Messages

31

Yleinen Keskustelualue / Vs: Luomun vienti ja tuonti

« on: 15.05.24 - klo:05:44 »

Kooste ilmestyi. Tuota edellämainittua ei tapahtunut. Yleisökirje MT:lle lähtee.

Katsotaan vaikka ensin, miten MT asian yleensä uutisoi.

Mutta sellainenkin yllätys uudessa koosteessa oli että luomuviennistäkään ei annettu tietoja. Koko dia oli poistettu.

32

Yleinen Keskustelualue / Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

« on: 15.05.24 - klo:05:31 »

Pro Luomu julkaisi vuoden 2023 koosteensa:

https://proluomu.fi/material/luomu-suomessa/luomu-suomessa-tilastot/

Tässä:

https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2018/03/luomu-suomessa-2023.pdf

Meille ei siinä kyllä enää ole uutta tietoa. Mutta tuli ikävä yllätys.

***

Tässä käytetään tätä prosenttilukua:

Suomen peltoalasta 13,7 % luomutuotannossa

Vuonna 2023 Suomen luomuviljelty peltoala oli 311 498 hehtaaria, ja ala aski 8 % edellisvuoteen verrattuna. Luomuviljoja tuotettiin yhteensä 142 miljoonaa kiloa, ja sato jäi 21 % pienemmäksi kuin vuonna 2022. Yli puolet luomuviljasadosta oli edellisten vuosien tapaan kauraa. Koko Suomen viljasadosta luomua oli 5 %.,

Joka antaa hiukan vääristyneen kuvan. Siinä on siirtymävaiheen peltoala mukana.

33

Yleinen Keskustelualue / Vs: Luomun ihan oikea kysyntä - meillä ja maailmalla

« on: 15.05.24 - klo:04:36 »

Pro Luomu julkaisi vuoden 2023 koosteensa vähän vaivihkaa:

https://proluomu.fi/material/luomu-suomessa/luomu-suomessa-tilastot/

Kysynnästä jo tämän tiesimmmekin:

Vaikka vuosi 2023 ei tilastojen mukaan ollut paras vuosi luomulle, on luomun käyttö kasvanut vauhdikkaasti ammattikeittiöissä ja kuluttajien kiinnostus luomuun säilynyt. Luomu Suomessa -kooste kokoaa yhteen julkiset luomutilastot.

Luomua haastoivat vuonna 2023 kuluttajien edelleen lisääntynyt hintaherkkyys ja alkutuotannossa maataloustukiin tulleet muutokset. Myös vaihtelevat sääolosuhteet vaikuttivat esimerkiksi luomuviljan sekä luomukeruutuotteiden satoon heikentävästi.

Luomua myytiin päivittäistavarakaupoissa yhteensä 352 miljoonalla eurolla, ja luomun osuus päivittäistavarakaupan kokonaismyynnistä oli noin 1,9 %. Myynti laski edellisestä vuodesta 6 %.

Huomatkaa, että animattikeittióistä ei anneta käyttölukuja. Vaan vedotaan Kantarinn kyselyissä saatuihin myönteisiin tuloksiin toimijoiden muistamista tekemisistä ja aikomuksista. Ja jotain tällaista on toki aina löydettävissä:

Viime vuonna luomualaa haastettiin monesta suunnasta, mutta tilastot kertovat myös luomun positiivisesta kehityksestä. Elintarvikkeiden hinnan nousu vaikutti negatiivisesti luomun myyntiin päivittäistavarakaupoissa useissa tuoteryhmissä, mutta edelleen esimerkiksi luomulastenruokien myynti kehittyi suotuisasti.

PS. Onko parempi linkkinä:

https://proluomu.fi/vuosi-2023-oli-luomulle-haastava-vauhtia-kasvuun-voidaan-hakea-ammattikeittioista/

34

Yleinen Keskustelualue / Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?

« on: 14.05.24 - klo:11:20 »

Hyvin vähäistä muutoksista on rakennettu tämä otsikko;

https://www.luke.fi/fi/uutiset/punaista-lihaa-tuotetaan-ja-kulutetaan-aiempaa-vahemman

Tottahan tämä on:

Lihan kulutus on viime vuosina vähentynyt huippuvuosista 2016–2018, jolloin lihaa syötiin reilu 81 kiloa henkilöä kohden. Nykyinen lihan kulutus on noin 77 kiloa, kun mukaan on laskettu riistaliha ja syötävät elimet. Määrä on kypsentämätöntä ruholihaa, joka sisältää muun muassa luut.

– Kulutuksesta sianlihaa on 37 prosenttia eli noin 29 kiloa, siipikarjanlihaa 37 prosenttia eli 28 kiloa ja naudanlihaa 22 prosenttia eli 17 kiloa. Jonkin verran syödään myös muun muassa lampaan-, hevosen- ja poronlihaa, kertoo ravinnetaseesta vastaava erityisasiantuntija Erja Mikkola.

Mutta muutos on aika pieni. Tuossa sitä on mennyt Arvo Keskinelle poskeen se alle kilo luomulihaakin.

35

Muut aiheet / Vs: Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan

« on: 14.05.24 - klo:07:45 »

Tästä dokumentista vielä löytyy se tuossa mainittu mutta muuten unohdettu Tornionjoen jäidenlähtökin vuoteen 2003:

https://kestavakehitys.fi/documents/2167391/2223681/Ilmastonmuutoksen%2Bindikaattorit.pdf
 
Josta olin omaan esitykseeni ottanut viimeiset 100 vuotta. Koska siitä asiasta ei enää puhuta, luulen tai olen lähes varma, ettei siinä viimeiseen 17 vuoteen ole merkittäviä muutoksia tapahtunut. — Taisi tulla valituksi väärä joki, liian pohjoisesta? Olisiko parempi valinta voinut olla Vantaa? Kun Helsinki muutenkin tuntuu Suomessa tottelevan teoriaa Lappia paremmin:

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/suomen-ilmasto-on-lammennyt.html

Teoria kun sanoo vielä, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän lämpötilan (suhteessa) pitäisi  kohota.

Tornionjoki on edelleen täysin unohdettu.

Aika unohdetulta se yhä tuntuu. Täällä se tuli mainittua:

Jokien jäidenlähdön ajoittuminen kertoo ilmaston muutoksesta

Tornionjoki jäätyy edelleen joka talvi, ja toisin kuin eteläisen Länsi-Suomen joissa, Tornionjoessa eivät aikaisimmat jäidenlähdöt ole niinkään aikaistuneet. Sen sijaan myöhäisimmät jäänlähtöpäivämäärät ovat Tornionjoessa selvästi aikaistuneet. Jäidenlähtö tapahtuu siis Tornionjoessa eri vuosina aiempaa lyhyemmän ajan sisällä, eikä enää nähdä niin myöhäisiä jäidenlähtöjä kuin ennen 1900-lukua. Tosin Tornionjoellakin kaikkein aikaisin jäidenlähtö tapahtui vasta muutama vuosi sitten 26.4.2014, mutta se oli vain päivän aikaisempi kuin vuosien 1921 ja 1937 jäidenlähtö.

Ja tuohon löytyy se helppo vastaväite, että mitä aika ennen v. 1900 tai edes siitä alkaneen vuosisadan alkupuoli tähän kuuluu? Vasta noin vuodesta 1950 arvioidaan ihmisten aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen olleen (määrältään) sellaisia, että ne olisivat voineet vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Siitä huomautettiin myös jo edellä:

Mutta sitten kun tarkemmin katsotaan, missä vaiheessa suurin osa tuosta muutoksesta on tapahtunut, voi  tulla yllätyksiä:

Jäidenlähtö Tornionjoella "viime vuosikymmeninä"

Sillä vasta noin vuodesta 1950 voimme nimittäin teoreettisesti puhua ihmisen aiheuttamasta (CO2-)ilmastonmuutoksesta. Eikä sitä tuossa näy. Tuo jäidenlähtö valittiin kerran tärkeäksi indikaattoriksi, mutta on sittemmin vaivihkaa kokonaan unohdettu.

Tämä tämän vuoden tilanne:

Tornion kaupunki: Jäänlähtö on 50 prosentin todennäköisyydellä välillä 15.05.2024. - 16.05.2024. Ennusteen keskimääräinen jäänlähtöpäivä on 15.05.2024. Matkakoski : Jäänlähtö on 50 prosentin todennäköisyydellä välillä 9.05.2024.

http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/67/q6702200y/jaa_fi.html

Mutta kyllin epäselvästi kerrottu. Jotta ei pysty vertaamaan aiempiin vuosiin. Mutta sen pystyy sanomaan, että vielä se ei ole tapahtunut. Eli hyvin myöhäinen on.

36

Yleinen Keskustelualue / Vs: Luomun ihan oikea kysyntä - meillä ja maailmalla

« on: 14.05.24 - klo:06:13 »

Tästä tllaisuudesta emme paljon uutta tietoa odota:

https://proluomu.fi/pro-luomun-kevatkokous-2024/

Vahingossa siellä saatettaisiin tietysti kertoa kysynnän kehittymisestä tämän vuoden puolella.

37

Yleinen Keskustelualue / Vs: Luomun hintakehitys - mihin suuntaan?

« on: 14.05.24 - klo:05:02 »

Suomalainen perheyritys...

Coppini Arte Olearia
OLIIVIÖLJY VALKOSIPULI 250 ML
15,90 €

... yrittää myydä luomua. Ja hinnalla, jota ei ainakaan siellä etelässä miellellään maksettaisi. Jos kympin litrahinta pöyritistytti, tuosta pyydetään yli 60 euroa.

Vai oliko tuo virallisesti luomua? Kerrotaan kyllä:

Coppini Arte Olearia oliiviöljyt valmistetaan luonnollisesti, ilman kemiallisia lisäaineita. Juuri poimitut oliivit puristetaan yhteen hedelmien tai aromien kanssa, jolloin syntyy tasapainoinen ja täysin luonnollinen tuote.

Jaa-a. Valmistajafirma taitaa olla vähän siinä ja siinä:

https://www.linkedin.com/company/oleificio-coppini-angelo-s-p-a-

https://www.organic-bio.com/en/company/14941-COPPINI-ARTE-OLEARIA

Ja jos tuo täytyy luokitella tavanomaisesti, aika kelvoton esimerkki Xeon samanhintaisuudesata.

38

Muut aiheet / Vs: Superpettuleipä

« on: 14.05.24 - klo:04:29 »

Soleiini saa lisää mainetta Amerikoissa:

Microbe-made food: Solein pulls climate-friendly protein out of thin air — and they’re scaling up production

The world’s first commercial-scale factory for making nutrient-rich and versatile protein from air and sustainable energy has opened its doors in Finland, and the startup behind it aims to have its microbe-made food out in the US later this year. Solar Foods is just one of a handful vying for pole position in a burgeoning ‘air-protein’ market that’s expected to be worth US$100 million by 2032.

The protein, called Solein (no, not soylent green; solar-protein), is the brainchild of Pasi Vainikka and bioprocesses scientist Juha-Pekka Pitkänen, who started Solar Foods on the back of this creation. Pitkänen knew of single-cell soil-dwelling microbes that oxidize hydrogen for energy, and he was certain they could be harvested and harnessed to produce cellular food.

39

Muut aiheet / Vs: Ydinvoima versus merituulivoima?

« on: 14.05.24 - klo:04:26 »

Tämän jo tapahtuneen voi kirjata tännekin (kuluva viikko):

Tuulivoiman tuotanto    -5    329    162 MWh/h

Tällä kertaa tuo negatiivinen luku ei kertonut Tahkoluodon merituulipuistosta. Vaan koko Suomen tuulivoimasta. Aika äskettäin oli samanlainen tilanne.

40

Yleinen Keskustelualue / Vs: Luomuviljely tavanomaisen maatalouden loisena

« on: 14.05.24 - klo:04:24 »

Tämä ei vielä ole tullut EU:ssa ongelmana esille:

Should biodegradable food packaging be allowed in certified organic compost?

Mutta saattaa sellaiseksi tulla.

The USDA’s National Organic Program (NOP) currently requires compost to be derived from plant and animal materials, such as manure, food scraps, leaves, and straw. Newspapers or other recycled paper without colored inks are the only synthetic feedstocks allowed.

The proposal, filed by the nonprofit certification and advocacy organization Biodegradable Products Institute (BPI) in November, asks the USDA to allow synthetic, biodegradable food packaging and service ware as a feedstock for certified organic compost produced at commercial and municipal compost facilities.

Pätkästä ei selviä, odotetaanko tuota kautta merkittävästi jotain ravinteita luomun käyttöön. Mutta luultavasti niin on.

41

Ongelmat ja kehitysehdotukset / Vs: Temp

« on: 13.05.24 - klo:14:42 »

https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg38492#msg38492

https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hillot-ja-sailykkeet/pahkina-ja-suklaalevitteet/pahkinavoit

42

Yleinen Keskustelualue / Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta

« on: 13.05.24 - klo:07:20 »

Tämä osin korvaa VYR:n lopetun raportin:

Viljan sekä valkuais- ja öljykasvien käyttö teollisuudessa muuttujina Satovuosi, Käyttö, Tuotantotapa ja Laji

Luomulle on omat lokeronsa. Tosin ne ovat pääosin tyhjiä. Mutta vuosista 2022/23 on tietoja.

43

Muut aiheet / Vs: "Faktalietsonta" ym. - ilmastokeskustelua halutaan rajoittaa?

« on: 13.05.24 - klo:06:18 »

Nälnkin kuulemma on:

Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki lähes puolittunut 2000-luvulla – kestävään tasoon on asiantuntijan mukaan yhä matkaa

Siitäkäán tietystikään näy mitään merkkiä täällä:

https://gml.noaa.gov/ccgg/trends/

Vähän niinkuin opettaja kehuisi. Mutta arvosanassa se ei näy. Ja opettaja vain jatkaisi kehottamista entistä suurempaan ahkeruuteen.

***

Itse olen ilmastoskeptikko. Jonka oma hiilijalanjälki taitaa olla aika mimimaalinen. Sitä erityisesti yrittämättä.

44

Yleinen Keskustelualue / Vs: Linnut tuntevat ainakin almanakan

« on: 13.05.24 - klo:05:00 »

Tälle hempeilylle annettaan kuitenkin tilaa:

Yhdenkin kesäkanan omistaminen velvoittaa noudattamaan näitä säädöksiä

Vaikka, kuten edeltä näkyy, kyse on erittäin vaarallisesta harastuksesta. Jonka kieltämiseen löytyisivät hyvät syyt. Toivon mukaan tuo kaikki tulee niin hankalaksi, että harrastelijat luopuvat koko ajatuksesta.

45

Yleinen Keskustelualue / Vs: Kasvissyönti maailman pelastuksena?

« on: 13.05.24 - klo:04:39 »

Näin suomalaisen lihan osalta:

Kestävän lihantuotannon kriteerit kartoitettu – Suomi kansainvälisesti etunenässä

Lihan kestävyyskriteerityöryhmän loppuraportti on valmistunut. Työryhmä kartoitti lihan kestävyyttä kuvaavia kriteereitä, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, tuotteiden markkinoinnissa ja elintarvikkeiden viennin edistämisessä.

Suomalainen liha on raportin mukaan kansainvälisesti vertailtuna kestävästi tuotettua. Tietoisuus kestävyyskriteereistä on kuitenkin yleisesti puutteellista. Kestävyydestä viestiminen ja kuluttajien tietoisuuden lisääminen vaativat monipuolisia toimia, kuten sertifioidun kestävyysmerkin käyttöönottoa, oppimateriaalien päivittämistä ja tutkittuun tietoon perustuvaa viestintää.

Julkisille elintarvikehankinnoille on luotu vastuullisuuskriteerit, joita päivitetään tarpeen mukaan. Vastuullisuuskriteereiden soveltamista ja todentamista tulisi helpottaa. Ehdotuksena on kehittää malli kriteerien priorisointiin ja selkeä todentamismalli, joka helpottaisi hankintayksiköiden ja toimijoiden työtä. Lisäksi tarvitaan yhteistä ohjeistusta sopimusseurantaan,

Oliko se työ kaikin puolin kansainvälistä? Ei ollut:

Lihatuotteille kaivataan yleisesti hyväksyttyä kestävyysmerkkiä, joka helpottaisi hankintayksiköiden todentamistyötä. Luomulihalla on jo oma sertifikaattinsa, mutta luomun hinta ja saatavuus rajoittavat sen käyttöä julkisissa hankinnoissa.

Kansainvälisillä markkinoilla kestävyyttä ei ole standardoitu, mikä luo tarpeen laatujärjestelmätyyppiselle dokumentoinnille ja verifioinnille.

Tuollaisessa työryhmässä sopisi olla Brasilian edustaja nukana. Vrt. juuri edellä.

Noista luomukommenteista ehkä vielä toisaalla lisää.