Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Tällä alueella tapahtuu koko ajan uutta:

CRISPR gene editing applications are expanding dramatically in agriculture. Here are the latest advances

Ja tietyin edellytyksin ja/tai pienellä viiveellä tuo kaikki voi koskettaa meitäkin.

[Heikki Jokipii]

Asiaa on edellä problematisoitu.

Mutta tällaisia mainoksia kuitenkin jatkuvasti nettiin ilmestyy:

Aduki Emile Noel Luomu kylmäpuristettu Camelinaöljy 250ml
16,10 € (Sis. toimituskulut ja käsittely)
Luomulaatuinen kylmäpuristettu camelinaöljy sisältää runsaasti Omega-3-rasvahappoihin kuuluvia alfalinoleenihappoja sekä Omega-6-rasvahappoihin kuuluvaa linolihappoa...

Nyt on myönnettävä. Olen yhä ymmällä. Tarvitsemmeko oikeasti kalaa? Tarvitsemmeko siis tässä asiassa myöskään geenimuuntelua? (Asia on riippumaton siitä, missä muissa edellämainituissa asíoissa sitä tarvitsemme ja/tai se on/olisi hyvä asia.)

***

Tuo 64 euron litrahinta on toinen kysymys. Kuvittelisin, että muuntogeenisestä camelinasta saataisiin ainetta paljon halvemmlla. 

[Heikki Jokipii]

Paperia vähemmällä energiankulutuksella:

How gene editing and AI can drive sustainable forestry and revolutionize the paper industry

They ultimately generated 174 engineered tree lines using a genetic engineering technique called CRISPR. These were grown inside a greenhouse for six months and showed improvements in desired properties compared to their wild counterparts — the most drastic cases saw a 29% decrease in lignin content and a 228% increase in cellulose-to-lignin ratio.

Though many of the edited trees grew slower, the scientists predict that CRISPR-edited wood will boost fiber production efficiency. Less lignin content also means less energetic and chemical output required to remove it, which translates to less planet-warming pollution.

…

This is particularly pertinent because the lignin removal process is very energetically demanding and also generates chemical waste, according to Vânia Zuin Zeidler, another scientist unaffiliated with the study.

Tomaatteja vähemmällä vedellä:

Farming uses too much water? These CRISPR gene-edited tomatoes resist drought and still bear fruit

Riisiä vähemmillä torjunta-aineilla:

Italy to launch first field test of a gene-edited crop, rice engineered to protect against disease without the use of agrochemicals

[Heikki Jokipii]

Tässä mennään ehkä jo turhuuden markkinoille:

Nature’s lost scents: Perfumes made to replicate extinct plants provide an olfactory glimpse into the past

Mutta iloa se voi tuoda. Ja geenitekniikkaa tuossa kerrotaan käytettävän. Vaikkei kenestäkään naisesta voi tulla muinaisen Egyptin prinsessaa, voi sellaiselta kuitenkin tulevaisuudessa tuoksua. 

[Heikki Jokipii]

Hän tai he näkevät asian näin:

Disease resistance, crop diversity and enhanced fertilizer efficiency: Three desperately needed improvements that CRISPR brings to agriculture

[Heikki Jokipii]

Kalojakin voidaan geenimuunnella:

Delicious new food in the making: Catfish with alligator genes resists fish disease problems

Ihmisille myönteisin tuloksin. Ja mkseipä kaloillekin. Uskoisin,että kalastakaan ei tunnu kivalta sairastaa.

[Heikki Jokipii]

Yllättävä etu löydetty:

Blue soybeans? Orange wheat? How a gene-edited splash of color could make robotic weeding much easier

Hyödyttäisi luomuviljelyäkin... ai, juu niin. Siis ei hyödytä sitä.

[Heikki Jokipii]

Tässä artikkelissa tulee esille kasvinjalostuksen merkitys ja myös se haasteet ...

Sään ääri-ilmiöt haastavat kasvinjalostaja Borealin – samaan aikaan rahoitus on tiukentunut TOS-maksujen vähentyessä

... myös kansainvälinen kilpailu ja alan keskittäminen. Mutta yhdestä asiasta oli päätetty täysin vaieta:

suomalainen jalostustyö on jättänyt "paletistaan" pois geenitekniikan. Näin käsitän asian olevan. Vaikka juuri sillä on tiettävästi pystytty moneenkin artikkelissa mainittuun haasteeseen muualla vastaamaan.

Askel eteenpäin:

Timotein lajikejalostus nopeutuu useilla vuosilla – Boreal ottaa käyttöön genomivalinnan

Tavoitteena on jalostaa viljelijöiden käyttöön lajikkeita, jotka ovat satoisia, talvenkestäviä ja ruokinnalliselta laadultaan hyviä.
[..]
Genomivalintaan siirtyminen tuo uutta vauhtia erityisesti jalostusprosessin alkupäähän.

”Aiemmin lajikkeiden vanhemmat valittiin jälkeläisarvostelun perusteella ja koko prosessi kesti 6–8 vuotta. Genomisen mallin avulla voimme valita uusia timoteiyksilöitä vanhemmiksi alle vuodessa”, Manninen kertoo.

Seuraava askel voisikin jo olla geenieditointi?

[Heikki Jokipii]

Tieto, terveiset:

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Kööpenhaminan yliopistossa tehtiin merkittävä löytö juurien kasvun mekanismissa. Juuristotutkimus on nyt pinnalla, sillä se auttaa ilmastonkestävien kasvien jalostuksessa.

Study finds what gets plant roots to grow strong

"Numerous methods to change the genetic characteristics of plants are available today. These can be used to get plants to develop longer roots, faster, and in doing so, become more resistant to droughts or floods. One of the methods enlists the help of bacteria that live in symbiosis with the plant and can cause the plant to change its growth pattern. Several companies in Denmark are working on this right now," explains Ph.D. student Jeppe Ansbøl who co-authored the study.

The new knowledge applies to all flowering plants and perhaps more, according to the researcher. In principle, crops like tomatoes, potatoes, rice, wheat and corn could be altered to grow more and denser roots, because we now know how plants get their roots to grow.

https://twitter.com/AYlhainen/status/1791029252156018891?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet