Tuottava Maa Turvattu Luonto
Muut => Muut aiheet => Topic started by: Ufomaster on 06.03.12 - klo:10:54
-
Ympäristöasioillekin on aika saada oma ketju.
Tästä väittämästä on hyvä lähteä liikkeelle: (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/ruotsalaislehti-kyseenalaistaa-lähiruuan-ilmastohyödyt-1.4867)
”Kun pohditaan ruuan kokonaisympäristövaikutusta, on parempi ostaa luomua kaukaa kuin lähellä tavanomaisesti tuotettua”, katsoo agronomi Emelia Hansson Ruotsin Luonnonsuojeluyhdistyksestä.
Tämä lause on kovassa huudossa tietyissä piireissä, mahtaako olla näin?
-
Ajan hengelle näyttää olevan tyypillistä, että kaikki ympäristöasiat ovat nyt vain sitä hiilidioksidia.
Jos ostetaan luomua kaukaa, siirretään sinne kauas se ylimääräinen peltopinta-ala, jota luomun takia tarvitaan. Joka on poissa muusta.
Mutta vaikka pysyttäisiin tässä hiilidioksidissa, niin luomu ei senkään päästöjä vähennä. Lähetin suomalaisille luomua puffaaville luonnonsuojelujärjestäöille äskettäin kyselyn, eikö luomun tehottomuus syö sen näennäiset edut, tässäkin. Vastauksessa ei uskottu luomun tehottomuuteen, vaan viitattiin erilaisiin koepeltojen tuloksiin Amerikoissa jne.
Jos tältä Emelia Hanssonilta kysyisi samaa, vastauskin luultavasti samanlainen.
Sillä oletuksella - eli ottaen huomioon vain typpilannoitteen valmistamisessa syntyvät CO2-päästöt - luomuviljely saadaan näyttämään ilmastoystävällisemmältä, kyllä.
Sinänsä osoittaa tiettyä järkintymistä, että nähdään se, miten vähän kuljetukset asiaan vaikuttavat.
-
Mitä enemmän tätä mietin, niin alan kallistua siihen, että tämä hiilidioksidikysymys on perinteisen ympäristöliikkeen, perinteisten ympäristöjärjestöjen tuho.
Sillä hiilidioksidin ja sen teorian pohjalla, että siitä ilmasto lämpiäisi rajusti, on nyt annettu periksi käytännössä kaikesta, jota luonnonsuojeluväen piirissä ennen pidettiin pyhänä.
Esimerkkejä:
- maata, metsää saa käyttää rajattomasti, kunhan tuotetaan bioenergiaa
- lopulta, kulman kautta, sademetsiä saa kaataa (koska jo tuhotut sadetsät ovat nyt sitten "joutomaata", jolla voi "vastuullista" palmuöljyä sitten tuottaa. Sitä sademetsää ei ole tuhonnut Neste, se on vain ostanut "joutomaan")
- maata saa ruoan tuotantoon käyttää rajattomasti, kunhan ei käytetä keinotekoista typpilannoitetta, jonka tuottamisessa syntyy co2-päästöjä
- ja kannatetaan "metsäviljelyä", eli sellaista puolinaista ratkaisua, jossa (sade)metsää ei suoraan kaadeta, mutta ...
- tuulivoimalan saa pistää joka niemeen notkohon saarelmaan
- ja niiden vaatimat sähkölinjat
- tuhoutuneet linnut, lepakot, maisemat, tai äänihäiriöt ihmisille ovat vain pikku haittoja
[Olen jo kyllä vanhahko, mutta muistan kuin eilisen päivän sen, miten suurena voittona - kovan kiistan jälkeen - ympäristöväki aikanaan piti sitä, että kesämökin rantaan ei enää saa tehdä saunaa, maisemaa rikkomaan. Jopa 20 kilometrin päähän näkyvä tuulivoimala ei ole nykyisin mikään ongelma]
- aurinkovoimalan saa pistää myös tällaisille täysin vehreille paikoille (http://www.examiner.com/images/blog/wysiwyg/image/photovoltaic.jpg), ei yksin hiekka-aavikoille
- vaikka esim. Olkiluodon ydinvoimalan tuoton saaminen aurinkovoimalalla vaatisi koko Eurajoen päällystämistä aurinkopaneeleilla (ja vähän naapurikunnistakin)
"Mainstrean" -ympäristöliike tämän co2-teorian kanssa - ja sen takia, ettei se nyt juuri muuta osaa enää ajatellakaan - on nyt lopulta pahemmassa kriisissä kuin kommunismi aikanaan. Katson näin.
Kommentteja?
-
Ja juuri tähän asiaan osuva yleisökirjoitus oli sitten Hesarissa 1.5.2012. Lainaan kokonaan:
Tuulivoima tappaa lintuja Talvivaaraa enemmän
Talvivaaran kolmekymmentä kuollutta lintua, joiden kuolinsyy on vielä selvittämättä, herättävät voimakkaita intohimoja. Voi olla, että Talvivaarassa on vähätelty vaaroja ja laiminlyöty jätteiden käsittelyä, mutta ihmetyttää, ettei tuulivoimaloiden siipien päivittäin tappamien kymmenien lintujen kohtalo aiheuta yhtä voimakasta reaktiota.
Maailmanlaajuisesti tuulivoima tappaa vuosittain miljoonia lintuja. Kanadassa on juuri sukupuutolta pelastettu upea Kalifornian kondorikotka häviämässä tuulivoimaloiden giljotiineissa, asiasta kertoi vuoden alussa Townhall-lehti.
Sanovatko vihreät, jotka Talvivaaran uraaniluvan jälkeen ovat laukanneet Brysselissä tekemässä valituksia kaivosyhtiöstä, että tuulivoiman tappamat linnut kuolivat "hyvän asian puolesta"?
Hannu T. Tanskanen
vapaa tiedetoimittaja
Vihti
-
Hyvä oli tuo Tanskasen kirjoitus.
Hyvä oli aikoinaan Martti Tiurinkin analyysi vihreästä järjenjuoksusta. Laitoin sen, Tiurin luvalla, talteen tänne (http://mattipekkarinen.net/vihrlog.htm).
-
Nyt sitten Osmo Soininvaara on ainakin vetänyt vähän takaisin ellei jopa (joissakin asioissa) suorastaan katunut:
Osmo Soininvaara: Poliittinen taistelu ydinvoimasta on Suomessa ohi (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/osmo-soininvaara-poliittinen-taistelu-ydinvoimasta-on-suomessa-ohi)
Päätin tällä kertaa ihan ostaa ko. kirjan, tällä kertaa nyt niin miettimättä, hyötyvätkö vihreät rahoistani.
Luulenpa, että olen sen lukenut, ellen vielä tänään, niin ainakin viikonlopun aikana. Raportoin.
-
Juu, Soininvaaran kirja oli kyllä ihan hyvin kirjoitettu, ja oli samalla eräänlainen Suomen vihreän liikkeen minihistoriikki.
S. veti kyllä "takaisin" ydinvoimassa, ja eräissä kierrätysasioissa. Mutta sen takaisinvedon kyllä sitten tasapainotti aika ehdoton usko siihen, että vaarallisin asia on nyt tämä ilmastonmuutos.
Vaikka S. myöntääkin joitakin liikkeen ylilyöntejä, niin monessa asiassa hänen muistinsa on sitten valikoiva. Esim. maailmanlopun visiot "metsäkuoleman" osalta 1980-luvulla olivat hänenkin mukaansa näitä ylilyöntejä, mutta sitten hän muistaa niin, että se oli juuri vihreän liikkeen ansiota, että rikkipäästöjä vähennettiin. Ja että se olisi ongelman poistanut.
Se ei ollut näin. Rikkipäästöjä kyllä kaikkialla vähennettiin - mutta jo vuosikausia sitä ennen kuin tällä vähennyksellä (joka tapahtui hitaasti) voi olla mitään vaikutuksia, metsäkuolema oli huomattu olemattomaksi ongelmaksi, ja jäi pois julkisesta keskustelusta. Tiedemiehet ja politikot yrittivät olla vallan hissukseen, ettei heidän alarmistisiin lausuntoihinsa kukaan palaisi.
Eli elefantit pysyivät yhä poissa Esplanaadilta, kun se yksi kaveri vaan kyllin napsutteli sormiaan. Tai ryhtyi edes napsuttelemaan jälkikäteenkin.
Soininvaara muistaa myös, että ilmastonmuutoksesta olisi puhuttu ja oltu tietoisia jo 1960-luvulla (ainakin hänen äidinkielenopettajansa, joka antoi asiasta aineenaiheen, josta S. oli sitten kirjoittanut). Tätä muistikuvaa en epäile, enkä voikaan, mutta kyllä asiasta julkisuudessa käytännössä oltiin aivan hiljaa 1980-luvun lopulle. Soininvaara syyttää lehdistöä siitä, ettei asiaa tuotu esille, mutta kyllä minä nyt vaatisin häntä esittämään näyttöä siitä, että tiedemiehet tai vihreät aktivistit olisivat asiasta tuolloin, sanotaan 1970-luvulla, puhuneet. Siis merkittävänä ongelmana, joku yksittäinen spekulaatio tietysti aina voi löytyä.
Kyllä se oli 1970-luvulla, että öljy loppuu, ei sitä, että öljyä olisi liikaa.
Jos tälle ilmastonmuutosasialle käy kuten metsäkuolemalle, vastaavia selityksiä sille, että kaikki ei olisikaan ollut turhaa tai että joillakin toimenpiteillä olisi (kuitenkin) asiaan vaikutettu, on sitten aikanaan huomattavasti vaikeampi keksiä. *)
***
Hiukan tässä Soininvaaran kirjassa on se maku kyllä, että se on "pitkääsiimaa", vaalikirja, jolla houkutellaan epävarmoja: katsokaas, minäkin kannatan ydinvoimaa, niinpä sinäkin, ydinvoiman kannattaja, voit äänestää Vihreitä. Muille äänestäjille sitten edelleen Vihreä Liitto, tai muut siellä, tarjoavat yhä ydinvoiman vastustamisen "koukkua".
***
PS. klo 14:30: Olisin toivonut, että Soininvaara olisi ottanut kantaa "meidän" agendaamme, mutta näin ei tapahtunut.
Niinpä, jos Soininvaaran mukaan mennään, nyt aikaansa seuraava vihreä uskaltaa olla ehkä ydinvoimankin puolella, mutta ei vieläkään sentään luomua vastaan ... ;D
PS2 klo 18: Ettei hän ottanut asiaa puheeksi, oli siinäkin mielessä pettymys, että hän eräässä kohdassa kirjaansa hyvinkin ymmärsi juuri sen saman logiikan, mikä yhdistyksellämmekin on: on järkevämpää ottaa pieni alue ihmisen käyttöön tehokkaasti kuin iso alue tehottomasti. Soininvaara puhui kyllä asumisesta ja kaupungin palveluista, me (pääosin) viljelystä, mutta ajattelutapa vaikutti hyvin samalta.
____________
*) toki on aina se kommunismin klassinen, että "oli hieno aate, mutta jätkät pilas" ... :(
-
Lainasin Pentti Linkolan kirjan "Johdatus 1990-luvun ajatteluun" (1989). Kirja koostuu 1980-luvulla kirjoitetuista jylisevistä saarnoista luonnon väistämättömästä tuhoutumisesta. Ainoastaan viimeisessä, kirjaa varten kirjoitetussa luvussa mainitaan pari kertaa ihan kuin ohimennen, hiilidioksidin johdosta tapahtuva lämpeneminen.
Eli kyllä on niin, että ko. asia Suomessa tuli aktivistien agendaan ja tiedemiesten kirjoituksiin vasta 1980-luvun puolessa välissä. Minusta todistamisen taakka on nyt niillä, jotka toista väittävät: kuka on kirjoittanut asiasta 1960- tai 1970- luvuilla, tai aiemmin? Lähde?
-
Olisiko Soininvaaran vaikutusta (tai sitten on nähty, miten Saksassa on käynyt), että Vihreiden uudessa periaateohjelmaluonnoksessa on kirjattu tavoitteeksi ydinvoimasta luopuminen, mutta vain, jos tästä toimenpiteestä ei seuraa hiilidioksidipäästöjen kasvua.
Luomua sen sijaan kannatetaan edelleen ehdoitta. Siinäkin olisi sopinut olla ehto, että luomua lisätään, mikäli siitä ei seuraa painetta kasvattaa viljelyalaa ... ;)
-
Lainasin Pentti Linkolan kirjan "Johdatus 1990-luvun ajatteluun" (1989). Kirja koostuu 1980-luvulla kirjoitetuista jylisevistä saarnoista luonnon väistämättömästä tuhoutumisesta. Ainoastaan viimeisessä, kirjaa varten kirjoitetussa luvussa mainitaan pari kertaa ihan kuin ohimennen, hiilidioksidin johdosta tapahtuva lämpeneminen.
Eli kyllä on niin, että ko. asia Suomessa tuli aktivistien agendaan ja tiedemiesten kirjoituksiin vasta 1980-luvun puolessa välissä. Minusta todistamisen taakka on nyt niillä, jotka toista väittävät: kuka on kirjoittanut asiasta 1960- tai 1970- luvuilla, tai aiemmin? Lähde?
Lainasinpa myös Pekka Kuusen kirjan "Tämä ihmisen maailma" (1982), joka oli eräänlainen "kulttikirja" sekin, aikanaan. Kovat oli varoitukset resurssien rajallisuudesta ja loppumisesta, öljyn erityisesti - mutta ei sanaakaan hiilidioksidista ja ilmastonmuutoksesta!
-
Eivät vesivoima ja turve ole myöskään luonnon kannalta viattomia energiamuotoja, kyllä nekin ovat omiaan aiheuttamaan tiettyä haittaa luonnolle. Vihreät kyllä tietävät tämän niiden osalta.
Voiko tämän yleistää teesiksi, että jos osoittautuu, että teoria ilmaston lämpenemisestä co2-päästöjen takia on väärä, kaikki uusiutuvat energiamuodot ovat haitallisempia luonnolle kuin uusiutumattomat?
Joku uusiutuva energiamuoto taitaa päästä "seulasta" läpi. Näiden haittaa luonnolle en nyt osaa arvioida:
- vuorovesienergia
- aaltoenergia
- geoterminen energia
Tietysti vielä sijoituspaikka voi muuttaa asiaa. Hiekka-aavikoilla nämä olisivat suht. OK:
- levä- ym. viljelmät (jos fosforikierto on suljettu!)
- aurinkovoimalat
- tuulivoima
***
Paitsi energiantuotannossa, voisi kyseenalaistaa senkin, ovatko uusiutuvat raaka-aineet ympäristöystävällisempiä kuin uusiutumattomat. Uusiutuvien raaka-aineidenkin käyttö rasittaa luontoa, jollakin tavalla.
***
On sitten kokonaan toinen asia, jos sanotaan, että uusiutumattomat varat kuitenkin jossain vaiheessa loppuvat. Sillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä sen kanssa, mikä on ympäristölle ystävällistä.
Kun samalla saarnataan yleistä säästäväisyyttä, se saadaan siltä mielikuvissa näyttämään, mutta eihän se sitä ole.
Voisi kuvitella ideaalitilanteen, jossa meillä olisi käytännössä rajaton (mistä se tulisikaan) määrä energiaa käytettävissämme, ja kierrättäisimme kaiken käyttämämme materiaalin 100%:sesti, ja voisimme jättää luonnon kokonaan rauhaan, joka tietysti olisi luonnon kannalta (ehkä) se paras vaihtoehto, melkein niiden utopioiden (dystopioiden) mukainen, joissa ihminen häviää kokonaan maapallolta.
Paitsi ruoan tuotannossa, jossa ei oikein saa uskottavaa utopiakaan muodostettua täysin luontoa käyttämättömästä viljelytavasta. Keinonahkaa myydään jo, keinopihviä, keinoleipää tai keinomaitoa ei ole saatavissa.
-
Tuotakaan edellä en voi sanoa itse ensimmäisenä huomanneeni. Katso vaikka
Renewable Energy Not “Green”? (http://www.dailygalaxy.com/my_weblog/2007/07/renewable-energ.html)
Jesse H. Ausubelin alkuperäinen kirjoitus kannattaa myös lukea, vaikka se on pitempi. Se on aika hauskasti kirjoitettukin:
Renewable and nuclear heresies (http://phe.rockefeller.edu/docs/HeresiesFinal.pdf)
-
On sitten kokonaan toinen asia, jos sanotaan, että uusiutumattomat varat kuitenkin jossain vaiheessa loppuvat. Sillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä sen kanssa, mikä on ympäristölle ystävällistä.
Kun samalla saarnataan yleistä säästäväisyyttä, se saadaan siltä mielikuvissa näyttämään, mutta eihän se sitä ole.
Näiden kahden ihan eri asian yhdistämiseen kuitenkin houkutellaan ja hämätään "kestävän kehityksen" käsitteellä, ja sillä, että muka kuluttaisimme (tai ylipäänsä voisimme kuluttaa) uusiutuvia luonnonvarjoa "monen maapallon verran" vuodesta toiseen.
Asiassa on jotain viettelevän yksinkertaista. Pitää säästää siemenperunat. Älä puita vahingoita.
-
Linjassa edellisen kanssa, tämä uutinen …
VTT: Biosta polttoainetta alle euron litra (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vtt-biosta-polttoainetta-alle-euron-litra)
… ei ole välttämättä hyvä.
Tässä on kuva (http://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2013/06/haiti-and-dr.jpg) Haitin ja Dominikaanisen Tasavallan rajalta. Arvatkaapa, kumpi maa, ja kummalla puolella se kuvassa on, joka turvautuu valtaosin uusiutuvaan bioenergiaan.
***
Eipä tullut Kansan Uutisten Maailmanpankki-uutisen (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3012847/ilmastonmuutos-iskee-kovimmin-koyhiin) toimittajallekaan mieleen, miten reilua (tai köyhyyttä vähentävää) on vaatia heikkoja kehitysmaita tällä lailla ...
Suunnitelmassa rahoitetaan hiilidioksidipäästöjä vähentäviä toimia ja lopetetaan tuki fossiilisille polttoaineille. Pankki ilmoittaa muuttaneensa kantaansa ja lopettavansa kivihiilivoimaloiden lainoittamisen.
... tyytymään kalliimpaan ja hankalampaan (epävarmempaan) uusiutuvaan energiaan, kun tiedetään, miten samaan aikaan vahvoilla kehitysmailla, kuten Kiinalla ja Intialla, on menossa satoja hiilivoimalaprojekteja.
Ja samoin useita Saksalla, joka häveliäästi "naamioi" ne vanhat voimalat korvaaviksi projekteiksi.
Oletan nimittäin, että Maailmanpankki ei ole suosittelemassa kehitysmaille ydinvoimaloita. Vaan siitä "uusiutuvasta" energiasta on kyse. Jos olen väärässä, korjatkaa.
Kun samainen raportti (muualla) kehottaa edistämään "kestäviä" viljelystapoja, voi vain kysyä, painostetaanko näitä heikkoja kehitysmaita tällä peiteilmaisulla tyytymään luomuviljelyyn?
-
Nyt tämän uusimmnan IPCC:n raportin yhteydessä taas luotiin uskoa siihen, että juuri uusiutuvat energianlähteet olisivat se lopullinen ratkaisu energiaongelmaan, vaikka väliaikaisesti (mm. Hesarin pääkirjoituksen (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Ydinvoiman+rooli+on+ostaa+aikaa/a1397798247292) linja 19.4.14) voitaisiin turvautua ydinvoimaan, maakaasuun ja ehkä CSS:ään eli fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidin kätkemiseen maan poveen.
Mutta hissukseen näyttää siltä, että tämä "uusiutuvien" energialähteiden kannatus alkaa sieltä täältä pahasti rakoilla, "vihreidenkin" (laajasti ajateltuna) parissa.
"Uusiutuvia" Hesarin tapaan kyllä yleisesti kannatetaan, mutta sitten siinä alkaa kertyä kovasti poikkeuksia. Uusiutuvia kannatetaan (periaatteessa) kyllä, paitsi (sanojasta toki riippuen)
- vesivoimaa (koska se edellyttää luontoa - ja alkuperäiskansojen elinkeinoja - tuohoavia patoja. Kehitysmaissa eritoten, mutta myös Suomessa)
- bioenergiaa
- - tai ainakaan palmuöljystä, tai nyttemmin maissista
- tuulivoimaa ("herkille alueille", yleensä. Tapetut linnut, lepakot, ääni- ja maisemasaaste)
- aurinkovoimaa (joka edellyttäisi valtavien alueiden päällystämistä aurinkopaneeleilla - ja jopa aavikkoalueilla on oma ekosysteeminsä)
Ja niin edelleen. En nyt jaksanut linkata joka kysymyksessä esim. Vihreään Lankaan tms., mutta uskallan sanoa, että näin alkaa olla laita.
"Ei mikään näistä" - energian rinnalle on vahvasti tulossa "uusiutuvaa, paitsi ..." - energia. ;D
-
Uusiutuvien autuudesta:
Tuli tässä mieleen, että kumpi puolue - ja asia edellyttää varmaan kansainvälistäkin liikahdusta - demarit vai kokoomus ensin yrittää irtiottoa tästä vihreiden heille tekemästä ansasta, jossa kumpikin puolue nyt "pyristelee"?
-
Tuosta uusiutuvien autuudesta ja muustakin:
vihreät - yleensä nuoria ja atk-taitoisia kun olivat - n. 10-15 vuotta sitten pystyivät valtaamaan netin, omalla tematiikallan ja omalla tulkinnalllaan sitä, mikä on maailmalle ja luonnolle hyväksi.
Nyt - kun keskustelu netissä on jatkunut monipuolisempana - he ovat enemmän tai vähemmän loukkaantuneita siitä, että heitä ja heidän linjaansa ja tulkintojaan asioista kritisoidaan, ja esitetään niille perusteltuja vaihtoehtoja.
Ja turvautuvat nykyisin usein - säälittävästi - jopa salaliittoteoriaankin, että vastaväitteet heille ovat "suuryritysten" maksamia tms. "Urheiluhenki" alkaa loppua ... ? :(
***
Jos joku löytää yhdistyksestämme (vaikka näiltä sivuilta) sellaista epäjohdonmukaisuutta, että emme ole olleet - vilpittömästi - nimemme mukaisella linjalla, vaan jotenkin, ainakin siltä näyttäen, tukeneet kannanotoissamme jotakin erityisintressejä, kaupallisia tai poliittisia, niin pyydämme siitä meille ilmoittamaan, siitä huomauttamaan. Ihan - jyrkästi! 8)
(Ja meillähän voi kirjoittaa - myös äärimmäisenkin kriittisesti - ihan täällä ja halutessaan myös salanimellä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=24.0), "incognito")
***
PS. Tässä asiassa kieli on hankalakäyttöistä. Emme myöskään ole välttämättä poliittisia vihreitä vastaan - täältähän löytyy joillekin heistä ihan selkeitä kehuja - mutta ... kuinka sen nyt sanoo? Kun toisenlaisessa maailmassa - me olisimme vihreäksi luokiteltu yhdistys!
-
Ajan hengelle näyttää olevan tyypillistä, että kaikki ympäristöasiat ovat nyt vain sitä hiilidioksidia.
Tämäkin idiotismi tosiasiassa on sitä:
Maapallo elää keskiviikosta lähtien velaksi (http://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Maapallo-elaa-keskiviikosta-lahtien-velaksi-1826.a)
Ollaan kertovinaan, että ...
Keskiviikosta lähtien ihmiskunta elää siis uusiutuvien luonnonvarojen suhteen velaksi.
(lihav. HJ)
... mutta niistä ei ole lainkaan kyse, vaan uusiutumattomista fossiilisista polttoaineista, joiden haitat muunnetaan laskennallisesti uusiutuvien luonnonvarojen kulutukseksi:
Ylikulutuspäivä kertoo, milloin ihmiset ovat kuluttaneet maapallon kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotannon ja fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen käsittelykyvyn.
Niinpä sitten esim. Ville Niinistö - kun uusiutuvat varat ovat muka jo loppu - kehottaa lisäämään niiden kulutusta:
[...] askeleita kohti hiilineutraalia ja resurssitehokasta yhteiskuntaa pitää ottaa Suomessakin ripeästi: aurinkopaneeleita omakotitalojen katoille, bioreaktoreita maatiloille, sähköautoja liikenteeseen ja puurakenteisia kerrostaloja”, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.
(lihav. HJ)
**
Tämä on, paitsi typerä, myös vaarallinen ajattelumalli luonnon kannalta, koska se johtaa helposti ajatteluun, että esim. biopolttoaineet vähentäisivät painetta luontoa kohtaan.
Tosiasiassa oikeiden uusiutuvien luonnonvarojen liikakäyttö (mm. meidän silmämäärämme, eli maan) on ongelma, jota asiaa tämä vuosittainen rituaali pelkästään hämärtää. (Ks. myös puheenvuoroni 22.04.14 edellä.)
Typerä on ko. malli siinäkin, että jos jo 1970-luvulta olemme eläneet "velaksi", niin kyllä siinä (loogisesti) heti tulee mieleen, että näin se onnistuu jatkossakin, jossakin määrittelemättömässä paikassa on iso "piikki", josta aina saa lisää vippiä ...ei ole siis oikein vakuuttava kielikuvanakaan. (Tai se on vähän niinkuin Lutherille synti, jota voi tehdä ja melkein kannattaa tehdä, jotta armo olisi sitten suurempi ... ;D)
-
Tietysti, sinänsä, on näin: uusiutuvia luonnonvaroja ei yksinkertaisesti voi käyttää etukäteen, so. velaksi. Ensi vuoden tuuli- tai aurinkoenergiaa ei voi käyttää tänä vuonna tai syödä ensi vuoden satoa.
Reaalitalouden puolella. Rahatalouden puolella tämä toki onnistuu, minkä eräs mielenterveysongelmista kärsinyt mies Huittisista on tiettävästi jo ammoin todistanut.
-
Ryhdymmekö, yhdistyksenä, ydinvoiman kannattajiksi?
Asia jotenkin kaihertaa mieltä, koska sen avulla monia jo vastustamiamme asioita, kuten biopolttoaineet, saataisiin luultavasti pois päiväjärjestyksestä.
Kuitenkin väikkyy mielessä, että pitääkö "suutarin pysyä lestissään"?
Toisaalta, ydinalueellamme, tietyt vastustajamme eivät ole sitä tehneet ...
(mietintämyssyyn)
PS. 28.8.14: Tähän asiaan liittyvät kommenttini (http://www.kepa.fi/uutiset/10854#kommentit) Kepan palstalla. Mutta ei kiirehditä asiaa, olkoon rauhassa siellä myssyssä, vielä.
-
Voiko tämän yleistää teesiksi, että [...] kaikki uusiutuvat energiamuodot ovat haitallisempia luonnolle kuin uusiutumattomat?
Kun luulen, että näin voi tehdä, niin aika järkyttäviä olivat poliitikkojen puheet tämän EU:n ilmastokonsensuksen yhteydessä: kaikki kannattivat uusiutuvan energian lisäämistä. *)
Ydinvoimaa ei maininnut kukaan.
Eri asia on sitten, mikä ja miten tässä asiassa toteutuu. Jos nyt oletamme, että asiat "menevät kuin Strömsössä" ja Pariisissa 2015 saadaan globaali sopimus aikaan, ja EU todella sitten vähentää päästöjään tuon luvatun 40% vuoteen 2030, niin tosiasiassa tämä saattaa silti perustua pitkälle ydinvoimaan. Ainakin Suomen osalta, Olkiluoto 3 kun varmasti tuohon mennessä valmistuu, ja ehkäpä Pyhäjokikin, jopa Olkiluoto 4 ...
__________
*) Vihreiden Ville Niinistö tietysti voimakkaimmin: tänään Hesarissa (vähän monimutkaisin pyörittelyin) hän toi taas esiin vanhan teesin, että ydinvoimaloiden hyväksyminen on haitallinen asia, koska se hidastaa uusiutuvien energialähteiden kehittämistä ... (siihen, että ydinvoimalat jo sitten itsessään tuottavat CO2-vapaata energiaa, ei Niinistö mitenkään viitannut)
-
Kaj Luukon radikaali linjaus:
Uusiutuva energia on siirtymäkauden ratkaisu (http://planeetta.wordpress.com/2014/10/31/uusiutuva-energia-on-siirtymakauden-ratkaisu/)
Lähes samalla kustannuksella siis koko ydinvoimakapasiteetti voitaisiin pitää koko ajan käynnissä. Se pystyisi ilman uusiutuvia tuottamaan kaiken tarvittavan sähkön. Tämä ratkaisu olisi kokonaisuutena yli puolet halvempi, koska uusiutuva tuotanto voitaisiin jättää kokonaan rakentamatta.
Tästä kaikesta voidaan vetää sellainen johtopäätös, että aurinko- ja tuulisähkö ovat tarpeettomia. Niillä ei voida lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ydinvoima voisi toimia päästöttömänä säätötehona, mutta yhtä lailla ja samaan hintaan ydinvoima voisi käydä koko ajan, joten aurinko- ja tuulisähköstä ei ole mitään hyötyä. Ydinvoima voi tarvittaessa myös säätää tuotannon kysyntää vastaavaksi, vakka verkossa ei olisi mitään muuta tuotantoa.
Aurinko- ja tuulisähköllä voidaan vähentää fossiilisten käyttöä, joten niillä voi olla perusteltua käyttöä siirtymäkauden ratkaisuna. Koska ennen pitkää päästöt täytyy lopettaa kokonaan, ydinvoima on silloin ainoa mahdollinen, lopullinen ratkaisu.
Luukko ei käy kirjoituksessaan läpi uusiutuvan energian haittoja, mutta edellähän se tehtiin, täällä (esim. 27.04.12).
Uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen on Luukon kanssa melkein samaa mieltä ...
Grahn-Laasonen: Ilmastopaneeli lähetti vakavan viestin (http://www.ess.fi/uutiset/ulkomaat/2014/11/02/grahn-laasonen-ilmastopaneeli-lahetti-vakavan-viestin)
... mutta ei ihan:
– Suomen täytyy tehdä oma osuutensa. Se edellyttää paljon toimia ja ennen kaikkea monipuolista energiapalettia, jossa haetaan päästöttömiä ratkaisuja.
Ydinvoima on Grahn-Laasosen mukaan osa päästötöntä tulevaisuuden näkymää, mutta ei ainoa vaihtoehto.
– Myös uusiutuviin energialähteisiin tarvitaan vahva panostus.
(lihav. HJ)
Edellisestä ympäristöministeristä ei olisi kyllä saanut puristettua tuotakaan. Toisaalta Vihreä Lanka nyt ainakin julkaisee tämän Petteri Taalaksen näkemyksen:
Vähempi ei riitä: kaikki keinot käyttöön ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/v%C3%A4hempi-ei-riit%C3%A4-kaikki-keinot-k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n-ilmastonmuutoksen-pys%C3%A4ytt%C3%A4miseksi)
"Mutta tarvitaan myös bio- ja aurinkoenergiaa, tuulivoimaa sekä hiilen talteenottoa. Myös ydinvoimaa tarvitaan tietyillä alueilla, muun muassa Intiassa ja Kiinassa", Taalas arvioi.
(Vai pääsikö tuo sinne, kun siinä ei sanottu, että ydinvoimaa tarvitaan Suomessa? ;))
***
Alkaako tämä fraasi "bio- ja aurinkoenergiaa, tuulivoimaa" olla tässä vähän samanlainen pakollinen asia sanoa kuin "pienviljelijä" tässä toisessa keskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.msg5563#msg5563)?
-
Yleisimmän syyn lisäksi ...
Merikotkat kuolevat usein lyijymyrkytykseen (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/ajankohtaista/arkisto/?bid=4072)
... myös näin (lihav. HJ):
Kuolinsyytutkimukset osoittivat merikotkien kuolevan myös esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa, reviiritaisteluissa ja törmätessään sähkölinjaan tai tuulivoimalaan.
Lisää tuulivoimaloita = myös lisää sähkölinjoja!
Lisäksi valtaosa tuulivoimahankkeista (http://yle.fi/uutiset/nouseeko_kotiseudullesi_jattimaisia_tuulimyllyja_katso_kartalta/6590722) sijoittu juuri rannikolle.
-
Vaan nin se vaan jatkuu, että se on kaikkien aivan pakko sanoa, että "kotimaiset uusiutuvat" energianlähteet ovat ne parhaat, eri tavoilla vain. Tässä Vihreän Langan kuvaus asiasta:
Eduskunta pohti, syökö Fennovoima uusiutuvien kysyntää (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/eduskunta-pohti-sy%C3%B6k%C3%B6-fennovoima-uusiutuvien-kysynt%C3%A4%C3%A4)
Sitä vaihtoehtoa, jonka minä tuolla olisin sanonut, ei kukaan esittänyt:
kyllä, kyllä se syö - ja se on sen tarkoituskin! Ja näin Suomi, luonnonkaunis isänmaamme, säästyy uusiutuvien energiamuotojen haitoilta. (Vrt. edellä)
-
Kansan Uutisissa (!) on ilmestynyt tämä mielipidekirjoitus:
Punavihreydenkin on perustuttava faktoihin (http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/lukijoilta/3327349/punavihreydenkin-on-perustuttava-faktoihin)
Siinä - paitsi muutama sana geenimuuntelunkin puolesta (ja ihmettelyä EU:n vasemmistoryhmän käyttäytymisen suhteen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=110.msg6344#msg6344) asiassa) - on myös tämä:
Entä ydinenergia? Usein suomalaisessa keskustelussa ydinvoima asetetaan puhdasta, kotimaista uusiutuvaa energiantuotantoa vastaan ilman, että edes huomioitaisiin kuinka paljon korvattavaa fossiilisissa energianlähteissä on. Vuonna 2013 fossiiliset ja tuontisähkö kattoivat puolet energiankäytöstä. Toisesta puolikkaasta 43 prosenttia koostui puusta ja ydinvoimasta.
Ydinvoima on tehokas energiantuotantomuoto, joka parhaimmillaan käytettynä antaa lisää elintilaa luonnolle ja metsille, tuottaa lämpöä hiljaisesti ja hiilettömästi ja tuo makeaa vettä sinnekin, mistä jäätiköt häviävät tai missä ympärillä on vain merta.
(lihav. HJ)
Ja vielä tämäkin!
Tulevaisuudessa käyttöön voidaan ottaa niin kutsutut neljännen sukupolven hyötöreaktorit, jotka pystyvät käyttämään suurimman osan uraanista uudelleen. Tämä olisi monikymmenkertainen parannus nykytilanteeseen. Samalla syntyy haitattomampaa jätettä. Neljäs sukupolvi edustaa sitä, mitä ydinreaktoreista pitikin tulla. Nykyiset reaktorit ovat poliittinen jäänne.
Asiaan liittyvässä keskustelussakaan ei suoranaisesti (yritetä) tyrmätä tätä kirjoitusta!
PS. Henkilökohtainen tiedonanto: nyt minä olen oikeastaan kade. Minunhan piti ensimmäisenä kirjoittaa tuollainen kirjoitus (vaikka kyllä Demokraattiin, olin suunnitellut).
***
Ihan vihervihreän ajattelun puolella tämä sokeus yhä jatkuu. Tuoreessa Vihreän Langan pääkirjoituksessa ...
Maailma juoksee ohi (http://www.vihrealanka.fi/blogi-p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/maailma-juoksee-ohi)
... selvästi yhä vielä ydinenergia rinnastetaan fossiilisiin, ja luokitellaan vastustettaviin asioihin. Sanottu se on vähän epäsuorasti, mutta kun on puhuttu aurinko- ja tuulivoiman puolesta, kirjoitetaan näin (lihav. HJ):
Olemassaoleva infrastruktuuri vesi- ja ydinvoimaloista kunnallisiin energialaitoksiin on poliittisten päätösten ja veronmaksajien tuen tulosta.
Jos Suomen poliitikot ja kansalaiset eivät päätä uuden energiamurroksen suuntaa, energiamarkkinoita vanhoin eväin hallitsevat yhtiöt jatkavat vanhaa rataa.
PS2. Tämä on muuten varsinaista rusinoiden poimimista pullasta ...
Saksassa aurinkopaneelit tuottivat hetken aikaa yli puolet maan sähköntarpeesta viime kesänä.
... joka väite menisi varmaan läpi uusiutuvan energian suurena riemuvoittona keskustelussa, ellei meillä olisi internetiä, jonka kautta saamme erittäin "tasapainoittavan" tiedon tuolle. Saksassa kolme kertaa kuukauden aikana (tammi-hemikuussa 2015) uusiutuvat energiat yhteensä tuottivat noin 0% maan sähköntarpeesta:
Habitual Offender…Germany’s Wind And Solar Power Go AWOL Third Time In Less Than 30 Days! (http://notrickszone.com/2015/02/14/habitual-offender-germanys-wind-and-solar-power-go-awol-third-time-in-less-than-30-days/#sthash.jG155CsR.dpbs)
-
Niin se vaan valitettavasti on, että uusiutuvasta energiasta näyttää Suomessa tulleen asia, jota ei saa kritisoida tai ainakaan suoraan vastustaa:
Puolueet lähes yksimielisiä energiapolitiikan avoimuuden ja uusiutuvien edistämisestä (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/puolueet-l%C3%A4hes-yksimielisi%C3%A4-energiapolitiikan-avoimuuden-ja-uusiutuvien)
Ainakaan yleisellä tasolla. Jotain uusiutuvan energian muotoa sopii sitten kyllä hyvin vastustaa (ks. edellä 22.04.14 (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=626.msg5379#msg5379)).
Perussuomalaisetkaan eivät tosiasiassa uskaltaneet olla periaatteessa kriittisiä uusiutuvien suhteen, vaan lähtivät vain siitä, että suunnitelmat sen nopeasta lisäämisestä ovat "epärealistisia".
Mutta itsensä ympäristojärjestöiksi ilmoittaneiden järjestöjen kyselyssä eivät siis paljonkaan tulleet esille uusiutuvan energian haitat luonnolle. No, turpeen osalta ehkä, ja oli siellä kyllä kysymys 10: "Millä keinoin varmistaisitte, että energiapolitiikka ei vaaranna luonnon monimuotoisuutta?".
Vaan ehkä tuo yksimielisyys ei sittenkään ollut ihan niin "herttainen" kuin tuo Vihreän Langan uutinen antaa ymmärtää: mm. demarit ilmoittivat ajavansa "päästötöntä" energiaa (joka siis voi sisältää vaikkapa ydinvoimankin), Kokoomuksen "hiilineutraali" yhteiskunta voi pitää sisällään saman jne. Ja perussuomalaiset vastasivat myös kysymykseen 10 ihan eksliplisiittisesti näin (lihav. HJ): "Lisäämällä ydin- ja vesivoimaa [...]"
(Tässä linkki ko. selvityksen erääseen toiseen yhteenvetoon (http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/02/onko-puolueilla-eroja-ymparisto-ilmasto.html))
PS. Tuon jälkimmäisen yhteenvedon mukaan SDP (pentele) kertoi, että kasvihuonepäästöjen vähentämisessä "[...] sekä luomuviljely ovat hyviä keinoja." Mutta ei siitä tässä nyt enempää, kun meillä siitä on jo oma keskustelunsa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=15.msg5439#msg5439).
-
Tämä energiamuoto lasketaan kaiketi "uusiutuvaksi" (vaikka se ei ehkä oikein tarkkaan ottaen sitä ole) ja se on kyllä mielenkiintoinen ja kallistun sitä kannattamaan:
Espooseen kairataan Suomen syvin reikä
Kuusi kilometriä syvän reiän on määrä tuoda maan uumenien lämpöä espoolaiskotien lämmitykseen (http://www.hs.fi/kotimaa/a1425881005987)
Siinä olisi se hyvä puoli, että energiaa sitten saataisiin käytännössä aika lailla loputtomasti, se hyvä puoli, että maanpäällistä pinta-alaa ei tarvittaisi kovin kummoisia määriä, ja vielä se hyvä puoli (tuuli- ja aurinkovoimaan verrattuna), että energiaa tulisi tasaiseen tahtiin, ei vaihtelevasti.
Uutinen kertoo, että "onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät", mutta kyllä myös, että: "Vastaava järjestelmä on toiminut vaihtelevasti myös muualla". Mutta onnea siis vaan tälle hankkeelle.
-
Vaikka Kepa tässä tiedotteessaan ...
Kysely: Suomalaiset kannattavat hajautetun energiantuotannon tukemista (http://www.kepa.fi/uutiset/11260)
... puhuu "hajautetusta" energiantuotannosta, niin uusiutuvia energialähteitähän se tarkoittaa.
Ja näin "Kepa-suutari" on kyllä taas astunut yhden askeleen ulos "lestistään". Kehitysapuasioihin se on vuosia sitten laskenut ilmastonmuutoksen, ja sitä kautta fossiilisten polttoaineiden vastustamisen. Ydinvoiman yli se on hypännyt, ja nyt on ajamassa Suomeen uusiutuvia energiamuotoja, tai ainakin mukana tässä pyrkimyksessä. Jos siihen vielä lisää sen, että tällainen tuotanto pitäisi olla "hajautettua". niin voi kyllä kysyä: mitä tämä asia Kepalle kuuluu?
Tietysti on olemassa myös ydinvoiman hajautettu malli, tällaisilla mikroreaktoreilla (http://en.wikipedia.org/wiki/Micro_nuclear_reactor), mutta se tuskin on ollut mukana ajatuksissa, kun tätä kyselyä Suomessa järjestettiin.
-
Tuosta edellisestä kommentista lisäajatus:
vaikka siis edellä (26.08.14) hyvin varovaisesti lähestyin sitä linjausta, että voisimmeko myös liittää agendaamme ydinvoiman puolustamisen (joka epäilemättä säästäisi "tuottavaa maata" ja sitä kautta myös olisi omiaan toimimaan "turvatun luonnon" puolesta!), niin kuitenkin epäröin asiassa, juuri oikeastaan sillä perusteella, että "suutari pysyköön lestissään".
Kyllä se perusteeni tavallaan ihan hyvä on edelleen. Mutta kun sitten ne "toiset" käyttäytyvät asiassa vailla mitään tällaista "etikettia"! Vähintään harmittaa!
Kyllä se muuten tuossa Kepan tiedotteessa aika selvästi sanottiin, mitä ajetaan, ei siinä juuri tarvitse "rivien välistä" lukea tai tulkita (lihav. HJ):
Kansalaisjärjestöjen Talouspoliittisessa vaalikoneessa eduskuntavaaliehdokkaat pääsevät esittelemään näkemyksiään muun muassa uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä ja uusiutuvasta energiasta.
Vaikka vieläkin asiassa epäröin, niin kyllä näissä asioissa selvä sanankaltaisuus on. On saatu jotenkin lyötyä (suurelle yleisölle, ainakin jossain määrin) läpi, että
luonnonmukainen viljely = luonnolle itselleen hyvä asia
uusiutuva energia (luonnosta otettuna) = luonnolle itselleen hyvä asia
vaikka kummassakin tapauksessa se on vähintään hyvin epäilyksenalainen asia. Ellei suorastaan aivan väärä idea.
-
Tällainen "väistämättömyyden" idea minua myös kauhistuttaa:
Hajautettu energiantuotanto on yksi keino tukea väistämätöntä energiamurrosta. Keskitetyn, ainoastaan suuriin tuotantolaitoksiin perustuvan energiamallin aika on ohi.
(Tuuli Hietaniemi)
Kyllä, voi olla sitä mieltä, että joku malli on hyvä, parempi kuin muut jne. mutta "väistämätön"! Ja "aika on ohi"! Luultavasti minun ei tarvitse kertoa edes esimerkkiä siitä, minkälaisten kehityskulkujen jossakin piireissä vielä jokunen vuosikymmen sitten kuviteltiin olevan väistämättömiä, suorastaan yhteiskunnan muutoksen "liikelaki". Ja minkä kaiken osalta väitettiin, että sen aika on ohi.
Tuo tuollainen on lopulta - teologista kieltä! Uskotaan kuitenkin, vaikkei ehkä varsinaiseen Jumalaan, niin kuitenkin jonkinlaiseen Johdatukseen ja Suureen Suunnitelmaan. Ja ihmisen tehtävänä on viisaasti sopeutua tähän Johdatukseen, ja erityisen otollista on, jos vielä yrittää osaltaan edistää tuota Suunnitelmaa. *)
Tietysti Hietaniemi ja/tai Kepa voi väittää, että "väistämättömällä energiamurroksella" tuossa tarkoitettiin vain polttavaa tarvetta päästä eroon fossiilisista polttoaineista, ihan vain tämän ilmaston lämpenemisuhan vuoksi. Mutta jotenkin tuossa "tuoksuu" tuo ajattelutapa, varsinkin, koska vaihtoehtoisia tapoja tämä tavoite saavuttaa ei edes mainita.
No, nyt siellä mainitaan. Laitoin omana puheenvuoronani (http://www.kepa.fi/uutiset/11260#kommentit) sinne skenaarion, kuinka vieläpä hajautettu malli voitaisiin toteuttaa ydinvoiman avulla!
____________
*) PS 24.3.15 Luomuvihanneksia on mainostettu myyntilauseella "Sellaisena kuin luonto sen tarkoitti". Eeva Kilpi vastusti joskus ydinvoimaa HS:n mielipidekirjoituksessa sillä idealla, että Jumala on tarkoittanut atomien pysyvän kasassa, jolloin ihminen älköön niitä halkaisko.
-
Nyt IPS "myy" uusiutuvia energialähteitä tällä artikkelillaan:
Q&A: “Protect Your Biodiversity” (http://www.ipsnews.net/2015/03/qa-protect-your-biodiversity/)
Mutta katsokaa sen kuvaa! (IPS:n artikkelien kuvitukseen olen kiinnittänyt huomiota (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.msg6577#msg6577) myös toisessa yhteydessä.)
Tuon aurinkopaneelien kentän alla ei varmasti ole yhtään biodiversiteettiä, tai sitä on korkeintaan äärimmäisen vähän!
-
"Ei mikään näistä" - energian rinnalle on vahvasti tulossa "uusiutuvaa, paitsi ..." - energia. ;D
Tämä mielipide oli tänään HS:n mielipidepalstalla, Metsälehti referoi:
MUUT LEHDET: Ei kestävästi lisähakkuita (http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Metsauutiset/2015/4/MUUT-LEHDET-Ei-kestavasti-lisahakkuita/)
Olennaisin lause siitä:
Näillä reunaehdoilla kutakuinkin nykyisen suuruiset hakkuut ovat mahdollisia.
Jos näin on, mitä se merkitsee puusta saadulle energialle, sille "biotaloudelle"? Jos vaikka lähdettäisiin siitä, että käytettäisiin saatava puu vaikka kerran (paperina tms.) ja poltettaisiin energiaksi vasta sen jälkeen? Kuinka suuren osan se - teorettisesti - voi näin korvata nykyisestä fossiilisesta energiantuotannostamme?
-
IPS edelleen "liputtaa" tässä asiassa:
Uusiutuva energia hyvässä kasvussa (http://maailma.net/artikkelit/uusiutuva_energia_hyvassa_kasvussa)
"Uusiutuvat lähteet muodostivat vuonna 2014 lähes puolet uudesta energiantuotantokapasiteetista koko maailmassa", sanoo Unepin pääjohtaja Achim Steiner. Hän arvioi suuntauksen vahvistuvan teknologian halpenemisen ja päästöjen vähentämistarpeen myötä. Edes öljyn hinnan halpenemisen ei uskota vaihtavan suuntaa.
Eikä tullut - ainakaan tuon uutisen mukaan - YK:n ympäristöjärjestön pääjohtajalle mitään mieleen, mitä tarkoittamattomia, harmillisia seurauksia tuolla kehityksellä voisi olla.
-
Tämä kysymys on tietysti vaikea, ja väärinkäytöksiäkin varmasti on:
Maailmanpankin köyhyysohjelmilla ruma kääntöpuoli (http://maailma.net/artikkelit/maailmanpankin_koyhyysohjelmilla_ruma_kaantopuoli)
Mutta siihen kysymykseen, kuinka paljon näistä hankkeista johtuu pyrkimyksestä uusiutuvan energian lisäämiseen, ei ko. artikkeli kiinnitä huomiota. Minä kiinnitän, näillä lainauksillani ja lihavoinneillani:
Väestön pakkosiirrot liittyvät usein vesi- ja sähköhuoltoon sekä liikenne- ja energiaverkkojen parantamiseen.
[...]
Maailmanpankin suosimat korkean riskin välikädet ovat aiheuttaneet hankaluuksia tuhansille ihmisille muun muassa Hondurasin, Laosin ja Kambodžan palmuöljy-, sokeriruoko- ja kumiplantaaseilla. Guatemalassa ongelmaksi on noussut patohanke, Intiassa voimala ja Vietnamissa kaivos, Oxfam listaa.
Luultavasti ydinvoimalan tieltä ei juurikaan joudu väestöä asuinsijoiltaan karkoittamaan.
-
Jos näin on, mitä se merkitsee puusta saadulle energialle, sille "biotaloudelle"? Jos vaikka lähdettäisiin siitä, että käytettäisiin saatava puu vaikka kerran (paperina tms.) ja poltettaisiin energiaksi vasta sen jälkeen? Kuinka suuren osan se - teorettisesti - voi näin korvata nykyisestä fossiilisesta energiantuotannostamme?
Tällaisen vastauksen on tämä blogisti ....
Bioenergia a’la Suomen WWF (https://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2015/02/13/bioenergia-ala-suomen-wwf/)
... tuohon kysymykseen antanut:
Energiapuun ekologistaloudellinen potentiaali voisi tämän jälkeen olla 3 miljoonaa kuutiota nykyistä suurempi. Tämä tarkoittaa primäärienergiassa noin 6 TWh, kun Suomen energian kulutus on n. 400 TWh.
Artikkelissa tarkastellaan sitten muidenkin kuin WWF:n skenaarioita.
-
Pohjois-Korea taitaa hyödyntää täysimääräisesti metsäenergiansa mahdollisuudet (http://www.drroyspencer.com/2015/05/is-north-korea-cutting-down-all-its-trees/)? 8)
Linkin keskustelussa vihjataan siihenkin suuntaan, että siellä olisi ehkä massiivisesti siirrytty kaskiviljelyyn ja/tai uusille mutta aroille alueille viljelemään (kun oma lannoiteteollisuus on romahtanut).
Joku oire tästä lannoitekriisistä tuli varmaan esille tuolla toisessakin keskustelussamme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=728.msg6458#msg6458), kun merkille pantiin myös Pohjois-Korean halu tulla luomumaaksi (alunperin Luomulakon löytö!).
-
Tämä on Suomen luonnon kannalta täysin kauhistuttava skenaario:
Tutkijaryhmä lyö laskelmat pöytään – Suomeen rakennettava yli 100 000 aurinkovoimalaa 2050 mennessä (http://yle.fi/uutiset/tutkijaryhma_lyo_laskelmat_poytaan__suomeen_rakennettava_yli_100_000_aurinkovoimalaa_2050_mennessa/8053034)
Otsikossa on mainittu aurinkovoimalat, uutisessa on vielä tieto:
Käytännössä Suomen maa- ja merialueille pitäisi rakentaa noin 8 800 uutta tuulivoimalaa.
Jokaiseen Suomen kuntaan pitäisi keskimäärin rakentaa n. 28 tuulivoimalaa. Käytännössä ne vielä keskittyisivät, mm. rannikkoalueille jne. Tältä se sitten näyttäisi, Suomessakin:
Shocking Before-And-After Photos: How Wind Parks Are Devastating Idyllic German Countryside! (http://notrickszone.com/2015/06/02/shocking-before-and-after-photos-how-wind-parks-are-devastating-idyllic-german-countryside/#sthash.eyGHzn4C.dpbs)
Kuvankäsittelyllä tuollaiset kuvat pitäisi tuottaa Suomestakin - ennen kuin mitään päätöksiä asiassa tehdään!
Aurinkovoimaloita tulisi kuntaa kohti yli 315. Paljonko se olisi pinta-alana? (Vrt. laskelmani edellä, että Olkiluodon tulevan voimalan energiamäärän tuottamiseen koko Eurajoen kunta pitäisi päällystää aurinkopaneeleilla - eikä edes riittäisi, vaan tilaa tarvittaisiin naapurikunnistakin ...)
Ylen uutisessa oli sitten tällainenkin väite:
Tutkimuksessa on mukana myös skenaarioita, joissa ydinvoimaa päätetään rakentaa lisää. Laskelmista käy ilmi, että aurinko- ja tuulivoimaa tarvittaisiin valtavasti lisää, vaikka ydinvoimaa lisättäisiin.
Tuota en muuten lainkaan usko! Tai sitten ko. skenaariot oli rakennettu sellaisten oletusten varaan, joista välttämättä tuo seurasi, esim. pohjautuen ydinvoiman rakennusvauhtiin tähän mennessä tms. Eikä vastaavasti "vapaasti", siten kuin nuo aurinko- ja tuulivoimaskenaariot.
Ja kun (toisesta uutisesta (http://yle.fi/uutiset/hintalappu_hiilipaastojen_loppumiselle_suomen_energiakaanne_vaatisi_jopa_175_miljardin_investoinnit_2050_mennessa/8053352)) ajattelee, minkälaisen mielettömän määrän ydinenergiaa saisi 175 miljardilla - jopa vaikka siinä tapauksessa, että kaikki menisi niin pieleen kuin Olkiluodossa - niin tämä arvio ...
Tulosten mukaan kokonaan uusiutuvaan energiaan pohjaava järjestelmä olisi lähes samanhintainen, tai jopa hieman halvempi, kuin ydinvoimaa ja runsaasti biomassaa sisältävät järjestelmät.
... on kyllä varmasti saatu sillä tavalla, että siinä skenaariossa on hyvin runsaasti "runsaasti biomassaa sisältäviä järjestelmiä"!
-
Eipä ollut yllätys että Vihreä Lanka suhtautui tuohon spekulaatioon täysin kritiikittömästi ...
Suomi voi irtautua fossiili- ja ydinvoimasta – uusiutuvaa tarvitaan joka tapauksessa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/suomi-voi-irtautua-fossiili-ja-ydinvoimasta-%E2%80%93-uusiutuvaa-tarvitaan-joka)
... mutta että Demokraattikin:
Energiakäänne toteutusvaiheeseen (http://demokraatti.fi/energiakaanne-toteutusvaiheeseen/)
Ilmastomuutoksen pysäyttäminen edellyttää kuitenkin energiakäännettä kaikilta mailta. Myös Suomi on asettanut tavoitteeksi lähes sataprosenttisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiajärjestelmän vuoteen 2050 mennessä.
Saksaan vedoten, siitä vaan, ei muuta kuin toteuttamaan.
Olen aika ... olen itse asiassa suunnattoman pettynyt.
(Toki laitoin sitten vastalauseeni myös Demokraatin nettipalstalle. Klo 14:16: Ja parikin. Ja toisen aika kovan!)
-
... on kyllä varmasti saatu sillä tavalla, että siinä skenaariossa on hyvin runsaasti "runsaasti biomassaa sisältäviä järjestelmiä"!
Jep, poimintoja linkatusta artikkelista:
Tuulivoiman osuus kaikesta energiankulutuksesta olisi (skenaariossa) noin kolmanneksen. Aurinkoenergian osuus olisi noin 10 prosenttia, kertoo Christian Breyer.
– Biomassa kattaisi noin 30 – 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta, sanoo Breyer.
Pitääpä lukaista olennaisimmat itse paperista:
http://www.lut.fi/documents/10633/70751/LUT-Vision-and-initial-feasibility-of-a-recarbonised-Finnish-energy-system-for-2050.pdf
On toki erinomaista ja tarpeellista, että näitä kartotetaan, mutta toivoisin parempaa kokonaiskuvan esittämistä medialta. Nyt joku (aika monet) voi oikeasti kuvitella, että 100% uusiutuviin perustuva malli olisi missään mielessä järkevä ratkaisumalli hiilineutraalille Suomelle.
Kokonaan uusiutuvaan energiaan perustuva järjestelmä on täysin kilpailukykyinen muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Se kannattaa pitää yhteiskunnallisessa keskustelussa varteenotettavana vaihtoehtona, sanoo tutkimusta johtava aurinkotalouden professori Christian Breyer LUT:stä.
-
Minusta tässä LUT:in linjassa ja asiassa kyllä vähän "haiskahtaa". Jos se ei ole ihan samanlainen kuin Luomuinstituuttimme, niin jotain sinne päin. Anteeksi vaan.
Missä viipyy "virallinen" selvitys siitä, mikä ja millainen olisi tulevaisuutemme (Suomen - ja maailman!) 4. sukupolven ydinvoimaloiden, "breederien" kanssa?
Täytyisikö vaikka "aurinkotalouden professorin" virkanimikettä vähän muuttaa ... ;D
***
Toisten tietojen (tai "tietojen") ja lausuntojen varassa tässä ollaan, mutta nämä eivät ole yhteensopivia ...
– Biomassa kattaisi noin 30 – 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta, sanoo Breyer.
... ja aiemmin (22.04.15) lainattu:
Energiapuun ekologistaloudellinen potentiaali voisi tämän jälkeen olla 3 miljoonaa kuutiota nykyistä suurempi. Tämä tarkoittaa primäärienergiassa noin 6 TWh, kun Suomen energian kulutus on n. 400 TWh.
-
Onko tämä ihan sattuma, mutta myös USA:ssa on juuri esitetty vastaava skenaario kuin tuo Suomessa:
Engineers develop state-by-state plan to convert US to 100% clean, renewable energy by 2050 (http://phys.org/news/2015-06-state-by-state-renewable-energy.html)
Siinä kyllä oli taustaoletuksena energiankulutuksen aika raju vähentäminen:
"When we did this across all 50 states, we saw a 39 percent reduction in total end-use power demand by the year 2050," Jacobson said.
Ja siinäkin skenaariossa - käytännössä - oli ydinvoimavaihtoehto kokonaan sivuutettu. Tai laskettu lähinnä korvattavien energiamuotojen joukkoon.
-
Tämä dokumentti ....
An Ecomodernist Manifesto (http://www.ecomodernism.org/manifesto/)
... on vielä tarkemmin läpikäymättä, mutta lainaanpa siitä jo tämän kohdan:
Natural systems will not, as a general rule, be protected or enhanced by the expansion of humankind’s dependence upon them for sustenance and well-being.
Intensifying many human activities — particularly farming, energy extraction, forestry, and settlement — so that they use less land and interfere less with the natural world is the key to decoupling human development from environmental impacts.
Eli (omin sanoin): yhä laajemmin elävän luonnon systeemeihin tukeutumalla - omien tarpeidensa tyydyttämisessä - ihmiskunta ei (yleensä) edistä näiden systeemien suojelua.
-
Kun uuiutuvia energialähteitä poliittisesti "myydään" niin viitataan useimmiten tuuli- ja aurinkovoimaan, jotka ovat suhteellisesti aika "siistejä". Näennäisesti ainakin: eivät niin vaadi lisäpinta-alaa, sitä "jalanjälkeä", kun tuulivoimaloiden allakin voinee vaikka viljellä, ja aurinkopaneelist voi laittaa jo olemassa oleville katoille jne.
Mutta sitten, kun tarkastellaan, paljonko ihan oikeasti niillä, ja sitten vähän arveluttavammilla uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetaan, onkin kovasti niin, että ne arveluttavammat tuottavat suurimman osan siitä uusiutuvasta energiasta, jonka nyt kerrotaan räjähdysmäisesti kasvavan.
Näitä ovat vesivoima ja bioenergia (siis käytännössä joko peltojen tai metsien tuotto). Joilla molemmilla on selvä "ekologinen jalanjälki".
Eivätkä ne siis ole ympäristön, luonnon kannalta kivoja. Asiaan on vesivoiman osalta jo kyllä kiinnitetty huomiota, ja tuorein sen kannalta ikävä tutkimus on tässä:
Hydroelectric dams drastically reduce tropical forest biodiversity (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/07/150701140715.htm)
Vesivoima siis tutkitulla alueella - Amazonian altaan alueella - oli vähentänyt jyrkästi luonnon monimuotoisuutta.
Keski-Euroopan metsät lienee satojen vuosien aikana *) jo useasti "parturoitu", eikä mitään oikein "alkuperäistä" metsäluontoa siellä enää ole löydettävissäkään. Mutta jotain yritystä oli siihen, että metsät siellä palautettaisiin. Mutta tämä näyttää nyt olevan tilanne ...
Biomass: The World's Biggest Provider Of Renewable Energy (http://www.theenergycollective.com/robertwilson190/370286/biomass-worlds-biggest-provider-renewable-rnergy)
... mm. koko EU:ssa ja erityisesti Saksassa, joissa molemmissa biomassan käytön kasvu toteutuneena energialähteenä 2000-luvulla on huomattavasti suurempi kuin tuon aurinko- ja tuulienergian. Sama pitää paikkansa myös USA:n suhteen.
(Osittain ja paljoltikin samasta asiasta meillä on jo keskustelua myös täällä toisessa ketjussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=637.0).)
__________
*) väitetään, että kunnon jykevät mastopuut laivoihin oli jo 1600-luvulla hankittava Suomesta ja Ruotsista ...
-
Tänä aamuna myös Demokraatti-lehden kannessa oli kuva aurinkopaneeleista ja tuulivoimaloista, ja teksti: "Päästötön Suomi mahdollinen jo 2050". Sisäsivuilla oli sitten aukeman juttu otsikolla: "Suomi pärjäisi pelkällä uusiutuvalla energialla".
Kerrottiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston "tuoreesta tutkimuksesta", jonka mukaan tällainen energiajärjestelmä olisi Suomessa täysin mahdollinen.
Koko jutussa ei sitten kertaakaan edes mainittu - päästötöntä! - ydinvoimaa! Yhtään pohdintaa ei sitten ollut siitä, että olisiko tällainen pelkästään uusiutuvia käyttävä järjestelmä toivottava. Eikä yhtään sen mahdollisia epätoivottavia seurauksia (ks. vaikka tätä keskustelua, edellä). Muun muassa juuri luonnolle.
Tuollainen visiointi suuresti muistuttaa nk. brändityöryhmän esityksiä, joissa vapautuneesti annettiin "tehtäviä Suomelle", mm. se luomun osuuden nostaminen 50 prosenttiin viljelyksestä. Epäilemättä sekin oli teoreettisesti täysin mahdollinen. Ja näytti varmaan hyvältä, jos ei analysoity sen kaikkia seurauksia.
Ennen kuin tuosta Lappeenrannan tutkimuksesta tulee mitään "jumalansanaa", jonkun (ja mielellään toisesta yliopistosta - jopa toisesta maasta) pitäisi tuo tutkimus tarkasti läpikäydä, ja laskea tarkasti ja konkreettisesti ne väistämättömät seuraukset, jotka tuon vision toteuttamisella olisi. Ja samassa yhteydessä myös tarkistaa kaikki oletukset tutkimuksen taustalla (esim. onkohan siinä oletettu, että v. 2050 mennessä meillä jo on tehokas ja halpa sähkön varastoinnin järjestelmä jne.).
***
Onkohan tämä artikkelikin nyt SDP:ssä näitä ...
Viitteitä murroksesta (http://demokraatti.fi/viitteita-murroksesta/)
... joista Demokraatti keväällä kertoi? (Viitaten siinäkin Lappeenrannan tutkimukseen.) Tällä tavalla kiikun kaakunhan demarit ovat jo "perinteisesti" ydinvoimakysymyksessä olleet:
Demokraatti selvitti: SDP äänestäisi nyt Fennovoimaa vastaan (http://demokraatti.fi/demokraatti-selvitti-sdp-aanestaisi-nyt-fennovoimaa-vastaan/)
-
Jos nyt yrittäisi hahmottaa, paljonko bioenergialla Suomessa olisi hoidettavissa, niin käytetään näitä arvioita. Metla kertoo (http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp240_1_1.3.pdf):
Pitkän aikavälin seurannat ovat osoittaneet, että Suomen metsistä voidaan ottaa puuta energiantuotantoon 300 PJ vuosittain teollisuuden sivutuotevirtojen ja suoran energiapuun hankinnan kautta.
Petajouleina tämän Wikipedian artikkelin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Energia_Suomessa) mukaan Suomen energiankulutus on tämä:
Energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2007 noin 1470 PJ (≈ 408 TWh)
Eri lähteistä saadut luvut toki vaihtelevat, mutta jos ja kun peltoenergialla ei juuri voi tuota lisätä, eikö siinä ole jotain rajoja asialle? Suomessakin, koko EU:sta ja maailmasta puhumatta?
Ja siinä skenaariossa, jossa sekä luovuttaisiin fossiilisista polttoaineista että ydinvoimasta. tällaista tasaisen varmaa energiaa kuten bioenergiaa sitten kuitenkin kuumeisesti kaivattaisim? Tuuli- ja aurinkoenergian vaihtelevuutta tasoittamaan?
***
Jostain käsittämättömästä syystä eri energialajeissa käytetään eri mittayksikköjä. Mutta laskinpa, netin valmista muunninta käyttäen, että kuusi Olkiluoto 3:n kokoista ydinvoimalaa tuottaisi saman energiamäärän kuin Suomen metsät, tuon Metlan arvion mukaan.
Kauhean monta? Ranska on väkiluvultaan noin kymmenkertainen maa meihin verrattuna. Siellä on 58 ydinvoimalaa.
-
Onko kukaan käyttänyt energialähteistä tällaista luokittelua tai nelikenttää? Tai loogisesti vastaavaa?
On tietysti uusiutuvat ja uusutumattomat. Mutta lisäksi lähteet voidaan luokitella uupumattomiin ja uupuviin. Uupuvan energialähteen pitää välillä huilata, pitää paussia, ikään kuin levätä, kuten vaikka ihmisen. Ja väsy voi tulla sille vähän koska vaan, ennustamattomasti. Kuten ihmisellekin.
Niinpä uusiutumattomia ja uupumattomia energialähteitä olisivat:
- fossiiliset polttoaineet
- ydinvoima
Uusiutuvia ja uupumattomia:
- vesivoima
- geoterminen energia
- bioenergia
Uusiutuvia ja uupuvia:
- tuulivoima
- aurinkovoima
Uusiutumattomaan ja uupuvaan on vaikea keksiä esimerkkiä. Taivaan manna sellainen ehkä olisi, jos Raamatun kertomusta pitää todenperäisenä? Jonkun vaikka meteorin tänne tuoma energiapulssi? Tunguska 1908 vastasi senjasen kokoista ydinpommia?
-
Jatkoa tuohon 19.07.15 esitettyyn kysymykseen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=626.msg7105#msg7105). Kaj Luukko on tehnyt 2010 tämän oman arvionsa. Käsitääkseni siitä - jos laskelma muutoin on pätevä - eivät perusluvut ole käytännössä muuttuneet.
Metsäbiomassan energiapotentiaali Suomessa (https://planeetta.wordpress.com/2010/06/24/metsabiomassan-energiapotentiaali-suomessa/)
Poltettaessa kaikki Suomen metsissä kasvava, sekä runkopuu että hakkuutähteet, saadaan 172 TWh, joka vastaa 57 % energian loppukäytöstä. Tätä voitaneen pitää teoreettisena maksimina, joka ei tule koskaan lähimainkaan toteutumaan. Puuta ei tämän lisäksi riittäisi mihinkään muuhun tarkoitukseen.
Suhteutetaan määrä Olkiluoto 3:n vuosituotantoon 13 TWh sähköä, reaktorin brutto lämmöntuotanto 37 TWh. Metsähakkeen vastaava energia on noin 2½-kertainen OL3: nähden.
Revitään sitten siitä. Ei kun ihan tasan tarkkaan mietitään, ennenkuin ryhdytään repimään ... :o
***
Tuossa esitetellään siis suurinpiirtein absoluuttiset rajat sille, paljonko energiaa puusta Suomessa on saatavissa. Siten tämä keksintö (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=281), jolla voitaisin helpommin tuottaa puusta alkoholia, joka soveltuisi liikennepolttoaineeksi, ei käsittääkseni lisää saatavan energian määrää, vaikka sillä aines saataisiinkin helpommin hyödynnettävään muotoon.
-
Tässä IPS-artikkelissa ...
Zimbabwe’s Climate Change Ambitions May be Too Tall (http://www.ipsnews.net/2015/08/zimbabwes-climate-change-ambitions-may-be-too-tall/)
... toivotaan Zimbabwen vähentävän hiilidioksidipäästöjään lisäämällä uusiutuvien energialähteiden osuutta. Ja sitten seuraavassa lauseessa valitetaan sitä, miten valtaosa energiasta saadaan siellä nyt polttopuusta, jonka käyttö maassa on täysin kestämättömällä tasolla.
Energiankulutus per capita siellä on ehkä kahdeksasosa Suomen kulutuksesta.
http://data.worldbank.org/indicator/EG.USE.PCAP.KG.OE
-
Tästä IPS-uutisesta ...
Venäläinen ydinvoima arveluttaa Etelä-Afrikassa (http://maailma.net/artikkelit/venalainen_ydinvoima_arveluttaa_etelaafrikassa)
... tulee kyllä yhteensä mieleen, kun otttaa nämä palaset allekkain ...
"Ensiksi pitää kohentaa ilmastonmuutokselle alttiimpien ja heikkojen yhteisöjen mahdollisuuksia sopeutua siihen", sanoo Safcein energianeuvoja Lizive McDaid.
Muutoksen hillinnässä laitos painottaisi uusiutuvia energianlähteitä.
... ja tämän ...
Hallowesin järjestö lähtee siitä, ettei uusiutuvilla energianlähteillä voida pyörittää loputonta talouskasvua, vaan energiankulutusta on vähennettävä.
... että näitä eteläafrikkalaisia nyt vaan kehotetaan sopeutumaan eli tyytymään siihen elintasoonsa, mikä heillä nyt on!
Kysymys ei ole venäläisestä ydinvoimasta, vaan ydinvoimasta yleensä, kyse ei ole ilmastonmuutoksen hillinnästä - vaan siitä, että ydinvoimaa ei missään tapauksessa, ei millään, ei koskaan ...
Ja vielä uskonnollinen järjestö asiassa puuhaamassa! (Meillä on jo keskustelu siitä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=501.0), miten eräät kirkot ovat ryhtyneet toisessa asiassa ajamaan vihreiden agendaa.)
-
En tiedä, mutta luulisin, että tuossa 8 ydinvoimalan hankkeessa on mietitty naapurimaidenkin tarpeita, so. sähkön vientiä. Niinpä nuo järjestöt haluavat estää uupumattoman ja hiilidioksidittoman sähkön myös Etelä-Afrikan naapureilta? Ja haluavat niidenkin tuolla tavoin "sopeutuvan"?
Toisaalta maa on ollut viimeaikoina sähkökatkojen vaivaama. Paikallinen vitsi:
- Mitä Etelä-Afrikassa käytettiin ennen kynttilöitä?
- ??
- Sähköä!
Luotettava energianlähde auttaa kyllä siis omaa maatakin. Vaikka nuo ongelmat johtunevatkin nyt kehnosta sähköverkosta. Mutta ongelmista huolimatta Etelä-Afrikka kyllä tälläkin hetkellä on sähkön nettoviejä.
-
Liisa Rohweder kirjoitti Hesarin mielpidepalstalla eilen:
Aika ajoi Fennovoiman ydinvoimalahankkeen ohi (http://www.hs.fi/mielipide/a1438568600029)
Mikä ettei tuotakin mieltä voi olla. Mutta hän allekirjoitti tekstinsä WWF:n pääsihteerinä. Mitä ihmettä tämä asia WWF:lle kuuluu? Yksikään argumenteista ei vedonnut luonnonsuojeluun. Katsovatko nämä luonnonsuojelujärjestöt olevansa jonkinlainen parlamentin toinen kamari, ylähuone Suomessa?
Ei tämäkään argumentti ...
"Toisaalta uusiutuva energia on rynninyt voimalla markkinoille."
... vaan - ks. edellä - oikeastaan ihan päinvastoin: tämä taloudellis-poliittinen ilmiö on luonnolle uhka! Ja vieläpä samainen kirjoittaja ja järjestö oli juuri tuonut esille (ks. edellä 22.04.15), miten vähän voidaan esim. puun energiankäyttöä kestävästi lisätä! Siinä asiassa WWF:llä on ymmärrettävä oikeutensa kantansa tuoda esiin.
PS. Klo 17:20:
LR: "Vastuullisuutta niin politiikassa kuin liiketaloudessakin on se, että myönnetään virheet ja aloitetaan alusta."
Näin Fortum teki. Ei kyllä sillä tavalla kuin Rohweder toivoi.
-
Myös SLL näyttää tässä olevan huolissaan ydinvoiman kannattavuudesta (ja riippuvaisuudesta) ...
Suomi menetti tilaisuuden vähentää ydinvoimariippuvuutta (http://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2015/suomi-menetti-tilaisuuden-vahentaa-ydinvoimariippuvuutta)
"Päätös sotii kaikkia niitä tietoja vastaan, joiden mukaan ydinvoiman kannattavuus on nopeasti heikentymässä uusiutuvan energian läpimurron johdosta."
... ja niin kertoi radio äsken myös tämänpäiväisten mielenosoittajien olevan!
Työllisyydestäkin ollaan huolissaan - eikä vihjaustakaan siihen suuntaan, että uusiutuvan energian lisäämisellä on hintansa - jonka luonto maksaa!
-
Tässä sitä taas mennään:
"Syömme pääomaamme" – Uusiutuvat luonnonvarat on tältä vuodelta käytetty (http://yle.fi/uutiset/syomme_paaomaamme__uusiutuvat_luonnonvarat_on_talta_vuodelta_kaytetty/8220606)
Mikä avuksi?
WWF:n pääsihteeri Rohweder nostaa yhdeksi tärkeimmistä poliittisista keinoista ympäristölle haitallisten tukien poistamisen ja varojen suuntaamisen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämiseen.
[...]
Tärkeä kysymys on se, kuinka energiaa tuotetaan 2050-luvulla. Silloin energiantuotanto on todennäköisesti hajautettua ja uusiutuva energia, kuten aurinko- ja tuulivoima, on tärkeässä osassa. Rohweder painottaa Suomen pienenä maana olevan hyvä uusiutuvan energian koemarkkina.
(lihav. HJ)
Eli kun uusiutuvat luonnonvarat ovat loppu, kehotetaan lisäämään niiden käyttöä! (Aivan kuten viime vuonnakin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=626.msg5824#msg5824))
Kyse on siitä, että ratkaiseva osa "uusiutuvista luonnonvaroista" tuossa on laskennallista hiilijalanjälkeä, joka syntyy uusiutumattomien fosssiilisten käytöstä. (Oikeita uusiutuvia luonnonvaroja ei maailmassa käytetä enemmän kuin niitä syntyy. Osan kohdalla - mm. tuuli- ja aurinkovoima - se on käytännössä jopa mahdotontakin!)
Mutta vaikka ydinvoimalla tämä hiilijalanjälki olisi hyvin pieni (= noin sama kuin tuulivoimalla), Rohweder ei millään malta olla sitä vastustamatta:
– Ydinvoima on kaukana 2050-luvun energiantuotantokeinoista, Rohweder sanoo.
Olisi kiva piruuttaan laskea, paljonko ydinenergiaa pitäisi Suomessa (ja maailmassa) lisätä, että saisimme tuon "ylikulutuspäivän" kokonaan poistettua "kalenteristamme"! Se ei lopulta ole ylivoimaisen suuri määrä.
-
Sopivasti muuten juuri tuon ylikulutuspäivän alla ilmestyi tämä Sampo Soimakallion ym. tutkimus ...
Environmental impacts of land use have been underestimated (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/08/150811091923.htm)
... joka kertoi ihan oikeasta ihmisen jalanjäljestä luontoon. Ja kertoi siis, että tämän maankäytön ympäristöllisiä vaikutuksia on aliarvioitu.
(ScienceDaily)
-
Olisi kiva piruuttaan laskea, paljonko ydinenergiaa pitäisi Suomessa (ja maailmassa) lisätä, että saisimme tuon "ylikulutuspäivän" kokonaan poistettua "kalenteristamme"! Se ei lopulta ole ylivoimaisen suuri määrä.
Tai oikeastaan olisi kiva pyytää Liisa Rohwederiltä tai Peter Lundilta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Peter_Lund) arvio, kuinka monta ydinvoimalaa tämän toteuttamiseksi Suomeen tarvittaisiin!
Yksi asia on tullut tänä keväänä tietooni ja tietoisuuteeni: ydinvoima ei (enää) teknisesti tarvitse mitään säätövoimaa. Ydinvoimalaa toki kannattaa taloudellisesti ajaa täysillä, mutta sitä voi ajaa myös osateholla. Ydinvoimaa voi toisin sanoen jopa käyttää säätövoimana!
Sen sijaan tämä "uusi" uusiutuva energia tätä säätövoimaa ihan varmasti tarvitsee. Jos fossiilisia (ja ydinvoimaa!) tässä kaihdetaan, se otetaan muuten "vihatusta" vesivoimalaitosten energiasta tai sitten metsistä.
PS. Laitan tähän, etten unohda. Teoriaan siitä, että "älykkäät sähköverkot" hoitaisivat homman, eli tämän säätövoiman tarpeen, pätee mielestäni aika hyvin vanha ajatelma:
Älykäs selviää siitä, mihin viisas ei joudu.
-
Samansuuntaisia ajatuksia kuin edellä tästä "ylikulutuspäivästä", löytyy tästä artikkelista:
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN AIVOKAPASITEETTI KULUTETTU LOPPUUN TÄNÄÄN (https://ilmastotiede.wordpress.com/2015/08/13/ymparistoministerion-aivokapasiteetti-kulutettu-loppuun-tanaan/)
Siitä löytyy myös linkki idean vertaisarvioituun tieteelliseen kritiikkiin vuodelta 2013:
Does the Shoe Fit? Real versus Imagined Ecological Footprints (http://journals.plos.org/plosbiology/article?id=10.1371/journal.pbio.1001700)
"Sopiiko kenkä jalkaan? Oikeat versus kuvitellut ekologiset jalanjäljet"
PS. 17.8.15: Ilmastotiede-palstan suomentamana tässä eräs sen sanomista, tämä laskelma:
PLOS-artikkelin mukaan ekosysteemit ovat viime vuosikymmeninä sitoneet hyvin vaihtelevia määriä hiiltä, nollasta kuuteen gigatonniin vuodessa.
Jalanjäljen laskemiselle tällainen epävarmuus on ongelmallista. ”Nollavuosien” tiedoilla laskettuna jalanjälki olisi ääretön, koska mikään määrä metsää ei riittäisi CO2:n sitomiseen.
Jos taas arvioidaan metsän hiilensitomiskyvyksi 2,6 t/ha tai enemmän, koko ylikulutus katoaa eli ihmiskunta noudattaisi jo nyt kestävän kehityksen periaatteita.
Tuokin siis vielä, sen lisäksi, että näiden kahden eri asian yhteen laskeminen oli alun perinkin vailla mieltä. Vaikka kumpikin asia erikseen vaatisikin huomiota!
-
Tästä kirjoituksesta voimme lukea, että uusiutuvista kun puhutaan, tarkoittaa se lopulta - vaikka tuulesta ja auringosta eniten puhutaan - sitten kuitenkin metsistä otettavan energian massiivista lisäämistä:
Bioydinvoiman tielle (http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/lukijoilta/3418261/bioydinvoiman-tielle)
Kirjoittaja, Veli Pohjonen, Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen dosentti, ei näe yhtään ongelmaa tässä maalaamassaan tulevaisuudenkuvassa.
-
Nyt on tullut tällainenkin näkökulma esille:
Tree planting can harm ecosystems (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2015-09/aiob-tpc090415.php)
Ruohikkoalueillakin on siis merkitystä, puiden istutus voi olla ekosysteemeille haitaksi. Jos kaikki ympäristöasioissa arvioidaan vain hiilidioksidina, ei välttämättä toimita luonnon kannalta hyvin:
"So long as carbon stored in trees is valued above other ecosystem services, the conservation values of grassy biomes will remain threatened by agricultural conversion, fire exclusion, and ill-placed tree planting."
-
Tässä taas esimerkki siitä, miten ilmastonmuutoksen vastustaminen on ohittanut kaikki muut luonnonsuojelupyrkimykset:
Pari ajatusta tuulivoiman uhrin puolesta (http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/10/pari-ajatusta-tuulivoiman-uhrin-puolesta.html)
Järkytykseni lähtee siitä, että olin itse aloittelevana lintuharrastajana voimakkaasti mukana 1970-luvun merikotkien suojelukampanjassa. Nyt samat luonnonsuojelujärjestöt, jotka olivat tuon kampanjan takana, ovat unohtaneet merikotkat ja kaikki muutkin siivekkäät luontokappaleemme. En käsitä, miten luonnonsuojelujärjestö voi ummistaa silmänsä selvästi luontoa haittaavalta toiminnalta ja jopa tukea sellaista.
Terävä on tämä "leikkaus":
PS 19.10. klo 09:10 Lisäänpä vielä näkökulman laajentamiseksi kuvan, jossa nykyinen Vihreiden kansanedustaja Emma Kari halaa kesällä 2014 kenties samaa tuulivoimalaa, joka esiintyy myös Seppo Keräsen kuvassa. Kuva ja sen teksti on aikanaan napattu Karin omalta seinältä.
-
Lehdet ja muu media ovat nyt "täynnä" tarinoita siitä Aalto-yliopiston Matti Liskin tutkimuksesta (http://yle.fi/uutiset/hurja_tutkimustulos_tuulivoima_laskee_sahkon_keskihintaa_pohjoismaissa_liki_70___voimayhtiot_menettaisivat_miljardeja/8411187), jonka mukaan ydinvoima tulee Suomessa kannattamattomaksi, koska tuulivoima laskee tulevaisuudessa rajusti sähkön hintaa.
Kun sitten katsoo ko. uutisia tarkemmin niin oletettu mekanismi tähän on se, että Ruotsi tukee massiivisesti omaa tuulivoimaansa. Ja Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden kautta tämä laskee sähkön hintaa myös Suomessa.
Professori Liskin mukaan suurin selittävä syy ennakoidulle sähkön hinnan romahdukselle on se, että Ruotsiin on rakennettu valtavasti tuulivoimaa. Ruotsissa valtio on käytännössä pakottanut voimayhtiöt lisäämään tuulivoimaa merkittävästi. Suomalaisetkin saavat siis kiittää halventuvasta sähköstä Ruotsia.
Mutta sehän merkitsee, että kaikki sähköntuotanto tulee Suomessa kannattamattomaksi! Myös ja erityisesti tuulivoima! (Milloin voidaan puhua oikeutetusti nollatutkimuksesta? Minusta tässä kriteerit sille reippaasti täyttyvät.)
Eikö olisi periaatteessa aika saada myös energialle aidot yhteismarkkinat EU:ssa? Omaa tuotantoa ei saisi tukea, ja jos jotain tukea tarvitaan, se tehtäisiin EU:n kautta? Kuten maataloudessa? Poikkeuslupakin olisi haettava EU:lta?
Ja sitten, jos tällaiset perusteet tiettyjen energiamuotojen suosimiselle yleiseurooppalaisesti määriteltäisiin, niin niissä täytyisi sitten todella ottaa kantaa, miksi tuulivoimaa saisi tukea mutta ydinvoimaa ei. Kun vielä jälkimmäinen käsittääkseni "loppupeleissä" tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä (kun varavoima otetaan huomioon). Muista negatiivisista luontovaikutuksista nyt puhumatta.
-
Nyt Vihreä Lanka kysyi hyvän kysymyksen:
Tarvitsisiko luonto suojaa ilmastosopimukselta (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-cop21-ymp%C3%A4rist%C3%B6/tarvitsisiko-luonto-suojaa-ilmastosopimukselta)
Joka kysymys tosin - kuten edeltä selviää - on jo hyvän aikaa ollut ikään kuin "ilmassa". Katso keskustelu säikeen alusta ...
Ilmaston suojelu ja muut luontoarvot voivat muuten olla vielä pahemmin ristiriidassa tai vastakkain kuin tuossa artikkelissa edes tulee esille.
-
Tässä taas yksi esimerkki siitä, miten tämä uusiutuva energiamuoto ei sitten kelpaakaan:
http://maailma.net/artikkelit/patoallas_uhkaa_hukuttaa_brasilian_mundurukujen_maat
Aika tyypillisesti tuossa ei sitten esitetä yhtään ehdotusta siitä, miten muutoin saataisiin aikaiseksi tuo 8040 megawattia sähköntuotantotehoa. Mikä ei ole paljon Brasilian olosuhteissa, jos muistetaan, että maan väkiluku on noin 200 miljoonaa: henkeä kohti Brasiliassa n. 40 W, meillä 560 W - ja meillä on Norja naapurina!
Tuossa ei oteta kantaa padon puolesta, jonka ekologiset haitat luultavasti ovat hyvin suuret. Mutta tuossa otetaan kantaa, että jotenkin tuo energia on tuotettava.
-
Patoallas peittää aikanaan 330 neliökilometriä maata. On siis aika iso järvi... mutta ainakin Suomessa tekojärvet ovat kai olleet kalaisia ja lajirikkaita, joten saattaa tuottaa paljon enemmän syötävää kuin maa.
330 neliökm on Brasilian keskimääräisellä väentiheydellä (20 as/neliökm) noin 7000 ihmisen tarvitsema maa-ala. 8000 MW sähköä taas on maailman väestön keskimääräisellä kulutuksella ("noin 2 kW per asukas") 4000 000 ihmisen tarvitsema sähköteho. Tarvitseekos sitä paljoa muuta kuin sähköä ja kalaa? No suolaa... ja jotain kalapalanpainikkeeksi tietysti...
-
Näin varmasti on:
Suurpatoprojektit uhkaavat maailman kalakantoja (http://maailma.net/artikkelit/suurpatoprojektit_uhkaavat_maailman_kalakantoja)
Matin edelllisestä huomiosta huolimatta (jätetään se asia vielä "auki").
Hirvittävän suuret ydinvoimaprojektit eivät (joka tapauksessa) uhkaisi maailman kalakantoja. Eivät - hyvin toteuttuina - yhtään mitään eivätkä ketään.
Mm. tuosta - edellä mainitusta - Brasiliasta löysin tietoja, että sillä oli todella kunnianhimoinen ydinvoimaohjelma, joka sitten Fukusiman jälkeen laitettiin jäihin. Ja korvattiin tuolla kunnianhimoisella pato-ohjelmalla.
-
Vitsin mukaan hyväksytyin energialähde kaikista on mielipidetiedustelujen mukaan: "ei mikään näistä". Minusta tässä Atte Korholan kirjoituksessa asetutaan juuri sille kannalle, vaikka asia "naamioidaan" (myös kaikkien hyväksymäksi) tieteellisen tutkimuksen kannattamiseksi:
Uusi ilmastopolitiikka hyödyttää kaikkia (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1456631403954)
Kehitys- ja tutkimustyö on elintärkeää, sillä energiamarkkinoille tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka pystyvät aidosti haastamaan fossiilisten energiamuotojen kasvavan kysynnän ja käytön. Nykyisin käytössä olevat uusiutuvat energiantuotantotavat eivät riitä. Käsitys, jonka mukaan meillä on jo tarvittavat keinot selättää ilmasto-ongelma, on osoitettu paikkaansa pitämättömäksi useissa tieteellisissä selvityksissä.
PS. 14.3.16: Wkipedian (https://fi.wikipedia.org/wiki/Atte_Korhola) mukaan Atte Korhola kyllä kannattaa neljännen sukupolven ydinvoimaa. Mutta ei saa tuossa sitä sanotuksi.
-
Mitä enemmän tätä mietin, niin alan kallistua siihen, että tämä hiilidioksidikysymys on perinteisen ympäristöliikkeen, perinteisten ympäristöjärjestöjen tuho.
Sillä hiilidioksidin ja sen teorian pohjalla, että siitä ilmasto lämpiäisi rajusti, on nyt annettu periksi käytännössä kaikesta, jota luonnonsuojeluväen piirissä ennen pidettiin pyhänä.
Antero Järvisen raju syytekirjelmä samasta asiasta:
Janus-kasvoiset ympäristönsuojelijat siunaavat metsäluonnon tuhon (http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2016/03/janus-kasvoiset-ymparistonsuojelijat.html)
Järvisen näkökulma on kyllä ilmastonuutoksen epäilijän, mutta hänen esiin tuomansa ikävät tosiasiat pysyvät, vaikka ilmastonmuutosteorian hyväksyisikin.
-
Tässä on nyt uusi tutkimus jonka mukaan luontoon karannut liika typpi uhkaa luonnon monimuotoisuutta:
Study finds wide-reaching impact of nitrogen deposition on plants (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/03/160330174216.htm)
Atmospheric nitrogen deposition is increasing due to such things as fossil fuel combustion, agricultural fertilizer application and livestock waste. While smaller amount of nitrogen may act as fertilizer, stimulating growth in plants, large accumulated amounts can decrease soil health and cause a loss in the number of plant species.
Pienemmät määrät typpeä tekisivät vapaallekin luonnolle hyvää, mutta liika on liikaa, ilmoitetuin seurauksin. Tuo on siis osittain seurausta muustakin kuin maataloudesta eli fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
Tuo tutkimus siis toteaa ongelman, mutta ei mitenkään selvästi kuitenkaan kerro, mitä sille olisi tehtävissä. Välittömästi tietysti tulee mieleen yksi keino: eikö suorakylvö pidä myös typen paremmin siellä, minne se on tarkoitettu, eli pellolla? Toinenkin: kovin vapaalla ja laajalla laiduntamisella (jolle siis pihattonavetta pienine ulkoilualueineen on vaihtoehto) on varmaankin tuo tarkoittamaton seuraus? Mutta fossiilisten polttoaineiden osalta ei nyt tule mitään mieleen, tuleeko teillä?
-
Tätä vuosittaista rituaalia on nyt aikaistettu - vai halutaanko vastedes "viettää" kahta päivää, yhtä Suomen osalta, yhtä maailman:
Suomalaiset kuluttivat jo oman osansa tämän vuoden luonnonvaroista (http://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Suomalaiset-kuluttivat-jo-oman-osansa-taman-vuoden-luonnonvaroista-2716.a)
Useat lehdet nytkin kiltisti julkaisivat tämän nk. uutisen. Toistamatta kaikkea kritiikkiäni, otan WWF:n artikkelista esiin vain tämän:
Toiseksi merkittävin tekijä kulutuksessamme on ruoka. Mihinkään muuhun ihmistoimintaan ei käytetä niin paljon tuottavaa maapinta-alaa kuin maatalouden viljelys- ja laidunmaihin. Maatalouskäytössä olevasta maasta noin 70 prosenttia käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotantoon.
Niin käytetään, ja on hyvä niin! Jos niitä laidunmaita yritettäisiin laittaa viljanviljelyyn, se olisi ko. alueille tuhoisaa! Laidunmaita on mahdollista käyttää aivan sopusoinnussa luonnon kanssa, kunhan reunaehdot muistetaan (vältetään liian suurta karjamäärää jne.).
Tämä johtaa muuan muassa metsäkatoon maailman monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilla alueilla. Myös suomalainen sika ja broileri ovat osa tätä ketjua, sillä niille syötettävä rehu sisältää soijaa, jota viljellään usein kestämättömästi sademetsiin raivatuilla alueilla. Luonnonvarojen kulutuksemme on vähennyttävä merkittävästi, jotta monimuotoisuuden hupeneminen saadaan pysäytettyä. Tämä on myös välttämätöntä, jotta maatalousmaa riittää maailman kasvavan väestön ruokkimiseksi.
(lihav. HJ)
Ei muuten viljellä "usein" vaan hyvin harvoin. Sademetsiin raivatut alueet kun useimmiten soveltuvat hyvin huonosti pelloiksi. WWF on kyllä ollut jossain määrin "huolissaan" bioetanolista ja muista biopolttoaineista, mutta ei ole niitä rohkeasti tuominnut. Tuossakin se jättää ne "häveliäästi" kokonaan mainitsematta.
Eikä WWF nytkään "taivu" hylkäämään ja tuomitsemaan luomuviljelyä. Jopa päinvastoin, tämä kehotus ...
Muita arjessa helposti toteutettavia keinoja ylikulutuksen pienentämiseen ovat ruokahävikin pitäminen mahdollisimman pienenä sekä ympäristösertifioitujen tuotteiden suosiminen.
(lihav. HJ)
... on tulkittavissa niinkin, että suosi (myös) luomutuotteita.
-
Hesarissa oli eilen Atte Harjanteen viisas mielipidekirjoitus:
Uusiutuvien sijasta katse päästöihin (http://www.hs.fi/mielipide/a1461297659019)
Silti on tärkeää muistaa kaksi asiaa: kaikki uusiutuva energia ei ole päästötöntä, eikä kaikki päästötön energia ole uusiutuvaa. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vain päästöillä on merkitystä. Toki eri energian tuotantomuodoilla on muitakin vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen, mutta näissäkään uusiutuvat eivät aina erotu edukseen.
Lisää siitä:
Esimerkiksi bioenergian tuotanto voi materiaalivirtana toki olla uusiutuva, mutta se voi tuhota luonnon uusiutumatonta monimuotoisuutta.
Tämä lause täytyy siitä myös lainata:
Geoterminen energia on sekin itse asiassa pääosin luomuydinvoimaa.
-
Onko kukaan käyttänyt energialähteistä tällaista luokittelua tai nelikenttää? Tai loogisesti vastaavaa?
On tietysti uusiutuvat ja uusutumattomat. Mutta lisäksi lähteet voidaan luokitella uupumattomiin ja uupuviin. Uupuvan energialähteen pitää välillä huilata, pitää paussia, ikään kuin levätä, kuten vaikka ihmisen. Ja väsy voi tulla sille vähän koska vaan, ennustamattomasti. Kuten ihmisellekin.
Nyt Afrikankin johtajat uskaltavat sen jo aika suoraan ilmoittaa, etteivät he tule tyytymään näihin uupuviin, uusiutuviin energialähteisiin:
Achieving Universal Access to Energy; Africa Caught Between a Rock and a Hard Place (http://www.ipsnews.net/2016/05/achieving-universal-access-to-energy-africa-caught-between-a-rock-and-a-hard-place/)
Tarvitaan tasaista perusvoimaa, se on Afrikankin kehityksen edellytys.
Koska ydinvoimaa ei (ainakaan tuon uutisen mukaan) tuotu vaihtoehtona esille, se vaatimus oli sitten se, että Afrikan mailla pitää olla oikeus myös käyttää fossiilisia polttoaineita, ainakin jonkin aikaa, kehittyneiden maiden yrittämättä tätä estää tai vaikeuttaa. Tähän tapaan:
But with the 2015 Paris climate agreement centred on a transition to renewable energy, Africa may have to re-think its strategies on how to achieve its ambitious dream. And this was one key question that divided opinion at the 2016 AfDB annual meetings—Should Africa lead the way on Green growth or follow a carbon intensive path that the developed countries took to achieve industrialisation?
Former President of Nigeria, Olusegun Obasanjo argued for Africa’s right to do so. “We in Africa must use what we have to get what we need. The West used coal to develop and I think we should also be allowed to pollute a bit and then, we will all join in cleaning up,” said Obasanjo during a panel discussion on Africa’s New Deal on Energy, one of the bank’s initiatives launched during the annual meetings.
Ja näin:
For Caroline Kende-Robb, Executive Director of the Africa Progress Panel, African countries will have to choose an energy mix that suits them because “we cannot certainly expect Africa just to drop from fossil fuels while there are other countries at the top polluting the world.”
Aika vahvaa tekstiä oli muuten kokouksen puheenjohtajan vertaus valoa kohti lentävistä hyönteisistä ja Afrikan nuorisosta:
Adesina attributes Africa’s poverty and the perennial migration of youths to Europe in search of a good life, to lack of energy. “Even insects run from the dark to where there is light. Our youths are running away, hundreds of them drowning but the future of African’s youth does not lie at the bottom of the Mediterranean Sea,” he declared during the official opening of the just ended 51st AfDB annual meetings held in Lusaka, from 23-27 May under the theme, ‘Energy and Climate Change’.
Siinä on sitten mietittävää niille, jotka suosittavat täällä rikkaassa lännessä Afrikalle hyppäämistä yhden kehitysvaiheen yli. Sen sijaan, että Afrikan nuoret innostuisivat tuosta ehdotetusta projektista, he hyppäävät pois Afrikasta.
Uusiutuvan energian haittapuolia ei paljon artikkelissa erikseen sitten käsitellä, mutta vähän kuitenkin:
- Afrikkaa viime aikoina vaivannut kuivuus on - paitsi vähentänyt satoja - myös tyhjentänyt vesivoimalaitokset
- aurinkoenergia vaatisi "satoja hehtaareja" maata - joka on kyllä melkoista vähättelyä, aliarvioimista: se vaatisi tuhansia ellei jopa miljoonia hehtaareja (koko Afrikan osalta)!
-
Mutta yhä vaan suositellaan Afrikalle vain tätä uusiutuvan energian linjaa. Kun tuuli- ja aurinkovoimasta ei asiaan kunnolla ole - sen annataan ymmärtää olevan ennakkoluuloista kiinni - niin sitten se on biomassaa:
Ugandaa uusiutuvaan energiaan luotsaava Ndaula uskoo, että varsinkin maaseudulla biomassa on luonnollinen ratkaisu, ja sitä vierastetaan vähemmän kuin muita uusia energiamuotoja. Lisäksi tuotantoketju avaa asukkaille uusia keinoja tulonhankintaan.
(lihav. HJ)
"Vierastamisen" aivan käytännöllistä syytä (ks. edellinen puheenvuoro) ei tuoda esille. Lainaus oli IPS-artikkelista:
Biokaasu vastaa energiantarpeeseen Ugandassa (http://maailma.net/artikkelit/biokaasu_vastaa_energiantarpeeseen_ugandassa)
Tuo kuvattu jätepuun hyödyntäminen on tietysti ilman muuta järkevää, mutta koko visiokin, tulevaisuuden näkymä on sitten tämä:
Tilanne on sama muuallakin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jonka 970 miljoonasta asukkaasta 620 miljoonaa on yhä ilman sähköä.
Ratkaisuksi nähdään biomassa, jonka käyttöä pitää vain tehostaa. Puun ohella raaka-aineeksi kelpaavat niin maatalouden kuin teollisuudenkin jätteet ja sivutuotteet.
Tehokkuutta lisäämällä tietysti samasta raaka-aineesta saadaan ulos enemmän. mutta kuinka pitkälle tuota erilaista hyödynnettävää jätettä riittää? Koska mennään sen yli, ettei se enää riitä, ja biomassan hyväksikäyttö alkaakin haitata luontoa? Tässä on jo vinkki siitä, mihin jätteisiin turvautuminen saattaa johtaa:
Kahvin korjuujätettä on pitkään käytetty luonnonlannoitteena ja polttopuun korvikkeena. Nyt Kasesen alueella toimiva ylikansallisen LafargeHolcim-yhtiön tytäryhtiö Hima Cement on yllyttänyt viljelijöitä kasvattamaan enemmän kahvia, jotta tehdas saa korjuujätteet kaasutettavakseen.
(lihav. HJ) *)
Jotkut muut kuin afrikkalaiset itse näyttävät yhä visioivan kehityksen suuntaa:
Kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö Irena on laatinut Afrikalle tiekartan vuoteen 2030. Järjestön mukaan puolet maanosan energiataloudesta kytkeytyy jo nyt biomassaan. Teknologian avulla käyttöä voidaan lisätä ja tehostaa merkittävästi.
Ydinvoimaa ei sitten tuossa lainkaan mainita, vaikka se ihan varmasti on Afrikankin maiden agendalla:
Africa Banking On Nuclear Power (http://oilprice.com/Alternative-Energy/Nuclear-Power/Africa-Banking-On-Nuclear-Power.html)
Tuo artikkelin kohteena oleva Ugandakin on kiinnostuneiden joukossa:
Ghana, Senegal, Uganda, and Morocco have also publicly expressed their interest in nuclear power.
_______________
*) vrt. siihen, miten jo epäilimme, että hävikkiruoan hyödyntäminen voi johtaa siihen, että vaaditaan lisää hävikkiruokaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.msg8570#msg8570).
Myös "PassiiviIdentiteetti" on kiinnittänyt asiaan huomiota:
Bioenergia ja tarve kasvaville jätevuorille (https://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2015/10/22/bioenergia-ja-tarve-kasvaville-jatevuorille/)
Sieltä lause:
Jos jätteistä maksetaan, kannattaa viljellä lajikkeita, jotka tuottavat enemmän olkea ja vähemmän jyviä.
-
Kansan Uutisten uutinen on aivan sama kuin edellä, mutta sen otsikossa näkyy ...
AFRIKKA LOIKKAA KIVIKAUDESTA SUORAAN BIOKAASUUN (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3555578-afrikka-loikkaa-kivikaudesta-suoraan-biokaasuun)
... juuri tuo idea jonkin kehitysvaiheen yli hyppäämisestä.
Vielä joku vuosikymmen sitten puhuttiin siitä, miten siirryttiin kivikaudesta atomiaikaan! Olisi syytä puhua vieläkin!
-
Tässä artikkelissa ei vaihteeksi - ja kiitettävästi - sotketa juttuun sitä "jalanjälkeä" vaan puhutaan reilusti itse asiasta eli materiaalien kulutuksesta:
Rikkaimmat maat kuluttavat raaka-aineita kymmenkertaisesti köyhimpiin verrattuna (http://maailma.net/artikkelit/rikkaimmat_maat_kuluttavat_raakaaineita_kymmenkertaisesti_koyhimpiin_verrattuna)
Rikkaimmat maat kuluttavat vuosittain noin kymmenen kertaa enemmän kuin köyhimmät. Esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa materiaalien kulutus on 20–25 tonnia vuodessa, Afrikassa alle kolme.
Mikäli ruuan, veden, energian, asuntojen ja liikenteen vaatima materiaalitarve jatkuu nykytahdilla, vuonna 2050 tarvitaan jo 2,5 kertaa nykyistä enemmän raaka-aineita, raportissa varoitetaan.
"Hälyttävä tahti, jolla materiaaleja käytetään, vaikuttaa jo vakavasti ihmisten terveyteen ja elämänlaatuun. Se osoittaa, että vallitsevat tuotanto -ja kulutusmallit ovat kestämättömiä", sanoo IRP:n rinnakkaispuheenjohtaja Alicia Bárcena Ibarra Unepin tiedotteessa.
Kestämättömiä, niinpä kai. Mutta jos afrikkalaiset jäävät tuolle kulutustasolle, se "vaikuttaa jo vakavasti ihmisten terveyteen ja elämänlaatuun" siellä. "Ruuan, veden, energian, asuntojen ja liikenteen" materiaalitarve kun ei varmasti siellä ole laskettavissa vain kerskakultuksen "kulutusmallin" piikkiin.
Lisäksi on luultavasti helpompaa estää materiaalien kulutuksen kasvu Afrikassa kuin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ... kun se osassa maanosaa jopa toteutuu tekemättä yhtään mitään!
-
Tässä YLEn "kemikaalitesti":
http://yle.fi/uutiset/kolme_perhetta_pissasi_purkkiin__tallaisia_kemikaaleja_heista_loytyy_eika_kukaan_tieda_miten_ne_vaikuttavat/9061050
Kiviranta nostaa testituloksista esiin kolme huomiota.
Yksi: eniten kemikaaleja löytyi maaseudun miehestä. Kaksi: kemikaalivälttelijän talous ei juuri erottunut muista. Kolme: testi paljasti maltillisia kemikaalitasoja.
”Pelkästään numeroita katsomalla en olisi osannut erottaa, kuka testihenkilöistä välttää kemikaaleja. Ja on todella mielenkiintoista, että Viitasaaren miehellä on isoimmat pitoisuudet. Maaseutu ei siis näyttäisi suojaavan häntä kaupunkiasumisen altistuksiin verrattuna. Hyvä uutinen taas on, että kemikaalimäärät olivat pääosin mediaanitasolla”, Kiviranta sanoo.
Ei siis mitään hälyttävää. Mielenkiintoista, että "kemikaaleja välttelevällä" Noora Shinglerin perheellä arvot eivät olleet pienemmät kuin muilla, osin jopa korkeammat.
-
Hälyttävää ja uutta ei muutenkaan ole uutisessa. Tämä kemikaalien pelko otetaan aika ajoin "naftaliinista" (kemikaali tietytysti sekin ;D). Ennestään tuttuine teemoineen:
- tuntemattomat yhteisvaikutukset
- joka efekti "saattaa olla luultua voimakkaanpi"
- jos haluaa altistusta välttää, kannattaa suosia luomua
Nämä väitteet ääniradiosta äsken. Tieto kymmenistä tuhansista kemikaaleista tuli esille, mutta ei vihjettäkään siitä, mitä tämä fakta kombinatoriikan lakien mukaan merkitsee yhteisvaikutuksen tutkimukselle: tähtitieteellisiä koemääriä, Tammisolan "hiirikäyttöistä energiaa" (kun kokeissa käytettyjen hiirten raadot poltetaan).
Jos asiasta taas saadaan aikaan "kohu", on sitten sosiaalinen tilaus toiselle artikkelille tai ohjelmalle, jossa kohua rauhoitellaan!
***
YLE on tehnyt epäonnistuneen palvelinsoftan vaihdoksen: tällä läppärillä en pysty lukemaan tuota uutista lainkaan, tuolla toisella koneella se on latautunut jo minuuttikaupalla. Käynpä nyt katsomassa, olisiko se jo valmis. - Ei ollut, oli sen sijaan kaatanut koko koneen! En yritä uudelleen ...
-
Kyllä, asiaa halutaan "juhlia" eli päivää viettää kaksi kertaa vuodessa. Tässä uutisessa on sitten täysin häivytetty se, mistä ylikuleutuksesta on kyse:
Suomi kärkipäätä ylikuluttajana – Ruotsi rasittaa maapalloa vielä enemmän (http://yle.fi/uutiset/suomi_karkipaata_ylikuluttajana__ruotsi_rasittaa_maapalloa_viela_enemman/9079683)
-
Iltalehdessä on jatkuva palsta, jonka otsikkona on "Ilon kautta". Siinä etsitään maailman (yleensä) ikäviin uutisiin ironisesti ja väkisin jokin myönteinen tai hauska näkökulma. Niinpä maailma.net/IPS olisi tähänkin uutiseensä ...
Köyhyyttä ei ole läheskään voitettu (http://maailma.net/artikkelit/koyhyytta_ei_ole_laheskaan_voitettu)
... voinut löytää sellaisen "ilon kautta" -kulman, että toisaalta sitten noiden kuvattujen köyhien ja kurjien ekologinen jalanjälki on yleensä kiitettävän, ihailtavan, esimerkillisen pieni.
-
Tämä aktivismi, jossa kehitysmaita ajetaan hylkäämään tehokas ja ympäristöystävällinen ydinvoima ...
Rosatom suunnittelee ydinvoimaloita myös Nigeriaan (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3588862-rosatom-suunnittelee-ydinvoimaloita-myos-nigeriaan)
... on ilmeistä sukua sille aktivismille, jossa pyritään edistämään luomuviljelyä samoissa maissa. Vaikken nyt pysty osoittamaan, että tätä toimintaa suoranaisesti johdettaisiin täältä rikkaista länsimaista, aatteellinen innoitus varmasti tulee täältä. Aatteellinen malli, ei niinkään käytännöllinen esimerkki:
Philip Jakpor ei ollut näkemästään ja kuulemastaan vakuuttunut.
– Samaan aikaan kun muut länsimaat ovat siirtymässä yhä enenevissä määrin uusiutuviin energiamuotoihin, täällä halutaan vielä sitoutua ydinvoimaan, nigerialaisvieras ihmetteli.
Sillä käytännössä länsimaissa nämä uusiutuvat energiamuodot tuottavat vain erittäin marginaalisen osan energiasta *). Niihin sitoutuminen merkitsisi Nigeriassakin, että artikkelissa valitellut sähkökatkokset aivan varmasti siellä jatkuisivat. Tai sitten jatketaan näillä vanhoilla konsteilla:
Afrikan öljyrikkaassa jättivaltiossa Nigeriassa on huutava pula sähköstä. Alle puolet maan kotitalouksista on kytketty sähköverkkoon, ja myös sähkönjakelun piirissä olevat kärsivät jatkuvista sähkökatkoista. Sähköä tuotetaan pääasiassa maakaasulla ja vesivoimalla, sähkökatkojen sattuessa myös yksityisillä bensa- tai dieselaggregaateilla.
Koska vaihtelevaan tuuli- ja aurinkovoimaan ei joka tapauksessa voi luottaa kuin korkeintaan siinä 10% tasolla. Jota tasoa ei muuten mikään länsimaakaan ole vielä saavuttanut. Edes Tanskaa ei oikeastaan voi hyväksyä sen tason saavuttaneeksi, koska se pelaa naapurimaidensa energialla, sähkön tuonnilla, tarvittaessa.
Tämä argumentti ontuu:
Jakpor arvelee, että ydinvoima olisi useimpien nigerialaisten mielestä vihoviimeinen ratkaisu.
– Jos Nigeriassa ei kyetä huolehtimaan öljy- ja kaasuputkista, niin miten sitten ydinvoimaloista? Ydinvoimala olisi houkutteleva kohde terroristiliike Boko Haramille sekä Nigerjoen suistoalueella öljyputkia sabotoiville militanteille.
Sillä varmasti ehkä yhden tai korkeintaan muutaman neliökilometrin voimala-aluetta on helpompi valvoa kuin satojenkin kilometrien öljyputkistoa. Eikä ydinenergiaa pysty varastamaan. Ydinvoimalan seinään ei saa porattua reikää, josta sitä salaa valuttaisi itselleen.
Hän "arveleekin" luultavasti kaveripiirinsä puolesta, tuskin kaikkien nigerialaisten.
Taitaa tuo juttu ja haastattelu olla osin myös Suomen sisäpolitiikkaa. Aiemminhan ydinvoiman yleinen (jopa yleisin?) vastustajien argumentti oli, ettei ydinvoimaloita enää missään muualla rakenneta (kuin Suomessa). Nyt kun niitä mitä ilmeisemmin taas rakennetaan, täytyy edes yrittää säilyttää se illuusio, että niitä kaikkialla vastustetaan.
______
*) aivan vastaavasti kuin luomuviljelykin. Vaikka siinäkin voi totuutta venyttää, ja sanoa, että siihen ollaan lännessä "siirtymässä yhä enenevissä määrin". (Jos sen osuus siis vähänkin kasvaa, kuten vaikka Suomessakin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg8713#msg8713).)
-
Tämä (lainaus) oli tutkijoille jonkinlainen yllätys (HS:ssä tänään):
Ihminen myllää planeettaa vähemmän kuin väestönkasvun perusteella voisi olettaa (http://www.hs.fi/tiede/a1472091519125)
Tutkijat olettivat, että maissa, joissa talous kukoistaa, luonnon muokkaus olisi kasvamaan päin. Näin ei kuitenkaan ole ollut aina.
Vauraissa maissa, joissa on toimiva, korruptoitumaton hallinto ja korkea kaupungistumisaste, ympäristöön kohdistuva paine jopa kutistui, vaikka talous kasvoikin.
”Tuloksemme viestii, että kestävä kehitys voidaan saavuttaa keskittämällä ihmiset kaupunkeihin ja suosimalla rehellistä hallintoa, joka kykenee hallitsemaan ympäristöasioita”, Venter summaa.
Sen ei enää olisi pitänyt olla. Tuosta on jo pitkään ollut viitteita. Mekin olemme kiinnittäneet täällä asiaan huomiota:
Köyhyys lisää luonnon tuhoamista (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=346)
Mutta jos yhä on näin ...
Pälkähästä ei silti päästä: maa-alasta on muokattu kaksi kolmasosaa, lajeiltaan rikkaimmista alueista peräti 97 prosenttia.
... niin eiköhän luvata, että tästedes jätetään se maa-ala muokkamatta.
-
Sitten vähän pessimismiäkin joukkoon:
Maapallon erämaa-alueet hupenevat rajusti – sadan vuoden päästä jäljellä ei ole mitään (http://yle.fi/uutiset/maapallon_eramaa-alueet_hupenevat_rajusti__sadan_vuoden_paasta_jaljella_ei_ole_mitaan/9157889)
Erämaiden tuhoksi on koitunut lähinnä holtiton maankäyttö erityisesti maa- ja metsätalouteen. Tutkijoiden mukaan valtiot ovat pääasiassa jättäneet erämaa-alueet huomiotta, kun ne ovat laatineet ympäristöpolitiikkaansa.
Tutkijat pitävät erittäin tärkeänä, että kaikki erämaiset alueet - niiden koosta riippumatta - tutkittaisiin, jotta niitä voitaisiin suojella parhaalla mahdollisella tavalla. Jos näin ei tehdä, tulevaisuudessa ehkä tehtävät yritykset palauttaa luonnontila eivät tule onnistumaan.
Tutkijat löysivät joka tapauksessa tutkimuksessaan myönteisiäkin seikkoja. Yksi tärkeimmistä on, että jäljellä olevat erämaa-alueet ovat yhtenäisiä ja laajoja, eli yli 10 000 neliökilometrin kokoisia.
Lisäksi ihmisillä on käytössään keinoja tilanteen parantamiseen, jos siihen vain on poliittista halua.
No, ripaus optimismiakin siinä mukana oli.
-
Tässä tällainen tarkastelu - jossa puhutaan jalanjälkenä konkreettisesta, käyttöön otetusta maasta, ei WWF:n ym. teoreettisesta konstruktiosta:
Renewable Energy Footprints (http://www.science20.com/the_hammock_physicist/renewable_energy_footprints-180610)
Erityisesti kiinnittäkää huomiota siihen, kuinka lohduton on näkymä, jos suunnittelemme fossiilisten polttoaineiden korvaamista bioenergialla.
Tuuli- ja aurinkovoiman luvut ovat jo ajateltavissa olevia, mutta luonnonsuojelun ja/tai hinnan puolesta nekin kauheita. Ja niiden osalta on sitten ongelma energian varastoinnista, joka tuonkin artikkelin mukaan on käytännössä ratkaisematta.
-
Vaihteeksi vähän saksaksi (http://www.salonkolumnisten.com/verbote-gut/), näistä useista maapalloista (lihav. HJ):
Bleiben wir bei Lebensmitteln. Ökologisch dringend geboten wäre ein Verbot der Bio-Landwirtschaft. Sie benötigt doppelt soviel Fläche wie die effiziente Landwirtschaft. Fläche ist – das solltest du wissen Sebastian – eine knappe Ressource. Wenn alle Bauern nach den Richtlinien der Bio-Verbände wirtschaften würden, gäbe es keine unbeackerte Natur mehr und wir bräuchten einen zweiten Planeten. Das wollen wir doch beide nicht, Sebastian. Biolandbau muss sofort ganz oben auf die Verbotsliste.
Suomen WWF on ratkaissut tuon dilemman sisäisellä työnjaolla: Rohweder muistuttaa näistä maapalloista, Nikula suosittaa toisaalla luomua.
PS. Kokeilin äsken Googlen kääntäjällä. Englanniksi tuo kääntyi eksaktisti. Suomeksi edelleen surkeasti, mutta kyllä siitäkin hyvällä tahdolla ymmärsi, mistä oli kyse.
-
Tätä jatketaan mediassa. Eikä edes nähdä, mitä puutaheinää kirjoitetaan:
Analyysi: Kestääkö maailma enää meitä suomalaisia? (http://yle.fi/uutiset/3-9564223)
Ja me vedimme arvot tappiin jo tämän kuun alussa.
Maa ei kerta kaikkiaan elättäisi enää meitä, jos joutuisimme tulemaan toimeen omillamme. Kansainvälisen kaupan, yli rajojen virtaavan energian ja ravinnon ansiosta näin ei tietenkään ole, ja arvio onkin puhtaasti teoreettinen. Mutta se on samalla pysäyttävä. Sellaiseksi se on tarkoitettukin.
Jalanjälki maapalloissa
Suomalaisten ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Network -laitoksen vuosittaisiin laskelmiin maiden ekologisista jalanjäljistä. Ekologinen jalanjälki saadaan, kun lasketaan, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisten kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen ja niistä syntyneiden jätteiden käsittelemiseen.
Kätevyyden takia maa-alaa mittaillaan maapalloissa. Nykymenolla tarvitsemme 1,6 maapalloa elättämään tämän yhden maapallollisen kestävästi. Siis siten, että maa tuottaisi saman kuin koko Maan väestö kuluttaa. Samalla kaavalla on laskettu, että jos koko maapallon väestö kuluttaisi samaa tahtia kuin me suomalaiset, tarvittaisiin lystin ylläpitämiseen 3,4 maapalloa.
"Kansainvälisen kaupan, yli rajojen virtaavan energian ja ravinnon" on siis noin 0,6 maapallon verran suuntauduttava tänne - jostain muualta kuin Maasta!
Ja joka vuosi. Jos kerrottaisiinkin, että arvio on teoreettinen, pitäisi kyllä tuossa edes teoreettisesti sitten kertoa, mistä nämä ylimääräiset panokset saadaan.
Selvästikin tuossa on kyse jotain muusta kuin analyysista.
***
Myös HS:n Heli Saavalainen haluaa kirjoittaa tästä. Ja sotkee, jos mahdollista, vieläkin enemmän, liittämällä asiaan mieliteemansa, keppihevosensa, eli ruoan tuhlauksen:
Ylikulutuspäivä ja resurssipula muistuttavat, että luonnon kyky uusiutua on koetuksella (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005178269.html)
Samaan aikaan kun miljardi ihmistä näkee nälkää, neljännes maailmassa tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi.
[...]
Aalto-yliopisto tiedotti, että tutkijat ovat ensi kertaa osoittaneet laajan yhteyden resurssipulan, väestöpaineen ja ruoan tuonnin välillä. Lähes kaksi miljardia ihmistä elää tuontiruoan varassa, koska luonnonvarat ovat käyneet väestöön ja kulutukseen nähden niukoiksi.
Ahdingon taustalla on kulutus, joka niin ikään jakautuu epätasaisesti. Ihmiset kuluttavat liikaa luonnonvaroja ja päästävät ilmaan liikaa hiilidioksidia. Maapallon kantokyky on ylittynyt, minkä seurauksena luonto köyhtyy, kelvollinen maatalousmaa hupenee ja ruoantuotanto hankaloituu edelleen.
[...]
HUKATTUJA RESURSSEJA on runsaasti, esimerkiksi ruokahävikki. Samaan aikaan kun miljardi ihmistä näkee nälkää, neljännes maailmassa tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi. Suomessa roskiin päätyy vuosittain 400 miljoonaa kiloa ruokaa.
Jos tuo ruoka ei päätyisi jätteeksi, mitäpä muuta se sitten olisi kuin tuontiruokaa, siellä toisaalla?
Ja ilman lisääntynyt hiilidioksidi - mitkä sen muut vaikutukset sitten ovatkin - saa kasvit kasvamaan paremmin. Eli se tuottaa siten enemmän ruokaakin. Kuten osaltaan maailman viime vuoden ennätysviljasadot osoittavat.
Jotkut Saavalaisen esille tuomat asiat voivat olla ongelmallisiakin. Mutta mitään tekemistä niillä ei ole tämän nk. ylikulutuspäivän kanssa.
Syöminen on uusiutuvien luonnonvarojen kulutusta. Vielä eivät siinä luonnonvarat ole käyneet niukoiksi, eikä Saavalainenkaan suosittele kehitysmaihin niukempaa syömistä. Ruoan tuotantoa voidaan kasvattaa, ja juuri niillä alueilla, josta ruoasta nyt on pulaa, ja reippaasti yli tuon neljänneksen verran. Väestöpaine? Pitäisikö meidän vuosittain viettää maailman "ylirakastelupäivää"?
-
Tuo Saavalaisen mainitsema Aalto-yliopiston tutkimus löytyy täältä:
Nearly two billion people depend on imported food (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/04/170413084540.htm)
Mutta ei tuosta oikeastaan sen keskeinen sanoma löydy. On varmasti löydetty ja osoitettu faktat entistä tarkemmin.
Researchers show empirically: when population pressure increases, food is imported. The big issue, say authors of a new report, is that people may not even be aware that they have chosen dependency on imports over further investment in local production or curbing demand.
Mutta jotenkin tuntuu, että on löydetty, vaikka tarkemmin, itsestäänselvyys: jos ei itse tuotettu ruoka kasvavallr väestölle riitä, sitä on tuotava ulkomailta. (Eikä kansa sitten aina edes tiedä, mistä ruoka tulee?) Eikä asia sitten alkuperäisestä tiivistelmästä (abstract) tuon paremmin selviä.
Nämä suositukset ovat mukana:
'Keeping food demand in check is the key issue. Controlling population growth plays an essential role in this work, but it would also be important to enhance production chains by reducing food waste and meat consumption. Since one quarter of all the food produced in the world is wasted, reducing this would be really significant on a global level.'
Mutta ei kyllä sitten mitään luonnosteluakaan siitä, miten tuo hukkaan mennyt ruoka saavuttaisi tarvitsevat. "[...] on a global level" taitaa tuossa tarkoittaa vain, että "periaatteessa, teoriassa"?
PS. Yksityiskohta: miksei Ruotsi ole tuossa kartassa värillisenä, tuonnista riippuvaisena maana, kun me toisaalta tiedämme, että se tuo n. 50% ruoastaan? Vai onko sen kartan tekemisessä ollut mukana muitakin asettamuksia, esim. se, että Ruotsi periaatteessa pystyisi ruokkimaan itse itsensä, vaikka tuokin noin paljon?
-
Tässä tällainen laskelma, tekijänä Kari Rönkä.
Metsään meni että rungot raikuivat eli Ylenantoisaa uutisointia, osa 2 - Missä oikeasti eletään yli varojen? (http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/mets-n-meni-ett-rungot-raikuivat-eli-ylenantoisaa-uutisointia-o-1)
Jos todella haluamme katsoa, missä "syödään enemmän kuin tienataan", laskemme tietenkin GFN:n avoimesta datasta eri maiden ja alueiden suhteellisen kulutuksen, jota alla olevassa taulukossa kutsutaan kulutuskertoimeksi - siis jalanjäljen suhteen maan/alueen omaan biokapasiteettiin.
Hän perusteli laskentatapaansa myös kommenteissa:
Suomea syyllistävät tahot hyväksyvät kyselemättä laskelman maapallon ylikulutuspäivästä ja Suomen suhteellisesta vastaavasta. Kuitenkaan he eivät tunnu olevan valmiita hyväksymään täsmälleen samasta datasta täsmälleen samalla tavalla laskettuja alueellisia lukuja, jotka näyttävät, ketkä niitä todellisia ylikuluttajia ovat.
-
Jos tällainen keksintö ...
Löytyikö nyt apu homeongelmiin? – "Homeitiöt poistuvat 97-prosenttisesti" (http://www.talouselama.fi/uutiset/loytyiko-nyt-apu-homeongelmiin-homeitiot-poistuvat-97-prosenttisesti-6644272)
... saa kuitenkin osakseen suhteellisen nihkeän tai ainakin epäluuloinen vastaanoton, niin onko siinä jotain samanlaista teknologiavastaisuutta kuin vaikkapa tehoviljelyyn kohdistuvassa epäluulossa.
Tämä on olevinaan viisautta:
Asumisterveysliiton rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö ei ole kuullut Freshmountainsin laitteista, mutta pitää ilmanpuhdistimia hyvänä ja varsin yleisenä väliaikaisratkaisuna.
"Jos on home- tai kosteusongelma, näillä voidaan hetkellisesti parantaa ilmaa. Se antaa pikkuisen pelivaraa ja parantaa tilannetta myös remontin aikana, mutta se ei ole korjaustapa", hän korostaa.
Jotkut kuitenkin jättävät remontin ilmanpuhdistimien suoman helpotuksen vuoksi kokonaan väliin.
Nyt kuitenkin radiosta tulee koko ajan juttua Kätilöopiston sisäilmaongelmista.
Uupumusta, lihassärkyä, muistikatkoksia... Kätilöopiston sisäilmasta oireilevat myös Metropolian opiskelijat (http://yle.fi/uutiset/3-9583362)
Jutussa puhutaan tulevasta remontista. Hinta-arviota sille ei anneta, mutta se on jokatapauksessa miljoonissa. Tuon "vippakonstin" hinta on kymppitonneja. Mutta jos tuohon firmaan on uskominen, ne miljoonat maksettaisiin 3 prosentista.
En ole tässä asiantuntija, mutta jotenkin tuntuisi, että erilaisia vaihtoehtoja tässä kannattaisi harkita.
Jotenkin kun tuosta väistämättä tulee mieleen, miten luomun kannattajat vaativat 100%:sesti torjunta-ainejäämätöntä ruokaa. (Vaikkeivät siinä tosiasiassa luomua syömällä edes onnistu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg10046#msg10046)!)
Samoin tulee mieleen Lomborgin teesi, että et pysty ikinä pesemään edes astioitasi täysin puhtaaksi.
-
Näin on nykyisin "poliittisesti korrektia" sanoa:
Ylikulutus on ylikansoitusta suurempi ongelma (http://www.maailma.net/uutiset/ylikulutus-on-ylikansoitusta-suurempi-ongelma)
Väestön vähentämistä tarjotaan usein ratkaisuksi luonnonvarojen hupenemiseen ja päästöjen kasvuun. Asiantuntijoiden mielestä todelliset ongelmat ovat muualla kuin väestönkasvussa.
Jotkut tutkijat ovat laskeneet, että maapallolla olisi varaa elättää 9–10 miljardia ihmistä. Ennusteet ovat kuitenkin epävarmoja, sillä lopullista väestömäärää ei tiedä kukaan eikä esimerkiksi teknologisia edistysaskelia voi etukäteen arvailla.
Lisäksi jo nyt maapallon väestö kuluttaa enemmän kuin olisi hyväksi: vuoden luonnonvarat saadaan ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kulutettua jo elokuussa.
Siksi väestönkasvun hillitsemistä on helppo tarjota patenttiratkaisuksi ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen.
Säävälän mukaan asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Tällä hetkellä kulutus ja päästöjen tuottaminen kun on suurinta rikkaissa maissa, vaikka niissä syntyvyys on kaikkein pienintä.
”On falskia syyttää vain ihmismäärää. Ristiriita on siinä, että kun lapsiluku pienenee, yhteiskunta myös muuttuu kulutusorientoituneeksi ja luonnonvaroja käytetään jopa ylen määrin. Toisaalta siellä, missä lapsia syntyy paljon, kulutustaso henkeä kohti on todella alhaalla”, hän sanoo.
Itse asiassa: sen sijaan, että sitä tarjottaisiin patenttiratkaisuna, se sanominen on oikeastaan kiellettyä, tabu. Ja jos se mainitaanm niin vaikka kuinka monimutkaisilla tavoilla asia täytyy selittää pois, merkitykseltään olemattomaksi.
Ja tällaisia johtopäätöksiä ei saa kirjoittaa ainakaan ulos, näkyviin: siellä, missä lapsia syntyy paljon, kulutustaso henkeä kohti myös pidettävä todella alhaalla.
Jos kuitenkin tämäkin olisi jotekin hyvä ...
”Tutkimuksissa on todettu, että mitä enemmän tytöllä on takanaan kouluvuosia, sitä todennäköisemmin hän aloittaa seksielämän myöhemmin ja saa vähemmän lapsia. Nämä lapset taas ovat terveempiä ja koulutetumpia”, kertoo järjestön kehitysyhteistyön asiantuntija Laura Lipsanen.
... mikä takaa, ettei tytöistä ja heidän lapsistaan tuon koulutuksen myötä tule myös "kulutusorientoituneita"? Minusta ainakin tulisi. Eiköhän aika univeraali opiskelun motivaatio ole, että sitten isona tienaa paremmin? Ja aika universaali ilmiö lienee myös, että niitä rahoja halutaan ansaita kuluttamista varten?
***
Tai sittem Helsingin yliopiston väestötieteen yliopistonlehtorin, dosentti Karri Silventoisen mukaan:
”Kyllä maapallolle mahtuu väkeä. Kysymys on vain siitä, miten talousjärjestelmämme toimii ja miten se pystyy elättämään ihmiset. Ruuantuotantoa voi kasvattaa, mutta ongelmana on, että se vaatii rahaa, ja rahaa ihmisillä ei välttämättä ole”, hän sanoo.
Eli hänenkin mukaansa itse väestönkasvu ei missään tapauksessa ole ongelma.
-
Luultavasti tämä kohta tai ohje on lipsahtanut tähän listaan ihan automaattisesti, kirjoittajan sitä sen sen kummemmin miettimättä:
Meret ovat ahdingossa – Mitä sinä voit tehdä? (http://www.seikkailijattaret.fi/meret-ovat-ahdingossa-mita-sina-voit-tehda/)
6. Vähennä kemikaaleja. Suosi paikallista ja suosi luomua ruokaostoksilla torjunta-aineiden ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.
Sillä torjunta-aineiden määrät ovat niin pieniä, että luultavasti kaikki maailmassa tuotetut aineet voisi suoraan kaataa valtameriin, eikä eroa entiseen tilanteeseen voisi edes mitata. Siitä siis puhumattakaan, miten äärimmäisen vähän niitä vahingossa vesistöihin pääsee (puhumme ihan eri kertaluokasta kuin ravinnepäätöissä). Eikä mieleeni tule nyt yhtään väitettyäkään haittaa, jonka torjunta-aineet aiheuttaisivat merille.
Tällaiseen globaaliin ongelmaan tuskin paikallisen suosiminen mitään vaikuttaa. Ensinnäkin tietysti: jossakin se ruoka kuitenkin tuotetaan (so. maatalouden kokonaispäästöt eivät vähene). Eivätkä valtamerialukset juurikaan valtameriä kuluta. Ja tuottavat useimmiten ruokakiloa kohti vähemmän kasvihuonekaasuja kuin pieninä määrinä kuljetettu paikallisruoka.
Osa hyväntahtoisista ihmisistä kaipaa kuitenkin juuri tuollaisia puuhasteluohjeita, jotain, jota voisi ihan itse tehdä, mielellään juuri heidän "arjessaan". Heille tuo on kirjoitettu, vaikka mitään vaikutusta tavoitetilaan sillä ei olekaan.
-
Kyllä se aika kuluu. Taas on tämä aika vuodesta:
Maailman ylikulutuspäivää vietetään taas ennätysaikaisin (http://www.maailma.net/uutiset/maailman-ylikulutuspaivaa-vietetaan-taas-ennatysaikaisin)
Ylikulutuspäivä on siirtynyt viime vuosina jatkuvasti taaksepäin. Vielä 1990-luvun puolivälissä sitä vietettiin lokakuussa, ja 1970-luvun alussa se oli lähellä joulua. Maittainen vaihtelu on suurta: suomalaisten ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna jo huhtikuun 3. päivänä, luxemburgilaisten jo helmikuussa mutta moldovalaisten vasta joulupäivänä.
Mutta kun sitä jo noin monta vuotta on vietetty, eikö olisi jo aika laskea, kuinka monta maapalloa on jo käytetty? Ja vaikka ihan erikseen: kuinka monta Suomea?
-
YLE sitten Radio Suomessa paraikaa ja tässä uutisessa kytkee asian elektroniikkaan ja niiden korjaamiseen:
Kertakäyttökulttuuri käy kalliiksi kuluttajalle ja luonnolle – Elektroniikan korjaus maksaa usein saman kuin uusi (https://yle.fi/uutiset/3-9746964)
Vaikka oikeastaan noilla asioilla on vähän tai ehkä ei lainkaan tekemistä toistensa kanssa.
Se [WWF:n ko uutinen] tarkoittaa sitä, että suomalaiset kuluttivat reilussa kolmessa kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi.
– Kertakäyttökulttuuri vaikuttaa siihen, että me käytämme yhä enemmän raaka-aineita ja kulutamme yhä enemmän energiaa ja meidän hiilijalanjälkemme kasvaa.
Sillä ne luonnonvarat, raaka-aineet, joita elektroniikassa kulutamme, ovat voittopuolisesti, elleivät kaikki uusiutumattomia !uonnonvaroja. Ja kun niitä ei koko vuodenkaan aikana lisää synny, niissä on koko vuoden (tai itse asiassa ikuisuuden) annos kulutettu välittömästi, kun niitä grammankaan käyttää.
Eikä hiilijalanjälki kasva, jos käytetään ydinvoimaa.
On muita hyviä syitä säästää ja kierrättää, niitä on kerrottu tuossa YLE:n jutussakin, mutta tuo WWF:n jokavuotinen rituaali ei niitä hyviä syitä yhtään listaan lisää.
-
Sen sijaan tässä on kyse uusiutuvista luonnonvaroista ja myös ylikulutuksesta:
Ennuste: Maailman viljasato ei kata kulutusta tänä vuonna (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ennuste-maailman-viljasato-ei-kata-kulutusta-t%C3%A4n%C3%A4-vuonna-1.199890)
Mutta tässä ei lainata jostain teoreettisesta paikasta, vaan tälle ylikulutukselle on selvät rajat:
Kun viljan kulutus jatkaa kasvua, sato ei enää kata kulutusta. Maailma syö juuri alkaneen satovuoden aikana 50 miljardia kiloa enemmän kuin tuottaa, viljaneuvosto arvioi.
Aiempien vuosien varastot ovat kuitenkin sen verran isoja, että tulevasta talvesta selvitään tämän hetken arvion mukaan ilman isoja ongelmia. Varastotilanne kuitenkin kiristyy eikä toista heikkoa vuotta paranisi tulla.
Ja jos tässä asiassa sitten on julistettava seuraavana satovuotena ylikuluspäivä, niin ei sekään ole teoreettinen, vaan hyvin kauhea ja konkreettinen. Eikä luultavasti kukaan mieti hiilijalanjälkeään, tai jotain luontoarvoja, silloin. Eikä yhtä luultavasti mitään muitakaan inhimillisiä arvoja.
-
Hesari meni (taas) tähän lankaan, vieläpä pääkirjoituksessaan:
Ihmiskunta kulutti jo loppuun tämän vuoden uusiutuvat luonnonvarat – Viikkoa aikaisemmin kuin viime vuonna (http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005311047.html)
Keväällä julkaistussa uutisessa Suomen "ylikulutuspäivästä" sanaan "loppuun" oli vielä laitettu lainausmerkit. Nyt ei laitettu.
Myös ympäristöministeriö ottaa asian ihan tosissaan ...
Maailman ylikulutuspäivä on tänään – ruoalla merkittävä osuus ympäristökuormasta (http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Maailman_ylikulutuspaiva_on_tanaan__ruoa(43950))
... ja haastattelee Liisa Rohwederiä kuin tieteellistä asiantuntijaa.
YM:n uutinen keskittyy ruokaan, kuten otsikosta näkyy. Kaikessa WWF on viimeinen tieteen sana:
Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten, joten eläinperäisillä tuotteilla on lähes poikkeuksetta suuremmat ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna. Alkuvuonna julkaistu WWF:n Lihaopas ohjaa tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja lautasella. Myös kestävästi pyydetty tai viljelty kala on ympäristön näkökulmasta oiva vaihtoehto; erityisen suositeltavia ovat kotimaiset lähivesien kalat.
Niinpä YM kehottaa meitä lukemaan sieltä, miten WWF suosittelee meille luomulihaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=739.msg9696#msg9696).
-
Tämä on oikein hyvä eli siis paha esimerkki siitä, miten kehitysmaissa tehdään hätätilanteissa luonnon kannalta oikein huonoja ratkaisuja:
Kuivuus helpotti hetkeksi Nicaraguassa (http://www.maailma.net/uutiset/kuivuus-helpotti-hetkeksi-nicaraguassa)
Keski-Amerikan kuivaksi käytäväksi kutsutun alueen sateet jäivät katovuosina puoleen keskiarvosta. Sen vuoksi maanviljelijät kaataneet metsää alueilta, jotka eivät sovellu maanviljelyyn.
Riippumattoman Humboldt-keskuksen ilmastonmuutosekspertti Abdel García muistuttaa, että Karibialla viljely voi onnistua vain pari vuotta, koska kyse on metsämaasta. Tilanne ajaa kulottamaan yhä lisää metsää pelloiksi.
Tilanne on valitettavan samanlainen Brasilian sademetsäalueella. Jossa myöskään usein syyllisiä eivät ole puutavarayhtiöt, jotka ahneuksissaan parturoivat metsää sileäksi, vaan köyhät uudisviljelijät, jotka sosiaalisista syistä muuten ansaitsisivat empatiamme.
-
Mutta hissukseen näyttää siltä, että tämä "uusiutuvien" energialähteiden kannatus alkaa sieltä täältä pahasti rakoilla, "vihreidenkin" (laajasti ajateltuna) parissa.
"Uusiutuvia" Hesarin tapaan kyllä yleisesti kannatetaan, mutta sitten siinä alkaa kertyä kovasti poikkeuksia. Uusiutuvia kannatetaan (periaatteessa) kyllä, paitsi (sanojasta toki riippuen)
- vesivoimaa (koska se edellyttää luontoa - ja alkuperäiskansojen elinkeinoja - tuohoavia patoja. Kehitysmaissa eritoten, mutta myös Suomessa)
- bioenergiaa
- - tai ainakaan palmuöljystä, tai nyttemmin maissista
[...]
"Ei mikään näistä" - energian rinnalle on vahvasti tulossa "uusiutuvaa, paitsi ..." - energia. ;D
Tämän kirjoituksen "paitsi" on nyt sitten vahvasti vesivoima:
Ympäristölle haitallisista tuista pitäisi luopua (https://www.hs.fi/paivanlehti/27112017/art-2000005465163.html)
Suomen pitää siirtyä kohti päästötöntä energiajärjestelmää, mutta lisää vesivoimaa emme tarvitse. Tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan tasapainottaa moderneilla ratkaisuilla: kysyntäjoustoilla, älyverkoilla, pohjoismaisen sähkömarkkinan jaetulla säätövoimalla ja energiatehokkuudella.
Utopistista, että noilla keinoilla pystyttäisiin säätelemään valtavasti vaihtelevaa verkkoa. Ei ole pystynyt siihen Saksakaan, se käyttää tuohon kivihiiltä. Pohjoismaihin vetoaminen tarkoittaa, että säätelemme omaa verkkoamme Norjan vesivoimalla.
Kysyntäjousto? Olisiko hyvä keino tasata joulun ajankohta koko kuukaudelle? Jokainen perhe saisi lipukkeen siitä, minä päivänä ja kellonaikana heillä on lupa laittaa joulukinkku uuniin? Tai hinnoittelemalla sähkö jouluaattona vallan hirmuiseksi? Kyllä varmaan kysyntä joustaisi.
-
Tästä Tiede-lehden artikkelista ...
Onko meiltä hukassa yksi planeetta? (https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/onko-meilta-hukassa-yksi-planeetta)
... tuli mieleen, että pakkohan on noin olla. Se on se planeetta, josta saamme loputtomasti planeettalainaa, jolla pystymme vuodesta toisten kuluttamaan loppuun oman planeettamme uusiutuvat luonnonvarat, eli käyttämään ikäänkuin useampaa planeettaa, niinkuin asia halutaan sanoa. ;D
-
Tässä Kalifornian hankkeessa tulee esille ..,
Grist: Bernie Sanders, Sierra Club Impeding CO2 Reductions (https://wattsupwiththat.com/2018/01/14/grist-bernie-sanders-sierra-club-impeding-co2-reductions/)
...maailman vihreän aatteen syvä mielettömyys, ystävällisemmin sanottuna "metodivihreys". Osavaltion viimeinen ydinvoimala halutaan sulkea, ja korvata uusiutuvilla energiamuodoilla. Vaikka tällä ei vähennetä yhtään hiilidioksidipäästöjä vaan käytännössä tapahtuu juuri päinvastoin.
Mutta eiväthän onneksi Euroopan ja Suomen vihreät ole noin silmälappuisia! Eiväthän ...?
Tosin tuo artikkeli kertoi juuri siitä, etteivät vihreät (ja punaiset) sielläkään ole suinkaan tästä linjasta yksimielisiä.
-
Täällä ei liene eläimiä:
Aurinkovoimaa Suomen suurimpaan laboratorioon
Helsingin Viikkiin on valmistunut yksi Suomen suurimmista valtion omistamista aurinkovoimaloista (https://www.helen.fi/aurinko/yritykset/ajankohtaista/aurinkovoimaa-suomen-suurimpaan-laboratorioon/)
Mutta läheisellä, viereisellä Viikin koetilalla on. Se tarvitsee edelleen maatilan perusvarustuksen, aggregaatin.
-
Tässä Hesarin luonnontuhoutumisartikkelissa vedotaan tuttuihin, jo lähes kliseiksi muuttuneisiin argumentteihin:
Luonto köyhtyy – mitä pitäisi tehdä? (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005660794.html)
Me rikkaiden teollisuusmaiden asukkaat kulutamme jatkuvasti enemmän luonnonvaroja kuin luonto kestää. Ylikulutuksen seuraukset kuitenkin näkyvät enimmäkseen muualla.
Selvä viittaus "ylikulutuspäivään" (ks. edellä), josta Hesari on kyllä varmistanut, että se on sen lukijoille tuttu asia.
Myös Brasilian liha saa osansa:
Tehokkain keino ohjata ihmisen toimintaa on tietenkin raha. Tehdään ympäristölle haitallisesta kulutuksesta kalliimpaa kuin kestävästä kulutuksesta. Esimerkiksi Brasiliasta Suomeen tuotavalle naudanlihalle voisi professori Kotiahon mielestä määrätä haittaveron.
Tuo haittaveroidea oli paperiversiossa oikein nostettu tekstistä ylös, muodossa "Haittavero tuontilihalle".
Sekin on lukijoille varmasti tuttu juttu. Vaikka sekään ei tosiasiassa ole lainkaan niin yksinkertainen tai selkeä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg7938#msg7938).
Mutta tämä on valitettavasti tietystä latteudestaaan huolimatta totta:
Ihminen ottaa koko ajan enemmän tilaa maapallolla vaarantaen muiden eliölajien elinmahdollisuudet ja lopulta omansa. Jo kolmasosa maapallon maapinta-alasta on otettu ruoantuotannolle. Väestönkasvu pakottaa raivaamaan maatalousmaata koko ajan lisää. Luonto yksipuolistuu ja köyhtyy.
PS. 3.5.18: Mekin olemme kertoneet asiasta omalla tavallamme v. 2014:
Vieraslajit valtaavat koko maailmassa alaa! (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=349)
-
Tässä Björn Lomborgin analyysi ja laskelma tuon jalanjäljen, ylikulutuspäivän ja useiden maapallojen teorian mielettömyydeltä:
One Planet Is Enough (https://www.linkedin.com/pulse/one-planet-enough-bjorn-lomborg?trk=v-feed&lipi=urn:li:page:d_flagship3_profile_view_base_recent_activity_details_all;2Hzyuy6psgPVQYzbfnwj1w==)
Hänen mukaansa yliopistopiireissä on tämä heikkous ymmärretty kauan:
The academic literature around the ecological footprint has known this Achilles heel for many years.
Mutta Suomessa ei kyllä ole! Ainakaan siitä ei ole suomeksi kerrottu! Toimittajillekaan, haastattelutilanteessa.
-
Minusta tässä LUT:in linjassa ja asiassa kyllä vähän "haiskahtaa". Jos se ei ole ihan samanlainen kuin Luomuinstituuttimme, niin jotain sinne päin. Anteeksi vaan.
Missä viipyy "virallinen" selvitys siitä, mikä ja millainen olisi tulevaisuutemme (Suomen - ja maailman!) 4. sukupolven ydinvoimaloiden, "breederien" kanssa?
Täytyisikö vaikka "aurinkotalouden professorin" virkanimikettä vähän muuttaa ... ;D
Tässä tämä taas tuli esille:
Olkiluodon kallioon on louhittu satoja metrejä syvä luola, johon haudataan pian ydinjätteen loppusijoituskapseli ikuisiksi ajoiksi – Video näyttää matkan maan pinnalta syvyyksiin (https://www.hs.fi/talous/art-2000005720153.html)
Paperilehdessä tuli esille se 100 000 vuottakin.
Mutta ei sanaakaan, vahingossakaan, siitä, miten tuo jäte voitaisiin hyödyntää. Ja tuloksena huomattavasti vähemmän ja huomattavasti vaarattomampaa jätettä.
Näitä 4. sukupolven ydinvoimaloita ei Suomen valtamedialle yksinkertaisesti ole olemassa. Ei nyt eikä tulevaisuudessakaan. Tuon valtamedian mielestä ne voi ja ilmeisesti pitää unohtaa - ikuisiksi ajoiksi.
-
Minusta tämä tällainen on näennäistä puolueettomuutta ...
Vihreiden uusi poliittinen ohjelma: Nousukausi lyhentäisi ansiosidonnaista, ydinvoimalle keltaista valoa (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005723553.html)
VIHREIDEN ydinvoimakanta ei muuttunut, mutta sekin herätti paljon keskustelua. Puolue ”suhtautuu avoimesti kaikkeen vähäpäästöisen ja ympäristöystävällisen teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen”.
Kuitenkin ohjelmassa todetaan, että ”viimeisimmät Suomessa tehdyt ydinvoimahankkeet ovat olleet hitaita ja ongelmallisia” ja ”sellaisia emme halua lisää”.
Parviaisen mukaan vihreät ei sulje etukäteen tulevia asioita pois. Hän ei halunnut ottaa kantaa siihen, voisiko ydinvoima olla kynnyskysymys tulevassa hallituksessa esimerkiksi Loviisan kolmannen reaktorin suhteen.
”Otamme siihen kantaa sitten kun se on edessä. Meillä ei ole dogmaattista kantaa.”
Vain pieni vähemmistö äänestäneistä oli kategorisesti ydinvoimaa vastaan. Puheenjohtaja Touko Aaltoa tämä ei yllättänyt.
”Joskus kauan aikaa sitten ihmiset saattoivat vastustaa ydinvoimaa ideologisin perustein. Nykyään sitä lähinnä kannatetaan ideologisin perustein. Jos katsoo mihin yksityinen pääoma menee, niin se ei todellakaan mene ydinvoimahankkeisiin.”
... jos samaan aikaan keskimääräinen vihreä sanoma ja julistus on, että fossiilisista energialähteistä on mahdollisimman pian tai jopa heti luovuttava ja ne on korvattava uusiutuvilla energialähteilllä. Niitä siis sopii aktiivisestikin tukea. Kuten Touko Aalto on itsekin muutama vuosi takaperin tehnyt - "kauan sitten?" Onko tuollainen passiivinen tuki ydinvoimalle lopulta tukea lainkaan?
Ja varsinkaan tuossa ei ollut visiota siitä, että ne tulevat hankkeet voisivat olla breeder-hankkeita. Selvästi vihreät ovat mukana tässä suomalaisessa "omertassa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Omert%C3%A0)", sanattomassa vaikenemissopimuksessa asiasta.
Kyllä puolueiden vallan hyvin sopii tällaisissa energiakysymyksissä olla ideologisia. Eikö se ole oikeastaan niiden tehtävä? Tuollainen sammutetuin lyhdyin ajaminen ja markkinavoimiin luottaminen on äänestäjän kannalta aika viheliäistä. Kun ne markkinavoimat eivät kuitenkaan asiaa ratkaise, vaan eduskunta on varannut itselleen oikeuden päättää jokaikisestä ydinvoimahankkeesta. Ja sitä kautta epäsuorasti vaikuttaa "markkinavoimien" linjauksiin ja ratkaisuihin.
-
Tätä ei enää jaksaisi ...
WWF: Maailman ylikulutuspäivä on elokuun alussa – suomalaisten ylikulutuspäivä oli jo huhtikuussa (https://yle.fi/uutiset/3-10331610)
... mutta ilmeisesti on pakko jaksaa, eroon siitä ei enää pääse. Pitäsikö tuo tai nuo tavalla tai toisella jo pistää kalentereihin? Liikkuvina pyhinä?
Vastaväitteet tuolle on jo edellä esitetty. Toistaa niitä en - jaksa.
***
YLE toitottaa nyt tuota tunnin välein. Yhtä pääsemättömissä siitä tänään ollaan kuin joululauluista joulun aikaan. Joulunakin vältellään tarinoiden todenperäisyyden syvällisempää tarkastelua!
-
Onko kukaan käyttänyt energialähteistä tällaista luokittelua tai nelikenttää? Tai loogisesti vastaavaa?
On tietysti uusiutuvat ja uusutumattomat. Mutta lisäksi lähteet voidaan luokitella uupumattomiin ja uupuviin. Uupuvan energialähteen pitää välillä huilata, pitää paussia, ikään kuin levätä, kuten vaikka ihmisen. Ja väsy voi tulla sille vähän koska vaan, ennustamattomasti. Kuten ihmisellekin.
Niinpä uusiutumattomia ja uupumattomia energialähteitä olisivat:
- fossiiliset polttoaineet
- ydinvoima
Uusiutuvia ja uupumattomia:
- vesivoima
- geoterminen energia
- bioenergia
Uusiutuvia ja uupuvia:
- tuulivoima
- aurinkovoima
Uusiutumattomaan ja uupuvaan on vaikea keksiä esimerkkiä. Taivaan manna sellainen ehkä olisi, jos Raamatun kertomusta pitää todenperäisenä? Jonkun vaikka meteorin tänne tuoma energiapulssi? Tunguska 1908 vastasi senjasen kokoista ydinpommia?
Tuosta suurin piirtein on kyse tässä:
Syrjäkylä El Salvadorissa tuottaa oman sähkönsä – Pieni vesivoimala piristää asukkaiden elämää ja elinkeinoja (https://www.maailma.net/uutiset/syrjakyla-el-salvadorissa-tuottaa-oman-sahkonsa-pieni-vesivoimala-piristi-asukkaiden-elamaa)
Uusiutuvaa, kyllä. Pienimuotoistakin, kyllä. Mutta tällä tavalla aika uupumatonta:
Kyläläiset muistavat, miten hankalaa elämä oli ilman sähköä, kun piti tuhrata kynttilöiden tai kerosiinilamppujen kanssa.
”Koululaisten kotitehtävät olivat aina noen tahrimia”, kyläkoulun opettaja Carolina Martínez kertoo.
Perheet hankkivat auton akkuja saadakseen sähkölaitteet toimimaan, paikallinen saha käytti bensiinillä toimivaa aggregaattia, ja kännykänomistajat joutuivat lataamaan laitteensa naapurikylässä.
”Nyt kaikki on toisin, meillä on jopa katuvalot”, Martínez iloitsee.
Benítezin suunnitelmissa on varageneraattorin hankkiminen padolle, sillä nykyisen toiminta pätkii ukkosmyrskyjen aikana.
Eli siis lähes uupumatonta, parantamisen varaa vielä on. Mutta aika tavalla selkeämpää ja mukavampaa kuin se, jos olisi turvauduttu pienimuotoiseen aurinko- tai tuulivoimalaan. Nekin olisivat varmaan pätkineet ukkosmyrskyjen aikana, mutta hyvin usein muutoinkin. Aurinkovoima joka yönä. Katuvalot olisivat toimineet päivisin.
-
WWF:llä on pakonomainen tarve linkata nämä kaksi asiaa toisiinsa, edelleen:
Raportti: Ylikulutus ja maankäytön muutokset johtaneet selkärankaisten määrän romahtamiseen (https://www.maailma.net/uutiset/raportti-ylikulutus-ja-maankayton-muutokset-johtaneet-selkarankaisten-maaran-romahtamiseen)
Suurimpia syitä ovat luonnonvarojen ylikulutus ja maankäytön muutokset, jotka selittävät kaksi kolmasosaa eläinten määrän vähenemisestä. Viimeisten 50 vuoden aikana ihmisen ekologinen jalanjälki on kasvanut noin 190 prosenttia, raportissa kerrotaan.
”Tilanne on kriittinen. Käynnissä on ennennäkemätön sukupuuttoaalto, joka on ensimmäistä kertaa historiassa ihmisen aiheuttama”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder tiedotteessa.
Maankäytössä suurin vaikutus on maan raivaamisella maatalouden tarpeisiin. Lisäksi lajeihin vaikuttavat vieraslajit ja taudit, elinympäristöjen saastuminen ja ilmastonmuutos. Tulevaisuudessa ilmaston lämpeneminen vaikuttaa vielä enemmän, mikäli maapallon lämpeneminen päästetään kahteen asteeseen, raportissa kerrotaan.
Tuo ekologinen jalanjälki, ylikulutus tietysti mitataan juuri WWF:n tavalla, jota on täällä kritisoitu.
Vaikka itse asiassa hiilidioksidipitoisuuden kasvu on vaikuttanut tähän mennessä positiivisesti myös selkärankaisiin, niiden määrään. Nehän ovat saaneet enemmän syötävää.
Lisäksi WWF ei näytä edes harkinneen tukensa vetämistä tehottomalta luomuviljelyltä. Edelleen näissä uutisissa ja haastatteluissa se näykkii tehoviljelyä. Lihansyöntiä ja sen vaatimia turhia hehtaareja se kyllä muistaa kritisoida.
PS. 9.11.18: "Sukupuuttoaallosta" puhuminen on tietysti tuossa harhaanjohtavaa, koska yhdenkään lajin ei tuossa raportissa väitetty hävinneen, vaan eläinyksilöiden määrän vähentyneen.
-
Lainasin Pentti Linkolan kirjan "Johdatus 1990-luvun ajatteluun" (1989). Kirja koostuu 1980-luvulla kirjoitetuista jylisevistä saarnoista luonnon väistämättömästä tuhoutumisesta. Ainoastaan viimeisessä, kirjaa varten kirjoitetussa luvussa mainitaan pari kertaa ihan kuin ohimennen, hiilidioksidin johdosta tapahtuva lämpeneminen.
Eli kyllä on niin, että ko. asia Suomessa tuli aktivistien agendaan ja tiedemiesten kirjoituksiin vasta 1980-luvun puolessa välissä. Minusta todistamisen taakka on nyt niillä, jotka toista väittävät: kuka on kirjoittanut asiasta 1960- tai 1970- luvuilla, tai aiemmin? Lähde?
Lainasinpa myös Pekka Kuusen kirjan "Tämä ihmisen maailma" (1982), joka oli eräänlainen "kulttikirja" sekin, aikanaan. Kovat oli varoitukset resurssien rajallisuudesta ja loppumisesta, öljyn erityisesti - mutta ei sanaakaan hiilidioksidista ja ilmastonmuutoksesta!
Kuusen kirja tuli taas esille tässä HS:n kolumnissa:
Viinayhtiön pääjohtaja Pekka Kuusi alkoi 1970-luvulla kirjoittaa ”hyvin omituista kirjaa” – Monitieteellinen maailmanselitys kannattaisi nyt kaivaa esiin (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005891703.html)
Ja todellakin, ei sanaakaan hiilidioksidista ja ilmastonmuutoksesta. Niitä ei aikanaan ottanut esille myöskään Osmo Soininvaara kirjan kritikkissään, vaan:
Kuusen teesien kimppuun ryntäsivät niin kirkon edustajat kuin vaihtoehtoliikkeen älyköt – kuten Osmo Soininvaara, joka kavahti Kuusen ehdotusta ydinvoimasta ylimenokauden energiaratkaisuna.
Voipi olla, ettei Soininvaara enää kavahda.
PS. Minulla ei nyt ole kirjaa käsillä, mutta minun muistikuvani mukaan Kuusi ei puhunut sanaakaan "ylimenokaudesta". Kuusi oli looginen kirjoittaja, ja sanan käyttöhän olisi edellyttänyt, että hän olisi ehdottanut ja kertonut, mitä sitten sen jälkeen tulee. Ja minun muistikuvani mukaan hän ei sitä tehnyt. Olisiko Kuusen elämäkerran kirjoittaja Erkki Tuomioja sanaa käyttänyt? Hän nimittäin on ilmausta ydinvoiman yhteydessä usein viljellyt. Omasta yleisestä loogisuudestaan huolimatta!
-
Tämä, että Hesari kiinnittää yhä huomiota Matti Putkosen virheelliseen selitykseen ...
Tuulivoima elää teknistä kukoistuskautta, mutta investoinnit Suomeen jämähtivät vuodeksi – syynä ”räjähtävät lepakot” ja umpisolmu eduskunnassa (https://www.hs.fi/paivanlehti/18112018/art-2000005903371.html)
(Artikkelissa kerrotaan sitten, miten hän piti infraääniä syynä.)
... on tarkoituksenmukaista taktiikkaa tuulivoimaloiden puolustamiseksi. Jonka puolen Hesari nyt näyttää valinneen.
Koska tosiasiaksi jää edelleen, että lepakoiden keuhkot yhä räjähtelevät, vaikka se johtuukin paineenvaihtelusta tuulivoimalan lähellä, roottorin siiven ohittaessa lepakon. Vaikkapa Saksassa ongelman olemassaoloa eivät yritä kieltää edes tuulivoimaloiden puolustajat. Vaan korkeintaan vähättelevät voimaloiden läheltä löytyneiden kuolleiden lepakkojen määriä.
Pääkirjoituksessaan tänään "Tuulivoima tekee läpimurtoaan" lehti ei pidä siitä johtuvaa energian varastointitarvetta minään ongelmana, vaan uskoo optimisesti sen ratkaisun tulevan lähes itsestään, monien pienimuotoisten ratkaisujen summana. Vaikka toteutusten varastointikapasiteetti on yhä mitätön, kaikki yhteenkin laskien.
***
Vähän samanlainen asetelma on tässä uutisessa:
Trump kehotti ottamaan mallia Suomen metsänhoidosta: ”He haravoivat ja siivoavat, eikä heillä ole ongelmia” (https://yle.fi/uutiset/3-10513657)
Trumpin annetaan siinä tehdä itsensä vähän naurettavaksi "haravointeineen", vaikka tosiasiassa Suomessa on osattu tehdä erilaisia toimenpiteitä metsäpalojen vastustamisessa. Ainakin voisi mainita metsäautotiet (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005885396.html).
Mutta tuossa on taas taustalla niin tietysti se, että Trumpia halutaan kritisoida ja pilkatakin siitä, ettei hän myönnä ilmastonmuutosta syynä tapahtumiin.
-
Myös Sitran raportti toitottaa meille samaa ilosanomaa:
Yllättävä tieto: Suomi voisi puolittaa päästönsä ja säästää silti rahaa – Merituulivoima ja sähköautot halpenevat rajusti, arvioi raportti (https://yle.fi/uutiset/3-10508539)
Eikä se edellytä kuin tätä:
Raportissa tosin huomautetaan, että tuollainen määrä uutta tuulivoimaa vaatii tuntuvia investointia verkkojen vahvistamiseen ja siirtoyhteyksiin muiden Pohjoismaiden välillä.
Myös sähkön varastoinnin täytyy olla laajasti käytössä ja kulutuksen oltava joustavaa tuotannon vaihtelun tasaamiseksi.
Helppoa. Vielä tätä kirjoitettaessa se näytti vähän vaikeammalta:
Sähköenergian varastointi (https://stek.fi/perustietoa-sahkosta/sahkoenergian-varastointi/)
Mutta ihan kohta ratkeamassa, tuonkin artikkelin mukaan. Ihan tuossa tulevaisuudessa:
Tulevaisuudessa sähkön varastointia kehitetään. Joitain suuria akkuja on jo käytössä, mutta niiden rakentaminen on kallista ja niihin kuluu harvinaisia metalleja kuten litiumia. On myös esitetty, että lataukseen kytkettyjä sähköautojen akkuja voitaisiin käyttää tilapäisenä energiavarastona lataamalla niitä matalan kuormituksen aikana ja syöttämällä tehoa verkkoon korkean kulutuksen aikana. Tämä vaatii kuitenkin vielä paljon lisäkehitystä.
Ennakkoluulottomilla uusilla ideoilla voi päästä myös eteenpäin. Radion merisäähän voisi ehkä liittää jouluisin tiedotuksen, jossa kerrottaisiin, onko kinkun paistaminen suotavaa ja/tai sallittua? Senhän tietäisi siitä, miten merellä tuulee?
-
Tämä aktivismi, jossa kehitysmaita ajetaan hylkäämään tehokas ja ympäristöystävällinen ydinvoima ...
Rosatom suunnittelee ydinvoimaloita myös Nigeriaan (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3588862-rosatom-suunnittelee-ydinvoimaloita-myos-nigeriaan)
... on ilmeistä sukua sille aktivismille, jossa pyritään edistämään luomuviljelyä samoissa maissa. Vaikken nyt pysty osoittamaan, että tätä toimintaa suoranaisesti johdettaisiin täältä rikkaista länsimaista, aatteellinen innoitus varmasti tulee täältä.
Yllättävältä taholta tulee saman tyyppinen kritiikki. IPS:
Onko kestävä kehitys uutta kolonialismia? (https://www.maailma.net/nakokulmat/onko-kestava-kehitys-uutta-kolonialismia)
(IPS) -- Siirtomaavalta päättyi vuosikymmeniä sitten, mutta tapa, jolla länsimaat ajavat nyt kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua, tuo mieleen kolonialismin ja nostaa kehitysmaita vastahankaan.
Kestävästä kehityksestä käytävän keskustelun valtavirrassa ei juuri kuule sanaa ”ekokolonialismi”. Viime aikoina se on kuitenkin pulpahdellut esiin viitattaessa länsimaiden rooliin ympäristönsuojelun esitaistelijoina.
Malesian viranomaiset käyttivät termiä alkuvuodesta liittyen Euroopan unionin päätökseen kieltää palmuöljyn käyttö biopolttoaineissa vuoteen 2020 mennessä. Tarkoitus on suitsia metsien hävittämistä palmuviljelmien tieltä.
”Valkoinen mies määräilee meitä kolonialismin tapaan”, eräs Malesian viranomainen sanoi.
Esimerkkeinä ei siis käytetä juuri sähköntuotantoa, mutta samasta asetelmasta puhutaan. Tuota asetelmaa mekin täällä olemme useassa keskusteluissamme vähintään sivunneet.
Täälläkin esillä ollut Paul Driessen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg5949#msg5949) on jo vuosia sitten puhunut "ekoimperialismista".
PS. Tässä IPS:n artikkelista vielä englanninkielinen versio:
In the World of Sustainability, Colonialism is Not Dead (http://www.ipsnews.net/2019/02/world-sustainability-colonialism-not-dead/)
-
Tässä sitten myös Driessenin tuore artikkeli:
Fighting for energy and human rights equality in Africa (https://wattsupwiththat.com/2019/02/26/fighting-for-energy-and-human-rights-equality-in-africa/)
Siitä ote:
Fiona got emotional when she wrote about environmentalist groups and US, EU, World Bank, WHO and other rich country bureaucrats who she believed were using Africans as test subjects in “energy, malaria and agricultural experiments that perpetuate poverty, disease, malnutrition and death in the name of protecting the environment.”
“China and India put up with this immoral eco-colonialism for decades,” she wrote. “Finally, they had enough. They refused to be the environmentalists’ experimental pawns any longer. They took charge of their own destinies, charted their own future, financed their own projects, and refused to be stopped again by anti-development green policies, politicians and pressure groups.
“Uganda, the Great Lakes Region [around Lake Victoria] and all of Africa need to do the same thing. We have the land and natural resources, the bright and hard-working people.
“Let us be brave and bold!” Fiona exhorted. “Let us become prosperous and healthy together.”
(lihav. HJ)
Siinä muuten käytettiin samaa sanaa kuin edellä: ekokolonialismi.
***
Kun nyt tässäkin pyrkimyksessä korostetaan tätä Suomen osalta ...
Hiilineutraali Suomi jo vuonna 2030? Kiire tulee, mutta mahdotonta se ei ole (https://www.vihrealanka.fi/juttu/hiilineutraali-suomi-jo-vuonna-2030-kiire-tulee-mutta-mahdotonta-se-ei-ole)
Skenaarioissa ei ole tingitty talouskasvusta vaan kukin skenaario hahmottelee bruttokansantuotteen kasvavan yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä.
... niin kohtuullista olisi, että sama (muutettavat muuttaen) muistettaisiin Afrikan osalta.
-
Jos tämä todella onnistuu ...
CARBON DIOXIDE: THE NEWEST FORM OF RENEWABLE ENERGY? (https://www.thegwpf.com/carbon-dioxide-the-newest-form-of-renewable-energy/)
... niin suostuisiko Suomi ja EU luokittelemaan noin syntyvän polttoaineen uusiutuvaksI energialähteeksi?
Tuohan ei periaatteessa eroaisi puun polttamisesta? Tai eroaisi ehkä jopa edukseen: tuossahan ei tarvitsisi luontoon kajota? Mutta vastaavalla tavalla hiili kiertäisi?
Puiden kanssa sama logiikka olisi siinäkin, että vaihtoehtona on tietysti sekin, että ei polteta, vaan jätetään ilmasta kerätty hiilidioksidi sitoutuneeksi, pois uhkaamasta kasvihuoneilmiön voimistumista.
Tuossa kyllä takaraivossani piilevä hälytyskellomekanismi herää: jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin yleensä ...
-
Vihreä Lankakin tuli ohimennen myöntäneeksi tämän asian (lainaus):
Afrikan metsittäminen ei säästä Suomea päästövähennyksiltä: ”On tehtävä kaikki mahdollinen” (https://www.vihrealanka.fi/juttu/afrikan-metsitt%C3%A4minen-ei-s%C3%A4%C3%A4st%C3%A4-suomea-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6v%C3%A4hennyksilt%C3%A4-%E2%80%9Don-teht%C3%A4v%C3%A4-kaikki-mahdollinen%E2%80%9D)
Afrikassa metsäkadon taustalla vaikuttaa muun muassa tarve kaataa metsää polttopuiksi sekä tehoton, runsaasti viljelyalaa tarvitseva maatalous.
-
Tässä uutisessa on merkkejä siitä, että tuosta pohjimmiltaan mielettömästä ekologisen jalanjäljen ja sen useiden maapallojen ideasta ollaan luopumassa:
YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta (https://www.maailma.net/uutiset/yk-raportti-varoittaa-luonnonvarojen-tuhlaamisesta-kulutus-kolminkertaistunut-1970-luvulta)
Luopumassa ei olla varoittelusta resurssien rajallisuudesta. Mutta asiaan on nyt liitetty uusiutumattomat luonnonvarat.
YK:n ympäristöohjelman alaisen asiantuntijapaneelin International Resources Panelin raportissa selvitetään, miten materiaalisten resurssien, eli fossiilisten polttoaineiden, biomassan, metallien ja mineraalien, käyttö on muuttunut 1970-lukuun verrattuna.
”Raportti osoittaa, että kynnämme maapallon rajallisia resursseja kuin viimeistä päivää. Se aiheuttaa samalla ilmastonmuutosta ja biodiversiteetin menetystä. Suoraan sanoen moni ihminen ei näe huomista, ellemme lopeta”, sanoo YK:n ympäristöohjelman johtaja Joyce Msyua tiedotteessa.
Raportin mukaan luonnonvarojen kulutus on yli kolminkertaistunut vuodesta 1970. Muiden kuin metallimineraalien käyttö on viisinkertaistunut. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on kasvanut 45 prosenttia.
Mutta siis metallit ja mineraalit mainitaan. Kyllä fossiiliset polttoaineetkin ovat mukana, mutta nyt oikeastaan niukkana luonnonvarana.
Tässä on sitten esitetty tuon huonon kehityksen syyt:
Syynä on muun muassa väestönkasvu ja vaurastuminen. 2000-luvulla resurssien kaivamisvauhti on vain kiihtynyt esimerkiksi suurten investointien ja Aasian maiden elintason nousun takia. Ylikulutusta ajaa kuitenkin myös se, että rikkaiden maiden asukkaat tarvitsevat vuosittain 9,8 tonnia resursseja per henkilö muualta maailmasta, raportissa kerrotaan.
Ei ihan pystytä ratkaisemaan, onko Aasian maiden elintason nousu hyvä vai huono asia. Mutta rikkaiden maiden syyllisyys kaikkeen tuossakin säilytetään.
Väestönkasvulle ei tuossakaan kukaan tässä maailmassa voi yhtään mitään. Se vain tapahtuu.
-
Tämä, että Hesari kiinnittää yhä huomiota Matti Putkosen virheelliseen selitykseen ...
Tuulivoima elää teknistä kukoistuskautta, mutta investoinnit Suomeen jämähtivät vuodeksi – syynä ”räjähtävät lepakot” ja umpisolmu eduskunnassa (https://www.hs.fi/paivanlehti/18112018/art-2000005903371.html)
(Artikkelissa kerrotaan sitten, miten hän piti infraääniä syynä.)
... on tarkoituksenmukaista taktiikkaa tuulivoimaloiden puolustamiseksi. Jonka puolen Hesari nyt näyttää valinneen.
Koska tosiasiaksi jää edelleen, että lepakoiden keuhkot yhä räjähtelevät, vaikka se johtuukin paineenvaihtelusta tuulivoimalan lähellä, roottorin siiven ohittaessa lepakon. Vaikkapa Saksassa ongelman olemassaoloa eivät yritä kieltää edes tuulivoimaloiden puolustajat. Vaan korkeintaan vähättelevät voimaloiden läheltä löytyneiden kuolleiden lepakkojen määriä.
Tuo Putkosen pilkkaaminen jatkuu muuallakin. Mutta itse asia todetaan mm. Saksassa yhä todelliseksi ongelmaksi. Kuten myös tuulivoiman tuhoisa vaikutus petolintuihin.
Nyt Saksassa on todettu toinen uusiutuvan energian lisäämispyrkimyksen tarkoittamaton seuraus: maissin viljelyä on siellä valtavasti lisätty, tarkoituksella käyttää se biopolttoaineen valmistukseen.
Ja on aiheutettu sillä se, että maan peltolinnut ovat dramaattisesti vähentyneet. Michael Mierschin twiiteistä:
Unumstritten ist auch, dass die Vermaisung der Landschaft (=Biogas) eine Hauptursache für den dramatischen Rückgang der Feldvögel ist.
[...]
Es kommt auf die Arten an. Die PROGRESS-Studie hat nachgewiesen, dass Windkraft bestandsgefährdend für manche Greifvogelarten ist. Dazu kommen 250.000 Fledermäuse, die nicht gegen Scheiben fliegen.
-
Tästä ei nyt enää päästä. Nämä kaksi päivää kuuluvat nyt suomalaiseeen vuodenkiertoon kuin joulu ja juhannus. YLE varmistaa sen (tuli myös radiosta):
Suomalaiset ovat kuluttaneet tämän vuoden osansa maapallon luonnonvaroista tänään (https://yle.fi/uutiset/3-10723897)
Ja taas annetaan WWF:n hämätä, ja kertoa väärin, mistä todella on kyse:
Laskennallisesti suomalaiset ovat kuluttaneet osansa luonnonvaroista tänään perjantaina 5. huhtikuuta, kertoo WWF Suomi.
Koko maailman ylikulutuspäivä on viime vuosina osunut elokuulle, eli suomalaiset saavuttavat päivän neljä kuukautta aikaisemmin.
Ylikulutuspäivänä luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä.
Kysehän on puhtaasti jälkimmäisestä. Uusiutuvia kun ei yksinkertaisesti voi kuluttaa enemmän kuin maapallo niitä tuottaa. Sehän on oikeastaan juuri vikana niissä, niiden huono puoli mm. energiantuotannossa.
Tuli mieleen, että jonkun vuoden sisällä tuon keväisen päivän täytyy osua aprillipäivään. Silloin se on oikealla paikallaan. 8)
-
Lainasin Pentti Linkolan kirjan "Johdatus 1990-luvun ajatteluun" (1989). Kirja koostuu 1980-luvulla kirjoitetuista jylisevistä saarnoista luonnon väistämättömästä tuhoutumisesta. Ainoastaan viimeisessä, kirjaa varten kirjoitetussa luvussa mainitaan pari kertaa ihan kuin ohimennen, hiilidioksidin johdosta tapahtuva lämpeneminen.
Eli kyllä on niin, että ko. asia Suomessa tuli aktivistien agendaan ja tiedemiesten kirjoituksiin vasta 1980-luvun puolessa välissä. Minusta todistamisen taakka on nyt niillä, jotka toista väittävät: kuka on kirjoittanut asiasta 1960- tai 1970- luvuilla, tai aiemmin? Lähde?
Äsken tuli radiosta kesken musiikkiohjelman pitkähkö saarna ilmastonmuutoksesta (!?). Jonkinlaisena johdantona tai perusteluna kuuntelijan levytoivomukseen. Siinä oli mm. lause, että nyt on kaikki se tapahtumassa, mistä Linkola on varoitellut yli 40 vuoden ajan.
Tällainen on ihmisten muisti. Muistetaan noin, koska ajatellaan, että tottahan toki Linkolan täytyi ilmastonmuutoksesta varoitella. Vaikka hän ei siis niin tehnyt.
PS. Maailmalla ilmastonmuutoksesa kyllä tiedettiin jo v. 1989. Ja varoiteltiin aivan Linkolan tyylisesti (jonka hän oli tehnyt aivan muilla perusteilla, noita pikku mainintoja lukuunottamatta):
U.N. Predicts Disaster if Global Warming Not Checked (https://apnews.com/bd45c372caf118ec99964ea547880cd0)
Silloinkin meillä ihmiskuntana oli tuon mukaan enää 10 vuotta aikaa:
He said governments have a 10-year window of opportunity to solve the greenhouse effect before it goes beyond human control.
Tuotakaan juttua eivät kyseinen YK:n virkamies tai uutistoimiston toimittaja varmaan enää ihan sellaisenaan muista. 8)
-
Sitä en oikein ymmärrä, miksi kaikki huolestuttavat ilmiöt pitää aina julkisuudessa esittää "maailmanlopun meninkinä". Vrt. Heurekan laskuri (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg14100#msg14100). Mutta epäilemättä tämä on tärkeä havainto:
Kasvien sukupuuttoaalto kauhistuttaa tutkijoita – nopeutunut 500-kertaiseks (https://yle.fi/uutiset/3-10825261)
Ja muistutus siitä, että luonnossa on muutakin suojeltavaa, kuin ne söpöimmät ja pörröisimmät eläimet, jotka valitaan luonnonsuojelujärjestöjen logoihin. Eli myös (rumatkin) kasvit. Mutta kaikkeen luontoon pätee tämä:
Tutkimuksen mukaan eniten kasvilajien kuolemista sukupuuttoon johtuu siitä, että niiden asuinalueet tuhoutuvat ihmisen toiminnan seurauksena. Näitä toimia ovat usein laajat metsähakkuut tai maan muuntaminen pelloksi tai karjan laitumeksi.
Josta mekin olemme täällä muistuttaneet, yhdistyksemme nimestä alkaen.
Huomauttaisin lisäksi, että tuossa on kyse ihmisen reaalisesta jalanjäljestä, eikä siitä laskennallisesta, josta WWF ja media haluaa meitä 2 kertaa vuodessa muistuttaa. Joka laskennallinen jalanjälki on jo kauan sitten irtautunut reaalisesta, koska sen pienentämiseksi yleensä kehotetaan käyttämään lisää luonnon uusiutuvia voimavaroja. Eli tekemään suurin piirtein sitä, mitä tuossa yllä olevassa lainauksessa kuvataan.
-
"Ei mikään näistä" - energian rinnalle on vahvasti tulossa "uusiutuvaa, paitsi ..." - energia. ;D
Tässä hankkeessa tai ehdotuksessa on otettu huomioon tuo kansan gallupeissa kertoma tahto:
Forbes Demands a Manhattan Project to Discover a Magic Climate Energy Solution (https://wattsupwiththat.com/2019/07/13/forbes-demands-a-manhattan-project-to-discover-a-magic-climate-energy-solution/)
According to Forbes contributor Steve Denning, the best hope of finding a solution to climate change is to commit the global economy to discovering an entirely novel source of energy.
Siinähän hylätään niin uusiutuvat kuin ydinvoimakin. Tuohon varmaan nekin tietyt demarikansanedustajat ovat tyytyväisiä, jotka hyväksyvät ydinvoiman, mutta vain "siirtymäkauden ratkaisuna". Tuohan on selvästi tulossa sen siirtymäkauden jälkeen?
Mutta tämä kommentti kuitenkin tuosta:
Has anyone else noticed how weak green excuses for not embracing nuclear power are? I mean, on one hand greens tell us the world will end in 12 years or by 2050 or whatever, yet in the same breath they tell us nuclear power is too dangerous because there might be a few meltdowns.
How could the risk of a few meltdowns possibly be worse than the end of the world?
-
Tämä hullutus on jo edellä kokonaisvaltaisesti kritisoitu ...
Olemme jälleen käyttäneet vuotuiset luonnonvarat loppuun entistä aiemmin – Professori: Turhakkeista ja niiden mainostamisesta pitää luopua (https://yle.fi/uutiset/3-10891716)
... mutta pannaanpa merkille, miten "iloisesti" Liisa Rohweder yhä jatkaa asioiden sotkemista:
Suomessa ylikulutuksen konkreettiset vaikutukset näkyvät WWF Suomen pääsihteerin Liisa Rohwederin mukaan jo esimerkiksi hupenevissa vaelluskalakannnoissa, marjasadoissa ja tiaisten määrässä.
– Suomessa kaikki vaelluskalat ovat uhanalaisia. Merkittävänä syynä siihen on vesivoimalat ja muut ihmisten rakentamat nousuesteet. Metsätalous on myös ollut liikaa avohakkuihin perustuvaa. Hömötiainen ja töyhtötiainen ovat tästä kärsineet paljon. Hömötiaisten määrä on vähentynyt 40 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana ja töyhtötiaisten 50 prosenttia samalla aikavälillä.
Nuo kolme mainittua ongelmaa eivät millään tavalla johdu siitä, että meidän hiilidioksidipäästömme ovat liian suuret. Joka on tämän "ylikulutuksen" ja "jalanjäljen" peruspilari.
-
Tässä kuitenkin vielä Michael Shellenbergerin madonluvut ylikulutuspäivälle ja ekokologiselle jalanjäljelle:
Why Earth Overshoot Day And The Ecological Footprint Are Pseudoscientific Nonsense (https://www.forbes.com/sites/michaelshellenberger/2019/07/29/why-earth-overshoot-day-and-the-ecological-footprint-are-pseudoscientific-nonsense/#1679de137e76)
Ecological Footprint theory is pseudoscience on par with astrology, phrenology, and flat earth theories.
Vertaus pseudotieteisiin on oikeastaan aika hyvä. Asialla voi ehkä olla hyvä tarkoitusperä, mutta se on silti roskaa. Vaikkapa astrologiasta voi joku nuori epävarma ihminen ehkä löytää itseluottamusta ... ja se voi ehkä vahvistaa parisuhdetta, jos vanhemmista henkilöistä puhutaan ... tms.
-
Kansan Uutiset jatkoi tässä uutisessaan tätä asioiden sotkemista:
WWF muistuttaa: Maailma on tänään kuluttanut loppuun uusiutuvat luonnonvarat tältä vuodelta (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4117318-wwf-muistuttaa-maailma-on-tanaan-kuluttanut-loppuun-uusiutuvat-luonnonvarat-talta-vuodelta)
Kun tämä lähtökohta kerrotaan (lihav. HJ) ...
Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jolloin kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä yhden vuoden aikana.
... niin tällaiset asiat siihen eivät siihen lainkaan kuulu:
Ylikulutuksemme uhkaa muun muassa heikentää ekosysteemien kykyä tuottaa puhdasta vettä ja ruokaa.
Oikeastaan korkeampi hiilidioksidipitoisuus ilmassa parantaa maailman ja meidän kykyämme tuottaa ruokaa. Eikä CO2 vesihuoltoon vaikuta. Eikä - ihan erikseen otettuna - sen veden puhtauteen.
Esimerkiksi ekosysteemien kyky tuottaa puhdasta vettä ja ruokaa, tarjota puskureita ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan sekä säännellä tautien aiheuttajia ovat vaarassa. Taustalla on luonnonvarojen ylikulutus.
Eikä ole. Eikä varsinkaan millään tavalla fossiilisten polttoaineiden käyttö.
– Meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin vähentää ylikulutusta, sillä ihmisten hyvinvointi on täysin riippuvaista luonnosta ja sen tarjoamista palveluista, kuten vedestä, ruoasta, rakennusmateriaaleista ja vaatekuiduista.
Mutta noiden raaka-aineiden saatavuus ei taas mitenkään vähene siitä, jos käytämme fossiilisia raaka-aineita. Joiden käyttö (erityisesti polttoaineina) taas täysin määrittää tuon ylikulutuspäivän.
Sillä mikään uusiutuvista luonnonvaroista ei ole missään loppunut eikä lopu. Ei tuolla päivämäärällä eikä vuoden loppuunkaan mennessä. Maapallon kyky niitä tuottaa ei ole mitenkään ehtynyt, niitä syntyy koko ajan lisää. (Niistä useimpia ei voi edes kuluttaa ellei niitä koko ajan synny!)
Oma kysymyksensä on, kuinka "täysin" hyvinvointimme on riippuvaista elävästä luonnosta. Osataan sitä esim. nykyisin rakentaa muitakin kuin puutaloja. Ja tehdä vaatteitakin keinokuiduista. Ja se tietty suomalainen porukka puuhailee jo ruokaakin, johon elävää luontoa ei tarvita (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=699.msg9937#msg9937).
-
Tämä aktivismi, jossa kehitysmaita ajetaan hylkäämään tehokas ja ympäristöystävällinen ydinvoima ...
Rosatom suunnittelee ydinvoimaloita myös Nigeriaan (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3588862-rosatom-suunnittelee-ydinvoimaloita-myos-nigeriaan)
... on ilmeistä sukua sille aktivismille, jossa pyritään edistämään luomuviljelyä samoissa maissa. Vaikken nyt pysty osoittamaan, että tätä toimintaa suoranaisesti johdettaisiin täältä rikkaista länsimaista, aatteellinen innoitus varmasti tulee täältä.
Mutta tässä afrikkalaisen kirjoittamassa jutussa asetutaan perustellen sille kannalle, että ydinvoima on Afrikalle paras ratkaisu:
Electricity in the realm of the Lion King
Small Modular Reactors, especially Pebble Bed Modular Reactors, are Africa’s best future (https://wattsupwiththat.com/2019/09/22/electricity-in-the-realm-of-the-lion-king/)
Mutta täällä ollaan toista, voi sanoa jo perinteistä mieltä (ja IPS:hän se on):
Puhdasta energiaa Afrikkaan (http://ipsnews.net/suomi/2019/09/23/puhdasta-energiaa-afrikkaan/)
YK 23.09.19 (IPS) Afrikan investointipankki AfDB on aloittanut kunnianhimoisen aurinkoenergiaprojektin, joka tähtää Afrikan tekemiseen uusiutuvan energian voimatekijäksi. Projekti levittäytyy yli Sahelin autiomaan, jossa aurinkoa riittää yltäkylläisesti.
Energian puute haittaa edelleen merkittävästi Afrikan taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Tällä hetkellä 64 prosenttia Sahelin väestöstä elää ilman sähköä. Alueeseen kuuluu osia Senegalista, Nigeriasta, Mauritaniasta, Malista, […]
Tähän perään sopii pätkä siitä, mitä ensimmäinen kirjoittaja Dr. Kelvin Kemm sanoi aurinkoenergiasta:
Solar. Some enthusiasts loudly advocate solar and wind power, noting that much of Africa has good conditions for solar power. However, one still cannot escape the glaring reality that you get solar only part of the day, and get zero at night. You also get next-to-nothing when it rains, or when daytimes are cloudy. Dust on the solar panels knocks out a substantial portion of their electrical output. An enthusiastic European vendor may advise you to just wash the panels regularly. Europeans use automatic water washers. Simple! But Africa has no water to spray daily onto solar panels.
Much of Africa is also prone to violent storms. Hail can sweep over an area, or great winds can blow for several hours. Violent African storms usually last only a very short time, but time enough to wipe out, or badly damage, a huge array of solar panels.
There are undoubtedly special applications for solar: in remote areas or to provide power to users who only need it during lunchtime. But powering a national solar grid to reach 75% of your people is another story, and producing one megawatt of solar power requires an area the size of a football field.
-
Soininvaara muistaa myös, että ilmastonmuutoksesta olisi puhuttu ja oltu tietoisia jo 1960-luvulla (ainakin hänen äidinkielenopettajansa, joka antoi asiasta aineenaiheen, josta S. oli sitten kirjoittanut). Tätä muistikuvaa en epäile, enkä voikaan, mutta kyllä asiasta julkisuudessa käytännössä oltiin aivan hiljaa 1980-luvun lopulle. Soininvaara syyttää lehdistöä siitä, ettei asiaa tuotu esille, mutta kyllä minä nyt vaatisin häntä esittämään näyttöä siitä, että tiedemiehet tai vihreät aktivistit olisivat asiasta tuolloin, sanotaan 1970-luvulla, puhuneet. Siis merkittävänä ongelmana, joku yksittäinen spekulaatio tietysti aina voi löytyä.
Kyllä se oli 1970-luvulla, että öljy loppuu, ei sitä, että öljyä olisi liikaa.
Tuon kyllä hyvin vahvistaa tämä YLE:n katsaus asian historiaan siellä:
Ilmastonmuutoksen ja kasvihuoneilmiön uhat esiteltiin jo 1980-luvulla: "Kyllä tässä on nyt äärettömän vakavasta asiasta kyse" (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/07/05/ilmastonmuutoksen-ja-kasvihuoneilmion-uhat-esiteltiin-jo-1980-luvulla-kylla?utm_source=twitter-share&utm_medium=social)
Eli silloin kyllä. Mutta vasta silloin. Heti kyllä osattiin väkevä maalailu:
Syyskuussa 1988 A-studiossa esitettiin reportaasi kasvihuoneilmiön aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä ja muutosten merkityksestä ihmisille.
Toimittaja Juhani Ikonen kertoi vauva sylissään siitä, miten Suomi saattaa olla totaalisen toisenlainen maa ilmastoltaan sitten, "kun tälläiset puolivuotiaat Ilkat alkavat olla kypsässä keski-iässä". Arvion mukaan nykymenolla ilmasto saattaisi lämmetä jopa neljä astetta vuosiin 2030–2050 mennessä.
Satelliittimittausten mukaan ilmasto on vuoteen 2019 mennessä lämmennyt tuosta ajasta alle 0,4 astetta. Ja se "nykymeno" ei millään tavalla muuttunut: erilaisista sopimuksista huolimatta hiilidioksidipäästöt ovat ihan samaan tahtiin lisääntyneet.
Uutiseen oli liitetty myös artikkeli Suomen omasta pahanilmanlinnusta:
Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/05/pentti-linkola-ja-puoli-vuosisataa-radikaalia-sanomaa-luonnon-puolesta)
Siitä selvisi, että oikeastaan vasta 2000-luvun puolella hän oli selkeästi liittänyt ilmastonmuutoksen maailmanloppunsa "koriin" tai "palettiin".
Tänä päivänä paradoksaalisesti Bjørn Lomborg saattaisi olla sitä mieltä, että Linkola painotti aikanaan maailman ongelmat suhteellisen oikein! 8)
-
Tässäkin vain tämä voi olla vaihtoehto fossiiliselle energialle:
Ilmastonmuutos on Afrikan kaivosteollisuudelle mahdollisuus ja uhka – Osa mineraaleista jätettävä louhimatta (https://www.maailma.net/uutiset/ilmastonmuutos-on-afrikan-kaivosteollisuudelle-mahdollisuus-ja-uhka-o sa-mineraaleista)
AfDB ajaa monimuotoista energiantuotantoa ja integroitua luonnonvarojen hallintaa. Keinona on investoida paikalliseen ja tehokkaaseen energiantuotantoon, kuten hajautettuihin, yhteisöomisteisiin aurinko-, tuuli- ja biomassahankkeisiin. Vuoteen 2020 mennessä pankki on sijoittanut 17 miljardia ilmastohankkeisiin.
(lihav. HJ)
Tälle vaihtoehdolle ei suoda edes mainintaa:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Uranium_in_Africa
Uranium production is an important part of the African economy, with Niger, Namibia, Libya and South Africa creating up to 18% of the world's annual production. Many African countries produce uranium or have untapped uranium ore deposits.
Vaikka ei ydinenergia ole maanosassa mitenkään tuntematon asia, josta esimerkkinä vaikka tämä:
https://africa-energy-portal.org/news/rwanda-set-establish-nuclear-power-plant-centre
-
Saksassa kaadetaan aika tavalla (n. 250 hehtaaria) metsää "tuulipuiston" rakentamisen tieltä:
German City Of Aachen Cuts Down Over 600 Acres Of Natural Forests To Install Seven 200-Meter Tall Wind Turbines! (https://notrickszone.com/2019/10/30/german-city-of-aachen-cuts-down-over-600-acres-of-natural-forests-to-install-seven-200-meter-tall-wind-turbines/)
Eikä luonnonsuojeluväki siellä ole suunnitelmasta iloissaan.
-
Tässä sitten lisää saksalaisten ristiriitaisesta suhtautumisesta tuulivoimaan:
Germany's Giant Windmills Are Wildly Unpopular (https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2019-10-31/germany-s-nationalist-party-has-wind-industry-in-limbo)
Tässä se on (lihav. HJ):
Without technological breakthroughs — for example, in energy storage, which would make fewer new turbines necessary — Germany, and then other countries that try to build up renewable energy generation as it has done, will be hard put to push production to the level required to reach climate goals. In renewable energy, competition from fossil fuels isn’t the only problem: Local politics may be an even higher hurdle.
Kuulostan jo ikävystyttävältä, mutta ydinpolttoaineessa on jo ihan luonnostaan valtava energiavarasto.
-
Kun Afrikassa tälle pyrkimykselle ei ole saatu tukea USA:sta tai Euroopasta, niin sitten:
Energy-starved Africa looks to India for nuclear reactors (https://www.livemint.com/politics/policy/govt-exploring-supply-of-nuclear-reactors-to-africa-11573195725729.html)
Uusiutuva energia ei ole hyvä vaihtoehto - ilmastonmuutoksen takia:
Interestingly, India’s civilian nuclear power programme has caught the fancy of African countries because climate change has impacted their conventional hydropower generation capacity, which was primarily dependent on the Nile, the Niger, the Congo and the Zambezi river systems.
-
Kun asukkaille ei tarjota muuta mahdollisuutta, käy näin:
Green Energy Catastrophe: Zimbabwe ‘Turning Into A Desert’ As Poor Cut Down Forests For Fuel (https://www.thegwpf.com/green-energy-catastrophe-zimbabwe-turning-into-a-desert-as-poor-cut-down-forests-for-fuel/)
-
Tässä Hesarin jutussa tänään ei energia ollut pääasia...
Yksi keino voisi muuttaa maailman väkilukua jopa kolmella miljardilla vuoteen 2050 mennessä – Tuore raportti ennustaa Afrikan tulevaisuutta (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006359905.html)
... mutta yhden kerran se mainittiin:
Afrikan osuus maailman ilmastopäästöistä on vain noin kolmen prosentin luokkaa, eli sen ilmasto muuttuu pitkälti muiden aiheuttamien päästöjen takia.
Afrikka ei ole ehtinyt rakentaa itselleen valtavia fossiilivoimaloita, joten maanosan päästöistä peräti 80 prosenttia tulee liikenteestä – esimerkiksi Suomessa liikenteen osuus on noin viidennes kasvihuonekaasupäästöistä.
Itse asiassa samanlainen rajoittunut joko-tai-näkemys on eräillä Afrikan johtajilla:
African Leaders Say Their Need For Coal And Oil Outweighs Climate Concerns (https://www.thegwpf.com/african-leaders-say-their-need-for-coal-and-oil-outweighs-climate-concerns/)
Eli ydinvoimaa ei osata nähdä maanosalle vaihtoehtona. Vertaa kuitenkin edellä 23.09.19 ja 21.11.19.
Voidaanko olla varmoja, että Hesari edustaa tuollaista kantaa vain sillä pohjalla, ettei se ydinvoimaa mainitse? Kyllä voidaan.
-
Tähänkin kysymykseen...
Mistä puhumme, kun puhumme ilmasto-oikeudenmukaisuudesta? (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4207691-mista-puhumme-kun-puhumme-ilmasto-oikeudenmukaisuudesta)
... voi vastata myös niin, että sitä ei ole kehitysmaiden painostaminen epävarmaan ja vaihtelevaan uusiutuvaan energiaan. Jos ja kun ei ole näyttöä siitä, että mekään täällä rikkaassa maailmassa pelkästään sillä pärjäisimme.
-
Mitä enemmän tätä mietin, niin alan kallistua siihen, että tämä hiilidioksidikysymys on perinteisen ympäristöliikkeen, perinteisten ympäristöjärjestöjen tuho.
Sillä hiilidioksidin ja sen teorian pohjalla, että siitä ilmasto lämpiäisi rajusti, on nyt annettu periksi käytännössä kaikesta, jota luonnonsuojeluväen piirissä ennen pidettiin pyhänä.
Esimerkkejä:
- maata, metsää saa käyttää rajattomasti, kunhan tuotetaan bioenergiaa
- lopulta, kulman kautta, sademetsiä saa kaataa (koska jo tuhotut sadetsät ovat nyt sitten "joutomaata", jolla voi "vastuullista" palmuöljyä sitten tuottaa. Sitä sademetsää ei ole tuhonnut Neste, se on vain ostanut "joutomaan")
- maata saa ruoan tuotantoon käyttää rajattomasti, kunhan ei käytetä keinotekoista typpilannoitetta, jonka tuottamisessa syntyy co2-päästöjä
- ja kannatetaan "metsäviljelyä", eli sellaista puolinaista ratkaisua, jossa (sade)metsää ei suoraan kaadeta, mutta ...
- tuulivoimalan saa pistää joka niemeen notkohon saarelmaan
- ja niiden vaatimat sähkölinjat
- tuhoutuneet linnut, lepakot, maisemat, tai äänihäiriöt ihmisille ovat vain pikku haittoja
[Olen jo kyllä vanhahko, mutta muistan kuin eilisen päivän sen, miten suurena voittona - kovan kiistan jälkeen - ympäristöväki aikanaan piti sitä, että kesämökin rantaan ei enää saa tehdä saunaa, maisemaa rikkomaan. Jopa 20 kilometrin päähän näkyvä tuulivoimala ei ole nykyisin mikään ongelma]
- aurinkovoimalan saa pistää myös tällaisille täysin vehreille paikoille (http://www.examiner.com/images/blog/wysiwyg/image/photovoltaic.jpg), ei yksin hiekka-aavikoille
- vaikka esim. Olkiluodon ydinvoimalan tuoton saaminen aurinkovoimalalla vaatisi koko Eurajoen päällystämistä aurinkopaneeleilla (ja vähän naapurikunnistakin)
"Mainstrean" -ympäristöliike tämän co2-teorian kanssa - ja sen takia, ettei se nyt juuri muuta osaa enää ajatellakaan - on nyt lopulta pahemmassa kriisissä kuin kommunismi aikanaan. Katson näin.
Kommentteja?
Tässä artikkelissa on huomattu sama:
Germans On Course To Permanently Ruining Remaining Forests – To Protect The Climate (https://notrickszone.com/2020/02/09/germans-on-course-to-permanently-ruining-its-remaining-forests-to-protect-the-climate/)
We have already reported about the very different views on trees in this blog. Perhaps this phenomenon has something to do with the fact that the words environmental protection and nature conservation are slowly but surely disappearing from our language and being displaced by climate protection. Everything has to subordinate itself to this, also environmental and nature protection. Sometimes this has has had disastrous consequences.
Jo tuossa lainauksessa, mutta lisää samasta itse jutussa.
-
Afrikasta ja uusiutuvista energianlähteistä:
Afrikan kehitystä ei ohjailla sanelemalla (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006416896.html)
ON Afrikalle suorastaan vahingollista, jos Suomen Afrikka-strategiassa on paljon ja osin päällekkäisiä tavoitteita. Hyvän esimerkin tarjoaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja köyhyyden poistamisen jännite.
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi energiantuotannon pitäisi nopeasti siirtyä uusiutuviin polttoaineisiin. Köyhyyden poistamiseksi tärkeintä olisi ylipäätään kyetä tuottamaan energiaa ja jakelemaan sitä.
Yli 600 miljoonaa afrikkalaista on vielä ilman sähköä, ja sähkönjakelun epäluotettavuus on yksi maanosan yritysten pahimmista ongelmista. Uusiutuvaan energiaan ja miniverkkoihin tehdyistä panostuksista huolimatta energiapulaa ei ratkaista pitkään aikaan ilman fossiilisia polttoaineita. Esimerkiksi maakaasua tarvitaan tasaamaan uusiutuvan energian tuotantoa.
Anteeksi vain, Tapio Wallenius, mutta muutoin erinomainen kirjoituksesi on tässä hyvin "eurooppalainen": tuossakaan yhteydessä ei tule ydinvoima mieleen. Mutta jos on näin...
Liian tiukka omiin toiveisiin takertuminen voi ohjata kumppania aivan vastakkaiseen suuntaan. Hyvässä yhteistyössä kumppanin näkemykset huomioidaan, vaikka ne itselle vierailta tuntuisivatkin.
... niin tässä olisi ollut näkemyksiä huomioitavaksi:
Mutta tässä afrikkalaisen kirjoittamassa jutussa asetutaan perustellen sille kannalle, että ydinvoima on Afrikalle paras ratkaisu:
Electricity in the realm of the Lion King
Small Modular Reactors, especially Pebble Bed Modular Reactors, are Africa’s best future (https://wattsupwiththat.com/2019/09/22/electricity-in-the-realm-of-the-lion-king/)
-
Täsä toinen samaan asiaan:
Korruptio söi Afrikan varat, 600 miljoonaa ihmistä vailla sähköä – nyt voimaloita rakentaa Kiina, mutta niistä maksetaan raskas hinta (https://www.suomenuutiset.fi/korruptio-soi-afrikan-varat-600-miljoonaa-ihmista-vailla-sahkoa-nyt-voimaloita-rakentaa-kiina-mutta-niistakin-koituu-kallis-hinta/)
Siinäkin muuten ydinvoimalat jäävät täysin mainitsematta. Mutta ehkä niistä (valitettavasti) ei ole vielä paljon kerrottavaa. Edes epäonnistuneista tai kesken jääneistä hankkeista.
-
- lopulta, kulman kautta, sademetsiä saa kaataa (koska jo tuhotut sadetsät ovat nyt sitten "joutomaata", jolla voi "vastuullista" palmuöljyä sitten tuottaa. Sitä sademetsää ei ole tuhonnut Neste, se on vain ostanut "joutomaan")
Hyvin samantapaisia ovat Nesteen puolustelut tässä:
Tutkijan väite: Nesteen biodiesel lisää reippaasti ilmastopäästöjä – Neste pitää raaka-ainettaan jätteenä (https://yle.fi/uutiset/3-11185697)
Nesteen mukaan heidän tuotantonsa ei ole syy sille, että palmuöljypuille raivataan lisää tilaa sademetsistä. Näin tehtäisiin heidän biodieselistä huolimatta. Neste katsoo, että biopolttoaineeseen käytettyy palmuöljyn rasvahappotisle on jätettä. Sitä syntyisi joka tapauksessa, kun palmuöljyä tuotetaan muihin tarkoituksiin.
-
Tässä on piilosanoma jota ei pidä nielaista:
Nyt se on todistettu: Rikkaat kuluttavat enemmän energiaa (https://www.maailma.net/blogit/nyt-se-on-todistettu-rikkaat-kuluttavat-enemman-energiaa)
Tutkimus kuitenkin osoittaa, että ilmastotoimissa kannattaa keskittyä rikkaimpaan väestönosaan. Ja heitä on eniten rikkaissa maissa.
Nimittäin se, että rikkaat pitäisi saada käyttämään vähemmän energiaa. Ja köyhien tulisi pysyä nykyisessa kulutuksessaan.
Kun taas muulla tavalla voi perustella, että köyhien on rajusti kasvatettava energiankulutustaan. Saasteettoman, ympäristöä vahingoittamattoman energian. Esimerkiksi Afrikassa ydinvoiman (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg15045#msg15045).
-
Tarjotaanko Zimbabwelle tai zimbabwelaisille muuta mahdollisuutta:
Zimbabwen hankala metsityshaaste (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4251670-zimbabwen-hankala-metsityshaaste)
Tupakanviljelijät käyttävät polttopuuta tuotteensa valmistuksessa, mutta metsiä kuluttavat monet muutkin. Zimbabwen kaikesta energiasta 61 prosenttia tulee polttopuusta, josta 96 prosenttia maaseudun talouksista on riippuvainen. Viljelymaan raivaaminen ja ylilaiduntaminen heikentävät maaperää ja edistävät aavikoitumista.
Ei. Se on jotenkin niin luonnollista ja itsestään selvää, että he siellä käyttävät puuta. Ja tuossa määrin. Kunpa nyt vain muistaisivat istuttaa lisää!
Plus standardikysymyksemme: miksi sitä viljelymaata raivataan? Ja standardivastauksemme: maan keskimääräinen maissin (pääviljan) hehtaarisato on koko viime vuosikymmenen ollut alle tonnin. Joka määrä olisi vähän nolo jopa suomalaiselle luomuviljelijälle!
-
Mutta noiden raaka-aineiden saatavuus ei taas mitenkään vähene siitä, jos käytämme fossiilisia raaka-aineita. Joiden käyttö (erityisesti polttoaineina) taas täysin määrittää tuon ylikulutuspäivän.
Sillä mikään uusiutuvista luonnonvaroista ei ole missään loppunut eikä lopu. Ei tuolla päivämäärällä eikä vuoden loppuunkaan mennessä. Maapallon kyky niitä tuottaa ei ole mitenkään ehtynyt, niitä syntyy koko ajan lisää. (Niistä useimpia ei voi edes kuluttaa ellei niitä koko ajan synny!)
Mutta nyt KU uutisoi näin:
Maailman ylikulutuspäivä siirtyy koronakriisin vuoksi yli kolme viikkoa (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4271347-maailman-ylikulutuspaiva-siirtyy-koronakriisin-vuoksi-yli-kolme-viikkoa)
Ja siinä kuvatekstissä tulee kyllä hyvin esille, miten se ylikulutuspäivä on nimestään huolimatta tosiasiassa määritelty:
Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jolloin kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä yhden vuoden aikana.
Nyt tuota siirtopäätöstä hiukan varjostaa se, ettei hiilidioksidin vähentyminen vieläkään näkynyt Mauna Loan mittausasemalla, toukokuussakaan:
COVID-19 Global Economic Downturn Not Affecting CO2 Rise: May 2020 Update (https://www.drroyspencer.com/2020/06/covid-19-global-economic-downturn-not-affecting-co2-rise-may-2020-update/)
-
Tällä ratkaisulla lepakot menee:
‘Green’ Carnage Study: In 2019 US Wind Turbines Killed 3.7 Million Bats – And This Is A Gross Underestimate (https://notrickszone.com/2020/06/25/green-carnage-study-in-2019-us-wind-turbines-killed-3-7-million-bats-and-this-is-a-gross-underestimate/)
-
Täsä toinen samaan asiaan:
Korruptio söi Afrikan varat, 600 miljoonaa ihmistä vailla sähköä – nyt voimaloita rakentaa Kiina, mutta niistä maksetaan raskas hinta (https://www.suomenuutiset.fi/korruptio-soi-afrikan-varat-600-miljoonaa-ihmista-vailla-sahkoa-nyt-voimaloita-rakentaa-kiina-mutta-niistakin-koituu-kallis-hinta/)
Siinäkin muuten ydinvoimalat jäävät täysin mainitsematta. Mutta ehkä niistä (valitettavasti) ei ole vielä paljon kerrottavaa. Edes epäonnistuneista tai kesken jääneistä hankkeista.
Tässä kolmaskin samaan asiaan:
GWPF Launches “Energy For Africa” Week (https://www.thegwpf.com/gwpf-launches-energy-for-africa-week/)
Today the Global Warming Policy Foundation (GWPF) is launching its Energy Justice project, seeking to highlight how reliable energy access is central to the problems of people and businesses in the developing world, and showing how it must be central to any attempts to change things for the better.
Ja siinä korostetaan erityisesti tarvittavan energian luotettavuutta. Mutta kuinka ollakaan, siinäkään ja siihen liittyvässä raportissa ei tuoda esille ydinvoimaa, vaihtoehtona myös Afrikalle. Ympäristöystävällisenä vaihtoehtona.
-
- lopulta, kulman kautta, sademetsiä saa kaataa (koska jo tuhotut sadetsät ovat nyt sitten "joutomaata", jolla voi "vastuullista" palmuöljyä sitten tuottaa. Sitä sademetsää ei ole tuhonnut Neste, se on vain ostanut "joutomaan")
Hyvin samantapaisia ovat Nesteen puolustelut tässä:
Tutkijan väite: Nesteen biodiesel lisää reippaasti ilmastopäästöjä – Neste pitää raaka-ainettaan jätteenä (https://yle.fi/uutiset/3-11185697)
Nesteen mukaan heidän tuotantonsa ei ole syy sille, että palmuöljypuille raivataan lisää tilaa sademetsistä. Näin tehtäisiin heidän biodieselistä huolimatta. Neste katsoo, että biopolttoaineeseen käytettyy palmuöljyn rasvahappotisle on jätettä. Sitä syntyisi joka tapauksessa, kun palmuöljyä tuotetaan muihin tarkoituksiin.
Mutta nyt on käymässä näin:
Malesia ryhtyy palmuöljykiistassa oikeustoimiin EU:ta vastaan – EU on kieltämässä palmuöljyn liikennekäytön ilmastovaikutusten takia (https://yle.fi/uutiset/3-11428178)
Tavallaan noita maita (Malesiaa ja Indonesiaa) jopa ymmärtää. Aloite palmuöljyn käyttämisestä tuli pitkälle täältä rikkaasta maailmasta, myös EU:sta. Ja kun asiaan on kovasti satsattu, tapahtuukin näin. Harmittaahan se. Nesteen esille tuomista "muista tarkoituksista" tämä tieto:
Palmuöljyn käyttö liikennepolttoaineena on kasvanut, mutta suurin osa palmuöljystä käytetään ruokateollisuudessa.
EU:ssa palmuöljyn ruokakäyttö on ollut laskusuunnassa, mutta palmuöljyn käyttö biopolttoaineena taas on kasvanut.
-
Niin on suomalaisessa mediassa sisäisetetty jalanjälkiajattelu, että tällainen esitetään itsestäänselvyytenä:
Koronaviruskriisi toi luonnon esiin – huolehditaan siitä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006558677.html)
Tutkijoiden mukaan monimuotoisuus heikkenee niin, että ihmisten hyvinvointi on vaarassa. Sen tukipilarit horjuvat, kun luonnon tuottamat elintärkeät palvelut, kuten makea vesi, puhdas ilma ja kasvien pölytys, vaarantuvat. Ne vaarantuvat, koska kasvava väestö kuluttaa liikaa luonnonvaroja ja päästää ilmaan liikaa hiilidioksidia. Elinympäristöt pirstoutuvat, kun maata raivataan pelloiksi ja rakentamiseen.
(lihav. HJ)
Siis tuo lihavoitukin samassa paketissa. Kuitenkin välittömät vaikutukset (jos hetkeksi ohitamme ilmastonmuutoksen) hiilidioksidista ovat kasvien kukoistus, ja sitä myötä myös eläinkunnan menestys. Luonnon monimuotoisuuden vahvistuminen, siis. Myöskään veden ja ilman puhtauteen tai pölytykseen ei hiilidioksidi vaikuta.
-
Yllättävältä taholta tulee saman tyyppinen kritiikki. IPS:
Onko kestävä kehitys uutta kolonialismia? (https://www.maailma.net/nakokulmat/onko-kestava-kehitys-uutta-kolonialismia)
.... klips...
Esimerkkeinä ei siis käytetä juuri sähköntuotantoa, mutta samasta asetelmasta puhutaan. Tuota asetelmaa mekin täällä olemme useassa keskustuissamme vähintään sivunneet.
Täälläkin esillä ollut Paul Driessen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg5949#msg5949) on jo vuosia sitten puhunut "ekoimperialismista".
PS. Tässä IPS:n artikkelista vielä englanninkielinen versio:
In the World of Sustainability, Colonialism is Not Dead (http://www.ipsnews.net/2019/02/world-sustainability-colonialism-not-dead/)
Tässä ehkä vielä radikaalimpi tulkinta:
Kenyan Biologist: Nature Conservation Is “New Colonialism”…Africa “A Place For White Elitists To Enjoy” (https://notrickszone.com/2020/07/28/kenyan-biologist-nature-conservation-is-new-colonialism-africa-a-place-for-white-elitists-to-enjoy/)
The ugly face of environmentalism exposed…
“Nature conservation is the new colonialism,” Kenyan ecologist Mordecai Ogada told German magazine GEO.
A Kenyan biologist thinks white Europeans and Americans are using “nature conservation” for “self promotion” and have created nothing but failure in Africa.
He accuses NGOs and nature conservation organizations of creating a “permanent crisis” to justify their work and transform Africa into a place for white people to enjoy.
Hän on kirjoittanut myös näkemyksestään kirjan.
Jotta tuollaista vastakkainasettelua ei tulisi, täytyisi pitää huolta siitä, että luonnon suojeleminen ei perustu skenaarioon, jossa (afrikkalaiset) ihmiset pysyvät köyhinä.
-
Luulisinpa, että juuri tämänkaltaisista jutuista em. Mordecai Ogada raivostuisi ja on raivostunut:
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa (https://www.maailma.net/uutiset/suhtaudumme-puihin-ja-luontoon-samoin-kuin-ihmisiin-uusi-teknologia-auttaa-kenialaista)
(Suomen IPS/maailma.net)
Ogiekien perinteinen yhteisölaki esimerkiksi kieltää hiilenpolton ja salametsästyksen ja kaupallinen maanviljelyskin katsotaan laittomaksi.
(lihav. HJ)
Tätä elämäntapaa kehotetaan jatkamaan:
Ogiekit elävät metsästä, keräävät yrttejä ja muuta metsäkasvillisuutta, syövät bambunversoja ja sieniä, nokkosiakin, ja lisäksi maitoa, verta ja lihaa. Tärkeä osa ruokavaliota on hunaja, jota saadakseen ogiekit tarhaavat mehiläisiä.
Tuolla tavalla alue säilyy koskemattomana. Joka on eurooppalaisille mieluista, ja niinpä tarjotaan moderneilla välineillä apuakin:
Yhteistyössä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kanssa ogiekien yhteisöjen kylänvanhimmat ja Chepkitalen ogiek-klaanin edustajat kartoittavat kansan perinteistä asuma-aluetta käyttäen menetelmää, joka tunnetaan osallistuvana kolmiulotteisena mallinnuksena (P3DM).
Mutta siihen modernisaatio sitten rajoittukoon!
(Että löytyikin näin pian tuore esimerkki!)
-
Kirjoitus huomauttaa siitä, miten valtavia määriä muita uusiutumattomia raaka-aineita uusiutuvan energian tuottaminen edellyttää:
About Those ‘Green Energy’ Unicorns… (https://wattsupwiththat.com/2020/08/03/about-those-green-energy-unicorns/)
Vaikkei siis varsinaisia uusiutumattomia polttoaineen raaka-aineita kulukaan. Luontoa tuokin rassaa, ja kovastikin. Myös syntyy jäteongelmia:
By 2050, with current plans, the quantity of worn-out solar panels—much of it nonrecyclable—will constitute double the tonnage of all today’s global plastic waste, along with over 3 million tons per year of unrecyclable plastics from worn-out wind turbine blades. By 2030, more than 10 million tons per year of batteries will become garbage
Tuosta vertailusta valitettavasti puuttuu ydinvoima.
-
Yllättävältä taholta tulee saman tyyppinen kritiikki. IPS:
Onko kestävä kehitys uutta kolonialismia? (https://www.maailma.net/nakokulmat/onko-kestava-kehitys-uutta-kolonialismia)
(IPS) -- Siirtomaavalta päättyi vuosikymmeniä sitten, mutta tapa, jolla länsimaat ajavat nyt kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua, tuo mieleen kolonialismin ja nostaa kehitysmaita vastahankaan.
Kestävästä kehityksestä käytävän keskustelun valtavirrassa ei juuri kuule sanaa ”ekokolonialismi”. Viime aikoina se on kuitenkin pulpahdellut esiin viitattaessa länsimaiden rooliin ympäristönsuojelun esitaistelijoina.
Malesian viranomaiset käyttivät termiä alkuvuodesta liittyen Euroopan unionin päätökseen kieltää palmuöljyn käyttö biopolttoaineissa vuoteen 2020 mennessä. Tarkoitus on suitsia metsien hävittämistä palmuviljelmien tieltä.
”Valkoinen mies määräilee meitä kolonialismin tapaan”, eräs Malesian viranomainen sanoi.
Esimerkkeinä ei siis käytetä juuri sähköntuotantoa, mutta samasta asetelmasta puhutaan. Tuota asetelmaa mekin täällä olemme useassa keskustuissamme vähintään sivunneet.
Täälläkin esillä ollut Paul Driessen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg5949#msg5949) on jo vuosia sitten puhunut "ekoimperialismista".
PS. Tässä IPS:n artikkelista vielä englanninkielinen versio:
In the World of Sustainability, Colonialism is Not Dead (http://www.ipsnews.net/2019/02/world-sustainability-colonialism-not-dead/)
Tässä sitten yhteenveto tuosta kritiikistä, jossa otsikossa käytetään toisenlaista ilmaisua:
The “racism” of climate change alarmists (https://wattsupwiththat.com/2020/08/29/the-racism-of-climate-change-alarmists/)
The new racism is a prime domain of environmental alarmists, and a direct outgrowth of centuries of patronizing colonialism. Many still believe today’s poor and indigenous people must be “guided” into a “green” tomorrow and not allowed use the tools that Western and other countries employed to grow, create wealth, improve living standards and remain free.
Many even seem okay that their “solutions” to “climate change” yield highly negative results for billions of people worldwide, whose lifestyles are far removed from the privileges of eco-elites – who don’t even enjoy the blessings of electricity, 24/7/365 or even at all.
Eli tuota samaa asiaa kuin edellä. Kehitysmaat hypätkööt joidenkin (ilmaston kannalta vahingollisten) kehitysvaiheiden yli. Taka-ajatuksena: elleivät ne pysty siihen, pysykööt mieluummin nykyisellään.
-
Tällä kertaa WWF ei tuokaan esille hiilijalanjälkeä tai ylikulutuspäivää. Mutta kun se on aiemmin voimalisesti niin tehnyt, täytyy tätäkin uutista lukea sillä silmällä:
WWF:n uusi raportti: Selkärankaisten eläinten populaatiot kutistuneet erittäin hälyttävästi – Latinalaisessa Amerikassa lajien yksilömäärät ovat pienentyneet 94 prosenttia (https://yle.fi/uutiset/3-11535661)
Tämän WWF tietää:
Miksi eläinmäärät hupenevat?
Selkärankaisten villieläinten populaatioiden pienentymisen taustalla on ihmisen toiminta. Etenkin elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus on suurin uhka luonnolle ja eläimille kaikilla mantereilla.
– Suurin juurisyy tähän on ruuantuotanto eli maatalous ja myöskin metsätalous, Rohweder sanoo.
Latinalaisen Amerikan eläinkannan huonoon tilanteeseen on samat juurisyyt kuin muillakin mantereilla.
–Siellä tuhoa aiheuttaa metsäkato. Metsiä kaadetaan ja poltetaan karjanlaidunnukseen tai viljelypinta-alaksi eli ruuantuotantoon.
Ja tämän se oli jo tuota ennen ilmoittanut erääksi lähtökohdakseen:
Järjestö painottaa, että myös ihmisten hyvinvointi nojaa luonnon hyvinvointiin. Luonnon köyhtyminen uhkaa jo esimerkiksi kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista tällä vuosikymmenellä. Tavoitteita ovat esimerkiksi köyhyyden ja nälän poistaminen kaikkialta, ja koulutuksen takaaminen kaikille ihmiselle.
– Meidän kaikki toimintamme liittyy ja perustuu luontoon, Rohweder sanoo.
Mutta sitten noiden kahden asian sovittamisessa yhteen alkaa tietynlainen kiemurtelu. Suomalaisen huono omatunto täytyy herättää myös:
Välillisesti olemme myös Suomessa syyllisiä esimerkiksi Latinalaisen Amerikan huonoon tilanteeseen.
– Suomalaisten ruuan ympäristövaikutuksista 90 prosenttia on Suomen rajojen ulkopuolella.
Myös suomalaisten kuluttamien maataloustuotteiden tuottamiseen tarvittavasta viljelypinta-alasta 40 prosenttia on Suomen ulkopuolella.
– Voi ajatella myös globaalin vastuun näkökulmasta. Luonnonvarojen ylikulutuksen ja lajien kestämättömän hyödyntämisen ja maankäytön muutosten taustalla ovat pitkälti pohjoisen pallonpuoliskon ihmiset. Meillä on myös vastuu kehittää toimintaamme niin, että elämme yhden planeetan rajoissa, Rohweder sanoo.
Ja siinähän tuli taas se yksi maapallo. Ja siinä sivussa se teoria siitä, että käyttäsimme nyt useampia. Ja tässä jo mennään aika täysillä:
Lajien suojelu ei järjestön mukaan kuitenkaan enää yksin riitä pelastamaan lajeja ja luonnon köyhtymistä. Luonnonvarojen käyttöä on myös vähennettävä merkittävästi ja ruuantuotannosta ja -kulutuksesta on tehtävä kestävämpää.
Koska ainakaan Suomen WWF ei ole taipunut luopumaan luomun kannattamisesta, ja suosittelemaan tehokkaita keinoja ruoan tuottamisessa, tuo tarkoittaa sitten sitä hurskasta toivetta, että lihansyöntiä vähennettäisiin. Ruoan kohdalla niin. Luonnonvarojen käytön vähentäminen on sitten sitä hiilijalanjäljen vähentämistä?
-
Tällainen on Spiked! -verkkolehden näkemys:
Extinction Rebellion: radical reactionaries
Today’s environmentalists are more feudalist than Marxist. (https://www.spiked-online.com/2020/09/10/extinction-rebellion-radical-reactionaries/)
First of all, their project would essentially necessitate the perpetual impoverishment of the world’s poor – which is hardly a left-wing or Marxist aim. While XR types focus their actions on the policies of Western states, hundreds of millions, if not billions, of people would have their lives and livelihoods worsened by such transformations as the abandonment of fossil fuels.
Noin hyvin helposti on, ellei fossiilisille polttoaineille esitetä kunnon vaihtoehtoa, vaan vaaditaan ainoastaan niiden hylkäämistä.
Tämä tuotiin täällä esille jo 5 vuotta sitten:
Onko kukaan käyttänyt energialähteistä tällaista luokittelua tai nelikenttää? Tai loogisesti vastaavaa?
On tietysti uusiutuvat ja uusutumattomat. Mutta lisäksi lähteet voidaan luokitella uupumattomiin ja uupuviin. Uupuvan energialähteen pitää välillä huilata, pitää paussia, ikään kuin levätä, kuten vaikka ihmisen. Ja väsy voi tulla sille vähän koska vaan, ennustamattomasti. Kuten ihmisellekin.
Nyt Afrikankin johtajat uskaltavat sen jo aika suoraan ilmoittaa, etteivät he tule tyytymään näihin uupuviin, uusiutuviin energialähteisiin:
Achieving Universal Access to Energy; Africa Caught Between a Rock and a Hard Place (http://www.ipsnews.net/2016/05/achieving-universal-access-to-energy-africa-caught-between-a-rock-and-a-hard-place/)
Tarvitaan tasaista perusvoimaa, se on Afrikankin kehityksen edellytys.
Koska ydinvoimaa ei (ainakaan tuon uutisen mukaan) tuotu vaihtoehtona esille, se vaatimus oli sitten se, että Afrikan mailla pitää olla oikeus myös käyttää fossiilisia polttoaineita, ainakin jonkin aikaa, kehittyneiden maiden yrittämättä tätä estää tai vaikeuttaa.
-
Tämä on sitten sitä kompromissienergiaa, josta oli puhetta jo triidin alussa:
Uraauurtavan geolämpölaitoksen poraukset alkoivat Vantaalla, ja pian se tuo kesän lämpöä talveen – minuutin animaatio näyttää, miten laitos toimii (https://yle.fi/uutiset/3-11539531)
Tavallaan uusiutuvaa, koska fossiilisia polttoaineita ei kulu. Mutta kuitenkin tasaista ja ennustettavaa energiaa.
Tavallaan siksi, että tuon lähteen massiivisuus tekee siitä uusiutuvalta näyttävän. Mutta myös tuossa voi myöhemmin ilmetä (ympäristö)haittoja, joita ei heti näy. Toivottavasti niitä ei liikaa ilmene.
Tietysti tuossa jatkossa tulee esille myös keinon taloudellisuus. Tullut jo:
Vuoden alussa käynnistyneestä Espoon Koskelon 1,3 kilometrin syvyisestä kaivosta saa lämpöä neljän ison kerrostalon tarpeisiin.
Nyt Vantaalle porataan kahden kilometrin kaivo, josta pitäisi saada samalla periaatteella lämpöä yli kuuden ison kerrostalon tarpeisiin.
[...]
Geolämmön huono puoli on se, että se on vielä selvästi kalliimpi kaukolämmön lähde kuin Vantaan nykyiset laitokset.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että geolämmöstä tulisi Vantaan Energian asiakkaille poskettoman kallista. Tosin lopullinen hinta on vielä päättämättä.
Ensinnäkin työ- ja elinkeinoministeriön tuki kattaa liki kolmanneksen laitoksen hinnasta. Tukea tulee 400 000 euroa ja kokonaishinta on 1,4 miljoonan euroa. Geolämpölaitoksen tapauksessa nimenomaan rakentaminen on kallista ja käyttö edullista.
***
Mutta myös ydinenergia voidaan samantyyppisillä perustella nähdä uusiutuvana (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=987.msg18541#msg18541).
-
Astrobiologien aika paradoksaalinen arvio:
https://wattsupwiththat.com/2020/10/06/earths-optimal-temperature/
Eli heidän mielestään suotuisin lämpötila elämälle olisi 5 astetta korkeampi kuin maapallolla nyt.
Tuohon voi tietysti lisätä sen paradoksin, että korkeampi hiilidioksidipitoisuus on myös elämän kannalta hyvä asia.
***
Tuota ei nyt otsikoissa ollut Elokapina-liike, Extinction Rebellion, välttämättä aina muista. Tai ainakaan tuo esiin. Sen skenaarioissa sekä hilidioksidipitoisuuden nousu ja pienikin lämpötilan nousu tarkoittaa kaiken elollisen tuhoa. Yhtä lailla se kuin WWF sotkee kaksi erillistä ongelmaa (uhkaa) toisiinsa: ilmaston lämpenemisen ja luonnon köyhtymisen.
-
Mutta tässä afrikkalaisen kirjoittamassa jutussa asetutaan perustellen sille kannalle, että ydinvoima on Afrikalle paras ratkaisu:
Electricity in the realm of the Lion King
Small Modular Reactors, especially Pebble Bed Modular Reactors, are Africa’s best future (https://wattsupwiththat.com/2019/09/22/electricity-in-the-realm-of-the-lion-king/)
Kehitys - Utveckling -lehdessä (NRO 3 Syyskuu 2020) oli artikkeli, jossa myönnettiin tämä jännite:
Eurooppa haluaa uudistaa suhdettaan Afrikkaan, mutta afrikkalaiset eivät tiedä, ovatko eurooppalaiset siihen valmiita (https://kehityslehti.fi/lehtiartikkelit/10797/)
Yhteisen strategiansa avulla Eurooppa ja Afrikka pääsisivät eroon pitkäaikaisesta avunantaja–avunsaaja-asetelmastaan ja siirtyisivät ”uuteen, tasavertaiseen kumppanuuteen”.
Mutta sitten huomaamatta Eurooppa asettaa tavoitteita ja keinoja Afrikalle (lihav. HJ):
Ilmastonmuutoksen torjumista ja uusiutuvan energian tuottamista. Digitaalisten kauppa- ja rahoituspalvelujen kehittämistä. Uusien työpaikkojen luomista kestävän kasvun avulla, rauhan ja hyvän hallinnon tukemista, muuttoliikkeiden hallintaa.
Siinä viisi avainaluetta, joissa EU tarjoaa tiiviimpää yhteistyötä Afrikalle.
AU ei ole julkistanut erillistä Eurooppa-strategiaansa, mutta avainaloja on ainakin neljä. Afrikan johtajat ovat korostaneet kaupan ja Afrikan vapaakauppa-alueen AfCFTA:n kehittämistä, muuttoliikkeiden hallintaa, ilmastonmuutoksen torjumista sekä rauhaa ja turvallisuutta.
Euroopan puolelta nähdään, että uusiutuvan energian tulee Afrikalle kelvata ja riittää.
-
Euroopan puolelta nähdään, että uusiutuvan energian tulee Afrikalle kelvata ja riittää.
Noteeramme tämän hankkeen:
United States Aims to Build Nuclear Power Plant in South Africa (https://www.thegwpf.com/united-states-aims-to-build-nuclear-power-plant-in-south-africa/)
Kaikki eivät ole viemässä Afrikkaan aurinko- tai tuulivoimaa. Vaikka ne kuulemma sinne niin hyvin sopivat.
-
Uuden Silkkitien investoinnit vesittävät Kiinan ilmastotavoitteet (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006681439.html)
LEIJONANOSA Uusi Silkkitie -hankkeen investoinneista keskittyy tällä hetkellä fossiilitalouteen. Kiinalaiset rahoittajat sijoittavat uusiin hiilivoimaloihin jopa sellaisissa kehitysmaissa, joissa hiilenpolttoa ei aikaisemmin ole harjoitettu.
Siinäpä se. USA tarjoaa ydinvoimaa (ks. juuri edellä). Kiina siis hiilivoimaa. Mutta EU uusiutuvia (ks. sitä edellistä).
-
Luulisinpa, että juuri tämänkaltaisista jutuista em. Mordecai Ogada raivostuisi ja on raivostunut:
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa (https://www.maailma.net/uutiset/suhtaudumme-puihin-ja-luontoon-samoin-kuin-ihmisiin-uusi-teknologia-auttaa-kenialaista)
(Suomen IPS/maailma.net)
Ogiekien perinteinen yhteisölaki esimerkiksi kieltää hiilenpolton ja salametsästyksen ja kaupallinen maanviljelyskin katsotaan laittomaksi.
(lihav. HJ)
Tätä elämäntapaa kehotetaan jatkamaan:
Ogiekit elävät metsästä, keräävät yrttejä ja muuta metsäkasvillisuutta, syövät bambunversoja ja sieniä, nokkosiakin, ja lisäksi maitoa, verta ja lihaa. Tärkeä osa ruokavaliota on hunaja, jota saadakseen ogiekit tarhaavat mehiläisiä.
Siemenpuu ry:n maailma.netiin tuoma kirjoitus puolustaa muodollisesti luontoa ja ihmisoikeuksia:
Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa (https://www.maailma.net/nakokulmat/voitontavoittelu-ja-konservatiivinen-ideologia-tuhoavat-amazoniaa)
Mutta samalla se puolustaa tuollaisen elämäntavan säilyttämistä. Vetoomus on empaattiselle ihmiselle viettelevä:
Siksi pyydämme kaikkia hyväätahtovia ihmisiä, vastuullisia instituutioita ja hallituksia jotka välittävät yhteisestä hyvästä yhtymään avunhuutoomme, toimimaan kaikupohjana epätoivoiselle vetoomuksellemme Amazonian yhteisöjen puolesta. Kärsimme tuskaa tämän uuden järjestyksen myötä, järjestyksen joka laillistaa epäoikeudenmukaisuuden, säätää lakeja hävittääkseen yhteisömme ja julistaa Amazonialle kuolemantuomion viranomaisleimasinta käyttäen.
Hyvää tahtova ihminen tulee samalla kannattaneeksi köyhyyden jatkumista.
-
Yllättävältä taholta tulee saman tyyppinen kritiikki. IPS:
Onko kestävä kehitys uutta kolonialismia? (https://www.maailma.net/nakokulmat/onko-kestava-kehitys-uutta-kolonialismia)
(IPS) -- Siirtomaavalta päättyi vuosikymmeniä sitten, mutta tapa, jolla länsimaat ajavat nyt kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua, tuo mieleen kolonialismin ja nostaa kehitysmaita vastahankaan.
Kestävästä kehityksestä käytävän keskustelun valtavirrassa ei juuri kuule sanaa ”ekokolonialismi”. Viime aikoina se on kuitenkin pulpahdellut esiin viitattaessa länsimaiden rooliin ympäristönsuojelun esitaistelijoina.
Malesian viranomaiset käyttivät termiä alkuvuodesta liittyen Euroopan unionin päätökseen kieltää palmuöljyn käyttö biopolttoaineissa vuoteen 2020 mennessä. Tarkoitus on suitsia metsien hävittämistä palmuviljelmien tieltä.
”Valkoinen mies määräilee meitä kolonialismin tapaan”, eräs Malesian viranomainen sanoi.
Esimerkkeinä ei siis käytetä juuri sähköntuotantoa, mutta samasta asetelmasta puhutaan. Tuota asetelmaa mekin täällä olemme useassa keskusteluissamme vähintään sivunneet.
Täälläkin esillä ollut Paul Driessen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg5949#msg5949) on jo vuosia sitten puhunut "ekoimperialismista".
Nyt on löydetty sama ilmaisu tämän hankkeen kohdalla:
Suomalaisyhtiö ajaa jättimäistä tuulipuistohanketta tunturierämaahan Pohjois-Norjassa – Aslak Holmberg: "Se olisi maitten riisto" (https://yle.fi/uutiset/3-11652510)
Eli vihreä kolonialismi.
Henkilökohtaisesti en jaksa innostua "alkuperäiskansojen" oikeuksista alueisiinsa. Mutta tuossa hävitetään Euroopan yhteisiä, viimeisiä koskemattomia erämaa-alueita. Kun vielä vaihtoehto tuolle on. Joka ei ole noiden häkkyröiden sijoittaminen muualle.
-
Puolustetaan hiiltä, mutta...
African Lives Matter Too (https://www.thegwpf.com/african-lives-matter-too/)
Arlington, VA. The CO2 Coalition of 60 climate scientists and energy engineers today released a White Paper showing how American “high efficiency – low emissions” power plants can save lives in Africa. Only a third of Africans have access to electricity, and the World Health Organization estimates that 439,000 Africans die every year because they have to cook in their homes with wood and dried animal dung. According to a top researcher for the WHO, “having an open fire in your kitchen is like burning 400 cigarettes an hour.”
New-tech American Coal-fired Electricity for Africa: Clean Air, Indoors and Out reports on a field visit and interviews at the “Ultra Super-Critical” John Turk coal-fired power plant that serves Arkansas, Texas, and Oklahoma. The plant eliminates virtually all pollutants from its emissions.
Luvataan siis, että saasteita ei käytännössä synny. Hiilidioksidia ei ole siinä laskettu saasteeksi.
Kiinaanhan väistämättä viitataan:
As the White Paper shows, international energy agencies agree that Africa will continue to use its abundant, inexpensive coal for electricity for decades to come. Unless this American technology is exported, China will build the scores of new power plants without pollution controls.
Todellakin, onko muulla mailmalla oikeutta yrittää estää Afrikalta hiilivoimaa, jos tämä muu maailma itse sitä aika estottomasti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=960.msg19269#msg19269) käyttää. Kiina mukaan lukien. Kiina saa kummasti anteeksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg18822#msg18822) hiilivoimansa, mutta Afrikka jostain syystä ei. Poissuljettu Afrikan kohdalla tuntuu olevan ydinvoimakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg17762#msg17762).
***
Tässä sitten siitä, että on tämä ongelma Suomessakin:
Tutkija: Omakotitalojen kodikas rutiini aiheuttaa Suomessa 200 ennenaikaista kuolemaa – "Jos haluat toimia ekologisesti, älä lämmitä puulla" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1243981)
Tutkija Mikko Savolahden mielestä yhteiskunnan pitäisi järjestää pientaloasukkaille edullista ja ympäristöystävällistä lämmitysenergiaa, joka ei pohjaudu polttamiseen.
Vaikka parisataa uhria on tietysti vähän verrattuna lähes puoleen miljoonaan.
-
Kirjoittivat (Jyri Seppälä, ja paperilehdessä myös Eeva Primmer, Syke):
Luonnonvaroja pitää käyttää yhä kestävämmin (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007656976.html)
Ja siinä:
Peräti arviolta 90 prosenttia luonnon monimuotoisuuden kadosta johtuu luonnonvarojen käytöstä. Tästä suurin vaikutus syntyy maankäytöstä ja sen muutoksista.
Mutta osasivat olla hiljaa siitä ekologisesta jalanjäljestä. Ja niistä jo kulutetuista maapalloista.
-
Näin ollaan Saksassa tekemässä:
Environment Of Dystopia: Germany Plans To Wipe Out 20 Million Sq M Of 1000-Year Old Forest, For Wind Parks! (https://notrickszone.com/2020/12/08/environment-of-dystopia-germany-plans-to-wipe-out-20-million-sq-m-of-1000-year-old-forest-for-wind-parks/)
Näin käy, kun kaikki luonnonsuojelussa on osalle kansasta ja päättäjistä ainoastaan hiilidioksipäästöjen vähentämistä.
-
Vielä jatkoa tuohon edelliseen:
German Greens, NABU, Slammed For Giving Big Wind A Clear Way For Large-Scale Wind Projects In Forests (https://notrickszone.com/2020/12/09/german-greens-nabu-slammed-for-giving-big-wind-a-clear-way-for-big-wind-projects-in-forests/)
Samaahan siinä sanotaan kuin täälläkin edellä:
True nature conservationists are in shock at the proposal, which is now in its final approval phase. How can anyone even consider such environmental destruction? Blame it on corrupt “environmentalists like the German Green Party and groups like NABU.
All of this is being made possible by the relaxation of otherwise strict environmental standards all in the name of the superordinate “climate change protection”.
-
Että voin inhota tällaisten indeksien rakentelijoita, jotka yhdistävät systeemiinsä toisiinsa kuulumattomia asioita:
Maailman kehittyneimpien maiden lista meni uusiksi – Tuore indeksi mittaa ihmisen hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristöpaineita, eikä tulos mairittele teollisuusmaita (https://www.maailma.net/uutiset/maailman-kehittyneimpien-maiden-lista-meni-uusiksi-tuore-indeksi-mittaa-ihmisen)
Tuo on hyvin samanlainen kuin täällä edellä puhuttu "ekologinen jalanjälki". Hyvästi siis perinteinen "inhimillisen kehityksen indeksi". Se oli vielä jotenkin valaiseva. Tuo ei ole enää.
Indeksi on aiemmin mitannut ihmisten hyvinvointia, mutta tänä vuonna mukaan on otettu myös planetaariset paineet eli hiilidioksidipäästöt ja luonnonvarojen kulutus.
Uusi tarkastelutapa kääntää käsityksen inhimillisestä kehityksestä ja hyvinvoinnista melkein päälaelleen. Noin 60 maasta, jotka ennen voitiin määritellä ”erittäin korkean inhimillisen kehityksen maiksi”, vain kymmenen voidaan enää määritellä samaan kategoriaan. Monet alemman kehitystason maat taas nousevat indeksissä ylöspäin.
Tuohon on siis yhdistetty juuri se "jalanjälki". Ja tuloksena on malli, jossa rutiköyhät ovatkin onnellisia, koska heidän hiilijalanjälkensä on pieni. Pitäkäämme siis nämä maat köyhinä!?
-
Saksassa on todettu, että ilmaston ja luonnon suojelu eivät ole sama asia:
Huge Success! German Draft Bill Provision Deeming Green Energies A Matter Of ‘Public Safety’ Gets Deleted! (https://notrickszone.com/2020/12/16/huge-success-draft-bill-provision-deeming-green-energies-a-matter-of-public-safety-gets-deleted/)
Tuulivoimaloiden pystyttäminen luonnonsuojelualueille tulee tuon kautta hyvin vaikeaksi, jopa mahdottomaksi.
-
Todellakin, onko muulla mailmalla oikeutta yrittää estää Afrikalta hiilivoimaa, jos tämä muu maailma itse sitä aika estottomasti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=960.msg19269#msg19269) käyttää. Kiina mukaan lukien. Kiina saa kummasti anteeksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg18822#msg18822) hiilivoimansa, mutta Afrikka jostain syystä ei. Poissuljettu Afrikan kohdalla tuntuu olevan ydinvoimakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg17762#msg17762)..
Jatkoksi tuohon.
Twiitti:
Rauli Partanen
@Kaikenhuippu
Ilmastoskenaariomme olettavat energiankulutuksen kasvun trendin yht'äkkiä kääntyvän (ilman sen syvempää perustelua kuin toiveajattelu). Minusta tulevaisuuden suunnitelmat puhtaan #energia tarpeen osalta on syytä tehdä realistisempien skenaarioiden varaan
https://verdelehti.fi/2020/12/17/energiankulutuksen-kasvua-aliarvioidaan-skenaarioissa/
-
Tässä kolmaskin samaan asiaan:
GWPF Launches “Energy For Africa” Week (https://www.thegwpf.com/gwpf-launches-energy-for-africa-week/)
Today the Global Warming Policy Foundation (GWPF) is launching its Energy Justice project, seeking to highlight how reliable energy access is central to the problems of people and businesses in the developing world, and showing how it must be central to any attempts to change things for the better.
Ja siinä korostetaan erityisesti tarvittavan energian luotettavuutta. Mutta kuinka ollakaan, siinäkään ja siihen liittyvässä raportissa ei tuoda esille ydinvoimaa, vaihtoehtona myös Afrikalle. Ympäristöystävällisenä vaihtoehtona.
Mutta tässä artikkelissa tuodaan:
Sensible, sustainable nuclear power for Africa (https://wattsupwiththat.com/2021/01/19/sensible-sustainable-nuclear-power-for-africa/)
Economic, environmental and practical reasons make nuclear power Africa’s best option
Siitä vielä tämä lainaus:
Critics of nuclear falsely say nuclear is very inflexible. The reason why most nuclear plants are not designed for highly flexible operation is that their output does not depend on the amount of input fuel, like coal, diesel or gas. They are designed to just run flat out, reliably.
Certain critics of nuclear for Africa have argued that it requires specialized skills that African countries do not have. The truth is, these skills can be developed once a decision to go nuclear has been made – and conventional electrical or mechanical engineers can be “nuclearized” by training them on specialised nuclear aspects. Everything else is the same.
The idea that a national power system can run on RE sources is unrealistic and suicidal. A prudent approach is to find an optimal mix, providing grid stability and reliability. African countries need reliable disptachable power. This means, if there is any loss of generation somewhere in the system, the system controller can instruct other units to increase generation. With RE one gets only what the sun or wind is producing at the time. Increasing output is out of the question.
-
- lopulta, kulman kautta, sademetsiä saa kaataa (koska jo tuhotut sadetsät ovat nyt sitten "joutomaata", jolla voi "vastuullista" palmuöljyä sitten tuottaa. Sitä sademetsää ei ole tuhonnut Neste, se on vain ostanut "joutomaan")
Hyvin samantapaisia ovat Nesteen puolustelut tässä:
Tutkijan väite: Nesteen biodiesel lisää reippaasti ilmastopäästöjä – Neste pitää raaka-ainettaan jätteenä (https://yle.fi/uutiset/3-11185697)
Nesteen mukaan heidän tuotantonsa ei ole syy sille, että palmuöljypuille raivataan lisää tilaa sademetsistä. Näin tehtäisiin heidän biodieselistä huolimatta. Neste katsoo, että biopolttoaineeseen käytettyy palmuöljyn rasvahappotisle on jätettä. Sitä syntyisi joka tapauksessa, kun palmuöljyä tuotetaan muihin tarkoituksiin.
Tämmöista sitten kuitenkin puhutaan:
Raportti: Nesteen jäteraaka-aineen alihankkijat tuhonneet Pariisin kokoisen alueen sademetsää – syytetään myös pakkotyöstä ja seksuaalisesta väkivallasta (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4415529-raportti-nesteen-jateraaka-aineen-alihankkijat-tuhonneet-pariisin-kokoisen-alueen-sademetsaa-syytetaan-myos-pakkotyosta-ja-seksuaalisesta-vakivallasta?ref=popular)
Mennään nyt ohi noista väitetyistä ihmisoikeusloukkauksista. Mutta pannaan merkille, että ympäristöystävällisen, "vastuullisen" palmuöljyn tuottaminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi.
-
Tässäkin HS-mielipiteessä tuo onneton metafora yhä kummittelee:
Suomalaisten kuluttaminen on kestämätöntä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007910284.html)
Tervehdin reunaehtoa ilolla. Maapallo on rajallinen, ja luonnonvarojen käytön on mahduttava näihin rajoihin. Suomalaisten kulutus on kestämätöntä. Vuosittain kulutamme oman osamme maapallon uusiutuvista luonnonvaroista huhtikuun alkupäiviin mennessä.
(lihav. HJ)
Vaikka, kuten sanottu, uusiutuvista luonnonvaroista ei tuossa päivämäärässä ole lainkaan kyse. Mutta tuossa mielipiteessä ehkä vähän oli:
Toivon, että biotalousstrategian päivityksessä Suomen kurssi muutetaan. Sen sijaan että lisäämme kestävää käyttöä, meidän tulee lisätä käytön kestävyyttä.
Eli käyttämämme osuus nimenomaan uusiutuvista luonnonvaroista ei vähene, jos lisäämme niiden käyttöä? Vaihtoehtoa tuossa ei paljon hahmoteltu. Ja kehotus kulutuksen vähentämiseen näytti kyllä kohdistuvan kaikkeen kulutukseen.
Tällainen vaatimus ...
Pysyäksemme luonnon kantokyvyn rajoissa meidän tulee leikata kulutustamme keskimäärin jopa 70 prosenttia. Jokainen kulutusvalinta on merkityksellinen: se joko vie kohti kestävyyttä tai siitä poispäin.
... muuten harvoin muuttuu vaatimukseksi, että henkilö haluaisi palkkaansa pienennettävän 70%. Vaikka sen luulisi aivan varmasti laskevan hänen henkilökohtaista kulutustaan. Mutta se ajatus luultavasti torjutaan sillä, että ko. henkilö osaa kuluttaa palkkansa siten, että se vie kohti kestävyytttä.
-
Varsin yllättävä projekti tänä maailmanaikana:
Puunpoltosta nestekaasuun siirtyminen pelastaa tiikereitä, norsuja ja puhveleita Intiassa (https://www.maailma.net/uutiset/puunpoltosta-nestekaasuun-siirtyminen-pelastaa-tiikereita-norsuja-ja-puhveleita-intiassa)
Karnatakan osavaltiossa tuhannet perheet ovat ryhtyneet käyttämään energianlähteenään nestekaasua polttopuun sijasta. Seurauksena metsät kukoistavat, villieläimet ovat palanneet ja ihmisten terveys paranee.
Fossiiliseen polttoaineeseen siirrytään luonnon suojelemiseksi.
-
Tähän minäkin olisin afrikkalaisena päätynyt:
Africans reject demands to end fossil fuel use (https://wattsupwiththat.com/2021/04/18/africans-reject-demands-to-end-fossil-fuel-use/)
As the merger of climate change and COVID panic materializes before us, “global leaders” have found developing world voices to join the crusade to “save the planet” from carbon (dioxide) “pollution.” But like their Chinese and Indian counterparts, many Africans, from heads of state to captains of industry and beyond, intend to expand reliance on fossil fuels to build their economies, not shrink it.
“Africa’s electricity demand is set to increase significantly, as the continent strives to industrialize and improve the well-being of its people,” says Oxford University researcher Galina Alova. Those who hope for rapid energy “decarbonization” in Africa will likely be disappointed. Alova’s research found that Africa is likely to double its electricity generation by 2030, with fossil fuels providing two-thirds of the total, hydroelectric another 18% and non-hydro renewables less than a tenth.
Ainakin jos ydinvoimaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg20189#msg20189) ei olisi "tarjottimella" mukana.
-
Britianniassa voi nähdä aurinkovoiman laajenemisen jo uhkana maan maataloudelle:
https://www.thegwpf.com/content/uploads/2021/05/Solar-Farms-UKPlanning.pdf
Siitä ote:
Is agricultural land loss significant?
It should be noted at the outset that land in Grade 3b (and below) is not worthless. It is defined as being capable of producing moderate yields, especially of cereals. It can produce high yields of grass, and in some areas may be ideal for specialist root crops. Good agricultural practice can make Grade 3b land more productive. Even Grade 4 land can be valuable for grass and occasional arable crops, for example cereals and forage crops; where land has been graded as 4 because it is dry, irrigation provides a ready rem-edy.
The loss of such agricultural land on the scales described above, with some 30,000 acres or more currently facing proposals for solar photovoltaic, adds to the existing trend to withdraw land from agricultural production. The UK currently has approximately 14.8 million acres of arable land, the lowest level since 1945. In the decade 2009–2019, the arable area fell by about 740,000 acres, and the area of land lost to agriculture currently stands at about 99,000 acres per year. The area facing solar development is a highly significant increment to an already undesirable trend
The UK is approximately 61% self-sufficient in food production, and 75% self-sufficient in indigenous food types. However, this relatively reassuring picture is put into doubt by the decline in agricultural area under cultivation and by population growth, which adds approximately 400,000 people to feed each year. On these assumptions, within twenty years the UK will be feeding a population that is considerably larger, but from an arable land base that has shrunk by 13%. This would imply an import dependency of about 50% or more.
Tuosta voi sitten arvioida paineen myös muulle maankäytölle. Itse Britanniassa, mutta myös maan ulkopuolella. Koska siis maatalousmaan väheneminen pakottaa lisämään jo ennestään laajamittaista ruoan tuontia.
-
Soininvaara muistaa myös, että ilmastonmuutoksesta olisi puhuttu ja oltu tietoisia jo 1960-luvulla (ainakin hänen äidinkielenopettajansa, joka antoi asiasta aineenaiheen, josta S. oli sitten kirjoittanut). Tätä muistikuvaa en epäile, enkä voikaan, mutta kyllä asiasta julkisuudessa käytännössä oltiin aivan hiljaa 1980-luvun lopulle. Soininvaara syyttää lehdistöä siitä, ettei asiaa tuotu esille, mutta kyllä minä nyt vaatisin häntä esittämään näyttöä siitä, että tiedemiehet tai vihreät aktivistit olisivat asiasta tuolloin, sanotaan 1970-luvulla, puhuneet. Siis merkittävänä ongelmana, joku yksittäinen spekulaatio tietysti aina voi löytyä.
Kyllä se oli 1970-luvulla, että öljy loppuu, ei sitä, että öljyä olisi liikaa.
Tuon kyllä hyvin vahvistaa tämä YLE:n katsaus asian historiaan siellä:
Ilmastonmuutoksen ja kasvihuoneilmiön uhat esiteltiin jo 1980-luvulla: "Kyllä tässä on nyt äärettömän vakavasta asiasta kyse" (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/07/05/ilmastonmuutoksen-ja-kasvihuoneilmion-uhat-esiteltiin-jo-1980-luvulla-kylla?utm_source=twitter-share&utm_medium=social)
Eli silloin kyllä. Mutta vasta silloin.
Satu Hassi syntymäpäivähaastattelussaan (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008017739.html) muistaa myös olleensa huolissaan asiasta näin varhain:
HASSI havahtui ilmastonmuutokseen 1970-luvun lopulla. Se on ollut kestoteema hänen 36 vuotta sitten Tampereen kunnallispolitiikasta alkaneella poliitikon urallaan.
Mutta jos häneltä vaadittaisiin teksti, jonka hän on asiasta tuolloin kirjoittanut, se ei luultavasti kovin helposti löytyisikään.
-
Kylmän rauhallisesti tätä tolkutetaan vuosi vuoden jälkeen:
Ihmiskunta on kuluttanut uusiutuvat luonnonvaransa tältä vuodelta – koronapandemia on vaikuttanut kulutukseen, mutta antanut myös hyvän esimerkin (https://yle.fi/uutiset/3-12036615)
Kun ylikulutamme, kulutamme siis luonnonvaroja nopeammin kuin ne uusiutuvat tai olisivat oikeudenmukaisesti jaettavissa.
Eikä kukaan kysy Nikulalta tai joltain muulta, että mikäs uusiutuva luonnonvara se sitten loppui. Vesivoima, aurinkovoima? Tuuli? Puu? Syotiinkö enemmän, mitä viljaa tuli?
Mikäs on tolkuttaessa, kun tietää, ettei kukaan kysy.
-
Näin Saksassa:
Baden-Württemberg Government Announces Plans To Clear Cut State Forest, Build 1000 Turbines (https://notrickszone.com/2021/08/06/baden-wurttemberg-government-announces-plans-to-clear-cut-state-forest-build-1000-turbines/)
Dystopian nature protection….500 wind turbines in state forests, millions of tons of concrete and steel…deforestation, permanently destroyed biotopes.
A large part of southwestern Germany’s idyllic natural landscape is about to be industrialized by 1000 “environmentally friendly” wind turbines.
Kerta kerran jälkeen tulee mieleen se Vietnamin sodan aikainen anekdootti, jossa amerikkalainen upseeri raportoi eräästä kylästä, että pelastaaksemme kylän meidän oli tuhottava se. Luontoon soveltaen.
-
Kiina on nyt ilmoittanut ilmastopoliittisena eleenä, ettei se enää tue hiilivoimaloiden rakentamista esim. Afrikassa. Tuo ele on tietysti herättänyt tällaistakin kritikkiä:
China plays its green card, promising to sell the world its wind and solar projects produced by cheap coal (https://www.thegwpf.com/china-plays-its-green-card-promising-to-sell-the-world-its-wind-and-solar-projects-produced-by-cheap-coal/)
Mutta koska Kiina tai mikään mukaan maa ei ole ilmoittanut tukevansa korvaukseksi ydinvoiman rakentamista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg20189#msg20189) maanosaan, riskinä on, että siellä jäädään nyt enevässä määrin vaille tarvittavaa tasaista energiaa. Tai se tasainen energia jatkossakin tuotetaan matalan teknologian ratkaisuilla. Kuten polttopuulla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg15645#msg15645).
-
Hyvin tehty yhteenveto tästä asetelmasta:
Jani Kaaron kolumni: Haluatko uusiutuvaa energiaa, mutta et kaivoksia takapihallesi? (https://yle.fi/uutiset/3-12107776)
Jos maailma haluaa puhdasta energiaa, tie sinne on likainen. Aurinkopaneelien ja tuulivoimaloiden rakentaminen on kaivosyhtiöille todellinen “kultakaivos”, kirjoittaa Kaaro.
[..]
Ihanaa, ihanaa, ihanaa. Nyt sitä saadaan, uusiutuvaa energiaa. Kenelle tämä voisi olla ongelma?
No, minulle, tavallaan. Kysyin Motivan asiantuntijalta, mitä teollisuuden laskemat luvut tarkoittavat konkreettisesti. Montako uutta tuulivoimalaa? Paljonko aurinkopaneeleja? Ja tätä se tarkoittaisi: Noin 50 000 uutta tuulivoimalaa ja noin 1,7 miljardia uutta aurinkopaneelia, jotka kattaisivat 3,3 miljardia neliömetriä. Tämä siis vain ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Koko maapallon vihreään siirtymään tarvittaisiin tietenkin paljon, paljon enemmän.
Ongelmana on, että miljardeihin aurinkopaneeleihin tarvitaan valtavasti alumiinia, piitä, grafiittia ja harvinaisia maametalleja. Satoihintuhansiin tuulivoimaloihin taas tarvitaan hurjat määrät terästä, kuparia ja joitakin harvinaisia maametalleja. Kun nämä metallit kaivetaan maasta ja prosessoidaan valmiiksi tuotteiksi, syntyy hurjaa ympäristötuhoa. Vanhoista kaivoksista on otettava irti mitä saadaan ja on avattava uusia kaivoksia.
-
Valitettavasti on erittäin tyypillista, että Kehitys - Utveckling uusimmassa numerossa tässä artikkelissa...
Miten Afrikka pärjää hiilettömässä maailmassa? (https://kehityslehti.fi/jutut/12793/)
Fossiilisten polttoaineiden aikakausi päättyy, ja Afrikan maat joutunevat jättämään öljyään ja kivihiiltään hyödyntämättä. Maanosalla on kuitenkin mahdollisuus selviytyä energiamurroksesta.
... vaikenee tyystin ydinvoiman mahdollisuuksista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg20189#msg20189) maanosassa. Eikä mainitse edes mitään syytä, miksi se on jätetty noista pohdinnoista pois.
-
Eivät kuitenkaan kaikki ole unohtaneet mahdollisuutta rakentaa Afrikkaan ydinvoimaa:
Five vendors express interest in Ghana’s planned nuclear plant (https://www.neimagazine.com/news/newsfive-vendors-express-interest-in-ghanas-planned-nuclear-plant-9129023)
Dr Kwaku Afriyie, the Minister of Environment, Science, Technology and Innovation told a press briefing that the vendors are from the USA, Russia, Canada, and South Korea. He said the Nuclear Power Programme sought to build and safely operate nuclear power plants as part of the country’s energy mix to ensure affordable energy for industrial development. He noted that Ghana had exhausted its hydro base as a source of energy and needed to explore other clean options such as nuclear power.
Näin halpaakin sen arvioidaan olevan:
Addressing the 4th Ghana Industrial Summit and Exhibition in Accra, he said $1.2 billion was a projection based on a construction of a 1000MWe nuclear power plant and did not include the benefits that would be accrued when plant became operational.
Kun suomalaisille tulle yleensä "polvirefleksinä" mieleen suosittaa aurinkovoimaa siinä maanosassa, verrataanpa siihen. Ja otetaan sen hinta täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=960.msg23383#msg23383). Saman verran energiantuotantokapasiteettia maksaisi niin tehtynä n. 3,2 miljardia.
Tuolla tavalla Ghana aikoo pärjätä hiilettömässä maailmassa.
-
Kun tämän ajatuksella lukee, ymmärtää hyvin, ettei hiilestä luopuminen ole köyhällä alueella ykkösprioriteeetti:
Hiilellä grillaus on kielletty, hiilivoimalaa ei – kiinalainen Yunchengin kaupunki elää hiilestä, mutta nyt sitä puhdistetaan päästöistä kovin ottein (https://yle.fi/uutiset/3-12169703)
Kiina ratsaa yunchengilaisia saastuttajia. Kaupungin puhdistus on jo vähentänyt saastesumua, mutta hiilineutraalius on päästöiltään maailman suurimmassa maassa vasta kaukainen unelma.
YLE:lle pisteet, että se nyt on osannut tarkasti erottaa toisistaan kaksi ongelmaa. Aina niin ei mediassa ole tapahtunut, vaan on yleisesti vain puhuttu saasteongelmasta. Tämä triidi alkoi huomiolla:
Ajan hengelle näyttää olevan tyypillistä, että kaikki ympäristöasiat ovat nyt vain sitä hiilidioksidia.
Eikö tämä ole ymmärrettävää, hyväksyttävää:
Kiina saa jonkinnäköistä ymmärrystä aina osakseen tässä asiassa. HS:
Ilmastojohtajaksi pyrkivälle Kiinalle on vaikea olla vihainen
Kiinan presidentti Xi Jinping yllätti kertomalla, että Kiinasta tehdään hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä. (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006648949.html)
Vaikka hän epäilemättä tarkoitti samaa: sitten kun kiinalaisten elintaso on sama kuin Suomessa ja muualla länsimaissa.
-
Kun on niin, ettei ydinvoiman käyttöönotto Afrikassa edisty, niin nämä argumentit säilyttävät voimansa:
African Energy Chamber: Fossil Fuels, Please (https://wattsupwiththat.com/2021/11/08/african-energy-chamber-fossil-fuels-please/)
NJ Ayuk, executive chair of the African Energy Chamber, wants first-class energies for first-class people, not wind and solar blight. His recent post on LinkedIn speaks to Africa’s priorities.
“Ultimately, Africans deserve the same level of energy access and security that the rest of the world takes for granted. The number of people left behind is simply too large to allow foreign agendas to take viable options off the table.”
Minun sanoillani: yritys jättää Afrikka suureksi luonnonsuojelualueeksi ei ole enää optio. Vaikka Euroopan eri tavoin vihreät poliitikot tuntuvat olevan sitä mieltä, että sitä, mikä ei onnistu Euroopassa, sitä yritettäköön kuitenkin Afrikassa. Otetaan esimerkiksi juuri tuo maakaasu: myönnetään, että ilman sitä (tai ydinvoimaa) ei täällä pärjätä. Mutta Afrikan oletetaan pärjäävän. Näin:
Green MEP: Germany ‘may need some additional gas turbines’ to stabilise renewables (https://www.euractiv.com/section/energy/interview/green-mep-germany-may-need-some-additional-gas-turbines-to-stabilise-renewables/)
-
Tämä tässä artikkelissa (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008397615.html) käy järkeen:
Lisäksi monet köyhät maat vaativat erityisesti rikkaita G20-maita vähentämään päästöjään, jotta ne olisivat oikeasti 1,5 asteen polulla. Intian mielestä historiallisesti eniten saastuttaneiden maiden on nollattava päästönsä jo kauan ennen vuotta 2050.
”Maailman vähäinen jäljellä oleva hiilibudjetti on kehittyvien maiden oikeus.”
Hiilibudjetilla viitataan siihen määrään hiiltä, jota maailma voi vielä päästää ilmoille lämmittämättä ilmastoa yli tavoiterajojen. Yli 1,5 asteen lämpenemisen aiheuttava hiilimäärä on nykyisellä tahdilla päästetty ilmakehään noin kahdeksassa vuodessa.
Mutta tietysti merkitsisi, että vaikkapa Saksalla ei olisi jäljellä yhtään hiillibudjettia. Eikä niin muodoin oikeutta maakaasuratkaisuunsa, joka vain noin puolittaa hiilivoimaloiden CO2-päästöt.
Mutta antaa osittain Intialle oikeuden vielä jonkin aikaa jatkaa fossiilisella linjalla. Ja Afrikalle, ks. juuri edellä.
-
Kun on niin, ettei ydinvoiman käyttöönotto Afrikassa edisty, niin nämä argumentit säilyttävät voimansa:
— klips —
Minun sanoillani: yritys jättää Afrikka suureksi luonnonsuojelualueeksi ei ole enää optio. Vaikka Euroopan eri tavoin vihreät poliitikot tuntuvat olevan sitä mieltä, että sitä, mikä ei onnistu Euroopassa, sitä yritettäköön kuitenkin Afrikassa. Otetaan esimerkiksi juuri tuo maakaasu: myönnetään, että ilman sitä (tai ydinvoimaa) ei täällä pärjätä. Mutta Afrikan oletetaan pärjäävän.
Kiina, EU:n kilpailija Afrikassa, ei oleta:
SCMP: China Offers Renewables and Cheap Nuclear to Poor Countries (https://wattsupwiththat.com/2021/11/21/scmp-china-offers-renewables-and-cheap-nuclear-to-poor-countries/)
The South China Morning Post reports China is offering their clean energy and mass produced nuclear plant expertise to their Belt and Road partners.
(lihav. HJ)
-
Likainen totuus näistä puhtaista energiamuodoista Der Spiegelin mukaan:
The Dirty Truth About Clean Technologies (https://www.spiegel.de/international/world/mining-the-planet-to-death-the-dirty-truth-about-clean-technologies-a-696d7adf-35db-4844-80be-dbd1ab698fa3)
The poor South is being exploited so that the rich North can transition to environmental sustainability. Entire swaths of land are being destroyed to secure the resources needed to produce wind turbines and solar cells. Are there alternatives?
[..]
Each unit requires cement, sand, steel, zinc and aluminum. And tons of copper: for the generator, for the gearbox, for the transformer station and for the endless strands of cable. Around 67 tons of copper can be found in a medium-sized offshore turbine. To extract this amount of copper, miners have to move almost 50,000 tons of earth and rock, around five times the weight of the Eiffel Tower. The ore is shredded, ground, watered and leached. The bottom line: a lot of nature destroyed for a little bit of green power.
Tähänkin sitten väistämättä tarkastelussa tullaan:
Wackernagel, who was born in Basel, Switzerland, in 1962, is one of the most influential figures in the environmental movement. He coined two metaphors that have influenced thinking about sustainability around the world.
One is the idea of the environmental footprint, which indicates how much land and sea area is needed to renew the resources that we have consumed. According to Wackernagel’s calculations, 1.75 Earths would be needed for the planet to regenerate itself. If all the people on the planet were to behave as wastefully as the inhabitants of Germany, it would require almost three Earths.
The other is Earth Overshoot Day, which marks the day each year on which humanity has used as many resources as the planet can replenish in a year. This year, that day fell on July 29. The two metaphors serve to underscore Wackernagel’s main point: "We are using resources of the future to pay for the present.”
He’s referring to the daily consumption of around 90 million barrels of crude oil, the use of land for buildings, roads or arable land – and also the exploitation of mineral resources. Wackernagel says the biological budget is limited and that humans must decide what they want to use it for. If we use it to mine copper, then it won’t, for example, be available for the cultivation of beets. He says it’s too short-sighted to think that all we have to do to protect the environment is to recreate the fossil-fueled world with electricity and swap the six-cylinder Jaguar for the battery-powered Tesla.
Vaikka siis täysin väärin. Resurssien käytöstä kyllä on kyse, mutta mikään mainituista ei ole uusiutuvia. Meillä ei ole toisin sanoen mitään mahdollissuutta käyttää niitä niin, että seuraavan vuoden alussa resurssit olisivat taas uudelleen syntyneet. Vaikkapa kuparikaivos ei täyty itsekseen, jos siitä kaivaisi vaikka kuinka kohtuullisesti.
Nuo metaforat ovat lopulta peräisin vuosisatojen takaa, maataloudesta. Nyt niitä yritetään käyttää luonnehtimaan teollista yhteiskuntaa. Yhä ja sinnikkäästi, vaikka metafofa, vertaus selvästikin pahasti ontuu.
Sen opetus tuossa Der Spiegelin jutussa voisi oikeastaan olla, ettei uusiutuvia energianlähteitä itse asiassa ole olemassakaan: kaikki energian tuotanto edellyttää jonkin uusiutumattoman resurssin käyttämistä. Ero ydin- ja tuulivoiman välillä on siinä suhteessa lopulta pieni.
***
Viimeksi tuosta muutoinkin tolkuttomasta metaforasta oli täällä puhe kesällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg22579#msg22579).
-
Tähän minäkin olisin afrikkalaisena päätynyt:
Africans reject demands to end fossil fuel use (https://wattsupwiththat.com/2021/04/18/africans-reject-demands-to-end-fossil-fuel-use/)
— klips —
Ainakin jos ydinvoimaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg20189#msg20189) ei olisi "tarjottimella" mukana.
Myös idässä on ilmiö tunnistettu:
The East Slams the West’s Climate ‘Colonialism’ (https://wattsupwiththat.com/2021/12/18/the-east-slams-the-wests-climate-colonialism/)
Indian Prime Minister Narendra Modi’s explosive comments are not surprising to anyone who has been closely observing the opposition of India and China to western pressure for adopting climate polices contrary to the two countries’ economic objectives.
“The colonial mindset hasn’t gone,” said Modi at a Constitution Day event. “We are seeing from developed nations that the path that made them developed is being closed for developing nations… If we talk about absolute cumulative (carbon) emissions, rich nations have emitted 15 times more from 1850 till now… The per capita emission is also 11 times more in the U.S. and the EU.”
Senior ministers in the past have called out the colonial nature of climate politics. However, this is the first that Modi has publicly recalled in this context, the colonialism of the 18th and 19th centuries when Western countries denied basic rights and autonomy to India and other colonies.
Carbon imperialism is no myth. The economic success of modern western society is a fruit of the industrial era driven by fossil fuels. Even in the 21st century, all the major developed economies rely on these fuels for primary energy needs. To deny the same growth for developing countries is hypocrisy tinged with the colonialism under which fates of billions were decided by leaders of the industrialized West.
-
Mitä enemmän tätä mietin, niin alan kallistua siihen, että tämä hiilidioksidikysymys on perinteisen ympäristöliikkeen, perinteisten ympäristöjärjestöjen tuho.
Sillä hiilidioksidin ja sen teorian pohjalla, että siitä ilmasto lämpiäisi rajusti, on nyt annettu periksi käytännössä kaikesta, jota luonnonsuojeluväen piirissä ennen pidettiin pyhänä.
Antero Järvisen raju syytekirjelmä samasta asiasta:
Janus-kasvoiset ympäristönsuojelijat siunaavat metsäluonnon tuhon (http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2016/03/janus-kasvoiset-ymparistonsuojelijat.html)
Järvisen näkökulma on kyllä ilmastonuutoksen epäilijän, mutta hänen esiin tuomansa ikävät tosiasiat pysyvät, vaikka ilmastonmuutosteorian hyväksyisikin.
Saksassa:
Green Wrecking Ball: Germany Clearing “Undisturbed” 1000-Year Old Forest, Make Way For Massive Wind Park (https://notrickszone.com/2022/02/04/green-wrecking-ball-germany-clearing-1000-year-old-forest-to-make-way-for-massive-wind-park/)
About a year ago we reported on disturbing plans by the government of the German state of Hesse to clear 20 million square meters of 1000-year old “fairy tale” forest in one of Germany’s most idyllic, fairy tale-like forests: the Reinhardswald located in the hilly region west of the city of Göttingen.
The Reinhardswald is known as the “treasure house of European forests” or the “Grimm’s fairy tale forest”.
A total of about 2000 hectares ( 20 million m²) of the thousand-year-old Reinhardswald was designated for destruction by the state in order to clear the way for a massive wind power plant development.
Tragically, that battle to stop the destructive project has been dealt a severe blow as the construction of access roads began 2 days ago. The massive resistance of the affected citizens was ignored by the Hesse state government, which ironically is governed by a coalition of the CDU conservatives and environmentalist Greens.
-
Siihen, koska alettiin puhua ilmastonmuutoksesta. Edellä Soininvaaran ja Hassin muistikuvat (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg21984#msg21984).
Äsken tuli Lauantain Toivotuissa M. A. Nummisen Luonnonsuojelujenkka vuodelta 1970. Siinä oli käytetty pohjana Pekka Nuortevan (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pekka Nuorteva) tekstejä. Tai käytetty kai itse asiassa lähes sellaisenaan.
Hiilidioksidin tupruttaminen mainittiin kerran yhdessä säkeessä — mutta ei sanaakaan ilmaston lämpenemisestä! Siirryttiin siitä suoraan varsinaisiin ilmansaasteisiin. Jotka keuhkot tuhoaa! (Jäljennän kohdan tähän, kun löytyy.)
Pysyn kannassani, että ilmastonmuutos "keksittiin" — ainakin Suomessa — vasta 1980-luvulla.
-
Kun Oras Tynkkynen kirjoittaa uusimassa "Kehitys - Utveckling" -lehdessä otsikolla "Krokotiilin kyyneleet eivät Kongon lapsia auta" ...
(näköislehti, pdf, s. 19) (https://kehityslehti.fi/wp-content/uploads/sites/26/2022/03/Kehitys_Utveckling_1_2022.pdf)
Siirtymään tarvitaan tuulivoimaloita ja aurinkopaneeleja, akkuja ja sähkönsiirtolinjoja. Ne ja monet muut ilmastoratkaisut kasvattavat kuparin ja alumiinin kaltaisten tuttujen raaka aineiden kysyntää. Lisäksi tarvitaan
useimmille meistä vieraammaksi jääneitä metalleja, kuten molybdeeniä ja palladiumia.
Raaka aineiden tuotantoon liittyy kuitenkin huolia. Koboltista osa tuotetaan Kongon demokraattisessa
tasavallassa mahdollisesti lapsityövoimalla. Harvinaisten maametallien tuotanto on voittopuolisesti autoritaarisen Kiinan hyppysissä. Ruotsissa kaavaillaan kaivoksia saamelaisten maille ilman heidän hyväksyntäänsä. Jos kaivosteollisuus on pilannut vesiä ja maita Suomenkin kaltaisessa maassa, millaista mahtaa olla jälki Papua Uudessa Guineassa.
[..]
Työolot globaalissa etelässä näyttävät kiinnostavan lähinnä silloin, kun mineraaleja tarvitaan tuulivoimaloihin – ei silloin, kun ne päätyvät kännyköihin tai taulutelevisioihin.
... niin kieltämättä hän vähän osuu. Mutta mitä voimaa hän suosittelee itse Afrikalle? Ei ainakaan ydinvoimaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg23451#msg23451), koska sitä ei ole lainkaan tuossa lyhyessä kirjoituksessa mainittu.
-
Kyllä se aika kuluu. Taas on tämä aika vuodesta:
Maailman ylikulutuspäivää vietetään taas ennätysaikaisin (http://www.maailma.net/uutiset/maailman-ylikulutuspaivaa-vietetaan-taas-ennatysaikaisin)
Ylikulutuspäivä on siirtynyt viime vuosina jatkuvasti taaksepäin. Vielä 1990-luvun puolivälissä sitä vietettiin lokakuussa, ja 1970-luvun alussa se oli lähellä joulua. Maittainen vaihtelu on suurta: suomalaisten ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna jo huhtikuun 3. päivänä, luxemburgilaisten jo helmikuussa mutta moldovalaisten vasta joulupäivänä.
Mutta kun sitä jo noin monta vuotta on vietetty, eikö olisi jo aika laskea, kuinka monta maapalloa on jo käytetty? Ja vaikka ihan erikseen: kuinka monta Suomea?
Tällaisena tämä rummutus jatkuu ja jatkuu:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008672190.html
Ihmiskunnan kulutus ylittää maapallon kantokyvyn. Tasapainon aika ei kuitenkaan ole niin kaukana kuin moni luulisi.
Ja edelleen puhutaan uusiutuvien luonnonvarojen loppumisesta. Ja esimerkit etsitään uusiutumattomista. Kuten vaikka kodinkoneista. Ja niiden energiankulutus on sinänsä pahasta. Ei olemassa synnitöntä energian ym. kulutusta. Vain kaikessa säästäminen kelpaa:
HS Ympäristö|”Jo ensimmäisen kuukauden jälkeen tuli helpotus” – Oululaisperhe lopetti ostamisen vuodeksi ja yllättyi uudenlaisesta onnesta
Maksumuurin takana, joten ei nyt riivitä yksityiskohtaisesti. Se ei ole edes tarpeen. Niin tuttua vanhaa tekstiä, että se on itseasiassa täällä(kin) jo tehty.
-
Oli löydetty tällainen Vihreiden julistus yhdestä Saksan osavaltiosta 1990-luvulta:
https://twitter.com/rossreiter/status/1512711948382650369/photo/1
Jossa siis ehdotetaan "ekologista hiilivoimaa" ydinvoiman sijasta.
Ja tuomitaan ydinvoima myös sen vuoksi, ettei se työllistä.
Pysyn kannassani, että ilmastonmuutos "keksittiin" — ainakin Suomessa — vasta 1980-luvulla.
Saksan Nordrhein-Westfalenissa samoilla kieppeillä. Tai ilmeisesti kunnolla vasta tuon jälkeen.
Saasteeton hiilivoima kun on aivan hyvin kuviteltavissa. Jos unohdetaan hiilidioksidi.
-
Tuodaanpa tämä taas kerran esille:
Blood on the blades: are thousands of dead bald eagles too high a price to pay for “clean” energy (https://wattsupwiththat.com/2022/04/12/blood-on-the-blades-are-thousands-of-dead-bald-eagles-too-high-a-price-to-pay-for-clean-energy/)
Tosiasia, jonka Suomenkin tuulivoiman innokkaat ajajat haluavat meidän unohtavan. Tuulivoimalla on hintansa myös linnuissa.
Suomessa meille vakuutetaan, että:
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/tuulivoima/tuulivoiman_ymparisto-_ja_muut_vaikutukset/tuulivoimalat_ja_linnut
Tuulivoimarakentamisen haitallisia vaikutuksia linnustolle voidaan välttää laadukkaalla suunnittelulla.
Välttää, vai ainoastaan vähentää? Onko Suomesta olemassa vastaavia lukuja realisoituneista tuhoista kuin USA:sta?
Motiva kertoo kyllä, että sen luottavainen näkemys perustuu tutkimukseen:
Kesällä 2019 valmistui useiden vuosien ajanjakson kattaneen suomalaisen linnustoseurantatutkimuksen yhteenveto. Sen mukaan tuulivoimaloiden vaikutukset muuttaviin lintuihin ja lintujen valtakunnallisesti tärkeisiin muuttoreitteihin ovat jääneet vähäisiksi. Seurantatulosten perusteella muuttavat linnut pyrkivät ensisijaisesti kiertämään tuulipuistot.
Toisaalta tiedämme, että tuolloin ja myöhemmin tuulivoimaloiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=960.msg25934#msg25934).Voi ainakin kysyä, kuinka kuranttina tuo mainittu tutkimus on pysynyt.
-
Tämä on sitten sitä kompromissienergiaa, josta oli puhetta jo triidin alussa:
Uraauurtavan geolämpölaitoksen poraukset alkoivat Vantaalla, ja pian se tuo kesän lämpöä talveen – minuutin animaatio näyttää, miten laitos toimii (https://yle.fi/uutiset/3-11539531)
Tavallaan uusiutuvaa, koska fossiilisia polttoaineita ei kulu. Mutta kuitenkin tasaista ja ennustettavaa energiaa.
Jne. Espoostakin oli tuolloin puhe. Ikävä tapaus:
Puhtaan energian jättilaitos kariutui, kun luonto päihitti insinöörit – Fortum vetäytyi St1:n geotermisestä pilotista Espoossa (https://yle.fi/uutiset/3-12414600)
Luonto nyt vaan on sellainen. 8)
-
Ja edelleen puhutaan uusiutuvien luonnonvarojen loppumisesta. Ja esimerkit etsitään uusiutumattomista. Kuten vaikka kodinkoneista. Ja niiden energiankulutus on sinänsä pahasta. Ei olemassa synnitöntä energian ym. kulutusta. Vain kaikessa säästäminen kelpaa:
HS Ympäristö|”Jo ensimmäisen kuukauden jälkeen tuli helpotus” – Oululaisperhe lopetti ostamisen vuodeksi ja yllättyi uudenlaisesta onnesta
Tässä ei ihan sitä ilmaisua käyteta:
ELOKAPINA ALOITTAA YLIKULUTUSKAPINAN 6.5 (https://elokapina.fi/news/press-release/2022/05/04/elokapina-aloittaa-ylikulutuskapinan-6-5/)
Tällä Elokapina haluaa kiinnittää huomion Suomen ja suomalaisten harjoittamaan luonnonvarojen ylikulutukseen, joka puolestaan kiihdyttää ilmasto- ja ympäristökriisiä. Ylikulutuskapina -nimisellä mielenosoitusten sarjalla Elokapina vaatii välittömiä toimia ylikulutuksen lopettamiseksi, ja luonnonvarojen käytön alentamiseksi kestävälle tasolle.
Suomi kulutti tänä vuonna osuutensa maapallon luonnonvaroista 31.3. mennessä. Suomella ei ole sitovia tavoitteita luonnonvarojen ylikulutuksen lopettamiseksi, eikä kulutusperäisten päästöjen hillitsemiseksi.
Mutta kyllä niistä "maapalloista" jne. taas oli kyse. Ja teeskentelystä, että jostain muista luonnonvaroista oli muka puhuttaisiin, kuin juuri niistä, jotka tuottavat hiilidioksidipäästöjä.
Luultavasti Elokapina ei kysyttäessä pystyisi vastaamaan, mitkä luonnonvarat me kulutimme. Tai mikä olisi kestävä taso, jos vastauksessa ei saa viitata noihin päästöihin.
-
Tästä kerrottiinkin jo edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg25092#msg25092):
Swiss Daily: Wind Park Destruction Of 1000-Year Old Untouched German Forest Exposes “Absurdity Of Green Energies” (https://notrickszone.com/2022/05/28/swiss-daily-wind-park-destruction-of-1000-year-old-untouched-german-forest-exposes-absurdity-of-green-energies/)
Unsustainability in the name of “sustainability”
Lately we’ve been reporting on what many people are calling one of the greatest environmental felonies in Europe: the deforestation of the 1000-year old Reinhardswald, known as the “fairy tale forest”, in order to make way for largescale industrial wind parks to produce “green” energy. Proponents claim the wind parks will save our environment and climate. Clearing the forests has already commenced.
Kuten sveitsiläiset, mekin täällä pöyristymään! 8)
-
Tosiaan, miksi onkaan näin:
Viewpoint: From energy to agriculture, the mainstream environmentalism movement has become anti-technology (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/25/viewpoint-from-energy-to-agriculture-the-mainstream-environmentalism-movement-has-become-anti-technology/)
Mutta niin se näyttää olevan. Suomessakin. Suomen ympäristöliike on tietysti imenyt aatteitaan ulkomailta. Myös tuossa mainituista lähteistä.
Hahmotellaan sitä, että toisin voisi olla:
A more fully reconstructed environmentalism would embrace technology, not just the aesthetically acceptable “small-is-beautiful” ones like rooftop solar panels but the more conventionally industrial ones like nuclear power plants and combine tractors. It would seek to accelerate, not dampen, economic growth, as a driver of human wellbeing and ecological decoupling. It would harness the tools of scientific discovery instead of spurning them, as latter-day environmentalists have with alternative proteins and carbon removal.
It would, in short, look a lot like ecomodernism. The authors of “An Ecomodernist Manifesto” published it last decade to outline an affirmative, coherent alternative environmental metaphysics. One impetus for doing so was the shared realization that simply tinkering around the edges of institutional environmentalism was a losing proposition.
Myös meidän pieni yhdistyksemme (https://tuottavamaa.net/yhdistys.php) on yritys vaihtoehdoksi.
-
Lisää tuosta teknofobiasta:
Part II: Seeds of Reaction — How anti-GMO ‘progressivism’ morphed into a technophobic science rejectionist movement (https://geneticliteracyproject.org/2022/06/01/part-ii-seeds-of-reaction-how-anti-gmo-progressivism-morphed-the-technophobic-science-rejectionist-movement/)
-
Kohtuuttomalta tuntuu siellä, että on näin:
Coal: Europe’s Security Blanket, Third World’s Necessity (https://wattsupwiththat.com/2022/06/30/coal-europes-security-blanket-third-worlds-necessity/)
For the people of developing nations wanting to better their lives, the use of hydrocarbons is not negotiable.
Mielestäni täällä on monesti todettu, että vasta sitten sopii kehittyneiden maiden vaatia kehitysmaita olemaan vain uusiutuvien varassa, kun ovat itse tehneet niin.
***
Toisaalta tässä asiassa tämä vihreä ministeri ei sääli omiaankaan:
German Energy Crisis: Economics Minister Tells Citizens To Shower Less, Colder…”Gas Bills To Triple”! (https://notrickszone.com/2022/06/29/german-energy-crisis-economics-minister-tells-citizens-to-shower-less-colder-gas-bills-to-triple/)
Eikä itseään, kertoo tekevänsä niinkuin sanoo. Ai jotain puuttuu? Juu, ydinvoiman alasajon peruuttamista hän ei ota esille.
-
Siihen, koska alettiin puhua ilmastonmuutoksesta. Edellä Soininvaaran ja Hassin muistikuvat (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg21984#msg21984).
Äsken tuli Lauantain Toivotuissa M. A. Nummisen Luonnonsuojelujenkka vuodelta 1970. Siinä oli käytetty pohjana Pekka Nuortevan (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pekka Nuorteva) tekstejä. Tai käytetty kai itse asiassa lähes sellaisenaan.
Hiilidioksidin tupruttaminen mainittiin kerran yhdessä säkeessä — mutta ei sanaakaan ilmaston lämpenemisestä! Siirryttiin siitä suoraan varsinaisiin ilmansaasteisiin. Jotka keuhkot tuhoaa! (Jäljennän kohdan tähän, kun löytyy.)
Pysyn kannassani, että ilmastonmuutos "keksittiin" — ainakin Suomessa — vasta 1980-luvulla.
Mutta kummasti se on tullut jälkeenpäin ihmisten muistikuviin tuollaisena. Muidenkin kuin tuossa mainittujen.
Äsken radiossa kuulija oli lähettänyt viestin, että 1970-luvulla oli energiakriisi ja jo silloin puhuttiin ilmastonmuutoksesta. Eikä puhuttu!!!
-
Taas WFF:lle ja Nikulalle annettiin mediassa mahdollisuus puhua läpi päähänsä:
Tänään vietetään maailman ylikulutuspäivää – suomalaisten kulutustasolla tarvitsisimme yli 3,5 maapalloa (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tanaan-vietetaan-maailman-ylikulutuspaivaa-suomalaisten-kulutustasolla-tarvitsisimme-yli-3-5-maapalloa/8477980#gs.7lzkdh)
Ja vielä sotkeakin näin:
– Suomessa ylikulutus aiheuttaa muun muassa metsäluonnon köyhtymistä, kalakantojen uhanalaistumista ja arvokkaiden luontotyyppien vähenemistä. Esimerkiksi tulvariskit ovat kasvaneet ja vedenlaatu heikentynyt, kun metsiä ja soita on ojitettu, ja niiden kyky pidättää vettä on heikentynyt, Nikula kertoo.
Kun tuo mainittu ylikulutus on pääosin tai täysin hillidioksidin päästämistä ilman, se ei aiheuta noita asioita. Päinvastoin, lisääntyvä CO2 parantaa metsän kasvua!
Mutta näin se on tehnyt ennenkin: kaikki paha, mitä WFF vastustaa, pitää saada saman otsikon (banderollin?) alle!
***
Kertaamatta edellä sanottuaa: YLE uutisissaan puhui "päivän tekstin mukaan" uusiutuvien luonnonvarojen loppumisesta tänään. Ikään kuin uusiutuvia voisi ylikuluttaa?
-
Hesari komppasi tänään täysillä:
Pitäisi uskaltaa sanoa ääneen: tästä ei selvitä ilman kulutuksen vähentämistä (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008971325.html)
TÄNÄÄN torstaina vietetään maailman ylikulutuspäivää. Se tarkoittaa, että maapallon uusiutuvat luonnonvarat on tältä vuodelta käytetty. Maan asukkien nykyinen elämäntyyli vaatisi yli 1,5 maapalloa.
(lihav. HJ)
Niin tottuneita tuohon ollaan, ettei Pelli mitenkään huomannut tai yrittänyt selitellä, että kaikki hänen esimerkkinsä olivat uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksesta. Myös ehdotetussa kulutuksen vähentämisessä.
Sitä ei oikeastaan uskalleta sanoa ääneen, että looginen lopputulos olisi täydellinen säännöstelytalous. Sinulla on oikeus vain tiettyyn määrään kaikkia luonnonvaroja. Varsinkaan sitten sitä, minkälaisia ne määrät olisivat! Kaikki kulutus on yli kulutusta?
-
Hesari lehtenä unohtaa tuon edellisen hetkessä.
Kirjoittaa toisaalla huolestuneena häämöttävästä lamasta. Vaikka juuri se leikkaisi tehokkaasti kulutusta.
Vaikkapa tässä pääkirjoituksessaan pari päivää aiemmin:
Päivä lyhenee, taantuma lähenee, kaikki kallistuu. . . (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008969634.html)
Yksi merkittävimmistä talouskehitykseen vaikuttavista tekijöistä on IMF:n mukaan se, lopettaako Venäjä maakaasun myynnin Eurooppaan. Kaasuhanojen sulkeutuminen voisi viedä kasvusta kertaheitolla 1,3 prosenttiyksikköä. IMF jossittelee tällä aivan turhaan – Venäjä lopettaa hyvin todennäköisesti kaasukaupan. Eli tämäkin riski siis toteutuu.
(lihav. HJ)
-
Kohtuuttomalta tuntuu siellä, että on näin:
Coal: Europe’s Security Blanket, Third World’s Necessity (https://wattsupwiththat.com/2022/06/30/coal-europes-security-blanket-third-worlds-necessity/)
For the people of developing nations wanting to better their lives, the use of hydrocarbons is not negotiable.
Mielestäni täällä on monesti todettu, että vasta sitten sopii kehittyneiden maiden vaatia kehitysmaita olemaan vain uusiutuvien varassa, kun ovat itse tehneet niin.
Lomborgilta sähköpostitse, jakelulistalla kun olen:
The rich world’s climate hypocrisy
The developed world’s response to the global energy crisis has put its hypocritical attitude toward fossil fuels on display. Wealthy countries admonish developing ones to use renewable energy. Recently, the G7 went so far as to announce they would no longer fund fossil-fuel development abroad.
Meanwhile, Europe and the U.S. are begging Arab nations to expand oil production. Germany is reopening coal power plants, and Spain and Italy are spending big on African gas production. So many European countries have asked Botswana to mine more coal that the nation will more than double its exports.
-
Oudosti YLE iloitsee mukana tässä ratkaisussa:
Sähkön hinnannousu saa Mika Kurun vain hymyilemään – pihan pieni vesivoimala tuottaa hänelle jopa tuhansia euroja kuukaudessa (https://yle.fi/uutiset/3-12571699)
SLL ei kannata pienvoimaloita:
https://www.sll.fi/vapauta-virrat/
Vielä 1900-luvun alussa Suomen joet virtasivat vapaana ja kosket kuohuivat. Sata vuotta myöhemmin vesivoima on padonnut miltei kaikki Suomen suuret joet. Laajalti jopa sata prosenttia joen virtaamasta on valjastettu pyörittämään voimalaitoksen turbiineita.
On kohtuullista, että edes kymmenys virtaavasta vedestä palautetaan takaisin uhanalaiselle jokiluonnolle, kalojen kulkuväyläksi ja raakun elinympäristöksi. Tehdään Suomesta vapautettujen virtojen maa!
Osa luonnonsuojelijoista taitaa kyllä olla aina valmis hyväksymään minkä tahansa ratkaisun, jos se on pienimuotoinen.
-
Hesari komppasi tänään täysillä:
Pitäisi uskaltaa sanoa ääneen: tästä ei selvitä ilman kulutuksen vähentämistä (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008971325.html)
TÄNÄÄN torstaina vietetään maailman ylikulutuspäivää. Se tarkoittaa, että maapallon uusiutuvat luonnonvarat on tältä vuodelta käytetty. Maan asukkien nykyinen elämäntyyli vaatisi yli 1,5 maapalloa.
(lihav. HJ)
Mutta nyt todetaan Hesarin pääkirjoituksessa, että ne ovatkin uusiutumattomat luonnonvarat, jotka tässä hässäkässä ensiksi loppuvat:
Mineraalit eivät riitä energiaratkaisuksi (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009004475.html)
Yksi tutkimuksen keskeinen havainto on, että tällä hetkellä tiedossa olevat mineraalivarat eivät riitä maailmanlaajuisesti edes yhden sukupolven sähköautojen akkuihin ja niiden energian varastointiin. Toisin sanoen sähköistäminen ei energiaongelmiamme ja ilmastonmuutosta ratkaise. Tutkimuksen mukaan öljyn, kaasun ja hiilen korvaaminen uusiutuvilla teknologioilla – kuten tuuli- ja aurinkovoimalla – ei ole koko ihmiskunnalle mahdollista. ”Tähän ei ole yksinkertaisesti tarpeeksi aikaa eikä resursseja niiden tavoitteiden valossa, joita maailman vaikutusvaltaisimmat maat ovat nykyisin asettaneet.”
Uusiutuvat itse asiassa "saavat kyytiä":
Usein tulevaisuuden energiaratkaisuiksi tarjotaan biopolttoaineiden käytön lisäämistä ja ydinvoimaa. Michaux’n laskelmat näidenkin ratkaisujen kattavuudesta ovat kylmääviä. Jos kaikki öljypohjaiset tuotteet korvattaisiin maissipohjaisesta etanolista valmistetulla biopolttoaineella ja soijapavuista valmistetulla biodieselillä, biomassan kasvattamiseen vuosittain tarvittava viljelykelpoinen maa-alue vastaisi maapallon jäljellä olevien metsien määrää. ”Tämä ei selvästikään ole käytännöllistä. Biopolttoaineet saattavat kuitenkin olla paras tapa pitää ilmailuteollisuus toimintakykyisenä”, raportti toteaa.
"Tasapuolisesti" sitten esitellään samansuuntaisia tuloksia ydinvoiman osalta. Mutta tässä unohdettiin jotakin:
Ydinvoimaloiden määrää taas ei voida laskelmien mukaan lisätä riittävän nopeasti. Vuonna 2018 ydinvoimalat tuottivat vain 4,41 prosenttia globaalista primäärienergiasta. Vaikka tahtoa olisi ja ydinvoimaloiden määrää lisättäisiin aggressiivisesti 25 keskikokoisella uusimman sukupolven reaktorilla vuodessa, nykyiset uraanivarat riittäisivät vain 70 vuodeksi . ”Tästä huolimatta ydinvoima saattaa olla ainut käytännöllinen tapa toimittaa suuria määriä luotettavaa sähkövoimaa teollisuuden tarpeisiin”, tutkimusraportti arvioi.
(lihav. HJ)
Nimittäin breederit. Jotka 50-kertaistavat polttoaineen (eli energian) määrän. Ja sen myötä aikajänteen. Siis 50*70 eli 3500 vuotta.
Itsekin tuolla toisessa triidissä olin jo alistumassa tähän:
Mutta kun breedereistä on kyse, on olevinaan viisautta korostaen tuoda esiin epävarmuuksia. Ja aina sijoittaa niiden käyttöönotto jonnekin kauas tulevaisuuteen. Vaikka tuolla Venäjällä jo pörrää sellainen.
Tai toinen puheenvuoroni siellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=987.msg18433#msg18433).
Eli siihen, että asialla ei ehkä kuitenkaan ole kiirettä. Jos nykyisillä ratkaisuilla vielä pitkään hyvin pärjätään. Mutta nyt tuo GTK:n raportti puhuu toista!
-
Lomborg jatkaa tätä saarnaansa kahta mittapuuta vastaan:
Lomborg: Green energy goals from rich nations mean poor go without power (https://eu.detroitnews.com/story/opinion/2022/08/03/lomborg-green-energy-goals-rich-nations-leave-poor-without-power/10212965002/)
The rich world’s fossil fuel hypocrisy is on full display in its response to the global energy crisis after Russia’s invasion of Ukraine.
While the wealthy G7 countries admonish the world’s poor to use only renewables because of climate concerns, Europe and the United States are begging Arab nations to expand oil production. Germany is reopening coal power plants, while Spain and Italy ramp up African gas production. So many European countries have asked Botswana to mine more coal that the country will have to triple its exports.
Joutuen toistamaankin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg27722#msg27722).
-
Jos Hesarin pääsivuilla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg27625#msg27625) niin kyllä mielipidesivullakin.
Tämä idea tuntuu nyt olevan poltettu ihmisten aivoihin (lihav. HJ):
Raha ratkaisee kulutusvalinnoissakin, mutta äärimmäisessä niukkuudessa elävien on vaikea tinkiä mistään (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009019266.html)
ENERGIAN hinta nostaa kaiken kulutuksen hintaa. Tällä hetkellä kulutamme likaa. Maailman uusiutuvat luonnonvarat tuli käytettyä tämän vuoden osalta elokuussa, ja suomalaisten kulutustasolla uusiutuvat luonnonvarat käytettiin jo maaliskuussa.
Käytämme jatkuvasti luonnonvaroja nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua. Tätä tahtia luonnonvarat käytetään loppuun, mutta toivottavasti viisastumme ja ryhdymme toimimaan fiksummin.
Mutta esimerkit ovatkin sitten pääosin uusiutumattomista:
Kulutuksellamme on mittavat vaikutukset luontoon. Merissä on hurjat määrät muoviroskaa, joka uhkaa koko meriluontoa. Suuri osa maapinta-alasta käytetään eläinten rehujen kasvatukseen, ja villieläinten olot käyvät yhä ahtaammiksi. Kaivokset tuhoavat luontoa, emmekä voi ajatella, että arvokas ja säästettävä luonto olisi pelkästään Suomen rajojen sisäpuolella.
Sillä tuskinpa tuossa ajatellaan, että kaivoksia sopisi käyttää vain niissä rajoissa kuin niissä syntyy uutta materiaalia! 8)
Muoviroskakin on ongelma siksi, ettei sitä ole vielä onnistuttu tekemään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=739.msg27870#msg27870) uusiutuvaksi!
-
Kun tuo mainittu ylikulutus on pääosin tai täysin hillidioksidin päästämistä ilman, se ei aiheuta noita asioita. Päinvastoin, lisääntyvä CO2 parantaa metsän kasvua!
Mutta näin se on tehnyt ennenkin: kaikki paha, mitä WFF vastustaa, pitää saada saman otsikon (banderollin?) alle!
***
Kertaamatta edellä sanottuaa: YLE uutisissaan puhui "päivän tekstin mukaan" uusiutuvien luonnonvarojen loppumisesta tänään. Ikään kuin uusiutuvia voisi ylikuluttaa?
Luken tässä projektissa asiaan otetaan konkreettinen ote:
Kuinka monta puuta pitäisi istuttaa ja kasvattaa kompensoimaan yhden ihmisen hiilipäästöt? Osa 1. (https://www.luke.fi/fi/blogit/kuinka-monta-puuta-pitaisi-istuttaa-ja-kasvattaa-kompensoimaan-yhden-ihmisen-hiilipaastot-osa-1)
Vastaavasti, paljonko me ihmiset päästämme kasvihuonekaasuja vuodessa? Sitran (2018) kertoimien mukaan keskimääräisen suomalaisen hiilidioksidipäästöt ovat 10300 kiloa vuodessa. Vertaamalla tätä lukua eteläsuomalaiseen kuuseen voimme päätellä, että yhden ihmisen yhden vuoden päästöjen korvaamiseksi tarvitaan yli viisi kuusta, jotka kasvavat satavuotiaiksi. Tai noin seitsemän kuusta, jotka kasvavat 80-vuotiaiksi.
Jos vuosittaiset päästömme ovat vakiot ja lakkaamme aiheuttamasta päästöjä 80-vuotiaina, jokaiselle syntyneelle vauvalle pitäisi istuttaa yli 400 kuusta, joiden annetaan elää 100-vuotiaiksi. Tai lähes 600 kuusta, jotka elävät 80-vuotiaiksi. Tämä tarkoittaa paria hehtaaria istutusalaa, jotta puut mahtuvat kasvamaan suuriksi. Harvennuksessa poistettavia puita emme huomioi, koska ne todennäköisesti poltetaan, jolloin niiden sitoma hiili vapautuu takaisin ilmakehään.
Täältä (https://www.energiatalous.fi/?p=2568):
Suomen pinta-ala on noin 390 000 neliökilometriä (km2), josta metsiä on reilut 200 000 km2 tai 20 miljoonaa hentaaria (ha). metsissä kasvaa keskimäärin 720 puuta hehtaarilla eli noin 14,5 miljardia (mrd) puuta. Koska puustomme määrä on 2,5 mrd m3, saadaan yhden puun tilavuudeksi 170 litraa. Ja hehtaarilla siis 125 m3 puuta. Kaikki luvut noin.
Siitä tule n. 2 636 puuta per kansalainen.
-
Toisaalta meille vakuutetaan näin:
Yliopistot: Kaikki energia voidaan tuottaa uusiutuvasti jo ennen vuotta 2050 (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/6de00a09-ac89-4b02-b576-2aa8f36fa88b)
LUT-yliopiston mukaan sadat tieteelliset tutkimukset todistavat, että sataprosenttisesti uusiutuva energiajärjestelmä voidaan saavuttaa jo ennen vuotta 2050 tai viimeistään siihen mennessä niin maailmanlaajuisesti, alueellisesti kuin kansallisesti.
Toisaalta meille kerrotaan näin:
The Quantity of Metals Required to Manufacture Just One Generation of Renewable Technology to Phase Out Fossil Fuels (https://wattsupwiththat.com/2022/09/04/the-quantity-of-metals-required-to-manufacture-just-one-generation-of-renewable-technology-to-phase-out-fossil-fuels/)
Abstract: The quantity of metal required to make just one generation of renewable tech units to replace fossil fuels, is much larger than first thought. Current mining production of these metals is not even close to meeting demand. Current reported mineral reserves are also not enough in size. Most concerning is copper as one of the flagged shortfalls. Exploration for more at required volumes will be difficult, with this seminar addressing these issues.
Juu, samasta tutkimuksesta on kyse kuin edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg27847#msg27847).
Kummassakin jutussa puhutaan noin sukupolven aikajaksosta.
-
Yön yli olen noita em. selvityksiä fundeeraillut. Kummalliselta tuntuu.
Suomessa (ja osin muuallakin) on nyt selvitetty, että uusiutuva tulevaisuus on mahdollinen. Mutta vain joko
— lyhyehkoksi aikaa tai
— pienemmälle osalle ihmiskunnasta.
Mutta silti sitä aiotaan mitä ilmeisemmin yrittää.
Vielä on kesken se päätelmä, mitä tuosta seuraa.
Michaux’n laskelmat ovat yleisesti kylmääviä.
-
Tässä tarinassa on yksi ikävä piirre:
Afrikka voisi päästöoikeuksia myymällä rahoittaa siirtymistä uusiutuvaan energiaan (http://ipsnews.net/suomi/2022/09/05/afrikka-voisi-paastooikeuksia-myymalla-rahoittaa-siirtymista-uusiutuvaan-energiaan/)
Englanniksi:
Africa Should Trade its Carbon Credits to Fund Renewable Energy – UNECA (https://www.ipsnews.net/2022/08/africa-trade-carbon-credits-fund-renewable-energy-expert/)
Se on ekokolonialistinen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg13650#msg13650). Se kehottaa Afrikkaa myymään pois oikeutensa tasaiseen energiaan. Ja korvaavan kaiken vaihtelevalla uusiutuvalla energialla. Olettaen, että kyllä Afrikka niillä pärjää – vaikka eivät pärjää ne kehittyneet maat (tai firmat), joiden uskotaan päästöoikeudet ostavan!
Hyvin samaan tapaan kuin tässä:
Valitettavasti on erittäin tyypillista, että Kehitys - Utveckling uusimmassa numerossa tässä artikkelissa...
Miten Afrikka pärjää hiilettömässä maailmassa? (https://kehityslehti.fi/jutut/12793/)
Fossiilisten polttoaineiden aikakausi päättyy, ja Afrikan maat joutunevat jättämään öljyään ja kivihiiltään hyödyntämättä. Maanosalla on kuitenkin mahdollisuus selviytyä energiamurroksesta.
... vaikenee tyystin ydinvoiman mahdollisuuksista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg20189#msg20189) maanosassa. Eikä mainitse edes mitään syytä, miksi se on jätetty noista pohdinnoista pois.
Puhumattakaan niistä GTK:n visioista, joita muutamassa edellisessä puheenvuorossa toin esille.
PS. 12.09.22: Suomeksi. Ajatus ei (eikä asenne) siitä muutu:
AFRIKKA VOISI PÄÄSTÖOIKEUKSIA MYYMÄLLÄ RAHOITTAA SIIRTYMISTÄ UUSIUTUVAAN ENERGIAAN (https://www.ku.fi/artikkeli/4774823-afrikka-voisi-paastooikeuksia-myymalla-rahoittaa-siirtymista-uusiutuvaan-energiaan)
-
Siihen ei ole vipua, josta kääntää:
NY Times’ Tom Friedman: US and its Western allies need to stop living in a green fantasy world that says we can go from dirty fossil fuels to clean renewable energy by ‘just flipping a switch’ (https://geneticliteracyproject.org/2022/09/15/ny-times-tom-friedman-us-and-its-western-allies-need-to-stop-living-in-a-green-fantasy-world-that-says-we-can-go-from-dirty-fossil-fuels-to-clean-renewable-energy-by-just-flipping-a/)
In a world of growing, energy-hungry middle classes in Asia, Africa and Latin America, it takes huge amounts of new clean energy to make even a small dent in our overall energy mix. It’s not a matter of flipping a switch. We have a long transition ahead, and we will make it only if we urgently embrace smart, pragmatic thinking on energy policy, which in turn will lead to greater climate security and economic security.
Otherwise, Putin can still hurt Ukraine and the West badly.
Joka on kyllä Euroopassa jo katkerasti huomattukin. Mutta jatkossa asiaan tulevat yhä selvemmin mukaan nuo muut alueet. Joista tässä triidissä olemme erityisesti ottaneet esille Afrikan. Ks. vaikka juuri edellä.
Sopivasti myös Lomborgin tuoreehko kirjoitus asiasta:
BJORN LOMBORG: Climate change chasm between rich and poor countries is growing (https://www.businesslive.co.za/bd/opinion/2022-09-11-bjorn-lomborg-climate-change-chasm-between-rich-and-poor-countries-is-growing/)
Solving many of these problems is not rocket science. The rich should stop making food more expensive by insisting on organics. They should stop making energy more expensive by dictating intermittent renewables.
(lihav. HJ)
-
Edelliseen vielä:
Denying Access to Energy: The New Normal? (https://wattsupwiththat.com/2022/09/17/denying-access-to-energy-the-new-normal/)
Whether it’s a hot Colorado summer or a cold United Kingdom winter, the misery of “green” policies becomes an everyday reality as hapless consumers are denied access to energy. When state lawmakers and energy providers choose to increase “renewable” technologies in their energy mix, the inevitable results are grid instability, power shortages, higher prices and a whole lot of blackout-driven chaos.
[..]
But this is not just a U.S. problem. In 2017, citizens in many Chinese provinces were unable to get coal for winter heating because of a policy that required a reduction in use of the fuel. The South China Morning Post reported that “shivering villagers in northern China resorted to burning corn cobs and wood scraps.” In the UK, insufficient heating in homes for the elderly due to the high cost of energy was linked to excess deaths.
In Africa, the continent’s biggest funder of developmental projects — the African Development Bank — has stopped supporting coal projects that are needed to spur economic growth and alleviate crushing poverty in many countries.
Ja kyllä. Tasaista energiaa olisi saatavilla ilman kivihiiltä tai muita fossiilisia.
-
Uhattuna paitsi luonto (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg16341#msg16341) myös kulttuuri?
Keskisarja: Tuulivoima – maalaiselon ja metsien salakavala vihollinen?
”Tuulivoiman kotimaisuus on vino mielikuva”, tuumaa Teemu Keskisarja uusimmassa Aarteen kolumnissaan. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/1ebf19f5-0d4f-4698-8c32-b9fe6dcc7fa0)
-
Ei jäänyt huomaamatta:
John Kerry’s climate colonialism (https://www.spiked-online.com/2022/09/26/john-kerrys-climate-colonialism/)
Biden’s climate envoy wants to restrict Africa’s ability to grow.
John Kerry, Joe Biden’s special presidential envoy for climate, was in Dakar, Senegal last week. He was there to tell a conference of Africa’s environment ministers how they should run their countries. His main message was that African countries should give up all hope of using natural gas to grow their economies.
Hän ei olisi sanonut tuota Saksassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg27221#msg27221). – Koko Euroopan huoli näyttää nyt olevan, saadaanko räjäytetty kaasuputki joskus tulevaisuudessa käyttökuntoon.
Yhdessä edellä kerrotun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg27847#msg27847) Michaux’n analyysin kanssa: seuraavalla visiitillään hän kertoo, ettei Afrikan tule tavoitella tuulivoimakaan. 8)
-
Ajan hengelle näyttää olevan tyypillistä, että kaikki ympäristöasiat ovat nyt vain sitä hiilidioksidia.
Mutta Goklany ottaa täysin toisen näkökulman:
Fossil Fuels Are the Greenest of Energy Sources (https://wattsupwiththat.com/2022/09/26/fossil-fuels-are-the-greenest-of-energy-sources/)
A 35-year veteran of the global warming debate says fossil fuels are the “greenest” of energy sources. In a recently published paper, Dr. Indur Goklany notes that carbon dioxide emissions from industrial activity and transportation have increased plant growth and that fertilizers and pesticides derived from fossil fuels have boosted crop yields so that more food can be produced on less land.
“Contrary to the claims of proponents of the Green New Deal and Net Zero, fossil fuels are the greenest fuels,” says Goklany. “First, uniquely among energy sources, fossil fuel use emits CO2, which is the ultimate source of the elemental building block, carbon, found in all carbon-based life — virtually all life on Earth.”
Referencing several studies, Goklany reports that up to 50 percent of global vegetated areas became greener between 1982-2009 and that 70 percent of the greening has been attributed to carbon dioxide emitted by the burning of fossil fuels.
Overall, Goklany credits 87 percent of the greening to fossil fuels. In addition to CO2 emissions, nitrogen deposition from fossil fuel-derived fertilizers and modest warming of the climate together account for another 17 percent of the greening, he says.
(lihav. HJ)
Lisää hiiltä, lisää elämää. Lisää hiilidioksidia, lisää hiiltä.
Se varsinainen ympäristö, jota suojelemme, on hiiltä (plus jotain muutakin, mutta myös hiiltä).
***
Tuli mieleen: kun se nyt on keksitty (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=822.msg6327#msg6327). ;D
-
Mutta nyt todetaan Hesarin pääkirjoituksessa, että ne ovatkin uusiutumattomat luonnonvarat, jotka tässä hässäkässä ensiksi loppuvat:
Mineraalit eivät riitä energiaratkaisuksi (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009004475.html)
Yksi tutkimuksen keskeinen havainto on, että tällä hetkellä tiedossa olevat mineraalivarat eivät riitä maailmanlaajuisesti edes yhden sukupolven sähköautojen akkuihin ja niiden energian varastointiin. Toisin sanoen sähköistäminen ei energiaongelmiamme ja ilmastonmuutosta ratkaise.
– klips –
Jo toinen professori, joka kertoo saman:
Kaivosmineraaleista tulee pulaa vihreässä siirtymässä – Kaikki eivät voi omistaa omaa sähköautoa, sanovat tutkijat (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/kaivosmineraaleista-tulee-pulaa-vihreassa-siirtymassa-kaikki-eivat-voi-omistaa-omaa-sahkoautoa-sanovat-tutkijat/dbbaff49-43ba-479c-818a-e67a2cf84e54)
”Teknologia ei ole vapaalippu yhteiskunnalle”, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Rodrigo Serna.
Vihreä siirtymä vaatii merkittävästi aiempaa enemmän kaivosmineraaleja, mutta niiden riittävyys ei ole lainkaan selvää. Vain kaivostuotantoa selvästi lisäämällä on mahdollista siirtyä kokonaan uusiutuvaan energiaan ja sähköautoihin.
-
Paha väite tämäkin:
LITHIUM mining for electric vehicles is incredibly destructive to the environment and about as far from “green” as you can imagine (https://wattsupwiththat.com/2022/10/13/lithium-mining-for-electric-vehicles-is-incredibly-destructive-to-the-environment-and-about-as-far-from-green-as-you-can-imagine/)
Electric vehicles are promoted as the solution for combating “climate change.” Governments are currently incentivizing the production of electric vehicles, while punishing the fossil fuel industry. However, lithium mining for electric vehicles is incredibly destructive to the environment, and is about as far from “green” as one could imagine. Not to mention, most of the lithium-ion batteries produced today come from China and require water-intensive mining operations that ravage natural environments throughout Australia, Argentina and Chile. The process depletes ground water, and leaves behind toxic wastewater that contaminates fields and harms wildlife. The mining process is not carbon dioxide free, either. The mining process releases 15,000 kilograms of carbon dioxide emissions for every ton of lithium that is extracted.
Uusihan tuo väite ei ollut. Mutta huonoa siis ympäristölle tekee. Sen lisäksi, että uhkaa loppua (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg28775#msg28775).
-
Samaa kritiikkiä kuin edelläkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg27614#msg27614). Mutta niin on kritisoitavakin säilynyt samana.
Taas tämä kielikuva selittelemättä ja sotkienkin:
Ilmastosyyllisyys ei ole vaarallinen tunne, jos se johtaa toimintaan (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009141870.html)
TÄNÄ vuonna maailman ylikulutuspäivä koitti suomalaisten kohdalla maaliskuun loppupuolella. Kuulumme planeetan vauraaseen eliittiin, joka kuluttaa oman osansa luonnonvaroista noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin.
Ei mainita, että kyseessä ovat uusiutuvat luonnonvarat. Ja että koko asiassa on kyse tästä:
Yhtä aikaa kun tietoisuus monin osin kestämättömästä elämäntavastamme on noussut, on herätty laajalti myös ilmasto- ja ekokriisiin.
Me olemme kuulemma tuottaneet liikaa hiilidioksidia. Jota luonto ei kaiketi pysty imemään. Mitään luonnonvaroja emme ole pystyneet ylikuluttamaan!
Näidenkään luonnonvarojen kohdalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg27847#msg27847) emme pysty sanomaan, mikä olisi se määrä, jonka saamme vuodessa kuluttaa!
-
Ajan hengelle näyttää olevan tyypillistä, että kaikki ympäristöasiat ovat nyt vain sitä hiilidioksidia.
Suomen Luonto oli kiinnittänyt huomiota samaan:
Mielipide|Muut lehdet
Luonnonsuojelu muuttui anekaupaksi (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009164916.html)
SUOMEN LUONNOSSA kirjailija ja dokumentaristi Riikka Kaihovaara kirjoittaa, että ilmastonmuutoksesta on tullut ympäristökatastrofin synonyymi, joka peittää alleen metsäkadon, monimuotoisuuden vähenemisen ja makean veden loppumisen.
”Ympäristökeskustelua hallitsee ilmastoreduktionismi, joka typistää monimuotoiset ongelmat hiilidioksidipäästöiksi. – – Päästökauppaan keskittyminen tekee ekokriisistä ensisijaisesti taloudellisen ja teknisen pulman.”
Kuten tunnettua, tuo yritetään usein ohittaa väittämällä, tai antamalla ymmärtää, että luontokato = ilmastonmuutos. Kaihovaara on tajunnut, ettei niin ole laita.
-
Ajan hengelle näyttää olevan tyypillistä, että kaikki ympäristöasiat ovat nyt vain sitä hiilidioksidia.
Matt Ridley:
Matt Ridley: Green Zealots are Threatening Real Conservation (https://wattsupwiththat.com/2022/11/08/matt-ridley-green-zealots-are-threatening-real-conservation/)
Obsession with climate change is now actively harming the environment
Environmentalists are increasingly finding themselves at odds with conservationists. Last week the head of the National Grid said the planning process will need to change because net zero requires the building of many new lines of pylons across the country. People in East Anglia are objecting to 110 miles of pylons scarring rural landscapes and ancient woodland to connect North Sea wind farms to the grid.
“We had to destroy the village to save it,” a probably apocryphal American general said in Vietnam. It is now clear that we are destroying the planet to save it from climate change. Many of the policies being pursued in the service of decarbonisation are not just economically damaging, but ecologically harmful too.[..]
PS. 10.11.22: Sen olemme useassa yhteydessä tuoneet esille – ja sitä ajattelutapaa vastustaneet – että kaikesta luonnonsuojelusta yritetään tehdä yksi "paketti". Mitä siitä ei saa tehdyksi. Ääriesimerkkinä: luultavasti raju hiilidioksidipitoisuuden nosto lisäisi luonnon monimuotoisuutta.
-
Tässä uutisessa ymmärretään, että kyse on kahdesta eri asiasta:
Ilmastokriisi on jättänyt varjoonsa toisen maapalloa uhkaavan kriisin, luontokadon – YK:n luontokokouksessa yritetään sopia uusista keinoista luonnon pelastamiseksi (https://www.maailma.net/uutiset/ilmastokriisi-on-jattanyt-varjoonsa-toisen-maapalloa-uhkaavan-kriisin-luontokadon-ykn)
PS. 5.12.22: Hesarin pääkirjoituksessa ei kaikin tavoin ymmärretä:
Luonnon köyhtyminen pitää ja voidaan pysäyttää (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009221128.html)
Hyvinvoinnin tukipilarit horjuvat, kun luonnon tuottamat elintärkeät palvelut – kuten makea vesi, puhdas ilma ja kasvien pölytys – vaarantuvat. Niin tapahtuu, koska maailman kasvava väestö kuluttaa liikaa luonnonvaroja sekä päästää luontoon liikaa saasteita ja ilmaan liikaa hiilidioksidia. Elinympäristöt pirstoutuvat, kun maata raivataan pelloiksi ja laitumiksi sekä rakentamiseen.
(lihav. HJ)
-
Satelliittimittausten mukaan ilmasto on vuoteen 2019 mennessä lämmennyt tuosta ajasta alle 0,4 astetta. Ja se "nykymeno" ei millään tavalla muuttunut: erilaisista sopimuksista huolimatta hiilidioksidipäästöt ovat ihan samaan tahtiin lisääntyneet.
Uutiseen oli liitetty myös artikkeli Suomen omasta pahanilmanlinnusta:
Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/05/pentti-linkola-ja-puoli-vuosisataa-radikaalia-sanomaa-luonnon-puolesta)
Siitä selvisi, että oikeastaan vasta 2000-luvun puolella hän oli selkeästi liittänyt ilmastonmuutoksen maailmanloppunsa "koriin" tai "palettiin".
Tänä päivänä paradoksaalisesti Bjørn Lomborg saattaisi olla sitä mieltä, että Linkola painotti aikanaan maailman ongelmat suhteellisen oikein! 8)
Vielä silloin:
Pieleen menneitä ennusteita tälle vuodelle: aurinkovoimalla toimiva vaakahissi ja haljennut Venäjä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009293148.html)
Vuonna 1997 Helsingin Sanomat julkaisi artikkelisarjan, jossa ennusteltiin – oikein ja väärin – vuotta 2022.
[..]
Asianajaja, Greenpeacen entinen puheenjohtaja Matti Wuori uskoi ympäristötietoisuuden kasvun lisääntyneen vuoteen 2022 mennessä. Hänen pohdinnoissaan se tarkoitti erityisesti huolta Suomen metsistä. Hän ei osannut ennustaa, että ilmastonmuutos on se huoli, joka hallitsee maailmaa vuonna 2022. Wuori arvioi väärin, että Suomi luopuu ydinvoimasta, ja hänen mukaansa vuonna 2022 pohditaan, mitä tulisi tehdä käytöstä poistetuille reaktoreille.
(lihav. HJ)
Se oli varmaankin silloin sitä, että happosateet ovat tuhoamassa Suomen metsät? Yleiseurooppalainen metsäkuolema. Jonka kaikki siitä silloin saarnanneet haluaisivat mieluiten unohtaa. Ja muidenkin unohtavan.
-
Ei mainita, että kyseessä ovat uusiutuvat luonnonvarat. Ja että koko asiassa on kyse tästä:
Yhtä aikaa kun tietoisuus monin osin kestämättömästä elämäntavastamme on noussut, on herätty laajalti myös ilmasto- ja ekokriisiin.
Me olemme kuulemma tuottaneet liikaa hiilidioksidia. Jota luonto ei kaiketi pysty imemään. Mitään luonnonvaroja emme ole pystyneet ylikuluttamaan!
Näidenkään luonnonvarojen kohdalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg27847#msg27847) emme pysty sanomaan, mikä olisi se määrä, jonka saamme vuodessa kuluttaa!
Mutta se idea voi hyvin, viimeksi Sitran megatrendiraportissa (https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/#menneisyyden-paino-hankaluusharha):
Nykyiset rakenteet ja ihanteet ovat ohjanneet yksilöitä kestämättömiin valintoihin. Vuonna 2022 Suomen ylikulutuspäivä oli 31. maaliskuuta, mikä tarkoittaa, että tuolloin suomalaiset olivat kuluttaneet loppuun vuoden 2022 laskennalliset luonnonvarat. Suomalaisen hiilijalanjälki on tällä hetkellä keskimäärin kymmenen tonnia vuodessa. Jotta ilmaston kuumeneminen saadaan rajoitettu 1,5 asteeseen, vuoteen 2030 mennessä hiilijalanjälki olisi tarpeen vähentää noin kolmeen tonniin. Tuntuu suurelta pudotukselta, mutta se on täysin mahdollista tehdä. Lisäksi hiilijalanjäljen pienentäminen kiinnostaa suomalaisia.
(lihav. HJ)
Mitä siitä, että sekä tuossa että hiukan aiemmin raportissa oli pontevasti selitetty juuri ihmiskunnan hiilidioksidipäästöjen aiheuttama uhka. Yhä täytyi asia kertoa uudelleen luonnonvarojen ylikulutuksena.
Ja raportin ko. tuon kohdan lähdelinkki on tänne:
https://www.overshootday.org/newsroom/country-overshoot-days/
Ei mihinkään suomalaiseen tieteelliseen selvitykseen,.
-
Mutta nyt todetaan Hesarin pääkirjoituksessa, että ne ovatkin uusiutumattomat luonnonvarat, jotka tässä hässäkässä ensiksi loppuvat:
Mineraalit eivät riitä energiaratkaisuksi (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009004475.html)
Yksi tutkimuksen keskeinen havainto on, että tällä hetkellä tiedossa olevat mineraalivarat eivät riitä maailmanlaajuisesti edes yhden sukupolven sähköautojen akkuihin ja niiden energian varastointiin. Toisin sanoen sähköistäminen ei energiaongelmiamme ja ilmastonmuutosta ratkaise.
– klips –
Eilen myös Hesarin Vieraskynä-kirjoituksessa:
Mineraalit ja kaivosjätteet pitää kierrättää yhä tehokkaammin (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009261251.html)
Maailmassa ei välttämättä ole tarpeeksi vihreään siirtymään vaadittavaa materiaalia. Ratkaisua voidaan hakea kiertotaloudesta.
[..]
Kansainvälisen energiajärjestön raportin mukaan kriittisten mineraalien tarve kasvaa nelinkertaiseksi vuoteen 2040 mennessä. Sellaista metallien määrää ei maailmalta välttämättä ole saatavissa. Mineraaleja onkin pystyttävä kierrättämään entistä tehokkaammin. Mineraalit on myös kerättävä tarkoin talteen laitteista, joiden valmistamiseen niitä on käytetty.
Odottelen tässä laskelmaa, millä päivämäärällä Suomi on ylittänyt oman osuutensa näiden kriittisten mineraalien käytössä. Eli tarvitsee seuraavan maapallon. Ylikulutuspäivä 2.0?
Itse WWF kuitenkaan tuskin sellaista laskelmaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg13919#msg13919) tekee.
-
Asiaa tästä. Useita hyviä linkkejä:
“Rare Earths,” Electrification Mandates, and Energy Security (Part II) (https://wattsupwiththat.com/2023/01/12/rare-earths-electrification-mandates-and-energy-security-part-ii/)
Tämä monesti edelläkin mainittu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg27847#msg27847) tutkimus tulee myös esille:
The long-term feasibility of this transition to renewables simply assumes sufficient raw materials exist for it at all. Professor Michaux of the Geological Survey of Finland (GTK) has studied these issues, probably more extensively than anyone else and thinks not. Professor Simon Michaux took on these issues via the following ground-breaking work:
It’s Time to Wake Up – The Currently Known Global Mineral Reserves Will Not Be Sufficient to Supply Enough Metals to Manufacture the Planned Non-fossil Fuel Industrial Systems (https://www.gtk.fi/en/research/time-to-wake-up/)
-
Kun on niin, ettei ydinvoiman käyttöönotto Afrikassa edisty, niin nämä argumentit säilyttävät voimansa:
— klips —
Minun sanoillani: yritys jättää Afrikka suureksi luonnonsuojelualueeksi ei ole enää optio. Vaikka Euroopan eri tavoin vihreät poliitikot tuntuvat olevan sitä mieltä, että sitä, mikä ei onnistu Euroopassa, sitä yritettäköön kuitenkin Afrikassa. Otetaan esimerkiksi juuri tuo maakaasu: myönnetään, että ilman sitä (tai ydinvoimaa) ei täällä pärjätä. Mutta Afrikan oletetaan pärjäävän.
Visioidaan yhä siitä, että tämä afrikkalaisille riittäisi:
Claim: Solar Powered Refrigerators would Solve African Food Waste (https://wattsupwiththat.com/2023/01/22/claim-solar-powered-refrigerators-in-africa-will-solve-food-waste/)
-
Sähköautoihin:
Bjorn Lomborg
@BjornLomborg
·3. helmik.
Even if the world achieves its ambitious stated electric vehicle targets by 2030, the additional saved CO2 emissions over this decade will reduce global temperatures by only 0.0001°C by 2100
Bjorn Lomborg: The muddled reality of electric cars (https://financialpost.com/opinion/bjorn-lomborg-the-muddled-reality-of-electric-cars)
From dirty power sources to heavy batteries to intensive mining, the climate benefits don't add up
https://pbs.twimg.com/card_img/1621165839214084097/uGxa_9Za?format=jpg&name=small
-
Tälle teorialle ei kuulu hyvää:
Scientists Debunk Alarmist Claim That Vertebrates Declined 69% Since 1970 (https://wattsupwiththat.com/2023/02/17/scientists-debunk-alarmist-claim-that-vertebrates-declined-69-since-1970/)
Two independent groups of scientists have destroyed the always improbable claim that vertebrates across the planet have declined by 69% since 1970. The averaged claim is made by the World Wildlife Fund (WWF) and the Zoological Society of London (ZSL). It is a bedrock climate and ecological scare story repeated endlessly in the mainstream media and broadcast everywhere from UN platforms to school classrooms. A group of Canadian biologists have shown that the figure is a statistical freak. They reveal that the estimate is driven by 2.4% of wildlife populations, adding, “If these extremely declining populations are excluded, the global trend switches to an increase (https://www.sfu.ca/biology2/rEEding/pdfs/Leung_et_al_Clustered_vs_catastrophic_Nature2020.pdf).”
The 69% scare is contained in the Living Planet Index (LPI) compiled by the WWF and the ZSL. The latest bi-annual report (https://wwfint.awsassets.panda.org/downloads/embargo_13_10_2022_lpr_2022_full_report_single_page_1.pdf) was released late last year to coincide with the COP15 Biodiversity Summit in Montreal, and claimed the decline was “an average fall in species population numbers between 1970 and 2018”. Commenting on its report (https://www.zsl.org/what-we-do/projects/living-planet-index), the ZSL said one million species of plants and animals are threatened with extinction. The joint report is said to have looked at 32,000 populations of animals from over 5,000 species.
-
Viimeksi kertoi toista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg30667#msg30667).
Mutta tänään Hesari kertoi tästä näkemyksesta:
Tutkimus: Raaka-aineet riittävät sittenkin vihreään siirtymään (https://www.hs.fi/tiede/art-2000009397784.html?share=cee21a28dbbc6ada959c65bc5d0b9e58)
-
LUT on päätynyt samaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg30667#msg30667). Tai siis siihen samaan kuin Hesarissa ennen:
Yliopiston tutkija varoittaa: sähköautojen akkujen raaka-aine ei riitä, pakko keksiä jotain uutta (https://yle.fi/a/74-20026527)
LUT:in omaan artikkeliin:
Miten akkumetallien saatavuus varmistetaan? (https://www.lut.fi/fi/uutiset/miten-akkumetallien-saatavuus-varmistetaan)
Etenkin litiumista ja koboltista voi tulla lähitulevaisuudessa pulaa. On tehty ennusteita siitä, miten huutava pula tulisi olemaan ja miten nopeasti se ilmenisi. Tässä yhteydessä on tärkeä muistaa ne kuuluisat sanat siitä, miten ennustaminen ja erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa*). Ennusteet tehdään kymmenien vuosien päähän. Sinä aikana akkujen teknologia ehtii muuttua merkittävästi, ja akut voivat perustua eri raaka-aineisiin. Tästä huolimatta akkumetallien saatavuus on todellinen ongelma, johon tulee suhtautua vakavasti.
Yhä enemmän odotan tätä laskelmaa:
Odottelen tässä laskelmaa, millä päivämäärällä Suomi on ylittänyt oman osuutensa näiden kriittisten mineraalien käytössä. Eli tarvitsee seuraavan maapallon. Ylikulutuspäivä 2.0?
Itse WWF kuitenkaan tuskin sellaista laskelmaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg13919#msg13919) tekee.
________
*) vaikeaa? Koko hommaa yritetään sen vuoksi, että eräät meteorologit uskovat pystyvänsä ennustamaan tarkkaan, mikälainen on maailman lämpötila n. 80 vuoden päästä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg32008#msg32008)! Ja vieläpä siitä tuhansia vuosia eteenpäin?
-
... että näitä eteläafrikkalaisia nyt vaan kehotetaan sopeutumaan eli tyytymään siihen elintasoonsa, mikä heillä nyt on!
Kysymys ei ole venäläisestä ydinvoimasta, vaan ydinvoimasta yleensä, kyse ei ole ilmastonmuutoksen hillinnästä - vaan siitä, että ydinvoimaa ei missään tapauksessa, ei millään, ei koskaan ...
Etelä-Afrikka. Mutta kyllä koko Afrikastakin on kyse:
South Africa and The Green Energy Wall (https://wattsupwiththat.com/2023/04/28/south-africa-and-the-green-energy-wall/)
And thus South Africa has become a mostly-willing guinea pig for the green dreams of Western elites. According to Climate Home News from September 19, 2020, the South African government put out a so-called Integrated Resources Plan in 2019 “outlin[ing] a transition from polluting coal generation to renewable sources like solar and wind.” In September 2020, according to the same CHN piece, “the South African cabinet . . . approved a goal to reduce greenhouse gas emissions to net zero by 2050.” South African President Cyril Ramaphosa is on record on multiple occasions over the past several years as supporting a Net Zero transition for his country.
Sitten läntinen väki ihmettelee, miksi Afrikka on lähestynyt Venäjää ja Kiinaa. Englanninkielessä 'guinea pig' tarkoittaa koe-eläintä, suomenkielessä puhutaan marsuista tai hiiristä.
-
Hesarin Vieraskynä-kirjoituksessa ihan oikeat ainekset ja idea:
Vihreää siirtymää ei saa tehdä luontoa köyhdyttäen ja tuhoten (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009514731.html)
Valitettavasti osa nyt vihreänä siirtymänä markkinoitavista muutoksista edustaa todellisuudessa ruskeaa siirtymää. Siirrymme kyllä pois mustasta fossiilitaloudesta, mutta kuolleen maan talouteen. Tästä on kyse esimerkiksi silloin, kun edistämme uusiutuvaa energiaa tavalla, joka aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä tai kuluttaa luonnonvaroja tuhlailevasti. Pelkkä hiilen laskenta ei siis riitä vihreässä siirtymässä, vaan elonkirjo ja sen elintila on turvattava muutosta tehtäessä.
LUONNONSUOJELUN onnistumisen merkittävin este on se, että ihminen on vallannut omaan käyttöönsä niin suuren osan maailmasta. Käyttö on usein luontoa köyhdyttävää tai kokonaan tuhoavaa. Tarvitsemme sekä enemmän ihmistoiminnalta suojeltuja alueita että toimintatapojen muutosta niillä alueilla, joita käytämme.
Esimerkit vaikkapa aurinkovoimasta ovat osuvia. Mutta ruoantuotannossa keskitytään vain lihansyöntiin:
Sama koskee ruoantuotantoa. Lihantuotanto on maailman suurin sukupuuttojen aiheuttaja tarvitsemansa valtavan pinta-alan vuoksi. Niinpä vihreää siirtymää ei voi olla lihantuotannon muuttaminen ympäristöystävällisemmäksi, jos samalla ei tunnisteta, että mahtuakseen planeetan rajoihin ihmiskunnan on leikattava lihankulutuksensa murto-osaan nykyisestä. On painotettava laatua määrän sijaan.
Vaikka tuossa olisi ollut oivallinen paikka ylistää vähän pinta-alaa kuluttavaa.tehoviljeljelyä. Sen sijaan vihjataan, että jokin luomuviljelyn sukuinen menetelmä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg32475#msg32475) olisi rarkaisu:
Ruoantuotannossa uudistava maatalous voi näyttää mallia muillekin aloille. Maankäytön seurauksena voi olla hyvinvoiva luonto ja ihminen. Luonnon monimuotoisuus antaa voimaa, kun sitä ei pyritä kaventamaan tehokkuuden nimissä.
(lihav. HJ)
Eli tehokkuudesta tuli kuitenkin kirosana.
-
Vuosikausia tyydyttiin (tieteellisessä keskustelussakin) yksinkertaistettuun Wackernagelin/WWF:n (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg29096#msg29096) malliin. Nyt onkin yhtäkkiä näin (lihav. HJ):
Suomalaistutkijat kehittivät yhden maailman ensimmäisistä luontojalanjäljen mittareista yrityksille – S-ryhmä halusi heti mukaan kokeilemaan (https://yle.fi/a/74-20030795)
Kuluttaja voinee pian vaikuttaa luontojalanjälkensä kokoon samalla tavalla kuin hiilijalanjälkeensä oman laskurin avulla. Jatkossa ilmasto- ja luontohaitat mitataan samalla laskurilla.
[..]
Kyseessä on yksi ensimmäisistä maailmalla julkistetuista menetelmistä, joiden avulla esimerkiksi tietyn elintarvikkeen aiheuttama luontohaitta voidaan laskea.
[..]
Samoin tehdään nyt tässä uudessa mallissa. Professori Kotiaho puhuu luontoekvivalentista, jossa kaikki luontohaitta on muunnettu yhdeksi mitattavaksi ja globaalisti vertailukelpoiseksi yksiköksi.
Jyväskylän yliopistolla luotu mittausmenetelmä ei ole suinkaan vielä valmis. Nyt esiteltiin viisivuotisen hankkeen ensimmäinen väliraportti. Työtä on siis paljon vielä edessä.
Jos näin käy...
Väliraportti julkaistaan Jyväskylän yliopiston raporttisarjassa, mutta myöhemmin tutkimus julkaistaan myös kansainvälisesti vertaisarvioituna tieteellisenä artikkelina.
... niin toivottavasti se avaa kansainvälisestikin keskustelun tuon typerän WWF:n mallin käytöstä.
-
Hesarin uutinen em. asiasta:
Pelkän hiilijalanjäljen tuijottaminen jää historiaan, nyt lasketaan luontohaittoja (https://www.hs.fi/talous/art-2000009569153.html)
LUONTOKATOA aiheuttaa viisi eri tekijää.
1. Maan ottaminen ihmisen käyttöön vie luonnolta tilaa ja eri lajeilta elinympäristöjä.
[..]
MIKÄ sitten on luontokadon viiden eri aiheuttajan vaikutus S-ryhmän aiheuttamaan luontokatoon maaekosysteemeissä?
Hieman vajaa puolet luontohaitasta aiheutuu maankäytöstä: siitä, että ihminen ottaa erilaisia luontoalueita käyttöön ja muuttaa niitä osin tai kokonaan. Samankokoinen vaikutus on ilmastonmuutoksella.
Saasteiden osuudeksi jää 5–10 prosentin osuus luontokadon aiheuttajana. Vieraslajien vaikutusta ja luonnonvarojen suoraa hyödyntämistä ei vielä ole pystytty huomioimaan.
Vaikkapa luomutuotteiden arviointi tulee tuolta pohjalta aivan puutteen valoon.. Ja tässä otsikossa jo esille tullut uutisen pääsanoma:i
HIILIJALANJÄLJEN laskenta on välttämätön välivaihe luontojalanjäljen laskennassa, koska myös ilmastonmuutos aiheuttaa luontokatoa. Sen lisäksi mukaan lasketaan myös muut tekijät kuten juuri maankäyttö.
”Hiilijalanjäljen laskenta yksinään tulee jäämään historiaan”, Janne Kotiaho arvioi.
Se kai on edellä tullut selväksi, että WWF:n muka luonnonvarojen loppuminen oli pelkkää hiilijalanjälkeä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg30514#msg30514). Ilman tuota välivaihetta olisi kyllä selvitetty!
-
Kaikki Suomen luonnontieteilijät tietävät tämän:
Lisää hiiltä, lisää elämää. Lisää hiilidioksidia, lisää hiiltä.
Se varsinainen ympäristö, jota suojelemme, on hiiltä (plus jotain muutakin, mutta myös hiiltä).
Mutta kukaan ei saa sitä sanottua.
-
Nämä teemapäivät tulevat mediaan joka vuosi yhtä varmasti kuin joulu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg25953#msg25953).
Hiukan jo myönnetään, että käsite ja teoria on problemaattinen:
Maailman ylikulutuspäivää vietettiin eilen, mutta myös tänään – tutkijan mielestä mittari voi jopa vähätellä ongelmaa (https://yle.fi/a/74-20043654)
– Joissain asioissa tietysti myös kulutuksemme vähentäminen on tarpeen. Silti energiankulutuksen, ilmastopäästöjen ja monien muiden asioiden kannalta vielä tärkeämpää on, millä tavoilla ruokamme, asumisemme, liikkumisemme ja muut välttämättömät elämän asiat tuotetaan.
Mutta minun ratkaisuni ( ;D) ei tule esille (lihav. HJ):
Maailman ylikulutuspäivänä ihmisten kulutus on ylittänyt maapallon vuotuisen kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä kasvihuonepäästöjä. Global Footprint Network laskee vuosittain ylikulutuspäivän kehittämänsä ekologisen jalanjälkimittarin avulla.
Nimittäin se, että käyttää uusiutuvia luonnonvaroja mahdollisimman vähän!
Suomen ylikulutuspäivän laskemisessa tätä ei tiettävästi ole vielä noteerattu:
Mutta kun Olkiluoto 3 käynnistyy - ja kaikki menee hyvin - vähentyvät Suomen hiilidioksidipäästöt merkittävästi.
Ja WWF:n pitäisi oikeastaan siirtää "ylikulutuspäivänsä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg8356#msg8356)" ajankohtaa myöhäisemmäksi. Saa nähdä, tekeekö se niin.
-
Hesarin uutinen em. asiasta:
Pelkän hiilijalanjäljen tuijottaminen jää historiaan, nyt lasketaan luontohaittoja (https://www.hs.fi/talous/art-2000009569153.html)
LUONTOKATOA aiheuttaa viisi eri tekijää.
1. Maan ottaminen ihmisen käyttöön vie luonnolta tilaa ja eri lajeilta elinympäristöjä.
[..]
MIKÄ sitten on luontokadon viiden eri aiheuttajan vaikutus S-ryhmän aiheuttamaan luontokatoon maaekosysteemeissä?
Hieman vajaa puolet luontohaitasta aiheutuu maankäytöstä: siitä, että ihminen ottaa erilaisia luontoalueita käyttöön ja muuttaa niitä osin tai kokonaan. Samankokoinen vaikutus on ilmastonmuutoksella.
Saasteiden osuudeksi jää 5–10 prosentin osuus luontokadon aiheuttajana. Vieraslajien vaikutusta ja luonnonvarojen suoraa hyödyntämistä ei vielä ole pystytty huomioimaan.
Tässä on kyllä ymmärrettävääkin näkökulmaa:
Lukijalta: Luontokato on Suomessa puhtaasti ideologinen väline (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/f2e019e6-778a-45d6-8981-6c6a19109f47)
Ex-ministeri Maria Ohisalo haki luontokadon vaaliaseeksi Kanadasta luontokonferenssista juuri ennen eduskuntavaaleja. Luonto kärsii maapallolla voimakkaasti ylikansoituksesta ja ilmaston muutoksesta.
Suomessa ”luontokato” on täysin väärä termi. Se kuvaa korkeintaan pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun tilannetta, jossa rakennusten ja liikenneväylien alle jäävä luonto todellakin katoaa.
-
Hesarin Pelli myöntää asian vaikeudet:
Vihreä siirtymä ei aina ole vihreää eikä edes ”puhdasta”, mutta näinkään ei voi jatkua (https://www.hs.fi/talous/art-2000009815179.html)
-
Tämä oli virkistävä kirjoitus ja tutkimus:
Kuusi tonnia raaka-aineita ja tavaroita vuodessa ihmistä kohti riittäisi kohtuulliseen elintasoon (https://www.hs.fi/tiede/art-2000009880758.html)
Ruokaa, vaatteet, asunto ja päivittäiset tarvikkeet. Kaikkiin niihin kuluu luonnonvaroja. Tutkijat tarkensivat, mikä kulutus riittäisi maapallolla kaikille kohtalaiseen elintasoon.
Miksikö? Siinä ei vaihteeksi puhuttu uusiutuvista luonnonvaroista yhtään! Tämäkin on uutta ja virkistävää:
Köyhyyden poistaminen maapallolta kuluttaa luonnonvaroja ja myös kuormittaa ympäristöä. Vélez-Henaon ja Pauliukin mukaan kohtuullisen elintason päämäärän voi kuitenkin saavuttaa ilman, että planeetta tuhoutuu.
Eikä tätä niin vanhaa ja tuttua (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=591.msg2488#msg2488)! 8)
Tämäkin oli jollakin tavalla poikkeavaa:
Mukaan laskettiin myös viljelykasvien tarvitsemat tarvittavat lannoitteet ja torjunta-aineet.
Ei siis yritettykään väittää, että kohtuullinen elintaso olisi saavutettavissa ilman niitä (!),
-
Lisää tähän keskusteluun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg34482#msg34482).
Kanavassa. Tässä Suomen Uutisten selostus:
Puheet luontokadosta ovat vahvasti liioiteltuja – tutkimustieto ei tue median pelottelua (https://www.suomenuutiset.fi/puheet-luontokadosta-ovat-vahvasti-liioiteltuja-tutkimustieto-ei-tue-median-pelottelua/)
Toimittaja Martti Backman kirjoitti elokuussa ilmestyneessä Kanava-lehdessä (5/2023) paniikista, jota media lietsoo luontokatastrofista, lajikadosta tai massasukupuutoista.
Luontokatopelottelu muistuttaa ilmastopaniikkia. Mutta siinä, missä tiedeyhteisöllä on varsin laaja konsensus kasvihuonekaasujen vaikutuksesta lämpötiloihin, eivät luonnontutkijat tiedä edes sitä, kuinka monta lajia erilaisia eliöitä maapallolla elää. Puhumattakaan siitä, kuinka moni niistä olisi kuolemassa sukupuuttoon lähitulevaisuudessa.
Silti “päivittäin kuulemme väitteitä, että maailmassa kuolee vuodessa sukupuuttoon 50 000 lajia ja että miljoonaa lajia uhkaa pikainen sukupuuttokuolema”, Martti Backman kirjoittaa.
Tiedekeskus Heurekassa oli joskus tällainen laskuri (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg14100#msg14100).
-
Ajan hengelle näyttää olevan tyypillistä, että kaikki ympäristöasiat ovat nyt vain sitä hiilidioksidia.
Ei tämä silti minään yllätyksenä tullut (HS 12.11.23):
Saasteiden poisto kuumentaa ilmastoa entisestään etenkin Suomessa – ”Se ei ole enää pelkkä uskonkappale” (https://www.hs.fi/talous/art-2000009981062.html)
Onhan jo olemassa suunnitelmia "valikoivasta" tarkoituksellisesta saastuttamisesta:
Monet ilmastonmuokkaustekniikat sisältävät suuria riskejä (https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/ilmastonmuokkaus)
Joista tuossa kyllä otsikosta alkaen varoitellaan:
Ilmastonmuokkauksella tarkoitetaan ympäristön suunnitelmallista muuttamista suuressa mittakaavassa, ja siihen on ehdotettu lukuisia tekniikoita aina merten lannoittamisesta pienhiukkasten levittämiseen korkealle ilmakehään. Vaikka ilmastonmuokkauksella voitaisiinkin hillitä ilmaston lämpenemistä, monet ehdotetut tekniikat aiheuttaisivat todennäköisesti ikäviä sivuvaikutuksia ja poliittisia ongelmia. Ilmastonmuokkauksella ei myöskään voida korvata tarvittavia kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä.
Se ei tuossa tule esille, että tälläkin voi olla tarkoittamattomia seurauksia:
Vs: Hiilidioksidin nappaaminen ilmasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=982.msg35615#msg35615)
-
Äsken tuli radiosta kesken musiikkiohjelman pitkähkö saarna ilmastonmuutoksesta (!?). Jonkinlaisena johdantona tai perusteluna kuuntelijan levytoivomukseen. Siinä oli mm. lause, että nyt on kaikki se tapahtumassa, mistä Linkola on varoitellut yli 40 vuoden ajan.
Tällainen on ihmisten muisti. Muistetaan noin, koska ajatellaan, että tottahan toki Linkolan täytyi ilmastonmuutoksesta varoitella. Vaikka hän ei siis niin tehnyt.
Arkistot muistavat paremmin (lihav. HJ):
Historia|
HS 50 vuotta sitten 15.12.1973
Polkupyörän uusi tuleminen (https://www.hs.fi/historia/art-2000010028019.html)
[..] Lisää puhtia pyöräilylle ovat antaneet palautumattomien luonnonvarojen uhkaava väheneminen, moottoriajoneuvoliikenteen ympäristöhaitat ja kuntoliikunnan lisääntyminen.
Ja painetut kirjatkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg12924#msg12924) muistavat.
-
Suomen ylikulutuspäivän laskemisessa tätä ei tiettävästi ole vielä noteerattu:
Mutta kun Olkiluoto 3 käynnistyy - ja kaikki menee hyvin - vähentyvät Suomen hiilidioksidipäästöt merkittävästi.
Ja WWF:n pitäisi oikeastaan siirtää "ylikulutuspäivänsä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg8356#msg8356)" ajankohtaa myöhäisemmäksi. Saa nähdä, tekeekö se niin.
Tästä ollaan yhä pääsemättömissä. Se tulee yhä yhtä varmasti kuin joulu (se – ylikulutuksen riemujuhla!):
“Nykyhallitus tuntuu vievän kehitystä väärään suuntaan” – tänään on Suomen ylikulutuspäivä (https://demokraatti.fi/nykyhallitus-tuntuu-vievan-kehitysta-vaaraan-suuntaan-tanaan-on-suomen-ylikulutuspaiva)
Nyt on tarkistamatta, näkyykö ajankohdassa OL3. Tämä viittaisi siihen kyllä:
VIIME vuonna Suomen ylikulutuspäivä oli maaliskuussa.
***
Yritettiin – turhaan – saada Radio Suomeen muistutustamme, että uusiutuvia luonnonvaroja ei voi ylikuluttaa.
-
Pikkuseikat eivät saa tulla esteeksi, kun hiilidioksidipäästöjä näin vähennetään:
Green on Green: Wilderness Protection Laws and Indigenous Rights are Derailing Renewable Energy Projects
3 days ago Eric Worrall 37 Comments (https://wattsupwiththat.com/2024/04/23/green-on-green-world-heritage-wilderness-laws-are-derailing-renewable-energy-projects/)
Laws protecting Koalas and “the magnificent brood frog” have prevented a renewable energy company from clearing 500 acres 500 hectares of native vegetation in the Australian tropics.