Tuottava Maa Turvattu Luonto
Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 15.02.16 - klo:13:43
-
Avaan tämän keskustelun, ilman teesiä asiasta.
Tai tietysti sen verran tuossa otsikossa on rivien välissä sanottu, että ei ole välttämätöntä, että se edistäisi minkään sosiaaliryhmän yleistä etua.
Tätä asiaa toki on jo useinkin täällä sivuttu, mutta jos näin saataisiin asiassa aikaan sen systemaattinen käsittely, läpikäynti, analyysi?
-
Lähtökohtana on varmaan oltava nämä kyselyt, ja niistä tuorein:
Luomun kuluttajabarometri 2015 (http://proluomu.fi/aineistot/luomun-kuluttajabarometri-2015/)
Sieltä s. 22 löytyy taulukko "Luomun käyttäjäprofiilit" käyttäjistä tuloluokittain. Jo se vahvistaa sen - kyllä yllätyksettömän - asian, että hyvätuloiset ostavat luomus eniten.
Mutta kuinka suuren osan luomusta hyvätuloiset ostavat, se ei tuosta taulukosta kyllä tarkkaan selviä. Sitä on oikeastaan aika hankalakin tulkita.
-
Kun tulkitsemaan nyt ruvetaan, niin tässä linkki ko. raportin pdf-tiedostoon. (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2015/09/Luomun-kuluttajabarometri-2015_final.pdf)
Siitä löytyy salaisuus siihen, miten on muodostettu luokat taulukossa s. 22, nämä, prosentteineen:
- aktiivikäyttäjät (27%)
- käyttäjät (27%)
- satunnaiset käyttäjät (32%)
- ei-käyttäjät (14%)
Ne on muodostettu seuraavalla tavalla, joka selviää sivulta 16 "Luomuelintarvikkeiden
käyttöuseus":
- aktiivikäyttäjät = useita kertoja viikossa tai kerran viikossa
- käyttäjät = 2-3 kertaa kuukaudessa tai kerran kuukaudessa tai harvemmin, mutta kuitenkin säännöllisesti
- satunnaiset käyttäjät = vain aivan satunnaisesti
- ei-käyttäjät = ei lainkaan
Tuo minusta näyttää kyllä melkein siltä, että kaikki muut luokat voisi melkein luokitella käytännössä "ei käyttäjiin" paitsi nuo "aktiivikäyttäjät"?
Tekemättä asiassa nyt tarkkaa matemaattista todistusta, kerran viikossa saman ostoksen tekijä (samalla hinnalla) ostaa 1/7-osan siitä, mitä joka päivä ostava, ja kerran kuukaudessa ostava joka päivä ostavaan nähdeen n. 1/30-osan.
Näin tässä haarukoinnissa uskaltaa hyvin keskittyä tuon s. 22 esitetetyn taulukon ylimpään riviin:
_______________
Tuloluokka: alle 20 000 * --> 35 000 * --> 50 000 * --> 85 000 * yli 85 000
Prosenttisosuus: 18% * 23% * 29% * 29% * 41%
_______________
Jos ja kun tuosta uskaltaa olettaa, että varakkaammat myös ostavat enemmän, niin kyllä tuosta myös uskaltaa päätellä, että erittäin suuri osa osa tuosta ostetusta luomusta menee tuon rikkaimman viidenneksen suihin.
Se "rikkainen viidennes" tuossa 1000 otoksessa oli yhteensä lisäksi 114 henkeä, josta siis 41% on 47 henkilöä. Koko otoksesta se on siis 4,7%. Vahventaa siis yhä aavistusta, että luomuruokaa tuotetaan hyvin pienelle vähemmistölle Suomessamme. Koko kansan, kaikkien veronmaksajien "projektina".
Tämä väki näyttäisi myös näin ollen olevan ihan eri porukkaa kuin maamme leipäjonoisssa.
PS. Tuo ei ole tuolla kyllä vielä todistettu. Mutta saisikohan tuota aineistoa omalla koneella pyöritettaväksi? Tarkempaan analyysiin?
PS2. Seuraava ja tuon ohella tässä keskustelussa huomioon otettava fakta on, että luomun kysyntä on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg4870;topicseen#msg4870)
-
Siitä lähtökohdasta, että luomutuotteet kuitenkin, yhteiskunnan tuesta huolimatta maksavat noin kaksi kertaa sen mitä vastaavat tavanomaiset tuotteet, on tietysti eräänlainen itsestäänselvyys, että niitä ostavat enemmän ne, joille tuolla hinta-asialla ei ole isoa merkitystä. Eli varakkaat.
Olisi kuitenkin kiva, jos asian saisi esitettyä lukuina. Se voi olla kuitenkin vaikeata, kun tuo Luomubarometrikin kysyy vain ostamisen useutta. Tarvittaisiin kysymys, kuinka paljon rahaa kysytty on asiaan vaikkapa edellisellä ostosreissullaan käyttänyt tms. Tai viime viikolla tms.
Onko tällaista kulutustutkimusta Suomessa koskaan tehty? Voisi olla vanhempikin, antaisi kuitenkin suuntaa?
Se on tietysti suht. helppo selvittää, paljonko rahaa keskimäärin luomuun käytetään alueittain. Karkea tuloshan on täällä jo laskettu: pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa ostetaan luomua n. kaksinkertaisella rahamäärällä muuhun maahan verrattuna. Jolloin luomun syömistäkin tuetaan valtion varoista eniten juuri siellä.
***
Luomua on moneen kertaan ehdotettu kohdeltavaksi arvonlisäverotuksessa eri tavalla, so. verotettavaksi vähemmän. Tähän ei ole suostuttu. Vai onko, tavallaan? Kaikkea ruokaa koskee sama alennettu ALV. Kun vero lasketaan ruoan hinnasta, niin tavallaan kalliimpaa luomutuotetta suositaan enemmän tällä alennuksella ... :)
-
Se on tietysti suht. helppo selvittää, paljonko rahaa keskimäärin luomuun käytetään alueittain. Karkea tuloshan on täällä jo laskettu: pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa ostetaan luomua n. kaksinkertaisella rahamäärällä muuhun maahan verrattuna. Jolloin luomun syömistäkin tuetaan valtion varoista eniten juuri siellä.
Luultavasti tuo juttu on eräille poliitikoille kaikkein "koukuttavavin" tässä asiassa. Kun on tietysti niin, että tuo luomuruoka tuotetaan tuolla toisella alueella. Ja tuki annettaan juuri tuottajille. Silloin siitä tulee helposti (lähes väistämättä) se vaikutelma, että näihin (köyhiin?) tuottajiinhan luomuviljelyn tuki suuntautuu.
Mutta miten asia tuossa on?
Pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa ostettaisiin joka tapauksessa ruokaa, ja siinä määrin kuin se ostettaisin kotimaasta, rahat menisivät tai jäisivät kotimaahan, osin myös kotimaan viljelijöille.
Jos luomuviljelyn tuotto on kolmannes tai neljännes tavanomaisesta, hintaa pitäisi saada myös moninverroin. Niinpä valtiovallan on pakko tukea - ja yhä vielä tuotteesta pitää saada kaupan tiskillä korkeampi hinta.
Kun vielä korostetaan - toisessa yhteydessä - että luomutiloilla menee jopa tavanomaisia tiloja paremmin, taloudellisesti?
***
Vaikka varmasti tätä haarukointia ja pohdiskelua tässä jatkamme, eikö valtiovallan itsensä velvollisuus olisi lopulta selvittää, mikä on tämän tukimuodon "sosiaalinen kohtaanto"?
Eli "rumasti" sanottuna: missä määrin kaikilta kerätyillä verovaroila tuetaan maaseudun rikkaimpia tuottamaan tehottomasti ruokaa kaupunkien rikkaimmille? Ja kuinka oikein, oikeudenmukaista se on? *)
PS. Luomun oletetuista muista hyödyistä on täällä omat keskustelunsa, joten niistä niissä. (Vielä uudestaan sanottuna.)
__________
*) tässä on myös kysymys (kylläkin vaatimattomasta) luomuviennistä: jos suomalaiset luomuviljan tuottajat pääosin tuottavat viljansa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=371) ulkomaiseen (70%!) käyttöön , niin ...? Aukaistuna: jos veronmaksajina tuemmekin Helsingin rikkaita luomufriikkejä, pitääkö meidän tehdä se myös Berliinin luomumyslin ostajien osalta? 8)
-
Tämä "luomuasiantuntija" tukeutuu selvästi luomubarometreihin, tätä väittäessään
Luomu porskuttaa, vaikka puolet suomalaisista pitää sitä rahastuksena (http://yle.fi/uutiset/luomu_porskuttaa_vaikka_puolet_suomalaisista_pitaa_sita_rahastuksena/8763262)
Luomuviljelyn imago on vakiintunut, pohtii tohtoriopiskeleva Jukka Kivelä Helsingin yliopistosta.
– Työtä on tehty vuosia, mutta se on tuottanut tulosta. Vaikka puolet suomalaisista pitää luomua markkinatalouden kikkana periä kallista hintaa, luomun kannattajien määrä on kasvussa. Neljäsosa suomalaisista käyttää säännöllisesti luomua, ja sama määrä käyttää sitä silloin tällöin.
Kyse on selvästi ryhmästä (ks. edellä) "aktiivikäyttäjät = useita kertoja viikossa tai kerran viikossa". Barometrissa hienoisessa kasvussa oli kuitenkin vain kerran viikossa ostavien ryhmä (15 % --> 18%, vuodesta 2013). Että sellaisia kannattajia. Kun kutakuinkin 100% suomalaisista syö vähintään kerran päivässä. Sellaista "porskutusta".
Mutta näin se oli sitten pyöristetty oheisessa tietolaatkossa:
90 prosenttia suomalaisista on tutustunut luomutuotteisiin, ja neljäsosa hankkii luomua pöytään useamman kerran viikossa.
Eikä siis hanki tuo neljäsosa, vaan ainoastaan 9%, tuon luomubarometrin kyselyn mukaan. *) Tätä lainausta ei sitten tekstissä enempää käsitellä:
"Minulla on sellainen kuva, että luomun käyttö lisääntyy samaa tahtia kun suomalaisten koulutustaso kohoaa."
– Juha Mustonen
Paitsi tämän verran:
Siinä sivussa Mustonen on kyllä barometrinsä lukenut, ja tietää keitä luomuhyllyillä käy.
– Luomun innokkain kuluttajaryhmä ovat korkeasti koulutetut naiset.
Mutta mikä tuossa on lopulta syy? Onko se koulutustaso? Miksi juuri naiset? Ko. ryhmän tulotaso on myös korkeahko. Ja asuinpaikkana yleensä myös pääkaupunkiseutu jne.
PS. GLP-palstalla varmasti erittäin hyvin koulutettu tiedemies kertoo, miksi hän ei osta luomua:
Why a scientist chooses conventional over organic foods (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/03/22/scientist-chooses-conventional-organic-foods/)
Entäpä, jos koulutustason nousun seurauksena hänenlaisiaan tulee enemmän, Juha Mustonen? Jopa hänenlaisiaan naisia?
________________
*) lähetin YLE:lle oikaisun.
PS. YLE:stä. Alkaa pikkuhiljaa ärsyttää tuo Radio Suomen naisjuontaja, joka ei missaa yhtään tilaisuutta puhua luomusta. Pääsiäiseen kuuluvat tietysti kananmunat, ja hän ylsi äsken lähes hurmioon ylistäessään luomumunia. Miesjuontaja vieressä taisi olla jo vähän vaivautunut asiasta, mutta ei sanonut mitään vastaan. Pääasia siellä oli tietysti mumien asema ja merkitys, symboliikka ortodoksisessa perinteessä.
-
Jos olettaa kertaostoksen saman kokoiseksi, niin tuo ryhmä "useammin kuin kerran viikossa" (se 9%) ostaa noin tai yli puolet Suomessa myydystä luomusta, "kerran viikossa" -ryhmä siitä puolet, "kaksi-kolme kertaa kuukaudessa" -ryhmä siitä noin puolet.
Harvemmmin ostavilla ei sitten käytännössä ole enää merkitystä. Tämä siis tuon Luomubarometrin 2015 pohjalta arvioituna, tai oikeastaan laskettuna: kohtuullisin oletuksin pistin sen jakaumat (euro)luvuiksi, ja tuo oli tulos.
Niinpä noin tai yli puolet luomulle annetusta tuesta suuntautuu tuon 9% ostoksiin.
PS. klo 13:30: Ja siinä ryhmässäkin on oma sisäinen jakaumansa, ks. edellä 16.02.16. Niinpä ei ole suurta liioittelua sanoa, vaikka vähän ehkä, että 100% veronmaksajista tukee noin 5% nk. "eliitin" harrastusta.
-
Sirpa Pietikäinen esittää Kaleva-lehdessä otsikossaan hyvän vaatimuksen:
Maataloustukien on tuotettava yhteiskunnallista hyvää (http://www.kaleva.fi/blogit/pohjoisen-aani/europarlamentaarikko-sirpa-pietikainen/150/maataloustukien-on-tuotettava-yhteiskunnallista-hy/5802/)
Alkuun hän asettaa näitä vaatimuksia ihan hyvin:
Maataloustuilla olisi potentiaalia toimia nykyistä tehokkaammin ohjauskeinona terveyteen ja ympäristöön liittyvien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Viljely- ja tuotantomenetelmillä voidaan vaikuttaa esimerkiksi ruuan ravintoarvoihin, ruokaturvallisuuteen, biodiversiteettiin, maatalouden ilmasto- ja ravinnepäästöihin, eläinten hyvinvointiin sekä ehkäistä vakavaksi terveysuhkaksi kasvanutta antibioottiresistanssia.
Mutta sen jälkeen esiin tulee hänen sokea pisteensä (lihav. HJ):
Ollakseen tehokas ohjauskeino maataloustukijärjestelmän tulisi kannustaa lainsäädäntöä pidemmälle meneviin toimenpiteisiin ja esimerkiksi luomu-tuotantoon.
Luultavasti täällä muualla olemme jo riittävästi perustelleet, ettei yhdessäkään noista hänen mainitsemistaan yhteiskunnallisista tavoitteista mitään saavuteta luomutuotannolla (eli ei niistä tässä enempää).
Mutta avainsana "yhteiskunnallinen". Yleensä sillä tarkoitetaan vähän sitäkin, että toimenpide tukee yhteiskunnallisesti huonommassa asemassa olevia ihmisiä. Ja sitähän ei luomun tukeminen tee, kuten edellä olemme tuoneet esille (tavallaan "todistaneet").
Jos oikein ilkeä haluaisi olla, ja vähän epäoikeudenmukainenkin Pietikäisen varmaan hyvien (vaikka harhaisten) tarkoitusperien kannalta, niin voisi tietysti jatkaa, että tämä Helsingin tai eteläisen Suomen kokoomusrouvien ostosten rahallinen tukeminen valtion varoista saattaisi tietysti olla hänestä yhä "yhteiskunnallista hyvää"? Mutta myönnetään, tämä on ilkeilyä. (Tulipa nyt kuitenkin tuossa tehtyä.)
-
PS2. Seuraava ja tuon ohella tässä keskustelussa huomioon otettava fakta on, että luomun kysyntä on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg4870;topicseen#msg4870)
Yhteishyvä antoi uusimmassa numerossaan tuosta asiasta tavallaan vähän lisätietoa (kertoessaan, että luomua kuulemma taas halpuutettiin):
Tiesitko, että HOK-Elanto on Suomen suurin luomukauppias? Se myy yksinään 20 prosenttia kaikesta maamme luomusta.
Kun se ei pääkaupunkiseudullakaan ole ainoa kauppias, ja ainoa luomukauppiaskaan, niin tuon tiedon pohjalla voi arvailla, että täällä myydään ehkä noin 40% Suomen luomusta.
-
HOK-Elannolla oli tänään Hesarin kuukausiliitteessä koko aukeaman luomumainos. Se oli rakennettu näyttämään artikkelilta. Toki sivun ylälaidassa oli teksti "MAINOS".
Mutta tällaista tietoa siinä tarjottiin, HOK-Elannon osalta:
Myynnin kehitys tammi-elokuun 2016 aikana on kasvanut 19 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan jaksoon. Luomun osuus on kasvanut 3,4 prosenttiin myynnistä.
Kohta saamme tietoa luomumyynnistä (Luomuelintarvikepäiviltä 6.10.16) koko maan osalta, mutta taitaa olla niin, että myynti keskittyy yhä enemmän Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Vertaa myös edelliseen Yhteishyvän tietoon. Lisäksi mainoksessa esitellyt kovimmat myynnin kasvuluvut löytyivät lähinnä varakkaammista kaupunginosista.
Tietysti mainos yritti luoda toisenlaista kuvaa. Se kertoi halpuutuksesta, ja sitten lopetti melkoisen tekopyhästi tähän lauseeseen:
Tavoitteena on tehdä luomusta varteenotettava vaihtoehto kaikkien kuluttajien arjessa, tulotasoon katsomatta.
No, tietysti tavoite on vilpitönkin: kyllä köyhänkin vähät rahat kelpaavat, muiden rahojen lisänä.
***
Jatkoksi sopii kommentti tähän:
Pääkirjoitus: Luomu on oivallinen mahdollisuus - osallistu tapahtumaan viikonloppuna (http://www.lansi-savo.fi/mielipide/paakirjoitukset/paakirjoitus-luomu-oivallinen-mahdollisuus-osallistu-tapahtumaan)
Ehkäpä Etelä-Savossa tuotetaan ja tarjotaan luomua, mutta sitä ei osteta. Kuten pääkirjoitus myöntääkin. Suomessa luomukulutus keskittyy Helsinkiin ja muihin etelän suuriin kaupunkeihin.
Kun tiedämme, että luomun kulutus on Etelä-Savossa ehkä noin 1% tasolla ihmisten ruokaostoksista, tuo 14,5% osuus peltoalasta on suorastaan - irvokas.
Jotenkin pääkirjoittaja tuntuu kuvittelevan, että luomun kulutus voisi kasvaa itse maakunnassakin. Luultavasti turha toive, mutta ehkäpä 6.10. tiedämme enemmän siitäkin. Pääosin hänkin puhuu ruokamatkailijoista jne. - eli niistä helsinkiläisistä (luomu)turisteista Etelä-Savossa käymässä!
PS. 2.10.16: Länsi-Savo sitten iloitsi tästä:
Luomu teki liiankin hyvin kauppansa – myyntipöydät tyhjenivät vilauksessa (http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/luomu-teki-liiankin-hyvin-kauppansa-myyntipoydat-tyhjenivat-vilauksessa-352332)
Mutta ei kana tuolla ole kynitty. Yritän nyt ottaa tosissani selvää, paljonko luomua ko. maakunnassa oikeasti myydään, vuoden ympäri.
-
No, tietysti tavoite on vilpitönkin: kyllä köyhänkin vähät rahat kelpaavat, muiden rahojen lisänä.
Säestyksenä em. mainoskampanjalle Yhteishyvä oli löytänyt tällaisen köyhän kuluttajan:
Luomufani satsaa hyvinvointiin (https://www.yhteishyva.fi/ruoka/luomufani-satsaa-hyvinvointiin/05818382)
Tutut ihmettelevät, miten duunarilla on varaa täyttää ostoskori luomulla.
"En ajattele taloudellista satsausta. Ymmärrän, miksi luomu on kalliimpaa, ja minulle on okei maksaa laadukkaasta ruoasta."
Mutta mitä hän siis oikeastaan vastasi esitettyyn kysymykseen. Lukekaa uudestaan, jos ei silmiin sattunut äsken: "En ajattele taloudellista satsausta." *)
Lisäksi tämä rouva uskoo tähän teoriaan:
Aro muistuttaa, että luomussakin pätee kysynnän ja tarjonnan laki: mitä enemmän luomua ostetaan, sitä halvemmaksi se tulee.
Eli hänkin uskoo, että jos nyt - tämä sukupolvi tms. - uhrautuu ostamaan luomua näillä kalliilla hinnoilla, niin eräänä päivänä se halpenee.
Sen sijaan, että Yhteishyvä tuossa olisi esitellyt ns. edistyksellisen kuluttajan, se taisi esitellä hölmön. Mutta köyhistä ei - vaikka S-ryhmä toisin toivoisikin - valtaosa ei ole sellaisia. Eli luomu on ja pysyy - valtaosin, tällaisia, voi sanoa säälittäviä poikkeuksia lukuunottamatta - niiden harrastuksena, joilla on liikaa rahaa. **)
____________
*) ihan toisesta yhteydestä korviini on tarttunut sanonta: "Viina on aina hintansa väärtti". ;D
**) Ja heidän harrastustaan siis verovaroin tuemme (3.10.16)
-
Tässä surullinen tutkimustulos USA:sta, jonka mukaan torjunta-ainejäämillä pelottelu vaikuttaa köyhiinkin kuluttajiin:
Low-Income Shoppers and Fruit and Vegetables: What Do They Think? (http://journals.lww.com/nutritiontodayonline/Fulltext/2016/09000/Low_Income_Shoppers_and_Fruit_and_Vegetables__What.6.aspx)
In general, participants preferred organic FV; however, cost was a significant barrier to purchase them. Informational statements about organic and conventional FV did not increase participants' likelihood to purchase more FV. In contrast, messages naming specific FV with pesticides shifted participants toward “less likely” to purchase any type of FV regardless whether organically or conventionally grown.
Eli siellä myös köyhät kuluttajat pitivät luomua parempana. Mutta kun heillä ei ollut luomuun varaa, lopputuloksena oli, että he vähensivät yleisesti hedelmien ja vihannesten kulutustaan!
Onko Suomesta vastaavaa tulosta? Voisi hyvin ainakin kuvitella, että eri syistä köyhä tai vähemmän varakas (opiskelija, tuollainen em. duunari) luomun kannattaja tekee sellaisia valintoja, että mieluummin ostaa harvemmin luomua kuin "sortuu" niihin "vaarallisiin" tavanomaisiin vihanneksiin? Tämän voisi ajatella olevan looginen seuraus, jos joku ottaa (ja aina joku ottaa) tosissaan kaiken luomupropagandan. Vaikkapa nuo S-ryhmän mainokset.
-
Myös Kesko kertoo luomumyyntinsä maantieteellisestä jakautumisesta:
Kesko tutki asiakkaidensa ostoksia: länsirannikolla maistuu luomu, idässä ei (http://www.talouselama.fi/uutiset/kesko-tutki-asiakkaidensa-ostoksia-lansirannikolla-maistuu-luomu-idassa-ei-6588028)
Sosiaalista jakautumista ei tuosta tietysti voi suoraan päätellä. Ehkä sen verran vihjettä saa, että Kauniainen on niiden kuntien joukossa, joissa luomua myydään eniten. Helsingin puuttuminen tuosta joukosta pistää hiukan silmään, mutta luultavasti se löytyy heti tuon kärkikymmenikön takaa.
Keskolta voisi ehkä saada tiedon, paljonko heidän myymälöistään myydään luomua Etelä-Savon "luomumaakunnassa"? Se voisi olla heillä jo valmiiksi laskettuna? Varmaan sama tieto on saatavissa S-ryhmältäkin? Alustava tieto on kyllä jo tuossa otsikossa: idässä ei luomu maistu.
-
Tuota em. tietoa ei Keskon osalta tarvitse oikeastaan kysyäkään, sillä heidän omassa uutisessaan samasta asiasta ...
Luomutuotteiden myynti jatkaa kasvuaan K-ruokakaupoissa (http://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2016/luomutuotteiden-myynti-jatkaa-kasvuaan-k-ruokakaupoissa/)
https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/lehdistotiedotteet/2016/luomutuotteiden-myynti-jatkaa-kasvuaan-k-ruokakaupoissa--rannikkokunnat-kulutuksen-karjessa/
... on mukana kartta, jossa myyntiosuus on kunnittain, värisävyillä esitettynä. Siinä Mikkelin ympäristön luomumyyntiä osoittavat värisävyt viittaavat luokkiin "0,51%-1%" ja "0,13%-0,5%". Jos tuosta laitamme arviolta "poikki", niin luomumyynnin osuus maakunnassa voisi olla runsaat puoli prosenttia. *)
Kartasta näkyy, että ruotsinkielisella rannikkoseudulla luomua ostetaan - Uudenmaan lisäksi, tietysti alueet menevät osin päällekkäin - eniten. Tästäkään ei suoraan voi tehdä johtopäätöksiä luomutukien sosiaalisesta kohtaannosta, vaikka kummasti alitajunnasta tietysti nousee fraasi "svenskatalande bättre folk" ... ;D (Oikea selitys tuolle asiaintilalle voi kyllä olla, että juuri nuo alueet ovat alttiita myös Ruotsista tulevalle - ja tulvivalle - luomupropagandalle.)
PS. klo 10:50: lähetin Ilkka Alarotulle twitterin kautta kysymyksen, pystyisikö S-ryhmä tuottamaan samanlaisen kartan.
______
*) eli se niistä "vilauksessa tyhjentyneistä myyntipöydistä" Mikkelissä. Ja Etelä-Savostakin luomumaakuntana? (ks. edellä 1. tai 2.10.16. Tämä huomio lisätty 8.10.16)
-
Pro Luomu on kiitettävästi laittanut nämä heti nettiin:
Luomuelintarvikepäivän 2016 esitelmät (http://proluomu.fi/luomuep-2016/)
Mutta niistäkään ei tullut toivomaamme lisätietoa luomumyynnin jakautumisesta *). Ehkä kuitenkin tämä, varatoimitusjohtaja Veli-Matti Liimataisen, HOK-Elanto, esitelmästä:
senkin liikkeen toiminta-alueella luomun kysyntä vaihtelee kaupunginosittain välillä 1,5%-6%.
Jos tuo koko aineisto olisi käytettävissä, voisi tuota lukua verrata muihin (taloudellisiin, ja poliittisiinkin) tunnuslukuihin, joita kustakin kaupunginosasta on muualta saatavissa? Luultavasti tämän vertailun tulos osoittaisi, ettei Liimataisen dioillaan esittämä iskulause "Kansa kaappasi luomun hipstereiltä!" olisikaan kovin oikeaan osunut. Diojenkin mukaan myynti on: "Korkeimmillaan kantakaupungissa sekä Käpylässä ja Viikissä" ...
Tietysti hänen pitää sanoa (ikäänkuin osuuskauppaliikkeen luonteesta johtuen):
HOK-Elanto haluaa tuoda luomun ”tavisten” pöytään
Kun luomun hinta on hänen mielestään - itsestään selvästi - tässä pahin este, hän tietysti puhuu halpuutuksesta, ja sitten seuraa tällainen tunnustus siitä, miten se on onnistunut:
Katepanos omasta katteesta.
Kuten olemme täällä jo tuoneet esille, rahoitus asialle, jos noin tehdään, tulee siis tavallaan tavanomaisen ruoan myynnistä, jossa omasta katteesta ei sitten tingitäkään.
Miksi muuten niin innokkaasti luomua? Liimataisen yhden kalvon vastaus:
Kuuntelimme omistajia
• Palautetta omistajilta
• Keskustelua hallinnossa
Aivan varmasti tuo (haluttu?) vastaus on saatu hyvin valikoivalla kuuntelemisella, kuuntelemalla niitä, jotka itse ovat ottaneet asian puheeksi. Eli luomuaktivisteja, luomuun hurahtaneita. Vaikkapa minulta - joka olen ollut Elannon jäsen yli 40 vuotta - ei takuulla ole koskaan kysytty tästä tavoitteesta yhtään mitään. >:(
_______
*) kuten ei tuontiluomun osuudestakaan, ks. toinen keskustelumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg9101#msg9101).
-
PS. klo 10:50: lähetin Ilkka Alarotulle twitterin kautta kysymyksen, pystyisikö S-ryhmä tuottamaan samanlaisen kartan.
Vastaus tuli (yksityisviestinä, mutta asia on kovin julkinen):
Pystymme varmastikin, mutta pyrimme olemaan matkimatta heidän tiedotteitaan.
Ja vastaus lähti:
No, jos ei samalla tavalla, mutta tieto itsessään on mielenkiintoinen. Ellette vastavaa - ei tarvitse olla samanlainen - tietoa julkaise, uskon tilanteen olevan teillä sama: luomua käytetään pääosin Helsingin ympäristössä ja noilla rannikkoseuduilla.
-
Keskustelu twitterissä jatkui näin. Alarotu:
Suurissa etelän kaupungeissa ja yliopistokaupungeissa käytetään eniten luomua.
Jokipii:
Luomun suurkulutusalueet tiedetään hyvin. Entä ne muut? Eikö asiasta voisi tehdä taulukkoa, kunnittain ja maakunnittain?
Loppupäivän osalta me kumpainenkin varmaan nyt vietämme sapattia. :D Jolloin tiukimman juutalaisen tulkinnan mukaan ei saisi edes kirjoittaa!
-
Huomasinpa muuten, että myös Kiuruvesi, joka mainostaa kuntana itseään "Luomu-Suomen pääkaupunkina", oli tuossa Keskon kysyntäkartassa merkitty hyvin vaaleanvihreällä värikoodilla, joka viittasi luomun 0,13%-0,5% osuuteen kokonaismyynnistä.
Niinpä siellä katsotaan, että Kiuruveden asukkailla on veronmaksajina varaa (ja halua) siihen, mihin heillä ei yksityisinä kuluttajina ole.
Juvan kunnassakin on puhuttu paljon luomusta ja nyt tämä huomionosoitus osui juvalaiseen:
Henna Kekkonen on Vuoden luomukuluttaja (http://www.juvanlehti.fi/2016/10/06/henna-kekkonen-on-vuoden-luomukuluttaja/)
Vilkaistaanpa siis myös, mikä on luomukulutuksen yleinen taso tuossa kunnassa. Se on se 0,13%-0,5%.
PS. 14.10.16: Myös tähän uutiseen (http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/talous/item/119556-kyyttohan-on-suorastaan-trendiruokaa) ja sen tietoon, että ...
Luomussa olevien peltohehtaarien osuus viljelysmaasta on Valtimolla 33 prosenttia, mikä on reilusti yli maakunnan ja koko maan keskiarvon.
... laitoin kommentin, että luomun kulutus kaupassa jää Valtimossa alle prosentin. (Olisi varmaan pitänyt kirjoittaa "Valtimolla", mutta en nyt korjaa tätä yksityiskohtaa.)
-
Nostimme asian myös uutisiimme:
Ketä luomutuki oikeasti hyödyttää? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=427)
***
Kyllähän tieto sekä S-ryhmällä että Keskolla (ja varmaan myös Lidlilläkin) on siitäkin, paljonko luomuruokaa ostetaan ihan euroissa, kussakin kunnassa ja/tai maakunnassa. Tästä saisi helposti myös yhteenvetotaulukon.
Selvää tietysti on, että kaikessa kulutuksessa on alueellisia eroja. Niinpä nekin tiedot - vaikka rinnakkain - tuohon kuviteltuun/toivottuun taulukkoon!
Ja sitten summat, paljonko luomun suurkulutusalueet asiaan rahaa käyttävät, ja muu Suomi. Siinä tietysti tulisi saman tien mukana myös arvio siitä, paljonko asiaa valtiovalta tukee. Ja ketä se - alueellisesti - tukee.
Tästä ei vielä saisi sitä arviota, mitä tulonsaajaryhmää luomutuella eniten tuetaan, mutta tuo tieto olisi jo itsessään mielenkiintoinen.
-
Näin sitten Liimataisen keksimästä - ja luultavasti ihan perusteettomasta eli epätodesta - iskulauseesta yritetään tehdä yleisesti hyväksyttyä faktaa:
Kansa kaappasi luomun hipstereiltä – tarjontaa tarvitaan lisää (https://www.s-kanava.fi/uutinen/kansa-kaappasi-luomun-hipstereilta--tarjontaa-tarvitaan-lisaa/3074647_11202)
HOK-Elannon kaupoissa näkyy selkeä kulutustottumusten muutos: ennen edelläkävijöiden yksinoikeudeksi leimautuneesta luomuruoasta on tullut pääkaupunkiseudulla tavallisten ihmisten valinta. Jopa siinä määrin, että HOK-Elanto vetoaa tuottajiin: vastatkaa asiakkaidemme huutoon ja tuokaa markkinoille lisää arjen ostoskoriin sopivia luomutuotteita.
HOK-Elannolta ihan erikseen voisi vaatia luomun myyntitilastojen laajempaa avaamista eli julkistamista. Siitä eli helpoimmasta voisi aloittaa, että kerrottaisiin, mistä myymälöistä eli millä alueilla luomu myydään. Ja millä alueilla ei (juurikaan) myydä. Enemmän tietoa, kuin vain nuo luomumyynnin huippualueet.
Varmasti, ellei tietosuojavaltuutettu siitä pillastu, S-ryhmän korttitietoaineistosta pystyisi suorastaan testaamaankin väitteet "tavisten" luomuostoksista, väitteet tuosta "kaappaamisesta".
Liimataisen mukaan tämä aika mahdoton yhtälö on ratkaistavissa näin helposti:
Tänään Luomuelintarvikepäivässä puhunut Veli-Matti Liimatainen vetoaakin nyt luomutuottajiin:
– Kasvun takaamiseksi tarvitsemme lisää tarjontaa eli lisää mahdollisimman monen kukkarolle sopivia, arjen ostoskoriin istuvia volyymituotteita luomuna.
Eli luomutuottajat yksinkertaisesti tuottakoot halvempaa luomua, ja a vot, kyllä sitten köyhätkin sitä ostavat.
-
Tämä kirjoittaja (Janica Brander) yhtyy osin HS:n Juha Akkasen (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1477367022144) kriittisiin ajatuksiin ...
Kun kotiruoasta tuli eliitin hifistelyä (http://www.savusuolaa.fi/kaikkea-mahdollista-ja-mahdotonta-ruoasta/kun-kotiruoasta-tuli-eliitin-hifistelya/)
... mutta yrittää vielä - tavanomaiseen tapaan, sanoisin - pelastaa luomun ja sen idean puhumalla samaan hengenvetoon lähiruoasta.
Kyllä, vähävaraisella ihmisellä ei ole rahaa ostaa luomubroileria, sillä yksi paketti rintafileitä maksaa saman verran kuin ihmisellä on käytettävissä perheen parin päivän ruokaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki luomu ja lähiruoka olisi eliitin hifistelyä, jolle pitää naureskella. Myös itse kasvatetut yrtiti, tomaatit, kurpitsat ja perunat ovat lähiruokaa, samoin sienet ja marjat. Mitä muuta toreilla myydään kuin lähiruokaa?
Myös itse tekemisen autuus on asiaan sotkettu, eli asiaan oikeasti kuulumattomien mielikuvien (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=144.0) "palettia" käytetään vapautuneesti tässä "maalailussa".
-
Akkasen kolumni sai vastaansa myös kaksi mielipidekirjoitusta Hesarissa. Myös niissä häivytettiin luomu täysin, ja yritettiin uskotella, että kyse on vain kotimaisesta ruoasta, lähiruoasta, jonka suosiminen ja syöminen ei olisikaan elitismiä. Tämä kirjoitus ei edes mainitse luomua:
Suomalaisen ruokakulttuurin kehitys ei ole elitismiä (http://www.hs.fi/mielipide/a1477706569311)
(Ellei sitten tässä siitä vihjattu: "Reko-ryhmien kautta pääsee helposti käsiksi huippuluokan tuotteisiin."?)
Toisessa vastaavassa kirjoituksessa luomu sentään sanana kerran mainittiin, mutta mentiin eteenpäin, niinkuin ei olisi, ja jatkettiin samalla tavalla suomalaisen ruoan ylistämistä. Ikäänkuin Akkanen olisi sitä kritisoinut.
Köyhällekin ruuan alkuperällä voi olla merkitystä (http://www.hs.fi/mielipide/a1477706638169)
On luonnollista, että varakkailla on enemmän valinnanvaraa. Kaikki lähiruoan ostajat eivät kuitenkaan ole varakkaita ja siten elitistejä.
***
Edellähän (02.10.16) näimme, kun Yhteishyvä sen meille kertoi, että edes luomun ostajat eivät kaikki ole varakkaita ... >:(
-
Tämän tutkimuksen (http://www.marmai.fi/uutiset/valmisruoka-pysyy-sitkeasti-suomalaisten-suosiossa-6598561) tällä tiedolla emme me eikä oikeastaan kukaan muukaan tee mitään:
Suomalaisia kiinnostavat Luomu- ja Reilun kaupan –tuotteet. Vastaajista 36 prosenttia kertoo käyttävänsä jonkun verran luomutuotteita usein tai melko usein.
Miksi tuota tutkimusta on edes, tuolla tavalla, yritetty? Jo tuo sinänsä vaikeasti tulkittava Pro Luomun luomubarometri (ks. edellä) antaa parempaa tietoa.
PS. Vaimo tuossa vieressä huomautti, että jopa hän olisi voinut vastata noin: sen verran usein tulee vahingossa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=50.0) ostettua luomutuotteita.
-
Nyt Yhteishyväkin vetoaa tuohon HOK-Elannon selvitykseen:
Ei pelkkää hipsteriherkkua – luomua ostetaan nyt melkein joka kotiin (https://www.yhteishyva.fi/ruoka/ei-pelkkaa-hipsteriherkkua--luomua-ostetaan-nyt-melkein-joka-kotiin/05850216)
Edelleen voi vaatia, tai ainakin pyytää, että kyseisen tutkimuksen tuloksia avattaisiin enemmän. Tällaiset yleiset tiedot eivät lopulta kerro kulutuksen jakaumasta yhtään mitään:
Luomun huima suosio
* HOK-Elannon tutkimuksen mukaan 90 prosenttia pääkaupunkiseudun talouksista ostaa luomua.
* Kolmannes tutkimukseen vastanneista ostaa luomua vähintään kerran viikossa. Luomuun liittyvät positiiviset asenteet ovat vahvistuneet, ja luomutuotteiden saatavuuden koetaan parantuneen.
* Pääkaupunkiseutu on Suomen suurin luomumarkkina-alue, ja HOK-Elanto on Suomen suurin luomun myyjä. Sen osuus on noin viidennes Suomen koko luomumarkkinasta.
90% on siis ainakin kerran elämässään ostanut luomua. Jos kolmannes ostaa vähintään kerran viikossa luomua (joka sekään ei ole usein), 2/3 ostaa harvemmin. Ei, ei tuosta voi yleistää, että luomusta olisi tullut tavallisten ihmisten tavallista ruokaa, saati, että se olisi "tavallisen kansankin suursuosiossa". Varsinkin, kun tämänkin väitteen totuuden kanssa on vähän niin ja näin:
Onneksi luomun hinta on pudonnut ja se on yhä useamman saatavilla.
Pääkaupunkiseudulla on 1,1 miljoonaa asukasta, eli myös noin viidennes koko Suomen väestä. Alueella myydään kyllä luomua enemmän kuin muualla Suomessa, mutta ei kuitenkaan sitten valtavia määriä sielläkään. Ja pääkaupunkiseudun tulotaso on muuta Suomea korkeampi. Jos luomua ostetaan siellä vähän enemmän, niin muualla Suomessa sitten vastaavasti vähemmän. Yhteishyvä on valtakunnallinen lehti, joten tuo otsikko jo siten johtaa harhaan: vähintään 4/5 osaa talouksista eivät nuokaan tulokset koske.
-
HOK-Elanto ei vieläkään ole julkaissut tarkempia tietoja tutkimuksestaan, mutta käyttää sitä tai ainakin vetoaa siihen tässäkin mainoksessaan:
Luomua Jakomäestä Punavuoreen (http://www.hs.fi/mainos/art-2000005006458.html)
Ja tuota Jakomäkeä - joka on perinteisesti köyhemmän väen asuinalueen symboli Helsingissä - käytetään sitten näin (lihav. HJ):
Pääkaupunkiseudun sisälläkin luomun kysyntä vaihtelee huomattavasti. Todellisia hevijuusereita löytyy Helsingistä Käpylän, Kallion ja Punavuoren kaupunginosista. Luomun myynti on kuitenkin nousussa lähes koko seudulla, ja kovia kasvuprosentteja on esimerkiksi Helsingin Jakomäessä, Espoon Karaportissa, Vantaan Tikkurilassa sekä Tuusulassa.
Mutta ei tietoa siitä, mikä on luomun osuus nyt jakomäkeläisten ostoista. Jota lukua sitten voisi verrata Käpylän, Kallion ja Punavuoren vastaavinn prosentteihin. Joita niitäkään ei kerrota. Kuvassakin esitetään vain korkeimmat kasvuprosentit.
-
A. W. Yrjänä osoittaa (toista asiaa koskevassa) haastattelussaan (http://www.valomerkki.fi/aiheet/elama/lauluntekija-a-w-yrjana-ammentaa-raamatusta-ja) kyllä tällaista ymmärtämystä:
Tehotuotettua lihaa Yrjänän kotona ei syödä. Mies sanoo kyllä tiedostavansa, että luomun ostaminen on sillä tavalla elitististä, että tavallista työtä tekevä kolmen lapsen perhe ei pysty ruoalla hifistelemään.
Mutta häntä itseään se ei siis koske: hänelle luomulihaa ja riistaa. Mutta päinvastoin kuin HOK-Elannon teksteissä, siinä reilusti tuodaan esille asian todellinen laita.
-
Kun "kolme vuosikymmentä luomun puolesta taistellut" Pirjo Siiskonen kertoo, että "Etelä-Savo istuu aarrearkun päällä", niin kyllä välitön assosiaatio merirosvotarinoista on seuraava: keneltä sen arkun sisältö on ryöstetty?
PS. Mikä se onkaan, että luomuväen mieleen tulee usein näitä rikolliseen toimintaan liittyviä kielikuvia? Myös muuntelemassamme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=437) "Luomun tarinassa" puhuttiin "Robin Hoodin iloisesta joukosta" - joka on tietysti (ks. edellä) täysin epäonnistunut kielikuva yhteydessä, jossa käytännössä ryöstetään köyhiltä (so. kaikilta veronmaksajilta) ja annetaan rikkaille.
-
PS. 14.10.16: Myös tähän uutiseen (http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/talous/item/119556-kyyttohan-on-suorastaan-trendiruokaa) ja sen tietoon, että ...
Luomussa olevien peltohehtaarien osuus viljelysmaasta on Valtimolla 33 prosenttia, mikä on reilusti yli maakunnan ja koko maan keskiarvon.
... laitoin kommentin, että luomun kulutus kaupassa jää Valtimossa alle prosentin. (Olisi varmaan pitänyt kirjoittaa "Valtimolla", mutta en nyt korjaa tätä yksityiskohtaa.)
Tällä kertaa Karjalainen-lehti kirjoittaa asian ihan niinkuin se on:
Luomun myynti lisääntyy - tuotanto pientä ja kaukana kuluttajista (http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/127560-luomun-myynti-lisaantyy-tuotanto-pienta-ja-kaukana-kuluttajista)
[...] Myös etäisyydet ovat pitkät ja tuotantoerät pieniä.
- Luomutuotteiden kysyntä keskittyy pääkaupunkiseudulle ja isoihin kaupunkeihin. Luomua tuotetaan kaukana näistä kasvukeskuksista, Sari Iivonen toteaa.
Eli jos tuolle edellisessä puheenvuorossa keskustelulle Robin Hood -vertaukselle antaisi jotain ymmärtämystä, niin pääkaupunkiseudulla sijaitsee näiden "iloisten veikkojen" Nottingham - sieltä pyritään rahat (luomuhinnoissa) viemään ... ;D
-
Linkkaan tämän tähän ...
Luomutuote on hoikan valinta - luomun terveellisyys luultua pienempi (http://www.iltalehti.fi/elintavat/201702082200067197_el.shtml)
... koska tämä Suomessa uusi luomumyynnin markkinatutkija on keksinyt uuden kysymyksen tämän tutkimiseen:
Hoikista suomalaisista peräti 38 prosenttia kertoo ostaneensa edellisellä kauppareissulla luomutuotteen, kun muiden kohdalla luku vaihtelee tutkimuksen mukaan 10 ja 20 prosentin välillä.
(lihav. HJ9
Sen, mitä tuli ostettua juuri viime reissulla, muistaa luultavasti paremmin kuin osaa arvioida paljonko ja kuinka usein sitä yleensä ostaa? Vrt. ideani, että (luvalla, tietysti) tarkistettaisiin kauppakassit eli ostokset heti kassan jälkeen (jonka esitin tuolla salamyyntikeskustelumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=50.msg6156#msg6156) yhteydessä).
Tuo olisi sitten perustieto myös sen tarkemmassa tutkimisessa, miten luomun ostaminen muutoin jakautuu, mm. sosiaaliryhmittäin.
-
Nyt Yhteishyväkin vetoaa tuohon HOK-Elannon selvitykseen:
Ei pelkkää hipsteriherkkua – luomua ostetaan nyt melkein joka kotiin (https://www.yhteishyva.fi/ruoka/ei-pelkkaa-hipsteriherkkua--luomua-ostetaan-nyt-melkein-joka-kotiin/05850216)
Edelleen voi vaatia, tai ainakin pyytää, että kyseisen tutkimuksen tuloksia avattaisiin enemmän. [...]
Jos ei tuota liikkeen omaa tutkimusta avata enempää (liikesalaisuus- tms. syistä), niin tämän tutkimuksen tulokset tulevat aikanaan olemaan täysin julkisia:
Tutkija tuntee pian ruokakassisi sisällön – S-ryhmän ostotiedot kertovat, mitä Suomi oikeasti syö (http://yle.fi/uutiset/3-9531974)
Jos tutkija päättää tarkastella myös luomun kulutusta, saamme varmaankin vastauksia moniin kysymyksiimme. Ja tämä olisi todellakin etu, tärkeä asia ja merkittävä ero eräisiin muihin luomukulutusta mitanneisiin tutkimuksiin:
Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorin Mikael Fogelholmin mukaan asiakasomistajarekisteritiedot tarjoavat kansainvälisestikin ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia ruoan kulutusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
– Rekisteritietojen etuna on objektiivisuus, sillä asiakas ei niitä käytettäessä itse joudu miettimään ja raportoimaan ostoksiaan tai syömisiään, toisin kuin ruokapäiväkirjoissa ja ruoankäyttökyselyissä.
Eli toivomme todella, että luomukulutuskin otettaisiin tuohon mukaan. Vaikka sitten (tuloksia tulkitessa) täytyykin muistaa, miten pääkaupunkiseutu tuossa suhteessa on koko maahan nähden hyvin poikkeuksellinen alue.
-
Edellä on monin tavoin osoitettu, miten jakaumat luomun ostamisessa ovat hyvin vinot, sekä tuloluokittain että maantieteellisesti. Entäpä sitten halukkuus luomun ostamiseen tulevaisuudessa? Rohkeasti Pro Luomun luomukooste 2016 yleistää näin:
Puolet kuluttajista arvioi luomukulutuksensa lisääntyvän
lähitulevaisuudessa.
Mutta kun katsomme tarkemmin kuvaa (s. 15) niin tuo lisäostoksiin halullisten joukko koostuu luokista (joissa arvioitu luomuostosten määrä):
- lisääntyy paljon (8%)
- saattaa lisääntyä paljon (16%)
- lisääntyy ehkä vähän (29%)
Siis aivan yhtä vino jakauma kuin barometrien kertomissa nykyisissä luomuostamisissakin. Oikeastaan vain tuo 8% luultavasti todella aikoo ostoksiaan lisätä. Kun tiedämme luomun erityisen suosion gallupeissa, verrattuna kaupan tiskilla/hyllyillä/kassalla osoitettuun suosioon, niin tokkopa aivan varmasti sekään. Mutta melko varmasti eivät nuo kaksi muuta luokkaa.
Vielä täytyy verrata noita aikomuksia vanhaan. Jos kolmannes "tutkimukseen vastanneista ostaa luomua vähintään kerran viikossa" ja loput siis harvemmin, ei noiden lisäostoaikeiden toteutuminenkaan paljon asiaa välttämättä muuta. Kokonaiskysynnässäkään, mutta varmaankaan ei yhtään tässä luomuostajien sosiaalisessa ja maantieteellisessä jakautumisessa. Vaan voiko se jopa jyrkentyä: nuo 8% lisäostoksiin halukkaita voivat hyvinkin olla niitä, jotka jo nyt pääosasta luomun kulutuksesta vastaavat.
-
Osoittikohan tämä MMM:n teettämä tutkimus tämän:
Kuluttajakysely: Luomuun suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/kuluttajakysely-luomuun-suhtaudutaan-aiempaa-my%C3%B6nteisemmin-1.187237)
Luomun suosio on levinnyt pääkaupungista muuallekin.
[...]
Vuoden 2015 tutkimuksessa korostui vielä Suur-Helsingin alue, mutta nyt säännöllisiä luomuruoan käyttäjiä on entistä tasaisemmin koko maassa.
Katsotaanpa. Molemmat tutkimusraportit löytyvät täältä (http://mmm.f/luomu).
Ja kyllä, niin se oli kuin epäilinkin. Ensinnäkin kyse on haastattelututkimuksesta. Siinä määrin kuin tuo väite on perusteltavissa, se on siis sitä, että nyt ihmiset ovat kertoneet ostavansa luomuruokaa säännöllisesti, entistä tasaisemmin koko maassa. Siinäkään ei ole tapahtunut mitään radikaalia muutosta, Suur-Helsingin alue kyllä edelleen korostuu, siinäkin.
Mutta juuri tuossa kysymyksessä ratkaisevaa on, mitä he ovat todella tehneet. Ja sitä asiaa pystyy katsomaan parhaiten kaupan tilastoista. Joista K-ryhmän jakauma (ks. edellä 06.10.16) on tuorein, ja osoittaa tylysti todellisen tilanteen: luomua myydään edelleen juuri Suur-Helsingin alueella ja muualla hyvin minimaalisesti.
Ja pientä ihmettelyä sananvalinnasta: kun kuitenkin jopa koko Suomessa kyse on hyvin pienistä myynnin prosenttiosuuksista, onko syytä puhua "luomun suosiosta"? Tämäkin yhteenvetoväite ...
Jo 1,5 miljoonaa suomalaista käyttää luomua päivittäin.
... on kysymyksestä, jossa vastausvaihtona oli "päivittäin tai lähes päivittäin" (lihav. HJ). Ja Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta, jotka ostavat ruokaa luultavasti "päivittäin tai lähes päivittäin" ...
-
K-kaupan kartan (ks. edelllä) mukaan ei Puruveden seudulla kyllä erityisen paljon luomua myydä. Eli osuus on jotain välillä 0,13-1%. Mutta silti Puruvesi-lenti kertoo pääkirjoituksessaan näin:
Lähiruualle ja luomulle on markkinoita (https://www.puruvesi.net/2017/07/27/lahiruualle-ja-luomulle-on-markkinoita/)
Lähellä tuotettu ruoka on tällä hetkellä pop. Aivan tavallisistakin marketeista alkaa löytyä luomulihaa, kotiruokaa, paikallisia salaatteja sekä munia ja leipomotuotteita.
On ilahduttavaa huomata, että kaupat ovat selvästi parantaneet lähi- ja luomuruuan valikoimia.
Mutta ei kyllä siellä silti pahemmin mene kaupaksi.
Mutta se onkin näin (lihav. HJ):
Lähiruuassa ja luomutuotannossa korostuu paikallinen osaaminen ja terveellisyys. Onneksi tämän päivän kuluttajat osaavat arvostaa niitä seikkoja.
Luomun arvostuksen kasvu lisää toivottavasti sen kysyntää. Näin se mahdollistaa entistä useamman maaseudun yrittäjän elinkeinon ja tienestien säilymisen.
Eli "suomentaen": toivotaan, että tuonkin alueen luomu (ja lähiruoka?) menisi kaupaksi - pääkaupunkiseudulla.
-
Sama juttu tässä Keskisuomalaisen väitteessä (http://www.ksml.fi/paakirjoitus/Maataloudesta-l%C3%B6ytyy-nyt-kasvun-mahdollisuuksia/1027107):
Luomu- ja lähiruokainnostus kasvaa edelleen. Luomutuotteille on Keski-Suomessakin niin kova kysyntä, että erityisesti lihan tuotantoa voisi olla paljon nykyistä enemmän.
Keskon kartta näyttää, että Keski-Suomi on pääosin 0,51-1% aluetta, laidoiltaan 0,13-0,5% aluetta. Ei ole kova kysyntä.
-
Päätin kysyä Keskisuomalaiselta, mistä he ovat tuon tietonsa/käsityksensä saaneet. Erikseen kysyin, mistä on saatu tieto tuosta luomulihan kysynnästä maakunnassa. Kysyin palautelaatikon kautta, email-osoiitteeni antaen.
-
Vastauksessaan Keskisuomailaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen vetosi ennenkaikkea tähän lähteeseen:
Suur-Jyväskylän Lehdessä 9.8. haastateltiin nimenomaan ProAgrian Keski-Suomen alueen luomuasiantuntijaa Eeva-Liisa Neuvosta. Hän kertoo Keski-Suomen tilanteesta mm. näin: tarjonta ei kohtaa kysyntää lihan lisäksi ainakaan vihannesten, karjan valkuaisrehun ja marjojen osalta.
Myös Keskisuomalaisen jutuissa on ollut mainintoja luomulihan tarjontaa suuremmasta kysynnästä.
Muut artikkelit viittasivat lähinnä Pro Luomun yleisarvioihin koko Suomen osalta. Niinpä lähetin Eeva-Liisa Neuvoselle tämän tiedustelun:
”Surkkarin” artikkelissa, joka perustuu haastatteluunne ...
”Luomusta on innostuttu yhtäkkiä, eikä tarjonta pärjää kysynnälle”
9.8.2017 | Saara Heiskanen "
… kerrotaan näin
”Luomutuotteiden myynti vähittäiskaupassa lisääntyi Pro Luomun mukaan viime vuonna 14 prosenttia koko Suomessa. Lähes kaikissa tuoteryhmissä luomun valikoima laajenee, ja viime aikoina erityisesti luomulihan kysyntä on kasvanut tuotantoa ripeämmin.
[...]
Silti tarjonta ei kohtaa kysyntää lihan lisäksi ainakaan vihannesten, karjan valkuaisrehun ja marjojen osalta Keski-Suomessa. Luomuvihanneksia tuotetaan ProAgrian Keski-Suomen alueen luomuasiantuntija Eeva-Liisa Neuvosen mukaan sekä koko maassa että Keski-Suomessa melko vähän.”
Olisin kunnioittavasti tiedustellut, mihin perustuu käsityksenne, että luomulihan kysyntä juuri Keski-Suomessa olisi kasvanut? Onko Pro Agria tehnyt erillisen markkinatutkimuksen Keski-Suomen osalta tms.? Luomuostothan maakunnassa yleensä ovat olleet suhteellisen vähäisiä, ainakin K-ryhmän tietojen mukaan, vain noin tai alle 1 prosenttia
PS. Tuosta "Surkkarin" jutusta olikin jo täällä puhetta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg10560#msg10560).
-
Inkeri Pasanen lähetti vielä tämän lisäselvityksen:
Hei,
pahoitteluni vastaukseni viipymisestä. Markkinatutkimuksia en onnistunut löytämään. Kaikki haastattelemani lähteet nojautuvat useista eri suunnista tulleisiin, samansuuntaisiin kokemusperäisiin tietoihin.
Esim. Pro Luomu –yhdistyksen toiminnanjohtaja vastasi kysymyksiini näin:
Maakuntakohtaisia myyntietoja ei ole saatavissa. Me kysymme kaupparyhmiltä valtakunnalliset myyntiluvut, mutta maakunnallisia meillä ei ole. Parhaiten ne todellakin saa kysymällä kaupasta. Toki, myynneissä näkyy myydyt luomutuotteet, jotka esim. heikon lihan tarjonnan vuoksi ovat varmaan aika matalat. Kysyntä on siten eri juttu kuin myynti.
Parhaiten tuotantoluvut saa Keski-Suomen Elystä. Keski-Suomessa on myös Luomuks-hanke, joka tuntee alueen luomun hyvin. En tiedä, oletko jo nähnyt, mutta ohessa on sinulle linkki maakuntien luomun esittelyihin. http://proluomu.fi/hankkeet/koordinaatiohanke-2015-2017/viestintakampanjat/luomu-maakunnassa-koosteet/. Siitä löytyy myös hyvä esittely Keski-Suomesta ja lopusta LUOMUK-hankkeen yhteystiedot.
Eeva-Liisa Neuvosen vastausta vielä odottelen, muistutin häntä asiasta.
Luomuks-hankkeen maakuntakoosteessa 2016 (löytyy tuosta linkistä) ei myöskään ollut mitään muuta tietoa, kuin tällainen ("kokemusperäinen"?) mutu-luonnehdinta:
Luomutuotteiden markkinat kasvavat myös Keski-Suomessa
Tuo Keskisuomalaisen lause ...
Luomutuotteille on Keski-Suomessakin niin kova kysyntä, että erityisesti lihan tuotantoa voisi olla paljon nykyistä enemmän.
... sulaa siis sellaiseksi, että eräiden kauppiaiden tms. mielestä näyttää siltä. Joiden kauppiaiden mielikuva on voinut syntyä jo siitä, että jos viime kuussa meni kaupaksi meni yksi luomujauhelihapaketti, ja tässä kuussa kaksi, niin kysyntähän on kaksinkertaistunut, nousussa, noussut jo 100%!
Tähänastinen lopputulema on kyllä se, että väitteet luomutuotannosta ja sen laajenemisesta ovat alueellisella tasollakin kyllä useimmiten faktoihin perustuvia, mutta taas väitteet kysynnästä, ja varsinkin tulevasta kysynnästä, ovat tällä alueellisella tasolla käytännössä tuulesta temmattuja.
-
Koska en Eeva-Liisa Neuvoseltä muistutuksen jälkeenkään ole vastausta saanut, uskallan tulkita asian näin (edellisenkin pohjata):
hänenkin arvionsa perustui siihen tunnetusti vankkaan mutu-menetelmällä saatuun tietoon.
Jolla pohjalla saatua "tietoa" siis hyvin vapautuneesti luomun pakaikallisesta tai alueelisesta kysynnästä nain julkaistaan. Tuulesta temmatuna, siis. Ei ole hyvän lehtimiestavan periaatteiden pohjalta kovin kaunista, mutta siihen ei oikaisuvaatimuksin voi ehkä tarttua?
Jos Eeva-Liisa Neuvoseltä tulee kuitenkin myöhemmin vastaus, tottakai sen täällä julkaisemme.
Toisaalta ja samalla toivomme tietysti, että K-ryhmä julkaisee uudelleen päivitettynä edellä mainitun kuntakartan luomun kysynnästä eli todellisesta myynnistä. Tietysti toivoisimme samaa S-ryhmältäkin, mutta kuten edellä saimme tietää, se ei sitä aio tehdä.
-
Eeva-Liisa Neuvonen viittasi vastauksessaan tänään Pro Luomun tilastoihin koko maasta, ja jatkoi sitten näin:
Keskustelimme toimittajan kanssa yleisesti luomutuotteiden tarjonnasta ja mutta erityisesti lihan osalta luomubroilerin tarjonnasta. Kaupoista, joista luomutuotteista suurin osa ostetaan, saa yleisimmin luomunaudanlihaa ja sitäkin yleensä jauhelihana. Luomulampaan lihaa saa satunnaisesti, samoin luomubroileria. Luomulihan kysyntä on kasvanut myös täällä Keski-Suomessa koska luomulihaa todellakin kaupoista saa. Vielä viitisen vuotta sitten luomulihaa löytyi tietyistä kaupoista, mutta tällä hetkellä sitä saa S-marketeista ja monista K-marketeista myös pieniltä paikkakunnilta – ei enää pelkästään Jyväskylän alueelta. Ja kauppahan ei tunnetusti pidä valikoimissa artikkeleita, joilla ei ole menekkiä!
Keski-Suomessa luomukotieläintiloja on Eviran tilastojen mukaan 33 kpl. Näistä suurin osa on naudanlihaa tuottavia tiloja. Keski-Suomessa on luomulammas- ja naudanlihaa tuottavia tiloja, jotka myyvät lihaa suoraan tilalta. Luomulihaa suoramyyvien tilojen määrä on lisääntynyt. Tämäkin kertoo luomulihan kysynnän kasvusta.
Epäilemättä tuosta voidaan jotain sinne suuntaan päätellä, myönnetään. Mutta silti se on tuntumatietoa, Neuvosen itsensä tai kauppiaiden.
Karrikoiden: jos asiantuntijat kertovat, että luomulihan kysyntä on alueella kasvussa, kauppiaat heitä kuultuaan ottavat sitä valikoimiinsa. Ja pitävät sitä siellä, ainakin jonkin aikaa (kysyntähän syntyy osin sitä, että tavaraa tarjolla on). Ja jos asiantuntijat näkevät luomulihaa valikoimissa, he päättelevät siitä, että sen kysyntä on kasvussa. ;D
Nythän ei enää voi pitää itsestään selvyytenä edes kauppiaan puolueetonta ahneutta! Ainakin S-ryhmällä on havaittavissa selvää puöltoa ja jopa ideologista pyrkimystä edistää luomua ja sen myyntiä, voitoista riippumatta.
Nyt olisi ihan erikseen tarvetta luvuille, paljonko sitä luomulihaa todella myydään eri alueilla. Sen lisäksi, että koko luomumyynnin ja sen osuuksien alueeliset luvut päivitettäsiin, ja julkaistaisiin.
-
Vielä siitä, miten havainnot tehdään myös tulkinnan ja ennakko-odotusten kautta. Minä olisin tulkinnut tämän ihan toisin:
Kaupoista, joista luomutuotteista suurin osa ostetaan, saa yleisimmin luomunaudanlihaa ja sitäkin yleensä jauhelihana. Luomulampaan lihaa saa satunnaisesti, samoin luomubroileria.
El siten, että kysyntä ei ole merkittävää (saati kasvamassa), koska yleensä tarjotaan vain sitä jauhelihaa, joka on halvinta, jolloin sitä saattaa mennä kaupaksi ja jonka tarrjolla pitämisestä ei aiheudu isoja kustannuksia (se ei yleensä tai tuskin koskaan ole esim. lihatiskillä). Sen sijaan juuri niitä tuotteita, joista kovasti julkisuudessa puhutaan, ei sitten jatkuvasti tarjolla ole, joten niitä ei juuri mene.
Luomubroilerista (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=721.0) meillä on loma laajempi keskustelumme. Samoin olemme muutamaan otteeseen käyneet läpi luomukinkun kuulemma hurjan kysynnän, koko maassa, tästä alkuperäisestä havainnosta (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=152) alkaen. Niistäkin keskusteluista näkyy, miten havaintoja voi tulkita monella tavalla, tietysti mukaan lukien omat tulkintamme, joissa niissäkin tietysti asenteemme asiaan näkyy.
Mutta jonkinlaista objektiivista pohjaa sitten löytyy juuri niistä tilastoista. Valitetavasti täytyy sitten seurata asiaa ajan kanssa: vasta ensi vuonna siten tiedämme oliko Keski-Suomen kysyntä kasvavaa: eli menikö luomua siellä enemmän kaupaksi kuin ennen. Ja sitä luomulihaa.
-
Näin aika löysästi tehty tutkimus ja sen pohjalta löysästi tehty yleistys muuttuu ikäänkuin faktaksi. Tästä blogista (http://www.lily.fi/blogit/isyyspakkaus/yha-enemman-luomuna-kiitos):
Kun vielä pari vuotta sitten luomua suosittiin lähinnä pääkaupunkiseudulla ja ehkä hieman yllättäen 39 - 45 -vuotiaiden miesten joukossa, nyt luomua käytetään tasaisemmin koko maassa ja myös kaiken ikäiset naiset ostavat säännöllisesti luomutuotteita. Päivittäin luomutuotteita kuluttaa jo 1,5 miljoonaa suomalaista. *)
Luomutuotteiden myynti on puolestaan kasvanut viidessä vuodessa (2011 - 2016) huimat 67 %, ja pelkästään viime vuonna kasvua oli 14 % verrattuna edelliseen vuoteen. **)
*) Tutkimus: Kampanja lisäsi luomun tunnettuutta ja siihen suhtaudutaan yhä myönteisemmin / MMM.fi, toukokuu 2017
**) Luomun myynti huimassa kasvussa: +14% vuonna 2016 / Proluomu.fi, tammikuu 2017
Kuten edellä on osoitettu, mikään ei oikeastaan viittaa tuohon kulutuksen tasaistumiseen, sosiaalisesti tai alueellisesti. Sitä väitettä nyt vaan tunnutaan tarvittavan, myyntipuheessa. Ks. myös edellä 6.5.17.
-
Valio Luomu on laittanut telkkariin mainoksen, joka on saanut nimenkin, "Heijastuksia". Se on laitettu myös YouTubeen:
https://m.youtube.com/watch?v=DVo3fj084Ck
Sikäli se heijastaa aika hyvin todellisuuttakin, että se on kuvattu pääosin Helsingissä, mm. kaupungin metrossa. Aivan oikein: luomu kun on pääosin helsinkiläisten "juttu". (Tekstissäkin vilahti luomumainosten ja piilomainosten klassikko, jota ei ollutkaan pitkään aikaan käytetty. Nuorehkon ihmisen sanomana: "Se on mun juttu.")
-
Itse tuota luomun kuluttajabarometria 2017 ei ole kumma kyllä nyt laitettu verkkoon, vaan ainoastaan lyhyt esitys siitä Luomuelintarvikepäivänä. Niinpä olemme Kottilan tulkintojen varassa, samoin kuin asiasta kirjoittava media.
Onko mm. luomukulutuksen jakaumassa todella tapahtunut isoja muutoksia, kuten Pro Luomun tiedote kertoo? Emme tiedä, täytyy nyt vain odottaa. Kuten barometrin 2015 käsittely edellä osoittaa, tulokset tästä kyselystä voivat olla hyvinkin tulkinnanvaraisia, ja siten, etteivät Kottilan tulkinnat välttämättä ole lainkaan realistisia.
Nyt mm. se väite, että luomun kulutus olisi alueellisesti ja sosiaalisesti tasaistunut, ehtii mediassa upota (yleisöön) ikäänkuin faktana, vaikka se on muun tiedon pohjalta (ks. edellä) hyvin epäilyttävä.
***
Siinä tietyssä paikallislehtien "kimpassa" Pro Luomun uutinen leviää nyt otsikoituna:
Hurja luku: jo näin moni suomalainen ostaa luomua viikoittain
Tuossa on luultavasti vähän "terästystä" asiaan. Asian vastausvaihtoehdoissa kun ilmeisesti oli valinta "noin kerran viikossa". Jonka senkin osuus oli tuon em. esityksen mukaan laskenut vuodesta 2015 yhdellä prosenttiyksiköllä! (Tosin sitä useammin käyttävien osuus oli pari prosenttiyksikköä noussut.) Mutta nuokin täytyisi tarkistaa tuosta itse luomubarometrista.
-
Tuo Luomubarometri 2017 on luvattu nettiin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg10818#msg10818) parin viikon sisällä. Siitä ei luultavasti kuitenkaan saada kovin paljon lisätietoa kulutuksen jakautumisesta, koska siinäkin käsittääkseni kysytään edelleen entiseen tapaan ostojen useutta, ei määriä.
Sen sijaan tällä hankkeella on mahdollisuus näihin kysymyksiin hyvinkin eksaktisti vastata:
"Kansainvälisestikin ainutlaatuinen mahdollisuus" – S-ryhmä tarjoaa vapaaehtoisten ostodataa yliopistojen käyttöön (http://www.marmai.fi/uutiset/kansainvalisestikin-ainutlaatuinen-mahdollisuus-s-ryhma-tarjoaa-vapaaehtoisten-ostodataa-yliopistojen-kayttoon-6636421)
Sikäli mikäli ostosten luomuisuus on tuossa ostodatassa mukana. Ja miksei se olisi? Hyvin luultavasti on. Tai ainakin "koneen" löydettävissä: ostettu tuote on "luomubanaani". Jos luomuostoksia päätetään tutkia, niihinkin pätee tämä:
Rekisteritietojen etuna on objektiivisuus, sillä asiakas ei niitä käytettäessä itse joudu miettimään ja raportoimaan ostoksiaan tai syömisiään", Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm toteaa.
Jos vielä tiedämme, että S-ryhmä myy suurimman osan luomuruoasta, tuloksen uskaltaa sitten (varovasti, toki) yleistää koskemaan koko Suomeakin.
-
Nyt uusi kuluttajabarometri on verkossa:
Luomun kuluttajabarometri 2017: luomu arkipäiväistyy (http://proluomu.fi/aineistot/luomun-kuluttajabarometri-2017/)
Muutokset edelliseen ovat kyllä hyvin pieniä. Tietysti voi jollakin tavalla sanallisesti suuntaa myös luonnehtia, mutta mitään merkittävää, "hurjaa", ei kyllä tullut esille. Ja todellakin, vaihtoehto oli "noin kerran viikossa". Eikä tuo tieto edelleenkään paljon kerro, kun mukana ei ole tietoa siitä, paljonko ostettiin. Pari luomubanaania? Vai kokonainen luomubroileri ja siihen sopivat luomulisukkeet?
Tätä väitettä täytyy vielä tutkia tarkemmin ...
Kulutus on levinnyt pääkaupunkiseudulta suuriin kaupunkeihin, eri tuloluokkiin ja muidenkin kuin korkeakoulutettujen keskuuteen.
... sikäli kuinka se on tuon aineiston pohjalta mahdollista. Mistään mullistavasta muutoksesta ei siinäkään näytä olevan kyse: olisiko ostaminen hiukan levinnyt pääkaupunkiseudulta muihin yliopistokaupunkeihin? Siis ostamisen useus. (Edellä mainitulla S-ryhmän datalla ja sen analyysillä on selvää "sosiaalista tilausta"!)
Eli sama analyysi, mikä on täällä tehty barometristä 2015 (ks. triidin alkuosa), taitaa kyllä nyt jäädä voimaan.
-
Luomuinstituutti kertoo:
Luomuinstituutti mukana alueellisesti kestävän ruokajärjestelmän kehittämisessä (http://luomu.fi/kirjoitus/luomuinstituutti-mukana-alueellisesti-kestavan-ruokajarjestelman-kehittamisessa/2/?ref=etusivu)
Sitra käynnistää neljällä alueella kestävän ruokajärjestelmän kehittämishankkeet. Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä edistää terveyttä, tuotanto ja kulutus tapahtuvat luonnonvaroja säästäen sekä niitä optimaalisesti käyttäen ja kierrättäen. Tämä luo kannattavuutta koko ruokajärjestelmään. Luomuinstituutti on mukana kumppanina Järvi-Saimaan alueen hankkeessa.
Edelliseen keskusteluun viitaten tuntuisi kyllä siltä, että jos alueellisesti kestävä ruokajärjestelmä om sellainen, jossa tuotettaisiin alueella syöty ruoka, niin silloin tuollakin alueella luovuttaisiin turhasta luomutuotannosta, koska se ei juuri mene alueella kaupaksi?
(Varsinkin tietysti, koska siitäkin vähäisestäkin luomukulutuksesta n. 50% on luultavasti kahvia ja banaaneita, ym. tuontiruokaa.)
Linkki Sitran sivulle:
https://www.sitra.fi/uutiset/nelja-aluetta-harppaavat-kestavan-ruoan-edellakavijoiksi/
Eipä ole siis sekään säikähtänyt Ruralia-instituutin selvitystä, jonka mukaan luomusta ei ole alueellisestikaan taloudellista hyötyä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=775.msg10645#msg10645). Tuosta kumppanuudesta päätellen, itse tuo Sitran hankekuvaus ei luomua tuo esille.
-
Tästäkin kilpailusta voi huomata ...
http://proluomu.fi/hevi-kilpailun-kaksoisvoitto-k-supermarket-kasarmille/
... että luomumyyntiään eniten lisänneet ja siitä palkitut liikkeet sijaitsivat pääkaupunkiseudulla tai sitten muussa suuressa kaupungissa (Tampere).
***
Tähän voimme kommentoida ...
Luomukilpailun raatiin kuulunut myyntipäällikkö Annika Hongell-Hakkarainen Satotukusta arvostaa suuresti kauppojen työtä luomuhevin hyväksi.
– On mahtavaa huomata, että luomua ei enää pidetä välttämättömänä pahana, vaan sen tuotevalikoimaa ja esillepanoa kehitetään kaiken aikaa paremmaksi.
... ettei se meidänkään mielestämme ole mitenkään välttämätöntä. Ja että kyllä sen esille panossa luomun kauppiailla on ollut käytössä kaksi strategiaa. Joista toinen ei käytä parempaa esillepanoa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=50.msg5175#msg5175).
***
Ihan erikseen sitten odottelemme Pro Luomun päivitettyjä lukuja siitä, paljonko kotimainen luomutuotanto sai viime vuonna (2017) vihanneksia ja hedelmiä tuotettua. Niistä uskallamme jo etukäteen arvata, ettei lainkaan sellaisista prosenttiluvuista puhuta kuin noiden palkittujen liikkeiden myynnissä.
-
Huomasinpa muuten, että myös Kiuruvesi, joka mainostaa kuntana itseään "Luomu-Suomen pääkaupunkina", oli tuossa Keskon kysyntäkartassa merkitty hyvin vaaleanvihreällä värikoodilla, joka viittasi luomun 0,13%-0,5% osuuteen kokonaismyynnistä.
Niinpä siellä katsotaan, että Kiuruveden asukkailla on veronmaksajina varaa (ja halua) siihen, mihin heillä ei yksityisinä kuluttajina ole.
Mutta näin väitetään silti olevan ja näin halutaan siellä jatkaa:
Kiuruvetisillä on sama luomuvisio (http://www.kiuruvesilehti.fi/uutiset/960/)
Edellisestä strategiasta haluttiin säilyttää visio luomu-Suomen pääkaupungista, koska luomusta Kiuruvesi tunnetaan.
No, tunnetaan ja tunnetaan, koska kunnan johto ja sen palkkaamat mainosmiehet ovat sitä vuosia toimittaneet. Tavallista kunnan asukasta ei tuo juuri koske tai kosketa. Jos olisi mahdollista (eli hellppoa, ilmaista) aina asiat tarkistaa, ihan kiva olisi selvittää, uskovatko kiuruvetiset todella väitetyllä tavalla yksimielisesti luomuun.
-
Myös tuore Luomu Suomessa 2017 (https://proluomu.fi/material/materiaalit/luomu-suomessa-tilastot/) käyttää tätä Luomubarometrilla eli kyselyllä aikaansaatua tulosta kuin faktaa:
Luomukuluttaja
• Yli puolet suomalaisista ostaa luomua säännöllisesti eli
vähintään kerran kuukaudessa. Luomun käyttö on viime
vuosina arkistunut ja levinnyt yhä laajemmalle.
Samoin tässä luomuseminaarissa (https://www.lyyti.fi/reg/Luomu_yhteiskunnassamme_ja_kuluttajien_valinnoissa_9237), sen toiseen teemaan johdattelussa:
Luomun kulutuskysyntä on kasvussa. Luomubarometrin mukaan jo yli puolet suomalaisista ostaa säännöllisesti luomutuotteita ja 28 % suomalaisista voidaan lukea kuuluvan luomun aktiivikuluttajien joukkoon. Voiko luomukuluttajuus kasvaa Suomessa marginaalista valtavirtaan?
Oikeastaan tuota väitettä (tai noita väitteitä) ei saisi tuolla tavalla lainkaan faktana pitää, ennen kuin se/ne on testattu tällä vaihtoehtoisella menetelmällä ja datalla:
Sen sijaan tällä hankkeella on mahdollisuus näihin kysymyksiin hyvinkin eksaktisti vastata:
"Kansainvälisestikin ainutlaatuinen mahdollisuus" – S-ryhmä tarjoaa vapaaehtoisten ostodataa yliopistojen käyttöön (http://www.marmai.fi/uutiset/kansainvalisestikin-ainutlaatuinen-mahdollisuus-s-ryhma-tarjoaa-vapaaehtoisten-ostodataa-yliopistojen-kayttoon-6636421)
Sikäli mikäli ostosten luomuisuus on tuossa ostodatassa mukana. Ja miksei se olisi? Hyvin luultavasti on. Tai ainakin "koneen" löydettävissä: ostettu tuote on "luomubanaani". Jos luomuostoksia päätetään tutkia, niihinkin pätee tämä:
Rekisteritietojen etuna on objektiivisuus, sillä asiakas ei niitä käytettäessä itse joudu miettimään ja raportoimaan ostoksiaan tai syömisiään", Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm toteaa.
Jos vielä tiedämme, että S-ryhmä myy suurimman osan luomuruoasta, tuloksen uskaltaa sitten (varovasti, toki) yleistää koskemaan koko Suomeakin.
-
Seitsemän vuotta sitten Nielsen ja Luomuliitto päätyivät tällaiseen tulokseen tästä ostosten jakautumisesta:
https://www.ruokatieto.fi/sv/uutiset/joka-kolmas-suomalaistalous-ostaa-saannollisesti-luomuruokaa
AKTIIVIT SYÖVÄT YLI PUOLET LUOMUSTA
Luomua aktiivisesti ostavien talouksien osuus on kahdessa vuodessa noussut viidestä prosentista seitsemään prosenttiin kotitalouksista. Nyt aktiivitalouksia on 175 000 ja luomun osuus niiden ruokakorista on yli neljä prosenttia. Aktiivikäyttäjissä on paljon nuoria, vielä sinkkuja tai aivan pienten lasten vanhempia.
Käytännössä aktiivitaloudet ostavat 54 prosenttia kaikesta myydystä luomuruuasta. Yhteensä aktiiviset ja säännölliset taloudet kerryttävät 86 prosenttia luomuun käytetyistä euroista.
Säännöllisiin käyttäjiin lasketaan taloudet, joiden ostoista yli 0,8 prosenttia, mutta alle 4 prosenttia on luomua. Säännöllisiin käyttäjiin kuuluu nyt 22 prosenttia kaikista talouksista. Säännöllisissä käyttäjissä painottuvat iäkkäämmät sinkut.
Tuo tulos on jo lähempänä meidän arvioitamme. Kiinnittäisin huomiota siihen, että Nielsenin tutkimustavassa on selvästi yritetty tutkia, kuinka paljon luomua ostetaan. Sittemmin Pro Luomun teettämissä tutkimuksissa on keskitytty ostamisen useuteen, (rahallisista) määristä piittaamatta.
Olisi jo aika palata määriä tutkivaan tapaan. Varsinkin, kun S-ryhmän ja Tampereen yliopiston yhteistyösopimuksen kautta siihen on avautunut aivan uudenlainen, erinomainen mahdollisuus. Kuten jo edellä 15.10.17 olemme ehdottaneet.
-
Näin tämä hanke toteutuu:
Suomalaisten ruokavalintoja tutkitaan yli 60 000:n S-ryhmän asiakkaan ostostiedoista – ”Tietomääränä tämä on käsittämätön aineisto” (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005726760.html)
Josta tietysti seuraa se, että em. Pro Luomun yritykset tutkia luomukysyntää ja sen jakautumista ja laajuutta siirtyvät historialliseksi aineistoksi, korkeintaa asian tutkimisen pilotoinniksi tms.
-
Tällainen K-kauppiaan tuntuma saa tässä uutisessa tilaa ja julkisuutta:
http://www.ylakarjala.fi/uutiset/item/1761-kasvikset-ovat-nousussa-juhannuksen-ruokalistalla-mutta-ykkossuosikki-on-edelleen-selva
K-market Koivukujan kauppias Pekka Harinen nostaa kasvistrendien lisäksi esille luomun ja gluteenittomuuden.
Hänen kaupastaan en tietysti tiedä, mutta em. K-ryhmän kartassa vuodelta 2016 luomun kysyntä Nurmeksessa oli sillä alimmalla tasolla eli 0,13-0,5% kaikista ostoksista.
Vaikka Tampereen yliopiston tutkimuksessa on mukana vain S-ryhmä, saa siitä kyllä senkin tiedon, minkälaisia ovat alueelliset trendit. Myös luomussa, jos halua sen asian tutkimiseen on.
Historiaan saattavat sen myötä jäädä myös tuollaiset kauppiaiden mutu-tietoon perustuvat uutiset.
-
Vaikka Tampereen yliopiston tutkimuksessa on mukana vain S-ryhmä, saa siitä kyllä senkin tiedon, minkälaisia ovat alueelliset trendit. Myös luomussa, jos halua sen asian tutkimiseen on.
Vaimoni sattui osumaan tuon tutkimuksen otokseen ja vastasi pitkähköön kyselyyn taustatiedoista ja mielipiteistään. Täytteli lomaketta sängyssä kannettavalla, ja luki otteita kysymyksistä minullekin siinä vieressä ääneen.
Kysymyksistä päätellen (tai niiden pohjalla arvaten) ilmeisesti myös luomuostoksia on aikomus tutkia.
Tarkennus (28.6.18), nämä kaksi yliopistoa ovat mukana:
Tällä viikolla noin miljoona suomalaista S-etukortin omistajaa saa sähköpostia S-ryhmältä. Viestissä kysytään etukorttilaisten suostumusta uuteen laajaan ruuankäyttötutkimukseen, jonka toteuttavat Helsingin ja Tampereen yliopistot.
-
Tässä on vähän lisätietoja tuon tutkimusprojektin suunnitelmista ...
Ruokakauppojen ostostietoja tieteen tueksi – S-ryhmän ja yliopistojen yhteistyö laajenee (https://www.s-kanava.fi/uutinen/ruokakauppojen-ostostietoja-tieteen-tueksi--s-ryhman-ja-yliopistojen-yhteistyo-laajenee/4564671_384136)
... mutta mukavampaa kiinnostuneille olisi, jos hankkeelle laitettaisiin ihan oma sivusto. Vielä en ole sellaista löytänyt, vaikka se olisi perustettukin. Siellä voisi ja saisi olla jopa mahdollisuus yleisön kommenteille - ja ehdotuksille tutkittavista asioista!
Koko valtakunnan kattava ostodata on tutkijan näkökulmasta aarreaitta: sillä voidaan tutkia esimerkiksi asiakasomistajien ruokavaliotyylejä ja elintapoja sekä niiden vaihtelua eri väestöryhmissä ja niitä ohjaavia tekijöitä, yksi vastuututkijoista, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm toteaa.
Eli tämänkin Pro Luomun väitteen totuudenmukaisuus lienee hyvin helposti tarkistettavissa:
Luomun käyttö on viime
vuosina arkistunut ja levinnyt yhä laajemmalle.
Kuten - periaatteessa - voisivat selvitä monet muut edellä esittämämme kysymykset, erityisesti Luomubarometreihin liittyvät.
Yhtenä erityiskohtana: taustakysymyksiin kuului tiettyjä arvostuskysymyksiä, mm. luomusta ja Reilusta kaupasta (muustakin kylla). Se kiinnostaa, miten paljon nämä ilmoitetut arvostukset sitten näkyvät todellisessa ostokäyttäytymisessä. Siitä on varmasti saatavissa joku korrelaatio tms. ihan "suitsait".
-
Tässä ei juuri ole uutta tietoa, mitään, mikä ei olisi edellä jo tullut esille:
Ullanlinnassa suositaan luomubanaaneja, Laajasalossa herkutellaan anjoviksella ja Käpylässä nautitaan suomalaisia pienpanimo-oluita – Miten ostoskorien sisällöt eroavat eri puolilla Helsinkiä? (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005784592.html)
HELSINGIN alueella ostetaan Alepa-ketjun ryhmäpäällikön Tuomas Mulon mukaan selvästi enemmän luomutuotteita kuin muualla Suomessa. Helsingissä luomua myydään eniten Käpylässä Koskelantien Alepassa.
No, ehkä sen verran, että aika ajoin tuon asetelman väitetään olevan muuttumassa (esim. Pro Luomu, ks. edellä). Mutta ei se siis ole mihinkään muuttunut.
Ei tämä "analyysikään" hätkähdytä uutuudellaan tai terävyydellään:
Eräs merkittävä syy kulutuseroihin on raha. Kaikkien varallisuus ei riitä esimerkiksi luomuruokaan.
Hiukan tuossa uutisessa on sellaista vinoumaa, että luomuruoan ostaminen pitkin matkaa yhdistetään terveellisiin elintapoihin. Tähän tapaan:
Osassa lähiöistä seurataan kantakaupungin tapaan ruokavillityksiä ja eletään hyvinkin terveellisesti, kun taas joissain muissa lähiöissä elämäntavat ovat epäterveellisempiä.
Taustaoletuksena tuossa selvästi on, että nämä "villitykset", kuten luomu, ovat (terveydellisesti) perusteltuja.
PS. Tuossa ei vielä ollut käytetty S-ryhmän ja yliopistojen "mega-aineistoa", vaan kyse oli HS:n pienehköstä erillisselvityksestä.
-
Sitten on vielä tämä ilmiö, varakkaampi väki on myös taipuvaisempi uskomaan kaikenlaiseen ruokaa koskevan pseudotieteeseen:
From GMOs to BPA, why are the wealthy more likely to fall for food pseudoscience? (https://geneticliteracyproject.org/2018/08/23/from-gmos-to-bpa-why-are-the-wealthy-more-likely-to-fall-for-food-pseudoscience/)
Jollaiseksi luomuideologia on kyllä suurelta osin laskettava. (Muutoinkin kuin steinerilaisuuden (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.0) osalta.)
Näin siis ainakin Amerikassa. Mutta kyllä tuo ilmiö on Suomessakin haistettavissa. Jos tuota ei ole täällä vielä tarkemmin tutkittu, tutkittakoon. Tuo S-ryhmän ja yliopistojen data saattaa muuten antaa mahdollisuuden siihenkin, siinä esitettiin otokselle myös asennekysymyksiä, taustaksi.
PS. Ehkei sittenkään. Tiedollisia kysymyksiä ei sarjassa muistaakseni ollut.
-
Myös Kesko pyrkii näin etsimään yleisempää tietoa korttiensa ostotietokannasta ...
K-RYHMÄ SELVITTI: "MONI SUOMALAINEN KORKEAKOULUOPISKELIJA OPISKELEE LINSSIKEITON, KUKKAKAALIPIRTELÖN JA AVOKADON VOIMALLA" (https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2018/k-ryhma-selvitti-moni-suomalainen-korkeakouluopiskelija-opiskelee-linssikeiton-kukkakaalipirtelon-ja-avokadon-voimall/)
... ja luomu sielläkin vilahtaa:
"Myös vastuullisuus on opiskelijoille tärkeää. Opiskelijoiden K-Plussa -ohjelmaan liittyneet opiskelijat ostavat muuta väestöä enemmän Reilun kaupan tuotteita ja monia luomutuotteita. Tarjoamalla opiskelijaedun K-ryhmä haluaa osaltaan mahdollistaa opiskelijoille laadukkaiden ja omia arvovalintoja vastaavien kulutusvalintojen tekemisen myös opiskeluaikana", Nylund kertoo.
(lihav. HJ)
Tuo on aika epäselvästi kerrottu. Opiskelijat siis ostavat useita luomutuotteita muuta väestöä enemmän, mutta eivät kaikkia? Millaisella rahamäärällä he luomua ostavat?
Toisaalta tiesimme kyllä ennestään, että opiskelijoiden parissa kyllä on näitä luomuun hurahtaneita. Jotka usein paranevat taudistaan valmistuessaan ja joutuessaan uudelta pohjalta arvioimaan rahojensa riittävyyttä ja käyttökohteiden merkitystä.
-
Hänen kaupastaan en tietysti tiedä, mutta em. K-ryhmän kartassa vuodelta 2016 luomun kysyntä Nurmeksessa oli sillä alimmalla tasolla eli 0,13-0,5% kaikista ostoksista.
Vaikka Tampereen yliopiston tutkimuksessa on mukana vain S-ryhmä, saa siitä kyllä senkin tiedon, minkälaisia ovat alueelliset trendit. Myös luomussa, jos halua sen asian tutkimiseen on.
Historiaan saattavat sen myötä jäädä myös tuollaiset kauppiaiden mutu-tietoon perustuvat uutiset.
Mahdollisuus asian tutkimiseen jokatapauksesssa on, se vielä varmistui. Toinen viikonlopun iltapäivälehdistä julkaisi jutun etukorteista ja tiedoista, joita kerätään. Toimittaja oli vaatinut lain mukaisen listauksen omista S-ryhmän ostoksistaan, saanut sen ja julkaisi siitä palasen lehdessä.
Siinä oli pari luomutuotetta, joten ne ovat eroteltavissa ja löydettävissä aineistosta.
-
Demari oli ottanut oikein otsikkoonsa tämän Kottilan lausunnon Pro Luomun tiedotteesta:
”Luomu kiinnostaa nyt eniten nuorimpia kuluttajaryhmiä” – luomuruoan suosio jatkaa kasvuaan (https://demokraatti.fi/luomu-kiinnostaa-nyt-eniten-nuorimpia-kuluttajaryhmia-luomuruoan-suosio-jatkaa-kasvuaan/)
Pro Luomun toiminnanjohtajan Marja-Riitta Kottilan mukaan luomutuotemyynnillä on yhä runsaasti kasvupotentiaalia.
– Luomu kiinnostaa nyt eniten nuorimpia kuluttajaryhmiä, joten kysynnän voi odottaa kasvavan myös tulevaisuudessa. Nuoret ostavat luomua etenkin ympäristöön, hyvinvointiin ja eläinten oloihin liittyvistä syistä, Kottila sanoo järjestön tiedotteessa.
"Kiinnostaa"? Mistä hän sen tietää? Luultavasti noista luomubarometreista, tai sitten nuorten tai kauppiaiden satunnaisista lausunnoista. Kärsimättömästi odotan tietoja S-ryhmän korttitutkimuksesta: paljonko nuoret todella ovat luomua ostaneet?
-
Vastaus tuohon edelliseen eli tietoja siitä saatiinkin pian, Luomuelintarvikepäivillä 18.10.2018. S-ryhmän Antti Oksalla oli esityksessään tämä taulukko luomun ostajista ikäryhmittäin:
Miehet 18-29 v 2,5 % +5 %
Miehet 30-44 v 3,5 % +10 %
Miehet 45-59 v 2,4 % +11 %
Miehet 60-99 v 2,3 % +12 %
Naiset 18-29 v 3,2 % +3 %
Naiset 30-44 v 3,7 % +7 %
Naiset 45-59 v 2,8 % +8 %
Naiset 60-99 v 2,7 % +11 %
Siinä on sukupuoli, ikäryhmä, luomuostosten osuus ja luomuostosten kasvuprosentti. Tiedot koskevat ilmeisesti S-ryhmää. Mutta kuten edellä on tullut esille, se edustaa tässä hyvin koko Suomea.
Ainakaan tuossa Kottilan väite (juuri edellä) ei siis pitänyt paikkaansa, vaan molemmissa sukupuolissa toteutunutta kiinnostusta ilmeni eniten ikäryhmässä 30-44 vuotta, joka ei enää mahdu kategoriaan "nuoret". Myös luomuostosten kasvu oli ollut hitainta juuri nuorimmassa ryhmässä, sekä miehillä että naisilla.
Antti Oksa olikin otsikoinut tuon diansa: "Luomua ostetaan melko tasaisesti eri sukupuoli-ikäryhmissä". Vielä tuohon rinnalle kaipaisi ehkä tietoa siitä, millä euromäärällä kussakin ikäryhmässä luomua oli keskimäärin ostettu.
-
Tämä kartta on havainnollinen ja opettavainen:
VILJAN TUOTANTO- JA KÄYTTÖPAIKAT SUOMESSA -KARTTA ON PÄIVITETTY (https://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2018/11/viljan-tuotanto-ja-kayttopaikat-suomessa-kartta-on-paivitetty/)
Se on tehty viljan kokonaistuotannosta ja -kulutuksesta. Saisiko helposti samanlaisen aikaan luomuviljasta? Tai muistakin luomutuotteista? Voi olla, että se olisi hyvinkin helppoa, pistettäisiin kone ja sen karttasovellus töihin.
-
Arto Satonenkin käyttää blogissaan (http://artosatonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264221-kotimainen-ruoka-on-turvallista-ja-eettisesti-kasvatettua) selvästi Pro Luomulta saamiaan tietoja kulutuksesta ikäänkuin tieteellisesti selvitettyinä faktoina:
Luomutuotanto on Suomessa kasvamassa nopeasti. Suomessa on jo 5100 luomutilaa ja 12,8 prosenttia peltoalasta on luomutuotannossa ja uusia tiloja siirtyy luomuun satamäärin vuodessa. Luomua haluavat myös suomalaiset kuluttajat. Luomun käyttäjiä on Suomessa 2 miljoonaa, joista puolet on aktiivikäyttäjiä eli käyttävät luomua säännöllisesti viikottain. Tämäkin määrä on nopeassa kasvussa.
Mutta kuinka moni todella käyttää, ja kuinka aktiivisesti, siitä on tulossa todella täsmällistä tietoa, melko pian, em. korttitutkimuksista. Todella jännä nähdä, kestääkö haastattelututkimuksista, luomubarometreistä muodostettu kuva asiasta tällöin. Sillä vaikka se tuntuu hullulta, ihmisillä on taipumus myös nimettömissä haastatteluissa muunnella hiukan totuutta*) sosiaalisesti hyväksyttyyn suuntaan. Jollainen asia luomukulutus luultavasti yhä on.
____________
*) vrt. se 1980-luvulla tehty tutkimus alkoholin käytöstä, jossa haastatteluissa kootut tiedot käytetyistä määristä kattoivat vain kolmanneksen siitä, mitä Alko oli samassa ajassa myynyt
-
Näitä tilaisuuksia myös Pro Luomu sivuillaan mainostaa:
https://www.seamk.fi/tapahtuma/ruoka-ala-kasvuun-tehoa-kehittamistoimintaan-yhteistyon-kautta/
Miksi? Katsokaa tuota ohjelmaa. Luomusta puhutaan ja asia sanotaan ulos:
Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke kattaa laaja-alaisesti pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämisalat lähiruoan, luomun ja luonnontuotteiden näkökulmista.
Mutta erityisesti puhutaan ruokamatkailusta. Aavistetaan siis, että tuskin näitä "maakuntien" ihmisiä saadaan luomua syömään, mutta ehkä maakuntiin saadaan houkuteltua helsinkiläisiä ja ulkomaalaisia, joille luomu kelpaisi?
-
Jos Suomessa olisi "Pro Huume" tai "Pro Kannabis" -yhdistys, se rakentaisi näiden tutkimusten ja lukujen pohjalta ...
Kannabiksen kokeilusta tuli tavallista – Lähes puolet nuorista aikuisista kertoo kokeilleensa (http://ttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006013976.html)
.... aika äkkiä "huumebarometrin", jolla se todistelisi, että kyllä huumeiden käytöstä on tullut "valtavirtaa", ihmisten arkea. Ja yhä lisääntyvässä määrin koko maassa, vaikka se pääkaupunkiseudulle yhä keskittyykin. Ja meille olisi tarjolla tietoiskuja siitä, miten asia on tänne varmasti tulossa, vaikka vielä olemmekin huumeiden käytön "kehitysmaa":
”Kannabiksesta on keskusteltu julkisesti paljon. Käyttöä on viime vuosina laillistettu joissain Yhdysvaltojen osavaltioissa sekä esimerkiksi Kanadassa, ja on mahdollista, että se vaikuttaa taustalla myös Suomessa.”
-
Jäikö muuten K-ryhmän selvitys luomumyynnistä maan eri osissa, se kartta vuodelta 2016, kertaluonteiseksi? Jos jäi, se on sääli, koska sillä kartalla on pystytty torjumaan useita väitteitä siitä, miten luomun kysyntä "maakunnassa A" on suorastaan räjähtänyt kasvuun.
-
Näin nämä tiedotteet yhä tehdään:
LUOMUMYYNTI KASVANUT PÄÄKAUPUNKISEUDUN S-MARKETEISSA – SUURIN NOUSU LAUTTASAARESSA, MYYRMANNISSA JA JAKOMÄESSÄ (https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/uutinen/luomumyynti-kasvanut-paakaupunkiseudun-s-marketeissa--suurin-nousu-lauttasaaressa-myyrmannissa-ja-jakomaessa/4983448_11202)
Eli ollaan kertovinaan (avoimesti). Mutta keskitytään niihin kaupunginosiin, joissa luomumyynnin osuus on korkea. Tai joissa se on kasvanut.
Vaikka lähes samalla vaivalla olisi voinut netissä julkaista listan tai kartan kaikista kaupunginosista ja tuosta osuudesta. Ja vaikka kasvusta kertominen ei ole kovin informoivaa, jos lähtötasosta ei ole tietoa. Ja siitähän ei uutinen noista kolmesta otsikossa mainitusta alueesta kerro.
Siihen tapaan kuin K-ryhmä teki v. 2016 koko maan, kaikkien kuntien osalta. Tosin K-ryhmä ei ole karttaansa sittemmin päivittänyt, kuten juuri edellä jouduimme kertomaan.
Kun S-marketin tiedotteessa puhelinnumerot, joista kysyä lisätietoja, taidanpa kysyä, miksi niin ei ole tehty.*)
***
Tämä jo tiedettiinkin:
Pääkaupunkiseudulla toimiva HOK-Elanto on Suomen suurin luomukauppias, joka myy noin 20 prosenttia vähittäiskaupoissa myydyistä luomutuotteista Suomessa.
Kun siihen lisätään se, kuinka paljon luomustaan myyvät muut suuret kaupat juuri pääkaupunkiseudulla, käsityksemme asian keskittymisestä juuri tänne vain vahvistuu.
___________
*) PS. Sain yhteyttä, ja puolittain tuo luvattiinkin. Joka tapauksessa saan asiasta sähköpostin, jossa kerotaan, mitä siitä päätetään. Vetosin siihenkin, että olen sentään Elannon jäsen vuodesta 1971! ;D
-
Tästä Pro Luomu -artikkelista on rivien välistä luettavissa ...
Harri Hovi: Luomu kuuluu kaikille (https://proluomu.fi/harri-hovi-luomu-kuuluu-kaikille/)
K-ryhmän myyntidatan mukaan todennäköisimmin luomua valitaan ostoskoreihin Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Vähiten luomua on ostoskoreissa Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa.
... että K-ryhmä on kyllä päivittänyt datansa, vaikkei olekaan tuonut nettiin uutta versiota v. 2016 kartastaan.
Miksei muuten ole? Miksi sielläkin on nyt ryhdytty sitä tietoa pimittämään?
Näin tehdään luomusta tuon artikkelin mukaan jotenkin sosiaalisempaa, tasa-arvoisempaa:
Haluamme tehdä luomun valitsemisesta helppoa, jotta luomu voi kuulua yhä useamman suomalaisen arkeen. Valitsemalla yhä useammin ruokalautaselleen luomua, suomalaiset kuluttajat pystyvät osaltaan tekemään vastuullisempia tekoja omassa arjessaan. Yksittäisen kuluttajan näkökulmasta teko on pieni, mutta jos saman arjen valinnan tekee miljoona K-kaupan asiakastamme, on vaikuttavuudella jo melkoista mittakaavaa.
Mutta tekeekö miljoona asiakasta noin? Juuri siitä haluaisimme ottaa tarkemmin selvää.
Toinen kysymys on sitten se, että jos jossain määrin tekevätkin, onko se oikeastaan vastuullista. Ja onko sillä (hyvää) vaikutusta maailmaan?
-
Näin nämä tiedotteet yhä tehdään:
LUOMUMYYNTI KASVANUT PÄÄKAUPUNKISEUDUN S-MARKETEISSA – SUURIN NOUSU LAUTTASAARESSA, MYYRMANNISSA JA JAKOMÄESSÄ (https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/uutinen/luomumyynti-kasvanut-paakaupunkiseudun-s-marketeissa--suurin-nousu-lauttasaaressa-myyrmannissa-ja-jakomaessa/4983448_11202)
Eli ollaan kertovinaan (avoimesti). Mutta keskitytään niihin kaupunginosiin, joissa luomumyynnin osuus on korkea. Tai joissa se on kasvanut.
Vaikka lähes samalla vaivalla olisi voinut netissä julkaista listan tai kartan kaikista kaupunginosista ja tuosta osuudesta. Ja vaikka kasvusta kertominen ei ole kovin informoivaa, jos lähtötasosta ei ole tietoa. Ja siitähän ei uutinen noista kolmesta otsikossa mainitusta alueesta kerro.
Siihen tapaan kuin K-ryhmä teki v. 2016 koko maan, kaikkien kuntien osalta. Tosin K-ryhmä ei ole karttaansa sittemmin päivittänyt.
Kun S-marketin tiedotteessa puhelinnumerot, joista kysyä lisätietoja, taidanpa kysyä, miksi niin ei ole tehty.*)
[...]
___________
*) PS. Sain yhteyttä, ja puolittain tuo luvattiinkin. Joka tapauksessa saan asiasta sähköpostin, jossa kerotaan, mitä siitä päätetään. Vetosin siihenkin, että olen sentään Elannon jäsen vuodesta 1971! ;D
Sain vastauksen, ja se oli tällainen:
Juttelimme viime viikolla puhelimessa ja tiedustelitte mahdollisuutta saada nettiin tarkempaa tietoa
eri alueiden luomutuotteiden myynnin osuuksista.
Selvittelin asiaa ja se ei valitettavasti onnistu tällä hetkellä.
Yritin vielä tiedustella syytä, miksei se ole mahdollista, jos valmis lista on jo olemassa tuon uutisen pohjana. Lopullinen vastaus oli tällainen:
Esittämänne idea oli hyvä, ja mietimme voimmeko hyödyntää sitä jatkossa
jossain sopivassa yhteydessä.
Tuolla kohteliaalla tavalla kerrottiin, ettei HOK-Elanto halua tuoda esille, missä pääkaupunkiseudun osissa luomua ei osteta. Se tieto ei ilmeisesti sovellu luomun mainostamiseen. Jos tämä ei ollut sopiva yhteys, luulenpa, ettei sellaista tulekaan.
PS. Lähetin tasapuolisesti myös K-ryhmälle tiedustelun heidän aikomuksistaan päivittää tuo v. 2016 kartta.
-
Tämän Pro Luomun kirjoituksen arvioimiseksi ...
Kaakkois-Suomen kauppiaat tahtovat myyntiin lisää paikallista luomua (https://proluomu.fi/kaakkois-suomessa-lisaa-luomua/)
Kuluttajat haluavat ostaa luomua koko ajan enemmän. Vuonna 2018 luomutuotteiden myynti kasvoi valtakunnallisesti 9 prosenttia. Myös Kaakkois-Suomessa luomun kulutus on kasvussa. [..]
... meillä ei ole valitettavasti vieläkään*) uudempaa tietoa kuin se K-ryhmän kartta vuodelta 2016 (edellä 06.10.16). Sen mukaan luomun osuus elintarvikemyynnistä Kaakkois-Suomessa oli korkeintaan tasolla 0,51-1%.
Mutta eipä ole Pro Luomullakaan tuossa esittää väitteensä perusteluksi muuta kuin valtakunnallinen kasvuluku. Mutta yhtä vähän se kertoo luomun kulutuksen muutoksesta Kaakkois-Suomessa kuin joku luku maailmanlaajuisesta luomumyynnistä kertoo yksittäisen maan, esim. Suomen, tilanteesta.
Nämä luvut ovat varmasti täsmällisiä ...
Vuoden 2018 tietojen perusteella luomuviljellyn pellon osuus koko peltoalasta on Kaakkois-Suomessa 14,2 prosenttia. Kasvua pinta-alassa on jopa 19 prosenttia, eniten ELY-keskusten valtakunnallisessa vertailussa.
... mutta noin paljon peltoa, noin suuri osuus siis tarvitaan tuon mitättömän kysynnän tyydyttämiseksi. Ja siitä huolimatta joistakin luomutuotteista on kirjoituksen mukaan pulaa. Kumman vaikeasti kulkee viesti kaupasta luomuviljelijöille: kuluttajat haluaisivat luomuvihanneksia, luomutuottajat tuottavat vain viljaa ja nurmea. Sen viestin kuljettamiseen tarvitaan Euroopan apua:
Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa -hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, ja sitä rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
Mutta onko tuosta projektista hyötyä Kaakkois-Suomelle? Sekin saattaa jäädä riippumaan siitä, saadaanko alueen luomutuotteita kaupaksi pääkaupunkiseudulla.
__________
*) K-ryhmä ei ole vastannut kysymykseemme siitä, aikooko se lähiaikoina päivittää karttansa. S-ryhmän ynseä asenne vastaavan kartan tai tilaston tekemiseen lienee edellä tullut selväksi. Lidliltä en ole vielä ehtinyt kysyä. Pro Luomulla ei ole näkynyt olevan pyrkimystä tehdä asiasta yhteenvetoa.
-
Tätäkin väitettä haluaa Luken tiedote (https://www.luke.fi/uutiset/luomuruuan-markkinat-vahvassa-kasvussa/) levittää, ikään kuin (uutena) tosiasiana:
– Luomutuotannon on pitkään ajateltu palvelevan korkean tuloluokan kuluttajia. Markkinat ovat kuitenkin laajentumassa varakkaista kuluttajista yleisemmin elintarvikkeiden laadusta ja turvallisuudesta kiinnostuneiden kuluttajien valtavirtaan. Ihmisten kiinnostus ympäristöasioihin tukee osaltaan luomutuotteiden kasvavaa menekkiä, Niemi toteaa.
(lihav. HJ)
Sitä ei sitten yritetäkään selittää, miten tuo voisi olla totta yhtaikaa seuraavaksi esille tuodun tosiasian kanssa:
Luomun markkinaosuus ruuan vähittäismyynnistä on Suomessa edelleen pieni, 2,4 prosenttia.
Samoin kuin tämä Karjalaisen artikkeli (https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/110976):
Luomuruoka ja -tuotteet alkavat olla useimmissa perheissä ihan tavallista ruokaa. Pro Luomu ry:n mukaan banaani on myydyin luomutuote. Seuraavina Top 5 -listalla ovat kananmuna, kevytmaito, rasvaton maito ja omena.
(lihav. HJ)
Mutta kummassakin tapauksessa väite ja sen perustelu on löydetty kyllä menetelmällä "MuTu". Yliopistojen ja S-ryhmän "etukorttitutkimukselle" (ks. edellä 28.06.18 ja passim) on kyllä nyt sosiaalinen tilaus.
-
Näin halutaan nähdä olevan Satakunnan Kansassakin:
Luomu ei enää ole elitismiä (https://www.satakunnankansa.fi/a/7925debb-4dff-4d55-9560-c3bf9ec8a14c)
Koko Suomessa ja maailmalla perinteinen elintarvikesektori on viime vuosina joutunut kädet taskussa seuraamaan, kuinka luomutuotanto on jatkanut reipasta kasvuaan sen kustannuksella. Luomutuotannossa oleva peltopinta-ala lisääntyy vuosi vuodelta, ja myynnin arvo kasvaa. Kuluttajille luomu ei enää ole elitismiä vaan myös valistuneen rahvaan arkitodellisuutta.
Vaikka siis mitään kunnon lukuja ei tuossakaan ollut esittää näkemyksen tueksi.
Eikä ollut Satakunnassakaan v. 2016 paljon tuollaista "valistunutta rahvasta". Se oli 0,13-1% osuuden aluetta luomuostoissa.
-
Tämä Sitran tulos tukee kuitenkin näkemystämme:
Varakkaat tekevät ilmastotekoja, pienituloisilla ei ole mistä vähentää (https://www.talouselama.fi/uutiset/varakkaat-tekevat-ilmastotekoja-pienituloisilla-ei-ole-mista-vahentaa/bd795c24-0ab4-4da4-b8ef-bd9499a8a6b8)
Esimerkiksi luomu-, lähi- ja kausiruokaa osti yli puolet erinomaisesti toimeentulevista suomalaisista, kun kaikkein pienimmillä tuloilla elävistä niin teki 34 prosenttia.
”Toisaalta 34 prosenttiakin on jo aika paljon: se tarkoittaa sitä, että jopa ne suomalaiset, jotka joutuvat arjessaan tinkimään kaikesta, haluavat käyttää rahaansa kalliimpaan mutta ympäristöystävällisempään ruokaan”, Terho sanoo.
”Varallisuus vaikuttaa ilmastoteoissa, mutta ei ehkä niin paljon, kuin yleisesti kuvitellaan. Vaikka olisi vähävarainen, ei se estä täysin tekemästä ekologisia valintoja.”
(lihav. HJ)
Ei se tietystikään jää tuohon. "Etukorttitutkimusta" tarvitaan, jottaa saataisiin selville
a) ostavatko he todella ja
b) kuinka paljon?
Oliko tuo heidän ostamisensa todella niin ympäristöystävällista? Ja oliko se ilmastoteko? Siitä meillä on jo täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg14505#msg14505).
Tuo Sitran tutkimus on taidettu jo lähtökohtaisesti pilata, jos on kysytty, ostavatko ihmiset "luomu-, lähi- ja kausiruokaa". Siis kaikki noin nipussa.
PS. Sitran tutkimuksia taitaa nyt yleisemminkin vaivata se, että uskotaan siihen, mitä ihmiset kertovat tekevänsä ..
Lentämisen päästöjä on suitsittava yhteisvoimin (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006170701.html)
Ympäristötietoisuus on lisääntynyt, ja moni on valmis panostamaan kestävämpään lentämiseen ja matkustamiseen. Sitran kyselyn mukaan kulutuskäyttäytyminen on muuttunut selvästi parissa vuodessa: yhä useampi ilmoittaa välttävänsä lentämistä vapaa-ajan matkoillaan ja matkustavansa lomalla junalla.
... kun taas objektiiviset mittarit osoittavat, etteivät he tee niin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg14511#msg14511).
-
Tämä on toimittajaharjoittelijan ensimmäinen näyte luomuartikkelin kirjoittamisessa, ja näyttää nyt osaavan, noin kritiikiittömastihän sellainen täytyy kirjoittaa, ja uskoa kaikki, mitä haastatellut sanovat:
Miksi luomuruoka on yhä useamman valinta? "Luomulla haetaan myös sosiaalista arvostusta" (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-luomuruoka-on-yha-useamman-valinta-luomulla-haetaan-myos-sosiaalista-arvostusta/7477536)
Mutta silti en jaksa olla ihmettelemättä tuota otsikon ensimmäistä lausetta. Millä ihmeen perusteella niin uskalletaan sanoa? Kun ei mitään vankkaa tilastollista perustetta sen tueksi ole?
Tämä tuskin on hyvä perustelu ...
Kuluttajien luomuruoan kasvavaan kysyntään liittyy myös muita motiiveja kuin pelkästään terveydellinen näkökulma.
– Luomulla haetaan myös sosiaalista arvostusta, Autio toteaa.
– Asiaa tutkineen ja vastikään aiheesta väitelleen kauppatieteiden maisteri Petteri Puskan sanoja lainatakseni harva pystyy ostamaan mersua osoittaakseen sosiaalista asemaansa, mutta luomuvalinnat ruokakaupassa ovat jo useamman saavutettavissa, Autio naurahtaa lopuksi.
... jos näyttö siitä, että köyhät myös niin tekisivät, käytännössä täysin puuttuu.
-
Minua jäi kiusaamaan tuo "valistunut rahvas" Satakunnan Kansan" kirjoituksessa (edellä 11.07.19).
Ja kyllä, niinhän se oli ennenkin. Yläluokka piti rahvasta valistuneena, jos se apinoi yläluokan tapoja.
Kunnes asia tutkittiin. Ja todettiin, että rahvas toimi omassa elämäntilanteessaan järkevästi, jos ja kun se ei niin tehnyt. Niin se on nytkin. Valistunein osa rahvasta ei tuhlaa rajallisia käyttövarojaan luomuun.
-
Kun Luke kerran on niin sanonut, niin tietysti se kelpaa totuudeksi pikkulehdille:
Luomuruoka ei ole enää vain varakkaiden juttu – tuotteiden myynti kasvanut 10 prosenttia vuodessa 2010-luvulla (https://www.sipoonsanomat.fi/artikkeli/786265-luomuruoka-ei-ole-enaa-vain-varakkaiden-juttu-tuotteiden-myynti-kasvanut-10)
Niin kuin tässä tapauksessa Sipoon Sanomille. Julkaistavaksi uutisköyhänä aikana. Totesimme sen jo uutisessamme:
Meille uskotellaan, että köyhätkin ostavat nykyisin luomua (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=477)
Vaikka mitään näyttöä siitä ei ole.
Ei tilastollista, ei tutkimuksellista. Vain nk. asiantuntijoiden sana. Eli heidän musta tuntuu -menetelmällä muodostettu käsityksensä.
Media on myös auliisti nyt levittänyt tätä käsitysta. Olisiko se nyt nk. mätäkuun juttu, uutisköyhänä kesäaikana
Sellaisen yksityiskohtaan ei Sipoon Sanomat kiinnitä huomiota, että juuri tänä kesänä juuri samassa kunnassa meni luomufirma konkurssiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg14574#msg14574). Vaikka köyhätkin, "kuluttajien valtavirta", ostivat luomua minkä ikinä ehtivät, tuon SS:n/Luken uutisen mukaan. (Lehti on netin mukaan usein julkaissut uutisia Talman alueesta. Mutta ei ole saanut kerrottua tuota konkurssiuutista.)
PS. 22.07.19: Eilen tuo konkurssiuutinen (https://www.sipoonsanomat.fi/artikkeli/785848-talman-luomu-ajautui-konkurssiin-haemme-toiminnalle-jatkajaa) oli siellä ilmestynyt.
-
Tuolla toisessa triidissä käytiin läpi miten tavattoman vähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg14667#msg14667) ruokaa Suomessa luomuna tuotetaan.
Siellä ei tehty tätä johtopäätöstä, mutta tehdään se nyt tässä:
tuo määrän vähäisyys jo itsessään tekee hyvin epätodennäköiseksi sen, että luomun kulutus olisi "demokratisoitumassa", leviämässä laajempiin kansalaispiireihin.
Siihen eivät tuotetut määrät yksinkertaisesti riitä. Eikä vastaväitteeksi riitä se, jos joskus joku yksittäinen luomutuote eksyy (vahingossa tai tahallaan) köyhän ostoskoriin. Eikä se, jos joku yksittäinen köyhä kertoo gallupissa tai lehtihaastattelussa kuitenkin suosivansa luomua (ja säästävänsä sitten muussa).
Kun ns. etukorttitutkimuksesta tulee aikanaan juuri sellainen tulos (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=477) ei se siis meitä lainkaan yllätä. Muunlainen tulos ei yksinkertaisesti ole näillä näkymin mahdollinen.
PS. Vähän kärsimättömänä ihmettelen, miksei tuloksia tuosta tutkimuksesta ole jo tullut. Ehkä olen liian hätäinen, tutkimushan varsinaisesti alkoi vasta viime kesänä (2018), ja tutkittava aikaväli voisi luontevasti olla yksi vuosi. Siihen kun lisää vähän aikaa datan analylointiin, ollaan tietysti vähintään syksyssä.
-
Tämän Luken esittämän ja levittämän käsityksen oikeellisuus tulee siten oikeastaan testatuksi jo ennen tuota etukorttitutkimusta ja siitä riippumatta:
Tätäkin väitettä haluaa Luken tiedote (https://www.luke.fi/uutiset/luomuruuan-markkinat-vahvassa-kasvussa/) levittää, ikään kuin (uutena) tosiasiana:
– Luomutuotannon on pitkään ajateltu palvelevan korkean tuloluokan kuluttajia. Markkinat ovat kuitenkin laajentumassa varakkaista kuluttajista yleisemmin elintarvikkeiden laadusta ja turvallisuudesta kiinnostuneiden kuluttajien valtavirtaan. Ihmisten kiinnostus ympäristöasioihin tukee osaltaan luomutuotteiden kasvavaa menekkiä, Niemi toteaa.
(lihav. HJ)
Sitä ei sitten yritetäkään selittää, miten tuo voisi olla totta yhtaikaa seuraavaksi esille tuodun tosiasian kanssa:
Luomun markkinaosuus ruuan vähittäismyynnistä on Suomessa edelleen pieni, 2,4 prosenttia.
Ensinnäkin tietysti tuon myyntiosuuden pitäisi olennaisesti yleensäkin nousta.
Mutta yhtäläillä pitäisi siis myös tuotannon kasvaa. Ja nimenomaisesti juuri ruoan tuotannon. Luomupinta-alan kasvuhan ei välttämättä kerro siitä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg14621#msg14621).
Ilman tuotetun luomuruoan määrän kasvua ei ole materiaalia, jolla luomumarkkinat voisivat laajentua "kuluttajien valtavirtaan".
Joten joka tapauksessa voimme luultavasti n. puolen vuoden sisällä osoittaa, että Luke levitti väärää tietoa. Ja kykenemme tekemään tämän suurelta osin Luken omiin materiaaleihin pohjautuen!
Hiukan asiaa sotkee kyllä tuontiruoan suuri osuus luomun myynnissä. Mutta emmeköhän löydä jostain keinon arvioida sen merkitystä, myös tämän otsikomme kysymyksenasettelyn kannalta. Joka tapauksessa jo sen osoittaminen hyvin riittää, ettei kotimaisen luomun osalta tuota tapahdu.
-
Ilman tuotetun luomuruoan määrän kasvua ei ole materiaalia, jolla luomumarkkinat voisivat laajentua "kuluttajien valtavirtaan".
Joten joka tapauksessa voimme luultavasti n. puolen vuoden sisällä osoittaa, että Luke levitti väärää tietoa. Ja kykenemme tekemään tämän suurelta osin Luken omiin materiaaleihin pohjautuen!
Hiukan asiaa sotkee kyllä tuontiruoan suuri osuus luomun myynnissä. Mutta emmeköhän löydä jostain keinon arvioida sen merkitystä, myös tämän otsikomme kysymyksenasettelyn kannalta. Joka tapauksessa jo sen osoittaminen hyvin riittää, ettei kotimaisen luomun osalta tuota tapahdu.
Pro Luomun Luomuelintarvikepäivässä 2.10.19 (https://proluomu.fi/luomuelintarvikepaiva/) on luvassa esitys:
10.15 Kuka ostaa luomua 2019? Luomun kuluttajabarometrin tulosten julkistaminen
Emme oikeastaan odota siitä mitään merkillistä emmekä siinä olevan mitään merkittäviä muutoksia edellisiin. Mutta oikeastaan jo siinä täytyisi olla, jotta tuo Luken väite olisi oikea.
-
Mitään merkittäviä muutoksia siinä ei ollut. Sitä ei kannata tarkasti uudelleen läpikäydä, koska siihen pätee kaikki se, minkä toimme esille vuoden 2017 luomubarometristä. Täältä se kuitenkin löytyy:
Luomun kulutus yleistyy – lähes joka kolmas käyttää viikoittain (https://proluomu.fi/luomun-kulutus-yleistyy/)
Erityisesti tuo otsikon väite on hyvin huonosti aineistossa dokumentoitu. Tällainen on yhteenveto:
Yli puolet suomalaisista käyttää luomua säännöllisesti, muutamasta kerrasta viikossa kertaan kuukaudessa. Vuoteen 2017 verrattuna yhä useamman luomun käyttö on säännöllisempää ja käyttöä on lisätty. Aktiivikäyttäjiä eli ainakin viikottain käyttäviä on enemmän ja satunnaisia vähemmän. Lisäys on kohdistunut kerran viikossa käyttäviin, kun useana päivänä viikossa käyttäviä on entinen määrä.
* Säännöllisistä käyttäjistä yli puolet on aktiivikäyttäjiä ja heistä vajaat 40 % (11 % väestöstä) käyttää luomua useamman kerran viikossa. Luomua kokonaan vieroksuvien joukko on pysynyt 10 prosentissa, kuten vuonna 2017.
* Luomun käyttö on laajentunut entistä tasaisemmin eri väestöryhmiin, pääkaupunkiseudulta muualle maahan, eri tuloluokkiin ja muidenkin kuin korkeakoulutettujen keskuuteen. Miesten osuus on kasvanut, mutta lapsiperheet ovat edelleen keskeinen käyttäjäryhmä.
* Luomun kasvu jatkuu käyttöaikeiden perusteella. Kiinnostuneita on enemmän ja lisäysaikeita on useammalla kuin kaksi vuotta sitten. Merkittävä lisäyspotentiaali on säännöllisissä käyttäjissä, jotka ostavat luomutuotteita harvemmin kuin viikottain, mutta ainakin kuukausittain. Aktiivikäyttäjistä 70 % on lisännyt luomutuotteiden käyttöä ja lähes 90 % arvioi lisäävänsä jatkossa. Säännöllisistä käyttäjistä käyttöä lisänneitä on 40 % ja lisäysaikomuksia on 70 prosentilla.
Mutta se, että käyttö olisi laajentunut eri sosiaaliryhmiin, näkyy aineistossa hyvin heiveröisesti jos ollenkaan.
Lisäksi tutkimus perustuu tietysti edelleen siihen, mitä haastatellut kertovat tehneensä tai kertovat aikovansa tehdä. Me odotamme edelleen nk. etukorttitutkimuksen tuloksia.
"Aktiivikäyttäjän" aika tarkoituksenmukaiselta näyttävästä laajentamisesta käsittämään myös kerran viikossa luomua ostavat huomautimme jo v. 2017 barometria käsitellessämme. Toisella tavalla sanottuna: jos ihminen syö kerran viikossa, hänen aktiivisuudessaan on tuskin erityistä kehumista? Söi sitten mitä tahansa.
Eli, Luke, sellaista ei näkynyt, että luomun kulutus olisi laajentunut kuluttajien valtavirtaan.
-
Mutta (yhä uudestaan) näin väittämällä saadaan sitten muutkin uskomaan. Farmit.net:
LUOMUN KULUTUS YLEISTYY (https://www.farmit.net/talous/2019/10/02/luomun-kulutus-yleistyy)
"Luomu ei ole enää vain naisten tai nuorten naisten juttu vaan koko kansan juttu. Erityisen hienoa on, että aiempaa useampi ostaa luomua ainakin kerran viikossa. Se kertoo, että luomu on kasvanut osaksi suomalaista arkipäivää", Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila toteaa.
Meidän perheessä on kyllä arkipäivää, että joka päivä syödään. Eikä vain kerran viikossa. Siitä vielä huomauttaen, että uudenkin luomubarometrin mukaan siitä "koko kansasta" luomua ostaa sitäkin harvemmin n. 70%.
-
Onko K-ryhmä päivittänyt karttansa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg9099#msg9099)? Ja/tai tietonsa?
Yhä useampi sinkku ja nuori pari innostuu luomusta – vähiten luomua päätyy ostoskoreihin Satakunnassa (https://ls24.fi/uutiset/yha-useampi-sinkku-ja-nuori-pari-innostuu-luomusta-vahiten-luomua-paatyy-ostoskoreihin-satakunnassa)
Suomalaiset valitsevat luomua ostoskoreihinsa todennäköisimmin Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Vähiten luomua päätyy ostoskoreihin Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa.
Tuo uutinen on päivätty 2.10.19 ja sellainen vaikutelma tuosta tulee, että kuranttia tietoa siinä tarjotaan. Uudempaa kuin vuodelta 2016. *) Viime ajoista tämäkin lause puhuu:
Kiinnostus luomutuotteita kohtaan on näkynyt jo pidemmän ajan K-ruokakaupoissa, joissa luomun myynti on viime vuosien aikana kasvanut 10-20 prosentin vuosivauhtia.
_________________________
*) vaikka se olisikin aika samansuuntaista kuin silloin. Niinkuin se tuon mukaan on. Ehkä sillä poikkeuksella, että Varsinais-Suomea ei tuossa mainita. Se oli v. 2016 ainakin osittain tummanvihreätä, suuren (1,01-2,83%) kysynnän aluetta, siinä kartassa.
PS. 4.10.2019: Vai oliko sitä aluetta vain Turku? Tarkemmin katsottuna.
-
Yritetään muuttaa näitä vaihtoehtoja päiviksi vuodessa:
Useita kertoja viikossa: vähintään 2*52 max 365 keskiarvo 234.5
Noin kerran viikossa: keskiarvo 52
2-3 kertaa kuukaudessa: 24-36 kertaa, keskiarvo 30
Noin kerran kuukaudessa: keskiarvo 12
Harvemmin kuin kerran kuukaudessa, mutta kuitenkin melko säännöllisesti: vähintään 1 max 11, keskiarvo 6
Vain aivan satunnaisesti: (päätös, valitsin tähän luvun, satunnaismenetelmällä) keskiarvo 4
En osta/ei osteta lainkaan luomuelintarvikkeita: keskiarvo 0
Nuo siis Luomubarometrista. Sellaisella oletuksella, että jokainen joka kerta ostaa saman määrän, samalla rahalla, saamme ostoksista seuraavan jakauman.
Kunkin yllä olevan useusluokan osuudet 2019, barometrista:
11% 21% 15% 9% 6% 28% 10%
Kerrottuna tuolla oletetulla ostoskertojen keskiarvolla, saamme ostoksien jatkauman (euroa tms.) näille useusluokille:
2579.5 1092 450 108 36 112 0
Ostoksia oli siinä yhteensä 4377.5 (euroa tms.)
Ostosten euromääräiset osuudet kaikista luomuostoksista "aktiivikäyttäjillä" (2 ylintä ryhmää):
2579.5/4377.5 osuus 59%
1092/4377.5 osuus 25%
"Aktiivikäyttäjien" osuus yhteensä 84%. Kaikille lopuille, "säännölliset käyttäjät" mukaan lukien, joita on siis kuluttajista 68%, jää siis vain 16%. 16% prosenttia 2,4%:ista (luomun osuus kaikesta elintarvikekaupasta) on n. 0,4 prosenttia.
Tuo datan venytys oli tarpeen, koska ostosten määrää ei barometrissa kysytty. Se tulee tarpeettomaksi, kun etukorttitutkimus julkistetaan.
Onko tuo ostosmäärien pysyminen samana realistinen oletus? Ei tietenkään ole. Barometri antaa tämän hämärän vinkin siitä, että luomua usein ostavat ostaisivat myös paljon:
Aktiivikäyttäjistä 70 % on lisännyt luomutuotteiden käyttöä ja lähes 90 % arvioi lisäävänsä jatkossa. Säännöllisistä käyttäjistä käyttöä lisänneitä on 40 % ja lisäysaikomuksia on 70 prosentilla.
Mutta jo noinkin luettuna Luomubarometri itse antaa meille kuvan, että luomun ostaminen on keskittynyt pienehköön piiriin. Eikä vieläkään levinnyt suuriin kansanjoukkoihin.
Sen pienen piirin, joka luultavasti on pääasiassa korkeintaan tuo ensimmäinen 11%:n ryhmä, syömisiä me kaikki verorahoillamme tuemme.
-
MT tulkitsee luomubarometria uutisotsikossaan näin:
Lähes joka kolmas käyttää luomua viikottain – viherpiiperryksen leima karisemassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.520457)
Mutta täysin perusteettomasti. Ei siinä mitään tuollaista näkynyt.
Tällaisella tuota tulkintaa yritetään perustella:
Luomutuotteita syö noin 150 000 suomalaista enemmän kuin kaksi vuotta sitten, kertoo Pro Luomun teettämä kuluttajabarometri.
Mutta ei tuo siihen tulkintaan riitä. Barometri itse kertoo:
Lisäys on kohdistunut kerran viikossa käyttäviin, kun useana päivänä
viikossa käyttäviä on entinen määrä.
Me täällä ymmärrämme, kuinka vähän luomua tuokin ryhmä lopulta ostaa. Kerran viikossa käyttäminenkin on hyvin vähäpätöistä. Se on satunnaista viherpipertämistä, sekin.
Eikä barometri oikeastaan sisältänyt tietoa luomun yleisen imagon kehittymisestä.
-
Heidi Jungarin esityksestä luomuelintarvikepäivänä (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2019/10/heidi-jungar_jaettava-esitys.pdf) (pdf, s. 28) saa tavallaan kaksi tietoa:
Luomun nykyinen ostajakunta
on kapea – 40% väestöstä tuo
K-Ruokakauppojen
tunnistautuvasta
luomumyynnistä 62%.
Ensinnäkin sen, että myös K-ryhmällä on mahdollisuus arvioida tuota, omasta korttijärjestelmästään. Ja se myös tekee näitä arvioita.
Toiseksi on oikeastaan ihmeteltävä: tuo prosenttiluku kertoo oikeastaan aika leveästä ostajakunnasta (verrattuna esim. meidän arvioihimme täällä). Kuitenkin Jungar dioillaan kahteen kertaan tuo esiin ostajakunnan kapeuden.
Tosin tuossakin tuo pienempi ryhmä ostaisi luomua 1,55 "yksikköä" kukin ja enemmistö 0.63 "yksikköä". Eli vähemmistö ostaisi määrällisesti n. 2,5-kertaisesti, henkeä kohti.
Tuosta arviosta/laskelmasta pitäisi ilmeisesti saada tarkempaa lisätietoa. K-ryhmä saisi tehdä asiasta nettiin esityksen. Sen jo toivomamme alueellisen kartan päivityksen lisäksi.
-
Tässäkin projektissa...
Kaakkois-Suomi on vahvaa luomuvilja-aluetta (https://proluomu.fi/kaakkois-suomi-on-vahvaa-luomuvilja-aluetta/)
... tämä tiedetään ja myönnetään:
Luomun kulutus Kaakkois-Suomessa on kasvussa, mutta kasvutahti on hieman verkkaisempi kuin muualla maassa. Vielä toistaiseksi Kaakonkulmalla on vähemmän luomua aktiivisesti ja säännöllisesti ostavia kuluttajia kuin muualla Suomessa. Niin ikään alueen ammattikeittiöt tarjoavat luomua vielä harvakseltaan, joskin poikkeuksiakin on, kuten Lappeenrannan steinerkoulu. Luomun käyttöön kannustavaan Portaat luomuun -ohjelmaan kuuluu Kaakkois-Suomessa viisi organisaatiota.
Haastatteluista saadun ostamisen useusden arvion sijasta olisi voinut käyttää kauppaketjujen tietoja siitä, paljonko luomua alueella todella myytiin, euroissa ja prosenteissa.
***
Koosteesta (pdf) olevasta yritysesittelyistä taitaa selvitä rivien välissä, missä suunnassa projektinkin toivo on:
KUORTTISEN LUOMUKANALA
ruokapiirihitistä helsinkiläisten herkkumunaksi
Partalan kylässä, Lappeenrannan kupeessa sijaitseva
luomukanala, jonka tuotteita myydään laajalti
Kaakkois-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla.
-
Jos näin uskallettiin sanoa ja ilmoittaa (lihav. HJ) ...
Luomuruuan ostajia on Kaakkois-Suomessa muuta maata vähemmän – nyt tuotteista halutaan leipoa isompi bisnes (https://yle.fi/uutiset/3-11053655)
Luomutuotteiden kysyntä on viime vuosina lisääntynyt tasaisesti myös Kaakkois-Suomessa, vaikka luomun aktiivikuluttajia onkin muuta maata vähemmän.
Suosituimpia luomutuotteita ovat kananmunat, kasvikset ja juurekset, hedelmät, maito sekä jauhot ja hiutaleet.
Eniten luomutuotteiden kysyntä on kasvanut vuoden sisällä varsinkin yli 60-vuotiaiden naisten ja alle 30-vuotiaiden naisten keskuudessa.
... niin hyvin tarkkaa ostotietoa täytyy jo olla. Mutta eipä siitä sitten paljon kerrottu tuossa Pro Luomun Kaakkois-Suomi-raportissa. Eikä varsinkaan mitään tarkkoja lukuja ilmoitettu meille muille.
-
Kun ns. etukorttitutkimuksesta tulee aikanaan juuri sellainen tulos (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=477) ei se siis meitä lainkaan yllätä. Muunlainen tulos ei yksinkertaisesti ole näillä näkymin mahdollinen.
PS. Vähän kärsimättömänä ihmettelen, miksei tuloksia tuosta tutkimuksesta ole jo tullut. Ehkä olen liian hätäinen, tutkimushan varsinaisesti alkoi vasta viime kesänä (2018), ja tutkittava aikaväli voisi luontevasti olla yksi vuosi. Siihen kun lisää vähän aikaa datan analylointiin, ollaan tietysti vähintään syksyssä.
Mutta nyt kun ollaan jo vuodessa 2020, eikä vieläkään ole tuloksista kuulunut, täytyy taas hiukan ihmetellä.
-
Näin nämä tiedotteet yhä tehdään:
LUOMUMYYNTI KASVANUT PÄÄKAUPUNKISEUDUN S-MARKETEISSA – SUURIN NOUSU LAUTTASAARESSA, MYYRMANNISSA JA JAKOMÄESSÄ (https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/uutinen/luomumyynti-kasvanut-paakaupunkiseudun-s-marketeissa--suurin-nousu-lauttasaaressa-myyrmannissa-ja-jakomaessa/4983448_11202)
Eli ollaan kertovinaan (avoimesti). Mutta keskitytään niihin kaupunginosiin, joissa luomumyynnin osuus on korkea. Tai joissa se on kasvanut.
Vaikka lähes samalla vaivalla olisi voinut netissä julkaista listan tai kartan kaikista kaupunginosista ja tuosta osuudesta. Ja vaikka kasvusta kertominen ei ole kovin informoivaa, jos lähtötasosta ei ole tietoa. Ja siitähän ei uutinen noista kolmesta otsikossa mainitusta alueesta kerro.
Siihen tapaan kuin K-ryhmä teki v. 2016 koko maan, kaikkien kuntien osalta. Tosin K-ryhmä ei ole karttaansa sittemmin päivittänyt.
Kun S-marketin tiedotteessa puhelinnumerot, joista kysyä lisätietoja, taidanpa kysyä, miksi niin ei ole tehty.*)
[...]
___________
*) PS. Sain yhteyttä, ja puolittain tuo luvattiinkin. Joka tapauksessa saan asiasta sähköpostin, jossa kerotaan, mitä siitä päätetään. Vetosin siihenkin, että olen sentään Elannon jäsen vuodesta 1971! ;D
Sain vastauksen, ja se oli tällainen:
Juttelimme viime viikolla puhelimessa ja tiedustelitte mahdollisuutta saada nettiin tarkempaa tietoa
eri alueiden luomutuotteiden myynnin osuuksista.
Selvittelin asiaa ja se ei valitettavasti onnistu tällä hetkellä.
Yritin vielä tiedustella syytä, miksei se ole mahdollista, jos valmis lista on jo olemassa tuon uutisen pohjana. Lopullinen vastaus oli tällainen:
Esittämänne idea oli hyvä, ja mietimme voimmeko hyödyntää sitä jatkossa
jossain sopivassa yhteydessä.
Tuolla kohteliaalla tavalla kerrottiin, ettei HOK-Elanto halua tuoda esille, missä pääkaupunkiseudun osissa luomua ei osteta. Se tieto ei ilmeisesti sovellu luomun mainostamiseen. Jos tämä ei ollut sopiva yhteys, luulenpa, ettei sellaista tulekaan.
PS. Lähetin tasapuolisesti myös K-ryhmälle tiedustelun heidän aikomuksistaan päivittää tuo v. 2016 kartta.
Me muistamme vielä tuon, kun nyt saamme luettavaksemme tämän uuden HOK-Elannon tiedotteen:
Viisi väitettä luomuruoasta – Suomen suurin luomukauppias vastaa (https://www.sttinfo.fi/tiedote/viisi-vaitetta-luomuruoasta-suomen-suurin-luomukauppias-vastaa?publisherId=68574070&releaseId=69875066)
Väite: ”Luomu on pienen piirin juttu kantakaupungissa.”
Luomuruoan kulutus on kasvanut 75 % kuluneen viiden vuoden aikana pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla myydään lähes kaksi kertaa enemmän luomua muuhun Suomeen verrattuna. Luomumyynti on suurinta pääkaupunkiseudun S-marketeissa.
”Luomusta on oikeastaan tullut jo valtavirtaa, ja luomun kasvava suosio näkyy marketeissa koko pääkaupunkiseudulla. On totta, että luomuruoka myy etenkin pääkaupunkiseudulla Helsingin keskustan alueella sekä Lauttasaaressa ja Vallilan alueella”, kertoo ketjujohtaja Ari Talso HOK-Elannolta.
”Suurta kasvua luomun kysynnässä on kuitenkin muun muassa Länsi-Vantaalla, Tuusulassa, Järvenpäässä sekä Helsingissä esimeriksi Konalan, Myllypuron ja Jakomäen kaupunginosissa.”
Edelleenkään ei onnistunut sen kertominen meille suurelle yleisölle, mitkä ne osuudet kussakin kaupunqinosassa olivat. Mutta sen kertominen kyllä onnistui, missä kaupunginosissa myynti oli kasvanut.
Itse asiassa tuolla sanallisella tarkastetulla ei tehty yhtään epäuskottavammaksi sitä väitettä, että luomu on pienen piirin juttu kantakaupungissa. Numeroilla se olisi periaatteesa voinut onnistua. Mutta ilmeisesti ei löytynyt sopivia lukuja, niinpä tyydyttiin sanalliseen arvion. Tai löytyneet luvut olivatkin sellaisia, ettei niille annettu esityslupaa.
Kohta taitaa olla aika tarttua järeämpiin aseisiin, ja kannella tuosta menettelystä tuon osuusliikkeen valtuustolle.
-
Ryhmäpäällikkö kertoo sen, minkä kertomista HOK-Elannon virallinen tiedotus selvästi välttelee:
Luomuruuassa myyntipiikki Kontulassa, Jakomäessä ja Myllypurossa – "Voi olla hinnaltaan myös edullisin" (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/843278-luomuruuassa-myyntipiikki-kontulassa-jakomaessa-ja-myllypurossa-voi-olla-hinnaltaan)
–Uskomme että olemme nostaneet luomun osuutta lähiöissä tuomalla luomua esille markkinoinnissa ja merkitsemällä luomutuotteet aikaisempaa paremmin, S-Marketin ryhmäpäällikkö Ari Rantanen kertoo Helsingin Uutisille.
Kesko sanoo, että eniten luomua myydään Helsingissä keskustassa, Kampissa, Itäkeskuksessa ja Herttoniemessä. S-Ryhmällä kärjessä ovat keskustan lisäksi Vallilan sekä Lauttasaaren kaltaiset kaupunginosat.
– Luomun myynnin osuus laskee mitä kauemmas siirrymme Helsingin keskustasta, Ari Rantanen kertoo.
Mutta hänelläkään ei ilmeisesti ole lupaa antaa noita osuuksia numeroina. Meille, mutta selvästi tietää ne itse: tuollainen lista on olemassa.
-
Unohdetaan hetkeksi nuo puuttuvat kaupunginosatilastot ja otetaan vastaan tämä tieto:
HOK-Elanto kertoi aiemmin tällä viikolla, että luomuruuan kulutus on kasvanut pääkaupunkiseudulla 75 prosentilla viiden viime vuoden aikana.
Koko maan luomun kulutus Pro Luomun mukaan (https://proluomu.fi/luomun-myynti-tuplaantui-reilusti-vuosikymmenessa/) v. 2014 oli 225 miljoonaa, ja v. 2019 se oli 368 miljoonaa. Koko maassa kasvua oli siis samassa ajassa 64%.
Niinpä voimme todeta, että ero pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä luomun myynnissä vielä entisestään hieman jyrkentyi. Tämä tiedotteessa kerrottiin:
Pääkaupunkiseudulla toimiva HOK-Elanto on Suomen suurin luomukauppias, joka myy noin 20 prosenttia vähittäiskaupoissa myydyistä luomutuotteista Suomessa.
Pääkaupunkiseutu on Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Väkiluku yhteensä viime vuoden alussa 1,17 miljoonaa. Osuus Suomen väestöstä n. 21%. Kun muistaa, ettei HOK-Elanto ole ainoa luomun kauppias, luvusta näkee, miten todella suuri osuus luomusta myydään täällä. Myös suhteessa väkilukuun. Edelleen siis niin, mutta nyt ehkä vielä selvemmin kuin ennen.
Ja kyllähän se uutisen tässä versiossa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.998485) sanotaankin (lihav. HJ):
Pääkaupunkiseudulla myydään lähes kaksi kertaa enemmän luomua kuin muualla maassa ja eniten luomua myydään seudun S-marketeissa.
Jos 1/5 ostaa kaksinkertaisella summalla, ja loput 4/5 yksinkertaisella, pienellä kieputtelulla se menee näin. Pääkaupunkiseutu ostaa n. 123 miljoonalla, muu Suomi n. 245 miljoonalla. Epätarkkaa, mutta noin suurella osuudella (33%) suurinpiirtein tuettiin siis luomutuella pääkaupunkiseutua.
Kuinka paljon helpompaa olisikaan, jos luvut reilusti julkaistaisiin?
-
Eli "laskennalliset luomukuluttajat" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg10440#msg10440) ovat täällä pääkaupunkiseudulla keskuudessamme. Nämä:
Alla esitän laskelmani yksityiskohtaisesti. Tässä aluksi kuitenkin jo lopputulos:
Yhtä laskennallisen ”100-prosenttisen luomun” kuluttajaa varten tarvitaan 2,97 hehtaaria.
Yhtä laskennallisen ”100-prosenttisen tavanomaisen ruuan” kuluttajaa varten tarvitaan 0,38 hehtaaria.
Luomukuluttaja tarvitsee siis 7.8-kertaisen määrän hehtaareja tavanomaisen ruuan kuluttajaan verrattuna.
-
MT otsikoi puoliautomaattisesti näin:
Elintarvikejalostus ja luomu vahvoja Etelä-Savossa – näkyy myös Farmarin tarjonnassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1019649)
(Maksumuurin takana.) Kun tilaisuuden järjestäjät kertovat niin olevan. Mutta sikäli kuinka asia on tiedettävissä, luomu ei ole kysynnässä mitenkään vahvoilla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg9099#msg9099) Etelä-Savossa. Mutta tuo voi tietysti silti pitää paikkansa tarjonnan osalta.
-
Edelleen Pro Luomun kooste (nyt vuodesta 2019) vetoaa teettämiinsä kuluttajabarometrehin, ja haluaa, kuten aina ennenkin, tuoda esiin tämän väitteen (lihav. HJ):
• Luomua käyttää säännöllisesti jo 2,2 miljoonaa
suomalaista.
• Luomun käyttö on laajentunut entistä
tasaisemmin eri väestöryhmiin,
pääkaupunkiseudulta muualle maahan, eri
tuloluokkiin ja muidenkin kuin
korkeakoulutettujen keskuuteen. Miesten osuus
on kasvanut, mutta lapsiperheet ovat edelleen
keskeinen käyttäjäryhmä.
Eli haastattelututkimuksiin siitä, mitä ihmiset sanovat tekevänsä. Vaikka meillä pitäisi jo olla yliopistojen ja S-ryhmän keräämä tieto siitä, mitä ihmiset tekevät. Missä ihmeessä sen tulosten julkistaminen oikein viipyy?
Mutta kyllä tuossakin jo tulee kerrotuksi, että 3,3 miljoonaa suomalaista ei käytä säännöllisesti. Vaikka säännöllisen käytön raja oli asetettu melkoisen alas. Kerran viikossa tai kerran kuukaudessa on siihen riittänyt. Eikä ostomääriä ole kysytty.
-
Tällä tavalla nyt Yhteishyvässä tutkitaan:
"Testaa, millainen kuluttaja olet – voit voittaa luomuruokaa"
https://yhteishyva.fi/artikkeli/testaa-millainen-kuluttaja-olet-voit-voittaa-luomu/24Q5wNc9gUpJuRwwqDZDTx?utm_source=facebook&utm_medium=social&utm_campaign=organicyh&utm_content=pagepost&fbclid=IwAR3DuXdD6dW9zbmTkLzJmrP2EAryjmV5F2KRkgbNh9Y4E0dYMCwGo-z7qgo
No, tuohan on selvästi mainoskampanja, ei varsinainen tutkimus.
Mutta tuosta tulee mieleen se etukorttitutkimus. Vaimoni osui otokseen, ja vastasi siihen. Taustakysymyksissä oli vastaavanlaisia kuin tuossakin. Toistaen tämän: missä sen etukorttitutkimuksen tulosten julkistaminen oikein viipyy? Nyt kun olisi mahdollisuus saada tietää, minkälaisia kuluttajat ihan oikeasti ovat. Ja onko sillä korrelaatiota siihen, millaisia he sanovat olevansa.
-
Tätä tietoa HOK-Elanto panttasi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg16423#msg16423). Mutta nyt se tuli ulos Hesarissa:
Tällaista ruokaa sinun kotikulmillasi ostetaan – Tutki HS:n laskureista, missä juodaan eniten kauramaitoa pääkaupunkiseudulla ja mille lähiölle maistuu makkara (https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007613663.html)
Myös luomun ostamisesta kerrottiin.
Valitettavasti juttu on maksumuurin takana. Mutta voimme kertoa paperiversion luettuamme, että asia oli juuri niin kuin uumoilimme. Luomuruoan ostamisessa oli eri kaupunginosien (postinumeroalueiden) välillä jyrkkiä eroja. Yllätyksettömiä olivat ne alueet, joissa luomua paljon ostettiin: varakkaamman väen asuinalueita (kärjessä Ullanlinna-Kaivopuisto). Vastaavasti taas vähän ostavat alueet tulotasoltaan matalia.
Abluuttisten lukujen kertomisessa oli tuossakin jutussa toivomisen varaa, ja kerrottiin vain kummankin pään kärki. Niinpä toivomuksemme HOK-Elannolle pysyy yhä voimassa.
Emme valitettavasti ole saaneet uutisosastoamme kuntoon, mutta siellä viimeisin uutisemme vuodelta 2019 on varsin osuva:
Meille uskotellaan, että köyhätkin ostavat nykyisin luomua
Vaikka mitään näyttöä siitä ei ole. (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=477)
-
Pro Luomun tiedotteessa ja siihen liittyvissä selvityksissä pystytään varmaan osoittamaan, että luomutuotanto jakautuu suhteellisen tasaisesti koko maahan:
Luomua tuotetaan ja jalostetaan koko maassa – maakunnilla omat erityispiirteensä (https://proluomu.fi/luomua-tuotetaan-ja-jalostetaan-koko-maassa-maakunnilla-omat-erityispiirteensa/)
Mutta tähän sitten hypätään, tätä ei osoiteta:
Kulutus jakaantuu yhä tasaisemmin
Suomalaisten luomukuluttajien joukko on laajentunut viime vuosina. Luomun käyttäjiä on aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmissä ja eri puolilla maata.
Useimmin luomua löytyy pöydästä pääkaupunkiseudulla, mutta Uusimaa ja muu Suomi seuraavat käyttöuseudessa hyvin tasaisena. Harvemmin kuin kerran kuukaudessa luomua käyttäviä on eniten Länsi-Suomessa, ja keskimääräistä hieman enemmän ei lainkaan luomua käyttäviä löytyy Pohjois- ja Itä-Suomesta.
(kursiv. HJ)
Kursivoidusta sanamuodosta voi päätellä, että taas kerran tukeudutaan luomubarometreihin. Vaikka niiden puutteet ihan varmasti Pro Luomukin ymmärtää. Ja vaikka vaihtoehtoisia tapoja asiaa tutkia olisi. Mutta niillä tavoilla ei ehkä tule toivottuja tuloksia?
Juuri edellä selvisi, että edes pääkaupunkiseudulla tuo kulutus ei lainkaan jakaudu tasaisesti.
Aina ja yhä toistaen:
Mutta tuosta tulee mieleen se etukorttitutkimus. Vaimoni osui otokseen, ja vastasi siihen. Taustakysymyksissä oli vastaavanlaisia kuin tuossakin. Toistaen tämän: missä sen etukorttitutkimuksen tulosten julkistaminen oikein viipyy? Nyt kun olisi mahdollisuus saada tietää, minkälaisia kuluttajat ihan oikeasti ovat. Ja onko sillä korrelaatiota siihen, millaisia he sanovat olevansa.
-
Kursivoidusta sanamuodosta voi päätellä, että taas kerran tukeudutaan luomubarometreihin. Vaikka niiden puutteet ihan varmasti Pro Luomukin ymmärtää. Ja vaikka vaihtoehtoisia tapoja asiaa tutkia olisi. Mutta niillä tavoilla ei ehkä tule toivottuja tuloksia?
Tuolta toisesta keskustelusta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg19646#msg19646) tuli mieleen täsmällinen tutkimuksen kohde, kysymys, jonka ei luulisi olevan vaikea selvittää:
ketkä alueellisesti ostivat ne luomukinkut?
Tottakai, jos etukorttiprojektin taustatietoa olisi saatavilla, vielä parempi olisi, jos tuon tiedon voisi yhdistää tulotasoon.
Tietysti jo se tieto olisi aika helppo selvittää, minkä paikkakuntien kaupoissa niitä ylipäänsä on tarjolla. Senkin selvittäminen netin kautta voi olla epäluotettavaa: ison paikkakunnan kaupan osaa kuvitella mainostavan asiaa todennäköisemmin netissä. Joten en pane vielä painoa vaikutelmalleni, että ne olisivat ne "tavanomaiset epäillyt".
Hiukan ketunhäntä kainalossa totean, että tuosta tiedosta olisi kyllä hyötyä kaupalle itselleenkin: millä alueilla niitä kannatttaa yrittää myydä? Ymmärtäen tietysti, että moisen tiedon julkistaminen ei ehkä ole kaupan intresseissä.
-
Seinäjoen Sanomista:
Makumatka: Lähiruoka on trendi - ainakin puheissa (https://www.seinajoensanomat.fi/paikalliset/4115024)
Vesa ja Katja Luhtala ovat tuottaneet luomulihaa 2000-luvulta saakka, kunnes nelisen vuotta sitten luopuivat karjataloudesta. Luomulihasta piti tulla kannattava vaihtoehto tuotannolle, mutta luomulihan ja luomujalosteiden tuotantokustannusten kattaminen nykyhinnoilla on haasteellista.
– Olimme 90-luvulla maakunnassa edelläkävijöitä luomun tuottajina ja jalostajina. Tuolloin luomutuotteiden markkinat olivat kuitenkin pääkaupunkiseudulla. Vaikka elämme ruokamaakunnassa, uudet ruokatrendit tuntuvat ylipäänsä löytävän tänne tiensä viimeisenä, toteaa Vesa Luhtala.
Ovatko ne nytkään juuri muualla kuin pääkaupunkiseudulla?
Keskon kartta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg9099#msg9099) on kyllä jo kohta 5 vuotta vanha, mutta tehty 90-luvun jälkeen. Pohjanmaa, sen ruotsinkielistä aluetta lukuunottamatta, ei ollut kovin hyvää luomun myyntialuetta. Ja ilmeisesti ei ole nytkään: tuo haastateltu pariskunta oli nelisen vuotta sitten luopunut asiasta. Mitä ilmeisemmin oletettu "trendi" ei ole vieläkään saapunut maakuntaan.
Otsikkoomme viitaten: ei ole ilmeisestikään helppoa löytää kuluttajaryhmää, joka ei hätkähdä luomun tuotantokustannusten aiheuttamaa korkeampaa kuluttajahintaa. Voi olla, että koko Suomessa, luomulihan kohdalla. Olemme eri triideissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg21459#msg21459) ihmetelleet tätä asiaa: luomulihaa tuotetaan ja kulutetaan äärimmäisen vähän.
-
Vielä enemmän ymmällään täytyy toistaa tämä:
Mutta tuosta tulee mieleen se etukorttitutkimus. Vaimoni osui otokseen, ja vastasi siihen. Taustakysymyksissä oli vastaavanlaisia kuin tuossakin. Toistaen tämän: missä sen etukorttitutkimuksen tulosten julkistaminen oikein viipyy? Nyt kun olisi mahdollisuus saada tietää, minkälaisia kuluttajat ihan oikeasti ovat. Ja onko sillä korrelaatiota siihen, millaisia he sanovat olevansa.
Varmasti aineistoa on paljon. Mutta aivan varmasti käytössä ovat myös tehokkaat tietokoneet. Mihin noin pari vuotta on hukattu? Vaimoni vastasi kysymyksiin kesällä 2019.
-
Prof. Maijaliisa Erkkola ystävällisesti vastasi näin tiedusteluuni:
[..]
Analyysejä on tarkoitus jatkaa ja katsoa motiivien (luonnonmukaisuus oli yksi motiiveista) yhteyttä toteutuneisiin ostoihin. Toivomme saavamme kyseisiä tuloksia julkaistuksi noin vuoden sisällä.
LoCard-tutkimuksen julkaisut päivitetään verkkosivuillemme ajantasaisesti: https://locard.fi/ajankohtaista/
Sieltä pystytte seuraamaan aineistoista tehtyjä analyysejä ja julkaisuja.
Hyvää juhannusta ja keskikesää toivottaen,
Maijaliisa Erkkola
Tiedustelun tekemisestä mainitsin täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg27103#msg27103).
-
Tämä on jo vahvasti sinne toivomaamme päin:
Kestävämpään ja terveellisempään ruokavalioon siirtymisessä on huomioitava väestöryhmien väliset erot ruokaan liittyvissä motiiveissa (https://www.sttinfo.fi/tiedote/kestavampaan-ja-terveellisempaan-ruokavalioon-siirtymisessa-on-huomioitava-vaestoryhmien-valiset-erot-ruokaan-liittyvissa-motiiveissa?publisherId=3747&releaseId=69916022)
Sociodemographic differences in motives for food selection: results from the LoCard cross-sectional survey (https://ijbnpa.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12966-021-01139-2)
Lisää on siis tulossa.
-
Uskotaan nyt tämä Pro Luomun tieto:
Luomuruokaa syö joka viikko 1,7 miljoonaa suomalaista.Tuore luomun kuluttajabarometri kertoo luomun kulutuksen kehityksestä ja kuluttajien asenteista. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Agri syyskuussa 2021 Pro Luomun toimeksiannosta.
Toisaalta tiedämme, että luomua myydään vuodessa n. 407 miljoonalla eurolla.
Viikossa siis noin 7,8 miljoonalla eurolla. Jos ei tällä kertaa jaetakaan koko väkiluvulla, vaan juuri niiden määrällä, jotka Kantarin mukaan ovat kertoneet ostaneensa.
Viikossa jokainen heistä käyttää asiaan n. 4,60 euroa. Päivässä n. 66 senttiä. Vähän yksinkertaistetuilla oletuksilla.
Kun tiedämme luomun hinnat, niin eipä tuo innokkain kolmanneskaan sitä keskimäärin paljon syö. Toisaalta voimme ironisesti todeta, että tuon verran on ehkä köyhälläkin Suomessa ylimääräistä varaa. 8)
***
Tuolta em. etukorttitutkimukselta toivoisi muun ohella tuloksia siitä, miten luomuostokset jakautuvat. Myös riippumatta asenteista. Jos jakauma yksinkertaisesti näytettäisiin toteutuneitten ostosten määrän mukaan kvintiileittäin (1/5) tai desiileittäin (1/10), se valistaisi paljon enemmän kuin nuo Kantarin haastattelujen tulokset. Jotka kuitenkin pääosin käsittelivät aikomuksia. Ja toteutuneesta sitä, mitä kukin muistaa tehneensä.
-
Etukorttitutkimuksessa, eili Locard-hankkeessa, ei ole toivomiamme raportteja näkynyt:
https://locard.fi/ajankohtaista/
Vaikka viime kesänä jo näytti siltä, että kohta niitä alkaa ilmestyä.
-
Ruotsissa oli luomumaitotaloustuotteita tutkittu tästä näkökulmasta:
Vilka konsumenter väljer
ekologiska mejeriprodukter?
Mejeriprodukter – mjölk, yoghurt, fil,
grädde och ost – är viktiga kategorier
inom det ekologiska segmentet. De står
för en betydande andel av försäljningen i
dagligvaruhandeln och utgör viktiga bas-
varor för svenska konsumenter. Därtill är
marknaden för mejeriprodukter viktig för
hela det svenska lantbrukets utveckling.
Därmed är det intressant att lära känna de
konsumenter som väljer ekologiskt när
de står framför mejerihyllan.
Vilka konsumenter är det som köper
ekologiskt inom kategorin mejeri? Det
ger analysföretaget GfKs konsument-
panel4 svar på. Här finns uppgifter om
allt från hur svenska konsumenter gör
sina inköp, var och hur de bor till vilka
värderingar de har. Här kan vi se vilka
de svenska ekokonsumenterna är, hur
inköpen av ekologiska mejeriprodukter
förändrats och vad som ligger bakom att
denna försäljning backat.
En liten grupp konsumenter
står för en stor del av inköpen
Av alla konsumenter som någon gång
köpte ekologisk mjölk, fil eller yoghurt
under 2020 är det en liten grupp på 13
procent som står för hela 75 procent av
försäljningsvärdet. Försäljningen av den
ekologiska osten är ännu mer koncen-
trerad till ett fåtal köpare. Endast vart
tredje hushåll köpte ekologisk ost någon
gång under 2020. Bland dem stod en liten
grupp på knappt 7 procent för 67 procent
av försäljningsvärdet. Utifrån den här sta-
tistiken kan vi dra tre viktiga slutsatser;
* en relativt liten andel av de svenska
konsumenterna står för en mycket stor
andel av de ekologiska mejeriprodukter-
na,
* en mycket stor andel av de svenska
hushållen köper sällan eller aldrig vare
sig ekologisk mjölk, fil och yoghurt eller
ekologisk ost och
* en liten förändring i köpbeteendet hos
en majoritet av konsumenterna skulle få
stor betydelse för marknaden för ekome-
jeri – inte minst för den ekologiska osten.
Vuoden 2021 yhteenvetoraportista ss. 35-36
https://www.ekolantbruk.se/rapporter/ekologiska-arsrapporten-2021
Tuollaista jakaumaa – tai minkälainen se onkin – odotamme nyt kaikista luomuostoksista etukorttitutkimuksen tuloksena.
Koska etukorttitutkimukseen (Locard-hankkeeseen) liittyi myös taustatietojen antaminen, siitä on mahdollista saada yhtä tarkka (tai tarkempi!) tulos kuin tuosta ruotsalaisesta tutkimuksesta (jossa oli lainatun lisäksi vähän muutakin tietoa luomun ostajista). Joka kuitenkin pohjautui vain haastatteluihin, kysyttyjen itse kertomaan tietoon ostokäyttäytymisestään.
-
Tuon jakauman esiin saaminen ei edes edellytä haastatteluja. Edellyttäisikö edes tutkituilta lupaa? Sen kun ajaisi nimettömänä kaupan etukorttitietokannasta?
Muuttunut tilanne luomun myynnissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg31282#msg31282) on oikeastaan luonut sosiaalisen tilauksen tuollaiselle ajolle. Samoin kuin K-ryhmän luomumyyntikartan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg9099#msg9099) päivittämiselle. Koska Suomessa on myös alueellisia varallisuuseroja, saisimme ehkä sitäkin kautta tietää, vähensivätkö köyhemmät nyt luomukulutustaan. Vai vähensivätkö tasaisesti kaikki?
Sen sijaan tällaisten tutkimusten uusiminen ei lisäisi tietoamne:
Tuoreen kuluttajatutkimuksen mukaan 52 prosenttia suomalaisista pitää luomua vähintään melko tärkeänä ominaisuutena elintarvikkeelle.
Sillä tämän olemme jo ymmärtäneet:
Ei, en väitä, että Kantar tekisi huonoa tutkimustyötä. Mutta onko (Suomessa?) tullut jotenkin mahdottomaksi kysyä asiaa niin, että esille tulisivat todelliset ostoaikeet? — Sosiologiassa meille opetettiin aika alussa, että haastattelutilanteessa myös tuntemattomasta haastattelijasta voi syntyä sosiaalinen paine. Yritetään vastata niinkuin itseä hyveellisemmän kuvitellaan vastaavan. Onko luomu on nyt sellaista hyveellisyyttä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=23.msg11504#msg11504)?
Oli tuohon syy mikä syy, mutta Kantarin tuohon tulokseen emme tuollaisenaan voi... luottaa.
***
Meillä on nykyisin juuri edellisessä puheenvuorossa mainittu tapa tutkia, mitä ihmiset todella ostavat. Miksei sitä käytetä?
Tuossakin viimeinen lause viittasi etukorttitutkimukseen.
-
Onko tänne päinkään:
Asiantuntija: Katse nuoriin paljastaa luomun tulevaisuuden (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/dcb56b8d-0a5a-4b85-8347-2d9adfe77779)
Nuorten keskuudessa luottamus luomun ympäristö- ja vastuullisuuslupauksiin on selkeästi muita ikäryhmiä suurempaa.
TILAAJALLE
Aura Lamminparras on tuo väittäjä.
Menneisyyden osalta voimme siihenkin saada vastauksia, kun LoCard-hankkeen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg27128#msg27128) tuloksia enemmän ilmestyy. Eli siihen, miten ikä vaikutti luomuostoksiin.
Sitten nähtäisiin, onko tämä työ tuottanut pysyvämpää tulosta:
Vs: Lasten manipulointi luomuaatteen kannattajiksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=642.msg21715#msg21715)
Eli siihen asti, kun heillä on omaa rahaa.
-
Kuten aavistinkin, Lamminparras julkaisi MT-kirjoituksensa myös täällä:
Yliö: Katse nuoriin paljastaa luomun tulevaisuuden (https://proluomu.fi/katse-nuoriin-paljastaa-luomun-tulevaisuuden/)
Nuorten ikäryhmästä myös selkeästi yli puolet kertoo luottavansa vähintään melko paljon siihen, että luomumerkki edistää kestävää kehitystä ja ruuantuotannon omavaraisuutta sekä vaikuttaa myönteisesti maaperän hyvinvointiin, luonnon monimuotoisuuteen ja eläinten hyvinvointiin. Kautta linjan nuorten ikäryhmä erottuu selkeästi siinä, että heidän luottamuksensa luomun ympäristö- ja vastuullisuuslupauksiin on selkeästi muita ikäryhmiä suurempaa.
Nuoret eivät siis ole opiskelleet ja ottaneet asioista tarpeeksi selvää. 8)
Kuitenkin nuorten alle 29-vuotiaiden ikäluokka on myös se ikäluokka, joka kokee juuri nyt voimakkaasti, että elintarvikkeiden hinnan nousu vaikuttaa ostopäätöksiin. Tämä on ymmärrettävää, sillä nuoret ovat usein pienituloisia, opiskelijoita tai vasta työuransa alussa. Iän karttuessa tulotasokin usein kasvaa ja monet saavat lapsia. Silloin entiset nuoret siirtyvät hyvin usein siihen kuluttajaryhmään, joka ostaa luomua Suomessa kaikista eniten, eli pienten lasten vanhemmiksi.
Tulevista teoista ei liene muuta mahdollisuutta kuin kysyä, mitä he aikovat. Mutta eikö nyt olisi ollut sen paikka, että eräällä toisella tavalla olisi selvitetty, mitä tuo ikäluokka on juuri nyt, tähän mennessä, luomua ostanut?
Mutta täältä päin katsoen voi olla samaakin mieltä:
Itseasiassa on jopa pieni ihme, miten valtavan hyvin luomumarkkina on kasvanut Suomessa ja Euroopassa 2000-luvulla, luomutuotteille on selkeästi ollut kasvavaa kysyntää vuodesta toiseen.
Käsittämättömältä se meistäkin näyttää. Niin vähän kun luomun puolesta on sanottavissa. Ja erityisesti niiden pienituloisten nuorten näkökulmasta. Mutta emme siis tiedä, ovatko he luomua juuri osteneetkaan.
-
Nämä näkökohdat...
Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä (https://www.hs.fi/talous/art-2000009535060.html)
VERO-OIKEUDEN emeritusprofessori Esko Linnakankaan mielestä ehdotus terveysverosta on lähinnä viihdettä.
Hänen mielestään on nimittäin lähes varmaa, että vero olisi vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta. Sen mukaan kaikki ovat lain edessä yhdenvertaisia.
”Kun poiketaan yhdenvertaisesta ja neutraalista verotuksesta, pitää voida luotettavasti osoittaa, että poikkeamiselle on hyväksyttävä peruste. Terveyden edistäminen on sinänsä tietysti hyvä tavoite, mutta se ei riitä, jos ei ole luotettavaa näyttöä, että vero edistäisi tehokkaasti terveyttä.”
Tehokkaiden terveysvaikutusten lisäksi pitäisi osoittaa, että vero on oikeasuhtainen tavoiteltuun päämäärään nähden.
... toimivat myös hyvin sitä aika ajoin esiin pulpahtavaa ehdotusta vastaan, että luomun myyntiä voisi ja pitäisi edistää erilaisella verokohtelulla.
-
Miten se täällä puolella näkyy:
Väitös: Ruokamedia vahvistaa yhteiskunnallisia jakoja sekä käsityksiä hyvästä moraalista, terveydestä ja mausta (https://www.sttinfo.fi/tiedote/vaitos-ruokamedia-vahvistaa-yhteiskunnallisia-jakoja-seka-kasityksia-hyvasta-moraalista-terveydesta-ja-mausta?publisherId=69818730&releaseId=69973550)
Puhtaat ja prosessoimattomat raaka-aineet, luomu- ja lähiruoka sekä terveyttä edistävät ruokavaliot ovat aiheita, jotka saavat nykyään huomattavasti tilaa mediassa. Ruokamedia tuottaa ja ylläpitää statukseen ja identiteettiin kiinnittyviä luokitteluja, jotka kertovat, onko ihminen esimerkiksi terveellisesti elävä, varakas tai eläinten ystävä. Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Tiusanen selvitti väitöskirjassaan sitä, millaiseksi hyvä ihminen rakentuu ruokaan liittyvissä mediateksteissä.
[..]
Väitöstutkimuksen perusteella eettiseen ja terveelliseen syömiseen keskittyvissä mediasisällöissä ruuan kuluttamiseen liittyy paljon eriarvoisuutta ja kulttuurisen erottautumisen strategioita.
Tutkimustulokset osoittavat, että ’hyvä ruoka’ ei ole lopulta kaikille, vaikka mediassa usein korostetaankin vaikkapa luomuruuan hyvää saavutettavuutta tai sitä, miten terveellisesti syöminen on edullista. Luomuruoka ja wellness-ruoka kiinnittyvät tutkimuksen perusteella hyvin vahvasti keskiluokkaisiin ja etuoikeutettuihin oletuksiin sekä taloudellisiin ja tietotaidollisiin resursseihin. Tiusasen mukaan erojen tekeminen menee mediateksteissä usein vielä tätäkin perusteellisemmalle tasolle:
– Median ruokateksteissä aktiivinen toimijuus ja tiedostava kuluttajuus on varattu nimenomaan keskiluokkaiselle kuluttajalle, joka hyvän moraalinsa turvin kykenee sekä pitämään huolta maapallosta että tulemaan jatkuvasti paremmaksi versioksi itsestään.
Tässä triidissä olemme käsitelleet tuota problematiikkaa omalla tavallamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg8074#msg8074).
Tuon väitöskirjan tematiikkaa on kosketeltu täälläkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=585.msg9606#msg9606).
-
Tällä tavalla tämä näkökulma tuli esille myös KU:ssa:
RUOKAKIRJOITTELUSSA NÄKYY ERIARVOISUUS: HYVÄ RUOKA KUULUU KESKILUOKALLE (https://www.ku.fi/artikkeli/4875664-ruokakirjoittelussa-nakyy-eriarvoisuus-hyva-ruoka-kuuluu-keskiluokalle)
Tiusanen tutki väitöskirjaansa varten lifestyle-blogeja, Instagramia ja Helsingin Sanomien ruokakirjoittelua. Helsingin Sanomat valikoitui lähteeksi, koska se on Suomen luetuin lehti, leviää monenlaisille lukijoille ja lähestyy ruokaa kaupunkilaisesta, kuluttamista korostavasta näkökulmasta.
Aiheina olivat luomuruoka ja terveys- eli wellness-mediasisällöt. Esimerkiksi median luomuteksteissä piirtyy kuva siitä, miten hyvä ihminen toimiii. Terveysblogien aiheet ja wellness-kulttuuri valuvat koko ajan myös valtamediaan.
(lihav. HJ)
Väittelijän kriittisyys ei kuitenkaan taida yltää siihen, etteikö hän uskoisi luomuruoankin jotenkin edistävän tätä:
Eettisesti ja terveellisesti syöminen on kuitenkin hyvä asia.
– Ehkä itsensä paremmaksi versioksi tulemisessa kuitenkin vähempikin riittää. Silloin osan siihen käytetystä energiasta ja vimmasta voi käyttää vaikkapa toimintaan, joka hyödyttää myös muita.
-
Luomusta ei tässä Hesarin jutussa ollut paljon puhetta:
”Mitä ne luulee olevansa?” – Tällaista on Suomen rikkaimman alueen lähikaupassa (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010034274.html)
Paitsi näin, ohimennen:
Samoin terveellisille tuotteille ja luomulle on kysyntää.
Mutta olisi voinut olla enemmänkin. Sillä kyllä Espoo on tummaa aluetta K-kaupan v. 2016 kartassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg9099#msg9099).
HOK-Elannon alueellista analyysia ja raporttia tässä yhä odotellessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg16423#msg16423). 8)
-
Asia on tullut jonkun mieleen USA:ssakin:
Organic is not for everyone: Availability and affordability limit organic produce to higher-income households (https://geneticliteracyproject.org/2024/02/07/organic-is-not-for-everyone-availability-and-affordability-limit-organic-produce-to-higher-income-households/)
Siellä ei tosin luomua vastaavalla tavalla tueta.
-
Tämän kertoi Pro Luomun tiedotteen mukaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg38653#msg38653) Kantar Agri 2024 -tutkimus:
Pienten, alle 20 000 euron bruttovuositulojen talouksissa luomuruoka kiinnostaa eniten. Luomuruokaa ostetaan kuitenkin selvästi eniten kotitalouksissa, joiden bruttotulot ylittävät 85 000 euroa vuodessa
Toinen juttu sitten, missä on Kantar Agri 2024 -tutkimus. Se oli kerrottu lähteenä, mutta ilman linkkiä.
Jossain (?) täällä:
https://www.kantar.com/fi/toimialat/agri
Mutta jollakin tavalla oli selvitetty ostajien tulotaso ja luomuostosten määrä. Tarkempi tieto, so. itse tutkimus, kyllä meille nyt kelpaisi.