label-for/)
-
Geenimuuntelu saattaa pelastaa afrikkalaisen ruokabanaanin taudeilta:
GMO disease-resistant bananas may be key to saving African staple (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/04/05/gmo-disease-resistant-bananas-may-key-saving-african-staple/)
100 miljoonan ihmisen pääasiallinen ravinto. Ei paha asia. Not bad, niinkuin engelsmanni sanoo.
-
Muuntogeeninen maissi, jossa aflatoksiinin (https://www.evira.fi/yhteiset/vierasaineet/tutkimukset-ja-projektit/aflatoksiini/) muodostuminen kasviin estyy:
GMO corn that resists cancer-causing aflatoxin showcases biotech’s life-saving potential (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/04/17/gmo-corn-resists-cancer-causing-aflatoxin-showcases-biotechs-life-saving-potential/)
Teknologia on lisäksi levitettävissä myös muihin kasveihin. Erityisesti kehitysmaissa asialla on suuri merkitys.
Those of us in the developed world are fortunate in that a number of safeguards keep aflatoxin out of our animal feed and human food supplies. Unfortunately, in the developing world, people are not so well protected. In those regions aflatoxin contaminated foods are responsible for many poisonings, and high cancer rates. Researchers in Arizona have recently published a paper about a biotech crop breakthrough that could dramatically improve that situation.
Steve Savagen artikkeli.
-
Myös aurinkokukan siemenissä on havaittu tämä aflatoksiiniriski:
SUNFLOWER SEEDS TRACED AS SOURCE OF TOXIC MOLD, POTENT LIVER CARCINOGEN (http://msutoday.msu.edu/news/2017/sunflower-seeds-traced-as-source-of-toxic-mold-potent-liver-carcinogen/)
Mutta juurihan luimme, että em. maissia koskeva keksintö olisi levitettävissä myös muihin kasveihin. Olisiko siis auringonkukkaankin?
Auringonkukan siemenet näyttävät olevan jonkinlaisessa terveysruoan maineessa, jopa "superfoodia". Ja hyvin usein niitä muuten Suomessa tarjotaan kaupaksi luomuna.
***
Huomasin muuten vasta nyt tuossa edellisen puheenvuoron artikkelissa tämän kohdan (lihav. HJ):
There are also other crops that could benefit from another protection strategy from aflatoxin – notably tree nuts like almonds, pistachios, walnuts and pecans. Aflatoxin can also be an issue in cottonseed that is used as an animal feed.
Eli puuvillan ekologista "syntitaakkaa" voitaisiin jo nyt geenitekniikalla vähentää, tekemällä noin sen siemenistä turvallista rehua.
Jo ennen kuin puuvillan siemenistä tehdään - geeniteknikalla - ihmiselle kelvollista syötävää (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=63). Eräät eläimethän kykenevät niitä jo nyt syömään.
-
Tällainenkin mahdollisuus on nyt löydetty, riisin kukinta-aikaa ja siten sadon kypsymis- ja korjuuaikaa, pystytään säätelemään:
Farmers could control rice harvest timing with strain that flowers after fungicide application (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/04/28/farmers-control-rice-harvest-time-strain-flowers-fungicide-application/)
Tuota viljelijä voi sitten käyttää työssään erityisesti säätilan vaihteluihin sopeutumiseen. Tuossa niksissä käytetty torjunta-aine on lisäksi itsessään hyödyllinen ja yleisesti käytetty, joten siitä ei tule lisäkustannuksia.
-
Tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=45.msg8334#msg8334) tuli jo esille uutinen, että muuntogeenisten kasvien viljelyalan kasvu maailmassa on pysähtynyt, ja ala jopa pienentynyt noin prosentilla vuodesta 2014 vuoteen 2015. Jatketaan keskustelua siitä asiasta täällä.
Siellä jo tarjosin selitykseksi sitä, että raskas lupabyrokratia on rajoittanut käytännön viljelyn muutamaan lajiin kuten soijaan ja maissiin. Ja niissäkin muutamaan GM-tekniikalla aikaansaatuun piirteeseen. Lähes koko tässäkin keskusteluosiossa esiintuotu mahdollisuuksien kirjo on vasta "putkessa", eli odottaa käytäntöön ottamistaan.
ISAAA esittää myös erilaisia syitä tälle suhteelliselle stagnaatiolle asiassa, linkkaan tässä sen etusivulle, artikkeleita siellä on useita:
http://www.isaaa.org
Huomattava tietysti on, että kyse ei ole mistään katastrofista, jos viljelypinta-ala vähenee prosentin verran. Yhä vielä GMO on hyvä asia 179,7 miljoonan hehtaarin viljelijöille! ISAAA:n raportissa on myös mukana tietoja uusista aluevaltauksistakin asiassa.
ISAAA:n uuden vuoden 2016 lopun tilanteesta kertovan raportin mukaan GMO-viljelyala on palannut kasvu-uralle, sitä on nyt 185,1 miljoonaa hehtaaria. Raportista on saatavissa useita, laajuudeltaan vaihtelevia versioita tuolta sivulta, pdf-muodossa.
Mutta tuo keskittyminen vain muutamaan lajiin ei kuitenkaan ole vielä muuttunut. Maissin, soijan, puuvillan ja rapsin ohella ryhmässä muut on yhä vain 1%, vaikka, kuten edellä selviää, lupauksia, uusia sovelluksia on odottamassa pilvin pimein.
Ainoa merkittävä muutos tuossa suhteessa oli, että soijapapu oli ajanut maissin ohi merkittävimpänä muuntogeenisenä kasvina. Mutta sehän onkin tärkein GMO-kasvi myös Euroopassa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=110.msg8012#msg8012) - vaikkei sitä täällä viljellä aarillakaan!
Tässä tilanne myös näin päin:
Biotech soybean varieties accounted for 50% of global biotech crop area. Based on global area for individual crops, 78% of soybean, 64% of cotton, 26% of maize and 24% of canola planted in the world were biotech varieties.
-
Tässä tämä helpommin ladattavissa muodossa:
ISAAA Brief 52-2016: Executive Summary (http://www.isaaa.org/resources/publications/briefs/52/executivesummary/default.asp)
Saa nyt nähdä, tuleeko siitä Suomen valtamediaan, Reuters kyllä asian julkaisi.
-
Maaseudun Tulevaisuus kertoi tämän myönteisen näkökulman geenimuuntelusta:
Mehiläinen-lehti: Geenimuuntelu voi hyödyttää mehiläisiä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mehil%C3%A4inen-lehti-geenimuuntelu-voi-hy%C3%B6dytt%C3%A4%C3%A4-mehil%C3%A4isi%C3%A4-1.188682)
Tietysti "biotieteen tohtori ja mehiläistarhaaja" Lauri Reuterilla ei voi olla varsinaista kokemusta asiassa, koska ainoa hyväksytty viljelylaji EU:ssa on se yksi maissi, ja maissihan ei Suomessa kasva. *)
Sen sijaan MT - eikä kyllä muukaan suomalainen valtamedia - ei vielä kertonut, että muuntogeeninen viljelyala maailmassa kääntyi taas kasvuun. Se tosin kertoi sen kasvun hetkellisestä pysähtymisestäkin v. 2015 vasta viime vuoden loppupuolella.
______________
*) tuossa saatoin olla hiukan väärässä:
Auringonkeltainen maissi todellakin kasvaa Suomessa (http://sunnenblogi.blogspot.fi/2015/07/auringonkeltainen-maissi-todellakin.html)
Mutta sen viljely on jokatapauksessa vähäistä. Ja luultavasti tässä olen oikeassa, jos sanon, että muuntogeenisen maissin viljely on olematonta. Sitäpaitsi maissi on tuulipölytteinen kasvi???
-
Tässä IPS-artikkelissa ...
Genetically Engineered Disappointments (http://www.ipsnews.net/2017/05/genetically-engineered-disappointments/)
... eli "Geneettisesti muokatut pettymykset" ei luomua mainita, mutta muutoin käytetään luomuväen perinteisiä argumentteja, voi sanoa jo kliseitä, muuntogeenistä viljelyä vastaan. "Monsantofobia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=747.0)" mukaanlukien.
Tuosta pitäisi ottaa sen keskeinen haaste vastaan: sehän väittää, etteivät sadot USA:ssa, jossa muuntogeenisiä lajikkeita käytetään, ole olennaisesti parempia kuin Euroopassa, jossa niitä ei käytetä.
Ihan ensimmäiseksi tulee mieleen, että vertailua ei voi tehdä sadoista yleensä, vaan on verrattava juuri niitä kasveja, joissa niitä lajikkeita käytetään, kuten maissia ja soijaa. Tästä ainakaan ei ihan selviä, mitä on verrattu:
Over two decades ago, Western Europe largely rejected GE crops while North America – the United States and then Canada – embraced them. More than twenty years later, US crop yield gains are not significantly higher than in Western Europe.
Ainakin mailmaennätykset maissisadoissa ovat kyllä USA:n hallussa. Mutta palataan myöhemmin asiaan.
Jos Suomen IPS päättää kääntää juuri tuon artikkelin, haasteen vastaanottaminen lienee suorastaan pakko.
-
Tällainen ikävä sitrushedelmäpuita vaivaava tauti huanglongbing (http://en.wikipedia.org/wiki/Huanglongbing), vihertymistauti, on nyt iskenyt myös Pohjois-Amerikkaan. Se on jo levinnyt muille mantereille, Australiaa ja Eurooppaa lukuun ottamatta.
New York Timesin mukaan saattaa olla niin, että appelsiinin pelastamiseksi on lopulta turvauduttava geenitekniikkaan:
A Race to Save the Orange by Altering Its DNA (http://www.nytimes.com/2013/07/28/science/a-race-to-save-the-orange-by-altering-its-dna.html?partner=rss&emc=rss&_r=2&)
Tautia ei osata parantaa. Vastustuskykyistä lajiketta ei ole appelsiineista löytynyt, laajoista etsinnöistä huolimatta. Mutta alustavasti on huomattu, että vastustuskykyä saadaan lisättyä parilla geenillä, jotka on otettu - pinaatista.
Jos asia näin menee, tulevaisuudessa luomuappelsiinia haluava - syö omenaa.
Tässä nyt tuore suomenkielinen essee tuon kasvitaudin tilanteesta ja vaihtoehdoista, tarkastelun kohteena kyllä USA:
Meemisodan uhrit (http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2017/05/meemisodan-uhrit.html)
Ja sielläkin siis - vaikka GMO-vastustus ei ole niin jyrkkää kuin Euroopassa - kuluttajien asenteet asettavat reunaehdot tiedemiesten ponnisteluille.
-
Tässä IPS-artikkelissa ...
Genetically Engineered Disappointments (http://www.ipsnews.net/2017/05/genetically-engineered-disappointments/)
... eli "Geneettisesti muokatut pettymykset" ei luomua mainita, mutta muutoin käytetään luomuväen perinteisiä argumentteja, voi sanoa jo kliseitä, muuntogeenistä viljelyä vastaan. "Monsantofobia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=747.0)" mukaanlukien.
On IPS:lle kunniaksi, että se myös julkaisi vastineen tuohon artikkeliin:
Genetically Engineered Crops: Fake News Disappointments (http://www.ipsnews.net/2017/05/genetically-engineered-crops-fake-news-disappointments/)
Jos Suomen IPS nyt haluaa asiasta jotain julkaista, se lienee pakotettu julkaisemaan nuo molemmat.
-
Tässä kerrotaan keksinnöstä, jossa vehnäsatoa on pystytty kasvattamaan ...
Improving wheat yields by increasing grain size, weight (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/05/170526144013.htm)
... jyvän kokoa ja painoa kasvattamalla. Huomionarvoista on, että muutos on tehty geenieditointimenetelmällä. Niinpä tuossa tutkimusryhmän johtaja pääsee korostamaan, että lopputulokset eivät ole geneettisesti muunneltuna organismeja.
Niin on siis Amerikassa. Euroopassa emme vieläkään osaisi juridisesti sanoa, mitä ne ovat.
Mutta vehnä joka tapauksessa on eräs maailman pääviljoista. Ja tässä tutkimusryhmän kunnianhimoiset, mutta kaikesta päätellen kuitenkin realistiset tavoitteet:
The goal of IWYP, which was formed in 2014, is to increase wheat yields by 50 percent in 20 years. Currently, the yearly yield gain is less than 1 percent, but to meet the WYYP goal wheat yields must increase 1.7 percent per year. "It's a quantum leap," he said. "We need a lot of work to reach this."
-
Tässä yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin, mitä muuntogeenisten lajien viljelyllä on 20 vuodessa saatu aikaan - ekonomisesti ja ekologisesti:
20-year GMO report card: Biotech shrinks ag’s ecological impact, increased farm income $167 billion (https://geneticliteracyproject.org/2017/06/06/20-year-gmo-report-card-biotech-shrinks-ags-ecological-impact-increased-farm-income-167-billion/)
Hyviä ovat vaikutukset olleet. Eikä se ole edes yllätys, koska (lihav. HJ):
The report findings are consistent with the large volume of peer reviewed literature which has examined these issues in recent years. The only ‘reports’ that draws different findings, claiming that the technology has not delivered yield gains or benefits for farmers or environmental benefits for society, are typically not representative, inaccurate and misleading pieces that are not published in peer reviewed journals, like the New York Times article in October 2016.
Tuon tutkimuksen tekemiseen saatiin rahoitusta Monsantolta. Tätäkin asiaa (ja sen mahdollista vaikutusta asiaan) käsitellään artikkelissa.
-
Brasiliassa on hyväksytty muuntogeeninen sokeriruokolajike:
New GMO crop: Brazil approves insect resistant sugarcane for commercial use (https://geneticliteracyproject.org/2017/06/09/new-gmo-crop-brazil-approves-insect-resistant-sugarcane-commercial-use/)
Kyse on bt-muunnoksesta, jolla kasvi on tehty vastuskykyiseksi sitä erityisesti vaivaavalle tuhohyönteiselle. Tekijänä on brasilialainen firma. Eli sen käyttöön ei "Monsanto" pakota (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=747.0).
Kestää aikansa, ennenkuin tuo lajike leviää, mutta teoreettisesti sillä voidaan välttää 5 miljardin realin eli 1,5 miljardin dollarin tappiot.
Niinpä en yhtään ihmettelisi, jos sokeriruoko jatkossa tulisi eniten viljeltyjen GMO-lajikkeiden joukkoon, maissin, soijan, rapsin ja puuvillan lisäksi.
***
Saa nähdä, kuinka pian mainoksiin tulee mainintoja, että meidän sokerimme X on ehdottomasti GMO-vapaata. Amerikassahan tuo on jo juurikassokerin osalta nähty (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=610.msg7794#msg7794).
Nyt kun bensaan on sotkettava (usein ruokosokerista tehtyä) etanolia, varmaan jossain vaiheessa tulee ("vaativille" asiakkaille) myyntiin myös GMO-vapaata luomubensaakin? ;D
-
Tämä on hyvin jännittävä idea ja tutkimushanke. Voitaisiinko vijelyskasveista tehdä lajikkeita, joihin olisi siirretty "ylösnousemus"-ominaisuus? Luonnossa kun on jo kasveja, jotka saattavat jopa vuosikausia olla tavallaan kuolleina, ja sitten jatkaa kasvuaan ja kehitystään. Tällainen ominaisuus olisi loistava esimerkiksi Afrikan kuivuuskausien aikana:
Genetically modified ‘resurrection’ crops could help Africa deal with drought, climate change (https://geneticliteracyproject.org/2017/06/12/genetically-modified-resurrection-crops-help-africa-deal-drought-climate-change/)
-
Saksankielisessä twitterissä - Saksa lienee asiasta aika riippuvainen - oli jo satiirinen kysymys, millä nimellä jatkossa tuota "uutta" brasilialaista biopolttoainetta sitten kutsutaan: onko se "genthanol"?
Jotain "frankenviinaa" voisi ehkä ehdottaa kilpailijaksi? Mutta kaipa asian vastustajat keksivät vielä parempia eli rumempia, jos asia muutoin edistyy.
-
Minulle on ollut vähän epäselvää, miksi tämäntyyppiset keksinnöt olisivat hyvä asia ...
GMO rice that could reduce synthetic fertilizer usage developed by Indian scientists (https://geneticliteracyproject.org/2017/07/05/gmo-rice-reduce-synthetic-fertilizer-usage-developed-indian-scientists/)
New GM rice developed by [India’s] National Institute of Plant Genome Research (NIPGR) can improve uptake of natural Phosphorus from the soil, cutting down the use of artificial phosphorus fertilizers.
(lihav. HJ)
... siis itse perusongelman kannalta. Kun järkeni sanoo, etteivät ne kuitenkaan poista tarvetta lisätä ravinteita maahan? Sillä ei sitä fosforia sinne maahan luonnostaan muodostu, ja kun se on oikein tyystin ja tarkkaan (entistä paremmin!) sieltä muutamassa vuodessa otettu pois, pitää tuo "luonnollinen" fosfori kuitenkin korvata jollakin, joka todennäköisimmin on sitä keinolannoitetta.
Vastaavia keksintöjä, kuitenkin luomuviljelyyn sopivia, ovat esitelleet Kuuban tiedemiehet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=507.msg2072#msg2072). (Linkin takana sitten keskustelua siitä, miten juuri luomuviljelyssä ne ratkaisevat erityisen vähän tätä lannoitusongelmaa.)
Mutta ehkä ne ovat, jos ne poistavat tarpeen laittaa lannoitteita varmuuden vuoksi vähän reippaammin? Ja sitä kautta tämä voisi vähentää ravinteiden pakoa luontoon. Ja myös vähentää viljelijän kustannuksia.
Asiassahan on kerrottu onnistutun myös nanoteknologian avulla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=128.msg8432#msg8432).
-
Uutinen kesäkuulta:
Ensimmäinen RNAi-tuholaistorjuntaan perustuva gm-maissi hyväksytty Yhdysvalloissa (http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/ensimmainen-rnai-tuholaistorjuntaan-perustuva-gm-maissi-hyvaksytty-yhdysvalloissa-6660798)
Yhdysvaltain ympäristönsuojelutoimisto (EPA) hyväksyi geenimuunnellun maissin, joka tunnetaan nimellä SmartStax Pro. Se tuottaa kahta Bt-toksiinia, jotka tuhoavat sen syömistä yrittävät Diabrotica virgifera virgiferan (western corn rootworm) toukat. Sen lisäksi kasvi tuottaa pätkän RNA:ta, joka hiljentää toukassa tietyt geenit tappaen sen.
Teoriassa tällainen RNA-interferenssi on täydellinen torjunta-aine, koska se voidaan kohdentaa vain haluttuihin lajeihin. Toisaalta se toimii vain joillain hyönteisillä. Suuremmissa eläimissä kuten ihmisissä RNA ja Bt-toksiinien kaltaiset proteiinit tuhoutuvat suolistossa. Monet organismit tuottavat luonnostaan RNA:ta soluissaan.
(lihav. HJ)
Toisaalta maissi, joka hiljentäisi ihmiseltä, joka yrittäisi syödä sitä, tietyt geenit, tappaen hänet, ei varmaankaan itseään markkinoilla läpi löisi. Tai ainakaan kovin pitkäksi aikaa. ;D
Mutta vakavammin: tuollainen täsmätorjunta on hieno juttu. Kun vakavin syyte torjunta-aineita vastaan on perinteisesti ollut, että ne tappavat valikoimatta, myös hyödyllisiä "kilttejä" hyönteisiä.
-
Geenitekniikkaa syytetään usein siitä, että se keskittyy kehittyneiden maiden viljelykasveihin. Maniokki (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Maniokki) eli kassava on mm. Afrikassa tärkeä viljelykasvi. Sitä uhkaa nyt vaarallinen virus. Mutta:
‘Ebola of plants’: Can gene sequencing save tropical food staple cassava from whitefly-borne virus? (https://geneticliteracyproject.org/2017/07/17/ebola-plants-can-gene-sequencing-save-tropical-food-staple-cassava-whitefly-borne-virus/)
Kukapa siellä kuvassa kurkistaa (varsinainen linssilude?):
Plant virologist Joseph Ndunguru with Bill Gates at the Mikocheni Agricultural Research Institute in Tanzania.
Monen maan yhteistyöprojekti tuo on, länsimaisiakin yliopistoja nähtävästi mukana. Mutta ei ilmeisesti sitä "kauheaa" Monsantoa?
-
Tuohon hyväksyttyyn sokeriruokolajikkeeseen (josta on jo kerrottu edellä 11.06.17) asetetaan nyt Brasiliassa suuria toiveita:
With GMO insect-resistant sugarcane approval, Brazilian farmers poised to reap benefits of biotech pipeline (https://geneticliteracyproject.org/2017/07/19/gmo-insect-resistant-sugarcane-approval-brazilian-farmers-poised-reap-benefits-nations-strong-biotech-pipeline/)
-
Myös Kolumbia on tämän tutkimuksen mukaan eri tavoin hyötynyt muuntogeenisistä lajikkeista. Hyötyneet ovat niin viljelijät kuin ympäristökin:
15 years after debuting GMO crops, Colombia’s switch has benefited farmers and environment (https://geneticliteracyproject.org/2017/07/20/15-years-debuting-gmo-crops-colombias-switch-benefited-farmers-environment/)
Aivan, samasta Kolumbiasta on kyse, josta suomalainen media on meille muutaman vuoden yrittänyt kertoa, että ne lajikkeet ovat siellä aiheuttaneet pelkkää ahdinkoa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=836.0). Ja että tavanomaisiin tai jopa maatiaislajikkeisiin pitäytyminen olisi siellä ollut tie onneen tai vähintään ruokaturvaan.
-
Tässä artikkelissa puhutaan siitä, voitaisiinko yksivuotiset viljelykasvit geenitekniikan avulla muuttaa monivuotisiksi:
Can genetic modification turn annual crops into perennials? (https://geneticliteracyproject.org/2017/07/31/can-genetic-modification-turn-turn-annual-crops-perennials/)
Joka teoreettisesti ei suinkaan olisi mikään mitätön parannus maailman ruokkimisen tavoitteen kannalta:
Perennials, meanwhile, have longer growing seasons and more extensive roots, making them more productive, and more efficient at capturing nutrients and water from the soil. Replanting isn’t necessary, reducing pesticide and fertilizer use, and reducing the need to use tractors and other mechanical planters in fields. Erosion also can be reduced. It’s been estimated that annual grains can lose five times more water and 35 times more nitrate than perennial grains.
Eikä luonnon suojelemisenkaan näkökulmasta.
-
En tiedä, onko tämä havaittu Suomessa ongelmaksi ....
Etelämantereelta löytyi suoja uv-säteilyä vastaan – apua niin ihmisille kuin viljakasveille (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/etel%C3%A4mantereelta-l%C3%B6ytyi-suoja-uv-s%C3%A4teily%C3%A4-vastaan-apua-niin-ihmisille-kuin-viljakasveille-1.200016)
Etelämantereen kasveista löytyviä molekyylejä voidaan Zunigan mukaan siirtää herkkiin viljakasveihin, mikä parantaa niiden sietokykyä uv-säteilyä vastaan.
... mutta lähes yhtä korkealla Suomi sijaitsee kuin Etelämanner suhteessa etelänapaan. Näin pohjoisessa kuin Suomessa ei maailmassa paljon viljellä.
-
Aikamoinen, jopa uskomattomalta kuulostava keksintö: pakkasta kestävä eukalyptus-puu, pohjoisiin oloihin:
First US genetically engineered tree, freeze-tolerant eucalyptus, near approval—but opponents claim environmental concerns (https://geneticliteracyproject.org/2017/08/11/environmentalists-urge-usda-not-approve-genetically-engineered-eucalyptus-trees-due-wildfire-water-consumption-concerns/)
Mutta kuten uutisesta käy ilmi, vastustajat ovat jo liikkeellä. Vaikka heidän huolensa ympäristövaikutuksista juuri tässä tapauksessa kuulostavat erityisen väkisin keksityiltä.
Jos tuo lajike säilyttää edes osan hyvistä ominaisuuksistaan myös täällä, siinä voisi olla mahdollisuuksia myös Suomen nykyisessä biotalousinnostuksessa.
-
Tämä hyöty voi ehkä tässä ja nyt vaikuttaa marginaaliselta, mutta GMO on tämän mukaan ratkaisevan tärkeää avaruuden "valloittamisessa":
GMO seeds could be critical for extended space travel, colonization (https://geneticliteracyproject.org/2017/10/04/gmo-seeds-critical-extended-space-travel-colonization/)
Mutta jos vielä pysytään maan päällä, niin täällä on mahdollista geenitekniikalla tehostaa fotosynteesiä:
Creating ‘super wheat’: Genetic modification supercharges photosynthesis (https://geneticliteracyproject.org/2017/10/02/creating-super-wheat-genetic-modification-supercharges-photosynthesis/)
Eli tulon päällä on huomattavasti nykyistä tuottavampi "supervehnä". Jos tai kun se tulee, kovasti häpeään jäävät gmovastaisten besserwisserien väitteet siitä, ettei lajikkeiden perustuottavuutta pystyttäisi kasvattamaan. Vaikka he olisivatkin tähän asti olleet osin oikeassa siinä, että nykylajikkeiden tuottavuuden kasvu on suurelta osin perustunut epäsuoriin parannuksiin (esim. vähemmän sadosta tuhoutuu yms.).
-
ScienceDaily kertoo, että geenitekniikan avulla maissin ravitsevuutta on kyetty parantamaan:
Genetically boosting the nutritional value of corn could benefit millions (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/10/171009154956.htm)
Minun täytyy myöntää, että kuulin nyt ensimmäistä kertaa elämässäni tuosta metioniinista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Metioniini). Mutta tuo uutisartikkeli kertoo myös lyhyesti sen merkityksestä.
***
Yleisesti maissi on muuten ollut kriitkkojen hampaissa juuri sillä argumentilllla, että sen ravintoarvot ovat huonoja. Väite on usein jatkunut sillä, että sen määrällisen hyvätuottoisuuden vuoksi sitä kasvatetaan ja syötetään kansalle (erityisesti USA:ssa) Suuren Bisneksen ehdoilla, voiton maksimomiseksi, vähät välittäem ravinnon laadusta.
-
Muuntogeenisillä tomaattilajikeilla päästäisiin eroon sekä tavanomaisessa että luomuviljelyssä käytetyistä haitallisista kuparipohjaisista torjunta-aineista, mutta ...
Green technology: Disease-resistant GMO tomato that could eliminate need for copper pesticides, double yields–blocked by public fears (https://geneticliteracyproject.org/2017/10/11/green-technology-disease-resistant-gmo-tomato-eliminate-need-copper-pesticides-double-yields-blocked-public-fears/)
... suurta yleisöä pelottaa. Tai se on onnistu pelottelemaan.
-
Rakoilua geenimuuntelun vastuksessa - nyt Voima-lehdessä gmo-myönteinen juttu:
http://voima.fi/artikkeli/2017/gmo-tunteella-tiedolla/
Vaikka tuossa jutussa on virheitä ja tehotuotannon syyllistämistä mukana niin kokonaisuudessaan juttu on varmasti Voiman "tavanomaisten" lukijoiden vaikea niellä.
-
Tuosta hämmästyn kyllä minäkin (taustaahan hämmästykselleni on).
Mutta monet asiat voivat muuttua. Vertasin luomuinostusta EU:ssa ja Suomessa joskus kellonaikojen siirtelyyn (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=531.msg9922#msg9922). Nyt paitsi Suomen ediuskunnassa, myös EU-parlamentissa sen oudon tavan lakkauttaminen on nyt saanut huomattavaa kannatusta. Mm. kaikki Suomen mepit ovat lakkauttamisen puolella.
-
Kiinalaiset ovat kehittäneet erittäin hyvätuottoisen ja ravitsevan viljeltäessä suolaisuutta kestävän riiisilajikkeen:
Chinese Scientists Develop Saltwater Rice That Could Feed 200 Million People (https://truththeory.com/2017/10/26/chinese-scientists-develop-saltwater-rice-feed-200-million-people/)
Tuosta ei täysin selviä, oliko geenitekniikka sen kehittämisessä ratkaisevassa asemassa. Mutta kuten jo sanottu, meille se ei ole kynnyskysymys. Hyväksymme kernaasti myös muut ruokatuotannon, jalostuksen läpimurrot!
-
Tämä innovaatio saattaisi kiinnostaa länsimaista eli suomalaistakin kuluttajaakin *):
omega-3 -rasvahappoja kasveista (http://gmopundit.blogspot.fi/2013/11/crop-plants-green-factories-for-fish.html?m=1)
Tietysti tälläkin on globaali merkityksensä: se vähentäisi painetta jo nyt "sillä rajoilla" oleviin maailman kalavaroihin.
Tässä lisää GMO-kitupellavan (-ruistankion) kehittämisen uudemmista vaiheista:
Omega-3 fish oil from a plant? GMO camelina could offer sustainable alternative (https://geneticliteracyproject.org/2017/11/13/omega-3-fish-oil-plant-gmo-camelina-offer-sustainable-alternative/)
Satuin juuri äskettäin täällä toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=637.msg10960#msg10960) ehdottamaan, että Suomenkin kannattaisi olla kiinnostunut tästä kasvilajikkeesta! Tuota tutkimusta tehdään, kuten artikkelissa näkyy, Britanniassa, joka vielä on EU:n jäsen. Mutta näin pessimistisesti kirjoittaja suhtautuu tulevaan EU-lupaprosessiiin (vaikka itse tutkimus on edennyt hyvin):
The final step will be to secure regulatory approval, although the status of the EU regulatory system means that the team will only be seeking approvals outside Europe.
Ultimately, if the GM camelina is accepted by regulators and users, the team’s vision is to see the volume of fish oils harvested from the sea matched by the amount produced on land.
Ellei Suomi sitten aktiivisyydellaan pystyisi siihen vaikuttamaan?! Suomessakin kasvatetaan yli 10 miljoonaa kiloa vuodessa kirjolohta - niille kelpaisi varmaan rehuksi kitupellavasta tehty "kalaöljy".
-
Nyt jopa suomalainen Maaseudun Tulevaisuus kertoo:
Söisitkö geenimuunneltua banaania? Se voi olla pian ainut vaihtoehto (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.214368)
Mutta kertoo myös, että yhä on rimpuilua asiassa:
Sen menestys riippuu kuluttajien suhtautumisesta. Varsinkin Euroopassa kuluttajat eivät suosi geenimuunneltuja elintarvikkeita.
Science-lehden haastatteleman filippiiniläisen asiantuntijan mukaan banaanin pelastamiseksi on muitakin vaihtoehtoja kuin geenimuuntelu.
Josta tulee taas mieleen, että mistä se oikein tiedetään, että eurooppalaiset eivät suosi. Kun he eivät osta? Eivät osta, vaikka kaupoissa ei yleensä ole ensimmäistäkään tuollaista tuotetta? Vrt. se Leningradin purukumi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=140.msg10266#msg10266).
-
Vai pääseekö tässä kalanruokakilpailussa Australian gmo-rapsi kuitenkin gmo-kitupellavan ohi:
Salmon may soon be fed GMO canola high in omega-3 fatty acids (https://geneticliteracyproject.org/2017/12/04/salmon-may-soon-fed-gmo-canola-high-omega-3-fatty-acids/)
-
Kiinalaiset ovat menneet keksimään tällaista, joka suuresti laajentaisi geenitekniikan käyttömahdollisuuksia:
Number of genetically engineered crops could balloon thanks to new technique (https://geneticliteracyproject.org/2017/12/04/number-genetically-engineered-crops-balloon-thanks-new-technique-using-pollen-dna/)
The war over GM crops, though intense, has so far been restricted to a small number of battlefields – corn, soybean, tomatoes and canola, for instance – due to the limited list of plant species scientists have been able to successfully modify.
Now the stage may be set for a massive expansion in the theatres of conflict. A team of mostly Chinese scientists has announced a new technique, called pollen magnetofection, which they say overcomes the obstacles of traditional plant-transformation methods and clears the way to genetically modify “almost all crops”.
Tuosta ei selvinnyt, liittyykö geenieditointi mitenkään asiaan.
-
Uusi niksi tai ainakin suunnitelma:
Climate change fighting plants: Genetically modified crops could trap half of human CO2 emissions in soil (https://geneticliteracyproject.org/2017/12/06/climate-change-fighting-plants-genetically-modified-crops-trap-half-human-co2-emissions-soil/)
GMO-kasvit sitoisivat tehokkaasti ilmakehän liikaa hiilidioksidia maaperään. Se vaatisi tämän:
About six percent of the world’s cultivated land would be needed, and much of that could be in areas of marginal productivity, Chory said. These crops wouldn’t be grown for human consumption, but could include animal feed.
(lihav. HJ)
-
Norja harkitsee geenimuunneltuja elintarvikkeita koskevan säätelyn keventämistä
https://yle.fi/uutiset/3-9963423
Norjassa halutaan muutoksia geneettisiä elintarvikkeita säätelevään lakiin. Mikäli poliitikot päättävät tukea bioteknologian neuvoston ehdotuksia, geenimuunneltu ruoka voi saapua ensi kertaa norjalaisiin kauppoihin.
Tällä hetkellä Norjassa ei ole yleiskieltoa geenimuunnellulle ruualle, mutta kaikkien tällaisten tuotteiden pitää saada erillinen hyväksyntä viranomaisilta. Nykyiset säännöt ovat hyvin tiukat. Toistaiseksi mitään geneettisesti muokattua ruokaa ei voi myydä.
Uusia sääntöjä esittänyt bioteknologian neuvosto on Norjan hallituksen nimittämä riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtävä on edistää biotekniikan vastuullista käyttöä.
Neuvoston puheenjohtajan Kristin Halvorsenin mukaan Norjan lait kaipaavat päivitystä. Geenimuuntelun avulla voidaan esimerkiksi parantaa kasvien ja eläinten vastustuskykyä taudeille.
Kasvibiotekniikan professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta on yllättynyt bioteknologian neuvoston aloitteesta.
– Voihan sitä aina ehdottaa, mutta en kyllä usko, että tämä uusi luokittelujärjestelmä tullaan hyväksymään. Sille tuskin löytyy Norjassa kannatusta. Heillähän on hyvin tiukat säännöt geenimuunteluun, Teeri sanoo.
Euroopassa geenimuunneltuja tuotteita koskevat päätökset tehdään Euroopan unionissa. Norja ei kuulu EU:hun, mutta se noudattaa sisämarkkinoiden sääntöjä.
– Norjassa voidaan käsittääkseni muuttaa sääntöjä vapaammin. Se on sitten eri asia, voidaanko muunneltuja tuotteita viedä ulkomaille. Nyt ehdotettu kolmiportainen luokittelujärjestelmä kuulostaa kovasti samalta kuin Hollannin jokin aika sitten tekemä ehdotus. Se torpattiin EU:ssa nopeasti, Teeri kertoo.
Suomessa noudatetaan EU:n geenitekniikkaa koskevia määräyksiä. Teerin mukaan ongelma on siinä, että EU:sta nouseva lainsäädäntö on vanhentunut.
– EU:n geeniteknologiaan liittyvä lainsäädäntö on peräisin vuosikymmenten takaa. Tuolloin ei pystytty edes kuvittelemaan kaikkia nykypäivän mahdollisuuksia. Nyt näitä sääntöjä sitten yritetään soveltaa nykypäivään.
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Geenitekniikan lautakunta on Suomessa EU:n geenilakien soveltamista valvova viranomainen. Lautakunnan varapuheenjohtaja Irma Saloniemi allekirjoittaa Teerin näkemyksen tarpeesta uudelle lainsäädännölle.
– Perinteinen geenien siirto on uusien tekniikoiden myötä vähentynyt. Nyt samaan vaikutukseen päästää muokkaamalla suoraa perimää. Lainsäädäntö on hyvin epäselvää sen suhteen, mikä on sallittua ja mikä ei. Olemme joutuneetkin tekemään erilaisia ehdollisia, toistaiseksi voimassa olevia päätöksiä, Saloniemi kuvailee.
Norjassa uuden ehdotuksen on pelätty heikentävän varovaisuusperiaatetta. Teeri ei seiso täysin varauksetta varovaisuusperiaatteen takana. Hän huomauttaa sen myös vaikeuttavan kehitystyötä.
-
Vai pääseekö tässä kalanruokakilpailussa Australian gmo-rapsi kuitenkin gmo-kitupellavan ohi:
Salmon may soon be fed GMO canola high in omega-3 fatty acids (https://geneticliteracyproject.org/2017/12/04/salmon-may-soon-fed-gmo-canola-high-omega-3-fatty-acids/)
Tämä on kyllä kierrätystä jne. mutta ei alkuunkaan korvaa kumpaakaan GMO-ratkaisua:
Honkajoen uusi laitos muuttaa broilerinteurastuksen sivutuotteet kalanrehuksi (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.216828)
PS. Asian vierestä, mutta kierrätyksestä: Ruotsissahan oli ongelmia luomukanoille syötettystä kalajauhosta ja siitä (oletetusti) aiheutuneesta dioksiinista luomumunissa. Mikähän sen asian status on nykyisin? (Tarkistettu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=132.msg11097#msg11097).)
-
Näin joulun aikaan kun tietysti sika eli kinkku on keskustelun alla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg11136#msg11136) kovasti, niin tulee kyllä mieleen, että eikö tällaisen sian kinkun pitäisi kiinnostaa kuluttajia, joka olisi vielä terveelllistä:
Bringing home the bacon: Will consumers eat gene-edited pigs? (https://geneticliteracyproject.org/2017/12/15/bringing-home-bacon-will-consumers-eat-gene-edited-pigs/)
Heart-healthy bacon — is that possible? Yes, just ask the University of Missouri research team. Through gene editing, a pig rich in omega-3 fatty acids is possible.
Toimi ajoissa, varaa jo etukäteen, ettet jää kokonaan ilman? Vai voisiko sittenkin käydä niin, että noiden markkinaosuus jäisi johonkin surkeaan 1-2 prosenttiin? ;D
Noista omega-3-sioista ei tuon linkin kautta valitettavasti ole enempää tietoa. Mutta Missourin yliopistossa asiaa siis kehitetään.
-
GLP on julkaissut pitkähkön tarinan tästä lohesta. Jossa artikkelissa käsitellään myös tätä raskasta lupabyrokratiaa:
GMOs’ innovation crisis: AquaBounty salmon’s 20-year odyssey through nets of regulations (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/13/gmos-innovation-crisis-aquabounty-salmons-20-year-odyssey-nets-regulations/)
Mutta myös muuta, tämän keksinnön tai innovaation hyötyjä ja mahdollisuuksia.
Kun Hesari julkaisi juuri jouluaattona tämän tarinan kasvatuslohista ...
Kalanviljely voi tehdä lohista puolikuuroja – kalat kasvavat altaissa liian nopeasti (https://hirvikota.wordpress.com/2017/12/24/kalanviljely-voi-tehda-lohista-puolikuuroja-kalat-kasvavat-altaissa-liian-nopeasti/)
... niin minulle tuli kyllä heti mieleen, että tällaista kohua ja epäluuloa halutaan nyt lietsoa jo ennakkoon tätä Aquaboynty-lohta vastaan, joka todellakin kasvaa tavanomaista lohta nopeammin. Ei niin, että Hesari tai Niko Kettunen sitä erityisesti haluaisivat, mutta ovat siinä nyt "ottaneet kopin" kansainvälisestä mediasta. (Mikä Hesarin motiivi sitten oli? Siinä kai riittää seltykseksi suomalaisen median yleinen tapa ja taipumus ilonpilaamiseen aina kunkin juhlan yhteydessä. ;D)
-
Jos nyt on keksitty näin …
The Gene That Encodes Resistance to Wheat Stem Rust Race Ug99 discovered and Characterised in a Wild Wheat Relative (http://gmopundit.blogspot.fi/2013/06/the-gene-that-encodes-resistance-to.html#!/2013/06/the-gene-that-encodes-resistance-to.html)
… vehnän sukulaiskasvista geeni, jolla vehnä saataisiin vastuskykyiseksi tätä ikävää Ug99-kasvitautia vastaan, niin geenitekniikkaa tarvitaan, jotta kyllin nopeasti saadaan kehitettyä ja levitettyä tuollainen vehnälajike tarvitsevien käyttöön.
Kuten D. Tribe tuossa huomauttaa, nyt on olemassa suuri riski, että tässä vääränlainen "varovaisuusperiaatteen" soveltaminen aiheuttaisi suurempia haittoja kuin mitä siitä olisi oletettavaa hyötyä. Jos nimittäin vaaditaan erittäin pitkäaikaisia seurantatutkimuksia esim. tämän tulevan lajikkeen suhteen - niin samaan aikaan UG99 ehtii tuhota vehnäpellot.
Tuosta kasvitaudista tässä suomenkielinen linkki …
Tappajasieni uhkaa Aasiaa nälänhädällä (http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/tappajasieni+uhkaa+aasiaa+nalanhadalla/a64416)
… ja tässä englanninkielinen wiki-artikkeli (http://en.wikipedia.org/wiki/Ug99).
Norman Borlaug muuten ehti varoitella tästä taudista jonkin aikaa ennen kuolemaansa.
Vasta nyt olisi ongelman ratkaisemisessa tehty läpimurto, kertoo Sciencedaily:
Wheat disease breakthrough to help feed the world (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/12/171221143050.htm)
Scientists have isolated the very first rust pathogen gene that wheat plants detect to 'switch on' resistance
Vielä ollaan vasta siinä, että tämän keksinnön avulla tiedetään mitä tehdä:
"For the first time it will be possible to do DNA testing to identify whether a rust in a wheat crop anywhere in the world can overcome a rust-resistance gene, called Sr50, which is being introduced in high-yielding wheat varieties," said Professor Robert Park, corresponding author from the University of Sydney.
"This will indicate whether or not a given wheat crop needs to be sprayed with expensive fungicide quickly to protect against rust -- which would otherwise devastate the crop in a matter of weeks.
Tuosta selviää, että torjunta-aine on olemassa. Muttä se on kallis. Jo siitä on apua, kun nopeasti tiedetään, pitääkö sitä käyttää. Mutta muutakin siltä odotellaan:
"In addition to the immediate practical benefit regarding the important rust-resistance gene Sr50, our world-first finding could potentially have a longer-term payoff in the 10-15-year horizon," he said.
Luulen, että tuossa vihjataan taudille vastustuskykyisten GMO-vehnälajikkeiden mahdollisuudesta.
Onko tuo tauti vain kaukaisten kehitysmaiden ongelma, olemmeko me turvassa? Enpä sanoisi:
Co-author Dr Kostya Kanyuka from Rothamsted Research, an agricultural science centre in the United Kingdom, said stem rust had been making a comeback in Europe, for example in Sweden as recently as this year, and was threatening Asia and the US.
(lihav. HJ)
Siitä vaan kuvittelemaan, minkälaiset olisivat suomalaiset kahvihetket ilman vehnästä tehtyä pullaa tai kakkua. Eipä olisi suu vehnäsellä!
-
Bangladesh on kehittänyt GMO-riisilajikkeen, joka lupaa lisätuottoa noin puoli tonnia hehtaarilta, mutta sen lisäksi soveltuu koneelliseen korjuuseen:
Bangladesh develops first GMO rice variety (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/10/bangladesh-develops-first-gmo-rice-variety/)
Kyseessä olisi siis maan ensimmäinen tällainen lajike.
Muuallakaan riisiä ei kovin paljon ole geenimuunneltu, ainakaan maissiin verrattuna. Mutta eiköhän sinä ole nyt saatu pää auki. Tietysti on olemassa Kultaisen riisin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=723.0) projekti, joka on kokenut paljon hankaluuksia. Tuossa mainitaan myös bangladeshiläisten pyrkimykset riisin ravitsemuksellisten ominaisuuksien kehittämiseksi (mm. lisää sinkkiä).
-
Monsantolla on kehitteillä kaikenlaista, mutta minusta tämä soija on nyt tärkeä juttu:
Monsanto looks to launch new herbicide-tolerant canola, soybean varieties in coming years (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/22/monsanto-looks-launch-new-herbicide-tolerant-canola-soybean-varieties-coming-years/)
Dicamba-tolerant canola is coming and so is a triple-threat soybean, resistant to glyphosate, dicamba and glufosinate.
[...]
Triple-stacked soybeans will hit fields sooner than dicamba-tolerant canola, Fraley said.
“Depending on the final regulatory approvals we should launch in the next two to three years,” he said about the new soybeans....
Siinä on nyt ainakin yritys ratkaista se ongelma, että rikkakasveissa kehittyy vastustuskykyä tietylle torjunta-aineelle. Glyfosaatista tuossa yhteydessä yleensä puhutaan. Tämä uusi soijalajike kestäisi kolmea ainetta. Niinpä se mahdollistaisi torjunta-ainekierron: yhtenä vuonna yhtä ainetta, toisena toista, kolmantena kolmatta. Vastustuskykyä kehittäneelle rikkakasville ei olisi ominaisuudestaan hyötyä, kun se törmäisi ihan toiseen vastustajaan. Näin myöskään tällainen ominaisuus ei pääsisi rikkapopulaatiossa vahvistumaan, vaan hyvin todennäköisesti häviäisi. Vaikka luonto eli evoluutio on sinnikäs ja ovela, kykyä ennakoida tapahtumia 2-3 vuoden päähän sillä ei ole.
-
Tässä tarjotaan afrikkalaisille erään (paikallisesti hyvin tärkeän) papulajin (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lehm%C3%A4npapu) tuholaisille vastustuskykyistä lajiketta:
Plagued by pest, African farmers may soon have access to insect-resistant GMO cowpeas—for free (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/23/plagued-pest-african-farmers-may-soon-access-bt-insect-resistant-gmo-pea-seeds-free/)
Ilmaiseksi. Kuka on tarjoaja, viime kädessä? Monsanto.
The intellectual property for the Bt gene was provided by Monsanto to the project royalty-free. This, along with initial funding from the Rockefeller Foundation and sustained funding for the past decade from the US government’s Agency for International Development (USAID), will allow the seeds to be distributed to farmers at no cost. The company has also provided Bt traits royalty-free for other development projects, such as eggplant in Bangladesh and corn in Africa.
Tuossa teknologiassa käyttäjä eli viljelijä ei sitten sitoudu tai ole pakotettu jonkin torjunta-aineen käyttöönkään tms.
***
Tuohon rinnalle voi tuoda sen, millaisia linjanvetoja EU-parlamentti tekee. (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg8609#msg8609)
PS. Kun kyse on myös ulkopolitiikasta, täytynee tuoda esille miten tuon hyväksymiseen osallistui myös Suomen entisiä ja nykyisiä presidenttiehdokkaita:
Sieltä näkee, miten suomalaisistakin Heidi Hautala ja Paavo Väyrynen olivat asianomaisessa komiteassa sitä hyväksymässä.
-
Ruotsissa on huomattu tällainen:
Gensaxar kan göra potatis mer hälsosam
Genmodifierad potatis har flera positiva hälsoeffekter framför traditionell potatis, visar en ny SLU-studie. (http://www.landlantbruk.se/lantbruk/gensaxar-kan-gora-potatis-mer-halsosam/)
Terveellisempiä pottuja. Geenitekniikalla, tarkemmin sanoen geenieditoinnillla aikaan saatuja. Koskahan saadaan noita Suomen markkinoille? Valittavaksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=77.0) siihen luomuperunoiden viereen? Ja koska tänne viljelyyn?
-
Tässä artikkelissa tulee esille kasvinjalostuksen merkitys ja myös se haasteet ...
Sään ääri-ilmiöt haastavat kasvinjalostaja Borealin – samaan aikaan rahoitus on tiukentunut TOS-maksujen vähentyessä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.223489)
... myös kansainvälinen kilpailu ja alan keskittäminen. Mutta yhdestä asiasta oli päätetty täysin vaieta:
suomalainen jalostustyö on jättänyt "paletistaan" pois geenitekniikan. Näin käsitän asian olevan. Vaikka juuri sillä on tiettävästi pystytty moneenkin artikkelissa mainittuun haasteeseen muualla vastaamaan.
Suomessa ilmastonmuutoksen ennustetaan tuovan muutoksia sekä kasvukauden pituuteen että kasvien talvehtimisoloihin.
Olemme täällä jo maininneet, miten kasvukauden pituutta palkokasveilla on Intiassa onnistuttu geenitekniikalla säätelemään.
-
Nyt jopa suomalainen Maaseudun Tulevaisuus kertoo:
Söisitkö geenimuunneltua banaania? Se voi olla pian ainut vaihtoehto (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.214368)
Mutta kertoo myös, että yhä on rimpuilua asiassa:
Sen menestys riippuu kuluttajien suhtautumisesta. Varsinkin Euroopassa kuluttajat eivät suosi geenimuunneltuja elintarvikkeita.
Science-lehden haastatteleman filippiiniläisen asiantuntijan mukaan banaanin pelastamiseksi on muitakin vaihtoehtoja kuin geenimuuntelu.
Josta tulee taas mieleen, että mistä se oikein tiedetään, että eurooppalaiset eivät suosi. Kun he eivät osta? Eivät osta, vaikka kaupoissa ei yleensä ole ensimmäistäkään tuollaista tuotetta? Vrt. se Leningradin purukumi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=140.msg10266#msg10266).
Lisää samasta asiasta tässä:
Yes, We May Have No Bananas, But Monoculture Wasn't So Easy To Avoid (http://appliedmythology.blogspot.fi/2018/01/yes-we-may-have-no-bananas-but.html)
Vaihtoehtoja geenimuuntelulle on, mutta niillä kaikilla on hintansa. Usein kova hinta.
PS. Puujalkavitsi tuosta laulusta:
- Kuka tuon laulun on säveltänyt?
- Mozart.
- Höpsistä, eihän Mozartin aikana kaupoissa ollut banaaneja.
- Sitähän ne juuri laulaakin.
-
Geenitekniikalla voidaan turvata kaakaon eli suklaankin saatavuus:
These scientists are on a mission to save chocolate (https://www.nbcnews.com/mach/science/these-scientists-are-mission-save-chocolate-ncna842641)
Cacao isn't on the brink of extinction, but it is under threat.
Joa ja kun tuossa mainittuja asioita tehdään (ja osittain ollaan siihen pakotettuja?), pitää kyllä (Suomen) Reilun kaupankin viimeistään harkita uudelleen luomutuotteita suosiva linjansa. (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=126.msg6993#msg6993)
Jos kaakaota saadaan kasvina kehitettyä säänkestävämmäksi, voisi kuvitella, että saman voisi tehdä kahvillekin? Siitähän on myös oltu huolissaan "muuttuvassa ilmastossamme".
-
Mark Lynas:
Can an obscure rice gene save the rainforests? (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/can-obscure-rice-gene-save-rainforests)
Eli voisiko yksi outo riisin geeni pelastaa sademetsät? Luvassa olisi hurjahko tuottavuuden nousu viljakasveilla. Erityisesti kuivuuden yllättäessä:
[...] "improved yields from 9% to 49% under non-drought or mild drought conditions, and from 31% to 123% under more severe drought conditions, relative to yields from nontransgenic controls."
Mutta:
The latest Rothamsted/Syngenta research points to one potential pathway to achieve much higher yield growth rates in the key crops that feed humanity. However, since it requires a rice gene to be used in maize and wheat, global opposition against transgenic crops would have to diminish in order for the higher-yielding crops to be grown by farmers.
However, if worldwide opposition to creating GMO wheat and rice wins out —the two crops are currently non-transgenic — it may be difficult to increase production while resisting pressure to destroy the world's rainforests. And that is somewhat ironic, given that most anti-GMO activism comes from ostensibly environmental groups.
Eli erityisesti vehnän ja riisin osalta on odotettavissa idealle kovaa vastarintaa, koska niissä ei tähän mennessä ole ollut GMO-lajikkeita käytössä. Mutta kyllä maissinkin kohdalla. Tässä kun nyt ei ole kyse edes geenieditoinnista, vaan geeni siirretään kasvilajista toiseen.
-
Hyvä muistutus - ja tämä oli GLP:n sivulla! - ettei myöskään pidä liioitella tai vääristellä muuntogeenisten tuotteiden (terveys)etuja:
Viewpoint: GMO supporters should stop touting dubious health benefits of pink pineapples, Innate potatoes (https://geneticliteracyproject.org/2018/02/15/viewpoint-gmo-supporters-stop-touting-dubious-health-benefits-pink-pineapples-innate-potatoes/)
Vaikka niitä siis periatteessa kannattaisikin.
Tässäkin tapauksessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg11416#msg11416) se vaara saattaa olla olemassa.
-
Naturen yhteenveto, metatutkimus muuntogeenisesta maissista:
Impact of genetically engineered maize on agronomic, environmental and toxicological traits: a meta-analysis of 21 years of field data (https://www.nature.com/articles/s41598-018-21284-2)
Tulee tuosta mieleen, että "valtamedia" Suomessa ei ole juuri kertonut viime aikoina muuntogeenisten lajikkeiden viljelystä. Vai tuntuuko minusta vain siltä?
Vai eikö ole ollut kerrottavaa? Tuossakin käytetään ISAAA:n vanhaa arviota vuoden 2016 tilanteesta, mikä silloin oli muuntogeenisten lajikkeiden osuus maailman viljelyalasta (n. 12%). Arvio/tieto vuoden 2017 tilanteesta on ISAAA:lla myöhässä. Ehkä se, kun se tulee, kerrotaan sitten myös Suomessa?
-
Tässä uutisessa yritetään yhteenvetoa edellä kerrotusta yhteenvedosta, tutkimuksesta:
Does GMO corn increase crop yields? 21 years of data confirm it does—and provides substantial health benefits (https://geneticliteracyproject.org/2018/02/19/gmo-corns-yield-human-health-benefits-vindicated-21-years-studies/yle)
The researchers' key findings:
* GMO corn varieties increased crop yields 5.6 to 24.5 percent relative to their non-GMO equivalents
* GMO corn crops had lower percentages of mycotoxins (-28.8 percent), fumonisins (-30.6 percent) and thricotecens (−36.5 percent), all of which can lead to economic losses and harm human and animal health
Vaikka haluankin uskoa tuon olevan tavallaan totta, täytyy minun vastaavasti huomauttaa kuin muissakin yhteyksissä: jos käyttää tuollaista haarukkaa (jollakin tavalla lasketun) keskiarvon sijasta, oletusarvoisesti laskee luikuria!
-
Tässä luvataan, että pienellä geenimuuntelulla saataisiin jyvien määrä kolminkertaistettua (ScienceDaily):
Tripling the number of grains in sorghum and perhaps other staple crops (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/02/180226085804.htm)
Ensin siis durrassa (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kirjodurra), mutta keksintö on ehkä sovellettavissa muissakin viljelykasveissa.
Nytkin kysyen, kuinka varovaista olisi (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=464) tuon löydön/keksinnön soveltamatta jättäminen Afrikassa.
-
Entä tämä sitten:
'Major breakthrough': Genetic modification of single gene could reduce crops' water use by 25 percent (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/08/major-breakthrough-genetic-modification-of-single-gene-could-reduce-crops-water-use-by-25-percent/)
Eli yhtä geeniä muuttamalla voitaisiin viljojen vedentarvetta vähentää neljänneksellä!
Nyt voi viitata otsikkomme kysymykseen, ja melkeinpä sanoa, että siihen on vimeistään tuolla vastattu. Osa tiedeuutisistakin tietysti aina on vääriä hälytyksiä, tai pitäisikö nyt puhua (ehkä) väärästä fanfaarista, mutta tuossa on nyt todella jotain hurjaa. Ei ehkä märälle Suomelle, mutta tiedätte kyllä, mille alueille.
-
Tämä taitaa olla kyllä jo aika mones projekti perunarutolle vastustuskykyisen lajikkeen kehittämiseksi ....
Facing potato blight crisis, Bangladesh partners with American universities, Simplot to develop disease-resistant GE variety (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/09/facing-potato-blight-crisis-bangladesh-partners-with-american-universities-simplot-to-develop-disease-resistant-ge-variety/)
Mutta ehkäpä se nyt onnistuu? Se on kyllä myönnettävä, että aiemmat projektit ovat kaatuneet byrokraattisiin ja lainsäädännöllisiin esteisiin. Tai kaupallisiin, mutta eivät niinkään tieteellisiin.
-
Afrikkalainen sikarutto ei ole Suomessa vielä ongelma, mutta Virossa jo on ja Venäjällä. Britit ovat jo kehittäneet tämän keinon ongelman ratkaisemiseksi, GMO-sian, joka on taudille vastustuskykyinen:
Could these piglets become Britain's first commercially viable GM animals? (http://www.theguardian.com/science/2015/jun/23/could-these-piglets-become-britains-first-commercially-viable-gm-animals)
Ja tätä voi todellakin rauhassa sanoa pahkasika-jutuksi, koska siltähän tarvittava geeni poimittiin!
Tässä tuon laitoksen tutkimus- ja kehitystyöstä lisää:
Scientists on brink of overcoming livestock diseases through gene editing (https://www.theguardian.com/science/2018/mar/17/scientists-on-brink-of-overcoming-livestock-diseases-through-gene-editing)
Sikaruttoprojekti on ehtinyt testausvaiheeseen. Mutts moneen muuhunkin eläintautiin on kyetty vastustuskykyä lisäämään. Kuten tuosta jo otsikosta näkyy, voi olla, ettei varsinaisesti geenejä siirrykään lajista toiseen. Eli kyse olisi geenieditoinnista.
-
Tämä taitaa olla kyllä jo aika mones projekti perunarutolle vastustuskykyisen lajikkeen kehittämiseksi ....
Facing potato blight crisis, Bangladesh partners with American universities, Simplot to develop disease-resistant GE variety (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/09/facing-potato-blight-crisis-bangladesh-partners-with-american-universities-simplot-to-develop-disease-resistant-ge-variety/)
Mutta ehkäpä se nyt onnistuu? Se on kyllä myönnettävä, että aiemmat projektit ovat kaatuneet byrokraattisiin ja lainsäädännöllisiin esteisiin. Tai kaupallisiin, mutta eivät niinkään tieteellisiin.
Mutta tuo keksintö aiotaan nyt ottaa melkoisen ripeästi käyttöön:
Bangladeshi farmers may be able to start growing GMO blight-resistant potatoes this year (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/27/bangladeshi-farmers-may-be-able-to-start-growing-gmo-blight-resistant-potatoes-this-year/)
-
Tässä lisää GMO-kitupellavan (-ruistankion) kehittämisen uudemmista vaiheista:
Omega-3 fish oil from a plant? GMO camelina could offer sustainable alternative (https://geneticliteracyproject.org/2017/11/13/omega-3-fish-oil-plant-gmo-camelina-offer-sustainable-alternative/)
Satuin juuri äskettäin täällä toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=637.msg10960#msg10960) ehdottamaan, että Suomenkin kannattaisi olla kiinnostunut tästä kasvilajikkeesta! Tuota tutkimusta tehdään, kuten artikkelissa näkyy, Britanniassa, joka vielä on EU:n jäsen. Mutta näin pessimistisesti kirjoittaja suhtautuu tulevaan EU-lupaprosessiiin (vaikka itse tutkimus on edennyt hyvin):
The final step will be to secure regulatory approval, although the status of the EU regulatory system means that the team will only be seeking approvals outside Europe.
Ultimately, if the GM camelina is accepted by regulators and users, the team’s vision is to see the volume of fish oils harvested from the sea matched by the amount produced on land.
Ellei Suomi sitten aktiivisyydellaan pystyisi siihen vaikuttamaan?! Suomessakin kasvatetaan yli 10 miljoonaa kiloa vuodessa kirjolohta - niille kelpaisi varmaan rehuksi kitupellavasta tehty "kalaöljy".
Odotettavasti GMO-vastaiset "aktivistit" ovat jo ryhtyneet protesteihin sitä vastaan:
First GMO crop in UK? Anti-biotech activists protest Rothamsted Research's camelina field trials (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/30/first-gmo-crop-in-uk-anti-biotech-activists-protest-rothamsted-researchs-camelina-field-trials/)
Tietysti jo asian tutkimusvaiheessa.
Vaikka siinä voisi olla avain kestävään kalanviljelyyn, joka ei olisi vain kalastuksen luonnolle aiheuttaman rasituksen siirtämistä paikasta (tai kalalajista) toiseen.
-
Tämän uutisen mukaan tässä vaiheessa on vasta keksitty se geeni, joka säätelee riisin suolaveden sietokykyä ...
Gene boosts rice growth and yield in salty soil (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/03/180323141336.htm)
... mutta vain ajan kysymys tietysti on, milloin tuollaisia lajikkeita on saatavissa. Kovin tarkkaa arviota asian (taloudellisesta) merkityksestä ei artikkeli anna, mutta kyllä tällaisen haarukoinnin:
Around 20% of the world's irrigated land is considered to contain elevated concentrations of salt, and the soil continues to get saltier as the climate warms. Agricultural production is hard hit by soil salinity; salt stress reduces the growth and yield of most plants, resulting in billions of dollars in crop yield losses annually. Rice -- the staple food of more than half the world's population -- is particularly sensitive to salty soil, with even moderate levels of salt resulting in substantial yield losses. There is thus an urgent need to develop rice lines that can withstand salty conditions.
-
Uusi idea. Geenitekniikan avulla hallittaisiin ja hillittäisiin rikkakasvien populaatioita:
Genetically modified weeds could usher in new era of 'genetic control' (https://geneticliteracyproject.org/2018/04/02/genetically-modified-weeds-could-usher-in-new-era-of-genetic-control/)
The idea is to use genetic modification techniques to change the sex ratio – the ratio of males to females – in waterhemp and Palmer amaranth populations. Theoretically, with the right genetic manipulation, every mating would result in only male offspring. If this occurred over multiple generations, every individual in these populations would eventually be male. Reproduction would cease and populations would crash.
Aika ovelaa, sanoisin. Kuvittelevat lisääntyvänsä, mutta eivät sitten pidemmän päälle lisäännykään. Mutta luultavasti kuitenkaan rikkakasvien tunteita ei loukata (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg6063;topicseen#msg6063). 8)
-
Tässä taas yksi yhteenvetoartikkeli, vastaus otsikkomme kysymykseen:
25 years of GMO crops: Economic, environmental and human health benefits (https://geneticliteracyproject.org/2018/04/06/25-years-of-gmo-crops-economic-environmental-and-human-health-benefits/)
Poimin sieltä vain yhden (mutta kyllä tärkeän) havainnon:
* Gouse and colleagues found small landholders’ adoption of GM corn resulted in 10 -12 fewer days of female hand weeding per season.
Jolloin se kulman kautta auttaa tähänkin ongelmaan:
Tyttöjen paikka on koulussa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=306)
Uutena ajankohtaisena hyötynä olemme jo maininneet GM-maissin vastustuskyvyn armeijamadolle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg11654#msg11654).
-
Tässä kerrotaan keksityn taas yksi geeni, joka vaikuttaa vehnän tuottavuuteen:
Wheat research discovery yields genetic secrets that could shape future crops (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/04/180409090130.htm)
Tutkimuksen "putkessa" alkaa olla, eri viljelykasvien kohdalla, tällaisia keksintöjä jo koko liuta. Kehitetään niitä sitten GMO-menetelmin tai geenieditoinninilla.
-
Kenttäkokeessa Irlannissa torjunta-aineita saatiin vähennettyä 80%, kun käytettiin perunarutolle vastustuskykyistä GMO-lajiketta:
Blight-resistant GMO potatoes reduce pesticide use 80% in Ireland field trial (https://geneticliteracyproject.org/2018/05/17/blight-resistant-gmo-potatoes-80-reduction-pesticide-field-trial/)
Edelleenkin valitellen, että juuri tässä perunaruttokysymyksessä tulee hiukan ristiriitaista tietoa. Miksi tuossa vain vähennystä, vaikkakin reipasta, kun on esitetty väitteitä sellaisistakin GMO-lajikkeista, joiden kanssa torjunta-aineita ei tarvittaisi lainkaan?
-
Tiedoksi ja tähän jatkoksi vaikka onkin geenieditointia:
CRISPR rice increases grain yield 25% in Chinese field trials (https://geneticliteracyproject.org/2018/05/23/crispr-rice-increases-grain-yield-more-than-25-in-chinese-field-trials/)
A team of scientists from Purdue University and the Chinese Academy of Sciences has used CRISPR/Cas9 gene-editing technology to develop a variety of rice that produces 25-31 percent more grain and would have been virtually impossible to create through traditional breeding methods.
Näiden kahden eri tyyppisen geenitekniikan saavutusten käsitteleminen yhdessä on nyt sillä tavalla poliitttiisesti perusteltua, että Greenpeace ym. ym. haluaisi kieltää molemmat. Euroopassa ja kulman kautta koko maailmassa.
-
Marko Hamilo kertoo Suomen Kuvalehdessä, tietysti suomeksi:
Lehmä ilman sarvia ja sika ilman kiveksiä – geenimuunnellut eläimet tulevat (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/lehma-ilman-sarvia-ja-sika-ilman-kiveksia-geenimuunnellut-elaimet-tulevat/)
Esimerkiksi tämän:
Yhdysvaltalainen Recombinetics-yhtiö on tuottanut uudella geenieditointimenetelmällä sarvettomia lehmiä ilman, että mikään muu ominaisuus muuttui. Ilman geenimuuntelua tuotetut sarvettomat kannat menettävät yleensä hyviä ominaisuuksia sukupolvien risteytyksessä.
Menetelmän avulla on mahdollista tehdä parissa vuodessa se, mihin risteyttämällä kuluisi vuosisata, yhtiön perustaja Scott Fahrenkrug kertoi New Scientist -lehdelle (linkki maksulliseen palveluun). Toisin kuin perinteisessä geenimuuntelussa geenieditoinnissa eläimen genomiin ei tuoda lainkaan vierasta dna:ta.
Sarveton nautakarja tuotettiin eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. On tavallista, että sarvet poistetaan tai niiden kehittyminen estetään jo vasikoilla karjanhoitajien ja muiden eläinten suojelemiseksi. Menetelmät ovat kivuliaita eikä kivunlievitystä yleensä käytetä.
Niin, mikä tuossa olisi paha asia?
PS. 29.5.18: Ainoa mieleen tuleva haitta: mistäs sitten otetaan biodynaamisen viljelyn preparaatteihinsa tarvitsemat (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Biodynaaminen_viljely) lehmänsarvet?
-
Tässä kuvataan USA:ssa kehitettyä ratkaisua tähän fosforiongelmaan, geenimuunneltuja sikoja:
GMO pigs could reduce nitrogen and phosphorus pollution up to 45% (https://geneticliteracyproject.org/2018/06/01/gmo-pigs-could-improve-growth-reduce-nitrogen-and-phosphorus-pollution-up-to-45/)
Mutta mihin on unohtunut aiemmin kerrottu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg1196#msg1196) kiinalainen ratkaisu? Jossa on kehitetty sellainen maissi, jossa tavalliset siat pystyvät hyväksikäyttämään paremmin fosforin? Samansuuntaisin tuloksin luonnon kannalta.
Kumpikin ratkaisu on toki hyvä esimerkki siitä, miksi geenimuuntelu on hyvä asia.
-
Varsin näppärä ja myös potentiaalisesti arvokas keksintö:
New GMO cotton variety turns fertilizer into nutrition and weed killer (https://geneticliteracyproject.org/2018/06/07/new-gmo-cotton-variety-turns-fertilizer-into-nutrition-and-weed-killer/)
Tavallaan tuossakin puuvilla kehittää omat torjuntakeinonsa, tässä tapauksessa rikkakasveja vastaan. Taloudellinen merkitys: miljardeja dollareita.
Samma på svenska:
https://www.genteknik.se/genmodifiering-gor-att-naringsamne-aven-fungerar-som-herbicid/
-
Laaja-alaisempi tarkastelu muuntogeenisen soijan taloudellisista vaikutuksista Brasiliassa:
How a genetically modified soybean helped modernize an economy (https://phys.org/news/2018-06-genetically-soybean-modernize-economy.html)
-
Kiinnostusta asiaan Suomessakin löytyy:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/06/08/geenimuunneltu-peruna-tarvitsee-90-prosenttia-vahemman-torjunta-aineita
Myös hyviä perusteita sen käyttöönotolle. Silti tuo ei vielä merkitse sitä, että tarvittava poliittinen tahto syntyisi. Varsinkin, kun vastustaminen on nykyisin tehty helpoksi: melkeinpä mikä tahansa syy kelpaa verukkeeksi.
-
Kerran Aamulehti mainitsee geenieditoinnin, mutta tämä on oikeastaan kirjoitus Suomen ja suomalaisten yleisestä suhtautumisesta geenitekniikkaan:
Maito- ja munaproteiineja ilman lehmiä ja kanoja? Kuluttajat ratkaisevat, miten geeni- ja biotekniikan käy (https://www.aamulehti.fi/uutiset/maito-ja-munaproteiineja-ilman-lehmia-ja-kanoja-kuluttajat-ratkaisevat-miten-geeni-ja-biotekniikan-kay-201009755/)
Kirjoituksessa oli tieto, josta oudon vähän on kerrottu muualla:
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on teettänyt raportin (https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_2+2018.pdf) geenitekniikasta ja järjesti tiistaina siitä myös seminaarin.
Linkistä voi siis ladata tuon raportin pdf-muodossa tutustuttavaksi. Kuten minä olen jo tehnyt.
Luultavasti tässä Aamulehti on väärässä ...
Erityisesti geenieditointiin liittyy monia huolia niin eettisyyden ja turvallisuuden kannalta. Voivatko geenieditoidut tuotteet aiheuttaa esimerkiksi allergioita tai muita haittoja ja missä menee muokkauksen raja?
Entä saako yhden geenin muokkaamisella luoda vakavalle virukselle vastustuskykyisen sian vai onko se epäeettisempää kuin vähärasvaisen sian jalostus?
... koska juuri geenieditoinnista on Suomessa keskusteltu niin vähän, että luultavasti useimmilla suomalaisilla ei ole asiasta minkäänlaista mielikuvaa. Onko ihan toimittajallakaan? Hänhän ei kysy tuossa ratkaisevaa kysymystä, miten tuo "eettisesti" eroaisi mutaatiojalostuksesta. Ja onko luonnolla "oikeus" ihan itsekseen aikaan saada tuollainen yhden geenin muutos?
-
Tämä ei ole ehdottomasti kokonaisarvio, mutta tällainen hupaisa lause löytyi heti em. raportin esipuheesta (viimeinen tässä):
Voidaan kuitenkin myös kysyä, onko meillä varaa jättää käyt-
tämättä geenimuuntelun hyötyjä, jos sen avulla voidaan esimerkiksi muokata kasveja sie-
tämään paremmin tuholaisia, ja vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Torjunta-aineiden ter-
veysriskit ovat hyvin tunnetut. Toisaalta riskinä voi olla, että geenimuunnellut lajikkeet
edistävätkin tehoviljelyä.
-
Kirjoituksessa oli tieto, josta oudon vähän on kerrottu muualla:
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on teettänyt raportin (https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_2+2018.pdf) geenitekniikasta ja järjesti tiistaina siitä myös seminaarin.
Linkistä voi siis ladata tuon raportin pdf-muodossa tutustuttavaksi. Kuten minä olen jo tehnyt.
Ja se kannattaa ladata. Tai lukea paperiversiona: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 2/2018, Geeniteknologia.
Tätä "meidän" aluettamme esittelee siinä artikkeli:
1. Kasvinjalostuksen uudet menetelmät (Anneli Ritala, Teemu Teeri).........................9
Mistä on kyse? ...9
Teknologian edut ja mahdolliset riskit..................................................... ...........10
Nykytila ...12
Toimenpide-ehdotukset ........................................................... ..........................13
Kuten noista sivunumeroista näkyy, sopivan ytimekäs ja tiivis artikkeli. Punnittua on puhe.
Otetaan tähän vain "makupala" toimenpide-ehdotuksista:
Geenitekniikkalain tarkoitusperät ovat hyvät ja nykyaikaisen ajattelutavan mukaiset. Lain
soveltamista ei kuitenkaan säätele kertyvä kokemus ja tieto, vaan päinvastaiseen suuntaan
vievät erilaiset tavoitteet. Riskinarviointiin ei kuulu hyödyn analyysi. Riskinarvioinnin rin-
nalla tapahtuva riski-hyötyarviointi voisi osaltaan selkeyttää geenitekniikan asemaa kas-
vinjalostuksessa ja ihmisten mielissä.
Geenitekniikan lainsäädäntö ei sisällä mekanismia uusien tekniikoiden hallintaan. Tällä
hetkellä 1990-luvun alun määritelmiä yritetään soveltaa geenieditointiin, mikä johtaa vä-
lillä huvittavaankin saivarteluun ja asioiden kiertelyyn sekä puoltavien että vastustavien
osapuolten toimesta. Selvää on, että lainsäädäntö ei suhtaudu samalla tavalla lajikkeisiin,
jotka ovat ominaisuuksiltaan samanlaisia, mutta aikaansaatu erilaisilla menetelmillä. [..]
-
Tässä kirjoituksessa ja hankkeessa ...
Vain 12 kasvia ja viisi eläintä ruokkii maailman (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.257547)
Luken ScenoProt-hanke tähtää nykyistä monipuolisempaan ruokajärjestelmään, joka hyödyttää koko ketjua kuluttajista ja tuottajista jalostajiin.
... tulee kasvinjalostuskin esiin. Mutta varottu on viittamasta sen uusiin menetelmiin ja mahdollisuuksiin. Valkuaiskasvitkin mainitaan:
Luonnonvarakeskus (Luke) pyrkii omalta osaltaan vastaamaan ruuantuotannon uhkakuviin. ScenoProt-hankkeessa etsitään vaihtoehtoja ja kehityspolkuja kotimaiseen valkuaistuotantoon.
Siitähän meillä on täällä useassakin paikassa ehdotuksemme: rohkeasti tuossa asiassa Suomessakin geenitekniikkaa käyttämään. Tarvittaessa intialaisia tiedemiehiä konsultoiden (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg11387#msg11387).
Tuosta paradoksista oli jo joitakin vuosia sitten New Scientist -lehdessä tämä artikkeli ja tieto:
The Nature of Crops: Why do we eat so few of the edible plants? (https://www.newscientist.com/article/mg22730301-400-the-nature-of-crops-why-do-we-eat-so-few-of-the-edible-plants/)
Of Earth’s estimated 400,000 plant species, we could eat some 300,000, armed with the right imagination, boldness and preparation. Yet humans, possibly the supreme generalist, eat a mere 200 species globally, and half our plant-sourced protein and calories come from just three: maize, rice and wheat.
Historiallisia ja muita syitä tuohon siis on. Mutta asiantilan muuttamisessa varmasti geenitekniikalla yleensä ja geenieditoinnilla erikseen on paikkansa. Nuo 300 000 lajia varmasti vaativat melkein jokainen pientä "viilausta" soveltuakseen ihmisen viljelykasveiksi. Tuottavuuden parantamista, haitallisten aineiden, "myrkkyjen", poistamista jne.
***
Onhan siinä toki myös potentiaalinen runsaudenpulan riski. Kuvitelkaapa markettiinne vihanneshyllykkö tai -osasto, jossa valittavana olisi kymmeniä tai satoja tuhansia vaihtoehtoja. Ja joka lajista tietysti vielä useita lajikkeita! Ja sitten omasta pitäjästä ja kauempaa! Ehkäpä vielä tavanomaista ja luomua (jos EU-direktiivi asian luomussa jatkossa sallii!).
-
Tekniikka ja Talous kertoo:
Tutkijat tekivät possuista vastustuskykyisiä tappavalle PPRS-taudille - geenimuokkauksella yksikään ei sairastunut (https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/tutkijat-tekivat-possuista-vastustuskykyisia-tappavalle-pprs-taudille-geenimuokkauksella-yksikaan-ei-sairastunut-6730930)
Keski-Pohjanmaa taas kertoo tämän:
Monen jokapäiväinen välipala voi kadota kauppojen hyllyltä – näinkö maailman suosituin hedelmä pelastetaan tuholta? (https://www.kp24.fi/lehti/keskipohjanmaa/540631/monen-jokapaivainen-valipala-voi-kadota-kauppojen-hyllylta-nainko-maailman-suosituin-hedelma-pelaste)
-
Tulee tuosta mieleen, että "valtamedia" Suomessa ei ole juuri kertonut viime aikoina muuntogeenisten lajikkeiden viljelystä. Vai tuntuuko minusta vain siltä?
Vai eikö ole ollut kerrottavaa? Tuossakin käytetään ISAAA:n vanhaa arviota vuoden 2016 tilanteesta, mikä silloin oli muuntogeenisten lajikkeiden osuus maailman viljelyalasta (n. 12%). Arvio/tieto vuoden 2017 tilanteesta on ISAAA:lla myöhässä. Ehkä se, kun se tulee, kerrotaan sitten myös Suomessa?
Nyt se olisi kerrottavissa, ISAAA:n raportti vuoden 2017 tilanteesta on ilmestynyt, tässä yhteenvetoa siitä:
Biotech Crop Adoption Leads to Greater Sustainability and Socioeconomic Opportunities for Global Farmers and Citizens (https://pgeconomics.co.uk/press+releases/20/Biotech+Crop+Adoption+Leads+to+Greater+Sustainability+and+Socioeconomic+Opportunities+for+Global+Farmers+and+Citizens)
Viljelyala ei kasvanut räjähdysmäisesti mutta kasvoi kuitenkin 3 prosenttia. Nyt 189,8 miljoonaa hehtaaria.
Nyt sitten odottamaan, saako suomalainen valtamedia tuosta aikaan minkäänlaista uutista.
Tämä uutisessamme (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=213) v. 2012 mainittu merkkipaalu ...
Seuraava merkkipaalu lieneekin tätä vauhtia n. kahden vuoden päästä, jolloin muuntogeeninen ala ylittää EU:n kokonaispeltoalan 180 miljoonaa hehtaaria.
... on tällä välin siis jo reippaasti ohitettu (itse asiassa jo noin v. 2015). Tuosta tosiasiasta saisi media hyvän repäisevän otsikonkin jutulleen.
Vaikka uusiakin gmo-lajikkeitakin on tullut viljelykseen, nämä neljä lajia ovat säilyttäneet asemansa:
Biotech soybean varieties accounted for 50 percent of the global biotech crop area. In terms of the global area for individual crops, 77 percent of soybean, 80 percent of cotton, 32 percent of maize and 30 percent of canola were planted to biotech varieties in 2017.
Eli soija, puuvilla, maissi ja rapsi.
-
Tällainen ötökkä riehuu nyt Suomessa. Twitteristä:
Aki Niemelä
@a_nieme
#Gammayökkönen tuhoaa eteläisen Suomen #härkäpapu peltoja. Havaintoja tuhoista on nyt eilisestä lähtien ainakin Pyhtäältä, Kouvolasta ja Myrskylästä. Omat 20 hehtaaria söivät alle viikossa lehdettömiksi. Tarkkailkaa kasvustojanne!
Olisiko täällä tarpeen - ja jopa jo kiire - kehittää muuntogeeninen härkäpapulajike, joka pystyisi tuon yökkösen hyökkäykset torjumaan?
Sen ohella, että tavalla tai toisella etsitään tuosta kasvista lajikkeita, jotka pystyvät kasvamaan myös pohjoisemmassa.
-
Tuo gammayökkönen on nyt torjuttava kuitenkin näin:
Tukes on myöntänyt hätälupia gammayökkösen torjuntaan (https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tukes-on-myontanyt-hatalupia-gammayokkosen-torjuntaan)
27.7.2018 14.34
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on myöntänyt poikkeuslupia kasvinsuojeluaineiden käyttöön härkäpapu-, kumina-, öljykasvi- ja herneviljelyksille. Lupia on myönnetty, koska kyseessä on kasvinsuojelun hätätilanne. Gammayökkösten toukat ovat syöneet laajoja aloja esimerkiksi härkäpapuviljelyksiä lyhyessä ajassa.
Tukes on tehnyt päätökset hätäluvista koskien seuraavia valmisteita:
Turex 50 WP -valmisteelle on myönnetty hätälupa: gammayökkösten (Autographa gamma) torjuntaan härkäpavulta, kuminalta, herneeltä ja öljykasveilta.
Kestac 50 EC -valmisteelle on myönnetty lupa kuminalle kylvövuonna gammayökkösten torjuntaan.
Alfasypermetriiniä, deltametriiniä, esfenvaleraattia ja sypermetriiniä sisältävät valmisteet sekä mikrobiologinen Turex 50 WP-valmiste on hyväksytty jo aiemmin eräillä viljelykasveilla perhosten, perhostoukkien tai kääriäisten torjuntaan.
- Tässä kasvinsuojelun hätätilanteessa katsoimme, että yllämainittuja pyretroideja sisältävien valmisteiden käyttö on sallittua myös gammayökkösten torjuntaan, ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila kertoo.
Jos sukellamme syvemmälle noihin Tukesin tietoihin, saamme kuitenkin selville, että tuossa Turex 50 WP -valmisteessa vaikuttava ainesosa ei olekaan pyretroidi, vaan Basillus Thuringensis -bakteeri. Niinpä sitä voi käyttää luomuviljelyssäkin (en tiedä, onko Suomessa käytetty, mutta nyt varmaan käytetään).
Mutta on siis varmastikin kehitettävissä muuntogeeninen Bt-härkäpapu (vastaavasti kuin Bt-soija tai Bt-maissi). Tähän hätään se ei kyllä ehdi. Onko yritys vaivan arvoinen, jos nuo valmisteet jotenkin tehoavat, ja jos kyseisen tuholaisen invaasiot ovat suhteellisen harvinaisia Suomessa: edellinen oli 70 vuotta sitten (!).
Mutta nyt taitaa olla todella hätä. Tuo yökkönen on kova lentämään, ja havaintoja siitä on jo Ylistarossa, Pohjanmaalla asti. Lisäksi MT-lehden haastatteleman asiantuntijan mukaan hyväksyttyjen torjunta-aineiden saatavuus olisi huono.
Eivätkä yökkösen toukkalapset ole ruokailusssaan mitenkään kranttuja tai kiukuttelevia. Niille kelpaavat härkäpavun lisäksi mm. öljykasvit ja peruna, sen varsia myöten. Ihan yhtä "kilttejä" ne eivät ole kuin "armeijamato" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg11654#msg11654), joka tulee tuosta väistämättä mieleen. Niillehän kelpaa lähes kaikki.
-
Kassava eli maniokki kaipaa myös pelastamista:
Securing East Africa’s cassava (https://www.genebanks.org/news-activities/news/securing-cassava/)
-
Tukes vahvisti tuon huhun/asiantuntijalausunnon torjunta-aineiden huonosta saatavuudesta:
Gammayökkösen torjuntaan lisää hätälupia saatavuusongelmien vuoksi (https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/gammayokkosen-torjuntaan-lisaa-hatalupia-saatavuusongelmien-vuoksi)
Jos käytettävissä olisi ollut Bt-härkäpapu (jne.) tuollaista ongelmaa ei olisi tullut. Edellä mainituin varauksin: ei se jälkikäteen, vahingon jo ollessa tapahtumassa, olisi ollut käyttöön otettavissa. Ja vahinko ja uhka on suhteellisen harvinainen.
PS. Nyt on mielenkiintoista, koskiko tuo saatavuusongelma sitä ainoaa luomussa sallittua torjunta-ainetta, Turex 50 WP:tä? Jos koski, niin kuinkahan sitten käy härkäpavun luomusadoille? Tukesin tiedotteet tässä asiassa eivät ole olleet kovin selkeitä, muutenkaan.
-
Tässä lisää GMO-kitupellavan (-ruistankion) kehittämisen uudemmista vaiheista:
Omega-3 fish oil from a plant? GMO camelina could offer sustainable alternative (https://geneticliteracyproject.org/2017/11/13/omega-3-fish-oil-plant-gmo-camelina-offer-sustainable-alternative/)
Satuin juuri äskettäin täällä toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=637.msg10960#msg10960) ehdottamaan, että Suomenkin kannattaisi olla kiinnostunut tästä kasvilajikkeesta! Tuota tutkimusta tehdään, kuten artikkelissa näkyy, Britanniassa, joka vielä on EU:n jäsen. Mutta näin pessimistisesti kirjoittaja suhtautuu tulevaan EU-lupaprosessiiin (vaikka itse tutkimus on edennyt hyvin):
The final step will be to secure regulatory approval, although the status of the EU regulatory system means that the team will only be seeking approvals outside Europe.
Ultimately, if the GM camelina is accepted by regulators and users, the team’s vision is to see the volume of fish oils harvested from the sea matched by the amount produced on land.
Ellei Suomi sitten aktiivisyydellaan pystyisi siihen vaikuttamaan?! Suomessakin kasvatetaan yli 10 miljoonaa kiloa vuodessa kirjolohta - niille kelpaisi varmaan rehuksi kitupellavasta tehty "kalaöljy".
Odotettavasti GMO-vastaiset "aktivistit" ovat jo ryhtyneet protesteihin sitä vastaan:
First GMO crop in UK? Anti-biotech activists protest Rothamsted Research's camelina field trials (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/30/first-gmo-crop-in-uk-anti-biotech-activists-protest-rothamsted-researchs-camelina-field-trials/)
Tietysti jo asian tutkimusvaiheessa.
Vaikka siinä voisi olla avain kestävään kalanviljelyyn, joka ei olisi vain kalastuksen luonnolle aiheuttaman rasituksen siirtämistä paikasta (tai kalalajista) toiseen.
Mutta projekti etenee, nyt siihen vaiheeseen, että ko. rehua syötetään kaloille ja katsotaan kuinka siinä käy:
Fish feed enhanced with omega-3 oil? UK scientists developing more nutritious food for farmed salmon (https://geneticliteracyproject.org/2018/08/02/fish-feed-enhanced-with-omega-3-oil-uk-scientists-developing-more-nutritious-food-for-farmed-salmon/)
Kuten jo sanottu, kyseessä on kehitystyö, joka potentiaalisesti voi ratkaista ylikalastuksen maailmanlaajuisen ja akuutinkin ongelman.
-
Tuosta GMO-ruistankiosta eli camelinasta on jo esitetty netissäkin kysymys: miksi sitä pitäisi syöttää kaloille, kun se on jo sellaisenaan ihmisten nautittavissa ja terveellistä?
Itse asiassa jo nyt myydään Suomessakin pienimuotoisesti tavanomaista camelina-öljyä, ruuanlaittoon, vedoten muuten juuri omega 3 -pitoisuuteen. Vaikka se vielä on sen osalta vähän harhaanjohtavaa. (Mutta aika kalliiseen hintaan sitä kuitenkin myydään!)
Se on kieltämättä hyvä kysymys, ja hiukan vaikeakin tyhjentävästi vastata.
Mutta jos ja kun ihmisillä on lihanhimon lisäksi tietty kalanhimo, ja sitä tavoiteltua makua ei luultavasti geenimuuntelullakaan siihen öljyyn saada, tuohon tiettyyn kompromissiin on syytä suostua.
Jos nimittäin EU suostuu! Kuten edellä jo tuli esille tuo muunneltu ruistankio on pitkän raskaan lupamenettelyn takana, ennen kuin siitä täällä tulee sen enempää rehua kuin ruokaa.
-
Tämä on merkittävä keksintö, ellei suorastaan vallankumouksellinen. Eräät viljakasvit saadaan - vehnä ja riisi on tuossa mainittu - saadaan tuottamaan yhtä suuria satoja vähemmällä typellä:
Gensaxade grödor kan minska jordbrukets kväveanvändning (http://www.atl.nu/lantbruk/gensaxade-grodor-kan-minska-jordbrukets-kvaveanvandning/)
Hauskalla tavalla tuolla keksinnöllä ikäänkuin jälkikäteen korjataan eräs Vihreän vallankumouksen "kauneuspilkku".
Mutta EU:ssa on nyt näin, ennen kuin toisin säädetään:
I slutet på juli beslutade EU-domstolen att grödor som behandlats med Crispr/Cas9 ska omfattas av EU:s lagstiftning om genmodifierade grödor. Enligt en ny studie av en forskargrupp knuten till den kinesiska vetenskapsakademin går EU därmed miste om en teknik med stor potential att minska kväveanvändandet inom jordbruket, och därmed också en viktig källa till övergödning och algblomning i Östersjön.
Mutta vaikka tuota tulkintaa ei äkkiä saataisikaan muutettua, ja ko. lajikkeet pitäisi EU:ssa hyväksyä raskaamman menettelyn kautta, näin saisi tapahtua. Mahdollisimman pian, ja miksi pitäisi, pari syytä siihen on tuossa jo sanottu. Tosin tuo "pian" sitten merkitsee vuosia tai jopa vuosikymmentä.
-
Perunan Y-virus on Suomessa ehkä haittana "merkittävä" mutta kuitenkin aika hyvin hallinnassa:
Perunan y-virus (Potato virus Y) (http://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.52899/show)
Mutta toisin on Argentiinassa, jos siellä jopa 70% sadosta tuhoutuu sen takia. Siellä tämän lajikkeen käyttöönotto on suurenmoinen juttu:
Argentina introduces GMO potato to combat virus that destroys up to 70% of nation’s crop (https://geneticliteracyproject.org/2018/08/20/argentina-introduces-gmo-potato-to-combat-virus-that-destroys-up-to-70-of-nations-crop/)
-
Niko Kettunen kertoo HS:ssa tästä:
Tutkijat tekivät läpimurron, jonka avulla keliaakikot voivat ehkä vielä joskus syödä vehnää (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005797738.html)
Ja toteaa sitten saman tien, jo alaotsikossa:
EU:n asenne geenimuokkaukseen jarruttaa 13 vuotta vaatineen geenikartoituksen hyödyntämistä.
Leipävehnä onkin aika vekkuli GMO-kiistelyn kohde. Kun on jopa väitettävissä, että se on jo itsessään muuntogeeninen lajike, ikivanha tosin, mutta siis juuri sellainen GMO-lajike, jossa geenejä kahdesta eri luonnon lajista on sotkettu:
Suomessa myydään muuntogeenistä leipää (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=147)
-
Jatkan tähän samaan, vaikka meneekin vähän sivuun otsikosta:
Tukes vahvisti tuon huhun/asiantuntijalausunnon torjunta-aineiden huonosta saatavuudesta:
Gammayökkösen torjuntaan lisää hätälupia saatavuusongelmien vuoksi (https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/gammayokkosen-torjuntaan-lisaa-hatalupia-saatavuusongelmien-vuoksi)
Jos käytettävissä olisi ollut Bt-härkäpapu (jne.) tuollaista ongelmaa ei olisi tullut. Edellä mainituin varauksin: ei se jälkikäteen, vahingon jo ollessa tapahtumassa, olisi ollut käyttöön otettavissa. Ja vahinko ja uhka on suhteellisen harvinainen.
PS. Nyt on mielenkiintoista, koskiko tuo saatavuusongelma sitä ainoaa luomussa sallittua torjunta-ainetta, Turex 50 WP:tä? Jos koski, niin kuinkahan sitten käy härkäpavun luomusadoille? Tukesin tiedotteet tässä asiassa eivät ole olleet kovin selkeitä, muutenkaan.
Niin näyttää olleen myös Luomuliiton asiaa koskevan artikkelin mukaan:
Miten torjutaan gammayökköstä luomussa? (http://www.luomuliitto.fi/miten-torjutaan-gammayokkosta-luomussa/)
Valitettavasti gammayökköstä vastaan ei ole paljoakaan tehtävissä. Ainoa luomussa sallittu torjunta-aine on Turex 50 WP. Suurimpana haasteena tuotteen käytölle on sen heikko saatavuus ja korkea hinta.
Aika masentava on myös tämä tieto luomuviljelijän kannalta:
Teho alkaa näkyä parin päivän viiveellä [torjunta-aineen] syönnistä.
Kun on kerrottu, että tuollaisen parin päivän kuluessa toukat monesssa paikassa ovat ehtineet popsia koko sadon suuhunsa. Vertailutapaukseksi nousee heti se, miten ...
Ghanassa on torjuttu "armeijamatoa" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=910.msg12338#msg12338)
... toista tuhoisaa perhoslajia. 10 minuuttia! Nyt en osaa sanoa, miten nopeasti Tukesin tavanomaisessa viljelyssä hyväksymät torjunta-aineet gammayökkösiin purevat.
Vain nämä surkeat vaihtoehdot luomuviljelijälle jäävät:
Muita vaihtoehtoja on tuhoutumassa olevan kasvuston kerääminen rehuksi ja sen säilöminen ilmatiiviiseen aumaan tai paaliin.
-
Mutta projekti etenee, nyt siihen vaiheeseen, että ko. rehua syötetään kaloille ja katsotaan kuinka siinä käy:
Fish feed enhanced with omega-3 oil? UK scientists developing more nutritious food for farmed salmon (https://geneticliteracyproject.org/2018/08/02/fish-feed-enhanced-with-omega-3-oil-uk-scientists-developing-more-nutritious-food-for-farmed-salmon/)
Kuten jo sanottu, kyseessä on kehitystyö, joka potentiaalisesti voi ratkaista ylikalastuksen maailmanlaajuisen ja akuutinkin ongelman.
Tässä asiassa onkin sitten kaksi kilpailevaa ratkaisua, tuo UK:n ja tämä USA:n:
Exploring GMO canola as a cheap source of omega-3 fatty acid for farmed salmon (https://geneticliteracyproject.org/2018/08/29/exploring-gmo-canola-as-a-cheap-source-of-omega-3-fatty-acid-for-farmed-salmon/)
Siinäkin on visio:
This could revolutionize the salmon farming industry. Producers feed salmon with oil from wild-caught fish to give them health-bearing omega-3 properties, and supply from this is dwindling with the decline in global ocean catches.
[...]
Creating a new supply source of this vital ingredient could make farmed salmon as available (and maybe as cheap) as chicken breasts or pork chops.
Onko se siis rapsi vai ruistankio? Tuolla UK:n ratkaisulla on kyllä kilpailussa pahasti "handikappia" EU:n takia (eikä siinä välttämättä edes Brexit auta).
-
Vehnää vaivaa maailmassa 3 ruostetautia. Yhtä vastaan niistä kyetään nyt kehittämään torjuntakeino geenitekniikan avulla:
Scientists solve 30-year wheat rust genetics puzzle (https://phys.org/news/2018-08-scientists-year-wheat-rust-genetics.html)
Tuo tauti ei ollut se, josta Norman Borlaug erityisesti viimeisinä vuosinaan varoitteli (https://www.globalrust.org/), eli Ug99. Mutta eiköhän senkin vuoro vielä tule. Se on varsin todennäköistä jo siltäkin pohjalta, että vehnän koko perimä on nyttemmin selvitetty. Sekin oli vuosikymmenten urakka, mutta katsottiin valmistuneeksi elokuussa 2018 eli viime kuussa, parisen viikkoa sitten.
-
Rapsin ja ruistankion kilpailussa rapsi on tässä saanut kierroksen etumatkan tai johdon:
https://www.foodnavigator-usa.com/Article/2018/08/28/USDA-approves-Nufarm-Nuseed-s-plant-based-long-chain-omega-3-FDA-approval-still-to-follow#]
Tuota artikkelia ei pysty lainaamaan, mutta siinäkin tämä kilpailu tuodaan esille, väliotsikon "First to Market" jälkeen.
-
Mitä tässä oikein on tehty, on minulle hiukkasen epäselvää, mutta isoja asioita luvataan:
Blue-green algae promises to help boost food crop yields (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/09/180904103231.htm)
Date:
September 4, 2018
Source:
Australian National University
Summary:
Scientists have engineered tiny carbon-capturing engines from blue-green algae into plants, in a breakthrough that promises to help boost the yields of important food crops such as wheat, cowpeas and cassava.
-
Uudessa Seelannissa on kehitetty "supernurmi", jonka syöminen vähentää karjan metaanipäästöjä:
Methane-cutting GMO ‘super-grass’ could start new biotech crop debate in New Zealand (https://geneticliteracyproject.org/2018/09/17/methane-cutting-gmo-super-grass-could-start-new-biotech-crop-debate-in-new-zealand/)
Mutta tällä hetkellä poliittinen tilanne on siellä sellainen, ettei keksintöä voi edes siinä maassa testata!
-
Ekomodernistien ruokaseminaarissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=140.msg12557#msg12557) tuli myös esille, miten harvoihin kasveihin maailman ruokahuolto perustuu. Ja se, millainen potentiaalinen riski se ruokahuollolle on. Ja myös se, miten potentiaalisesti hyödynnettäviä lajeja olisi jopa n. 30 000. Mutta niiden "kesyttämisessä" on omat temppunsa. Tässä asiassa voi (uusi) geenitekniikka huomattavasti nopeuttaa kehitystyötä:
Gene editing can speed up plant domestication (https://www.sciencenews.org/article/gene-editing-plant-domestication)
Breeders might make mutations in the same genes by irradiating seeds or treating them with chemicals, but it would take decades, says Lippman, who is also a Howard Hughes Medical Institute investigator. Gene editing accelerated the process, compressing the time to just a couple of years.
-
Uutinen maksullinen, tieto jo otsikossa:
Yli sadan vuoden odotus päättyi: Kansainvälinen tutkijaryhmä löysi vehnän vakavaa kasvitautia estävän geenin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.313572)
Kyse on keltaruostetaudista.
Niin, EU, mitäs nyt tehdään? Ryhdytäänkö vaivalloisesti perinteisellä jalostuksella levittämään tuota geeniä käytettyihin vehnälajikkeisiin? Kun ensin löydetään se jostain olemassa olevista lajikkeen yksilöistä?
-
Ilmaiseksi tietoa tuosta vehnägeenistä:
https://www.luke.fi/uutiset/kansainvalinen-tutkijaryhma-on-loytanyt-vehnan-vakavaa-kasvitautia-estavan-resistenssigeenin/
https://www.aamuset.fi/uutiset/4114140/Kansainvalinen+tutkijaryhma+loytanyt+vehnan+vakavaa+kasvitautia+estavan+resistenssigeenin
-
Ekomodernistien ruokaseminaarissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=140.msg12557#msg12557) tuli myös esille, miten harvoihin kasveihin maailman ruokahuolto perustuu. Ja se, millainen potentiaalinen riski se ruokahuollolle on. Ja myös se, miten potentiaalisesti hyödynnettäviä lajeja olisi jopa n. 30 000. Mutta niiden "kesyttämisessä" on omat temppunsa. Tässä asiassa voi (uusi) geenitekniikka huomattavasti nopeuttaa kehitystyötä:
Gene editing can speed up plant domestication (https://www.sciencenews.org/article/gene-editing-plant-domestication)
Breeders might make mutations in the same genes by irradiating seeds or treating them with chemicals, but it would take decades, says Lippman, who is also a Howard Hughes Medical Institute investigator. Gene editing accelerated the process, compressing the time to just a couple of years.
Samasta asiasta oli tänään tervetullut Niko Kettusen koko sivun artikkeli HS:ssa:
Tutkijat pystyvät nyt käden käänteessä luomaan ruokakasveja, joiden jalostamiseen kului aiemmin tuhansia vuosia – EU estää tekniikan hyödyntämisen Euroopassa (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005860617.html)
Siitä tämä (joka siinä oli pääasian lisäksi):
KOSKA geenisaksilla tehtyjä mutaatioita ei voi mitenkään erottaa luonnossa syntyneistä mutaatioista, Yhdysvalloista tulee joka tapauksessa päätymään Eurooppaan geenisaksittuja lajikkeita.
Valtameren ylitettyään ne muuttuvat laittomiksi, vaikkei niitä voida sellaisiksi osoittaa.
”Eurooppalaiset kasvinjalostajat tulevat epäilemättä ja tietämättään käyttämään kiellettyjä geenieditoituja kasveja omissa risteytysohjelmissaan luodessaan uusia lajikkeita eurooppalaisille pelloille”, kommentoi kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri geenimuokkausta Helsingin yliopiston tuoreessa uutisessa.
Jaaha, etsitään tuo uutinen. HS ei antanut linkkiä. Se ei kuitenkaan taida olla uunituore, vaan tämä uutinen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=840.msg12657#msg12657), johon olemme täällä jo viitanneet.
-
Argentiinassa on kyetty kehittämään kuivuutta kestäviä lajikkeita, soijasta ja maissista:
Argentina combats drought with genetic tech (https://america.cgtn.com/2018/10/09/argentina-combats-drought-with-genetic-tech)
Suomessa esim. YLE ja IPS ovat useinkin vuosien varrella kertoneet Argentiinaa vaivaavasta kuivuudesta ja näin tänäkin vuonna. Mutta tuosta keinosta kamppailla sitä vastaan ne eivät kerro.
-
Cavendish-banaania (eli sitä, jota kaupoissa myydään) väijyy koko ajan uhkaaja, sienitauti, joka voi sen hävittää. Mutta puolustajat ovat jo hereillä. Geenieditoinnilla kehitetään vastustuskykyistä lajiketta:
World’s most popular banana faces extinction. Can gene editing save it? (https://geneticliteracyproject.org/2018/10/15/worlds-most-popular-banana-faces-extinction-can-gene-editing-save-it/)
But the Cavendish has no defence against TR4 …. So far, Latin America, which grows almost all of the world’s export bananas – including those for the US and Europe – has escaped TR4. But, Ploetz says, it’s only a matter of time …. Faced with a crisis that could see the Cavendish gone forever, a handful of researchers are racing to use gene-editing to create a better banana and bring the world’s first TR4-resistant Cavendish to the market.
Skenaario:
TR4 iskee myös Latinalaiseen Amerikkaan. Jne.
EU ei saa aikaiseksi järkevää direktiiviä edes geenieditointiin.
Tulee Brexit.
Lapset yhteen ääneen: "Iskä ja äiskä, mennään lomalla Englantiin!"
Isä tai äiti: "Miksi juuri sinne?"
Lapset: "Pekka pihalla kertoi, että siellä saa banaaneja."
Vitsi täytynee kuitenkin selittää: normaalilla GMO-kohtelulla eli sääntelyllä menee (jos vanhat merkit jne.) noin 10 vuotta ennenkuin tuota uutta lajiketta on EU:ssa hyväksytty myyntiin.
Toinen ihmettely: myydyin yksittäinen luomutuote taitaa vuodesta toiseen olla luomubanaani. Sitä samaa Cavendish-lajiketta. Miten käy silloin, jos maailmasta ei sitä enää löydy luomuna viljeltäväksi? Vaan ainoastaan geenieditoituna varianttina?
No, arvaan kyllä. Meille kerrotaan tarina, miten eräs sademetsässä asuva intiaanivanhus jo 1950-luvulla kehitti aivan luomukonstein vastustuskykyisen lajikkeen. Silloin sitä ei ymmärretty arvostaa, ja suuret banaaniyhtiöt halusivat pitää monopoliasemansa ... eikä tarinaa voi epäilläkään, eihän myynnissä olevissa luomubanaaneissa ole mitään jälkiä modernista geenitekniikasta!
-
Samalla lomamatkalla lapset ehkä saavat syödäkseen pullaa tai sämpylää geenieditoidusta vehnästä, jossa on paljon kuitua (josta GLP myös tiesi kertoa):
First ever gene-edited wheat that produces high fiber flour could hit the market by 2020 (https://geneticliteracyproject.org/2018/10/15/first-ever-gene-edited-wheat-that-produces-high-fiber-flour-could-hit-the-market-by-2020/)
Tämä vehnä ei sitten ole sama kuin se "pahamaineisen" Monsanton karannut vehnä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=707.0).
Tässä uudessa vehnälajikkeessa on nyt joku sellainen muutos, jollaisten on uskottu ja toivottu vaikuttavan geenitekniikan hyväksyttävyyteen täällä rikkaassa maailmassa: on kehitetty itse tuotteen ominaisuutta, ei vain sen viljelyominaisuuksia.
Jossain määrin tuo voi olla veteen piirretty viiva, jos ajattelemme esimerkkiä edellä. Banaani on hyvää, ja siitä tuotteen ominaisuudesta on tavallaan kyse, jos geenitekniikan avulla varmistamme, että sitä ylipäänsä on saatavilla.
-
Geenitekniikka - tässä tarkemmin: geenieditointi - tarjoaa myös keinoja kasville haitallisten luonnollisten myrkkyjen vähentämiseen ja välttämiseen:
Boosting crop yields by using genetic engineering to help plants discard natural toxins (https://geneticliteracyproject.org/2018/10/22/boosting-crop-yields-by-using-genetic-engineering-to-help-plants-discard-natural-toxins/)
Ja tätä kautta sadot paranevat.
-
Tästä Steve Savagen artikkelista (https://geneticliteracyproject.org/2018/10/19/mother-nature-more-like-mad-scientist-mama-creator-of-chemicals-good-and-bad-for-humans/) haluan lainata nyt vain tämän kohdan (varmaankin on syytä palata artikkelin kokonaisuuteen myöhemmin):
Some natural chemicals are elegantly selective in their toxicity. A soil bacterium, called Bacillus thuringiensis (usually called “Bt”), makes proteins that are specific in their toxicity to only certain categories of insects. One strain of Bt makes proteins that only effect beetles while another’s toxin only affects caterpillars. None of these Bt proteins are toxic to humans or almost anything else. We have made excellent use of these natural chemical toxins as sprayable insect controls and by genetically engineering plants to make their own supplies of the protein resulting in the plant being insect resistant.
Siten siis on mahdollista tehdä GMO-lajikkeita, jotka ovat vaarallisia aika täsmällisesti vain tuholaishyönteisille. Ja useimmiten se tuholaislaji myös tarkkaan tiedetään (puuvillayökkönen, "armeijamato" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg11654#msg11654) jne.).
Tuo Bt:n ominaisuus on tietysti hyödyllinen myös luomuviljelylle. Luomussa ei sallita muuntogeenisiä lajikkeita, mutta Bt-torjunta-aineet ovat sallittuja.
-
GLP tarjoaa kaksi artikkelia siitä, miten geenitekniikalla voidaan torjua ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia maatalouteen:
Countering the impact of climate change through new breeding techniques (https://geneticliteracyproject.org/2018/10/29/countering-the-impact-of-climate-change-through-new-breeding-techniques/)
Grass genes could help scientists breed crops better adapted to drought, high temperatures (https://geneticliteracyproject.org/2018/10/29/grass-genes-could-help-scientists-breed-crops-better-adapted-to-drought-high-temperatures/)
Uuden geenitekniikan de facto -kiellosta (EU-oikeuden tulkinnan kautta) edellinen artikkeli toteaa:
The ban was implemented at a time when global warming, drought and disease are seriously threatening the world’s food safety. Farmers around the world are in desperate need of new cultivars resistant to these environmental stresses. The cost to register any new variety in Europe will be around $150 million, so small and medium-sized plant breeding companies and universities will not be able to enter the plant breeding business.
PS. Tämä triidi aloitettiin yli 10 vuotta sitten. Harmi, että "Horizontal" on sittemmin jättänyt saitin (hänen tunnuksensa on yhä voimassa!). Olisin mielelläni kysynyt, olemmeko me muut esittäneet riittäviä argumentteja oman näkökantamme puolesta? Eli vastanneet otsikon kysymykseen?
-
Kuuden miljoonan tonnin vähennys torjunta-aineiden käyttämisessä:
Earth-friendly GMOs: How Bt crops eliminated 6 million tons of pesticides (https://geneticliteracyproject.org/2018/11/07/earth-friendly-gmos-how-bt-crops-eliminated-6-million-tons-of-pesticides/)
Vaan nyt on kysyttävä, korostetaanko tuossa liikaa saavutettuja ympäristöhyötyjä? Kun nuo Bt-torjunta-aineet eivät välttämättä olisi olleet luonnolle kovin vahingollisia, ks. juuri edellä 29.10.18. Mutta kustannushyödyt ovat tietysti olleet erittäin suuret.
-
Olemme täällä olleet tietoisia tästä mahdollisuudesta jo kauan (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=63), mutta tässä on perusteellisempi selvitys asiasta:
Edible cotton: How genetically modified cottonseed could revolutionize food and feed production (https://geneticliteracyproject.org/2018/11/14/edible-cotton-how-genetically-modified-cottonseed-could-revolutionize-food-and-feed-production/)
Eli puuvillan siemenet olisivat potentiaalinen proteiinin*) lähde. Niitä voivat käyttää nytkin rajoitetusti märehtijät, mutta yksimahaiset, ihminen mukaan lukien, eivät voi, niissä olevan gossypol-myrkyn takia.
Saatavissa olevien siementen määrä on minullekin uusi, yllättävä tieto:
If you could use cottonseeds as food for humans the way you can for sunflowers or use it without careful rationing as a feedstock, that would be a boon to cotton farmers. In fact, for every 1 pound of cotton fiber — the product, the plant produces 1.6 pounds of seed — the byproduct. Imagine if you were a farmer being able to produce straight up 2.6 pounds of product for sale instead.
Eli painossa mitattuna siemeniä saisi kasvista enemmän kuin puuvillaa!
Artikkeli kuvaa sitten, miten puuvillakasvia on kyetty geneettisesti muuntamaan niin, ettei tuota myrkyllistä ainetta siemenissä ole. Jopa niin, että aine säilyy kasvin muissa osissa, joissa sillä on funktionsa tuholaisten torjunnassa.
***
Saattaa jopa olla, että tuossa on monin tavoin problemaattisen puuvillan viimeinen mahdollisuus. Kilpailussa ekologisesti edullisempien tulevien vaihtoehtojensa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=33.msg12907#msg12907) kanssa. Tuo ruokaominaisuus kallistaisi vaakaa sen puolelle, sitten kuitenkin.
_______________
*) ja se olisi sitten kasvisproteiinia, joka nykyisin on niin isosti arvostettu juttu!
-
Kuivuuden kestävä vehnä. Ehkä, kohta puoleen, jos:
Argentina could be first country to plant GMO wheat, engineered for drought resistance—if regulators approve (https://geneticliteracyproject.org/2018/11/20/argentina-could-be-first-country-to-plant-gmo-wheat-engineered-for-drought-resistance-if-regulators-approve/)
Meilläkin oli viime kesänä vaivana tuo kuivuus. Normaalisti näillä leveysasteilla haittana on kylmyys. Mutta siihenkin on löytymässä apua:
Gene sequencing could help researchers breed cold-resistant crops (https://geneticliteracyproject.org/2018/11/14/gene-sequencing-could-help-researchers-breed-cold-resistant-crops/)
Kylmyyteen liittyy lyhyt kasvukausi. Läpimurrot kasvien tarvitseman kasvuajan säätelyssä olemme jo noteeranneet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg8190;topicseen#msg8190).
-
Mitä ja miten tässä tarkalleen tehdään, en ehkä osaa kunnolla selittää:
Helping plants remove natural toxins could boost crop yields by 47 percent (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2018/11/helping-plants-remove-natural-toxins-boost-crop-yields-47-percent-2/)
Mutta (kaikkia?) satoja olisi tuon mukaan siis mahdollista kasvattaa lähes 50 prosentilla.
-
Saisiko olla allergeeneistä vapaata maitoa:
Will allergen-free milk revive New Zealand’s genetic engineering debate? (https://geneticliteracyproject.org/2018/11/30/will-allergen-free-milk-revive-new-zealands-genetic-engineering-debate/)
-
Tämä on toteutunutta kehitystä, faktaa, ei ainoastaan lupauksia:
GMO corn doubles crop yields in Paraguay, report shows (https://geneticliteracyproject.org/2018/12/03/gmo-corn-doubles-crop-yields-in-paraguay-report-shows/)
The report states that in the 1999 harvest the productivity per hectare was 2292 kg. However, these levels of yield have increased 100% in two decades, registering about 5500 kg per hectare in the last campaign. In this scenario, in the case of transgenic maize, this technology contributed to double production, which means avoiding double use of land in terms of environmental impact.
Se on tietysti vielä lupaus, mutta en näe mitään syytä, miksei tuota samaa voisi tapahtua Afrikassakin. Tietysti tuossa sanottiin vain, että GMO-teknologia myötävaikutti tuohon tulokseen, jos ihan tarkkoja ollaan.
-
Geenieditoinnillla olisi mahdollista tehdä viiniköynnös sienitaudeille vastustuskykyiseksi ...
CRISPR-edited wine grapes could cut pesticide use in Europe, but regulatory hurdles remain (https://geneticliteracyproject.org/2018/12/11/crispr-edited-wine-grapes-could-cut-pesticide-use-in-europe-but-regulatory-hurdles-remain/)
... ilman että se vaikuttaisi viinin makuun tai muihin ominaisuuksiin. Eikä ongelma ole välttämättä pieni:
When you toast during the holidays …. think about [this]: grape vines occupy 3 percent of the land cultivated in Europe, but they employ as much as 65 percent of the fungicides used in agriculture.
Luomuviininviljelyssä juuri sienitauteja torjutaan kuparijohdannaisilla, jotka ovat hyvin ongelmallisis (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg12928#msg12928). Siinä ei kyllä sitten tuo esitetty vaihtoehto ole mahdollinen. Niin on IFOAM linjannut, myös tuo on luomussa kiellettyä geenimuuntelua.
Konventionaalisellakaan puolella tuo ei ole vielä edennyt "kaupalliseen" vaiheeseen.
-
Tämä lienee aivan uuden tyyppinen hyöty (vrt. yritykseni luokitella näitä hyötyjä, triidin alussa):
GMO houseplant traps carcinogenic chemicals that home air filters miss (https://geneticliteracyproject.org/2018/12/20/gmo-houseplant-traps-carcinogenic-chemicals-that-home-air-filters-miss/)
Siinä geenimuunnelltut kasvit siis puhdistavat sisäilmaa haitallisista aineista. Siinä mainittu kasvi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kultak%C3%B6ynn%C3%B6s) tunnetaan koristekasvina Suomessakin.
Huonekasvien ilmaa puhdistavista vaikutuksista on toki puhuttu ennenkin (https://www.is.fi/asuminen/art-2000001106924.html), mutta siinäkin siis geenitekniikka voi olla avuksi.
-
Kuivuuteen on jo kehitetty apuja (ks. edellä vaikka 22.11.18). Mutta entäpä rankkasateet? Tukholmassa on nyt paikallistettu geenit, jotka vaikuttavat siihen, miten kasvi selviää hengissä veden alla:
The gene helping submerged plants (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/12/181217081759.htm)
Vielä ei ole sovelluksia, mutta tuosta se alkaa.
-
Perussa on kehitetty ja ymmärtääkseni hyväksytty geenimuunneltu perunalajike, joka sisältää runsaasti enemmän rautaa ja sinkkiä:
https://m.proplanta.de/Agrar-Nachrichten/Wissenschaft/Forscher-zuechten-eisenreiche-Kartoffel-gegen-Anaemie_article1545643260.html?utm_source=Newsletter24122018&utm_medium=E-Mail-Newsletter&utm_term=24112014&utm_campaign=Agrarnews
Hyvä taistelussa anemiaa vastaan. Kyllä, Perussa on valtavasti perunalajikkeita (https://kerranelamassa.fi/peruna-alkupera/). Mutta tätä ennen tuollaista ei ollut.
Eikä tämäkään ihan niin mennyt kuin tuo toinen linkattu artikkeli pelkäsi:
Uusin uhka on Perun viranomaisten suunnitelma tuoda ulkomailta geenimuunneltuja perunoita. Mariano pelkää, että tämä turmelisi paikalliset lajikkeet: ”Tällä hetkellä yritämme järjestäytyä muiden yhteisöjen kanssa, jotta pystyisimme vastustamaan geenimuunneltua perunaa. Sitä paitsi geenimuunneltujen perunoiden viljelemiseen tarvittaisiin paljon kemiallisia lannoitteita, eikä meillä olisi niihin varaa.”
Tuon lajikkeen olivat kehittäneet perulaiset tiedemiehet itse. Eikä ainakaan tuossa saksankielisessä selosteessa ollut mainintaa, että se vaatisi enemmän (kemiallisia) lannoitteita. Mutta sen sijaan siinä mainitaan, että tuota lajiketta pystytään kasvattamaan alueilla aina 4000 metrin korkeuteen asti.
Siten se voi tietysti olla uhka paikallisille lajikkeille, että se on niitä parempi.
-
Tällainen ratkaisu on nyt kehitetty geenitekniikalla, tarkemmin sanottuna geenisaksia, geenieditointia käyttäen:
Rice plants that grow as clones from seed (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/12/181212134359.htm)
Plant biologists at the University of California, Davis have discovered a way to make crop plants replicate through seeds as clones. The discovery, long sought by plant breeders and geneticists, could make it easier to propagate high-yielding, disease-resistant or climate-tolerant crops and make them available to the world's farmers.
The work is published Dec. 12 in the journal Nature.
Tämä oli se ongelma ja tähän keksittiin ratkaisu:
Since the 1920s, many crops have been grown from hybrid seeds created by crossing two varieties. These hybrids can have superior qualities in areas such as yield or pest resistance. But the seeds of hybrid crops do not produce plants with the same qualities.
Eli lajikkeita yhdistävissä hybrideissä on voimaa, mutta niissä on se hankaluus, että ne täytyy aina tuottaa uudelleen. Seuraavasta sukupolvesta eli siemenistä on tämä voima kadonnut.
The ability to produce a clone, an exact replica, of a plant from its seeds would be a major breakthrough for world agriculture. Instead of purchasing expensive hybrid seeds each year, which is often beyond the means of farmers in developing countries, farmers could replant seeds from their own hybrid plants and derive the benefits of high yields year after year.
Nyt tällä uudella menetelmällä siemeniä tavallaan kloonataan. Käytännössä tuossa kasvi tuottaa suvuttomasti siemeninä kopioita itsestään, ja tuon on osoitettu jatkuvan myös myöhempiin sukupolviin.
Siinä tuli sitten ratkaistuksi se ongelma, jolla Vandana Shiva ym. ovat vuosikausia ratsastaneeet. On toinen kysymys, tuliko tuossa luotua uusi ongelma: miten nyt turvata jalostajan oikeudet?
Mutta suuresta läpimurrosta uskaltaa Sciencedaily tuossa puhua. Ja jos nyt mennään siihen ajatukseen mukaan, niin todellakin, osaa kuvitella miten se helpottaisi vaikkapa tämän parin vuoden takaisen superriisin levittämistä käyttöön:
Xinhua: "Superriisi" lyönyt maailmanennätyksiä Kiinassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/xinhua-superriisi-ly%C3%B6nyt-maailmanenn%C3%A4tyksi%C3%A4-kiinassa-1.170214)
Hybridiriisistä on saatu tänä vuonna ennätyksellinen 23 tonnin hehtaarisato, Kiinan valtion uutistoimisto kertoo. Keskimääräinen sato on 6,5 tonnia hehtaarilta.
Ja mitä se vaikuttaisi.
Tuo Sciencedailyn kuvaama läpimurto oli tehty riisissä. Mutta sen tietojen mukaan kyseessä on yleisempi mekanismi, joten asia on mahdollista toistaa myös muiden viljelykasvien kohdalla. Eipä aikaakaan, kun joku tekee tuon saman Euroopassa (ja Suomessa!) yleisemmin viljellyn lajin kohdalla.
Ja mitä sitten tapahtuu.
***
Myös GMO Pundit on pohdiskellut tuon keksinnön merkitystä blogissaan:
First Clonal Rice Seeds Are an Agricultural Dream Come True (http://gmopundit.blogspot.com/2018/12/first-clonal-rice-seeds-are.html)
-
Mitä ja miten tässä tarkalleen tehdään, en ehkä osaa kunnolla selittää:
Helping plants remove natural toxins could boost crop yields by 47 percent (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2018/11/helping-plants-remove-natural-toxins-boost-crop-yields-47-percent-2/)
Mutta (kaikkia?) satoja olisi tuon mukaan siis mahdollista kasvattaa lähes 50 prosentilla.
Oliko tuossa kysymys tästä:
Tutkijat onnistuivat korjaamaan ”yhden evoluution suurimmista virheistä” – Fotosynteesin ”bugin” korjaus kasvatti satoa 40 % (https://tekniikanmaailma.fi/tutkijat-onnistuivat-korjaamaan-yhden-evoluution-suurimmista-virheista-fotosynteesin-bugin-korjaus-kasvatti-satoa-40/)
Joka tapauksessa tuo on siis nyt kerran toteutettu. Ja jos se onnistui tupakan kohdalla, se on toteutettavissa muidenkin viljelykasvien kanssa.
Tuossa saamme samalla listaamme uudenlaisen esimerkin siitä, miten GM on hyvä asia. Lista alkaa olla jo hengästyttävä.
PS. 11.1.19: Suomen Kuvalehdessä oli lisätieto, että tuo oli osa RIPE-nimistä hanketta, jota on rahoittanut Melinda ja Bill Gatesin säätiö. Ja se, että todellakin, tähtäimessä on soveltaa tuota keksintöä muihin viljelykasveihin. Tupakanviljelystä ei ollut kyse.
-
Geenieditoinnilla parannetaan jatkossa ruoan ravintoarvoja:
CRISPR crops poised to revolutionize our diets by increasing fiber, vitamins and ‘good oils’ (https://geneticliteracyproject.org/2019/01/07/crispr-crops-poised-to-revolutionize-our-diets-by-increasing-fiber-vitamins-and-good-oils/)
Tai parannetaan missä parannetaan. Vielä näillä näkymin EU:ssa ei paranneta. Tai sitten odotetaan vuosikausia, että tuollainen ruoka tulee kauppoihin.
Ja täkäläiset ruoan tuottajatkin vain haaveilevat tällaisesta kilpailuedusta (lihav. alkup.)
According to Jon Entine, founder of the Genetic Literacy Project … the price of gene editing—a tiny fraction of the cost of traditional genetic modification… enables small companies to compete alongside agricultural giants, which could result in more diverse products and a faster development.
Ja Eurooppa ottaa taas askelen kohti eräiden kiinalaisten sille varaamaa tulevaisuuden roolia: maailman suurin ulkoilmamuseo. Tässä tapauksessa maatalouden ulkoilmamuseo.
Silloin joskus turistit huokaavat, että täällä tarjottu ruoka ei ehkä ole niin terveellistä, tai hyvääkään, mutta on, ah, niin alkuperäistä. Niinkuin museossa kuuluukin olla.
-
Geenitekniikalla voidaan turvata kaakaon eli suklaankin saatavuus:
These scientists are on a mission to save chocolate (https://www.nbcnews.com/mach/science/these-scientists-are-mission-save-chocolate-ncna842641)
Cacao isn't on the brink of extinction, but it is under threat.
Joa ja kun tuossa mainittuja asioita tehdään (ja osittain ollaan siihen pakotettuja?), pitää kyllä (Suomen) Reilun kaupankin viimeistään harkita uudelleen luomutuotteita suosiva linjansa. (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=126.msg6993#msg6993)
Jos kaakaota saadaan kasvina kehitettyä säänkestävämmäksi, voisi kuvitella, että saman voisi tehdä kahvillekin? Siitähän on myös oltu huolissaan "muuttuvassa ilmastossamme".
Ei tullut tuo YLE:n toimittajalle lainkaan mieleen, kun hän maalaili kahviin kohdistuvia uhkakuvia:
Kahvien maailma on uhattuna, kertovat asiantuntijat kahdessa eri julkaisussa (https://yle.fi/uutiset/3-10601070)
Että minä nyt ehdotan ratkaisua, jota ei ole, ei vielä mietityttynäkään? Ei, ei lainkaan niin:
GMO coffee is on the horizon—but will we drink it? (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/02/gmo-coffee-horizon-will-drink/)
Valistuneen arvauksen mukaan GMO-kahvi olisi noin tulossa noin 10-15 vuoden päästä. Ja sillä voitaisiin vastata sekä ilmasto- että tautihaasteisiin.
Mutta se täytyy tietysti myöntää, että noista kahdesta syystä luomukahvi saattaa alkaa olla maailmassa uhattuna. 8)
-
Joku tällainen tuote ...
Can ‘heart-healthy,’ gene-edited soybeans build consumer trust in new biotech crops? (https://geneticliteracyproject.org/2019/01/25/can-heart-healthy-gene-edited-soybeans-build-consumer-trust-in-new-biotech-crops/)
... voisi olla se kaivattu läpimurtotuote, jollaista tarvittaisiin GMO-viljelyn hyväksyttävyyden edistämiseksi.
Jos se olisi osoitettavasti tavanomaista terveellisempi. Kuluttajaa ei välttämättä vakuuta se, että tuote on yhtä terveellinen, ja edut ovat viljelyn puolella.
Vannoutuneita vastustajia ei tietysti vakuuta mikään.
-
Tämä on upea suomalaisen tieteen saavutus:
Miten ihmeessä puu kasvaa paksuutta jopa tuhat vuotta? Suomalaiset kasvitieteilijät ratkaisivat 150 vuotta vanhan arvoituksen (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005980771.html)
Esille tulevat sen mahdolliset hyödyt varsinaisella sovellusalueella:
Tutkimustuloksista voi olla paljon hyötyä, sillä puissa odottaa valtavia jalostamisen mahdollisuuksia.
”Metsäpuita menetetään hakkuissa jatkuvasti, ja samalla poistetaan tärkeitä hiilen sitojia. Lisäksi puuta käytetään yhä uusiin tarkoituksiin ja runsaammin. Jos geenitekniikalla tehostettaisiin puiden hiilensidontaa ja paksuuskasvua, pystyttäisiin tuottamaan enemmän puubiomassaa pienemmällä alalla”, Helariutta toteaa.
Tämän ansiosta vielä villit alueet voitaisiin säästää. Näin vaalittaisiin luonnon monimuotoisuutta, joka hupenee hurjaa vauhtia.
Mutta muutoinkin Hesari oli tällä kertaa näin myönteinen asialle, haastateltujensa kautta:
Jotta sovelluksia saataisiin, geenitekniikan käyttö kasvinjalostuksessa pitäisi sallia Euroopassa. Yhdysvalloissa muuntogeenistä soijaa ja maissia on viljelty 1990-luvun lopulta asti.
”Pyrin olemaan elossa silloin, kun kasvigeenitekniikka hyväksytään täällä. Sitä ei ehkä tällä hetkellä tarvita Euroopassa, mutta voi tulla tilanne, jossa esimerkiksi siirtogeenisistä puista olisi hyötyä”, Helariutta toteaa.
Hän kertoo esimerkin geenimuokatusta kasvista, josta olisi apua ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ruotsalaiset ja kiinalaiset tutkijat onnistuivat vähentämään riisin metaanipäästöjä roimasti. He siirsivät ohrasta riisiin geenin, joka ohjaa kasvin ilmasta ottaman hiilidioksidin käyttöä.
Sen ansiosta riisi hyödyntää enemmän hiiltä tärkkelyksen ja jyvien kasvattamiseen. Silloin sitä riittää vähemmän juuriin, jossa bakteerit muuttavat suuren osan hiilestä metaaniksi.
Riisinviljely synnyttää 7–17 prosenttia maailman metaanipäästöistä.
Metaani taas on hiilidioksidin jälkeen toiseksi tärkein kasvihuonekaasu, ja se on aiheuttanut noin 20 prosenttia maapallon lämpenemisestä esiteollisen ajan jälkeen.
Melkein metaanipäästötöntä susiba2-riisiä on viljelty kenttäkokeissa Kiinassa kolme vuotta. Haittoja ei ole ilmaantunut, sen sijaan sadot ovat olleet parempia kuin perinteisillä riisilajikkeilla.
Mutta jo tuon ensinmainitun, varsinaisen asian takia on nyt tavallaan/varmaankin väistämätöntä, että geenimuuntelusta puhutaan vaalikeskustelussa, vimeistään eurovaaleissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg13439#msg134399). Onhan tuo puun käyttö juuri se asia, joka hiertää suomalaisessa ilmastopoliitiikassa. Sisäisesti ja myös suhteissa muuhun EU:hun.
-
IPS-uutinen Argentiinasta, joka puffaa luomuviljelyä, ja josta meilla on jo ollut puhetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=70.msg13472#msg13472) toisen otsikon alla, kertoo huomaamattaan tämän otsikkomme teemaan sopivia tietoja:
Argentiinan tärkeimmät viljelykasvit, soijapapu ja maissi, ovat lähes sataprosenttisesti muuntogeenisiä, samoin valtaosa puuvillasta. Ne kattavat kolme neljännestä 25 miljoonan hehtaarin pelloista.
Teollinen maatalous jatkaa vahvistumistaan Argentiinassa ja vuonna 2018 kaupalliseen tuotantoon hyväksyttiin uusi kotimaassa kehitetty geenimuunneltu tuote, PVY-virukselle vastustuskykyinen peruna.
Sillä eiväthän nuo lajikkeet olisi saavuttaneet tuollaisia osuuksia, elleivät ne olisi hyviä. Mikään pakko ei Argentiinassa ole ollut niitä ottaa käyttöön.
Niin tyytyväisiä siellä ollaan asiaan, että on pantu pystyyn omaakin tutkimus- ja kehitystyötä!
-
Tällaistakin ehkä saadaan aikaan geenieditoinnilla:
Using CRISPR to fight antibiotic-resistant ‘superbugs’ (https://geneticliteracyproject.org/2019/02/05/using-crispr-to-fight-antibiotic-resistant-superbugs/)
Recent research from the University of Manchester’s school of chemistry has introduced the possibility of a new form of antibiotic production which could help in the war against antibiotic-resistant superbugs. Researchers discovered the biosynthetic pathway of an antibiotic called malonomycin using CRISPR/Cas9, the revolutionary and sometimes controversial gene-editing tool.
-
Onko tässä kyse kokonaan uudentyyppisestä geenitekniikasta:
Harvesting wild genes gives crops renewed resistance to disease (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/02/190204114607.htm)
A global alliance of researchers has pioneered a new method to rapidly recruit disease-resistance genes from wild plants for transfer into domestic crops. The technique promises to revolutionise the development of disease-resistant varieties for the global food supply.
The technique called AgRenSeq was developed by scientists at the John Innes Centre in Britain working with colleagues in Australia and the US. It was published today in Nature Biotechnology.
Joka tapauksessa siis villeistä kasveista saadaan siirrettyä geeneinä (geenin klooneina?) vastustuskykyä taudeille, ja suhteellisen nopealla aikataululla. Ja myös suhteellisen (tai oikeastaan hyvin) halpaan hintaan:
Dr Brande Wulff, a crop genetics project leader at the John Innes Centre and a lead author of the study, said: "We have found a way to scan the genome of a wild relative of a crop plant and pick out the resistance genes we need: and we can do it in record time. This used to be a process that took 10 or 15 years and was like searching for a needle in a haystack.
"We have perfected the method so that we can clone these genes in a matter of months and for just thousands of dollars instead of millions."
Olisiko tässä kyseessä se vehnän ruostetauti, josta Norman Borlaug elämänsä viimeisinä vuosina oli huolestunut:
The research reveals that AgRenSeq has been successfully trialled in a wild relative of wheat -- with researchers identifying and cloning four resistance genes for the devastating stem rust pathogen in the space of months. This process would easily take a decade using conventional means.
Painetaan nyt tuo nimi "AgRenSeq" mieleen ainakin siksi ajaksi, kun sille menetelmälle ei keksitä virallista yleisnimeä.
-
IPS-uutinen Argentiinasta, joka puffaa luomuviljelyä, ja josta meilla on jo ollut puhetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=70.msg13472#msg13472) toisen otsikon alla, kertoo huomaamattaan tämän otsikkomme teemaan sopivia tietoja:
Argentiinan tärkeimmät viljelykasvit, soijapapu ja maissi, ovat lähes sataprosenttisesti muuntogeenisiä, samoin valtaosa puuvillasta. Ne kattavat kolme neljännestä 25 miljoonan hehtaarin pelloista.
Teollinen maatalous jatkaa vahvistumistaan Argentiinassa ja vuonna 2018 kaupalliseen tuotantoon hyväksyttiin uusi kotimaassa kehitetty geenimuunneltu tuote, PVY-virukselle vastustuskykyinen peruna.
Sillä eiväthän nuo lajikkeet olisi saavuttaneet tuollaisia osuuksia, elleivät ne olisi hyviä. Mikään pakko ei Argentiinassa ole ollut niitä ottaa käyttöön.
Niin tyytyväisiä siellä ollaan asiaan, että on pantu pystyyn omaakin tutkimus- ja kehitystyötä!
Tuohon listaan on lisättävä vehnä:
Following trade negotiations, Argentina moves closer to exporting world’s first GMO wheat (https://geneticliteracyproject.org/2019/02/19/following-trade-negotiations-argentina-moves-closer-to-exporting-worlds-first-gmo-wheat/)
Ja Argentiinan omaa kehitystyötä tuokin on:
The agreement has just been finalized and moves Argentina closer to approving and planting the new wheat. The seed variety contains the HB4 gene that makes the crop resistant to drought and saline soils, discovered by Raquel Chan, from Universidad del Litoral.
…
The GMO wheat has existed for several years, but the Secretary of Agribusiness, Luis Miguel Etchevehere, refused to approve it fearing trade disruptions, since many countries refuse to import transgenic crops. Etchevehere’s position was shared by exporters and millers.
Niinpä sen torjumisessa ei GMO-vastaisten aktivistien ei nyt auta käyttää klassista keinoaan eli kiihottaa kansaa ylikansallista Monsantoa/Bayeria vastaan. Niinkuin ennen tehtiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=75.msg4756;topicseen#msg4756).
-
Aika nopea muutos:
Drought-tolerant corn adoption jumps 20% in four years as US farmers strive to protect crop yields (https://geneticliteracyproject.org/2019/02/22/drought-tolerant-corn-adoption-jumps-20-in-four-years-as-us-farmers-strive-to-protect-crop-yields/)
Neljässä vuodessa siis viidennes USA:n maissista on jo kuivuutta kestävää varianttia.
Tuollaista maissia on saatavana sekä geenimuunneltuna että tavanomaisilla tavoilla jalostettuna.
-
Tässä taas tutkimustulos/keksintö, jonka selittäminen menee minulla yli hilseen ...
New biochemical pathway that may develop more resilient crop varieties (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/02/190221141452.htm)
... mutta sen tuosta ymmärtää, että taas on avautunut uusi mahdollisuus entistä kestävämpien lajikkeiden kehittämiseen.
-
GLP on julkaissut pitkähkön tarinan tästä lohesta. Jossa artikkelissa käsitellään myös tätä raskasta lupabyrokratiaa:
GMOs’ innovation crisis: AquaBounty salmon’s 20-year odyssey through nets of regulations (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/13/gmos-innovation-crisis-aquabounty-salmons-20-year-odyssey-nets-regulations/)
Mutta myös muuta, tämän keksinnön tai innovaation hyötyjä ja mahdollisuuksia.
Kun Hesari julkaisi juuri jouluaattona tämän tarinan kasvatuslohista ...
Kalanviljely voi tehdä lohista puolikuuroja – kalat kasvavat altaissa liian nopeasti (https://hirvikota.wordpress.com/2017/12/24/kalanviljely-voi-tehda-lohista-puolikuuroja-kalat-kasvavat-altaissa-liian-nopeasti/)
... niin minulle tuli kyllä heti mieleen, että tällaista kohua ja epäluuloa halutaan nyt lietsoa jo ennakkoon tätä Aquaboynty-lohta vastaan, joka todellakin kasvaa tavanomaista lohta nopeammin. Ei niin, että Hesari tai Niko Kettunen sitä erityisesti haluaisivat, mutta ovat siinä nyt "ottaneet kopin" kansainvälisestä mediasta. (Mikä Hesarin motiivi sitten oli? Siinä kai riittää seltykseksi suomalaisen median yleinen tapa ja taipumus ilonpilaamiseen aina kunkin juhlan yhteydessä. ;D)
Ihmettely GLP:stä:
From a sustainability perspective, GMO AquaBounty salmon should be a ‘dream come true’. Why do environmentalists oppose it? (https://geneticliteracyproject.org/2019/02/22/from-a-sustainability-perspective-the-gmo-aquabounty-salmon-should-be-a-dream-come-true-why-do-environmentalists-oppose-it/)
Eli kestävyysnäkökulmasta tämän lohilajikkeen pitäisi olla toteutunut unelma. Miksi [ihmeessä] ympäristöväki sitä kuitenkin vastustaa?
-
Kenttäkokeessa Irlannissa torjunta-aineita saatiin vähennettyä 80%, kun käytettiin perunarutolle vastustuskykyistä GMO-lajiketta:
Blight-resistant GMO potatoes reduce pesticide use 80% in Ireland field trial (https://geneticliteracyproject.org/2018/05/17/blight-resistant-gmo-potatoes-80-reduction-pesticide-field-trial/)
Edelleenkin valitellen, että juuri tässä perunaruttokysymyksessä tulee hiukan ristiriitaista tietoa. Miksi tuossa vain vähennystä, vaikkakin reipasta, kun on esitetty väitteitä sellaisistakin GMO-lajikkeista, joiden kanssa torjunta-aineita ei tarvittaisi lainkaan?
Oli sen kanssa miten oli, nyt tutkijat myös UK:ssa ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, että tälle perunarutolle vastustuskykyiselle lajikkeelle annettaisiin siellä lupa kenttäkokeisiin:
Researchers petition UK officials to launch disease-resistant potato field trials (https://geneticliteracyproject.org/2019/03/08/researchers-petition-uk-officials-to-launch-disease-resistant-potato-field-trials/)
-
Tämä näyttää yhä vielä olevan unelma ...
Using genetic engineering to turn annual crops into perennials could bolster global food production (https://geneticliteracyproject.org/2019/03/15/using-genetic-engineering-to-turn-annual-crops-into-perennials-could-bolster-global-food-production/)
... mutta ei siis lainkaan epärealistinen unelma.
Eli siis yksivuotisten viljelykasvien muuntaminen geenitekniikalla monivuotisiksi.
Tuossa mainitaan hyötynä satojen parantuminen, mutta toinenkin on: eri sortin päästöt maataloudesta käsittääkseni myöskin vähenisivät. Ei, mainitaanhan nämäkin hyödyt tuossa artikkelissa.
-
Tässä tällainen FAQ:
What are GMOs? (https://gmo.geneticliteracyproject.org/FAQ/what-are-gmos/)
Eli mitä ne GMO:t oikein ovat? Kuuluuko esim. tämä tieteellinen läpimurto niiden piiriin:
Breakthrough in fight against plant diseases (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/03/190320101959.htm)
Meille täällä se on tietysti samantekevää, miten tuo luokitellaan, ja tervehdimme ilolla tuota potentiaalisesti merkittävää saavutusta. Mutta EU:ssa se voi ehkä törmätä lupabyrokratiaan. Toivottavasti niin ei käy.
-
Ehkä vielä osin spekulointia ...
Can we boost crop yields by making photosynthesis better with genetic engineering? (https://geneticliteracyproject.org/2019/03/25/can-we-boost-crop-yields-by-making-photosynthesis-better-with-genetic-engineering/)
... mutta siinä siis käsitellään mahdollisuutta tehostaa fotosynteesiä.
-
Maaseudun Tulevaisuus kertoo tässä myös varovasti, että geenitekniikasta voisi olla hyötyä:
Luonnonkasveista löytyy kestävyyttä viljelykasveihin – sopeutumista vaaditaan sään ääri-ilmiöihin ja kasvitauteihin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.411560)
MT Plus
Maatalous
15:34
Tuure Kiviranta
Luonnonvaraisesta vehnästä löytynyt keltaruosteelle vastustuskyvyn antava geeni on esimerkki luonnonkasvien hyödyntämisen mahdollisuuksista kasvinjalostuksessa.
Ehkäpä Suomellekin?
-
Tässä tunnustetaan, että Suomikin tarvitse GMO-lajikkeita. Ja myös harkitsee sellaisten käyttöönottoa. Luke:
Maatalous tarvitsee äärioloja kestäviä lajikkeita (https://www.luke.fi/mt-maatalous-tarvitsee-aarioloja-kestavia-lajikkeita/)
Ilmastonmuutos on hyvin vahvasti kytköksissä siihen, miten yhteiskuntamme toimii tulevaisuudessa. Geneettinen tutkimus etsii ratkaisuja askel askeleelta.
Schulmanin ja hänen tiiminsä löytämiä uusia resistenssigeenejä voidaan lisätä kaupallisiin vehnälajikkeisiin. Niitä voidaan saada markkinoille viidestä kymmeneen vuoden kuluessa.
Schulman tiimeineen mallintaa ominaisuuksia, joiden avulla kasvit sietävät stressiä ja huonoja olosuhteita. Kestävyyteen keskitytään monilla tieteenaloilla.
”Kaikki käyttävät kestävyys-sanaa eri tavalla. Minulle se tarkoittaa kykyä toipua haasteesta. Jos kasvi toipuu kuivuudesta ja tuottaa jonkin verran satoa vuoden lopussa, se kestää stressiä”, Schulman kertoo.
Tutkijat keskittyvät mekanismeihin, jotka mahdollistavat kasvien selviytymisen kuivuudesta.
”Analysoimme, mitä eri geenit ja niiden muunnokset tekevät ja etsimme muutoksia kasvien vasteessa.”
(lihav. HJ)
Artikkeli keskittyy viime kesän kokemusten pohjalta kuivuuteen. Mutta meillä on joka tapauksessa aina riesanamme mm. lyhyt kasvukausi. Siihen tuskin ilmastonmuutos muutosta kovin äkkiä tuo.
-
Ruokabanaanin pelastaminen tappavalta kasvitaudilta:
CRISPR could save banana, major food source for 500 million people, from deadly disease, climate change (http://. https://geneticliteracyproject.org/2019/04/24/crispr-could-save-banana-major-food-source-for-500-million-people-from-deadly-disease-climate-change/)
Ja siinä sivulla ilmastonmuutoksen mukanaan tuomalta uhalta eli kuivuudelta. Ei huono juttu sekään.
-
Tuosta GMO-ruistankiosta eli camelinasta on jo esitetty netissäkin kysymys: miksi sitä pitäisi syöttää kaloille, kun se on jo sellaisenaan ihmisten nautittavissa ja terveellistä?
Itse asiassa jo nyt myydään Suomessakin pienimuotoisesti tavanomaista camelina-öljyä, ruuanlaittoon, vedoten muuten juuri omega 3 -pitoisuuteen. Vaikka se vielä on sen osalta vähän harhaanjohtavaa. (Mutta aika kalliiseen hintaan sitä kuitenkin myydään!)
Se on kieltämättä hyvä kysymys, ja hiukan vaikeakin tyhjentävästi vastata.
Joka tapauksessa tästä on nyt saatu varma näyttö:
IT'S OIL THE SAME TO US
New human health trial shows plant produced omega-3 fats are just as effective nutritionally as fish oil. (https://www.rothamsted.ac.uk/news/its-oil-same-us)
Eli yhtä hyvää ihmiselle on muuntogeenisesta ruistankiosta saatu omega 3 -öljy kuin kalaöljykin.
Mutta nämä kysymykset jäävät yhä auki:
- vaativatko kuluttajat kuitenkin saada tuon syödäkseen kaloina, eli meneekö se viljelykalojen rehuksi?
- hyväksyykö EU tuon viljelykseen? (Ja nykysysteemillä: vaikka hyväksyisikin, hyväksyykö Suomi?)
-
Näin siinä on nyt käynyt ...
Following US and Argentina, Brazil approves drought-tolerant, herbicide-resistant soybean (https://www.reuters.com/article/us-brazil-soybeans/brazil-approves-new-soy-seed-that-resists-drought-two-herbicides-idUSKCN1SU244)
... vaikka "aktivistit" toista yrittivät:
Soijansiemenaktivismia (http://www.tuottavamaa.net/artikkelit/translated/wood.php)
Hyväksyttävässä lajikkeessa on näin yritetty ratkaista riski, että rikkakasvit kehittävät itsessään vastustuskykyä torjunta-aineille eli vuorotellaan näillä kahdella:
Along with the drought-resistant trait, Brazil has approved the combination of two other technologies to the same seed product: resistance to weed killers glufosinate-ammonium and glyphosate, the companies said.
"Hyväksyttävässä" siksi, että lopullinen hyväksyminen odottaa vielä vihreää valoa ostajamailta. Joissa varmaan on mukana myös EU. Suomenkin osalta sen päätös riittää. Suomi voi ostaa tai olla ostamatta kyseistä soijaa, mutta ei voi kieltää sen tuontia, jos EU sen hyväksyy. Tuon lajikkeen viljelyn täällä Suomi voi kieltää, mutta sekään ei taida olla kovin ajankohtainen kysymys. Suomi tarvitsisi ihan oman GMO-soijalajikkeensa, joka sietäisi lyhyen kasvukauden. Kuivuus on täällä harvemmin uhkana (joskus tietysti on).
-
Geenitekniikasta on apua - pyrkimyksissä säilyttää kotoperäiset viljelykasvit:
Opuah Abeikwen: Fighting to protect Nigeria’s indigenous crops (https://geneticliteracyproject.org/2019/05/31/opuah-abeikwen-fighting-to-protect-nigerias-indigenous-crops/)
Eli myös silloin kun halutaan säilyttää maatalousluonnon monimuotoisuus!
-
Mutta sitten tämä kirjoittaja kysyy, miksi GMO-tekniikka ei ole kehittynyt tai on kehittynyt niin hitaasti, yhdellä saralla, kasvien ravitsemusarvojen parantamisessa:
Nutritionally enhanced GMO crops could boost public health worldwide, so why have we developed so few? (https://geneticliteracyproject.org/2019/06/04/nutritionally-enhanced-gmo-crops-could-boost-public-health-worldwide-so-why-have-we-developed-so-few/)
The potential for using genetic modification (GM) to enhance the nutritional composition of crops …. has been recognized since the dawn of the GM era, with such ‘output’ traits being considered as distinct, if not potentially superior, to ‘input’ traits such as herbicide tolerance and insect resistance.
However, while input traits have successfully been used and now form the basis of GM agriculture, output trait GM crops are still lagging behind after 20 years. This is despite the demonstrable benefits that some nutritionally enhanced crops would bring and the proven value of GM technologies.
Täysin pysähdyksissä ei tuokaan kehitys ole toki ollut, kuten useat esimerkit tässäkin keskustelussa osoittavat.
-
Tukes vahvisti tuon huhun/asiantuntijalausunnon torjunta-aineiden huonosta saatavuudesta:
Gammayökkösen torjuntaan lisää hätälupia saatavuusongelmien vuoksi (https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/gammayokkosen-torjuntaan-lisaa-hatalupia-saatavuusongelmien-vuoksi)
Jos käytettävissä olisi ollut Bt-härkäpapu (jne.) tuollaista ongelmaa ei olisi tullut. Edellä mainituin varauksin: ei se jälkikäteen, vahingon jo ollessa tapahtumassa, olisi ollut käyttöön otettavissa. Ja vahinko ja uhka on suhteellisen harvinainen.
Vaan tuleeko se jäämään harvinaiseksi:
https://maatalousinfo.luke.fi/fi/kasvinterveys/ajankohtaistiedotteet
7.6.2019
Gammayökkösiä kaukokovaelluksena
Säännöllisiä vaeltajaperhosia, kuten gammayökkösiä ja ohdakeperhosia, on havaittu Suomessa etenkin tällä viikolla. Viime vuonna pahoja tuhoja monilla viljelykasveilla aiheuttaneeseen gammayökköseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Perhoset hakeutuvat kasvustoihin, joissa on kukkivia kasveja. Havaintoja viljelykasveilta ei vielä ole, mutta lajia kannattaa seurata.
Olisiko sittenkin tuossa peruste Suomen ensimmäisten GMO-lajikkeiden kehittämiseen ja käyttöönottoon?
-
"Armeijamato" on päässyt Kiinaan asti. Muuntogeeninen BT-maissi olisi sen estänyt:
GMO crops could have slowed fall armyworm pest advance across China (https://geneticliteracyproject.org/2019/06/19/gmo-crops-could-have-slowed-fall-armyworm-pest-advance-across-china/)
Tai ainakin sen hyökkäysmarssia hidastanut. Mutta tälläistä se on Kiinassakin:
But Bt food crops have not been approved for commercial use in China, in part because of strong public opposition to genetically modified food, says Du Li, a specialist in biotechnology law at the University of Macau.
-
Kelpaisiko tämä esimerkiksi geenitekniikan mahdollisista hyödyistä, krantuillekin, EU:ssakin?
GMO wheat could put bread and pasta back on the menu for people with celiac disease (https://geneticliteracyproject.org/2019/06/25/gmo-wheat-could-put-bread-and-pasta-back-on-the-menu-for-people-with-celiac-disease/)
Eli sen avulla olisi kehitettävissä keliaakikoille sopiva vehnä.
-
Suomessakin on nyt kerrottu tästä "armeijamadosta" ja sen tilanteesta:
Afrikassa ja Aasiassa leviävä tuholaismato uhkaa ruoantuontantoa – Euroopassa ollaan varuillaan (https://yle.fi/uutiset/3-10832334)
Varuillaan, niin. Mutta tuossa ei vahingossakaan väläytetä mitään keinoista, joilla tuota vastaan voitaisiin varautua. Eikä varsinkaan siitä geeniteknisestä keinosta.
No, ei Kiinassakaan sitä käytetty, ks. juuri edellä 22.06.19. Vaikka se olisi ollut olemassa. Ajatellaanko, siellä ja meillä, että on parempi katsoa, ja katua vasta jälkeenpäin?
Tuontitarkastuksilla (ja Suomen osalta talvella) tietysti jossain määrin selvitään. Mutta kun perhosen toukka on saanut tuollaisen nimen, niin tietysti tulee mieleen miten viime sodissa varmistettiin itsenäisyyden asiaa kaukana etulinjasta olevilla vahvoilla linnoitusketjuilla.
-
Tässä artikkelissa tulee esille mm. muuntogeeninen ruistankio eli kitupellava eli camelina:
How market forces, self-regulation and GMO crops are making fish farming more sustainable (https://geneticliteracyproject.org/2019/07/11/how-market-forces-self-regulation-and-gmo-crops-are-making-fish-farming-more-sustainable/)
Siitä GMO-kasvilajikkeesta on ollut edellä usein puhetta. Sekin on mainittu, että se kasvaisi kyllä Suomessakin! Koska se tavanomaisena lajikkeenä kasvaa jo.
-
Koeviljelmillä Keniassa on saatu bt-puuvillalla nelinkertaisia satoja tavanomaiseen verrattuna:
Kenya field trial shows Bt cotton boosts yields four-fold (https://geneticliteracyproject.org/2019/07/24/kenya-field-trial-shows-bt-cotton-boosts-yields-four-fold/)
Siinäpä hallitukselle pohdittavaa maassa, jossa oli lipsahtanut voimaan kaiken muuntogeenisen viljelyn ja GMO-tuotteidenkin kielto jokunen vuosi sitten:
Kenya imposed a ban on GMO crops and products in 2012. But this past April, the government announced it was reconsidering the ban to support food security, as some 1 million Kenyans require emergency food assistance due to prolonged drought.
Waturu is optimistic that the Cabinet will soon lift the ban, thereby allowing farmers to fully access Bt cotton seeds.
-
Kenian tiedemiehet ovat lisänneet pökköä tuohon pesään vetoamalla myös sen kautta vähentyviin torjunta-aineisiin ja niiden hintaan:
https://geneticliteracyproject.org/2019/07/25/kenyan-scientists-lobby-for-gmo-bt-cotton-approval-to-cut-pesticide-use/
Tuossa kerrotaan, että uhkaamaan on tullut puuvillayökkösen lisäksi toinenkin ötökkä, jonka bt-puuvilla osaa torjua. Tuo toinen ötökkä kuuluu suomenkielellä villakilpikirvojen heimoon.
Huimasti parantuva tuottavuus tuossakin mainitaan.
Taas tuli mieleen, miten jokaisen suomalaisen kehitys- tai luontojärjestön pitäisi kertoa, että heidän toimintansa tukemiseksi myymänsä T-paidat ovat ehdottomasti tuollaista puuvillaa!
-
Kiina näkee erityisesti geenieditoinnista potentiaalisia hyötyjä ja satsaa siihen voimakkaasti:
China’s multi-billion-dollar investment in CRISPR could help feed its ‘massive’ population (https://geneticliteracyproject.org/2019/07/30/chinas-multi-billion-dollar-investment-in-crispr-could-help-feed-its-massive-population/)
***
Ja epäilemättä kiinalaiset suhtautuisivat asiaan hyvin suopeasti, jos afrikkalaiseen sikaruttoon löydettäsiin apua geenimuuntelusta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg13055;topicseen#msg13055).
Nyt tässä tilanteessa:
China's pig herd may shrink by 50% due to African swine fever: Rabobank (https://www.reuters.com/article/us-china-swinefever-pig/chinas-pig-herd-may-shrink-by-50-due-to-african-swine-fever-rabobank-idUSKCN1UP068)
Erääseen toiseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg11358#msg11358) sikoja vaivaavaan virustautiin on apua sillä keinolla löydetty.
***
Tuossa ei alkuperäisessäkään artikkelissa ollut selvää vastausta siihen, miten Kiina aikoo säädellä geenieditointia, mutta sekin on ratkaisu, joka vaikuttaa, kun EU tekee asiassa omaa päätöstään.
-
Banaanin kohtalonhetket ovat käsillä:
Pahin näyttäisi tapahtuneen: Banaanit tuhoava tauti löysi tiensä Etelä-Amerikkaan – ja nyt sitä vastaan taistelevat poliisit ja armeija (https://yle.fi/uutiset/3-10919797)
Eikä tuosta kriisistä ilmeisesti ole muuta ulospääsyä kuin geenimuuntelu.
Valinnanvapaus on toki säilytettävä:
Australiassa selvitetään Cavendish-banaanin geenimanipulaatiolla, josko siitä voitaisiin muovata panamantaudista selviävä lajike. Ratkaisuja ei vielä ole, eikä geenimanipuloitu ravinto ole monien mielestä houkuttelevaa.
Mutta nyt voi käydä niin, että tuossa mainitut "monet" ovat sitten jatkossa ilman banaaneja.
Nyt olen nähnyt tietoja, ettei tuota yritetä yksin Australiassa vaan muuallakin. Ja muualla oltaisiin asiassa jo pidemmällä?
Kyllä, Annaleena Ylhäinen oli löytänyt tämän artikkelin:
The banana is dying. The race is on to reinvent it before it's too late (https://www.wired.co.uk/article/cavendish-banana-extinction-gene-editing)
Ja on twiitannut sen linkin tällä lähetteellä:
UK:ssa sijaitseva Tropic Biosciences jalostaa uusilla geenieditoinnin työkaluilla mm. panamantautia kestävää banaania. Harmillinen juttu vain, että EU-tuomioistuin linjasi nämä menetelmät gmo:ksi. USAssa niitä säännellään kuten perinteistä jalostusta.
-
Tässä asiassa onkin sitten kaksi kilpailevaa ratkaisua, tuo UK:n ja tämä USA:n:
Exploring GMO canola as a cheap source of omega-3 fatty acid for farmed salmon (https://geneticliteracyproject.org/2018/08/29/exploring-gmo-canola-as-a-cheap-source-of-omega-3-fatty-acid-for-farmed-salmon/)
<klips>
Onko se siis rapsi vai ruistankio? Tuolla UK:n ratkaisulla on kyllä kilpailussa pahasti "handikappia" EU:n takia (eikä siinä välttämättä edes Brexit auta).
Vai auttaisiko sittenkin? Ainakin nämä tutkijat suhtautuvat myönteisesti Boris Johnsonin esille tuloon asiassa:
PM’s GM pledge welcomed by the aquaculture biotech sector (https://thefishsite.com/articles/pms-gm-pledge-welcomed-by-the-aquaculture-biotech-sector)
Some of the most progressive researchers in the UK’s aquaculture biotechnology sphere have welcomed Boris Johnson’s pledge to support the production of genetically modified crops.
Mukana tuossa olivat myös ruistankion kehittäjät.
Minä toki toivoisin, että asia järjestyisi toisin. Jotta tuo GM-ruistankio saataisiin viljelykseen myös Suomeen, johon se käsittääkseni hyvin soveltuisi (edellä 12.07.19).
-
Entäpä kasvilajikkeet, jotka sitovat hiilidioksidia eli hiiltä ilmasta oikein urakalla:
‘Supercharged’ GMO crops could store 20 times more CO2 than average plant (https://geneticliteracyproject.org/2019/08/19/supercharged-gmo-crops-could-store-20-times-more-co2-than-average-plant/)
-
Kyllä tämäkin täytyy mainita. Tämän mukaan geenimuuntelun avulla olisi kehitetty valmiste, jota nauttimalla välttyisi krapulalta:
‘Proudly GMO’ probiotic takes aim at hangovers. Can it ease consumer fear of biotechnology? (https://geneticliteracyproject.org/2019/08/20/proudly-gmo-probiotic-takes-aim-at-hangovers-can-it-ease-consumer-fear-of-biotechnology/)
Tuossa spekuloidaan, että tuo tuote voisi muuttaa yleisön asenteita GMO:lle myönteisemmiksi.
Minä spekuloin, että tuon nauttiminen olisi varmaan tarpeellista ja toimivaa silloinkin, jos tarjolla on suurempi määrä luomuviiniä. ;D
-
Geenieditoitu avokado, jota voi kasvattaa vähän pohjoisemmassakin:
https://geneticliteracyproject.org/2019/08/21/crispr-guacamole-anyone-gene-edited-avocados-could-survive-disease-cold-climates/
Josko jopa Suomessakin? Avokado on vesisyöppö, mutta meillä riittäisi vettä. Eikä tarvitsisi enää syyllistää tuon hedelmän ystäviä sen ikävästä vesijalanjäljestä eteläisissä, köyhissä maissa.
-
ISAAA:n uudessa raportissa vuoden 2018 tilanteesta ei kerrota räjähdysmäisestä kasvusta:
ISAAA Brief 54-2018: Executive Summary
Biotech Crops Continue to Help Meet the Challenges of Increased Population and Climate Change (http://www.isaaa.org/resources/publications/briefs/54/executivesummary/default.asp)
HIGHLIGHTS OF THE 2018 ADOPTION OF BIOTECH CROPS
* High adoption of biotech crops continued in 2018 with 191.7 million hectares worldwide.
On the 23rd year of commercialization of biotech/GM crops in 2018, 26 countries grew 191.7 million hectares of biotech crops – an increase of 1.9 million hectares (4.7 million acres) or 1% from 189.8 million hectares in 2017. Except for the 2015 adoption, this is the 22nd series of increases every single year; and notably 12 of the 18 years with double-digit growth rates.
Mutta ilmeisen rehellinen tuo tilasto yhä on. Eikä siinä käytetä luomutilastoissa mukana olevaa temppuilua (laidunmaat, luonnonmarjojen keruualueet yms.).
Lähes Suomen koko viljelysalan verran GMO-kasvien viljelyala kuitenkin maailmanlaajuisesti tuon vuoden aikana kasvoi. EU:n koko viljelysalan (n. 180 milj. ha) se on jo jokunen vuosi sitten ylittänyt. Osuus koko maailman viljelysalasta (n. 1500 milj. ha) on nyt 12,7%.
-
Ehkä ISAAA voi juuri ja juuri todenmukaisesti näin sanoa:
Biotech crops have expanded beyond the big four (maize, soybeans, cotton, and canola) to give more choices for many of the world’s consumers and food producers. These biotech crops include alfalfa, sugar beets, papaya, squash, eggplant, potatoes, and apples, all of which are already in the market.
Mutta alempana jutussa olevasta piirakasta kyllä näkyy, että noiden neljän suuren dominanssi on yhä vallalla. Muiden lajien osuus on vieläkin vain noin 1%. Tähän on tietysti syynsä, jotka eivät liity siihen, etteivät ne lajit ja lajikkeet olisi kelvollisia.
-
On varmaan niin, että myytti siitä, että siemenfirma pakottaa aina ostamaan uutta siementä, eikä salli siementen säästämistä, on saanut alkunsa näistä hybridilajikkeista. Kuten ehkä sekin myytti, että nk. itsemurhasiemenet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=750.0) jo olisivat laajalti käytössä (kun tosiasiassa niitä ei ole koskaan käytetty). Vaikka siis säästettyjen hybridisiementen huonolle tuotolle seuraavina vuosina on helppo tekninen selitys, pettynyt asian (tietämätön) kokeilija saattaa uskoa, että ne on tahallaan manipuloitu tuottamaan huonosti. Jopa olemaan itämättä. (Jos ja kun tuota uskoa vielä nk. aktivistit vahventavat.)
Mutta nyt on aika jättää tuolle myytille, "variksenpelättimelle" jäähyväiset:
Viewpoint: Farewell to ‘terminator seeds’ (1995-2015)—the anti-GMO movement’s favorite bogeyman (https://geneticliteracyproject.org/2019/08/27/viewpoint-farewell-to-terminator-seeds-1995-2015-the-anti-gmo-movements-favorite-bogeyman/)
Tuota myyttiä levitettiin aikanaan innokkaasti Suomessakin. Mutta ei enää täälläkään moneen vuoteen.
-
Annaleena Ylhäinen twiittasi tästä:
Edinburgilaisen yliopiston tutkijat löysivät ohrasta kuivuudenkestoa parantavan geenin.
Scientists isolate drought-resistant gene in barley
Research led by Heriot-Watt University, Edinburgh, will help crops resist global heating (https://www.theguardian.com/science/2019/sep/02/scientists-isolate-drought-resistant-gene-in-barley)
Jos oikein ymmärrän, tuo geeni on sitten editoinnilla levitettävissä kaikkiin hyviin ohralajikkeisiin.
***
Myyntimies minussa heräsi: tuosta tehtyä olutta voisi sitten myydä jollakin sellaisella mainoslauseella, että nyt ja näin kestetään meillä kuumuutta ja kuivuutta! :D
-
Brasiliassa on kehitetty mosaiikkivirusta kestävä (pinto (https://en.wikipedia.org/wiki/Pinto_bean)-)papulajike:
Virus-resistant GMO pinto bean could cut crop losses in Brazil by 40% or more (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/03/virus-resistant-gmo-pinto-bean-could-cut-crop-losses-in-brazil-by-40-or-more/)
Kestää vielä hetken, ennen kuin se on käytössä. Mutta jos se noin paljon vähentää sadonmenetyksiä - vähentää se osaltaan myös Brasilian sademetsäpaloja!
Huomatkaa myös, että lajikkeen oli kehittänyt valtion tutkimuslaitos: siinä eivät olleet "monsantot" takana.
-
Tätä ongelmaa on käsittääkseni perinteisesti liioiteltu ...
How biotech gets potentially harmful chemical acrylamide out of fries, crackers and other popular foods (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/10/how-biotech-gets-potentially-harmful-chemical-acrylamide-out-of-fries-crackers-and-other-popular-foods/)
... mutta siihenkin on siis löytymässä apu geenitekniikasta.
-
Kirjoittajan mukaan ...
World’s favorite banana faces extinction. Are GMOs, CRISPR the final hope? (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/25/worlds-favorite-banana-faces-extinction-are-gmos-crispr-the-final-hope/)
... geenitekniikka voi olla ainoa väline, jolla nykyinen banaani voidaan pelastaa. Ihan pelkästä löysästä mielipidekirjoituksesta ei ole kyse, vaan alkuperäinen artikkeli on ilmestynyt Naturessa.
***
Sitrushedelmien pelastaminen vihertymistaudilta on vielä kovasti kesken, mutta tällainen läpimurto asiassa on tehty:
Citrus Greening bacteria finally grown in the lab—key ‘first step’ to saving Florida’s orange industry (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/20/citrus-greening-bacteria-finally-grown-in-the-lab-key-first-step-to-saving-floridas-orange-industry/)
Luultavasti tuossakin jatkossa käytetään geenitekniikkaa (?).
-
Tämä oli taas sitä "vanhaa" geenitekniikkaa, jossa geenejä siirretään kasvista toiseen:
Drought resistant farming breakthrough: GMO corn survives nearly two months without water thanks to tomato genes, in field study (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/26/drought-resistant-farming-breakthrough-gmo-corn-survives-nearly-two-months-without-water-thanks-to-tomato-genes-in-field-study/)
Eli tomaatilta geenivahvistusta saanut maissi kesti lähes kaksi kuukautta ilman vettä.
***
Tämä ei liene samaa, vaan kilpaileva yritys asiassa:
Harnessing tomato jumping genes could help speed-breed drought-resistant crops (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/09/190916143949.htm)
Mutta tomaatin geenit olivat siinäkin mukana.
-
Tässä ei sitä ihan selvästi sanota:
De forskar om nya grödor som tål framtidens klimat (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/de-forskar-om-nya-grodor-som-tal-framtidens-klimat/)
ALNARP. Nya grödor måste klara av klimatförändringar och mer extremt väder. Forskare på SLU jobbar för att snabbt få fram nya sorter som tål framtidens klimat.
[...]
Traditionell växtförädling går ganska långsamt, men med hjälp av ny teknik har forskarna lyckats snabba upp processen. För att ta fram nya sorter använder de klimatkammare där de kan simulera olika typer av väder för att se hur olika varianter reagerar.
– Växtförädling är ett långsiktigt arbete, det tar ju 12-15 år att få fram en ny sort om man jobbar kontinuerligt, även om vi nu får nya metoder som gör att det går fortare, säger Eva Johansson.
Mutta eiköhän tuosta uskalla arvata, että uusilla menetelmillä tarkoitetaan geenitekniikkaa. Luultavasti geenisaksia, geenieditointia. Sen osaltahan Ruotsin tutkijoilla on jo mainettakin. Siitä huolimatta, että EU-lainsäädännön epäselvä tilanne on sielläkin tutkimusta häirinnyt.
-
Kirjoittajan mukaan ...
World’s favorite banana faces extinction. Are GMOs, CRISPR the final hope? (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/25/worlds-favorite-banana-faces-extinction-are-gmos-crispr-the-final-hope/)
... geenitekniikka voi olla ainoa väline, jolla nykyinen banaani voidaan pelastaa. Ihan pelkästä löysästä mielipidekirjoituksesta ei ole kyse, vaan alkuperäinen artikkeli on ilmestynyt Naturessa.
Myös Annaleena Ylhäinen oli löytänyt tämän alkuperäisen Nature-lehden artikkelin ...
CRISPR might be the banana’s only hope against a deadly fungus (https://www.nature.com/articles/d41586-019-02770-7)
... ja twiittasi eilen näin:
Tulee mielenkiintoinen tilanne kun Cavendish-banaanit jalostetaan kestämään panamantautia geenieditoinnilla (CRISPR) ja otetaan viljelyyn. Käykö niin, että perusbanaani poistuu eurooppalaisesta ruokavaliosta, sillä EU on linjannut geenieditoinnin GMOksi?
Nyt Euroopan täytyy tavalla tai toisella näyttää asiassa vahvuutensa, ja täällä voitaisiin ehkä sovittaa sinfoniaorkesterille (tai vähintään bigbandille) tämä kohta satavuotias kappale:
Yes! We have no bananas (https://www.youtube.com/watch?v=PDd8shcLvHI) (Youtube) 8)
Jos ironisesti vielä jatkaa, niin ruokaturismille tulee uutta merkitystä: USA:ssa kävijät kertovat maistaneensa Amerikan herkkuja matkallaan. Kuvitelkaa, söimme banaaneja! (Vai riittäisikö matka Britanniaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg15010#msg15010)?)
Mitä silloin miettii luomuväki, kun vuodesta toiseen myydyin yksittäinen luomutuote Suomessa on ollut luomubanaani (https://proluomu.fi/loytyyko-luomutuotteiden-top5-ruokakaapistasi/)!
-
Ylhäinen on lisännyt tuon banaanitwiittinsä perään tämän twiitin:
Jos haluaa muutosta EU:n järjettömään gmo-lainsäädäntöön, voi käydä allekirjoittamassa tämän kansalaisaloitteen. Itse laitoin nimeni tuohon heti. EU tarvitsee uusia kasvinjalostustekniikoita, jotka koko muu maailma ottaa käyttöönsä.
Kyse on tietysti tästä aloitteesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg14676#msg14676).
Noinhan nyt jokaisen suomalaisen kannattaa tehdä, jos aikoo pysyä banaaneissa. Emme tietysti tiedä, millä nopeudella tuo panamantauti maailmassa etenee, mutta sen leviämisnopeus voi myös yllättää. Vaikka varmasti kaikki tehdään, ettei se etenisi.
-
Vehnällä voi olla tällainenkin laatuongelma, ja näin on geenieditoinnilla siihen kehitetty ratkaisu, joka on otettavissa myöhemmin käyttöön:
Rain-resistant wheat variety developed using genome editing (http://www.asahi.com/ajw/articles/AJ201908210010.html)
The wheat used for the study is not a species currently sold on the market, but the team believes the method utilized could someday succeed in developing an edible variety resistant to rain.
“The variety we developed has excellent properties, so we'll use it as a parent to create new species through breeding,” a team member said.
Since wheat is native to arid zones, it is vulnerable to humidity. When it rains for a long period before harvest, the plants' seeds often sprout on their ears, resulting in low-quality flour.
-
Lapsille parasta. Parasta tietysti olisi äidinmaito, mutta kun aina sitä ei ole saatavissa, äidinmaidonvastikkeitakin tarvitaan. Ja sitten ehkä parasta saatavissa olevaa sellaista on jatkossa tämä:
Fat from gene-edited plants could make infant formula more nutritious, less expensive (https://geneticliteracyproject.org/2019/10/03/fat-from-gene-edited-plants-could-make-infant-formula-more-nutritious-less-expensive/)
Eikä edullinen hintakaan ole mikään pieni asia, erityisesti köyhissä maissa. Uutista oli kommentoitu näin:
More progress is always good to see. Healthier kids just might make healthier more productive adults. Thus the antis will hate this almost as much as Golden rice.
-
Tämä on hieman hämmentävä keksintö, meillekin:
https://www.foodnavigator-asia.com/Article/2019/10/01/Biotech-breakthrough-means-local-farms-could-provide-a-third-of-Singapore-s-produce?utm_source=copyright&utm_medium=OnSite&utm_campaign=copyright
Geenitekniikan avulla pystyttäisiin tuottamaan orgaanisia lannoitteita eli siis luomulannoitteita suuria määriä. Ne mahdollistaisivat kaupunkiviljelyn, jopa omavaraisuutta lähestyen.
-
Australiassa on kenttäkokeissa saatu GMO-vehnälajikkeilla reippaasti parempia satoja:
GMO wheat varieties boost crop yields 20-30% in field trial (https://geneticliteracyproject.org/2019/10/08/gmo-wheat-varieties-boost-crop-yields-20-30-in-field-trial/)
Kuin tavanomaiset sadot. Luomusatoihin ei tuossa yritettykään verrata.
-
Lyhyehkö artikkeli otsikkomme aiheesta, yritys pieneksi yhteenvedoksi:
Fewer suicides, cancers and pesticide poisonings: Examining the health benefits of GMO crops (https://geneticliteracyproject.org/2019/10/09/fewer-suicides-cancers-and-pesticide-poisonings-examining-the-health-benefits-of-gmo-crops/)
Väliotsikkoja terveyshyödyistä:
* Biotekniikka neutralisoi luonnostaan myrkyllisen maissin
* Torjunta-ainemyrkytysten vähenevä määrä
* Taistelu ravinteiden puutetta vastaan GMO-lajikkeilla
* Parempia satoja, vähemmän itsemurhia
Noissa kysymyksissä asian vastustajat olivat tietysti kaikessa väittäneet päinvastaista. Mutta niin ei ollut.
-
Olemme täällä olleet tietoisia tästä mahdollisuudesta jo kauan (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=63), mutta tässä on perusteellisempi selvitys asiasta:
Edible cotton: How genetically modified cottonseed could revolutionize food and feed production (https://geneticliteracyproject.org/2018/11/14/edible-cotton-how-genetically-modified-cottonseed-could-revolutionize-food-and-feed-production/)
Eli puuvillan siemenet olisivat potentiaalinen proteiinin*) lähde. Niitä voivat käyttää nytkin rajoitetusti märehtijät, mutta yksimahaiset, ihminen mukaan lukien, eivät voi, niissä olevan gossypol-myrkyn takia.
Saatavissa olevien siementen määrä on minullekin uusi, yllättävä tieto:
If you could use cottonseeds as food for humans the way you can for sunflowers or use it without careful rationing as a feedstock, that would be a boon to cotton farmers. In fact, for every 1 pound of cotton fiber — the product, the plant produces 1.6 pounds of seed — the byproduct. Imagine if you were a farmer being able to produce straight up 2.6 pounds of product for sale instead.
Eli painossa mitattuna siemeniä saisi kasvista enemmän kuin puuvillaa!
Artikkeli kuvaa sitten, miten puuvillakasvia on kyetty geneettisesti muuntamaan niin, ettei tuota myrkyllistä ainetta siemenissä ole. Jopa niin, että aine säilyy kasvin muissa osissa, joissa sillä on funktionsa tuholaisten torjunnassa.
Nyt tämä projekti on edennyt vaiheeseen, jossa lajke on hyväksytty USA:ssa viljeltäväksi.
Tässä on vähän pidempi kuvaus, haastatattelu projektin vaiheista:
The Long Road to Edible Cottonseed (https://www.the-scientist.com/news-opinion/the-long-road-to-edible-cottonseed-66560)
Huomaan tässä, että mekin olemme tunteneet tuon projektin jo kauan. Yleisökirjoitukseni Demariin (linkki yllä) on jo 10 vuoden takaa.
Jä!kimmäisessä eli uudessa tässä linkatussa artikkelissa tuotiin erityisesti esille, että kyseinen keksintö mahdollistaisi puuvillan siementen käytön siipikarjan ruokinnassa. Minusta sekin on merkittävä juttu.
Mutta byrokraattinen osuus projektista on vasta alussa: siinä oli vasta yksi maa, joka sen oli hyväksynyt.
Puuttuu mm. EU. Sen tulisi tehdä jonkinlainen hyväksyvä päätös asiassa. Jotta voisimme täälläkin ostaa todella luontoystävällistä puuvillaa.
-
Lisiä tähän kokoelmaamme:
Bolivia expects up to 30% yield increase following 2021 release of new GMO soy (https://geneticliteracyproject.org/2019/10/21/bolivia-expects-up-to-30-yield-increase-following-2021-release-of-new-gmo-soy/)
Newly discovered genes could help develop natural ‘antibiotic cocktails’ to battle plant disease (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/27/newly-discovered-genes-could-help-develop-natural-antibiotic-cocktails-to-battle-plant-disease/)
-
Syötävät puuvillansiemenet ovat jo näin pitkällä:
Cotton industry prepares to commercialize FDA-approved GMO seeds to help ‘feed 500 million people’ (https://geneticliteracyproject.org/2019/10/25/cotton-industry-prepares-to-commercialize-fda-approved-gmo-seeds-to-help-feed-500-million-people/)
Eli ne on Amerikassa hyväksytty ihmiskäyttöön, ja nyt myös teollisuus valmistelee asiaa.
Meillä ei tietysti voi olla aavistustakaan, miltä ne maistuvat. Mutta koska yksityiskäyttöön niitä voi tuoda, teemme sen heti kun se on mahdollista. Ja raportoimme sitten myös mausta.
Ja mynttiä tulemme lyömään siitä, kuinka:
- tässä nyt olisi oiva kasvisproteiini, lihansyöntiä korvaamaan
- nyt on syytä suosia sellaista puuvillaa, jonka ekologinen jälki on yhteensä kaikkein pienin!
-
Ellei ole vielä tehty läpimurtoa, niin ainakin on löydetty langanpää ...
Species-Specific Variation in RELA Underlies Differences in NF-κB Activity: a Potential Role in African Swine Fever Pathogenesis (https://jvi.asm.org/content/85/12/6008.short)
... afrikkalaiselle sikarutolle vastustuskykyisen GMO-sikarodun tai -lajikkeen kehittämisessä.
African swine fever virus (ASFV) is a highly infectious disease of domestic pigs, with virulent isolates causing a rapidly fatal hemorrhagic fever. In contrast, the porcine species endogenous to Africa tolerate infection. The ability of the virus to persist in one host while killing another genetically related host implies that disease severity may be, in part, modulated by host genetic variation.
Ja niin edelleen. Monimutkainen juttu, selitän paremmin kun/jos itsekin ymmärrän paremmin. Mutta lähtökohta tuossa siis on havainto, että siat Afrikassa sietävät tautia, eivät siihen kuole.
Vihje tähän: GMO Pundit.
-
Lisää kuivuudenkestävyyskeksintöjä:
Engineered molecule could protect key food crops from intensifying droughts as climate changes (https://geneticliteracyproject.org/2019/10/28/engineered-molecule-could-protect-key-food-crops-from-intensifying-droughts-as-climate-changes/)
Jos oikein ymmärrän, geenitekniikkaa tuossa on kyllä käytetty, mutta kasvien omaan perimään ei puututa. Vaan on kehitetty kasveille "lääke", jonka ne nauttivat tavallaan "ulkoisesti". Mutta kestävät sitten kuivuutta paremmin.
Harnessing tomato jumping genes could help speed-breed drought-resistant crops (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/09/190916143949.htm)
-
Syötävät puuvillansiemenet ovat jo näin pitkällä:
Cotton industry prepares to commercialize FDA-approved GMO seeds to help ‘feed 500 million people’ (https://geneticliteracyproject.org/2019/10/25/cotton-industry-prepares-to-commercialize-fda-approved-gmo-seeds-to-help-feed-500-million-people/)
Eli ne on Amerikassa hyväksytty ihmiskäyttöön, ja nyt myös teollisuus valmistelee asiaa.
Kevin Folta käsittelee tässä artikkelissaan hänkin kysymystä vähän perusteellisemmin:
FDA-approved edible cotton seeds show how GMO, CRISPR-edited crops can battle global hunger (https://geneticliteracyproject.org/2019/10/29/viewpoint-fda-approved-edible-cotton-highlights-how-gmo-crispr-edited-crops-can-battle-global-hunger/)
Haistan tässä tiedossa mahdollisuuden:
To accomplish this feat, the team targeted an enzyme required for gossypol production using a gene-silencing technique called RNA interference (RNAi). To decrease the level of the enzyme, they created genetically engineered plants that suppress the delta-Cadinene Synthase (dCS) gene. This gene encodes the instructions for an early step in gossypol synthesis, so shutting it down limits the amount of gossypol produced.
Jos tuo oli saavutettu geenin toiminta hiljentämällä, voisiko tuon tulkita niin, ettei varsinaisesta GMO:sta ole kyse? Ja jotkut byrokraattiset/lainsäädännölliset esteet välttää?
Ja myös EU voisi ehkä vähän helpommin hyväksyä nuo siemenet, käytettaväksi ihmisravintona?
Tällaisella hyväksymisellä voisi olla samatapainen merkitys kuin Kultaisen riisin tapauksessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=723.msg15364#msg15364), vaikkei noista puuvillan siemenistä täällä mitään myyntimenestystä tulisikaan.
-
Tällainen vertailu tulee väistämättä jossain vaiheessa eteen ja esiin:
Viewpoint: Arrival of GMO, gene-edited biofortified crops weakens case for organic agriculture (https://geneticliteracyproject.org/2019/10/22/viewpoint-arrival-of-gmo-gene-edited-biofortified-crops-weakens-case-for-organic-agriculture/)
Oikeastaan meidänkin pitäisi omaksua "aggressiivisempi" vastahyökkäystyyli. Sen sijaan, että juuttuisimme kinaamaan nyt Suomen kaupoista saatavissa olevan ruoan ravintoarvoista, siirtykäämme puhumaan siitä, millaista se ruoka voisi olla!
-
Riisiä uhkaava tauti saadaan torjutuksi:
A crop that feeds billions freed from blight by CRISPR (https://www.nature.com/articles/d41586-019-03284-y)
-
Tässä luvataan, että pienellä geenimuuntelulla saataisiin jyvien määrä kolminkertaistettua (ScienceDaily):
Tripling the number of grains in sorghum and perhaps other staple crops (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/02/180226085804.htm)
Ensin siis durrassa (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kirjodurra), mutta keksintö on ehkä sovellettavissa muissakin viljelykasveissa.
Nytkin kysyen, kuinka varovaista olisi (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=464) tuon löydön/keksinnön soveltamatta jättäminen Afrikassa.
Durran kanssa se onnistui:
Researchers double sorghum grain yield to improve food supply (https://www.cshl.edu/researchers-double-sorghum-grain-yield-to-improve-food-supply/)
Vaikka otsikossa oli noin, kolminkertaistamisesta oli kyse (lihav. HJ):
Led by Doreen Ware, CSHL Adjunct Professor and research scientist at the U.S. Department of Agriculture, and USDA colleague Zhanguo Xin, Ph.D, the research team identified novel genetic variations that occurred in sorghum’s MSD2 gene, increasing the grain yield 200 percent . MSD2 is part of a gene line that boosts flower fertility by lowering the amount of jasmonic acid, a hormone that controls the development of seeds and flowers.
***
Durra on hyvä vaihtoehto keliaakikoille Suomessakin:
KELIAAKIKOLLE HYVÄÄ: DURRA, AMARANTTI, KVINOA JA TEFF. (https://www.gluteenitonsuunta.fi/blogit/keliaakikolle-hyvaa-durra-amarantti-kvinoa-ja-teff)
Ainakin niin kauan kuin tätä vehnää ei ole kauppojen hyllyilllä;
CRISPR-edited wheat cuts immune response in ‘gluten-sensitive’ patients by 85%, new study shows (https://geneticliteracyproject.org/2019/11/01/crispr-edited-wheat-cuts-immune-response-in-gluten-sensitive-patients-by-85-new-study-shows/)
-
Geenitekniikan vastustajat ovat perinteisesti pilkanneet kehittäjiä siitä, ettei varsinaisia satoja olisi tekniikalla parannettu*). Tässä väitetään, että nyt se olisi tehty:
Single genetic tweak in GMO corn boosts yields 10%—other crops could be improved, too (https://geneticliteracyproject.org/2019/11/06/single-genetic-tweak-in-gmo-corn-boosts-yields-10-other-crops-could-be-improved-too/)
Kuten jo otsikossa kerrotaan, tuo tasokorotus on aikaansaatu maissilla. Mutta keksintö on levitettävissä myös muihin viljakasveihin.
Tutkimuksessa eli asian testauksessa oli tarkkaan analysoitu pois olosuhteet: tuo tason paraneminen toteutui kaikenlaisissa olosuhteissa.
(Durran osalta olemme kyllä jo saaneet tiedon vielä hurjemmasta tasokorotuksesta, ks. juuri edellä.)
***
Jos tuo 10% tuntuu vähäiseltä määrältä, ajatellaanpa näin:
10% maailman ihmisistä on noin 750 miljoonaa ihmistä. Joka on aika tarkkaan yhtä pajon kuin EU:n ja USA:n yhteinen väkiluku. Eli sen luomunsyöntialueen.
__________
*) totta onkin, että tuottavuushyödyt tähän asti ovat tulleet siitä, ettei satoa ole tuhoutunut yms. syistä. Tietysti viljelijälle on ollut sinänsä samantekevää, mistä syystä hänen laarissaan on enemmän viljaa.
-
Tässä ei lainkaan kerrota ...
Rukiin viljelyvarmuutta parannetaan kasvinjalostuksella – vaihtoehtona on lyhentää kortta kääpiögeenillä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.550183)
... miten tuo geeni aiotaan sinne rukiiseen ujuttaa.
Kun toisaalta on vahvoja huhuja, että Suomessa oltaisiin yhtä osaavia geenieditoinnissa kuin ollaan Ruotsissakin? Varmaan tuo on silti mahdollista perinteisiinkin menetelmiin pitäytyen.
Mutta minun järkeni mukaan tuossa ainakin voitaisiin hyödyntää geenieditointia.
-
Onnistuuko tämä, mutta tällainenkin mahdollisuus on tullut esille:
Fighting climate change with gene editing: Can we slash cows’ methane production? (https://geneticliteracyproject.org/2019/11/12/fighting-climate-change-with-gene-editing-can-we-slash-cows-methane-production/)
Geenieditoinnilla voitaisiin ehkä vähentää lehmien metaanipäästöjä.
Tuo keino olisi tätä ratkaisua käytännöllisempi:
kalifornialainen lehmä (https://www.google.com/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fi2-prod.dailyrecord.co.uk%2Fincoming%2Farticle9361901.ece%2FALTERNATES%2Fs615%2FJS106176676.jpg&imgrefurl=https%3A%2F%2Fwww.dailyrecord.co.uk%2Fnews%2Fweird-news%2Fcow-fart-crackdown-california-creates-9361672&docid=1J81JstTb0hEoM&tbnid=hNH7IZtBwvsnSM%3A&vet=1&w=615&h=409&client=ms-android-huawei&bih=510&biw=816&ved=2ahUKEwi25oH5tevlAhXr8KYKHWo8AGwQxiAoAHoECAEQGA&iact=c&ictx=1)
-
Tämä ei minun silmissäni näytä ihan uudelta asialta:
Purple GMO tomato with boosted antioxidant levels could lead to more nutritious produce (https://geneticliteracyproject.org/2019/11/14/purple-gmo-tomato-with-boosted-antioxidant-levels-could-lead-to-more-nutritious-produce/)
Eikä se oikein olekaan, kun tuosta on jo Wikipedia-artikkeli:
Blue tomato (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Blue_tomato) "[...es] sometimes referred to as purple tomatoes"
Sen mukaan tuosta on kehitetty versio myös konventionaalisella jalostuksella. Joka on kuitenkin ominaisuuksiltaan huomattavasti vaatimattomamampi kuin GMO-versio. Joka puolestaan on kehitetty UK:ssa.
Niinpä tuon uudemman uutisen sanomaksi jää, että nyt kiinalaisetkin ovat tehneet saman.
-
Tämän katsottiin eli tavallaan myönnettiin pitävän paikkansa, GMO:ta puolustavissakin piireisssä, vielä jokin aika sitten:
Can genetic engineering improve crop yields? (https://gmo.geneticliteracyproject.org/FAQ/can-genetic-engineering-improve-crop-yields/)
At a Glance
There is considerable debate over whether GMO crops produce higher yields than their non-GMO counterparts. The short answer: Yes, but not because crops are engineered to yield more but for other reasons.
Mutta pitääkö se yhä paikkansa? Lyhyt vastaus: ei pidä.
Ainakin tulevaisuudessa näyttäisi olevan hyvin epätodennäköistä, etteikö olisi toisin. Tässä voi viitata edellä (02.11.19 ja 07.11.19) oleviin puheenvuoroihin ja niiden linkkeihin. Mutta myös tähän:
Redesigning photosynthesis in key crops could help sustain global food production, study shows (https://geneticliteracyproject.org/2019/11/15/redesigning-photosynthesis-in-key-crops-could-help-sustain-global-food-production-study-shows/)
Sen mukaan ihmiskunta olisi nyt "huulella", että se kykenisi geenitekniikan avulla vaikuttamaan keskeiseen prosessiin, fotosynteesiin. Ja kykenisi sitä parantamaan, tehostamaan.
Scientists have solved the structure of one of the key components of photosynthesis, a discovery that could lead to photosynthesis being ‘redesigned’ to achieve higher yields and meet urgent food security needs.
-
Edellä 02.11.19 mainitun durran osalta oli arvioitu kokonaishyöty:
CRISPR-edited sorghum could provide needed protein to 500 million people in Sub-Saharan Africa (https://geneticliteracyproject.org/2019/11/21/crispr-edited-sorghum-could-provide-needed-protein-to-500-million-people-in-sub-saharan-africa/)
-
Kasvinjalostus ei ole helppoa:
Kauppapuutarha löytää uuden huippulajikkeen ehkä muutaman kerran vuosisadassa – 80-vuotias Pousin puutarha uskoo rapeiden salaattien menestykseen
Puutarha erikoistui nykyisekaltaiseen jääsalaattiin lähes 25 vuotta sitten. Nyt jännitetään seuraavan uutuuden menestystä. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.558326)
Miksi siis vältellä uusia välineitä, joita siihen on tarjolla?
-
Tässä lienee kyse lienee kyse ennenkaikkea siitä, ettei satoa tuhoudu:
Kenya demonstration plots show GMO maize resists insects, increases yields (https://geneticliteracyproject.org/2019/11/26/kenya-demonstration-plots-show-gmo-maize-resists-insects-increases-yields/)
Mutta ero on joka tapauksessa dramaattinen:
TELA maize also provides drought tolerance. However, these demonstrations showcased the effects of the Bt trait.
‘‘The results are appealing,” James Karanja, the Kenya TELA maize project investigator, told the Alliance for Science. “In Kiboko, for instance, we have seen Bt maize yielding 10 tons per hectare, as compared to non-Bt yielding between 3 and 4 tons [per hectare].’’
-
Jaaha. Geenitekniikalla on kehitetty bakteeri, joka syö hiilidioksidia:
E. coli bacteria engineered to eat carbon dioxide (https://www.nature.com/articles/d41586-019-03679-x?utm_source=twt_nnc&utm_medium=social&utm_campaign=naturenews)
Jota voitaisiin käyttää mm. biopolttoaineiden tuottamiseen. Tai jopa ruoan tuottamiseen.
(Naturessa, Annaleena Ylhäinen oli huomannut.)
Samaisella bakteerilla on muutoin hyvin huono maine (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=132.msg12921#msg12921).
Tuosta uutisesta olisi meillä täällä voitu kertoa toisessa triidissäkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=699.msg9112#msg9112).
-
Tätä minun täytyy vähän ihmetellä:
Blight-resistant GMO potatoes show promise in field trials (http://0https://geneticliteracyproject.org/2019/12/05/blight-resistant-gmo-potatoes-show-promise-in-field-trials/)
Sillä minusta läpimurroista rutonkestävässä perunassa on puhuttu jo vuosikausia. Täytyy nyt ottaa tarkemmin asiasta selvää.
-
Tässä kerrotaan, että tutkijoilla kautta maailman on käynnissä kova kilpailu tässä yrityksessä. Ja että kiinalaiset tutkijat ovat kisassa mukana:
CRISPR-edited pigs could blunt swine flu epidemic threatening China’s food supply (https://geneticliteracyproject.org/2019/12/05/crispr-edited-pigs-could-blunt-swine-flu-epidemic-threatening-chinas-food-supply/)
Eli sikarutolle vastustuskykyisen lajikkeen tai rodun kehittämisestä on kyse.
Tuossa mainitaan vain, ettei rokotetta sikaruttoon ole. Mutta tietysti senkin kehittämisessä on menossa "verinen" tieteellinen kilpailu. Tietysti täysin väkivallaton niinkuin tiedeihmisten kesken on tapana.
-
Jos tämä on totta ....
Vincenzo Verrastro (IABM, Bari, Italia) kertoi Välimeren maissa oliivipuita tuhoavan Xyllella fastidiosa –bakteeritaudin leviämisestä ja XF-ACTORS –hankkeesta, jossa selvitetään taudin leviämistä, torjuntakeinoja luomutuotannossa sekä kommunikaatiotapoja, joilla esiintymisalueiden väestö saadaan tietoisiksi ongelman laajuudesta sekä leviämisen ehkäisyn tärkeydestä. Tautiin ja sitä levittävään kaskaslajiin tehoavia kemiallisia torjuntakeinoja ei ole olemassa, joten uhka elinkeinolle on yhteinen sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa, mutta luomutuotannossa olevilla tietyillä lajikkeilla on luontaista resistenssiä. Sen sijaan haasteeksi on tullut saada asukkaat ymmärtämään tilanteen vakavuus.
(lihav. HJ)
... niin nuo tuohon luontaiseen vastustuskykykyyn vaikuttavat geenit voidaan varmaankin paikallistaa. Ja ominaisuus geenitekniikalla levittää kaikkiin nyt vaarassa oliivilajikkeisiin?
(Tuo lainaus on tästä selostuksesta: TP Organics julkaisi strategisen tutkimus- ja innovaatiostrategiansa (https://luomu.fi/kirjoitus/tp-organics-julkaisi-strategisen-tutkimus-ja-innovaatiostrategiansa/2/))
Jos ne geenit löydettäisiin, ja jalostus hyvin onnistuisi, meillä olisi ehkä jatkossa oliivipuukanta, jota tauti ei uhkaisi. Paitsi luomutuotannossa, poislukien nuo tietyt lajikkeet, jollakin alueella. Voi tietysti olla, että ominaisuus on levitettävissä tavanomaisella jalostuksella, jolloin se olisi luomussakin. Urakka olisi jokatapauksessa valtava ja hidas, koska oliivipuu (https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96ljypuu) kasvaa kauan. Jos se on ainoa torjuntakeino, on se jotenkin surulllista, kun ajattelee noita jopa tuhansia vuosia vanhoja oliivipuita. Mutta eipä kai nytkään ko. bakteeria vastaan ole juuri muita keinoja kuin isäntäkasvin hävittäminen ja alueen eristäminen?
-
Tässä ei ole vielä kyse toteutuneesta asiasta:
‘Fine-tuned’ wheat varieties could boost Europe’s grain yields up to 90%, study suggests (https://geneticliteracyproject.org/2019/12/13/fine-tuned-wheat-varieties-could-boost-europes-grain-yields-up-to-90-study-suggests/)
Vaan teoreettisista mahdollisuuksista. Mutta noin suuriksi ne siis tutkimuksessa arvioitiin.
-
Oikeastaan melkoinen uutinen tänäkin päivänä:
Most food flavorings could be made with GMO microbes, sparing large amounts of farmland (https://geneticliteracyproject.org/2019/12/20/most-food-flavorings-could-be-made-with-gmo-microbes-sparing-large-amounts-of-farmland/)
Useimmat mausteet voitaisiin siis tuottaa GMO-mikrobeilla. Ja suuria maa-alueita säästyisi.
Mausteistahan aikanaan satoja vuosia sitten maailmankauppa syntyi. Vieläkin on kielessämme pahantahtoinen ilmaisu: painu sinne missä pippuri kasvaa.
Tuo tieto tuosta mahdollisuudesta on hyvä pitää mielessä, kun on puhe luomumausteista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg6593#msg6593).
-
Tämä on kiinnostava kehitelmä:
Researchers Use CRISPR to Create Compact Tomato Plants (http://www.sci-news.com/genetics/crispr-tomato-plants-07958.html)
Ei muuta kirsikkatomaatin ominaisuuksia, mutta tekee sen yksinkertaisemmaksi viljellä. Kuva tuossa selittänee asian helpoimmin.
Annaleena Ylhäinen twiitissään kertoi halustaan tuota kokeilla. Mutta totesi samantien, ettei se ole mahdollista ennenkuin EU antaa siihen luvan. Näin on, vaikka kyse on geenieditoinnilla aikaansaadusta lajikkeesta. Näin on — vielä.
-
Hesarissa tänään laajahko juttu:
Ruokaa riittää kasvavalle ihmiskunnalle, jos kasvit käyttävät valoa nykyistä tehokkaammin, ja se voi onnistua geenejä siirtämällä (https://www.hs.fi/paivanlehti/08012020/art-2000006365321.html)
Yhdysvaltalaiset tutkijat saivat tupakan kasvamaan paljon tehokkaammin. Nyt samaa yhteyttämisen tehostamista pitää kokeilla ruokakasveilla.
Maksumuurin takana netissä, mutta jos haluaa lukea asiasta suomeksi, voi etsiä käsiinsä päivän Hesarin. Täällä on tuosta jo ollut puhetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg13295#msg13295),. monilla kielillä.
-
Vehnää vaivaa maailmassa 3 ruostetautia. Yhtä vastaan niistä kyetään nyt kehittämään torjuntakeino geenitekniikan avulla:
Scientists solve 30-year wheat rust genetics puzzle (https://phys.org/news/2018-08-scientists-year-wheat-rust-genetics.html)
Tuo tauti ei ollut se, josta Norman Borlaug erityisesti viimeisinä vuosinaan varoitteli (https://www.globalrust.org/), eli Ug99. Mutta eiköhän senkin vuoro vielä tule. Se on varsin todennäköistä jo siltäkin pohjalta, että vehnän koko perimä on nyttemmin selvitetty. Sekin oli vuosikymmenten urakka, mutta katsottiin valmistuneeksi elokuussa 2018 eli viime kuussa, parisen viikkoa sitten.
Selvää toivoa tässäkin projektissa nyt on:
Famine in Africa and the Middle East? Devastating stem rust fungus threatens global staple crop, but genomic solution may finally be on the horizon (https://geneticliteracyproject.org/2020/01/15/famine-in-africa-and-the-middle-east-devastating-stem-rust-fungus-threatens-global-staple-crop-but-genomic-solution-may-finally-be-on-the-horizon/)
Eli pelätty Ug99 selätettäneen myös.
-
Tässä asiassa onkin sitten kaksi kilpailevaa ratkaisua, tuo UK:n ja tämä USA:n:
Exploring GMO canola as a cheap source of omega-3 fatty acid for farmed salmon (https://geneticliteracyproject.org/2018/08/29/exploring-gmo-canola-as-a-cheap-source-of-omega-3-fatty-acid-for-farmed-salmon/)
Siinäkin on visio:
This could revolutionize the salmon farming industry. Producers feed salmon with oil from wild-caught fish to give them health-bearing omega-3 properties, and supply from this is dwindling with the decline in global ocean catches.
[...]
Creating a new supply source of this vital ingredient could make farmed salmon as available (and maybe as cheap) as chicken breasts or pork chops.
Onko se siis rapsi vai ruistankio? Tuolla UK:n ratkaisulla on kyllä kilpailussa pahasti "handikappia" EU:n takia (eikä siinä välttämättä edes Brexit auta).
Nyt tässä asiassa on tapahtunut seuraava käänne:
Oil from CRISPR-edited Camelina plants could be fast-tracked for commercialization following USDA approval (https://geneticliteracyproject.org/2020/01/17/oil-from-crispr-edited-camelina-plants-could-be-fast-tracked-for-commercialization-following-usda-approval/)
Eli nyt onkin USA:ssa laitettu pystyyn koeviljelmät tuon geenieditoitun ruistankion viljelemiseksi.
Ja myös hyväksymisen kaupalliseen viljelyyn arvioidaan tuossa tapahtuvan siellä sutjakammin.
-
Yllättävä keino suojata mehiläisiä:
Genetically engineered bacteria could inoculate honeybees against deadly varroa mites, deformed wing virus (https://geneticliteracyproject.org/2020/01/31/genetically-engineered-bacteria-could-inoculate-honeybees-against-deadly-varroa-mites-deformed-wing-virus/)
Kuten jo otsikosta voi lukea, geenitekniikka siinäkin apuna.
-
Eivät ole halveksittavia taloudellisetkaan hyödyt. Tässä eritellään vielä, mitä tienasi siemenfirma, mitä viljelijä ja mitä kuluttaja:
GMO herbicide-tolerant canola increased Canadian farm profits $233 million, saved consumers $26 million (https://geneticliteracyproject.org/2020/02/05/gmo-herbicide-tolerant-canola-increased-canadian-farm-profits-233-million-saved-consumers-26-million/)
Canola on suomeksi rapsi. Tai rypsi. Asiassa tuntuu olevan horjuvuutta.
-
Ruoan laatu paranee. Kohta on saatavissa makuominaisuuksiltaan yhtä hyvää vehnää, jossa on kuitenkin enemmän kuituja, so. entista terveellisempää:
Healthier white bread could be in stores by 2025, after genes controlling wheat fiber content identified (https://geneticliteracyproject.org/2020/02/07/healthier-white-bread-could-be-in-stores-by-2025-after-genes-controlling-wheat-fiber-content-identified/)
Tämän luulisi innostavan rikkaan maailman kuluttajia. Täällä ollaan kyllä nykyisin olevinaan innostuneita täysjyvätuotteista. Mutta salaa tiedetään, vaikkei sitä sanottaisi, että niiden maussa on jotain vinksallaan. Itse toivon, kun sitä mielelläni syön, että tuo keksintö leviää pastatuotteisiin, spagettiin.
Tietysti ensimmäinen toivomukseni tuolloin olisi, että tuota vehnää saisi edes tuoda Eurooppaan.
***
Jos kuluttajilla kuitenkin yhä löytyisi epäluuloisia asenteita, voisiko niitä pehmentää tiedolla, että nykyisin käytetty vehnä jo alunperinkin oli muuntogeenistä:
Suomessa myydään muuntogeenistä leipää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=652.msg12043#msg12043)
Tarvittaessa vielä kompaten näillä tiedoilla:
Surprise! Your Beer And Tea Are Actually Transgenic GMOs (https://www.forbes.com/sites/stevensalzberg/2020/01/20/surprise-here-are-12-organic-foods-that-are-transgenic-gmos/#5d24847c427f)
-
Tällä kehitystyöllä voisi olla merkitystä Suomellekin:
GMO corn that tolerates temperature drops could help farmers protect crop yields (https://geneticliteracyproject.org/2020/02/10/gmo-corn-that-tolerates-temperature-drops-could-help-farmers-protect-crop-yields/)
One potential solution is to develop crops that perform better in cold temperatures. Many people aren’t aware that corn is a tropical plant, which makes it extremely sensitive to cold weather. This trait is problematic in temperate climates where the growing season averages only 4 or 5 months — and where more than 60% of its 1.6 trillion pound annual production occurs.
A chilling-tolerant strain could broaden the latitudes in which the crop could be grown, as well as enable current farmers to increase productivity.
A group of researchers led by David Stern, president of the Boyce Thompson Institute, have taken a step closer to this goal by developing a new type of corn that recovers much more quickly after a cold snap.
Maissia on hiukan yritetty viljellä Suomessa (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sokerimaissi) muuta kuten siinä sanottiin, epävarmaa hommaa se on tässä ilmastossa ollut.
-
Ruotsista ja ruotsiksi:
Genmodifierat vete ska stoppa dold hunger (https://www.atl.nu/lantbruk/genmodifierat-vete-ska-stoppa-dold-hunger/)
Den kallas den dolda hungern – den vitamin- och mineralbrist som omkring två miljarder människor lider av.
Men genom att genmanipulera ris och vete går det att få plantorna att ta upp betydligt mer järn och zink, två livsviktiga mineraler.
– Vi kan tackla två problem med en enda gen, säger forskaren Alexander Johnson.
Genom genteknik har andelen järn i veteplantan ökat från 38 miljondelar (ppm) till 69. På det sättet hoppas forskarna kunna hjälpa till med att bota järnbristen som många i världen lider av.
Intresset väcktes vid Mälaren, när amerikanen Alexander Johnson läste en kurs vid Uppsala universitet där en uppgift var att kartlägga alla växter i och runt sjön.
****
Mutta kyllä Suomessakin tapahtuu:
Vaikuttaako geenieditointi elintarvikekehitykseen tulevaisuudessa? (http://www.foodtech.fi/index.php/news/)
FOOD TECH PLATFORM FINLAND järjestää Turussa 7.4.2020 ruokajärjestelmän kehitysteematilaisuuden (maksuton) aiheesta: Geenieditoinnin ja GMO:iden rooli tulevaisuuden elintarvikkeissa.
***
Vinkit molempiin Annaleena Ylhäisen twiittisivulta.
-
Kenian tiedemiehet ovat lisänneet pökköä tuohon pesään vetoamalla myös sen kautta vähentyviin torjunta-aineisiin ja niiden hintaan:
https://geneticliteracyproject.org/2019/07/25/kenyan-scientists-lobby-for-gmo-bt-cotton-approval-to-cut-pesticide-use/
Tuossa kerrotaan, että uhkaamaan on tullut puuvillayökkösen lisäksi toinenkin ötökkä, jonka bt-puuvilla osaa torjua. Tuo toinen ötökkä kuuluu suomenkielellä villakilpikirvojen heimoon.
Huimasti parantuva tuottavuus tuossakin mainitaan.
Taas tuli mieleen, miten jokaisen suomalaisen kehitys- tai luontojärjestön pitäisi kertoa, että heidän toimintansa tukemiseksi myymänsä T-paidat ovat ehdottomasti tuollaista puuvillaa!
Ja nyt kyseisen puuvillalajikkeen viljely Keniassa alkoi:
Kenya aims to have 200,000 acres of commercial GMO insect-resistant Bt cotton by 2022 (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/12/kenya-aims-to-have-200000-acres-of-commercial-gmo-insect-resistant-bt-cotton-by-2022/)
After many years of waiting, Kenya has finally commenced commercial farming of Bt cotton heralding a new dawn for cotton farmers in the country. On Monday, the country planted its first Bt cotton seed on a commercial scale in a historic launch held at Alupe University, western Kenya. The country now becomes the seventh African country to commercialize the genetically modified (GM) cotton.
Tämä tiedoksi myös Suomen kehitys- tai luontojärjestöille!
-
Kirjoittajan mielestä geenieditointi saattaa olla ainoa keino pelastaa nykyinen pääasiallinen banaanilajikkemme:
Can CRISPR gene editing save the Cavendish banana from extinction? (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/03/crispr-gene-editing-may-be-the-only-way-to-save-cavendish-bananas-from-extinction/)
Jos tuo osoittautuu todeksi, jatkossa on odotettavissa melkoinen luomuväen pettymyksen huokaus, kun Suomen pitkäaikainen suosikkihedelmä luomuna häviää markkinoilta. Olettaen, että IFOAM pysyy linjassaan, eikä geenieditoitujakaan lajikkeita luomuksi hyväksytä.
-
Ikivanhoja lajikkeita silloin tällöin ylistetään. Jostain syystä usein juuri luomun yhteydessä. Mutta entäpä tämä mahdollisuus:
Gene editing might help restore extinct plants used as food, medicine and perfume thousands of years ago (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/23/gene-editing-might-help-restore-extinct-plants-used-as-food-medicine-and-perfume-thousands-of-years-ago/)
-
Bt-niksin lisäksi jalostajilla on "plakkarissaan" vielä muita keinoja:
Next-generation insect-resistant crops could beat back pests farmers can’t control with chemicals (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/25/next-generation-insect-resistant-crops-could-beat-back-pests-farmers-cant-control-with-chemicals/)
-
Onko se siis rapsi vai ruistankio? Tuolla UK:n ratkaisulla on kyllä kilpailussa pahasti "handikappia" EU:n takia (eikä siinä välttämättä edes Brexit auta).
Nyt rapsi näyttää päässeen tuossa kilpailussa voitolle
Oil from GMO canola, high in omega-3 fatty acids, poised to hit US stores in mid-2020 (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/26/oil-from-gmo-canola-high-in-omega-3-fatty-acids-poised-to-hit-us-stores-in-mid-2020/)
Ja molempiin tarkoituksiin sitä aiotaan valmistaa ja tarjota:
The oils derived from the Omega-3 Canola will be processed into two types: Aquaterra intended for aquafeed and Nutriterra for human consumption. Both are said to be vital ingredients to provide a sustainable land-based source of omega-3 nutrients as an alternative to fish oil. This development can help alleviate the pressure on the use of wild fish stocks for oil production.
En osaa sanoa, onko ruistankion kohdalla peli vielä silti pelattu. Netistä ei löytynyt siitä projektista uusia tietoja.
-
GLP:ssä oli kyllä äskettäin tämä uutinen:
Increased seed oil content could make CRISPR-edited Camelina a desireable choice for cooking and animal feed (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/23/increased-seed-oil-content-could-make-crispr-edited-camelina-a-desireable-choice-for-cooking-and-animal-feed/)
Mutta jostain syystä siinä kerrotaan kehitystyöstä USA:ssa ja Kanadassa. Eikä UK:ssa (?).
Mainittu firmakin on amerikkalainen:
Yield10 Bioscience (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Yield10 Bioscience)
Onko siis Rothamstedin tutkimushanke kaapattu sinne? Kyllästyivät UK:ssa odottamaan ja myivät?
-
Geenieditoinnilla Chilessä suolaantunutta maaperää ja kuivuutta kestävät tomaatti- ja kiivilajikkeet:
CRISPR gene editing could yield drought-tolerant tomatoes and kiwis that grow in salty soil (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/30/crispr-gene-editing-could-yield-drought-tolerant-tomatoes-and-kiwis-that-grow-in-salty-soil/)
Chilen yliopiston uutinen. Monikansallisista yhtiöistä ei tuossa puhuta.
-
Kirjoittajan mielestä geenieditointi saattaa olla ainoa keino pelastaa nykyinen pääasiallinen banaanilajikkemme:
Can CRISPR gene editing save the Cavendish banana from extinction? (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/03/crispr-gene-editing-may-be-the-only-way-to-save-cavendish-bananas-from-extinction/)
Jos tuo osoittautuu todeksi, jatkossa on odotettavissa melkoinen luomuväen pettymyksen huokaus, kun Suomen pitkäaikainen suosikkihedelmä luomuna häviää markkinoilta. Olettaen, että IFOAM pysyy linjassaan, eikä geenieditoitujakaan lajikkeita luomuksi hyväksytä.
Mutta Jukka Rajala raportoi tällaisesta läpimurrosta luomupuolella:
Sienitautia kestävät luomubanaanit Ranskassa markkinoille (https://luomu.fi/tietopankki/sienitautia-kestavat-luomubanaanit-ranskassa-markkinoille/)
Jos totta, niin me ja tuo lainattu artikkeli olimme pahasti väärässä. Mutta katsotaan nyt, odotellaan nyt. Jotenkin haluaisi lisätietoa. Täältä alkuun:
https://www.cirad.fr/en/news/all-news-items/press-releases/2020/response-danger-banana-fusarium-wilt
Ja tässä Rajalan antama linkki:
https://www.foodnavigator.com/Article/2020/02/28/Saving-the-banana-New-black-Sigatoka-resistant-variety-developed
-
Tässä on tuosta luomubanaanista itse tutkimuslaitoksen lehdistötiedote:
"Pointe d’Or”, a new 100% organic banana variety by CIRAD (https://www.cirad.fr/en/news/all-news-items/press-releases/2020/french-organic-banana-agricultural-revolution)
Mutta oliko tuo tuon tarinan loppuluku, huipennus? Minulle tulee mieleen mm. se, että tuossahan on selvitetty vastuskykyyn vaikuttavat geenit, eikö?
-
Kestää lämpöaaltoja ja tuottaa paremmin:
Rice genetically engineered to resist heat waves can also produce up to 20% more grain (https://wattsupwiththat.com/2020/04/26/rice-genetically-engineered-to-resist-heat-waves-can-also-produce-up-to-20-more-grain/)
-
Rapsi vai ruistankio? Kysymystä käsitellään tässä:
Camelina vs. canola: Which GMO crop offers more sustainable source of omega-3 fish oils? (https://geneticliteracyproject.org/2020/04/27/gmo-camelina-more-sustainable-source-of-omega-3-fish-oils-than-biotech-canola-researchers-argue/)
Tuo erä meni ruistankiolle. Eli kitupellavalle eli camelinalle. Se olisi hitusen parempi. Hyviä molemmat.
-
Tässä on kaksikin ideaa yhdistetty:
https://t.co/MfWBXqaHQJ?amp=1
You May Find Salt-Tolerant Rice Growing In The Ocean By 2021
Mutta toinen niistä on suolaista vettä — jopa merivettä — kestävä muuntogeeninen riisi.
-
Rapsi vai ruistankio? Kysymystä käsitellään tässä:
Camelina vs. canola: Which GMO crop offers more sustainable source of omega-3 fish oils? (https://geneticliteracyproject.org/2020/04/27/gmo-camelina-more-sustainable-source-of-omega-3-fish-oils-than-biotech-canola-researchers-argue/)
Tuo erä meni ruistankiolle. Eli kitupellavalle eli camelinalle. Se olisi hitusen parempi. Hyviä molemmat.
Ruistankiolle suodaan USA:ssa mahdollisuus:
USDA won’t regulate gene-edited camelina, accelerating development of sustainable omega-3 oil source (https://geneticliteracyproject.org/2020/04/30/usda-wont-regulate-gene-edited-camelina-accelerating-development-of-sustainable-omega-3-oil-source/)
Nyt on enää auki, suodaanko se mahdollisuus Euroopassa.
-
Tässä sarjassa esitellään joukko erityisen jänniä esimerkkejä:
11 Real Examples of Genetically Modified Organisms: Marvels or Monsters (https://interestingengineering.com/11-real-examples-of-genetically-modified-organisms-marvels-or-monsters)
Mutta kaikki (potentiaalisesti) hyödyllisiä nekin. Lemmikkieläinten jalostaminen tuolla tavalla ulkonäöltään erikoisiksi ehkä pois lukien, se ei ainakaan minua oikein sykäytä tai innosta.
-
Tässä on tulos vielä näkemättä, mutta tällaiseenkin tarkoitukseen kasvien geeniteknologiaa käytetään:
Nanoengineers Combine Molecular Farming and Advanced Manufacturing to Develop COVID-19 Vaccine (http://www.isaaa.org/kc/cropbiotechupdate/article/default.asp?ID=18090#.Xq6Kj1tvALU.twitter)
PS. Maailmalla, erityisesti Saksassa, on kyllä aika tavallinen se asenne, että hyväksytään geenitekniikan käyttö lääkkeissä, vaikka vastustetaan sen käyttöä ruoan tuotannossa.
-
Mihin ryhmään tämä kehitelmä olisi sitten luokiteltava? Syötävä rokote:
https://t.co/7Lq8ttFjzQ?amp=1
GMO tomato as edible COVID vaccine? Mexican scientists work to make it a reality
-
Yksi tie on tehdä terveellisempiä lajikkeita. Siitä on kyse mm. "kultaisissa" lajikkeissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=723.msg17388#msg17388). Toinen tie on tehdä terveellisistä kasveista paremman makuisia:
Could CRISPR turn nutritious but unpopular vegetables into flavorful snacks? (https://geneticliteracyproject.org/2020/05/21/could-crispr-turn-nutritious-but-unpopular-vegetables-into-flavorful-snacks/)
-
Pidempi essee siitä, miten GMO ja geenieditoidut lajikkeet nakertavat niitä perusteluja, joihin vedoten luomua on suosittu ja myyty:
Why GMO and gene-edited biofortified crops weaken case for organic agriculture (https://geneticliteracyproject.org/2020/05/29/viewpoint-arrival-of-gmo-gene-edited-biofortified-crops-weakens-case-for-organic-agriculture/)
Osa sen esimerkeistä on täällä jo käsiteltykin, mm. tämä:
The oil from these genetically modified plants can be used for food and animal feed once the FDA grants regulatory approval, which Nuseed expects to receive sometime in 2019. Food giant Cargil in genconjunction with BASF is also working on an omega-3 canola which it hopes to bring to the market in 2020.
Rapsi. Tai se ruistankio. Joka tapauksessa molemmat lajikkeet sisältävät aidosti paljon noita haluttuja rasvahappoja. Mitä luomuvaihtoehdot eivät tee, vaikka niitä harhaanjohtavasti sellaisina mainostetaan (https://www.ruohonjuuri.fi/camelina-tyrnioljy-omega-3-7-green-6430022481169). (Asiahan perustuu "omega 3"-käsitteen epämääräisyyteen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Omega-3-rasvahapot).)
-
Rapsi vai ruistankio? Kysymystä käsitellään tässä:
Camelina vs. canola: Which GMO crop offers more sustainable source of omega-3 fish oils? (https://geneticliteracyproject.org/2020/04/27/gmo-camelina-more-sustainable-source-of-omega-3-fish-oils-than-biotech-canola-researchers-argue/)
Tuo erä meni ruistankiolle. Eli kitupellavalle eli camelinalle. Se olisi hitusen parempi. Hyviä molemmat.
Ruistankiolle suodaan USA:ssa mahdollisuus:
USDA won’t regulate gene-edited camelina, accelerating development of sustainable omega-3 oil source (https://geneticliteracyproject.org/2020/04/30/usda-wont-regulate-gene-edited-camelina-accelerating-development-of-sustainable-omega-3-oil-source/)
Nyt on enää auki, suodaanko se mahdollisuus Euroopassa.
Tuote on valmiina myyntiin, kansainvälisille markkinoille, rapsi johtaa tällä hetkellä kisaa:
Omega-3 GMO canola oil, poised to reduce overfishing, ready for sale into global aquaculture market (https://geneticliteracyproject.org/2020/06/02/omega-3-gmo-canola-oil-poised-to-reduce-overfishing-ready-for-sale-into-global-aquaculture-market/)
Markkinointi aloitetaan kasvatuskalan rehusta. Kuten jo otsikossa tulee esille, asia nähdään välineenä ylikalastuksen vähentämisessä. (Kasvatuskalat eivät tietysti ole uhanalaisia, mutta niiden syömät rehukalat alkavat jo olla.)
Mutta mietittynä on jo seuraava vaihe, jossa tuotetta myydään suoraan kuluttajille.
-
Ihan vaan ihmettelen. Miksi tällaista banaania yhä kehitetään ja testataan:
UK biotech firm poised to test disease-resistant CRISPR bananas and coffee in South America (https://geneticliteracyproject.org/2020/06/09/uk-biotech-firm-poised-to-test-disease-resistant-crispr-bananas-and-coffee-in-south-america/)
Jos nimittäin tuollainen lajike olisi jo olemassa:
Mutta Jukka Rajala raportoi tällaisesta läpimurrosta luomupuolella:
Sienitautia kestävät luomubanaanit Ranskassa markkinoille (https://luomu.fi/tietopankki/sienitautia-kestavat-luomubanaanit-ranskassa-markkinoille/)
Jos totta, niin me ja tuo lainattu artikkeli olimme pahasti väärässä. Mutta katsotaan nyt, odotellaan nyt.
Ei tuossa sellainenkaan tunnu riittävältä seltykseltä, että englantilaiset eivät vain halua hyväksyä ranskalaisten keksintöjä. 8)
-
Tämä on kuitenkin yhä tilanne:
Infographic: Five GMOs account for 99 percent of the global biotech crop area (https://geneticliteracyproject.org/2020/06/12/infographic-five-gmos-account-for-99-of-the-global-biotech-crop-area/)
Eli viisi viljelykasvia hallitsee noin ylivoimaisesti muuntogeenistä viljelyä.
Tuo asetelma varmaan vielä säilyy — kunnes geenieditoitujen lajikkeiden asema maailmalla selkiytyy.
-
Kylmänkestävyyden kehittämisessäkin ollaan tällä tavalla "huulella":
Gene editing could help safeguard $400 million worth of wheat during coldest winter months (https://geneticliteracyproject.org/2020/06/26/gene-editing-could-help-safeguard-400-million-worth-of-wheat-during-coldest-winter-months/)
Yllätttävää kyllä maapallon toisella puolella. Eli Australiassa. Mutta sikäli kuinka siellä onnistutaan, luulisi tuolle olevan Suomessakin käyttöä. Sanoisi Saarijärven Paavon naapurikin jatkossa:
"Kuule, Paavo, kiitos kysymästä, mutta ei mitään hätää, vaikka hiukan hallaa olikin. Mulla oli sitä australialaista lajiketta."
-
Uusi geenitekniikan sovellus joka ei oikein mahdukaan aiempiin luokitteluyrityksiimme:
GMO cotton that makes its own colors could eliminate need for chemical textile dyes (https://geneticliteracyproject.org/2020/06/30/gmo-cotton-that-makes-its-own-colors-could-eliminate-need-for-chemical-textile-dyes/)
Eli puuvilla joka jo värjääkin valmiiksi itsensä.
-
Naturessa oli verrattu hyötyjä vakuutusyhtiöiden tilastojen kautta:
The Impact of Bt Corn on Aflatoxin-Related Insurance Claims in the United States (https://www.nature.com/articles/s41598-020-66955-1)
Previous field studies have reached no collective consensus on whether Bt corn, the most commonly planted transgenic crop worldwide, has significantly lower aflatoxin levels than non-Bt isolines. Aflatoxin, a mycotoxin contaminating corn and other commodities, causes liver cancer in humans and can pose severe economic losses to farmers. We found that from 2001–2016, a significant inverse correlation existed between Bt corn planting and aflatoxin-related insurance claims in the United States, when controlling for temperature and drought. Estimated benefits of aflatoxin reduction resulting from Bt corn planting are about $120 million to $167 million per year over 16 states on average. These results suggest that Bt corn use is an important strategy in reducing aflatoxin risk, with corresponding economic benefits.
Raha onkin yllättävän monessa asiassa hyvä mittari. Olen aina pitänyt amerikkalaisesta ilmaisusta, josaa asiaa arvioidaan siltä pohjalta, onko siinä (hankkeessa tms.) mukana "serious money" eli (minun suomennokseni) tosissaan olevaa rahaa. Kapitalismi on todella hyvä renki. Myös tutkimuksessa.
-
Ihan vaan ihmettelen. Miksi tällaista banaania yhä kehitetään ja testataan:
UK biotech firm poised to test disease-resistant CRISPR bananas and coffee in South America (https://geneticliteracyproject.org/2020/06/09/uk-biotech-firm-poised-to-test-disease-resistant-crispr-bananas-and-coffee-in-south-america/)
Jos nimittäin tuollainen lajike olisi jo olemassa:
Mutta Jukka Rajala raportoi tällaisesta läpimurrosta luomupuolella:
Sienitautia kestävät luomubanaanit Ranskassa markkinoille (https://luomu.fi/tietopankki/sienitautia-kestavat-luomubanaanit-ranskassa-markkinoille/)
Jos totta, niin me ja tuo lainattu artikkeli olimme pahasti väärässä. Mutta katsotaan nyt, odotellaan nyt.
Ei tuossa sellainenkaan tunnu riittävältä seltykseltä, että englantilaiset eivät vain halua hyväksyä ranskalaisten keksintöjä. 8)
Tämäkin artikkeli on täysin tietämätön tuosta ranskalaisten väitetystä läpimurrrosta:
The race to save the banana (https://sifted.eu/articles/banana-panama-disease/)
Se tietää tällaisesta yrityksestä:
There are some efforts to do this — a group in Taiwan, for example, is picking out and breeding Cavendish banana plants that are showing signs of some resistance. But genetic modification may offer a quicker route for an industry that is rapidly running out of time.
Mutta ei ranskalaisista. Asia ei ole tuolla selvä. Mutta suuresti ihmetyttää.
Hei, alanko nyt ymmärtää? Puhutaanko kahdesta eri sienitaudista? Jokunen hetki lisäselvityksille...
-
Jatkoa edelliseen 08.07.20: Kyllä se näin on. Tässä pääosin panamantaudista kertovassa YLE:n uutisessa (2015, kuvatekstissä) se kerrotaan:
Banaanit saattavat kuolla sukupuuttoon – taas (https://yle.fi/uutiset/3-8219163)
Panamantaudin uusi muoto alkoi levitä Kaakkois-Aasiasta ja sitä löytyi Afrikasta vuonna 2013. Aasiasta on lähtöisin myös toinen banaania uhkaava sienitauti, Black Sigatoka, joka on pahasti vahingoittanut satoja osissa Karibiaa sitten saapumisensa 1990-luvulla. Viidessä maassa vienti putosi jopa 90 prosenttia tai enemmän.
Rajala kirjoitti:
Ne viljellään agro-ekologisia periaatteita noudattaen ja lajike on kestävä banaanin pelättyä Black Sigatoka –sienitautia vastaan.
[...]
Tärkein sienitauti on Black Sigatoka, joka tuhoaa banaanin lehdet.
Vai onko se tärkein siksi, että sitä vastaan nyt olisi luomukeinoja? 8)
Joka tapauksessa tuo ranskalainen lajike ei ole panamantaudille vastustuskykyinen. Näin vaikuttaa panamantauti (YLE:n uutisesta, arvioi nyt siitä sitten, mikä on tärkein, eli pahin tauti):
Sieni muuttaa banaanikasvin sisuksen mustaksi muusiksi niin, että sen vedensaanti estyy.
Joka tapauksessa geenitekniikan mahdollisuuksia ei ole tyhjennetty Black Sigatokaa vastaankaan, vaikka Rajala puhuu jo epäonnistumisesta. Mutta jotenkin noista muista uutisista saa vaikutelman, että tutkimuksen ja toimenpiteiden painopiste olisi nykyisin kohdistettu juuri panamantaudin uuteen versioon.
-
Perusteellisempi artikkeli siitä, miksei kalanviljely ole nykyisin kestävää:
Viewpoint: Fish farming has a sustainability problem and genetic engineering might be the solution (https://geneticliteracyproject.org/2020/07/14/viewpoint-fish-farming-has-a-sustainability-problem-and-genetic-engineering-might-be-the-solution/)
Ynnä siitä, miten geenitekniikka voisi asiassa auttaa.
-
Tämä on tullut esille monta kautta:
CRISPR could cut development time for high-yielding seeds by 5-10 years (https://geneticliteracyproject.org/2020/07/14/crispr-could-cut-development-time-for-high-yielding-seeds-by-5-10-years/)
Eli geenieditointi voi huomattavasti nopeuttaa jalostusta. Ja itse asiassa, maailmalla on siinä kysymyksessä jonkinmoinen kiire.
-
Pari geenitekniikan hyötyä lisää, erilaisia, geenieditoinnin avulla.
Pitemmäksi kasvava riisilajike.
New genes control plant height, could lead to flood-proof crops (https://www.sciencemag.org/news/2020/07/new-genes-control-plant-height-could-lead-flood-proof-crops)
Myrkytön kassava eli maniokki.
Using CRISPR Genome Editing to Make Cyanide-Free Cassava (https://innovativegenomics.org/news/crispr-cyanide-free-cassava/)
-
Filippiineillä ollaan kovasti tyytyväisiä GMO-lajikkeisiin:
Why do Filipino Farmers and Scientists Support Biotech Crops? (http://www.isaaa.org/blog/entry/default.asp?BlogDate=7/8/2020)
****
Juuri tuohon:
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Stuart Smyth
@stuartsmyth66
·
11t
Preventing farmers in developing countries from making higher incomes is what
@Greenpeace
@FoEint
@SierraClub
have been lobbying for.
-
Tämä on tullut esille monta kautta:
CRISPR could cut development time for high-yielding seeds by 5-10 years (https://geneticliteracyproject.org/2020/07/14/crispr-could-cut-development-time-for-high-yielding-seeds-by-5-10-years/)
Eli geenieditointi voi huomattavasti nopeuttaa jalostusta. Ja itse asiassa, maailmalla on siinä kysymyksessä jonkinmoinen kiire.
Muistutetaanpa tällä artikkelilla, miten hidasta jalostus on nyt:
Huomisen lajikkeet löytyvät tiukalla seulalla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1147905)
Kaikkiaan ensimmäisestä risteytyksestä voi kulua kymmenkunta vuotta, ennen kuin viljelijä pääsee kylvämään uutta lajiketta.
Ollilan mukaan voidaan pitää hyvänä saavutuksena, jos koekentän linjoista prosentti valitaan koepuintien jälkeen jatkotutkittavaksi.
"Kasvinjalostaja voi olla uraansa tyytyväinen, jos saa eläkeikään mennessä kotimarkkinoille yhden menestyvän lajikkeen," Joensuu nauraa.
-
Ihmettely GLP:stä:
From a sustainability perspective, GMO AquaBounty salmon should be a ‘dream come true’. Why do environmentalists oppose it? (https://geneticliteracyproject.org/2019/02/22/from-a-sustainability-perspective-the-gmo-aquabounty-salmon-should-be-a-dream-come-true-why-do-environmentalists-oppose-it/)
Eli kestävyysnäkökulmasta tämän lohilajikkeen pitäisi olla toteutunut unelma. Miksi [ihmeessä] ympäristöväki sitä kuitenkin vastustaa?
Nyt siitä on tulossa todellisuutta:
Viewpoint: Fast-growing GMO salmon poised to hit US stores in 2020, but why did it take 30 years? (https://geneticliteracyproject.org/2020/07/27/viewpoint-fast-growing-gmo-salmon-poised-to-hit-us-stores-in-2020-but-why-did-it-take-30-years/)
Miten tuo saattoi kestää noin kauan? USA:ssakin. Täällä Euroopassa nyt:
In Europe, with regulations that usually limit biotechnological advances, we are still much further from achieving this. We will have to content ourselves with reading this news in the papers and waiting to make a trip to the US to taste the first transgenic animal authorized by the FDA—quite possibly the most analyzed food to ever be sold in grocery stores.
-
Näitä hyötyjä:
New study: GMO crops reduce pesticide use, greenhouse gas emissions (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2020/07/new-study-gmo-crops-reduce-pesticide-use-greenhouse-gas-emissions/)
If farmers had not had access to crop biotechnology in 2018, they would have needed to plant an additional 12.3 million hectares (ha) of soybeans, 8.1 million ha of corn, 3.1 million ha of cotton and 0.7 million ha of canola to maintain global production levels. This is equivalent to needing an additional 14 percent of the arable land in the United States, roughly 38 percent of the arable land in Brazil or 16 percent of the cropping area in China.
-
Hesari yrittää tänään kertoa, että nykyisin Suomessa myytävä camelinaöljy sisältäsi merkittävästi näitä haluttuja rasvahappoja:
Tutkimus: Kasviöljyillä on monia terveysvaikutuksia, ja yksi öljy laskee kolesterolia erityisen tehokkaasti – Näin lisäät pehmeitä rasvoja päivittäiseen ruokavalioosi (https://www.hs.fi/paivanlehti/30072020/art-2000006579691.html)
Kasviöljy on hyvä omega-3:n lähde myös niille, jotka eivät halua tai voi syödä kalaa.
Monet tietävät, että terveydelle edullisia omega-3-rasvahappoja saa rasvaisesta kalasta, kuten lohesta, muikusta ja sillistä. Jotta hyvistä rasvahapoista saisi kaiken hyödyn irti, kannattaa lautaselle lisätä kalan lisäksi myös kasviöljyjä.
TILAAJILLE
Haluatko lukea koko artikkelin?
Camelinaöljyyn asti ei tuo lainattavissa oleva tekstinosa yllä, mutta siitä paperilehdessä puhutaan.
Mutta me jo tiedämme täällä, että asiassa on odotettava geenimuunnellun kitupellavan (ruistankion) ja sen öljyn tuloa markkinoille, ennenkuin todellista hyötyä asiassa on nähtävissä. Tai sen kilpailijan, geenimuunnellun rapsin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg16775#msg16775).
-
Riisiä voidaan monin tavoin kehittää ravitsevammaksi:
Billions of people rely on rice for sustenance. Genetic engineering makes it more nutritious (https://geneticliteracyproject.org/2020/08/04/billions-of-people-rely-on-rice-for-sustenance-and-genetic-engineering-makes-it-more-nutritious/)
Ja usein, ellei aina, realistinen tie ravitsemuksen parantamiseksi voi olla juuri tuollainen. Sen sijaan, että yritettäisiin houkutella nuo miljardit ihmiset syömään perunaa.
-
Tällainen arvio:
https://twitter.com/i/status/1289795830166192129
Muuntogeeniset lajikkeet vähentävät traktorien tarvetta ja polttoaineen kulutusta, ympäristöhyötyjä sen verran kuin olisi 22,7 miljoonan auton vetämisestä pois liikenteestä.
-
Geenien hiljentämistekniikka antaa suuria lupauksia:
Next Green Revolution: Gene-silencing technology opens door to safer pesticides, more GMO crops (https://geneticliteracyproject.org/2020/08/07/next-green-revolution-gene-silencing-technology-opens-door-to-safer-pesticides-more-gmo-crops/)
Tuo tekniikka voitaneen luokitella geenieditoinniksi. Siinä kun ei geenejä siirretä.
-
Fotosynteesiä voidaan tehostaa:
New Biotech Photosynthesis Hacks Would Boost Crop Yields by 50 Percent or More (https://reason.com/2020/08/13/new-biotech-photosynthesis-hacks-would-boost-crop-yields-by-50-percent-or-more/)
Sillä on seurauksensa, joka ei ole vallan huono:
Growing more food on less acreage means more land for nature.
Ronald Baileyn pikku-uutinen.
-
Jos ymmärrän oikein, nämä tekniikat ovat neutraaleja sen suhteen, miten siinä tarvittavat mutaatiot ovat syntyneet:
Lypsykarjalla tuttu genomivalinta hyppäsi navetoista viljan koeruuduille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1169915)
Ensimmäiset suomalaiset genomivalinnan avulla jalostetut lajikkeet tulevat markkinoille kahden–kolmen vuoden sisällä.
Tai vaikka teoriassa niin, niin käytännössä tuo voi antaa uutta potkua geenieditoinnille?
PS. Minulla kun on kurissa pidetty rikollinen mielenlaatu, niin tuosta tulee mieleen, että se voisi olla oivallinen tapa salakuljettaa geenieditoituja lajikkeita luomuviljelyyn! Väittäisi vain kivien kovaan, että vain genomivalintaa on käytetty. Se kun ei tietääkseni ole luomussa kielletty.
-
Annaleena Ylhäisen uudelleen twiittaama:
https://mobile.twitter.com/DanielNorero/status/1299441982583042049/photo/1
-
Riisin viljely kehnoilla alueilla:
Engineering rice plant roots increases crop yields in salty soil, study shows (https://geneticliteracyproject.org/2020/08/31/engineering-rice-plant-roots-increases-crop-yields-in-salty-soil-study-shows/)
Täällä tehdään paremman makuista sinappia:
USDA approves gene-edited mustard greens with improved flavor profile (https://geneticliteracyproject.org/2020/08/28/usda-approves-gene-edited-mustard-greens-with-improved-flavor-profile/)
-
Syötävät rokotteet kehitysmaissa on mainittu jo vuosia sitten Jussi Tammisolan esityksissä ja kirjoituksissa:
Edible plant-based vaccines could help quash infectious diseases in poor countries (https://geneticliteracyproject.org/2020/09/03/edible-plant-based-vaccines-could-help-quash-infectious-diseases-in-poor-countries/)
According to the experts, edible vaccines are made by plants with antigenic protein introduced into the plant cells. Specific genes of interest in the plant cell produce the desirable encoded protein in the plants and these can have the same effect as conventional vaccines that are commonly used today.
However, plant-based edible vaccines offer more advantages when compared with conventional vaccines. They cost less to manufacture and are easier to transport, thus edible vaccines can be easily brought to developing and underdeveloped countries where they are needed the most.
-
Sen sijaan en osaa sanoa, olisiko tästä niin kauheasti hyötyä:
USDA approves first ever CRISPR-edited petunia (https://geneticliteracyproject.org/2020/09/04/usda-approves-crispr-edited-petunia/)
Huvittavaa, että juuri petunia pääsi 3 vuotta sitten otsikoihin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg10131#msg10131) täällä EU:n puolellakin. Ja Suomikin siinä ohella.
-
Edistystä on saavutettu geenieditoinnilla taudeille vastustuskykyisten sikojen kehittämisessä:
CRISPR bacon: Disease-resistant pigs could save pork producers billions of dollars annually (https://geneticliteracyproject.org/2020/09/18/crispr-bacon-disease-resistant-pigs-could-save-pork-producers-billions-of-dollars-annually/)
Yhtä tautia ei valitettavasti tuossa listassa mainita: sitä pirskuleen afrikkalaista sikaruttoa.
-
Joka tapauksessa tuo ranskalainen lajike ei ole panamantaudille vastustuskykyinen. Näin vaikuttaa panamantauti (YLE:n uutisesta, arvioi nyt siitä sitten, mikä on tärkein, eli pahin tauti):
Sieni muuttaa banaanikasvin sisuksen mustaksi muusiksi niin, että sen vedensaanti estyy.
Joka tapauksessa geenitekniikan mahdollisuuksia ei ole tyhjennetty Black Sigatokaa vastaankaan, vaikka Rajala puhuu jo epäonnistumisesta. Mutta jotenkin noista muista uutisista saa vaikutelman, että tutkimuksen ja toimenpiteiden painopiste olisi nykyisin kohdistettu juuri panamantaudin uuteen versioon.
Näin joka tapauksessa jatkuu työ ja taistelu juuri tuota panamantautia vastaan:
Disease-resistant banana genes could accelerate effort to save Cavendish from extinction (https://geneticliteracyproject.org/2020/09/24/disease-resistant-banana-genes-could-accelerate-effort-to-save-cavendish-from-extinction/)
Eikä tämä tapahdu luomussa hyväksyttyihin keinoihin pitäytyen.
-
Uudenlainen keino armeijamatoa vastaan:
Self-limiting ‘Friendly’ technology offers hope for controlling fall armyworm without pesticides (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2020/09/self-limiting-friendly-technology-offers-hope-for-controlling-fall-armyworm-without-pesticides/)
Siinä vaikutetaan itse hyönteiseen, sen jälkeläisten kehittymiseen. Näin luvataan:
Oxitec’s approach is likely to be the most environmentally friendly of all control strategies because it is entirely species-specific: male self-limiting fall armyworms find and mate with female fall armyworms while doing no harm to beneficial species like bees and butterflies and helping reduce the use of pesticides.
The self-limiting approach means that, after release stops, the gene will disappear from the environment, leaving no lasting effects other than fewer pests and improved harvests.
“Fall armyworm knows no boundaries,” CIMMYT’s Dr. B.M. Prasanna said. “We need an integration of various approaches, including biological control, to help farmers manage this devastating pest. We support effective, scalable and sustainable solutions, and look forward to learning more about the Oxitec-Bayer research collaboration as it moves forward.”
Tuon lisäksi siis muitakin keinoja voi käyttää. Kuten jo aiemmin esiteltyä BT-maissia.
-
Ligniinin määrää on opittu geenieditoinnilla säätelemään ainakin poppelilla :
CRISPR-edited poplar trees could cut carbon emissions during paper production (https://geneticliteracyproject.org/2020/10/08/crispr-edited-poplar-trees-could-cut-carbon-emissions-during-paper-production/)
Ja tällä on merkitystä paperinvalmistuksessa.
-
Eivät kuulosta huonoilta nämäkään lupaukset munakoisosta:
Insect-resistant GM eggplant could boost Philippines’ crop yields 192%, reduce pesticide use 48% (https://geneticliteracyproject.org/2020/10/16/insect-resistant-gm-eggplant-could-boost-philippines-crop-yields-192-reduce-pesticide-use-48/)
-
Eurooppalaiset tutkijat ovat päätyneet tällaisiin johtopäätöksiin:
Biofortified GM crops may be a long-term solution to global micronutrient deficiencies (https://geneticliteracyproject.org/2020/10/19/biofortified-gm-crops-a-long-term-solution-to-global-micronutrient-deficiencies-study-finds/)
Otetaan vielä varmemmaksi vakuudeksi tämä lainaus:
In the past 20 years, international agricultural research centers have developed various biofortified plants using conventional breeding methods, including corn and sweet potatoes with vitamin A or rice with a higher zinc content. These crops are now grown in numerous developing countries with proven nutritional and health benefits. However, conventional breeding methods have certain limits.
In the article, the scientists explain how genetic engineering can help to further increase the effectiveness and usefulness of biofortified plants. “With genetic engineering approaches, significantly higher micronutrient contents can be achieved in the plants than with conventional breeding methods alone. We have already shown this for folic acid in rice and potatoes, ”says first author Prof. Dr. Dominique Van Der Straeten from Ghent University. “We have also succeeded in significantly reducing the vitamin losses after the harvest.”
Oikeastaan aika harvassa tapauksessa voi väittää, että jokin on mahdollista vain geenimuuntelulla. Mutta erittäin monessa asiassa, geenimuuntelu on konventionaalista jalostusta tehokkaampaa.
-
Eivät kuulosta huonoilta nämäkään lupaukset munakoisosta:
Insect-resistant GM eggplant could boost Philippines’ crop yields 192%, reduce pesticide use 48% (https://geneticliteracyproject.org/2020/10/16/insect-resistant-gm-eggplant-could-boost-philippines-crop-yields-192-reduce-pesticide-use-48/)
Tuohon viitaten Ludger Wess uudelleentwiittasi
Beat Späthin twiitin:
... und trotzdem tun D und EU alles, um solchen Fortschritt weltweit zu verhindern
-
Tutkimusta Helsingin yliopistossa:
Kasvivirus kaappaa kasvin puolustusjärjestelmän, mutta tutkijat voivat löytää keinon iskeä takaisin (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/kasvivirus-kaappaa-kasvin-puolustusjarjestelman-mutta-tutkijat-voivat-loytaa-keinon-iskea-takaisin)
Vastustuskyvyssä perimällä on roolinsa – nykypäivän kasvinjalostustekniikoita tarvitaan
Luontaisesti virusresistenttejä kasveja tutkimalla on selvinnyt, että vastustuskyvyn taustalla on usein viruksen ja kasvin proteiinien vuorovaikutusta estäviä muutoksia kasvin perimässä. Muutosten saamiseksi kasvinjalostuksen käyttöön yliopistotutkija Maija Pollari näkeekin tarpeelliseksi alkaa hyödyntää nykypäivän kasvinjalostustekniikoita.
– Esimerkiksi juuri Nobelin palkinnon saaneiden tutkijoiden kehittämällä CRISPR-Cas9-menetelmällä on mahdollista kohdistaa viruksen toimintaa vastustavat muutokset juuri haluttuun paikkaan kasvin perimässä. Tämä on suuri edistysaskel verrattuna perinteiseen kasvijalostukseen, joka kasvien risteyttämisen lisäksi nojaa sattumanvaraisia muutoksia aiheuttavien kemikaalien ja radioaktiivisen säteilyn käyttöön, Pollari jatkaa.
Harjoitetaan siellä muutakin kuin sitä luomututkimusta.
-
YLE kertoi uutisissaan tästä:
Vesimeloni on kurkunviljelijän yllättävä vihollinen – kasvivirukset uhkaavat ruokaturvallisuutta, mutta tiede voi taklata ne geenisaksilla (https://yle.fi/uutiset/3-11647377)
Poliittisia johtopäätöksiä jutussa ei tehdä. Ei esimerkiksi sitä, että Suomen/EU:n pitäisi muuttaa säätelyjärjestelmäänsä asiassa.
-
Banaania uhkaavat monet taudit...
CRISPR-edited bananas immune to killer pathogens advance toward commercialization in Africa (https://geneticliteracyproject.org/2020/11/20/crispr-edited-bananas-immune-to-killer-pathogens-advance-toward-commercialization-in-africa/)
... mutta geenieditoijat ovat valppaina! Tämmöiset taudit:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Fusarium_wilt
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Banana_streak_virus
-
Nyt myös koloradonkuoriaista vastaan perunanviljelyssä on löydetty GMO-ratkaisu:
Fighting Colorado potato beetle with RNA interference (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/02/150226144859.htm)
Rohkaiseva tieto uutisessa on myös se, että keksintö on tehty Max Planck -instituutissa. Eli siis Saksassa. GMO-tutkimus ei EU:ssa siis olekaan kuollut! (Vaikka firmat täältä pakenevatkin.)
Tämä olisi myös sovellus, josta EU:ssa olisi selvää hyötyä (niin kuin kyllä myös perunaruttoa kestävistä lajikkeista), kun monesta (nyt käytössä olevasta) GMO-lajikkeesta voidaan perustellustikin sanoa, että EU:n alueella niitä ilmankin hyvin pärjätään. Hyötyä vosi olla myös Suomessa, silloin tällöin (http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/viljely+ja+tuotanto/kasvitaudit+ja+tuholaiset/vaaralliset+kasvitaudit+ja+tuholaiset/koloradonkuoriainen/)!
Onko tuota tutkimuslinjaa jatkettu vai lähdetäänkö tässä uusille urille, mutta tuota samaa ötökkää vastustetaan:
Gene-edited potato could allow farmers to use ‘less—or even no—insecticide’ (https://geneticliteracyproject.org/2020/11/25/gene-edited-potato-could-allow-farmers-to-use-less-or-even-no-insecticide/)
-
Tutkitaan:
Lisää kasvipohjaisia vaihtoehtoja kalanrehuihin? Terveyttä edistävät rehut testissä (https://www.luke.fi/uutinen/lisaa-kasvipohjaisia-vaihtoehtoja-kalanrehuihin-terveytta-edistavat-rehut-testissa/)
SIMBA-hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää tietämystä ravintoaineiden tarpeista ja tuottaa tietoa mm. uusien, innovatiivisten rehujen terveysvaikutuksista kaloille. Mikrobiomien tuntemus ja niiden hyväksikäyttö voivat myös auttaa mikro- ja makrolevien sekä merilevän biomassan viljelyssä ja rehuraaka-aineen tuotannossa. Merilevät ovat nopeimmin kasvavia kasveja, jotka muuttavat suuria määriä hiilidioksidia hapeksi ja niitä pidetään yleisesti tulevaisuuden ravintona ihmisille ja muille eläimille. Koska merilevät ovat kalojen kasvulle välttämättömien monityydyttymättömien rasvahappojen lähde, on mahdollista, että niitä voidaan vielä paremmin sisällyttää kalanrehuihin kuin nyt käytössä olevia kasviraaka-aineita. Samalla niillä voisi olla positiivisia vaikutuksia kalojen lisäksi myös meidän, loppukuluttajien, hyvinvointiin.
Eiköhän tuossa omega 3 -rasvahapoista ole kyse? Mutta geenimuunneltu rapsi ja ruistankio (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg16775#msg16775) eivät tule esille. Mikseivät tule? Kyllä sitä alustavasti sietäisi tutkia, vaikka asiassa oltaisiinkin riippuvaisia EU:n nihkeästä ja hitaasta päätöksenteosta näissä asioissa.
Kovankaan Brexitin takia ei kannata unohtaa näitä potentiaalisia yhteistyökumppaneita:
GM fish food deal brings sustainable salmon a step closer to commercialization (https://geneticliteracyproject.org/2020/12/11/gm-fish-food-deal-brings-sustainable-salmon-a-step-closer-to-commercialization/)
Siinä kerrotaan, että ruistankio eli kitupellava eli camelina on yhä tiukasti kisassa mukana.
Muualta tiedämme (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ruistankio), että sitä pystyy viljelemään Suomessa.
SIMBA-hanke/Luke voisi olla yhteydessä tuonne. Ja tarvittaessa EU:n viranomaisiin.
PS. Kerkesinpä tässä aamulla lähettää tästä ehdotuksen noille Luken tiedotteessa mainituille tutkijoille. Siellä se odottaa heitä sähköpostissa maanantaina.
-
Palmuöljyn aiheuttamat ongelmat ovat ehkä ratkaistavissa näin:
Farming palm trees for oil destroys forests. Now there’s a GM synthetic version that might help preserve global biodiversity (https://geneticliteracyproject.org/2020/12/17/farming-palm-trees-for-oil-destroys-forests-now-theres-a-gm-synthetic-version-that-might-help-preserve-global-biodiversity/)
But now the biotech industry says it has come up with a solution – a synthetic alternative that doesn’t involve burning down or clearing any rainforest. It says this could eventually replace natural palm oil in everything from shampoos, soaps, detergents and lipsticks, to food products like packaged bread, biscuits, margarine, ice cream and chocolate.
…
Research is still in a pre-commercial stage, but there’s been high-profile interest in its potential. Earlier this year, C16 Biosciences, a three-year-old start-up based in New York, received a $20m (£15m) investment from Breakthrough Energy Ventures, a fund backed by Bill Gates.
Jos tuo onnistuu, niin sitten voidaan sanoa, että geenitekniikka on tärkeä väline luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa. Ja myös kiertotaloudessa ja ruokahävikin vähentämisessä:
[T]hey use a fermentation process, employing big vats in a procedure similar to brewing beer. At C16 Biosciences this involves using genetically-engineered microbes to convert food waste and industrial by-products into a product that is chemically very similar to natural palm oil.
-
Bangladeshissa:
Bangladesh to import blight resistant GMO varieties developed at Michigan State University (https://www.potatonewstoday.com/2020/12/28/bangladesh-to-import-blight-resistant-gmo-varieties-developed-at-michigan-state-university/)
Ja kyllä, Michigan ei sijaitse Bangladeshissa. Mutta noin tapahtuu. Ja tätä tavoitellaan:
The Bangladeshi government has finally allowed its scientists to import two blight resistant (RB) potato varieties, developed at the Michigan State University (MSU), and also agreed that field trials can be conducted with the varieties. Once approved for commercial release, the RB potatoes will become Bangladeshi farmers’ answer to tackle late blight, saving them about Tk. 100 crore (about USD12 mil) on fungicide expenses.
-
Tällaista temppua on onnistuttu käyttämään puuvillan erään tuholaisen torjumisessa:
GM, insect resistant Bt cotton and 11 billion sterile moths eliminated pink bollworm from the US and Mexico (https://geneticliteracyproject.org/2021/01/04/gm-insect-resistant-bt-cotton-and-11-billion-sterile-moths-eliminated-pink-bollworm-from-the-us-and-mexico/)
Siinä oli itse asiassa yhdistetty kaksi keinoa, molemmat geenimuuntelusta peräisin.
-
Perusteluja sille, miksi tämän geenimuunneltu lohi on hyvä juttu:
Viewpoint: Do we really need GM fish? The case for growing (and eating) AquaBounty’s biotech, fast-growing salmon (https://geneticliteracyproject.org/2021/01/04/viewpoint-do-we-really-need-gm-fish-the-case-for-growing-and-eating-aquabountys-biotech-fast-growing-salmon/)
Siitä on kyllä edellä ollut jo puhetta useamman kerran.
-
Vehnää vaivaa maailmassa 3 ruostetautia. Yhtä vastaan niistä kyetään nyt kehittämään torjuntakeino geenitekniikan avulla:
Scientists solve 30-year wheat rust genetics puzzle (https://phys.org/news/2018-08-scientists-year-wheat-rust-genetics.html)
Tuo tauti ei ollut se, josta Norman Borlaug erityisesti viimeisinä vuosinaan varoitteli (https://www.globalrust.org/), eli Ug99. Mutta eiköhän senkin vuoro vielä tule. Se on varsin todennäköistä jo siltäkin pohjalta, että vehnän koko perimä on nyttemmin selvitetty. Sekin oli vuosikymmenten urakka, mutta katsottiin valmistuneeksi elokuussa 2018 eli viime kuussa, parisen viikkoa sitten.
Selvää toivoa tässäkin projektissa nyt on:
Famine in Africa and the Middle East? Devastating stem rust fungus threatens global staple crop, but genomic solution may finally be on the horizon (https://geneticliteracyproject.org/2020/01/15/famine-in-africa-and-the-middle-east-devastating-stem-rust-fungus-threatens-global-staple-crop-but-genomic-solution-may-finally-be-on-the-horizon/)
Eli pelätty Ug99 selätettäneen myös.
Onko Borlaugin unelma nyt toteutettu:
‘Like putting 5 locks on a door’: Wheat with multiple rust resistance genes could protect vital staple crop (https://geneticliteracyproject.org/2021/01/08/like-putting-5-locks-on-a-door-wheat-with-multiple-rust-resistance-genes-could-protect-vital-staple-crop/)
Eli se ongelma ratkaistu?
Dr Ayliffe said this study had targeted stem rust, but the same technology can be used to breed against stripe and leaf rust diseases as well, and in different existing wheat varieties to add resistance. “One of the genes we selected actually protects against stem, leaf and stripe rust diseases, so it’s entirely possible to include genes that also work against other rust species,” he said.
-
Olisiko tässä nyt uudentyyppinen syy, miksi keskustelumme otsikko:
CRISPR-edited eggs offer novel way to eliminate slaughter of newborn male chicks (https://geneticliteracyproject.org/2021/01/12/crispr-edited-eggs-offer-novel-way-to-eliminate-slaughter-of-newborn-male-chicks/)
-
Tämä pointti, joka on jo mainittu täällä aiemminkin:
Viewpoint: Promoting CRISPR crops at the expense of GMOs undermines both technologies (https://geneticliteracyproject.org/2021/01/19/viewpoint-dont-promote-crispr-crops-at-the-expense-of-gmos-both-technologies-are-vital/)
Taktisesti varmaan kannattaa tuoda geenieditoidut lajikkeet erikseen. Kun niissä on vielä se piirre, ettei niitä voi perinteisesti jalostetuista erottaa. Mutta varoa tulee sitä, että tulisi samalla demonisoineeksi siirtogeenisiä GMO-lajikkeita.
Molemmat ovat hyviä tapoja. Täällä onkin tuotu esiin kummallakin tavalla tuotettuja saavutuksia, sekaisin, edellä. Olemme tavallaan luomuväen linjalla. Mutta sen linjan suhteen täsmälleen toisella puolella. ;D
-
Kiinalaiset tiedemiehet ovat onnistuneet tällaisessa:
Genetically modified rice could help address China’s smog problems (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/06/12/genetically-modified-rice-could-help-address-chinas-smog-problems/)
Olisi siis onnistuttu siirtämään geeni riisilajikkeesta toiseen, ja näin parannettu Kiinassa yleisesti viljellyn lajikkeen kykyä käyttää hyväkseen typpeä. Tämä tietysti on merkityksellistä jo lannoitustarpeen kannalta, mutta "oheisvahinkona" odotetaan tapahtuvan sen, että Kiinaa vaivaava savusumu, smog, jatkossa vähenee.
Asiassa on edistytty:
Chinese Scientists Discover Rice Gene for Adaptation to Low Soil Nitrogen (https://www.isaaa.org/kc/cropbiotechupdate/article/default.asp?ID=18527)
Scientists from the Institute of Genetics and Developmental Biology of the Chinese Academy of Sciences (CAS) have found a gene that plays an important role in helping rice adapt to low soil nitrogen. Nitrogen fertilizer has an indispensable role in increasing crop yields, but on the other hand, it creates a severe threat to ecosystems. For this reason, breeding new crop varieties with high nitrogen use efficiency (NUE) is a high priority for both agricultural production and environmental protection.
-
Gluteenitonta hyvänmakuista leipää:
Tasty gluten-free bread and peanut allergy pills: How CRISPR is solving basic problems with our food system (https://geneticliteracyproject.org/2021/02/01/tasty-gluten-free-bread-and-peanut-allergy-pills-how-crispr-is-solving-basic-problems-with-our-food-system/)
Ei paha.
-
Tämä on nyt vaan sitä tavallista. Tuottoisampia lajikkeita:
With fertile land and water growing scarce, high-yield wheat and barley could help save millions from hunger (https://geneticliteracyproject.org/2021/02/01/with-fertile-land-and-water-growing-scarce-high-yield-wheat-and-barley-could-help-save-millions-from-hunger/)
-
Tuottoisampaa rapsia:
Higher canola yields without additional farmland: Gene editing could make it happen (https://geneticliteracyproject.org/2021/02/10/higher-canola-yields-without-additional-farmland-gene-editing-could-make-it-happen/)
-
Kestävän perunan lisäksi kehitetään parempaa perunaa:
‘Vitaminized potatoes’: Guatemala poised to begin distributing GM, pest-resistant spuds with more vitamin C, iron and zinc (https://geneticliteracyproject.org/2021/02/10/vitaminized-potatoes-guatemala-poised-to-begin-distributing-gm-pest-resistant-spuds-with-more-vitamin-c-iron-and-zinc/)
-
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Channa Prakashin twiitin
13. helmik.
Europe’s refusal to allow GM crops led to the avoidable emission of 33 millions of tonnes of climate-damaging CO2, a new scientific analysis reveals. Allowing gene-edited crops would help mitigate the emission. So Europe, if you are truly green act up!
Linkillä Mark Lynasin artikkeliin:
EU’s refusal to permit GMO crops led to millions of tonnes of additional CO2, scientists reveal (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2021/02/eus-refusal-to-permit-gmo-crops-led-to-millions-of-tonnes-of-additional-co2-scientists-reveal/)
The opportunity cost of the EU’s refusal to allow cultivation of GE varieties of key crops currently totals 33 million tonnes of CO2 per year, the experts say.
This is equivalent to 7.5 percent of greenhouse gas (GHG) emissions from the entire European agricultural sector, or roughly what might be emitted each year by 10-20 coal-fired power stations.
Given that farmers in North and South America adopted GE crops from the late 1990s onward, this analysis implies that over subsequent decades the additional carbon emitted due to the EU’s opposition to genetic engineering will likely be in the hundreds of millions of tonnes.
Näin on käynyt, eli tuo oli imperfektissä. Mutta jos asian nyt muuttaisi, tulevaisuudessa voisi olla toisin. Nyt näyttää siltä, että tämä vain kärjistyy EU:n luomuistamisohjelman (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg20401#msg20401) myötä:
With Europe’s farmers condemned to lower total agricultural yields because of GE crop non-adoption, more farmland globally has to be kept in production or plowed up which otherwise might be available for forests to sequester carbon in trees and soil.
-
Tästä tekniikasta on ollut puhetta aiemminkin:
Spray-on viral treatment can ‘fine-tune’ crops as they grow, without genetic engineering (https://geneticliteracyproject.org/2021/02/17/spray-on-viral-treatment-can-fine-tune-crops-as-they-grow-without-genetic-engineering/)
Eli varsinaisesti perimää muuttamatta pystytään hiljentämään tai virittämään joidenkin geenien vaikutus. Vieläpä vauhdissa:
For crop production, the technology could provide a new management tool to tune agronomic performance post hoc. Depending on local weather conditions, key genes in developmental pathways could be selectively reprogrammed.
-
Geenieditoinnilla saadaan ehkä pelastettua nyt suuressa vaarassa oleva Cavendish-banaanilajike:
CRISPR-Edited Bananas (https://theness.com/neurologicablog/index.php/crispr-edited-bananas/)
I do wonder what someone from 2010 would have thought about a tv show accurately depicting 2020. In any case, one of the throw-away lines of the show was that there are no more bananas. The writers did their research – that the Cavendish banana will disappear sometime in the 2020’s is extremely likely. It is being threatened by a fungus called Tropical Race 4 (TR4), which a century ago wiped out the previous commercial dessert banana, the Gros Michel (it’s not extinct, but cannot be grown commercially anymore).
Gros Michel oli aikanaan, ehkä 1950-luvulle, se banaani, jota täällä ostettiin ja syötiin. Kyse on nyt toisesta lajikkeesta, mutta:
TR4 is now on every continent that grows bananas. It is literally just a matter of time before the entire commercial Cavendish market is wiped out.
Käytännössä kaikki myytävä banaani on nykyisin tuota lajiketta. Eli jos noin käy, banaani voi käytännössä hävitä kaupoista. Muitakin lajikkeita tuo sieni ja vastaavat taudit uhkaavat, ja ruokaturvaa:
TR4 and similar funguses also threaten other banana varieties (more like plantains) that provide a staple source of nutrition for large segments of the world (about 400 million people). So this is not just about no longer having access to a favorite dessert fruit – this can create a serious threat to food security in parts of the world.
Tällaisessa piilee ratkaisu tuohon ongelmaan:
Fortunately, nature already has a partial solution – some wild type bananas have a gene, RGA2, that provides resistance to TR4. In fact, the RGA2 gene is already present in the Cavendish, it is just expressed 10% of that of the resistant varieties. So all the scientists have to do is activate the expression of the already present RGA2 genes in the Cavendish. They have done this and are already in field trials, which are showing enhanced resistance.
Jos ja kun tuossa käytetään geenieditointia, ja luomuväki jatkaa "kirkonkiroustaan" tälle(kin) menetelmälle, kuinka siinä käy? Yksi skenaario on se, että muissa banaaneissa noita aktivoituja geenejä tämän vuosikymmenen kuluessa on. Mutta luomubanaaneissa ei. Ja luomubanaaneja, jotka nyt ovat Suomessa suosituin yksittäinen luomutuote (https://proluomu.fi/luomun-myynti-ylitti-400-miljoonaa/), ei enää kaupoissa ole.
-
Annaleena Ylhäinen twiittasi tuohon edelliseen asiaan:
Kas niin, pari vuotta sitten pelättiin Cavendish-banaanin viljelyn loppuvan "panamantaudin" vuoksi. Nyt australialaisyliopisto on jalostanut geenieditoinnilla tautia kestävän linjan, jota voidaan myydä EUn ulkopuolella non-gmo-banaanina.
Aivan, noinhan se on. Mutta EU:ssa se vaatii erillisen hyväksynnän. Ja GMO-merkinnät.
-
Akryyliamidia saadaan vähennettyä vehnässä:
Genome edited wheat to reduce cancer risk from bread and toast (http://www.cpm-magazine.co.uk/2021/03/02/genome-edited-wheat-to-reduce-cancer-risk-from-bread-and-toast/)
UK scientists have used genome editing to reduce a cancer-causing compound commonly found in toast. Charlotte Cunningham reports.
Acrylamide forms during bread baking and its presence is further increased when bread is toasted, and the darker the toast, the more of this carcinogenic compound it contains.
Now a team led by Rothamsted Research, with colleagues from the University of Bristol, have used the new technique of genome editing to develop a type of wheat that is less likely to produce acrylamide when baked.
According to project leader, Professor Nigel Halford, the researchers are preparing an application to the UK government to run a field trial of this new wheat, starting in the autumn – the first such trial of genome edited wheat to be carried out anywhere in Europe.
Britit saavat siis nauttia jossain tulevaisuudessa terveellisempää paahtoleipää. Me muut eurooppalaiset emme saa, näillä näkymin.
-
Metsänkin hiilensidontakykyä voi ehkä tehostaa:
Should We Genetically Engineer Carbon-Hungry Trees?
These scientists are looking toward genetically modified trees to sponge up the world’s excess carbon. (https://www.freethink.com/articles/genetically-modified-trees.amp?__twitter_impression=true)
Siinä taisi tulla listaamme uudentyyppinen hyöty.
-
Tämä tomaatti olisi oikein terveellinenkin:
Will consumers accept the world’s first gene-edited tomato? (https://geneticliteracyproject.org/2021/03/19/will-consumers-accept-the-worlds-first-gene-edited-tomato/)
Eli menisi alkuperäisessä luokituksessamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg314#msg314) kohtaan "D. Laadun parantaminen".
-
Eiko tällainen maissikin olisi ilmeisen hyödyllinen?
CRISPR ‘super corn’ with more kernels could reduce land, fertilizer and water use (https://geneticliteracyproject.org/2021/03/26/crispr-super-corn-with-more-kernels-could-reduce-land-fertilizer-and-water-use/)
-
Tällainen tieto ja mahdollisuus on hyvä olla ihmiskunnan hallussa, ja tarvittaessa käyttöön otettavissa:
New piece of the climate change puzzle: Gene identified that could help plants cope with hotter temperatures (https://geneticliteracyproject.org/2021/04/08/new-piece-of-the-climate-change-puzzle-gene-identified-that-could-help-plants-cope-with-hotter-temperatures/)
-
Ruistankio eli kitupellava näyttää olevan varsin monipuolinen kasvi, taipuvan moneen, myös geenimuuntelussa.
Biodegradable plastic from plants: How GE camelina could advance industrial sustainability (https://geneticliteracyproject.org/2021/04/09/biodegradable-plastic-from-plants-how-ge-camelina-could-advance-industrial-sustainability/)
Aiemmin on tullut esille, miten siitä on kehitetty ravintokasvi, joka sisältää paljon omega 3 -rasvahappoja. Nautittavaksi suoraan, tai siten käytettäväksi kalanrehuna.
Nyt samasta kasvista suunnitellaan siis tehtäväksi biohajoavaa muovia.
Kun tuosta vaimoni kanssa rupattelimme, hän esitti jatkoidean: yhdistetään nuo ominaisuudet, ja kehitetään muovikassi, kauppakassi, jonka voi, ja joka olisi myös terveellistä syödä! ;D
-
Myös Kiinassa kehitetään lajiketta, jota ei armeijamato uhkaisi:
China develops GM corn variety to combat yield-cutting fall armyworm (https://geneticliteracyproject.org/2021/04/12/china-develops-gm-corn-variety-to-combat-yield-cutting-fall-armyworm/)
Laitetaan tuokin täällä EU:ssa mieleen. Ja ostetaan sitten tuota siementä, kun armeijamato iskee tänne. Sehän on selvästi ollut jo tulossa.
-
Tähänkin löytyy geenieditoinnista apua:
Innovation to Preserve Tradition (https://european-seed.com/2021/03/innovation-to-preserve-tradition/)
Eli vanhojen, hyviksi koettujen lajikkeiden säilyttämiseen. (Tuo on ehkä taas uusi kategoria alkuperäisessä luokittelussamme?)
-
Tästä tämä näkökohta:
Olemme tuhonneet meret teollisella kalastuksella eikä kuluttaja voi luottaa ympäristömerkkeihin, väittää kohua hakeva dokumentti – Pääväite on totta, sanoo asiantuntija (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007912048.html)
Niin kauan kun merikalastuksen mittakaava pysyy nykyisenlaisena, siihen ei käytännössä mahdu kestäviä kalastusmenetelmiä, sanoo BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde.
Tämä tähän itse jäljennettynä:
Entä kalankasvatus, jonka ongelmiin dokumentti myös pureutuu. Voiko se olla kestävää?
"Etenkin vauraammissa maissa, myös Suomessa, isoin osa kasvatetusta kalasta on petokalaa [lähinnä lohi], jonka kasvatukseen menee enemmän kalaa kuin siitä saadaan. Tämä heikentää paikallisten kalastuselinkeinojen mahdollisuuksia. Ei siinä ole oikein järkeä millään tasolla."
On kuitenkin olemassa sellaisia kalankasvatuksen muotoja, joissa kaloja ruokitaan kasvisperäisellä ruoalla. Ne voivat olla kestäviä, jos paikallisesta ympäristöstä pidetään huolta, Lähde sanoo.
Täällä olemme jo pitkään seuranneet yrityksiä kehittää kaloille, lohi ml., kasvisperäistä syötävää:
Vai pääseekö tässä kalanruokakilpailussa Australian gmo-rapsi kuitenkin gmo-kitupellavan ohi:
Salmon may soon be fed GMO canola high in omega-3 fatty acids (https://geneticliteracyproject.org/2017/12/04/salmon-may-soon-fed-gmo-canola-high-omega-3-fatty-acids/)
Tuo ei kyllä tullut esille Hesarissa.
Kalankasvattajat Suomessa haluavat parantaa alansa ympäristöimagoa:
Kuluttajatutkimus: kalanviljelyn ympäristöystävällisyys tunnetaan huonosti (https://www.sttinfo.fi/tiedote/kuluttajatutkimus-kalanviljelyn-ymparistoystavallisyys-tunnetaan-huonosti?publisherId=4278&releaseId=69906179)
Mutta kiinnittävät ja ohjaavat tuossa huomiota aivan toisenlaisiin asioihin.
Mutta olisiko Suomessakin kehitettävä tai otettava käyttöön GMO-kasvirehu täällä kasvatettuja lohia varten?
-
Uudenlainen keino armeijamatoa vastaan:
Self-limiting ‘Friendly’ technology offers hope for controlling fall armyworm without pesticides (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2020/09/self-limiting-friendly-technology-offers-hope-for-controlling-fall-armyworm-without-pesticides/)
Siinä vaikutetaan itse hyönteiseen, sen jälkeläisten kehittymiseen.
Brasilia otti sen käyttöön:
Brazil approves environmentally ‘Friendly’ GM tool for controlling fall armyworm (https://geneticliteracyproject.org/2021/04/16/brazil-approves-environmentally-friendly-gm-tool-for-controlling-fall-armyworm/)
-
HS tänään:
Tutkijat haluavat muokata viruksenkestävän sian – Perusteluna on, että se auttaa mallintamaan ihmistenkin hoitoja
Geenieditoinnilla haetaan suojaa pahoja sikavirustauteja vastaan Yhdysvalloissa ja Britanniassa. (https://www.hs.fi/tiede/art-2000007945917.html)
Jutun loppupuolella joudutaan kertomaan:
Silloinkin kun tekniikka toimii luotettavasti ja turvallisesti, muuntogeenisen sian tie lihatiskeihin voi olla pitkä varsinkin Euroopassa. Euroopan unioni rinnastaa geenieditoinnin siirtogeenitekniikkaan, joka vaatii riskien perusteellisen arvioinnin.
”Tämä lainsäädäntö on nyt kovan arvostelun kohteena, ja piakkoin EU ottanee taas kantaa siihen, mitä seuraavaksi tehdään. Kansalaisjärjestöjen vastustava painostus on melkoista jo kasvien editointia kohtaan. Eläinten kohdalla eettinen pohdinta on vielä haastavampaa, enkä usko kyseisen menetelmän ihan lähitulevaisuudessa saavuttavan laajaa hyväksyntää”, Vilkki kuvailee.
Myös Viikki tuntuu olevan tietoinen siitä, että kantaa otetaan piakkoin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg21591#msg21591).
-
Tässä olisi keino olemassa:
Draught-wracked Australia and Asia: Still unapproved sustainable genetically-engineered wheat poised for approval in Brazil could address climate change disruptions (https://geneticliteracyproject.org/2021/04/29/draught-wracked-australia-and-asia-still-unapproved-sustainable-genetically-engineered-wheat-poised-for-approval-in-brazil-could-address-climate-change-disruptions/)
Mutta odotella siis täytyy, ennen kuin sitä voi käyttää.
-
Uusimmassa Voima-lehdessä halutaan nyt tukea tällaista myyttiä:
Maanviljely sai kirjailija Laura Gustafssonin tiedostamaan oman hikisen elämänsä (https://voima.fi/artikkeli/2021/maanviljely-sai-kirjailija-laura-gustafssonin-tiedostamaan-oman-hikisen-elamansa/)
Viljelijä, kirjailija ja alkuperäiskansojen oikeuksia ja omavaraisuutta ajava aktivisti Rowen White sanoo runollisesti, että ihmisten viljelemät siemenet muistuttavat heitä itseään. Runollisuus karisee, kun pohtii, millaisia siemeniä tehomaataloudessa kasvatetaan: tasalaatuisia, yhdenmukaisia, mahdollisimman suuren vastineen tuottavia, mutta ei kovin vastustuskykyisiä – hyvin alttiita hävitykselle, joka pyyhkäisee mennessään koko kannan.
(lihav. HJ)
Vaikka idea on aivan älytön siihen nähden, että luomussa nimenomaisesti kielletyllä geenitekniikalla juuri kehitetään lajikkeita, jotka pystyvät torjumaan tuholaisiaan. Kuten "armeijamatoa" — joka nopeasti pistää poskiinsa koko luomupellon! Tai sitten edellisessä puheenvuorossa mainittua kuivuutta kestävää vehnää.
Onko luomuajattelussa kuitenkin jotain kaikuja lysenkolaisuudesta: luonnollisissa, kovissa luomuviljelyn olosuhteissa myös siemenet oppivat vastustuskykyisiksi?
-
Lupaillaan myös parempaa makua:
Tired of eating strawberries that taste like cardboard? CRISPR gene editing poised to improve ‘fruit quality’ and disease resistance of next-generation fruits (https://geneticliteracyproject.org/2021/05/14/tired-of-eating-strawberries-that-taste-like-cardboard-crispr-gene-editing-poised-to-improve-fruit-quality-and-disease-resistance-of-next-generation-fruits/)
Emme pysty lupaamaan, että tuota makuseikkaa saisi itse lähitulevaisuudessa Euroopassa testata. Ellemme sitten itse järjestä tuota testiä tavalla, johon ei ehdottomasti liity kaupallista maahantuontia (jolta voidaan evätä lupa).
-
Perusteluja sille, miksi tämän geenimuunneltu lohi on hyvä juttu:
Viewpoint: Do we really need GM fish? The case for growing (and eating) AquaBounty’s biotech, fast-growing salmon (https://geneticliteracyproject.org/2021/01/04/viewpoint-do-we-really-need-gm-fish-the-case-for-growing-and-eating-aquabountys-biotech-fast-growing-salmon/)
Siitä on kyllä edellä ollut jo puhetta useamman kerran.
Ei ole asia vailla ongelmia USA:ssakaan. Ei vailla raskasta byrokratiaa:
After 26 Years of FDA Delays, U.S. Consumers Can Finally Buy Genetically Enhanced AquaBounty Salmon (https://reason.com/2021/05/14/after-26-years-of-fda-delays-u-s-consumers-can-finally-buy-genetically-enhanced-aquabounty-salmon/)
Periatteesta Ronald Bailey aikoo toimia näin:
Personally, I dislike the flavor of salmon. But I plan to eat an AquAdvantage fillet as soon as I can lay my hands on one.
Meidän täällä Suomessa ei tarvitse. Tarkentaen: emme saa.
-
Pahalta näyttää:
‘Last and only hope’: With global banana crop under siege from fungal disease, CRISPR may be only remaining solution (https://geneticliteracyproject.org/2021/05/20/last-and-only-hope-with-the-global-banana-crop-under-siege-from-fungal-disease-crispr-may-be-only-remaining-solution/)
Ja sitten tosiaan noin: geenitekniikka (geenieditointi) voi olla ainoa pelastus.
Jossain tulevaisuudessa ei ole enää näin (Pro Luomu 17.02.2021 (https://proluomu.fi/luomun-myynti-ylitti-400-miljoonaa/)):
Myydyimpien luomutuotteiden listalla banaanit jatkavat kärjessä edellisvuosien tapaan.
Koska luomubanaaneja ei enää ole. IFOAM on tiukasti linnoittautunut siihen, että myös geenieditointi on luomussa kiellettyä. EU sen mukana.
-
Ludger Wessin twiittisivulta:
https://twitter.com/LudgerWess/status/1397547004889292800
Das Münchener Biotechnologie-Unternehmen AmSilk hat gerade 29 Mio. € eingeworben, um mit Hilfe von Gentechnik Seidenfasern herzustellen, die in einem neuartigen Schuh Verwendung finden sollen. #Gentechnik-Schuhe auf dem deutschen Markt? Experten warnen:
https://www.munich-startup.de/73037/29-millionen-euro-fuer-amsilk/
Eli geenitekniikan avulla aiotaan nyt tuottaa silkkiä. Ja kuvassa näkyvä uudentyyppinen (urheilu?)kenkä tulossa markkinoille.
-
Tällaista tavoitellaan:
‘Less water, fertilizer, pesticides and land’? How next-generation soy and corn seeds optimized with CRISPR and AI can increase crop yields while lowering our carbon footprint (https://geneticliteracyproject.org/2021/05/28/less-water-fertilizer-pesticides-and-land-how-next-generation-soy-and-corn-seeds-optimized-with-crispr-and-ai-can-increase-crop-yields-while-lowering-our-carbon-footprint/)
Inari wants to engineer crops that require less water, fertilizer, pesticides and land. The company is focusing on soybeans and corn as its first crops because they require 300 million acres of land in North and South America to grow. Inari’s SEEDesign platform can increase soybean and corn yield by 20% while lowering water usage by 40% and reducing corn’s nitrogen needs by 40%.
Tuollaisten ominaisuuksien luulisi heti auttavan siinä, että tuo soija saisi vastuullisuussertifikaatin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=784.msg5465#msg5465).
-
Edistystä on saavutettu geenieditoinnilla taudeille vastustuskykyisten sikojen kehittämisessä:
CRISPR bacon: Disease-resistant pigs could save pork producers billions of dollars annually (https://geneticliteracyproject.org/2020/09/18/crispr-bacon-disease-resistant-pigs-could-save-pork-producers-billions-of-dollars-annually/)
Yhtä tautia ei valitettavasti tuossa listassa mainita: sitä pirskuleen afrikkalaista sikaruttoa.
Mutta tässä uutisessa sitten jo mainitaan:
CRISPR offers hope for controlling African swine fever (https://geneticliteracyproject.org/2021/06/15/crispr-offers-hope-for-controlling-african-swine-fever-2/)
-
Etelä-Afrikka ja tämä maissi:
South Africa has reaped major benefits from GM maize, study finds (https://geneticliteracyproject.org/2021/07/07/south-africa-has-reaped-major-benefits-from-gm-maize-study-finds/)
Genetically modified (GM) maize has greatly improved food security in South Africa, reduced environmental damage and helped smallholder farmers achieve significant gains in earnings over the past two decades, a new study finds.
This marks South Africa as a success story in the cultivation of insect-resistant Bt white maize, given that it was the first GM subsistence crop producer in the world following its adoption of the cultivar in 2001-2002.
-
Afrikkalaiset tiedemiehet ovat ratkaiseet myöskin tämän ongelman:
African scientists have created a CRISPR-edited banana that’s resistant to a disease ravaging farms across the continent (https://geneticliteracyproject.org/2021/07/14/african-scientists-have-created-a-crispr-edited-banana-thats-resistant-to-a-disease-ravaging-farms-across-the-continent/)
Banaania näyttävät uhkaavan monet taudit. Se pahin, Black Sigatoga, ei tuossa torjuttu tauti ollut. Mutta afrikkalaisitttain merkittävä vitsaus se oli.
(Lisäys 29.08.21) Toinen samasta kehitysprojektista:
A parasite is targeting bananas crops around the world — but African scientists are using CRISPR to stop it (https://geneticliteracyproject.org/2021/08/27/a-parasite-is-targeting-bananas-crops-around-the-world-but-african-scientists-are-using-crispr-to-stop-it/)
-
Filippiineillä havaittiin muuntogeeninen munakoiso hyväksi asiaksi:
Philippines Approves Bt Eggplant for Direct Use as Food, Feed, or for Processing (https://www.isaaa.org/blog/entry/default.asp?BlogDate=7/23/2021)
07/23/2021, Manila, Philippines — After rigorous biosafety assessment pursuant to the DOST-DA-DENR-DOH-DILG Joint Department Circular (JDC) No. 1, Series of 2016, the Philippine Department of Agriculture-Bureau of Plant Industry (DA-BPI) has approved Bt eggplant event ‘EE-1’ for direct use as food, feed, or for processing (FFP) and issued Biosafety Permit No. 21-078FFP to the University of the Philippines Los Baños (UPLB). Bt eggplant, locally called Bt talong, has been found to be as safe as a conventional eggplant, and can substitute for its traditional counterpart, according to the DA-BPI approval.
Bt eggplant contains a natural protein from the soil bacterium Bacillus thuringiensis which makes it resistant to eggplant fruit and shoot borer (EFSB), the most destructive pest of eggplant. The Bt protein affects EFSB worm only and is safe for humans, farm animals, and non-target insects. "Bt eggplant is safe as it only targets EFSB. It is safe for humans, animals, and non-target insects," explains Dr. Lourdes D. Taylo, study leader of the Bt eggplant project from UPLB.
[..]
The Philippines joins Bangladesh as the only two countries that have certified the safety of Bt eggplant. Bangladesh was the first country to plant Bt eggplant in 2014. From 2014 to 2019, a total of 91,270 smallholder farmers in Bangladesh have planted Bt eggplant.
-
Ohhoh!
Adding Human Gene Boosts Crop Yields by 50 Percent (https://reason.com/2021/07/29/adding-human-gene-boosts-crop-yields-by-50-percent/)
Adding the human gene that produces the FTO enzyme to rice and potatoes boosts yields of those crops by 50 percent in field tests, report a team of researchers associated with the University of Chicago, Peking University, and Guizhou University. Their report in the journal Nature Biotechnology says the modified plants grew significantly larger, produced longer root systems, and were better able to tolerate drought stress. In humans, the FTO enzyme erases certain markers that regulate the production of proteins associated with cellular growth. In plants, the FTO enzyme similarly erases markers that inhibit their growth.
Tästä keksinnöstä on varmasti odotettavissa ISO HALOO. Muistamme varmasti, että geenitekniikan vastustajien iskusanana on jo kauan ollut "Frankenfood", joka tietysti viittaa tarinaan Frankensteinin hirviöstä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Frankenstein). Jos ihmisen geeni liitetään viljalajiin, se kyllä on mitä oivallisin esimerkki. — Osaan jo kuvitella iskulauseet, että kaveria ei syödä!
Siinä sitten pohtimaan, mitä toisaalta merkitsisi satotason korottaminen 50 prosentilla. Eikä tuo edes oletettavasti noihin kahteen lajiin jää:
They believe that the technique is universal and would boost the productivity and drought tolerance of not only most crops, but also trees, grasses, and more.
-
Kun nyt tasaamme hengitystämme edellisen jälkeen, otetaan väliin tämä pieni katsaus, maittain:
Gene-edited crops made in Latin America, for Latin American needs (https://geneticliteracyproject.org/2021/08/02/gene-edited-crops-made-in-latin-america-for-latin-american-needs/)
-
Baileyn kertomasta keksinnöstä toinen kuvaus:
RNA breakthrough creates crops that can grow 50% more potatoes, rice (https://news.uchicago.edu/story/rna-breakthrough-crops-grow-50-percent-more-potatoes-rice-climate-change?utm_source=uc_twitter&utm_medium=social&utm_campaign=ChuanCropStudyJul21)
Siinä ei sitten enää korostetakaan ko. geenin alkuperää. Mutta tieto satojen huimasta kasvusta on jäljellä. Kyllä geenin alkuperäkin kyllä mainitaan. Mutta ei korosteta sitä.
-
Hurjaa! Nyt Afrikassa on jo koeviljelmillä lähes saavutettu Iowan maissipeltojen satotaso:
Drought tolerant, disease resistant GMO corn that produces 3 times the yield of conventional or organic? It’s a reality in a Nigerian trial (https://geneticliteracyproject.org/2021/08/06/drought-tolerant-disease-resistant-gmo-corn-that-produces-3-times-the-yield-of-conventional-or-organic-its-a-reality-in-a-nigerian-trial/)
Data from the third confined field trial of the TELA Maize project, that is being carried out at the Institute for Agricultural Research (IAR) Samaru, has shown that the variety produces 9 tons per hectare as against three tons by the best producing maize variety in Nigeria.
The variety being tried in Nigeria by IAR is resistant to stem borers and fall army worm and is also drought tolerant. It was developed through an international collaboration coordinated by AATF with national agricultural research systems in Ethiopia, Kenya, Nigeria, Mozambique, South Africa, Tanzania and Uganda; the International Maize and Wheat Improvement Center (CIMMYT) and Bayer Crop Science.
(lihav. HJ)
Eikä armeijamatokaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg21103#msg21103) voinut sille mitään.
Huomattava on myös, että vaikka mukana on Bayer, "pahamaisen" Monsanon perillinnen, kysymys on yhteistyöprojektista, jota tämä organisaatio kooordinoi:
African Agricultural Technology Foundation (AATF) (https://www.devex.com/organizations/african-agricultural-technology-foundation-aatf-56117)
-
Tuosta em. saavutuksesta twiitti omalla linkillään. GMOInfo_DE:
Dürretoleranter, krankheitsresistenter #GMO-Mais, der einen dreimal höheren Ertrag als konventioneller oder biologischer Mais liefert? In einem nigerianischen Versuch ist es Realität: https://aatf-africa.org/nigeria-transgenic-maize-trial-produces-outstanding-results/ #Gentechnik #Landwirtschaft
Kolminkertaisesta sadosta joutaisi kyllä MT tai HS uutisoimaan.
-
Tästä keksinnöstä on varmasti odotettavissa ISO HALOO. Muistamme varmasti, että geenitekniikan vastustajien iskusanana on jo kauan ollut "Frankenfood", joka tietysti viittaa tarinaan Frankensteinin hirviöstä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Frankenstein). Jos ihmisen geeni liitetään viljalajiin, se kyllä on mitä oivallisin esimerkki. — Osaan jo kuvitella iskulauseet, että kaveria ei syödä!
Ihan tuollaisia iskulauseita ei (vielä?) käytetä, mutta tällä tavalla tämä pöyristyminen on jo alkanut:
Gentechnik ohne Grenzen: Reis und Kartoffeln mit menschlicher DNA? (http://www.umweltinstitut.org/aktuelle-meldungen/meldungen/2021/gentechnik/pflanze-mit-menschlicher-dna.html)
Forscher:innen haben eine weitere Grenze überschritten: Sie haben menschliche DNA in Reis- und Kartoffelpflanzen eingeschleust. Damit soll angeblich ein schnelleres Wachstum gefördert werden. Die Auswirkungen dieses fragwürdigen Experiments sind allerdings nicht absehbar, da in kaum erforschte, sensible Prozesse innerhalb der Pflanzen eingegriffen wird.
[..]
Solche Experimente mit menschlicher DNA in Pflanzen oder Tieren sind ethisch höchst fragwürdig.
(lihav. HJ)
-
Akryyliamidi ei välttämättä ole kovin vaarallinen asia, mutta näin on UK:ssa kehitetty vehnälajike, jossa sitä on vähemmän:
Rothamsted gets green light to trial gene-edited wheat (https://www.fwi.co.uk/arable/wheat/rothamsted-gets-green-light-to-trial-gene-edited-wheat)
Researchers have used gene editing (GE) to develop a wheat with a reduced cancer-causing compound commonly found in toast.
The wheat has been edited to reduce levels of the naturally occurring amino acid, asparagine, which is converted to the carcinogenic processing contaminant, acrylamide, when bread is baked or toasted.
Acrylamide has been proven to cause cancer in rats and mice and it is a likely carcinogenic in humans.
The amount of acrylamide in bread is relatively low, but it increases many times over when bread is toasted.
Mutta siinä mielessä tuo on houkutteleva juttu, että siinä on geenitekniikalla vähennetty ruoan mahdollisia myrkkyjä. Eli jotensakin kiusallinen juttu luomuväelle.
Kuten myös EU:lle, joka ei tunnu saavan aikaan mekanismia tuollaisten lajikkeiden joustavaksi hyväksymiseksi.
Sen sijaan UK etenee asiassa. Kuten jo toisaallakin kerrottiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg22961#msg22961).
-
Seedless blackberries with a year-round growing season? Gene editing opens up new doors for radical improvements in the long-stagnant berry market (https://geneticliteracyproject.org/2021/09/03/seedless-blackberries-with-a-year-round-growing-season-gene-editing-opens-up-new-doors-for-radical-improvements-in-the-long-stagnant-berry-market/)
Tuo tekniikka ehkä jatkossa on sovellettavissa muihinkin lajeihin, mutta sovellettu alkuun siis karhunvatukkaan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Karhunvatukka).
-
Siinä sitten pohtimaan, mitä toisaalta merkitsisi satotason korottaminen 50 prosentilla. Eikä tuo edes oletettavasti noihin kahteen lajiin jää:
They believe that the technique is universal and would boost the productivity and drought tolerance of not only most crops, but also trees, grasses, and more.
Lisää tuosta:
In a blow to climate whiners, a new breakthrough creates crops that can grow 50% more potatoes and rice (https://wattsupwiththat.com/2021/09/06/in-a-blow-to-climate-whiners-a-new-breakthrough-creates-crops-that-can-grow-50-more-potatoes-and-rice/)
Tuossa kiinnitettiin huomiota osin samoihin asioihin kuin edellä, mutta esiin tulee myös uusi näkökulma:
The fact that the same RNA modification worked on both potatoes and rice suggests a degree of universality for the new discovery that is extremely exciting. As the researchers try other staple crops such as corn and soybeans, the results, especially for American farmers could be dramatic.
While environmentalists and food safety critic will probably try to label this improvement yet another variation of “frankenfood”, it turns out the researchers are not doing any genetic modifications (GMO) at all, but merely tapping into something already in the plant.
According to Guifang Jia, one of the UC researchers, “This is a brand new type of approach, one that could be different from GMO and CRISPR gene editing; this technique allows us to “flip a switch” in the plants at an early point in development, which continues to affect the plant’s food production even after we remove the switch.”
“It seems that plants already have this layer of regulation, and all we did is tap into it. So the next step would be to discover how to do it using the plant’s existing genetics,” he said.
Eli kyse olisi jollakin tavalla aivan uudesta menetelmästä? Joka ei olisi edes luokitelteltavissa edellisiin geenitekniikan muotoihin?
Ainakin "frankenfood"-iskulauseelta viedään puhti pois. Mitään ihmisen geeniä ei käytetäkään.
-
Tällaiseenkin ongelmaan löytyy apua:
Wind-proof corn? New hybrid variety withstands 100 mile per hour winds, helping crops survive unpredictable and extreme weather (https://geneticliteracyproject.org/2021/09/16/wind-proof-corn-new-hybrid-variety-withstands-100-mile-per-hour-winds-helping-crops-survive-unpredictable-and-extreme-weather/)
Tuosta uutiskatkelmasta ei täysin selviä, missä määrin oli geenitekniikkaa käytetty. Mutta alkuperäisestä uutisesta kyllä syntyy käsitys, että geenieditointi oli kehitystyössä välineenä.
-
Tekoälykin voidaan ottaa asiaan mukaan:
Yield Systems is solving food security with machine learning (https://foodandbeyond.eu/food-for-thought/yield-systems-is-solving-food-security-with-machine-learning/)
Ohoh, firma näyttää olevan Suomesta:
Written by Harri Juntunen, Business Developer at Yield Systems.
To learn more about Yield Systems and the EIT FAN Helsinki program, visit Yield Systems and https://www.eitfan.eu/helsinki.
Tuo systeemi on ilmeisesti hyödynnettävissä myös "perinteisessä" jalostuksessa. Ehkä jopa pääosin siinä. Mutta olemme jo edellä tuoneet esille, että emme ole tässä mitenkään ehdottomia: myös perinteisen jalostuksen hienot saavutukset on hyväksyttävä! ;D
-
Tässä asiassa onkin sitten kaksi kilpailevaa ratkaisua, tuo UK:n ja tämä USA:n:
Exploring GMO canola as a cheap source of omega-3 fatty acid for farmed salmon (https://geneticliteracyproject.org/2018/08/29/exploring-gmo-canola-as-a-cheap-source-of-omega-3-fatty-acid-for-farmed-salmon/)
<klips>
Onko se siis rapsi vai ruistankio? Tuolla UK:n ratkaisulla on kyllä kilpailussa pahasti "handikappia" EU:n takia (eikä siinä välttämättä edes Brexit auta).
Mutta ruistankio on yhä tiukasti kisassa mukana:
A shortage of healthful omega-3 fatty acid from fish looms as the global climate heats up. Here is a plant-based biotechnology solution (https://geneticliteracyproject.org/2021/11/02/a-shortage-of-healthful-omega-3-fatty-acid-from-fish-looms-as-the-global-climate-heats-up-here-is-a-plant-based-biotechnology-solution/)
-
Olemme täällä tietoisesti pyrkineet pitämään geenitekniikan lääketieteelliset sovellukset vähän taka-alalla. Mutta olkoon tämä seuraava poikkeus, ikäänkuin rajatapauksena:
Molecular farming? Edible plant-based vaccines are cheaper, easier, and quicker to produce than traditional shots (https://geneticliteracyproject.org/2021/11/03/molecular-farming-edible-plant-based-vaccines-are-cheaper-easier-and-quicker-to-produce-than-traditional-vaccines/)
Syötävissä koronarokotuksissakin ollaan jo tutkimuksen alussa:
Vaccines made from plants aren’t a new concept (there’s a couple for COVID-19 and the flu in clinical trials), but they also aren’t common.
-
Tällaisia lupauksia nyt geenieditoinnin mahdollisuuksista:
Gene-editing discovery yields high promise for wheat fertility in a changing climate (https://www.jic.ac.uk/press-release/gene-editing-discovery-yields-high-promise-for-wheat-fertility-in-a-changing-climate/?utm_campaign=Oktopost-ZIP4+Wheat+Yield+News&utm_content=Oktopost-twitter&utm_medium=social&utm_source=Twitter)
VaccinesA gene which has profound effects on the production of seeds has been identified by researchers from the John Innes Centre.
Gene-editing techniques helped to identify and explain the key gene, ZIP4, in wheat which is responsible for maintaining 50% of yield in this global crop.
The discovery presents an exciting new opportunity to breed high-yield, elite wheat varieties using a novel mutation of the gene, while also allowing the introduction of critically important traits such as heat resilience and disease resistance.
(Vihje tuohonkin Annaleena Y:n sivulta)
-
Tämä on ehkä jo mainittu edellä, mutta lisätään varmuuden vuoksi listaamme:
4 million tons of rice is destroyed each year to flooding in Southeast Asia. This genetically-engineered rice variety could limit losses (https://geneticliteracyproject.org/2021/12/09/4-million-tons-of-rice-is-destroyed-each-year-to-flooding-in-southeast-asia-this-genetically-engineered-rice-variety-could-limit-losses/)
Eli tulvia, liiallista vettä kestävä riisilajike.
-
Tämä alunperin brittien kehitystyon tulos, täynnä antioksidantteja oleva violetti tomaatti, tulee nyt USA:n markkinoille:
Norwich science team's GM purple tomatoes could be sold in USA (https://www.edp24.co.uk/things-to-do/food-reviews/john-innes-centre-purple-tomatoes-heading-for-usa-8553956)
Mutta EU:n markkinoille se ei ole tulossa. Ironista kyllä, ei myöskään vielä UK:n matkkinoille: vanhat rajoittavat säännöt ovat siellä yhä voimassa. Vaikka viljelyominaisuuksiiin tai myönteisiin luontovaikutuksiin vetoavat argumentit tai myyntipuheet eivät tee rikkaan maailman poispilattuihin kuluttajiin lainkaan sillä tavalla vaikutusta kuin ruoan terveellisyys.
Joku tällainen tuote ...
Can ‘heart-healthy,’ gene-edited soybeans build consumer trust in new biotech crops? (https://geneticliteracyproject.org/2019/01/25/can-heart-healthy-gene-edited-soybeans-build-consumer-trust-in-new-biotech-crops/)
... voisi olla se kaivattu läpimurtotuote, jollaista tarvittaisiin GMO-viljelyn hyväksyttävyyden edistämiseksi.
Jos se olisi osoitettavasti tavanomaista terveellisempi. Kuluttajaa ei välttämättä vakuuta se, että tuote on yhtä terveellinen, ja edut ovat viljelyn puolella.
Vannoutuneita vastustajia ei tietysti vakuuta mikään.
-
Toinen geenieditoitu tomaatti:
First CRISPR food hits market: Sicilian Rouge tomato with blood pressure-lowering GABA available in Japan (https://geneticliteracyproject.org/2022/01/11/first-crispr-food-hits-market-sicilian-rouge-tomato-with-blood-pressure-lowering-gaba-available-in-japan/)
Kaupan, ja jonkinasteinen menestys. Japanissa, ei tietystikään EU:ssa.
-
Metaaniongelmaan:
CRISPR climate game changer: What if we engineered rice to dramatically cut methane emissions? (https://geneticliteracyproject.org/2022/01/13/crispr-climate-game-changer-what-if-we-engineered-rice-to-dramatically-cut-methane-emissions/)
-
Katsokaamme koko triidi läpi, missä määrin tämä lista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg314#msg314) on vuosien varrella täydentynyt. Tässä alkuperäinen pohjana.
****
En ollut aamuvirkku, mutta tässä alustava lista vastaukseksi. GM on hyvä asia, koska
A. Viljelyyn ja sen kannattavuuteen liittyvät kysymykset
- suorakylvö onnistuu parhaiten GM-lajikkeilla, ja säästää koko joukon polttoainekustannuksia (kyntäminen vie maatöissä eniten energiaa)
- suorakylvön kautta eroosio vähenee
- torjunta-aineita tarvitaan vähemmän, sekä siinä tapauksessa, että kyse on glyfosaattia (tai muuta torjunta-ainetta, vaihtoehdot ovat tulossa) kestävistä lajikkeista, että siinä tapauksessa, että kasvi itse kehittää torjunta-aineensa (nk. BT-lajikkeet, puuvilla ja maissi ainakin)
- tekniikalla voidaan kehittää huonoja olosuhteita kestäviä lajikkeita (suolaisuus, kuivuus – ja tulvat! Kasveja uhkaavat taudit, ötökät)
- typen käyttö tehostuu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg1235#msg1235)
- satotasot kohoavat huimasti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg23082#msg23982)
- perunarutto torjutaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg5112#msg5112)
- muitakin taudinkestäviä lajikkeita (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg7694#msg7694)
- suolankestävyys (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg17170#msg17170)
- monivuotiset viljelykasvit (?) (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg10512#msg10512)
- rikkakasvien lisääntymisen säätely (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg11655#msg11655)
- uusien viljelylajien jalostaminen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg12052#msg12052) nyt villeistä lajeista
- fotosynteesin tehostaminen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg18261#msg18261)
B. Ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat
- tuottoisemmilla lajikkeilla voidaan vapaata luontoa yleisesti rauhoittaa enemmän, jättää viljelemättä "arkoja" alueita
- eräät lajikkeet imevät suolan pois pilaantuneesta maasta
- tehokkaammin typpeä hyväksikäyttävät lajikkeet vähentävät vesistöjen typpikuormitusta
- sikojen ruokinnassa: gm-lajikkeessa fosfori on muodossa, jota sika voi paremmin hyödyntää (= vähennystä vesistöjen fosforikuormituksessa)
- tuotantopuiden kasvu nopeutuu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg2585#msg2585) (so. puupelloille tarvitaan vähemmän alaa)
- metaanipäästöt vähenevät (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg24755#msg24755)
C. Jakeluun liittyvät asiat
- juuri tässä Flavr Savr –tomaatissa (http://en.wikipedia.org/wiki/Flavr_Savr) kehitetty tekniikka – siitä huolimatta, että se rikkaassa lännessä kaupallisesti ”floppasi” – on potentiaalisesti erittäin arvokas. Ko. tomaattihan säilyi paremmin. Kehitysmaissa pilaantuu matkalla pellolta pöytään suunnattomasti ruokaa (jonka tosiasian unohtaminen osaltaan ylläpitää myyttiä, että ”ruokaa tuotetaan maailmassa tarpeeksi”)
- ruskistumattomat lajikkeet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=840.msg8352#msg8352) (sienet, omena jne.)
- joitakin esimerkkejä siellä täällä: maun parantaminen
D. Laadun parantaminen
- ”kultainen riisi”, joka tuottaa A-vitamiinin esiastetta
- allergeenien poistaminen mm. pähkinöistä
- ”hullun lehmän taudin” hävittäminen
- puuvillan siementen öljyn muuntaminen ihmiselle sopivaksi ravinnoksi
- terveellisempiä tomaatteja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg24666#msg24666)
- terveellistä kalaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg23856#msg23856) (entistä kestävämmin!)
- muitakin "kultaisia" lajikkeita (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg5621#msg5621)
- ehkä vielä joskus vehnää keliaakikoille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg12052#msg12052)
- terveellisempää vehnää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg12765#msg12765)
E. Sekalaisia muita hyötyjä (UUSI)
- (jalo)metallien imeminen talteen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg4270#msg4270)
- suolan kerääminen maaperästä
- syötävät lääkkeet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg17246#msg17246) (ratkaisuna kylmäketjuongelmaan)
Tämä lista ei suinkaan ole tyhjentävä, tässä vain se, mitä äkkiä tuli mieleen!
***
Useista noista hyödyistä on esitetty useita esimerkkejä. Myös vanhoista useita esimerkkejä lisää. Täydennän jatkossa tähän jos jokin tärkeä jäi pois. Tai uusi tällainen tulee esille.
-
Eräälle sienitaudille vastustuskykyinen vehnälajike:
Gene-edited wheat resists dreaded fungus without pesticides
New strain survives powdery mildew, a costly disease, without side effects (https://www.science.org/content/article/gene-edited-wheat-resists-dreaded-fungus-without-pesticides#.YgU0jI2lco4.twitter)
Tälle taudille:
Härmä (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4rm%C3%A4_(kasvitauti))
-
Borlaugin unelma (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg20050#msg20050) lähestyy toteutumistaan:
Chinese Researchers Develop Gene-Edited Wheat That Resists Fungal Disease (https://reason.com/2022/02/11/chinese-researchers-develop-gene-edited-wheat-that-resists-fungal-disease/)
Tämä yksityiskohta tuossa keksinnössä on avuksi:
The good news is that Chinese researchers have just taken a big step forward using gene-editing techniques to develop wheat varieties that resist the fungus. The researchers did not add any new genes from other crops as envisioned by Borlaug but instead used the CRISPR gene-editing technique to boost the performance of the fungus resistance genes already found in wheat without reducing crop yields.
"Another appeal of gene editing is that government regulators in several countries have recently made it easier for researchers and companies to study and commercialize plants made this way, whereas another method of engineering new traits into plants—transferring one species' DNA into another—often requires extensive testing and lengthy reviews before approval," notes Science.
-
Tavallaan myös kasvinjalostusta:
****
Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
Daniel Norero@DanielNorero·12t
Canada approves Medicago's plant-based #COVID-19 vaccine for adults 💉🧬🌱https://cbc.ca/news/health/medicago-s-homegrown-plant-based-covid-19-vaccine-approved-by-health-canada-1.6362745… | It's a pleasure to know that the first plant-based vaccine in history is authorized, and to see how the unfairly demonized plant genetic engineering helps to combat the pandemic.
-
Ei ole vähäinen asia, jos tämä ongelma saadaan ratkaistuksi:
Citrus greening crisis: How genetically engineered tools and other strategies might prevent total devastation of Florida’s orange and grapefruit industry (https://geneticliteracyproject.org/2022/02/24/citrus-greening-crisis-how-genetically-engineered-tools-and-other-strategies-might-prevent-total-devastation-of-floridas-orange-and-grapefruit-industry/)
Tuosta oli jo kolme vuotta sitten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg15062#msg15062) puhetta. Tuossa mainitaan muitakin toimenpiteitä, mutta geenitekniikka kuitenkin tärkeänä osana torjuntatoimenpiteissä.
-
Näiden violettien tomaattien markkinoille tuloa on jouduttu todella kauan odottamaan:
Purple tomatoes? Superfood genetically engineered tomato rich in antioxidants nearing United States rollout (https://geneticliteracyproject.org/2022/03/03/purple-tomatoes-superfood-genetically-engineered-tomato-rich-in-antioxidants-nearing-united-states-rollout/)
The purple tomato was created by Cathie Martin at the John Innes Centre in the UK. In 2008, her team reported that mice whose diet was supplemented with purple tomato powder lived nearly 30 per cent longer than those on a standard diet or a diet supplemented with powder from normal tomatoes.
“A 30 per cent longer lifespan is incredible,” she said during the presentation, though of course the results of animal studies don’t necessarily apply to people.
There are already tomato varieties with purple skins, but the genetically modified purple tomatoes have purple flesh as well. They contain around 10 times more anthocyanins, which are antioxidant pigments.
(lihav. HJ)
Vaikka kyse on tuotteesta, joka varmasti on terveydelle hyväksi. Vaikkei tuota 30% eliniän pidennystä antaisikaan.
Kun tuo keksittiin, se tapahtui silloin EU:ssa. Asiaan tietysti nyt kuuluu, että EU:n markkinoille se ei ole nytkään tulossa. Mutta pitäisi olla. Mainio tuote, kerrassaan.
-
Ei ole kiinalaistenkaan suu tuohesta:
Fragrant sorghum? Chinese researchers deploy gene editing to develop aromatic version of cereal grain popular in Asia (https://geneticliteracyproject.org/2022/03/07/fragrant-sorghum-chinese-researchers-deploy-gene-editing-to-develop-aromatic-version-of-cereal-grain-popular-in-asia/)
Tai nenä. Hyväntuoksuista durraa. Mutta tuoksu on olennainen osa makukokemusta.
-
Amerikassa tämäntyyppiset tuotteet saattavat muuttaa suhtautumista entistä myönteisemmäksi:
Rethinking anti-GMO sentiment: Antioxidant-filled ‘super tomatoes’ could reset public hesitation (https://geneticliteracyproject.org/2022/03/10/rethinking-anti-gmo-sentiment-antioxidant-filled-super-tomatoes-could-reset-public-hesitation/)
Viranomaisten suhtautuminen siellä on jo myönteistä:
CRISPR beef joins gene edited salmon and pigs approved for sale after FDA finds no safety concerns (https://geneticliteracyproject.org/2022/03/11/crispr-beef-joins-gene-edited-salmon-and-pigs-approved-for-sale-after-fda-finds-no-safety-concerns/)
***
Tässäkin on kuvituskuvana hyvin tummanvärinen tomaattilajike:
Nyt on aika kylvää tomaatit – lajikkeita löytyy joka makuun (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.1821959)
Mutta huomatkaa: se ei ole tuo erityisen terveellinen GMO-lajike!
-
Tämä edellä jonkun kerran mainittu idea edistyy ilmeisesti edelleen:
Increasing yields without genetic modification? A bio-spray that silences plant genes is in the works (https://geneticliteracyproject.org/2022/03/14/increasing-yields-without-genetic-modification-a-bio-spray-that-silences-plant-genes-is-in-the-works/)
Ja oikeastaan aiheuttaa sekin vaikeuksia yrityksessä säilyttää luomuviljelyn "puhtaus'. Sikäli kuinka tuon ymmärrän, minkäänlaista jälkeä ei jää lopputuotteeseen (?). Mutta luultavasti se silti yritetään luomussa kieltää. Kuten geenieditointi.
-
Viljapuolella:
Milestone in plant breeding? New wheat variety might not require neonicotinoids or other chemical protectants (https://geneticliteracyproject.org/2022/03/30/milestone-in-plant-breeding-new-wheat-variety-might-not-require-neonicotinoids-or-other-chemical-protectants/)
Torjunta-ainekammoisten pitäisi olla erityisen tyytyväisiä. Mutta myös satoja voidaan parantaa:
CRISPR gene editing shown to increase corn and rice yields (https://geneticliteracyproject.org/2022/03/30/crispr-gene-editing-shown-to-increase-corn-and-rice-yields/)
-
"Plagioin" taas rohkeasti täältä:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
·7t
Bayer esitteli tänään Breakthrough Innovation Forumilla tämän #iRNA -teknologiaan perustuvan maissikuoriaisen torjuntamenetelmän. #SmartStaxPro Tuholaistorjuntaa ilman kemikaaleja!
Bayer Traits
@BayerTraits
Yeah, we don’t have an answer for that one. But we can tell you what makes #SmartStaxPRO with RNAi Technology so special with #TraitAnswers. https://bit.ly/3uS50wI
https://www.traitanswers.com/questions/what-makes-smartstax-pro-with-rnai-technology-different-from-other-traits/
-
Näiden violettien tomaattien markkinoille tuloa on jouduttu todella kauan odottamaan:
Purple tomatoes? Superfood genetically engineered tomato rich in antioxidants nearing United States rollout (https://geneticliteracyproject.org/2022/03/03/purple-tomatoes-superfood-genetically-engineered-tomato-rich-in-antioxidants-nearing-united-states-rollout/)
— klips —
Kun tuo keksittiin, se tapahtui silloin EU:ssa. Asiaan tietysti nyt kuuluu, että EU:n markkinoille se ei ole nytkään tulossa. Mutta pitäisi olla. Mainio tuote, kerrassaan.
Välitetään eli tarjotaan täälläkin myös videolinkki:
Video: Here’s the story of the pioneering purple nutrition-enhanced genetically modified tomato—and why GMOs are the future of food (https://geneticliteracyproject.org/2022/04/08/video-here-is-the-story-of-the-pioneering-purple-nutrition-enhanced-genetically-modified-tomato-and-why-gmos-are-the-future-of-food/)
-
Naturessa laajahko artikkeli geenieditoinnista, jossa näkökulma on siinä, miten se hyödyttää pienviljelijöitä kehitysmaissa:
Genome-edited crops for improved food security of smallholder farmers (https://www.nature.com/articles/s41588-022-01046-7)
One of the main advantages of using genome editing is that it can accelerate the delivery of improved varieties to smallholder farmers. Genes can be edited directly in elite breeding lines or commercial varieties6,7, eliminating the need for backcrossing — a technique used in conventional plant breeding to introgress a trait from a non-elite or wild relative ‘trait donor’. This reduces the time needed to develop an improved variety by nearly two-thirds and eliminates linkage drag caused by non-elite residual genes from the donor parent, which are impossible to eliminate by conventional backcross breeding.
While not a panacea, genome-editing technologies are widely accessible and could help democratize the benefits of science.[..]
Tekijöiden joukossa vanha tuttumme Robert L. Paarlberg (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg235#msg235). Artikkeli on ehkä liian pitkä referoitavaksi yksityiskohtaisesti, mutta tästä yhteenvetokuvasta saa ymmärryksen siitä, missä köyhän kansan viljelylajeissa on tähän mennessä tuossa tuloksia saavutettu:
https://www.nature.com/articles/s41588-022-01046-7/figures/1
-
Argentiinan oma GMO-maissi:
Sustainable GM farming innovation: How Argentina’s drought-tolerant genetically-engineered wheat reduces greenhouse gas emissions and increases yields (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/02/drought-tolerant/)
In October 2020, Argentina approved the world’s first genetically engineered wheat for cultivation and consumption. Production expanded dramatically in 2021, and will continue to expand in 2022, after Argentina received regulatory approval in late 2021 for exports to Brazil, a major consumer of Argentina’s wheat.
The lessons from Argentina’s experience are important as other countries decide whether they want to follow suit. Argentina’s genetically engineered, drought-tolerant wheat — named HB4 — could have large environmental benefits, but other countries’ choices will determine their scale.
Samasta maasta on kyse, jossa nk. "aktivisteilla" oli n. vuosina 2013-2016 laajamittainen aktio (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=75.msg8263#msg8263) kaikkea muuntogeenistä viljelyä vastaan.
-
Pystytään kohta säätelemään tuotteiden makua?
How gene editing can tailor crops to consumer preferences (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/05/how-gene-editing-can-tailor-crops-to-consumer-preferences/)
Naturen artikkeliin:
Base edit your way to better crops (https://www.nature.com/articles/d41586-022-01117-z)
-
Ei ehkä ehdi auttaa nykyisessä akuutissa kriisissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg26111#msg26111):
Egypt’ agriculture scientists at Atomic Energy Authority produces new strain of wheat resistant to salinity, water scarcity (https://www.egypttoday.com/Article/1/115421/Egypt%E2%80%99-agriculture-scientists-at-Atomic-Energy-Authority-produces-new-strain)
CAIRO -30 April 2022: The Egyptian Atomic Energy Authority, headed by Dr. Amr El-Hajj, announced that the agricultural research scientists in the authority have started harvesting the production of new strain of genetically-modified wheat at the authority's site in Inshas city, Bilbeis, Sharqia Governorate.
This strain has high-productivity with distinct characteristics such as being resistant to cultivation in saline lands, and water shortage, the authority said in a statement on Friday.
The rate of production exceeds 4 tons per acre, with an increase of almost a ton over the currently cultivated Egyptian varieties, the statement said, adding that this variety cultivation takes only 140 days, the statement continued.
El Hajj said that the cultivation of this strain could contribute to increasing Egypt’s local production of wheat by 33 percent and consequently would decrease the imported wheat.
Mutta jatkossa varmasti.
Tuo ei putkahtanut tyhjästä. Egyptillä oli jo vuosia sitten muuntogeenisen vehnän tutkimus- ja kehitysohjelma (muistaakseni tuossakin mainittu suolankestävyys yhtenä pääkohteenaan). Silloin se jäi eri syistä kesken. Tai, kuten tuo uutinen osoittaa, väistyi vähän taka-alalle. Mutta kehittäjät ovat ilmeisesti hiljaisuudessa jatkaneet puurtamistaan.
(11.05.22) Tämä uutisen versio on pessimistisempi:
Salt-proof, drought-tolerant wheat developed in Egypt — but GMO ban remains in place (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/11/salt-proof-drought-tolerant-wheat-developed-in-egypt-but-gmo-ban-remains-in-place/)
-
Kelpasi myös näille maille:
Australia, New Zealand approve sale and use of Argentine GMO wheat (https://www.agriculture.com/markets/newswire/australia-new-zealand-approve-sale-and-use-of-argentine-gmo-wheat)
BUENOS AIRES, May 6 (Reuters) - Australia and New Zealand have approved the sale and use of foods that contain so-called HB4 wheat, a genetically modified (GMO) variety developed by Argentine firm Bioceres to withstand droughts and herbicides, the firm said on Friday.
Argentina, one of the world's largest wheat exporters, was the first country to approve GMO wheat in 2020, followed by Brazil in 2021, a trend that could continue if global supply is further constrained by Russia's invasion of Ukraine.
Näistä ajoista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=707.msg4094#msg4094) tuntuu olevan kauan. Mutta nyt siis ihan varmasti ainakin yksi muuntogeeninen vehnälajike on saanut myyntiluvan.
-
Perusteluja sille, miksi tämän geenimuunneltu lohi on hyvä juttu:
Viewpoint: Do we really need GM fish? The case for growing (and eating) AquaBounty’s biotech, fast-growing salmon (https://geneticliteracyproject.org/2021/01/04/viewpoint-do-we-really-need-gm-fish-the-case-for-growing-and-eating-aquabountys-biotech-fast-growing-salmon/)
Siitä on kyllä edellä ollut jo puhetta useamman kerran.
Lisää perusteluja. Osin samojakin:
How genetically-engineered salmon could help preserve wild populations — if it isn’t blocked by anti-GMO activist groups (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/10/how-genetically-engineered-salmon-could-help-preserve-wild-populations-if-it-isnt-blocked-by-anti-gmo-activist-groups/)
We argue here that using gene editing to create genetic barriers between farmed and wild aquatic animals is emerging as the most effective approach to preserving aquatic genetic diversity. As such, it merits the strong support of the conservation community.
Alkuperäiseen:
Biotechnology can help us save the genetic heritage of salmon and other aquatic species (https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.2202184119#body-ref-r1)
-
Tätä ikävää ainetta ei ole vähään aikaan täällä mainittu:
GM insect-resistant corn up for approval in Kenya could help fight devastating aflatoxin poisonings (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/12/gm-insect- -corn-up-for-approval-in-kenya-could-help-fight-devastating-aflatoxin-poisonings/)
Mutta joskus kyllä on (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=132.msg11786#msg11786). Ja jos tuo ongelma saadaan ratkaistua, se on todella hyvä asia.
-
GLP raportoi taas edistymisestä:
Cracking wheat’s yield genetic code: Breakthrough grain discovery could provide gains for farmers and consumers (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/17/cracking-wheats-yield-genetic-code-breakthrough-discovery-means-genetically-modified-wheat-could-eventually-mean-gains-for-farmers-and-consumers/)
Climate change is making water saltier and killing crops. Genetic engineering offers possible solution (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/17/climate-change-is-making-water-saltier-and-killing-crops-genetic-engineering-offers-possible-solution/)
-
Borlaugin toive tai unelma tämän kasvitaudin (https://fi.frwiki.wiki/wiki/Ug99) torjumisesta näyttää vihdoinkin olevan toteutumassa:
GMO wheat developed in research labs could stem rust pathogens that destroy crops across Africa (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/23/gmo-wheat-developed-in-research-labs-could-stem-rust-pathogens-that-destroy-crops-across-africa/)
Asiasta oli edellä puhe:
Vehnää vaivaa maailmassa 3 ruostetautia. Yhtä vastaan niistä kyetään nyt kehittämään torjuntakeino geenitekniikan avulla:
Scientists solve 30-year wheat rust genetics puzzle (https://phys.org/news/2018-08-scientists-year-wheat-rust-genetics.html)
Tuo tauti ei ollut se, josta Norman Borlaug erityisesti viimeisinä vuosinaan varoitteli (https://www.globalrust.org/), eli Ug99. Mutta eiköhän senkin vuoro vielä tule. Se on varsin todennäköistä jo siltäkin pohjalta, että vehnän koko perimä on nyttemmin selvitetty. Sekin oli vuosikymmenten urakka, mutta katsottiin valmistuneeksi elokuussa 2018 eli viime kuussa, parisen viikkoa sitten.
-
Tällä tavalla terveellisempää tomaattia:
CRISPR gene-edited tomatoes — with as much provitamin D as two eggs — could soon be sold in Britain (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/25/crispr-gene-edited-tomatoes-with-as-much-provitamin-d-as-two-eggs-could-soon-be-sold-in-britain/)
UK:ssa. Ei EU:ssa. Mutta paine kasvaa.
-
Samasta kuin edellä:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦 uudelleentwiittasi
Marjaana Suorsa
@MarjaanaSuorsa
D-vitamiinin puute aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia. Sitä saadaan lähinnä eläinperäisistä lähteistä, mutta tulevaisuudessa ehkä myös kasveista: tutkijat hyödynsivät #geenieditointi'a ja tuottivat runsaasti D-vitamiinin esiastetta sisältäviä tomaatteja
https://www.nature.com/articles/d41586-022-01443-2
Sanoisin, että jos olisin lapsi, niin mieluummin nauttisin noista tehtyä ketsuppia. Kuin kalanmaksaöljyä. ;D
-
Kelpasi myös näille maille:
Australia, New Zealand approve sale and use of Argentine GMO wheat (https://www.agriculture.com/markets/newswire/australia-new-zealand-approve-sale-and-use-of-argentine-gmo-wheat)
BUENOS AIRES, May 6 (Reuters) - Australia and New Zealand have approved the sale and use of foods that contain so-called HB4 wheat, a genetically modified (GMO) variety developed by Argentine firm Bioceres to withstand droughts and herbicides, the firm said on Friday.
Argentina, one of the world's largest wheat exporters, was the first country to approve GMO wheat in 2020, followed by Brazil in 2021, a trend that could continue if global supply is further constrained by Russia's invasion of Ukraine.
Näistä ajoista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=707.msg4094#msg4094) tuntuu olevan kauan. Mutta nyt siis ihan varmasti ainakin yksi muuntogeeninen vehnälajike on saanut myyntiluvan.
Ei enää yllätys?
In reversal from prior surveys, Brazilians welcome introduction of drought-tolerant GMO wheat (https://geneticliteracyproject.org/2022/06/09/in-reversal-from-prior-surveys-brazilians-welcome-introduction-of-drought-tolerant-gmo-wheat/)
More than 70% of consumers in Brazil would not have any restrictions related to consumption of transgenic wheat, according to a survey seen by Reuters that is changing companies’ perception about whether to sell GMO wheat in Brazil.
The survey breaks a paradigm in Brazil under which consumers in the South American country would be against consuming genetically modified (GMO) wheat after its recent approval in Argentina.
Eli muuntogeeninen vehnä ei ole enää mikään erikoisuus. Tosin meidän mielestämme ei ole koskaan (8)) ollut:
Suomessa myydään muuntogeenistä leipää (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=147)
-
Muistatteko vielä akryliamidin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg7933#msg7933)? Sen ongelman luvataan olevan tällä tavalla nyt yleisemminkin ratkaisun alla:
Frying foods like wheat and potatoes can produce a carcinogen, acrylamide. A CRISPR gene-edited wheat in development could prevent that (https://geneticliteracyproject.org/2022/06/13/frying-foods-like-wheat-and-potatoes-can-produce-a-carcinogen-acrylamide-a-crispr-gene-edited-wheat-in-development-could-prevent-that/)
-
WSJ tai Terry Wanzek katsoo kuitenkin, ettei vehnän suhteen ole tehty tarpeeksi:
A Solution to the Wheat Shortage: Genetically Modified Crops
The world has gotten over the ‘frankenfood’ panic, but the industry hasn’t overcome its GMO fears. (https://www.wsj.com/articles/a-solution-to-the-wheat-shortage-genetically-modified-crops-farmers-agriculture-scientists-11654877143?reflink=desktopwebshare_twitter)
The world needs more wheat. In peaceful times, Russia and Ukraine supply more than a quarter of the world’s wheat exports. The war between them has contributed to shortages and inflated costs. Consumers in Bangladesh, Egypt, Israel, Turkey and other countries depend on what Russian and Ukrainian farmers grow. Yet war-related shortages have obscured a more basic challenge: Wheat farming has failed to keep up with the advances that have transformed production of other essential grains.
-
Valaiseva kuva:
https://images.theconversation.com/files/468909/original/file-20220615-23-mp86k8.jpeg?ixlib=rb-1.1.0&q=45&auto=format&w=600&h=515&fit=crop&dpr=1
Siitä viimeistään selviää, miten ylivoimaisin satotason nousu saavutetaan muuntogeenisillä lajikkeilla.
Siitä myös selviää, että satotasoja voi muutoinkin nostaa. Toisaalta tiedämme, että Afrikka - jonne "vihreä vallankumous" ei ulottunut (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=99) – on pääosin jäänyt junnaamaan 1960-luvun satotasoihin.
-
Ihan pikkuinen muutos, ja....
Rice with longer roots, faster growth and up to 40% higher yields with just a gene editing tweak (https://geneticliteracyproject.org/2022/08/01/rice-with-longer-roots-faster-growth-and-up-to-40-higher-yields-with-just-a-gene-editing-tweak/)
-
Kehitystyön seuraava vaihe:
‘Smart plants’: The next generation of crops will have genetic on-off switches (https://geneticliteracyproject.org/2022/08/23/smart-plants-the-next-generation-of-crops-will-have-genetic-on-off-switches/)
Scientists at Stanford University think they may have a solution: genetic circuits that can turn the dial on specific genes to control the root growth of plants, paving the way to developing “smart plants” that can respond to climate chafnge. The team tested out these new circuits by applying them to tobacco leaves and arabidopsis plants, and published the results [August 11] in the journal Science (https://dx.doi.org/10.1126/science.abo4326).
-
Yhteyttämistä on onnistuttu tehostamaan:
GMO photosynthesis breakthrough: Genetically-tweaked food crops harness sunlight 20% more efficiently (https://geneticliteracyproject.org/2022/08/25/gmo-photosynthesis-breakthrough-genetically-tweaked-food-crops-harness-sunlight-20-more-efficiently/)
On sovellettavissa laajemmin. Tuohon uutiseen linkatusta uutisesta:
"This jump in the yield is huge by comparison to the improvements we get through plant breeding," he added. "And the process we've tackled is universal, so the fact we have it working in a food crop gives us a lot of confidence that this should work in wheat, maize and rice."
(lihav. HJ)
-
Raportti tästä onnistumisesta:
Introducing Genome-edited Foods to the Public – Lessons from Japan (https://www.isaaa.org/blog/entry/default.asp?BlogDate=8/24/2022)
Tuosta tomaatista mainittiin täällä alkuvuodesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg24732#msg24732). Se yleisopetus on tuosta heti saatavissa, ettei tuollaisen projektin läpivieminen liene mahdotonta Suomessakaan.
-
Tietoa täältä:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·21t
Kuivuutta kestävät #gmo vehnälajikkeet voivat tehdä Brasiliasta omavaraisen vehnän suhteen. Nyt se tuo pääosan Argentiinasta, mutta geenitekniikan avulla on mahdollista jalostaa savannialueella menestyviä lajikkeita ja laajentaa viljely 4 milj hehtaarille.
Neue Konkurrenz? Brasilien weitet Anbaufläche für Weizen aus (https://www.agrarheute.com/markt/neue-konkurrenz-brasilien-weitet-anbauflaeche-fuer-weizen-597216?utm_campaign=share-link&utm_source=agrarheute&utm_medium=twitter)
-
Taas yksi meta-analyysi:
Ludger Wess
@LudgerWess·4t
On average, GM technology adoption has reduced chemical pesticide use by 37%, increased crop yields by 22%, and increased farmer profits by 68%. Yield gains and pesticide reductions are larger for insect-resistant crops than for herbicide-tolerant crops.
A Meta-Analysis of the Impacts of Genetically Modified Crops
Wilhelm Klümper and Matin Qaim (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4218791/)
-
Näiden violettien tomaattien markkinoille tuloa on jouduttu todella kauan odottamaan:
Purple tomatoes? Superfood genetically engineered tomato rich in antioxidants nearing United States rollout (https://geneticliteracyproject.org/2022/03/03/purple-tomatoes-superfood-genetically-engineered-tomato-rich-in-antioxidants-nearing-united-states-rollout/)
— klips —
Kun tuo keksittiin, se tapahtui silloin EU:ssa. Asiaan tietysti nyt kuuluu, että EU:n markkinoille se ei ole nytkään tulossa. Mutta pitäisi olla. Mainio tuote, kerrassaan.
Maddie Hall
@maddiehalla
Yesterday was a historic day in plant biotech: a purple tomato engineered with high antioxidants was approved by @USDA @BigPurpleTomato helps prevent cardiovascular disease and fight cancer in humans.
This approval under new regulation ushers in a new era for plant synbio!
https://twitter.com/maddiehalla/status/1568369397336776704/photo/1 (10. syysk. 2022)
-
Jotenkin kummallinen on tämän kalan tapaus:
Is tilapia a human-made freak that we should avoid — or an evolutionary rockstar? (https://geneticliteracyproject.org/2022/09/08/food-myth-busting-is-tilapia-a-toxic-frankenfish/)
Kysehän ei ole geenimuunnellusta kalasta. Päinvastoin kuin Aqua Bountyn (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg26494#msg26494) kohdalla. Mutta yhtä kaikki. Kampanjaan sitä vastaan kuulu disinformaatio, että se olisi. Molempia viljellään altaissakin, se on niille yhteistä.
Ja niin on, että suomeksikin netistä löytyy siitä pahan puhumista.
Mutta on itse asiassa myös geenimuuntelun hyödyntämisessä lupaava tapaus. Kalan kerrotaan olevan kaikkiruokainen. Niinpä sille varmaankin kelpaa ruoaksi geenimuunneltu ruistankio tai rapsi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg23856#msg23856). Ja näin siitä itsestään tulee hyvin terveellistä ruokaa!
***
Suomessa tilapia ei ole kovin tunnettu (vaimoni ei ollut kuullutkaan siitä). Mutta Afrikassa se on suosittu. Koska kala on jo huomattu sopivaksi allasviljelyyn, sisämaan valtioiden kalahuoltoon siellä se on juuri passeli. On kuulema hyvääkin, väittää GLP:n artikkelin kirjoittaja.
-
Brasiliassa:
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Daniel Norero
@DanielNorero·18t
Various brands in #Brazil already market the new virus-resistant GM bean: more production, less pesticides. It gives joy and at the same time "healthy envy" to see how the Amazonian giant takes advantage of state-national developments in favor of it's farmers and consumers 👏🇧🇷🧬
https://mobile.twitter.com/DanielNorero/status/1569641649466413056/photo/1
-
A tasty purple GMO tomato with higher nutrients and longer shelf life? What could go wrong? (https://geneticliteracyproject.org/2022/09/15/a-tasty-purple-gmo-tomato-with-higher-nutrients-and-longer-shelf-life-what-could-go-wrong/)
Sitten ehdotus tai ainakin vihje siitä, mikä pieleen voisi mennä:
Nathan Pumplin, president and CEO of Norfolk Healthy Produce, the US arm of Norfolk Plant Sciences that will commercialize the product, is very aware that a large segment of consumers may reject the purple tomato. But he’s hoping to connect with those who are more open to eating them. He says the company plans to first introduce their purple tomato at farmers markets. “It’s a place where growers get to directly interact with consumers, and consumers can ask: ‘What is this new vegetable? How was it grown? Where did it come from?’”
(lihav. HJ)
Tuo on sen verran hyvä tuote, että varmasti geenimuuntelua vastustava väki tekee kaikkensa ylläpitääkseen olemassa olevaa kuluttajien epäluuloa. Ja sitä levittääkseen ja vahvistaakseen.
Mutta voisimmeko mekin tehdä jotakin? Esimerkiksi tehdä ehdotuksen käyttämäämme kauppaan, että haluaisimme valikoimaan noita violetteja tomaatteja?
-
Myönteisesti suhtautuva uutinen:
Lisägeeni kasvatti riisin satoa jopa 40 prosenttia tavanomaisesta
Ravinteiden imeytymisen voimistaja otettiin kasvin omasta perimästä. (https://www.hs.fi/tiede/art-2000009049723.html?share=174f49568ff8c96d55d80a9b35e173ec)
Ilmestyi siis Hesarissa ja Tiede-lehdessä.
-
Tällainenkin niksi on kehitetty:
Spraying wheat with bacteria? This seed coating helps plants pull nutrients from the soil and increases yields (https://geneticliteracyproject.org/2022/09/22/spraying-wheat-with-bacteria-this-seed-coating-helps-plants-pull-nutrients-from-the-soil-and-increases-yields/)
The company’s recent product makes it possible to significantly increase the wheat crop thanks to a coating for the wheat seeds, which helps plants optimally receive nutrients from the soil such as phosphorus, sulfur and iron and thus increase crops.
Mutta sen enempää tuossa kuin juuri edellä esille tuomassamme keksinnössä ei ole kyse siitä, että päästäisiin keinolannoiteriippuvaisuudesta irti. Täsmälannoitukseen kummastakin on varmasti apua. Ja ehkäpä muuhunkin.
-
Tästä jo tiedettiinkin, mutta nyt se on näin:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·2t
USAssa violetti, tavanomaista terveellisempi muuntogeeninen tomaatti sai myyntiluvan. Antosyaanipitoisuus (kuten mustikassa) on korkea, siitä väri ja terveellisyys. Antosyaanit ovat flavonoideja ja osa antioksidantteja. #gmo
USDA approves the purchase of purple GM tomato seeds for home growers (https://www.newfoodmagazine.com/news/168106/purple-tomato-seed-purchase-approved-for-home-growers/)
Jännä ratkaisu: tuo parempi lajike annettiin siis ensin kotitarveviljelijöille! Noin muuten voisi tehdä EU:ssakin! Ensi keväästä.tuon saa siellä tehdä.
-
Tässä on kaksikin ideaa yhdistetty:
https://t.co/MfWBXqaHQJ?amp=1
You May Find Salt-Tolerant Rice Growing In The Ocean By 2021
Mutta toinen niistä on suolaista vettä — jopa merivettä — kestävä muuntogeeninen riisi.
Ideaa, pyrkimystä ei ole unohdettu:
Growing rice in the ocean? CRISPR might be utilized to tweak ancient genes could be a future super food (https://geneticliteracyproject.org/2022/10/05/growing-rice-in-the-ocean-crispr-might-be-utilized-to-tweak-ancient-genes-could-be-a-future-super-food/)
-
Tästä eivät pidä välttämättä edes kaikki tehomaatalouden ystävät:
Future of milk? Genetically engineered yeast could replace cows (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/03/21/future-milk-genetically-engineered-yeast-replace-cows/)
Eli olisi kehitetty GMO-hiiva, jonka avulla voitaisiin tehdä maitoa kuten olutta. Siis täysin ilman lehmiä.
Ja oluen kanssa sitten näin. Herättääkö seuraava innostusta, syntyykö kysyntää? Vaikea sanoa, mutta tämä olisi kuitenkin mahdollista:
Banana flavored beer? Gene edited yeast expands beer taste possibilities (https://geneticliteracyproject.org/2022/10/13/banana-flavored-beer-gene-edited-yeast-expands-beer-taste-possibilities/)
-
Parannusta tässä:
Soybean photosynthesis and crop yield are improved by accelerating recovery from photoprotection (https://www.science.org/doi/10.1126/science.adc9831?cookieSet=1)
Se puhe on kai pääosin vaennut, ettei geenimuuntelulla parannettaisi satoja.
-
Cameron Englishin yhteenveto menestystarinasta, jota GMO-vastainen väki vihaa:
Drought-Tolerant Crops: A Success Story the Non-GMO Project Hates (https://www.acsh.org/news/2022/10/04/drought-tolerant-crops-success-story-non-gmo-project-hates-16580)
The Non-GMO Project claims that drought-tolerant crops won't help "feed the world" as climate change threatens crop yields. The evidence says otherwise.
[..]
Clear away the social justice lingo, and you can see what the project is really saying: smallholder farmers should employ growing techniques that are as old as agriculture itself. This doesn't preserve “indigenous knowledge” or promote “equity,” it just traps billions of people in crippling poverty—who, by the way, want access to GE crops. Growers in developing countries routinely utilize enhanced seeds their governments have banned. This is partly because some smallholder farmers see technological advances as God's appointed means of providing for them, as my colleague Dr. Chuck Dinerstein explained recently.
If the Non-GMO Project truly cared about the opinions of poor farmers, they'd wholeheartedly endorse the technology these growers want to use. But that won't happen. The project's lucrative business model hinges on the myth that biotech crops are uniquely harmful. Because they value their ill-gotten profits over food sovereignty, they will continue to lie to the public. Shame on them.
Mekin olemme kirjanneet tässä triidissä jo useita läpimurtoja kuivuudenkestävyydessä.
-
Näyttäisi muuten siltä, että "GMO-vapaa Suomi" on lopettanut toimintansa:
https://mobile.twitter.com/gmovapaa
www.gmovapaa.fi
Sen nettiosoitteet eivät enää vastaa. Tai tuo Twitter-osoite vastaa, mutta siellä kerrotaan:
@gmovapaa ei ole twiitannut
Kun hän sen tekee, twiitit näkyvät täällä.
Tulkittavissa niinkin, että noin ei ole tapahtunut sitten vuoden 2015.
Ei, en kuitenkaan usko, että he olisivat löytäneet vastauksen otsikkomme kysymykseen. ;D
PS. Vai onko nain?
https://fi-fi.facebook.com/gmovapaa/
näyttää toimivan?
Mutta kyllä kaikki Googlen löytämät uutiset yhdistyksestä/kampanjasta näyttävät olevan noin 10 vuoden takaa.
-
Asiat eivät tekemättä tapahdu. Tämä lähti:
****
Antti Oksa
valikoimajohtaja, S-ryhmän vähittäiskauppa
antti.oksa@sok.fi
Seuraavan ehdotuksen teen toisaalta asiakasomistajana, toisaalta yhdistyksemme edustajana.
Ehdotan (tai ehdotamme), että S-ryhmä ottaa valikoimaansa seuraavan hyvin terveellisen tomaattilajikkeen:
https://www.bigpurpletomato.com/
Olen tietoinen siitä, että lajiketta ei ole vielä EU:ssa hyväksytty myyntiin. Mutta uskon, että jos suuri S-ryhmä tekee asiasta ehdotuksen, se puoli järjestyy. USA:ssa lajike on jo läpäissyt hyväksynnän.
Kunnioittavasti
Heikki Jokipii
asiakasomistaja vuodesta 1971
jokiheik@hotmail.com
puheenjohtaja yhdistyksessä
Tuottava Maa – Turvattu Luonto ry.
http://tuottavamaa.net/
PS. Etsin S-ryhmältä kirjaamoa, löytämättä. Mutta uskon, että tämä ehdotus on näinkin, sähköpostina, nyt virallinen. Ja viestimme saa jonkinlaisen vastauksen.
-
Tuo tomaattilajike kiinnnostaa Australiaa myöten!
A ‘dazzling, eggplant-colored’ genetically-modified tomato slated for US rollout. Here are its prospects in Australia (https://geneticliteracyproject.org/2022/10/28/a-dazzling-eggplant-colored-genetically-modified-tomato-slated-for-us-rollout-here-are-its-prospects-in-gm-skeptical-countries/)
Eivätkä näkymät siellä vallan huonoja olekaan:
So where does this leave Australia? Are Australian consumers open to the idea of a GMO purple tomato? Either imported from overseas or as seeds for their backyard?
[Professor Christopher] Preston says although we can’t know for sure, there are some signs that consumers would be open to it.
“I think what’s happened is it’s become a lot more familiar to people,” says Preston. “We started growing GM canola in Australia and the sky didn’t fall in.”
Last year, the New South Wales government lifted an 18 year moratorium on GM crops, meaning that every Australian state but Tasmania now allows the growth of genetically modified plants. South Australia lifted the ban the year before.
Voitaisiin siis ryhtyä kasvattamaan Australiassakin. Kuten tiedämme, EU:ssa systeemi on kovasti kaksivaiheinen. Tuon lajikkeen tuonti onnistuu helpommin. Mutta viljelylupa on tehty peräti vaikeaksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg6121#msg6121). Täällä siitä millaisena direktiivi Suomessa hyväksyttiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg11933#msg11933). Minun pyöristykseni:
Eli täälläkin halutaan voimaan oikeus kieltää GMO-lajikkeet mistä tahansa syystä. Kunhan siinä ei vedota turvallisuuteen. Muistio yrittää kuitenkin luoda kuvaa, että ennen oli niin, ettei perusteluja tarvittu, mutta jatkossa tarvitaan.
-
Ovat tällaiset keinot meidänkin linjamme käytettavissä:
Genetically modified (GM) late blight-resistant potato and consumer attitudes before and after a field visit (https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/21645698.2022.2133396#.Y1zIA0U9RbQ.twitter)
Ei yksin luomuväen. Tuossa raportoitu koe tehtiin Ruotsissa.
-
Saksalainen nobelisti saa kertoa, miksi se on hyvä asia:
Viewpoint: ‘25 years of proof that GM foods are safe for the environment and humans’ – Nobel Prize winning geneticist makes case for embracing gene editing (https://geneticliteracyproject.org/2022/11/03/viewpoint-25-years-of-proof-that-gm-foods-are-safe-for-the-environment-and-humans-nobel-prize-winning-geneticist-makes-case-for-embracing-gene-editing/)
Nobel Prize winner Nüsslein-Volhard: "Genetic engineering offers great opportunities for nature conservation" (https://www-tagesspiegel-de.translate.goog/wissen/nobelpreistragerin-nusslein-volhard-gentechnik-bietet-grosse-chancen-fur-den-naturschutz-8799898.html?_x_tr_sl=auto&_x_tr_tl=en&_x_tr_hl=en&_x_tr_pto=wapp)
Genetically modified plants are not cultivated in Europe. Christiane Nüsslein-Volhard criticizes this as anti-scientific and ideology-driven.
Christine Nüsslein-VolIhard received the 1995 Nobel Prize in Medicine for her discovery of how genes control the development of humans and animals. [..]
Kuvitelkaapa sellainen tilanne, että AIV-rehu (https://fi.wikipedia.org/wiki/AIV-rehu) olisi ollut koko ajan Suomessa kielletty.
-
Monessa suhteessa hyvä, mutta tässä suhteessa ongelmallinen kana voitaisiin hoitaa näin:
Poultry meat and eggs are the most common sources of Salmonella infections. Here’s how CRISPR could address the problem and keep you from getting sick (https://geneticliteracyproject.org/2022/11/04/poultry-meat-and-eggs-are-the-most-common-sources-of-salmonella-infections-heres-how-crispr-could-address-the-problem-and-help-you-from-getting-sick/)
Ehkä on turha lisätä, missä ja miksi se ei käytännössä onnistu.
-
Näin kerrotaan:
Gene-edited GABA-enhanced tomatoes begin shipping in Japan (https://geneticliteracyproject.org/2022/11/07/gene-edited-gaba-enhanced-tomatoes-begin-shipping-in-japan/)
"Shipping"? Eikö se tarkoita vientiä? Japani aikoo siis viedä kehittämäänsä terveellistä tomaattilajiketta.
Uskoisi siis senkin onnistuvan, jos Suomeen jatkossa tuotaisiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg29116#msg29116) em. violettia tomaattia. Kaukaakin.
-
Nyt tällaiseen on ryhdytty:
Distant tomato relative the groundcherry: Genetic modification poised to rescue key orphan crop (https://geneticliteracyproject.org/2022/11/09/distant-tomato-relative-the-groundcherry-genetic-modification-poised-to-rescue-key-orphan-crop/)
Over 34 million people in the U.S. don’t have enough food. More diverse and adaptable crops are needed to address challenges in food production made worse by climate change. Small, sweet berries called groundcherries may not feed the country, but along with other related “orphan crops,” they could strengthen food supplies. Unfortunately, these distant relatives of tomatoes aren’t ready for large-scale production—at least not yet.
Cold Spring Harbor Laboratory (CSHL) Professor and HHMI Investigator Zachary Lippman is working to change that. Alongside CSHL and HHMI postdoc Jia He, Lippman built genetic blueprints, or models, for two types of groundcherry. These new models can guide plant geneticists toward unlocking groundcherries’ untapped potential. They may also be key in scaling up other nightshade plants for widespread use. Lippman says:
The nightshade family encompasses more than 20 crops. There’s the major crops—potato, tomato, eggplant—and then there are minor crops, or orphan crops, which are either semi-domesticated or simply wild. A lot of those have not received a lot of research attention, but might have more potential for greater production if they could be developed further.
Eli geenitekniikan avulla otetaan (paremmin) ihmisen käyttöön, ravinnoksi, tähän mennessä aika hyödytön kasvi. Kyse on tästä lajista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyhtykoisot).
Tuollaisen toiminnan periaatteessa vallan huimista mahdollisuuksista on jo aikaisemmin ollut puhetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg12052#msg12052).
-
Vaimoni keksimä hupainen viisaus:
Ainoastaan puhdas koti on siisti.
Siinä voi olla käyttöä tällä:
Genetically-modified houseplant that can scrub the air? This startup may have a biological way to address pollution (https://geneticliteracyproject.org/2022/11/10/genetically-modified-houseplant-that-can-scrub-the-air-this-startup-may-they-have-a-biological-way-to-address-pollution/)
-
Tätä me olemme siis toivoneet suomalaiseen ruokakauppaan:
Why antioxidant genetically-modified purple tomatoes are considered a ‘super food’ (https://geneticliteracyproject.org/2022/11/18/why-antioxidant-genetically-modified-purple-tomatoes-are-considered-a-super-food/)
These Purple Tomatoes are a BE Superfood (https://thefarmersdaughterusa.com/these-purple-tomatoes-are-a-be-superfood/?amp=1)
Lähetin nuo linkit myös lisäperusteluina S-ryhmälle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg29116#msg29116).
-
Eurooppalainen espanjalainen herkkuruoka paella on aina maustettu sahramilla. Nyt on avautumassa uusi mahdollisuus:
Naturally saffron-flavored rice? Here’s how scientists are using genetically modified tobacco and lemon to recreate the world’s most expensive spice (https://geneticliteracyproject.org/2022/11/22/naturally-saffron-flavored-rice-heres-how-scientists-are-using-genetically-modified-tobacco-and-lemon-to-recreate-the-worlds-most-expensive-spice/)
Voidaan toimia joko otsikon idean mukaisesti, tai joka tapauksessa maailman kalleimman mausteen tuottamisesta tulee helpompaa (ja halvempaa):
“The enzyme we have identified and the multigene engineering strategy could be used to establish a sustainable plant cell factory for crocin production in tissue culture of different plant species. Our biotechnological approach can also be used on crops, such as rice, to develop crocin-rich functional food,” said lead author Xiongie Zheng. The technology can also be used to produce carotenoid-derived scents and colorants.
Kehitetty tekniikka avaa siis myös muita mahdollisuuksia ruoan tekemiseen entistä houkuttelevammaksi.
-
Ellei ihan tuohon edelliseen mentäisikään, kyllä tämäkin näyttää sahramin kannalta hyvältä:
Saffron, the world’s most expensive spice, is under threat by climate change. Here’s how researchers are using genetic modification to build resilience (https://geneticliteracyproject.org/2022/12/02/saffron-the-worlds-most-expensive-spice-is-under-threat-by-climate-change-heres-how-researchers-are-using-genetic-modification-to-build-resilience/)
Eli oikeaan sahramikasviin saadaan viljelyvarmuutta. Geenitekniikan avulla.
Kerran täällä on toisessa triidissä noteerattu luomusahrami (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg27253#msg27253).
Näillä edistysaskelilla ei juurikaan ole merkitystä maailman ruokkimisen kannalta. Mutta ehkä ne lisäävät hyväksyttävyyttä maailman rikkaiden silmissä. Paitsi kaikkein rikkaimpien, joita ei edes linkissä mainittu korkein hinta ei kauhistuta. 8)
-
Arvio siitä, ettei tällainen linja maalle suinkaan kannata:
Mexico’s GM corn ban could drive country’s economy down 42%, expert warns (https://geneticliteracyproject.org/2022/12/02/mexicos-gm-corn-ban-could-drive-countrys-economy-down-42-expert-warns/)
The Government of Mexico’s plan to prohibit imports of transgenic corn as of 2024 would eliminate 42 percent of the national agri-food Gross Domestic Product (GDP), warned Juan Cortina, president of the National Agricultural Council (CNA).
After inaugurating the 2022 Global Agri-Food Forum, the CNA leader pointed out in an interview that what the government intends to do is nonsense, since it will affect jobs in the sector and negatively impact the growth of the national economy .
“It is an ideological and activism issue that I think no longer has space in our country, and more so in a sector that has been growing, that has a dynamism that feeds 125 million Mexicans, we cannot put everything at risk. this for an ideological position,” he said.
PS. Yksi mekanismi, millä tuo Meksikon päätös voi potkia takaisin:
Viewpoint: ‘Prices may rise to the point that eggs become a luxury item’ — Why Mexico’s looming GM corn ban spells economic trouble (https://geneticliteracyproject.org/2022/12/05/viewpoint-prices-may-rise-to-the-point-that-eggs-become-a-luxury-item-why-mexicos-gm-corn-ban-spells-economic-trouble/)
-
Ainakaan tätä ei pitäisi hylätä. Cameron English:
Viewpoint: GM drought-tolerant crops: Here is one biotech innovation that only anti-GMO science rejectionists can demonize (https://geneticliteracyproject.org/2022/12/05/viewpoint-gm-drought-tolerant-crops-here-is-one-biotech-innovation-that-only-anti-gmo-science-rejectionists-can-demonize/)
Eivätkä sitä muut hylkääkään kuin tuo jutussa kuvattu ryhmä.
If the Non-GMO Project truly cared about the opinions of poor farmers, they’d wholeheartedly endorse the technology these growers want to use. But that won’t happen. The project’s lucrative business model hinges on the myth that biotech crops are uniquely harmful. Because they value their ill-gotten profits over food sovereignty, they will continue to lie to the public. Shame on them.
Valitettavasti tuolla amerikkalaisella ryhmällä on kosolti "ulkojäseniä", hengenheimolaisia täällä Euroopassa.
-
Vehnä on tuossa mukana:
Here’s how a treasure trove of plant genetics helped develop drought-tolerant wheat that farmers in arid countries are ‘falling in love with’ (https://geneticliteracyproject.org/2022/12/08/heres-how-a-treasure-trove-of-plant-genetics-helped-develop-drought-tolerant-wheat-that-farmers-in-arid-countries-are-falling-in-love-with/)
-
Työkalupakkiin, vaihtoehtona, lisänä:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·49min
Brasilian maatalouden tutkimuskeskus Embrapa ja Helix jalostivat "armeijamatoa" kestävän GMO-maissilajikkeen
https://news.agropages.com/News/Detail-44848.htm
Hyvä syy, miksi ei kannata rajoittua geenieditointiin (lihav. HJ):
The BTMAX transgenic event, obtained with the addition of a gene from the bacterium Bacillus thuringiensis (Bt), is the result of a 100% national public-private partnership between Embrapa and Helix and was unanimously approved by CTNBio (National Technical Commission on Biosafety) in June 2022.
-
Ei ole hyödyllistä olla ottamatta sitä käyttöön:
Rejecting ag technology can be costly (https://www.producer.com/opinion/rejecting-ag-technology-can-be-costly/)
By Stuart Smyth & Robert Paarlberg
Governments that decided to approve GM crops have benefited from higher yields and reduced greenhouse gas emissions. The evidence of lower agricultural productivity for countries that opted to not adopt GM crops becomes glaringly apparent when comparing agricultural production in the European Union with that of the United States.
As we know, the U.S. has approved GM crops, whereas the EU decision found the costs of adoption to be greater than the benefits.
Between 1995 and 2019, the agricultural production index for the 27 countries of the EU increased by only seven percent, while agricultural production in the U.S. increased by 38 percent. Further evidence of the cost of the EU’s failure to adopt GM crops as consistently as in the U.S. found that EU agricultural greenhouse gas emissions are 33 million tonnes higher than if they had adopted GM crops, equalling 7.5 percent of total EU agricultural GHG emissions.
Mutta vielä tärkeämpi juttu se on näissä maissa:
The costs of not adopting leading food producing technologies are considerably important and evident in food insecure countries, perhaps more so than in industrial ones. Farmers in many food insecure countries lack access to pesticides that could be applied to reduce the populations of insects that attack their crops, thereby reducing yields.
Eli isompi vahinko, jollei ota.
-
Kanat ja siat saavat vielä odottaa. Mutta mehiläiset saivat rokotteensa:
US approves world’s first vaccine for declining honey bees (https://www.bbc.com/news/world-us-canada-64180181)
Hei, myös YLE kertoi siitä:
Yhdysvalloissa otetaan käyttöön hunajamehiläisille suunnattu rokote – kehitetty Suomessa
Yhdysvaltain maatalousministeriö on hyväksynyt käyttöön ensimmäisen hunajamehiläisten suojaksi kehitetyn rokotteen, kertoo Britannian yleisradio BBC.
Rokote suojaa mehiläisiä esikotelomädältä (foulbrood disease), joka aikaisemmin on aiheuttanut koko pesän tuhoutumisen.
Rokote sisältää taudin heikennettyä muotoa. Sitä sekoitetaan kuningatarmehiläisen ravintoon, jolloin syntyvät toukat saavat suojan tautia vastaan.
Rokotteen kehittivät itävaltalainen tutkija Dalial Freitak ja hänen suomalainen työparinsa Heli Salmela, jotka työskentelivät Helsingin yliopiston Viikin kampuksella. Asiasta kertoi vuonna 2020 Kauppalehti.
Ludger Wess ym. samasta:
Ludger Wess
@LudgerWess·5t
Ich gehe Wetten ein, dass dieser #Impfstoff in Deutschland sofort bekämpft wird.
Twiitin lainaus
Alliance for Science
@ScienceAlly·11t
The vaccine was developed using biotechnology 🐝🔬
https://bbc.com/news/world-us-canada-64180181
(lihav. HJ)
-
Mekin olemme kirjanneet tässä triidissä jo useita läpimurtoja kuivuudenkestävyydessä.
Kirjaamme yhden vielä:
The Observer Climate crisis
‘Holy grail’ wheat gene discovery could feed our overheated world (https://www.theguardian.com/environment/2023/jan/07/holy-grail-wheat-gene-discovery-could-feed-our-overheated-world?fbclid=IwAR1NVlf-cgMAKNB6E5A9bPa67WCfx6GpnxTPzjJWw7k8iLA7RdIaLmRinu0)
Harvests that form a vital element of the diets of 4.5 billion people are being devastated by global heating. Now research has found a key to create a heat-resistant variety
Se oli vehnä.
-
Mietitään jo tällaisia:
Survey on consumer acceptance of CRISPR and other plant-breeding biotechnologies: Would consumers pay higher prices for tastier and fresher grapes? (https://geneticliteracyproject.org/2023/01/11/survey-on-consumer-acceptance-of-crispr-and-other-plant-breeding-biotechnologies-would-consumers-pay-higher-prices-for-tastier-and-fresher-grapes/)
In our case study, based on data elicited using an online consumer survey, we specifically examine consumer demand for table grapes produced with and without gene editing (i.e., using conventional modern breeding methods). We consider the differential demand response when these alternative plant breeding methods are used to improve various fruit quality attributes and agronomic characteristics.
…
Results from this study suggest that respondents as consumers are willing to pay the highest price premiums for improvements in table grape taste and texture, followed by improvements in external appearance, and then reductions in the expected number of chemical applications. Also, most of the respondents would apply a discount to table grapes produced from varieties developed via CRISPR compared to those produced using conventional breeding.
(lihav. HJ)
Eli siis hyötyjä kuluttajille. Ei yksin viljelylle.
-
Riisissä nämä kaksi asiaa:
A GM solution to help address climate change: Genetic tweak tailors rice to survive increasing salt and temperature levels (https://geneticliteracyproject.org/2023/01/23/a-gm-solution-to-help-address-climate-change-genetic-tweak-tailors-rice-to-survive-increasing-salt-and-temperature-levels/)
-
Tällainen.aluevaltaus eli kehitelmä:
First successful gene editing of Cowpea - Israeli Genetics & Seeds Company 'BetterSeeds' redesigns architecture of Cowpea plant to enable its mechanized harvesting (https://www.prnewswire.com/il/news-releases/first-successful-gene-editing-of-cowpea---israeli-genetics--seeds-company-betterseeds-redesigns-architecture-of-cowpea-plant-to-enable-its-mechanized-harvesting-301730441.html)
Siinä ei siis kehitetty kasvin varsinaisia ominaisuuksia, joihin oltiin tyytyväisiä. Vaan viljelyn helpoutta, jotta tuota papua saataisiin paremmin laajalti tarjolle.
Itse asiassa jotain tuollaista tulisi soveltaa muihinkin kasveihin. Käsin poimimisesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg29635#msg29635) täytyisi pikkuhiljaa päästä eroon. Parempia korjuurobotteja — mutta joissakin tapauksissa siis geenitekniikastakin voi olla siinä apua.
-
Onnistuisiko tamä:
‘Like turning on a light-switch’: Gene-edited duckweed poised to revolutionize biofuel by eating up pollution and spitting out oil (https://geneticliteracyproject.org/2023/01/30/like-turning-on-a-light-switch-gene-edited-duckweed-poised-to-revolutionize-biofuel-by-eating-up-pollution-and-spitting-out-oil/)
Scientists have figured out how to coax copious amounts of oil from duckweed, one of nature’s fastest-growing aquatic plants. Converting such plant oil into biodiesel for transportation and heating could be a big part of a more sustainable future.
For a new study in the Plant Biotechnology Journal, researchers genetically engineered duckweed plants to produce seven times more oil per acre than soybeans—currently the most commonly used biodiesel-producing plant. Study lead author John Shanklin, a biochemist at the U.S. Department of Energy’s Brookhaven National Laboratory, says further research could double the engineered duckweed’s oil output in the next few years.
Tuo ei kilpailisi viljelysmaasta, ei olisi pois ruoan tuotannosta?
"Duckweed" on suomeksi sorsanlimaska (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sorsanlimaskat).
-
Kokonaisarvio viime vuodesta:
Viewpoint: Global crop biotechnology revolution — 2022 saw dramatic advances in agricultural innovation (https://geneticliteracyproject.org/2023/02/08/viewpoint-global-crop-biotechnology-revolution-2022-saw-the-most-dramatic-advances-in-the-history-of-agriculture/)
Esille tulee, miten muualla on tapahtunut paljon. Mutta Eurooppa, EU ei ole ymmärtänyt hyvän päälle (ks. artikkelin kartta). Mutta tulee myös esille, että muutosta on tapahtymassa. Erityisesti muuten mainitaan tämä Suomesta:
The second item of significance is the number of stories from France, Italy, and Austria—all historical hotbeds of opposition to GMOs, and all clearly changing their tunes. This is real. These are signals, not noise.
If doubt remains, consider these items:
Norway is considering granting approval for gene-edited rapeseed oil (https://steigan.no/2022/09/kommer-norge-til-a-godkjenne-en-gmo/).
And Finland’s Green Party now supports genetic engineering (https://www.replanet.ngo/post/finland-s-green-party-now-supports-genetic-engineering-in-agriculture) in agriculture.
When you’ve lost the Scandinavian greens, you’re done (https://www.telegraph.co.uk/global-health/climate-and-people/why-genetically-modified-crops-may-have-day/).
-
Fusarium (https://fi.wikipedia.org/wiki/Punahomeet) uhkaa kovasti banaanin Cavendish-valtalajiketta. Geenieditoinnista etsitään pelastusta:
Gene editing poised to rescue banana production from plant disease sweeping through Central America (https://geneticliteracyproject.org/2023/02/20/gene-editing-poised-to-rescue-banana-production-from-plant-disease-sweeping-through-central-america/)
Can gene editing help save the banana? (https://www.fastcompany.com/90849025/can-gene-editing-save-the-banana)
-
Tämä lienee nyt uudenlainen hyöty:
Viewpoint: ‘Intransigent regulation’ — Genetic modification solution to limit crop frost damage waits for government green light (https://geneticliteracyproject.org/2023/03/02/viewpoint-intransigent-regulation-genetic-modification-solution-to-limit-crop-frost-damage-waits-for-government-green-light/)
Että geenitekniikasta löytyisi apu hallaan ja pakkaseenkin? Joka keino olisi kuitenkin törmännyt USA:ssa byrokratiaan:
Never missing an opportunity for irony, I responded, “C’mon, Kevin, to prevent frost damage, just spray the trees and plants with commercial preparations of ice-minus P. syringae. Oh, wait, I forgot — EPA prevented their commercialization.” For those blissfully ignorant about the vagaries of EPA’s regulation of genetic engineering, this requires some unpacking.
-
Japanissa on erityisesti nnostuttu kehittämään geenimuuntelulla tomaattia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg29369#msg29369), ja nyt on saatu aikaan tällainen. Kokoelmaamme:
Metabolic engineering: Genetically-modified tomatoes that reduce inflammation developed in Japan (https://geneticliteracyproject.org/2023/03/03/metabolic-engineering-genetically-modified-tomatoes-that-reduce-inflammation-developed-in-japan/)
-
Tällainen pieni hyöty:
Gene-editing tech could save Cavendish bananas from deadly fungus threatening extinction (https://m.foodingredientsfirst.com/news/gene-editing-tech-could-save-cavendish-bananas-from-deadly-fungus-threatening-extinction.html)
Vai onko banaani niin kauhea hyvää? No, lapsenlapseni tykkäävät kovasti.
-
Olemme täällä jo maininneet, miten kasvukauden pituutta palkokasveilla on Intiassa onnistuttu geenitekniikalla säätelemään.
Tästä uutisesta tuollekin se heti mieleen:
Härkäpavun geeniperimä on neljä kertaa isompi kuin ihmisen – nyt se saatiin kartoitettua
Kasvinjalostajien työ pääsee nyt etenemään nopeammin. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/1d4b0a07-b451-477d-98ad-b9430ed29dd3)
Härkäpapuhan on laji, joka olisi muutoin Suomelle monessa suhteessa passeli. Mutta maamme lyhyt kasvukausi rajoittaa sen viljelyn eteläisimmille alueille.
-
EUroopassa alunperin kehitetty violetti tomaatti USA:ssa:
Changing negative perceptions about GMOs? Gene-edited purple tomato with great taste, longer shelf life and as much anthocyanin as blueberries is one of many new GM foods (https://geneticliteracyproject.org/2023/03/13/changing-negative-perceptions-about-gmos-gene-edited-purple-tomato-with-great-taste-longer-shelf-life-and-as-much-anthocyanin-as-a-blueberry-is-one-of-many-new-gm-foods/)
The greatest challenge now is getting more governments around the world to approve these genetically modified foods for sale. Although the UK is ahead of other countries when it comes to regulation of gene-edited crops, it’s currently unknown whether the GM purple tomato will be offered for sale there. But it’s expected that purple tomatoes will be available for sale in the US as soon as 2023.
Tuosta tomaattilajikkeesta on tämä aloite (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg29116#msg29116) vetämässä. Mutta palloa on sieltä heitetty takaisin: jonkun muun täytyisi ensin sitä tarjota markkinoille. Katsotaanpa asiaa uudestaan tänä vuonna kun tuo lajike tulee kunnolla USA:ssa myyntiin. Asiassahan vaikuttaa sekin, miten se menee siellä kaupaksi.
-
Kaikkea sitä geenitekniikalla yritetään:
Making moths avoid apples? Gene-edited bio-pesticides in development (https://geneticliteracyproject.org/2023/03/15/moths-that-dont-like-apples-gene-edited-bio-pesticides-in-development/)
One of Walker’s experiments uses CRISPR gene editing to alter a female moth’s sense of “smell,” so she does not like apples as a place to lay eggs. Another aims to create a biopesticide that interrupts the genetic code translation and shuts down a moth larva’s ability to manufacture a protein critical for survival. This approach is called RNA interference, and it’s already been commercialized for other pests. The third involves altering the genes of existing virus-based pesticides to make them more effective.
Jaa-a. Tuosta ei taida olla kuin askel siihen, että kehitetään se Roald Dahlin novellissaan kuvittelema superhajuvesi, joka tekee kenet tahansa naisen täysin vastustamattomaksi. Ja kenestä tahansa miehestä seksipedon. 8)
Mutta vakavammin: on siis ehkä kehitettävissä menetelmiä, jotka saavat tuholaiset välttelemään hyötykasveja. Sen sijaan, että olisi pakko yrittää haittaeläimet täysin tuhota.
-
Ludger Wess uudelleentwiittasi
First Officer 🇺🇦 (((Space Laser Force)))
@Erst_Officer
·20. maalisk.
Genetic Engineering Supporter (GES): "We can increase yields, produce more!"
Organic Activist (OA): "We already produce too much, we just can't get it to the hungry."
GES: "Ah, you want to fix distribution?"
OA: "No, we want to cut production!"
-
Tämäkin olisi mahdollista:
30% more meat: Switching off just one gene with CRISPR produces animals with larger muscles (https://geneticliteracyproject.org/2023/03/24/30-more-meat-switching-off-just-one-gene-with-crispr-produces-animals-with-larger-muscles/)
One of the most promising breakthroughs of genome editing in animals is the improved muscle yield in common animal meat sources such as cows, pigs, and fish. Scientists copied a naturally occurring mutation in animals that can lead to more muscles. They achieved this by disabling a protein produced in muscles called myostatin. This small change in the genome can lead to up to 30% more muscle yield in livestock animals.
Vrt. äskettäiseen puheenvuoroon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg32091#msg32091) toisessa triidissä. Kaikkineen alkaa näyttää siltä, että liha ja eläintuote saa kasvihuonesyntinsä hyvitettyä vain tehostamisen kautta. Ja se voi tapahtua tavoilla, joita ei ennen ajateltu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg32016#msg32016). Tai, niinkuin yllä olevassa tapauksessa, tiedetty olevan olemassa.
-
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Stuart Smyth
@stuartsmyth66
Vastauksena käyttäjille @greenfork ja @OrganicLiveFood
This is an excellent example of how the organic food industry has to lie about the safety of other food products to maintain sales. Evidence shows that GM corn has 30% fewer carcinogenic toxins than non-GM corn, which includes organic corn.
Impact of genetically engineered maize on agronomic, environmental and toxicological traits: a meta-analysis of 21 years of field data (https://www.nature.com/articles/s41598-018-21284-2) (2018)
-
Muistatteko vielä akryliamidin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg7933#msg7933)? Sen ongelman luvataan olevan tällä tavalla nyt yleisemminkin ratkaisun alla:
Frying foods like wheat and potatoes can produce a carcinogen, acrylamide. A CRISPR gene-edited wheat in development could prevent that (https://geneticliteracyproject.org/2022/06/13/frying-foods-like-wheat-and-potatoes-can-produce-a-carcinogen-acrylamide-a-crispr-gene-edited-wheat-in-development-could-prevent-that/)
Se olisi nyt onnistunut, tässä kerrotaan:
Gene-edited wheat that reduces cancer risk from acrylamide grown by UK scientists (https://geneticliteracyproject.org/2023/03/29/gene-edited-wheat-to-reduce-cancer-risk-from-acrylamide-is-being-grown-by-scientists-in-the-uk/)
-
Tässä tiedetään tarkkaan, mihin kohtaan kosketaan. Ja tämä suunnaton ediistysaskel olisi saavutettavissa yllättävän helposti:
Tweaking one gene could help crops survive and thrive in salty water (https://geneticliteracyproject.org/2023/04/03/tweaking-one-gene-could-help-crops-survive-and-thrive-in-salty-water/)
The gene, called AT1, plays a key role in regulating the plant’s response to saline and alkaline environments. Field experiments have shown that without the gene, crops such as sorghum, rice, wheat, maize and millet have higher yields and biomass when planted in fields with low to medium saline-alkaline content.
The new saline-alkaline tolerant variant for sorghum recorded a grain production increase of 20 percent compared to the controlled group, while biomass could increase by 30 percent, according to the study. Sorghum grains can be made into vital commercial products such as alcohol and vinegar, and sorghum stalks are common livestock fodder for pigs, goats and cattle.
Raportoivat nyt kiinalaiset tutkijat. Mitä arvioidaan saavutettavan:
According to the Food and Agriculture Organization of the United Nations, as of 2015, the world had about 1 billion hectares of soil damaged by high concentrations of sodium, chlorine and sulfate. Around 60 percent of these soils are sodic and have a high alkaline value due to sodium carbonate and sodium bicarbonate, commonly known as baking soda.
If just 20 percent of the estimated 618 million hectares of sodic land were to grow AT1-deactivated crops, scientists estimated it would lead to the production of at least 250 million metric tons of additional food annually, significantly contributing to world food security, according to the study.
-
Perustutkimusta. Vähän varmuuden vuoksikin:
Crops that tolerate droughts and climate change? Here’s how cactus genes could help (https://geneticliteracyproject.org/2023/04/06/crops-that-tolerate-droughts-and-climate-change-heres-how-cactus-genes-could-help/)
-
Ei varsinaisia uutisia, mutta violetin tomaatin tarina:
Here’s how the GMO purple tomato soon to be in US grocery stores came to fruition (https://geneticliteracyproject.org/2023/04/10/heres-how-the-gmo-purple-tomato-soon-to-be-in-us-grocery-stores-came-to-fruition/)
-
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Devang Mehta 🌱👨🏽🔬🧬
@drdevangm
These kinds of press releases always leave me conflicted. One the one hand it’s a great innovation, on the other universities parroting the loaded phrase “foreign DNA” is 😬
WUR Plant
@WURplant·20. huhtik.
🥔 Researcher @_danielmonino made a breakthrough in fighting potato #lateblight. With the gene editing technology CRISPR/Cas, he made #potato plants resistant to this disease, without insertion of foreign DNA in the potato genome. Read more👉
https://www.wur.nl/en/research-results/research-institutes/plant-research/show-wpr/breakthrough-in-fight-against-devastating-potato-disease.htm
Kyse on jo aiemminkin esille tulleesta näkökohdasta: geenieditoinnin ylistyksestä ei saa tulla siirtogeenisyyden demonisointia. Molemmilla menetelmillä on paikkansa.
-
Tällaisella voitaisiin edetä EU:nkin torjunta-aineiden vähentamistavoitteessa:
Moth sex pheromones: Tweaking plants with gene editing can replace some pesticides (https://geneticliteracyproject.org/2023/04/24/moth-sex-pheromones-tweaking-plants-with-gene-editing-can-replace-some-pesticides/)
-
Tämä vaara uhkaa nyt. Hyvin niukasti kerrotaan siitä, mitä on tehtävissä:
Vaarallista kasvintuhoojaa löydetty ensi kertaa taimituotannosta Suomessa ‒ tomaatin ruskokurttuvirus piinaa useita EU-maita (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/52384384-dba0-40c7-be26-586aa69e753b)
Niukasti täälläkin:
https://www.ruokavirasto.fi/tomaatinruskokurttuvirus
Tässä jutussa kerrotaan, että geenitekniikasta voi olla kasviviruksia vastaan apua:
Kasvivirus kaappaa kasvin puolustusjärjestelmän, mutta tutkijat voivat löytää keinon iskeä takaisin (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/kasvivirus-kaappaa-kasvin-puolustusjarjestelman-mutta-tutkijat-voivat-loytaa-keinon-iskea-takaisin)
-
Mielenkiintoinen tapaus.
Aina ei 100%:sti onnistuta:
30 years of waiting for an insect-resistant tomato but questions about taste may limit its market (https://geneticliteracyproject.org/2023/05/05/30-years-of-waiting-for-an-insect-resistant-tomato-but-questions-about-taste-may-limit-its-market/)
Tai ei onnistuta heti. Jutun mukaan työtä jatketaan maun parantamisen osalta. Mutta tuossa on rajoituttu perinteisiin jalostusmenetelmiin. Ajallisesti se merkitsee tätä:
Once seed companies have access to Mutschler-Chu’s elite lines, they’ll need to cross breed the plants with their own varieties of tomatoes — that process could take up to five years, so we won’t be seeing the tomatoes in stores for a short while yet.
However, because Mutschler-Chu used traditional breeding techniques to create the pest-resistant tomatoes — rather than modifying them with genes from other species — they won’t need to go through the lengthy regulatory approval process for GMOs, and, when the fruits do hit the produce aisle, they could be more quickly accepted by consumers.
(lihav. HJ)
Mutta luultavasti asiaan vaikuttavat geenitkin on tuossa tutkimustyössä paikallistettu. Ja erilaisia välineitä on olemassa juuri niiden muuttamiseksi halutuissa hyvänmakuisissa tomaattilajikkeissa. Joka voisi tapahtua sellaisessa maassa, jossa ei edellytetä tuota pitkää hyväksymisprosessia.
-
Tässä asiassa onkin sitten kaksi kilpailevaa ratkaisua, tuo UK:n ja tämä USA:n:
Exploring GMO canola as a cheap source of omega-3 fatty acid for farmed salmon (https://geneticliteracyproject.org/2018/08/29/exploring-gmo-canola-as-a-cheap-source-of-omega-3-fatty-acid-for-farmed-salmon/)
<klips>
Onko se siis rapsi vai ruistankio? Tuolla UK:n ratkaisulla on kyllä kilpailussa pahasti "handikappia" EU:n takia (eikä siinä välttämättä edes Brexit auta).
Mutta ruistankio on yhä tiukasti kisassa mukana:
A shortage of healthful omega-3 fatty acid from fish looms as the global climate heats up. Here is a plant-based biotechnology solution (https://geneticliteracyproject.org/2021/11/02/a-shortage-of-healthful-omega-3-fatty-acid-from-fish-looms-as-the-global-climate-heats-up-here-is-a-plant-based-biotechnology-solution/)
Mutta ihmeelinen kasvi tuo ruistankio eli Camelina sativa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruistankio) on muutenkin. Varsinkin geenitekniikalla terästettynä. Tässä kerrotaan, miten sen avulla ratkaistaan lentokonepolttoaineongelmaa:
Podcast: Growing jetfuel? How genetically-engineered camelina is making sustainable biofuels a reality (https://geneticliteracyproject.org/2023/05/09/podcast-growing-jetfuel-how-genetically-engineered-camelina-is-making-sustainable-biofuels-a-reality/)
-
Tämä on tietysti se keskeisin kysymys:
Does GMO corn increase crop yields? More than 20 years of data confirm it does — and provides substantial health and safety benefits (https://geneticliteracyproject.org/2023/05/12/gmo-corns-yield-human-health-benefits-vindicated-21-years-studies/)
Jonka ympärillä käydään kiivainta ideologista taistelua ja informaatiosotaa.
-
Australia liittynee kerhoon tämän takia:
Australia slated to approve country’s first genetically modified crop: Disease-resistant bananas (https://geneticliteracyproject.org/2023/05/15/australia-slated-to-approve-countrys-first-genetically-modified-crop-disease-resistant-bananas/)
Scientists have submitted Australia’s first genetically modified fruit – a Cavendish banana – to regulators for approval, saying it has been engineered to withstand a deadly fungus that poses a threat to banana growers worldwide.
The banana, known as QCAV-4, has been genetically modified to resist a fungus known as Panama disease tropical race 4 (TR4), which is threatening the multibillion-dollar Cavendish industry globally.
If approved, the banana would become Australia’s first GM fruit to be approved for cultivation and consumption, as well as the first GM banana to be approved worldwide.
Ja tekee siis ehkä asiassa maailmanlaajuisen palveluksen.
-
Menee osin yli hilseen, mutta läpimurrosta tämänkin keksinnön yhteydessä puhutaan:
A new large-scale genetic modification method makes it possible to reveal the role and properties of duplicated genes in plants (https://www.eurekalert.org/news-releases/989277)
On nyt linkattu tänne. Odottamaan sitä, kuulemmeko siitä lisää.
-
Vähän isompi hanke:
2023 Innovation Issue: Inari aims to boost crop yields through unique gene-editing technology (https://www.ibj.com/articles/2023-innovation-issue-inari-aims-to-boost-crop-yields-through-unique-gene-editing-technology)
Yhteistyöhanke. Mukana amerikkalaisia ja eurooppalaisia tahoja.
-
Näissä artikkeleissa on molemmissa kyse mahdollisesta puutteesta makeasta vedestä:
Rice is in trouble: A new generation of CRISPR varietals may be the only remedy as climate change escalates (https://geneticliteracyproject.org/2023/06/02/rice-is-in-trouble-a-new-generation-of-crispr-varietals-may-be-the-only-remedy-as-climate-change-escalates/)
Why salt-tolerant crops could reduce massive drain on limited fresh water reserves (https://geneticliteracyproject.org/2023/06/01/why-salt-tolerant-crops-could-reduce-massive-drain-on-limited-fresh-water-reserves/)
Ja siitä, miten geenitekniikasta voi löytyä siihen ongelmaan apu.
-
Uutinen:
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Stuart Smyth
@stuartsmyth66·9t
This is great news! Now Bangladeshi farmers will have the opportunity to reap the benefits of the technology, especially reduced pesticide use.
Arif Hossain
@arifromel
The commercial cultivation of #BtCotton has been granted approval in Bangladesh. The esteemed 14th meeting of the National Committee on Biosafety (NCB) concluded with this significant decision.
@ScienceAlly @FarmingFutureBD @SheilaAfrica @AgBioWorld @USAID_BD #Relief2Resilience
https://twitter.com/arifromel/status/1665312849709740039/photo/1
-
Vai onko banaani niin kauhea hyvää? No, lapsenlapseni tykkäävät kovasti.
Uskokaamme, että nyt tämä projekti on valmis, tehty:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·7t
Banaani on pelastettu geenitekniikan avulla. Otetaanko tämä lajike viljelyyn?
Genetically modified bananas out to stop Cavendish catastrophe (https://newatlas.com/biology/genetically-modified-bananas-cavendish-qcav-4/)
Tuolta osin. Vielä se täytyy hyväksyä viljeltäväksi. Ja myyntiin EU:ssa. Myös kuluttajien täytyy ehkä päästä ennakkoluuloistaan?
-
Missä määrin tässä kehitystyössä on käytetty geenitekniikkaa, ei täysin tästä ehkä selviä:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦 uudelleentwiittasi
Czapp
@Czapp_portal·31. maalisk.
Brazil just introduced a new wheat strain that can thrive in tropical climates, paving the way for self-sufficiency in just 5 years! Discover the incredible breakthrough that could change the game for agriculture.
Brazil Develops Tropical Wheat and Predicts Self-sufficiency in 5 Years (https://www.czapp.com/analyst-insights/brazil-develops-tropical-wheat-and-predicts-self-sufficiency-in-5-years/?utm_source=twitter&utm_medium=cpc&utm_campaign=march_boost&utm_term=food_c)
Mutta joka tapauksessa saavutus on hyvin merkityksellinen. Brasilialle mutta myös monelle muulle maalle. Yksityiskohtana: varsinkin lähitulevaisuudessa, jossa vehnän toimitukset Venäjältä ja Ukrainasta säilyvät näillä näkymin epävarmoina. Hiukan tuossa väläyteltiin mahdollisuutta, että jatkossa Brasilia voisi olla myös vehnän vientimaa.
Mutta myös niin, että muutkin tropiikissa tai lähellä olevat maat voisivat itse tuottaa tarvitsemansa vehnän.
-
Steve Savage suosittelee asiaa. Terveyssyistä (vähän makuasioissakin):
Good news for health-conscious, tech-embracing consumers: Here’s the science behind the latest gene-edited food, a tastier mustard green (https://geneticliteracyproject.org/2023/06/07/good-news-for-health-conscious-tech-embracing-consumers-heres-the-science-behind-the-latest-gene-edited-food-a-tastier-mustard-green/)
Hänen esimerkkinsä ovat täällä jo osittain olleetkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg31694#msg31694) esillä. Kapitalistisessa järjestelmässä asian täytyy edetä noin. Suositella voi, mutta kuluttajien täytyy kokea saavansa asiasta jotain hyötyä.
-
Jukka Rajala on tämän lainaukseni ajatuksessa triviaalisti oikeassa:
Kestäviä lajikkeita luomuun ekologisin jalostusmenetelmin (https://www.luomuliitto.fi/kestavia-lajikkeita-luomuun-ekologisin-jalostusmenetelmin/)
Kapea-alaiseen, yhtenäiseen geeniperustaan pyrkivän tavanomaisen ja GM-jalostuksen menetelmät sopivat huonosti kestävien jalostustavoitteiden saavuttamiseen.
Koska GM-tekniikkaa ei yksinkertaisesti ole lupa käyttää luomulajikkeiden jalostuksessa. Mutta onko tavanomaisen ja GM-jalostus tuollaista?
Tällaisen viisastenkiven (lihav. HJ) hän kuitenkin katsoo löytyneen:
Evolutiivista jalostusta käytettäessä suuri määrä erilaisen geenipohjan lajikkeita ja maatiaisia risteytetään keskenään tai niiden annetaan risteytyä vapaasti. Näin muodostettuja monimuotoisia aineistoja viljellään useiden viljelijöiden pelloilla vaihtelevissa olosuhteissa vuodesta toiseen. Kun kunkin tilan seosta viljellään jatkuvasti samalla tilalla, populaatio sopeutuu paikallisiin olosuhteisiin muuntuen jatkuvasti olosuhteiden mukaan. Muuntumista ohjataan ihmisen tekemällä valinnalla haluttujen ominaisuuksien lisäämiseksi.
Evolutiivinen kasvinjalostus pyrkii yhdessä viljelijöiden kanssa jalostamaan satoisia, taudinkestäviä lajikkeita ja säilyttämään laajan geneettisen monimuotoisuuden, joka mahdollistaa kasvien sopeutumisen vaihteleviin ympäristöolosuhteisiin.
Tavanomaiset jalostajat ovat yleensä pyrkineet valitsemaan lajikkeita luomuun aloittamalla linjojen testauksen luomuolosuhteissa jalostusohjelman puolivälistä. Alusta asti luomuolosuhteissa jalostaen on kuitenkin saatu satoisampia lajikkeita luomuun kuin valitsemalla lajikkeet tavanomaisen viljelyn jalostusohjelmasta vasta jalostusohjelman jälkipuoliskolla.
Vai tehdäänkö tuossa väistämättömästä sattumanvaraisuudesta hyve? Paljonko tuossa on (lysenkolaista) taustafilosofiaa, että lajikkeet karaistuvat pelloilla?
Jos ja kun geenitekniikassa tiedämme tarkasti (sekä siirtogeenisissä menetelmissä että geenieditoinnissa), geenit, jotka tuovat mukanaan halutut ominaisuudet, onko järkevää odotella, että kaikki tapahtuisi "vapaasti" ja hiljalleen siten "kuin luonto sen tarkoitti" tms. sellaisesta syystä?
Rajala ei ota kantaa siihen, mitä sitten tehdään, jos jokin geenieditoitu variantti yhtäkkiä on luomupellolla. Ja sattuukin pärjäämään pellon evoluutiossa hyvin? No, ainahan voi sanoa, että se syntyikin siellä itsestään.
-
Tämä uutinen villitsee nyt "piirejä" ympäri Twitterin:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·6t
Apomiksia (siemenen muodostus ilman hedelmöitystä, hyönteisillä partenogeneesi) voi mullistaa hybridijalostuksen.
UNMIXED BLESSING
Researchers are closing in on the long-sought goal of creating high-yielding hybrid crops that can be propagated indefinitely, without sex (https://www.science.org/content/article/game-changer-scientists-are-genetically-engineering-crops-clone-themselves)
Hupaisa tuo otsikon englanninkielinen sanaleikki! ;D
-
Tässä visioidaan jo tulevaisuudesta:
How soon will gene-edited seeds become the agricultural norm? (https://geneticliteracyproject.org/2023/06/13/how-soon-will-gene-edited-seeds-become-the-agricultural-norm/)
Rabobank sees that expectations for gene edited crops are high, and significant growth in their adoption is projected in the years ahead. “GE technology has the potential to solve issues across the food supply chain for all stakeholders. It can increase crop productivity without expanding farmland area, reduce food waste, reduce harmful substances in food, and reduce pesticide use, among other things,” said Chia-Kai Kang, farm inputs analyst, Rabobank.
Although the exact timeline for the adoption of GE seeds is hard to estimate, it is expected that adoption rates will surpass 50% within five to ten years.
-
Tätä ei vielä saada auttamaan Pohjoismaiden tämän kesän kuivuusongelmissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=950.msg33476#msg33476):
BetterSeeds sees benefits of gene-editing (https://www.fruitnet.com/eurofruit/betterseeds-sees-benefits-of-gene-editing/249183.article)
Israeli agtech start-up BetterSeeds distinguishes itself by its focus on a burning issue of the day that affects all crops – heat stress and drought, as a direct result of climate change.
(lihav. HJ)
Tai ihan heti auttamaan pohjoisen lyhyen kasvukauden kesto-ongelmassakaan:
BetterSeeds uses its own gene-editing technology based on Crispr – a “molecular scissor” that lets scientists change an organism’s DNA – to design seeds that can produce crops that mature faster, produce a higher yield and can adapt to changing climatic conditions.
(lihav. HJ)
Tai maaseudun työvoimapulassa:
In addition, the company’s unique gene-editing technology is designed to make the crops adaptable to automated harvesting, cutting the cost of the entire growth and harvesting process. Crispr technology has recently been declared – by regulatory authorities worldwide – as non-GMO.
(lihav. HJ)
-
Tämä on hyvä ja huono juttu:
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Rishi Tyagi
@rishityag·8t
Gene editing achieves consistently higher favorability in social and traditional media than GMOs
Gene editing achieves consistently higher favorability in social and traditional media than GMOs (https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/21645698.2023.2226889)
[..] Our sentiment analysis shows that favorability is especially positive in social media, with close to 100% favorability achieved in numerous monthly values throughout our 5 years of analysis. We believe that the scientific community can therefore be cautiously optimistic based on current trends that gene editing will be accepted by the public and be able to achieve its promise of making a substantial contribution to future food security and environmental sustainability worldwide.[..]
Huono siinä, että tuo rajanveto perustuu lopulta (lähes luomuväen) luonnollisuusmyytteihin. Hyvä siinä, että tuon takia geenieditointi saattaa nyt lipsahtaa hyväksytyksi. Jopa EU:ssa.
-
Porukalla riisin viljelyominaisuuksien parantamiseksi:
Multi-country effort helps develop gene-edited rice that both boosts yield and resists disease (https://geneticliteracyproject.org/2023/06/27/multi-country-effort-helps-develop-gene-edited-rice-that-both-boosts-yield-and-resists-disease/)
Researchers from the University of California, Davis, and an international team of scientists used the genome-editing tool CRISPR-Cas to create disease resistant rice plants, according to a new study published in the journal Nature June 14.
Small-scale field trials in China showed that the newly created rice variety, developed through genome editing of a newly discovered gene, exhibited both high yields and resistance to the fungus that causes a serious disease called rice blast. Rice is an essential crop that feeds half of the world’s population.
-
Tomaatti on selvästi kehittäjien suosikki:
Latest CRISPR food innovation: South Korea develops tomato with enhanced levels of provitamin D3. Will it go to market? (https://geneticliteracyproject.org/2023/07/05/latest-crispr-food-innovation-south-korea-develops-tomato-with-enhanced-levels-of-provitamin-d3-will-it-go-to-market/)
-
Tästä kasvista voitaisiin ehkä poistaa myrkyt:
This hardy pea plant is climate-change resistant, but sometimes poisonous. Here’s how gene editing could turn it into a ‘climate crisis’ crop (https://geneticliteracyproject.org/2023/07/11/this-hardy-pea-plant-is-climate-change-resistant-but-sometimes-poisonous-heres-how-gene-editing-could-turn-it-into-a-climate-crisis-crop/)
It is grown in some of the world’s most inhospitable, arid regions and is noted for being rich in protein. But the grass pea – although hardy and nutritious – comes with a catch. It contains a poison that can occasionally trigger irreversible paralysis, particularly among individuals who are already undernourished.
Sinänsä tuo on vain erikoistapaus tästä huimasta visiosta:
Tuosta paradoksista oli jo joitakin vuosia sitten New Scientist -lehdessä tämä artikkeli ja tieto:
The Nature of Crops: Why do we eat so few of the edible plants? (https://www.newscientist.com/article/mg22730301-400-the-nature-of-crops-why-do-we-eat-so-few-of-the-edible-plants/)
Of Earth’s estimated 400,000 plant species, we could eat some 300,000, armed with the right imagination, boldness and preparation. Yet humans, possibly the supreme generalist, eat a mere 200 species globally, and half our plant-sourced protein and calories come from just three: maize, rice and wheat.
Historiallisia ja muita syitä tuohon siis on. Mutta asiantilan muuttamisessa varmasti geenitekniikalla yleensä ja geenieditoinnilla erikseen on paikkansa. Nuo 300 000 lajia varmasti vaativat melkein jokainen pientä "viilausta" soveltuakseen ihmisen viljelykasveiksi. Tuottavuuden parantamista, haitallisten aineiden, "myrkkyjen", poistamista jne.
***
Onhan siinä toki myös potentiaalinen runsaudenpulan riski. Kuvitelkaapa markettiinne vihanneshyllykkö tai -osasto, jossa valittavana olisi kymmeniä tai satoja tuhansia vaihtoehtoja. Ja joka lajista tietysti vielä useita lajikkeita! Ja sitten omasta pitäjästä ja kauempaa! Ehkäpä vielä tavanomaista ja luomua (jos EU-direktiivi asian luomussa jatkossa sallii!).
-
Tällä voi olla iso vaikutus asian läpimenoon EU:ssakin:
Celiac-safe wheat? Here’s how gene editing can eliminate crop allergens (https://geneticliteracyproject.org/2023/07/13/celiac-safe-wheat-heres-how-gene-editing-can-eliminate-crop-allergens/)
What are the advantages?
* Health impact: Genetically modified gluten-free wheat products allow gluten-intolerant population to keep consuming wheat products. Following a 100% gluten-free diet can contribute to an imbalanced diet and whole grain wheat is considered a significant component of a healthy diet. Therefore, having access to low-gluten wheat can remove the undesired effects of a gluten-free diet.
* Economic impacts:
* For EU consumers: Gluten-free products are 200% more expensive than their gluten-containing counterparts, therefore having access to a low-gluten wheat would be cheaper alternative for those following a celiac-safe diet.
-
Täältä tietoa:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Uusilla kasvinjalostustekniikoilla jalostetaan myös nurmikasveja, esim valkoapilaa, joka vähentää metaanipäästöjä. Geenieditoinnilla voidaan muokata myös endofyyttisienistä parempia ja eläimille turvallisia (osa on luonnostaan toksisia eläimille).
AgResearch expands work on GM grasses (https://www.farmersweekly.co.nz/technology/agresearch-expands-work-on-gm-grasses/)
https://twitter.com/AYlhainen/status/1681350094099038225?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet
-
Onko heille mikään enää pyhää? Nyt myös tällaista suunnitellaan:
Strawberries are often perfectly shaped, humongous and uniform — but the flavor leaves much to be desired. Genetic engineering could change that (https://geneticliteracyproject.org/2023/07/19/strawberries-are-often-perfectly-shaped-humongous-and-uniform-but-the-flavor-leaves-much-to-be-desired-genetic-engineering-could-change-that/)
Ja iskien juuri poispilatun länsimaisen ostajakunnan tarpeisiin ja rahoihin. Tuossa tarkkaan ottaen (otsikosta poiketen) oli kyse tästä:
So [Farmer Marion] Regan, uses genetic markers which can speed up the search for improved varieties.
Genomic informed breeding, she emphasises, is not gene editing or genetic modification but rather looking at the genetic traits of strawberry varieties in order to pick the best ones from which to breed.
Mutta aika lyhyt askel tuosta on tarttua niihin "geenisaksiin". 8)
-
Makujen maailmaan avautuu kohta ihan uusia ovia:
From beer hops to tropical cocktails, we are beginning to see a spectacular explosion of flavors and smells, thanks to genetic modification (https://geneticliteracyproject.org/2023/07/28/from-beer-hops-to-tropical-cocktails-we-are-beginning-to-see-a-spectacular-explosion-of-flavors-and-smells-thanks-to-genetic-modification/)
-
Tämän kaiken hyödyntäminen luultavasti edellyttäisi geenien siirtämistä lajista toiseen:
Traits found in roots of desert plants could help crops survive escalating droughts due to climate change (https://geneticliteracyproject.org/2023/07/31/traits-extracted-from-roots-of-desert-plants-could-help-crops-survive-escalating-droughts-due-to-climate-change/)
Joten sillä (ehkä poliittisesti) helpolla kompromissilla, että vain geenieditointi hyväksyttäisiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg33970#msg33970), on rajansa.
-
Tämä projekti etenee:
We need another source of omega-3 supplements for food and animal feed. Enriched genetically modified rapeseed could fill the gap (https://geneticliteracyproject.org/2023/07/31/we-need-another-source-of-omega-3-supplements-for-food-and-animal-feed-enriched-genetically-modified-rapeseed-could-fill-the-gap/)
Tai nämä projektit. On näin:
A healthier and more sustainable solution may lie in the application of crop biotechnologies such as GM and gene editing.
My own research has shown how oilseeds like Camelina sativa can be engineered to accumulate omega-3 fish oils such as EPA and DHA, providing a renewable, crop-based alternative to over-stretched marine resources.
Successful aquafeed trials in Scotland have already demonstrated how this could help make salmon farming more sustainable and more nutritious – breaking our dependence on the oceans as a source of fish oils while restoring omega-3 levels in farmed salmon to what they were 10 years ago.
It is a major source of personal frustration to me that UK-led innovation at Rothamsted Research, which has long been in the vanguard of these exciting developments, is still limited to tennis court-sized field trials, and its commercial uptake stymied by political opposition to genetic innovation, especially in Scotland.
The science is there. The use of innovative crop technologies is already benefiting aquaculture production in other parts of the world. It is ironic that the Aquaterra GM rapeseed oil was developed after our GM camelina, but has undergone swifter regulatory approval.
(lihav. HJ)
Eli vanhempi ruistankio on asiassa nyt jäänyt kakkoseksi pelkästään byrokraattisista syistä.
***
Nyt vaikkapa Luke kehuu näin ruistankion ominaisuuksia:
Camelinan terveysvaikutukset lisäävät sen kysyntää (https://projects.luke.fi/futurecrops/fi/elamammekasvit/kasvien-kuvauksia/camelina/)
Ja camelinaöljyä myydään luomuna. Mutta onko se sellaisenaan se, mitä tässä kehitystyössä tavoitellaan?
-
Robert Paarlberg (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg30254#msg30254) jatkaa:
97% of bioengineered crops are soybean, yellow corn, cotton and canola. Can science break the ‘social panic’ that has limited this breakthrough technology? (https://geneticliteracyproject.org/2023/08/01/97-of-bioengineered-crops-are-soybean-yellow-corn-cotton-and-canola-can-science-break-the-social-panic-that-has-limited-this-breakthrough-technology/)
It seemed at first that the CRISPR crops would escape GMO-type regulations, but in 2018 advocacy groups in the EU used technical legal arguments to convince the European Court of Justice that the new crops should be regulated just as strictly as GM crops. If other governments follow this lead, the latest advance in agricultural science might be stifled as well.
Fortunately, most other countries are not following the EU’s example this time, having decided that genome-edited crops with no “foreign DNA” do not need to be treated as being exceptionally risky.
Ja viimeinen käänne on, ettei asia ehkä EU:ssakaan jää tuohon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg33884#msg33884).
-
Nyt vaikkapa Luke kehuu näin ruistankion ominaisuuksia:
Camelinan terveysvaikutukset lisäävät sen kysyntää (https://projects.luke.fi/futurecrops/fi/elamammekasvit/kasvien-kuvauksia/camelina/)
Ja camelinaöljyä myydään luomuna. Mutta onko se sellaisenaan se, mitä tässä kehitystyössä tavoitellaan?
Tuo asia täytyisi nyt perusteellisesti selvittää. Vaikkapa täällä professori Schwab kertoo mm.:
Omega-rasvahapot (https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00900)
Omega-6-rasvahappoa eli linolihappoa on runsaasti muun muassa rypsi-, auringonkukka- ja soijaöljyssä. Omega-3-rasvahappoa eli alfalinoleenihappoa on myös rypsiöljyssä, rapsiöljyssä, saksanpähkinäöljyssä, hampunsiemenöljyssä, vehnänalkioöljyssä, saksanpähkinöissä sekä erityisen runsaasti pellavansiemenöljyssä ja camelina- eli kitupellavaöljyssä.
(lihav. HJ)
Ja sitten:
Kalaöljyvalmisteiden käyttöä ei suositella, sillä niillä voi olla epäedullisia vaikutuksia muun muassa LDL-kolesterolipitoisuuteen ja elimistön sokeriaineenvaihduntaan. Kalan syöntiin liittyen näitä epäedullisia vaikutuksia ei ole havaittu. Siksi kalaa olisi hyvä olla ruokavaliossa 2–3 kertaa viikossa, ellei sen syömiselle ole estettä (esimerkiksi allergia). Kala-allergiset turvaavat riittävän omega-3-rasvahappojen saannin käyttämällä alfalinoleenihappoa sisältäviä kasviöljyjä ja niistä tehtyjä tuotteita (esimerkiksi rypsi-, rapsi-, camelina-, pellava-, saksanpähkinä-, vehnänalkio- ja hampunsiemenöljyt). Myös saksanpähkinöissä on alfalinoleenihappoa.
(lihav. HJ)
Mutta toisaalta näin:
Sen sijaan lyhytketjuisimmat omega-3- ja omega-6-rasvahapot on nimetty välttämättömiksi rasvahapoiksi, koska ne on saatava ravinnosta. Nämä ovat nimeltään linolihappo (omega-6-rasvahappo) ja alfalinoleenihappo eli ALA (omega-3-rasvahappo). Niitä ei siis synny elimistössä, mutta elimistö pystyy muodostamaan niistä muita kyseisen omega-sarjan pitempiä rasvahappoja. Esimerkiksi kalan rasvassa runsaasti esiintyviä pitempiketjuisia omega-3-rasvahappoja – eikosapentaeenihappoa eli EPA:a ja dokosaheksaeenihappoa eli DHA:ta – elimistö pystyy valmistamaan alfalinoleenihaposta.
(lihav. HJ)
Voisiko siis olla niin, että ihmiskunta ei siis periaatteessa tarvitsekaan kalaa? Jolloin mm. fanaattisinkin luomuihminen voisi Suomessa yksikertaisesti olla ilman (kun sitä ei ole luomuna tarjolla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg31099#msg31099))?
Ja tuolla edellä mainitulla kehitystyöllä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg34218#msg34218) olisi kyllä merkityksensä siinä, että tavallaan "kerskakulutusta" ohjattaisiin vähemmän luontoa rassaaviin*) uomiiin. Mutta lopulta vain siinä. Koskisi niitä, jotka jatkossakin haluavat nauttia tarvitsemansa omega 3 -rasvahapot lohen makuisina? Valitsevat tästä eteenpäin norjalaisen kasvatuslohen:
In March this year, Norway’s Food Safety Authority became the latest country to conclude that using Omega-3 enriched GM rapeseed oil in aquaculture feed poses no additional health or environmental risks.
______
*) so. rehukalojen ryöstökalastus todennäköisesti vähenisi. Tämä mielessä:
Ensuring the sustainability of marine fish stocks is a critical issue, especially in a year such as this when the El Niño climate phenomenon is predicted to return, placing extra pressure on feedstocks. In particular, El Niño negatively impacts South American catches of species such as Anchoveta in the Pacific, which typically account for around 40% of global fishmeal and fish oil production. The most recent major El Niño event (2014-2016) reportedly reduced fishmeal and fish oil output in Peru and Chile by as much as a quarter.
Siihen vetoaa myös tämä sivusto:
https://www.rothamsted.ac.uk/articles/gm-camelina-trial-frequently-asked-questions
Omega 3 fish oils are important for human health and usually obtained from eating sea fish. However, our current exploitation of marine stocks is unsustainable. Fish farming is not a solution, since captive fish also need to be fed oil rich food – usually derived from fish caught in the wild.
If we could harvest fish oils from farm-grown plants, less fish would need to be caught. That is why we are developing new strains of oil seeds containing omega 3 oils.
-
Tällaista kiusaa Äiti Luonto meille tekee:
Neuvo ammattitarhureille: Tuontitomaatteihin ei kannata koskea eikä tuoda kotiin – ”Kilpajuoksua virusta vastaan” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/f4a8af54-3084-4037-bb3d-0d99f7b26a6a)
Tomaatin ruskokurttuvirus pystyy leviämään kosketuksesta. Kauppapuutarhaliiton väliaikaisen toiminnanjohtajan neuvo suomalaisille ammattitarhureille on, että ulkomaalaiset tomaatit ja paprikat on syytä jättää kauppaan.
TILAAJALLE
Lisätietoa:
https://www.ruokavirasto.fi/kasvit/kasvitaudit-ja-tuholaiset/kasvintuhoojahaku/karanteenituhoojat/tomaatin-ruskokurttuvirus/
https://www.ruokavirasto.fi/kasvit/uutiset/ajankohtaista-kasvinterveydesta/ruskokurttuvirusta-loytyi-tomaatintaimista/
Tähän triidiin, koska ehkä juuri geenitekniikasta voi tuohon löytyä apu. Käsittääkseni kasvinsuojeluaineista ei ole apua odotettavissa.
-
Olemme täällä jo maininneet, miten kasvukauden pituutta palkokasveilla on Intiassa onnistuttu geenitekniikalla säätelemään.
Kuvitellaan, että kyllä tämä ongelma ratkeaa tavanomaisen jalostuksen keinoin:
Pohjoisen luomuviljelyyn haetaan uusia kasveja (https://maatilanpellervo.fi/2023/09/22/pohjoisen-luomuviljelyyn-haetaan-uusia-kasveja/)
Pohjoisen Suomen viljelyolot poikkeavat merkittävästi maan eteläosista. Jo Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan korkeudella kasvukausi on keskimäärin kuukauden lyhyempi kuin Suomen eteläisimmissä maakunnissa.
[..]
Lötjönen on mukana Tehoa pohjoiseen luomuun -hankkeessa, joka kehittää ohran ja kauran sekä porkkanan, herneen ja härkäpavun viljelymenetelmiä ja testaa myös niin sanottua uudistavaa viljelyä Pohjois-Suomessa. Hanketta koordinoi ProAgria, ja kenttäkokeista vastaa Luke toimipaikoissaan Ruukissa ja Jokioisilla. Lisäksi kokeita tehdään yhteensä neljällä maatilalla Pohjois-Pohjanmaalla ja Jokioisten lähettyvillä.
(lihav. HJ)
Näillä näkymin kun ei näytä olevan mitään toivoa, että edes geenieditoidut lajikkeet luomussa hyväksyttäisiin.
-
Kiinassa on lehmän kanssa siis onnistuttu noin. Mutta Suomessa, hyvästä alusta huolimatta, masennuttiin kesken kaiken, ja Huomen-lehmän (http://fi.wikipedia.org/wiki/Huomen-lehm%C3%A4) tarinasta tuli lopulta surullinen. (Muistan, kun Huomen teurastettiin, niin yhdistys - periaatteellisista syistä ja/tai piruuttaan - lähetti kysymyksen, olisiko siitä saanut ostaa kimpaleen lihaa omaan pakkaseen. Ei saanut, Huomen täytettiin, osin hävitettiin "ongelmajätteenä").
GLP:ssäkin tällaista nostalgiaa:
How Dolly, the first cloned sheep, sparked bioethical debate over ‘creating life’ (https://geneticliteracyproject.org/2023/09/28/how-dolly-the-first-cloned-sheep-sparked-bioethical-debate-over-creating-life/)
Ja niinkuin Huomen, myös Dolly nököttää eläinmuseossa. Aikanaan tietysti tuosta kehityksestä ja taistelusta ilmestyy perusteellinen historia.
-
Vallan hurjalta kuulostaa:
China’s CRISPR gene-edited silkworms spin fibers 6 times tougher than Kevlar (https://geneticliteracyproject.org/2023/10/02/chinas-crispr-gene-edited-silkworms-spin-spider-silk-fibers-6-times-tougher-than-kevlar/)
Ja tuo olisi siis tavallaan luonnollisen kuidun loistelias paluu.
Mutta ei "luonnonmukaisen". Täällä jo kauan sitten esitettiin kysymys:
Mitenköhän muuten tehdään luomusilkkiä (http://www.organica.fi/index.php?route=product/product&product_id=70)?
Nämä silkkiperhoset (http://www.kaspaikka.fi/koti/riitta.lehtonen/villaprojekti/silkki3.htm) ruokitaan luomuruoalla? Ts. että missään tapauksessa näitä mulperipuita ei ole lannoitettu keinolannoittein?
Mutta selvää lienee, ettei tuota uutta kiinalaista silkkiä tule olemaan luomuna.
-
Geenitekniikan käyttö eläinjalostuksessa tulee esiin tässäkin kiistakirjoituksessa:
Viewpoint: With meat demand expected to grow by 50% by 2050, it’s ‘immoral’ to oppose disease-resistant gene-edited animals (https://geneticliteracyproject.org/2023/10/02/viewpoint-with-meat-demand-expected-to-grow-by-50-by-2050-its-immoral-to-oppose-disease-resistant-gene-edited-animals/)
-
Pelkkä ilo ja huvikin voi olla hyvä asia:
Glow-in-the-dark houseplants: Bioluminescent flowers made using mushroom genes should be available by next spring (https://geneticliteracyproject.org/2023/10/10/glow-in-the-dark-houseplants-bioluminescent-flowers-made-using-mushroom-genes-should-be-available-by-next-spring/)
Sen aikaa, että tuollaiselle ominaisuudelle löydetään hyötykäyttöä!
-
Tomaatti tuntuu olevan kehittäjien erityissuosikki:
Tomatoes that are delicious, not too fleshy and yet harvestable? With gene editing, they may be on the way (https://geneticliteracyproject.org/2023/10/13/tomatoes-that-are-delicious-not-too-fleshy-and-yet-harvestable-with-gene-editing-they-may-be-on-the-way/)
Nyt yhdistetään kaksi tavoitetta:
A supermarket tomato can be a delicate thing, easily squashed. Tomatoes grown for canning are a lot tougher. Even when vine-ripened, they’re unscathed by huge harvesting machines that rip out plants row by row, shake loose the fruits, and fling them into trucks. Such durability makes these tomatoes cheap to farm, but they’re also a bit bland when eaten raw; cooks typically turn them into sauce.
Now, researchers have discovered the gene that gives canned tomatoes, typically the Roma variety, their durable shape. The finding, reported [September 18] in Nature Plants, could allow breeders to create tomato varieties that are delicious yet also strong enough to be harvested by machine.
-
Eräänlainen Graalin malja tämäkin. Tässä kerrotaan, että nyt olisi geenitekniikan avulla kehitettu krapulalääke:
Precision probiotics: Can this anti-hangover drink help you metabolize alcohol quicker? (https://geneticliteracyproject.org/2023/10/25/precision-probiotics-can-this-anti-hangover-drink-help-you-metabolize-alcohol-quicker/)
Ei muuta kuin onnea yritykselle. Kuitenkin tämä muistaen! (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=891.msg18224#msg18224) ;D
-
Siitä kaikesta on näin paljon aikaa. Vähän tai paljon, makuasia. Virstanpylväitä:
The first GMO was developed 50 years ago this November. Here are 8 key milestones in agriculture and medicine since (https://geneticliteracyproject.org/2023/11/01/the-first-gmo-for-medicine-and-agriculture-was-developed-50-years-ago-this-november-here-are-8-key-milestones-since/)
***
Onko tässä seuraava virstanpylväs?
China food security: advanced rice thriving where most vegetation dies – the salt deserts of Xinjiang (https://www.scmp.com/economy/china-economy/article/3238122/china-food-security-advanced-rice-thriving-where-most-vegetation-dies-salt-deserts-xinjiang)
China’s genetically modified rice doesn’t mind a bit of salt in the soil, and the grain is said to be making salinated land arable for other seasonal crops such as cotton
Beijing has been casting the spotlight on Xinjiang for its achievements in bolstering the nation’s self-sufficiency drive
Suolaisuutta kestävissä lajikkeissa on kyllä muuallakin edistytty. Siinäkin, että muuntogeeniset lajikkeet auttavat maan palauttamisessa käyttökelpoiseksi muullekin viljelylle.
-
Eikö tällaisia olisi kivaa ostaa Suomessakin:
CRISPR-created strawberries that stay firmer and fresher longer could revolutionize fruit industry (https://geneticliteracyproject.org/2023/11/28/crispr-created-strawberries-that-stay-firmer-and-fresher-longer-could-revolutionize-fruit-industry/)
Siitä nyt väännetään, tuleeko se mahdolliseksi.
-
Tai sitten tästä olisi täällä hyötyä:
How CRISPR trees could help us create optimized paper of the future (https://geneticliteracyproject.org/2023/11/30/how-crispr-edited-trees-could-help-us-create-optimized-paper-of-the-future/)
Wood consists of about 25 percent lignin, but the paper and fiber industries remove it because it lowers the quality of their products—for instance, by yellowing paper that comes in contact with air. Lowering the lignin content in the trees themselves would reduce the need for that process, said genome editing specialist Rodolphe Barrangou at North Carolina State University (NCSU) and coauthor of the paper, which was recently published in Science.
-
GM-perunan kanssa kävi näin:
300% yield boost: Analyzing Nigeria’s first GM potato project, one year later (https://geneticliteracyproject.org/2023/12/01/300-yield-boost-analyzing-nigerias-first-gm-potato-project-one-year-later/)
In the first-year multilocational confined field trial, 80–100 per cent of the control potato (non-biotech potato) died of late blight diseases. But the biotech potato performed well, with 100 per cent of the modified plants showing no late blight symptoms on the foliage.
Ja kyse oli nimenomaan perunaruton kestävyydestä. — Ja mikseipä tuotakin voisi ottaa Suomessa käyttöön?
-
Jouluihmisiä en ehdottomasti ole, mutta noteerataanpa nyt ( ;D) tämäkin:
Creating the perfect Christmas tree: Researchers spent four decades creating a faster-growing, shed-free fir tree (https://geneticliteracyproject.org/2023/12/13/creating-the-perfect-christmas-tree-researchers-spent-four-decades-creating-a-faster-growing-shed-free-fir-tree/)
-
Hiukan vaikeakin kysymys (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg34236#msg34236), mutta luullakseni on niin, että tästä luomutuotteesta ei erityistä hyötyä ole:
Greenfinn's
Camelinaöljy (kitupellavaöljy, ruistankioöljy), 250 ml
Normaali hinta 8,90 €
35,60 € / l
Camelinaöljyä terveytesi tueksi! (https://www.ruohonjuuri.fi/products/greenfinns-camelinaoljy-kitupellavaoljy-ruistankiooljy-250-ml)
Mitä taas muuntogeenisesta ruistankiosta (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=840.msg11277#msg11277) olisi.
Muuntogeenisen ruistankion tilanteesta:
Omega-3 GM Camelina hits new commercialisation milestone (https://thefishsite.com/articles/omega-3-producing-gm-camelina-hits-new-commercialisation-milestone)
Niin tuon tulkitsen, että kyllä Amerikoissa, mutta Euroopassa asia ei ole edistynyt.
-
Mieluummin tätä...
Arizona kuivuu ja maanviljely vaikeutuu, mutta tällä 25-vuotiaalla on ratkaisu – se löytyy Hopi-heimon perinteistä (https://yle.fi/a/74-20065911)
Toisin kuin monet nuoret, Mahkewa päätti palata kotikyläänsä valmistumisen jälkeen jatkaakseen työtään ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja perinteiden säilyttämiseksi.
Mahkewa halusi opettaa muille nuorille aikuisille perinteisiä tapoja viljellä maata, jotta ne säilyvät. Nyt hän toimii koordinaattorina järjestössä, joka järjestää kaikkien alkuperäiskansojen jäsenille avoimia koulutuksia. Niissä opetellaan uudelleen vanhoja perinteisiä viljelysmetodeja.
Hopien perinteinen viljelytapa on sopeutunut kuivuuteen. He harjoittavat permakulttuuria, joka jäljittelee luonnon kiertokulkua esimerkiksi vaihtoviljelyn keinoin.
Maata viljellään vuoron perään erilaisilla kasveilla, jotta se pysyy hedelmällisenä ilman keinotekoisia ravinteita. Lisäksi pellot istutetaan harvakseltaan, jotta kasveille riittää tarpeeksi vettä niukoista sateista.
... kuin kuivuutta kestäviä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg29072#msg29072) muuntogeenisiä lajikkeita? Hän toi yliopistosta....
[..] Päätettyään lukion hän lähti opiskelemaan ympäristötieteitä Arizonan yliopistoon. Silloin hän alkoi ymmärtää, että yhteiskunta näkee hänen tapansa elää ilmastoaktivismina.
... mukanaan huonon palasen yliopistojen luonnontieteellisen opetuksen ja tutkimuksen eräitä perinteitä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg10318#msg10318).
-
Tietoa täältä:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Koloradonkuoriaista torjuva biologinen #RNAi -tehoaine #ledprona sai USAssa hyväksynnän. Se on perunan lehdille ruiskutettava kaksoisjuoste-RNA, joka hajoaa muutamassa päivässä. Kun toukka syö sitä, niin se ei pysty valmistamaan CPB-proteiinia.
https://www.useforesight.io/news/ledprona-epa-greenlights-innovative-biopesticide-for-potato-crops
https://twitter.com/AYlhainen/status/1740752204578062640?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet
Tuo keksintö on ikäänkuin sillä rajoilla (lihav. HJ):
Ledprona's mechanism of action is based on RNA interference (RNAi), a natural process used by plants and animals for disease protection. As a sprayable double-stranded RNA (dsRNA) product, Ledprona specifically targets the Colorado potato beetle (CPB), a major threat to potato crops across key U.S. states. By "silencing" a gene essential for the CPB's survival, Ledprona effectively combats this pest without creating a genetically modified organism, representing a monumental achievement in the field of pesticide technology.
Mutta epäilenpä silti, että se olisi helppo saada EU:ssa/luomussa käyttöön.
-
Olisiko kirjan kirjoittajalla Mari Koistisella jäänyt osin vanha levy soimaan:
Kirja-arvio: Ruuanjalostuksella on sekä jalot että ahneet päämääränsä (https://demokraatti.fi/kirja-arvio-ruuanjalostuksella-on-seka-jalot-etta-ahneet-paamaaransa)
Tässä tienhaarassa seistään eettisten suuntaviittojen edessä. Jalostusta onkin karkeasti arvioiden kahdenlaista: kaupallista ja yhteiskunnallista. Kalliin biotekniikan kehityksen myötä jalostus on valunut harvoille suuryrityksille, joita vuonna 2000 oli enää kuusi ja vuonna 2010 vain neljä.
Suuri rooli yhteisen hyvän siirtymisestä yksityisen hyvän omaisuudeksi on patenteilla. Kun vaikkapa jotkut alkuperäiskansat löytävät uuden hyötykasvin, suuryritykset nappaavat sen omaisuudekseen, patentoivat, ja myyvät takaisin kovalla hinnalla kasvin alkuperäisille löytäjille. Patentit johtavat monopolisoitumiseen, mikä samalla heikentää jalostuksen monimuotoisuutta ja innovaatioita. Yhteisen hyvän yhteiskunnallinen jalostus kuihtuu, ja jalostuksen hyödyistä saavat nauttia ne, joilla on varaa maksaa.
Ensinnäkin halvan geenitekniikan, geenieditoinnin myötä kilpailuasetelma on täysin muuttunut.
Ja toiseksi tuo tarina koko kasvin nappamisesta.omaisuudeksi "haisee" kyllä pahasti Vandana Shivan jutuilta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=7.msg983#msg983). Patenteista meillä on täällä pieni oma triidinsä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=748.msg20629#msg20629).
Mutta kirja varmaankin pyrkii tasapuolisuuteen ja ansaitsee tutustumisen:
Pahamaineiseksi mielletty geeniteknologia saa Koistiselta ainakin osittaisen synninpäästön. Hän nakee, että ilmastonmuutos tietää luonnonlajeille huonoa, joten tarvitaan geeniteknologian apua. Esimerkiksi voimistuvat sateet ja tuuli kaatavat viljan korret lakoon homehtumaan, mutta geenejä manipuloimalla korsien varsista voidaan saada paksumpia ja siten myrskynkestäviä.
-
Tässä lyhyesti heti siitä, miten geenitekniikka on kehittynyt ja nopeasti kehittyy:
Here’s the skinny on fast-emerging genetic engineering tools that are rapidly improving global farming (https://geneticliteracyproject.org/2024/01/05/heres-the-skinny-on-fast-emerging-genetic-engineering-tools-that-are-rapidly-transforming-global-farming-for-the-better/)
Originaalissa enemmän. Koistinen kyllä lienee tuosta paljolti tietoinen.
-
Tällainen piirre banaaneissa on kyllä ärsyttänyt myös (tai nimenomaan) kehittyneiden maiden varakkaita kuluttajia:
Ugly, browning bananas could become a fruit of the past as gene-editing tweak reduces spoilage (https://geneticliteracyproject.org/2024/01/19/ugly-browning-bananas-could-become-a-fruit-of-the-past-as-gene-editing-tweak-could-reduce-spoilage/)
Eli jos se geenieditoinnilla saataisiin pois, olisi siinä askel kohti tuollaisten tuotteiden yleistä hyväksymista.
PS. 23.01.24: Mikään ei muuten periaatteessa estäisi myymästä noita banaaneja Reilun kaupan tuotteina! Jos "ostajasegmentit" muotoutuvat tuon takia uudelleen.
-
Kova kysymys maatalouden geenitekniikan ulkopuolelta:
Viewpoint: As concerns about plastic pollution in the ocean mount, there is a yet untapped solution — genetically-engineered bacteria that “eat” plastic. Will activists and the government block it? (https://geneticliteracyproject.org/2024/01/23/viewpoint-as-concerns-about-plastic-pollution-in-the-ocean-mount-there-is-a-yet-untapped-solution-genetically-engineered-bacteria-that-eat-plastic-will-activists-and-the/)
-
Uudenlainen hyvä asia?
Next breakthrough CRISPR crop? Turning wild rice species into a domesticated crop (https://geneticliteracyproject.org/2024/01/23/next-breakthrough-crispr-crop-turning-wild-rice-species-into-a-domesticated-crop/)
[Jiayang] Li, a plant geneticist at the Institute of Genetics and Developmental Biology in Beijing, is working on a wild rice species from South America called Oryza alta. It produces edible, nutritious grains, but they cannot be harvested because the seeds drop to the ground as soon as they ripen. To tame the plant, Li and his colleagues need to remove this trait, known as seed shattering, and alter a few others.
…
The modification of this rice is one of a growing number of efforts to rapidly domesticate new crops using genome editing. Through this process, known as de novo domestication, transformations that took the world’s early farmers millennia could be achieved in just a handful of years. The work might improve the resilience of the global food supply: many wild relatives of staple crops have useful traits that could prove valuable when climate change puts stress on global agriculture. O. alta, for example, has “very sharp resistance to salt and to drought and to some very severe or very dangerous diseases”, says Li.
-
Eivät olisi nämäkään hullumpia asioita, jos ne geenitekniikan avulla ovat meille saavutettavissa:
Here’s how we can genetically modify soil microbiomes to reduce use of synthetic fertilizers and improve yields (https://geneticliteracyproject.org/2024/01/24/heres-how-we-can-genetically-modify-the-soil-microbiome-to-reduce-the-use-of-synthetic-fertilizers-and-improve-yields/)
Tuokin saattaa olla tavallaan uudentyyppinen hyöty.
-
Tästä olisi hyötyä Suomessa:
Tomatoes ready for harvest in 40 days? Gene edited prototypes could transform future of one of the world’s most popular fruits (https://geneticliteracyproject.org/2024/01/29/tomatoes-ready-for-harvest-in-40-days-gene-edited-prototypes-could-transform-future-of-one-of-the-worlds-most-popular-fruits/)
The end result is a more compact cherry tomato plant that grows in clusters, like grapes, and also more quickly than unmodified cherry tomatoes, in only around 40 days. These changes make the tomatoes easier to grow in smaller, controlled spaces, like indoor farms, urban rooftop farms, and even spaceships. The scientists published their results in a paper in Nature Biotechnology.
-
Mari Koistisen vanhan levyn soitto (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg36896#msg36896) (tai uraansa juuttuneen levyn) tulee tästäkin selvemmäksi:
African countries turn toward home-engineered gene edited crops to ensure regional acceptance (https://geneticliteracyproject.org/2024/01/31/african-countries-turn-toward-home-engineered-gene-edited-crops-to-ensure-regional-acceptance/)
A research group working on maize “beat us by two or three months”, says Runo, who works at Kenyatta University in Nairobi and whose gene-editing project focuses on sorghum. “But that’s good — African countries will see that this is actually possible.”
The friendly rivalry is a sign of progress. Researchers have long hoped that the relative ease and low cost of CRISPR gene-editing systems would make it possible for scientists in low- and middle-income countries to produce crops with traits tailored to the needs of local farmers — rather than relying on seeds developed in foreign countries. Now scientists are overseeing at least a dozen efforts to develop such gene-edited crops.
Runo says the farmers he has spoken to feel more comfortable with crops developed by a local researcher than with seeds developed abroad. “This is not a multinational company. The people using the technology are people you have grown up with,” he says. “The narrative is very different.”
-
Israelissa – kuivuuden vaivaamassa maassa – on askarreltu tällaisen parissa:
In face of diminishing freshwater resources, new gene-edited tomato variety can withstand droughts without compromising yields (https://geneticliteracyproject.org/2024/02/02/in-face-of-diminishing-freshwater-resources-new-gene-edited-tomato-variety-can-withstand-droughts-without-compromising-yields/)
A new discovery by Tel Aviv University has succeeded in cultivating and characterizing tomato varieties with higher water use efficiency without compromising yield. The researchers, employing CRISPR genetic editing technology, were able to grow tomatoes that consume less water while preserving yield, quality, and taste.
-
Banaania pelastetaan:
Rwandan scientists are deploying genetic modification to rescue its disease-endangered banana crop (https://geneticliteracyproject.org/2024/02/29/rwandan-scientists-are-deploying-genetic-modification-to-rescue-its-disease-endangered-banana-crop/)
Whereas conventional methods typically require over 10 years to develop new crop varieties, GMO biotechnology could accomplish this in just two years, said Nduwumuremyi.
Tuosta ei selviä, onko kyse ruokabanaanista. Alkuperäinen liitteenä oleva artikkeli antaa vihjeitä, että ehkä juuri niistä.
Saataneen yhteisin ponnistuksin pelastettua, myös meidän iloksemme:
In May last year, Scientists at Australia’s Queensland University of Technology submitted Australia’s first genetically modified fruit – a Cavendish banana – to regulators for approval saying it is designed to help save the species.
The QCAV-4 banana if approved, it could be the first GM banana to be approved worldwide with potential safety net against the devastating Panama Disease.
-
Pelastetaan myös papaya:
How gene editing could rescue virus-devastated global papaya crop (https://geneticliteracyproject.org/2024/03/04/how-gene-editing-could-rescue-virus-devastated-global-papaya-crop/)
-
ISAAA:n arvio, mitkä GMO-tuotteet voisivat erityisesti miellyttää kuluttajia:
Here are 5 new biotech ag products that consumers might fall in love with (https://geneticliteracyproject.org/2024/03/12/here-are-5-new-biotech-ag-products-that-consumers-might-fall-in-love-with/)
Yksi niistä, ja myös kuvituskuvassa, on tämä:
Purple Tomatoes
Experts from Norfolk Healthy Produce borrowed two genes from Snapdragon and used them to boost the anthocyanin content of tomatoes, turning them purple inside and out.
Kysehän ei ole siitä, että tuo violetti väri erityisesti kuluttajien silmää miellyttäisi. Vaan tästä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg31879#msg31879).
-
Tällä alueella tapahtuu koko ajan uutta:
CRISPR gene editing applications are expanding dramatically in agriculture. Here are the latest advances (https://geneticliteracyproject.org/2024/03/18/crispr-gene-editing-applications-are-expanding-dramatically-in-agriculture-here-are-the-latest-advances/)
Ja tietyin edellytyksin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg38030#msg38030) ja/tai pienellä viiveellä tuo kaikki voi koskettaa meitäkin.
-
Asiaa on edellä problematisoitu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg34236#msg34236).
Mutta tällaisia mainoksia kuitenkin jatkuvasti nettiin ilmestyy:
Aduki Emile Noel Luomu kylmäpuristettu Camelinaöljy 250ml
16,10 € (Sis. toimituskulut ja käsittely)
Luomulaatuinen kylmäpuristettu camelinaöljy sisältää runsaasti Omega-3-rasvahappoihin kuuluvia alfalinoleenihappoja sekä Omega-6-rasvahappoihin kuuluvaa linolihappoa... (https://www.kelkoo.fi/gtin/03291960011695#more-information)
Nyt on myönnettävä. Olen yhä ymmällä. Tarvitsemmeko oikeasti kalaa? Tarvitsemmeko siis tässä asiassa myöskään geenimuuntelua? (Asia on riippumaton siitä, missä muissa edellämainituissa asíoissa sitä tarvitsemme ja/tai se on/olisi hyvä asia.)
***
Tuo 64 euron litrahinta on toinen kysymys. Kuvittelisin, että muuntogeenisestä camelinasta saataisiin ainetta paljon halvemmlla. 8)
-
Paperia vähemmällä energiankulutuksella:
How gene editing and AI can drive sustainable forestry and revolutionize the paper industry (https://geneticliteracyproject.org/2024/04/08/how-gene-editing-and-ai-can-drive-sustainable-forestry-and-revolutionize-the-paper-industry/)
They ultimately generated 174 engineered tree lines using a genetic engineering technique called CRISPR. These were grown inside a greenhouse for six months and showed improvements in desired properties compared to their wild counterparts — the most drastic cases saw a 29% decrease in lignin content and a 228% increase in cellulose-to-lignin ratio.
Though many of the edited trees grew slower, the scientists predict that CRISPR-edited wood will boost fiber production efficiency. Less lignin content also means less energetic and chemical output required to remove it, which translates to less planet-warming pollution.
…
This is particularly pertinent because the lignin removal process is very energetically demanding and also generates chemical waste, according to Vânia Zuin Zeidler, another scientist unaffiliated with the study.
Tomaatteja vähemmällä vedellä:
Farming uses too much water? These CRISPR gene-edited tomatoes resist drought and still bear fruit (https://geneticliteracyproject.org/2024/04/08/farming-uses-too-much-water-these-crispr-gene-edited-tomatoes-resist-drought-and-still-bear-fruit/)
Riisiä vähemmillä torjunta-aineilla:
Italy to launch first field test of a gene-edited crop, rice engineered to protect against disease without the use of agrochemicals (https://geneticliteracyproject.org/2024/04/08/italy-to-launch-first-field-test-of-a-gene-edited-crop-rice-engineered-to-protect-against-disease-without-the-use-of-agrochemicals/)
-
Tässä mennään ehkä jo turhuuden markkinoille:
Nature’s lost scents: Perfumes made to replicate extinct plants provide an olfactory glimpse into the past (https://geneticliteracyproject.org/2024/04/09/natures-lost-scents-perfumes-made-to-replicate-extinct-plants-provide-an-olfactory-glimpse-into-the-past/)
Mutta iloa se voi tuoda. Ja geenitekniikkaa tuossa kerrotaan käytettävän. Vaikkei kenestäkään naisesta voi tulla muinaisen Egyptin prinsessaa, voi sellaiselta kuitenkin tulevaisuudessa tuoksua. ;D
-
Hän tai he näkevät asian näin:
Disease resistance, crop diversity and enhanced fertilizer efficiency: Three desperately needed improvements that CRISPR brings to agriculture (https://geneticliteracyproject.org/2024/04/12/disease-resistance-crop-diversity-and-enhanced-fertilizer-efficiency-three-desperately-needed-improvements-that-crispr-brings-to-agriculture/)
-
Kalojakin voidaan geenimuunnella:
Delicious new food in the making: Catfish with alligator genes resists fish disease problems (https://geneticliteracyproject.org/2024/04/15/delicious-new-food-in-the-marking-catfish-with-alligator-genes-resists-fish-disease-problems/)
Ihmisille myönteisin tuloksin. Ja mkseipä kaloillekin. Uskoisin,että kalastakaan ei tunnu kivalta sairastaa.
-
Yllättävä etu löydetty:
Blue soybeans? Orange wheat? How a gene-edited splash of color could make robotic weeding much easier (https://geneticliteracyproject.org/2024/04/24/blue-soybeans-orange-wheat-how-a-gene-edited-splash-of-color-could-make-robotic-weeding-much-easier/)
Hyödyttäisi luomuviljelyäkin... ai, juu niin. Siis ei hyödytä sitä.