Mitä tehdä (liialle) fosforille?

[Heikki Jokipii]

Tässä jutussa löytyy jotain lukuja siitä, paljonko pääkaupunkiseudulla ravinteista oikeasti kiertää:

Biojätteistä aletaan tehdä lannoitetta ja lisää biokaasua Espoossa, mutta paljon on kiinni ihmisten valinnoista roskapöntöillään

Katso vaikka kaavio:

Kuinka paljon biojätteen sisältämiä aineita saadaan talteen nyt ja tulevaisuudessa?

Oikeasti eli edes teoreettisesti maatalouteen takaisin. Jutussakin oli kiinnitetty huomiota tähän (lihav. HJ):

Nykyisin yli puolet Ämmässuolle tuotavasta biojätteestä menee suoraan kompostikäsittelyyn.

Sieltä se päätyy osaksi viherrakentamisessa käytettävää multaa. Komposti ei kuitenkaan välttämättä ole paras paikka biojätteelle.

PS. Aivan, fosforista puhuttiin jutussa hyvin vähän. Mutta ravinteiden kierrätysasia on jo kaikkineen keskitetty tähän triidiin.

[Heikki Jokipii]

Näin voisi ja pitäisi olla:

Kierrätyslannoitteet voisivat kattaa pitkälti Euroopan fosforintarpeen

Eurooppalaiset viljelijät ovat riippuvaisia tuontilannoitteista, joiden valmistamiseen käytetään uusiutumattomia luonnonvaroja sekä runsaasti energiaa.
TILAAJALLE

Mutta täysin yksinkertaista se ei ole. Eikä ennenkaikkea kiinni pelkästä halusta tehdä niin. Tarvitaan muutakin.

[Heikki Jokipii]

Biokaasu, mutta myös tämä:

Biokaasulaitos säästi Ilpo Wennströmin tilan lannoitekustannuksista viime vuonna 100 000 euroa – nyt toiminta laajenee

Biokaasulaitos jalostaa karjan lietelannasta alkuperäistä parempaa lannoitetta.

Miten? Mikä siinä on parempaa?

[Heikki Jokipii]

Näissä uutisissa siitä, miten yhdyskuntajätteen ravinnekierrätys on yhä rempallaan:

Pääkaupunkiseutulaisten liian proteiinipitoinen ruokavalio rehevöittää Itämerta – kymmenesosa typestä valuu jätevedenpuhdistamojen läpi

Raahelaisen Pekka Tiikkalan pihassa haisee niin, että ”pitää evakkoon lähteä” – pelloille tuodun viemärijätteen käsittelyssä isoja puutteita

Kunnolla tehdyssä järjestelmässä kumpaakaan ei pääsisi tapahtumaan.

[Heikki Jokipii]

Hesari on nyt voimaperäisesti huolissaan tästä:

Ministeri Mykkänen: Puolan jäte­vuoren vuoto on saatava loppumaan

HS:n vesinäytteet osoittavat, että Gdanskissa sijaitseva jätekipsivuori vuotaa edelleen rehevöittävää fosforia Itämereen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen mukaan Puolalta tulee vaatia toimia päästön lopettamiseksi.

Erityisenä syynä siihen tietysti se, että tuo ja samanlainen Kingiseppin tapaus saatiin selville lehden tutkivan journalismin avulla. Joka otetaan esille tuossakin:

Esimerkkeinä hän mainitsee lannoitevalmistaja Yaran Uudenkaupungin suljetun jätekipsialueen kunnostamisen sekä fosforipäästön tukkimisen Laukaanjoella Venäjällä.

Sen sijaan sen artikkeleissa ei tule esille pitkän tähtäimen ongelma: mitä tehdä, kun fosforissa tulee niukkuutta?

[Heikki Jokipii]

Niinpä Hesarin artikkelissa hahmotetaan aika hyvin ongelma. Mutta vastauksissa on selvää luomuvinoumaa! — Esille tässä triidissä, koska oikeassa vastauksessa on kyse juuri peräänkuuluttamastamme kierrätyksen tehostamisesta. Joka mitä ilmeisimmin ei onnistu ilman jotain olennaista parannusta ravinteiden olomuodon muuttamisessa.

Niin osin tässäkin:

Lannalle etsitään uusia käyttömahdollisuuksia kasvualustana – kiertotalouden kehittäminen tilatasolla kiinnostaa

Hanke on innostanut maatiloja uudenlaisiin kokeiluihin. Esimerkiksi hämäläisellä maitotilalla on valmistauduttu pilotoimaan uudenlaista laitteistoa separoidun lannan kuivajakeen hygienisointiin, kertoo tiedotteessa energia- ja kiertotalousasiantuntija Jonna Nygård ProAgriasta.

Hygienisoinnissa on tavoitteena tehdä lannan kuivajakeen käyttämisestä kuivikkeena entistä turvallisempaa. Lisäksi säädösten mukaan hygienisoitua kuivajaetta voidaan myydä esimerkiksi kuluttajille kasvualustakäyttöön

Vettä ei tuossakaan siis kuljetettaisi. Mutta syvemmälle meneviä muutoksia yhä kaivataan.

Erityisesti ravinteiden liikkeessä toisinpäin, kaupungista maalle.

[Heikki Jokipii]

Vain ihan ohimennen tuli eilen esille tämä:

Kun Erja Saaranen muutti omakotitaloon, biojätteen lajittelu lakkasi – pian koko Suomi kierrättää, ja tähän se voi johtaa

Lisäksi ravinteita sisältävää mädätysjäännöstä voidaan käyttää lannoitteena ja näin vähentää Suomen riippuvuutta tuontilannoitteista.

Muutoin keskityttiin aika täysin biopolttoaineisiin.

[Heikki Jokipii]

Tämä MT:n mielipidekirjoitus/artikkeli on kyllä jo n. 3 vuoden takaa:

"Jätevesistä vaivalla talteen otettu fosfori kiikutetaan moottoriteiden penkoille ja sieltä se valuu vesiin"

Mutta tilanteen status tulisi nyt tarkistaa:

Kyse on siis siitä, mitä tapahtuu jätevedenpuhdistuksesta yli jäävälle lietteelle. Sille, jossa voi olla 96 prosenttia jäteveden alkuperäisestä fosforista.

"Se kompostoidaan ja osa siitä menee viherrakentamiseen, esimerkiksi moottoritien luiskiin", Salminen kertoo.
[..]
Viherrakentamiseen käytettävän lietteen fosforipitoisuutta ei toistaiseksi säädellä Suomessa mitenkään. Euroopan komissio kiinnitti asiaan huomiota vesienhoitosuunnitelmia koskevan palautteensa yhteydessä, neuvotteleva virkamies Ari Kangas ympäristöministeriöstä (YM) kertoo.

Nyt fosforille ollaan valmistelemassa säätelyä.

Fosforiasetusta ryhdyttiin valmistelemaan maa- ja metsätalousministeriössä syyskuun alussa. Valmista pitäisi tulla ensi vuoden loppuun mennessä. Asetus koskee sekä maa- ja puutarhataloutta että ympäristö- ja viherrakentamista.

Tuliko siitä valmista?

[Heikki Jokipii]

Norjalainen (ja etiopialainen) havainto:

Flushing fertilizer down the toilet: Human urine contains nitrogen and phosphorus — superfood for plants

The yellow liquid contains nitrogen and phosphorus. In other words: superfood for plants.

Currently, farmers spend a lot of money on synthetic fertilisers to ensure the growth of crops like grains and tomatoes.

“Our urine is completely free,” the researcher says.

“We only need the urine, which requires separating it out. That’s where innovative toilets come in,” Rodriguez says.

These toilets are currently being tested in Bahir Dar, Ethiopia, where urine and faeces are collected separately.

In Ethiopia, sewage is often dumped directly into fields, wetlands, ditches, and by the water’s edge.

“It contaminates the drinking water,” she says.

“But what about the urine that is separated? Should we just sprinkle it on the fields?”

“The researchers have created technology that dries the urine and turns it into pellets,” she says.

They are odourless and can be spread where needed.

Alkuperäiseen artikkeliin:

“Our urine is worth its weight in gold,” says researcher

We use cow dung

While the thought of using urine might be unappealing, its benefits are undeniable.

“Think about all the fertiliser we’re missing out on now,” Rodriguez says.

An adult man or woman flushes around 500 litres of urine a year. That can turn into between four and six kilos of fertiliser.

We already use cow dung on the fields without being disgusted by it.

“It’s high time we start collecting and utilising our own waste,” she says.

Kaikki tuo koskee Etiopian lisäksi myös Norjaa. Ja Suomea.