Tuottava Maa Turvattu Luonto
Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 24.04.10 - klo:11:54
-
Näyttää siltä, että biotekniikan kannattajat ovat puolihuolimattomasti liittoutuneet luomuväen kanssa, hyväksyessään vailla varauksia ja täsmennyksiä sen, että torjunta-aineista olisi merkittävää haittaa, ja olisi aina hyvä juttu, jos niitä saataisiin vähennettyä tai niistä päästäisiin kokonaan eroon.
Siinä triviaalissa merkityksessä, että kaikki torjunta-aineet viljelijälle tietysti maksavat, ne toki ovat ”haitallisia”.
Mutta mitkä ovat tosiasialliset, toteutuneet muut haitat? Vaikkapa Suomessa, jossa on tiukat määräykset niiden käytöstä?
Esim. Uutispäivä Demarissa 21.4.2010 dosentti Osmo Kuusi kirjoitti erittäin ansiokkaan kritiikin aiemmin 15.4.2010 samassa lehdessä ilmestynyttä juttua vastaan, jonka otsikkona ja sisältönä oli ”Suomi halutaan pitää GMO-vapaana jatkossakin”.
Kuusen artikkelin nimi oli ”Puolitotuuksia geenimuuntelusta” ja hyvin se kumosikin nämä puolitotuudet.
Mutta sitten mentiin tähän:
”Puhdas, luonnon omia mekanismeja hyödyntävä viljely on hyvin kannatettava tavoite. Tässä mielessä luomuviljelyä on kaikki syy suosia. Luomutuotannossa käytetään vähemmän lannoitteita ja vuoroviljelyllä ja ja muilla älykkäillä tavoilla vältetään kasvinsuojeluaineita”.
Sitten Kuusi esittää sen utopian, että geenimuuntelu yhdistettäisiin luomuun. Joka on ”älä unta nää” –idea, mutta Kuusi on toki saattanut esittää ajatuksen vähän provokatiivisessa mielessäkin …
Mutta mikä syy tosiasiassa on Suomessa välttää tai edes vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä?
Onko kasvinsuojeluaineista – siten kuin niitä nyt hallitusti ja määräysten mukaan käytetään – osoitettavissa mitään selkeää haittaa, ihmiselle tai luonnolle?
Tai toisin päin. Jos nyt ankarasti pyrittäisiin vähentämään kasvinsuojeluaineiden käyttöä, paljonko sillä voitaisiin saavuttaa etuja, ihmiselle tai luonnolle? Ja erityisesti euroa kohti ja verrattuna johonkin muuhun vastaavaan pyrkimykseen?
Se, että nykyaikaisilla supertarkoilla menetelmillä pystytään havaitsemaan torjunta-aineiden jäämiä mm. vesistöissä, ei ole vielä osoitettu haitta.
__________________
Toinen epätarkkuus on myös se, että ” [l]uomutuotannossa käytetään vähemmän lannoitteita”, mutta käsitellään asia kerrallaan!
-
Luomupropaganda on valitettavasti yhä onnistunut tavoitteessaan, ainakin tältä osin.
Vaikka Eurobarometrin mukaan yleisesti on näin, kuin tämä otsikko sanoo …
Suomalaiset pitävät ruokaa puhtaana ja turvallisena (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/11/suomalaiset_pitavat_ruokaa_puhtaana_ja_turvallisena_2149344.html)
… niin kuitenkin esim. Uutispäivä Demari voi otsikoida sanan uutisen näin: ”Valtaosa murehtii ruoan myrkkyjä”
UD:n mukaan suomalaisistakin torjunta-aineiden jäämiä ”murehtii” 62 prosenttia (luultavasti = ”paljon” tai "jossain määrin huolestunut”).
58 prosenttia pelkää ympäristömyrkkyjä, kuten elohopeaa ja dioksiinia.
Huikeata on, että 48 prosenttia huolestuttivat lihan antibiootti- ja hormonijäämät. Näin siitä huolimatta, että molemmat asiat ovat EU:ssa kiellettyjä, eli niitä ei pitäisi EU:ssa esiintyä lainkaan. *)
Suomalaiset olivat näissä suhteissa kuitenkin vähemmän huolestuneita kuin EU-kansalaiset keskimäärin.
Missä määrin nämä tulokset ovat myös viranomaisten itsensä syytä, kysyimme jo uutisessamme v. 2007:
Paimenpoika ja susi -satu nykyajan tapaan? (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=10)
Jotka viranomaiset itsekin varmaan nauttivat työpaikallaan sen (Bruce Amesin vertauksen) yhden kahvikupillisen – josta he saavat karsinogeeneja saman verran, mitä on koko vuoden ”torjunta-ainealtistus” elintarvikkeissa. Tai ottavat yhden oluen raskaan työpäivän jälkeen (=yhtä ”vaarallista”).
________
*) Väärinkäytöksiä on, mutta juuri Pohjoismaissa - Eviran mukaan - tuskin lainkaan. Ainoastaan erään tyypin "kasvunedistäjät" ovat Evirankin mukaan ihmiselle vaarallisia. Muissa on siis kyse kauppapolitiikasta, suhteessa USA:han, jossa näitä kasvunedistäjiä käytetään ihan laillisesti.
-
Tässä on asiasta Eviran yksityiskohtaisempi uutinen ...
Eurobarometri: Suomalaiset luottavat elintarviketurvallisuuteen ja elintarvikeketjun toimintaan (http://www.evira.fi/portal/fi/evira/ajankohtaista/?bid=2269)
... josta löytyy myös linkki koko tutkimukseen.
Onkohan jokin tekijä, joka jotenkin ko. kysymyssarjassa johdattaa vastaamaan "pessimistisesti" tai pelokkaasti tai ”huolestuneesti”? Jotenkin tuntuu oudolta, että suomalaisistakin n. 25% pitää erittäin tai melko todennäköisenä, että "syömänne ruoka vahingoittaa terveyttänne" (koko EU 48%!).
Jos vertaa toiseen kysymykseen, niin suurin piirtein saman verran ihmisiä uskoo todennäköisesti loukkaantuvansa auto-onnettomuudessa. Uskooko todella? Mahdollisena sitä tietysti pitävät kaikki, itseni mukaan lukien.
Jos kysytään, missä määrin "olette huolissanne tai ette ole huolissanne", niin kuinka vaikeaa vastatessa on valita "en lainkaan", vaikka se olisi lähinnä totuutta.
Minulla on tässä pieni epäilys, etteivät nämä ruoan riskitkään suurimmalle osalle ihmisiä käytännössä ole suuria niin huolen lähteitä, kuin tuosta kyselystä suoraan lukien näyttäisi.
Mutta joka tapauksessa huolestuminen torjunta-aineista on täysin suhteetonta. Kun vielä ”Ruokamyrkytykset jotka johtuvat bakteereista, kuten salmonella kananmunissa ja listeria juustoissa” ovat tätä pienempiä huolenaiheita - ja ne ihan todella voivat jopa tappaa (http://www.zoonoosikeskus.fi/portal/fi/ruokamyrkytykset/ruokamyrkytysten_aiheuttajat/) (vaikka Suomessa nekin hyvin harvoin).
Tässä linkki Bruce N. Amesin ja Lois Swirsky Goldin artikkeliin (http://www.marshall.org/article.php?id=73print=1), jossa on tuo valaiseva lause:
We have estimated that on average Americans ingest roughly 5,000 to 10,000 different natural pesticides and their breakdown products. Americans eat about 1,500 mg of natural pesticides per person per day, which is about 10,000 times more than the 0.09 mg they consume of synthetic pesticide residues
Eli amerikkalaiset keskimäärin nauttivat 10 000 -kertaisen määrän luonnollisia kasvimyrkkyjä synteettisiin torjunta-aineisiin verrattuna. Eikä ole syytä olettaa, etteikö EU:ssa olisi suhdeluku kutakuinkin sama.
-
Tämänkertainen Eviran ulostulo asiassa oli varsin kohtuullinen ja hyvä:
Kasvisten käyttöä voi turvallisesti lisätä (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=2354)
Lainaus siitä:
Ei erityisiä ruoankäyttösuosituksia
Tutkimuksen perusteella kasvisten käyttöä voi turvallisesti lisätä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että lasten ja aikuisten pitkäaikainen altistustaso on turvallisella tasolla, eikä se ole muuttunut 2000-luvulla.
Kasvisten merkittävä hyöty terveyden kannalta ei vaarannu kasvinsuojeluaineiden vaikutuksesta. […]
PS. 28.1.2011: Mutta jotenkin vain HS sai uutisessaan tänään poimittua pääasiaksi otsikkoonsa ja ingressiinsä toiset asiat:
Kaukomaiden tuotteissa torjunta-ainejäämiä
Kolmivuotiaat alttein ikäryhmä suuressa riskiarvioinnista
Vaikka tuo lainaamamme Evirankin lause tai näkemys oli mukana, tällä otsikointitavalla jätettiin kytemään ajatus, että asiasta kuitenkin pitäisi olla jotenkin huolestunut, ainakin pienten lasten äitien tms.
Turha tietysti oli toivoakaan, että tähän Amesin analyysiin olisi edes viitattu. Puhuttiin "myrkyistä" ja kyllä kemialliset termit kuulostavat jo sinänsä pelottavilta ... divetymonoksidin (http://hikipedia.info/wiki/Divetymonoksidi) kieltoakin kun kannattaa kysyttäessä yhä suuri osa ihmisistä ...
(Samaan tapaan esitti uutisen myös MTV3)
-
Saman edellä mainitun, torjunta-ainejäämiä koskevan uutisen kertomisessa Vihreä Lanka sitten pisti vielä astetta ”paremmaksi”, ja pitkälle palattiin tälle ”Paimenpoika ja susi -satu nykyajan tapaan?” (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=10) -linjalle:
Altistuuko kasvissyöjä myrkyille? (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/altistuuko-kasvissy%C3%B6j%C3%A4-myrkyille)
Erilaisista huonoista kokemuksistani (ks. täällä – siellä ja täällä) lainkaan viisastumatta ja edelleen naiivisti uskoen modernien sähköisten tiedotusvälineiden paljon mainostettuun kaksisuuntaiseen kommunikaatioon, eli tiedonvaihtoon, kirjoitin.
Kirjoitin sähkökirjeen Vihreän Langan artikkelissa haastatellulle tutkija Juha Laaksolle ja kysyin häneltä, onko hän kuullut Bruce Amesin tutkimuksista. En huomannut laittaa mukaan tätä linkkiä (http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/amesgold.pdf), mutta tarvittaessa laitan, jos hän vastaa.
-
Viittasin tuolla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg2146#msg2146) (oikeastaan vähän väärässä paikassa, jatkan täällä) glyfosaattiin kohdistuneeseen ”hyökkäykseen”, so. HS:n uutiseen sen terveyshaitoista (”tuoreen tutkimuksen mukaan” vaikkei tätä fraasia olisi sanottukaan).
Kyse ei välttämättä ole organisoidusta aktiosta, mutta kyllä tänään yleisökirjoittaja sai asiaa jatkaa. Hänen väitteistään hieman alempana.
Glyfosaatti lienee eräs ihmiselle (ja luonnolle) vaarattomimmista torjunta-aineista – ja eräs vihatummista, ehkä juuri siksi! Se kun on vielä (alun perin) Monsanton tuote, kuten sitä kestävät GM-viljalajikkeetkin. Niinpä sen täytyy olla jotakin pahaa?
Wikipedian (engl.) glyfosaattiartikkeli (http://en.wikipedia.org/wiki/Glyphosate) kertoo pitkän historian yrityksistä demonisoida glyfosaattia. Katsokaa itse, missä määrin asiassa on perusteita löytynyt.
***
Sitten HS:n yleisökirjoitUkseen, jossa Lotta Grönroos väitti, että torjunta-aine, eli tämä RoundUp/glyfosaatti olisi ” kasvia suurempi terveyshaitta”. Jättiputken tuhoamisesta oli kyse.
Grönroos toisti HS:n väitteet ”ranskalaisista” ja ”brittiläisistä” tutkimuksista.
Vasta hiljattain Helsingin Sanomissakin kerrottiin aineen vahingollisuudesta. Ranskalaisessa tutkimuksissa on todettu aineen aiheuttavan ihmissoluille dna-vaurioita, solukuolemaa ja estävän soluhengitystä. Tämä eläviin soluihin vaikuttava myrkky aiheuttaa brittiläisen tutkimuksen mukaan keskenmenoja ja sikiövaurioita karjalle, jota on ruokittu glyfosaatilla käsitellyllä torjunta-aineella.
Tämä asia on nyt tässä tilanteessa, tämän yhden väitteen osalta.
Tässä on Monsanton vastaus:
June 2011 Earth Open Source Report on Roundup (http://www.monsantoblog.com/2011/06/09/june-2011-earth-open-source-report-on-roundup/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=june-2011-earth-open-source-report-on-roundup)
Ja tässä on – meillä on varaa tähän! – myös vastine vastaukseenkin, ko. Earth Open Sourcelta:
Earth Open Source response to Monsanto (http://www.facebook.com/note.php?note_id=169537173111096&comments)
Tässä nimenomaisessa asiassa pölyn laskeutumiseen menee varmaan hiukan aikaa – mutta kiinnittäkää huomiota siihen, miten on aiemmin käynyt glyfosaattia koskevien “kohu-uutisten”.
Grönroos väittää, että …
Aineen käyttö Euroopassa on saanut jatkoaikaa, sillä EU ei ole ehtinyt käsitellä sen käytön kieltämistä ajallaan.
Tuskinpa näin. Mutta sen sijaan on olemassa kyllä toinen esimerkki siitä, miten jotkin muut torjunta-aineet ovat saaneet jatkoaikaa. (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=68)
Lisämausteena Grönroos ottaa esille DDT:n:
On kuitenkin hyvä muistaa, että hyönteisiä vastaan käytettiin ddt:tä yleisesti maataloudessa ja kodeissa aina vuoteen 1976 asti, jolloin sen käyttö Suomessa kiellettiin.
On kuitenkin hyvä muistaa, Lotta Grönroos, että ensimmäistäkään terveydellistä haittaa ihmiselle ei DDT:stä ole osoitettu. Sen käytöstä luopumisesta sen sijaan on osoitettu huomattavia terveydellisiä haittoja miljoonille ihmisille. Kuolema, malarian uhrina.
***
Pieni matemaattis-tilastollinen kritiikki tähänkin (Grönroos):
Glyfosaatti on maailman myydyin rikkakasvien torjunta-aine, ja sen vuoksi sen käytöllä voi olla vakavia seurauksia
Jos se on maailman myydyin ja varmaankin siis myös käytetyin, jo vuosikymmeniä – miten ihmeessä näitä ”vakavia seurauksia” ei ole ilmennyt, laajalti, jo nyt?
Miksi niitä täytyy yhä etsimällä etsiä jollain eläinkokeilla?
***
Jättiputken hävittämiseen Grönsoos esittää tätä:
Talkoohenkeä luodessa on kerrottava vaihtoehtoisista menetelmistä, kuten mekaanisesta kitkemisestä sekä merisuolan ja kuuman veden käytöstä.
Jo vanhat roomalaiset – halutessaan hävittää voittamansa maan (esim. Karthago) lopullisesti – suolasivat sen pellot!
-
Hesari jatkaa sitten kesäkampanjaansa heti tänään. Tässä kerrotaan nyt sitten puistoista (lihav. HJ):
Pääkaupunkiseudun puistoissa käytetään kiisteltyä torjunta-ainetta. (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudun+puistoissa+k%C3%A4ytet%C3%A4%C3%A4n+kiistelty%C3%A4+torjunta-ainetta/1135267088275)
Viheralueet pääkaupunkiseudulla siistitään kiistellyllä glyfosaatilla. Rikkaruohomyrkkyä käytetään taloussyistä. Osa tutkijoista kuitenkin varoittaa, että epäilyjä kemikaalin vaaroista olisi kuunneltava.
Sana ”kiistelty” sitten toistuukin artikkelissa (myös paperilehdessä) moneen kertaan. Ja mikäpä tässä maailmassa ei olisi kiisteltyä, jos kiistellä halutaan.
Kun tausta-artikkelissa on sitten pakko tuoda tämä esille …
Hiljattain julkaistu kansainvälisen tutkijaryhmän raportti glyfosaatin vaaroista ei vaikuta kemikaalin käyttöön Suomessa millään tavalla. Raportissa ei tullut esiin hälyttävää tietoa, jonka perusteella aine pitäisi ottaa erikseen käsittelyyn, sanoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Sirpa Luomahaara.
… ja myös se, ettei näitä kohututkimuksia ole pystytty toistamaan, niin mikäpä on tausta-artikkelin otsikko. Se on:
"Sammakoille epämuodostumia"
-
Ja hyvinhän tällainen uutisointi, kuten HS:lla, ruokkii ja lihottaa niitä salaliittoteorioita, joiden mukaan meille ei kerrottaisi totuutta näistä myrkyistä ja suuryhtiöt manipuloisivat tutkimustuloksia jne. Esimerkkejä tästä löytyy vaikka tässä Hesarin omassa nettikeskustelussa (http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/Kotimaa/ketju/6024821/?page=2&perPage=20) (jossa kyllä on rauhallista järjen ääntäkin).
-
Tässä mielenkiintoisessa artikkelissa …
Kuusi väitettä ruuasta (http://www.vihrealanka.fi/lanka-201126/kuusi-v%C3%A4itett%C3%A4-ruuasta)
(johon muiden asioidenkin osalta on syytä palata myöhemmin) todetaan – tai voisiko sanoa, kun Vihreästä Langasta on kyse, että ”lopulta myönnetään” – miten luomun huonompi tuotto luultavasti syö sen oletetut ekologiset edut. Kuitenkin eräänlaisena itsestäänselvyytenä sitten kuitenkin tuodaan esille tämä luomun puolesta:
Luomulla on kuitenkin useita sellaisia hyviä puolia, jotka eivät aina tule esiin elinkaaritutkimuksissa.
”Siinä on vähemmän torjunta-ainejäämiä, ja siksi luontoon päätyy vähemmän myrkkyjä. [… ]"
Mutta mitä konkreettisia haittoja näistä ”myrkyistä” on luonnolle tullut, sitä ei lainkaan kerrota.
Käsittääkseni kaikki EU:n hyväksymät torjunta-aineet ovat suhteellisen nopeasti biohajoavia, eikä DDT:n kaltaisia pitkään kestäviä aineita enää käytetä. Jokin vähäinenkin haitta on näin vielä kestoltaankin hyvin lyhytaikainen = mahdollinen haitta on vielä entisestäänkin vähäisempi.
Ainoa poikkeus asiassa lienevät juuri tietyt luomussa käytetyt torjunta-aineet, joille on annettu – vaikka haitat tiedetään - jatkoaikaa:
Luomumyrkyt EU:n erityisessä suojelussa (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=68)
-
Oiskohan sivustolla kantaa tähän HS:n uutisointiin:
Tutkimus: Torjunta-aineet lisäävät tuholaisten määrää pelloilla (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus+Torjunta-aineet+lisäävät+tuholaisten+määrää+pelloilla/1135267833946)
Tuhohyönteisten hävittäminen torjunta-aineilla johtaa päinvastaiseen tulokseen. Tuoreessa saksalaistutkimuksessa kirvojen määrä lisääntyi torjunta-aineilla käsitellyillä peltoaloilla, mutta ei luomupelloilla.
(korjasin linkkiä ihan teknisesti, HJ)
-
Täytyy etsiä tuo tutkimus ja tutustua siihen.
Ihan ensiksi tulee mieleen, oliko sitten lopullinen tuotto luomupelloilla siinä parempi.
Toiseksi tulee mieleen, että HS tai kukaan muukaan ei koskaan julkaise tuloksia, joissa torjunta-aineet olisivat vähentäneet tuholaisia. Se ei olisi uutinen.
Vielä voi jopa ajatella, että luomu saattaisi toimia jossakin, mutta se ei todista, että se toimisi yleensä. Nyt leviävän perunaruton edessä luomu on täysin voimaton. Koloradonkuoriaisellakaan ei Suomessa liene luontaisia vihollisia.
Vielä on kysyttävä, eivätkö tehoviljelijät olisi voineet uusia käsittelyn ja sillä saavuttaa ylivoimaisen tuloksen? En tiedä, olisiko sen voinut tehdä, mutta loogisena mahdollisuutena.
-
Koko luomuväen suhtautuminen monimuotoisuuteen on kovin ihmeellistä. Olipa kyse ötököistä tai rikkakasveista. Tästä olemme kirjoitelleet ja kiistelleet aiemminkin.
Tavanomaisessa viljelyssä viljelijä tekee parhaansa haittaeliöiden torjumiseksi. Osa kuitenkin jää jäljelle.
Myös luomussa viljelijä myös käyttää ”sallitut” keinot rikkakasvien ja hyönteisten torjumiseksi: kyntää, äestää, haraa, liekittää nestekaasulla, kitkee hiess´otsin. Osa kuitenkin jää jäljelle. Lajit ovat samat kuin tavanomaisessa, kuten osoitteesta http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/vilrikka.htm rikkakasvien osalta näkyy.
Luomussa todetaan sitten ilahtuneena, että onpa kiva, kun on sitä monimuotoisuutta pellossa. Kivoja oheiskasveja ja ötököitä. Juuri niitä ekosysteemi tarvitsee. Ja juuri niiden vuoksi kannattaisi yhteiskunnan maksaa jopa miljardi euroa vuosittain extratukea (100% luomua-tilanne). http://mattipekkarinen.net/etusivu.htm#mitamaksaa
Ja hyi niitä tehoviljelijöitä, jotka eivät ajattele hyönteisraukkoja.
Miten te luomun puolustajat pystytte nielemään näin räikeän vilpin? Tällainen valheellisuus ei voi jäädä huomaamatta, eihän? Te kuitenkin hyväksytte sen?
ELI: Tavanomainen jättää jäljelle pahat ja rumat. Luomu hyvät. Tosin lajit ovat aivan samat! Tavanomaisessa vaan haittaeliöitten määrän rajoittaminen onnistuu paremmin. Tämä näkyy korkeampana sadon määränä ja laatuna.
Jos nyt puheena oleva tutkimus pitäisikin paikkansa, niin eikö luomuväenkin pitäisi olla iloissaan: tehoviljelyssä on sekä monimuotoisuutta että tuplasadot!
Matti
-
Ja juuri niiden vuoksi kannattaisi yhteiskunnan maksaa jopa miljardi euroa vuosittain extratukea (100% luomua-tilanne). http://mattipekkarinen.net/etusivu.htm#mitamaksaa
Oliskohan kenelläkään tarkkaa ja luotettavaa tietoa luomun ja tavanomaisen viljelyn tukimääristä? Olen usein kuullut, että luomusta saa paljon enemmän tukia, mutta mitään virallista lähdettä en ole vielä nähnyt. Tuo Matin sivulla oleva linkkikin on jo alhaalla.
-
määränä ja laatuna.
Jos nyt puheena oleva tutkimus pitäisikin paikkansa, niin eikö luomuväenkin pitäisi olla iloissaan: tehoviljelyssä on sekä monimuotoisuutta että tuplasadot!
Sama tuli heti mullekin mieleen :o
-
Mistäkö löytyy tuen määrät? Maailman helpoimpia jutskia: netistä:
http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet.html alkaa löytyä erinäisiä linkkejä, kuten:
1) http://www.mavi.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuopas/5wOT3BjZz/Hakuopas2011.PDF ... ookoo, helpotan vähän: kyseisen tiedoston loppukilometreillä se on taulukoissa: tavallisen rehellisen suomalaisen viljelijän nauttima tuki siis (kuten oli se pohjoissavolainen viljelijä, jonka tapasimme yhdistyksemme kesäretkellä pari pv sitten)
2) http://www.mavi.fi/attachments/maaseutufi/5FkR8W8B3/Maatalouden_ymparistotuen_erityistuet_LR.pdf (luomun extratuki. Itse pidän tukea riittämättömänä korvauksena omantunnontuskista ja olen pysynyt "tavanomaisessa" viljelyssä)
(aika hyvin pitää paikkansa siis luvut täällä: http://mattipekkarinen.net/etusivu.htm#mitamaksaa )
-
Oiskohan sivustolla kantaa tähän HS:n uutisointiin:
Tutkimus: Torjunta-aineet lisäävät tuholaisten määrää pelloilla (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus+Torjunta-aineet+lisäävät+tuholaisten+määrää+pelloilla/1135267833946)
Käsittämätön tutkimus.
Decreased Functional Diversity and Biological Pest Control in Conventional Compared to Organic Crop Fields (http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0019502)
Jälleen kerran jokainen rikkaruoho on tulkittu luonnon moninaisuudeksi. Eli kun luomussa ei pystytä torjumaan rikkaruohoja eikä tuholaisiakaan, käännetään tämä tarkoittamaan luonnon moninaisuuden säilyttämistä.
Kirva on hyvin haitallinen vehnälle, mutta vain aikaisin orastamisvaiheessa, kun se pystyy levittämään virustautia (kääpiökasvuviroosi (http://erikoiskasvit.wikispaces.com/VEHN%C3%84)) vehnän kasvukauden alussa.
Viljan kääpiökasvuviroosi on tärkein viljakasvien virustauti Suomessa. Tautia esiintyy epidemianomaisesti kirvavuosina, jolloin sen tuhot voivat olla hyvin suuret. Tautia aiheuttaa ohran kääpiökasvuvirus, joka säilyy vuodesta toiseen luonnonvaraisissa ja viljellyissä heinissä, joista se siirtyy lähinnä kirvojen mukana viljojen oraisiin. Tyypillisesti virustautia esiintyy nurmien ympäröimillä lohkoilla. Vehnässä tauti aiheuttaa keltaisuutta ja kääpiöitymistä. Viruslevintää ja taudin haitallisuutta voidaan vähentää kylvämällä vehnä mahdollisimman aikaisin, jotta oraat ehtivät vahvistua ennen kirvahuippua. Myös juolavehnän hävitys kasvustosta vähentää tautia. Kemiallista torjuntaa voidaan tehdä aikaiseen kasvustoon tulevia kirvoja vastaan.
Tuhohyönteiset (http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nuoret/Maatila/Viljelytoimet/Tuhohyonteiset)
Tuholaisten torjunta (http://www.agrimarket.fi/main.cfm?iA=252961)
Mikäli virus leviää, sato voi tipahtaa noin neljänneksen yksin kirvan levittämän viruksen ansiosta, joten kirvojen tarkkailu ja torjuminen on tärkeää orastamisvaiheessa.
Myöhemmin kirvoista ei ole niin haittaa, jos ei niitä ole aivan kauheasti, joten tietenkin ne palaavat takaisin, kun torjunta lopetetaan.
Pirimor on hyvin yleinen torjunta-aine ja sen vaikutus kestää noin viikon. Pirimor säästää suurimman osan kirvojen luontaisista vihollisista, mutta ei kirvoja ja tietenkin aine on kielletty luomussa.
Luomussa sallittu pyretriini hävittää kyllä tehokkaasti kirvat mutta myös niiden luontaiset viholliset, joten...
Dimetoaattivalmisteita saa käyttää ainoastaan viljan orastumis- ja pensomisvaiheessa, jos lohkolla ei havaita kirvojen luontaisia vihollisia.
Kirvoja torjutaan kyllä ja ne ovat haitallisia, mutta torjunta täytyy ajoittaa oikein. Orasvaiheen jälkeen ne aiheuttavat vähemmän ongelmia ja niiden torjunta ei ole niin tärkeää, joten ne palaavat kyllä.
-
Kuten aina Hesari julkaisee uskollisesti luomua tukevat artikkelinsa heti netissä, tässä viimeinen, tänään, kertoen luomuviineistä:
Luomu löi läpi (http://www.hs.fi/ruoka/artikkeli/Luomu+l%C3%B6i+l%C3%A4pi/1135269586907)
Siitä tämä lainaus:
Luonnonmukaisesti viljelty viini tarkoittaa, että siihen käytetyt rypäleet on viljelty ilman keinotekoisia torjunta-aineita ja lannoitteita. Teollisia kemikaaleja, esimerkiksi sulfiitteja eli rikkiyhdisteitä sen sijaan saa käyttää viininvalmistuksessa.
Tätä meidän täällä kertomaamme tietoa, että luomuviinien tuotannossa käytetään sekä luonnolle että ihmisellekin potentiaalisesti vaarallisia ”luonnonmukaisia” torjunta-aineita, EFSA:n tieteellisistä riskiarvioista huolimatta, ei Hesarin uutinen kyllä kerro:
Luomumyrkyt EU:n erityisessä suojelussa (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=68)
Eli selvää on, ettei luomuviiiniä nauttiva henkilö itse nauti terveellisempää tuotetta. Kuten olemme täällä jo ammoin kertoneet. Viinissä oleva alkoholi on tuhansia kertoja "myrkyllisempää" kuin siinä ehkä olevat torjunta-ainejäämät.
Mutta yhtälailla illuusio siis on, että hän valinnallaan suojelisi luontoa.
(Ja aikalailla 99% varmuudella uskallan sanoa, ettei siinä makukaan - sokkotesteissä tarkistettuna – ole luomulla parantunut)
***
Uutisessa oli myös nämä väite:
Biodynaamiset viinit ovat luomuviinejä, joiden tuotannossa noudatetaan Rudolf Steinerin oppeja. Ajatus yhteydestä luontoon on selkeämpi kuin luomutuotannossa.
No, joo. Sanaa ”selkeä” en kyllä itse ikinä käyttäisi tämän Rudolf Steinerin oppien yhteydessä, missään.
-
Kasvinsuojeluaine glyfosaatin turvallisuus asetettiin taas viime kesänä kyseenalaiseksi. Ja sehän on se aine, joka myös tunnetaan nimellä Roundup, joka on Monsanton liikenimi sille (joka firma sen kehitti ja jolla oli sen patentti hallussaan 2000-luvun alkuun saakka)
Glyfosaatti luultua myrkyllisempää ihmiselle (http://olotila.yle.fi/piha/piha-ja-puutarhatyot/otokat-ja-tuholaiset/glyfosaatti-luultua-myrkyllisempaa-ihmiselle)
Raportti: EU salailee järjestelmällisesti tietoa myrkystä – ”Tiedossa jo 1980” (http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/112958-raportti-eu-salailee-jarjestelmallisesti-tietoa-myrkysta-%E2%80%93-%E2%80%9Dtiedossa-jo-1980%E2%80%9D)
Olemme täällä jo aiemmin kertoneet, miksi ja miten juuri glyfosaatti on erityisesti luomuväen ”hampaissa”, ks. tämä puheenvuoro. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.msg791#msg791)
Kävin haulla läpi uutistoimisto IPS:n tarjonnan ja löysin kokonaista 93 artikkelia, joissa puhuttiin pahaa glyfosaatista!
Mutta nyt se asia on – taas kerran – systemaattisesti tutkittu.
Roundupin eli glyfosaatin vaikutukset (eli riskit) kehitykseen tai lisääntymisterveyteen - ihmisillä ja eläimillä - todettiin käytännössä olemattomiksi tässä kaikki asiasta saatavissa olleet tieteelliset tutkimukset läpikäyneessä yhteenvedossa:
Developmental and reproductive outcomes in humans and animals after glyphosate exposure: a critical analysis.
(http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22202229)
-
Dennis Avery kiinnitti huomiota tällaiseen tutkimukseen. Eräs amerikkalainen järjestö oli 15 vuotta pelotellut torjunta-ainejäämillä, ja julkaissut jopa joka vuosi "likaisen tusinan listan" (http://www.ewg.org/foodnews/summary/) niistä vihanneksista, joissa torjunta-ainejäämiä oli eniten. Nyt kuitenkin kaksi tutkijaa tieteellisesti osoitti, että jäämät näissä ovat tasolla, että vasta jopa monimiljoonakertaiset pitoisuudet aiheuttaisivat jotain haitttaa:
PESTICIDE RESIDUE RISKS RECALCULATED (http://www.cgfi.org/2012/03/pesticide-residue-risks-recalculated-by-dennis-t-avery/)
(eli: torjunta-ainejämien riskit nyt laskettu)
Myös toinen tukijoista, Carl K. Winter, on tehnyt samasta asiasta oman artikkelinsa:
Expert Perspective . . . Eat Your Fruits and Veggies and Don’t Fear the “Dirty” Rhetoric (http://www.foodinsight.org/Newsletter/Detail.aspx?topic=Expert_Perspective_Eat_Your_Fruits_and_Veggies_and_Don_t_Fear_the_Dirty_Rhetoric)
(eli: asiantuntijan näkökulma ... syö hedelmäsi ja vihanneksesi äläkä pelkää "likaista" retoriikkaa)
Tässä nyt nämä linkit. Tämä asia olisi kyllä vaikka oman suomenkielisen uutisemme aiheeksi sopiva. Kunhan keritään / jaksetaan. (Vai odotetaanko, kunnes joku suomalainen järjestö saa - taas keraan - asian päähänsä, ja julkisuuteen ...?)
Yhden olennaisien viestin nostan tutkimuksesta kuitenkin jo esiin: jäämät ovat niin äärimmäisen pienellä ja vaikuttamattomalla tasolla, että niillä ei voi olla mitään yhteisvaikutuksiakaan!
-
http://www.medicina.fi/fato/75.pdf -osoitteesta läytyy torjunta-aineiden (melko synkkääkin) historiaa:
"Organofosfaatteja sisältäviä tuhoeläinten torjunta-aineita ruvettiin käyttämään Suomessa 1940-luvun lopulla. Alkuvuosina ne aiheuttivat vain yksittäisiä kuolemantapauksia.
Kun sitten vuonna 1954 maamme lehdistössä kerrottiin näkyvin otsikoin, että Saksassa on parationipitoisia torjunta-aineita käytetty itsemurhamyrkkyinä, alkoivat organofosfaatti-itsemurhat Suomessa lisääntyä. Niitä kutsuttiin Bladan¨itsemurhiksi erään lähinnä parationia sisältävän valmisteen mukaan. Näiden erittäin myrkyllisten valmisteiden rajoittamaton myynti, tiedotusvälineiden antama informaatio ja mahdollisesti jotkin psykologiset tekijät nostivat torjunta-aineilla tehtyjen itsemurhien luvut Suomessa huippuunsa 1958, jolloin niitä oli kaikkiaan 121, puolet myrkytysitsemurhien kokonaismäärästä." jne jne.
LIENEEKÖ VIIMEISEEN 30 VUOTEEN ENÄÄ KUKAAN saanut ketään hengiltä torjunta-aineilla? Tästä kertovaa aineistoa en netistä löydä. Aineet ovat vapaasti kenen tahansa ostettavissa vaikkapa Agrimarketista. Itsemurhiinkin on etsittävä muita keinoja? Elämme kovia aikoja! Tässä on samaa kuin siinä "kylmä kahvi kaunistaa"- asiassa: maha ei vedä niin suuria määriä, mitä naama vaatisi...
Jäämien vuoksi tuskin kukaan edes sairastuu: Elintarvikeviraston selvitysten mukaan torjunta-ainejäämien määrä on jatkuvassa laskussa. Viimeisimmän löytämäni tutkimuksen mukaan suomalaisen keskimääräinen torjunta-aineen saanti suomalaisista tuoretuotteista oli 3,68 mikrogrammaa päivässä. Siis 0,00000368 g, ja vuodessakin vain 0,0013g. Tuhannessa vuodessa noin yksi gramma!!!!
-
Jäämien vuoksi tuskin kukaan edes sairastuu: Elintarvikeviraston selvitysten mukaan torjunta-ainejäämien määrä on jatkuvassa laskussa. Viimeisimmän löytämäni tutkimuksen mukaan suomalaisen keskimääräinen torjunta-aineen saanti suomalaisista tuoretuotteista oli 3,68 mikrogrammaa päivässä. Siis 0,00000368 g, ja vuodessakin vain 0,0013g. Tuhannessa vuodessa noin yksi gramma!!!!
Tässä on mun mielestä mahdollisuudet pienoiseen läpimurtoon ihmisten mielissä, oisko sulla tarkempaa linkkiä ko. tutkimukseen?
-
Edelleen kaipailen tähän tarkempia lähdeviitteitä, kiitos!
-
Uutinen löytyi aikoinaan Maaseudun Tulevaisuudesta ja se perustui eviran selvitykseen.
Teksti (mm täällä: http://mattipekkarinen.net/sivu1.htm#s15kirvatkertutjäämät ) on kestänyt jo yli 10 vuoden tuulet ja tuiskut ja "vastapuolen" tarkastelun (sekä maa- ja elintarvikeammattilaisten tarkastelun myös), vaan nyt tietysti on hyvä aika kyseenalaistaa se, kun Evira ja MT:kin ilmeisesti ovat sen siivonneet pois.
Matti
LISÄYS: innostuin googlailemaan ja löysin uudehkoa tekstiä kyllä Eviralta: http://www.evira.fi/portal/fi/evira/julkaisut/?a=view&productId=234 . Sivulla 62 ainakin on jotain lukuja, joista voi laskea jotain. Esitystapa on nyt toinen, ja "suomalaiset tuoretuotteet" eivät taida olla missään kohdin omana ryhmänään.
-
Tässä yhteenveto tuosta linkistä:
7 Johtopäätökset
Altistustasoa on tyypillisesti arvioitu aine kerrallaan käyttämällä deterministisiä menetelmiä. Myös valmisteiden käyttö ja kutakin käyttöä vastaavat enimmäismäärät arvioidaan aine kerrallaan. Tyypillisesti kuluttajat altistuvat useille aineille samanaikaisesti. EU-alueella käytetään tuotannossa edelleen satoja eri aineita. Tässä asetelmassa probabilistinen lähestymistapa antaa paremmin todellisuutta vastaavan kuvan,
koska se ottaa huomioon ravinnon kokonaisuuden, toisin sanoen eri ruoankulutustasot ja kaikki tuotteissa esiintyvät tehoainejäämät. Ainoastaan probabilistisilla menetelmillä on mahdollista saada numeerista tietoa myös riskinarviointiin sisältyvästä epävarmuudesta. Yksittäisiin aineisiin kohdistuvia päätöksiä on pakko tehdä, mutta samalla tulisi huomioida kuinka yksittäinen päätös vaikuttaa kokonaisuuteen. Tehokkaat riskinhallintapäätökset edellyttävät riskinarviointeja, joka huomioivat paitsi suomalaisten ravintotottumukset, myös herkimmät väestöryhmät. Suomalaisia lapsia koskevia aineistoja on nyt saatu kasvinsuojeluaineiden riskinarvioinnin käyttöön ensi kertaa.
Tämän riskinarvioinnin perusteella kokonaisaltistusta kasvinsuojeluaineille kuvaa matala pitkäaikaisaltistus, jota eri aineiden lyhytaikaiset altistushuiput muuntelevat. Eri tehoainejäämille altistutaan päivittäin eri kasvis- ja hedelmätuotteiden välityksellä, mutta myös yksittäinen tuote voi sisältää useiden eri tehoaineiden jäämiä, jotka ovat peräisin eri käsittelykerroilta tai jotka ovat seurausta monitehoisten valmisteiden yleistyvästä käytöstä. EU:n tehoaineiden riskinarviointiohjelman seurauksena vain murto-osa vuonna 1993 markkinoilla olleista tehoaineista on nykyisin viljelijöiden käytettävissä. Niin Suomessa kuin muuallakin suurinta altistusta aiheuttava ryhmä on ollut organofosfaatit ja karbamaatit. Tällä hetkellä EU-alueella valtaosa organofosfaateista on poistunut markkinoilta.
Tarkasteltaessa pitkäaikaista altistusta probabilistisen mallinnuksen avulla ADI:n ylittyminen on kaikissa ikäryhmissä harvinainen ilmiö, sen todennäköisyys on noin 0,01 %. Lyhytaikaisen altistuksen asetelmassa tilanne eri väestöryhmien kannalta ei ole ollut yhtä hyvä. Organofosfaattien ja karbamaattien kynnysarvo aRfD ylittyy kolmivuotiailla lapsilla aineiston perusteella helposti. aRfD:n ylittymisen todennäköisyys
on tässä ryhmässä ollut lähes yksi sadasta. Jos tarkastellaan aineiston kahta viimeistä vuotta (2007 ja 2008), on todennäköisyys aRfD:n ylittymiselle vähentynyt, muttei vielä riittävästi. Aikuisten osalta ollaan jo lähellä tavoitetta eli todennäköisyyttä 0,01 %. Saatavilla oleva aineisto ja menetelmät viittaavat siihen, että aRfD:n ylitys on kaikissa ryhmissä mahdollista myös tavanomaisella dieetillä, jos huono-onnisesti onnistuu valitsemaan suuria pitoisuuksia sisältäviä elintarvikkeita. Kolmivuotiaiden altistustason kehitystä tulisi seurata.
Yksittäisistä tuotteista käsillä olevan aineiston perusteella tavalliset kasvikset, kuten tomaatti, kurkku ja sipuli sekä hedelmistä banaani ovat olleet keskeisiä altistusta aiheuttavia tuotteita kolmivuotiailla.
Kun muissa mainituissa tuotteissa pitoisuushuiput ovat tässä aineryhmässä käyneet harvinaisemmiksi, ei banaanien jäämätasoissa tai jäämien esiintyvyydessä ole tapahtunut lainkaan muutosta. Suurinta altistusta aiheuttavat tuotteet saatiin esille, mutta aineiston koko ja rakenne ei vielä ole riittävä, jotta kaikki keskeisimmät altistusta välittävät tuotteet voitaisiin yksiselitteisesti asettaa keskinäiseen tärkeysjärjestykseen.
Myönteistä kehitystä on tapahtunut, mutta kolmivuotiaiden kohdalla organofosfaattien ja karbamaattien lyhytaikaiselle altistukselle tavoitteena pidettyä korkeintaan 0,01 prosentin todennäköisyyttä
aRfD:n ylittymiselle ei ole vielä saavutettu. Siirtymäaikojen vuoksi joitakin sellaisia organofosfaatteja on ollut käytössä vielä vuonna 2008, joiden käyttö nykyisin on kokonaan kielletty. Työtä on erityisesti tehtävä valmisteiden rekisteröinnin yhteydessä, esimerkiksi varoaikoja asetettaessa, millä on suora vaikutus laskennallisten enimmäismäärien tasoon. Vaikka käytettyjen tehoaineiden määrä Euroopassa on vähentynyt, on edelleen tärkeä seurata kokonaistilannetta. Muiden kuin organofosfaattien ja karbamaattien osalta tilanne on kokonaisuudessaan hyvä. Siten valvontaa on mahdollista edelleen kohdistaa niihin aineisiin, jotka herkimmin voivat tuottaa välittömiä vaikutuksia.
Kasvisten kulutus on Suomessa ollut yksi Euroopan alhaisimmista. Tuotantotavoista riippumatta kasvisten hyödyistä on olemassa vahvaa näyttöä ja niiden käytön lisäämistä suositellaan. Lyhytaikaista altistustasoa kasvinsuojeluaineille on mahdollista vähentää valitsemalla Euroopassa ja etenkin Suomessa tuotettuja kasviksia ja hedelmiä. Kasvinsuojeluaineiden pitkäaikaisaltistus ei aseta esteitä kasvisten kulutuksen lisäämiselle. Lapsiin kohdistuvaa altistusta kasvinsuojeluaineille on kuitenkin seurattava.
Omat sivusi ovat niin sekavat ja sotkuiset, ettei sieltä edes viitsi kaivaa tarkempia lähteitä, ilmeisesti viitettä ei kuitenkaan enää edes ole olemassa. Harmi, tässä on potentiaalia, nyt vain tarvitsisi tiukkaa dataa, ja väitteen esittäjä saisi sitä mieluusti kaivaa (ehkä sieltä sivulta 62?) ja tuoda selkeässä muodossa esille, muuten asia ei mene eteenpäin.
-
Tästäpä voi itsekukin katsoa tuoreehkon saantitilanteen (Eviran mukaan)päivää kohden. Siitä 90% on vierasperäistä, ei kotimaisista elintarvikkeista sanoi puolestaan ainakin Kuningaskuluttaja sivuillaan. Ja muutoinkin se on ollut yleinen käsitys.
aikuisten krooninen
altistus on 50 prosentin todennäköisyystasolla
1,02 μg/kg kehonpainoa
eli noin 75 μg/yksilö (miesten ja naisten
keskimääräiset kehonpainot 71 ja
84,6 kg).
-
Tiedot ovat ilmeisesti täältä?
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/475
Vastaisuudessa kannattaa laittaa linkit aina mukaan, muuten muut joutuvat tekemään täysin turhaa metsästystyötä ja kiinnostus saattaa loppua ennenaikaisesti.
-
Tästäpä voi itsekukin katsoa tuoreehkon saantitilanteen (Eviran mukaan)päivää kohden. Siitä 90% on vierasperäistä, ei kotimaisista elintarvikkeista sanoi puolestaan ainakin Kuningaskuluttaja sivuillaan. Ja muutoinkin se on ollut yleinen käsitys.
aikuisten krooninen
altistus on 50 prosentin todennäköisyystasolla
1,02 μg/kg kehonpainoa
eli noin 75 μg/yksilö (miesten ja naisten
keskimääräiset kehonpainot 71 ja
84,6 kg).
Siis henkilö altistuu keskimäärin 75 mikrogrammalle torjunta-aineita per päivä, mutta mitä tuo 50% todennäköisyystaso tarkoittaa tässä yhteydessä?
-
Nuo luvut olivat siltä sivulta 62 Eviran selvityksessä.
50% tuossa ymmärtääkseni tarkoittaa keskimääräisellä suomalaisella dieetillä. Kemikaalikuorma, jonka saamme, paljon riippuu siitä, käytämmekö tuontimausteita ja -hedelmiä. Varsinkin thaimaalaisia.
-
Tässä juuri Rion kokouksen alla UNEP ilmoittaa (http://www.theage.com.au/environment/global-environment-outlook-grim-un-says-20120607-1zxot.html), että 90 prosenttia vedestä tai kaloista tehdyistä otoksista on torjunta-aineiden saastuttamia ("[...] 90 per cent of water and fish samples are contaminated by pesticides.").
Kuulostaa kauhealta, mutta kaksii täsmennystä ja tietoa tästä puuttuu:
- minkälaisista pitoisuuksista on (keskimäärin vaikka) kyse? Nykyisinhän pystymme mittaamaan triljoonasosia.
- mitä seurauksia tästä on ollut maailman luonnolle? Siis ollut, ei, mitä voisi olla. Miten nuo 90 prosenttia vesistöistä nyt eroavat jäljellejäävästä 10 prosentista, sellaisella tavalla, jonka voisi laittaa torjunta-aineiden "piikkiin"?
-
Kolumnisti Die Welt -lehdestä, Maxeiner ja Miersch, kiinnittävät huomiota artikkelissaan "Der Verdacht" (http://www.achgut.com/dadgdx/index.php/dadgd/article/der_verdacht/) (epäilys) tämän kaltaiseen ilmiöön:
- Google-haulla (englanniksi) "Parkinsonin tauti torjunta-aineet" saa kymmeniä tuhansia osumia
- useimmissa näin löydetyissä artikkeleissa ei tehdä selväksi, että yhteys Parkinsonin taudin ja torjunta-aineden välillä oli löydetty vain erityisen suuresti altistuneiden, so. maanviljelijöiden kohdalla. Torjunta-ainejämistä ruoassa ei ollut kyse
- asia on tuotu Saksassa esille ranskalaisessa dokumentissa "Jokapäiväinen myrkkymme" (joka sama filmi oli YLElläkin)
- sitä, että yhteydestä kertonut alkuperäinen tutkimus on myöhemmin osoitettu tieteelliseksi väärennökseksi, ei juuri missään kerrota
Eli tällainen väärä tieto, epäilys jää iloisesti elämään, julkiseen keskusteluun, ajatteluun.
-
Tässä juuri Rion kokouksen alla UNEP ilmoittaa (http://www.theage.com.au/environment/global-environment-outlook-grim-un-says-20120607-1zxot.html), että 90 prosenttia vedestä tai kaloista tehdyistä otoksista on torjunta-aineiden saastuttamia ("[...] 90 per cent of water and fish samples are contaminated by pesticides.").
Kuulostaa kauhealta, mutta kaksii täsmennystä ja tietoa tästä puuttuu:
- minkälaisista pitoisuuksista on (keskimäärin vaikka) kyse? Nykyisinhän pystymme mittaamaan triljoonasosia.
- mitä seurauksia tästä on ollut maailman luonnolle? Siis ollut, ei, mitä voisi olla. Miten nuo 90 prosenttia vesistöistä nyt eroavat jäljellejäävästä 10 prosentista, sellaisella tavalla, jonka voisi laittaa torjunta-aineiden "piikkiin"?
Onkohan joku täältä ehtinyt kaivella tarkempia vastauksia Heikin lisäkysymyksiin?
-
Tässä juuri Rion kokouksen alla UNEP ilmoittaa (http://www.theage.com.au/environment/global-environment-outlook-grim-un-says-20120607-1zxot.html), että 90 prosenttia vedestä tai kaloista tehdyistä otoksista on torjunta-aineiden saastuttamia ("[...] 90 per cent of water and fish samples are contaminated by pesticides.").
Kuulostaa kauhealta, mutta kaksii täsmennystä ja tietoa tästä puuttuu:
- minkälaisista pitoisuuksista on (keskimäärin vaikka) kyse? Nykyisinhän pystymme mittaamaan triljoonasosia.
- mitä seurauksia tästä on ollut maailman luonnolle? Siis ollut, ei, mitä voisi olla. Miten nuo 90 prosenttia vesistöistä nyt eroavat jäljellejäävästä 10 prosentista, sellaisella tavalla, jonka voisi laittaa torjunta-aineiden "piikkiin"?
Onkohan joku täältä ehtinyt kaivella tarkempia vastauksia Heikin lisäkysymyksiin?
Kiitos, että otit tämän puheeksi.
Sillä, kun kukaan muu ei tähän vastannut, päätin itse palata aiheeseen: ja osoittautui, että asia on huomattavasti mielenkiintoisempi kuin luulin!
Tästä tulee Juttu.
Heittäydyn vielä salaperäiseksi, koska asia vaatii (internet-surfia vaativampia) lisätutkimuksia. Mutta perästä varmasti kuuluu ..
-
Mitä UNEPin raportissa (http://www.unep.org/geo/geo5.asp#) kerrottiin torjunta-aineista, ja miltä se sitten mediassa näytti?
UNEP julkaisi juuri Rio+20 -kokouksen alla tuon raportin ympäristön tilasta. Kun siiitä mediassa kerrottiin, eräs kerrottu väite oli juuri tuo, että maailman lähes kaikista vesistöistä löytyy torjunta-aineita.
Mutta mitä siinä raportissa tosiasiassa sanottiin? Sen selvittäminen osoittautuikin hiukan hankalaksi.
Raportissa oli nimittäin tällainen lause, että erään tutkimuksen mukaan vesistöista ja kaloista otetuissa näyteissä yli 90% löytyi torjunta-ainejäämiä.
Mutta juuri siinä kohdassa, tähän tietoon puuttui lähdeviite. Lähetin asiasta kyselyn UNEP:iin, netissä annettuun osoitteeseen. Siellä selvitettiin asia, todettiin puute, ilmoitettiin lähdeviite ja luvattiin asia sopivalla tavalla korjata nettisivuillakin. Ja koska siellä suhtauduttiin asiaan reilusti ja asiallisesti, ja koska UNEP on nyt muuttanut linjaansakin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=234), uhkaamani "Juttu" saa nyt jäädä tähän.
Tämä oli kyseinen tutkimus (siis puuttuva lähdeviite olisi viitannut tähän):
The Quality of Our Nation's Waters (http://pubs.usgs.gov/circ/circ1225/index.html)
Sitä selaamalla huomaa kaksi asiaa:
- kyse oli kooste tutkimuksista, jotka kaikki koskivat USA:n tilannetta n. vuoteen 1999 mennessä
- tutkimus ei suoranaisesti väittänyt, että tilanne torjunta-aineiden kohdalla olisi sielläkään hälyttävä, vaikka tilannetta pitääkin tarkkailla
Mutta miten tämän tutkimukset tulokset sitten tuotiin esille. Tässä on UNEP:in tiedote:
World Remains on Unsustainable Track Despite Hundreds of Internationally Agreed Goals and Objectives (http://www.unep.org/newscentre/default.aspx?DocumentID=2688&ArticleID=9158)
Siinä USA:nta koskeva tulos olikin muuttunut muotoon, että yli 90% vesistöistä vesi- ja kalanäytteet olivat torjunta-aineiden ”saastuttamia”. Maininta ”eräästä tutkimuksesta” ja siitä, että tämä tutkimus koski vain USA:ta, oli jäänyt pois.
Lisäksi juuri tuon lauseen alla oli tiedotteen toisessa versiossa lause, jossa kerrottiin, miten kahden viime vuosikymmenen aikana kalakannat [maailmasta] ovat ennen näkemättömällä tavalla heikentyneet. *)
Eikö tuosta varomaton lukija luontevasti päättele, että näiden torjunta-aineiden täytyy olla kalakantojen heikentymisen syy? No, niin mitä ilmeisemmin ainakin teki tämän uutisen toimittaja:
Global environment outlook grim, UN says (http://www.smh.com.au/environment/global-environment-outlook-grim-un-says-20120607-1zxot.html)
Hän oli valinnut kuvan rantaan kuolleesta kalasta, ja kuvan tekstinä oli juuri tuo tieto, että vesistöistä löytyy torjunta-aineita.
Kun sitten asia esiteltiin Suomessa, se tapahtui tähän tapaan. Helsingin Sanomat artikkelissaan "Maapallon riskirajoista osa on jo ylitetty" (http://m.hs.fi/infomo?site=hs&view=news_kotimaa_child&feed:a=hs.fi&feed:c=news&feed:i=1305574103322) näin:
Mannerjäätiköt sulavat, Afrikka aavikoituu, viidakot tuhoutuvat ja kalakannat hupenevat. Merien pinta nousee, tulvat ja kuivuudet toistuvat. Viidesosaa selkärankaisista uhkaa sukupuutto, koralliriutat ovat pienentyneet liki 40 prosenttia vuodesta 1982. Kasvihuonepäästöt voivat kaksinkertaistua 50 vuodessa. Vesi- ja kalanäytteistä 90 prosenttia sisältää torjunta-aineita.
Myös Satu Hassi kertoi 18.6.12 blogissaan (http://www.satuhassi.net/2012/oljyriippuvuus-osa-talousongelmia/):
Afrikkaa aavikoituu, sademetsiä tuhoutuu, kalakannat hupenevat, sekä tulvat että kuivuuskaudet pahenevat. Viidesosaa selkärankaisista uhkaa sukupuutto. 90 % vesi- ja kalanäytteistä sisältää torjunta-aineita, siis myrkkyjä.
Jossa myös on esitetty kuva, että nämä torjunta-ainejäämät olisivat hyvinkin tärkeä juttu.
Eli siis näin "pullataikina" nousi ja kasvoi - vaikka edes alunperin in viitatussa, lähtökohtana olleessa tutkimuksessa ei tullut mitenkään selväksi keskustelumme otsikon kysymys:
mitkä ovat "torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat"?
____________________
*) mikä on itsessään totta, ja johtuu vieläpä ihmisestä, mutta ei saastuttamisesta, vaan liikakalastuksesta
-
Eli amerikkalaiset keskimäärin nauttivat 10 000 -kertaisen määrän luonnollisia kasvimyrkkyjä synteettisiin torjunta-aineisiin verrattuna. Eikä ole syytä olettaa, etteikö EU:ssa olisi suhdeluku kutakuinkin sama.
Tämä Amesin tulos on todella niin paradoksaalinen, että eivät edes luomukriittiset sitä tunnu ottavan sitä tosissaan (jos siis ovat siitä tietoisia).
Niinpä mainioilla "Luomulakko"-sivuillakin tuodaan esiin, Scientific Americanin artikkeliin nojautuen, että ...
- torjunta-aineista ei todellakaan ole mitään haittaa ja että
- luomussa käytetyt torjunta-aineet eivät ole sen turvallisempia, pikemminkin päinvastoin
Luomun myrkyt vs. synteettiset myrkyt (http://luomulakko.blogspot.fi/2012/09/luomun-myrkyt-vs-synteettiset-myrkyt.html)
... mutta kumpikin unohtaa mainita tämän mielestäni tehokkaimman argumentin, että tässä (joka tapauksessa) "siiviliöidään hyttysiä ja niellään kameli".
Hiukan sinnepäin on molemmissa artiikeleissa kyllä kerrottu, on mainittu, miten aivan tavanomaiset aineet ("kemikaalit") voivat suurina määrinä olla vaarallisia. Ja että ruoassamme on kymmeniä tuhansia luonnollisia kemikaaleja, joista suurin osa on vaikutuksiltaan tutkimattomia.
-
Mielenkiintoinen keksintö, ja kiva, että Vihreä Lanka tuo sen esille:
Reuters: Israelissa säteilytetyt kärpäset puolustavat hedelmäsatoa Kroatiassa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/reuters-israelissa-s%C3%A4teilytetyt-k%C3%A4rp%C3%A4set-puolustavat-hedelm%C3%A4satoa-kroatiassa)
Jos tämä toimii noin hyvin - eikä tule turkasen kalliiksi - niin mikä ettei. *) Varsinkin kun tietysti, juuri noin kuin uutinen kertoo, tämä Euroopan torjunta-ainekauhu on sen verran voimassa oleva tosiasia, että Afrikan viljelijöiden on otettava se huomioon. Vaikkei siinä olisi tolkkuakaan.
Mutta luomuviljelyn niksiä tästä tuskin tulee - ellei IFOAM ole sitä vielä kieltänyt, niin se ei ole vain ehtinyt. Mikään vuoden 1900 jälkeen keksitty ei voi olla "luonnonmukaista" ... noista säteilytetyistä kärpäsistä voi varista radioaktiivisuutta hedelmien päälle tms.
__________
*) Erityisesti, koska tässä ei pelata uhkapeliä sillä, että tuotaisiin jostain muualta maailmasta joku toinen laji tähän torjuntatyöhön - mikä on osoittautunut useasti muulle luonnolle tuhoisaksi ratkaisuksi, näennäisestä "luonnonmukaisuudestaan" huolimatta, tai oikeastaan sen takia (luonto kun on täysin "opportunistinen", se on aina "voittajan puolella", vaikka tämä olisi ikävä tuholainen)
-
Torjunta-aineiden vaikutus mehiläiskantaan sittenkin todellinen ongelma?
http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/54440-tutkijan-peloissaan-mehilaisten-joukkokuolemat-sittenkin-ihmisen-syyta
Tästä itse tutkimukseen:
http://www.nature.com/nature/journal/vaop/ncurrent/full/nature11585.html
http://www.nature.com/news/the-buzz-about-pesticides-1.11626
-
Nyt olisi kiva nähdä vertailua miten samat mehiläiset reagoivat vastaavaan määrään kasvien omia myrkkyjä tai sitten luomussa yleisimmin käytettyihin torjunta-aineisiin. Jos tuo tutkimus pitää paikkaansa, ja annettu määrä vastaa kutakuinkin mehiläisten keskivertoaltistusta luonnossa, niin kyllähän tuohon pitää puuttua heti.
-
Tämä täytyy ilman muuta ottaa vakavasti. Löysin tällaisesta jutusta viitteen jo keväällä, se piti linkata tänne, mutta silloin asia jäi.
Mutta silti silloin ja nytkin tulee "ensimmäisenä" mieleen, että vaikka tässä olisikin löydetty oikea syy, niin se ei ehkä sittenkään ole Se Syy. Eli selitys hyvin laajasti levinneelle ilmiöllle, joka (ainakin raportoidusti) alkoi ilmetä (suurinpiirtein) yhtä aikaa eri puolilla maailmaa.
Tai sitten syyllinen on joku tietty torjunta-aine, jonka käyttö samaan aikaan olisi räjähdysmäisesti yleistynyt? Onko tällaista, ja onko se sellainen, joka on mainittu noissa raporteissa?
Uuden Suomen jutussa mainittiin kyllä 1980-luvulla käyttöönotetut aineet, mutta siitä ajasta on jo kauan. Eivätkö nämä mehiläistuhot ole vasta 2000-luvun ilmiö?
-
Kansan Uutiset raportoi tästä asiasta epätäsmällisesti ....
Raportti: neonikotinoidit uhka mehiläisille (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/2939577/raportti-neonikotinoidit-uhka-mehilaisille)
... sillä asiasta pidetyssä lehdistötilaisuudesta EFSA:n edustaja nimenomaisesti kiisti, että näillä aineilla olisi havaittu yhteyttä joukkokuolemiin eli näihin yhdyskuntien romahtamisiin. Oli havaittu muita riskejä.
Linkki Reutersin uutiseen. (http://www.reuters.com/article/2013/01/16/us-eu-pesticides-bees-idUSBRE90F11Q20130116)
Asia on kuitenkin kovin kesken, lisätutkimuksia tehdään. Isoista rahoista, miljardeista, ja kymmenistä tuhansista työpaikoista, on kyse, jos kieltoihin mennään.
Syngenta ja Bayer syyttävät EFSA:a varovaisuusperiaatteen väärästä soveltamisesta. Tietysti, voisi joku sanoa, "oma lehmä ojassa". Mutta voivathan ne silti olla (osin) oikeassakin.
Jäämme odottelemaan, miten asia etenee, mitä selviää.
-
Tässä on linkki ko. EFSAn raporttiin nikotinoideista:
Existing Scientific Evidence of the Effects of Neonicotinoid Pesticides on Bees (http://www.europarl.europa.eu/committees/en/studiesdownload.html?languageDocument=EN&file=79433)
Siellä s. 6 on yhteenveto, jossa asian epävarmuus myönnetään. Mutta sitten suositus, että siihen asti, kunnes asia selviiää paremmin, pitäisi edetä "varovaisuusperiaatteen" mukaan. Jo itse tuo sana (ilmaisu) saa minut heti jutussa huomattavan epäilevälle kannalle!!!
Koska meiltä jo melkein odotetaan ( ;D, ks. Kansan Uutisten keskustelu), että "puolustamme myrkkyjen valmistajia", niin tässä sitten Iso-Britannian DEFRAn näkemys asiasta:
Defra: No evidence yet that neonicotinoids harm bees (http://www.farmersguardian.com/home/arable/defra-no-evidence-yet-that-neonicotinoids-harm-bees/52588.article)
Eli "Defra: ei vielä näyttöä siitä, että neonikotinoidit vahingittaisivat mehiläisiä"
Ainakin yksi näistä aineista (http://www.enewspf.com/latest-news/science-a-environmental/34730-bee-killing-neonicotinoid-pesticide-thiamethoxam-banned-in-france.html) on jo kiellletty 2012 Ranskassa - eikö siitä tule muuten heti vertailukohta?
***
Sieltä ja täältä on löytynyt tarkempi arvio tämän EU-kiellon kustannuksista, jos siihen mennään: 17 miljardia euroa, 50 000 työpaikkaa. Plus arvio, että osa EU:n ruokatuotannosta korvautuisi tuonnilla. Mahdollisesti pelottelua - mutta voiko sitä koskaan olla kyllin varovainen ... ;D
-
Suomessa mennään tässä neonikotinoidiasiassa nyt niin, että välittömästi on aloitettu hutkiminen, odottamatta tutkimusta: yleisönosastot täyttyvät kirjoituksista, joissa tuomitaan ahne kemianteollisuus, joka tuhoaa elämän edellytykset maapallolta ...
Muutama vuosi sitten oltiin yhtä varmoja, että näiden mehiläisten joukkokuolemien täytyy jotenkin liittyä gm-lajikkeisiin.
Vielä pari vuotta sitten ajatus roikkui yhä mukana:
Europarlamentti huolestui mehiläisten kohtalosta (http://yle.fi/uutiset/europarlamentti_huolestui_mehilaisten_kohtalosta/3030226)
EU-komissiota parlamentti kehottaa selvittämään geenimuunneltujen viljalajikkeiden vaikutusta mehiläisiin.
-
http://www.guardian.co.uk/environment/2013/jan/31/eu-proposes-ban-insecticides-bee
Three neonicotinoids, the world's most widely used insecticides, which earn billions of pounds a year for their manufacturers, would be forbidden from use on corn, oil seed rape, sunflowers and other crops across the continent for two years.
It was time for "swift and decisive action", said Tonio Borg, commissioner for health and consumer policy, who added that the proposals were "ambitious but proportionate".
The proposals will enter EU law on 25 February if a majority of Europe's member states vote in favour. France and the Netherlands are supportive but the UK and Germany are reported to be reluctant.
"It's important that we take action based upon scientific evidence rather than making knee-jerk decisions that could have significant knock-on impacts," said the environment secretary, Owen Paterson. "That's why we are carrying out our own detailed field research to ensure we can make a decision about neonicotinoids based on the most up-to-date and complete evidence available."
-
Eli tässä neonikotinoidiasiassa aiotaan tehdä tiedettä demokratian keinoin: Hesarikin kertoi tänään tuosta äänestyksestä.
Plus sen, että Suomi aikoo äänestää vastaan, ja että Suomessa ei ole havaintoja mehiläisten joukkokuolemista. Asia vaikuttaa Suomessa rypsin viljelyyn, joka kiellon tullessa "vaikeutuu ellei lopu".
Lehden johdantosivulla puhutaan yksikantaan "mehiläisille vaarallisista hermomyrkyistä", eli tämä tieteellinen kiista on jo journalistisesti ratkaistu, jo ennen demokraattista käsittelyä.
Rikollisten suhteen HS muistaa aina käyttää sanaa "epäilty", vaikka tyyppi olisi saatu verekseltään, itse teossa tavattuna kiinni.
PS. 21.2.13: Tämän aamun Hesarissa oli jo käytetty "epäillä"-verbiä tekstissä, mutta otsikossa ja jutun hengessä ko. aineet kuitenkin kuvattiin jo osoitetusti "vaarallisina" - ja esiteltiin luomuviljelyvaihtoehtoa ...
-
Vihreä Lanka ei asiassa yllätä:
"Maa- ja metsätuhousministeriön" suunnitelmat huolettavat: Uhka koko maapallon ruokaturvalle! (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/maa-ja-mets%C3%A4tuhousministeri%C3%B6n-suunnitelmat-huolettavat-uhka-koko-maapallon-ruokaturvalle)
Uutisessa linkatut Heidi Hautala ja Suomen luonnonsuojeluliitto suosittavat molemmat nopeita toimia - vaikka asiasta ei mitään varmaa tietoa olisikaan:
Hautala:
Vihreiden mielestä Suomen tulee olla valmis kannattamaan neonikotinoidien täyskieltoa, kun riskeistä on saatu riittävä analyysi.
Jo sitä odotellessa tulisi säätää merkittäviä rajoituksia. EU:n elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on selvästi osoittanut, että kyseiset aineet ovat vakava riski mehiläisille.
Neonikotinoidien haitat otetaan Euroopassa vakavasti. Esimerkiksi Ranska, Saksa ja Italia ovat asettaneet rajoituksia niiden käytölle. Suomi ei voi jäädä yksin käyttämään aineita, jotka voivat olla uhka koko maapallon ruokaturvalle.
SLL / Risto Sulkava:
Päätöksenteossa on syytä muistaa varovaisuusperiaate: Vaikka Suomessa ei vielä ole todettu mehiläisten joukkokuolemia, on syytä ryhtyä toimiin neonikotinoidien kieltämiseksi. Neonikotinoidien vaarallisuudesta on riittävä näyttö maailmanlaajuisesti.
1500-1600-luvulla he olisivat varmaankin todenneet, että noituudesta ja sen vaikutuksista on riittävää maailmanlaajuista näyttöä, ja toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi, tai koko maan karja, sadot jne. ovat vaarassa. Muiden sivistyneiden ja kristillisten maiden esimerkkiä seuraten.
Faktat asiassa ovat kyllä edelleen:
- EFSA ei ole osoittanut, että aineista olisi mehiläisille haittaa (vaikka epäilee)
- DEFRA on päätynyt (tutkimustiedon läpikäynnin jälkeen) arvioon, että haittaa ei ole
- muualla, muilla mailla ei ole asiasta sen enempää lisätietoa, ko. maiden päätökset ovat täysin tätä nk. "varovaisuusperiaatetta"
PS. Pikkuisen hupaisaa on, että nyt kelpaa vihreille tämä ajatus, "EFSA on selvästi osoittanut" - vaikkei se siis pidä nyt paikkaansa - mutta kun muuntogeenisista lajikkeista on kyse, "EFSA on selvästi osoittanut" ei kelpaa ja riitä sitten millään - vaikka niden kohdalla se pitää paikkansa!
-
Evira kommentoi mehiläisasiaa:
http://yle.fi/uutiset/evira_suomessa_ei_mehilaisten_joukkokuolemia/6507989
Mehiläisyhteiskuntien joukkokuolemia Suomessa ei Eviran mukaan toistaiseksi ole havaittu.
-
Tuossa puheenvuorossa (Ville Aarnikko edellä, linkki) ja sen linkeissäkin oli kehotusta hötkyilemättömyyteen. Hienointa oli, että tähän kehotti myös mehiläiskasvatuksen edustaja!
Nyt myös MMM on julkaissut kannanoton (joka sama teksti oi myös VN:n sivuilla):
Viljelymenetelmien vaikutusta mehiläisiin selvitetään (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130221_mehilaiset.html)
Siinä on linkki EVIRAn tutkimuksiin asiassa:
Tarttuvat mehiläistaudit ovat yleisiä ja levinneitä Suomessa (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/ajankohtaista/?bid=3352)
Kun katsoo siitä, kuinka paljon erilaisia uhkia mehiläisillä Suomessakin on, välttäisin kyllä nyt äkkinäistä johtopäätöstä neonikotinoidien suhteen.
En silti väitä tietäväni asiaa, ja suhtaudun täydellä nöyryydellä, siihenkin mahdollisuuteen varautuen, että neonikotinoidit todella olisivat haitallisia. Mutta edelleen, tutkittava on, ennen hutkimista.
PS. Puolihuumoria tähän: haluaisitko sinä, että lapsestasi tulisi isona "esikotelomätäneuvoja"? Kuulostaa, miltä kuulostaa - mutta se on tärkeää työtä!
-
Ilman muuta pitää tutkia kunnolla ja sen mukaan tehdä ratkaisuja, tämmöiseen törmäsin Naturessa:
http://www.nature.com/news/bees-lies-and-evidence-based-policy-1.12443
On jo yli viikon vanha teksti, mutta antaa hyvää perspektiiviä aiheesta nähtyihin puheenvuoroihin.
-
Tässä kai tuorein tilanne:
http://yle.fi/uutiset/suomi_haluaa_rajoittaa_hyonteismyrkkyjen_kayttoa/6520268
"Suomi kannattaa Saksan esitystä
Keski-Euroopassa neonikotinoideja käytetään muun muassa maissin ja auringonkukan suojaamiseen.
Saksa on esittänyt kompromissia, jotta jäsenmaat voisivat myöntää poikkeuslupia, jos voidaan todeta, etteivät mehiläiset kärsi neonikotinoidien käytöstä. Suomi kannattaa tätä ehdotusta.
Evira aloitti mehiläistutkimukset Suomessa viime kesänä. Niiden perusteella Suomessa ei ole havaittu mehiläisten pesäkuolemia, joiden syyksi on epäilty neonikotinoideja. Keski-Euroopasta näistä on havaintoja, tosin viljelymenetelmät ja viljeltävät kasvit ovat siellä erilaisia verrattuna Suomeen.
Mehiläiskuolemien syynä ovat myös muun muassa erilaiset taudit, mehiläisten stressi sekä monenlaiset torjunta-aineet."
-
Tuohon kai täytyy tyytyä. Naturen kirjoituksessa tuotiin hyvin esiin, miten tällaisten kiistojen kaikki osapuolet ovat taipuvaisia liioitteluun, edessä on maailmanloppua ja elinkeinon romahtamista. Kumpikin ilmiö jää useimmiten tulematta ... ;)
Minusta nyt pitäisi selvittää, paitsi miten Keski-Euroopan tilanne eroaa Suomesta, miten se eroaa Englannista. Ja tietysti myös tarkasti, missä määrin syy-yhteys on Keski-Euroopassa todella osoitettu. Ihan vielä siihen viitaten, että siihen on helppo vedota, miten senjälkeen kun Kaisa Matintytär muutti pitäjään, lehmät ovat olleet ummessa.
Jos jotkut nyt asettuvat vielä vastustamaan tuota siirtymäaikaakin, niinkuin varmasti asettuvat, silloin voi tuoda esiin tuon luomutorjunta-aineille myönnetyn siirtymäajan, josta täällä on jo ollut puhetta. Ja vieläpä sen, että niiden kuparijohdannaisten katsotaan olevan vaarallisia - myös mehiläisille!
-
Tässä tuorein päivitys:
http://yle.fi/uutiset/viela_ei_tayskieltoa_mehilaisille_vaarallisille_neonikotinoideille/6539941
Keskeisiä poimintoja:
Tänään perjantaina Brysselissä käydyssä äänestyksessä enemmistö kannatti aineiden kieltoa, mutta koska päätöksen taakse ei saatu jäsenmaiden määräenemmistöä, asian käsittely jatkunee huhtikuussa muutoksenhakukomiteassa. Äänestyksessä 170 ääntä annettiin käyttökiellon puolesta, 93 vastaan ja äänestyksestä pidättyjiä oli 79 ääntä.
Erityisesti Keski-Euroopassa mehiläisten joukkokuolemat on yhdistetty neonikotinoideihin. Tämän on tuonut esiin muun muassa Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA.
Suomessa ei ole havaittu mehiläisten joukkokuolemia. Joidenkin arvioiden mukaan mehiläisten kohdalla kyse saattaa olla monien asioiden yhteisvaikutuksesta, tuholaismyrkkyjen lisäksi loisista ja ilmansaasteista. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton mielestä tietoa neonikotinoidien vaarallisuudesta on riittävästi.
Sense About Sciencen ensi tiistain tapahtumassa on hyvin todennäköisesti esillä tarkempaa tietoa asiasta kuin mihin mediassa on yleensä totuttu:
http://www.senseaboutscience.org/pages/insecticides-and-honeybees-your-questions-answered.html
Insecticides and bees: your questions answered
Live online Q&A hosted by the plant science panel
Tuesday 19th March 2013, 2-3pm
-
Tässä on linkki Ismo Heinisuon asiaan liittyvään puheenvuoroon 30.1.2013 Hämeen Sanomissa:
Hassin luottamus tieteeseen ja tutkimukseen on hyvin valikoiva (http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/HaSa300113Hein.pdf)
-
Tässä Jussi Tammisolan kirjoituksessa vuodelta 2005 Kansan Uutisissa ...
Kemiaa ken pelkäisi ... (http://geenit.fi/KU201005Kemia.pdf)
... taitaisi olla se Amesin tulokset yleistajuisesti ja suomeksi esittelevä artikkeli, johon voi tarvittaessa viitata (ja linkata). jollaista siis olemme kaivanneet?
-
Tästä edellä mainitusta brittien eriävästä näkemyksestä on nyt tullut tietoa suomenkielisissäkin uutisisssa. Maaseudun tulevaisuus:
Brittitutkijat: Kirppamyrkky ei tapa mehiläisiä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/brittitutkijat-kirppamyrkky-ei-tapa-mehil%C3%A4isi%C3%A4-1.36664)
Ja Naturessakin oli raportoitu tästä:
UK study casts doubt on link between insecticide and bee declines (http://blogs.nature.com/news/2013/03/uk-study-casts-doubt-on-insecticide-link-to-bee-declines.html)
***
"Luomulakko" ehti taas - pahus - raportoimaan asiasta ensin (http://luomulakko.blogspot.fi/2013/04/neonikotinoidivalmisteet-eivat-olekaan.html). Meillä on tässä terve kilpailu, jonka "Luomulakko" valitettavasti on viime aikoina liian usein voittanut ... :D
Tosin me täällä jo mainitsimme brittien epäilyistä asiassa.
-
Markus Imhoofin uusi dokumentti mehiläisistä on mitä ilmeisimmin upea. Dokumentissa puhutaan tietysti myös mehiläiskuolemista, mutta ei esitetä mitään yksioikoista teoriaa asiasta. Varroapunkki (http://en.wikipedia.org/wiki/Varroa_destructor) tuodaan siinä esille.
Mutta kummasti tämä vain pyöristyy HS:n Nyt-liitteessä olevassa arvostelussa siten, että mehiläisyhdyskunnista "on tullut tehomaatalouden uhreja".
Minusta asia taas on tutkittaessa tullut yhä epäselvemmäksi näiden neonikotinoidien osalta. Löytyy mm. vastaesimerkkimaita (http://www.syngenta.com/eame/plightofthebees/en/bee-research/Pages/research-faqs.aspx#q5), kuten Australia, jossa neonikotinoideja käytetään yleisesti, ja mehiläiset ovat OK. Ja toisenlaisia, joissa varroapunkki jyllää ja tappaa, mutta joissa ei ko. myrkkyjä käytetä.
Sitten tietysti vedotaan yhteisvaikutuksiin (http://greenpeaceblogs.org/2013/04/24/bees-in-decline-how-long-will-pesticide-companies-deny-science/) ... joka on, paitsi itsessään kyllä mahdollista, myös tunnettu ja laajalti käytössä oleva niksi pitää mielipiteensä vastaevidenssistä huolimatta.
***
Asia tulee komission käsittelyyn ensi maanantaina (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130424_neonikotinoidit.html), mutta päätöksiä ei vielä silloin odoteta.
-
Viimeksi tänään Hesarista oli pakina tai kolumni, jossa tuotiin esille filosofia, että luonnossa on kaikki täydellistä ja sopusointuista - ellei sitä häiritä. Eli tämä tuttu, oikeastaan piilokreationistinen idea.
Kuinka paljon tämä filosofia on taustalla siinä oletuksessa, että vaikka tämä varroapunkki olisikin syynä mehiläiskuolemiin, niin ihmisen toiminta pahentaa tilannetta, tai jopa jotenkin laukaisee sen. Eli luonnossa, ilman ihmistä, ei oikeastaan voi tapahtua mitään pahaa?
Tietysti joku voisi syyttää minua uskosta teknologian hyväntahtoisuuteen ja erehtymättömyyteen. Otan muuten jopa kopin, tietyssä määrin uskonkin näin. Mutta siihen on minusta tietyt perusteet, koska teknologia on päämäärähakuista toimintaa, jossa on mekanismeja virheiden vähentämiseen. Tietystikään tämä ei poista sitä, että tietyissä tilanteissa voi rahanahneuden tapaisista motiiveista syntyä houkutus jatkaa toimintaa silloinkin, kun tietää asiaan liittyvän isoja riskejä. Mutta silti ei ole hedelmällinen lähtökohta, että liikemiehet (ja tiedemiehet jne.) ovat aina täysiä roistoja.
-
Sitten tietysti vedotaan yhteisvaikutuksiin (http://greenpeaceblogs.org/2013/04/24/bees-in-decline-how-long-will-pesticide-companies-deny-science/) ... joka on, paitsi itsessään kyllä mahdollista, myös tunnettu ja laajalti käytössä oleva niksi pitää mielipiteensä vastaevidenssistä huolimatta.
Tuon olin kirjoittanut aamulla. Saman päivän aikana Pro Luomu julkaisi Luomun juuret -kampanjansa sivuston, ja siellä osion "Hyvää puhtaasti" (http://luomunjuuret.fi/hyvaa-puhtaasti/). Ja kuinka ollakaan:
Torjunta-aineiden jäämille ruoassa on asetettu turvalliseksi katsotut rajat, joita elintarvikkeet eivät saa ylittää.. Kuluttajat altistuvat kuitenkin elintarvikkeiden pienille jäämäpitoisuuksille koko elämänsä ajan. Lisäksi useiden torjunta-aineiden yhteisvaikutuksista tiedetään vielä erittäin vähän. Valitsemalla luomun voit välttää pienetkin jäämäcocktailit.(lihav. HJ)
Tämä tietysti heijastaa sitä, että jäämistä ei EU:ssa ole mitään konkreettisia haittoja havaittu. Ja tuo tietämättömyys, se on myös "kova sana". Ja pitkäaikaisvaikutukset, tietysti.
Ja glyfosaattiakin on - tietysti - muistettu:
Maailman käytetyin rikkaruohomyrkky glyfosaatti saattaa kulkeutua syvälle maaperään ja vesistöihin, vaikka sen on kuviteltu hajoavan luonnossa. Aineen pitkäaikaisia vaikutuksia eliöihin ei tunneta.
Samantekevää, jos sitten ihan tarkkaan tiedetään, miten kuparijohdannaiset (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=68) ovat ihmiselle ja luonnolle haitallisia, ja niillä jatketaan silti. Niistä ei Pro Luomu katsonut aiheelliseksi mitenkään mainita, vaikka aivan varmasti 202 miljoonaan luomumyynnistä 2012 suuri osa oli ulkomaisia hedelmiä, perunoita ym. sellaisia tuotteita, joiden viljelemisessä niitä on käytetty.
Eikä tietysti sitä, että n. 200 000 kasveissa luonnostaan olevan "kemikaalin" vaikutuksista, saati sitten yhteisvaikutuksista, tiedetään vielä vähemmän.
-
Juuri kun olin saanut tuon kirjoitettua, niin Hesari julkaisee kirjoituksen "Uhkapeliä pelloilla", joka kertoo, että torjunta-aineiden yhteisvaikutuksista (ja vaikutuksista ylipäätään) tiedetään vasta vähän...
(Artikkeliin kokonaisuutena on palattava myöhemmin. Se oli näennäisen objektiivinen, mutta ...)
-
Glyfosaatista:
Tanskassa havaittu "huolestuttava" pohjaveden glyfopitoisuus on 0,54 mikrogrammaa litrassa maan vettä--- siitä voi laskea, että miljoonassa litrassa olisi 0,54 grammaa. Hehtaarin valumavesimäärä on luokkaa 350000 litraa. Niinpä hehtaarilta olisi karannut noin 0,2 grammaa glyfosaattia pohjaveteen. Vuosikymmenien aikana. Ainetta, jolla ei saa itseään kipeäksi vaikka tahtoisi.
Mutta ISOT otsikot siitä saa, ja media ne kiltisti painaa lehtiinsä.
Ja jos (pahiten saastuneella?) Tanskan pellolla on 30v käytön tuloksena 0,2 g/ha rounduppia , niin 300000v käytöstä saattaisi olla peräti 2kg hehtaarilla. Sillähän hehtaarin taas ruiskuttaa. Kohta siis pääsee perustamaan taloudellisesti tuottavan glyfosaattikaivoksen? Ootellaan.
Huomiotta jää, miten paljon ympäristöllistä hyötyä siitä on, kun ei juolan torjumiseksikaan enää tarvitse kyntää. Vähenee polttoaineen CO2-päästöt ja koneiden kuluminen ja varsinkin humuksen lahoaminen ja eroosio:
-
http://yle.fi/uutiset/eu-komissio_kieltaa_mehilaisille_vaarallisen_myrkyn_kayton/6612256
"Komission päätöksen myötä kolmen torjunta-aineen, imidaklopridin, klotianidiinin ja tiametoksaamin, käyttö kielletään mehiläisiä houkuttelevien kasvien suojelemisessa 1. joulukuuta alkaen. Suomessa tällaisiin kasveihin lukeutuvat rypsi ja rapsi.
Kahden vuoden kuluttua tullaan tarkistamaan päätöksen perustelut mahdollisten uusien tutkimustietojen varalta."
-
Noin se sitten kävi. Minun arvioni mukaan enempi poliittinen päätös.Hyvää asiassa on, että se parin vuoden päästä tarkistetaan.
Nyt siten EU on neonikotinoideista vapaa ensi vuodesta alkaen. Ja voidaan sitten verrata, mikä sitten on mehiläisten tilanne.
Jossain määrin tietysti voi kalliiksi tulla, tämä koejärjestely, mutta EU:lla on varaa.
***
Aamulehti muuten väläytti aamun uutisessaan tällaista mahdollisuutta:
Suomi äänestänee tänään EU:ssa tyhjää mehiläismyrkyistä (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194810486180/artikkeli/suomi+aanestanee+tanaan+eu+ssa+tyhjaa+mehilaismyrkyista.html)
EU-maat saattavat tehdä tänään päätöksen, joka vie kotimaisen rypsiöljyn kauppojen hyllyiltä ja pakottaa maatilat ostamaan kotimaisen rypsirehun sijaan muuntogeenistä soijaa sisältäviä ulkomaisia vastikkeita.
-
HS kertoi, että MTT saa em. kiellosta huolimatta toteuttaa jo suunnittelemansa vertailututkimuksen eli mehiläistutkimuksen, jossa on ko. aineita käyttävä pelto, ja verrokkina luomupelto.
Evira myös tietysti jatkaa jo aloittamaansa mehiläisasian seurantaa. Niinkuin epäilemättä muutkin vastaavat virastot EU:ssa tekevät. Siinä on tietysti haittana vertailuaineiston puute, jos maat nyt kaikki kiltisti noudattavat *) komission päätöstä. Osaan kuvitella, että esim. verroapunkkitilanne voi ihan omia aikojaan muuttua huonommaksi tai paremmaksi. Päättele siinä sitten.
_________
*) Noudattaakohan UK? Kun sielää nyt on muutakin "kähinää" EU:ta vastaan ...
-
"Luomulakko" kommenttissaan (http://luomulakko.blogspot.fi/2013/04/eu-kielsi-neonikotinoidit.html) asiaan epäili pessimistisesti, että 2 vuoden aikana poliitikkojen kiinnostus asiaan lopahtaa.
Muualla on ihmetelty, mitä tämä päätös vaikuttaa Suomessa ja EU:ssa öljykasveihin, joita toisaalta on tarvittu bioenergianormien täyttämiseksi, toisaalta karjallekin.
Tuonti kasvaa ... ja lisää viidakkoa matalaksi palmuöljyviljelmille?
-
Tähän iskee sitten Pro Luomu tiedoteellaan:
Luomurypsi menestyy ilman neonikotinoideja (http://proluomu.fi/luomurypsi-menestyy-ilman-neonikotinoideja/)
Sen tuosta voi laskea (vaikka ei ole laskettu) että luomurypsin hehtaarisato on siis keskimäärin 850 kiloa. Muulta saamme tietää, etä rypsin keskimääräinen hehtaarisato Suomessa on 1450 kiloa.
-
Minkälaisiahan ovat tämän vuoden luomurypsisadot, jos tämä ilmiö ...
Kaalit ja rypsi vaarassa - lämpö toi miljardeja tuholaisia (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/05/1758746/kaalit-ja-rypsi-vaarassa---lampo-toi-miljardeja-tuholaisia)
... todella iskee?
-
Näin Ruokatiedossa:
https://www.facebook.com/#!/RuokatiedonUutiset
“Yhdysvaltalaistutkimukset viittaavat siihen, että kylvösiemenen peittaus neonikotinoideilla on joko täysin tehotonta tai maksaa enemmän kuin sadon määrässä hyödytään. Näytämme olevan tilanteessa, jossa maanviljelijöitä neuvovat pääasiassa torjunta-aineiden myyntiin osallistuvat agronomit.”
Biologian professori Dave Goulson Sussexin yliopistosta Britanniassa (Sussexin yliopiston tiedote 14.6.2013).
http://www.sussex.ac.uk/newsandevents/?id=19763
-
On kuulemma äskettäin saatu tutkimustulos, että torjunta-aineiden kanssa työtä tekevät olisivat keskimääräistä väestöä terveempiä ... etsin lähdettä tähän.
Tässä se oli:
For longer life and less cancer: Pesticides!? (http://hsdispatch.com/2013/06/13/for-longer-life-and-less-cancer-pesticides/)
(Ei välttämättä ihan vankinta tiedettä, kyllä, perustui kyselyihin, vastausprosentti oli pieni ym.)
-
Minkälaisiahan ovat tämän vuoden luomurypsisadot, jos tämä ilmiö ...
Kaalit ja rypsi vaarassa - lämpö toi miljardeja tuholaisia (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/05/1758746/kaalit-ja-rypsi-vaarassa---lampo-toi-miljardeja-tuholaisia)
... todella iskee?
Ja se myös todella iski: "Täystuho oli lähellä" (http://yle.fi/uutiset/viljelijat_kauhuissaan_kaalikoista_lahella_oli_taystuho/6752751)
-
Tässä artikkelissa (http://gmopundit.blogspot.fi/2013/07/listening-to-science-about-distinction.html?m=1) (jossa on paljon muutakin luettavaa!) oli pikkutieto, että niissä maissa, jotka jo olivat kieltäneet neonikotinoidit muutama vuosi sitten, ei havaittu mehiläisten voivan yhtään sen paremmin kuin muissakaan. Silti annettiin tämä koko EU:ta koskeva (väliaikainen) käyttökielto.
Tehtiinköhän asiassa oikein "virallinen" vertailu? Onkohan asiasta dokumenttia?
-
Entäpä tämä sitten, josta Ruokatieto kertoo artikkelissaan ....
Kestävä ruuantuotanto huomioi viljelijän hyvinvoinnin (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/kestava-ruuantuotanto-huomioi-viljelijan-hyvinvoinnin)
Torjunta-aineruiskutuksilla pitkäaikaisia vaikutuksia
Työhyvinvointiin liittyvistä ongelmista kertovat vuoden 2004 kyselyn tulokset, joiden mukaan yli kaksi viikkoa kestänyt torjunta-aineiden ruiskutustyö edellisen kasvukauden aikana oli yhteydessä henkisen hyvinvoinnin oireisiin.
Myös kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on julkaistu lukuisia tuloksia, joiden mukaan torjunta-aineiden käytöllä on yhteys viljelijöiden henkisen hyvinvoinnin ongelmiin, kuten masennukseen.
-
Mikä voisi olla mekanismi, jossa torjunta-aineiden levittäminen aiheuttaa masennusta?
Jos kyse olisi jostain psyykeen vaikuttavasta ainesosasta, luulisi, että masennuksen pitäisi liittyä erityisesti johonkin yhteen torjunta-aineeseen, jota syyllistä nyt etsittäisiin kuumeisesti. Tai jopa muutamaan, mutta ei kaikkiin.
Sitä mahdollisuutta ei tarvinne miettiä, että viljelijää moraalisesti rasittaisi viattomien luontokappaleiden hengiltä otto?
Tai sitäkään, että viljelijää masentaisi, miten hänen vähiä rahojaan "palaa" noita kalliita aineita levitettäessä? Vai pitäisikö sittenkin? "Yli kaksi viikkoa kestänyt" ...!?
-
Tuoreehko tutkimus fungisidien käytön yhteydestä mehiläisten heikentyneeseen kykyyn vastustaa haitallisia loisia (Nosema ceranae):
http://www.ars.usda.gov/is/pr/2013/130724.htm
"Honey bees that were fed pollen that contained the fungicide chlorothalonil and was collected at the hive entrance were almost three times more likely to become infected when exposed to the parasite Nosema, compared with control bees," explained study author Jeff Pettis, research leader of the Bee Research Laboratory in Beltsville, Md. The lab is part of ARS, USDA's chief intramural scientific research agency.
"Our study highlights the need to closely look at fungicides and bee safety, as fungicides currently are considered safe and can be sprayed during the bloom on many crops," said co-author Dennis vanEngelsdorp with the University of Maryland.
Suoraan tutkimukseen täältä:
http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0070182
-
Hesarissa oli tänään juttu Uudenmaan pohjavesien saastumisesta. Yhtenä epäpuhtautena mainittiin torjunta-ainejäämät, jopa 1970-luvulta saakka.
Mutta kun ei mitään lukuja eikä nimiä annettu, ongelman suuruutta on vaikea arvioida. Jutussa myönnettiin, että tarkentuneet menetelmät voivat vaikuttaa asian arvioinnissa.
Jos jäämiä löytyi 1970-luvulta, tarkoittaako se ainetta, jota ei enää käytetä? Tämä ei ihan selvinnyt uutisesta, mutta jotenkin asia oli "päätelty".
Silti muuten ihan erikseen todettiin, että ongelma-alueltakaan otetusta vedestä ei ole haittaa kuluttajalle, se puhdistetaan.
-
Ruotsissa oli löydetty halvoista viineistä suurehkoja torjunta-ainejäämiä, ja tieto oli ylittänyt uutiskynnyksen. Ja tulihan se sitten esille, miten luomuviineissä torjunta-ainejäämiä on vähemmän. Uutiseen haastatellut Alkon asiantuntijat (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194855340065/artikkeli/viineista+loytyi+torjunta-aineita+tama+suomalaisten+suosikki+mukana+listalla.html) kyllä oikein sanovat, ettei viinissä olevaan alkoholiin verrattuna näillä jäämillä ei ole mitään merkitystä.
Mutta kun ihmiset ovat taitavia kuvittelemaan itsensä erityisen herkiksi tai altistuneiksi, niin eiköhän nyt moni huono olo aamutuimaan (http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/564841/Viinien+torjuntaaineista+paansarkya+ja+pahoinvointia) saa tästälähtien seltyksensä siitä, että tuli illalla juotua halpaa viinimerkkiä, ja näin ne torjunta-aineet sitten iskivät.
-
Jos jatketaan tästä artikkelista ...
Argentine Protesters vs Monsanto: “The Monster is Right on Top of Us” (http://www.ipsnews.net/2013/12/argentine-protesters-vs-monsanto-monster-right-top-us/)
... myös sen glyfosaatin osalta täällä (muutoin tuolla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg4757#new)) niin siinä tulee esiin hyvin tyypillinen asian "perustelu". Joku amatööriaktivisti on löytänyt jostakin jotain sairastuvuusklustereita, eli tavanomaista enemmän tapauksia, ja päättelee - tai pikemminkin päättää - että ne johtuvat torjunta-aineista.
Sitten tuodaan (kuitenkin) esiin:
Biologist Raúl Montenegro of the National University of Córdoba, who won the Right Livelihood Award or Alternative Nobel Prize in 2004, explained to Tierramérica that there was no official monitoring of morbidity and mortality to determine whether the growing health problems observed by doctors are the effect of pesticides.
Nor are there adequate controls of pesticide levels in the blood, or environmental monitoring to detect traces in water tanks, for example, added Montenegro, president of the Environment Defence Foundation (FUNAM).
Eli kunnon virallista monitorointia asiassa ei ole ollut, eikä ole. Sen sijaan, että todettaisiin tästä, että näyttö asiassa vielä puuttuu, todetaankin:
“That makes Argentina, and Brazil too, a paradise” for companies like Monsanto, he said.
Eli tämä monitoroinnin puute tekee Argentiinan ja Brasilian paratiisiksi Monsanton tapaisille yhtiöille.
Eli syy-yhteys kyllä tiedetään, ja osoitettaisiin kyllä, ellei hallitus olisi mukana asian salaamispyrkimyksissä.
***
Voi vain kuvitella, miten 1600-luvulla Turun hovioikeus oli selvästi salaa Paholaisen puolella, kun se ei aina vahvistanutkaan noitien kuolemantuomioita.
-
Taidanpa tuntea piston omassatunnossani, lukiessani tätä Eurekalertin uutista:
Biodegrable or not? (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2013-12/hcfe-bon121013.php)
Eli "biohajoava vai ei". Se kertoo uusista menetelmistä analysoida, arvioida ja luokitella torjunta-aineita, niiden haittavaikutusten mukaan.
Se "pisto": olemmekohan mekin puhuneet liikaa näistä n. 5000 käytöstä olevasta torjunta-aineesta yhtenä "könttänä" - aivan kuin vastapuolikin, luomuväki?
Kuitenkin olisi torjunta-aineita ja torjunta-aineita, ja kaikkien kohdalla niiden myönteiset vaikutukset maataloudelle eivät ehkä painakaan vaa'assa riittävästi?
Toisaalta - ihan samalla akselilla, tai oikeastaan useammalla (myrkyllisyys, biohajoavuus jne.) - on myös toinen ääripäänsä: joissakin tapauksissa se, että torjunta-aineita pystyttäisiin vähentämään, ei olisikaan hyvä tavoite!
Niinpä tässä Steve Savagen artikkelissa ...
Pesticides probably less scary than you think (http://appliedmythology.blogspot.fi/2012/09/pesticides-probably-less-scary-than-you.html?m=1)
... ("Torjunta-aineet ovat todennäköisesti vähemmän pelottavia kuin luulet") on sinänsä ihan vaikuttava taulukko siitä, miten 97% USA:ssa käytetyistä aineista on ihmiselle vähemmän myrkyllisiä kuin aspiriini. Niinpä pyrkimys välttää ja vähentää niitä kaikkia voi usein olla hyödytöntä (luonnonkin kannalta). Mutta sitten: se jäljelle jäävä 3% (tai osa siitä) täytyy ottaa vakavasti!
Tai vielä yhdellä tavalla sanottuna: jos joku erittäin haitallinen aine pystytään korvaamaan turvallisella, on vailla merkitystä, jos tätä turvallista (ja biohajoavaa jne.) ainetta jouduttaisiinkin käyttämään kilomääräisesti enemmän.
-
Tässä MMM:n kyselytutkimuksessa ...
Suomalaiset toivovat elinvoimaista ja hyvin hoidettua maaseutua (http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/131219_uusi_liiteri.html)
... viljelijät olivat sitä mieltä, että maatalous on nykyisin ympäristöyställisempää kuin ennen mm. torjunta-aineiden käytön vähentämisen takia.
Maatalouden katsottiin kuitenkin edistyneen ympäristötyössä. Viljelijät näkivät ympäristökuormituksen pienentyneen lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähentymisen, viljelytekniikkojen uudistumisen ja lannanlevityssäännösten seurauksena
(lihav. HJ)
Edelleen minulle ei ole oikein selvää, mitkä ne ko. aineiden haitat luonnolle olivat. Siis tässä tapauksessa juuri luonnolle, ihmiselle mahdollisesti aiheutetut haitat ovat käsittääkseni eri juttu.
Kun sitä kiisteltyä DDT:kään ei tietääkseni koskaan Suomessa maataloudessa käytetty (vaikka muuten kyllä)? Yleensäkin: yleisestä vähentämisestä ei välttämättä ole hyötyä, vaikka jostakin aineesta luopumisesta voisi ollakin.
Luultavasti yhdistystämme helposti epäillään torjunta-aineiden haittojen vähättelystä, mutta tässä siis minusta ei ole edes sitä lähtökohtaa, jota sitten voisi vähätellä tai suurennella.
-
Tässä artikkelissa (http://gmopundit.blogspot.fi/2013/07/listening-to-science-about-distinction.html?m=1) (jossa on paljon muutakin luettavaa!) oli pikkutieto, että niissä maissa, jotka jo olivat kieltäneet neonikotinoidit muutama vuosi sitten, ei havaittu mehiläisten voivan yhtään sen paremmin kuin muissakaan. Silti annettiin tämä koko EU:ta koskeva (väliaikainen) käyttökielto.
Tehtiinköhän asiassa oikein "virallinen" vertailu? Onkohan asiasta dokumenttia?
Alustavat tutkimustulokset: Neonikotinoideista ei ole haittaa mehiläisille 17.1.2014
http://yle.fi/uutiset/alustavat_tutkimustulokset_neonikotinoideista_ei_ole_haittaa_mehilaisille/7037848
Neonikotinoideja sisältävät torjunta-aineet eivät aiheuta mehiläisille akuuttia haittaa, arvioivat tutkijat ensimmäisten tutkimustulosten perusteella.
Neonikotinoideja sisältäviä torjunta-aineita käytetään viljelykasvien peittaamiseen, eli siementen käsittelyyn ennen kylvöä. Niitä käytetään myös kasvien ruiskusuojaamiseen kukinta-aikana.
Tutkimuksessa torjunta-aineita käyttävien peltojen viereen perustetut mehiläispesät ovat menestyneet normaaliin tapaan, ja torjunta-aineiden jäämäpitoisuudet ovat riskirajojen alapuolella.
Viime keväänä alkanut Neomehi-hanke selvittää rypsin ja rapsin viljelyssä suoja-aineena käytettävien neonikotinoiden vaikutusta mehiläisiin.
Tutkimuksia jatketaan seuraamalla mehiläispesien talvehtimista ja kesän alussa uusilla kenttäkokeilla. Loppuraportti valmistuu ensi vuoden alkupuolella.
Lisää aiheesta:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/Uutisarkisto/2013/Tutkimus%20selvitt%C3%A4%C3%A4%20neonikotinoidien%20vaikutuksia%20mehil%C3%A4isiin%20Suomessa
-
Minusta tuo oli odotettavissa, jo ihan sen pohjalta, että on useita maita, jossa neonikotinoideja käytetään, mutta mehiläiskuolemia ei esiinny.
Mitkähän nyt ovat tämän käyttökiellon kustannukset? Ja jos kielto sitten esim. vuoden päästä kumotaan, voikohan asiassa hakea korvauksia EU:lta? Vähän siihen tapaan, kuin syyttömänä vangitullakin on oikeus korvauksiin?
PS. klo 14:
Nämä "perinteiset" luonnonsuojelujärjestöt tulkitsivat viime keväänä tutkimustilanteen hyvin toiselle tavalla:
Mehiläisille vaaralliset neonikotinoidit kiellettävä (http://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2013/mehilaisille-vaaralliset-neonikotinoidit-kiellettava)
Neonikotinoidit ovat myrkkyjä, jotka lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet osallisiksi mehiläisten joukkokuolemiin.
[...]
Myrkkyjen sallimisessa on vedottu ristiriitaisiin tutkimustuloksiin, mutta ehdottomasti suurin osa tutkimuksista osoittaa neonikotinoidien vaarallisuuden mehiläisille. Ristiriitaisissa tutkimustuloksissa voivat näkyä esimerkiksi erilaiset sääolosuhteet, jotka vaikuttavat mehiläisten käyttäytymisen kautta niiden altistumiseen myrkyille.
Järjestöt korostavat, että varovaisuusperiaatteen mukaisesti aukotonta tieteellistä näyttöä ei tule jäädä odottamaan, vaan aineet on kiellettävä kokonaan.
Minusta ristiriitaiset tutkimustulokset osoittavat, että alkuperäisessä teoriassa täytyy olla jotain vikaa, sitä ei voi pitää sellaisenaan totena. Ja jos teoriassa on jotain vikaa, eli se on luultavasti epätosi, sen pohjalta ei ole rationaalista ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin.
Ja nyt siis tuli yksi lisää näihin "ristiriitaisiin tutkimustuloksiin".
Edelleen viittaan noitavainovertaukseeni: vaikka melkein kaikki pitäjää kohdaneet onnettomuudet olisivatkin alkaneet Kaisa Matintyttären muutettua paikkakunnalle, ei ole syytä (varovaisuusperiaatteenkaan pohjalta) polttaa tätä leskivaimoa roviolla. Yksikin hallayö tms. ennen hänen saapumistaan jo periaatteessa kumoaa teorian, vaikka valtaosa onnettomuuksista olisi tapahtunut hänen tulonsa jälkeen.
-
Tukes valmistelee poikkeuslupaa neonikotinoideilla peitatun rypsin- ja rapsinsiemenen käyttöön keväällä 2014
21.1.2014
http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Tukes-valmistelee-poikkeuslupaa-neonikotinoideilla-peitatun-rypsin--ja-rapsinsiemenen-kayttoon-kevaalla-2014/
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK haki Tukesilta poikkeuslupaa neonikotinoideja sisältävien Cruiser OSR ja Elado FS 480 -kasvinsuojeluaineiden käyttöön. Tukesin antaman poikkeusluvan yksi peruste on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran alustavat tutkimustulokset, joiden mukaan neonikotinoidit eivät peitattuina aiheuttaisi vaaraa mehiläisille.
– Lisäksi suomalaiset rypsin- ja rapsinviljelijät joutuivat päätöksessä eriarvoiseen asemaan. Euroopassa öljykasvit kylvetään jo syksyllä, jolloin kyseisten kasvinsuojeluaineiden käyttö oli vielä sallittua. Käyttökielto tuli voimaan joulukuun alusta 2013, ja Suomessa pääosa öljykasveista kylvetään vasta keväällä. Vakavat kirppatuhot ovat rypsi- ja rapsiviljelyksillä todennäköisiä, ellei peittausaineita käytetä, ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Tukesista sanoo.
Tukes on valmistellut päätöksen, jolla sallitaan peitatun siemenen käyttö kevätkylvöissä. Sen sijaan uutta siementä valmisteilla ei saa peitata, koska jo nyt peitattuna olevan siemenen määrä on suuri, ja Euroopan komissio on vastikään antanut näistä aineista kieltopäätöksen ympäristösuojeluperustein.
-
Slatessa julkaistiin eilen suurelle yleisölle tarkoitettu laajahko juttu, jossa vertaillaan orgaanisia ja synteettisiä kasvinsuojeluaineita. Tarina käynnistyy hitaasti amerikkalaiseen sanomalehtityyliin mutta kiihtyy loppua kohti. Ehdottomasti kannattaa lukea kokonaan:
Organic Shmorganic - Conventional fruits and vegetables are perfectly healthy for kids.
By Melinda Wenner Moyer
http://www.slate.com/articles/double_x/the_kids/2014/01/organic_vs_conventional_produce_for_kids_you_don_t_need_to_fear_pesticides.single.html
Näytteeksi ote:
The assumption, of course, is that these natural pesticides are safer than the synthetic ones. Many of them are, but there are some notable exceptions. Rotenone, a pesticide allowed in organic farming, is far more toxic by weight than many synthetic pesticides. The U.S Environmental Protection Agency sets exposure limits for the amount of a chemical that individuals (including kids) can be exposed to per day without any adverse effects. For Rotenone, the EPA has determined that people should be exposed to no more than 0.004 milligrams per kilogram of body weight per day. Let’s compare this toxicity to that of some commonly used synthetic pesticides, like the organophosphate pesticide Malathion. The non-profit Pesticide Action Network calls organophosphates “some of the most common and most toxic insecticides used today.” (Sarin, the nerve gas used in two Japanese terrorist attacks in the 1990s, is a potent organophosphate.) Yet the EPA has deemed it safe, based on animal tests, for humans to be exposed to 0.02 milligrams of Malathion per kilogram of body weight per day. This is five times more than the amount deemed safe for Rotenone. In other words, by weight, the natural pesticide Rotenone is considered five times more harmful than synthetic pesticide Malathion. The EPA’s recommended exposure limit for Glyphosate, another widely used synthetic pesticide—you might know it as Round-Up—is 0.1 milligrams per kilogram per day, which means it’s 25 times less toxic by weight than Rotenone. The synthetic pesticide Captan is 32.5 times less toxic than Rotenone, and another one, Pyrimethanil, is 42.5 times less toxic than Rotenone. Rotenone is also not the only natural pesticide that out-ranks synthetic pesticides in terms of toxicity. The pyrethrins, a class of pesticides derived from chrysanthemums that are approved for use in organic farming, are more toxic by weight than Round-Up, Captan, and Pyrimethanil, too.
Luomulakolla oli jo pari vuotta sitten juttu, jossa käsiteltiin EU:n luomussa hyväksymiä maatalouskemikaaleja, mm. rotenoninia. Ote siitäkin:
http://luomulakko.blogspot.fi/2012/05/luomu-on-puhdasta-ruokaa.html
Luomutuotanto sallii useita maatalouskemikaaleja, jotka ovat ihmisille ja luonnolle aivan yhtä haitallisia väärin käytettynä kuin niiden modernit versiotkin.
Pyretriini on luomussa sallittu hyvin laajakirjoinen torjunta-aine, mutta luomu on kieltänyt sen synteettisen version, eli pyretroidin, jota kieltoa on hyvin hankala järkisyiden perusteella hyväksyä.
Luonnon pyretriini on hyvin herkistävä aine, joka aiheuttaa paljon allergisia reaktioita, ihottumia, astmaa ja jopa asafylaktisia reaktioita (farmakologia & toksikologia, Koulu, Tuomisto, KustannusOY Medicina, 2001). Sen takia pyretriinin johdoksia on syntetisoitu, jotta ongelmista on päästy eroon. Tiivistäen voisi sanoa, että pyretroidi on ihmisille aiheuttamista haitoista puhdistettua pyretriiniä, mutta luomu ei sitä salli, vaan sallii pyretriinin, puhdistamattoman version, vaikka se on kemikaalille altistuvalle paljon haitallisempi kuin pyretroidi.
Euroopassa rotenoni on edelleen sallittu poikkeusluvalla määrätyssä tuotannossa, etenkin luomuhedelmätuotannossa, mutta Suomessa tuotetta ei onneksi käytetä. Rotenoni aiheuttaa koe-eläimillä mm. Parkinsonin tautia ja sillä aiheutetaan koe-eläimille Parkinsonin tautia, jotta sitä päästään tutkimaan. Yhdysvallat on kieltänyt rotenonin luomutuotannossa jo vuosia sitten, mutta EU hyväksyy kemikaalin toistaiseksi, kunnes korvaava tuote löytyisi. Rotenoni on myös puhdas luonnontuote, eli luonnonkasviuute, mutta se ei tee siitä yhtään sen turvallisempaa tai vaarattomampaa kuin moderneilla tekniikoilla valmistettu synteettinen valmiste.
-
Etsiessäni uutta tietoa tästä neonikotinoidi-kysymyksestä, jouduin tormäämään sellaiseenkiin näkemykseen, että ehkäpä koko selitettävää ongelmaa ei ole. Eli tilastot mehiläisten ja niiden yhdyskuntien määrästä ovat olleet niin epävarmalla pohjalla, että on hyvin vaikea sanoa, missä määrin ongelmat olisivat lisääntyneet. Lähteenä tässä yksinkertaisesti Wikipedia:
Colony collapse disorder (http://en.m.wikipedia.org/wiki/Colony_collapse_disorder)
Lisäksi USDA (maatalousministeriö siellä) on nyt julkaissut raportin, jonka mukaan mehiläisten tilanne on USA:ssa pysynyt n. 20 vuotta vakaana. Neonikotinoidesta huolimatta. Oikeastaan kaikesta huolimatta. Ja UNEPin mukaan yhdyskuntien määrä, 1990-luvun pienen notkahduksen jälkeen, on globaalisti kasvussa.
Ks. "To Bee or Not to Bee. What is behind the bee colony collapse? Or is there one?" (http://acsh.org/2014/02/bee-bee-behind-bee-colony-collapse-one/)
Tässä haluaisi välttää ongelman vähättelijän/kieltäjän leimaa, mutta on mahdollista, että maailman/USA:n laajuisesti huolestutaan "räjähdyksenomaisesti kasvavasta" ilmiöstä - joka myöhemmin osoittautuu olemattomaksi (mm. lasten sieppaaminen keskellä katua tai tavaratalossa, n. 10 vuotta sitten, sitä n. 15 vuotta ennen insesti, Suomessa ja Ruotsissakin. Tupakkalain yhteydessä, kun jouduttiin ulos polttamaan, levisivät jutut lasiin pudotetuista tyrmäystipoista ainakin Suomessa, ja luultavasti muissakin maissa, joissa lakia samalla tavalla muutettiin.).
***
Ilmari Schepel kertoi kesällä kirjoituksessaan (http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147527-syy-mehilaiskuolemiin-selvisi) löytämästään tutkimuksesta, jota myös piti uskottavana, jonka mukaan syynä on usean torjunta-aineen "noitakeitos", ei yksin neonikotinoidit. Kun aineiden nimetkin on lueteltu, Evira voisi varmaan koealueellaan "keittää" tuollaisen "sopan" ja katsoa, kuinka käy?
Tulisi teoria testattua. Ja jos se osoittautuisi todeksi, Evirahan saattaisi saman tien löytää turvalliset aineyhdistelmät.
Koska Suomessa ei ole ensimmäistäkään CCD-tapausta vielä ollut, niin jos se saataisiiin Schepelin mainitsemilla "välineillä" aikaiseksi, voitaisiin kaiketi olla myös aika varmoja syy-yhteydestä. Nyt en tiedä, onko Suomessa Nosema ceranae -loisia. Sellaisen tuominen maahan vain tätä koetta varten ei tietysti olisi hyvä idea.
-
Välillä tähän asiaan. Löysin tällaisen hyvän yhteenvedon suomenkielellä luomussa käytetyistä kasvinsuojeluaineista:
Myrkky on myrkky luomussakin (http://biologiikka.com/myrkky-on-myrkky-luomussakin/)
Minulle on vähän epäselvää, tarkkaileeko Evira näiden jäämiä elintarvikkeissa. Vaikka olisikin näin (Timo Kauppila):
"En usko, että yksikään henkilö saisi ruuastaan edellä mainittuja torjunta-aineita vaarallisia määriä. Vaikka kuparia, pyretriinejä ja rotenonia voidaan detektoida ulkomaalaisista luomutuotteista sadonkorjuun jälkeen, ovat määrät hyvin alhaisia. Suurimmassa vaarassa ovat torjunta-aineille altistuvat eläimet sekä torjunta-aineita käyttävät maanviljelijät, eivät tuotteiden loppukäyttäjät."
-
Israelilaistutkimus: Kompostiluomulantaa käyttävissä kasvihuoneissa suuret nitraattipäästöt pohjavesiin. Päästöt ovat merkittävästi suurempia kuin nestemäisiä lannoitteita käytettäessä.
Researchers reveal that organic agriculture can pollute groundwater
http://phys.org/news/2014-02-reveal-agriculture-pollute-groundwater.html
Researchers from Ben-Gurion University of the Negev (BGU), using specialized monitoring technology, have determined that intensive organic agriculture in greenhouses in Israel can cause significant pollution from nitrate leaching into groundwater.
Public demand has led to the rapid development of organic farming in recent years to provide healthy food products that are free of chemical additives and to reduce industrial and groundwater pollution worldwide. But, according to the paper published in Journal Hydrology and Earth System Sciences, intensive organic matter using composted manure prior to planting resulted in significantly higher groundwater pollution rates compared with liquid fertilization techniques.
The study used Vadose Zone Monitoring System technology developed at BGU and commercialized by Sensoil Innovations Ltd. to compare the water quality across the entire unsaturated zone under organic and conventional greenhouses in Israel. The system is designed to monitor liquid, gas and soil hydraulic properties and allows real time continuous tracking of water in deep sections of the vadose zone, from land surface to groundwater. It is currently being used in more than 25 commercial and research sites in the United States, Israel, Spain, Namibia, and South Africa.
While groundwater pollution is usually attributed to a large array of chemicals, high nitrate concentration in aquifer water is the main cause for drinking-water well shutdowns. The down leaching of nitrates under intensive organic farming is due to nutrient release from the compost to the soil during the early stages of the growing season. In this stage, nutrient uptake capacity of the young plants is very low and down leaching of nitrates to the deeper parts of the vadose zone and groundwater is unavoidable.
-
Joo, ja samaan päätyi MTT kolmekymmentä vuotta sitten: http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/koli.htm#prosentti
Siis: tavanomaisesti viljellyn pellon typpivalumasta noin prosentti oli peräisin annetusta väkilannoitteesta. Merkittyä (N15 isotoopilla) apulannan typpeä mitattiin valumavedestä noin 2 vuotta. Aika dramaattinen havainto. Vaikka kyse olisikin jossain määrin onnenkantamoisesta, erityisen hyvin mitoitetusta ja ajoitetusta väkilannoitteen käytöstä, otollisista säistä tms.
Matti
-
Seuraavaksi on kai otettava kantaa tähän:
Viljelymenelmä erotettavissa soijapavuissa; Glyfosaattia kertyy gm-soijaan (http://luomu.fi/kirjoitus/viljelymenelma-erotettavissa-soijapavuissa-glyfosaattia-kertyy-gm-soijaan/4/?ref=etusivu)
Miten pätevä tuo tutkimus on? Ja jos on, mitä nuo luvut (havaitut erot) tosiasiassa, käyännössä merkitsevät?
-
Lueskelin.
Epäselväksi jäi, pikaluennalla, mikä oli varoaika ruiskutuksesta sadonkorjuuseen. Sen pituudella lienee ratkaiseva merkitys jäämiin. Mutta hyvin todennäköistä on, että jäämiä pystytään nykyisellä laboratoriotekniikalla havaitsemaan.
"Glyfosaatiksi muutettuna jäämäpitoisuus oli keskimäärin 11,9 mg/kg" oli päätelmä GM-soijalla. Tarkoittaa, että tonnissa soijaa on 11,9g, ja hehtaarin sadossa siis muutamia kymmeniä grammoja. Terveydellisiä vaikutuksia sillä tuskin on, varsinkin jos ei tiedä jäämiä olevan. Mutta hyvä, että asiaa tutkitaan. Saadaan oikeat varoajatkin selville?
Teksti "pelloilta kerätyistä soijanäytteistä tutkittiin..." herättää epäilyksen, että oliko vielä sadonkorjuuaika, vai kerättiinkö liian varhain, jolloin ruiskutuksesta ei ollut vielä kulunut riittävästi aikaa.
Glyfosaattivalmiste Roundup Goldin LD50 on >5000, "ei kuolleisuutta " (http://www.agrimarket.fi/Liitetiedostot/Docs/Roundup%20Bio-ktt-fi.pdf). Siis 5000mg/elopainokilo ei aiheuttanut kuolleisuutta. 80-kiloinen "rotta" vastaavasti kestäisi kerta-annoksena 400000 mg= 400 g. Entä yhdellä istumalla 2 pakettia TÄTÄ (http://www.vaasan.com/portal/fi/nakkileivat_ja_hapankorput/tuotteet/nakkileivat/-/products/view/4547/VAASAN+KOULUN%C3%84KKI+Luomu+220+g+luomut%C3%A4ysjyv%C3%A4ruisn%C3%A4kkileip%C3%A4/)? Määrä tekee myrkyn.
ja pitkäaikaisvaikutuksista:
"hiiri: suun kautta NOAEL-toksisuus: ~ 5.000 mg/kg ravinto"... siis vaikutukseton taso pitoisuudelle ravinnossa jatkuvasti saatuna.
ks NOAEL täältä (http://en.wikipedia.org/wiki/No-observed-adverse-effect_level)
Tutkimuksessa kerrottu jäämäpitoisuus 11,9 mg/kg, siis muutamia kymmeniä grammoja/ha, tarkoittaa, että noin yksi prosentti käytetystä tehoainemäärästä (noin 2 kg?) tulisi korjattavaan satoon. Hyvin todennäköisesti, kun tiheä soijakasvusto ruiskutetaan, päätyy käytettävästä tehoaineesta noin puolet soijan lehdille. Ja riippuen kehitysasteesta, ehkä osa palkojen pinnallekin. Ja pieni osa siis kulkeutuisi nestevirtausten mukana palkojen sisällä kehittyviin siemeniin. Eikä ennättäisi hajota ennen sadonkorjuuta tarpeeksi... asia ansaitsee kyllä tutkimista, mutta ei pelottelua eikä gm-jalostuksen vastustamista.
-
Ensimmäinen epäilystä herättävä asia minulle oli, että mukana on tutkija Terje Traavik - joka on tähän mennessä lähettänyt liikkeelle jo koko joukon GM-viljelyä koskevia vääriä hälytyksiä. (http://academicsreview.org/reviewed-content/genetic-roulette/section-1/1-7-bt-corn-pollen-is-safe/)
Nyt luultavasti tuota tutkimusta kommentoidaan muuallakin. Seurataan tilannetta.
-
Sri Lanka on nyt kieltänyt glyfosaatin:
www.publicintegrity.org/2014/03/13/14418/sri-lanka-bans-monsanto-herbicide-citing-potential-link-deadly-kidney-disease
Kuten uutisesta selviää, varsinaista näyttöä tietyn munuaissairauden ja glyfosaatin yhteydestä ei ole saatu, mutta joku tutkija siellä on kehittänyt päättäjät vakuuttaneen teorian mekanismista, jolla "Roundup" tätä tautia lisäisi.
-
Sinnikkääseen kampanjaan glyfosaatin vaaralliseksi todistamiseksi on nyt lisätty yritys osoittaa yhteys keliakiaan:
A Fishy Attempt To Link Glyphosate and Celiac Disease (http://appliedmythology.blogspot.fi/2014/03/a-fishy-attempt-to-link-glyphosate-and.html)
Steve Savage siinä kertoo, miksei tuo yritys onnistunut.
-
Uudessa toimintasuunnitelmassaan (http://ec.europa.eu/agriculture/organic/eu-policy/european-action-plan/index_en.htm) luomulle v. 2020 mennessä EU toteaa mm. että "erityistä huomiota tulee kiinnittää" siihen, että kuparia sisältäville luomutorjunta-aineille etsitään vaihtoehtoja.
Silti uskallan lyödä vetoa, että tämä poikkeuslupa (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=68) taas yhtä vaivihkaa uusitaan, kun se aika tulee (onko se 2016?).
PS. 17.4.14: Sillä mistäs näitä vaihtoehtoja etsit, jos pääsääntö on se, että kaikki, mitä ei ole käytetty ja/tai keksitty ennen n. v. 1900, on kiellettyä.
-
Eipä silti, tällä lailla tempoilevaa on politiikka tavanomaisen viljelyn torjunta-aineidenkin kanssa:
Ban on glyphosate; President’s order put on hold (http://www.theindependent.lk/index.php/news2/3127-ban-on-glyphosate-president-s-order-put-on-hold)
Eli em. Sri Lankan päätös kieltää glyfosaatti olisi nyt "laitettu jäihin", ts. toimeenpanoa olisi ainakin lykätty.
Tiettyjen "aktivistien" sivustot netissä tietysti tiedottavat tämän siten, että maa olisi taipumassa Monsanton, USA:n tms. painostukseen. Minä luen tuon niin, että ko. kiellosta olisi sitten aikamoisia seurauksia Sri Lankan maataloudelle, jonka tosiasian asiantuntijat siellä nyt ymmärtävät ja joita seurauksia ei siellä haluta. Plus että ko. yhteydelle glyfosaatin ja munuaissairauden välillä on lopulta aika heiveröiset perusteet.
("Hälytyskellojen" pitäisi yleensäkin soida, jos maailmanlaajuisella ilmiöllä havaitaan jotain seurauksia vain yhdessä maassa: vrt. kännykkäsäteily ja aivosyöpä -hysteria, joka lähti Australiasta - aikana, jolloin siellä vielä oli käytössä erittäin vähän kännyköitä esim. Suomeen verrattuna!)
-
Kansanedustaja Anne Kalmari otti eilen Ilta-Sanomissa esille tämän ilmiön:
Koska monissa naapurimaissamme ja eritoten keski-Euroopassa glyfosaatin käyttäminen on yleistä viljan puintikuntoon saattamisessa, on jokseenkin varmaa, että marketin paistotuoreiden sämpylöiden valmistukseen käytetty viljaraaka-aine on käsitelty glyfosaatilla
(Lähde tässä: Glyfosaatti on hyvä renki, mutta huono isäntä (http://www.eskoerkkila.fi/blogi/2011/07/07/583))
Nyt olen tietämätön, jos joku tietää, voisi asiassa minua valistaa:
- jos näin tehdään, missä vaiheessa (varoajat?!) tällainen käsittely tehdään? Millainen olisi siis tarkempi kuvaus asiasta?
- kuinka yleistä tämä Euroopassa on?
- onko tämä toiminta täysin EFSA:n glyfosaattiohjeiden mukaista?
- mitä seurauksia todellisuudessa tällä on viljan laadulle? Jäämät jne.?
-
Kyllä kai tämän näin täytyy olla, jos taiteilija on omistautunut (http://www.nayttely.info/index.php?article_id=4228) vuosikymmenen asialle?
"Mehiläisten suuntavaiston häviäminen ja pesien tyhjeneminen on tullut tuskallisesti tietoisuuteen viimeisen 10 vuoden aikana. Yksipuolinen viljely, muuntogeeniset viljelykasvit ja erilaiset myrkyt – esimerkiksi Monsanto-yhtiön Roundup on levinnyt kaikkialle ja nujertanut mehiläisten ja muiden pölyttäjien elämän."
Taiteilija, herkkävaistoisena, on tässä vaikeassa asiassa intuitiivisesti löytänyt totuuden?
-
Tämä hyvä uutinen ...
U.S. Nearing Approval of Next Generation of Herbicide-Resistant Crops (http://www.ipsnews.net/2014/05/u-s-nearing-approval-next-generation-herbicide-resistant-crops/)
... että USA:ssa ollaan hyväksymässä viljalajikkeita, jotka kestävät toista torjunta-ainetta kuin glyfosaattia (Roundup), ja siten pystytään vähentämään riskiä, että rikkakasvit muuttuisivat myös torjunta-ainekestäviksi, on tässä IPS:n versiossa kyllä saanut muodon, jossa tässä asiassa mentäisiin vain ojasta allikkoon, koska kyseinen vaihtoehtoinen aine on vielä kauheampi kuin Roundup.
Tätä mieltä olivat ainakin jutussa haastatellut aktivistit. Tiedemiehet? Heitä ei ehkä saatu kiireessä kiinni haastattelua varten tms. ..
***
Eikä tällä kaikella - jutussa haastatellun mukaan - maailman köyhiäkään auteta:
“The rhetoric is about biotech feeding the world, but really it has no place in developing countries. Most poor farmers can’t afford this type of product in the first place,” he notes.
Kun näillä köyhillä viljelijöillä ei siis ole varaa näihin tuotteisiin. Missä olen nähnyt tämän ajatuksen aiemmin? Vaikkei haastateltu kerro, minkälaiseen viljelyyn kehitysmaiden köyhillä viljelijöillä sitten olisi varaa, niin luulenpa arvaavani.
-
Nyt tämä odotettu Eviran tekemä selvitys EU:n mehiläiskuolemista on sitten ilmestynyt:
Mehiläiskuolemat Euroopassa pelättyä harvinaisempia (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/ajankohtaista/?bid=3896)
Tuossa Eiviran omassa uutisessa ei, eikä asiaa koskevissa lehtiuutisissakaan, ole lainkaan mainittu neonikotinoideja. Eikä itse tutkimusraportissakaan.
Miksi ei?
-
Ruokatiedon uutisessa luomuhunajasta (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/hunajasta-10-prosenttia-tuotetaan-suomessa-luomuna) *) oli tällainen kohta (lihav. HJ):
Mehiläisten pesäkuolleisuudesta julkaistiin juuri EU:n laajuinen tutkimus, jossa todettiin, ettei se ole hälyttävää Euroopassa. Alueelliset ja maiden väliset erot ovat kuitenkin suuria. Suomi kuuluu elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tekemän selvityksen mukaan maihin, joissa mehiläistappiot ovat suurempia kuin EU:ssa keskimäärin.
EU pitää kuitenkin toistaiseksi voimassa kiellon käyttää mehiläisille ja luonnonvaraisille pölyttäjille haitallisiksi epäiltyjä neonikotinoideja torjunta-aineena pölyttäjille sopivien mesikasvien tuotannossa. Kielto rajoittaa esimerkiksi rypsin viljelyn torjunta-ainevalikoimaa.
Miten niin "kuitenkin", jos neonikotinoidit eivät tulleet ko. tutkimuksessa lainkaan esille? Vai olisivatko ne kuitenkin tulleet, esim. lehdistötilaisuudessa? Ja ko. tutkimus antanut epäsuoraa tukea sille, että neonikotinoidit ovat asiassa viattomia? Ja ko. kiellon purkamisesta olisi tehty ehdotus?
________________
*) siinä on kuvattu, miten se luomuhunaja sitten eroaa tavanomaisesta. Mukana ei ollut väitettä, että luomumehiläiset saisivat tavanomaisia vapaammin jaloitella .. ;D
Turun Sanomien saman uutisen yhteydessä syntyneessä keskustelussa (http://www.ts.fi/keskustelut/viesti/171124) nimimerkki "sisätiloissa?" kysyi:
Miten hunaja voi olla luomua? Miten se valvotaan että missä kukissa mehiläiset ovat käyneet?
Esimerkiksi riistan lihaa ei saa myydä luomuna, koska ei voida tietää mitä ojanpenkkoja ja geenipeltoja se on käyttänyt ravintonaan.
-
Tuoreimmat uutiset neonikotinoidien mahdollisesta yhteydestä mehiläiskatoon, samalta Harvardin porukalta kuin aikaisempikin vastaava:
http://www.hsph.harvard.edu/news/press-releases/study-strengthens-link-between-neonicotinoids-and-collapse-of-honey-bee-colonies/
"“We demonstrated again in this study that neonicotinoids are highly likely to be responsible for triggering CCD in honey bee hives that were healthy prior to the arrival of winter,” said lead author Chensheng (Alex) Lu, associate professor of environmental exposure biology at HSPH."
Pientä varjoa tutkimuksen ylle heittää johtavan tutkija Alex Lu:n luomuhehkutus ja torjunta-ainejäämillä "pelottelu" esim. hedelmien kohdalla:
https://www.youtube.com/watch?v=MkRqaRQRZyo
Ja:
http://www.organicitsworthit.org/learn/pesticides-and-child-development
"So what steps can you take to reduce your risk of exposure? As this story from NPR suggests, go organic!
Dr. Chensheng (Alex) Lu of the Department of Environmental Health at the Harvard School of Public Health agrees. “Less pesticide exposure during the maternal life stage means less risks to your babies for a variety of diseases that will only manifest years later. Since women eat more during their pregnancy, one significant way to reduce their pesticide exposure is to eat organic foods.” Dr. Lu led previous research that found that pesticide residues, which show up in the urine of children eating conventionally produced fruits and vegetables, disappeared from children’s urine when they switched to organic produce."
-
Tässä linkki tutkimukseen (julkaisu ei voi ainakaan impact factorilla koreilla: Bulletin of Insectology, 2012 impact factor: 0.375 in entomology category): http://www.bulletinofinsectology.org/pdfarticles/vol67-2014-125-130lu.pdf
Kritiikkiäkin näkyy: http://turbidplaque.com/2014/05/colony-collapse-disorder-more-dead-bees-more-sloppy-science/
Yhtenä pääpointtina se, että tutkimuksessa havaittiin mehiläiskuolleisuutta, ei CCD:tä, mikä luokitellaan tarkemmin mm. näin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Colony_collapse_disorder
"Colony Collapse Disorder (CCD) is a phenomenon in which worker bees from a beehive or European honey bee colony abruptly disappear."
"In collapsed colonies CCD is suspected when a complete absence of adult bees is found in colonies, with no or little buildup of dead bees in the hive or in front of the hive."
"Presence of the queen bee: If the queen is not present, the hive died because it was queenless, which is not considered CCD."
"But the experimental hives didn’t develop CCD. They had fewer bees in them at the end of the winter and produced less brood, and six of the twelve treated colonies died compared to only one of the six controls, so the treated colonies do seem sicker. However, the dead hives contained many dead bees, and the surviving insecticide-treated hives had little or no brood and/or no queens. In CCD, the bees abandon the hive, leaving behind brood and a queen but no dead bees. What Lu et al. are doing here is equivalent to looking at a heart attack and calling it cancer. Insecticide-laced nectar may indeed make beehives sick, but there’s no evidence in this paper that insecticides cause CCD."
Mun mielestä kuolleisuus on merkittävä pointti itsessään, mutta sitten tulee taas muut jutut mieleen, eli kuinka realistinen ja kenttäoloja kuvaava koeasetelma oli, jne.
Luulen, että loppukommentti kuvaa asiaa ihan hyvin:
"There are other groups publishing papers on this subject, though. Many of them are even doing good science. Most are much more circumspect about their claims than Lu et al., which is appropriate: the whole CCD story is clear as mud right now. Does sub-lethal insecticide exposure cause CCD? Nobody knows. But we can be certain that making bold claims from shoddy data won’t get us any closer to an answer."
-
Sitten tässä neonikotinoideissa on se kysymys, miten ne löytävät, normaalitilanteesssa, sinne pesiin.
Jos koemielessä laittaisi vaikkapa tujauksen näitä luomun suosimia kuparijohdannaisia joihinkin pesiin, kuinkahan siinä kävisi ... :)
Luulen muuten, että tuo em. Eviran selvitys oli vasta väliraportti, ja jatkoa seuraa.
-
Sanomalehti Karjalaisessa oli 14.5.14 juttu GM-soijasta, joka on pääosin valitettavasti maksumuurin takana ...
Geenimuunnellun rehun osuus hurjassa kasvussa (http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/49370-geenimuunnellun-rehun-osuus-hurjassa-kasvussa?tmpl=component&print=1)
... mutta jutusta oli täällä toisessa keskustelussa (http://keskustelu.suomi24.fi/node/12247739) lainattu pätkä:
"Monsanto tarjoaa viljelijöille lisää erilaisten myrkkyjen käyttöä. Esimerkiksi brasilialaiset gm soijan kasvattajat ovat ajautuneet suihkuttamaan pelloilleen EU-maissa kiellettyä, ympäristöongelmia aiheuttavaa parakvattia. Kansainvälisen tutkijaryhmän Yhdysvalloissa julkaisema raportti kyseenalaistaa glyfosaatin turvallisuuden. Aine aiheutti koe-eläimille sikiövaurioita, keskenmenoja ja soluvaurioita"
Glyfosaatin osalta olemme jo kertoneetkin siitä pahantahtoisten huhujen viidakosta, joka sitä ympäröi, ja jota Karjalainenkin tuossa pyrkii levittämään. (Ehkä Karjalaisen paperiversiossa oli ko. tutkimusryhmä yksilöitykin, mutta tuossa lainauksessa ainakaan siis ei. Olisi ehkä syytä kysyä sieltä, mihin raporttiin viitattiin. - No, nyt klo 9:06, on kysytty. Seralini (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=651.0) ryhmineenhän oli ranskalainen.)
Tämä paraquat (http://en.wikipedia.org/wiki/Paraquat) muuten oli jo EU:ssa joskus hyväksytty, kunnes Ruotsin aloitteesta ja Suomenkin tukemana se kiellettin. Sekään ei ole niin selvä tapaus kuin Karjalainen antaa ymmärtää, vaikka kylläkin lienee glyfosaattia "ärjympää kamaa". (Paraquatista on täällä jo hyvin lyhyesti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=563.0) aloiteltu keskustelua.)
***
Tällä paraquatilla on muuten myös roolinsa ja käyttönsä suorakylvöviljelyssä (http://www.cgfi.org/2010/04/no-till-farming-landslide-protection-by-dennis-t-avery/), joka tässä mainittakoon, vaikkei se otsikon alle ihan kuulukaan.
-
Lisää kritiikkiä tuohon Alex Lu:n tutkimukseen:
http://scientificbeekeeping.com/news-and-blogs-page/
Jos totta, niin tämä on kyllä aika raskauttava pointti jo itsessään:
Although the researchers ran a better trial this time, they still fed the test colonies levels of neonics far above any normally found in the “real world” (i.e., not field relevant). The dosage that they used in the fed syrup, 135 ppb (w:v, or slightly less on a w:w basis), is far above the levels found in any crop plant nectar, which typically run in the range of 1-3 ppb (perhaps up to 20 ppb in extreme cases). Levels of over a hundred ppb are typically only reached in the case of overapplication by drenching ornamental plants or by tree injection. In a recent study by Bayer themselves, and reported by Bayer ecotoxicologist Dr. Dave Fischer at a recent national bee conference, the Bayer researchers observed adverse effects on colonies from imidacloprid fed in syrup at 50 ppb, and freely admit this, since that level is never observed when the treatments are properly applied. So why Dr. Lu would feed syrup spiked with neonics at 100 times the normal concentration found in corn pollen or soy or canola nectar is beyond me! As one beekeeper in a discussion group pointed out, Lu’s “findings” did little more than support the fact that feeding bees highly toxic levels of insecticides may eventually kill them. No surprise there!
-
Näin siis tulee mehiläistenkin kohdalla eteen, että "määrä tekee myrkyn". Ja kun käytännössä asiaa on tutkittava tällaisilla ylisuurilla annoksilla (kun ei ole "ylisuurta" aikaa), päädytään liian helposti positiivisisiin tuloksiin, jotka johtuvatkin annoksesta. Samanhan osoitti Bruce Ames erilaisista kemikaaleista ruoassa, eli kun annosta lisätään, noin puolet aivan luonnollisistakin kemikaaleista on karsinogeenisia. eivät yksin torjunta-aineet (joista myös n. puolet oli tällaisia, samoilla kriteereillä).
Tämä Alex Lu tuossa toisessa lainautussa lausunnossaan (Ville edellä 14.5.) torjunta-ainejäämistä (ja luomusta) selvästi aktiivisesti unohtaa Amesin tulokset.
-
Taitelija Timo Wright haluaa teoksellaan "Nemesis" meille kertoa (http://www.muu.fi/site/?p=8579):
Mehiläisten katoamisen syytä ei ole vielä pystytty yksiselitteisesti selvittämään, mutta keskeisenä syynä arvellaan olevan ihmisten toiminta, kuten monokulttuuriset viljelysalueet sekä torjunta-aineet.
(lihav. HJ)
(Vaikka teksti olisi MUU Gallerian, se on varmasti tehty yhteisymmärryksessä taitelijan kanssa.)
Vaikka tuo teksti on näennäisen varovainen, kyllä siinä - ja yleensä siinä, että taiteilija teoksensa on tehnyt - on takana varmuus, että näinhän se on, ihmisen vika.
Eräs ihmisen ylpeyden muoto on kyllä myös liiallinen vamuus totuuden tietämisestä.
Entä jos osoittautuukin, että syy on toisaalla? Entä jos tämä ihmisen keksintö lopulta ratkaisee tämän mehiläiskuolemien ongelman:
Vaccinating With Remembee Against Bee Colony Collapse Disorder (http://www.treehugger.com/clean-technology/vaccinating-with-remembee-against-bee-colony-collapse-disorder.html) *)
With the deadly swine flu, bird flu and bee colony collapse disorder it kind of makes you feel like nature is biting back. Some good news for at least one of the big problems: the Israeli company Beeologics has developed a vaccine against colony collapse disorder, the disturbing syndrome that has been wiping out bee communities and threatening agricultural production all over the world.
Their new drug, Remembee has completed successful clinical trials on millions of bees in North America. Not only has it proved effective in maintaining bee health, but it also improved the longevity of bees and increased the honey in the hives.
Jos näin käy, tekeekö Timo Wright taideteoksen asiasta?
________________
*) huomaatteko, miten myötämielisesti tämä aika "vihertävä" sivusto asiasta v. 2009 kertoo? Siinä on kyse "puhtaasta teknologiasta" jne. Kaikki kuitenkin muuttui, kun Monsanto v. 2011 osti tämän firman. Vihreitä v... haljutti suunnattomasti, ja netistä löytyy sen jälkeiseltä ajalta kirjoituksia, joiissa tietysti tuomitaan Monsanto, mutta lopulta myös lietsotaan epäluuloa tätä itse keksintöäkin kohtaan.
-
Luin tämän Eviran uutisen (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/ajankohtaista/?bid=3896) pariin kertaan.
Siltä pohjalta tälä mehiläiselinkeinolla Suomessa on ihan hyvät tulevaisuudennäkymät, kunhan pari pikku ongelmaa saadaan hoidettua pois:
- esikotelomätä
- talvi
;)
(Mutta. kuten sanottu, Eviran / EU:n selvityksessä on tulossa jatkoa, jossa nämä em. syy-yhteydetkin on sitten varmasti tarkemmmin analysoitu.)
-
(Remembee-keksintöön ja ko. firmaan)
*) huomaatteko, miten myötämielisesti tämä aika "vihertävä" sivusto asiasta v. 2009 kertoo? Siinä on kyse "puhtaasta teknologiasta" jne. Kaikki kuitenkin muuttui, kun Monsanto v. 2011 osti tämän firman. Vihreitä v... haljutti suunnattomasti, ja netistä löytyy sen jälkeiseltä ajalta kirjoituksia, joiissa tietysti tuomitaan Monsanto, mutta lopulta myös lietsotaan epäluuloa tätä itse keksintöäkin kohtaan.
Tässä sitten ihan tuore (eli eilinen) esimerkki tällaisesta kirjoittelusta:
Bees Endangered Be Careful Monsanto the Beeologics Buyout Is Suspicious (http://guardianlv.com/2014/05/bees-endangered-be-careful-monsanto-the-beeologics-buyout-is-suspicious/)
Jotenkin vain Monsanton motivaationa asiassa on ohjata suuren yleisön huomio pois neonikotinoidien vaaroista. Vaikka Monsanto ei olekaan ko. torjunta-aineiden valmistaja.
-
Tässä Kepan uutisessa (http://www.kepa.fi/uutiset/10741) Sanna-Liisa Taivalmaa - em. taiteilijan tapaan - hyppää selvästi keskeneräisessä asiassa suoraan johtopäätöksiin:
Nykyisenkaltainen maatalous ei ole kestävää, Taivalmaa muistuttaa. Tästä esimerkkinä pidetään mehiläisten katoamista, joka saattaa viedä suomalaisilta kesään erottamattomasti kuuluvat mansikat.
(Sinänsä: jos neonikotinoidit osoittautuvat "syyllisiksi", niin kyllä ne ovat kuitenkin niin pieni osa "nykyisenkaltaista maataloutta", että niistä luopuminen ei kuitenkaan ylivoimaista tuskaa aiheuttaisi. Eli jos siinä oli Taivalmaan ehto "kestävyydelle", niin .. ;D)
-
Tässä Hank Campbell - maksumuurin takana olevan Jon Entinen artikkelin pohjalta - toteaa, että EU:n neonikotinoidikieltoa ei annettu tieteellisen näytön pohjalta:
Killer Regulators Are More Dangerous To Bees Than Neonics Are (http://www.science20.com/science_20/blog/killer_regulators_are_more_dangerous_to_bees_than_neonics_are-138043)
Mehiläiskuolemat alkoivat 1990-luvulla, selvästi ennen neonikotinoidien käyttöä. Viimeisessä EU:n selvityksessä ko. kuolemat olivat yhteydessä maantieteelliseen alueeseen (talvi?), eivät ko. torjunta-aineen käyttöön.
Campbell väittää, että neonikotinoidit nyt korvataan aineilla, jotka ovat haitallisia.
-
Hunajalla höystettyä: viime talven pesäkuolleisuus oli alhaisin aikoihin (http://hunajalla.blogspot.fi/2014/06/viime-talven-pesakuolleisuus-oli.html)
Hienoa! Tukesin 3.10.2013 tekemä neonikotinoidien kieltopäätös vaikutti siis heti??!!!
-
Tähän on hyvä perehtyä kunnolla:
http://www.hs.fi/terveys/a1403494829638?jako=4f4490e168ba211349e66c3fe2c05a3f&ref=fb-share
Tutkimus: Maatalouden torjunta-aineet lisäävät autismin riskiä
Maatalouden tuholaistorjunta-aineille altistuneilla raskaana olevilla naisilla on 75 prosenttia korkeampi riski saada autistinen lapsi kuin muilla, kertoo tuore kalifornialaistutkimus.
-
Tässä toinen linkki raporttiin tästä kalifornialaistutkimuksesta ...
UC Davis study links autism to pesticides (http://www.fresnobee.com/2014/06/22/3991540/study-links-autism-to-pesticides.html)
... jossa on linkki varsinaiseen tutkimukseen:
Neurodevelopmental Disorders and Prenatal Residential Proximity to Agricultural Pesticides: The CHARGE Study (http://ehp.niehs.nih.gov/1307044/)
Yhteys näyttää kiistattoman selvältä. Onko se syy-yhteys, sitä ei tietysti vielä tiedä. Ihan äkkisiltään mietin, että voisi löytyä myös jokin aivan erillinen - esim. sosiaalinen - tekijä, joka selittää, miksi ko. naiset ovat asuneet noin lähellä ruiskutettuja peltoja.
Jos ko. torjunta-aineet ovat aidosti syynä, asia tietysti varmistuu myös siinä, jos raskaana olevien kohdalla nyt ryhdytään varotoimenpiteisiin, ja heidät tavalla tai toisella suojataan näiltä torjunta-aineilta.
Mutta tätä asiaa täytyy todella seurata.
-
Vaikka tuo alkuperäinen hypoteesi mehiläiskuolemien selittäjänä ei nyt siis olekaan niin vahvoilla, neonikotinoideja ei jätetä rauhaan:
Tutkimus: Hyönteismyrkyistä haittaa myös linnuille (http://yle.fi/uutiset/tutkimus_hyonteismyrkyista_haittaa_myos_linnuille/7315832)
Alaotsikko ja uutisen alku:
Tutkimuksessa ei selvitetty, onko neonikotinoideista haittaa myös nisäkkäille, mutta tutkijat pitävät sitä todennäköisenä.
Mehiläisten joukkokadon syyksi epäillyt neonikotinoidi-hyönteismyrkyt uhkaavat myös perhosia, matoja, kaloja ja lintuja, kertoo tuore tutkimus.
-
NHS:n sivuilla kiinnostavaa analyysia:
http://www.nhs.uk/news/2014/06June/Pages/Pesticides-linked-to-autistic-disorders.aspx
-
... ja siinä, niinkuin pelkäsinkin / odotinkin, oli huomattavan monta varausta näiden tulosten yksioikoista tulkintaa vastaan. Mukaan lukien se mahdollisuus, että ei löydetty (vielä) mitään, kyse oli sittenkin sattumasta.
-
Tässä lisää analyysia Neurologica-blogista:
http://theness.com/neurologicablog/index.php/pesticides-and-autism/
First, there is a fatal flaw in the study design: the authors used proximity to pesticide use (either within 1.25, 1.5, or 1.75 km of the use) to estimate pesticide exposure. However, they made no attempt to justify their core assumption – that this proximity significantly affects pesticide exposure. There were no measurements of specific pesticides in the blood or urine of mothers, and no measurement of pesticides in the local environment where they lived. Proximity was the only measure.
My overall impression of the data is that we have a relatively small study with barely significant results, small effect sizes, and an inconsistent pattern of effects. This is all compatible with random noise, maybe with a little p-hacking thrown in. With such a complex data analysis, it is certainly possible to inadvertently extract apparently significant results by making numerous comparisons and using various methods and then choosing the one that “looks” the best.
Such reporting is much more likely to be misleading than useful. Most people will just remember the possible association, and either not read or remember the detailed analysis explaining why the study did not establish the association.
Myös David Gorski kirjoitti aiheesta:
http://scienceblogs.com/insolence/2014/06/25/pesticide-exposure-during-pregnancy-increases-autism-risk-in-the-child-not-so-fast/
-
Täällä vuosia sitten meitä - oikeutetusti, sanoisin - morkattiin, miten täällä aina kirjoitetaan "lontooksi". :D
Mutta siis - kaikkea kääntämättä - että, kuten Villekin toi suomeksi esille, kyseinen kohu ei sitten ollutkaan, tämän uudemman tutkimuksen mukaan, oikeutettu.
Luultavasti juuri tällaiset hyvin oudot ja selittämättömät ilmiöt - kuten autismi - vetävät puoleensa yrityksiä löytää selityksiä sille juuri "poliittisesti korrekteista" syyllisistä, joita nyt ovat mm. torjunta-aineet.
-
Guardian ampuu isoilla:
http://www.theguardian.com/environment/2014/jun/24/insecticides-world-food-supplies-risk
The world’s most widely used insecticides have contaminated the environment across the planet so pervasively that global food production is at risk, according to a comprehensive scientific assessment of the chemicals’ impacts.
Billions of dollars’ worth of the potent and long-lasting neurotoxins are sold every year but regulations have failed to prevent the poisoning of almost all habitats, the international team of scientists concluded in the most detailed study yet. As a result, they say, creatures essential to global food production – from bees to earthworms – are likely to be suffering grave harm and the chemicals must be phased out.
Pääasiallisena viittenä tarjotaan tätä sivustoa:
http://www.tfsp.info
-
... vaan eipä taida löytyä Pohjolasta yhtäkään habitaattia, joka olisi myrkyttynyt. Siten, että mitään haittaa oikeasti olisi.
Yritetty tosiviljelyä on kyllä mustamaalata jo 12v sitten: http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/97004
Kärpäsiä, ampiaisia ja hyttysiäkin on ihan kivasti. Talvisin voi kyllä joku oikein vihreä ennättää jo huolestua?
-
Eläinten kannat vaihtelevat. Vanhat ihmiset kertovat, että ennen ei ollut kottaraisia... sitten oli, ja nyt taas ei. Töyhtöhyyppiä ei ollut ennen, ja nyt on. Ruisrääkkiä oli ennen, sitten ei, ja nyt taas on... Pitääkö kaikesta tästä olla huolissaan???
Ymmärrettävää ja luonnollista on toisaalta sekin, että kymmenien neliökilometrien laajuisen viljapellon keskellä ei ole sitä monimuotoisuutta mitä sillä paikalla oli ennen viljelykseen ottamista. Taikka että suurkaupungin keskustassa ei ole sitä lintujen ja hyönteisten vilinää, mitä sillä paikalla oli ennen ihmistä. Ja selitykseksi ei tarvita "myrkkyjä".
Guardianin esittämä kuva, jossa sanotaan siitepölyn ja meden olevan vaarallista hyönteisille, on huonosti valittu: Viljan tähkissä ei käy pölyttäjähyönteisiä, koska tarjolla ei ole mettä eikä siitepölyä, sillä viljat ovat itsesiittoisia (ruista lukuunottamatta, mutta sekään ei ole hyönteispölytteinen. Sama koskee maissia).
Kaukaa haettu on myös riski siitä, että lintu etsisi ja söisi maan uumenista (viljalla noin 5 cm syvyyteen) sinne kylvetyn, torjunta-aineella päällystetyn eli peitatun siemenen... En ole viljelijän urallani huomannut, että linnut tuommoista edes yrittäisivät. Lieroja kylläkin poimivat, kylvöä edeltävän maanmuokkauksen yhteydessä.
-
Uusin uutinen ja suora linkki tutkimukseen:
http://www.nature.com/nature/journal/vaop/ncurrent/full/nature13531.html
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_hyonteismyrkyilla_yhteys_lintujen_vahenemiseen/7348139
Maatalouden torjunta-aineissa käytetyillä neonikotinoideilla on yhteys lintujen vähenemiseen, uusi tutkimus kertoo. Hollantilaisen tutkijaryhmän havainnot julkaistiin tiedelehti Naturessa viime viikolla.
Hyönteismyrkkyjen haittavaikutuksia on selvitetty laajasti viime vuosina. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA totesi tammikuussa 2013, että neonikotinoidit ovat vaaraksi mehiläisille.
Kesäkuussa kansainvälinen 29-henkinen tutkijaryhmä kertoi, että neonikotinoidit uhkaavat myös muita eläinlajeja, kuten matoja, perhosia ja lintuja.
Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, että yleisimmin käytetyllä neonikotinoidilla, imidaklopridilla, on yhteys lintujen vähenemiseen. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että neonikotinoidien haitalliset vaikutukset ympäristöön ovat aiemmin tiedettyä laajemmat.
Hollantilaistutkijat epäilevät lintukantojen heikkenemisen johtuvan siitä, että neonikotinoidit tappavat hyönteisiä, joita linnut käyttävät ravinnokseen. Tarkastelluista 15 lintulajista yhdeksän syö yksinomaan hyönteisiä. Kaikki lajit ruokkivat poikasensa hyönteisillä.
Tutkijat eivät sulje pois mahdollisuutta, että neonikotinoideista voi olla linnuille haittaa muillakin tavoin. Myrkyt voivat kulkeutua lintuihin niiden syömien hyönteisten tai siementen kautta.
Lintujen vähenemiselle selvitettiin myös muita, neonikotinoideista riippumattomia selityksiä, kuten muutoksia maankäytössä. Neonikotinoideilla oli silti selvästi merkittävin yhteys lintujen vähenemiseen.
Goulson sanoo BBC:lle, että jos hyönteisiä syövät linnut vähenevät neonikotinoidien vuoksi, se tarkoittaa, että myös muut hyönteisiä syövät eläimet vähenevät. Goulsonin mukaan vaikutukset voivat heijastua muun muassa lepakoihin, päästäisiin ja kaloihin.
Myös tutkijaryhmän johtaja Hans de Kroon sanoo, että neonikotinoidien haittavaikutukset tuskin rajoittuvat vain lintuihin.
-
Jotenkin kyllä tulee mieleen Stalinin aika ja Tsheka, "syyllisyys kyllä tiedetään, täytyy vain löytää rikos".
Tässä vähän laajemmin Bayerin vastaväitteistä ko. tutkimukselle:
http://growingoklahoma.com/news/2014/07/bayer-no-causal-link-between-decline-birds-and-use-neonicotinoids/
Koska näitä neonikotinoideja käytetään ympäri maailmaa, niin tarkistus- tai vertailututkimus kannattaisi ehkä tehdä ihan toisessa maassa? Nythän oli verrattu Hollannin eri alueita.
-
Mischa Popoffilla, entisellä luomuviljelijällä ja entisellä luomutarkastajalla, on tässä analyysi siitä, miten erityisesti USA:ssa pääsi syntymään tämä totaalinen torjunta-aineiden vastustus:
The anti-science wing of the organic movement (http://www.greenerideal.com/lifestyle/0718-anti-science-wing-of-organic-movement/)
Kun nykyisenä aikana vähän "kaikki" tulee USA:sta, niin kyllä tuossa on eurooppalaisellekin luettavaa ja pohdittavaa.
(Heti alussa mainitut Sir Albert Howard ja Lady Eve Balfour ovatkin tietysti englantilaisia. Heidän tieteellisyytensä tasosta olen kyllä lukenut jossain toisenlaisiakin arvioita.)
-
Sosiaalisessa mediassa kiertää nyt tällainen uusi uutinen:
Cancer deaths double in Argentina's GMO agribusiness areas (http://www.theecologist.org/News/news_round_up/2525411/cancer_deaths_double_in_argentinas_gmo_agribusiness_areas.html)
Mahtaako tuo jutun kirjoittajaksi mainittu Lawrence Woodward olla tämä mies?
http://www.organic-world.net/news-organic-world.html?&tx_ttnews[tt_news]=307&cHash=5866e3c790b6c9afed6971b9fb40b50b
Ruvetaanpas tonkimaan tunkiota taas!
Ps. nuo hakasulut sotkevat tuon linkin, joten copy/pastella tuo rivi selaimeen, niin aukeaa!
-
Tämä asia liitttyy "vääntöön" siitä Monsanton siementehtaasta, josta on jo kerrottu toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg4962#msg4962). Sen voi nähdä vaikka tästä GM Watchin uutisesta samasta asiasta:
Cancer deaths double where GM crops and agrochemicals used (http://gmwatch.org/index.php/news/archive/2014/15506-cancer-deaths-double-where-gm-crops-and-agro-chemicals-used)
"The provincial government emphasized the overall statistics of incidence (new cases) and compared them with other countries (the province remains at the average rate), stratified by age and sex, and locations of tumours. It de-emphasised the link between high mortality and agricultural areas. In Cordoba there is much debate over the Monsanto facility in the town of Malvinas Argentinas."
Eli viranomaiset eivät tuosta väitetystä yhteydestä ole vakuuttuneita.
Nyt emme välttämättä saa englanniksi kovin äkkiä näitä tuossa viitattuja viranomaisten tutkimuksia tai analyyseja. Mutta varmasti saamme englanniksi ne näkemykset, joiden mukaan yhteys torjunta-aineisiin olisi jo osoitettu. (Ja ehkä jopa suomeksikin. Seurataan asiaa ...)
Nuo kohonneet syöpäkuolleisuusluvut alueella ovat tietysti tosiasia. Siihen olen noissa asian kuvauksissa jo kiinnittänyt huomiota, että kuolleisuus on kuitenkin selvästi suurempi kaupungeissa kuin maaseudulla. Viitataan ruiskutuksiin lentokoneista, mutta tuskinpa kallista lentokoneaikaa ja kalliita torjunta-aineita juurikaan tuhlataan asfaltoidun alueen käsittelyyn. Eli osa näistä vaatimuksista ...
He demanded urgent initial measures: prohibiting aerial spraying, ensuring that no terrestrial applications are made within 1000 meters of houses, and prohibiting depositories of agro-chemicals and spraying machinery in urban areas.
... on varmasti helposti toteutetavissa, ellei ole jo toteutettu. (Mitä hyötyä muuten olisi kiellosta, ettei ko. aineita ja laitteita saisi edes säilyttää kaupunkialueella? Vrt. metsästysaseet Suomessa: ei varmasti saa käyttää kaupunkialueella, mutta ...)
Lisäksi täytyisi tietysti analysoida, mitkä syövät ovat lisääntyneet jne. Jota analyysiä terveysviranomaiset tietysti tekevätkin (joka tuossa ensimmäisessä lainauksessa tuli tavallaan esillekin).
(Tuli ohimennen mieleen, että toisenlaiset aktivistit voisivat nähdä syyn ihan toisaalla: argentiinalaiset kun ovat kovia punaisen lihan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=705.0) syöjiä ... :) )
PS. Ja glyfosaatista on tässäkin aktiossa kyse. Joka on siitä pirullinen aine (vrt. edellä) että se aiheuttaa tai on aiheuttamatta eri maissa ja jopa saman maan eri alueilla ihan erilaisia haittoja!
PS2. Kyllä tuo Lawrence Woodward mitä ilmeisimmin on tämä sama mies (http://www.wholeorganicplus.com/about/). Näyttää twiittailevan (ks. oikea alakulma) juuri tuosta Ecologistin artikkelista, jonka mainitsit.
-
Minusta Laura Kihlström tässä artikkelissa ...
Onko kasvinsuojeluainevalmistajilla yritysvastuuta? (http://selamselam.me/2014/09/04/onko-kasvinsuojeluainevalmistajilla-yritysvastuuta/)
... - vaikka "flirttaileekin" luomuväen suuntaan, eli käyttää osin sen argumentteja, tai ainakin viittaa niihin - onnistuu lopulta käsittelemään tasapainoisesti ja objektiivisesti kasvinsuojeluaineiden käyttöä kehitysmaissa.
Tämä idea kehitysmaaoloissa on varmasti erittäin hyvä:
Meidän rahoillamme on myös koulutettu työttömistä nuorista sertifioituja kasvinsuojeluaineruiskuttajia. Heiltä viljelijät voivat ostaa ruiskutuspalveluita edulliseen hintaan.
Nämä sertifioidut ruiskuttajat ovat käyneet läpi koulutuksen, jossa he oppivat miten eri kasvitauteja ja tuholaisia tunnistetaan. Tämän tiedon perusteella he osaavat ruiskuttaa kasvinsuojeluainetta oikean määrän oikeaan aikaan – tai olla ruiskuttamatta ollenkaan. Tämä on olennaista tietotaitoa integroidussa kasvinsuojelussa.
-
Nyt toivoisi, että joku tiedemies lähettäisi vastineensa Hesariin tähän artikkeliin, josta kerromme uutisessamme:
Kannattaako torjunta-aineita pelätä? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=350)
Voisi sinne yhdistyksemmekin tietysti artikkelia yrittää, mutta sekä sen että itse tiedon läpimeno olisi varmaan todennäköisempää, jos lähettäjänä olisi tiedemies.
-
Glyfosaattiasiasta tulee väistämättä mieleen Roundup METSÄN hoidossa (http://mattipekkarinen.net/vesakont.htm)
Missä viipyy luomutuki luomumetsien luomuhoidolle? Pehmeille menetelmille: hakkuutyö tylsällä pokasahalla tai kirveellä. Vesakontorjunta (tietenkin vain osittainen) puuveitsellä tai kynsiviilalla…
Hyi olkoon tehometsätaloutta myrkkyineen ja haisevine sahoineen. Tätä mieltä olivat Vihreän liiton palstalla pitkään, kunnes jo vuosia sitten ottivat tuumaustauon, joka jatkuu edelleen. Lukemaan kyllä pääsee: (http://mattipekkarinen.net/ylevisadot.htm)
Saapa nähdä, saadaanko niin tuntuva tuki luomumenetelmille, että meikäkin innostuu. En taida vielä laittaa sahoja myyntiin: (http://mattipekkarinen.net/metsat.htm)
-
Tuo metsänhoitokuvauksesi, Matti, on minusta valaiseva: silloin kun halutaan tappaa, niin isketään ja tehdään se (ja tehokkaasti!). Mutta ko. aineet eivät jää sinne lillumaan, vaan muuttuvat kohta (so. jonkin ajan kuluttua) sen jälkeen vaarattomiksi. (Kuten vaikka omalla pihallasi, jossa kesällä tiettyihin tarkoituksiin, kun siellä kävimme, tätä rounduppia eli glyfosaattia olit käyttänyt - etkä varmasti sellaisessa tarkoituksessa, ettei pihallasi enää koskaan mikään kasvaisi ...)
Mutta myytti siitä, että nämä torjunta-aineet jäävät luonnon ikuiseksi haitaksi, elää yhä (tai sitä elätetään).
On ilman muuta selvää, että lannoituksesta väistämättä vähän karkaa luontoon, ja ilman muuta selvää, että se voi rehevöittää. Mutta karanneiden torjunta-aineiden huonosta vaikutuksesta luontoon en ole kyllä saanut silmiini selvää tutkimusta. Voi tietysti olla kyse tässä sivistykseni puutteesta, joten korjatkaa, jos tarpeen (tämä on kaikille avoin keskustelu).
-
Ihonväriin ja uskontoon ja aatteelliseen suuntautumiseen katsomatta kuka tahansa saa näitä "myrkkyjä" ostaa Agrimarketista aivan vapaasti niin paljon kuin haluaa. Siitäkin voisi vetää johtopäätöksiä. Ei ole iltapäivälehdet päässeet juhlimaan lööpeillä.
-
Yksi Monsanton Malvinasin kaupunkiin Argentiinassa suunnitteleman siementehtaan vastustajien argumenteista - sinänsä epälooginen, kun ko. tehdas ei ole vielä toiminnassa - oli se, että kyseisessä läänissä olisi ollut erityisen paljon syöpäkuolleisuutta, ja että se olisi johtunut maatalouskemikaaleista (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg4756#msg4756).
Nyt kuitenkin on ilmestynyt asiasta tutkimus, joka osoittaa, että ei ole, ja syöpäkuolleisuutta ei voi maatalouskemikaaleihin muutenkaan yhdistää:
Agrochemicals and deaths from cancer in Cordoba Province, Argentina (http://gmopundit.blogspot.fi/2014/10/agrochemicals-and-deaths-from-cancer-in.html)
-
Tässä projektin välitiedotteessa, tänään ....
Kemialliset riskit suurimmat lujitemuovi-, rakennus- ja kaivosalan töissä (http://www.ttl.fi/fi/uudettiedotteet/sivut/tiedote.aspx?rssUrl=http://publish.ne.cision.com/Release/GetDetailInLegacyFormat/F092E15DAD5EE596)
... eivät maatalouden parissa työskentelevät tulleet lainkaan esille.
Johtuuko se siitä, että he eivät olleet tarkastelussa mukana, vai siitä, ettei mitään hälyyttävää heidän keskuudessaan ilmennyt?
-
Nyt on esitetty tällainen epäilys, että nikotinoidiasiassa olisi toimittu näin:
Scientists Accused Of Plotting To Get Pesticides Banned (http://www.thegwpf.com/green-scientists-accused-of-plotting-to-get-pesticides-banned/)
Date: 03/12/14
Ben Webster, The Times
Research blaming pesticides for the decline in honeybees has been called into question by a leaked note suggesting that scientists had decided in advance to seek evidence supporting a ban on the chemicals.
Eli olisi päätetty etukäteen, että nyt sitten etsitäänkin vain evidenssiä nikotinoidien kiellon puolesta.
Rankka syytös. Tuo The Timesin koko artikkeli näytti olevan maksumuurin takana. Jos joku löytää asiasta enemmän, kiitos linkkiä tänne.
-
Rankka syytös. Tuo The Timesin koko artikkeli näytti olevan maksumuurin takana. Jos joku löytää asiasta enemmän, kiitos linkkiä tänne.
Erittäin rankka syytös, tässä vuodettu (tai kukaties mikä lopulta onkaan) tiedosto (http://www.boerenlandvogels.nl/sites/default/files/Resumé%20INTERNATIONAL%20WORKSHOP%20ON%20NEONICOTINOIDS%20Comments%20Henk%20Tennekes.pdf), päätelkää itse, minä silmäilin tuota muutama päivä sitten, mutta aikaa ei ollut sen kummemmin.
Tässä taas (ei kovinkaan puolueettoman) GLP:n yhteenveto: http://www.geneticliteracyproject.org/2014/12/04/neonics-ban-tied-to-corrupted-bee-research-by-scientists-at-eus-ethically-challenged-iucn/
-
Monessa ruokareseptissä netissä, jossa käytetään sitruunan tai appelsiinin kuorta, on maininta, että olisi hyvä käyttää luomusellaista. Vaikka vain (suluissa).
Taustalla on luultavasti ajatus, että tavanomaisen sitrushedelmän kuoressa on torjunta-ainejäämiä. Tai jäämiä jostain säilöntäaineista tms. Jotain sellaisia aineita, "myrkkyjä", jorka eivät lähde hedelmästä pesemällä pois?
Mutta onko niitä? Onkohan tullilaboratorio tutkinut tätä asiaa?
-
Erittäin rankka syytös, tässä vuodettu (tai kukaties mikä lopulta onkaan) tiedosto (http://www.boerenlandvogels.nl/sites/default/files/Resumé%20INTERNATIONAL%20WORKSHOP%20ON%20NEONICOTINOIDS%20Comments%20Henk%20Tennekes.pdf), päätelkää itse, minä silmäilin tuota muutama päivä sitten, mutta aikaa ei ollut sen kummemmin.
Toisaalta sitten, tuollaisen "vyyhdin" selvittämiseen voi upota "loppuelämäkseen" ... ja lopulta törmätä siihen, että ko. tutkijoiden pään sisälle ei pääse, eli heidän motivaatiostaan ei voi olla varma, kuitenkaan. Vilpitön erehdyshän on tietysti aina mahdollinen - ja jopa se, että aivan kyseenalaisin lähtökohdin päätyy ihan oikeaan tulokseen! :D
Eli toivottavasti tässä tämä kohu "poikii" sen, että väitteet ja tulokset neonikotinoideista tarkistetaan, tutkimukset pyritään toistamaan, ja totuus asiasta saamaan selville. Tuntemattoman Sotilaan erästä kuuluisaa repliikkiä (osin) siteeraten: "Em mää syyllist kaippa ..."!
Neonikotinoidien kielto EU:ssahan on vielä "vaiheessa", kielto on tällä hetkellä väliaikainen.
-
"Jarrumies" minulle ehdotti ennen joulua mailitse, että olisiko syytä uutisoida näistä Tiken torjunta-aineiden käyttötilastoista, täällä meilläkin:
Kasvinsuojeluaineiden käyttö maataloudessa (http://www.maataloustilastot.fi/laatuseloste-kasvinsuojeluaineiden-k%C3%A4ytt%C3%B6-maataloudessa_fi)
Mikä ettei, sinänsä. Mutta tieto asiasta on kovin yllätyksetön. Suomessa käytetään niitä - muihinkin maihin verrattuna - aika vähän (http://www.maataloustilastot.fi/kasvinsuojeluaineiden-k%C3%A4ytt%C3%B6-maatalous-ja-puutarhatuotannossa-2013_fi), joka jo tiedettiin.
Eikä ympäristöministeriönkään tämä uutinen (tältä vuodelta) ...
Torjunta-aineiden myynnin kasvu taittunut (http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Kemikaalit_ja_haitalliset_aineet/Torjuntaaineiden_myynnin_kasvu_taittunut%2828504%29)
... pysty puhumaan mistään osoitetuista, toteutuneista haitoista, ainoastaan potentiaalista riskeistä.
Vähäinen kasvinsuojeluaineiden käyttö Suomessa on sitten tuonut mukanaan sekä meitä että luomuväkeä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=674.msg4013#msg4013) (Cronberg) harmittavan iskulauseen, että kaikki suomalainen maataloustuotanto olisi "melkein luomua"! 8)
-
Evira kertoo tässä ...
www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/vierasaineet/kasvinsuojeluainejaamat/usein+kysyttya/
... näin:
"11. Onko sitrushedelmien kuorella toisinaan esiintyvä kimalteleva hile terveydelle vaaratonta?
– Kimalteleva hile voi olla vahamaista pintakäsittelyainetta. Niille ei ole asetettu enimmäismääriä vaan niitä saa käyttää hyvän valmistustavan mukaan. Sitrushedelmien pinnalla käytetään myös kasvinsuojeluaineita homehtumisen estämiseksi. Jos haluaa välttää niiden saantia, hedelmät kannattaa pestä ennen kuorimista ja kädet kuorimisen jälkeen."
Se ei ole suora vastaus em. kysymykseemme, mutta jonkinlainen vihje siitä, että peseminen riittäisi, pelokkaallekin, ja sen jälkeen kuortakin voisi käyttää (vaikka tuossa on tietysti oletuksena, että kuoret heitetään pois).
-
Tässäkin Ylen uutisessa ....
Hedelmät kannattaa syödä kuorineen – mutta ei kai sentään banaanejakin? (http://yle.fi/uutiset/hedelmat_kannattaa_syoda_kuorineen__mutta_ei_kai_sentaan_banaanejakin/7748143)
... Evira sanoo asian, niin kuin se on - eikä luomuväki usko:
Suositusten mukaan tuontiomenat ja -päärynät voi syödä kuorimatta. Eviran mukaan niiden sisältämät torjunta-ainejäämät ovat pääosin sallituissa rajoissa, ja niitä voi siten pitää turvallisina. Raakaravintovalmentaja Mea Salo voi panna tehosekoittimeen luomubanaanin kuorineen, mutta ei yleensä syö kuorineen mitään tehotuotettuja hedelmiä.
Tietysti Evirakin jättää sananvalinnallaan "pääosin" epäilyksen kytemään, ja liittää asiaan jo sille perinteisen "jos haluaa välttää torjunta-aineita, niin ..."
Ja Yle omalta osaltaan haluaa ylläpitää tätä "ikuisuuskeskustelua", vaikka sille siis ilmeisesti ihan hyvin voisi laittaa pisteen.
-
Ja vaikka ...
Eviralla ei ole myöskään erityistä suositusta näiden [paksukuoristen] hedelmien kuorimisesta tai kuorimatta jättämisestä.
– Kysymys ei ole noussut esiin.
... niin järkeilläänpä hetki sen pohjalta, miten näitä käytetään ....
Myös sitrushedelmien kuorta kannattaa raastaa makuaineeksi leivonnaisiin, jälkiruokiin tai vaikka salaatinkastikkeisiin.
... eli siitä sitruunan kuoresta tulee suuhun äärimmäisen pieni ripaus, luultavasti ei edes yhtä grammaa. Jossa yksinkertaisesti voi olla (jopa silloin, kun Eviran turvallisiksi määrittelemät pitoisuudet on hiukan ylitetty!) torjunta-ainejäämiä vain vielä äärimmäisemmän pieni ripaus. Me emme häiritse Eviraa tästä kysymällä. Se on tähän meillä piste.
Ihan rohkeasti pidämme tästälähin luomusitruunan suosittamista tuohon tarkoitukseen täydellisenä humpuukina.
-
Tässä tutkimuksessa mehiläispesien (tai siis -yhdyskuntien) romahtamisen syy löytyi pesien sisäisestä dynamiikasta ja sen epäonnistumisesta ...
'Stressed' young bees could be the cause of colony collapse (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/02/150209161251.htm)
... eikä siinä mainita sanallakaan neonikotinoideja. Eikä kyllä edes niistä loisia, joka ovat olleet asiassa toinen pääepäilty. Mainitaan kyllä, että tämän pesän huonon kehitysprosessin aloittajana voi olla pesään tullut sairaus tai muu syy.
-
Täällä on jo ohimennen viitattu siihen, että luomussa hyväksyttyjen torjunta-aineiden jäämiä ei ilmeisesti Suomessakaan tutkita elintarvikkeista. Lisäksi ei ilmeisesti ole olemassa kunnon tilastoja niiden käytön laajuudestakaan.
Nyt kuitenkin on luomuviljelyllä edessään tällainen hätätilanne pyretriiniin perustuvan Bioruiskute S:n osalta:
Nykyinen Bernerin myyntilupa umpeutuu elokuussa 2015. Myyntiuvan umpeutumisen jälkeen sitä saa vielä myydä 6 kk, jolloin sitä voisi käyttää vielä kesällä 2016 edellyttäen, että valmistetta on saatavilla. Saamamme tiedon mukaan Berner ei tule hakemaan uutta lupaa tuotteen merkitsemiseksi kasvinsuojeluainerekisteriin. Perusteluna on uuden luvan vaatima vesiekosysteemivaikutusten tutkimus, jonka tekeminen ei ole yhtiön näkökulmasta katsottuna mielekästä. Luvan umpeutumisen jälkeen valmiste poistuu kasvinsuojeluainerekisteristä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että tuotetta ei saa Suomessa käyttää luomusertifioidussa tuotannossa muutoin kuin erikseen haettavalla koetoimintaluvalla. Poikkeustapauksissa on myös mahdollista, että kansallinen viranomainen myöntää jonkin valmiteen käyttöön ns. hätäluvan (120 päivää).
Samasta MTK:lle 9.2.2015 lähetetystä muistiosta (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2015/02/BioruiskuteS_ap__MTK.pdf) (pdf) tulee tietoa, että ko. valmistetta on käytetty ainakin näihin tarkoituksiin:
Bioruiskute S -valmisteella voidaan torjua kaalikasvien tuholaisia: kaalikoin ja yökkösten toukkia sekä luomu- että tavanomaisessa puutarhaviljelyssä. Salaattien luteiden ja kirvojen torjuntaan se on ainoa toimiva vaihtoehto avomaalla. Luomurypsintuotannossa Bioruiskute S on ainoa toimiva torjuntakeino rapsi- ja sinappikuoriaisten torjuntaan silloin, kun välitön tuho uhkaa kasvustoa, ts. torjunta on välttämätöntä tai muuten tulee sanktioita. Luomumansikan tuotannossa Bioruiskute S:ää käytetään mansikka- ja hillanälvikkäiden ja luteiden torjunnassa. Nälvikkäät voivat pahimmassa tapauksessa tuhota koko kasvuston ja sadon. Herukoilla käytetään karviaispistiäisten toukkien torjuntaan.
Kuinka paljon? Pyretriini on myrkkynä kovasti luonnonmukainen, mutta ei lainkaan viaton ja vaaraton. Koska ko. ainetta käytetään myös tavanomaisella puolella, luomukäyttöä voi olla vaikea arvioida, vaikka myyntimäärä saataisiinkin selville.
PS. klo 16:30: Puhumattakaan sitten siitä - otsikkoomme viitaten - onko tästä pyretriinistä Suomen luonnolle tai sen ihmisille todellista, tutkimuksin osoitettua haittaa! ;D
(Eräitä hajatietoja eli luettuja väitteitä siitä minulla on, että asiasta kehitetyt synteettiset pyretroidit olisivat turvallisempia? Nyt vain muistin varassa, ei valitettavasti tässäkään eksaktia lähdettä. Pystyykö joku auttamaan?)
-
Viittasin tuolla IPS-keskustelussa siihen, miten roskanpuhumisesta ei rangaista, eikä joudu välttämättä mitenkään vastaamaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.msg6580#msg6580) - eikä asiassa edes vastaamaan!
Tähän liittyvä päätös tehtiin myös Saksassa:
Neonics ‘not harmful’ to bees but German court rules activist organizations can claim otherwise (http://geneticliteracyproject.org/2015/03/13/neonics-not-harmful-to-bees-but-german-court-rules-activist-organizations-can-claim-otherwise/)
Oikeus päätyi tulokseen, että neonikotinoidit eivät sille esitetyn evidenssin pohjalta ole haitallisia mehiläisille. Mutta päätyi myös tulokseen, että BUND, Maan ystävien paikallisjärjestö, voi yhä niin propagandassaan väittää. Koska se asia kuuluu sananvapauteen. Eli Bayer - kanteen nostaja - hävisi, ainakin tämän kierroksen.
Tietystikään tuo päätös - muodollisesta voitosta huolimatta - ei niin kauheasti lisää tämän BUND:in uskottavuutta.
Paitsi tietysti niiden silmissä, jotka alunperin - ja luultavasti yhä vielä - tulkitsivat koko tapauksen sellaisena, jossa hirviömäinen monikansallinen yritys yrittää vaientaa vilpittömiä totuuden etsijöitä ja -puhujia.
-
Nyt huomasin, että Luomuliiton sivuilla oli tuosta pyretriinistä ollut jo n. vuosi sitten tällainen kannanotto:
Miksi luonnon pyretriini on poistumassa ja löytyykö sille korvaajaa? (http://www.luomuliitto.fi/miksi-luonnon-pyretriini-on-poistumassa-ja-loytyyko-sille-korvaajaa/)
Jotain on löytynyt, mutta (lihav. HJ):
Koetoimintaluvassa aineen käyttäjät rekisteröityvät hakevan organisaation kautta ja lupaavat raportoida kokemuksiaan aineen käytöstä. Neem-valmiste ei täysin korvaa pyretriiniä, sillä se ei suoranaisesti tapa tuholaisia, vaan hidastaa niiden syöntiä ja lisääntymistä.
Pyretriinistä löytyy Wikipedia-artikkeli englanniksi (http://en.wikipedia.org/wiki/Pyrethrin).
Neemistä torjunta-aineena löytyy esim. tämä selvitys:
Neem Oil: The Amazing Natural Pesticide For Organic Gardening (http://www.undergroundhealth.com/neem-oil-the-amazing-natural-pesticide-for-organic-gardening/)
Jotenkin siitä saa sen käsityksen, että ko. ainetta täytyy käyttää aika paljon ja myös uusia käsittely aika useasti. Eli vaikka se (jotenkin) toimisi, kuinka kalliiksi se tulee? Ja jotain harmia siitäkin voi olla, jo tuon selvästi asialle ystävällismielisen sivun mukaan.
-
Tämä pyretriiniongelma on hyvin täsmällinen esimerkki siitä, miten tämän "valvotun tuotantomuodon" kannalta aineiden turvallisuus on toissijainen kysymys. Tavanomaisessa viljelyssä vastaaviin tarkoituksiin on EFSA hyväksynyt torjunta-aineita, turvallisina. Ne eivät kuitenkaan luomuviljelyssä kelpaa, koska ne ovat synteettisiä.
Entäpä riippuvuus torjunta-aineista. Siitä huolimatta, että Round-Upin eli glyfosaatin patentti on mennyt umpeen jo vuonna 2000, yhä vielä ylläpidetään myyttiä, että sitä sietäviä GM-lajikkeita käyttämällä viljelijä joutuisi riippuvaiseksi Monsantosta, patentin aiemmasta haltijasta.
Nyt jos ainakin tietyillä luomuviljelyn lohkoilla ollaan tuossakin määrin riippuvaisia pyretriinistä tai neem-torjunta-aineesta, niin selvää on ainakin se, ettei silloin, ainakaan Suomessa, asiassa kovin omavaraisia olla. Raaka-aine, vähintään, näihin torjunta-aineisiin joudutaan hakemaan Suomen näkökulmasta "huuthelkkarista" (Keniasta, Intiasta ...)!
Sen sijaan glyfosaattia valmistavan tehtaan pystyisi kuka tahansa hyvämaineinen suomalainen perustamaan ... no, vaikka sinne Taka-Hikiälle.
-
Nyt hyökätään glyfosaattia eli Roundupia vastaan WHO:n kautta:
Monsanto weed killer can 'probably' cause cancer: World Health Organization (http://www.reuters.com/article/2015/03/20/us-monsanto-roundup-cancer-idUSKBN0MG2NY20150320)
Eli se "mahdollisesti" aiheuttaisi syöpää. Monsanto tietysti vaatii WHO:ta esittämään evidenssin väitteilleen. Varsinkin, kun tämä arvio on reippaassa ristiridassa sen kanssa, miten maailman muut terveysviranomaiset (EU, USA jne.) ovat glyfosaatin riskit arvioineet.
Seurataan keskustelua.
-
Tulihan se sieltä suomeksikin, (ainakin) Aamulehden palstalla:
WHO:lta rankka arvio: Yleinen torjunta-aine voi altistaa syövälle (http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194968958752/artikkeli/who+lta+rankka+arvio+yleinen+torjunta-aine+voi+altistaa+syovalle.html)
Suomen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto arvioi silloin, ettei raportti sisältänyt sellaista uutta tietoa, joka antaisi aihetta rajoitusten tiukentamiseen välittömästi. Viraston kemikaalituotevalvontayksikön johtaja Esa Nikunen ei lähde nytkään suurentelemaan uutista:
- WHO:n arvio ei ole hälyttävä, mutta kyseessä on vakava epäilys, joka meidänkin täytyy käydä huolellisesti läpi. Asia on tärkeä, koska kyseessä on niin tavattoman laajasti käytetty torjunta-aine.
Kuinkahan mones kerta tämä on, jolloin tuo asia on täytynyt "käydä huolellisesti läpi"? Kuinkahan paljon tässä kohussa on kyse tästä ajoituksesta?
EU:n alueella glyfosaatti on hyväksytty vuoden 2015 loppuun saakka, ja käyttörajoitusten uudelleenarviointi on parhaillaan käynnissä Saksan johdolla. Nikunen uskoo, että WHO:n arviolla on vaikutuksensa prosessiin.
-
Tällaisia reaktioita tuohon asiaan ei tarvinnut kauan odottaa, tässä vain yksi esimerkki, sama ajatus on nyt jo keskustelupalstoilla ja ko. uutisen kommenteissa:
WHO: Roundup aiheuttaa syöpää! (https://vapaakulkija.wordpress.com/tag/monsanto/)
Tutkimuksen tiedon Monsantolle tekee erityisen vaaralliseksi se, ettei tutkimus tule vain „jostain yliopistosta“, vaan WHOlta. Yliopistotutkimukset Monsanto on tähän mennessä kaatunut vastatutkimuksella ja suvereenisti hallitsemillaan medioilla varsin nopeasti.
[...]
Kyynisesti (reaalimaailmallisesti) ajateltuna hyökkäys johtaa todennäköisesti siihen, että Monsanto nostaa lobbauskoneistonsa iskuvoimaa. Lobbausarmeija iskee juuri sinne missä demokratia on heikommillaan, eli EU-parlamenttin ja kansallisiin parlamentteihin.
Jossakin kerrottiin, että tämä syöpäriski on jo kauan ollut tiedossa, mutta Monsanto on kuulemma kieltänyt tiedon levittämisen. Olemme siis tässäkin asiassa osin tässä keskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=747.0).
Vielä jatkoa edelliseen puheenvuorooni:
Nikunen uskoo, että WHO:n arviolla on vaikutuksensa prosessiin.
Minä siis uskon, että prosessilla on vaikutuksensa WHO:n arvioon!
-
Saksan hallituksen riskiasiantuntijat, joiden vastuulla tämä glyfosaatin uusi EU-tarkastelu ja arviointi on ...
German government risk specialists comment on glyphosate [herbicide] carcinogen classification. (http://www.bioportfolio.com/news/article/2271970/German-government-risk-specialists-comment-on-glyphosate-herbicide-carcinogen-classification.html)
... eivät näytä olevan kovin vaikuttuneita ja/tai vakuuttuneita tuosta WHO:n ulostulosta. Tottakai ko. väitteet tutkitaan.
Osittäin tämä juttu oli myös ilmeisesti tieteentekoa lehdistötiedotteiden kautta (lihav. HJ):
However, the decision of the IARC can not be conclusively, since the final IARC-Monographie in which the decision will be justified in detail, is not yet available.
Eli asia ei ole edes arvioitavissa ennen kuin tuo varsinainen tutkimus ilmestyy, kokonaan, on yleisesti saatavilla. *)
Niille, joille eglanninkieli tuottaa vaikeuksia, ko. uutinen on siellä onneksi heti perään saksaksi! ;D
___________
*) (25.3.15) Tuli tässä mieleen, miten GMO-vastustajien standardiperuste niitä turvallisuustutkimuksia vastaan, jotka ovat firmojen tekemiä, on juuri se, että firma ei kerro kuitenkaan tutkimuksen yksityiskohtia.
-
Laitetaanpa tähän linkki myös Monsanton alustavaan vastineeseen Roundup-asiassa:
Monsanto escalates attack on decision classifying glyphosate as ‘probably carcinogen’ (http://geneticliteracyproject.org/2015/03/24/monsanto-escalates-attack-on-decision-classifying-glyphosate-as-probably-carcinogen/)
Sieltä voisi poimia tämän:
IARC’s classification is not a study. There is no new data here. As recently as January, the German government completed a rigorous, four-year evaluation of glyphosate for the European Union. The German regulators reviewed every study IARC considered, plus significantly more, and concluded “glyphosate was unlikely to pose a carcinogenic risk in humans.”
Eli luokittelu ei ole tutkimus. Mitään uutta dataa ei tuotu esiin. Ja Saksan hallitus (ts. sen asiantuntijat), joka teki EU:lle glyfosaatin evaluoinnin, kävi läpi myös ne tutkimukset, jotka oli mainittu tämän luokittelun perusteena, ja vielä merkittävästi useammankin, mutta päätyi kuitenkin tulokseen, että on hyvin epätodennäköistä, että glyfosaatti olisi ihmiselle karsinogeeninen.
Tuossa tuli samalla tieto, että tämä tieteellinen evaluointi on valmistunut jo tammikuussa, eli asia taitaa olla jo poliittisessa prosessissa EU:ssa. No, siihen voi vielä yrittää vaikuttaa, ja siitä tässä lieneekin kyse.
-
Tämä oli Patrick Moorelta virhe - kun oli mahdollisuus komeaan "skuuppiin", näyttöön:
Monsanton lobbari ja juomaton Roundup (http://paholaisen-asianajaja.blogspot.fi/2015/03/monsanton-lobbari-ja-juomaton-roundup.html)
Vaikkei Monsanton "lobbari" ollutkaan.
Minä olisin juonut! Ja ehkäpä vielä juonkin!
Niin ... vaikken Monsanton "lobbari" olekaan!
Lainaus täältä (http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=8682.0):
LD50 arvo on kuitenkin turkulaisen juomaveden luokkaa...
;D
-
Mitä tuo Roundup-tutkimus sitten väitti? Kun tässä Reutersin uutisessa tutkija puolustaa tutkimustaan ...
Scientist defends WHO group report linking herbicide to cancer (http://www.reuters.com/article/2015/03/26/us-monsanto-herbicide-idUSKBN0MM2JR20150326)
... niin hänkin sanoo näin:
He stressed that the group did not classify glyphosate as definitely causing cancer.
"We looked at, 'Is there evidence that glyphosate causes cancer?' and the answer is 'probably.' That is different than yes," said Blair
Lisäksi tutkimuksen löydöt olivat sitä, että maanviljelijöiden veressä ja virtsassa oli havaittu Roundupin jäämiä. Mitään uutta tai ihmeellistä ei jokatapauksessa ole löydetty sen esiintymisestä jääminä ruoassa.
-
Tällaisenkin oli YLE ehtinyt tässä kertoa:
Sperman laatu voi kärsiä hedelmien ja vihannesten torjunta-ainejäämistä (http://yle.fi/uutiset/sperman_laatu_voi_karsia_hedelmien_ja_vihannesten_torjunta-ainejaamista/7901337)
Jo uutisessakin haastateltu Jorma Toppari "toppuuttelee", mutta aika todennäköisesti voimme kohta linkata tutkimukseen, joka pistää tuon tutkimuksen ihan "matalaksi". Tämä sperman laatu ja torjunta-ainejäämät on eräänlainen suosikkiaihe, sitä yhteyttä yritetään epätoivoivoisesti todistaa, yhä uudelleen. Vähän samaan tapaan kuin kännykköjen aikaansaamaa aivosyöpää.
Erityisesti se, että tämä tapahtuisi ruoan kautta. Mistä torjunta-aineista (50 vuoden aikana!) sitten kyse onkin tässä, niin on kuitenkin (korkeintaan) näin:
Torjunta-aineiden vaikutusta spermaan on kyllä sinänsä tutkittu paljon: viidenkymmenen vuoden aikana on julkaistu yli tuhat tutkimusta.
– Kaikkein dramaattisimmat vaikutukset siemennesteen laatuun ovat olleet miehillä, jotka ovat altistuneet näille myrkyille suoraan lähinnä työpaikoilla, esim. viljelijät.
Mahdollisen ongelman ratkaisukin on tässä kakkostapauksessa aika suoraviivainen. Eikä varmaankaan noissakaan tutkimuksissa sellaisia tuloksia ole saatu, että torjunta-aineet kelpaisisivat hurskaille katolisille ehkäisykeinoksi!
-
Tässä Nigerian oudossa tapauksessa syylliseksi epäillään siis torjunta-aineita:
Nigeria mystery deaths: Pesticides suspected, says WHO (http://www.bbc.com/news/world-africa-32372502)
18 tappaneen Nigerian mysteeritaudin aiheuttaja saattoi selvitä (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1429412016329)
(Mutta glyfosaattia ei ole - vielä - mainittu ... 8))
-
Mutta ei se tuolla WHO:n analyysillä/epäilyllä ollutkaan selvä, tuo Nigerian tapaus. Nyt paikalliset viranomaiset syyttävät paikallista ginia:
'Local gin' suspected of causing 18 mystery Nigeria deaths (http://medicalxpress.com/news/2015-04-local-gin-mystery-nigeria-deaths.html)
Ginin ystävänä toivon, ettei tämä osoittaudu oikeaksi selitykseksi! 8)
-
Suomenkin tiedotusvälineissä puhuttiin sitten "etanolimyrkytyksestä" (http://yle.fi/uutiset/myrkky-ginia_epaillaan_nigerian_outojen_kuolemien_aiheuttajaksi/7941277), mutta se ei ole uskottava selitys, kun tuo etanoli on tavallista viinaa. Sitten siihen lisättiin epäilys joistakin lisätyistä yrteistä. Nyt kuitenkin Nigerian lääkintöviranomaiset ovat vahvasti kallistumassa metanolin suuntaan:
Govt investigating Ondo mysterious deaths –Minister (http://www.nigeriannewspapers.today/govt-investigating-ondo-mysterious-deaths-minister/)
Nwankwo informed that epidemiological findings indicated strong linkage of the outbreak with the consumption of a local gin that may have been contaminated with methanol (poisonous material.)
Eli kyseessä oli joko amatöörin epäonnistuneesti valmistama pontikka, tai sitten kylän jätkät (uhrit olivat kaikki miehiä) olivat saaneet joltain huijarilta pelkkää metanolia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli), jonka olivat ahneesti juoneet.
WHO:n edustaja muuten sitten kiisti, että WHO olisi ylipäänsä antanut mitään lausuntoa *) asiassa, vaikka eräät tiedotusvälineet niin väittivät:
Meanwhile, Country Representative, World Health Organisation, Dr Rui Gama Vaz, denied issuing any statement on the disease, as reported in some section of the media.
Ministeri ko. artikkelissa toivoi, ettei asiasta tarvitsisi kuulla enää (tai ainakin, että pian kuultaisiin se viimeinen sana). Kyllä meillekin nyt riittää. Ebolan - ja ehkä myös tuon WHO:n glyfosaattia koskevan ulostulon - virittämässä ilmapiirissä tällaisesta hyvin paikallisesta tragediasta tuli maailmanlaajuinen uutinen.
______________
*) koko sen suuntainen huhu lienee lähtenyt tästä Gregory Härtlin puolivastuuttomasta twiitistä (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1429500288285.html), joka kuitenkaan ei ole WHO:n kannanotto. Oikeata siinä on sitten se, että kyse ei ole kulkutaudista. Esimiehenä kutsuisin hänet keskusteluun. WHO:n pääjohtajana vaatisin isoa uutistoimisto AFP:tä julkisesti pyytämään anteeksi väärää tietoaan.
-
Tässä nyt kuitenkin ihan virallinen varmistus, että metanolista oli Nigeriassa kyse:
Nigeria's Mysterious Epidemic Linked To Contaminated Alcohol And Methanol Poisoning, Not Ebola (http://www.freenewspos.com/en/major-cities-news-article/c/3657144/ebola/nigeria-039-s-mysterious-epidemic-linked-to-contaminated-alcohol-and-methanol-poisoning-not-ebola)
A mysterious outbreak in western Nigeria, which residents say is more deadly than Ebola, has been linked to contaminated alcohol and methanol poisoning, the World Health Organization (WHO) and the Nigerian Health Ministry said in a joint statement Tuesday.
PS. 28.4.15: Tämän verran vielä (en malta olla lisäämättä), että kulkutaudin, kasvimyrkyn ja etanolin lisäksi syyksi esitettiin paikallisen jumalan viha (http://www.pmnewsnigeria.com/2015/04/18/strange-deaths-in-ondo-town-linked-with-anger-of-god/) - kuollleet olivat kuulemma varastaneet jonkin pyhän esineen tms. Halllitus on nyt kieltänyt tämän teorian esittämisen ... ja myös kieltänyt nyt paikallisen ginin juomisen, koska ilmeisesti yhdessä erässä on sitä metanolia.
-
Tällaisen mainoslauseen oli keksinyt tämä luonnonkosmetiikkaa kauppaava yrittäjä (http://www.basso.fi/site/luonnonkosmetiikan-vaikutukset-ylettyvat-omaa-peilikuvaa-pidemmalle/#.VThwV5OOJKo):
“Kun maa on hoidettu ja tuotettu luomuna tai biodynaamisena, tuotteen kemikaaleja vähennetään jo siinä päässä. Missä tahansa maapallolla alkeellisissa olosuhteissa työskentelevät työntekijät, jotka eivät välttämättä osaa lukea, niin heillä ei ole vaaraa joutua kemikaalien kanssa tekemisiin”, kertoo luonnonkosmetiikan erikoisasiantuntija Marika Auersalmi Pro Luonnonkosmetiikka Ry:stä.
(lihav. HJ)
Minä kyllä luulen, että kasvinsuojeluaineiden käyttöohjeet on helpompi välittää lukutaidottomallekin kuin luomun tai biodynaamisen viljelyn lukuisat, oudot ja mielivaltaiset säännöt. Lannoitteista - kemikaaleja nekin - puhumattakaan.
("Malawin ihmeen" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=69.0) salaisuus oli siinä, että lannoitteita ym. tarvikkeita ei suinkaan vain jaettu viljelijöille, vaan asiaan oli yhdistetty alusta alkaen neuvontajärjestelmä, jossa melkeinpä kyläkohtaisesti koulutettiin neuvojia, usein paikallisista kauppiaista. Jos Malawin aikuisväestön lukutaitoprosentti on alle 70, varmasti neuvottavissa on ollut lukutaidottomiakin.)
-
Tämä on varsin merkillinen tiedeuutinen:
Bees may become ‘addicted’ to neonics (http://www.theguardian.com/environment/2015/apr/22/bees-may-become-addicted-to-nicotine-like-pesticides-study-finds)
Eli mehiläisetkin jäisivät nikotiinin koukkuun kuin konsanaan osa meistä ihmisraukoista.
Senkin mukaan neonikotinoideista on kaikenlaista haittaa mehiläisille - mutta tämä pesien "romahtamisilmiö" oli jäänyt pois listalta! (Tietysti tuossakin keskusteltiin ko. tutkimuksen pätevyydestä jne.)
Hiukan tässä asiassa "maistuu" se vanha Stalinin Neuvostoliiton "periaate", että kun syyllinen tiedetään, niin rikos kyllä löydetään.
-
Tämä IPS-artikkeli sitten "ampuu kovilla" glyfosaattia vastaan, kaikilla tasoilla, monesta suunnasta:
Campaign Against Glyphosate Steps Up in Latin America (http://www.ipsnews.net/2015/04/campaign-against-glyphosate-steps-up-in-latin-america/)
Miksi? WHO:n arviosta aloitetaan, mutta lisää tulee (lihavoinnit HJ, sorry, eli anteeksi, etten nyt jaksa kääntää, tämä nyt on sitä "lontoota" eli "amerikkaa"):
“This rain – literally – of glyphosate has a direct impact on ecosystems, communities, the soil and water – and these impacts cannot be hidden any longer,” Vicente said.
“We can no longer accept the use of these poisons because they destroy biodiversity, aggravate climate change, destroy the soil’s fertility, and contaminate the water and even the air,” said Joao Pedro Stédile, leader of Brazil’s Landless Workers’ Movement (MST). “And above all, they bring more illness, such as cancer,” he told IPS
“Although the studies do not refer to human health or carcinogenesis, they have demonstrated in animals (amphibian embryos) that glyphosate is ‘teratogenic’ – in other words it causes malformations during the development of these vertebrates,” Lajmanovich, who is a member of the government’s National Scientific and Technical Research Council (CONICET), told IPS
“The main effects that scientists and rural doctors have linked to the spraying are specifically respiratory diseases, allergies, miscarriages, an increase in children born with malformations, and a higher incidence of tumors,” said Lajmanovich.
In Colombia, agronomist Elsa Nivia, director of the Pesticide Action Network in that country, found that in the first two months of 2001 local authorities reported 4,289 people suffering from skin and gastric disorders, and 178,377 animals – including horses, cattle, pigs, dogs, ducks, hens and fish – killed as a result of exposure to the pesticide.
Eli ainakin kymmenkunta erilaista terveydellistä haittaa, muista haitoista puhumatta.
Ja vaihtoehto sen käytölle olisi, tietysti (edelleen lihav. HJ):
As an alternative, he proposed “agroecological production that combines scientific know-how with the age-old knowledge of peasant farmers, to develop crops without the use of poisons, suited to each ecosystem. That methodology has increased “the productivity of the soil and labour, better than practices that use poisons,” he said.
It is not, said Vicente, a question of replacing glyphosate with new weed killers, several of which are even more toxic, “but of switching to a model of agroecological smallholder agriculture aimed at achieving food sovereignty for our people.”
("Satunnaiselle lukijalle" taas: "agroekologisella viljelyllä" tarkoitetaan luomuviljelyä. Ja "ruokasuvereniteetilla" suurin piirtein sitä, että mitään ei osteta tilan ulkopuolelta ...)
***
Kirjoittaja on sitten itse laittanut sinne kuvan, jonka tekstinä on:
The people of the town of Malvinas Argentinas, in the central province of Córdoba, have blocked the construction of a Monsanto transgenic maize seed treatment plant since 2013, in their fight against the alleged toxic effects to human health and the environment.
Tästä asiasta on kerrottu toisessa "triidissä" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg4756#msg4756), mutta "satavarmaa" on, ettei siitä tehtaasta tule ulos yhtään glyfosaattipöllähdystä! Mutta silti kelpaa jutun kuvitukseksi. Miksi?
PS 6.5.15: Toinenkin kuvituksena käytetty kuva herättää kysymyksiä. Siinä lentokone lentää sademetsän yli jotain ruiskuttaen, ja tekstinä on:
Glyphosate spraying of illegal drug crops has caused environmental damage in Colombia’s rainforest. Credit: Public domain
Mistä oikein tiedetään, että tuo jostain internetistä napattu kuva esittää juuri huumeviljelmien yllä lentävää konetta? Kuka sen on ottanut? Kuinka todennäköistä on, että tuollaisessakaan tapauksessa glyfosaattia levitettäisiin metsän ylle? Sen verran kuin tiedän ko. aineen vaikutusmekanismista, tuo tuntuu oudolta. Yhdestäkään glyfosaattia kestävästä huumekasvista en ainakaan minä ole kuullut.
-
Tuoretta luomuhehkutusta täältä:
http://robynobrien.com/the-organic-effect-what-happens-when-you-switch-to-organic-food/
Suora linkki tuohon videoon (kesto 90 sekuntia):
https://www.youtube.com/watch?v=oB6fUqmyKC8
Tässä koko tutkimus (PDF):
https://www.coop.se/PageFiles/430210/Coop%20Ekoeffekten_Rapport_eng.pdf
The IVL Swedish Environmental Research Institute was commissioned by Coop Sverige AB to conduct a small survey on whether a switch from conventional to organic foods can provide a measurable effect on the level of plant protection products in the body. The study has been conducted using a family with three children who usually do not eat organic food. The family first had to eat conventional, non-organically grown food, followed by only organic food. Urine samples were taken from all family members throughout the period and their pesticide residue content was analysed.
The results of the survey clearly show that some pesticides are absorbed into the body through diet. By choosing organic products, it is possible by and large to avoid the consumption of these chemicals through food. Compared with the period when the family consumed conventionally grown food, the concentrations of pesticide residues decreased on average by a factor of 6.7 when the family ate organic food. The children in particular had lower concentrations during the period of organic food consumption. Levels of most, but not all tested pesticides fell in the adults.
-
YLE tänä aamuna:
Perunaruttoa ja omenarupea kotipuutarhassa? Omalla pihallakin tarvitset pian tutkinnon niiden torjuntaan (http://yle.fi/uutiset/perunaruttoa_ja_omenarupea_kotipuutarhassa_omalla_pihallakin_tarvitset_pian_tutkinnon_niiden_torjuntaan/7980463)
Miten tähän uudistukseen tulisi suhtautua? Alustavasti olen sitä mieltä, että myönteisesti. Harrastajaviljelijät luultavasti kuitenkin "sähläisivät" ko. aineiden kanssa, ja aiheuttaisivat niille näin turhanpäiten huonoa mainetta.
Mutta kiinnitinpä huomiota tähän yksityiskohtaan (lihav. HJ):
Rikkakasvien torjunta-aineet vähenevät, mutta niitä jää edelleen jonkin verran myös kuluttajien käyttöön. Esimerkiksi monet glyfosaattituotteet säilyvät harrastajakäytössä.
Glyfosaatista kerrotaan vielä tämä ...
Suurin osa Suomessa kuluttajille myytävistä rikkakasvien torjunta-aineista on glyfosaattipohjaisia. Glyfosaatti on tällä hetkellä hyväksytty torjunta-aine EU:ssa tämän vuoden loppuun. Mahdollisen jatkohyväksynnän käsittely on kesken. Maaliskuussa Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen syöpätutkimuslaitos IARC julkaisi kannanoton, jossa todettiin, että glyfosaatti saattaa aiheuttaa ihmisille syöpää. Lisätietoa IARC:n kannasta ja sen taustoista odotetaan kesäkuussa.
... mutta ei sitä, että Saksan (EU:n toimeksiannosta) tekemä perusteellinen selvitys puolsi glyfosaatin hyväksymistä edellleen. (Ja miten se sisälsi myös jo kannanotot niihin tutkimuksiin, johon IARC viittasi.)
Jos ko. IARC:in "kannanotolla" eli sen viittamilla tutkimuksilla kuitenkin olisi jotain kantavuutta, merkitisisi se käytännössä oikeastaan vain sitä, että myös glyfosaattituotteet siirrettäsiin ammattikäyttäjille ja käyttö ohjeistettaisin uudestaan. Tämä, miten se "saattaa aiheuttaa ihmisille syöpää" kun koski ko. tutkimusten mukaan vain viljelijöitä, ei suurta yleisöä eli kuluttajia. Kuten edellä jo sanottu.
-
Tuoretta luomuhehkutusta täältä:
http://robynobrien.com/the-organic-effect-what-happens-when-you-switch-to-organic-food/
Olipas taas hieman outo koejärjestely, mutta eikös tuo kuitenkin kertonut, että mitään ongelmia ei ollut, jos tulkitsemme pelkästään tutkimustuloksen paperista, emmekä kiinnitä niin paljon huomiota mainosvideoon?
Jäämät mitattiin virtsasta, joka siis kertoi, että kyseiset aineet poistuvat elimistöstä, eivätkä keräänny sinne, joten hyvä homma!
Glyfosaattia ei löytynyt yhtään, hieno homma!
Virtsasta kaikkea löytyi alle ADI-arvon, eli hyvä homma!
Mutta sitä voisi kritisoida, että kun oli tämä puhdistava, pelastava ja autuuttava luomuruokajakso, niin miksi silloin ei tutkittu luomun sallimia myrkkyjä, vaan silloinkin mitattiin vain tavanomaisen sallimia kemikaaleja?
En ymmärrä moista selkeää lipsahdusta ollenkaan, joten tämän tutkimuksen voinee pistää sinne ö-mappiin, eli tilattu luomumainos, vaikka koetulos muuten oli erittäin myönteinen, eli kertoi, että sääntöjä noudatetaan ja kemikaalit "toimivat" ihmisessä kuten pitääkin, eli poistuvat virtsan mukana.
-
Oma ajatuksenjuoksuni on kutakuinkin tismalleen sama kuin Tarkkailijalla. Luomusumutusta, tuttuun tapaan.
-
Olin käsittänyt täysin väärin tämän kuvatekstin:
PS 6.5.15: Toinenkin kuvituksena käytetty kuva herättää kysymyksiä. Siinä lentokone lentää sademetsän yli jotain ruiskuttaen, ja tekstinä on:
Glyphosate spraying of illegal drug crops has caused environmental damage in Colombia’s rainforest. Credit: Public domain
Mistä oikein tiedetään, että tuo jostain internetistä napattu kuva esittää juuri huumeviljelmien yllä lentävää konetta? Kuka sen on ottanut? Kuinka todennäköistä on, että tuollaisessakaan tapauksessa glyfosaattia levitettäisiin metsän ylle? Sen verran kuin tiedän ko. aineen vaikutusmekanismista, tuo tuntuu oudolta. Yhdestäkään glyfosaattia kestävästä huumekasvista en ainakaan minä ole kuullut.
Kuvittelin tuossa nimittäin, että nämä laittomien huumekasvipeltojen viljelijät jotenkin käyttäisivät glyfosaattia hyväkseen.
Mutta siitä ei ollut kyse, vaan päinvastoin siitä, että Kolumbian hallitus tuolla keinolla pyrkii hävittämään laittomat kokapensasviljelmät (siitä kasvista, ja siis kokaiinista puhutaan). Tämä selviää tästä uutisesta, jossa kerrotaan siitä, miten hallitus nyt harkitsee ko. myrkytyslentojen lopettamista ...
Colombia Stopping Use of Glyphosate in Eradicating Coca (http://www.lulegacy.com/2015/05/10/colombia-stopping-use-of-glyphosate-in-eradicating-coca/475937/)
... ja jossa käytetään täsmälleen samaa kuvaa kuin IPS:n uutisessakin.
Toiminta on suomenkielisen Wikipedian mukaan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kokapensaat) ollutkin aika rajua:
Yhdysvallat käyttää useita miljardeja dollareita vuodessa kokaiiniviljelmien tuhoamiseen. Tuhoamista tehdään mm. ilmaruiskutuksilla, jotka tappavat kasvit. Kokaiiniviljelmiä ei ole onnistuttu tuhoamaan. Vuonna 2007 Kolumbiassa kasvatettiin lähes yhtä paljon kokaa kuin ruiskutusten alkaessa vuonna 2000. Viljely on siirtynyt suurilta pelloilta pienempiin palstoihin. Kolumbia saa avustusta tarkoitukseen noin neljä miljardia dollaria vuodessa. Lentoruiskutusten on syytetty myös saastuttavan ympäristöä ja pilaavan pohjavedet, mikä oli vuoden 2007 alun Ecuadorin ja Kolumbian välirikon syy.
Osaa kuvitella, että nämä laittomat viljelijät ovat hissukseen siirtyneet "peltometsäviljelyyn" ja siinä sitten nämä ruiskutukset lentokoneista kyllä luultavasti tuhoavat samantien sademetsääkin, "viatontakin" luontoa.
Katuuko Kolumbia siis luonnolle aiheuttamaansa tuhoa, ja siksi on luopumassa näistä ruiskutuksista? Ei, syynä ei ole se, vaan tämä toimenpidekin on saanut "kimmokkeensa" tästä WHO:n ilmoituksesta:
However, this past March, the World Health Organization made an announcement that the herbicide glyphosate was likely a carcinogen. That prompted the cabinet of Santos to make a decision as to whether they should continue with their war through the air on coca, the raw ingredient used to make cocaine.
Uutisesta ei selviä, kumpien terveydestä Kolumbian hallitus on enemmän huolissaan, lentäjien vai laittomien viljelijöiden ... 8)
Tietämätön olin siitäkin, että glyfosaattia kestävä kokalajike olikin kehitetty. Näin englanninkielinen Wikipedia ainakin kertoo (http://en.wikipedia.org/wiki/Coca):
Also known as supercoca or la millionaria, Boliviana negra is a relatively new form of coca that is resistant to a herbicide called glyphosate.
Väitteen tueksi ei tosin ole kuin tämä Wired-lehden artikkeli (http://archive.wired.com/wired/archive/12.11/columbia.html), joten on vielä mahdollista, että kyse on huhusta (?). Jos se kuitenkin on totta, niin siinä olisi tietysti hyvä syy Kolumbian hallitukselle lopettaa ko. ruiskutukset: ei kai hallituksen pidä kustantaa laittomien kokapeltojen rikkakasvien torjuntaa ...
-
Mutta sitä voisi kritisoida, että kun oli tämä puhdistava, pelastava ja autuuttava luomuruokajakso, niin miksi silloin ei tutkittu luomun sallimia myrkkyjä, vaan silloinkin mitattiin vain tavanomaisen sallimia kemikaaleja?
Tarvittaisiin ilmeisesti lista niistä luomun sallimista aineista, joista voi tällaisia jäämiä (ihmisestäkin) löytyä? Jolloin voitaisiin ehdottaa esim. Eviralle, että se tutkisi myös niiden esiintymistä elintarvikkeissa?
Asia tulee tavallaan esille myös em. YLE:n uutisessa (lihav. HJ):
Tuhohyönteisten torjumiseen tarkoitetut aineet vähenevät nekin merkittävästi. Esimerkiksi aineet, joiden pohjana ovat teolliset pyretroidit, eivät ole enää harrastajien saatavilla.
Mikä on uuden EU-määräyksen suhde luonnosta saatavaan pyretriiniin, joka minun saamieni tietojen mukaan on suurin piirtein yhtä "rajua kamaa"?
-
Valistunut lukija varmaan ymmärsi noista 05.05.15 lainaamistani glyfosaattia koskevista väitteistä, että en pitänyt niitä tosina. Mutta kyllä niistä erityisesti täytyy vielä erikseen nostaa tämä väite esille ja todeta erikseen, millaista puppua se on (toinen samassa lauseessa oleva väite tässä poistettu):
In Colombia, agronomist Elsa Nivia, director of the Pesticide Action Network in that country, found that in the first two months of 2001 [...] 178,377 animals – including horses, cattle, pigs, dogs, ducks, hens and fish – killed as a result of exposure to the pesticide.
Kun tiedetään glyfosaatin vaikutusmekanismi kasveihin, ja sen äärimmäisen pieni myrkyllisyys eläimille, niin ollakseen tosi, tuon täytyisi merkitä sitä, että Kolumbiassa on kyseiselle 178 377 eläimelle *) juotettu veden sijasta puhdasta glyfosaattia! Ja paljon! Kuka ihme olisi näin siellä tehnyt!
Ja kaikki olisi tapahtunut 2 kuukauden aikana. Jos uutistoimisto IPS julkaisee moisen (oikeastaan siis mielipuolisen) väitteen edes haastattelun muodossa, niin kyllä sen uskottavuus nyt rapisi, ja paljon. Ellei lopullisesti ...no ei, isojakin virheitä sattuu ... mutta niitä on tapana pyytää - julkisesti - anteeksi. Tuo artikkeli ei todennäköisesti tule suomeksi - mutta samalta uutistoimistolta niitä muita artikkeleja sitten kyllä tulee.
_____________
*) tuollaisen tarkan luvun ilmoittaminen olisi kyllä pitänyt olla jo toimittajalle selvä "hälytysmerkki" siitä, etteivät asiat ole nyt ihan kohdallaan.
-
Ei, se oli sittenkin toimittaja, jonka käsissä eläinten altistuminen (affected) muuttui kuolemiseksi (killed), tässä alkuperäinen lähde:
http://www.pan-uk.org/pestnews/Issue/pn53/pn53p9.htm
Even more alarming have been the effects of aerial spraying on humans and livestock. Data reported from Putumayo include 4,289 people and 178,377 animals affected during this period.
Näin tarina lähtee liikkeelle. Jonka lisäksi tuon lähdekirjoituksenkin nauttiminen vaatii "hyppysellisen suolaa", kuten engelsmannit sanovat!
PS. 13.5.15: Ja tämä tarkka luku ...
*) tuollaisen tarkan luvun ilmoittaminen olisi kyllä pitänyt olla jo toimittajalle selvä "hälytysmerkki" siitä, etteivät asiat ole nyt ihan kohdallaan.
... oli tullut - päättelen - jostakin viranomaisille asiasta tehdyistä valituksista. Jotka siis kuitenkin koskivat altistumisia, eivät kuolemia. Arvostelukyky toimittajalta silti yleisesti puuttui. Lähes 200 000 eläimen kuolema n. 2 kuukaudessa (vuonna 2001!) olisi kyllä ollut asia, joka olisi kerrottu muuallakin kuin vain ns. paikallisuutisissa ... me tietäisimme siitä varmasti kaikki jo nyt!
-
YLE "kunnostautuu" tässä taas:
Yleinen rikkakasvien torjunta-aine jakaa mielipiteitä – onko glyfosaatti ihmiselle vaarallinen torjunta-aine? (http://yle.fi/uutiset/yleinen_rikkakasvien_torjunta-aine_jakaa_mielipiteita__onko_glyfosaatti_ihmiselle_vaarallinen_torjunta-aine/7990580)
Kyllä varmasti jakaa ja kyllä varmasti on potentiaalisesti vaarallinen, jos päähaastateltava jutussa on luomuguru Jukka Rajala!
Tukesin Esa Nikunen kyllä jutussa ihan oikein "rauhoittelee", mutta näin on niin sanoakseni kuitenkin totuuden peltoon taas päässyt rikkasiemeniä, joista voi olla vaikea päästä eroon!
-
Kansan Uutiset:
Mehiläiskuolemat lisääntyivät jälleen Yhdysvalloissa (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/99153443/mehilaiskuolemat-lisaantyivat-jalleen-yhdysvalloissa)
Mutta jos yhä on näin (lihav. HJ) ...
Mehiläiskuolemien syyksi on epäilty niin loisia, saasteita kuin maatalouden torjunta-aineitakin. EU:ssa kiellettyjä neonikotinoideja saa yhä käyttää Yhdysvalloissa.
... eli ei oikein vieläkään tiedetä, niin mikä on tämän suunnitelman varsinainen sisältö:
Presidentti Barack Obaman hallinnon odotetaan julkistavan pian suunnitelman mehiläisten suojelemiseksi.
Samantyylinen kuin erään toisen maan presidentillä toisessa yhteydessä: "Jottan tarttis tehrä"?
PS. 18.5.15: Ei ole Science Dailyn esittelemällä artikkelillakaan lisätä mitään varmaa analyysia ilmiön syistä:
U.S. beekeepers lost 40 percent of bees in 2014-15 (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/05/150513093605.htm)
Paul Driessen esitti vielä tällaisen metodologisen vastaväitteen - kieltämättä poleemisessa - artikkelissaan ...
Instecticide Phobias by the loony left (http://junkscience.com/2015/05/17/instecticide-phobias-by-the-loony-left/)
... jotta:
This may be why anti-pesticide activists are simultaneously employing another new tactic. By combining summer and winter bee losses, they can make it look like the honeybee crisis is worsening, as a May 14 Wall Street Journal article put it. This stratagem also benefits from the fact that summertime loss data go back only five years, so there is no way to look for historical trends or patterns.
Ja kyllä, kesakauden menetyksiin tuo Science Dailynkin artikkelikin vetosi, niiden takia yhteistilanne USA:ssa on mennyt huonompaan suuntaan, kun taas talvikauden menetyksissä (joista on pidempi aikasarja) tilanne on mennyt parempaan suuntaan.
-
Lainaus Tarkkailijalta ja Aarnikolta:
Tuoretta luomuhehkutusta täältä:
http://robynobrien.com/the-organic-effect-what-happens-when-you-switch-to-organic-food/
Olipas taas hieman outo koejärjestely, mutta eikös tuo kuitenkin kertonut, että mitään ongelmia ei ollut, jos tulkitsemme pelkästään tutkimustuloksen paperista, emmekä kiinnitä niin paljon huomiota mainosvideoon?
Jäämät mitattiin virtsasta, joka siis kertoi, että kyseiset aineet poistuvat elimistöstä, eivätkä keräänny sinne, joten hyvä homma!
Glyfosaattia ei löytynyt yhtään, hieno homma!
Virtsasta kaikkea löytyi alle ADI-arvon, eli hyvä homma!
Mutta sitä voisi kritisoida, että kun oli tämä puhdistava, pelastava ja autuuttava luomuruokajakso, niin miksi silloin ei tutkittu luomun sallimia myrkkyjä, vaan silloinkin mitattiin vain tavanomaisen sallimia kemikaaleja?
En ymmärrä moista selkeää lipsahdusta ollenkaan, joten tämän tutkimuksen voinee pistää sinne ö-mappiin, eli tilattu luomumainos, vaikka koetulos muuten oli erittäin myönteinen, eli kertoi, että sääntöjä noudatetaan ja kemikaalit "toimivat" ihmisessä kuten pitääkin, eli poistuvat virtsan mukana.
Tuohon ruotsalaisen Coop-ketjun tilaamaan tutkimukseen ja videoon on nyt ilmestynyt Svenska Dagbladetissa hyvä kritiikki:
http://mobil.svd.se/opinion/lag-niva-i-coops-propagandafilm_svd-4561198
Kirjoittaja on TORBJÖRN FAGERSTRÖM (professor emeritus i teoretisk ekologi vid Lunds universitet, tidigare prorektor vid Sveriges lantbruksuniversitet).
Siitä käy ilmi se mikä oli arvattavassakin: tuttu tilastograafinen hämäys pylväskuvioiden asteikkojen venyttämisen avulla, jolloin mitättömän pienet määrät saadaan näyttämään merkittäviltä. Jos asteikoon olisi sovitettu sallitun määrän raja-arvo samaan tilaan, niin havaittujen aineiden pylväät olisivat olleet hyvin matalia, tuskin havaittavia.
Tutkimuksessa löydetyt määrät olivat mitättömän pieniä ja selvästi alle sallittujen määrien.
Tutkittuja aineita oli tavanomaisen ruuan syömisen jälkeen 100:s tai 10:s osa sallituista määristä. Sallituttu määrä itsessään on jo 100:s osa toksikologista vaikutuksesta eli havaitut määrät ovat 10000:s tai 1000:s osa toksikologisesta vaikutuksesta.
Ote (mutta lukekaa toki koko artikkeli):
Men för den som har lite vana vid att tolka den här typen av information reduceras skrämskotten till små puffar från en leksakspistol. Detta blir uppenbart om man tar en titt på figur 6 i den underliggande IVL-rapporten. Där framgår det – och understryks av rapportförfattarna – att de uppmätta halterna av bekämpningsmedel ligger långt under (tio- till hundrafalt) de halter som gäller som gränsvärde i livsmedel. Till detta ska läggas – och även detta understryks av artikelförfattarna – att ansvariga myndigheter i sin tur använder en säkerhetsmarginal om hundra gånger. Med detta menas att det gränsvärde som man anger är hundra gånger lägre än den lägsta halt som har visats ha några effekter i djurförsök.
Hundra gånger tio blir tusen, och hundra gånger hundra blir tiotusen. Med andra ord: Coop skrämmer konsumenterna genom att presentera en undersökning där försökspersonerna har halter av bekämpningsmedel som uppgår till mellan en tusendel och en tiotusendel av de halter som vetenskapligt kan visas ha någon effekt. Man får anstränga sig för att höra puffarna från leksakspistolen.
Men sen laddar Coop om – och tyvärr spelar här en av forskarna från IVL med i propagandageschäftet. Man tar fram det trumfkort som alla resande i skrämselpropaganda brukar ha i rockärmen. Cocktaileffekten! Med detta avses en möjlig samverkan mellan flera gifter, på så sätt att de förstärker varandras verkan. Sådana så kallade synergier är fullt tänkbara, men mycket svåra att belägga vetenskapligt. Möjligen är det därför som de resande alltid sätter cocktaileffekten i bestämd form, för att liksom ge illusionen av att den är ett välkänt och väldokumenterat fenomen, snarare än den hypotetiska möjlighet som det i verkligheten är fråga om. Puff, puff, säger pistolen.
En ironisk poäng är den skillnad i urinens innehåll av olika bekämpningsmedelsrester som man finner mellan föräldrarna och barnen. Gravallvarligt hänför man denna skillnad till att föräldrarna druckit vin och kaffe under försöksperioden, och att vinodling och kaffeodling tarvar andra bekämpningsmedel. Ingen nämner det som ur ett folkhälsoperspektiv är betydligt intressantare än vinets och kaffets innehåll av bekämpningsmedelsrester, nämligen dessa dryckers innehåll av alkohol respektive koffein. Alkohol och koffein är starka gifter och i jämförelse med de mängder av dessa ämnen som en vuxen intar under två veckors normalt kaffe- och vindrickande blir det närmast löjligt att jaga mikroskopiska mängder av bekämpningsmedel som ligger långt under gränsvärdet. Och den möjliga cocktaileffekten mellan alkohol och koffein ska vi bara inte tala om! Här har Coop en guldgruva av potentiell skrämsel att ösa ur!
-
Keskustelu Svenska Dagbladetissa jatkui näin. COOP:in edustajat Louise König ja Björn Larsson väittivät, että mainosfilmin tarkoitus ei ollut pelotella kuluttajia, vaan ainoastaan informoida kuluttajia, auttaa heitä valitsemaan.
Coop: Vår avsikt är inte att skrämmas (http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/coop-var-avsikt-ar-inte-att-skrammas_4565284.svd)
Tähän kuitenkin Torbjörn Fagerström loppurepliikissään vastasi, että kyllä siinä pelottelutarkoitus oli, ja jos informoidaan, niin pitäisi informoida myös luomun haittapuolista:
Informera också om ekomatens baksida (http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/informera-ocksa-om-ekomatens-baksida_4569824.svd)
Vi kan också bortse från ert påstående att filmen inte är ute efter att skrämmas. Forskning är inte någon lekstuga där Coop eller andra aktörer kan gå in och tolka data efter sina egna syften. Den vetenskapligt relevanta tolkningen av IVL:s resultat är att de uppmätta halterna ligger 1 000 till 10 000 gånger under de halter som kan visas ge effekter. Punkt! Om ni inte hade varit ute efter att skrämmas skulle ni ha framhållit detta. Ni skulle alltså ha understrukit hur fantastiskt låga halter av bekämpningsmedel som IVL fann. Det skulle ha lugnat mången konsument.
(lihav. HJ)
Tuo lihavoitu vaatimus pitäisi aina esittää Suomessakin, kun täällä kerrotaan torjunta-ainejäämistä. Esimerkiksi Eviran vuosittaisessa raportissa tulisi tuollaisin mahdollisimman helposti ymmärrettävin luvuin kertoa, miten vähäisiä nämä määrät ovat. Pelkkä "laadullinen" huomio Eviran puolelta, että haittaa niistä ei ole, jättää vielä "oven auki" tulkinnalle, että ehkä niitä kuitenkin kannattaisi yrittää välttää (esim. luomua suosimalla).
-
Nyt Coopin mainosfilmiin tulee kritiikkiä myös vasemmistohenkisissä ETC-lehdessä, joka on haastatellut Livsmedelsverket'in edustajaa:
http://www.etc.se/inrikes/inga-belagg-att-ekomat-ar-battre-halsan
"Inga belägg för att ekomat är bättre för hälsan"
Många oroas över att få i sig bekämpningsmedelsrester genom maten. En reklamfilm som fått stor spridning i veckan visar hur en familj blev av med flera kemikalier i kroppen genom att äta ekologiskt i två veckor. Men resultaten kritiseras av Livsmedelsverket för att vara vilseledande.
– Andemeningen är att ekologiska livsmedel är mycket bättre för hälsan, men det finns inga belägg för det, säger Anneli Widenfalk, toxikolog och riskvärderare på Livsmedelsverket.
I reklamen för Coops satsning på ekologiska livsmedel, Ekoeffekten, får vi möta familjen Palmberg, som testat att äta ekologisk mat i två veckor. Före experimentet lämnar de urinprov som visar halter av flera sorters bekämpningsmedel. Vissa kemikalier ger så stort utslag att staplarna går genom taket i diagrammet. Efter att familjen övergått till ekologiska livsmedel försvinner de flesta ämnen helt och hållet.
”När man får höra det här tänker man framförallt på barnen, jag vill inte ha tillbaka de här kemikalierna i mina barn”, säger mamman i familjen.
Frukt och grönt = bra för hälsan
Förra veckan bjöds också en av forskarna bakom Coops bekostade studie, Jörgen Magnér från IVL Svenska Miljöinstitutet, in till TV4:s morgonsoffa för att prata om resultaten under vinjetten ”Friskare med ekomat”. Där säger han att barn är särskilt utsatta för kemikaliepåverkan och att man inte vet hur olika ämnen reagerar ihop på lång sikt, även om inga av de uppmätta halterna är skadliga var för sig.
Men enligt Livsmedelsverket innebär de uppmätta halterna, som ligger långt under de satta gränsvärdena, ingen risk för sämre hälsa hos vare sig vuxna eller barn.
– Man kan välja att köpa ekologisk mat av andra skäl, men vi tycker att det blir fel fokus att uppmana till det av hälsoskäl. De stora hälsoeffekterna i det här sammanhanget handlar om hur mycket frukt och grönt man äter totalt sett, oavsett hur det odlas, säger Anneli Widenfalk.
Hon poängterar också att man ser tydliga samband i forskningen mellan att äta mycket grönsaker och frukt och minskad risk för sjukdomar, trots att man får i sig störst mängd bekämpningsmedelsrester från just frukt och grönt som ofta äts rå och besprutas mycket i det konventionella jordbruket.
Däremot finns ingen forskning som pekar på några större hälsoeffekter av att äta ekologisk mat jämfört med konventionell mat, menar hon.
– Vi gör beräkningar av den sammanlagda effekten av bekämpnings-medelsrester också, men inte heller där kan vi se någon risk för långsiktiga effekter. I enstaka fall kan livsmedel innehålla resthalter som är så höga att de skulle kunna innebära att man påverkas kortsiktigt. Sedan är inte den ekologiska maten helt fri från kemiska bekämpningsmedel heller, och hade man letat efter mögelgifter eller andra gifter hade man hittat sådana rester även efter att familjen börjat äta ekologiskt, säger Anneli Widenfalk.
Minska hellre på saltet
Hon menar att det problematiska med kampanjer som ”Ekoeffekten” är att de gör folk rädda för fel saker, istället för att rikta fokus mot exempelvis farorna med ett för högt saltintag.
Louise König, hållbarhetschef på Coop, tillbakavisar kritiken och poängterar att de är tydliga med att den vanliga maten inte är farlig, trots spår av bekämpningsmedel.
– Vår ambition är inte att skrämma någon från att äta vanlig mat. Det vi vill visa är att andelen och antalet bekämpningsmedel i kroppen sjunker när man äter ekologisk mat, men vi är också tydliga i rapporten med att de är långt under gränsvärdena och att det inte är farligt eller skadligt att äta icke-ekologisk mat. Vi säger bara att ämnena finns där.
Men om det inte har någon direkt betydelse för konsumenten, varför lyfter ni fram skillnaderna?
– Vi säljer all typ av mat så att människor själva kan välja. I och med den här filmen vill vi ge inspiration till att välja mer ekologiska produkter. Vad vi säger är att om man vill minska exponeringen eller risken för bekämpningsmedel kan man välja ekologiskt.
Frågan är vilka Coop tänker sig ska välja den andra maten de säljer, som de själva framhåller innehåller oönskade kemikalier. Borde inte slutsatsen vara att plocka bort den icke-ekologiska maten från hyllorna om den ekologiska är bättre?
Louise König:
– Alla livsmedel som vi säljer är bra. Vi skulle inte sälja någonting som är farligt att äta. Men sedan kan man leva på olika sätt och bland våra konsumenter finns de som bara köper ekologiskt, de som bara vill ha svensk mat, de som lägger väldigt mycket pengar på mat och de som bara vill handla billigt. Det finns många olika konsumentgrupper och vi försöker på olika sätt stimulera dem till att först och främst äta bättre och mera hälsosamt.
-
Blogisti "Kellaritutkija" on myös tehnyt tällaisen kritiikin tästä ruotsalaisvideosta ja -tutkimuksesta:
Perhe Palmberg vaihtaa luomuun (http://kellaritutkija.blogspot.fi/2015/05/perhe-palmberg-vaihtaa-luomuun.html)
Niinpä kritiikkiä nyt sitten löytyy tarvittaessa suomeksikin, tuossa edellähän me kovasti luotamme suomalaisten hyvään ruotsinkielen taitoon ... ;)
Luomuliitto ei (tietysti?) yhtään häpeile vedota siihen, se on julkaissut siitä jutun Luomulehdessä 3/2015 ja vielä nettisivulllaan mainostaa (linkkien kanssa):
Lisätietoja, viitteita ja linkkejä:
[...]
s. 45 Ruotsalaisen COOP-kauppaketjun video ruotsiksi ja englanniksi
-
Nyt toivoisi, että joku tiedemies lähettäisi vastineensa Hesariin tähän artikkeliin, josta kerromme uutisessamme:
Kannattaako torjunta-aineita pelätä? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=350)
Voisi sinne yhdistyksemmekin tietysti artikkelia yrittää, mutta sekä sen että itse tiedon läpimeno olisi varmaan todennäköisempää, jos lähettäjänä olisi tiedemies.
Hesarin Torstai-liitteessä tänään oli uutinen "Kaikki irti kasviksista", jossa otsikon mukaisesti piti olla kyse siitä, miten niistä saa parhaiten irti terveyshyödyt ("Asiantuntijat vastaavat"). Mutta sitten jo neljäs kysymys oli: "Voiko kasviksia syödä liikaa niiden sisältämien torjunta-aineiden vuoksi?" Asiantuntija, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston erikoistutkija Juha Laakso vastasi totuudenmukaisesti, ensin, että esim. EU:n alueelta tulleista kasviksista yli puolesta jäämiä ei löydy lainkaan (luomusta ja tavallisista), ja sitten:
"Kasvisten hyödyt ylittävät moninkertaisesti kasvinsuojeluaineiden mahdolliset haitat."
Mutta toimittaja ei antanut periksi, vaan jatkoi kysymyksillä:
- Mitkä kasvikset sisältävät eniten torjunta-aineita?
- Kannattaako luomukasvisten ja lähiruoan ostaminen?
- Pitääkö hedelmät kuoria?
Eli 4 kysymystä seitsemästä oli tuosta asiasta, selvästi etsittiin sitä, että haastateltu olisi mennyt tähän lankaan (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=10). Mutta eipä Laakso mennyt, vaan systemaattisesti vastasi tuolla edellä olevan lainauksen linjalla.
-
Ja tässä sitä taas mennään (vrt. Nigerian tapaus, edellä 20.04.15, lihav, alla HJ):
Pilaantunut viina tappanut kymmeniä Mumbaissa Intiassa (http://yle.fi/uutiset/pilaantunut_viina_tappanut_kymmenia_mumbaissa_intiassa/8089315)
Laittomaan viinaan liittyvät kuolemantapaukset ovat yleisiä Intiassa. Laitonta viinaa terästetään usein kemikaaleilla, kuten torjunta-aineilla.
En usko alkuunkaan tuon torjunta-aineväitteen pitävän paikkaansa. "Terästäminen" viinan kohdalla merkitsee sen vaikutuksen tehostamista, enkä ainakaan minä tiedä ensimmäistäkään torjunta-ainetta, jolla olisi tällaisia ominaisuuksia, joista saisi juotuna "kiksejä". Kyllä varmasti joillakin torjunta-aineilla saa hengen pois, mutta ei sillä saa "henkeä nostatettua"! Eikä käsittääkseni ole sellaistakaan torjunta-ainetta, joka olisi etanolia halvempaa, eli jota huijarin kannattaisi pulloon sekoittaa.
(Tuo väite torjunta-aineista oli uutistoimisto AP:ltä (http://townhall.com/news/world/2015/06/19/indian-police-say-33-have-died-from-drinking-tainted-liquor-n2014680) *), mutta esim. AFP, joka oli Guardianin (http://www.theguardian.com/world/2015/jun/19/toxic-liquor-deaths-mumbai-india) lähde, ei sitä tuntenut, tai Guardianilla oli kyllin arvostelukykyä se sivuuttaa eli jättää mainitsematta.)
Hyvin luultavasti tässäkin tapauksessa on kyse metanolista. Josta vastuullisen tiedotusvälineen ei pitäisi oikeastaan käyttää sanaa "viina" lainkaan, vaan puhua aineesta, myrkystä, jota on myyty viinan sijasta. Vaikka kemiallisesti metanolikin on "alkoholia". Jos kyse on metanolista, asia varmistunee viimeistään viikon sisällä. Ellei YLE katso tärkeäksi kertoa asian oikeaa syytä, niin me kerromme. Tai kerromme joka tapauksessa.
Tämän uutisen mukaan (http://www.mid-day.com/articles/mumbai-hooch-horror-in-malwani-toll-rises-to-33/16303152) sairaala yhdistää tapauksen jo nyt metanoliin, ja kuvatut oireet täsmäävät hyvin siihen, mitä Nigeriassa tapahtui, ja mitä yleensä metanolimyrkytyksestä tiedetään. Eivätkä nämä metanolitapaukset ole lainkaan tuntemattomia Intiassa (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_methanol_poisoning_incidents#India), ennenkään. Mutta torjunta-aineiden sekoittamisesta etanoliin en kyllä löydä Googlella mitään ... paitsi nyt löysin, ks. alla:
___________
*) ... ja siellä AP:llä "lähteenä" on toimittajalla ilmeisesti ollut uutistoimiston oma uutisarkisto, koska vastaavassa uutisessa vuodelta 2010, ks. tätä keskustelua (http://www.bluelight.org/vb/archive/index.php/t-491770.html), on aika tarkasti sama lause: "The illicit liquor is often spiked with pesticides or chemicals to increase its potency." Kyseisessä keskustelussa ei kyllä löydetty yhtään tukea väitteelle (ja ilmaistaan se vielä tietyn f-alkuisen sanan avustuksella ...). Sen sijaan kyllä metanolille ko. tapauksen syynä, joka se sitten olikin (ks. em. linkattu Wikipedian lista, "2010: 35 people killed in Ghaziabad").
-
YLE oli tehnyt korjauksen:
Korjaus 19.6. kello 10.50: Intialainen viina oli myrkyllistä, ei pilaantunutta, kuten jutussa alun perin väitettiin.
Mutta edelleen torjunta-aineväite uutisessa oli.
-
Lähetin välittömästi tuon luettuani tämän:
____________
Toimittaja Paula Tapiola
YLE Uutiset
Teitte korjauksen uutiseenne
http://yle.fi/uutiset/pilaantunut_viina_tappanut_kymmenia_mumbaissa_intiassa/8089315
"Korjaus 19.6. kello 10.50: Intialainen viina oli myrkyllistä, ei pilaantunutta, kuten jutussa alun perin väitettiin."
Minusta tuo vaatisi selityksen sille, mistä myrkystä oli kyse! Metanolihan se oli - kuten aina - ja se pitää sanoa! Eikä tässä yhteydessä pitäisi puhua "viinasta" lainkaan, kun se ei kerran ollut viinaa!
Mitä ihmettä varten uutisessa on säilytetty yhä tämä uutistomisto AP:n spekulaatio:
"Laitonta viinaa terästetään usein kemikaaleilla, kuten torjunta-aineilla."
On käytännöllisesti katsoen varmaa, että laitonta viinaa ei ikinä ole "terästetty" torjunta-aineila. Tämän "tiedon" uutistoimisto AP:n toimittaja oli poiminut - uutistoimiston omasta uutisarkistosta vuodelta 2010! Mitään enempää lähdepohjaa ei - itsesssään aika mielettömälle - väitteelle ole.
Tämä viestimme on samalla oikaisuvaatimus.
-
Suuria ongelmia tosiviljelijälle aiheuttaa naapuri, joka ei huolehdi rikkakavien torjunnasta. Linkin kuvassa vasemmanpuoleista peltoa on viljelty vain 2 vuotta luomusti, ja voikukkatilanne on karannut aivan kamalaksi. Sato on pieni eikä maistu eläimille. Lieneekö terveellistäkään? Siemenet lentävät tuulessa kaikkialle, ja oikeasti viljelevä naapuri joutuu tavallistakin enemmän huolehtimaan torjunnasta.
http://mattipekkarinen.net/Luomuvoikukkaa.jpg
-
Linkin kuvassa vasemmanpuoleista peltoa on viljelty vain 2 vuotta luomusti, ja voikukkatilanne on karannut aivan kamalaksi
Mitäpä tuohon voisi sanoa, paitsi että
a) umpikaupunkilaisen silmin tuo vasemmanpuoleinen pelto on ehkä ... kauniimpi?
b) tämän jutun mukaan (http://www.makuja.fi/artikkelit/3438028/tiesitko/tuhoaa-selluliittia-laihduttaa-poistaa-myrkkyja-voikukka-on-hyodyllinen-villiyrtti/) voikukka on hyödyllinen villiyrtti! Enpä kyllä kuitenkaan osaa taata, että se menisi Helsingin kauppatorilla kaupaksi. ;D
-
Kyllähän se kaunista on tuossa vaiheessa, mutta myöhemmin rumaa. Laitan lähiaikoina uuden kuvan. Ja lehmä "säästää viimeiseksi" voikukan, jos vain tarjolla on viljeltyjä lajeja: nurminata, timotei, raiheinä. Säilörehussa tietysti kaikki lajit ovat sekaisin, eikä eläin pysty valikoimaan. On pakko syödä tai olla nälissään. Luomukarjan tavanomaista alempi keskimääräinen maidontuotostaso johtuneekin paljolti juuri tästä.
-
Nyt näkymä on tämmöinen: http://mattipekkarinen.net/Luomuvoikukkaa2.jpg
Tosiviljelijä korjasi runsaan ja hyvälaatuisen sadon talteen. Ja samasta pellosta saa vielä toisenkin sadon tänä kesänä.
Saapa nähdä, viitsiikö luomuviljelijä korjata satoa ollenkaan.
Tarkkailen...
-
Nyt sitten esitetään tällainen vaatimus Helsingin Sanomissa:
Glyfosaatin riskit ja vaihtoehdot on selvitettävä (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1434854761160)
Suomessako? Eikö se annettu Saksan tehtäväksi, ja se on sen jo tehnyt? Kirjoitus on toki perusasiallinen, mutta kovasti siinä spekuloidaan sillä, että glyfosaatti nyt EU:ssa kiellettäisiin. Vaikka tietämämme mukaan sitä ei suositella Saksan valmistelemassa perustelumuistiossa.
Vaikka tämä perusasia siinä tuodaan esiin ...
Ohjeiden mukaisesti käytettynä glyfosaatin välittömiä haittoja ihmisille ja muille selkärankaisille on pidetty mitättöminä, sillä aineen vaikutus perustuu solutason biokemialliseen kiertoon, jota esiintyy vain kasveilla ja mikrobeilla.
... niin kummasti sitten löytyy erilaisia asioita, jotka "voisivat" olla haitallisia, jotka on "yhdistetty", joista on "epäilyksiä", "on mahdollista" jne. (Mutta WHO:n lanseeraama, edellä kerrottu - ks. 22.03.15 - "mahdollinen" syöpävaara ei tule esille.)
Tavalliselle lukijalle varmasti jää vaikutelma, että glyfosaatissa on suuria riskejä (ja/tai ettei asiaa ole kunnolla tutkittu).
(Ei ehkä pitäisi antaa sen vaikuttaa, mutta hiukan häiritsee asiassa se, miten kummatkin kirjoittajista ovat jo vanhastaan aika vannoutuneita luomun kannattajia ja GMO-vastustajia (http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/HS101210Tuom.pdf).)
-
Seuraavassa YLE:n versiossa metanoli mainitaan ...
Myrkylliseen viinaan kuollut ainakin 74 Mumbaissa (http://yle.fi/uutiset/myrkylliseen_viinaan_kuollut_ainakin_74_mumbaissa/8090705)
... mutta muita vaatimuksiamme tai toivomuksiamme ei ole otettu huomioon. Tuossakin puhutaan "viinasta", ja siellä aiemmassa uutisessa (http://yle.fi/uutiset/myrkyllinen_viina_tappanut_kymmenia_mumbaissa_intiassa/8089315) se torjunta-ainelause yhä vaan jököttää (ilman oikaisua).
Nyt asia eli syy näyttää muualta netistä katsottuna ...
Mumbai hooch tragedy: How methanol mafia killed over 100 in city (http://www.mid-day.com/articles/mumbai-hooch-tragedy-how-methanol-mafia-killed-over-100-in-city/16308161)
... jo täysin varmistuneen (ja jopa syylliset löytyneen? Ja valitettavasti uhriluku kasvaneen ...) eikä selvitys enää ole tässä tilassa:
Viranomaiset tutkivat, sisältääkö kotipolttoinen viina metanolia.
Tuossa englanninkielisessä (ja paikallisessa eli Mumbain) uutisessa mainitaan (mutta ei mitenkään tässä tapauksessa syynä) sitten "kemikaali", Mephedrone (https://en.wikipedia.org/wiki/Mephedrone), jota muualta netistä saadun tiedon mukaan sekoitetaan myös alkoholiin, eli se voi olla "teräste". Mutta aivan takuulla se ei ole torjunta-aine!
-
Myös tämä asia (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=68) eli raskasmetallit luomutorjunta-aineissa tulee kohta EU:saa uuteen käsittelyyn, eli uutisessamme mainittu 7 vuotta on ensi vuonna menemässä umpeen.
(Vai jo tänä vuonna? Odottaisi muuten, että alustava keskustelu asiasta olisi jo aloitettu. Sellaista ei ole näkynyt. Ettei vaan tälläkin kertaa aiota hoitaa tuota asiaa fanfaareitta ja hiljaisesti pois päiväjärjestyksestä?)
Saapi sitten nähdä, ottavatko em. HS:saa kirjoittaneet sitten kantaa, jos tämä asia tulee keskusteluun.
Tällaista eroa ei kyllä silloin löydy (HS:n artikkelista) ...
Mainosten mukaan glyfosaatti hajoaa luonnossa parissa viikossa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että glyfosaatti ja sen hajoamistuotteet, erityisesti AMPA, voivat sitoutua maaperään tai kulkeutua ympäristöön. Riskit ovat erityisen suuria kylmässä ilmastossa, jossa maaperän prosessit ovat hitaita. Näyttö glyfosaatin nopeasta hajoamisesta perustuukin lämpimissä oloissa ja tietynlaisilla maalajeilla tehtyihin kokeisiin.
... vaan kupari kyllä pysyy maaperässä yhtä tiukasti ilmanalasta riipumatta. "Prosessit" ovat yhtä "hitaita": se on sitten siellä aina.
Ongelmahan ei sitten kyllä paljon koske Suomen luomuviljelyä, mutta mm. niiden, jotka maistavat luomuviineissä jonkun erityisen hyvän maun, lienee syytä - varmuuden vuoksi - ostaa nyt niitä kellareihinsa kunnon varasto.
-
Tässä lienee se MTT:n tutkimus(projekti), johon parikin tuon HS:n artikkelin väitettä perustui:
Environmental risks of glyphosate use: transport in clay soils and leaching to watercourses (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt_en/projects/glyfos)
Mm. tuo AMPA mainitaan. Tuosta ei kyllä ihan selviä, mitkä olisivat aiheutuneet vahingot, vaikka siis osoitettu ilmeisesti on, että jotain vesistöihin pääsee. (Onko niin, että jonkun aineen pääseminen vesistöihin on jo määritelmänomaisesti vahinko eli haitallinen asia?) *)
Mutta tämän lauseen ...
The target of the study is to find the worst situation on the clay soils when the losses of glyphosate and AMPA are highest, decrease the routine use of glyphosate in direct drilling and mitigate the risk of the glyphosate losses to the environment.
... ymmärrän jopa niin, että asia koskee oikeastaan savimaita ja suorakylvöä, ja olisiko siinä vihje, että olisi keinoja (sielläkin) tehdä asia, eli myrkytys, myös oikein? Kun sitä ei tehdä "rutiininomaisesti"?
_________
*) Ainakin Wikipedia kertoo (https://en.wikipedia.org/?title=Glyphosate):
Glyphosate and its degradation product, AMPA, residues are considered to be much more toxicologically and environmentally benign than most of the herbicides replaced by glyphosate
Eli siis myrkkyvaikutukseltaan ja ympäristöllisesti vaaraa olisi tästä hajoamistuotteestakin vähemmän kuin muista torjunta-aineista. Tätä sanoo itse AMPAsta (https://en.wikipedia.org/?title=AMPA) Wikipedia englanniksi, ja suomeksi ei siis mitään. Se ei siis ehkä ole kauhistuttavissa "kemikaaleissa" ihan kärkisijoilla?
(lisäys klo 14:50)
-
Vaikka tämä nyt vaikuttaisi siltä, että meidän "täytyy" tuoda tämä esiin, niin tässä artikkelissa perustellaan, miksi kaksi luomutorjunta-ainetta on neonikotinoideja vaarallisempia mehiläisille:
http://risk-monger.blogactiv.eu/2015/06/17/save-the-bees-ban-these-two-toxic-pesticides-immediately/
Ja ne täytyisi siis välittömästi kieltää.
-
Vihreät Saksassa ovat ryhtyneet soittamaan hätäkelloja äidinmaidosta löytyneistä glyfosaattijäämistä:
Glyphosat: Entwarnung wegen Muttermilch-Studie (http://www.novo-argumente.com/magazin.php/novo_notizen/artikel/0001920)
Varoitusten mielekkyyttä arvioidakseen Thilo Spahl tuossa on laskenut, paljonko nelikiloisen imeväisen pitäisi äidinmaitoa juoda päivässä ylittääkseen viranomaisten määrittelemät raja-arvot ko. jäämille (2778 - 16 200 litraa). Kun raja-arvot on asetettu 100:n turvakertoimella, määrä, jossa eläinkokeissa on havaittu jotain haittoja, olisi tämän lapsen kohdalla siten 277 800 litraa, tai USA:n raja-arvon pohjalta 1,6 miljoonaa litraa. Päivässä.
Mutta kyllä tämä kampanja silti saattaa yltää Suomeenkin.
PS. 5.7.15: Tässä toinen artikkeli, tuohon asiaan ja hälyyn liittyvä, myös saksaksi, joka kertoo, mitä kaikkia kauhistuttavia aineita on mansikoissa, myös luomumansikoissa:
Vorsicht, Erdbeeren! (http://www.achgut.com/dadgdx/index.php/dadgd/article/vorsicht_erdebeeren)
("Varokaa, mansikoita!")
PS. 9.7.15: Kun Eviran luomujaoston päällikkö, ylitarkastaja Beata Meinanderilta Hesarissa asiasta tänään kysytään ...
Kannattaisiko mansikka ostaa luomuna? (http://www.hs.fi/paivanlehti/09072015/a1436323833713)
... hän vastaa mm. näin:
Jos viljelyssä käytetään torjunta-aineita, on vaarana, että marjaan jää jäämiä torjunta-aineesta. Siinä mielessä luomumansikka on parempi vaihtoehto.
Houkuttavaa olisi kysyä häneltä, miten nämä torjunta-aineiden vaarat suhteutuvat noihin kauhistuttaviin aineisiin kaikissa mansikoissa, joita yllä mainittu saksalainen artikkeli luetteli.
Meinander olisi halutessaan voinut puffata vähän lisääkin luomua ja sen turvallisuutta, tähän tapaan (Wikipediasta (http://[url=https://fi.wikipedia.org/wiki/Harmaahome)):
Marjojen ummehtunut homeenmaku ei johdu toksiineista, joita harmaahome ei tuota lainkaan. Näin ollen marjat eivät ole ihmiselle syötynä vaarallisia, joskin pahanmakuisia
(Tämä Hesarin pikku-uutinen olisi sopinut piilomainontakokoelmaammekin.)
-
HS haluaa edelleen ylläpitää käsitystä, että glyfosaatti olisi erityisen ongelmallinen aine, ja että asiassa olisi nyt jotain tapahtumassa:
EU harkitsee suositun torjunta-aineen kieltämistä (http://www.hs.fi/talous/a1435979149684)
Siinä tukeudutaan lehden em. Vieraskynä-kirjoittajiin, mutta ei tuoda esiin Saksan em. muistiota, joka päätyi toisenlaiseen tulokseen. Meppi Heidi Hautala esiintyy jutussa maltillisesti (vaikka kertookin, että kyseessä on "kuuma aihe"):
"Hautalalla tai muillakaan ympäristöihmisillä ei ole ehdotonta kantaa, pitäisikö glyfosaatti kokonaan kieltää."
Tarkkaan ottaen tuo ole ihan totta *), jonka näkee vaikka tästä keskustelusta tai nopealla nettisurfauksella: kyllä glyfosaatti eli Roundup on kyllä ollut vihreiden vihankohde nro 1. Tai ainakin vihankohde nro 2, jos DDT on nro 1. Mutta Hautala on kokenut poliitikko ja hän on ilmeisesti tietoinen tuosta Saksan muistiosta, eikä halua olla asiassa häviävällä puolella (jos nyt ylipäänsä asiasta merkittävä riita tuleekaan).
Jos kuitenkin päädytään siihen, että aine kielletään harrastelijoilta, se on lähinnä kiusantekoa ja politiikkojen profiilin kohottamista, eikä lisää turvallisuutta lainkaan. Jos harrastelija pipetillä laittaa Roundupia rikkakasvien lehdille, siinä tuskin tarvitaan suojavälineitä tai edeltävää koulutustakaan. Pakkauksen mukana tuleva ohje aivan hyvin riittää.
__________
*) tai miten sen nyt ottaa - kyllähän mekin katsomme olevamme "ympäristöihmisiä"!
-
Uutinen ja miten se luetaan. Miten se tulkitaan.
Kauppalehdessä oli tämä:
WHO huolestui uudesta syöpäriskistä: ollut käytössä vuodesta 1945 (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/who-huolestui-uudesta-syopariskista-ollut-kaytossa-vuodesta-1945/mLxrV2Gz?_ga=1.211358749.947099669.1436278097)
Rikkakasvien torjunta-aineen glyfosaatin käyttö on ehkä loppumassa EU-alueella tämän vuoden lopussa. Viranomaisten päänsäryt eivät kuitenkaan tähän aineeseen lopu.
Muun muassa Reuters kirjoittaa, että Maailman terveysjärjestö WHO on ottanut tarkkailuun uuden aineen, dikloorifenoksietikkahapon, joka tunnetaan nimellä 2,4-D.
Myös sen pelätään glyfosaatin tavoin aiheuttavan syöpää.
Näin se sitten täällä tulkittiin:
Ummistaako vain silmät eikä ajatella syöpäriskiä ei luomutuotteiden kohdalla? (https://www.ideakeittio.fi/ideafoorumi/ideatori/ummistaako-vain-silmat-eika-ajatella-syopariskia-ei-luomutuotteiden-kohdalla)
Toisaalta sitä tekee niin kuin ennenkin ja niin kuin muut eli syö näitä ei luomuja kun ne ovat pääasiassa halvempia kuin luomut. Toisaalta miettii pitäisikö itse kasvattaa omat perunansa ja syödä vaan niitä.
Nyt tuossa WHO:n eli IARC:in "mahdollisesti syöpää aiheuttava" -arviossa tai luokittelussa ei kuitenkaan ollut lainkaan kyse torjunta-ainejäämistä ruoassa. Puhumatta nyt siitä, että varsinaisen riskin osoittamisesta ei tässä "mahdollisesti" -luokittelussa myöskään ollut kyse. Nyt nämä torjunta-aineet ovat samassa luokassa, jonne IARC on aiemmin sijoittanut mm. kahvin, käynnykät ja Aloe vera -tuotteet (http://kauppa.ruohonjuuri.fi/tuotteet/tuoteryhma/432/aloe-vera).
-
Kerrotaan:
Mehiläisten joukkotuho: Ihminen varmuudella syyllinen, todiste myös glyfosaatista (http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/85779-mehilaisten-joukkotuho-ihminen-varmuudella-syyllinen-todiste-myos)
Glyfosaatti Argentiinassa
Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25063858) havaittiin, että myös parjattu glyfosaatti vaikuttaa mehiläisten terveyteen haitallisesti.
Juuri Argentiina näyttää olevan maa, jolla glyfosaatilla on eniten erilaisia haitallisia seurauksia! Tai Latinalainen Amerikka yleensä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg6769#msg6769).
-
Myös Helsingin Uutiset on tempautunut tähän kampanjaan mukaan:
Myrkytätkö tällä rikkaruohosi? – Terveydelle vaarallinen! (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/299818-myrkytatko-talla-rikkaruohosi-terveydelle-vaarallinen)
Siinä on glyfosaattia koskevat epäilykset "pyöristetty ylöspäin" siten, että ne ovat varmasti epätosia:
WHO on julistanut tuotteen terveydelle erittäin vaaralliseksi karsinogeeniksi, mutageeniksi ja reprotoksiseksi.
Aine ei hajoa luonnossa.
Asiasta on kyllä sitten virinnyt siellä nettikeskustelu (tällä hetkellä 26 puheenvuoroa), jossa heti ensimmäinen toteaa:
Taisi mennä uutinen läpi aika pienellä lähdekritiikillä?
Enemmistö muistakin (niistä puheenvuoroista, jotka pysyvät asiassa, eivätkä "rönsyile") näyttää suhtautuvan ko. uutiseen siellä kriittisesti.
Tästä nettimainoksen ohjeesta voi lukija arvioida, mitkä ovat kotipuutarhurin riskit tässä tapauksessa:
Roundup Geeli 150 ml (http://www.roundup.fi/tuotteet/roundup-tuotteet/geeli/)
Mitä lisäohjetta tuo vielä kaipaisi, käyttöturvallisuuden lisäämiseksi? Sellaisenko, että geelipurkkia ei ole käytön jälkeen tapana nuolla puhtaaksi?
-
Näin on käynyt:
Paljon mehiläisiä kuoli kasvinsuojeluruiskutusten vuoksi Loimaalla (http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=2496896)
Syyllinen tiedetään ja ei tiedetä.
Seurantaan.
-
Tällaista kuohuntaa ja aktiviteettia on sitten Sipoossa, tuossa aika lähellä asuntoani:
Myrkkyruisku viljeli kauhua Söderkullassa (http://www.sipoonsanomat.fi/artikkeli/302159-myrkkyruisku-viljeli-kauhua-soderkullassa)
Vaikka jutussa onkin mukana tämä lausunto ...
Tukesin ryhmäpäällikkö Eija-Leena Hynninen laimentaa määrätietoisesti Sipoossa syntynyttä glyfosaatti-pelkoa.
– Että glyfosaatti olisi todennäköisesti syöpää aiheuttava aine, ei ole tutkimuksilla todistettu. Tästä on noussut turhaan hälyä ja kohua, rauhoittelee Hynninen.
.. niin silti nettikysymykseen "Pitäisikö glyfosaattin ruiskuttaminen kieltää julkisilla paikoilla?" on vastannut kuitenkin tähän mennessä 66% että kyllä.
No, varmaankin, jos Sipoossa tulisi yleiseen tietoon, että kuivina kesinä Sipoon puutarhaosasto syytää julkisille paikoille suuria määriä ja oikein puutarhaletkulla äärimmäisen vaarallista divetymonoksidia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Divetymonoksidihuijaus), niin eiköhän sen toiminnan kieltämisen taakse myös saataisi monta allekirjoittajaa?
-
Tämän Jon Entinen artikkelin mukaan ...
Beemageddon? As hysteria over honey bees recedes, anti-neonic narrative refocuses on wild bees (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/16/beemageddon-as-hysteria-over-endangered-honey-bees-recedes-anti-neonic-narrative-refocuses-on-wild-bees/)
... kohu eli hysteria eli teoria neonikotinoideista tarhamehiläisten tuhojen syynä olisi alkanut hiipua - kun faktat eivät ole oikein stemmanneet: tuhoja mm. on ollut siellä missä ei ole neonikotinoija, ja päinvastoin - korvautuakseen nyt teorialla ja väitteillä, että ko. aine haittaa luonnonmehiläisiä. Joka on tietysti "turvallinen" väite, jos ja kun niiden lukumääristä on hyvin heikosti vertailukelpoisia tilastoja.
Suomessa - pienen Google-surveyn pohjalta - neonikotinoiditeoria kyllä voi hyvin, on se hyväksytty, "valtavirran" teoria edelleen.
Toisaalta - tämän faktan sain vasta äskettäin selville - myös Suomessa ko. asiaan suhtaudutaan siinä mielessä huuolettomasti, että asiassa on tälle kesälle myönnetty poikkeuslupa:
Tukesilta poikkeuslupa neonikotinoideja sisältävien kasvinsuojeluaineiden käyttöön (http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Tukesilta-poikkeuslupa-neonikotinoideja-sisaltavien-kasvinsuojeluaineiden-kayttoon/)
Tuon poikkeusluvan kautta sitten myös vertailut, analyysi kiellon vaiktuksista, Suomessa myös vaikeutuu.
Uutisessa oli myös tieto:
Komissio tarkastelee rajoitusta uudelleen keväällä 2015, kun uusia tutkimustuloksia saadaan.
Nyt ollaan jo kesässä, mutta ainakaan minä en ole asiassa uutta kuullut. Mutta kohta varmaan tietoa tulee. Asia on kielletty sillä tavalla väliaikaisesti, että päätös, ainakin jo kielto säilytetään, täytyy uusia.
Onkohan muuten Tukesilla "sisäpiirin tietoa", että kielto todennäköisesti kumotaan? Se nimittäin perusteli päätöstään näin:
Komission uuden kannanoton odottaminen oli Tukesille yksi syy myöntää väliaikainen lupa.
-
Tässäkin tarinassa (21.3.2014) vähintäänkin pistetään mutkia suoriksi, jos nyt sitten luvut ylipäänsä pitävät paikkansa
Amazon ruokapöydässä (http://www.luomuliitto.fi/amazon-ruokapoydassa/)
Jussi Nikula (WWF):
- Soijan viljelyyn käytetään merkittävä määrä kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita, joiden käyttöä gmo-lajikkeiden viljelyn leviäminen on vielä lisännyt huomattavasti. Sadevesien mukana lannoitteet ja torjunta-aineet siirtyvät pelloilta vesistöihin. Pelloilta valuneet torjunta-aineet eivät ole uhka vain vesiekosysteemille vaan myös paikalliselle väestölle. Brasiliassa raportoidaan vuosittain 150 000-200 000 myrkytystapausta, joista 4 000 menehtyy. Asiantuntijat arvioivat 15 miljoonan brasilialaisen altistuvan torjunta-aineille.
Gmo-soijan viljelyssä pääasiassa käytetty torjunta-aine on glyfosaatti, joka tuskin on syypää ensimmäiseenkään myrkytystapaukseen, saati sitten kuolemaan. Ovatko nuo myrkytystapauksetkaan pääosin torjunta-aineiden aiheuttamia? *)
***
Kun Nikula - ja aivan oikeinkin - kauhistelee artikkelissa sitä, miten soijanviljely valtaa alaa sademetsiltä, eikö hänelle tule mieleen, miten GMO-lajikkeet (ja siinä ohella glyfosaatti) omat omiaan, viljelyn tehokkuutta kasvattaessaan, pienentämään tuota alaa? Myös sitä kautta, että niiden avulla harjoitettu suorakylvö siellä vähentää merkittävästi eroosiota, mikä siis vähentää painetta uusien peltojen raivaamiseen.
________________
*) tässä on suhteellisen tuore tieteellinen lähde ...
http://www.researchgate.net/publication/23495165_Poisonings_with_pesticides_in_the_Federal_District_of_Brazil
... joka kyllä vahvistaa epäilykseni tästä Nikulan "oikaisemisesta" tosiasioissa. Jo yhteenvedon ensimmäinen lause kertoo tämän (lihav. HJ): "Pesticides are the second major cause of poisoning in Brazil [...]".
-
Glyfosaatista:
Vihreät Saksassa ovat ryhtyneet soittamaan hätäkelloja äidinmaidosta löytyneistä glyfosaattijäämistä:
Glyphosat: Entwarnung wegen Muttermilch-Studie (http://www.novo-argumente.com/magazin.php/novo_notizen/artikel/0001920)
Varoitusten mielekkyyttä arvioidakseen Thilo Spahl tuossa on laskenut, paljonko nelikiloisen imeväisen pitäisi äidinmaitoa juoda päivässä ylittääkseen viranomaisten määrittelemät raja-arvot ko. jäämille (2778 - 16 200 litraa). Kun raja-arvot on asetettu 100:n turvakertoimella, määrä, jossa eläinkokeissa on havaittu jotain haittoja, olisi tämän lapsen kohdalla siten 277 800 litraa, tai USA:n raja-arvon pohjalta 1,6 miljoonaa litraa. Päivässä.
Vastaavasta löydöstä glyfosaattijäämistä äidinmaidossa oli nostettu kohu USA:ssakin. Mutta sitten tämä tutkijaryhmä tarkisti asian - eikä löytänyt yhtään mitään:
New study challenges Moms Across America claim glyphosate present in mothers’ breastmilk (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/24/new-study-eviscerates-moms-across-america-claim-glyphosate-present-in-mothers-breastmilk/)
Saksassakin siellä tehty tutkimus tai havainnot haastettiin tällä tiedemiesten avoimella kirjeellä:
Offener Brief (http://www.stallbesuch.de/offener-brief/)
Senkin mukaan on mahdollista, että ko. havainnot jo olivat virheellisiä. Sekin tuo esille, miten havaitut määrät (joka tapauksessa) olivat niin äärimmäisen pieniä, että vauvan olisi saatava mielettömiä määriä maitoa, ennen mitään havaittavissa olevaa vaikutusta. Lisäksi ko. tutkimus on sillä tavalla "salaperäinen", ettei sitä ole julkaistu missään (eikä ole edes "tulossa"), tuloksista on tiedotettu ainoastaan tuon Vihreiden lehdistötiedotteen kautta.
Mutta kyllä tämä kampanja silti saattaa yltää Suomeenkin.
Muutamassa nettiblogissa on tästä ollut yksittäisiä (http://blogit.viherpiha.fi/vihernokka/puhtaissa-vesissa/#comment-28) mainintoja, mutta tässä taitaa meillä nyt käydä niin, että tämä kampanja on jo ammuttu alas, ennen kuin se täällä edes pääsee ilmaan.
***
Tässä on luultavasti kuvattu tämä WHO:n eli IARC:in nostama häly aika lopullisesti:
Why do regulators conclude glyphosate safe while IARC, alone, claims it could cause cancer? (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/24/why-do-regulators-conclude-glyphosate-safe-while-iarc-almost-alone-claims-it-could-cause-cancer/)
Eli miksi säätelyviranomaiset päätyvät siihen, että glyfosaatti on turvallista, kun taas IARC, yksin, väittää sen voivan aiheuttaa syöpää?
-
Nyt myös UK on lipsunut asiassa, ja antanut poikkeuslupia neonikotinoideille:
Ban lifted on controversial 'neonic' pesticide (http://www.bbc.com/news/science-environment-33641646?source=science20.com)
Onkohan sielläkin sisäpiirin tietoa, että EU tulee pyörtämään pyhät sanansa tässä kysymyksessä ... ;)
-
Tästä GLP:n uutisesta USA:sta ....
Fraud or drift? USDA finds 43 percent of organic foods contain ‘prohibited’ substances (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/22/fraud-or-drift-usda-finds-43-percent-of-organic-foods-contain-prohibited-substances/)
... jonka mukaan siis siellä jopa 43% luomutuotteista olisi löytynyt luomussa kiellettyjä aineita (lähinnä torjunta-aineiden jäämiä) - ja joiden esiintyminen tuskin on selitettävissä kulkeutumisena naapuripelloilta! - tulee mieleeni kuitenkin yksi lohduttava näkökulma luomuruoan kuluttajille (siellä ja meilläkin):
noin pienistä määristä ei ruoassa ole minkäänlaista haittaa! ;)
Toisaalta kyllä, jos tuo perustelu sille, etteivät jäämät voi tulla vahingossa, pitää paikkansa, tuntuu kyllä hiukan huvittavavalta se, miten luomua puolustellaan nykyisin niin, että torjunta-ainejäämiä on "vähemmän" tai "harvemmin". Enäähän ei - ainakaan tieteellisissä esityksissä - väitetä, ettei niitä olisi lainkaan tai koskaan.
Tyyoillisesti muuten tuon hiukan kiusallisen tosiasian kohdalla vedotaan tai viitataan DDT:hen, kuten vaikkapa luomu.fi:n artikkelissa (http://luomu.fi/kirjoitus/luomuruoan-terveellisyyden-tueksi-loytyy-tutkimustuloksia/2/?ref=etusivu) keväältä:
Torjunta-ainejäämiä luomuelintarvikkeista löytyy harvemmin. Nykyään kielletystä torjunta-aineesta, DDT:stä, ravintoketjussa kehittynyt hormoninkaltainen DDE saattaa uusimpien tutkimusten mukaan olla osasyynä Alzheimerin tautiin.
Näin ehkä siksi, että aika pysyvänä eli hitaahkosti hajoavana aineena DDT saattaisi, ainakin teoreettisesti esiintyä pieninä jääminä myös luomutuottiessa? Tuskinpa kyllä enää käytännössä esiintyy, jos aineen käyttö maataloudessa on lopetettu jo vuosikymmeniä sitten. (Niin kauan sitten, että aineelle aikanaan enemmän altistuneetkin ovat nykyisin sopivassa iässä saadakseen Alzheimerin ...)
-
Aamulla Ylen paikallisuutisissa uutisoitiin glyfosaatista ja kerrottiin, että sen nykyinen käyttölupa on vuoden lopussa koko EU:ssa katkolla, kun sen on arvioitu aiheuttavan mm. syöpää ja keskenmenoja. Ilmeisesti siis paljon muutakin, mutta nämä kaksi peikkoa nostettiin esiin. Se, että mistä arvioinneista oli kysymys, tieteellisistä vai yksityisten kansalaisten tai eri kansalaisryhmien pohdinnoista, ei käynyt selville.
Sitten janakkalalainen viljelijä sanoi muutaman sanan eli että ilman glyfosaattia rikkakasvit kilpailisivat haitallisesti viljelykasvien kanssa josta seuraisi suuret satomenetykset, laatumenetykset, lakoontumista yms.
-
Netissä tuo uutinen oli kyllä otsikoitu näin:
Glyfosaatin käyttökielto voisi tuoda markkinoille vaarallisempia torjunta-aineita (http://yle.fi/uutiset/glyfosaatin_kayttokielto_voisi_tuoda_markkinoille_vaarallisempia_torjunta-aineita/8189338)
Mutta todellakin, se vilisee väitteitä, että jossakin olisi "arvioitu" glyfosaatin aiheuttavan jotakin pahaa. Miten lienee toimittajan lähteiden laita kaikkien väitteiden kohdalla?
Euroopan elintarvikeviraston EFSA:n arvioitavana on aineen jatkomyyntilupa, sillä glyfosaatin on arvioitu aiheuttavan syöpää ja keskenmenoja.
Tuon syövän voi vielä tuossa hyväksyä WHO:n keväisen ulostulon pohjalta (vaikkei muuten!), mutta mikä lienee tuon keskenmenoväitteen lähde? Etelä-amerikkalaiset aktivistit? Vai ne usalaiset aktivistiäidit, jotka löysivät glyfosaattia äidinmaidossakin (jota ei sitten tieteellisessä tutkimuksessa enää löytynytkään)? Seralini (http://www.biosafety-info.net/article.php?aid=267)?
Glyfosaatin on arveltu vaikuttavan ihmisillä muun muassa lisääntymiseen ja hormonaaliseen toimintaan, mahdollisesti myös keliakian lisääntymiseen.
Lisääntymiseen ja hormonaaliseen toimintaan? Mikä lienee lähde? *) Keliakiaväitteen taustalla on yksi tutkimus, joka kyllä ei ole vielä mitenkään yleisesti hyväksyttyä tietoa:
A Fishy Attempt To Link Glyphosate And Celiac Disease (http://www.science20.com/agricultural_realism/a_fishy_attempt_to_link_glyphosate_and_celiac_disease-132928)
Tai vielä selvemmin sanottuna:
Does Glyphosate Cause Celiac Disease? Actually, No! (http://ultimateglutenfree.com/2014/02/does-glyphosate-cause-celiac-disease-actually-no/)
Onko tuo vanhempi tutkija Jaana Uusi-Kämppä hyväksynyt nuo väitteet, tai jopa niiden lähde? Tämä on minulle ihan uusi tieto tai väite:
Glyfosaattia sisältävissä torjunta-aineissa käytetään kuitenkin usein kiinnitteitä, jotka voivat tehdä glyfosaatista myrkyllisempiä ja siten lisätä aineesta aiheutuvia ongelmia, toteaa Uusi-Kämppä.
Nyt kuvitttelisi, että tuollaiset "kiinnitteet" olisi helppo tunnistaa ja muuttaa toisiksi, jos ja kun itse glyfosaatti on se vaikuttava aine kasvinsuojelun kannalta?
Tässä sitten kotipuutarhureita kyykytetään ihan konkreettisesti:
Kotipuutarhoissa vanhempi tutkija Jaana Uusi-Kämppä suosittaa glyfosaatin käytön sijaan perinteistä rikkaruohojen kitkemistä.
– Siellä olisin kyllä varovainen ja miettisin, jos voisinkin saada kitkemällä ja muokkaamalla rikkaruohot kuriin ja jättäisin sen glyfosaatin käyttämättä.
Varovaisuuteen kehottaminen kun aina koetaan hyväksyttäväksi, vaikka kuinka naurettavassa asiassa. Mutta kun nyt samaan aikaan Suomessa koetaan vieraslajit myös uhaksi (vieraskynä-artikkeli (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1438141989834) Hesarissa tänään!), niin olisiko kuitenkin varovaisempaa tuhota ne varmasti glyfosaatilla?
___________
*) ei ainakaan tämä artikkeli (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22202229):
In conclusion, the available literature shows no solid evidence linking glyphosate exposure to adverse developmental or reproductive effects at environmentally realistic exposure concentrations.
-
Voi kauhistuksen kanahäkki, että Joensuussakin:
Roundup-myrkkyä käytetään Joensuussa rikkakasvien torjuntaan (http://m.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/80973-roundup-myrkkya-kaytetaan-joensuussa-rikkakasvien-torjuntaan)
Paljastanpa teille, että tätä tapahtuu Helsingissäkin!
Euroopan unioni harkitsee Roundupin täydellistä kieltämistä. Päätöksen pitäisi tulla tämän vuoden aikana, jos se on tullakseen.
Sanoisin, että ei harkitse. Eräät mepit ehkä, mutta heitä on kuitenkin vähän. Jos ja sanoisin kun myönteinen päätös luvan jatkamisesta sellaisenaan tulee, ehkä pääsemme tästä uutispommituksesta.
-
Huomasin juuri, että YLE tuon 29.7.2015 glyfosaattiuutisensa jälkeen tarjoaa ...
Lisää aiheesta
19.04.2015
WHO: Nigerian outojen kuolemien syyksi epäillään rikkaruohomyrkkyä (http://yle.fi/uutiset/who_nigerian_outojen_kuolemien_syyksi_epaillaan_rikkaruohomyrkkya/7938350)
Koska tuo epäilys osoittautui kaikin puolin täydelliseksi uutisankaksi (eli edes epäilijä ei ollut WHO jne., ks.edellä 22.4.15) ja kyseessä oli täysin varmistetusti metanoli, tuon uutisen esille tuonti ei enää ole mitenkään perusteltavissa. Vaikka joku robotti nuo "lisää aiheesta" -uutiset sinne lisäisikin, kyllä toimittajan ne pitää itse tarkistaa ja hyväksyä, ja hän on niistä vastuussa.
Ja/tai tuohon virheelliseen uutiseen itseensä pitäisi vähintään laittaa maininta siitä, että tämän Gregory Härtin vapaat spekulaatiot olivat täyttä puppua. Eikä hän ollut "WHO:n edustaja", epävirallisesti twiitatessaan.
PS. 1.8.15: Lähetin Ylen uutisten "palautelaatikkoon" huomautuksen asiasta.
-
Tämäpä päivä! *) Pistäkää rasti seinään tai jotain: Helsingin Sanomat kertoo Bruce Amesista ...
Pehmeitä puheita marjapuskasta (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1439175829541)
... ja siitä, missä määrin luomumansikkaa kannattaa ostaa, ainakaan torjunta-aineiden välttämisen takia.
Tämän verran kuitenkin voi vielä kritisoida ...
Maailmankuulu yhdysvaltalainen biokemisti Bruce Ames on laskenut, että 99,9 prosenttia ruoasta saatavista torjunta-aineista on kasvien omaa tuotantoa.
... että eikö se ollut 99,99 prosenttia? ;)
Dietary pesticides (99.99% all natural) (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC54831/)
PS. klo 16:30: Kuten voitte klikaamalla nähdä, HS:n eli Jukka Ruukin jutun otsikko oli vieläpä päivän mittaan muutettu netissä muotoon: "Luomu ratsastaa mielikuvilla – puhtaus on pelkkä puolitotuus".
(Tämän enempää ei puheenjohtajanne voi yhdeltä päivältä pyytää. :D)
Ruukin juttuun on tullut kommentteja nyt (klo16:40) 46 kappaletta, joita en juuri nyt kuitenkaan - kommentoi. Katsokaa itse.
_________
*) tulkitsen myös tämän (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=77.msg7213#msg7213) tapahtuneen tänään, kun sen tänään sain tietooni.
-
Ja kappas vain, Ruukin artikkeli poiki tämänkin (Helsingin Uutiset):
Luomuruoka sisältää huuhaata – Lue miksi! (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/308147-luomuruoka-sisaltaa-huuhaata-lue-miksi)
(Laitoin tähän, vaikka siinä puhutaan muustakin kuin torjunta-aineista)
-
Pirjo Siiskonen ja Raija Tahvonen sitten vastaavat tänään Hesarissa Jukka Ruukin ja Bruce Amesin kritiikkiin ...
Luomuruoka on hyväksi terveydelle (http://www.hs.fi/mielipide/a1439521927280)
... unohtamalla sen olennainen sisältö, ja yksinkertaisesti vain toistamalla luomun puolesta esitetyt tavanomaiset argumentit.
,
Kovasti he väittävät, että kasvien omat torjunta-aineet tunnetaan hyvin, ja poimivat sitten rusinoita pullasta kertomalla esimerkkejä hyödyllisistä aineista, joita luomuruoasta löytyy enemmän. Mutta sitten taas synteettisten torjunta-aineiden vaikutuksista tiedämme kuulemma äärimmäisen vähän.
Tuohan ei pidä paikkaansa: vaikka tiedämme luonnollisten aineiden vaikutuksista paljon, niitä on kuitenkin niin mielettömän useita, että vain murto-osa on voitu kunnolla tutkia. Niihin verrattuna synteettisiä torjuntaa aineita on paljon vähemmän, ja ne on takuulla tutkittu suhteessa paremmin. Jo sen vuoksi, että useimmissa maissa torjunta-aineen käyttö edellyttää viranomaisen lupaa, joka taas tulee vasta (ainakin jonkinlaisen) turvallisuustutkimuksen jälkeen.
Ja Amesin tuloshan oli juuri se - josta rouvat professorit haluavat olla tietämättömiä - että sitä mukaa kun aineita on saatu tutkituksi, luonnollisista torjunta-aineista on löytynyt haitallisia aineita ihan samassa suhteessa kuin synteettisistäkin. Kun niiden määrällinen suhde taas on sitten ruoassamme on se mikä on, niin ...
Häikäilemättömästi Luomuinstituutissa työskentelevät kirjoittajat sitten väittävät, että "glyfosaatin yhteys syöpään on vastikään osoitettu tieteellisesti". Kun he olivat juuri puhuneet torjunta-ainejäämistä, vähintään tulee vaikutelma, että glyfosaatin jäämät olisivat tällainen riski. Kuitenkin ko. tutkimus, joka käytännössä ainoana oli tuollaisen yhteyden löytänyt, oli löytänyt sen viljelijöiden parista, jotka olivat tehneet glyfosaattiruiskutuksia vähintään kaksi kertaa päivässä. Ruoassa olevien jäämien vaikutuksissa ei "vastikään" eikä koskaan tuollaista yhteyttä ole löytynyt.
Yhtä häikäilemättömästi kirjoittajat sitten lopuksi väittävät, että luomuviljelyä puoltavat myös "ympäristösyyt ja kansantaloudelliset tekijät". Eivät takuulla puolla, kuten täälläkin on monessa yhteydessä tullut esille.. Mutta vaikka kuinka "paksun" väitteenhän saa usein toistamalla lopulta lukijoille niin tutuksi, ettei se enää saa kulmakarvoja kohoamaan ... ja lopulta näyttää tuttuudessaan jopa todelta.
-
Kaikkein (vaikea valita adjektiivia, valitaan kohteliaasti tämä) kutkuttavin esimerkki heidän kirjoituksessaan on tämä, siitä "rusinoiden poimimisesta". Kun kuitenkin jotain oli sanottava näistä luonnollisista torjunta-aineista, he sitten vetosivat tieteeseen ja aineiden määrään:
Vaikka suomalainen söisi kaikki kasviksensa luomuna, hän ei pääsisi liian suuriin puolustusmolekyylimääriin.
Tuo on epäilemattä ihan totta, mutta se tosiasia, jonka tiede (ja vaikka Evira) sanoo, että aivan sana pätee torjunta-ainejäämiin, ohitetaan täysin:
so. vaikka ihminen söisi ihan kaiken ruokansa tavanomaisena ja söisi vielä moninmoninkertaisesti määrän, jonka ihmisen voisi kuvitellakaan koskaan pystyvän syömään, " hän ei pääsisi liian suuriin" niiden "molekyylimääriin".
Mutta ei, kylmän rauhallisesti kirjoittajat sitten jatkavat tähän tapaan:
Tavanomaisessa tuotannossa käytetään synteettisiä torjunta-aineita, joiden jäämiä esiintyy syömissämme elintarvikkeissa. Eviran vuonna 2012 tekemissä satunnaisnäytteisiin perustuvissa mittauksissa torjunta-ainejäämiä oli 52 prosentissa tutkituista elintarvikkeista (tuontielintarvikkeet ja Suomessa tuotetut).
Eivätkä mainitse mitään edes siitä, miten Evira itse tätä "riskiä" arvioi.
PS. Vaikka nyt tässä voisimme hyvin mekin yrittää vastinetta Hesariin, niin uskon nyt Jukka Ruukin itsensä, tai joidenkin muiden tiedemiesten tähän vastaavan. Tai jopa Eviran!
-
Tämä ajatus, toive tai vaatimus, on esitetty ennenkin:
Amesin ym. tutkimuksen pitäisi olla saatavissa suomeksi. Joko sellaisenaan mutta suomeksi käännettynä. Tai sitten niin yksityiskohtaisesti kuvattuna, ettei tulkinnan varaa jää. Tietysti netissä.
Ettei kukaan enää pääsisi tuolla tavalla puhumaan ohi kuten Siiskonen ja Tahvonen (edellä). Ettei kerta toisensa jälkeen jouduttaisi kiistelemään yleisönosastoissa siitä, mitä tutkimus osoitti.
-
Todella laadutonta tekstiä Pirjo Siiskoselta ja Raija Tahvoselta, toivottavasti ei jää tähän.
-
Tukesin viimeisin 11.8.2015 tiedote asiasta:
EU:n päätös glyfosaatin hyväksyttävyydestä valmistuu syksyn aikana (http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/EUn-paatos-glyfosaatin-hyvaksyttavyydesta-valmistuu-syksyn-aikana/)
Eli siis IARC:n varsinaista raporttia - em. kohu perustui ennakkotietoihin - vielä kuitenkin odotellaan. Mutta näyttää siltä, että "asia ei anna aihetta toimenpiteisiin", EU:saa tehdyt arvioinnit pitävät glyfosaattia turvallisena.
Glyfosaattia koskevan arvion on tehnyt Saksa, jonka laatimassa arvioinnissa ei tullut esille vakavia huolia glyfosaatin terveysriskeistä. Samaan tulokseen päätyi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn järjestämä asiantuntijakokous helmikuussa 2015.
-
Mutta näin se glyfosaatti vain nyt pysyy otsikoissa:
Huolestunut äiti haluaa kieltää kiistellyn torjunta-aineen käytön leikkipuistoissa (http://yle.fi/uutiset/huolestunut_aiti_haluaa_kieltaa_kiistellyn_torjunta-aineen_kayton_leikkipuistoissa/8240229)
(Kun meidän lapsemme oli Helsingin keskustan eräässä puistossa, me huolestuneet isät ja äidit toivoimme, etteivät lapset sieltä, ruohikosta tai lumihangesta, löytäisi viikonlopun jälkeen rikkoutuneita viinapulloja tai käytettyjä huumeneuloja ...)
***
Toisaalta sitten Järviseudun Sanomissa " Kissankelloja kaipaava luonnonystävä" kirjoittaa mielipideartikkelissaan ...
Lupiinit ja jättiputket pois (http://www.jarviseudunsanomat.fi/index.php/lukijan-loola/item/578-lupiinit-ja-jattiputket-pois)
Jättiputki on kaikkein pahin, sitä ei saa päästää kukkimaan. Siihen ei tehoa kuin glyfosaatti, eli putket pois juuria myöten ja myrkyttämällä.
Nyt Amerikoissa onkin esitetty väite, että koko tämä vieraslajien vainoaminen olisikin lähtenyt Monsantosta ja muista torjunta-aineiden valmistajista:
Environmental activists claim “misguided war” on invasive plants is big business for Monsanto, glyphosate (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/08/19/environmental-activists-claim-misguided-war-invasive-plants-big-business-monsanto-glyphosate/)
Suomeen tämä teoria ei ole vielä tullut, vaan haitallisten vieraslajien vastustaminen on yhä luontoaktivistien keskuudessa "valtavirtaa".
Itse en tuohon ota kantaa, vaikka olenkin voimakkaasti sitä mieltä, että tarkoittamattomien vieraslajien tulee ainakin pysyä poissa tiettyjen tarkoituksella levitettyjen vieraslajien (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=349) joukosta!
-
Tämä hyökkäys glyfosaattia vastaan jatkuu nyt "suuren yleisön" toimesta (TS Lukijoilta):
Tuhoaako glyfosaatti lapsemme? (http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/808532/Tuhoaako+glyfosaatti+lapsemme)
Glyfosaatti äidinmaidossa otetaan tuossa faktana. Autismista:
Bogus claim glyphosate, used with GMOs, causes autism races through cyberspace (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/01/05/bogus-claim-glyphosate-used-with-gmos-causes-autism-races-through-cyberspace/)
Eli keksitty (väärä, hullu) väite, että glyfosaatti, käytettynä GMO:iden kanssa, aiheuttaisi autismia, leviää läpi kyberavaruuden.
Kuten siinä kysytään: aiheuttaako luomuruoka autismia? Evidenssi siitä on yhtä vahva (http://io9.com/on-correlation-causation-and-the-real-cause-of-auti-1494972271) ...
(Kommentti lähetetty TS-keskusteluunkin. Kritikkiä väitteille olivat kyllä jo esittäneet muutkin.)
-
Safkatutkan uutiseen (http://www.safkatutka.fi/2015/08/26/lehtikaali-imee-herkasti-itseensa-torjunta-aineita-vaihda-luomuun/) lähetin äsken kysymyksen:
Kirjoitatte:
"Lehtikaali imee tehokkaasti maaperästä ravinteita, mutta myös myrkkyjä. Lehtikaali imee herkästi itseensä myös torjunta-aineita. Lehtikaaleista on tutkimuksissa löydetty jäämiä torjunta-aine neurotoksiinista, jonka on todettu olevan erityisen haitallista lapsille. Tämän vuoksi lehtikaali kannattaa aina ostaa luomuna. Näin minimoit riskin saada kehoosi ylimääräisiä, sinne kuulumattomia aineita."
Mihin tutkimuksiiin tämä väite ja suositus perustuu? Onko esim. Evira näin arvioinut?
-
Emeritusprofessori Petter Portin sitten vastasi edellä mainittuun kirjoitukseen TS:ssa perusteellisemmin, erityisesti autismista, mutta sitten laajemminkin:
Glyfosaatti ei aiheuta autismia (http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/810106/Glyfosaatti+ei+aiheuta+autismia)
Todettuaan glyfosaatin suhteellisen turvalliseksi, Portin toteaa:
Hyökkäykset glyfosaattia vastaan onkin nähtävä hyökkäyksinä GM-kasvien viljelyä ja niistä valmistettua ravintoa vastaan, mihin Mattssonkin kirjoituksensa lopussa päätyy.
Näin myös minun mielestäni on, Suomessakin, vaikka täällä ei GM-viljelyä ole (ja GM-ravintoa vain rehuna). Tämä on kansainvälinen ilmiö ja aktio.
Sitkeimmät "aktivistit" siellä keskustelussa tietysti yhä yrittävät keksiä perusteluja, miksi meidän silti pitäisi olla huolissamme ...
-
Tämä on ihan hyvä idea, jos se toimii:
Myrkyille keksittiin vaihtoehto – Muurahaisarmeijat marssivat viljelyksille (http://www.tekniikkatalous.fi/maailmalta/myrkyille-keksittiin-vaihtoehto-muurahaisarmeijat-marssivat-viljelyksille-3481607)
Mutta annas olla sitten, jos päätetään kokeilla Suomessakin jotain jotain tällaista eteläamerikkalaista lajia ...
Muurahaiset on jalostettu ja koulutettu puolustamaan viljelmiä itseään suurempia tuholaisia vastaan.
(lihav. HJ)
... ja sitten huomataankin, että laji täällä tekeekin tuon hyvän lisäksi pahojaan. Ja sitten ei enää päästä siitä eroon ... no, varmaan täällä päästään, talvi kun tulee (ellei se sitten osaa jotenkin kuitenkin sopeutua, esim. kaivautumalla maahan). Tällaisesta luonnonmukaisesta torjunnasta kun on sellaisiakin kokemuksia: petohyönteinen kyllä hävittää pellon tuholaiset, mutta sitten syö perhostenkin toukat jne.
-
Yrittää olla objektiivinen, puhuu "lähdekritiikistä" ...
Kuorimatta paras - tai sitten ei (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/03/kuorimatta-paras-tai-sitten-ei)
... mutta nielee silti luomuväitteet, ja tuo ne esiin:
Tärkeää on pestä hedelmät huolellisesti, jotta lika ja torjunta-ainejäämät poistuvat.
Kannattaisiko sitten suosia luomukasviksia? Laatikaisen mukaan luomukasviksia ja -hedelmiä syömälllä välttää torjunta-ainejäämiä, ja tutkimusten mukaan luomussa voi olla pieni ravitsemuksellinen etu. Kokonaisterveyden kannalta tämä ero ei kuitenkaan ole ratkaiseva. Kuten edellä, tärkeintä on, että kasviksia syö, olivat ne luomua tai ei.
Eli kyllä meidän lapsille syötetään tästä lähtien kuitenkin, varmuuden vuoksi, vain luomua, päättelee tuosta huolehtivainen äiti.
-
Tässä muistutukseksi Bruce Amesin kahvikuppivertauksen alkuperäiset.luvut, haastattelusta parinkymmenen vuoden takaa:
Of Mice and Men (https://reason.com/archives/1994/11/01/of-mice-and-men) (Reason)
Of course. almost all the world is natural chemicals, so it really makes you rethink everything. A cup of coffee is filled with chemicals. They've identified a thousand chemicals in a cup of coffee. But we only found 22 that have been tested in animal cancer tests out of this thousand. And of those, 17 are carcinogens. There are 10 milligrams of known carcinogens in a cup of coffee and that's more carcinogens than you're likely to get from pesticide residues for a year!
Kupillisessa kahvia on siis siinä 1000 erilaista kemikaalia. Haastattelun aikaan (1994) niistä oli eläinkokein testattu vain 22, joista 17 oli osoittautunut karsinogeenisiksi. Näitä tiedettyjä syöpävaarallisia aineita on 10 milligrammaa joka kupillisessa kahvia. Mikä on enemmän, mitä ihminen saa todennäköisesti torjunta-ainejäämistä koko vuoden aikana.
Muistettava lukusarja siis 1000-22-17-10-1. Ja vielä 1. ;D
-
Nyt tämä IARC:in (WHO:n) jo keväästä asti kohuttu glyfosaattitutkimus on lopulta ilmestynyt:
Full IARC glyphosate report released; Anti-GMO target may have health benefits (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/09/15/full-iarc-glyphosate-report-released-anti-gmo-target-may-have-health-benefits/)
Tuo artikkeli ei ole siitä vielä mikään kokonaisarvio, mutta siis keskustelu siitä oikeastaan nyt vasta alkaa. Mm. EFSA voi nyt ottaa asiaan kantaa, EU:n linjanvetoa eli direktiiviä valmistellessaan (ks. TUKES:in uutinen edellä, 19.08.15)
Vähän ilkikurisesti tuo artikkeli viittaa lopussa löytöihin, joissa glyfosaatilla ja myös sen hajoamistuotteella AMDA:lla on huomattu olevan myönteisiä terveysvaikutuksia.
-
Tämä Tukesin uusi artikkeli ...
Glyfosaatin käyttö kasvinsuojelussa puhuttaa (http://verkkolehti.tukes.fi/glyfosaatin-kaytto-kasvinsuojelussa-puhuttaa/)
... on maltillinen, mutta kyllä siinäkin on vähän sellaista tuntua ja tunnelmaa, että "suden mahdollisuuteen täytyy kiinnittää huomiota" (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=10).
Yleinen syytös viranomaisia kohtaan on se, että "ne vaan hyssyttelee". Minusta taas tuntuu, että nykyisin juuri siinä viranomaisilta puuttuu uskallusta: ei saada kunnolla sanottua, että joku julkisuudessa kohuttu riski on olematon tai vailla merkitystä.
-
Tuo Tukesin artikkeli kertoo hyvin selvästi (kursi. HJ):
Saako Suomessa käyttää glyfosaattia ennen puintia?
Useita glyfosaattivalmisteita on hyväksytty juolavehnän torjuntaan rehuohra-, rehukaura-, rypsi- ja rapsiviljelyksiltä ennen puintia. Käsittely voidaan tehdä vain tuleentuneeseen kasvustoon, eli Suomessa ei ole hyväksytty kasvuston pakkotuleennuttamista (kuivattamista) glyfosaatilla.
Kuitenkin tämä sivusto eli artikkeli (Luomua ja glyfosaattia (http://meidänvalintamme.com/?m=20150916)) väittää tällaista huomanneensa:
[...] Ne lapsuuden kesät olivat ihanaa aikaa. Siihen aikaan syöpäpotilaat olivat hyvin harvinaisia.
Kesät ovat edelleen yhtä ihania, kuin silloinkin. Nyt vain vilja tuleennutetaan keinotekoisesti glyfosaatilla, joka on vaikuttavana aineena mm. Monsanton valmistamassa rikkakasvimyrkyssä nimeltään Roundup. Nyt lähes joka kolmannella vastaantulijalla on jonkinlainen syöpäsairaus.
Otetaan nyt kysymys kysymykseltä. Onko mahdollista, että tätä pakkotuleennuttamista Suomessa kuitenkin, kiellosta huolimatta, harrastettaisiin? Ja laajalti?
Sitten voisi ottaa tuon syöpäasian. Ko. artikkelissa on kyllä muuta, selvästi osoitettavaa puppua, mutta mennään nyt tuossa järjestyksessä. ;D
-
Tämän nyt voisi kuitenkin tuosta mainitusta artikkelista ampua alas:
Heitän tähän loppuun ajattelemisen arvoisen ajatuksen, jota jokainen voi tykönänsä pohtia. Kuinka on mahdollista, että roundupin valmistaja Monsanto väittää, että heidän valmistamansa ”luontoystävälliseksi” mainostetun glyfosaattimyrkyn puoliintumisaika maaperässä on kaksi vuotta? Täsmälleen samaa ainetta, jonka nimi oli tuolloin Agent Orange, kylvettiin vietnamin sodassa, amerikkalaisten toimesta, kemiallisena aseena vietnamilaisten niskaan. Tuosta on kulunut aikaa reilusti yli viisikymmentä vuotta ja yhä edelleen tuolla alueella syntyy joka päivä sairaita ja epämuodostuneita lapsia maaperässä olevan glyfosaatin takia.
Kyse on aivan eri aineista, mutta näin tuota Vietnamin sodan ikävää mainetta halutaan käyttää hyväksi tässä, no, sodassa glyfosaattia vastaan. Tämä väärinkäsitys on myös USA:ssa (jossain määrin) yleinen, sitä ilmeisesti aktiivisesti myös levitetään. Ks.
Agent Orange, Monsanto, and a Little Clarificiation (http://kfolta.blogspot.fi/2012/04/agent-orange-monsanto-and-little.html)
PS: klo 13:50: Tuo taisi olla kyllä ensimmäinen kerta, kun tuota myyttiä Suomeen yritetään tuoda. Google suomeksi ei kertonut aiemmista yrityksistä, ainakaan.
Ko. sivustolla oli mahdollisuus kommentoida, lähetin Wikipedia-linkein sinne kritiikin, se jäi tilaan "Kommenttisi odottaa hyväksyntää". (21.9.15: näyttää nyt ilmestyneen siellä, mutta siihen ei ole reagoitu.)
-
Otetaan nyt kysymys kysymykseltä. Onko mahdollista, että tätä pakkotuleennuttamista Suomessa kuitenkin, kiellosta huolimatta, harrastettaisiin? Ja laajalti?
Tuota väitettä on kyllä hyvin vaikea hyväksyä, koska esim. myllyt tarkistavat ostamansa tuotteen kyllä ja ostaja on kiinnostunut viljan laadun kaikista mahdollisista yksityiskohdista.
Sopimusviljely (http://www.myllynparas.fi/suomi/yritysinfo/viljan_osto/sopimusviljely/)
Mutta onko "villejä" myllyjä, jotka ostavat sokkona mitä vain, niin se on toinen asia ja että kuinka paljon ruokapöytäämme päätyy elintarviketta sellaisen kautta. Joten tässä voisi taas kysyä, että kannattaako luottaa suureen toimijaan ja sen laatujärjestelmään vaiko johonkin pienyrittäjän nyrkkipajaan, jossa oman leivän takaamiseksi kaikki kelpaa, eikä millekään laadulle tai miten tahansa viljellylle tuotteelle ole varaa sanoa ei kiitos.
Kuten on vaikka maidossa, eli on villejä huhuja siitä, että kuinka Suomessakin antibiootteja käytetään maitotiloilla ja että tuottajan tekemät testit eivät ole luotettavia yms. Todellisuudessa maidon ostaja tarkistaa jokaisen ostamansa erän antibioottien takia, koska jos antibioottimaitoa pääsee vaikkapa juustonvalmistuksen prosessiin, se juusto on pilalla, eikä siitä juustoa synny ja taloudelliset vahingot ovat huomattavat. Huhuja voi keksiä aina ja levittää niitä ja valitettavasti löytyy niitä, joihin ne uppoavat kuin kusi lumeen.
-
Lisää valmisteluaikaa:
Roundup ja muut glyfosaattia sisältävät rikkakasvimyrkyt saivat jatkoaikaa EU:lta (http://yle.fi/uutiset/roundup_ja_muut_glyfosaattia_sisaltavat_rikkakasvimyrkyt_saivat_jatko-aikaa_eulta/8326736)
Koska:
Glyfosaatin saaman julkisuuden vuoksi komissio joutuu erityisesti paneutumaan asiaan, jotta erilaiset väittämät siitä saadaan läpinäkyvästi ja perusteellisesti käsiteltyä EU-tasolla, Tukesin kemikaalituotevalvontayksikön johtaja Kaija Kallio-Mannila sanoo laitoksen tiedotteessa.
-
Tuo lisäaika asian käsittelyyn merkinnee, että myös asian "julkisuus" jatkuu. Odotettavissa on, että hyökkäykset glyfosaattia vastaan jatkuvat aina siihen asti kunnes EU saa päätöksen asiassa aikaiseksi, eli pahimmillaan siis ensi kesäkuuhun.
Mutta 30.6.16 päivämäärä merkitsee EU:ssa - jossa ei siis lainkaan ole viljelyksessä glyfosaatin kestäviä GMO-lajikkeita (se ainoa täällä luvallinen MON 810 -lajike on bt-maissi) - että tarpeelliset myrkytykset keritään täällä ensi kesänä jo tuolla välipäätöksellä hyvin tekemään.
No, "pakkotuleennuttamista" lukuunottamatta.
-
Tänään ruotsinkielisellä YLE Fem:illä klo 20:00:
Spotlight: Myrkky jonka piti olla vaaraton
29.09.2015 20:00
Glyfosaatti on maanviljelijöiden eniten käyttämä rikkakasvien torjunta-aine. Nyt sen yhteydessä varoitetaan syöpäriskistä. Sekä käytön että elintarvikkeiden glyfosaattijäämien valvonta on Suomessa luvattoman...
YLE Fem näyttää siis jatkavan pelottelulinjaansa. Suomenkielisetkin YLEn uutiset on tuota syöpävaarallisuutta tänään toitottanut.
-
Katsoinpa tuon Areenasta. Ja olipa hyvin tehty juttu: lyhyeen aikaan oli saatu mahdutettua lähes kaikki edellä mainitut pelonaiheet. 8) Jopa äidinmaitokin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg7132;topicseen#msg7132)! Eli näin se pelko on saatu nyt tuotua Suomeenkin, TV eli YLE (Fem) toi.
Niinpä näin nyt näyttää sitten tapahtuvan, mitä oletinkin:
Tuo lisäaika asian käsittelyyn merkinnee, että myös asian "julkisuus" jatkuu. Odotettavissa on, että hyökkäykset glyfosaattia vastaan jatkuvat aina siihen asti kunnes EU saa päätöksen asiassa aikaiseksi, eli pahimmillaan siis ensi kesäkuuhun.
Erityisesti ko. ohjelma - aika pitkän jakson - keskittyi luomaan epäluuloa sen suhteen, että tätä kiellettyä pakkotuleennuttamista kuitenkin harjoitetaan.
Mutta koko ohjelman idea perustui siihen oletukseen, että äärimmäisen pienetkin jäämät glyfosaattia olisivat äärimmäisen vaarallisia. Mikä on äärimmäisen epätodennäköistä. Epäselvästi asia esittämällä luotiin kuitenkin vaikutelma, että tuo syöpävaara tai sen mahdollisuus olisi havaittu näistä ravinnossa olevista jäämistä (mikä ei pidä paikkaansa, ks. edellä).
Jos esim. tuota pakkotuleennuttamista halutaan valvoa tarkemmin, niin siihenhän löytyvät tietysti konstit. Mutta eivät ilmaiseksi, kuten ohjelmastakin selvisi (so. testit ovat aika kalliita). Jopa rangaistusten koventaminen maksaa sitä kautta, että siitä sitten seuraa enemmän kalliita oikeudenkäyntejä, uskoisin. Sen sitten tulisi olla rahan ja ajan väärti. Mitä en usko sen oikein olevan. Luulisin pelotteen tason olevan jo aika riittävä. *)
No, oli ohjelmassa punnittuja ja rauhallisiakin näkemyksiä, joita esittivät mm. ministeriön virkamies Tove Jern ja eniten haastateltu maanviljelijä Max Schulman.
_____________
*) yksityiskohta: toimittaja hakee kaupasta otoksen erilaisia tuotteita, myös valmista leipää, ja vie ne Åbo Akademiin tutkittavaksi. Tulos on nolla, ei mitään kotimaisissa tuotteissa! (Oliko toimittajalle ... jopa pettymys? Mutta kanadalaisissa linsseissä löytyy, ja siitä sitten jatketaan tuontiin, sitten GMO:hon ja jopa Monsantoon ...)
-
Otsikon tekijälle pisteet tästä Iltalehden uutisesta:
Evira varoittaa: marketeissa on myyty kiellettyä hedelmää (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015101420516292_uu.shtml) ;D
Mutta kun katsomme sitten Satotukun sivua (http://www.satotukku.fi/ajankohtaista.htm), saamme tietää:
[...] joissa on havaittu jäämiä EU:ssa kielletystä torjunta-aineesta isokarbofossista. Löytynyt pitoisuus on pieni, eikä siitä välttämättä ole kuluttajalle haittaa.
Nyt asiaa mitenkään silti vähättelemättä - hienoa, että Suomen valvonta pelaa - uteliaisuudesta kuitenkin päätin katsoa, mikä tämä kyseinen aine on. Siitä löytyy erilaista tietoa, mm. se, että se on kielletty myös Kiinassa, josta nämä hedelmät tulivat.
Kun näin on, niin helposti sitä tulee pessimistiseksi, ja on palaamassa siihen asenteeseen, että luottaa voi tässä vain kotimaiseen ruokaan. No, ainakin vain kotimaassa testattuun.
Ja ei, luomu ei ole tässä optio tai pelastus, koska jos valvonta ei maassa (esim. tuo Kiina) toimi, niin siinä luomussakin voi sitten olla mitä tahansa.
Tässä kuitenkin vielä tämä tietosivu ko. myrkystä (vaikkei siitä enempää tarvinne keskustella, kielletty kun on):
isocarbophos (Ref: BAY 93820) (http://sitem.herts.ac.uk/aeru/ppdb/en/Reports/987.htm)
-
Tämä luomu.fi:n uutinen myöntää ...
Sipulinnäivete on uhka erityisesti luomusipulintuotannolle (http://luomu.fi/kirjoitus/sipulinnaivete-on-uhka-erityisesti-luomusipulintuotannolle/2/?ref=etusivu)
... ja vieläpä sen, että:
Tavanomaisessa viljelyssä kemiallisella peittauksella voidaan merkittävästi vähentää Fusarium-sienten saastuntaa istukkaissa.
Jotenkin sitä odottaisi, että kerrottaisiin sitten, mitä haittaa tästä kemiallisesta torjunnasta, tässä tapauksessa, on. Mutta eipä kerrota.
On niin itsestään selvää, että tämä nyt on sitä luomuviljelyä kun se kerran on, ja siinä tehdään näin eikä tehdä noin, vaikka siinä ei nyt erityisesti mitään järkeä olisikaan.
(Jonkun uskonnollisen perinteen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ko%C5%A1er) orjallisessa noudattamisesssa voi olla tiettyä mielta, vaikka siinä ei järkeä olisikaan, mutta luomua ei perustella uskonnollisesti.)
-
Tällainen Mediakingi-sivusto oli pitänyt tätä kuvallista rinnastusta jotenkin hauskana ja sen julkaissut:
Farmer's clothes, before and after monsanto, think about it! (http://mediakingi.fi/2250/farmers-clothes-before-and-after-monsanto-think-about-it)
Julkaisivat tai ei, niin laitoin sinne vastaväitteeni:
Paitsi, että tuossa oikeanpuoleisessa kuvassa on kyllä Greenpeacen aktivisti!
Mitään oikeaa syytä tuollaiseen pukeutumiseen GMO-maissipellolla ei ole.
***
En olisi ehkä uskonut, että tätä uutista Suomeen tuotaisiin, mutta nähtävästi tähän sivuston voi "aina luottaa" :
85 % tamppooneista sisältää syöpää aiheuttavaa glyfosaattia (http://nwohavaintoja.blogspot.fi/2015/10/85-tamppooneista-sisaltaa-syopaa.html)
(Yleensä en enää viitsi ko. sivustoa edes kommentoida.)
Amerikoistahan nämä jutut tulee. Mutta Amerikoissa ne on jo ammuttu alaskin:
There are no ‘glyphosate soaked’ tampons and they aren’t causing cancer (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/10/26/no-glyphosate-soaked-tampons-arent-causing-cancer/)
PS. vähän myöhhemmin: Eli faktat tuossa yrityksessä olivat ihan päin s-iniä! 8)
-
Tässä Pro Luomun uutisessa ei luonnollisestikaan - mieli tekee sanoa luonnonmukaisesti - ole mitään tarkastelua siitä, mitä haittaa mahdollisesti havaituista torjunta-ainejäämistä voisi edes teoreettisesti olla:
Suomalainen luomu on tutkitusti puhdasta (http://proluomu.fi/suomalainen-luomu-on-tutkitusti-puhdasta/)
Eli mitään jäämiä ei löydetty. Todetaan kyllä rehellisesti (lihav. HJ):
Tavanomaisesti tuotettujen suomalaistuotteiden näytteistä 36 % sisälsi kasvinsuojeluaineiden jäämiä. Todetut jäämät jäivät kuitenkin alle sallittujen raja-arvojen.
Kun ne "sallitut raja-arvot" on asetettu n. kertoimella 100, voimme siis olla 100% varmoja, että tavanomaisista elintarvikkeistakaan ei haittaa voi olla (plus se Bruce Amesin paradoksi, että kasveissa itsessään, ihan luontaisesti eli luonnonmukaisesti on monituhatkertaisesti teoreettisesti haitallisia aineita.)
Sinänsä, tämä on mielenkiintoista (vaikka ei juuri muuta):
Tuontiluomu ei ole yhtä luotettavan puhdasta kuin suomalaisluomu. Tullin tutkimuksissa noin kahdeksan prosenttia tutkituista luomunäytteistä sisälsi jäämiä luomussa kielletyistä kasvinsuojeluaineista.
Nythän noin 40% myydyistä luomutuotteista on tuontia. Ei, ei varmasti tuossakaan osassa ole mitään terveydelistä riskiä. Ihan oma kysymyksensä on sitten se, että oli löydetty "jäämiä luomussa kielletyistä kasvinsuojeluaineista". Oliko löydetty jäämiä luomussa sallituista kasvinsuojeluaineista? Oliko sitä asiaa edes tutkittu?
***
Sinänsä, jos (tuonti)luomussa löytyy "jäämiä luomussa kielletyistä kasvinsuojeluaineista", niin ollaan tässä vähän samassa asetelmassa kuin urheilun dopingissa: minkälainen kilpailukielto pitäisi asettaa?
Kun on hyvin perusteltua olettaa, että kyseiset torjunta-ainejäämät eivät ole tulleet ko. elintarvikkeisiin vahingossa.
(Urheilussakin on muuten aika mielivaltaisia sääntöjä: vaikkapa yli 100 metrin keihäänheittotulos hylätään, jos se on parilla sentillä yliastuttu ... ;D)
PS. 7.11.15: Vaikka periaatteessa olemmekin tätä mieltä:
Suosikaa väärennettyä luomua! (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=373)
-
Tässä menee nyt helposti siihen ansaan, että alkaa pitää asia tärkeämpänä kuin se onkaan (muista aina Ames!), mutta tämä on kyllä sinänsä mielenkiintoinen tieto mainitusta uutisesta:
Noin kaksi prosenttia tutkituista [tuontiruoan] luomunäytteistä sisälsi jäämiä jopa niin paljon, että määrät ylittivät tavanomaisillekin tuotteille sallitut rajat. Tulli tutki jäämiä yhteensä 309 luomutuotteesta vuonna 2014.
Vastaava tieto ylitysten osuudesta tavanomaisen tuontiruoan kohdalla oli 2,4%. Niinpä tuontiruoassa "riski" saada liikaa näitä jäämiä ruoassaan ei luomua valitsemalla oikeastaan juuri lainkaan laskenut!
Kotimaisessa tavanomaisessa ruoassa ei siis ylityksiä lainkaan havaittu. Jos siis äkkiseltään arvioisi siltä pohjalta, että tavanomaisessa kotimaisen ja tuontiruan suhde on 75-25 ja luomussa 60-40, söisivätkö tavanomaista suosivat jopa aavistuksen verran "puhtaampaa", so. torjunta-aineista vapaampaa ruokaa? ;)
***
Ja edelleen on tosiaan selvittämättä, missä määrin luomutuotteissa on jäämiä luomussa sallituista ja vain luomussa käytetyistä torjunta-aineista.
-
Pirjo Siiskosen Luomupäivien loppupuheenvuoroon (http://luomuinstituutti.fi/luomupaivien-paatospuheenvuorossa-ruoantuotantojarjestelman-valtavirraksi-esitetaan-luomua/) on pakko palata täälläkin:
Luomuinstituutti lupaa tehdä kaikkensa tutkitun tiedon tuottamisessa ja välittämisessä, mutta kehottaa jokaista tutkittua tietoa odottavaa terveen järjen käyttöön omissa ruokavalinnoissaan. Jos tietää, että tutkimus on osoittanut glyfosaatin ja syövän välisen yhteyden, kannattaa valita luomuruokaa, jonka tuottamisessa torjunta-aineita ei käytetä.
Luomuinstituutti eikä Siiskonen eivät kyllä tuossa tee kaikkeansa "tutkitun tiedon tuottamisessa ja välittämisessä", jos ne suoraan vääristelevät tuota käytännössä yhtä havaintoa glyfosaatin ja syövän yhteydestä.
Tuo ruotsalainen havaintohan koski viljelijöitä, jotka työssään käyttivät paljon glyfosaattia. Mitään riskiä glyfosaattijäämistä ruoassa ei ole osoitettu, ei siinäkään.
Tuon ruotsalaishavainnonkin arvionti on tavallaan vielä kesken. Odottelemme yhä EU:n (EFSA:n) lopullista linjanvetoa.
***
Vaikkapa tällaista tietoa ei Luomuinstituutti olisi varmaan alkuunkaan suostuvainen välittämään glyfosaatista:
Could malaria be killed by a garden weedkiller? (http://www.nature.com/news/1998/980702/full/news980702-2.html)
Eli voitaisiinko malaria voittaa glyfosaatin avulla. Idea perustuu siihen, että näiden malarialoisten ja kasvien aineenvaihdunnassa on tietty yhteinen piirre (jota ihmisillä ja muillakaan eläimillä ei ole) johon voisi iskeä (ja johon glyfosaatti nykykäytössäkin rikkakasveissa iskee).
Tuo Naturen artikkeli on jo vuodelta 1999, eikä asiasta kyllä sen jälkeen ole pahemmin kuulunut (?). Mutta keksinnölle on kuitenkin haettu ja saatu v. 2010 USA:ssa patentti, jos tämän oikein ymmärrän:
Glyphosate formulations and their use for the inhibition of 5-enolpyruvylshikimate-3-phosphate synthase (https://www.google.com.ar/patents/US7771736)
-
Tukes:
EFSAn tieteellinen riskinarviointi glyfosaatista valmistunut (http://Http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/EFSAn-tieteellinen-riskinarviointi-glyfosaatista-valmistunut/)
Selvisi puhtain paperein! Asia säilyy käytännössä entisellään. IARC:in raportti otettiin huomioon eli käsiteltiin, mutta:
EFSAn asiantuntijaryhmän johtopäätöksen mukaan glyfosaatti ei todennäköisesti ole genotoksinen (eli DNA:ta vaurioittava) eikä todennäköisesti syöpävaaraa ihmiselle aiheuttava aine.
On vaikea kuvitella, että EU:n pysyvä komitea enää päättäisi muuta. Tai jäsenmaatkaan. Suomikaan. Eli se oli luultavasti tässä.
Noista jäämien raja-arvoista ruoassa pitää vielä ottaa tarkemmin selvää. Mutta ne ovat todennäköisesti niin korkeat, ettei asialla ole käytännön merkitystä.
Tässä vielä YLE:n uutinen samasta aiheesta:
Kiistelty kasvien torjunta-aine saamassa myyntiluvan – EU-arvio: glyfosaatti ei aiheuta syöpää (http://yle.fi/uutiset/kiistelty_kasvien_torjunta-aine_saamassa_myyntiluvan__eu-arvio_glyfosaatti_ei_aiheuta_syopaa/8455159)
PS. Tuo siinä oleva tieto ...
Glyfosaatti on ison amerikkalaisen Monsanto-yhtymän patentoima tehoaine.
... ei tietysti ole väärin, mutta harhaanjohtavasti jätetään kertomatta, ettei patentti ole enää voimassa.
PS. 15.11.15: Sinänsä YLE:n uutisen loppu tuo esiin varsinaisen syyn glyfosaatin vainoamiselle, vaikkei sitä "kirjoitakaan auki":
Maataloudessa sitä käytetään yhdessä muun muassa Monsanton geenimanipuloitujen maissin ja soijan viljelyssä.
-
Raja-arvot jäämille tai niiden määrittelyn periaatteet selviävät tästä EFSA:n omasta uutisesta:
Glyphosate: EFSA updates toxicological profile (http://www.efsa.europa.eu/en/press/news/151112)
As well as introducing the ARfD, the review proposed other toxicological safety thresholds to guide risk assessors: the acceptable operator exposure level (AOEL) was set at 0.1 mg/kg body weight per day and an acceptable daily intake (ADI) for consumers was set in line with the ARfD at 0.5 mg/kg body weight per day.
Dr Tarazona added that EFSA will use the new toxicological values during its review of the maximum residue levels for glyphosate in food, which will be carried out in cooperation with Member States in 2016.
Minulla on sellainen "mutu", ettei noita määriä - aineen käyttötavasta johtuen - juuri tultaisi ylittämään?
-
Nyt tuossa olisi todella Pirjo Siiskoselle ja Luomuinnstituutille näytön paikka, osaavatko he oikeasti tehdä osansa "tutkitun tiedon tuottamisessa ja välittämisessä": tuo väite glyfosaatista täytyisi nyt vetää takaisin, tai vähintään kertoa tuosta EFSA:n näkemyksestä. (Vaikka sitten samassa yhteydessä vetoaisivatkin siihen, että varmuuden vuoksi sitä ja muita torjunta-aineita yhä kannattaa välttää! 8))
Mutta amerikkalaiseen tapaan sanottuna: älkää pidättäkö hengitystänne sitä odottaessanne.
Eipä muuten kerinnyt tuo Siiskosen puhe kauan vanheta, kun jo siltä vedettiin matto näyttävästi alta: kolme päivää.
-
Tänään ruotsinkielisellä YLE Fem:illä klo 20:00:
Spotlight: Myrkky jonka piti olla vaaraton
29.09.2015 20:00
Glyfosaatti on maanviljelijöiden eniten käyttämä rikkakasvien torjunta-aine. Nyt sen yhteydessä varoitetaan syöpäriskistä. Sekä käytön että elintarvikkeiden glyfosaattijäämien valvonta on Suomessa luvattoman...
YLE Fem näyttää siis jatkavan pelottelulinjaansa. Suomenkielisetkin YLEn uutiset on tuota syöpävaarallisuutta tänään toitottanut.
Tuohon ohjelmaan voisi nyt YLEltä vaatia jonkinlaista oikaisua.
-
Hyvä ajatus. Nettiinkin on jäänyt sen laaja ohjelmaseloste ...
Torjunta-aineesta on tullut syöpäriski (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/01/torjunta-aineesta-tullut-syopariski)
... mihin voisi hyvin liittää tai linkata tiedon asioiden myöhemmästä kulusta eli EFSA:n arviosta. Kuten myös muihin asiaa koskeviin YLE:n uutisiin, joita keväällä oli useita.
Tässä uutisessa ...
Kiistelty kasvien torjunta-aine saamassa myyntiluvan – EU-arvio: glyfosaatti ei aiheuta syöpää (http://yle.fi/uutiset/kiistelty_kasvien_torjunta-aine_saamassa_myyntiluvan__eu-arvio_glyfosaatti_ei_aiheuta_syopaa/8455159)
... on kyllä linkit vanhoihin, epäluuloa kylväviin uutisiin. Mutta ei sitten toisinpäin. Satunnaiselle surfailijalle jää helposti yhä käsitys, että glyfosaatti aiheuttaa syöpää, ellei hän osu juuri tuolle sivulle.
Miten tuo oikaisuvaatimus pitäisi nyt muotoilla? Hyvä lehtimiestapa on tietysti myös YLE:ä velvoittava.
-
Emeritusprofessori ja pitkän linjan toksikologi Jouko Tuomiston Skepsis ry:lle pitämällä luennolla avattiin tarkemmin IARC:n glyfosaatille antamaa luokitusta. Kannattaa katsoa muutaman minuutin osio alkaen kohdasta 23min 58sek, tässä suora linkki:
https://youtu.be/Ds8K6uCoils?t=23m58s
(http://i.imgur.com/UPKe2eU.png)
Tältä(kin) pohjalta Pirjo Siiskosella ja Luomuinstituutilla on paljon työsarkaa koko toimintamallinsa muuttamisessa, tässä vielä kerran Siiskosen lupaus:
Luomuinstituutti lupaa tehdä kaikkensa tutkitun tiedon tuottamisessa ja välittämisessä, mutta kehottaa jokaista tutkittua tietoa odottavaa terveen järjen käyttöön omissa ruokavalinnoissaan. Jos tietää, että tutkimus on osoittanut glyfosaatin ja syövän välisen yhteyden, kannattaa valita luomuruokaa, jonka tuottamisessa torjunta-aineita ei käytetä.
-
Tuossa taisi tulla vastaus tähänkin:
Noista jäämien raja-arvoista ruoassa pitää vielä ottaa tarkemmin selvää. Mutta ne ovat todennäköisesti niin korkeat, ettei asialla ole käytännön merkitystä.
Glyfosaattijäämiä on siis käytännössä luultavasti aika mahdotonta saada ruoastaan niin paljon, että raja-arvot ylittyisivät. Ja jotain vaaraa, riskiä olisi.
Ellei sitä vahingossa käytä salaattikastikkeena (kun siinä usein on niin korea pullokin (http://www.helping2heal.org/wp-content/uploads/2015/09/roundupfastactionpumpgoweedkillerrefilpack-super-300x300.jpg))! ;D
PS. klo 10: Vai pitäisikö vielä selvittää, tullilta tai Eviralta, että minkälaisia glyfosaattijäämiä on vaikka tuontielintarvikkeissa esiintynyt? Onko raja-arvojen ylityksiä, sen aineen osalta? Vaikka tuontiviljassa niistä maista, joissa nk. pakkotuleennuttaminen on sallittua (josta arkijärjen mukaan saattaisi ehkä glyfosaattijäämiä jäädä)?
-
Emme - tietenkään - lähde siitä, että luomussa käytettävät torjunta-aineet olisivat "yhtä pahoja" tms. mutta tässä tällainen luomun "likainen tusina", tarkastelu näiden aineiden myrkyllisyydestä:
The Risk-Monger’s Dirty Dozen – 12 highly toxic pesticides approved for use in organic farming (http://risk-monger.blogactiv.eu/2015/11/12/the-risk-mongers-dirty-dozen-12-highly-toxic-pesticides-approved-for-use-in-organic-farming/)
Nämä aineet ovat periaatteessa siis luomuviljelyssä sallittuja. Niistä kaikkia ei ilmeisesti käytetä Suomessa. Mutta jos luomutuotteista 40% on tuontitavaraa, jäämiä niistä kaikista luultavasti löytyy Suomessakin.
Tuossa olisi sitten lista, jonka pohjalla kysyä tullilta ja/tai Eviralta, tutkitaanko näitä aineita, kun tavaraa tulee maahan.
PS. Siitä kyllä ihan rohkeasti lähdemme, ettei aineen luonnonmukaisuus kerro mitään sen turvallisuudesta! Siis: ei mitään! Ei siis sen vaarallisuudestakaan, itsessään.
-
Maaseudun Tulevaisuus "kiltisti" raportoi tällaisesta artikkelista:
The New York Times: Lasten pitäisi syödä luomua, hyönteismyrkyt aiheuttavat syöpää ja epämuodostumia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/the-new-york-times-lasten-pit%C3%A4isi-sy%C3%B6d%C3%A4-luomua-hy%C3%B6nteismyrkyt-aiheuttavat-sy%C3%B6p%C3%A4%C3%A4-ja-ep%C3%A4muodostumia-1.133830)
Ryhtymättä nyt itse asian kimppuun, voimme odotella hetken: on aivan varmaa, että Amerikassa kohta myös ilmestyy artikkeli, jossa tuon artikkelin väitteet käydään kriittisesti läpi.
-
Tässä sitten tästä osakysymyksestä, luomutorjunta-aineiden osalta. Ne eivät välttämättä ole sen turvallisempia mehiläisillekään:
It’s all bug spray in the end: Organic pesticides not necessarily safer for bees (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/12/01/bug-spray-end-organic-pesticides-not-necessarily-safer-bees/)
-
Tässä on sitten varsin mielenkiintoinen saksalainen tutkimus mehiläispesien romahtamisen syistä (GLP):
Trade and economic growth, not pesticides, major driver of beehive declines? (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/12/03/trade-economic-growth-not-pesticides-major-driver-beehive-declines/)
Eli tässä tarkastelussa syyt olivatkin tavallaan "yhteiskunnallisia"!
-
Suomen osalta positiivisia tuloksia (päiväys 3.12.2015):
"Neonikotinoidipeittauksella ei välitöntä vaikutusta mehiläisille Suomessa
Suomalaiset tutkimustulokset neonikotinoidipeittauksen haitallisuudesta ovat erilaisia kuin ne, mihin Euroopan komissio on perustanut kieltonsa. Suomessa peittauksen jäämätasot ovat niin alhaisia, ettei akuuttia haittaa mehiläisille näytä olevan."
https://www.sttinfo.fi/release?publisherId=21085384&releaseId=37723586
-
Ja sitten tässä asiassa on myös mukana tämä farssinomaisuus (lainattu Villen linkkaamasta uutisesta):
Öljykasviala on pienentynyt mutta ei romahtanut viime vuosina, koska sekä viime että tänä vuonna Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on myöntänyt poikkeusluvan peittausaineiden käyttöön. Tukes on myöntänyt poikkeusluvan myös vuodelle 2016. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA käy läpi parhaillaan neonikotinoidivalmisteiden käyttöön liittyvää uutta tutkimustietoa.
Tällainen poikkeuslupamenettely tietysti tekee aika lailla mahdottomaksi arvioida koko asian, eli noiden peittausaineiden eli neonikotinoiden, vaikutusta, Suomessa. Niinkuin se ei - vrt. puheenvuoroni edellä - olisi vaikeata arvioida jo muutoinkin.
Tulee mieleen kysymys: kumpaa asiaa tässä halutaan peitellä, niiden vaikutusta vai vaikuttamattomuutta?!!!
-
Myös GLP on kiinnittänyt huomiota tähän suomalaiseen tutkimukseen:
Finnish research shows ‘no immediate impact’ of neonicotinoids on bees (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/12/04/finnish-research-shows-no-immediate-impact-of-neonicotinoids-on-bees/)
Siitä löytyy linkki Luken englanninkieliseen uutiseen asiasta:
Neonicotinoid seed treatment has no immediate impact on bees in Finland (https://www.luke.fi/en/tiedote/neonicotinoid-seed-treatment-has-no-immediate-impact-on-bees-in-finland/)
-
Systemaattisesti unohdetaan (Kauppalehti) ...
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ
Onko luomuviini parempaa? (http://makujenmaailma.kauppalehti.fi/viini/onko-luomuviini-parempaa)
... ne myrkyt, joita luomuviinien viljelyssä käytetään ...
Luomuviljelyssä ei käytetä keinolannoitteita tai synteettisiä kemikaaleja ja myrkyllisiä torjunta-aineita, vaan maaperää hoidetaan luonnonmukaisesti niin, että se pysyy terveenä, tasapainossa ja hedelmällisenä.
(lihav. HJ)
... ja joita ilman se olisi jopa mahdotonta:
Luomumyrkyt EU:n erityisessä suojelussa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=68)
Tuo uutisessamme mainittu 7 vuotta tulee muuten kohta täyteen (onko jo?). Nyt meidän täytyy olla yhtä tarkkoina ja terhakkaina kuin "vastapuolemme" oli glyfosaatin suhteen!
-
Suuri glyfosaattisota (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=396) taitaa sittenkin jatkua (GLP/Guardian):
Is glyphosate carcinogenic or not? Differing assessments lead to dispute in EU (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/01/15/is-glyphosate-carcinogenic-or-not-differing-assessments-lead-to-dispute-in-eu/)
A bitter row has broken out over the allegedly carcinogenic qualities of a widely-used weedkiller, ahead of an EU decision on whether to continue to allow its use.
Eli ihan viimeiseen saakka yritetään ja tapellaan, ennenkuin tuo päätös on lopullisesti tehty.
PS. klo 13: On ehkä turha palata tuossa esitetyttyihin argumentteihin. Ne on jo esitetty (täälläkin!) ja nyt tuo loppuprosessi on selvästi poliittinen. Tämä lainaus Guardianin artikkelista täytyy kyllä tehdä:
“This is the first sign of the Facebook age of science,” he said. “You have a scientific assessment, you put it in Facebook and you count how many people like it. For us, this is no way forward. We produce a scientific opinion, we stand for it but we cannot take into account whether it will be liked or not.”
Eli tässä olisi nyt ensimmäinen merkki Facebook-ajasta tieteessä. Laitat tieteellisen väitteen sinne, ja katsot paljonko saat tykkäyksiä. Tuon lauseen sanoja, Efsan johtaja Bernard Url, ei pitänyt tätä menettelyä tienä eteenpäin asiassa.
-
Yhdysvalloista, Hank Campbell kuvaa, miten "aktivistit" siellä vaativat GMO-merkintöjä, mutta vastustavat vaatimusta, että myös luomutorjunta-aineiden käyttö olisi merkittävä:
Real Truth In Labeling: Why Organic Groups Object (http://acsh.org/2016/01/real-truth-in-labeling-why-organic-groups-object/)
Artikkelissa on muutenkin hyvää pohdintaa erilaisten aineiden (suhteellisesta) myrkyllisyydestä. Hauska on kuva ASCH:in teettämästä kahvimukista, johon on laitaan merkitty eri aineiden myrkyllisyys, mukana sekä kofeiini että glyfosaatti.
Hauska on myös arvio, paljonko (lievästi myrkyllisiä) glyfosaattijäämiä sisältäviä vihanneksia pitäisi päivässä syödä, ennenkuin asialla olisi mitään havaittavaa vaikutusta:
The real story is the No Effect Level (NOEL) of pesticides. To get past the NOEL of glyphosate, you would have to eat over 6,000 pounds of vegetables per day.
6000 paunaa on noin 2200 kiloa, eli yli 2 tonnia. Jos sen syö, niin epäilemättä ottaa valtavan terveydellisen riskin! 8)
Tuo artikkelin taulukossa mainittu rotenone, luomutorjunta-aine, joka siis on glyfosaattia paljon myrkyllisempi, on käsittääkseni yhä sallittu myös EU:ssa. Suomessa sitä ei tietääkseni käytetä, mikä lienee tilanne etelämpänä?
-
Tämän mukaan glyfosaatin jatkoluvasta EU:ssa päätetään 7.3.2016:
European commission draft law would renew license for glyphosate (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/02/26/european-commission-draft-law-would-renew-license-for-glyphosate/)
Ehdotus siis on, että lupa myönnetään. Jos niin käy, niin asiaan palataan uudelleen vasta/taas 15 vuoden päästä.
***
Tällä välin, joku "ympäristöinstittuutti" oli Saksassa löytänyt glyfosaattijäämiä oluesta:
Wenn die Ente einen zwitschert: Glyphosat im Bier? (http://www.achgut.com/dadgdx/index.php/dadgd/article/wenn_die_ente_einen_zwitschert_glyphosat_im_bier)
Toisaalla oli laskettu, että glyfosaatille asetettu raja-arvo ylittyy, jos henkilö juo 1000 litraa olutta - päivässä.
-
Viimeiseen saakka kuitenkin yritetään:
Kirjallinen kysymys rikkakasvien torjunta-aine glyfosaatin myynnin rajoittamisesta Suomessa (http://www.satuhassi.fi/2016/kirjallinen-kysymys-rikkakasvin-torjunta-aine-glyfosaatin-myynnin-rajoittaminen-suomessa/)
Mukana on kysymys:
- Miten hallitus suhtautuu glyfosaatin käytön kieltämiseen EU:ssa?
Oluttutkimus on nyt kerrottu Suomessakin:
Ympäristöjärjestö löysi rikkaruohomyrkyn jäämiä saksalaisista oluista (http://yle.fi/uutiset/ymparistojarjesto_loysi_rikkaruohomyrkyn_jaamia_saksalaisista_oluista/8700636)
Kerrotaan kyllä reippaasti tämäkin:
Saksan riskinarviointivirasto BfR:n mukaan oluista löydetyt glyfosaattipitoisuudet eivät aiheuta riskiä kuluttajille.
– Aikuisen pitäisi juoda noin tuhat litraa olutta päivässä, jotta nielty glyfosaattimäärä olisi haitallinen terveydelle, riskinarviointivirasto sanoi tiedotteessaan.
Eipä taida tuosta tutkimuksesta siten olla edes luomuoluen markkinoinnin avuksi?
-
Luultavasti Ilmari Schepel on oikeassa tässä teoriassaan:
Olut, lisämausteilla... (http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212558-olut-lisamausteilla)
Miten tähän on tultu? Voin omalta osaltani todeta, että tämä bloggaaja on sen verran kokenut ja kyyninen maatalousmies, ettei tulos yllätä millään tavalla...aivan luonnollista seurausta aivottomista työtavoista. Maailmalla (niin USA:ssa kuin monissa EU-maissa, Saksa mukaan luettuna) on edelleen sallittua ruiskuttaa viljakasvustoja glyfosaatilla juuri ennen puintia. Tämä ns. crop desiccation (saksaksi: Sikkation) aiheuttaa sen, että viljasato pakkotuleentuu samalla kun kasvuston rikkaruohot tuhoutuvat. Kätevää!
Saksassakin asiaan on tullut rajoituksia (meillähän se on ruokaviljan osalta täysin kiellettyä):
Saksa rajoitti pakkotuleennuttamista glyfosaatilla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/saksa-rajoitti-pakkotuleennuttamista-glyfosaatilla-1.65749)
Toinen asia on sitten, onko tämä kauhean suuri epäkohta, vrt. edellä.
Korkein löydetty jäämämäärä kun oli 29,7 mikrogrammaa litrassa. Sama IARC eli WHO, jonka väitteeseen glyfosaatin vaarallisuudesta Schepelkin viittaa, on luokitellut alkoholin luokkaansa 1, eli aivan varmasti karsinogeeniseksi. Sitä on litrassa olutta n. 50 000 000 mikrogrammaa.
Eipä silti, glyfosaatin aiheuttamaa syöpää ei tarvitsisi pelätä, vaikka joisi alkoholitontakin olutta. Jos em. olutmäärän joku yrittäisi päivässä juoda, olisi hän jo aamupäivästä vainaa, menehtyneenä vesimyrkytykseen (http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Vesimyrkytys).
-
Jos saksalaiset tuossa lähettivät maailmalle turhanaikaisen hälytyksen, niin kyllä ranskalaiset pistivät paremmaksi:
Luomupikkuhousunsuojissa glyfosaattia – Tampax, O.B. sekä Always -tuotteissa muita myrkkyjä (http://www.kemikaalitutka.fi/2016/02/29/luomupikkuhousunsuojia-pois-markkinoilta-tuotteista-loytyi-torjunta-ainejaamia/)
Testissä tutkittiin yksitoista näytettä, joista viidestä löydettiin glyfosaattia, dioksiineja tai hyönteismyrkkyjä. Todetut pitoisuudet ovat kuitenkin erittäin pieniä. Esimerkiksi luomupikkuhousunsuojissa todettin olevan glyfosaattia 25 nanogrammaa per gramma.
Glyfosaatin terveysvaikutuksista on paljon ristiriitaista tietoa. Terveyssiteiden ja tamponien torjunta-ainejäämien vaikutuksesta terveyteen ei ole tutkimuksia. Always-tuotteita valmistava Procter & Gamble vakuuttaa, ettei pienistä pitoisuuksista ole haittaa.
Kuitenkin Kemikaalitutkan mielestä näistä löydöistä on suomalaistenkin kuluttajien hyvä tietää?
Näin tosissaan näytti uutista kommentoinut maahantuoja ja sen italialainen päämies asian ottaneen (lihav. HJ):
Ei onneksi koske Suomessa ja Ruotsissa myytäviä maahantuomiamme tuotteita, ainoastaan pientä erää Kanadassa ja Ranskassa (3100 kpl)
Miljoonia tuotteita vuosittain valmistava italialainen valmistaja on todella järkyttynyt siitä, että heille sertifioituna myyty luomupuuvilla sisälsi haitta-aineita. Valmistaja tutkitutti heti asiasta kuultuaan kaikki tuotantoeränsä, jotka nyt ovat myynnissä. Asiaa tutkitaan ja tuotantoketjua tarkistetaan.
Nanogramma on sitten muuten yksi miljardisosa grammaa. Tuhannesosa mikrogrammasta. Löydetty pitoisuus oli siis samaa luokkaa kuin saksalaisessa oluessa. Asian luonteesta johtuen on kuitenkin mahdotonta sanoa, kuinka monta tuollaista tuotetta tulisi nauttia, ennenkuin jotkin asetetut raja-arvot ylittyisivät.
-
Nyt näyttää siltä, että EU kuitenkin lykkäisi (http://www.reuters.com/article/us-health-eu-glyphosate-idUSKCN0W922K) glyfosaattipäätöstään (Reuters). Tai arvailuahan tuo oli, tieto on, että tänään vielä neuvotellaan.
MT kertoi eilen asian jopa näin ...
Lehti: Paine glyfosaattien kieltoon kasvaa EU:ssa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lehti-paine-glyfosaattien-kieltoon-kasvaa-eu-ssa-1.140172)
... mutta siinä linkatussa Guardianinkin uutisessa kerrottiin todennäköisimmäksi juuri tuo päätöksen lykkääntyminen. Mutta siis odotellaan - jännitetään! - tämä päivä, ennenkuin kommentoidaan.
Sen verran voi jo kommentoida, että miksiköhän 28 asiantuntijan kokous Reutersin mukaan oli maanantaina "a closed-door meeting ", suljettujen ovien takana? Mitä salattavaa eri maiden kannoissa asiaan voisi olla? Vai tarkoitettiinko vain sitä, että keskusteluun asiasta ei otettu ulkopuolisia?
-
Ainoa selitys suljetuille oville, joka tuli mieleen: hierotaankohan siellä "lehmänkauppaa", että glyfosaatti hyväksytään, jos sovitaan samalla siitä, että luomutorjunta-aineetkin saavat jatkoaikaa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=68)? 8)
Kun glyfosaattiasiassa juuri Ranska oli kääntänyt kelkkaansa - ja Ranskan luomuviinin ym. viljelijät ovat pulassa, jos EU luomutorjunta-aineissa ottaa tiukan kannan? Ja pulassa olisivat luomuviljelijät myös Italiassa, joka maana on tässä "rintamassa" mukana? Tuon luomumyrkkyille v. 2009 annetun 7 vuoden jatkoajan pitäisi olla myös näillä hetkillä umpeutumassa.
-
Näin siinä sitten kävikin:
Glyfosaatin hyväksyminen EU:ssa erätauolle (http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Glyfosaatin-hyvaksyminen-EUssa-eratauolle/)
Vastustajien taktiikka on nyt se ...
Vote on controversial weedkiller's European licence postponed (http://www.theguardian.com/environment/2016/mar/08/eu-vote-on-controversial-weedkiller-licence-postponed-glyphosate)
... että vaaditaan yhä lisätutkimuksia. Asia tulee uuden aikataulun mukaan taas käsittelyyn 18.-19.5.16.
Tätä tämä nyt on (ja luultavasti on vielä pitkään):
But the Netherlands is calling for the relicensing to be put on hold until after a separate evaluation of glyphosate’s toxicity next year.
Greenpeace EU’s food policy director, Franziska Achterberg, said: “Rushing to grant a new licence now, without waiting for an evaluation by Europe’s chemical agency, would be like skydiving without checking your equipment first. As long as there is conflicting scientific advice, glyphosate should not be approved for use in the EU.”
Industry groups were shocked by the delay to the vote however, which they blamed on political interference by environmentalists.
Jean-Charles Bocquet, the director of the European Crop Protection Agency, said: “We are very upset that countries were influenced by significant political pressure from the environment committee of the European parliament, NGOs and the precautionary principle.”
Ja asian vastustajat olisivat tietysti järkyttyneitä, ellei tuo poliittinen paine tai painostus olisi vaikuttanut. 8)
-
Siirrän keskustelun tuolta toisesta säikeestä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=5.msg8138#msg8138). Kysyin Pauliina Damdimopoulousilta, onko hän tietoinen Bruce Amesin tuloksista. Tässä saamani vastaus:
Hei Heikki,
Kiitos yhteydenotosta!
Amesin testi on varmasti kaikille perustutkijoille tuttu: siinä tutkitaan yhdisteiden kykyä tuottaa geenimutaatioita. Mutageeniset kemikaalit ovat tarkoin säädeltyjä sillä ne saattavat aiheuttaa syöpää.
Hormonaaliset haitta-aineet eivät välttämättä ole mutageenisiä. Hormonaaliset haitta-aineet, kuten nimikin antaa ymmärtää, häiritsevät kehon omien hormonien toimintaa. Tällainen haittavaikutus esimerkiksi alkio- ja sikiökehityksen aikana saattaa johtaa mm. kohonneeseen syöpäriskiin aikusella iällä. Tästä on malliesimerkkinä dietyylistilbestroli, jolle miljoonat raskaanaolevat naiset maailmanlaajuisesti altistuivat 40-70 luvuilla.
Monet torjunta-aineet ovat tunnettu hormonaalisia haitta-aineita. Esimerkiksi klooratut orgaaniset yhdisteet kuten viklotsoliini, metoksikloori ja DDT ovat tästä esimerkkejä. DDT on jo suurilta osin poistettu käytöstä, ja sitä korvaamaan tarkoitettu metoksikloori myös. Viklotsoliinin käyttöä on niin ikään rajoitettu eri maissa. Kaikki kolme esimerkkikemikaalia tuotiin ensin markkinoille, ja vedettiin käytöstä vasta myöhemmin. Tämä havainnollistaa turvallisuuden testauksessa käytettyjen menetelmien puutteellisuutta.
Hormonaalisille haitta-aineille ei ole toistaiseksi onnistuttu määrittelemään turvallisen altistuksen rajaa. Testit, joilla kemikaalien turvallisuutta arvioidaan, eivät niin ikään kata hormonaalisia haitta-vaikutuksia, tai kykene määrittämään alkiokehityksen aikaisen altistuksen vaikutusta myöhempään sairastumisriskiin.
Tästä syystä on lanseerattu varovaisuusperiaatteen konsepti. Jos haluaa olla varovainen ja vähentää omaa altistumistaan hormonaalisille haitta-aineille, voi esimerkiksi vältellä pehmeitä muoveja ja suosia luomua. Luomutuotteissa ei ole kloorattuja torjunta-aineita. Tukholman kaupunki suosittelee esimerkiksi päiväkodeille luomuelintarvikkeita.
Hormonaalisista haitta-aineista ja niiden vaikutuksesta terveyteen voi lukea lisää mm. Endocrine Societyn ja WHO/UNEP:n tekemistä kattavista yhteenvedoista. Molemmat ovat vapaasti saatavilla netissä:
http://press.endocrine.org/doi/10.1210/er.2015-1010?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%3dpubmed
http://www.unep.org/chemicalsandwaste/UNEPsWork/StateoftheScience/tabid/105913/Default.aspx
Ystävällisin terveisin,
Pauliina Damdimopoulou
Näin koko asia on siten siirretty ko. hormonaalisiiin haitta-aineisiin. Ottamatta nyt enempää asiaan heti kantaa, niin tämä kysymys meidän - yhdistyksenä, ja totuuden ystävinä - tulee kohdata.
Sen verran kyllä otan, että jos sanotaan näin ...
Hormonaalisille haitta-aineille ei ole toistaiseksi onnistuttu määrittelemään turvallisen altistuksen rajaa.
... niin tavallaan haetaan samaan tapaan "avointa valtakirjaa" kuin erityisesti ympäristöjärjesöjen suosimien yhteisvaikutusten (http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/Su271006.pdf) (pdf) kanssa. Eli varoittelijat ovat "saletissa", kaikella voi aina olla haitallisia vaikutuksia. Toisin ei ole todistettavissa.
Hormonaalisten vaikutusten osalta ei tietääkseni ole vastaavaa tutkimusta ja tarkastelua kuin tuo Amesin tutkimus karsinogeenisyyden osalta. Mutta en yhtään ihmettelisi. jos tietämättömyydestäni huolimatta sellainen kuitenkin olisi tehty. Tai tehtävissä. Aivan intuitiivisesti tuntuisi uskottavalta, odotettavalta, että luonnossa olisi näitä hormonaalisia haitta-aineita luonnostaan, ja paljon. Mutta kuten sanottu, tuo on nyt vielä vain intuitiota.
-
Olin ilmeisesti oikeilla jäljillä. Prof. emeritus Jouko Tuomisto kertoi (yksityismailissaan) "lonkalta" mm. tämän:
Uusin trendi on nyt nämä hormonihäiriköt, joille pyritään luomaan samanlaista kuvaa kuin karsinogeeneille 1970-luvulla, minimaaliset annokset aiheuttavat kehityshäiriöitä. Merkillistä on se, että vähän suuremmat annokset eivät sitten aiheutakaan. He selittävät tämän hormeesin tyyppisellä logiikalla, vähän suuremmat annokset käynnistävät puolustusmekanismit, ja vaikutus dempataan, kunnes taas hyvin suurilla annoksilla vaikutuksia tulee. Tätä vastaan toksikologian lehtien päätoimittajat ovat pariin kertaan hyökänneet ja kertoneet, että tämä on vastoin kaikkia toksikologian vuosikymmeniä testaamia annos-vastekäsityksiä.
Mutta hänkin totesi mailissaan, että "katsotaan nyt, mitä tulee". Niin teemme. Pureudutaan tarkemmin asiaan, seurataan kansainvälistä keskustelua.
Jussi Tammisola vastauksessaan totesi, ettei Tukholman kunnan päätös ole mikään tieteellinen peruste. Ja toi esille, miten Kurikan kaupunki on päätöksellään kieltänyt kasvien geeniperimän muuttamisen! [Korjattu hiukan 13.3.16.]
-
Tätäkin ideaa on yritetty elvyttää mm. HS:n yleisönosastossa. Mutta olisi kuitenkin näin:
Tutkija kuumentuneesta kottaraiskeskustelusta: Joukkokato johtuu lypsykarjan vähentymisestä (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016031021245945_uu.shtml)
Erikoistutkija kumoaa väitteet, joiden mukaan kottaraisten joukkokato johtuisi kasvinsuojeluaineista ja tahallisesta joukkotuhonnasta Länsi-Euroopassa.
No, tavallaan kyllä yhä tehoviljelyn syytä! Jos katsoo lypsymääriä lehmää kohti nyt ja vaikkapa 1950-luvulla ... :) (Eli avattuna: sen vuoksi lypsykarjaa on vähemmän!)
-
Tämä tässä keskustelussa (http://ttp://keskustelu.suomi24.fi/t/14177919/olipa-hienoa-katsella-traktorimarssia-eilen) traktorimarssista esille tullut argumentti on hyvin tyypillinen ja hyvin ärsyttävä:
Suomalainen ei-luomu on puhtaanpaa, kuin muualla tuotettu luomu, miksi näitä asioita ei osata tarpeeksi käyttää markkinointikeinoina!?
Ensinnäkin siinä oletetaan, että tämä luomuviljelyaatteen määrittelemä "puhtaus" olisi jotenkin tavoiteltava asia, että siinä asiassa olisi jotain ongelmaa. Toiseksi siinä käytännössä vain oletetaan, väite ei perustu vertaileviin tutkimuksiin. Verrataanpa esimerkiksi tähän Steve Savagen tuoreeseen juttuun amerikkalaisen ruoan torjunta-ainejäämistä:
Ten Thousand New Reasons Not To Worry About Pesticide Residues (http://appliedmythology.blogspot.fi/2016/03/ten-thousand-new-reasons-not-to-worry.html)
Sen mukaan ei ole mitään syytä pelätä torjunta-aineita sielläkään. Varmasti löytyy vastaava rauhoittava tutkimus EU:nkin tilanteesta (etsin). Jos sitten jostain etelän hedelmistä joskus Eviran/tullin tarkastuksissa löytyy jäämämäärien ylityksiä, se ei oikeuta tuohon em. "isänmaalliseen" yleistykseen. Markkinointi sillä keinolla olisi siis epärehellistä. Ja luultavasti myös toivotonta, kun jokaisella maalla on ihan sama "isänmaallinen" käsitys omasta ruoastaan.
-
Ainoa selitys suljetuille oville, joka tuli mieleen: hierotaankohan siellä "lehmänkauppaa", että glyfosaatti hyväksytään, jos sovitaan samalla siitä, että luomutorjunta-aineetkin saavat jatkoaikaa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=68)? 8)
Kun glyfosaattiasiassa juuri Ranska oli kääntänyt kelkkaansa - ja Ranskan luomuviinin ym. viljelijät ovat pulassa, jos EU luomutorjunta-aineissa ottaa tiukan kannan? Ja pulassa olisivat luomuviljelijät myös Italiassa, joka maana on tässä "rintamassa" mukana? Tuon luomumyrkkyille v. 2009 annetun 7 vuoden jatkoajan pitäisi olla myös näillä hetkillä umpeutumassa.
Siinä olin ainakin jäljillä, että tämän uutisen mukaan ...
Winemakers drop organic status to support environment (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/03/13/winemakers-drop-organic-status-to-support-environment/)
... maailman noin 1500-2000 luomuviinitilallisesta noin 900 olisi Ranskassa.
Mutta pääasia tuossa uutisessa on, että suuri osa näistä viljelijöistä on nyt luopunut tai luopumassa tiukoista luomusäännöistä, juuri modernien synteettisten torjunta-aineiden hyväksi. Luomussa sallittu kuparisulfaatti on tullut ongelmaksi. Ennen kaikkea maaperälle, mutta tällaisiakin havaintoja on. eli negatiivisia vaiktuksia käyttäjiin.
Copper use isn’t just affecting soils, it’s also affecting the workers at these farms. An Australian study of vineyard workers found, by testing cheek swabs, copper levels that were 10 times those of controls. While even worker levels were initially low, those levels can accumulate in the body over time and continuous occupational exposure has been associated with interstitial lung disease and a number of cancers, especially of the lung and kidneys.
PS. Englanninkielisessä Wikipedissa löytyy luomuviljelyä koskevassa artikkelissa (https://en.wikipedia.org/wiki/Organic_farming) teksti "kiistellyistä" luomun käyttämistä kasvinsuojeluaineista:
The main criterion for organic pesticides is that they are naturally derived, and some naturally derived substances have been controversial. Controversial natural pesticides include rotenone, copper, nicotine sulfate, and pyrethrums.
Siinä listassa on tuo kuparikin mukana.
-
Tämä on tehty ennenkin, nyt se on tehty taas. Luomuinstituutti halusi siitä meille nyt kertoa:
Luomuruokavalion vaikutus matalatuloisten kaupunki- ja maatalousyhteisöjen nuorten lasten torjunta-ainealtistumiselle (http://luomuinstituutti.fi/luomuruokavalion-vaikutus-matalatuloisten-kaupunki-ja-maatalousyhteisojen-nuorten-lasten-torjunta-ainealtistumiselle/)
Tähän vaiheeseen se tälläkin kertaa jää:
"Lisää tutkimusta tarvitaan ruokavalion ja muun kautta tulevan torjunta-ainealtistumisen merkityksestä nuoriin lapsiin." (lihav. HJ)
-
Tässä artikkelissa kerrotaan ...
Everything in Agriculture is a Trade-Off (http://weedcontrolfreaks.com/2016/03/everything-in-agriculture-is-a-trade-off/)
... miten kaikki maataloudessa on "vaihtokauppaa", valintaa, kaikista vaihtoehdoista tulee kustannuksia.
Erityisesti siinä käsitellään sitä, mitä glyfosaatin käytön vähentämisestä tai siitä luopumisesta seuraisi.
Artikkeli käsittelee asiaa amerikkalaisesta näkökulmasta, ja tilanne siellä on toki hiukan erilainen, mm. glyfosaatinkestävistä GMO-lajikkeista johtuen. Mutta haittansa vähentämisestä tai kieltämisestä olisi täälläkin. Niistä ovat varmasti EU-neuvotteljat tietoisia (ainakin suuri osa heistä). Mutta ei välttämättä suuri yleisö.
-
Sen glyfosaattiasian piti mennä "erätauolle", miksiköhän se kuitenkin on tällä esityslistalla:
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+COMPARL+ENVI-OJ-20160321-1+02+DOC+XML+V0//FI
(Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta, Euroopan parlamentti, huomenna ja tiistaina, yhteensä 4 kohdassa)
No, ehkäpä tuo on valmistelua toukokuussa tehtävää päätöstä varten.
PS. Eikö nyt pitäisi jonkun pöyristyä esityslistan maininnasta: "Suljetuin ovin"!? ;) Kun monessa muussa kysymyksessä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=799.msg8215#msg8215) tuollaisesta salailusta on pöyristytty?
-
Pölyttäjät ovat nyt "in", ja kestoaiheena siihen liittyen tietysti torjunta-aineiden vaikutus. Kansan Uutiset julkaisi lyhyen aikavälin sisällä kaksikin asiaa koskevaa uutista. Sanomakin niissä oli vähän ristiriitainen. Viimeisin ja sen ingressi:
Huoli mehiläisten katoamisesta ei ole yleismaailmallinen (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3520516-huoli-mehilaisten-katoamisesta-ei-ole-yleismaailmallinen)
Uutisia mehiläisten katoamisesta kuullaan säännöllisin välein Yhdysvalloista ja Euroopastakin. Maailmanlaajuisesti mehiläispesien määrä on kuitenkin kaksinkertaistunut 50 viime vuoden aikana.
Eräästä syyllisestä siinäkin ollaan aika varmoja, vaikka onkin näin:
Mehiläisten katoamisen syyksi on epäilty tuholaismyrkkyjä. Bangladeshissa tutkittiin puuvillapeltojen tilannetta ja havaittiin, että luonnolliset pölyttäjät kestävät kemikaaleja paremmin kuin eurooppalaiset tarhamehiläiset. Tutkijat kuitenkin suosittelevat ruiskutusten tekemistä yöaikaan.
Aiempi uutinen oli tämä:
Arviointi: Pölyttäjäkadon uhka ruuantuotannolle todellinen (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3519088-arviointi-polyttajakadon-uhka-ruuantuotannolle-todellinen)
Siinä tutulla tavalla löydetään syylliset (lihav. HJ):
Merkittävimpiä pölyttäjien runsauteen, monimuotoisuuteen ja terveyteen haitallisesti vaikuttavia tekijöitä ovat maankäytön muutokset, tehomaatalous ja torjunta-aineiden käyttö, ympäristön saastuminen, haitalliset vieraslajit, taudinaiheuttajat ja ilmastonmuutos.
Ja toimenpiteissä asian korjaamiseksikin on tuttu suositus (lihav. HJ):
Pölyttäjien väheneminen voidaan pysäyttää. Siirtyminen kohti ekologisesti kestävämpää maataloutta ja elinympäristöjen kirjon lisääminen jo yksipuolistuneilla maatalousalueilla ovat tärkeitä keinoja.
Lisäksi on tärkeää vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja pölyttäjien altistumista niille. On myös varmistettava, että torjunta-aineet eivät kulkeudu kohteen ulkopuolelle sekä kehitettävä vaihtoehtoisia tuholaisten torjuntakeinoja.
On todellakin helppoa suosittaa tuollaista yleistä vähentämistä, vaikka ei olisi aavistustakaan syy-yhteyksistä. Samoin on hyvin helppoa suosittaa täsmentämätöntä "ekologisesti kestävämpää maataloutta".
Varsinkin, jos ei hetkeäkään mieti "trade-offeja", vaihtoehtoiskustannuksia, joista oli edellä 17.03.16 puhe.
Luontopaneeli IPBES (mainittu jälkimmäisessä uutisiessa) luultavasti tietää jotain täsmällisempää eri torjunta-aineiden vaikutuksista. Silloin sille ei oikeastaan sovi suosittaa tuollaista yleistä vähentämistä (jos suositus tuli siltä, eikä ollut toimittajan tulkinta, yleistys asiasta). Torjunta-aineita tarvitaan tiettyyn tarkoitukseen, ja niiden kohdalla pitää mahdollien vähentäminen ja/tai kieltäminen kohdistaa juuri haitallisiksi havaittuihin (ja etsiä juuri niille vaihtoehto). Yleisestä vähentämisestä seurannee vain se, etteivät torjunta-aineet enää toimi, saavuta tarkoitustaan?
Jos kehitetään "vaihtoehtoisia tuholaisten torjuntakeinoja", niin niidenkin käytöstä seuraa helposti jotain, mitä ei oikeastaan tavoiteltu. *) Sen lisäksi, että tämä kehittäminen ei ole niin helppoa kuin sen suosituksen sanominen.
______________
*) esimerkkinä vaikka vieraiden petohyönteisten tuominen maahan, tukemaan "luonnonmukaista" torjuntaa. Tällainen kokeliu Sveitsissä päätyi katastrofiin, kun petohyönteiset ryhtyivätkin syömään aivan viattomien perhoslajien toukkia
-
Kun tämän glyfosaattiasian ratkaisu EU:ssa viipyy, niin myös tällaista painostusta asiassa jatketaan. Tässä oli ollut asialla Safkatutka:
Vaasan Oy kumoaa MTV:lle glyfosaattihuhut: Tuotteet täysin turvallisia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/vaasan-oy-kumoaa-mtv-lle-glyfosaattihuhut-tuotteet-t%C3%A4ysin-turvallisia-1.141839)
Vaasan Oy:n toimitusjohtaja Thomas Isaksson kumoaa verkossa levinneet huhut torjunta-aine glyfosaatin jäämistä sen leivissä.
"Tuotteemme ovat kuluttajalle täysin turvallisia, ja niiden mahdolliset hyvin vähäiset kasvinsuojeluaineiden tai torjunta-aineiden määrät ovat aina sekä lainsäädännön että sitä tiukempien omien laatuvaatimustemme mukaisia", hän toteaa lauantaina MTV:n verkkouutisessa.
Siihen ei hänenkään rohkeutensa riittänyt, että olisi vastannut: "So what? Entä sitten?" ;D Firmojen kun täytyy olla mielin kielin joka suuntaan. Siihen tuo Safkatutkankin pelottelustrategia perustui, ja sillä tavalla sitä epäluuloa voi kylvää, vaikka nyttemmin sitten onkin näin:
Safkatutka -verkkosivusto kirjoitti Vaasan Oy:n glyfosaattiepäilystä tämän kuun alussa, mutta on nyt vetänyt kirjoituksen pois näkyvistä.
Mutta pakkotuleennuttamiseen nuokin mahdolliset pienet löydetyt jäämät luultavasti liittyivät:
Glyfosaatin käyttö viljan tuleennuttamiseen ei ole sallittua Suomessa, mutta muualla EU:ssa se on. Vaasan Oy tuo jauhoja Puolasta ja Baltiasta.
Mutta ovatko siitä aiheutuvat jäämät edes merkittäviä? Jos esim. Saksakin vain rajoittaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/saksa-rajoitti-pakkotuleennuttamista-glyfosaatilla-1.65749) ko. menettelyä, mutta ei sitä tyystin kiellä? (Vaikka Suomi on siis kieltänyt.)
-
Juhani Knuutilta taas kerran erinomainen juttu. Tällä kertaa glyfosaatista, viinistä ja Safkatutkan niitä käsittelevästä jutusta:
http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/kalifornian-viini-roundup/
Koko juttu täyttä asiaa, tässä otteita:
Safkatutka kertoo itse olevansa ”Suomen vaikuttavin ruokamedia”. Ainakaan ylläpitäjiä ei voi arvostella vaatimattomuudesta. Safkatutka on kuitenkin viime aikoina saanut laajaa kritiikkiä virheellisistä uutisista, joissa on peloteltu aiheettomasti ravintouutisilla.
Viime aikoina kirjoitukset ovat liittyneet glyfosaattiin eli tuttavallisemmin useimpien tuntemaan Roundup-rikkaruohomyrkkyyn.
Hiljattain Safkatutkan uutisessa todettiin glyfosaatin aiheuttavan syöpää. Nyt viimeisimmässä uutisessa kerrottiin että myös kalifornialaisessa viineissä on glyfosaattia; myös luomuviineissä. FB-sivuilla todetaan: ”Glyfosaattijäämät kuluttajatuotteissa alkaa olla todellinen ongelma, johon olisi syytä reagoida voimakkaammin.” Safkatutkan Facebook sivuilla kerrottiin tätä syöpävaarallista glyfosaattia löytyvän myös Vaasan ruisleivistä.
...
Johtopäätökset
Safkatutkan uutisissa ei siis suoraan valehdeltu mutta tietoa kerrottiin valikoidusti niin, että lukijalle jää virheellinen kuva asiasta. Uutisessa ei mainittu, että eurooppalainen viranomainen on julkistanut asiassa uutta tietoa ja että mitatut glyfosaattimäärät viineissä ovat niin homeopaattisen pieniä, että niillä ei ole mitään merkitystä.
On toki mahdollista, että blogin ylläpitäjillä ei ole riittävää asiantuntemusta asiassa ja he tekivät vain inhimillisen virheen uutisessaan. Siinä tapauksessa voimme jäädä tarkkailemaan, korjataanko virheet.
Huonoin vaihtoehto on se, että kirjoittajien tiedot luonnontieteestä ovat niin puutteelliset, etteivät he ymmärtäneet uutisensa olevan virheellinen. He eivät ymmärtäneet myöskään ottaa asiasta selvää. Tuntuu huolestuttavalta, että ”Suomen vaikuttavimman ruokamedian” ylläpitäjillä ei olisi edes peruskoulutason tietoja luonnontieteistä.
Edellä kuvatun perusteella näyttäisi, että Safkatutkan uutisoinnin tavoitteena ei ole lisätä lukijoiden oikeaa tietoa asiassa. Onko tavoitteena saada aikaan vain kohua ja pelkoja? Mielestäni sivusto ei ole enää kaukana Magneettimediasta ja MV-lehdestä sisällön luotettavuuden osalta.
Tämä ”uutinen” on myös jälleen yksi hyvä esimerkki siitä, että kun tarpeeksi herkillä laitteilla mitataan, saadaan aina jokin mittatulos. Ja kyllä kemikaaleja ruoasta mittaamalla aina kohun saa aikaiseksi.
Esimerkiksi kaurasta on mitattu Kadmiumia. Suomalaisessa luomukaurassa sitä on peräti 20 mikrogrammaa/kg kuivapainoa ja siis saman verran kuin tavallisessakin kaurassa! Olisiko tästä kohu-uutiseksi? Nämä määrät eivät kuitenkaan ole todellisuudessa ongelma, koska pitoisuudet ovat niin pieniä. Kadmiumin osalta turvallinen määrä on alle 100 mikrogrammaa/kg märkäpainoa.
Toinen hyvä esimerkki mittauksien väärinymmärtämistä ovat väitteet Himalajan vuorisuolan terveellisyydestä sen perusteella, että siitä on mitattu lukuisia alkuaineita. Väitteiden esittäjilta jäi huomaamatta, että mitattujen alkuaineiden joukossa oli alumiinia, hopeaa, elohopeaa, lyijyä ja kadmiumia. Tätä suolaa oli siis mainostettu erityisen terveellisenä sen vuoksi, että se sisältää näitä alkuaineita!
Tietenkin olisi parempi, ettei syötäväksi tarkoitetuissa tuotteissa olisi lainkaan haitallisia kemikaaleja. Kaikissa ruoka-aineissa on kuitenkin aina myös haitallisia kemikaaleja, myös siis luomussa. Ihmisen tuottamien lisäksi luonnossa itsessään on miljoonia erilaisia haitallisia kemikaaleja ja niitä on sen vuoksi aina myös ruoassa. Ne ovat kuitenkin pääsääntöisesti niin pieninä pitoisuuksina, ettei niillä ole terveydellistä vaikutusta. Evoluution myötä meille on kehittynyt maksa ja munuaiset, joiden tehtävänä on poistaa näitä haitallisia aineita.
-
Taas se tietty Radio Suomen juontaja iski. Kerrottuaan tanskalaistutkimuksesta, jonka mukaan ruisleivän syöminen vähentää infarktiriskiä - hän kehotti olemaan tarkkana, ettei saa sellaista ruista, jossa on glyfosaattijäämiä. Ja seuraavalla tauolla haastatteli vielä ruisleivän leipojaa, joka kertoi käyttävänsä luomuruista.
-
Steve Savage artikkelissaan kertoo, miten myös USA:ssa havaitut torjunta-ainejäämät ovat reippaasti alle sen rajan, josta asiasta voisi ihmisille olla jotain haittaa:
USDA annual report: Pesticide residues on food well below amounts dangerous to humans (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/04/04/usda-annual-report-pesticide-residues-food-well-amounts-dangerous-humans/)
Mutta näin:
Unfortunately, the very transparency which documents the safety of our food is grossly misused by an organic industry-supported organization called the Environmental Working Group. EWG conducts its own “analysis” of the data in which they completely ignore how the detections differ from one another and how they relate to the tolerances. Their choice to represent as “dirty” any residue, no matter how low or non-toxic, conveniently ignores the fact that similar pesticide residues are also regularly detected on the organic options that they promote. Hopefully they will refrain from such irresponsible fear-mongering this year.
Valitettavasti sitten tämän EWG:n "hapatus" on löytänyt tiensä Suomeen, josta esimerkkinä tämä tuoreehko "Luomutsin" blogiartikkeli:
Suosi luomua näissä kasviksissa (http://luomutsi.blogspot.fi/2016/04/suosi-luomua-naissa-kasviksissa.html)
Blogistilla on periaatteessa "raitis" suhtautuminen asiaan, mutta sitten kuitenkin:
Aikuisten ei kannata hätäillä. Me kaikki kuollaan kumminkin joskus, kuten tutkijaisäni minua lohdutti.
Hätäilijä, lue lisää Tiede-lehden sivuilta täältä.
Se että jäämistä ei ole haittaa ei tarkoita, että niiden välttäminen olisi turhaa. Puhtaampi ruoka on aina puhtaampaa ruokaa. Yhteisvaikutuksistakin on vaikea sanoa. *)
Lapset ovat herkempiä, kasvavia, kevyempiä ja pienempiä. Siksi heille kannattaa valita luotettavaa ruokaa, ja Eviran mukaan luomuruokaan voi luottaa. (Lue lisää Hesarin sivuilta.)
Ja EWG:n**) "likaisen tusinan" hänkin sitten listaa. Ottamatta kuitenkaan todella huomioon, että jäämän esiintyminen ei ole yhtä kuin haitta. Eikä tietysti sitäkään, miten luomussa on myös haitallisia aineita, jos äärimmäisen pieniä pitoisuuksia ryhtyy pelkäämään, lastenkin osalta.
_________
*) tekisi mieli antaa "ohje", että syö vain yhtä kasvista päivässä (viikossa, vuodessa ...), älä koskaan ota mitään kasvissalaattia eli -sekoitusta. Äläkä tarjoa sellaista lapsillesikaan. Koska: "Yhteisvaikutuksistakin on vaikea sanoa." ;D
**) tämä EWG on "kunnostautunut" toisessakin asiassa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=243) - ihan samalla logiikalla tai logiikan puutteella.
-
Tässä on yksi analyysi kähminnästä tämän glyfosaattiasian ympärillä:
IARC-Gate? Are Europe’s anti-chemical enviros conspiring to suppress conflict-of-interest scandal? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/04/07/iarc-gate-europes-anti-chemical-enviros-conspiring-suppress-conflict-interest-scandal/)
Tässä on toinen (varmaan osittain päällekkäinen edellisen kanssa):
IARCgate for Dummies: Three Reasons this WHO Agency’s Glyphosate Campaign is a Scandal (http://risk-monger.blogactiv.eu/2016/04/07/iarcgate-for-dummies-three-reasons-this-who-agencys-glyphosate-campaign-is-a-scandal/)
Nyt minulla ei ole välitöntä kommenttia noihin artikkeleihin, mutta halusin näin tuoda ne tiedoksi.
-
Sirpa Pietikäisen johtama EU-parlamentin ympäristövaliokunta oli tuonut yleisistuntoon äänestettäväksi päätöslauselman glyfosaatin kieltämisestä. Tulos ei olisi ollut sitova, mutta joka tapauksessa ehdotus meni nurin, jatkoajan puolesta äänestettiin sielläkin.
The European Parliament has voted in favour of glyphosate extensions (http://www.hortweek.com/european-parliament-voted-favour-glyphosate-extensions/plant-health/article/1391017)
Tuoss ei ollut äänestyslukuja, kerrotaan kun saadaan tietää. Sitova päätös asiasta tehdään tuon uutisen mukaan 18.-19. toukokuuta, toisessa paikassa, omine omituisine äänestysmenettelyineen. Tai sitten sen päätöksen tekee komissio (jolloin päätös olisi ilmeisesti taas vain väliaikainen?).
***
Ei, jotain muutoksia oli ehdotukseen tehty - mutta sitovahan äänestys ei ollut - mm. lyhennetty jatkoaikaa 7 vuoteen:
Glyphosate: authorise for just seven years and professional uses only, urge MEPs (http://www.europarl.europa.eu/news/sv/news-room/20160407IPR21781/Glyphosate-authorise-for-just-seven-years-and-professional-uses-only-urge-MEPs)
Mutta sellaisena se on siis hyväksytty äänin 374 puolesta, 225 vastaan, 102 tyhjää tai poissa.
Jos toimittaisiin meppien ehdottamalla tavalla ja aineen käyttö sallittaisiin vain ammattilaisille, tehtäisiin amatööriviljelijöille lähinnä kiusaa, ei suojeltaisi heidän terveyttään. Jopa päinvastoin: selkäsäryt heidän keskuudessaan luultavasti lisääntyisivät! ;)
-
YLE ...
EU-parlamentti haluaa suitsia rikkaruohomyrkky glyfosaatin käyttöä (http://yle.fi/uutiset/eu-parlamentti_haluaa_suitsia_rikkaruohomyrkky_glyfosaatin_kayttoa/8809585)
... ja Maaseudun Tulevaisuus ...
Parlamentti hyväksyi glyfosaatin myyntiluvan (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/parlamentti-hyväksyi-glyfosaatin-myyntiluvan-1.143080)
... kertoivat molemmat eilisestä äänestyksestä aivan oikein ja kyllä samansisältöisestikin, mutta otsikot olivat kovasti erilaisia.
***
Myös tämä ...
Sen käyttö yleisissä puistoissa ja puutarhoissa tai leikkikentillä tulisi parlamentin mukaan kieltää.
... olisi käytännössä vain kaupunkien puutarhatyöntekijöiden kiusaamista. Yhtään turvallisuutta sillä ei lisätä, mutta osaa kuvitella miten meppi siitä ylpeänä kertoo äänestäjilleen, huolestuneille äideille. Joita on tietysti enemmän kuin puutarhatyöntekijöitä.
Mutta vaikka nuo rajoitukset tulisivat voimaankin, niiden kanssa "voisi elää". Ja sellaisena glyfosaatin käyttö nyt oikeastaan hyväksyttiin hyvin selvällä enemmistöllä, joka ennakoi sitä, että näin käy myös toukokuussa. Tämä äänestysaktio ei ollut voitto glyfosaatin vastustajille, vaikka sellaiseksi sitä selvästi oli suunniteltu.
-
Miten tässä lopullisesa EU-rarkaisussa sitten käykään, Luomuliitto on julkaissut tämän:
Luomuliitto: Komission on laitettava piste glyfosaatin käytölle (http://www.luomuliitto.fi/luomuliitto-komission-on-laitettava-piste-glyfosaatin-kaytolle/)
Joka kannanottona on suurin piirtein sitä, että paavi kieltää kondomit ja ehkäisypillerit, taas yhden kerran.
– Glyfosaatin hyödyt eivät ole sen arvoisia, että komission kannattaa jatkolupaa myöntää. Luomuviljely osoittaa, että puhdas ruoantuotanto on aivan mahdollista ilman kompromisseja terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella, sanoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.
No, täällä, edellä, on kyllä esitetty perusteet, miksi "terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella" huomion kiinnittäminen koko glyfosaattiasiaan ei ole "sen arvoista".
Varmasti tämän propagandan jatkamisessa asiassa hyödyt saattavat olla Luomuliitolle "sen arvoisia".
Ja kuten jo sanottu, he voivat aivan mielin määrin, ihan oman tahtonsa mukaan, välttää glyfosaatin käyttöä! Mutta tässä he tavallaan myöntävät, että siitä on jotakin hyötyä. Ja hakevat näin jotain tasoitusta! (Ikään kuin maanviljely olisi olympiaurheilulaji?)
Ihan tässä ...
Luomuliitto on pettynyt Euroopan parlamentin kompromissihakuiseen äänestystulokseen glyfosaatin jatkoluvan puoltamisessa.
... voimme muodollisesti yhtyä Luomuliiton kantaan - kuten vastaavissa tilanteissa aiemminkin, ketunhätnä kainalossa: mitään kompromissia ei olisi pitänyt hyväksyä.
-
Sirpa Pietikäinen jatkaa pelotteluaan (http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/192110-meppi-sirpa-pietikainen-varoittaa-glyfosaatista-round-helppo-ja-nopea) glyfosaatin vaaroista väittämälla, että asian tutkiminen on yhä kesken, vihjailemalla pitkäaikaisvaikutuksista (erityisesti lapsiin!) ja ottamalla esimerkiksi ihan toiset torjunta-aineet! *)
Myös Hesari ottaa asiakseen varoitella, ja pääosaan tulee siinäkin kotipuutarhurit:
Kotipuutarhuri voi rajoittaa glyfosaatin käyttöä ihan itse (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1460605970594)
Hesari kyllä oikein aavistaa, mistä pohjimmiltaan on kyse:
Glyfosaatti on ollut viime vuodet suurten intohimojen kohteena. Osin syynä on glyfosaatin 1970-luvulla kehittänyt Monsanto. Yhtiö tunnetaan myös glyfosaattia kestävien geenimuunneltujen lajikkeiden kehittäjänä.
Varsinaista vaaraa itse glyfosaatista ei lopulta tule esille. Mutta tämä on sitten olevinaan kuitenkin sitä "viisautta:
Kotipuutarhurille pitkä vääntö on muistutus siitä, että jos aikoo käyttää mitä tahansa kasvinsuojeluaineita, on hyvä miettiä, onko tarve todellinen.
Tuo ammattikäyttöön rajoittaminen tuntuu myös olevan kaikille niin hyväksyttävä asia, ettei sitä oikeastaan tarvitse kovasti perustellakaan, se tuntuu itsestään selvältä. Mutta jos glyfosaatista ei todellista vaaraa ole, on se taas niitä "normeja", joiden purkamisen on hallituksemme asettanut jopa tavoitteekseen. **)
_______________
*) PS. lo 15: laitoin myös ko. blogiin huomautuksen:
"Ennen 1970-lukua DES-yhdisteelle altistuneiden henkilöiden jälkeläisissä löydetään yhä kemikaalin aiheuttamia haittoja, Pietikäinen kirjoittaa."
Tämä tällainen on täysin asiatonta argumentointia, jos kyse on ollut ihan toisista torjunta-aineista.
**) vai toteutuuko tässä skenaario, jossa alkoholia saa vuorokauden ympäri vähän joka paikasta - mutta glyfosaatilla käydään salakauppaa! 8)
-
Hesarin mielipidepalstalla sitten tämä kirjoitus "säesti" tavallaan kumpaakin edellä mainittua:
Kotipuutarhuri ei tarvitse myrkkyjä (http://www.hs.fi/mielipide/a1460693718318)
Ensin tämä kotipuutarhuri hämmästyi, kun Roundup toimi niinkuin sen pitääkin:
Käytin kokeeksi pari vuotta sitten ihmeaineeksi mainostettua Roundupia neliön alueelle kotipihassani. Myrkkyä se oli. Kasvusto kuoli kertalaakista eikä elpynyt vielä seuraavanakaan vuonna.
Hän ei siis yrittänyt kylvää tai istuttaa tuolle neliölleen mitään. Mutta yhtäkaikki hän on varma (kuten Pietikäinenkin) aineen ylisukupolvisista vaikutuksista:
Koska myrkkyjen vaikutus kestää maaperässä isältä pojalle ja kauemminkin, glyfosaatin kielto tyystin on perusteltua. Hollantilaiset ovat näin jo tehneet, mutta he ovatkin puutarhakansaa.
Paitsi, että ammattilaiset siellä jatkavat niinkuin ennenkin, ei ainetta siellä tyystin kielletty. Pitääkin oikeastaan etsiä netistä glyfosaatin myyntimäärät Hollannissa, ennen lakimuutosta ja sen jälkeen. Mutta hyvän lehtimiestavan vaatimus, korjausvelvollisuuksineen, ei taida ulottua yleisökirjoituksiin.
Vaikka sitten tämän paikallisen Greenpeacen uutisen mukaan (http://www.dutchnews.nl/news/archives/2016/02/pesticide-sales-figures-dont-reflect-use-on-farms-greenpeace/) viralliset myyntiluvut eivät edes olisi luotettavia, ainetta käytettäisiin paljon enemmän. Hollannissa aineen salakauppa harrastelijakäyttäjille voi olla jo täydessä käynnissä! Mikähän siellä on sopiva korvaus ammattiviljelijä-hakumiehelle (http://www.pahkasika.net/wp-content/uploads/2015/09/Juliste2.jpg)? ;) Greenpeacen uutisessa (16.2.2016) viimeiset viralliset uvut olivat vasta vuodelta 2013, joten niidenkin vertaaminen - rajoitusten vaikutuksen analysoimiseksi - tulee ilmeisesti mahdolliseksi vasta noin 2 vuoden päästä.
-
Täytyy aina välillä myös muistuttaa torjunta-aineiden hyödyistä:
Tautien torjunta nostaa ohran satoa reilusti (http://www.farmit.net/kasvinviljely/2016/04/06/tautien-torjunta-nostaa-ohran-satoa-reilusti)
Tauteja torjumalla ohran satoa on nostettu ruutukokeissa jopa yli tuhat kiloa hehtaarilta. Viljelijöiden omat kokemukset puhuvat vieläkin korkeammista sadonlisistä.
Lajikkeella, olosuhteella ja kylvöajalla on suuri merkitys tautitorjunnan satoa lisäävään vaikutukseen. Hankkijan kokeissa aikaisen kylvön tautitorjunta toi hehtaarisatoon lisäystä noin 260 kiloa, kun myöhäisessä kylvössä sadonlisä oli jo toista tuhatta kiloa.
Hankkijalla on laskettu, että taloudellinen tuotto yhdelle tautitorjuntaan sijoitetulle eurolle tulee takaisin kolminkertaisena.
Itseasiassa jutun taulukossa ero täysin torjuntaa vaille jätettyihin peltoihin oli lähes 1800 kiloa hehtaarilta - ja viljan laatukin niissä heikompi. Nekään eivät olleet luomupeltoja, joiden hehtaarisadot luomun satotilastojen mukaan ovat vielä n. 1000 kiloa alempia.
-
Tässä lisää analyysiä tästä Euroopan glyfosaattisodasta:
Glyphosate battles: Why different European agencies came to different cancer conclusions (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/04/18/glyphosate-battles-different-european-agencies-came-different-cancer-conclusions/)
Siitä kuuluisasta "varovaisuusperiaatteestakin" näyttää suurelta osalta olevan kyse.
Veikkaukseni kuitenkin nyt on, että glyfosaatin jatkolupa nyt (so. toukokuussa) hyväksytään, vaikka ehkä lisättynä noilla turhanaikaisilla rajoituksilla, ainakin tuon 7 vuoden ajaksi.
***
Niin, mikä on sitten noiden luomuviljelyssä käytettyjen kuparijohdannaisten tilanne? Uutta siinä asiassa ei ole kuulunut, vaikka niillekin myönnetyn väliaikaisluvan pitäisi jo olla loppunut tai loppumassa? Nehän tulivat esille myös tässä keskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=840.msg8354#msg8354) Saksan (ja/tai Sveitsin) luomuväen parissa. - Siinakin olisi käyttöä tuolle "varovaisuusperiaatteelle", mutta luulenpa, etteivät ainakaan samat tahot ota sitä "sääntöa" esille niistä keskusteltaessa.
PS. Kuparisulfaatin syntilista on muuten kasvanut: se on tappavan myrkyllistä ainakin yhdelle mehiläislajille (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/04/160412110002.htm), kertoi ScienceDaily.
-
Yksi tapa vastustaa inhottua asiaa, on väittää, ettei siitä, sen käytöstä ole mitään hyötyä. Muistamme Vandana Shivan propagandan, että GMO-puuvilla olisi ollut viljelijöille pettymys. USA:n ympäristövirasto EPA on levittänyt käsitystä, että neonikotinoidien käyttö ei vaikuta satoihin tai viljelijän tuloihin. Nyt asia on siellä kuitenkin tutkittu, ja kuinkas kävikään:
Neonicotinoid seed treatments produce higher soybean yields in the Southern US (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/04/160418095132.htm)
Eli tutkituilla alueilla soijasadot nousivat selvästi. Vaikutus oli positiivinen myös taloudellisesti.
EU:ssa tehtiin tehtiin arviota (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Neonicotinoid#Europe) v. 2013 rajoitusten alkaessa myös taloudellisista vaikutuksista. Onkohan niitä toistettu, tarkistettu? Tosin asian tutkiminen voi mennä kimurantiksi, kun käyttökieltoon annettiin niin monessa maassa poikkeuslupia (mm. Suomessa).
***
Kuten uutisessamme tavallaan jo viittasimme ...
"Varovaisuusperiaatteen" kummallisen erilaiset soveltamisen tavat (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=414)
... myös neonikotinoidit ovat tänä vuonna EU:n agendalla, väliaikainen kielto vuodelta 2013 umpeutuu (vai onko jo umpeutunut? Kahdesta vuodesta silloin puhuttiin?)
-
Tällaisia aloitteita on nyt sitten helppo tehdä ...
Vantaan Vihreät: Vaarallisten kemikaalien käytöstä kaupungin viheralueilla luovuttava (http://www.vavi.fi/2016/04/18/vantaan-vihreat-vaarallisten-kemikaalien-kaytosta-kaupungin-viheralueilla-luovuttava/)
... ja perusteluksi riittää sitten tällainen:
Esimerkiksi päiväkodin, leikkipuiston tai koirapuiston läheisyydessä käytetty torjunta-aine voi pahimmissa tapauksessa altistaa lapsen tai lemmikin päivittäin.
Mahdollisuus "altistukseen" riittää, mitään realistista riskianalyysiä ei tarvita. Eihän sitä kaiketi voikaan tehdä, kun aloitteen alussa on otettu lähtökohdaksi, ettei glyfosaatin riskejä (muka) edes täysin tunneta. Ja pakkohan kunnan on sitten vastata näin:
Kaupunki suhtautuu myönteisesti vihreiden aloitteeseen ja tutkii vaihtoehtoja glyfosaatin käytölle jo tulevan kesän aikana.
Vaikka kunnollinen riskianalyysi varmasti osoittaisi, että noihin puistoihin yön aikana jätetyt huumeneulat ja jopa pullonsirpaleet ovat lapsille ja koirille riski, glyfosaatti ei. No, tuossakin kyllä vain luvattiin tutkia vaihtoehtoja, ja voihan tulos olla sekin, ettei kustannustehokkaita vaihtoehtoja ole. Syksymmällä voidaan ehkä myös jo vedota EU-päätökseen, ja perustella sillä, ettei riskejäkään ole.
Jos minä saisin sitten syksyllä asiassa vastata, kirjoittaisin, että Vantaan kaupunki katsoo saamiensa selvitysten pohjalta toteen näytetyksi, että lapset ja koirat eivät yhteytä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteytt%C3%A4minen).
-
Ollaanpa mekin nyt kärkkäinä mukana näissä vuodoissa. Tämän mukaan komissio on nyt antamassa glyfosaatille 10 vuotta lisäaikaa:
European commission plans to relicense glyphosate for 10 years according to leaked proposal (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/04/25/european-commission-plans-to-relicense-glyphosate-for-10-years-according-to-leaked-proposal/)
-
Tämä tarina on logiikaltaan (tai sen puutteelta) ihan sitä samaa Säteilyturvakeskukselta kuin Eviralta torjunta-ainejäämistä:
Ikäheimosen mukaan Suomessa ei tarvitse varoa marjojen ja sienten syömistä Tšernobylin takia, sillä niissä on niin vähän radioaktiivisuutta. Sienet voi halutessaan keittää, jolloin radioaktiivinen cesium liukenee keitinveteen. Kun sienet huuhdotaan sen jälkeen, saadaan lähes kaikki cesium poistettua.
– Sienilajien cesiumin rikastamisessa on eroja. Kehnäsieni, mustavahakas ja rouskut keräävät sitä eniten. Myös suppilovahvero aika hyvin, kantarelli sen sijaan ei niin voimakkaasti, Ikäheimonen kertoi.
Eikö nyt, hitto soikoon, osata sanoa, että koska mitään vaaraa ei ole, ei tarvitse varoa, ei kannata yrittääkään. Piste.
Vai toimittajatko pakottavat (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=10) asiantuntijat vastaamaan näihin kysymyksiin ("Jos kuitenkin haluaa välttää, niin mitä silloin ...")?
(YLE:n jutusta "Tšernobylin laskeuma puhuttaa 30 vuoden jälkeenkin – Ylen livechatissa kysyttiin syövästä ja sienistä (http://yle.fi/uutiset/tsernobylin_laskeuma_puhuttaa_30_vuoden_jalkeenkin__ylen_livechatissa_kysyttiin_syovasta_ja_sienista/8838679)")
-
Tässä viime hetken väännössä yritetään vielä kerran tuoda esiin kaikki tutut argumentit glyfosaattia vastaan (YLE):
Glyfosaatti tappaa pellolla, pihassa ja puutarhassa – voisimmeko pärjätä ilman? (http://yle.fi/uutiset/glyfosaatti_tappaa_pellolla_pihassa_ja_puutarhassa__voisimmeko_parjata_ilman/8833963)
Vai olisiko tämä jossain määrin uusi, "salaiset tutkimukset":
Kaikkein keskeisin ongelma on se, että glyfosaattiin liittyviä tutkimuksia ei ole julkaistu. Suurin osa niistä on salaisia – koska ne ovat teollisuuden itsensä toteuttamia ja suojassa yrityssalaisuuksina. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n on toivottu vaativan tutkimustuloksia julkisiksi. Sitä ei ole kuitenkaan toistaiseksi tapahtunut.
Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) kertoo pyytäneensä komission hallussa olevia glyfosaattitutkimuksia, mutta niitä ei ole hänelle toimitettu vedoten siihen, että aineistoa on ”miljoona sivua”.
– Uskon, että komissiolla alkaa olla halua laajempaan näkyvyyteen, koska muuten tätä asiaa ei voida ratkaista. Tutkimusten laatijat eivät voi sanella sitä, että ovatko nämä julkisia. Elintarviketurvallisuusviraston on tehtävä päätös, että voitaisiin avata tätä vaaralliseksi epäiltyjen aineiden tutkimustietoa. Se voisi olla edellytys sille, että tehdään viisaita päätöksiä, pohtii Hautala.
Tätä argumenttiahan on enemmän käytetty vapaakauppasopimusta vastustettaessa, sehän on tapahtunut "suljettujen ovien takana" - joten siis jotain kavalaa ja kamalaa on tekeillä?
Mutta minkälaista tietoa noissa salatuissa tutkimuksissa voisi olla, jos ne kuitenkin ovat komission ja myös EFSA:n hallussa? Tuskin mitään olennaista lisätietoa aineen turvallisuudesta. Oletettavasti kyse on jostain asioista, joille vielä ei ole saatu riittävää patenttisuojaa tms. Ei, tämä ei ole "keskeisin ongelma".
On aika epätoivoista salaliittoteoriaa, että komissio tai EFSA tahallaan salaisivat glyfosaatille epäedullisia tietoja mepeiltä tai kansalta.
Jos Kyllösen tavoin vaaditaan tätä ...
– Tarvitaan selvityksiä, ja nimenomaan puolueettomia selvityksiä.
... niin juuri sellaiset on EFSA ja Saksan asian toimeksisaanut virasto tehnyt! Sensijaan, uskaltaisin sanoa, vastustajat keskimäärin vetoavat hyvin usein selvityksiin, jotka eivät sellaisia ole.
Ellei sitten tuossa ole kyse taktiikasta, jolla parlamentti haluttaisiin hukuttaa noiden "miljoonan sivun" käsittelyn alle?
Mutta nyt tuo taitaa tässä tilanteessa olla myöhäistä, vastustajille. Jonkinlainen myönteinen päätös taitaa nyt joka tapauksessa tulla, ja vastustajien täytyy sitten odottaa uutta tilaisuutta 7-10 vuotta.
Parlamentti ei kuitenkaan asiaa päätä, vaan päätöksen tekevät jäsenvaltiot, mikäli pääsevät sopuun. Muussa tapauksessa asian päättää komissio. Päätöstä odotetaan toukokuun aikana.
***
Oikeastaan täytyy "myöntää", että Thordvalds on tässä ehkä oikeassa:
Suurin osa suomalaisista europarlamentaarikoista jatkaisi glyfosaatin ammattikäyttöä, mutta kieltäisi tai rajoittaisi sitä amatööreiltä. Tätä mieltä on mm. EU:n ympäristövaliokunnassa istuva Nils Thorvalds (rkp).
– Ihmiset ostavat sitä vapaasti kaupasta ja käyttävät ymmärtämättä mitä siinä on. Purkissa lukee, että käytä hanskoja ja ole varovainen ja plaa plaa plaa. Mutta siitä on tullut yleinen kesäkukkien tappoaine, ja sitä käytetään tolkuttomasti. Sillä voi olla monenlaisia vaikutuksia ja määrät yhtäkkiä suuria.
Sillä varmasti, jos glyfosaatti menee salakauppaan, sen hinta käyttäjälle nousee! Ja silloin ihmiset kyllä käyttävät varmasti sitä säästeliäämmin, eivätkä pahemmin läikyttele? Ja kun täytyy kysellä "onko tietoa" - niin sitten varmasti on tietoa. :)
-
Tämäkin tieto osoittaa, miten johtopäätösten teko asiassa on hyvin hankalaa:
Belgium and France are EU’s bee mortality hotspots (http://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/belgium-and-france-are-eus-bee-mortality-hotspots/)
Eli Ranska on mehiläiskuolleisuudessa toinen EU:n "kuuma piste". Vaikka juuri Ranska riensi ensimmäisenä kieltämään neonikotinoidit, jo ennen EU:n päätöstä asiassa.
Eikä tämäkään tutkimus ...
Clothiandin does not harm bumblebees, but other neonics may, study shows (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/05/02/clothiandin-does-not-harm-bumblebees-but-other-neonics-may-study-shows/)
... johtopäätösten - ja direktiivien - tekoa helpota: siinä nimittäin eräs vaarallisimmaksi arvioitu neonikotinoidi todettiin syyttömäksi - mutta muut jäivät epäilyksenalaisiksi.
-
Tässä artikkelissa kerrotaan ...
Everything in Agriculture is a Trade-Off (http://weedcontrolfreaks.com/2016/03/everything-in-agriculture-is-a-trade-off/)
... miten kaikki maataloudessa on "vaihtokauppaa", valintaa, kaikista vaihtoehdoista tulee kustannuksia.
Erityisesti siinä käsitellään sitä, mitä glyfosaatin käytön vähentämisestä tai siitä luopumisesta seuraisi.
Artikkeli käsittelee asiaa amerikkalaisesta näkökulmasta, ja tilanne siellä on toki hiukan erilainen, mm. glyfosaatinkestävistä GMO-lajikkeista johtuen. Mutta haittansa vähentämisestä tai kieltämisestä olisi täälläkin. Niistä ovat varmasti EU-neuvotteljat tietoisia (ainakin suuri osa heistä). Mutta ei välttämättä suuri yleisö.
Tuohon keskusteluun. Eurooppalaiset tai ainakin iso osa heistä on valmis kieltämään glyfosaatin (ja muutkin torjunta-aineet), mutta ...
Can’t have it both ways: European consumers want affordable food without glyphosate (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/05/03/cant-have-it-both-ways-european-consumers-want-affordable-food-without-glyphosate/)
More than nine out of 10 (91%) consumers think food should remain affordable, but only a shade over half (54%) think that farmers should be able to use pesticides to keep prices down.
Eli ruoan hinta ei missään tapauksessa saisi nousta. Poliitikot siihen sittten? Katso tämä vanha uutisemme:
Melkoinen hyväkäs, tämä Tarja Cronberg! (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=327)
Tyypillinen esimerkki siis ilmiöstä, miten kansa - tietämättömänä ja epäjohdonmukaisenakin - johtaa poliitikkoja. Josta on jo esimerkki tässä toisessakin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=591.msg6606#msg6606) ruokaan liittyvästä asiassa.
-
Outo tapaus. Yhdysvaltain ympäristövirasto EPA julkaisi raportin, jossa glyfosaatti vapautettiin epäilyistä, että se aiheuttaisi syöpää. Mutta laittoi sen nettiin vain yhden viikonlopun ajaksi:
EPA Magically Makes Glyphosate Safety Report Disappear (http://acsh.org/news/2016/05/03/epa-magically-makes-glyphosate-safety-report-disappear/)
Nyt se on sieltä hävinnyt. Tosin se ehdittiin saada muualle talteen, ja on tuosta linkistä avattavissa.
EPA oli kertonut Reutersille, ettei ko. raportti ollut vielä lopullinen, valmis (final). Vaikka dokumentin joka sivulla lukee "final". Niiinpä saamme kuulemma odotella vielä loppuvuoden lopullista lopullista raporttia.
Mutta tuskinpa lopullinen lopullinen raportti tuloksiltaan tuosta olennaisesti eroaa.
-
Kuvittelisi muuten erilaisia tietovuotoja (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=799.msg8406#msg8406) suunnattomasti rakastavan (suomalaisenkin) median nyt ottavan esiin tämän EPA:nkin tapauksen!
Ja kuvittelisi myös, että median suhtautuminenkin olisi samanlaista (eli tuo vuotaminen toisi asiaan erityistä uskottavuutta), eli nyt kissankokoisin kirjaimin, lööppeihin ja etusivuille:
"Glyfosaatti ei aiheutakaan syöpää - mutta sitä ei haluta kansalle kertoa!"
-
Myös Ronald Bailey (Reason) oli huomannut tuon EPA:n oudon tapauksen, ja kommentoi sitä blogissaan (https://reason.com/blog/2016/05/03/totally-bogus-glyphosate-attack-on-quake) näin:
Just as the lawsuit was announced, the U.S. Environmental Protection Agency published online its scientific report last Friday that glyphosate is unlikely to be carcinogenic to humans. Oddly, the agency took down the report on Monday. The EPA told Reuters that its review was not yet finished although the news agency notes that the report was marked as the "'final Cancer Assessment Document.'" 'FINAL' was printed on each page of the report, which was dated Oct. 1, 2015." While the science may be final, the politics is evidently not.
(lihav. HJ)
Eli vaikka tiede asiassa olisikin lopullista tai valmista, politiikka ilmeisesti ei ole.
***
Ainakaan vielä ei tämä asia näytä tulleen suomalaiseen mediaan, ainakaan googlaamalla ei löytynyt mitään (paitsi tietysti tämä meidän keskustelumme). Hei, toimittajat, katsokaa tänne, täältä olisi saatavissa kuuma vihje, "skuuppi!! ;D
-
Suomen Luonnon Jouni Tikkanen on kuitenkin asiasta näin varma:
Rypsinviljelijät ampuvat itseään jalkaan neonikotinoideilla (http://www.suomenluonto.fi/blogit/rypsinviljelijat-ampuvat-itseaan-jalkaan-neonikotinoideilla/)
Ja parannuskeinostakin:
Kun Suomen Luonto julkaisi viime viikkoisen uutisen, Luomuliitto huomautti, että keinoja olisi kyllä. Se tiedetään vanhastaan: kaikkien rypsinviljelijöiden pitäisi siirtyä tehoviljelystä luomuun tai ainakin kylvää rypsinsä myöhemmin. Silloin kirppaongelma helpottuisi.
Ja oikeastaan tuo sato-ongelmakin ratkeaisi, tavallaan. Siirtymällä luomuun saataisiin satotasot laskemaan vielä alemmas. Mutta silloin asialla olisi selitys!
Esityksestä Miia Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä – tuloksia ja haasteita (https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://luomu.fi/materiaalit/02_Diat/Kuisma/Rypsi_luomuviljelyssa.pdf&ved=0ahUKEwiyw5Go_MbMAhWLhiwKHcbdDyAQFggdMAI&usg=AFQjCNHUtSRc3PlNAlxOkgADErdkQhk-4w&sig2=Ny5uApAy111VN1WwyzXIGQ) (2011, pdf, s. 6):
Keskisato tuotantotilastoissa:
1990: 1 790 kg/ha
1995: 1 500 kg/ha
2000: 1 350 kg/ha
2005: 1 380 kg/ha
2010: 1 130 kg/ha
Luomun satotasot ovat tuotantotilastoissa alhaisia,
mutta suunta on ylöspäin:
2007: 730 kg/ha
2008: 790 kg/ha
2009: 880 kg/ha
Minä en olisi niin varma. En toiseenkaan suuntaan, tietysti tuossa pölyttäjähypoteesissa saattaa olla jotain. Mutta yhä näyttää, että tutkimus on asiassa ihan aidosti kesken. Eikä varovaisuusperiaatteesta ole apua, jos rypsisatojen alenemisella on jokin ihan muu syy. Esim. tuossa Kuisman esityksessä on joitakin mahdollisia muita syitä asiaan mainittu.
-
Glyfosaatista kyllä jatketaan. Suomessa, luvassa tällainen uusinta:
Spotlight: Myrkky jonka piti olla vaaraton
Yle Fem Ti 10.05.2016 klo 20.00
Glyfosaatti on maanviljelijöiden eniten käyttämä rikkakasvien torjunta-aine. Nyt sen yhteydessä varoitetaan syöpäriskistä. Sekä käytön että elintarvikkeiden glyfosaattijäämien valvonta on Suomessa luvattoman heikkoa. (U) HD
(TV ei ole nopea media! Tuon ohjelman perusidea kun on nyt uudella tavalla vanhentunut: ks. edellä, tiedot EPA:n raportista. Ajankohtaisen ohjelman nimi olisi nyt päinvastainen: "Myrkky, jonka piti olla vaarallinen"!)
USA:ssa taas asia tehdään tyypilliseen sikäläisen tapaan. Luvassa rankka oikeudenkäyntien sarja:
Glyphosate may become target of massive lawsuits (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/05/09/glyphosate-may-become-target-of-massive-lawsuits/)
Aivan varma voi olla, että jos nuo oikeudenkäynnit toteutuvat, vastustajat kyllä hyödyntävät niitä eli niissä esitettyä ja väitettyä Euoopassakin.
***
GLP tarjoaa tässä tuoreen glyfosaatin ja kuparisulfaatin (riskien) vertailun:
How does popular organic pesticide copper sulfate compare to synthetic ones like glyphosate (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/05/09/popular-organic-pesticide-copper-sulfate-compare-synthetic-ones-like-glyphosate/)
Kumpaisenkin EU-käsittelyä odotellessa ...
-
Noihin mehiläiskuolemiin, josta asiasta ei siis voi olla varma, kuten jo sanoin, tässä kuitenkin linkki artikkeliin, jossa kerrotaan siitä, miten syyttävä sormi osoittaisi taas tai edelleen niihin varroapunkkeihin:
Varroa mites again implicated in bee losses (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/05/12/varroa-mites-implicated-bee-losses/)
Asiahan on tullut - tai tehty - monimutkaisemmaksi siten, että neonikotinoidien on esitetty vaikuttavan haitallisesti pölyttäjiin yleensä, ei yksin mehiläisiin. Niinhän teki mm. Suomen Luonto -lehti (ks. edellä). Mutta niin voi olla toki myös laita. Idea tai näkemys ei ole lehden keksimä, sillä on myös tiedemieskannattajia. Jos epäilijöitäkin.
(Alkuperäisessä artikkelissa Hank Campbell haljuilee laiskoille toimittajille, jotka käyttävät artikkeleissaan lähes sellaisenaan vihreiden järjestöjen lehdistötiedotteita, näissä asioissa. Mutta tästä nyt ei välttämättä voi syyttää Suomen Luonnon Jouni Tikkasta. Vaikka hänen tapansa vedota erään tiedemiehen "julkaisemattomaan" aineistoon on kyllä myös vähän arveluttava.)
-
Kirjoittamalla tämän HS:n mielipidepaltalle tänään, Luomuliiton Pauli Talvitie tuskin itsekään kuvitteli päätöksentekoon enää vaikuttavansa:
Glyfosaatin jatkolupa Euroopassa kannattaa kyseenalaistaa (http://www.hs.fi/mielipide/a1463113826359)
Mutta saipahan tilaisuuden mainostaa luomuansa. Itse kirjoitus on suurinpiirtein sama, jonka Luomuliitto jo viime kuussa esitti julkilausumanaan, ja joka löytyy liiton sivustolta. Ja joka täälläkin on jo käsitelty.
Jos hän kertoo tämän ...
Maatalouden historia kertoo esimerkkejä siitä, kuinka ensin turvallisina pidetyt kemialliset torjunta-aineet ovat myöhemmin osoittautuneet haitalliseksi terveydelle ja ympäristölle.
... ja sitten tämän ...
Vain luonnosta peräisin olevat torjunta-aineet sallitaan.
... niin kummasti häneltä unohtuu kertoa, että myös luonnosta peräisin olevien torjunta-aineiden kohdalla on ihan sama juttu. Esimerkkinä nikotiini, jota pitkään käytettiin luomutorjunta-aineena, kunnes se havaittiin liian vaaralliseksi (EU:ssa. Muualla sitä vielä käytetään.)
Ja tosiaan, EU:lla on nyt toinen ongelma: kuparisulfaatti, mitä tehdä sille? Koska se on luomuviljelyssä käytetty aiine, siihen asiaan sopisi Talvitien ottaa kantaa! Ja sehän ei sitten ole käytön jatkamisella pätevä peruste, jos luomuviljelyyn ei "ole käytettävissä täysin vastaavaa torjunta-ainetta", eihän?
-
Hesari julkaisi tänään launtaina verkkoversiossaan klo 10.06 laajahkon jutun:
Meppien elimistössä liikaa glyfosaattia – parlamentaarikot yrittävät kieltää maailman suosituimman rikkakasvimyrkyn
"Heidi Hautalan kehosta löytyi toiseksi vähiten – mutta liian suuria määriä – kasvimyrkkyä. EU:ssa päätetään ensi viikolla, voiko syövän aiheuttamisesta pelätyn aineen myyntiä jatkaa."
Ulkomaat 14.5.2016 10:06 Päivitetty: 14.5.2016 10:09
Pekka Mykkänen
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1463189723172
Tuo juttua ei siis ole paperilehdessä ainakaan vielä launtain numerossa.
Bryssel. Vihreiden meppi Heidi Hautala ja 47 muuta Euroopan parlamentin jäsentä ovat antaneet selvästi positiivisen näytteen – heidän kehoistaan on löytynyt keskimäärin 17-kertainen määrä rikkakasvien torjunta-ainetta glyfosaattia kuin mikä on ohjearvo juomavedessä.
Ei glyfosaatti kuitenkaan "kehosta" mitattu vaan virstasta, joka poistuu kehosta. Vertailu juomaveteen on täysin virheellistä.
Virsasta löytyy tarkoilla mittauksilla vaikka mitä aineita.
Juttu onkin osa Euroopan vihreiden glysosaatin vastaista kampanjaa.
Pankaapa lisää kommentteja tänne ja Hesarin jutun kommentointiosastoon. Itse en nyt ehdi.
-
Välittömästi tuli mieleen, että tuo Hesarin artikkeli on erittäin hyvä esimerkki tästä:
Alkuperäisessä artikkelissa Hank Campbell haljuilee laiskoille toimittajille, jotka käyttävät artikkeleissaan lähes sellaisenaan vihreiden järjestöjen lehdistötiedotteita, näissä asioissa.
Sitä myöten, että käytettiin Hautalan tiedottajan tunteeseen vetoavaa lausetta:
“Meitä kusetetaan. Glyfosaatti tappaa talossa ja puutarhassa”, toteaa Hautalan tiedottaja Mari Saarteinen.
(lihav. HJ)
Tietysti glyfosaatin tarkoituskin on tappaa - niin kuin on vaikka maanmuokkauksen tai kitkemisenkin. Ei luomuviljelyssäkään rikkakasveja siirretä ja istuteta kohteliaasti ja hellästi muualle kasvamaan. Mutta tarkoitus tuossa on tietysti vihjata, että se glyfosaatti tappaa ihmisiäkin.
Hieman ironista on, että tuo lihavoitu iskulause oli aikanaan hyönteismyrkky Raidin, jonka tehoaineista valmistaja kertoo (http://www.raid.fi/tehoaineet/):
Yleisimmät tehoaineet kuuluvat pyretriineihin tai pyretroideihin. Pyretriinit ovat luonnossa esiintyviä aineita ja pyretroidit synteettisiä. Nämä aineet ovat myrkyllisiä vaihtolämpöisille eliöille, mutta eivät nisäkkäille.
[...]
Pyretriini on ainoa tehoaine, joka hyväksytään käytettäväksi luomuviljelyssä. Pyretriinin huono puoli on sen allergisoiva vaikutus, joka johtuu aineessa olevista epäpuhtauksista. Raid-tuotteissa käytetään vain puhdistettua pyretriiniä, joten tätä ongelmaa ei kyseenomaisessa tuotesarjassa ole.
(lihav. HJ)
Pyretriinien kieltämiseksi tai edes käytön rajoittamiseksi Hautala ja muut (vihreät) mepit eivät tiettävästi ole ryhtyneet toimenpiteisiin. Eivätkä tuoneet esille, että sen vaikutuksia ei vielä riittävästi tunneta.
Toimittaja ei näe ristiriitaa siinäkään, että glyfosaatti on "maailman suosituin rikkakasvimyrkky" - ja sitten havainnot eli näyttö sen karsinogeenisyydestä noin heiveröisellä pohjalla ja kiistanalainen. Kun kaiken järjen mukaan sen pitäisi tietysti selvästi näkyä jo maailmanlaajuisena epidemiana! Ajatelkaa, reippaasti yli kilo (litra) per maailman asukas:
Kyseessä on historian käytetyin torjunta-aine: sitä on ruiskutettu 9,4 miljoonaa tonnia maailman pelloille, puistoihin ja puutarhoihin.
Luultavasti Hautala ja kumppanitkaan eivät enää tosissaan usko pystyvänsä tähän kieltämiseen. Parlamenttihan teki jo sen päätöksen kuin teki, eikä se mennyt vihreiden mielen mukaan (kuin korkeintaan pieneltä osin). Eikä tällaisella viime hetken (tunteeseen vetoavalla) kampanjalla enää jäsenmaiden kantoihinkaan luultavasti ole mitään vaikutusta. Mutta varmaan tällä yritetään jotenkin saada "pisteet kotiin", voidaan väittää, että on yritetty (vähän niinkuin ennen vanhaan pienissä oman vaalipiirin tiehankkeissa, joita jokainen kansanedustaja sai budjettiin ehdottaa - ja sitten muut varmistivat, etteivät ne mene läpi ...). Jos nyt on näin, ja asialla pisteitä siis ehkä noukittavissa:
Glyfosaatin käyttö on pelästyttänyt myös monet tavalliset eurooppalaiset. Huhtikuussa julkaistun 7 000 ihmisen kyselyn mukaan 70 prosenttia EU:n viiden suurimman jäsenmaan kansalaisista haluaisi kieltää glyfosaatin myynnin.
Niinkuin varmasti olisi valmis kieltämään divetymonoksidinkin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=531.msg2045#msg2045) myynnin.
***
Tuossa olisi ollut nyt Hesarille oivallinen paikka kertoa EPA:n glyfosaattiraportista (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg8427#msg8427), ja sen kummallisesta katoamisesta verkosta, mutta se ei siis sitä tilaisuuttaan käyttänyt. Katsotaan, tuleeko jutusta tänään paperiversio, ja mainitaanko tuosta asiasta siinä.
-
Hesari tuli, eikä siinä ollut tuota artikkelia lainkaan. Siis ei ollut ainakaan tänään, sunnuntainumerossa, asiasta yhtään mitään. Voipi olla, että HS ei sitten kuitenkaan näe tuota (pääosin vihreiden) kampanjaa julkisuustukensa arvoiseksi. *) Varsinkaan nyt, kun jo keskiviikkona tai torstaina asiasta on kerrottavissa oikea uutinen, kun (johonkin suuntaan) päätös todennäköisesti tehdään. Jolloin koko asiassa siirrytään, enemmän tai vähemmän, "pulinat pois" -vaiheeseen, ainakin joksikin aikaa.
Vai siirrytäänko? Voi olla, että glyfosaatista on tullut vastustajille niin "rakas vihollinen", että "pulinaa" eli sen mustamaalaamista jatketaan siitä huolimatta, vaikka EU nyt jatkoajan sille myöntäisi.
Ja jos se - vastoin ennakko-odotuksia - sitä jatkolupaa ei myönnä, niin siitä kyllä varsinainen "soppa" syntyisi! Nimittäin silloin aine olisi kielletty EU:n alueella - mutta sallittu käytännöllisesti katsoen koko muussa maailmassa. Miten sillloin reagoisivat EU:n maanviljelijät, jos heidän kilpailuasemaansa näin heikennettäisiin? Luomuviljelijöitä kun kuitenkin heistä on hyvin pieni vähemmistö (eikä markkinoilla - tai valtioiden budjeteissa! ;) - oikeastaan ole suuremmalle tilaa).
Kun sadot luultavasti pienisivät - jos siis glyfosaatti kielletään - ja/tai kustannukset kasvaisivat, paradoksaalinen seuraus voisi jopa olla, että EU-kansalaiset saisivat ruoassaan enemmän glyfosaattijäämiä, kun halvempi tuontiruoka syrjäyttäisi täällä tuotettua. (Vaikkeivät ne jäämät vaarallisia olisikaan.)
***
Yksityiskohta (jolla ei pääasian kannalta ole kyllä merkitystä):
Jos suomalaisella Hautalalla virtsassa havaittu määrä oli hyvin pieni, onko se seurausta siitä, että Suomessa pakkotuleennuttaminen glyfosaatilla on kielletty (ja sitä kieltoa kai pääsääntöisesti myös noudatetaan) mutta suuressa osassa Eurooppaa se on sallittu (ja sitä myös tehdään)? Yksityiskohtaista tietoa ei tietysti siitä ole, missä (Suomessa vai Brysselissä?) ja mitä Hautala pääasiassa syö (paitsi sen verran, että syö nyttemmin myös lihatuotteita **), vaikka aikanaan kuuluisan, jopa "legendaarisen" Kasvis-ravintolan puuhanaisia olikin). Olen nimittäin kallistunut näkemykseen, että glyfosaattijäämät ruoassa luultavasti johtuvat hyvin suurelta osalta juuri tuosta pakkotuleennuttamisesta, eivätkä muusta käytöstä.
Tuon asian voisi jopa tutkia, tekemällä vastaava tutkimus kuin Saksassa ...
Heinrich Böll -säätiön Urinale 2015 -tutkimuksessa viime vuonna otanta oli suurempi, yli 2 000 saksalaista. Heidän glyfosaattilukemansa olivat 5–42 kertaa suurempia kuin ohjearvo.
... myös Suomessa. Saksahan on vasta (aika varovaisesti) rajoittanut (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/saksa-rajoitti-pakkotuleennuttamista-glyfosaatilla-1.65749) pakkotuleennuttamisen käyttöä (ja onko tuo rajoitus edes käytännössä purrut?). Odottaisin siten, että täällä havaitut jäämät olisivat paljon pienempiä. Vaikka glyfosaatin käytössä yhteensä ei olisikaan eroa.
Edelleen muistaen, että jopa tuo pakkotuleennuttaminen voi olla käytäntö, jossa hyödyt ylittävät haitat. Kuten tuossa Saksan viranomaisten päätöksessä oikeastaan rivien välissä myönnetään tai todetaan. Tuossa Heinrich Böll -säätiön tutkimuksessa osoitettiin nuo lukemat, mutta ei niitä haittoja, joita asiasta olisi seurannut kyseisille ihmisille.
______________
*) toteaahan jo tuo nettiuutinenkin aika vähättelevään sävyyn:
Näin ollen kyseessä on lähinnä tempaus, jolla pyritään kiinnittämään huomiota Eurooppaa jakavaan kysymykseen.
**) kertoi tämän TV-haastattelussa vuosia sitten hiukan hilpeyttä herättävällä tavalla: hän joskus voi syödä myös "kasvisruokaa syöviä eläimiä". Eli sutta ja leijonaa hän ei siis syö.
-
Pankaapa lisää kommentteja tänne ja Hesarin jutun kommentointiosastoon. Itse en nyt ehdi.
Hesarin kommenttiosastossa oli em. uutista jo laajasti ja monipuolisesti kritisoitu (jos kohta oli kehuttukin, oltu aivan samaa mieltä). Niinpä laitoin sinne (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1463189723172) nyt vain tämän kommentin (ainakin tässä vaiheessa):
***
Tuossa uutisessaan Helsingin Sanomat olisi voinut kertoa, että myös USA:n ympäristövirasto EPA on päätynyt raportissaan aivan samaan tulokseen kuin EFSA:kin: glyfosaatti ei aiheuta syöpää.
Itse tuon EPA:n raportin julkitulon tapaus on mielenkiintoinen: se oli yhden viikonlopun netissä, kunnes se sieltä poistettiin. Eli nyt tuo tieto glyfosaatin vaarattomuudesta on tavallaan "vuotanutta" tietoa. Mutta eikö tällainen tieto ole juuri siitä kiinnostavinta! (Ainakin monessa muussa tapauksessa on ollut ...)
Ks. asiasta täältä:
http://acsh.org/news/2016/05/03/epa-magically-makes-glyphosate-safety-report-disappear/
EPA Magically Makes Glyphosate Safety Report Disappear
***
(Klo 15:) Tuli lähetettyä toinenkin kommentti. Siinä vertasin torjunta-ainejäämiä alkoholiin. Kommenttini voi kokea ilkeilynä joskus rattijuopumustuomion saanutta Sirpa Pietikäistä kohtaan (joka nyt on ilmoittanut, että myös hän osallistui kyseeseen testiin). Nyt - vaikka haluan tätä, eli henkilökohtaisuuksiin menemistä, yleisesti välttää - niin epäilemättä se nyt niin vähän olikin! Katso sieltä ne esittämäni luvut, niin ymmärrät. Joku raja tässä tekopyhyydessä ylittyi. Oikeastaan anteeksi, mutta se viesti tuli nyt lähetettyä, ja tässä asia kerrottua, tunnustettua.
-
Myös Kuluttajaliiton Leena Simonen on ottanut kantaa glyfosaattiin.
Kuluttajaliiton Simonen: Glyfosaatti pois markkinoilta – yksi maailman käytetyimpiä torjunta-aineita (http://www.kuluttajaliitto.fi/edunvalvonta/tiedotteet/tiedotteet-2016/kuluttajaliiton-simonen-glyfosaatti-pois-markkinoilta-yksi-maailman-kaytetyimpia-torjunta-aineita/)
Juuri tämän oletuksensa takia (lihav. HJ):
Varovaisuusperiaate on järkevää kemikaalipolitiikkaa sellaisten kemikaalien kohdalla, jotka todennäköisesti aiheuttavat merkittävää terveyshaittaa kuluttajille, Simonen painottaa.
Jos hänellä ei tuota oletusta olisi, hän varmasti pohtisi, mitä glyfosaatin kieltäminen merkitsisi ruoan hinnoille, toiselle varmasti Kuluttajaliitolle kuuluvalle asialle. "Varovaisuusperiaatetta" kun voi soveltaa siihenkin kysymykseen!
Kantaa ottavat myös Helsingin (!) Keskustanuoret (samalla oletuksella):
Helsingin Keskustanuoret: Maatalous- ja ympäristöministerin otettava kantaa glyfosaatin käyttöön (http://www.keskustanuoret.fi/artikkeli/helsingin-keskustanuoret-maatalous-ja-ymparistoministerin-otettava-kantaa-glyfosaatin)
Helsingin Keskustanuoret haluavat puhtaan luonnon lisäksi oikeutta puhtaaseen ja terveelliseen ruokaan. Vaadimme, että maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ottaa rohkeasti kantaa glyfosaatin terveydellisiin haittoihin sekä kansainvälisen syöpätutkimuskeskuksen tutkimustuloksiin ja vetoaa komissiota reagoimaan parlamentin esityksiin.
Ihan selvää ehdotusta glyfosaatin kieltämisestä heilllä ei ole, mutta kyllä "läheltä liippaa".
Tämän verran pohdintaa ja huolen kantamista on heillä kyllä vielä maaseudusta ja -taloudesta - mutta valmis peruste sille, miksei sitä kuitenkaan tarvitse enempää miettiä:
Glyfosaatin käytön jatkamista on perusteltu mm. sillä, että tuottavuus maatiloilla laskee entisestään, jos glyfosaatin käyttöä rajoitetaan. Glyfosaatin käyttö voi kuitenkin heikentää maaperää sekä laskea tuottavuutta pitkällä aikavälillä.
Miten h-ssa glyfosaatti voisi heikentää maaperää!!! Tuota eivät minusta Vihreätkään ole vielä koskaan keksineet/esittäneet.
-
Tuolla Hesarin keskustelussa nimimerkki "Hurtti-Ukko" vastasi tähän Heidi Hautalan väitteeseen:
Hautala syyttää EFSA:a tietojen pimittämisestä, koska se ei ole julkistanut arvion pohjana käytettyjä avaintutkimuksia ja käyttämiensä asiantuntijoiden sidonnaisuuksia. Näitä tietoja Hautala ja muut mepit vaativat julkisiksi.
Näin:
Heidi Hautalalle tiedoksi. EFSA:n glyfosaattilausunto on kaikkien luettavissa liitteineen ja viitteineen (EFSA Journal 2015;13(11):4302[107pp.]. Löytyy helposti EFSA:n verkkosivuilta. EFSA:n asiantuntijoiden sidonnaisuudet ovat myös saatavissa samasta lähteestä. Tietenkin 107- sivuisen raportin lukeminen vie jonkin verran aikaa ja sen ymmärtäminen vaatii toksikologian perusteiden tuntemista.
Tiedoksi meillekin!
PS. Tässä vielä ihan linkin kanssa:
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4302
-
Hieman viiveellä "heräsin" huomaamaan uuden torjunta-ainelain.
Soitto maatalouskauppaan ( Agrimarket Iisalmi) selvitti asiaa: saadakseen ostaa vaikkapa kotitarvemansikkamaalle punkkientorjunta-ainetta (esim Mesurol 500 SC, jota on aiemmin saanut ostaa ja käyttää), pitää suorittaa käyttäjätutkinto (jonka vielä saatan ymmärtää), ja laajentaa marjamaa ainakin satakertaiseksi (jotta käyttö on ammattimaista). Nimittäin tuo aine, jota keskustelumme kosketti, kuuluu aineisiin, joita saa myydä vain ammattimaiseen käyttöön. Tätä on vaikea ymmärtää: eikö nimenomaan ammattimainen viljely tuota elintarvikkeita myyntiin... "... lapsille, odottaville äideille... " Ja kun siinä nimenomaan kyse on isoista viljelmistä, niin ympäristöhaitat (jos niitä on), ovat myös isommat ???
-
Tämä glyfosaattiasian käsittely alkaa olla kuin TV:n saippuasarja. Joka viikolle tarvitaan dramaattisia juonenkäänteitä. Nyt Saksa horjuu kannassaan, ja:
Glyfosaattiäänestys siirtyy kesäkuulle (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/glyfosaattiäänestys-siirtyy-kesäkuulle-1.145848)
Samalla WHO (yhdessä FAO:n kanssa) antaakin nyt lausunnon, että glyfosaatti ei aiheuta syöpää. Tässä pari linkkiä, laajempaa artikkelia siitä asiasta:
Timely WHO report on glyphosate herbicide's potential for causing cancer by the dietary intake route (http://gmopundit.blogspot.fi/2016/05/timely-who-report-on-glyphosate.html)
Contradicting IARC, World Health Organization says glyphosate unlikely to cause cancer (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/05/17/contradicting-iarc-world-health-organization-says-glyphosate-unlikely-to-cause-cancer/)
Tuolle vihreälle ym. meppiryhmälle - joka sai hyvin tempaukselleen julkisuutta Suomessakin - tämä viikko siis tarjosi vähän vaihtelevaa palautetta: tuon asian lykkäyksen he ehkä voivat laskea voitokseen, mutta tuossa WHO:n/FAO:n lausunnossa heiltä vedettiin matto alta.
Välillä kamera siirtyy sarjassa toisaalle. Nyt Yhdysvaltain edustajainhuone on kiinnittänyt huomiota EPA:n menettelyyn ja sitä ihmetellyt:
U.S. lawmakers put pressure on EPA over handling of glyphosate review (http://www.reuters.com/article/us-usa-glyphosate-epa-idUSKCN0Y32WV)
Josko tuo uutinen tavoittaisi Suomen median, ja sekin kertoisi tapauksesta?
-
Kaikkiaan tuo keskustelu IARC:in viime kevään tuloksesta pyörii filosofisessa kysymyksessä, joka englanniksi on ilmeisesti selvempi kuin suomeksi. On olemassa "hazards and risks", joka suomeksi olisi kai "uhkia ja riskejä". Uhat ovat jotain, jotka ovat periaatteessa mahdollisia, mutta joille ei sitten anneta todennäköisyyksiä, päinvastoin kuin riskeille.
Niinpä tapahtuma, josta Graham Greene kertoo eräässä novellissaan *), jossa henkilö kuolee, kun sika putoaa hänen päälleen Italiassa, on uhka. Mutta mitään riskiarviota, todennäköisyyttä, ei voida tuosta tarinasta tai muutenkaan asialle antaa, nykyaikana Italiaan matkustavan osviitaksi.
Mutta suomenkielessä väite, että glyfosaatti voi aiheuttaa (erästä) syöpää, ymmärretään kyllä sitten heti niin, että aine on syöpäriski. Ja kun asia vähän aikaa mediassa kulkee, niin se on jo erittäin todennäköinen syövän aiheuttaja, yleisesti.
___________
*) aiheestaan huolimatta tuo Greenen novelli on muuten hyvin hauska.
-
Tämä artikkeli yrittää myös selventää tuota hasardia, uhkaa ja riskiä, ja näitä (näennäisesti) ristiriitaisia tuloksia:
Does Monsanto’s Roundup Herbicide Cause Cancer or Not? The Controversy, Explained (http://www.wired.com/2016/05/monsantos-roundup-herbicide-cause-cancer-not-controversy-explained/)
Otsikkoon voisi tietysti huomauttaa, ettei kyse ole pitkään aikaan (v. 2000 eteenpäin) ollut Monsanton tuotteesta, mutta se lienee nyt epäolennainen yksityiskohta, tuossa.
PS. 20.5.16: Tämä artikkeli vielä selventää asiaa:
Glyphosate And Cancer (http://blogs.sciencemag.org/pipeline/archives/2016/05/18/glyphosate-and-cancer)
-
Spekulaatiota:
Politico-lehti: Glyfosaatin käytölle ehkä joka tapauksessa stoppi - päätös siirtyi torstaiaamuun (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/politico-lehti-glyfosaatin-käytölle-ehkä-joka-tapauksessa-stoppi-päätös-siirtyi-torstaiaamuun-1.145957)
Niinpä jo tänään iltapäivällä olemme "viisaampia".
Pekka Rönkkö tietää Twitterissä (https://mobile.twitter.com/perttironkko/status/732449582542553089):
Rikkaruohontorjunta-aine glyfosaatti repii Saksan hallitusta. CDU haluaa sallia, SPD kieltää. Tämä voi tarkoittaa että Saksa äänestää tyhjää.
***
Kumpi sitten on lapsille isompi riski, glyfosaatti vai jättiputki:
Henki pois vieraskasveilta — terveydelle haitallinen jättiputki pyritään hävittämään (http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2016/05/18/Henki%20pois%20vieraskasveilta%20—%20terveydelle%20haitallinen%20jättiputki%20pyritään%20hävittämään/2016220772406/4)
Kaiken lisäksi kasvi on terveydelle haitallinen.
— Se erittää nestettä, joka iholle joutuessaan voi aiheuttaa vakavan palovamman. Jo pelkästään kasvin lähellä oleilu saattaa aiheuttaa allergisia reaktioita, sillä nestettä haihtuu ympäristöön, Ojala sanoo.
Lappeenrantalaiselle jättiputken polttamalle pikkupojalle jouduttiin tekemään ihonsiirto vuonna 2014.
Onpa tässä sitten tuore analyysi, mitä maksaisi, jos rikkakasveja ei torjuttaisi lainkaan:
Left uncontrolled, weeds would cost billions in economic losses every year (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/05/160516130720.htm)
Puolet soija- ja maissisadosta menetettäisiin, vahingot 43 miljardia dollaria vuodessa.
Arviot ja luvut ovat USA:sta mutta vastaavia luvut olisivat varmasti Euroopassakin. Glyfosaatin kieltäminen hankaloittaisi asiaa suuresti. Mekaaninen torjunta olisi tehottomampaa ja varmasti myös reippaasti kalliimpaa.
Neuvottelijoiden Brysselissä pitäisi muuten olla tietoisia WHO:n uusistakin linjauksista, muuta ei voi uskoa. Jopa EPA:nkin raportista, luulen. Mutta onko heillä valtuuksia ottaa niitä huomioon?
-
Saippuaooppera jatkuu. Nyt MT on tiiviistti ajantasainen uutisoinnissaan, tämä ilmestyi puoli tuntia sitten:
Arpominen glyfosaattipäätöksen kanssa jatkuu - ei äänestystä tänään (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/arpominen-glyfosaattip%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksen-kanssa-jatkuu-ei-%C3%A4%C3%A4nestyst%C3%A4-t%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n-1.145998)
Saksa ei suostu äänestämään glyfosaatin jatkoluvan puolesta. Äänestys voi olla ensi viikolla.
[...]
Nyt on esitetty, että äänestys voisi olla ensi viikon kokouksessa, jossa äänestetään kasvinterveydestä.
Saattaa olla niin, että Saksan sosialidemokraatit ovat nyt se vaa'ankieli, joka tässä asiassa ratkaisee. Josta puolueesta on sen sisällä jo irvailtu, että viimeinen tieteen saavutus tai keksintö, jonka koko puolue on yksimielisesti hyväksynyt, on ollut väritelevisio ... (ja sen jälkeen se on ollut Saksan vihreiden talutusnuorassa, vastustanut, ainakin suurelta osin, samaa mitä vihreätkin.)
Mitä Saksan vihreisiin tulee, niin Michael Mierschin jatkotwiittauksista löytyi tämä:
Jan-Philipp Hein @aufmacher 18. toukokuuta
Ob man nun mit #Grünen über #Glyphosat oder mit Pius-Brüdern über die Jungfrauengeburt diskutiert, macht keinen Unterschied.
Eli on aika lailla sama asia keskustella vihreiden kanssa glyfosaatista kuin erään katolisen äärikonservatiivisen järjestön kanssa neitseellisestä syntymästä.
-
Draamaa, loppuun saakka:
Komissio perui glyfosaattiäänestyksen kokonaan (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/komissio-perui-glyfosaatti%C3%A4%C3%A4nestyksen-kokonaan-1.146046)
Näinkö käy:
Komission päätös voi tarkoittaa, että maailman käytetyimmän kasvinsuojeluaineen glyfosaatin myyntilupa päättyy kesäkuun lopussa. Aine on vedettävä markkinoilta vuoden loppuun mennessä.
(Tähän kohtalokasta musiikkia ...)
Tai sitten käy näin:
Yksi vaihtoehto on, että päätös siirretään komission johtamalle jäsenmaiden valituskomitealle. Sieltä päätös menee lopulta komissaarien kokouksen pöydälle.
Järjestely kestää tavallisesti kuusi viikkoa.
Tuota vaihtoehtoa on oikeastaan asiassa pitkin matkaa ounasteltu.
Yksi vaihtoehto on mielestäni sekin, että komissio/EU tekee asiassa saman kuin GMO-viljelyn suhteen, eli antaa jäsenmaille vapaat kädet, luvan tehdä oman päätöksensä asiassa? Ei kyllä olisi EU:lle ns. kunniaksi - kuten ei se GMO-päätöskään - mutta olisiko se eräs vaihtoehto, umpikujasta pääsemiseksi?
-
Myös Euroopan maanviljelijöiden ja viljelijäjärjestöjen liitto Copa & Cogeca oli vedonnut, että glyfosaatille myönteinen päätös *) tehtäisiin ...
Copa & Cogeca call on the EC to renew authorisation of the most widely used herbicide active substance glyphosate (http://www.copa-cogeca.be/Download.ashx?ID=1518561&fmt=pdf) (Press Release)
... ja valitteli tietysti eilen sitten sitä, että päätös taas lykkääntyi. Sen pääsihteeri Pekka Pesosen sanoin:
"Both the EU Food Safety Authority (EFSA) and the German Federal Institute for Risk Assessment (BfR) have confirmed its safety so we expect the EU Commission to extend the authorization for a further 15 years. It’s also a positive step that MEPs have also called to prolong its authorization. Without approval, it would just be once more non-EU countries that export to the EU that gain, as it would still be part of farmers tool box in these countries. [...]"
Tuossa viitattiin siis myös saksalaiseen selvitykseen (WHO/FAO:n uusi selvitys tuli tuon jälkeen). Mutta ei se asiantuntemuksesta siellä kiinni olekaan, vaan jostain muusta (prof. Hans-Jörg Jacobsen):
Glyphosat und die Bio-Pharisäer (http://www.achgut.com/artikel/glyphosat_und_die_bio_pharisaeer)
Eli: "Glyfosaatti ja luomu-farisealaiset". Kerrottuaan tosiseikat, ja vertailtuaan glyfostaattia luomussa hyväksyttyihin aineisiin, hän vetoaa juuri demareihin siellä:
Also, die Damen und Herren Hendricks, Gabriel und Maas (oder wer sonst in der SPD noch versucht, die Grünen irgendwie in schwammigen Feldern zu überholen): Lasst eure ReferentInnen mal rechercherieren, geht in Euch und ermuntert sie, Euch nicht nach dem Mund zu reden und lasst sie dann eine Strategie erarbeiten, wie ihr aus der selbst gestellten Falle wieder rauskommt.
(lihav. HJ)
Vapaasti kääntäen: Eli mainitut daamit ja herrat (vai kuka muutoin SPD:ssä vielä yrittää voittaa Vihreät jollakin tavalla näillä upottavilla pelloilla/pelikentillä): tutkikaa vielä lähteenne, menkää itseenne ja rohkaistukaa, älkää antako laittaa sanoja suuhunne, ja tehkää sellainen strategia, jolla pääsette ulos tästä itse itsellenne laittamasta ansasta.
__________
*) Ihan erikseen olisi nyt kiva tietää, mitä mieltä Ranskan ja Saksan viljelijäjärjestöt ovat asiasta.
-
Tässä uutisessa oli laskettu hintalappu sille, jos glyfosaatista luovuttaisiin, tässä käytössä:
Jyväskylä kukistaa rikkaruohoja kiistellyllä glyfosaatilla - näin tekee Lahti (http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2271694)
Puutarhuri Kujala toteaa, että glyfosaatin käyttö tulisi Lahdenkin paljon halvemmaksi kuin muiden työllistävämpien keinojen käyttö.
Esimerkiksi Jyväskylässä käytettiin viime vuonna noin 46 litraa glyfosaattia kaupungin liikenne- ja viheralueilla. Kaupunki joutuisi pulittamaan noin 876 000 euroa lisää rahaa, jos ainetta ei enää käytettäisi eikä hoitotasoa haluttaisi laskea.
(lihav. HJ)
Ja sitten rahaa ja kaasua palaa, kun kuitenkin halutaan toisin tehdä:
Muun muassa lasten leikkipaikkojen läheltä rikkakasveja torjutaan liekittämällä eli polttamalla ne kaasun avulla. Glyfosaatti tuhoaisi kasvit juuria myöten useaksi vuodeksi, mutta polttaminen ei tee niin. Siten voikukat kukkivat pian uudelleen samassa paikassa.
Lahti ja Jyväskylä lienevät käytännössä suurin piirtein samankokoisia kaupunkeja, joten hintalapun lukukin on luultavasti aika samansuuruinen.
Kiinnittäisin huomiota siihen, että yhä vaan glyfosaatti on "kiistelty", näissä uutisissa. Eikä tieto EPA:n ja WHO/FAO:n raporteista - jotka toki tekisivät aineesta vähemmän kiistellyn, tai kallistaisivat vaakaa selvästi toiseen suuntaan - vieläkään ole löytänyt Suomen mediaa. Ne voisivat hieman rauhoittaa niitä lastenkin vanhempia, jotka varmaan ovat painostaneet Lahden kaupunginkin edellä kuvattuun menettelyyn leikkipuistoissa. (Ja ehkäpä vanhemmat miettisivät, mitä muuta mukavaa lapsillekin - vuosittain - saisi tuolla lähes miljoonalla?)
***
Kaikki on nyt tietysti kiinni siitä, mitä EU tekee. Mutta jo tuostakin uutisesta voimme aavistella millaisen sekasorron kielteinen päätös aiheuttaisi, kaikkialla.
Vapaakauppaneuvotteluissa USA on vaatinut, että EU perustelisi näkemyksiään ja kantojaan tieteellisesti. Tämä vaatimus olisi kyllä hyvä noudatettavaksi EU:n sisäisissäkin neuvotteluissa ja päätöksenteossa.
-
Tämä Satu Hassin artikkeli on kyllä luultavasti epätoivoinen yritys puolustella vihreiden glyfosaattikantaa:
Tiede ja varovaisuus (http://www.vihrealanka.fi/blogi-kolumni/tiede-ja-varovaisuus)
Kun ei mitään olennaista sitä vastaan löydetä, niin sitten vedetään esiin vanhat tapaukset, joissa vihreät olisivat muka olleet oikeassa. Mutta sekin on kyllä "vähän niin ja näin":
”Täystuho”-rasia oli joka kodissa. 1960-luvulla Rachel Carsonin kirjan Hiljainen kevät myötä alettiin vähitellen ymmärtää DDT:n ja pysyvien biokertyvien myrkkyjen vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin. Aine kiellettiin useimmissa teollisuusmaissa 1970- ja 1980-luvuilla.
(lihav. HJ)
Kiellettiin, mutta on kokonaan näyttämättä, että aineella olisi ollut koskaan mitään negatiivisista vaikutusta ihmisiin. Jopa sen vaikutus luontoon on yhä kiistanalainen - ja mitäpä sitäkään asiaa enää tarkemmin *) tutkimaan, kun aine on saatu kielletyksi!
Asbestia käytettiin Suomessa rakentamisessa 70 vuotta, 1990-luvulle. Nyt se on kielletty ja asbestipurkutöissä vaaditaan tarkkoja turvatoimia.
Hiukan sama juttu. Kaikki asbesti saatiin kielletyksi yleisessä hysteriassa asiasta, vaikka luultavasti negatiiviset osoitetut vaikutukset liittyivät vain yhteen asbestityyppiin. Mutta siinäkään tutkimusintressiä ei enää ole, varsinkaan firmoilla, jotka voivat laskuttaa kaiken asbestin purkamisesta vanhoista rakenteista (ja osaavat siitä takuuvarmasti hyvin laskuttaa! Talossamme oli putkiremontti, ja ai että, miten jännitettiin, kuinka asbestitarkastuksessa käy! Säkällä ei löytynyt mitään, ja niinpä remontti pysyi budjetissa.)
Jos noissa kahdessa kysymyksessä olisin väärässäkin, niin silti uskon glyfosaattikysymysssä olevani oikeassa (ja niiin uskoo siis myös EFSA, EPA, WHO ja FAO). Jos olen Satu Hassin suhteen väärässä, niin kyllä puolustuksekseni on sanottava, että epäilyttävän samaan yhteyteen ja aikaan tuo artikkeli ilmestyi kuin tämä glyfosaattikysymysen käsittely EU:ssa, eikö?
_____________
*) olen - täällä tai jossain - ehdottanut, että kun Suomen merikotkakanta (se on ollut asian symboli 1960-luvulta alkaen!) on ruokinnan avulla suunnattomasti vahvistunut, voisimme totuuden selvittämiseksi yhdellä ruokintapaikalla lisätä niiden ruokaan DDT:tä! Ja katsoa sitten, kuinka siinä käy! Ohentuuko todella munien kuori? Tämä tieto niistä perustuu yhteen gradu-tasoiseen tutkimukseen tuolloin, ja asiaan ei ole koskaan sen jälkeen tieteellisen kriittisesti palattu.
PS. 22.5.16: Nyt olisi ilmeisesti juuri oikea hetki suorittaa tuo koe, kun radion Luontoretki-ohjelman mukaan merikotkakanta on kasvanut niin isoksi, että se uhkaa hävittää haahkat ulkosaaristosta.
-
Myös Saksassa on laskettu hintalappu glyfosaatista luopumiselle. Lainaan tästä artikkelista (http://www.achgut.com/artikel/eine_deutsche_erfindung_das_gruen_fernsehen_mit_flat_weltbild) vain tämän:
Wirtschaftsminister Sigmar Gabriel war erst gegen ein Verbot, jetzt ist er für ein Verbot durch die EU-Kommission. Er hat der Schickeria SPD in den Städten nachgegeben, die in ihren Biotopen rund um die Universitäten und gehobenen Staatsangestellten mit den Grünen verwandt sind und nimmt dafür in Kauf, dass ohne Glyphosat die Lebensmittelpreise um etwa vier Prozent steigen. Dann wundert er sich wieder, dass seiner Partei die „kleinen“ Leute weglaufen.
(lihav. HJ)
Elintarvikkeiden hinnat siis nousisivat noin neljä prosenttia. Tuossa ei valitettavasti ollut viitettä itse tutkimukseen tai tietoa arvion tekijästä.
Muutoin siinä pilkataan demariministeri Gabrielia, jonka kanta asiassa on horjunut, ja joka nyt näyttää antaneen periksi Vihreiden vaikutusvallan alaisille SPD:n kaupunkilaishienostelijoille ja hyväksyy siinä kaupassa tuon hintojen nousun. Ja ihmettelee sitten taas, että "pienet" ihmiset pakenevat hänen puolueestaan.
Tuo neljä prosenttia voi näyttää vähäiseltä määrältä, mutta jos se on hinta käytännöllisesti katsoen ei mistään, on se paljon.
Jos tuo pätee Suomessakin, ja jos Suomen elintarvikemyynti on n. 13 miljardia euroa, tuo hinta ei mistään olisi täällä n. 500 miljoonaa.
***
Voisi siis ajatella, että Luomuliitto glyfosaattia vastustaessaan tavoittelisi luomun kilpaluaseman parantamista kun muun ruoan hinta nousisi? Mutta siinä ei taida tuo 4% vielä paljon auttaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=66.0).
-
Jos Heidi Hautala Lahden puoluekokouksessa 21.5.2016 pitämässään puheessa (https://www.vihreat.fi/artikkeli/2016/05/eu-ei-ole-itsestaanselvyys-heidi-hautalan-puhe-vihreiden-puoluekokouksessa-lahdessa-2152016) kertoi näin ...
Toinen tärkeä ja ajankohtainen esimerkki on yleisimmän rikkaruohontorjuntakemikaalin, glyfosaatin jatkoluvan kohtaama laaja vastustus. Toissapäivänä jatkolupaa käsitellyt tekninen komitea nosti kätensä pystyyn, koska tarvittavaa tukea ei ollut. Tämä on pitkälti Vihreiden ponnistelujen tulosta. Olemme vaatineet komissiota tuomaan julki kaikki ne olennaiset tutkimukset, joihin se nojasi ehdottaessaan glyfosaatille jatkolupaa.
Glyfosaattiasiasta vastaava komissaari Andriukaitis on itse todennut pakon edessä, että nyt syntyneen luottamuspulan poistaminen vaatii lisää avoimuutta. Kysymys on jälleen kerran siitä, että enää ei ole yleisesti hyväksyttävää tehdä päätöksiä salaisten tutkimusten nojalla, selvittämättä tutkimusten tekijöiden mahdollisia kytköksiä.
... niin mitä hän aikoo sitten tehdä, kun hän on saanut käsiinsä nuo kaikki "olennaiset tutkimukset"? Tutustuu niihin, vertailee ja harkitsee, punnitsee vielä kantaansa?
Ei, hän käy tiheällä kammalla ne kyllä läpi, mutta ainoana tavoitteenaan löytää tutkijoiden kohdalla joku kytkös, joka oikeuttaisi hylkäämään niistä sellaisia, jotka puoltavat glyfosaatin turvallisuutta. Salaa (tai oikeastaan aika läpinäkyvästi) toivoen, että niitä voitaisiin näin hylätä niin monta, että komission myönteinen kanta saataisiin epäilyksenalaiseksi. Oman kantansa Hautala on jo ilmeisen lopullisesti muodostanut, eivätkä siihen taida mitkään tutkimustiedot enää vaikuttaa.
Toinen asia kyllä on, että onko komission (tai EFSA:n) lähteissä todella jotain "salaisia tutkimuksia"? (Tämänhän käsittääkseni jo komissio kiistikin, ks. edellä 27.04.16. Katso myös, mitä "Hurtti-Ukko" totesi, edellä 16.05.16.)
***
Mutta jos on päädytty glyfosaatille kielteisiin tuloksiin, niin siinä asiassa ei varmastikaan Hautalan mielestä voi olla mitään "kytköksiä"? Tämän artikkelin mukaan voi:
IARC-Gate? Are Europe’s anti-chemical enviros conspiring to suppress conflict-of-interest scandal? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/04/07/iarc-gate-europes-anti-chemical-enviros-conspiring-suppress-conflict-interest-scandal/)
(En kyllä oikeastaan pidä tästä "kytkös"-leikistä, kumpaankaan suuntaan.)
-
Muistanette, että noin vuosi sitten ruotsalaisen kauppajätti Coopin mainoksessa ei löydetty glyfosaattia perhe Palmbergin virtsasta (http://kellaritutkija.blogspot.fi/2015/05/perhe-palmberg-vaihtaa-luomuun.html), joten siitä voisi päätellä, että Vihreiden järjestämän tempauksen järjestelyt olivat pielessä tai sitten että kaikki tuottajat eivät noudata Euroopan alueella hyvää maanviljelystapaa.
Sillä ruotsalaisten kuvittelisi olevan vähän kuin meidänkin, eli jos on ohjeita, niin niitä noudatetaan ja tuo Coopin mainoshan todistaa sen, että jos glyfosaattia käytetään ohjeiden mukaan, sitä ei löydy kuluttajien virtsasta vaikka tikulla kaivelisi.
Jos Palmbergien virtsasta glyfosaattia olisi löytynyt edes gramman sadasmiljardisosa, niin taatusti siitä löydöstä olisi tehnyt pylväs, joka olisi peittänyt puolet kuvasta.
Sitten toinen asia mikä tietenkin herättää hieman ajatuksia, on viittaus asbestiin, sillä mikäli oikein olen ymmärtänyt, asbesti on luonnosta löytyvä kuitumainen silikaattimineraali, jota löytyy monin paikoin maaperästä Suomessa ja sen käyttö on ajoitettu saviastioista jo tuonne 4500 vuoden päähän, joten sitähän voisi puolustaa sillä, että se on ikivanha, jo tuhansia vuosia käytössä ollut materiaali, joka on täysin luonnonmukainen, eli sertifioitavissa luomuksi kuten puolukatkin.
Ilmeisesti asbestiin viittaavat poliitikot yms eivät ole tietoisia siitä, että asbesti on luonnossa esiintyvä kuitu, luonnollinen asia, kun he käyttävät sitä esimerkkinä kasvinsuojeluaineisiin, vaan he luulevat että asbesti on jokin prosessoitu epäluonnollinen paha, joka pahuus tuli ihmisten tietoisuuteen vuosikymmeniä jonkin luonnottoman asian prosessoinnista vaaralliseksi asbestiksi, jota pidettiin ensin turvallisena, vaikka se oli luonnoton ja prosessoitu.
Asbesti on luomua jos mikä, eli luonnosta löytyvä ja luonnollinen aine, eli minusta sen käyttö esimerkkinä tällaisia tilanteissa on aika ihmeellistä, jos kyseessä on aikomus osoittaa jonkin vähemmän luonnollisen, prosessoidun ja kemian teollisuuden keksinnön vaarallisuus.
-
Onko yhdistys ehtinyt jo selvittää kuinka paljon luomutiloilla esim. Suomessa käytetään luomusäädöksissä sallittuja kasvinsuojeluaineita ja mitä näistä aineista käytetään eniten?
-
Ei ole ehtinyt selvittää. Kuten Tarkkailijan puheenvuorosta selviää, asiaa ei ole ehtinyt selvittää Evirakaan, ainakaan siltä osin, paljonko luomussa hyväksytyistä torjunta-aineiden on jäämiä elintarvikkeissa.
Mutta otetaan työlistalle.
Eikö muuten ... tämä asia kuuluisi myös Pro Luomulle? Senhän erääksi tehtäväksi on annettu luomun tilastojen kehittäminen. Tämä kuuluisi siihen mitä luontevammin, eikö?
-
Eikö muuten ... tämä asia kuuluisi myös Pro Luomulle? Senhän erääksi tehtäväksi on annettu luomun tilastojen kehittäminen. Tämä kuuluisi siihen mitä luontevammin, eikö?
Luomun koko maine perustuu pitkälti siihen, että kuluttaja uskoo saavansa tuotetta minkä valmistamisessa ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita ("kemiallisia myrkkyjä"), valveutuneemmat kuvittelevat, että jos joskus vähän käytetäänkin, niin ei se ainakaan ole "myrkyllistä" ainetta, koska se luomussa sallitaan. Tämän maineen luomisessa luomujärjestöt ovat onnistuneet erinomaisesti. Totuutta asiasta en ainakaan minä ole saanut vielä selville. Mielestäni tämän julkinen ja erittäin yksityiskohtainen selvittäminen on Pro Luomun ja Luomuinstituutin tehtävä, koska keskeinen väite tulee sieltä.
-
Muistanette, että noin vuosi sitten ruotsalaisen kauppajätti Coopin mainoksessa ei löydetty glyfosaattia perhe Palmbergin virtsasta (http://kellaritutkija.blogspot.fi/2015/05/perhe-palmberg-vaihtaa-luomuun.html), joten siitä voisi päätellä, että Vihreiden järjestämän tempauksen järjestelyt olivat pielessä tai sitten että kaikki tuottajat eivät noudata Euroopan alueella hyvää maanviljelystapaa.
...
Nyt alkaa vihdoin Ruotsissa tapahtua. Ja kova juttu tämäkin on.
Svenskt Växtskydd vetää Coop'in markkinaoikeuteen:
COOPs marknadsföring rörande ”ekoeffekten” kommer att prövas rättsligt i marknadsdomstolen
http://svensktvaxtskydd.se/files/2016/05/COOP-ekoeffekten-pressmeddelande-160527.pdf
Svenskt Växtskydd har i dag tagit COOPs marknadsföring rörande den påstådda ”ekoeffekten” till marknadsdomstolen för att den är osaklig. Marknadsföringen baserar sig på reklamfilmen om ”ekoeffekten”. Vi förstår att COOP gärna vill sälja sina, ofta dyrare, ekologiska livsmedel, men marknadsföringen är oetiskt och det är dessutom olagligt att vilseleda kunderna med ovederhäftiga påståenden
Teksti on tiukkaa ja lopussa havainnollinen pylväskuvio.
Myös luomussa sallittuja kasvinsuojeluaineita käsitellään ja luomun väitetyt positiiviset ympäristö- ja terveysvaikutukset kiistetään:
Ekojordbruk använder också kemiska växtskyddsmedel
COOP påstår i sin reklamfilm att ekologisk odling inte använder sig av kemiska bekämpningsmedel (heter egentligen växtskyddsmedel). Detta stämmer inte. Beroende på vilket land som avses tillåts många olika växtskyddsmedel inom ekologisk odling. Dessa är tillåtna inom ekologisk odling för att de anses ”naturliga” eller bara är lätt modifierade. Ämnens ursprung har dock ingen koppling till vare sig säkerhet eller effektivitet. Godkännandeprocessen för dessa ämnen är därför också identisk med den för andra växtskyddsmedel.
Ekologisk produktion och miljön
Reklamfilmen menar vidare att ekologiskt odlade livsmedel är bättre för miljön. Detta är dock inte givet, tvärtom är till exempel urlakningen av kväve och fosfor, som kan leda till övergödning, generellt sett högre i ekojordbruk än för konventionell odling. Ekoodling från jordens alla hörn kräver dessutom långväga transporter jämfört med svenskt konventionell odling.
Ekologisk produktion och hälsan
Påståendena om att ekologiska livsmedel skulle vara bättre för hälsan stämmer inte heller. Kemiska växtskyddsmedel är noga prövade, väldokumenterade och godkända – i klass med läkemedel. Här är de uppmätta halterna av växtskyddsmedel i studien jämförda med Livsmedelsverkets ADI*-värden.
Kanteen koko 26-sivuinen pdf tässä:
http://svensktvaxtskydd.se/files/2016/05/St%C3%A4mningsans%C3%B6kan-20160527_slutlig.pdf
Tarkkaan ottaen kanne koskee seuraavassa mainittuja mainosfilmejä:
Svenskt Växtskydd yrkar att Marknadsdomstolen vid vite om 2 000 000 kr eller annat kraftigt verkande vite förbjuder Coop att vid marknadsföring av livsmedel använda de påtalade reklamfilmerna ”EKOEFFEKTEN”, ”THE ORGANIC EFFECT” och ”AMELIA TESTAR EKOEFFEKTEN” eller andra framställningar med väsentligen samma utformning.
Lukekaa koko kanne. En ehdi kirjoittaaa nyt asiasta tähän enempää. Ylläpitäjä voi varmaan kääntää lisää. Ja laittaa tietoa asiasta tiedotusvälineille.
-
Tuo kuulostaa hienolta idealta. Testataan kerralla nuo väitteet, tutkitaan noin niiden status. EU:ssahan on nyt periaatteessa voimassa todenpuhumisen vaatimus (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=254), jos elintarvikkeita myy. Jos näyttöä tulee olla väitteissä positiivisista terveysvaikutuksista, aivan loogisesti sellainen pitää olla myös väitteissä negatiivisista vaikutuksista.
Tuohon pitäisi muuten kuluttajajärjestöjenkin ottaa kantaa.*) Nehän ovat muutoin kovastikin kritisoineet harhaanjohtavaa mainontaa ...
Katsotaan hetken aikaa, ilmestyykö tuo "itsekseen" mediaan. Ellei, asiaa pitää auttaa. Viimeistään silloin, kun tuo oikeudenkäynti alkaa.
***
Glyfosaatista:
Annaleena Ylhäisen twiitistä tuli tieto, että tällainenkin kompromissi olisi mahdollinen, että komissio antaisi sille omilla valtuuksillaan vielä vuoden ylimääräisen jatkoajan.
Commission seeks last-ditch compromise as future of glyphosate hangs in the balance (https://www.fginsight.com/news/commission-seeks-last-ditch-compromise-as-future-of-glyphosate-hangs-in-the-balance-12464)
Tämän vuoden jatkoaika sitten käytettäisiin varsinaisen päätöksen hieromiseen. Luultavasti se lopulta auttaisi glyfosaattia tulemaan hyväksytyksi, erityisesti esim. Saksassa olisi aikaa perusteellisempaan, asiapohjaiseen keskusteluun, jossa nämä kaikki em. selvitykset tulisivat huomioon otetuiksi, myös USA:n EPA:n selvitys, joka olisi tänä aikana "virallisesti" julkaistu (ks. edellä). Ja erilaisten propagandatemppujen (mm. olut, tuo meppien pissa, ks. edellä) oikea luonne ehtisi tullla sielläkin päättäjille selvemmäksi.
Tuolla Agronetin keskustelussa on muuten kyllä jo aloiteltu:
Pitäisi varmaan alkaa kehittää kyntämistä glyfosaatin loppumisen varalta.
8)
_____________
*) varsinkin, jos Svenskt Växtskydd saa jutussa voiton, osittainenkin riittää.
Varmaan muuten S-ryhmäkin seuraa, miten sen "sisarkeskusliikkeelle" asiassa käy.
PS. klo 16:15: Joka tapauksessa tästä ruotsalaisesta syytteetä saattaa tulla EU:n ja jopa jopa maailman juridiikkaan ja politikkaan nk. ennakkotapaus? Saako siis tavanomaista viljelyä mollata pidäkkeettömasti, luomumyyntia edistääkseen?
Uskom siis, Jarrumiehen tavoin, että tämä on kova juttu.
-
Näin siinä nyt yritetään edetä:
Komissio hakee glyfosaatille vuoden jatkoaikaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/komissio-hakee-glyfosaatille-vuoden-jatkoaikaa-1.146968)
Tai puolentoista vuoden. "Riittävä tuki" tarkoittaa sitä, että asiassa tarvitaan määräenemmistöä:
Brysselissä on käynyt selväksi, ettei Euroopan komission esitys maailman käytetyimmän kasvinsuojeluaineen glyfosaatin myyntiluvasta saa riittävää tukea jäsenmailta.
Siksi komissio hakee luvalle 12–18 kuukauden jatkolupaa. EU:n jäsenmaat äänestävät siitä ensi maanantaina.
Andriukaitis vetoaa nyt tähän:
"Jäsenmaiden pitäisi hyväksyä glyfosaatti EU:n tasolla, sillä ne voivat kieltää sen markkinoilla kansallisesti. Jäsenmaiden ei tarvitse piileskellä komission hyväksynnän takana", terveyskomissaari Vytenis Andriukaitis perusteli komission kantaa jatkaa myyntilupaa.
Hyvä perustelu on. Jos Ranska haluaa nyt näyttää, kieltää sitten, omassa maassaan. (Ja saman tien saataisiin empiirinen koe kiellon vaikutuksista, tulevia päätöksiä ajatellen!)
Maanantaina siis tuo ratkeaa. Mutta vielä on tämäkin takaportti:
Jos jäsenmaat eivät hyväksy jatkolupaa, komissio vie päätöksen valituskomiteaan. Sen käsittely kestää noin kuusi viikkoa.
On se aika jännä, että näin tämä kysymys - GMO:n ohella, liittyväthän ne osin toisiinsakin - pikku hiljaa murentaa EU:n yhteistä (maa)talouspolitiikkaa.
Ja on se kyllä jännä myös, kuinka hiton monta tutkimusta asiassa tarvitaan (lihav. HJ):
Komissio esittää nyt lyhyttä lisäaikaa, jonka aikana Euroopan kemikaaliviraston odotetaan julkistavan tuloksensa aineen syöpävaarallisuudesta.
Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen Efsa on hyväksynyt aineen turvalliseksi.
"Aineen hyväksyntä Euroopan markkinoille vaatii vuosien tutkimukset. Kriteetit ovat tarkimmat maailmassa", Andriukaitis sanoo.
Asiahan delegoitiin aikanaan Saksalle, ja sen tutkimusvirasto jo teki nuo "vuosien tutkimukset". Plus tietysti on jo olemassa nuo WHO/FAO:n ja EPA:n selvitykset, joita EU varmasti voi käyttää, jja myös niihin luottaakin. Mitään erillistä "EU-tiedettä" kun ei ole.
***
Meppi Heidi Hautala tulkitsee asian (http://www.heidihautala.fi/glyfosaatille-korkeintaan-15-vuotta-lisaaikaa/) näin:
”Tämä on komission hätätoimenpide. Komission on EU-lain mukaan annettava myyntiluvasta päätös, muutoin torjunta-aineen valmistajat, Monsanto kärjessä, haastaisivat sen oikeuteen”, Heidi Hautala, vihreiden europarlamentaarikko toteaa.
Kyllä, eräänlainen hätätoimenpide tuo on, mutta kyllä kyseessä ovat jäsenmaat, ei Monsanto: valtaosa maista kun haluaa antaa jatkoluvan. Juuri nyt on myös tietoja, että Brexit-leiri UK:ssa käyttää tätä asiaa argumenttina, syynä erota EU:sta (ja nimenomaan niin päin, että oletetaan EU:n kieltävän glyfosaatin).
Hautala myös jatkaa tuota salailuväitteellä*) ratsastamista. Hautalakin on tietoinen tästä ja antaa vielä lisätiedon:
Jäsenmaat voivat myös erikseen kieltää sen käytön, kuten Ranska on ilmoittanut tekevänsä.
Eli Ranska tekee sen. Sittenpähän näemme, miten käy maalle, joka on (Hautalan sanoin) valmis "siirtymään kohti kestävämpää ja turvallisempaa maanviljelyä, jossa voidaan luopua myrkkyjen käytöstä”.
____________
*) emme turhaan otsikoineet keskusteluamme näin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=747.0)!
-
Arvioita mahdollisen kiellon vaikutuksista, muitakin kuin otsikossa esiin tuotu:
Glyfosaattikielto lisäisi viljelijän työtä 15 tuntia hehtaaria kohti (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/glyfosaattikielto-lisäisi-viljelijän-työtä-15-tuntia-hehtaaria-kohti-1.147107)
Ja näin on nyt:
Copa-Cogeca vei viestiä torstaina terveyskomissaari Vytenis Andriukaitisille.
Andriukaitis vetoaa jäsenmaihin, että ne hyväksyisivät myyntiluvan.
Komissio voi myös päättää itse luvasta. Se kuitenkin haluaa jäsenmaiden tuen päätökselle.
Tässä on Copa-Cogecan viesti, vetoomus (pdf):
http://www.copa-cogeca.be/Download.ashx?ID=1527203&fmt=pdf
Siinä ja tuossa MT:n uutisessa tulee esille, että kielto merkitsisi ilmeisesti käytännössä suorakylvön loppumista Euroopassa. Kyseessa siis nyt: suorakylvö vastaan luomu?
Tuossa vetoomuksessa tulee lisäksi esille, miten glyfosaatti jäisi sallituksi muualla maailmassa, ja miten sitten käy:
"Losing glyphosate would cost the UK economy alone 630 million euros annually, making us less competitive to farmers in non-EU countries who have good access to these tools”.
-
Mutta ei siitä vieläkään ratkaisua maanantaina tule, koska Saksa vetäytyy äänestyksestä, ja määräenemmistö jää saavuttamatta:
Germany to abstain in EU glyphosate vote next week (http://www.reuters.com/article/us-health-eu-glyphosate-idUSKCN0YP1IQ)
Olisiko Saksan hallituspuolueiden välillä yritetty pusertaa jotain uutta kompromissia asiassa, ehkä, mutta se ei ole onnistunut.
***
PS. klo 14: Tämän uutisen mukaan (http://www.br.de/nachrichten/glyphosat-118.html) odotetaan Helsingin *) ratkaisua, hyväksyntää, pari lainausta:
"Diese Zeit wird gebraucht, um ein neues Gutachten der europäischen Chemikalien-Agentur „Echa“ mit Sitz in Helsinki abzuwarten."
EU Gesundheitskommissar Vytenis Andriukaitis
Dieses Gutachten soll vor allem klären, ob Glyphosat tatsächlich Krebs verursachen kann oder nicht. Das wollen auch die deutschen Sozialdemokraten wissen, sagt der Sprecher von Bundesumweltministerin Barbara Hendricks.
Siis Saksan sosiaalidemokraatitkin? Vaikka he tällä tavalla, että Saksa ei - heidän takiaan - äänestä edes tuon 12-18 kuukauden väliaikaisen luvan puolesta, ovat ajamassa asian tahallisesti umpikujaan?
Sama saksaksi, mikä on jo edellä sanottu suomeksikin:
Kommt keine Mehrheit zustande, kann die EU-Kommission auch eigenmächtig entscheiden.
Ellei siis (määrä)enemmistö synny, komissio voi ratkaista asian - ainakin väliaikaisesti - itse, omilla valtuuksillaan. Ja nyt se ilmeisesti myös pakotetaan niin tekemään.
Vielä voisi olla pikkiriikkinen mahdollisuus, että Saksan SPD miettisi viikonlopun aikana kummalista kantaansa uudelleen. Kummalista siis jo siinä mielessä, että kemikaalivirasto tarvitsee asiaan ilmeisesti kuitenkin jonkin aikaa.
_________________________
*) Ei, me helsinkiläiset emme nyt voi asiassa auttaa, mutta kun tuo kemikaalivirasto nyt sattuu sijaitsemaan täällä. 8)
-
Tässä artikkelissaan Jon Entine kertoo, miten tietyt järjestöt aktioissaan ja niistä otetuissa kuvissa, erityisesti, esiintyvät aina tai ainakin hyvin usein (tietynlaisissa) suojavaatteissa ja -naamareissa:
In California, glyphosate phobia results in hazmat suits, respirators to protect against organic chemicals (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/05/31/california-glyphosate-phobia-results-hazmat-suits-respirators-protect-organic-chemicals/)
Ja sitten kertoo, miten oikeastaan ainoa reaalinen tilanne, jolloin viljelijän on pukeuduttava suojavarustukseen, on erästä luomutorjunta-ainetta levittäessään.
Tuo noiden järjestöjen tapa on käytössä myös silloin kun vastustetaan GMO:ta: esim. hävittäessään koeviljelmiä "aktivistit" ovat yleensä noin pukeutuneet. Jossa tietysti on kyseessä kaksi kärpästä samalla iskulla: tunnistautumattomaksi naamioituminen ja viesti kuvan katsojalle, että jostain hyvin vaarallisesta on kyse.
Aika maailmanlaajuinen ilmiö (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg7884#msg7884) tuosta näyttää tulleen.
-
Vielä tämäkin tieto ehti mukaan asiaan (josta siis tänään pitäisi päättää, siitä lyhyemmästä jatkoajasta):
EU:n kemikaalivirasto pitänee glyfosaattia turvallisena (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/eu-n-kemikaalivirasto-pit%C3%A4nee-glyfosaattia-turvallisena-1.147130)
Euroopan kemikaalivirasto vihjasi Politico-lehden mukaan, että sen tutkimukset viittaavat aineen olevan turvallista.
Raportin mukaan pitkäaikaistutkimus rotilla ei viittaa syöpävaarallisuuteen.
Mutta vaikuttaako sekään? Saksan SPD:hen nimenomaan?
(Tuossa uutisessa on pieni lapsus, kemikaaliviraston lyhennys on ECHA, ja EFSA on siis eri virasto. Se ei ole väärin, että EFSA:kin pitää ainetta turvallisena.)
Tästä kyllä sitten varmasti myös vastustajat saavat vettä myllyyn:
Sen sijaan aine pitäisi luokitella silmiä vahingoittavaksi ja vesistöille haitalliseksi.
Tuohon ei osaa nyt ottaa kantaa, ilman tarkempia tietoja. Muistaakseni siitä vesistövaikutuksesta "väännettiin" joitakin vuosia sitten, mutta lopputulos ei ollut mitenkään yksiselitteisesti haitallisuuden puolella? Vaarat silmille uskon ilman muuta! ;D Suojalasit päälle, ei lasten käsiin!
***
Eri "herroilla" näyttää muuten olevan vielä (sen suomalaisen kansan sanonnan) lisäksi vähän eri kiireet. ECHA ei yritäkään hötkyillä asiassa, vaan käynnisti ihan omassa aikataulussaan tämän vasta viime viikolla, "Helsinki, 2 June 2016":
Public consultation on the harmonised classification and labelling proposal for Glyphosate (http://echa.europa.eu/view-article/-/journal_content/title/public-consultation-on-the-harmonised-classification-and-labelling-proposal-for-glyphosate)
-
Tämän n. 10 minuuttia sitten ilmestyneen nettiuutisen mukaan asiasta olisi saksalaisten (ja hallituksessa olevien, CSU:n ja SPD:n) poliitikkojen välillä vielä viime tingassa käyty kovaa tappelua:
Glyphosat-Streit zwischen Schmidt und Hedricks (http://www.euractiv.de/section/gesundheit-und-verbraucherschutz/news/glyphosat-streit-zwischen-schmidt-und-hedricks/)
Vielä en löytänyt netistä tietoja äänestyksestä, mutta jatkan tähän samaan puheenvuoroon, kun niitä löytyy.
14:30: Ei onnistunut. 20 jäsenmaata äänesti ehdotuksen puolesta, yksi vastaan ja perästi seitsemän äänesti tyhjää (tai jatti äänestämättä):
EU nations fail to approve weed-killer glyphosate (http://www.channelnewsasia.com/news/world/berlin-says-no-eu-accord/2849510.html)
Mutta jo huomenna asia on komission pöydällä:
European Commissioners will discuss the issue at a meeting on Tuesday, a Commission spokesman said.
Olttin taas ekoja tämänkin kertomisessa. ;D Laitan suomenkielisenkin uutislinkin perään, kun se ilmestyy.
Tässä:
Glyfosaatti ei saanut jatkolupaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/glyfosaatti-ei-saanut-jatkolupaa-1.147270)
Yksi vaihtoehto on, että päätös siirretään komission johtamalle jäsenmaiden valituskomitealle ja jatkolupa haetaan sitä kautta. Komissio voisi myös viimeisenä keinona luopua toiveestaan jäsenmaiden enemmistön tuesta ja hyväksyä oman jatkolupaehdotuksensa ilman jäsenmaiden kantaa.
Kolmas vaihtoehto on, että luvan annetaan umpeutua ja käyttö kielletään.
Tukes samasta asiasta, hiukan eri tavalla (?):
Glyfosaatin jatkosta ei vieläkään päätöstä (http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Glyfosaatin-jatkosta-ei-vielakaan-paatosta-/)
ECHA on tänään laittanut glyfosaatin luokitusehdotuksen 45 päivää kestävään julkiseen kuulemiseen, minkä jälkeen asia etenee ECHAn riskinarviointikomitean käsiteltäväksi.
Oliko se vasta tänään (so. 6.6.16)? Päivämäärä ko. ilmoituksessa kyllä on 2.6.16?
-
Nyt alkaa vihdoin Ruotsissa tapahtua. Ja kova juttu tämäkin on.
Svenskt Växtskydd vetää Coop'in markkinaoikeuteen:
COOPs marknadsföring rörande ”ekoeffekten” kommer att prövas rättsligt i marknadsdomstolen
http://svensktvaxtskydd.se/files/2016/05/COOP-ekoeffekten-pressmeddelande-160527.pdf
Nyt asiasta on jo kertonut amerikkalainen Forbes:
The Company Behind The Viral 'Organic Effect' Video Is Getting Sued For Misleading The Public (http://www.forbes.com/sites/kavinsenapathy/2016/06/02/the-company-behind-the-viral-organic-effect-video-is-getting-sued-for-misleading-the-public/#621834ff2b67)
Mutta ei vielä suomalainen media. (Meitä siis tietysti lukuun ottamatta.)
-
Luulin, että vastaan äänestänyt olisi ollut Ranska, mutta se menikin näin:
Malta alone in voting against glyphosate, but abstentions block EU proposal (http://www.timesofmalta.com/articles/view/20160606/local/malta-only-eu-country-to-vote-against-further-glyphosate-weed-killer.614532)
Germany, France, Italy, Greece, Austria and Portugal and Luxembourg all abstained on the vote, meaning the necessary qualified majority could not be reached. Only Malta voted against.
Eli voidaan sanoa, että nuo maat - poislukien Malta - menivät asiassa, Vytenis Andriukaitisin sanoin, "komission selän taakse".
Maltasta itsestään Wkipedia tietää (https://fi.wikipedia.org/wiki/Malta):
[...] neljä viidesosaa elintarvikkeista tuodaan ulkomailta.
YLE:n osalta alkaa jo löytää tiettyä säännönmukaisuutta tästä asiasta uutisoinnissa. Kun se kertoo tästä päätöksestä/äänestyksestä ...
Nahkapäätös glyfosaatin myyntiluvasta EU-maissa (http://yle.fi/uutiset/nahkapaatos_glyfosaatin_myyntiluvasta_eu-maissa/8935375)
... niin ainoa haastateltu oli Heidi Hautala. Eikö olisi voinut (pikemminkin) kysyä Suomen edustajalta tuossa äänestyksessä perusteluja siihen, miksi Suomi äänesti jatkoluvan puolesta?
-
Otetaanpa tähän näkemys Irlannista:
Weedkiller ban will be ‘disaster’ for Irish farming (http://www.independent.ie/business/farming/weedkiller-banwill-be-disaster-for-irish-farming-34777604.html)
Eli glyfosaatin kielto olisi katastrofi Irlannin maanviljelylle. Siinä on muuten selitys, puolustus pakkotuleennuttamiselle:
However, the crop advisor said that the technique was the only way for continuous cereal rotations to work in Ireland.
“You could increase the integrated pest management (IPM) techniques, but by waiting until the crop is harvested to deal with scutch, you will not get back into to sow until maybe November.
“That doesn’t work in modern rotations where farmers are trying to spread the autumn workload and get crops planted in good conditions in September and October,” he said.
Eli ainetta ja menettelyä tarvitaan nykyaikaisessa viljelykierrossa. (Hiukan oudolla sanalla "scutch" tarkoitetaan tuossa ilmeisesti yleisesti rikkakasveja, eikä viitata mihinkään yhteen lajiin.)
Tulee esille, että jotain torjunta-ainevaihtoehtoja glyfosaatille on, mutta ne eivät ole hyviä, niiden mahdollisuudet ovat vain "hyvin rajallisia", erityisesti viljantuotannossa.
-
Tässä Bjørn Lomborgin kirjoituksessa ...
Think organic food is better for you, animals, and the planet? Think again (http://www.telegraph.co.uk/news/2016/06/12/think-organic-food-is-better-for-you-animals-and-the-planet-thin/?mc_cid=bac03889a7&mc_eid=170db9fdfe)
... on pari konreettista tutkimustietoa luomutorjunta-aineiden aiheuttamista haitoista:
But surely organics avoid pesticides? No. Organic farming can use any pesticide that is “natural”. This includes copper sulphate, which has resulted in liver disease in vineyard sprayers in France. Pyrethrin is another organic pesticide; one study shows a 3.7-fold increase in leukaemia among farmers who handled pyrethrins compared to those who had not.
Eli kuparisulfaatti on aiheuttanut ranskalaisille viininviljelijöille maksasairauksia, ja pyretriinin käyttäjillä on havaittu leukemiaa 3,7-kertainen määrä niihin verrattuna, jotka eivät ole ainetta käsitellleet.
Molemman tiedot löytyvät tästä lähteestä (http://web.pppmb.cals.cornell.edu/resourceguide/pdf/resource-guide-for-organic-insect-and-disease-management.pdf) (pdf ja aika iso!)
-
Lomborgille tyypillinen (tuttu jo Skeptical Environmentalist -kirjasta) tapa on tämä näkökulman laajennus (lainaus tuosta em. artikkelista):
Such economic impacts also have life and death consequences. Research shows that when a nation becomes $15 million poorer, it costs one “statistical” life, because people are able to spend less on health care and good food. This means that going organic in the US will kill more than 13,000 people each year. Scaling these findings to the UK would indicate that while extra pesticides in conventional cause perhaps four deaths each year, the UK going completely organic would cost £22 billion per year, resulting in more than 2,000 extra deaths each year.
Noita lukuja hän sitten vertaa laskennalliseen 20 kuolonuhriin USA:ssa torjunta-aineiden takia (ja siis neljään UK:ssa).
Jos kehittyneiden maiden kohdalla noita lukuja ja (hypoteettisia) laskelmia vähän epäilisikin, niin kehitysmaiden kohdalla tämä syy-yhteys on varmasti totisinta totta.
***
Jos ja kun EU:n päätökset helposti heijastuvat myös kehitysmaihin, voivat siis mahdollisen glyfosaattikiellon vaikutukset olla siellä kamalia. Vaikka EU itsessään sietäsikin ne taloudelliset menetykset, jotka siitä täällä seuraisivat (ks. edellä 04.06.16). Hyvinkin nimittäin glyfosaatti kiellettäisiin tuolloin myös (joissakin) kehitysmaissa (ettei vaarannettaisi tuontia EU:hun). Tällainen ilmiöhän jo on olemassa geenitekniikan kohdalla.
-
Missä mennään glyfosaattiasiassa? Tässä eräs analyysi asiasta ...
Why Europe may ban the most popular weed killer in the world (http://www.sciencemag.org/news/2016/06/why-europe-may-ban-most-popular-weed-killer-world)
... jossa tieto:
On 23 June, an appeals committee will vote. It may decide to renew the approval for a short period, say 1 year, to keep glyphosate available while the debate continues.
Eli torstaina saatetaan asiasta äänestää, ja ehkä hyväksyä vaikkapa vuoden jatkoaika sille, jotta saatavuuteen ei tule katkosta. Mutta debatti jatkuu.
Tässä Erik Stokstad (Science) on hyvin oikeassa:
It’s not just about cancer, is it?
No. Many Europeans are worried about the environmental impact as well. And glyphosate has come to symbolize industrial agriculture and corporate control of food and farming. Europeans who value locally-owned agriculture and organic farms (which can’t use glyphosate and other synthetic agro-chemicals) are more likely to support a ban, regardless of whether glyphosate causes cancer or not. But the only “easy” legal mechanism to clamp down on glyphosate is because of its alleged human health risk.
(kursiv. HJ)
Eli syöpäriskistä ei ole varsinaisesti kyse. Tuohon glyfosaatin symboliseen (syntipukki)asemaan olemme kyllä jo täällä viitanneetkin.
-
Reutersin mukaan äänestys on vasta perjantaina ...
France to vote against continued EU use of weedkiller glyphosate (http://www.reuters.com/article/us-health-eu-glyphosate-idUSKCN0Z613M)
... ja Ranska on jo ilmoittanut, että se äänestää vastaan. Luulisinpa, ettei tuolloinkaan päätöstä synny, vaan asia menee komission päätettäväksi. Joku asiantuntijakokous on luvassa ensi viikolla, mitä se sitten merkitseekään?
-
Odotetusti se meni eli siis ei mennyt,:
Glyfosaattipäätös nyt komission käsissä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/glyfosaattipäätös-nyt-komission-käsissä-1.152709)
Niinpä maanantaihin. Kaipa se päätös silloin tulee, vaikka tästä Brexitistä paljon puhuttavaa riittääkin.
-
Vaikkei tätä laskelmaa ehkä voi suoraan Suomeen soveltaa ..
Glyfosaattikielto lisäisi viljelijän työtä 15 tuntia hehtaaria kohti (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/glyfosaattikielto-lisäisi-viljelijän-työtä-15-tuntia-hehtaaria-kohti-1.147107)
... niin tehdään se nyt kumminkin: suomalaisen tilan keskikoko on nyt 43 hehtaaria, se kerrottuna 15 tunnilla tekee 645 tuntia.
Päivätyötä tekevien kuukauden työtuntien arviona käytetään nykyisin lukua 166 tuntia. Sen avulla arvioituna asiasta tulisi siis lähes neljän kuukauden lisätyö per tila.
PS. Tuo alkuperäinen arvio oli tehty UK:ssa. Nyt Britannian komissaari on ilmoittanut erostaan. Halvaannuttaako se komission päätöksentekokyvyn maanantaina? Ei välttämättä, koska ero on myönnetty vasta 15.7. lukien. Vaan katsotaan nyt. Pirullisimmillaan eroava komissaari voisi jättää meille EU:hun jääville ristiksemme glyfosaattikiellon - joka ei sitten enää koskisi UK:ta! >:(
On jopa esitetty, että uhka glyfosaatin kieltämisestä olisi ajanut maanviljelijöitä ännestämään Brexit-vahtoehdon puolesta. Oli miten oli, se ei kyllä ratkaissut asiaa, onhan viljelijöiden määrä Britanniassa suhteessa hyvin pieni (1,5% työvoimasta, puolisen miljoonaa ihmistä).
Vihreät nyt pelkäävät, että Brexit laukaisisi jonkinlaisen tällaisen takapakin heidän asioilleen:
Brexit: Environmentalists fear 'bonfire' of regulations designed to fight climate change and protect wildlife (http://www.independent.co.uk/environment/brexit-eu-environmentalists-fear-bonfire-regulations-designed-fight-climate-change-protect-wildlife-a7103001.html)
Ja voihan siinä vähän niin käydäkin ...
Remain campaigners have argued that EU legislation has helped towards tackling water and air pollution, protect endangered species and imposed tough safeguards on the use of genetically modified crops and potentially dangerous chemicals.
(lihav. HJ)
... koska he ovat itse määritelleet, mitkä ovat (potemtiaalisesti) vaarallisia: kaikki GMO-kasvit ja kaikki kemikaalit! (Glyfosaatti mukaan lukien, tai ihan erityisesti!) Tähän he ovat saaneet tiettyä tukea EU:sta, ja sen "varovaisuusperiaatteesta". Itsenäisesti pääröksiään tekevä Britannia saattaisi olla näissä kysymyksissä EU:ta rationaalisempi ja pragmaattisempi.
-
Toimittaja (KaksPlus -lehdessä) on tästä "aika varma" ...
Luomumansikkakausi on NYT (http://blogit.kaksplus.fi/kotitalouskriisi/luomumansikkakausi-on-nyt/)
Olenkin aika varma, että ”mansikkakuume” johtuu lievästä myrkytyksestä. Myrkytyksen voi aiheuttaa mansikoiden homeet, homeenestoaineet tai torjunta-aineet. Näitä on käytetty iät ajat mansikan viljelyssä. Itse en ole kyllä pitkään aikaan kuullut kenenkään saaneen mansikkakuumetta, ehkä torjunta-aineita käytetään nykyään kuitenkin vähemmän kuin minun lapsuudessani 80-luvulla.
(lihav. HJ)
Mutta näissä asioissa suodaankin ihmisille, myös toimittajille, oikeus, paitsi omiin mielipiteisiinsä, myös omiin faktoihinsa.
-
Niin siinä sitten kävi. Brexit-asiat veivät voiton ja EU-komissio lykkäsi äänestystään glyfosaatista, vaikka sen tänään piti tapahtua.
Brexit forces yet another delay in glyphosate vote (http://www.hortweek.com/brexit-forces-yet-delay-glyphosate-vote/edibles/article/1400316)
Mikäpä kiire asiassa olisikaan, torstaihin asti kun on aikaa.
Enpä tiennytkään, että tällainen mahdollisuuskin komissiolla on:
Horticulture Week understands that it is possible that the College of Commissioners will use written procedure - rather than oral procedure - to make its decision, and that the commission is likely to agree to the temporary extension of the weedkiller's license by 30 June.
Päätös voidaan siis tarvittaessa tehdä kirjallisesti (sähköpostitse tms.)?
-
Lopulta tässä ihmettelee tätä kiireellisyysjärjestystä, kun Merkel ja muut isojen maiden johtajat ovat tuoneet esiin, ettei EU voi oikeastaan tehdä mitään Brexit-kysymyksessä, ennenkun Britannia tekee asiassa aloitteen. Samaa sanoo Sipiläkin, ja odottaa sen tapahtuvan syyskuussa.
Nyt mennään kesäkuussa. Glyfosaatin käyttölupa umpeutuu tässä kuussa. Tuleeko ratkaisu sitten tuossa "sähköpostikokouksessa", mutta 3 päivän aikana sen täytyy tulla. Ratkaisu tietysti sekin, ettei tehdä mitään, mutta sitä pidetään epätodennäköisenä nyt, kun ECHA:n raporttia odotellaan, ja - käsittääkseni - enemmistö (vaikkei määräenemmistö) kuitenkin on jatkoluvan puolella.
PS. (Muu) suomenkielinen (uutis)media on nyt ollut hiljaa gfyfosaattiasian käsittelystä. No, eihän mitään ole tavallaan tapahtunutkaan ...
PS2. Klo 15: Miettiikö komissio, että se voi tehdä tämän tarpeellisen päätöksen tässä Brexit-kohun keskellä niin ettei sitä edes kukaan huomaa? ;)
-
Mistä torjunta-aineesta tässä lienee kyse:
Njut – nästa år kan gräslöken vara borta (http://www.aftonbladet.se/debatt/article23043882.ab)
Debattören: Svenska odlare riskerar slås ut på grund av att vi övertolkar EU:s regler.
[...]
Njut av den svenska gräslöken medan ni kan – för risken är stor att den liksom all annan lök som odlas i Sverige (gul lök, röd lök, purjolök etc.) inte kommer att kunna odlas här, eftersom odlarna inte längre får använda det växtskyddsmedel mot ogräs som ibland behövs och som alla andra länder godkänt.
Artikkelissa ei sitä nimetä. Onko siitä - mikä se sitten onkin - tehty ehdotuksia Suomessa?
PS. heti. Alempaa selvisi, että se on "bekämpningsmedlet Stomp". Nyt täytyy enää selvittää, mitä se on. Löytyihän siitä, tässä on:
Stomp (http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/rikkakasvien-torjunta/stomp)
KÄYTÖN RAJOITUKSIA:
Valmistetta ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla. Valmistetta saa käyttää kerran kasvukaudessa.
Mutta ei muuta. Ja tehoaineena on pendimetaliini - ei siis tällä kertaa tuo meidän "pahamaineinen" glyfosaattimme! ;D
-
Nyt alkaa vihdoin Ruotsissa tapahtua. Ja kova juttu tämäkin on.
Svenskt Växtskydd vetää Coop'in markkinaoikeuteen:
COOPs marknadsföring rörande ”ekoeffekten” kommer att prövas rättsligt i marknadsdomstolen
http://svensktvaxtskydd.se/files/2016/05/COOP-ekoeffekten-pressmeddelande-160527.pdf
Nyt asiasta on jo kertonut amerikkalainen Forbes:
The Company Behind The Viral 'Organic Effect' Video Is Getting Sued For Misleading The Public (http://www.forbes.com/sites/kavinsenapathy/2016/06/02/the-company-behind-the-viral-organic-effect-video-is-getting-sued-for-misleading-the-public/#621834ff2b67)
Mutta ei vielä suomalainen media. (Meitä siis tietysti lukuun ottamatta.)
Myös tämä Emil Karlsonin juttu nostaa hyvin esille Coopin harhautuksen keskeiset kohdat:
https://debunkingdenialism.com/2016/05/31/coop-sued-for-misleading-the-organic-effect-marketing-campaign/
Why is the “The Organic Effect” Marketing Campaign Scientifically Misleading?
This commercial is highly scientifically misleading for a number of reasons:
1. It only tested pesticides used in conventional agriculture and completely ignored pesticides used in organic agriculture (such as copper and iron sulfate, pyrethrines, sulfur, azadirachtin, spinosad etc.). Had they also tested organic pesticides, they probably would have found that those would increase when the conventional pesticides declined. They also never tested e. g. fungal toxins and other toxins that pesticides protect against.
2. The residual amounts detected are extremely low, only about 5 nanogram per milliliter from their charts.
3. The charts are very misleading, using extremely tall bars for minuscule amounts. It only goes up to 10 nanograms per milliliter.
4. They never discussed dosage in relationship to harm to human health. The dosages detected are only a few percentage of the acceptable daily intake, which is the amount you can eat every day for your entire life without any particular risk.
5. The video claimed that organic food was better for both human health and the environment, but the evidence either does not support this or is unclear.
6. The video fearmongers about “chemicals” (all substances are chemical) and uses fear, uncertainty and doubt about supposed long-term harmful effects and mixture toxicology. Yet these concerns also apply to organic pesticides and common household substances, such as coffee and alcohol.
7. It was only done with a single family, and since they are all closely related and eat the same food, it basically has a sample size of n = 1.
-
Sentään Pro Luomu (ja sitä siteeraten Maaseudun Tulevaisuus) muisti tilanteesta kertoa:
Vilja kasvaa Suomessa myös ilman glyfosaattia (http://proluomu.fi/vilja-kasvaa-suomessa-ilman-glyfosaattiakin/)
EU:n komissiolta odotetaan näinä päivinä päätöstä glyfosaatin jatkosta: torjunta-aineen käyttölupa EU:ssa on katkolla kesäkuun lopussa.
Otsikosta alkaen kuitenkin hyvin harhaanjohtavasti, ja omaa agendaa ajaen. Ihan varmasti luomulla jotain satoja saadaan, ja tietysti ilman glyfosaattiakin, jos niitä on saatu tuhansia vuosia ennen sen keksimistä. Kyse ei ole siitä, vaan haittojen ja hyötyjen vertailusta. Jotta vertailu onnistuisi, myös mahdolliset haitat olisi osoitettava.
Niinpä ei luultavasti ole näin ...
Suomi kannattaa torjunta-aineen jatkolupaa sillä perusteella, että markkinoilla ei ole sitä korvaavaa kemikaalia.
... vaan Suomi kannattaa, koska ei näe mitään syytä, miksi aine ylipäänsä olisi korvattava. Eikä artikkelinkaan ehdotus kannata korvaamista toisella aineella, vaan:
Luomuviljelyn rikanhallintamenetelmiä voi hyvin soveltaa myös tavanomaiseen tuotantoon.
Koska mikä tahansa synteettinen torjunta-aine on kategorisesti pahasta. (Sellaista spekulaatiota turhaan odotamme Pro Luomulta, miten luomuviljely pärjää, jos sen käyttämät torjunta-aineet EU kieltää.)
-
Eipä ole tuosta Coopin joutumisesta markkinaoikeuteen vieläkään suomeksi yhtään uutista, muualla. Sitten, jos Coop tuon jutun häviää, se tulee suomalaiselle yleisölle täytenä yllätyksenä. Jos siitä edes sitten kerrotaan.
Käytetäänköhän tuossa oikeudenkäynnissä EU-direktiiviä? Jos nimittäin on kiellettyä käyttää perusteettomia terveellisyysväitteitä (http://http.://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=254), loogisesti olisi myös kiellettyä kertoa perusteettomia epäterveellisyysväitteitä.?
-
Jos tähän uutiseen voi luottaa ...
Commission prolongs glyphosate licence by 18 months (http://a1.am/en/2016/06/29/commission-prolongs-glyphosate-licence-by-18-months)
... ja luultavasti voi, niin näin siinä kävi, elli glyfosaati sai sen 18 kuukautta lisäaikaa, komission päätöksellä.
***
Hups, oli niin kiire olla asian julkistamisessa ensimmäinen Suomessa, että jäi huomaamatta, että olihan siinä linkki EurAktivin laajempaan juttuun, samalla otsikolla (eli totta on):
Commission prolongs glyphosate licence by 18 months (http://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/commission-prolongs-glyphosate-licence-by-18-months/)
Ja siinä uutisessahan tämä perustelu on:
This new time-frame will allow the European Chemicals Agency (ECHA) to complete its evaluation on the dangers of the substance, which is an active ingredient of the most widely sold herbicide in the world, Monsanto’s RoundUp.
Uutisesta myös selviävät suurin piirtein tämä "sodan" "rintamalinjat". Sillä poikkeuksella tosin, että eräs ranskalainen MEP kiitteli tätä ratkaisua järkeväksi.
Positions
French MEP Angélique Delahaye, the EPP’s rapporteur, highlighted that “the agricultural sector is largely dependent” on the herbicide. If alternatives exist, they are still marginal. Before glyphosate can be phased out, other means of crop protection have to be developed, according to the supporters of the Commission’s proposal.
“This decision is in line with the recommendations adopted by the European Parliament. In addition, and according to the resolution passed by the Parliament, I believe that the Commission has taken a reasonable decision pending the conclusions of the ECHA on the chemical classification of this substance,” the MEP added.
-
Tavallaan taisi Maaseudun Tulevaisuus kertoa asiasta meitä ennen ...
Glyfosaatille 18 kuukauden jatkolupa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/glyfosaatille-18-kuukauden-jatkolupa-1.153602)
... mutta se perustui asian ennakointiin:
Lopullista leimaa komissaareilta odotetaan torstaina, mutta terveyskomissaari Vytenis Andriukaitis lupasi tiistaina sen tulevan.
"Hyväksymme glyfosaatille 18 kuukauden jatkoluvan, jonka aikana kysymme Euroopan kemikaalivirastolta (ECHA) lopullista kantaa", Andriukaitis sanoi Farmers Journalin mukaan.
Muuten ei tämä uutinen näytä tiedotusvälineitä lainkaan kiinnostaneenkaan (ainakaan Google ei löydä muiden lehtien uutisia). Nyt ei näytä mediaan mahtuvan EU-asioista kuin Brexit.
Sirpa Pietikäinen kyllä twiittasi:
Komissio pidentää glyfosaatin myyntilupaa 18kk. Parempi kuin alkup 15v, vaihtoehdot otettava käyttöön asap.
Eli näyttää ymmärtäneen päätöksen tarkoituksen väärin: siinähän tosiasiassa pohjustettiin 15 vuoden jatkoajan hyväksymistä, annettiin aikaa asian käsittelyyn. Vai yrittääkö hän lukea tuon jotenkin ansiokseen, että hän/he olisi(vat) muka saaneet lupa-aikaa lyhennetyksi?
(Hänen ehdottamastaan "vaihtoehtoehtojen käyttöönotosta" paitsi edellä - Pro Luomuhan niitä toi esille - myös täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=512.msg8700#msg8700). Mutta ei se kyllä nyt ole "asap" eli niin pian kuin mahdollista, vaan ei ainakaan kahteen vuoteen! Ja tuskinpa sen jälkeenkään. Siinä on nyt selvästi nuolaistu ennen kuin tipahtaa, ja nuolaistavaksi jäivät heillä lähinnä näpit.)
-
Heidi Hautalan mukaan (http://www.heidihautala.fi/glyfosaatille-korkeintaan-15-vuotta-lisaaikaa/) siis:
Jäsenmaat voivat myös erikseen kieltää sen käytön, kuten Ranska on ilmoittanut tekevänsä.
Nyt on todella mielenkiintoista seurata, mitä Ranska tekee. Varmaankaan asia ei ole ihan hallituksen päätettävissä? Varmaan se sielläkin joutuisi eduskuntakäsittelyyn? Eikä kysymyksessä välttämättä sielläkään yksimielisyys ole täysin "herttainen"? (Vrt. edellä ranskalainen meppi, joka kiitteli komission ratkaisua järkeväksi.)
Tällaisia poliittisia eleitä (http://www.ibtimes.com/segolene-royal-calls-french-ban-monsantos-roundup-herbicide-1966363) on tietysti helppo tehdä kuin Ranskan ympäristöministeri Ségolène Royal: hän kertoi TV:ssä pyytäneensä, että puutarha-alan kauppiaat poistaisivat glyfosaattivalmisteet tiskeiltään. Mutta tuollaisesta on pitkä matka lailliseen kieltoon (eli älkää vielä uskoko tiedoketta, vaikka se jo netissä liikkuu, että aineen myynti Ranskassa olisi jo kielletty!)
PS. 1.7.16: Kun yritän etsiä netistä tietoa, mitä Ranska nyt tekee, törmään vain sivustoille, joissa kerrotaan, että Ranska aikoo kieltää glyfosaatin (tai sen yhteydessä käytetyn erään lisäaineen tms.). Tätä on jatkunut jo noin vuoden. Se aika ympäristöministeri Ségolène Royalilla on ollut tuoda esitys parlamenttiin. Mutta sellaista uutista, että hän olisi niin tehnyt, en kykene löytämään.
Ranska (ja ympäristöministeri Ségolène Royal) tietysti on voinut vedota siihen, että asiassa odotettiin EU-ratkaisua. Nyt siihen tavallaan ei voi vedota. Mutta edelleen epäilen, että asia ei Ranskassakaan tule etenemään. Vaikka suuri yleisö siellä kannattaakin glyfosaattikieltoa, viljelijät sitä vastustavat. Ainetta myös käytetään paljon, muutos ei tulisi olemaan yksinkertainen.
Jos vielä ECHA:n raportti vapauttaa glyfosaatin "syntitaakastaan", Ranska joutuisi siinä tilanteessa vähän noloon asemaan. Sen olisi vaikea pyörtää päätöstään, ja pyörtämättä sitä se jäisi taloudellisesti alakynteen. Niinpä luulen, että Ranskakin nyt kiltisti odottaa seuraavat 1,5 vuotta, muiden mukana. Sinä aikana toki Ségolène Royal voi antaa asiassa lisää räväköitä haastatteluja.
-
Tässä vielä Tukesin tiedote asiasta, yhden lainauksen kera:
Glyfosaatin lopullista päätöstä joudutaan yhä odottamaan (http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Glyfosaatin-lopullista-paatosta-joudutaan-yha-odottamaan-/)
– Poliittinen peli on valitettavasti ajanut tässä tapauksessa riskinarvioinnin yli ja saanut suhteettomat mittasuhteet, jotka ovat vaikuttaneet jäsenvaltioiden äänestyskäyttäytymiseen, sanoo ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes). Tukesin tekemät päätökset perustuvat nimenomaan tehoaineiden riskien arviointiin sekä sen perusteella valmisteille annettaviin riskinhallintatoimenpiteisiin.
Nyt voitaneen jättää tämä asia noin vuodeksi rauhaan (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=421), meidänkin puolestamme.
Tai ei luultavasti kuitenkaan voida, koska melko varmasti tällä välilläkin pompsahtaa julkisuuteen uusia kohuraportteja glyfosaatin ties mistä uusista riskeistä. Kuten olemme jo vuosien aikana nähneet. (Glyfosaattihan on - tämä vertauskin lienee jo sanottu - kuin syyllinen Stalinin ajan Neuvostoliitossa: hänet kyllä tiedetään, rikos enää tarvitsee löytää. Ja kyllä löydetään.)
-
Heti täytyykin lipsua lupauksestaan. Kun heti parissakin paikassa on ryhdytty levittämään tätä "tiedoketta":
Monsanton glyfosaatti voitti komissiossa – mehiläiset ja EU-kansalaiset hävisivät (http://viisitahtea.com/monsanton-glyfosaatti-voitti-komissiossa-mehilaiset-ja-eu-kansalaiset-havisivat/)
Lisäksi Roundupina tunnetun glyfosaatin epäillään olevan mehiläisten joukkokuolemien aiheuttaja.
Aika hurjasti Tukesin lausunto käännetään päälaelleen:
Käytännössä päätöksenteon politisoituminen tarkoittaa asiantuntijalausuntojen sisältöjen ohittamista. Glyfosaatin kulkeutumista kasvista ravintoon ja sen vaikutusmekanismeja esimerkiksi suolistobakteereihin ei tunneta. Lisäksi mehiläisten joukkokuolemien takana epäillään olevan glyfosaattituotteet.
Kun nimenomaan asiantuntijalausunnot (pääosin) tukivat turvallisuutta. Kuten Tukesin sivultakin selviää. Eikä glyfosaattia*) mehiläiskuoleminen syynä epäillä kuin eräillä fanaattisimmilla Monsanton vastaisilla sivuilla.
Sama väite oli Karjalaisessa:
Glyfosaattia vahingossa kahteen lasten leikkipuistoon - Kaupunki: Oma moka, valvonta petti (http://www.karjalainen.fi/uutiset/item/109809-glyfosaattia-vahingossa-kahteen-lasten-leikkipuistoon-kaupunki-oma-moka-valvonta-petti)
Esimerkiksi mehiläisten joukkokuolemien on epäilty aiheutuneen glyfosaatin käytöstä.
Huomautin asiasta. Ja myös siitä, ettei väitteellä aineen erityisestä haitallisuudesta lapselle ole näyttöä tukenaan. Huomautinpa asioista myös tuolla "Viisi tähteä" -sivustolla (katotaan, julkaisevatko vastaväitteeni, asia jäi moderaattorin hyväksymistä vajaaksi).
____________
*) neonikotinoideja vielä epäillään, mutta se on toinen juttu. Tässä tuorein yritys sen syy-yhteyden todistamiseksi, ehdotettu uusi mekanismi:
Neonicotinoid pesticides cause harm to honeybees (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/06/160624135849.htm)
-
Lisäksi tuolla "Viisi tähteä" -sivustolla oli kuvatekstissä väite (lihav. HJ):
Suomessa glyfosaattia käytetään maanviljelyssä noin 500 tonnia vuodessa, ja kotikäyttöön sitä saa marketeista. Muutamat EU-maat ovat kieltäneet kokonaan tai osittain glyfosaatin käytön.
Minusta yksikään EU-maa ei ole kokonaan kieltänyt glyfosaatin käyttöä. Mutta tarkistetaan, onko näin tapahtunut, ennenkuin lähetetään vastalause. Tietävätkö muut? Olisiko esim. Malta jo kieltänyt?
Tarkistettu: Ei, Malta ei ole kieltänyt. Eikä esim. Alankomaat ole sitä kokonaan kieltänyt (kylläkin myynnin harrastelijoille).
Kyllä minä siedän sen, että internetissä joku on väärässä (http://imgs.xkcd.com/comics/duty_calls.png)! ;D Mutta nyt tämä väite on minusta sellainen, jonka ei pidä antaa lähteä lentoon, levitä Suomessa muualle (jos se on, kuten uskon, väärä).
PS. klo 8:45: Asia selvisikin yllättävän helposti. Löysin tämän torjunta-aineita vastustavan järjestön dokumentin (jossa on tilanne joulukuussa 2015, pdf)
Glyphosate restrictions around the world (http://www.pan-uk.org/attachments/507_Glyphosate%20restrictions%20Dec%202015.pdf)
Siihen voi varmaan uskoa! Siinä on listattu mm. joidenkin kauppaketjujen päätöksiä olla glyfosaattia myymättä, mutta yhdessäkään Euroopan maassa ei ole totaalikieltoa. Sen mukaan koko maailman maista vain Sri Lankassa tällainen totaalikielto olisi voimassa.
Eli uskallanpa huomauttaa (Vähän myöhemmin: huomautin. Jos sitten julkaisevat. Ja ottavat varteen, eli korjaavat.)
PS. 9:10: Tuo Sri Lankankin tapaus on vähän epäselvä:
Is it true that Sri Lanka has become the first country to ban Monsantos RoundUp Ready chemical, glyphosate (https://gmoanswers.com/ask/it-true-sri-lanka-has-become-first-country-ban-monsantos-roundup-ready-chemical-glyphosate-light)
Ainakin näyttäisi siltä, että sielläkin on sääntöön poikkeuksia.
PS. klo 17:35: Ja kiinnittäkääpä huomiota siihen, että nuo Sri Lankan perustelut tälle kiellolle ovat täysin erilaisia kuin nyt on esitetty EU:ssa. Ne ovat itse asiassa myös täysin erilaisia, mitä on esitetty koko muussa maailmassa.
Itse asiassa me kiinnitimme huomiota (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg5358;topicseen#msg5358) jo tähän merkilliseen ilmiöön pari vuotta sitten.
-
Tässä on tiiviisti tuon edellä mainitun myytin syntyhistoria, jos sitä tarvitaan:
Glyphosate is no bee killer (https://www.geneticliteracyproject.org/2015/11/03/glyphosate-is-no-bee-killer/)
Olennainen kohta:
Quack website Natural News ran a headline in 2014, “Groundbreaking study shows that Roundup causes honeybees to starve,” based on an Argentine study that did not actually show that. But the story has continued to thread its way through anti-GMO websites.
Myytti siis perustuu humpuukisivuston nettiartikkeliin, joka viittasi tutkimukseen, joka ei moista syy-yhteyttä osoittanut. Ja siitä se lähti sitten netissä leviämään.
***
PS. 4.7.16: GLP-artikkeli viittasi myös tutkimukseen, jossa oli tutkittu eri torjunta-aineiden myrkyllisyyttä mehiläisille. Ja glyfosaatti oli niistä vähiten myrkyllinen. Tarvittaisiin tonneittain sitä yhden mehiläisen tappamiseen, artikkeli kiteytti.
Iloinen komentoija siellä siihen, että jo yksi tonni häiritsisi mehiläistä suunnattomasti, se ei sen kanssa pääsisi lentoon. Suunnistaminenkin vaikeutuisi. ;D
-
Eipä antanut Pekka Kähkoselle - joka tuota "Viisi tähteä" -palstaa (http://viisitahtea.com/monsanton-glyfosaatti-voitti-komissiossa-mehilaiset-ja-eu-kansalaiset-havisivat/) julkaisee - luonto periksi. Hän kylmästi sensuroi eli poisti molemmat kommenttini asiaan.
Eipä silti, yhä tämä mehilaisväite on Karjalaisenkin nettisivulla. Vaikka sinnekin olin yhteydessä myös toisellakin tavalla.
Näin kommentoin, tai siis yritin kommentoida tuolla palstalla (otin talteen, kun vähän aavistin):
Asiantuntijalausunnot pääosin tukivat glyfosaatin turvallisuutta, kuten Tukesin sivuilta selviää. Yritätte heittää Tukesin lausunnon täysin päälaelleen!
Väitteet glyfosaatista mehiläiskuolemien syynä ovat tuulesta temmattuja, täysin aineen (ja Monsanton) fanaattisten vastustajien keksimiä.
(Nk. neonikotinoideja yhä epäillään mehiläiskuolemien syynä, mutta kyseessä ovat ihan eri aineet, ja sitten ihan toinen juttu)
Väitätte kuvatekstissä:
”Muutamat EU-maat ovat kieltäneet kokonaan tai osittain glyfosaatin käytön.”
Tämä ei pidä paikkaansa. Yksikään EU-maa ei ole kieltänyt kokonaan aineen käyttöä.
En nyt suoraan sanoen ymmärrä, mitä tämä Kähkönen - tai sanomalehti Karjalainenkaan - kuvittelevat saavuttavansa antamalla vielä vähän elinaikaa tälle netissä liikkuvalle myyytille. Kun nyt toisin tietävät. Ihan minun imformoimanani. Eikä minuun tietystikään täydy uskoa, mutta minä olen kyllä esittänyt asiassa kohtuullisen epäilyksen, eli jourmalistisen faktojen tarkistuksen tarpeen. (Ja myös kohtuullliset lähteet, ainakin alkuun.)
***
Jälkimiete: En tietysti tiedä, mihin Luomuinstituutin syksyn 2016 luennossa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=674.msg8688#msg8688) "Onko luomu uskontoa?" päädytään. Mutta näyttää kyllä siltä, että Paholainen on mahdolliselle uskonnolle ainakin jo keksitty: se on glyfosaatti (tai vaihtoehtoisesti Monsanto (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=747.0)).
Jälkimiete 2: Väärässä olemisen tato on vaikea laji. Yleisessä torjunta-ainemyönteisyydessamme olemme mielestäni asiaa kuitenkin täälllä yrittäneet, tuoneet mm. esille tieteen epäiiyksiä torjunta-aineiden riskeistäkin (viimeksi pari päivää sitten!). Toivottavasti olemme tehneet asian tasapuolisesti - joka kyllä asiassa on perin vaikeaa! 8)
-
Nyt kommenttini ovat kuitenkin ilmestyneet tuolle "Viisi tähteä" -palstalle (?). Ja muitakin kommentteja siellä on, nyt.
Varmaan olisi tuon jälkeen jo kohtuutonta vaatia, että itse juttua olisi korjattu ...
PS. 6.7.16: Keskustelu siellä jatkuu ...
-
Tässä on nyt sitten oikein selvä esimerkki "hyvältä tuntuu" -kannanotosta (linkki Heidi Hautalan sivuille):
Pitäisikö glyfosaatti kieltää puistoissa ja leikkipaikoilla? (http://i2.wp.com/www.heidihautala.fi/wp-content/uploads/2015/01/160413_glyfosaattikielto.png)
Tiesivätkö MEP:it tuon puolesta äänestäessään, mitä haittaa on aineesta osoitettu, juuri tuolla puistoissa ja leikkipaikoilla? Varmasti eivät. Mutta varmasti tunsivat, että lasten asialla ollaan.
Valitettavasti tuollaiset päätökset on luultavasti helppo jyrätä voimaan Suomessakin. Kun ne tuntuvat niin hyviltä. Sähköpostitse sain tiedon:
Näin Erkki Pöytäniemi facebookin Luomu-ryhmässä:
Ranskassa torjunta-aineiden käyttö viheralueiden hoidossa valtion,
kuntien ja julkisten laitosten toimesta kiellettyä 2017 alusta lähtien
ja torjunta-aineiden markkinointi kuluttajille kielletty 2019 lähtien.
Siinäpä tavoittetta Suomellekin!
Siinä on nimittäin poliitikoille luultavasti ylivoimaisen houkutteleva tilaisuus edes jotenkin osoittaa "vastuullisuuttaan". Vaikkei lasten (tai muidenkaan puistojen käyttäjien tai edes puistotyöntekijöiden, tai harrastepuutarhureiden) todellista turvallisuutta yhtään lisatä. Sitten kuntien puutarhayksiköt joutuvat elämään tuon kanssa, lotraamaan kuumien vesien kanssa (http://yle.fi/uutiset/vaarallisen_glyfosaatin_voi_korvata_sokerivedella__vaahto_polttaa_rikkaruohon/8936511) ym. *)
***
Vieläkin on minulle vähän epäselvää, onko Ranska todella tehnyt ko. päätökset, vai suunnitteleeko se niitä. Mutta tästä lähteestä (http://www.developpement-durable.gouv.fr/Segolene-Royal-saisit-l-ANSES-sur.html) voisi päätellä, että Ranskassa ministeri/ministeriö voisi tällaiset päätökset tehdä, ja olisi jo tehnyt (Googlen kääntäjällä):
These measures complement the decisions already taken by Ségolène Royal:
the ban on aerial spraying;
the prohibition of sale, self-service pesticides for home gardeners;
zero pesticides in parks and green spaces
Mutta edelleen tuosta, sanoisinko, kiusanteosta on pitkälti matkaa glyfosaatin täyskieltoon. (Eivätkä nuokaan rajoitukset siis - Pöytäniemen tiedon mukaan - ole vielä voimassa.)
_________
*) ja annas olla, kun ensimmäinen vaahtoa kokeilemaan rynnännyt lapsi polttaa sormensa! 8)
-
Jatketaan vielä, "taotaan kun rauta on kuumaa", kun se on kuumaa nähtävästi muillekin (tuosta komission päätöksestä huolimatta). Tässä Länsiväylän uutisessa jo mennään osin asioiden edelle ...
Tukes ohjeistaa: näin korvaat kiistellyn rikkakasvien torjunta-aineen kotikäytössä (http://www.lansivayla.fi/artikkeli/411216-tukes-ohjeistaa-nain-korvaat-kiistellyn-rikkakasvien-torjunta-aineen-kotikaytossa)
... mutta kiinnitän huomiota tähän kohtaan:
Glyfosaatti ei aiheuta lapsille vaaraa, kunhan alueelle ei mennä viikkoon aineen laittamisesta. Leikkipaikoillakin glyfosaattia voidaan siis käyttää. Tukesin mukaan riskiä ei ole, kunhan glyfosaatti on ehtinyt kuivua.
Mistä Länsiväylä on tuon tietonsa saanut? Ilmeisesti tältä Tukesin sivulta ...
Glyfosaatin käyttö kasvinsuojelussa puhuttaa (http://verkkolehti.tukes.fi/glyfosaatin-kaytto-kasvinsuojelussa-puhuttaa/)
... ja siellä tästä:
Saako lasten leikkipaikoilla käyttää glyfosaattia ja onko glyfosaatista vaaraa lemmikeille?
Lasten leikkipaikoilla kannattaa käyttää rikkakasvien torjuntaan mekaanisia menetelmiä. Glyfosaatilla käsitellyt alueet (puistot, piha-alueet) on hyvä merkitä, ja alueille menemiseen suositellaan 7 vrk:n varoaikaa. Lasten/lemmikin satunnaisesta liikkumisesta glyfosaatilla käsitellyllä alueella ei kuitenkaan aiheudu suurta riskiä, kunhan valmiste on ehtinyt kuivua kasvien pinnalta.
(lihav. tekstissä HJ)
Mutta nyt heittäydyn asiassa kunnon skeptikoksi. Mistä Tukes on tuon tietonsa saanut? Miksi varoaika? Miksi pitää odottaa kuivumista? *) Ellei niin tee, mitä riskiä lapsille/lemmikeille voisi olla? Ja ennenkaikkea: mihin tutkimuksiin nuo ohjeet perustuvat? (Tuossa UKK:ssahan ei lähteitä näytetty.)
Taidanpa kysyä Tukesilta. (Kysymys lähti, kirjaamon kautta.)
***
Tuli tästä vielä mieleen (ote tuosta UKK:sta) ...
Ihmiselle yksiselitteisesti syöpää aiheuttavia, eli ryhmään 1 kuuluvia aineita, ovat mm. asbesti, puupöly, tupakansavu sekä alkoholijuomat.
(lihav. HJ)
... että sitä jos joskus sortuu kotona ryyppäämään, niin onko syytä pitää 7 vuorokauden varoaika, ennen kuin päästää lapsia tai koiria sisätiloihin? Ainahan sitä tuollaisessa tilanteessa voi ainetta läikkyä lattialle tms.? - Tuota ajatusta en laittanut mailiini Tukesille! ;D
_______________
*) tuon vaihtoehdon, kuuman vaahdon, kohdalla sensijaan ymmärrän varoajan ihan täysin (ks. edellinen puheenvuoro)!
-
Kiitos Heikki aktiivisuudesta, kyllä Tukesilta sopisi odottaa hyviä perusteluja suosituksilleen tai sitten suositusten muuttamista.
-
Näin on nyt kuulemma tapahtunut EU-tasolla:
Glyfosaatin myynti kuluttajille kielletään (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/glyfosaatin-myynti-kuluttajille-kielletään-1.155301)
Vaikka en nyt ymmärrä, miten tästä ...
Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen Efsa on hyväksynyt glyfosaatin turvalliseksi.
Sen sijaan POE-tallowaminen Efsa on todennut selkeästi glyfosaattia myrkyllisemmäksi.
... seuraisi tämä:
Käytännössä siis kotipuutarhoihin torjunta-aineita hankkivien on keksittävä muita torjuntakeinoja.
Eli siis kotipuutarhakäytön kielto. "Asiantuntijakokous" siis nuo päätökset teki, ja sillä siis oli tuon lisäaineen kieltämiselle vankat tieteelliset perusteet. (Ja se varmaan kiellettiin ammattikäytössäkin?) Mutta oliko sillä tieteelliset perusteet tuon kotikäytön kieltämiseen? Epäilen sitä, luulen, että siinä annettiin politikalle periksi. Eli tälle:
Kuluttajamyynnin ja pakkotuleennuttamisen kieltäminen oli tähän saakka Euroopan parlamentin ehtona aineen myyntiluvan jatkolle. Nyt kiellot astuvat virallisesti voimaan.
(lihav. HJ)
****
Nyt sitten odottelemaan Suomen poliitikkojen ja viranomaisten seuraavaa siirtoa asiassa. Tuossa voisi olla jatkossa jopa kansalaistottelemattomuusaktion paikka: mitä oikeutta valtiolla on mielivaltaisin perustein rajoittaa kansalaistensa oikeuksia? Jos siis kansalainen glyfosaatin käytöllä ei aiheuta vaaraa itselleen eikä muille? (Tuossa pakkotuleennuttamisasiassa ei Suomessa tarvitse tehdä mitään, se kun on jo täällä kiellettyä.)
PS. Tukes antoi auliisti ja paljon hyödyllistä tietoa. Palaan siihen myöhemmin.
-
Tämän verran kuitenkin jo (vaikka valmistelen kokonaisanalyysiä - myös tuon EU:n "asiantuntijaryhmän" osalta) kerron Tukesin (ylitarkastaja Liisa Hirvosen) vastauksesta tämän:
Terveysvaaran arvioinnin perusteella glyfosaattia sisältäville valmisteille ei ole ollut tarpeen asettaa ns. työhygieenistä varoaikaa (= aika, jonka kuluttua työntekijä voisi mennä työskentelemään juuri käsitellyssä kasvustossa).
Siis ei ole ollut tarpeen!
Alla mainitsemallanne Tukesin antamalla ohjeella, esimerkiksi 7 vrk:n varoajalla, on kuitenkin ajateltu sitä, että näin voitaisiin vielä vähentää sivullisten altistumista. Samasta syystä valmisteen on hyvä antaa kuivua kasvien pinnalta, jolloin sitä tarttuisi vähemmän mahdollisessa kosketuksessa. Käsitelty kasvusto yleensä kuivuu hyvin nopeasti.
Ketä muita kuin ihmisiä nämä "sivulliset" voisivat olla muuta kuin ihmisiä hekin? Miksi heille olisi varoaika tarpeellinen, jos varmaankin pahiten "altistuville" työntekijöille ei ole?
(JATKUU, asia ja sen taustat ovat monimutkaisempia! Kommentoida voi tuotakin tietysti jo heti.)
-
Jaaha, se olikin näin:
Oikaisu: Glyfosaatin kuluttajamyynti saa sittenkin jatkua EU:ssa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/oikaisu-glyfosaatin-kuluttajamyynti-saa-sittenkin-jatkua-eu-ssa-1.155417)
Maailman käytetyimmän torjunta-aineen kuluttajamyynti saa jatkua, toisin kuin virkamieslähteet kertoivat MT:lle eilen tiistaina.
Euroopan komissio patistaa jäsenmaita kiinnittämään huomiota glyfosaatin käyttöön herkillä alueilla, kuten viljelemättömillä- ja julkisilla alueilla sekä leikkipuistoissa, turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes tiedottaa.
Käyttö- tai myyntikieltoa komissio ei aseta, eikä sellaisesta ole myöskään Suomi päättämässä.
Viljelykäytössä tullaan kieltämään tuotteet, jotka sisältävät POE-tallowaminea. Se vahvistaa glyfosaatin vaikutusta.
Kaikki glyfosaattia sisältävät tuotteet eivät sisällä vahvenneainetta. Esimerkiksi kuluttajille myytävissä tuotteissa sitä ei ole.
Komissio on kiinnittänyt erikoista huomiota glyfosaatin käyttöön viljan pakkotuleennuttamisessa. Sitäkään ei kuitenkaan kielletä.
Suomessa glyfosaattia ei käytetä pakkotuleennuttamiseen puintia ennen.
Eli paimenpoika patistaa kiinnittämään huomiota suden mahdollisuuteen (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=10).
Yhtään päätöstä ei siis tehty. Ainoastaan luvattiin (myöhemmin) kieltää tuotteet, jotka sisältävät POE-tallowaminea. Mutta niitäkään ei vielä kielletty.
Mutta tuolla "patistamisellaan" komissio siis on tuomassa suurta glyfosaattisotaa kuntatasolle, siitä tehdään tavallaan sissisotaa. Jossa kova sana, tärkeässä asemassa ovat huolestuneiden äitien "partiot" (ja "yksittäistaistelijatkin")!
Kritiikin otsikoksi voisi sopia: EU:n villiintynyt varovaisuusperiaate. Vai saisiko siihen sanan "invasive", (kaikkialle) tunkeutuva, viittauksena vieraslajeihin?
-
Vaihteeksi ihan toiseen torjunta-aineeeseen, ja sellaiseen, jota luomuviljelyssä oli tapana käyttää. Tämä saksankielinen artikkeli kertoo asiasta:
https://www.novo-argumente.com/artikel/wenn_wasser_in_den_bio_wein_geschuettet_wird
Kyseessä on "Kaliumphosphonat', jonka suomenkielinen nimi on kaliumfosfiitti. Sitä käytettiin viininviljelyssä, taistelussa erästä hometautia (https://de.wikipedia.org/wiki/Falscher_Mehltau) vastaan. Se kuitenkin kiellettiin luomuviljelyssä EU:ssa v. 2013. Syynä eivät olleet terveyshaitat, vaan se että kyseinen aine ei ollut luonnonmukainen vaan synteettinen.
Nyt sitten tänä hyvin vetisenä kesänä Keski-Euroopassa luomuviljelijät ovatkin ihmeissään, kun heidän arsenaaliinsa kyseistä tautia vastaan ovat jääneet lähinnä biodynaamiset preparaatit. Uhkana on luomuviinisatojen paha romahdus.
Eräissä Saksan osavaltioissa on hyväksytty kekseliäs kiertotie. On aloitettu "suurkokeen" nimellä kuitenkin ruiskutukset, ja lähdetään siitä, että viljelmien luomustatus menee vain tältä kesältä. Vielä ei tiedetä, hyväksyykö EU tämän.
Samasta artikkelista selviää, että haitallisiksi havaittujen kuparijohdannaisten tilanne on sen sijaan ennallaan: ne ovat yhä luomuviljelyssä sallittuja. Artikkeli käy läpi Saksassakin havaitut haitat, ja antaa tiedon, että luomuviinin viljelijöillä on lupa käyttää vuosittain 6 kiloa kuparia hehtaarille, ja arvion, että ilman sitä menetykset olisivat 50-100%. EU-luvasta ja sen käsittelytilanteesta ei ole lisätietoa.
-
Näin kuitenkin olisi tapahtumassa Suomessa:
Tukes tarkistaa glyfosaattivalmisteiden käytön ehdot syksyn aikana (http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Tukes-tarkistaa-glyfosaattivalmisteiden-kayton-ehdot-syksyn-aikana--/)
Vähän toistaen: tuon tietyn lisäaineen rajoittaminen ja pitkällä aikavälillä myös poistaminen lienee täysin perusteltua. Mutta yhtäkaikki komissio ja myös Tukes jatkavat samalla myös tätä selvästi turhaa pelon lietsomista:
Lisäksi komissio on antanut käytön ehtoja tarkentavan suosituksen, että jäsenvaltioiden tulee kiinnittää huomiota glyfosaattivalmisteiden käyttöön herkillä alueilla, erityisesti viljelemättömillä alueilla, julkisilla alueilla ja leikkipuistoissa.
Viesti annetaan jo tuossa toimenpiteessäkin: tässä asiassa olisi jotain tähdellistä tarkistettavaa?
***
Samaan aikaan toisaalla. Myös MTV katsoo oikeaksi valita asiassa haastateltavakseen Heidi Hautalan ja Sirpa Pietikäisen:
Syöpävaaralliseksi epäilty torjunta-aine sai jatkoajan – "Sille altistuu lähes koko maailman väestö" (http://m.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/syopavaaralliseksi-epailty-torjunta-aine-sai-jatkoajan-sille-altistuu-lahes-koko-maailman-vaesto/5991628)
Otsikoinnista puhumattakaan. Vaikka sitten tuodaan esille, miten "turvallisuudesta tehdyt arviot ovat ristiriitaisia", asian käsittelyä jatketaan Hautalan salaliittoteorian pohjalta. Eikä kiinnitetä huomiota siihen, että vain se yksi IARC:in arvio n. vuosi sitten tekee arvioista "ristiriitaisia". Kaikki muut ovat yksimielisiä: turvallista on. (Eikä USA:n EPA:n "vuotanutta" arviota edes mainittu, eikä ennakkotietotietoa ECHA:n eli EU:n kemikaaliviraston tulossa olevasta arviosta.) Realismi asiassa korvataan uutisessa näiden meppien toiveajattelulla, että heidän "tempauksillaan" olisi vaikutusta, ja käyttökielto olisi kuitenkin tulossa.
Käytännöllisesti katsoen koko maailman populaatio altistuu sille, halusi tai ei.
... kerrotaan Pietikäisen sanoneen. Näinhän tapahtuu. Kuten divetymonoksidinkin kohdalla. Mutta missä siis räjähdysmäisesti leviävät syövät? Erityisesti maanviljelijöiden kohdalla? Kun Hesari juuri tiedesivuillaan kertoi, miten viljelijöiden syöpäsairastuvuus on n. 10% muita ammattiryhmiä pienempi.
-
Jos saksalaiset etsimällä etsivät (ja etsivähän löytää) glyfosaattijäämiä oluestaan (ks. edellä 27.02.16 ja 29.02.16) , niin Kaliforniassa on etsitty ja löydetty niitä viineistä:
Glyphosate found in 100% of wines tested in California–Reason for concern? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/07/21/glyphosate-found-100-wines-tested-california-reason-concern/)
Vastaaviin mielipuolisiin lukuihin päädytään kuin oluenkin kohdalla. Aineelle on siellä asetettu teoreettinen turvaraja, ja tältä se sitten näyttää:
To compare that to the Moms Across America wine/glyphosate report, “You would have to drink 2,500 glasses of wine a day for 70 years to reach the EPA’s level of concern,” Gladys Horiuchi, spokeswoman for The Wine Institute of San Francisco, told the Napa Valley Register. “We are talking about minuscule, trace amounts.”
These are just comparisons to the EPA reference, which adds a buffer of safety about 10 times that of a dose that could really start to cause harm. Taking the buffer into account, the amount of wine you’d have to drink to cause harm would be 25,000 glasses a day. For 70 years. With that level of consumption, other health issues would probably arise before glyphosate poisoning.
Noiden "äitien" tuskin siis kannattaa olla huolissaan glyfosaatista, jos heidän lapsensa viiniä juovat. Viininjuonnista sinänsä äitien kannattaa kohtuullisesti olla huolissaan - ja todella jo kauan ennen tuota kulutuksen tasoa. ;D
Tuossa artikkelissa oli myös tieto tutkimuksesta, jossa oli mitattu torjunta-ainejäämiä maanviljelijäperheiden virtsassa. Tulos:
Of the three pesticides, glyphosate had the lowest concentrations found in urine, with an average concentration of 3 ppb. One farmer had a urine concentration of 233 ppb, which was due to not following basic application precautions—he didn’t wear gloves, wasn’t in an enclosed cab, was exposed to a spill, and smoked during the application. But to put that 3 ppb in perspective, the EPA reference dose is a concentration 30,000 times higher. A reference dose is the amount of “daily oral exposure to the human population, including sensitive subgroups such as children, that is not likely to cause harmful effects during a lifetime,” according the EPA.
Eli edes kaikkein huolettomin viljelijä ei ollut saanut nostettua glyfosaattiarvojaan virtsassa lähellekään huolestuttavaa tasoa.
Huomioi, että arvo, "reference dose", koskee myös lapsia. Tuosta voinee arvioida, millainen riski on lasten leikkipaikkojen nurmikkojen käsittely glyfosaatilla suurin piirtein kerran vuodessa. (Ja vieläkin täytyy viitata tähän - josta siis kokemusta on, ks. edellä 20.08.15: verrattuna siihen, että yksikin narkkari käy samassa puistossa yöllä.)
-
YLE kertoi:
Pikkukaupunki huolestui puistoväkensä terveydestä – iskee nyt rikkaruohoja vastaan etikalla ja mäntysuovalla (http://yle.fi/uutiset/pikkukaupunki_huolestui_puistovakensa_terveydesta__iskee_nyt_rikkaruohoja_vastaan_etikalla_ja_mantysuovalla/9035522)
Juttua varten oli haastateltu myös Tukesin asiantuntijaa. Jos häneltä olisi kysytty, ja hän olisi vastannut samoin kuin toinen asiantuntija sieltä minulle vastasi, olisi hän kertonut, että nuo pikkukaupungin toimenpiteet ovat täysin turhia. Tai ainakin, ettei Tukes niitä edellytä tai suosittele.
Ja jos siellä nyt menetellään näin ..
– Etikkapohjaisia torjunta-aineita on käytössä tällä hetkellä. Ja sitten on ihan mekaaninen torjunta, sanoo Haminan kaupungin vihertyönjohtaja Anne Repo
.(lihav. HJ)
... niin jopa puistoväelle narkkareilta jääneet neulat voivat olla suurempi riski kuin glyfosaatti!
-
Iida Ruishalme antoi tuolla toisaalla linkin tähän artikkeliin:
Focus on Pesticides is a Distraction from Major Eco Impacts (http://fafdl.org/blog/2015/03/06/focus-on-pesticides-is-a-distraction-from-major-eco-impacts/)
Sen mukaan siis keskittyminen torjunta-aineisiin johtaa harhaan, vie huomion sivuun maatalouden suurimmista ekologisista vaikutuksista. Artikkeli on pitkä, eikä sen sisältöä saa ihan pariin lauseeseen. Otetaan jatkossa sieltä esiin asioita ja näkemyksiä yksi kerrallaan.
-
Se tulee puolivahingossa sanottua:
Valtimolla on jo yli kolmasosa pelloista luonnonmukaisessa tuotannossa (http://www.ylakarjala.fi/uutiset/item/1059-valtimolla-on-jo-yli-kolmasosa-pelloista-luonnonmukaisessa-tuotannossa)
Pielisen Karjalan maaseutujohtaja Esko Saatsi sanoo, että se on pitkäjänteisen hanketyön tulos. Hän uskoo, että trendi jatkuu.
– Esimerkiksi viimeaikainen keskustelu glyfosaatista sataa luomun laariin.
Niinpä vaikka Luomuliitolla, edunvalvontajärjestönä, on suorastaan velvollisuutena yrittää ylläpitää tätä keskustelua Suomessa, vaikka väkisin.
PS. "Off topic", mutta olisi kyllä kiva saada tietää, mitä tuo on vaikuttanut ruoan tuotantoon Pohjois-Karjalassa, ja Valtimossa vielä erikseen. Ja myös, noiden prosenttiosukksien viereen, luvut siitä, paljonko Pohjois-Karjalassa luomua syödään. Sillä taitaa olla niin, että näitä suoramyyntikanavia ...
Saatsi kaipaakin yläkarjalaiselle luomulle uusia markkinointiväyliä, enemmän tiloilla tapahtuvaa jatkojalostusta ja suoramyyntiä.
... tarvitaan vain helsinkiläisiä kesämökkiläisiä ja matkailijoita varten.
-
Hesari kertoo tulipoltteesta, maalailee synkkiä näkymiä, vaikkei tautia vielä käytännössä Suomessa olekaan, ja kertoo sitten (olennaisen?) syyn huoleen:
Tuhoisa tulipolte voi tulla esiin lähes koko maassa – tappaa etenkin omena- ja päärynäpuita (http://www.hs.fi/kotimaa/a1469591578347)
Hankalaa kasvitautia vastaan ei ole torjunta-ainetta.
Näkee jo sielunsa silmin, jos sellainen joskus keksitään, miten sitten varoitellaan sen liiallisesta käytöstä, ja vaaditaan, ettei sitä ainakaan saisi käyttää puistoissa ja lasten leikkipaikkojen läheisyydessä jne.
-
EPA:n glyfosaattiraportin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg8427;topicseen#msg8427) käsittely jatkuu näin lokakuussa:
EPA to hold October public meeting on its evaluation of glyphosate (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/07/27/epa-to-hold-october-public-meeting-on-its-evaluation-of-glyphosate/)
Niinpä on hyvin luultavaa, että myös se on EU:n käytettävissä silloin kun EU tekee "lopullisen" päätöksen asiasta ensi vuonna.
-
Tässä YLE:n uutisessa on jo tiettyä realismia, glyfosaatinkin suhteen:
Kasvinsuojelutoimet lisääntyvät kuumana ja kosteana kesänä (http://yle.fi/uutiset/kasvinsuojelutoimet_lisaantyvat_kuumana_ja_kosteana_kesana/9057410)
Väliotsikko siinä: "Glyfosaatin kielto olisi tyrmäys".
Mutta luomunäkökulma tai -suositus täytyy siinäkin väkisin tuoda esille:
Mikäli kemiallista torjuntaa joudutaan tai halutaan tehdä vähemmän, aina on tietysti luomu. Mutta jos ei ole mahdollisuutta luomutuotantoon, moni suosittelee viljelykiertoa. Jopa kasvinsuojeluaineita markkinoiva viljelijä.
– Ihan perinteisten viljelijöiden kannattaisi ottaa esimerkikiä luomuviljelijöistä. Viljelykiertoa lisäämällä voi saada paremmin hallintaan rikkakasvit ja vähentää tauteja. Jos tuhohyönteisiä tulee, niin niille ei oikein voi mitään. Mutta kyllä on selvää, että viljelykierto vähentää kasvinsuojelun tarvetta, neuvoo Bernerin markkinointipäällikkö Lasse Matikainen.
Mutta ihan loppuun otetaan sitten tämä näkemys:
Torjunta-aineiden käytöstä huolestuneita Matikainen, siis itsekin viljelijä ja leivän syöjä, lohduttaa.
– Kasvinsuojeluaineet ovat äärettömän hyvin tutkittuja. Niitä voi verrata ihmislääkkeiden tutkimukseen. Siinä selvitetään myös ympäristöasiat. Lisäksi aina lähdetään siitä, että kasvinsuojelu on tarpeenmukaista, sanoo Matikainen.
-
On jopa esitetty, että uhka glyfosaatin kieltämisestä olisi ajanut maanviljelijöitä ännestämään Brexit-vahtoehdon puolesta. Oli miten oli, se ei kyllä ratkaissut asiaa, onhan viljelijöiden määrä Britanniassa suhteessa hyvin pieni (1,5% työvoimasta, puolisen miljoonaa ihmistä).
Tämä kirjoittaja tri Cristian Busoi - kirjoittaa kylläkin USA:ssa, mutta on Romanian edustaja EU-parlamentissa - on varma, että EU:n oudolla suhtautumisella torjunta-aineisiin oli oma merkityksensä asiassa, siinä Brexitissä:
Brussels has a lot to learn from the Brexit vote (http://www.washingtonexaminer.com/brussels-has-a-lot-to-learn-from-the-brexit-vote/article/2597813)
Perinteisesti on kyllä niin, monessa maassa, Suomessakin, että maaseutuväellä on äänestyksissä (vaaleissa) "pitkä häntä", ts. he saattavat vetää mukanaan ihmisiä, joiden ei kuvittelisi olevan maaseudusta ja sen asioista kiinnostuneita.
-
Hyvin valikoivasti tämä Kemikaalitutkan artikkeli tuo esiin asiasta tehtyjä tutkimuksia:
Näin K-Kauppa suosittelee glyfosaatin käyttöä (http://kemikaalitutka.fi/2016/07/29/nain-k-kauppa-suosittelee-glyfosaatin-kayttoa/)
Eli tuo esiin vain IARC:in raportin ja vielä ilmestymättömän ECHA:n tutkimuksen (eikä edes mainitse sen tuloksista annettuja ennakkotietoja).
Ei kerro Saksan tekemästä turvallisuusarviosta. Eikä EFSA:n tekemästä. Eikä tietenkään EPA:n (vuotaneista) glyfosaatille synninpäästön antaneista tuloksista. Laitoin kommentin tuolle sivullekin.
Hups. Täytyi myös heti lähettää korjauskin:
"Anteeksi, sitaattisi tuovat näitä esille. Mutta eivät otsikointisi ja oma tekstisi."
-
Tätä on käytetty siellä joskus aiemminkin, mutta näin saksalaiset viljelijät tekevät peltojensa reunoille demonstraatiokaistaleita, näyttääkseen miltä pelto näyttää, jos ei ole käytetty glyfosaattia:
German farmers battling to change minds on glyphosate before the chemical is banned (http://www.abc.net.au/news/2016-08-02/eu-glyphosate-battle-germany/7681466)
Asiaa selittävien kylttien kanssa.
-
Hyvä, lyhyt analyysi siitä, mistä "glyfosaattisodassa" on ollut ja on kyse:
Glyphosate: Understanding the controversy (http://www.euractiv.com/section/agriculture-food/opinion/glyphosate-understanding-the-controversy/)
(André Heitz, EurActiv)
PS. 6.8.16: Lainataanpa siitä loppukappale:
Indeed, the controversy has been gravely polluted by the “conflict of interests” argument deployed by many entities depicting themselves as “NGOs” and propagated by the media. The sad truth is that the debate over glyphosate has never truly been about science, but has been a war waged by activists, or what EFSA’s Executive Director Bernhard Url referred to as the “Facebook Age of Science”, where scientific arguments are accepted only if they are liked. But that won’t change the scientific fact that glyphosate is safe.
-
Asiahan on tullut - tai tehty - monimutkaisemmaksi siten, että neonikotinoidien on esitetty vaikuttavan haitallisesti pölyttäjiin yleensä, ei yksin mehiläisiin. Niinhän teki mm. Suomen Luonto -lehti (ks. edellä). Mutta niin voi olla toki myös laita. Idea tai näkemys ei ole lehden keksimä, sillä on myös tiedemieskannattajia. Jos epäilijöitäkin.
Entäpä sitten tämä ruotsalainen tutkimus ...
Wild bees lose the fight for flowers (http://sciencenordic.com/wild-bees-lose-fight-flowers)
... jonka mukaan luonnonpölyttäjien pahin uhka ovat - tarhamehiläiset!
Paitsi, että ne voittavat kilpailun ruoasta, ne levittävät tauteja villeihin lajeihin:
Not only do they compete in scrounging around for food, commercial honeybees can also infect wild bees through the pollen that is left on flowers. Diseases in hives can spread to wild stocks.
Viral diseases have already been observed in bumblebees.
“This can be very serious,” says Ødegaard.
Kimalaisissa on siis jo tällaisia tarhamehiläisten levittämiä tauteja havaittu.
Aika paukku olisi, jos kiellettyjen vieraslajien listaan (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/nama-vieraslajit-pitaa-torjua) lisättäisiin Pohjoismaissa tarhamehiläinen.
Tuossa uutisessa ei mainita neonikotinoideja, eikä siis myöskään arvioida niiden vaikutusta. Alkuperäinen huolenaihe mainitaan, eli tämä havainto yhdyskuntien romahtamisista:
The honeybee is the species that started the concern for the survival of bees in the world when whole colonies started dying in the USA about ten years ago.
-
Tämä olisi varmaan ollut tiedettävissä jo etukäteen, mutta tässä se tulee sitten jälkikäteen:
Kiteellä paljon viheralueita hoidettavana - glyfosaattia ei käytetä (http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/112508-kiteella-paljon-viheralueita-hoidettavana-glyfosaattia-ei-kayteta)
Kaupunginpuutarhuri Ritva Multanen-Kattelus harmittelee kiveysten rikkaruohoja keskustassa ajoväylien varrella. Hän sanoo, että jos olisi nykyistä enemmän työvoimaa, kiveykset peruskunnostettaisiin, sillä glyfosaatin vaihtoehtoina käytettävät torjunta-aineet eivät tunnu tepsivän.
Suomen toisella laidalla, eli Raumalla, ei epäröidä neuvoa näin (kuvatekstistä):
Jättiputket on syytä torjua - taustalla lymyää lakikin (https://ls24.fi/uutiset/jattiputket-on-syyta-torjua-taustalla-lymyaa-lakikin)
Moni tunnistaa joen rantapenkereeltä valtoimenaan kukkivan jättiputken sekä jättipalsamin. Jättiputki kannattaa myrkyttää glyfosaatilla, jota laitetaan lehdille. Siementerttu pitäisi leikata irti, laittaa jätesäkkiin ja polttaa.
-
Tämän uutisen mukaan EU:n asiantuntijakokouksen heinäkuussa antamia suosituksia noudatetaan eri EU-maissa hyvin vaihtelevasti:
EU restriction unlikely to affect glyphosate in UK (http://www.hortweek.com/eu-restriction-unlikely-affect-glyphosate-uk/plant-health/article/1404492)
Mitäpä tietysti muuta olisi voinut odottaakaan, jos suuressa osassa suosituksia vain kehotetaan "kiinnittämään huomiota" erilaisiin asioihin (ks. 14.07.16 edellä). Asian politisoitumista tämäkin heijastaa, parissa maassa on riennetty hyvinkin jyrkkiin ratkaisuihin, joko noiden suositusten pohjalta tai sitten muuten vaan. Tai ainakin jyrkkiin lupauksiin:
Each country has the freedom to decide how to apply the new regulations. Malta has since said it will ban glyphosate, while France announced in June that it was pulling 132 products containing POE-tallowamine from the market.
Tätä POE-tallowaminen kieltoa kyllä siis Suomessakin harkitaan. Mutta ilmeisesti myös mietitään ratkaisua, jossa sitä sisältäviin tuotteisiin vaadittaisiin vain erityinen lupa ja/tai koulutus.
UK:ssa ei artikkelin mukaan siis paljon tapahdu.
Edellä jo näimme, miten myös Suomen kunnissa tulkitaan ko. suosituksia hyvin vaihtelevasti. - Jo joskus silloin, kun keskioluen myyntilupa *) oli kunnan päätösvallassa, tulin miettineeksi, missä kaikissa asioissa on syytä viedä demokraattista päätöksentekoa mahdollisimman "alas". Vaikka sydämessäni vankka demokraatti olenkin.
____________
*) mutta muun alkoholin ei ollut: kunnalla ei ollut nokan koputtamista siihen, jos Alko päätti avata myymälänsä paikkakunnalla! Seurauksena oli kuntia, joissa oli Alko, mutta keskioluen myynti kielletty ruokakaupoissa. Vähän vastaavanlainen tilanne on tämäkin, jossa kunta voi välttää glyfosaattia omilla tonteillaan, mutta ei voi mitään kunnassa toimiville maanviljelijöille. Ja nämä päätökset siis yhtä turhanaikaisiakin. (PS. 13.8.16)
-
Uuden Seelannin viranomaisten raportti ...
New Zealand’s EPA finds glyphosate ‘unlikely to be carcinogenic’ (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/08/12/new-zealands-epa-finds-glyphosate-unlikely-to-be-carcinogenic/)
... lisänä niiden selvitysten jo pitkään listaan, joiden mukaan glyfosaatti ei ole syöpää aiheuttava.
-
Andrew Porterfield käyttää myös sanaa "sota" tästä kiistasta kirjoittaessaan:
War in Europe—Battle over glyphosate (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/08/16/war-europe-battle-glyphosate/)
Hänkin tuo esille, miten IARC:in tutkimus on "outlier", outo poikkeus tutkimusten joukossa. Mutta sitten onkin niin, että Saksan SPD, jolla asiassa on eräällä ratkaiseva asema, onkin etsinyt perusteensa glyfosaattia vastaan ihan muista asioista, ei väitetystä syöpäriskistä:
This year’s fight began as something of a surprise. The German Social Democrat Party, the country’s oldest and the smaller part of a governing coalition with two other political parties, announced that it would oppose the European Commission’s re-approval of glyphosate for another nine years.
“The biodiversity of plants, insects and birds is threatened by herbicides,” said SPD spokesperson Angelika Lober. “The question is not whether glyphosate causes cancer, but how glyphosate, which is in our agriculture, food, in hygienic products and much more, has an effect in total.”
(lihav. HJ)
Tällaista kokonaisuuteen vetoavaa väitettä onkin sitten vaikea yksinkertaisella tavalla vastustaa.
Itse kyllä arvioisin ilkeästi, että tuossa "haisee" se, että SPD on laskenut, että tuo vetoaa niihin äänestäjiin, joista se kilpailee Vihreiden kanssa.
Kun ei ole täysin selvää, miksi riita on syntynyt, on myös epäselvää, miten se jatkuu (kun ensi vuonna esim. ECHA:n raportti ilmestyy):
If not for the one report on hazards by IARC, it’s difficult to say that this decision would have been the same. Germany’s SPD claims its decision was made on biodiversity grounds, and not human health risks. But France’s decision was more or less justified in the opposite direction. It was famously said (by Aeschylus or California Senator Hiram Johnson, depending on where you look) that in war, “truth is the first casualty.” The battle wears on; perhaps science was the first casualty in this one.
***
Artikkelin perässä on hiukan keslustelua siitä, onko Ranska kieltänyt glyfosaatin vai ei. Johtuen juuri siitä, jonka mekin olemme maininneet, miten ministeri Segolene Royalin puheet ovat koko ajan olleet "kovempia" kuin hänen lainsäädäntötyönsä.
-
Tässä artikkelissa käydään "urakalla" (14 kohtaa) läpi niitä vääriä väittämiä glyfosaatista, joita "aktivistit" nyt hyvin aktiivisesti levittävät:
"The most dangerous thing about glyphosate is the van that delivers it" (https://www.linkedin.com/pulse/most-dangerous-thing-glyphosate-van-delivers-sean-sparling?trk=prof-post)
Otsikossa on jo johtopäätös: vaarallisin asia glyfosaatissa on kuljetusauto, joka sitä tuo.
Lähes jokaisessa 14 kohdassa on vertailu vastaaviin (kuin noissa väittämissä esitetään) laskennallisiin riskeihin muualla - ja ilkikurisia ehdotuksia erilaisten hyvin tavanomaisten ruoka- ym. tuotteiden kieltämisestä.
Tuosta voisi koota ehdotuslistan eräille suomalaisillekin mepeille, minkä kaiken kieltämisessä heidän nyt ehdottomasti täytyisi äkkiä ryhtyä toimenpiteisiin! Jos he siis haluavat olla johdonmukaisia.
-
Suuria ongelmia tosiviljelijälle aiheuttaa naapuri, joka ei huolehdi rikkakavien torjunnasta. Linkin kuvassa vasemmanpuoleista peltoa on viljelty vain 2 vuotta luomusti, ja voikukkatilanne on karannut aivan kamalaksi. Sato on pieni eikä maistu eläimille. Lieneekö terveellistäkään? Siemenet lentävät tuulessa kaikkialle, ja oikeasti viljelevä naapuri joutuu tavallistakin enemmän huolehtimaan torjunnasta.
http://mattipekkarinen.net/Luomuvoikukkaa.jpg
Nähtiin vierailullamme tänä kesänä "livenä" tuo sama pelto, ja kuultiin faktat ja vertailutiedot siitä, mitä tuo pelto ja viereinen tehoviljelty pelto eläimille syötävää tuottaa.
Huomasin, että asiasta oli keväällä ilmestynyt tamä iskevästi otsikoitu juttu:
Voikukasta ei tule voita (http://www.raisioagro.com/nautauutiset/-/asset_publisher/UHwZWzxJglgO/content/id/767769)
Tuottavuuseroista (pelloilla) kerrottiin näin varovasti ...
Luonnonvarakeskuksen tekemien viljelykokeiden mukaan torjuntaruiskutus lisäsi rikkakasveista vapaan nurmisadon määrää jopa 23 prosenttia.
... mutta ehkäpä tuossa vertailussa ei ollutkaan mukana varsinaisia luomupeltoja? Alapitkällä saamamme tiedot olivat toisenlaisia, tuotantoerot paljon jyrkempiä (koko kesä huomioon ottaen).
Mutta tämä tieto oli tuosta terveellisyydestä:
Voikukkapitoinen nurmi on monen maitotilan kiusa, sillä voikukkien runsas määrä huonontaa nurmirehun maittavuutta, mikä vähentää lehmien energian saantia ja maitotuotosta. Voikukan korkea kaliumpitoisuus aiheuttaa ongelmia sekä ummessa oleville että lypsäville lehmille. Se rasittaa sydäntä, lamaannuttaa hermostoa ja lisää tiinehtymisongelmia.
– Voikukassa on runsaasti kaliumia, joka heikentää magnesiumin imeytymistä. Myös voikukan kalsiumpitoisuus on korkea, minkä vuoksi hyvin voikukkapitoista säilörehua ei saisi syöttää umpilehmille. Umpilehmien runsas kaliumin ja kalsiumin saanti altistaa piilevälle poikimahalvaukselle ja lisää halvaustapauksia, kertoo Raisioagron kehityspäällikkö Merja Holma.
Kerroitkin jo edellä, kuinka fiksuja eläimiä lehmät ovat:
Ja lehmä "säästää viimeiseksi" voikukan, jos vain tarjolla on viljeltyjä lajeja: nurminata, timotei, raiheinä. Säilörehussa tietysti kaikki lajit ovat sekaisin, eikä eläin pysty valikoimaan. On pakko syödä tai olla nälissään. Luomukarjan tavanomaista alempi keskimääräinen maidontuotostaso johtuneekin paljolti juuri tästä.
Mutta minkäs fiksu lehmäkään sille voi, jos isäntäväki ei ole.
-
Strömsö ei taida sijaita Amerikassakaan. Tätä dicamba-torjunta-ainetta on kehitetty eräänlaisena vaihtoehtona tai täydentäjänä glyfosaatille (vuorotteluun, ettei glyfosaatille vastustuskykyisiä rikkakasveja kehity). Mutta nyt tämän artikkelin mukaan projekti olisi epäonnistunut:
Monsanto Just Made a Massive Mistake (http://www.motherjones.com/environment/2016/08/monsanto-mistake-dicamba)
Tuo aine tuhoaisi myös arvokasveja, siinä kerrotaan, aiheuttanut viljelyssä isoja satovahinkoja, ainakin siellä täällä. Mutta ehkä tarina ei ole silti lopussa, Monsanto kertoo kehittävänsä asiaa eteenpäin.
-
Tähänkin tätä fosforin vähentämisen pilottikhanketta koskevaan uutiseensa (http://yle.fi/uutiset/pilottihanke_kayntiin__pelloille_levitetaan_tonneittain_kipsia_jotta_fosforipaastot_saataisiin_kuriin/9111828) YLE oli taas saanut mukaan väärää tietoa glyfosaatista (lihav. HJ):
Rapumertaa muistuttavassa pyydyksessä on keräimiä, joihin tarttuvat pelloilta veteen liuenneet kemikaalit, kuten torjunta-aineet. Erityisesti kiinnostaa glyfosaatti.
– Kipsillähän pyritään nimenomaan vähentämään fosforia, mutta fosfori esiintyy anionina. Myös glyfosaatti on anioni, eli teorian mukaan kipsi saattaisi vähentää myös glyfosaatin huuhtoutumista, sanoo Petri Ekholm.
Glyfosaatti on kiistelty rikkakasvimyrkky, jonka käyttöön on hiljattain tullut rajoituksia. Myös Euroopan unionissa pohditaan parhaillaan glyfosaatin käytön sallittavuutta, koska aineen epäillään kulkeutuvan viljelmiltä ihmisiin ja aiheuttavan syöpää.
Tuota ei nimenomaisesti epäillä, ei epäillyt edes IARC, jonka raporttiin tämä nyt alkanut sota asiasta perustuu. Vrt. vaikkapa tätä IARC-raporttia valmistelemassa olleen lausunto: (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/08/24/iarc-member-says-glyphosate-safe-if-used-as-directed/)
[T]he herbicide has been found by the International Agency for Research on Cancer (IARC). . . to be “probably carcinogenic to humans.”
McLaughlin is a member of the IARC and was involved in that review.
“The only place where the [IARC] detected . . . any concern, was related to workplace . . . exposures . . .
“. . .[T]hese are relatively high exposures that most people would not be receiving,” he added. “. . . glyphosate is generally very safe, if used as directed.”
Eli IARC:inkin mukaan riski rajoittuu täysin ammattikäyttöön. Ja ilmenee siinäkin vain, jos ohjeita ei noudateta.
Tuo huuhtoutumisen ja kulkeutumisen aiheuttama riski on siis ihan tutkija Ekholmin tai YLE:n oma keksintö. (Tai ei sen ihan oma tarvitse olla: olemmehan, jo edellä, huomanneet, miten ei taida enää olla glyfosaatin riskiä, josta joku ei olisi jossain päin maailmaa varoittanut.)
EU:n piirissä ehdotetut rajoituksetkin koskevat yleensä aineen käyttäjiä, ammattikäyttäjiä ja amatöörejä. (Vaikkapa Ranskassa.) Huuhtoutumisesta ei ole missään mielestäni mainittu mitään.
-
[...] Siinä on nimittäin poliitikoille luultavasti ylivoimaisen houkutteleva tilaisuus edes jotenkin osoittaa "vastuullisuuttaan". Vaikkei lasten (tai muidenkaan puistojen käyttäjien tai edes puistotyöntekijöiden, tai harrastepuutarhureiden) todellista turvallisuutta yhtään lisatä. Sitten kuntien puutarhayksiköt joutuvat elämään tuon kanssa, lotraamaan kuumien vesien kanssa (http://yle.fi/uutiset/vaarallisen_glyfosaatin_voi_korvata_sokerivedella__vaahto_polttaa_rikkaruohon/8936511) ym. *)
[...]
*) ja annas olla, kun ensimmäinen vaahtoa kokeilemaan rynnännyt lapsi polttaa sormensa! 8)
YLE jatkaa tämän vaihtoehdon propagoimista:
Rikkakasveja torjutaan sokerivaahdolla – ekologista keinoa testattu jo useissa kaupungeissa (http://yle.fi/uutiset/rikkakasveja_torjutaan_sokerivaahdolla__ekologista_keinoa_testattu_jo_useissa_kaupungeissa/9135998)
Tämä ikäänkuin riittää asian perusteluksi ...
[...] Ekologisella keinolla voidaan luopua myrkyllisistä torjunta-aineista, muun muassa glyfosaatista.
– Tätä voidaan käyttää siellä missä liikkuu paljon ihmisiä, eläimiä ja etenkin lapsia. Tämä on myrkytön vaihtoehto eli tässä ei käytetä kemiallisia aineita, kertoo Parviainen.
... ilman mitään todellista analyysiä siitä, mitä tuolla tosiasiassa saavutetaan. Tietysti samalla ilman mitään faktaa siitä, mitä pahaa aiempi menetelmä aiheutti. "Myrkytön" on jo perustelu, ja (pahan) kemian välttäminen!
Vaikka menetelmä on jo osoittautunut hankalaksi, kalliiksi ja osin tehottomaksikin:
Tänä kesänä kokeiltu sokerivaahtototorjunta näyttää hävittävän ainakin osan rikkakasveista. Käsittely on kuitenkin toistettava kolmeen kertaan kasvukauden aikana.
Menetelmää voi käyttää lähinnä hyvällä säällä, koska voimakas sade, kylmä ilma ja kova tuuli jäähdyttävät liian nopeasti veden ja siitä häviää lämpöteho.
-
Vähän hankala tulos tämän tutkimushankkeen ensimmäiseksi ...
Hanhet ja puput tykästyivät glyfosaattipellon kauraan - puhdas ei kelvannut (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/hanhet-ja-puput-tyk%C3%A4styiv%C3%A4t-glyfosaattipellon-kauraan-puhdas-ei-kelvannut-1.160657)
... mutta sitten uutisessa kyllä kerrotaan, miten huolissaan pitää silti olla. Negatiivisia ympäristövaikutuksia etsitään. Mutta toisaalta siellä lukee ...
Kenenkään mielestä syövän riskiä ei ole kuluttajilla, vaan ainetta työkseen käsittelevillä.
... ja tämän pitäisi nyt olla lähtökohta, "pienin yhteinen nimittäjä", tässä keskustelussa, lopullisesti, Suomessakin. (Myös kansanedustajille ja MEP:eillekin!)
Tämä uusi tulos ja tutkimusjulkistus (lihav. HJ) ....
Tutkimus [siis IARC:in "alkuperäinen"? Keväältä 2015?] ei kuitenkaan ota huomioon altistumisen määrää. WHO:n toinen tutkimusryhmä ilmoitti pari viikkoa sitten, että altistumiselle voidaan löytää turvalliset rajat.
... on nyt minulta täysin vilahtanut ohi (?). Onko jollain linkkiä tähän?
-
Tällaista keskustelua:
"Voisiko leivän merkitä: ei glyfosaattia?" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/voisiko-leivän-merkitä-ei-glyfosaattia-.1.161012)
Glyfosaatilla pakkotuleennetun eurooppalaisviljan käyttö saa sapiskaa MT:n Facebook-kommenteissa.
Kumpikohan on tuossa raskauttavampaa? Se, että vilja on pakkotuleennettu glyfosaatilla? Vai se, että se on eurooppalaista?
Linkatussa alkuperäisjutussa kerrotaankin sitten oikeastaan - glyfosaatin hyödyistä:
Jämsäläinen Anssi Mennala laskee, että virolaiselle viljelijälle jää vehnätonnista 50 euroa enemmän käteen kuin suomalaiselle.
Se johtuu Mennalan mukaan eroista torjunta-aine glyfosaatin käytössä: Virossa viljan saa pakkotuleennuttaa aineella, Suomessa ei.
Kun vehnä on tehnyt sivuversoja ja kypsynyt epätasaisesti, pakkotuleennuttamalla sadosta olisi voinut saada hyvälaatuisen.
Viljelijä valittelee, että ...
"Tällä hetkellä puhtaudella ei ole lisäarvoa."
... ja puhuu tietysti rahasta. Mutta mitä lisäarvoa tuolla "puhtaudella" tosiasiassa on? Kun niistä mahdollista pienistä glyfosaattijäämistä ei oikeastaan ole loppukäyttäjälle mitään haittaa? Itse asiassa Mennala väläyttääkin mahdollisuutta, että voitaisiin poistaa nämä "kotikutoiset kiellot".
-
Mitäs nyt? Saksan Vihreät vaativat liittohallitukselta ja EU:lta kiipelissä olevalle luomuviljelylle väliaikaista poikkeuslupaa erään torjunta-aineen käytölle:
Hinz fordert rasche Hilfe für Ökowinzer gegen Mehltau (http://m.fnp.de/rhein-main/Hinz-fordert-rasche-Hilfe-fuer-OEkowinzer-gegen-Mehltau;art1491,2165598)
Kyse on tästä jo kerrotusta asiasta:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg8770;topicseen#msg8770
Luomulle anotuista ja annetuista poikkeusluvista olemme kertoneet toisaallakin (vaikkapa näissä kysymyksissä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg7699#msg7699)). Artikkelista käy ilmi, että asia oli Saksan osavaltioiden maatalousministerien äskeisessä kokouksessa esillä. Mikähän päätös oli? Ja mikähän on EU:n linja, nyt?
PS. Asia on sikäli vähän väärässä paikassa, että tuosta torjunta-aineesta ei katsota aiheutuvan haittaa. Sen synti tässä kalabaliikissa on vain se, että se on synteettinen. Mutta toisaalta luomuaatteen ja -propagandan perusidea kyllä on se, että juuri ja vain synteettiset aineet haittoja aiheuttavat.
-
Tällainen glyfosaatin rikollinenkin käyttö on valitettavasti mahdollista:
Ruoriniemen tuhoutuneet puut saivat Evirankin kiitämään pikavauhtia Lahteen (http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2301442)
Lahden Ruoriniemen puut oli tapettu rikkakasvien torjunta-aineella glyfosaatilla. Lahden kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala kertoo, että glyfosaattia epäiltiin alun perinkin, mutta varmistus asiasta saatiin laboratoriokokein.
- Näytteet otettiin muutamasta puusta. Kaikki tulokset näyttivät samaa, glyfosaattia.
Kuka tahansa pystyy ostamaan glyfosaattia normaaleista puutarhamyymälöistä.
Saman tihutyön olisi tietysti pystynyt tekemään myös moottorisahalla. Mutta tietysti niin olisi ollut vaikea toimia salassa, pienellä kiinnijäämisrikillä. Tuota tapausta saatetaan käyttää jatkossa argumenttina glyfosaatin myynnin rajoittamiseksi.
Tai sitten ei. Breivikin lannoitteista tehtyä pommia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=587.0) ei sitten käytetty kuitenkaan lannoitteiden demonisoimiseen.
-
Nyt USA:n EPA:n glyfosaattiraportti on - taas - julkistettu ...
EPA States That Glyphosate Does Not Cause Cancer - Again (http://acsh.org/news/2016/09/17/epa-states-glyphosate-does-not-cause-cancer-again-10177)
... ja nyt siis virallisesti tiedämme, että senkään mukaan glyfosaatti ei aiheuta syöpää. Tai ei ihan virallisesti, tätä (uutta) julkistusta seuraa vielä arviointivaihe, ja lopullinen raportti hyväksytään ensi keväänä. Artikkelin kirjoittaja vienosti pilkkaakin tätä monivaihesta menettelyä.
Nyt siis käytännössä odotamme enää ECHA:n raporttia. Vaikka senkin osalta jo olennaisen tiedämme: ei syöpävaaraa.
Kovin on siis yksin läämässä se IARC:in tutkimus. Mutta niinpä sitten glyfosaatin vastustajat eivät siihen enää vetoakaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg8885;topicseen#msg8885).
-
Edelliseltä(kin) pohjalta täytynee arvioida myös tätä Hesarin (kohu)uutista tänään:
Tutkimus: Rikkamyrkkygeenillä muunneltu soijalajike lisäsi rikkaruohomyrkkyjen käyttöä (https://www.hs.fi/tiede/a1474254542714)
Kun kyseessä on tavanomaiseen tapaan "tuore tutkimus", joudumme vielä odottamaan tiedeyhteisön reaktioita. Mutta joka tapauksessa se itsessään, että glyfosaattimäärät ovat lisääntyneet, on raskauttavaa vain, jos uskomme sen suunnattomaan haitallisuuteen, ihmisille tai luonnolle.
Tuodaan kyllä esille, miten glyfosaatti on korvannut muita aineita, mutta sitten:
Vuosien kuluessa myrkky alkoi purra huonommin, kun rikkaruohot kehittivät vastustuskykyä glyfosaattia vastaan. Viljelijät joutuivat suihkuttamaan soijapeltojaan myös muilla kasvimyrkyillä, mikä lisäsi viljelmien ja ympäristön myrkkykuormaa.
Eivätkö viljelijät olisi ilman glyfosaattia joutuneet suoraan turvautumaan näihin muihin kasvismyrkkyihin? (Sitä paitsi, myös jo vuosia on pyritty kehittämään glyfosaatille vaihtoehtoa, jolla vuorotella. Ja tietysti sille vastustuskykyisiä GMO-viljelykasveja. Sitä kautta vähennettäisiin myös noita vastustuskykyisiä rikkakasveja. Tuo ongelma ei ole mitenkään niin uusi kuin annetaan ymmärtää.)
Tämä lause vaikuttaa aika rohkealta yleistykseltä, ja pohjautuu hyvin pitkälle myös glyfosaatin demonisointiin:
TUTKIJAT varoittavat tiedotteessa (https://news.virginia.edu/content/largest-ever-study-reveals-environmental-impact-genetically-modified-crops), että muuntogeenisten viljelykasvien käyttö voi johtaa ympäristön luultua suurempaan saastumiseen ja vähentää luonnon monimuotoisuutta.
Tarkkaan ottaen tutkijat sanoivat muuten näin tuosta luonnon monimuotoisuudesta:
Despite the decrease in insecticide use, continued growth in herbicide use poses a significant environmental problem as large doses of the chemicals can harm biodiversity and increase water and air pollution.
Eivät siis varoittaneet muuntogeenisista kasveista sinänsä, se oli Hesarin oma tulkinta tai huono ilmaus. Ja "can harm" ei oikein myöskään käänny sanaksi "vähentää" ja kyseiseksi Hesarin väitteeksi.
Mutta, kuten jo sanottu, tuo tuore tutkimus saa varmaankin osakseen kohta tuoreita arviointeja. Joista osa luultavasti on suorastaan kritiikkejä.
-
Ei sivustoille, blogeihin lähetettyjä kommentteja edes välttämättä lueta. "Viisi tähteä" - sinänsä jopa ihan sympaattinen ruokasivusto - julkaisi tämän tiedokkeen aiemminkin, minä ja muutama muukin korjasi sen, mutta siellä se vaan yhä esiin pompsahtaa, vieläpä näin täysin irrelevantissa yhteydessä:
Monsanton jättikauppa nytkähti askelen eteenpäin (http://viisitahtea.com/uutiset/monsanton-jattikauppa-nytkahti-askelen-eteenpain/)
Monsanton tuottama Roundup on Suomessa yleisesti käytetty kasvinsuojeluaine. Roundup sisältää myrkyllistä gluyfosaattia, jota on epäilty eri puolilla maailmaa tapahtuneista hyönteisten joukkokuolemista. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes tarkistaa glyfosaattivalmisteiden käytön ehdot Suomessa kuluvan syksyn aikana.
Siis tässä nyt vielä, kerran vielä:
- mistä ikinä glyfosaattia epäilläänkin, niin ei hyönteisten joukkokuolemista
- tiede ei siis epäile. Varmasti tuo väite jostain netin syövereistä voi löytyä *)
- Tukesin sivuilta sitä ei takuulla löydy
- irrelevantti asia on tuon kaupankin kannalta, koska enää ei Bayer voi laskea glyfosaatista miljardeja tienaavansa: patentti on umpeutunut v. 2000, aine on täysin "vapaata riistaa" ja sillä on jo lukuisia valmistajia Monsanton lisäksi
No, lähetin sinne kuitenkin seuraavan. Elleivät blogin kirjoittajat sitä lue, niin ehkä jotkin lukijat (edes täältä! ;D):
Teille jo kerran kerrottiin, että glyfosaatin myrkkymekanismi ei vaikuta eläimiin. Sitä ei ei epäillä hyönteisten joukkokuolemista. EU:ssa vielä "väännetään" siitä, voisiko aine aiheuttaa syöpää ihmisissä (joka teoria on nyt itsessään "vastatuulessa"). Mutta hyönteinen elää aivan liian lyhyen elämän saadakseen edes syövän.
________
*) sinänsä, voisi olla hauskaa koota lista, mitä kaikesta glyfosaattia "epäillään", tai suorastaan syytetään "eri puolilla maailmaa" eli eri puolilla nettiä. Sellainen kyllä saattaisi jossain olla jo englanniksi olemasssakin?
-
Tuohon edellä olevaan tuli lisätietoa heti tästä artikkelista Naturessa. Se kertoo ehkä hiukan yllättävästi, että muut torjunta-aineet kuin neonikotinoidit olisivatkin mehiläisille haitallisimpia, aiheuttaisivat enemmän kuolemia:
Insecticides and fungicides—not neonicotinoids—contribute most to bee mortality, study says (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/09/20/insecticides-fungicides-not-neonicotinoids-contribute-bee-mortality-study-says/)
Mutta näin siellä kerrotaan:
The majority of [bee health problems] came from the presence of varroacides (71.1%), followed by insecticides (28.3%) and fungicides (0.5%), while herbicides contributed minimally (<0.01%).
(liav. HJ)
Ja glyfosaatti on ehdottomasti herbisidi eli rikkakasvien torjunta-aine. Tuo pienempi kuin 0,01% riski tai osuus tarkoittaa lisäksi kaikkia ja erilaisia herbisidejä, sekään ei mene glyfosaatin "piikkiin".
***
Tuo "Viisi Tähteä" näyttää julkaisseen vastalauseeni. Mutta ei ole kommentoinut, saati sitten korjannut artikkeliaan.
-
Uusin somekohu:
http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/gm-pelloilla-lisaantyi-rikkamyrkkyjen-kaytto
Tässä alkuperäiset lähteet:
http://advances.sciencemag.org/content/2/8/e1600850.full
https://news.virginia.edu/content/largest-ever-study-reveals-environmental-impact-genetically-modified-crops
Pari huomiota nopealla silmäyksellä:
"On average, adopters of GE glyphosate-tolerant (GT) soybeans used 28% (0.30 kg/ha) more herbicide than nonadopters, adopters of GT maize used 1.2% (0.03 kg/ha) less herbicide than nonadopters, and adopters of GE insect-resistant (IR) maize used 11.2% (0.013 kg/ha) less insecticide than nonadopters."
GE ja GT pellot oletettavasti tuottavat enemmän, joten miltä kokonaistilanne näyttäisi suhteessa tuotettuun ruokamäärään? Silmäilin nopeasti koko paperin läpi, enkä nähnyt tätä vertausta missään.
"When pesticides are weighted by the environmental impact quotient, however, we find that (relative to nonadopters) GE adopters used about the same amount of soybean herbicides, 9.8% less of maize herbicides, and 10.4% less of maize insecticides."
Ympäristövaikutuksiin suhteutettuna (absoluuttisillakin annoksilla) geenitekniikkaa hyödyntävät pellot käyttivät joko saman verran tai vähemmän erilaisia torjunta-aineita (9.8% ja 10.4% vähemmän). Tähän nähden tuo Tiede-lehden yhteenvedon sävy / sisältö oli mielestäni epäonnistunut tai vähintäänkin jätti kokonaiskuvan alttiiksi harhaanjohtaville tulkinnoille.
Nopean vilkauksen perusteella geenitekniikkaa hyödyntävillä pelloilla torjunta-aineiden käyttömäärät ovat lähteneet suurempaan kasvuun kuin pelloilla joissa geenitekniikkaa ei käytetä. Suurimmaksi syyksi arvellaan rikkaruohojen glyfosaatti-resistenssiä:
"Making a direct link between our results and weed resistance is difficult because the data do not contain a plot-level variable that correlates with glyphosate weed resistance."
"The underlying rationale for this procedure is that one of the early indicators of resistance would be a relative increase in the use of nonglyphosate herbicides by GE adopters. We find that for both soybeans and maize there has been a significant increase in nonglyphosate herbicides applied by GT adopters (relative to non-GT users) (table S11). In soybeans, a GT adopter in 1998 used about 0.71 kg/ha less in nonglyphosate herbicides relative to a conventional user; by 2011, the difference was just 0.48 kg/ha (Fig. 4A). In maize, GT adopters went from using 1.31 kg/ha less in nonglyphosate herbicides in 1998 to only 0.32 kg/ha less in 2011 (Fig. 4B). The role of glyphosate weed resistance is also supported by data on the fraction of GT plots that relied exclusively on glyphosate for weed control. Up to 2006, more than 70% of land planted with GT soybeans and more than 40% of land planted with GT maize were treated exclusively with glyphosate. However, since then, these rates have dropped significantly, reaching lows of 41% (soybeans) and 19% (maize) (Fig. 4C)."
Kilpajuoksu resistenssiä vastaan on toki ollut kasvinjalostajien (ja evoluutiosta ymmärtävien) tiedossa jo vuosikymmeniä, sillä on mielestäni vähän halpa retostella. Kiinnostavaa on se mitä tälle ongelmalle tehdään käytännön tasolla. Eri torjunta-aineiden systemaattinen kierto on tietääkseni hyvä ja toimiva ratkaisu.
-
Tässä on nyt Hesarin mielipidepalstalla ilmestynyt Jussi Tammisolan juttu tai vastine tuolle em. artikkelille:
Yksipuolinen viljelykäytäntö ja saman torjunta-aineen käyttö eivät ole hyväksi (http://www.hs.fi/mielipide/a1474768952698)
Kestävässä kasvinsuojelussa eri torjuntakeinoja pitäisi vuorotella, kuten alan asiantuntijat ovat jo kauan korostaneet.
Tammisola toi esiin myös saman kuin Savagekin on tuonut:
Ensiksikin, kyseinen tutkimus juuri osoitti, että kun kasvinsuojelun ympäristövaikutukset otetaan lukuun, gm-soijan viljelijät käyttivät suunnilleen saman verran herbisidejä (”rikkaruohomyrkkyjä”) kuin muiden soijalajikkeiden viljelijät. Vaarattomampaa ainetta tosin.
(lihav. HJ)
Mutta lukekaa koko juttu.
PS. Huvittavaa on, että jos juuri nyt avaatte tuon linkin, ensiksi saatte silmienne eteen S-ryhmän mainoksen, joka kehottaa ostamaan lisää luomua.
-
OHO! Vai näin siinä kävi:
Roundup ja Rodeo poistuvat markkinoilta – Tukes kieltää 13 glyfosaattivalmistetta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/roundup-ja-rodeo-poistuvat-markkinoilta-tukes-kieltää-13-glyfosaattivalmistetta-1.163485)
Mutta huomatkaa, mihin tuo kielto ja päätös perustui:
Kiellettävät valmisteet sisältävät POEA-apuainetta, jonka epäillään olevan glyfosaattia haitallisempi aine.
Kielto perustuu EU:n komission asetukseen.
Kielto koskee seuraavia glyfosaattivalmisteita: Barclay Gallup, Clinic 360 SL, Glyfokem 360, Glyfokem 360 I, Glyfonova 360 SL, Glyphogan 480 SL, Keeper Spray, Keeper Tiiviste, Rambo 360, Ranger, Rodeo, Roundup ja Roundup Max.
Päätös ei koske kaikkien glyfosaattivalmisteiden poistumista markkinoilta. Kiellon jälkeen Tukesin ylläpitämään kasvinsuojeluainerekisteriin jää vielä 40 glyfosaattia sisältävää valmistetta.
Eli edelleen ollaan tässä:
Niiden kohtalo riippuu Euroopan kemikaaliviraston paraikaa valmistelemasta glyfosaatin luokituspäätöksestä ja EU:n komission hyväksynnästä. Nykyisellään glyfosaatin käyttö on hyväksyttyä vain vuoden 2017 loppuun.
Jos ...
Käyttö sallittua vielä ensi vuoden.
... kovin akuutista ja selvästi osoitetusta haitasta ei voi olla kyse. Eikö Tukes olisi voinut harkita sitä, että kieltämisen sijasta noille tuotemerkeille olisi asetettu se ammattilaiskäyttövaatimus, tiukkoine ohjeineen, koulutuksineen jne.?
Ei voinut. Ei tässä mielipideilmastossa. Tuota päätöstä Tukesilta suorastaan vaadittiin.
-
Nyt täytyy vielä selvittää, mitä tuossa Tukesin päätöksessä oikein tapahtui. Tässä on Tukesin oma lehdistötiedote asiasta:
POEA-apuainetta sisältävät glyfosaattivalmisteet kielletään (http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/POEA-apuainetta-sisaltavat-glyfosaattivalmisteet-kielletaan/)
Mihin päätös siis perustui? Tähän:
Kielto perustuu komission 1.8.2016 antamaan täytäntöönpanoasetukseen (EU 2016/1313), joka muuttaa glyfosaatin hyväksymisen edellytyksiä. Markkinoilla olevat glyfosaattivalmisteet eivät saa sisältää POEA-apuainetta, jonka epäillään olevan glyfosaattia haitallisempi aine.
Eli siis tähän:
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32016R1313
Siellä kohdasta 4:
Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että polyetoksyloidulla talialkyyliamiinilla havaittiin glyfosaattiin verrattuna merkittävää toksisuutta kaikkien tutkittujen ominaisuuksien osalta. Huolenaiheena oli myös se, että voisiko polyetoksyloitu talialkyyliamiini vaikuttaa kielteisesti ihmisten terveyteen glyfosaattia sisältävissä kasvinsuojeluaineissa käytettynä. Elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että todennäköisin selitys glyfosaattia sisältäviin kasvinsuojeluaineisiin liittyville, ihmisiä koskeville lääketieteellisille tiedoille on se, että toksisuutta aiheuttaa lähinnä polyetoksyloidun talialkyyliamiinin osuus koostumuksessa.
Ja itse asetuksen 1. artiklasta:
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että glyfosaattia sisältävät kasvinsuojeluaineet eivät sisällä apuainetta polyetoksyloitu talialkyyliamiini (CAS-numero: 61791-26-2).
Eli päätös oli oikeastaan EU:n, komission. Voi olla, että tuo kohta silloin hiukan vilahti silmien ohi, että se oli noinkin jyrkkä.
Mutta noin keskustelu on siis oikeastaan siirretty tuohon POEA-apuaineeseen:
a) kuinka tärkeä apuaine se glyfosaatille on? Onko se korvattavissa? Aika iso merkitys sillä ilmeisesti on, päätellen siitä, että kielto koski suosituimpia tuotemerkkejä.
b) kuinka hyvä on näyttö, että se todella olisi haittaa aiheuttanut? Vrt. siihen, että näyttö itse glyfosaatin haitoista on hyvin heiveröinen - jos POEA:aa käytetään vain sen apuaineena, haittojen täytyisi esiintyä yhdessä jne. EFSA:n muotoilukin (kohta 4) on aika epämääräinen: "Huolenaiheena oli myös se, että voisiko [...]".
c) vielä: jos ECHA:n "tuomio" itse glyfosaatille on keväällä "vapauttava", mitä se vaikuttaa tähän direktiiviin? Jos "tuomiovalta" asiassa on nyt annettu ECHA:lle, eikö sen pitäisi myös vahvistaa tämä POEA:n syyllisyys?
Hiukan nimittäin minusta tuossa "maistuu" se "varovaisuusperiaate" *). Tai sitten tulee vaikutelma, että kun ei varsinaisen vihollisen kimppuun kyetty (uskallettu?), päätettiin kostaa sukulaiselle.
______________
*) Se on: "Jos et ole varma asiasta, kiellä!" ;) (Tuosta saisi muuten muunnelman Mark Twainin vanhasta klassikosta "When in doubt, tell the truth", EU:ssa sama "When in doubt, forbid" - vai onko se siinä jo.)
-
Tuolla Hesarin keskustelussa nimimerkki "Hurtti-Ukko" vastasi tähän Heidi Hautalan väitteeseen:
Hautala syyttää EFSA:a tietojen pimittämisestä, koska se ei ole julkistanut arvion pohjana käytettyjä avaintutkimuksia ja käyttämiensä asiantuntijoiden sidonnaisuuksia. Näitä tietoja Hautala ja muut mepit vaativat julkisiksi.
Näin:
Heidi Hautalalle tiedoksi. EFSA:n glyfosaattilausunto on kaikkien luettavissa liitteineen ja viitteineen (EFSA Journal 2015;13(11):4302[107pp.]. Löytyy helposti EFSA:n verkkosivuilta. EFSA:n asiantuntijoiden sidonnaisuudet ovat myös saatavissa samasta lähteestä. Tietenkin 107- sivuisen raportin lukeminen vie jonkin verran aikaa ja sen ymmärtäminen vaatii toksikologian perusteiden tuntemista.
Tiedoksi meillekin!
PS. Tässä vielä ihan linkin kanssa:
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4302
Nyt EFSA tulee vielä näin paljon vastaan Hautalan ym. avoimuusvaatimuksiin:
Glyphosate opinion: EFSA says new data disclosure allows closer scrutiny (http://mobile.feednavigator.com/Regulation/Glyphosate-opinion-EFSA-says-new-data-disclosure-allows-closer-scrutiny)
Nyt kuvittelisi Hautalan ym. olevan tyytyväisiä.
Tai, realistisemmmin, nyt voi vain kuvitella, mistä he vielä keksivät perusteen tyytymättömyydelleen. Ehkäpä vielä keksivät? Voi olla, että datan avaaminen ei heille riitä, vaan vieläkin pitäisi esitellä noita "sidonnaisuuksia"?
-
Tässä jutussa Itä-Savon toimittaja tekee todella rohkeita johtopäätöksiä aika varovaiseen tutkijaan verrattuna:
Torjunta-aineet voivat siirtyä perimässä isältä pojalle (http://www.ita-savo.fi/uutiset/kotimaa/torjunta-aineet-voivat-siirtya-perimassa-isalta-pojalle-352290)
Mutta kyllä tutkijakin antaa siihen aihetta, vihjailemalla tähän suuntaan:
Tahvosen tutkimusala on genominen ravitsemus, joka selvittää ravintoaineiden vaikutusta geeneihin, eli perintötekijöihin.
— Osa ravinnon terveysvaikutuksista ulottuu sukupolvien yli. Ne tulevat esille vasta lapsissa tai lastenlapsissa.
Tahvosen mukaan tarvittaisiinkin sukupolvesta toiseen jatkuvia seurantatutkimuksia.
Tämä idea olikin jo esitetty muuntogeenisestä ruoasta, nyt siis myös torjunta-aineista. Vaikeaksi menee, jos vaikutusten löytäminen on ollut hyvin hankalaa jo yhden sukupolven kohdalla. Mitähän mummuni ja vaarini oikein söivät, elämänsä aikana? Glyfosaattia eivät varmaankaan nauttineet, koska se keksittiin vasta heidän kuolemansa jälkeen ...
Mutta päällimmäiseksi vaikutelmaksi jutusta siis jää, että syö varmuuden vuoksi luomuruokaa, jo lastenlastesi tähden.
Voi olla näinkin ...
Eläinkokeissa pyritään tutkimaan esimerkiksi yhden torjunta-aineen vaikutusta kerrallaan, vaikka me saamme niitä ravinnostamme coctaileina.
— Kokeissa käytetään paljon jyrsijöitä, joilla on tehokas myrkkyjenpoistojärjestelmä.
Tahvosen mukaan ihmiset ovat torjunta-aineille herkempiä kuin jyrsijät.
... mutta varmasti ihmiset ovat tuolloin jyrsijöitä herkempiä myös 10000-kertaisille määrille kasvien luonnollisia myrkkyjä (Bruce Ames). Ja niiden "cocktaileille".
-
Sveitsin parlamentti hylkäsi aloitteen glyfosaatin kieltämisestä:
No Swiss ban for weed-killer glyphosate (http://www.swissinfo.ch/eng/safety-row_no-swiss-ban-for-weed-killer-glyphosate/42485262)
Kiinnitin huomiota seuraavaan: POEA-lisäaineesta ei tuossa uutisessa sanottu mitään. Sveitsi ei ole kyllä EU:n jäsen, mutta tietääkseni kuitenkin aika uskollisesti seuraa EU-direktiivejä, käytännössä. EU:n linjauksiin tuokin uutinen viittaa. Muualta löysin huomion, että tuo komission päätös POEA-lisäaineesta ei olisi sitova. Olisiko Suomi siis asiassa taas jatkanut mallioppilasrooliaan?
Mikä mahtaa siis olla koko EU:n laajuinen tilanne tämän lisäaineen kieltämisessä?
Tässä Scientific Americanin artikkeli tästä POEA:sta, keskusteluumme, eräänlaiseksi alustukseksi:
Weed-Whacking Herbicide Proves Deadly to Human Cells (http://www.scientificamerican.com/article/weed-whacking-herbicide-p/)
Tuosta, ja muualta, olen nyt saanut käsityksen, että jos se jollekin on vaarallinen, niin torjunta-aineen levittäjälle. Jäämiä ruokaan siitä ei jää.
Jolloin ongelma olisi juuri sellainen, joka olisi hoidettavissa suojavarusteilla jne.?
-
Tämä MT:n uutinen spekuloi edelleen mahdollisen glyfosaattikiellon seurauksilla ...
Glyfosaattikielto pistäisi työtavat uusiksi - kieltopuheet lisäsivät ostoja (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/glyfosaattikielto-pistäisi-työtavat-uusiksi-kieltopuheet-lisäsivät-ostoja-1.163775)
... ja tarjoaa siinäkin hyvin erilaisia tulevaisuudenkuvia, mm. suorakylvön kohtalosta. Mutta ei kerro lukijoilleen, että tuo IARC-raportti, josta syöpävaaraepäily keväällä 2015 lähti, on nyt tieteellisessä keskustelussa jäämässä hyvin yksin ja vaille tukea.
-
Jos meidän meppimme Heidi Hautala on epäluuloinen EFSA:n puolueettomuuden suhteen glyfosaattikysymyksessä, niin vastaavasti, mutta toiseen suuntaan ollaan USA:ssa epäluuloisia ja suorastaan kriittisiä IARC:in työn laadun suhteen:
Will US cut off support for WHO’s IARC over pilloried glyphosate cancer report? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/10/04/will-us-cut-off-support-whos-iarc-pilloried-glyphosate-cancer-report/)
Asian politisointia, tottakai, mutta artikkeli väittää, että "he aloittivat" eli IARC on jo kauan sitten ryvettynyt "vihreästä" aktivismista.
Aivan samoin kuin Hautalakin, esille tuodaan se, että osa tutkimustuloksista eli väitteistä perustuu julkaisemattomiin tutkimuksiin. Eli omalla tavallaan siis salaisiin tutkimuksiin, jollaisia ei siis tässä asiassa saisi Hautalankaan mukaan olla. Niin on myös meidän mielestämme, siksi tervehdimme ilolla EFSA:n ratkaisua, ks. edellä 1.10.16.
-
Viivytetäänkö USA:n EPA:n glyfosaatin hyväksymisprosessia poliittisista syistä, kysyy Julie Kelly:
EPA Again Delays Report On Safety Of Glyphosate (http://www.science20.com/julie_kelly/epa_again_delays_report_on_safety_of_glyphosate-180549)
Kuten kirjoituksessa tulee esiin, asia liittyy myös EU:n hyväksymisprosessiin.
-
... eli siitä sitruunan kuoresta tulee suuhun äärimmäisen pieni ripaus, luultavasti ei edes yhtä grammaa. Jossa yksinkertaisesti voi olla (jopa silloin, kun Eviran turvallisiksi määrittelemät pitoisuudet on hiukan ylitetty!) torjunta-ainejäämiä vain vielä äärimmäisemmän pieni ripaus. Me emme häiritse Eviraa tästä kysymällä. Se on tähän meillä piste.
Ihan rohkeasti pidämme tästälähin luomusitruunan suosittamista tuohon tarkoitukseen täydellisenä humpuukina.
Vai pitäisikö sittenkin Eviralta kysyä? Ja saada (tavallaan: pakottaa) vielä selvempi ja yksiselitteisempi *) "virallinen" vastaus (vaikka asian jo tiedämmekin). Ajatus siitä, että on "järkevää" ostaa kuorineen syötävät hedelmät ja kasvikset luomuna, nimittäin kummasti "kummittelee" netissä jonkinlaisena (varovaisena) "viisautena". Vaikka se siis on myyntijippo (vaikkei ideaa esittävä yksittäinen blogisti sitä välttämättä itse ymmärrä).
_______________
*) kuin se "ei erityistä suositusta" kuorimisen järkevyyden suhteen
-
Edellä (02.07.16) on kerrottu väitteestä, että glyfosaatti olisi vaaraksi mehiläisille. Se lienee peräisin samasta tai vastaavasta sylttytehtaasta kuin väite, että se haittaisi perhosia. Se väite on tässä artikkelissa perusteellisesti käsitelty:
How to save Monarch butterflies? Banning glyphosate and planting milkweeds won’t help (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/04/save-monarch-butterflies-banning-glyphosate-planting-milkweeds-wont-help/)
E!I siitä, jos tuo väite tulee eli tuodaan Suomeen.
PS. Eikun, näyttäähän se jo olevan (http://suomenterveysravinto.fi/blogi/luomua-vain-geenimanipuloitua/) täällä:
Glyfosaatti on haitallista myös luonnolle. Glyfosaattia kestävän maissin ja soijan viljely on johtanut Yhdysvalloissa ja Meksikossa monarkkiperhosten huomattavaan vähenemiseen. Syynä on se, että glyfosaatti tuhoaa silkkiyrttejä, joita monarkkiperhosen toukka käyttää ravinnokseen (Pleasants 2013).
Mutta noin ei siis tarkemmin tutkittaessa ollut laita.
-
Nyt myös Euroopassa on noussut kritiikkiä WHO:n IARC:ia kohtaan. Iida Ruishalme:
European scientist: WHO’s IARC faces scrutiny over glyphosate cancer designation (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/07/european-scientist-whos-iarc-faces-justifiable-scrutiny-glyphosate-cancer-designation/)
Kirjoituksessa on kuva, piirakka, josta havainollisesti näkee, miten IARC:in näkemys on vähemmistössä - jopa WHO:n sisällä! Myös tämän amerikkalaisen artikkelin mukaan ...
Glyphosate: A Slow But Steady Vindication (http://www.acsh.org/news/2016/09/30/glyphosate-slow-steady-vindication-10239)
... glyfosaatti on hitaasti mutta varmasti (tasaiseen tahtiin) vapautumassa syytteistä. Kirjoittaja Alex Berezow viittaa Sveitsiin, jossa parlamentti hylkäsi Greenpeacen ym. aloitteen aineen kieltämisestä:
A majority of parliamentarians said on Friday there was insufficient scientific evidence to justify a ban on the general use of glyphosate, especially for farming.
Ja toteaa "etiäisenään", että "vuorovesi" on kääntymässä:
The political tide, boosted by evidence, is starting to turn in favor of glyphosate.
Evidenssin painosta. Vakaumuksellisimpiin vastustajiin, "tosiuskovaisiin", se ei hänenkään mielestään vaikuta.
-
Tässä Iida Ruishalme käy sitten tuon glyfosaatin ja syövän yhteyttä koskevan väitteen kimppuun kokonaisvaltaisesti:
Does the herbicide glyphosate cause cancer? The GLP does a deep dive into the science (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/08/herbicide-glyphosate-cause-cancer-glp-deep-dive-science/)
Luvassa on artikkelisarja GLP:n sivuilla.
(Edelleen on voimassa se vieno toivomuksemme, että Ruishalme julkaisisi artikkeleitaan myös suomeksi.)
-
Uudessa Skeptikko-lehdessä (3/2016) on Jouko Tuomiston melko kattava kirjoitus glyfosaatista: https://skepsis.blob.core.windows.net/skepsisweb/Skeptikko-2016-3_kiistelty_glyfosaatti.pdf
Tässä lainaus yhteenvedosta:
"Julkisuudessa on tehty iso numero siitä, että IARC ja EFSA olisivat tehneet keskenään ristiriitaiset johtopäätökset. Kuten edellä käy ilmi, näin ei ole, koska IARC arvioi vain vaaraominaisuuden varmuutta, ja se arvioi glyfosaatin todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi (luokka 2A). Esimerkiksi alkoholin IARC on luokitellut varmasti syöpää aiheuttavaksi (luokka 1). EFSA taas ottaa huomioon myös sen, kuinka suurille annoksille glyfosaattia altistutaan ravinnon kautta, ja arvioi sen perusteella, että glyfosaatista ei saatuina annoksina aiheudu kuluttajille syöpäriskiä.
Kokonaisuuden kannalta pahinta on se, että myrkytöntä glyfosaattia korvaava aine olisi todennäköisesti myrkyllisempi. Sen kieltoa ajavat järjestöt eivät siis osaa ajatella asiaa loppuun ja nähdä niitä riskejä, joita varsin turvallisen aineen hylkääminen aiheuttaisi."
-
Kiitos! Kattava on, ja täyttää ilmeisesti nyt tarpeen siitä, että suomeksikin olisi asiasta hyvä yhteenveto. *)
Ihan erikseen Tuomistolla oli tällainen hyvä idea, joka poistaisi esim. Heidi Hautalan jatkuvan "rutinan" asian ympärillä:
Eniten huomiota ovat herättäneet tutkimukset syöpävaarallisuudesta. Näiden ongelma on ollut se, että osa karsinogeenisuustutkimuksia on firmojen teettämiä, eivätkä ne halua julkistaa niitä, koska kilpailijat saisivat ne ilmaiseksi käyttöönsä. Tämä on yleinen ongelma, joka koskee kaikkia toksisuustutkimuksia, myös lääkkeiden tutkimuksia.
Olisikin luotava kansainvälinen patenttijärjestelmää muistuttava järjestelmä, joka takaisi tutkimuksen maksajalle yksinoikeuden tutkimuksen hyödyntämiseen, vaikka se julkistettaisiin. Kuten patentoitua menetelmää, tutkimuksia voitaisiin myydä lisenssillä muille yritykselle.
Hautalan argumenttinahan (https://www.vihreat.fi/artikkeli/2016/02/glyfosaatti-kiellettava) on ollut ja on luultavasti yhä, että tämän takia EFSA:an ei voi luottaa:
Komissio luottaa Euroopan elintarvikeviraston EFSAn arvioon, joka perustuu salattuihin, teollisuuden itse tuottamiin tutkimuksiin.
Vaikka EFSA tuli siinä asiassa jo niin paljon "vastaan", että sen jo pitäisi Hautalallekin riittää (ks. edellä 01.10.16). Toisaalta, "pallokin" on jo ECHA:lla, eli toisella EU-virastolla. Mutta varmaan senkin lähdeaineistossa tulee olemaan näitä "salattuja" tutkimuksia, kun sen raportti joskus keväällä ilmestyy.
___________
*) pikku nostalgisena yksityiskohtana: olemme yhdistyksenä oikeastaan Skepsis-keskustelun "perillisiä". Kiva nähdä, ettei "napanuora" ole täysin katkennut! ;) Toinen esimerkkihän oli tietysti Skepsiksen huuhaa-palkinto (http://yle.fi/uutiset/3-6969958) kolmen vuoden takaa.
-
Iida Ruishalmeen kirjoitussarja jatkuu. Tässä hän kysyy, että jos glyfosaatti ei olekaan karsinogeenistä, voisiko sillä olla muita terveyshaittoja:
Could glyphosate cause other health problems even if it’s not carcinogenic? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/10/glyphosate-cause-health-problems-even-not-carcinogenic/)
Koko joukko erilaisia väitteitä siinä läpikäydään (AMPA, Seralinin muut ideat ...) ja heppoisiksi havaitaan. Silti tai sen vuoksi hän päätyy pessimistisiin loppulauseisiin:
I have no doubt that next month some new variation of glyphosate-sensationalist news will give wings to yet another far-fetched or misleading claim. The game might never come to a real conclusion, for it may be that for many, the only acceptable kind of world is one where glyphosate can only be a bad guy.
-
Strömsö ei taida sijaita Amerikassakaan. Tätä dicamba-torjunta-ainetta on kehitetty eräänlaisena vaihtoehtona tai täydentäjänä glyfosaatille (vuorotteluun, ettei glyfosaatille vastustuskykyisiä rikkakasveja kehity). Mutta nyt tämän artikkelin mukaan projekti olisi epäonnistunut:
Monsanto Just Made a Massive Mistake (http://www.motherjones.com/environment/2016/08/monsanto-mistake-dicamba)
Tuo aine tuhoaisi myös arvokasveja, siinä kerrotaan, aiheuttanut viljelyssä isoja satovahinkoja, ainakin siellä täällä. Mutta ehkä tarina ei ole silti lopussa, Monsanto kertoo kehittävänsä asiaa eteenpäin.
Näin on nyt käynyt, ja aineesta on kehitetty uusi versio, jossa tämän mukaan olisi saatu sen haitalliset ominaisuudet - ennenkaikkea taipumuksen tahattomasti tuulen mukana levitä - poistettua:
New Herbicide Arrives Amid Fears of Crop Damage (http://m.nasdaq.com/article/new-herbicide-arrives-amid-fears-of-crop-damage-20161113-00007)
Tuon uutisen mukaan ainetta kestävät lajikkeet nyt odottavat hyväksyntänsä. Itse aine on USA:ssa saanut käyttöluvan. Nimeksi tälle uudelle versiolle tuli XtendiMax.
Nyt en ole ihan varma, puhunko tässä nyt myyntipuhetta, ja aineessa olisikin vielä moitittavaa. Mutta eiköhän siitä pian saa lisää tietoa.
Tässä vielä Reuters samasta:
EPA approves Monsanto's dicamba weed killer (http://www.reuters.com/article/monsanto-epa-dicamba-idUSL1N1DA3YS)
-
Kyllä tässäkin torjunta-aineessa tutut rintamalinjat ovat heti muodostuneet. Otetaan vain parisen esimerkkiä:
EPA Approval of Monsanto's Dicamba Will 'Massively Increase Use of Toxic Pesticides' on GMO Crops (http://www.ecowatch.com/epa-monsanto-dicamba-gmos-2087899331.html)
Tältä suomenkieisellä sivustolta:
MONSANTON KOKO HISTORIA (http://elamakasissamme.blogspot.fi/2016/05/monsanton-koko-historia.html)
Monsanton Roundupin eli glyfosaatin patentti raukesi vuonna 2000. Nyt glyfosaattia saa siis valmistaa kuka tahansa. Monsanto on kehittänyt vuosia korvaajaa glyfosaatille. Kun sillä on korvaaja valmiina ja patentoituna, paras mahdollinen tilanne olisi saada edellinen käytetty aine lailla kiellettyä, jolloin kilpailijoilla ei ole enää mitään myytävää.
Syntyneeseen markkinatyhjiöön voi Monsanto sitten tarjota uutta Dicamba -nimistä ainettaan, jota valmistavan tehtaan rakentamiseen Monsanto sijoitti miljardi dollaria 2015.
Onko tämä Dicamba sitten parempi aine? Ei, se käy hyönteisien RNA:n kimppuun ja geenimuuntelee hyönteiset hengiltä:
"New Monsanto Spray Kills Bugs by Messing With Their Genes."
Eli siirrytään kasveista eläimiin. Liekö oikea suunta?
Vielä GMO-vapaa.fi:
Kaukana ekologisesta viljelystä (http://www.gmovapaa.fi/gmo-tietoa/ekologista)
Monsanton ja muiden yritysten ehdottama ratkaisu on jatkaa samalla kaavalla, mutta astetta kovemmin panoksin. Tehonsa menettäneiden Roundup-kasvien tilalle on kehitetty kasveja, jotka kestävät glyfosaatin lisäksi torjunta-aineita nimeltä 2,4-D tai dicamba. Toistaiseksi ao. lajikkeita ei ole hyväksytty viljelyyn. Näiden kemikaalien tiedetään voivan aiheuttavaa vakavia terveys- ja ympäristöhaittoja.
Dicambasta ollaan erityisen huolissaan, koska se on herkkä kulkeutumaan lähiympäristöön. Sen ruiskutukset voivat siten häiritä naapurien peltoja, puutarhoja ja ympäröivää luontoa. Tutkijoiden mukaan on vain ajan kysymys, milloin nämäkin aineet menettäisivät suurimittakaavaisessa käytössä tehonsa rikkaruohoja vastaan. Niille vastustuskykyisiä rikkakasveja on jo olemassa. Ja mitä sitten tehdään on arvoitus, koska jopa torjunta-aineiden lista on rajallinen.
Eli niin se taas on. Kun on kyseessä Monsanton tuote, emme enää voi tuudittautua siihen, että kritiikki olisi objektiivista. Samanlaisesta ääriväitteiden ryteiköstä on tässäkin totuutta etsittävä kuin glyfosaatinkin kohdalla.
***
Otetaan tähän vielä Monsanton oma uutinen asiasta:
Monsanto’s XtendiMaxTM Herbicide With VaporGripTM Technology Approved By EPA For In-Crop Use (http://news.monsanto.com/press-release/products/monsantos-xtendimaxtm-herbicide-vaporgriptm-technology-approved-epa-crop-use)
Ja tässähän se hyöty hyvin kuvataan:
The Roundup Ready Xtend Crop System is intended to provide farmers with more consistent, flexible control of weeds, especially tough-to-manage and glyphosate resistant weeds, and to help maximize crop yield potential. The system will include Roundup Ready 2 Xtend soybeans, the industry’s first biotech product with tolerance to dicamba and glyphosate herbicides, and Bollgard II XtendFlex cotton, providing tolerance to three herbicides, dicamba, glyphosate and glufosinate.
Eli useampia torjunta-aineita kestävät lajikkeet mahdollistavat torjunta-aineiden vuorottelun, ja mahdollisuuden päästä eroon rikkakasveista, joissa on kehittynyt vastustuskykyä yhdelle torjunta-aineelle. (ja näin minun järkeni mukaan myös ne vähenevät hissukseen pelloilta ja peltojen laidoilta?). Jos tuo dicamban kulkeutuminen.vääriin paikkoihin on saatu tai saadaan estettyä, mitään vahinkoa ei pitäisi siis syntyä.
Ja Monsantokin on yhä markkinoilla, vaikka sen vanhat patentit umpeutuvatkin. Minkä nimisenä se sitten jatkossa onkaan.
-
Ruishalme jatkaa kirjoitussarjaansa. Onko glyfosaatti erityisen vaarallinen:
Is the herbicide glyphosate, often paired with GMOs, especially dangerous? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/16/herbicide-glyphosate-often-paired-gmos-especially-dangerous/)
Nyt verrataan vaihtoehtoihin, ennen käytettyihin ja nykyisiin. Luomutorjunta-aineetkin ovat mukana ... katsokaa itse taulukosta!
-
Ruishalme jatkaa. Pitääkö olla huolissaan havaituista glyfosaattijäämistä eräissä elintarvikkeissa:
Cause for concern over claims of “dangerous” glyphosate in wine, breast milk, cereal, etc.? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/11/17/cause-concern-claims-dangerous-glyphosate-wine-breast-milk-cereal-etc/)
Siinä hän pääsee "herkuttelemaan" luvuilla, otetaan esimerkiksi hunaja:
So, is there need to worry? To get to the most restrictive daily allowed limit—which has a 100 fold safety margin built in—a person would have to ingest about 6.6 pounds of honey per pound body weight in one day. In other words, a 125-pound woman would have to consume 825 pounds of honey in a day to reach the level that has a safety factor of 100 times!
Eli ylittääkseen edes sovitun riskirajan - joka sekin on laskettu 100-kertaisella varmistuskertoimella - noin 57-kiloisen naisen pitäisi syödä hunajaa n. 370 kiloa päivässä.
-
Vihreä kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu Johanna Karimäki ei malttanut odottaa EU:n käsittelyn etenemistä asiassa, vaan ratsastaa tässä aloittaessaan vanhoilla argumenteilla:
Ei enää glyfosaattia puistoihin! (http://johannakarimaki.blogspot.fi/2016/11/ei-enaa-glyfosaattia-puistoihin.html)
Vastaavia ulostuloja ja poliittisia eleitä on varmaan nyt, kun kunnallisvaalit ovat keväällä tulossa, odotettavissa enemmänkin. Nyt kannattaa poliitikon olla huolestunut, vaikka väkisin. Ja erityisesti lapsista!
Ehkä tätä Karimäen esteettistä argumenttia voidaan pitää jossain määrin uutena ja omaperäisenä:
Eikä puiden ympärillä oleva, glyfosaatista (Round-up) johtuva ruskea kuollut alue edes näytä hyvältä.
(Vaikka tuota argumenttia voidaan kyllä käyttää myös - syksyä vastaan! ;D)
-
Neonikotinoidihypoteesi on nyttemmin kovasti tieteellisessä vastatuulessa maailmalla, mutta HS:n Heli Saavalainen ei sitä näytä juuri huomanneen:
Pölyttäjät kunniaan (http://www.hs.fi/paivanlehti/07122016/art-2000004897229.html)
Yhtenä syynä pölyttäjäkatoon ja maailmalla sattuneisiin mehiläisten joukkokuolemiin pidetään torjunta-aineita, etenkin neonikotinoideja, jotka ovat nikotiinista johdettuja hermomyrkkyjä.
Tämän verran kuitenkin:
Suomi on myös tehnyt omia tutkimuksia. Niiden mukaan siementen peittauksesta ei ole välitöntä vaaraa mehiläisille.
[...]
Täyttä varmuutta neonikotinoidien osuudesta mehiläiskuolemiin ei ole.
Mutta "jotain tarttis tehrä" kuitenkin, ja sitten hän taas ilmeisesti uskoo tuohon hypoteesiin:
Pölyttäjien vaarantuminen on kuitenkin niin suuri riski koko ekosysteemille, että pelkkä paperille kirjattu sitoumus yhteistyön tiivistämisestä ei riitä. Kyse on luonnon monimuotoisuudesta ja ruoantuotannon tulevaisuudesta. Molemmille käy köpelösti, jos mehiläiset häviävät.
Mutta onko mehiläistenkään tilanne erityisen (tai mitenkään) hälyttävä? Tämän artikkelin (December 6, 2016) mukaan ei:
Honeybees are not in crisis, but what about beekeepers? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/12/06/honeybees-not-crisis-beekeepers/)
Mutta tästä varmuudesta Saavalainen lähtee (lihav. HJ):
Torjunta-aineet ovat haitallisia. Vaikka niitä kutsutaan virallisesti kasvinsuoleluaineiksi, ne ovat myrkkyjä. Niiden tarkoitus on tappaa hyönteisiä. Tuhohyönteisten lisäksi vaarassa ovat hyötyhyönteiset.
Näin on todellakin käynyt:
Euroopan komissio kielsi keväällä 2013 tehoaineiden käytön mehiläisiä ja muita pölyttäjiä houkuttelevilla kasveilla.
Suomessa aineita kuitenkin käytetään edelleen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt joka vuosi viljelijöille poikkeusluvan neonikotinoidien käyttöön rypsin ja rapsin siementen käsittelyssä.
Viime viikolla Tukes myönsi kevättä 2017 koskevan poikkeusluvan – jättäen tiedotteessaan mainitsematta, että lupa on myönnetty joka vuosi.
Nyt en ole seurannut tilannetta muissa EU-maissa, mutta ellei niissäkin ole tuollaista poikkeuslupaa myönnetty, niin tässähän on jo (monen vuoden) mahtava vertailuaineisto. Neonikotinoidihypoteesin mukaan mehiläiskuolemien olisi pitänyt Suomessa suorastaan räjähtää, verrattuna maihin, joissa EU:n kieltoa on kiltisti noudatettu.
-
Tämä on nyt tilanne, kertoo Evira:
Viljasadon laatuseuranta. Hometoksiinit heikentävät kauran ja vehnän laatua (https://www.evira.fi/kasvit/viljely-ja-tuotanto/viljan-laatu/viljasadon-laatuseuranta/)
Käsittääkseni peittaus, so. siemenviljan käsittely tietyillä kemikaaleilla, on joko ainoa tehokas tai ainakin hyvin keskeinen keino vastustaa hometoksiineja. Ja luomuviljelyssähän on näin (http://luomu.fi/materiaalit/Luonnonmukainen%20maatalous%20-kirja/6_Peltokasvit_44_s.pdf):
Siemeniä ja muuta lisäysaineistoa saa käsitellä vain luomuviljelyssä hyväksytyin menetelmin. Siemenen peittaus tavanomaisin peittausainein on siten kiellettyä.
Tällainen vanha(hko) tieto löytyi:
Biologinen, luomuhyväksytty peittausaine Cedomon Agrimarketien valikoimiin (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/biologinen-luomuhyvaksytty-peittausaine-cedomon-agrimarketien-valikoimiin)
Näin uutisessa väitetään:
Cedomonin torjuntateho on verrattavissa kemiallisten torjunta-aineiden tehoon.
Mutta onko se? Onko tästä tietoa? Joka tapauksessa tuossa uutisessa (2001) kerrottiin:
Tällä hetkellä ketjun myymistä siemenistä noin 20 % on täysin ilman peittausta. Peittaus on yksi tärkeimmistä kasvinsuojelutoimenpiteistä. Ne viljelijät, jotka eivät halua käyttää kemiallista peittausta saavat Cedomonin avulla peittauksen hyödyt käyttöönsä.
Eli varmaankin juuri luomuviljelijät ovat joskus ostaneet tuota peittaamatonta siementä, ja viljelleet siis "säkällä". Viljelevätkö yhä? Vai käyttävätkö tuota tuotetta, tai jotain muuta vastaavaa (onko niitä)?
***
Saavalaiselle (edellä) pitää vastata näin: vaikka niitä kutsutaan myrkyiksi, ne ovat kasvinsuojeluaineita. Ja kulman kautta ihmisten ja eläinten suojeluaineita. Eviran uutisesta:
Noin 10 prosentilla tutkituista näytteistä on riski ylittää rehukäytön suositusarvo, joten kotieläintiloilla tulisi tarkistaa kauran hometoksiinipitoisuus ennen käyttöä.
Ihmisten osalta asiassa on kyllä vielä "vyön lisäksi henkselit":
Kuluttajalla ei ole syytä huoleen, koska elintarvike- ja rehutuotantoon tulevien viljaerien toksiinipitoisuudet tutkitaan viljan vastaanottopisteissä.
Mutta muutoin niin kovassa huudossa oleva suoramyynti tilalta ei siis varmasti ole suositeltavaa viljan osalta. Ainakaan luomutilalta?
-
Viivytetäänkö USA:n EPA:n glyfosaatin hyväksymisprosessia poliittisista syistä, kysyy Julie Kelly:
EPA Again Delays Report On Safety Of Glyphosate (http://www.science20.com/julie_kelly/epa_again_delays_report_on_safety_of_glyphosate-180549)
Kuten kirjoituksessa tulee esiin, asia liittyy myös EU:n hyväksymisprosessiin.
Tänään se paneelikäsittely, jonka lykkäämisestä tuo artikkeli kertoi, kuiten aloitti toimintansa:
EPA panel begins evaluation of carcinogenicity of glyphosate (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/12/13/epa-panel-begins-evaluation-of-data-on-carcinogenicity-of-glyphosate-december-13th/)
Jossain vaiheessa tuon nelipäiväisen käsittelyn jälkeen sitten tuo USA:n EPA:n glyfosaatin syöpävaarallisuusarvio tulee "viralliseksi".
Tuon mukaan ko. paneeli ei ole täysin tiedemiehistä koostuva, vaan mukaan on päässyt aktivisteja ja teollisuuden edustajia, vaikka sen nimenä onkin "Scientific Advisory Panel". En osaa vastata, miksi näin.
-
Steve Savagen oikein hyvä vertaus:
What does electricity have in common with pesticides? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/12/15/electricity-common-pesticides/)
Eli mitä yhtäläisyyttä on sähköllä ja torjunta-aineilla?
Tiivistetty vastaus:
kumpaisessakin on kiistämättömiä teoreettisia vaaroja tai uhkia - jotka eivät kuitenkaan mitenkään väistämättä muutu todellisiksi riskeiksi.
Ja kumpaisetkin nostavat elämänlaatuamme suunnattomasti.
-
Tällaisen väitteen voi "huoleti" laittaa YLE:n uutiseen ...
Pohjoismainen ilmastoprojekti on pilannut monen ugandalaisen elämän – "Meidät on ajettu pois" (http://yle.fi/uutiset/3-9389334)
Myös viisikymppinen Maxwell Oninje oli aikanaan metsäyhtiön leivissä ja seuraa nyt yhtiöltä saamiensa taimien kasvua omassa pikku metsässään. Mutta karjan kanssa menee huonommin - lehmiä on kuollut, ja Oninje syyttää metsäyhtiön käyttämiä rikkaruohomyrkkyjä.
– Yleensä he käyttävät kemikaaleja rikkaruohojen ruiskutukseen. Jos sinne vie eläimet, ja ne syövät ruohoa, eläimet kuolevat, hän sanoo.
... vailla mitään dokumentointia eli todisteita. Kyseistä metsäyhtiötä ei ole edes vaivauduttu haastattelemaan asiasta. Ei edes kerrota, mistä torjunta-aineesta oli kyse.
En nimittäin usko tuohon ollenkaan. Ihan jo siitä syystä, että jos tällaista olisi tapahtunut, tuolta Pohjoismaiselta yhtiöltä olisi varmasti vaadittu virallista kautta korvauksia. Ja asia, kaikkine syy-yhteyksineen, olisi ihan toisella tavalla selvitetty. Tietäisimme tasan tarkkaan ko. torjunta-aineiden nimen. Ja jos se sattuisi olemaan glyfosaatti, niin tietyt tahot olisivat pitäneet huolta, että asiasta olisi tehty kansainvälinen kohu - vaikkei syy-yhteydestä olisi edes saatu näyttöä!
-
Tämä juttu on jo täällä käsitelty - silloin kun se tuli USA:ssa ja Safkatutkan kautta täällä Suomessa esille (edellä 30.03.16, Juhani Knuutikin mainiten) - mutta hyvä, että se nyt löytyy Maaseudun Tulevaisuudestakin (14.01.2017):
Ristiriitaiset ruokaviestit hämmentävät kuluttajaa: Onko viinissä oleva glyfosaatti vaarallista vai ei? (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/ristiriitaiset-ruokaviestit-h%C3%A4mment%C3%A4v%C3%A4t-kuluttajaa-onko-viiniss%C3%A4-oleva-glyfosaatti-vaarallista-vai-ei-1.175413)
"Voimme laskea, että päästäksemme glyfosaatin turvarajalle, tulisi 70 kilon painoisen aikuisen nauttia tuota 'saastunutta' punaviiniä 2 333 pullollista päivässä, joka ainoa päivä", [lääketieteen tohtori, professori Juhani] Knuuti kirjoittaa.
"On aivan varmaa, että tuo määrä viiniä sisältää satoja muita kemikaaleja tappavina annoksina, vaikka alkoholi poistettaisiin", hän jatkaa.
-
Kuten on vaikka maidossa, eli on villejä huhuja siitä, että kuinka Suomessakin antibiootteja käytetään maitotiloilla ja että tuottajan tekemät testit eivät ole luotettavia yms. Todellisuudessa maidon ostaja tarkistaa jokaisen ostamansa erän antibioottien takia, koska jos antibioottimaitoa pääsee vaikkapa juustonvalmistuksen prosessiin, se juusto on pilalla, eikä siitä juustoa synny ja taloudelliset vahingot ovat huomattavat. Huhuja voi keksiä aina ja levittää niitä ja valitettavasti löytyy niitä, joihin ne uppoavat kuin kusi lumeen.
Nyt MTK:n Marttila liittyy näiden villien huhujen levittäjien joukkoon:
MTK:n Marttila maaseutuillassa: Erotetaan kotimaan laatu ja vientilaatu (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/mtk-n-marttila-maaseutuillassa-erotetaan-kotimaan-laatu-ja-vientilaatu-1.175726)
Tosin kyllä lihan osalta, mutta näin:
"Suomessa ei laadukasta ruokaa aina kovin korkealle arvosteta. Sen sijaan vientimarkkinoille voitaisiin saada vaikkapa antibiootitonta laadukasta lihaa hyvin hoidetuilta tiloilta", hän pohti.
"Kahden laadun tuottaminen ei välttämättä tapahdu kovin nopeasti, mutta sitä kohti mennään."
Siinähän selvästi vihjataan, että Suomessa salaa käytettäisiin amerikkalaiseen tapaan antibiootteja kasvun edistämiseen? Tai muuten turhan päiten? Eikä varoaikoja oikeasti noudateta?
Nyt jos MTK:n puheenjohtaja puhuu noin, mistähän löytyvät ne, jotka todella haluavat pilata suomalaisen ruoan maineen? 8)
Tulee heti mieleen, että vastaavastihan voitaisiin menetellä torjunta-ainejäämissä tai muissa ruoan potentiaalisissa riskeissä: tarkastetaan nekin asiat vain "vientilaatuisista" elintarvikkeista. Kyllä kotimaiselle kuluttajalle kelpaa vähän sekundakin? (Luomussakin "kotiluomu", joka saataisiin halvemmaksi, jos ihan pikkuisen saisi kemikaaleja käyttää?)
Nyt on vielä olemassa se hyväntahtoinen tulkinta, että Marttila valitsi sanansa (tai toimittaja kirjasi ne) väärin tai huolimattomasti, ja tarkoituksena oli sanoa, että suomalainen liha on aina antibiootitonta, ja se on jo vientivaltti, mutta jos sen lisäksi laatua kehitetään ...?
-
Glyfosaatin ja sen hajoamiistuotteiden jäämien määrä ihmisten virtsassa on kasvanut, havaittiin Saksassa. Ja havaittiin myös, ettei tästä ole ollut mitään terveydellistä haittaa:
Glyphosate found in urine poses no health risk in German study (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/01/18/glyphosate-found-in-urine-poses-no-health-risk-in-german-study/)
Mutta kyllä tuosta saa tarvittaessa kohu-uutisen, kun vain muistaa rajoittua tähän tietoon:
glyfosaatin ja sen hajoamiistuotteiden jäämien määrä ihmisten virtsassa on kasvanut, havaittiin Saksassa.
-
Jos tällainen aktio järjestetään ...
Luomupuuro porisee sadoissa padoissa 6.9. (http://proluomu.fi/luomupuuro-porisee-sadoissa-padoissa-6-9/)
... ja tällaisilla perusteluilla ...
Luomu tekee vastuullisen kuluttajan puuronautinnosta täydellisen. Luomu on helppo valinta, sillä siitä tietää, mitä syö. Ja myös sen, mitä ei syö.
Luomuviljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, joten luomu on puhtaista puhtainta ruokaa. Tämä ei ole vaihtoehtoinen fakta vaan tutkittu juttu: Eviran vuosittain tekemien selvitysten mukaan suomalaisten luomutilojen antimissa ei ole torjunta-ainejäämiä. [...]
... niin tässä voisi olla hyvä paikka ilonpilaamiseen:
selvitettäisiin Eviralta, paljon puuroaineksista, eli (tavanomaisista) viljoista ylipäänsä löytyy torjunta-ainejäämiä. Erityisesti Suomessa.
Minulla on se muistikuva, että hyvin vähän, jopa joskus (usein?) ei yhtään?
Mutta jos löytyykin, niin on tehtävissä arvio, kuinka paljon (eli vähän) näistä torjunta-ainejäämistä puurossa on tai ylipäänsä voi olla todellista haittaa.
PS. Siihen rinnalle voisi ottaa tarkastelun siitä, miten esim. suomalainen kaura on nyt muista syistä vaarallista, jopa eläimille (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg9169#msg9169). Ja jos vielä löytyisi evidenssiä siitä, että nämä homemyrkyt ovat luomukaurassa yleisempiä kuin tavanomaisessa ...
-
Tämä saattaisi vihdoinkin olla uusi torjunta-aine myös luomuviljelyn hyvin perinteiseen valikoimaan:
Environmentally friendly farm chemicals? Bio-insecticides edge closer to reality (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/02/14/environmentally-friendly-farm-chemicals-bio-insecticides-edge-closer-reality/)
Mutta yleisemmällä tasolla tuosta täytyy poimia tieto:
Without [insecticides] it has been estimated that global food production could fall by as much as 35-40%, increasing the cost of food and threatening food security.
Eli siinä olisi se hinta, joka olisi maksettava, jos yritettäisiin pärjätä ihan ilman hyönteismyrkkyjä.
Vrt. siihen, mitä on juuri nyt tapahtumassa Afrikassa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=156.msg9727#msg9727).
***
Yritystä luomuväellä on jo tähän suuntaan ollut - ja siinä asiassa on oltu yhteydessä jopa pahamaineiseen (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=323) Monsantoon:
Anti-conventional ag movement spurs Big Ag to look to organic pesticides (https://www.geneticliteracyproject.org/2014/10/22/anti-conventional-ag-movement-spurs-big-ag-to-look-to-organic-pesticides/)
Microbe-based products face skepticism from some environmentalists. But because they don’t rely on genetic engineering or man-made chemicals, the products can be used in producing organic and natural foods. USDA rules bar organic products from containing genetically modified organisms, or GMOs, but permit the use of naturally occurring bacteria on organic crops—though the agency reviews such treatments in certifying farms as organic to make sure the products don’t include synthetic substances.
Mutta yhä saattaa olla niin, joillekin heistä, että mitään Rudolf Steinerin kuoleman jälkeen keksittyä ei voi kertakaikkiaan hyväksyä.
-
Tämän tutkimuksen mukaan torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää satojen kärsimättä:
Can farmers reduce pesticide use but maintain expected yields? Study of French farms says yes (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/03/03/can-farmers-reduce-pesticide-use-maintain-expected-yields-study-french-farms-says-yes/)
Mutta huomattavaa tuossa on:
- tutkimuksessa ei ollut mukana luomutiloja ja
- vähenivätkö mahdolliset haitat?
- vai saatiinko vain tekninen tulos, millä tavalla torjunta-aineiden käyttö optimoidaan? Eli taloudellista merkitystä tuolla epäilemättä on, mutta onko muuta?
-
Yrittää olla objektiivinen, puhuu "lähdekritiikistä" ...
Kuorimatta paras - tai sitten ei (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/03/kuorimatta-paras-tai-sitten-ei)
... mutta nielee silti luomuväitteet, ja tuo ne esiin:
Tärkeää on pestä hedelmät huolellisesti, jotta lika ja torjunta-ainejäämät poistuvat.
Samoin on tämä TS:n artikkeli suhteellisen selväjärkinen ...
Onko raakaravinto terveellistä vai ei? (http://hyvinvointi.ts.fi/terveys/onko-raakaravinto-terveellista/)
... mutta kummasti siihenkin on livahtanut tämä (lihav. HJ):
Luomutuotteiden terveellisyydestä kattavimmat tutkimukset on laatinut London School of Hygiene Tropical Medicine. Tutkimuksissa ei löytynyt mitään merkittävää terveyseroa viljelykasveissa tai karjassa, kun vertailussa olivat luomu- ja tavalliset elintarvikkeet. Ei-luomutuotteet on kuitenkin aiheellista pestä huolella mahdollisten torjunta-aineiden takia.
***
No, tottahan kyllä on, ettei eräitä luomutuotteita Saksassa v. 2011 (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=132.msg2413;topicseen#msg2413) olisi kannattanut pestä. 8)
-
Tässä nyt on yritystä arvoida ja analysoida luomussa löytyneitä torjunta-ainejäämiä:
Buying organic food to avoid pesticides? You may want to reconsider
Steve Savage | March 10, 2017 | Genetic Literacy Project (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/03/10/buying-organic-food-to-avoid-pesticides-you-may-want-to-reconsider/)
Tämä siis USA:ssa. Euroopasta en tiedä vastaavasta tutkimuksesta. Mutta ehkäpä vain en tiedä.
Mutta tuossakin oli Savagen todettava, että suurinta osaa luomussa hyväksytyistä torjunta-aineista ei sielläkään tutkita:
Spinosad is really the only natural product pesticide that is detected in the USDA’s monitoring program. Other widely used products like sulfur, petroleum distillates, copper salts and microbial products can’t be monitored using the same, highly sensitive and cost-effective tools that allow the USDA to generate the more than two million test results they generate each year.
PS. klo 16: Mutta tärkeä on tuo tieto, etteivät luomutuotteet olleet kuitenkaan täysin torjunta-aineista vapaita. Jos joku vastaava tulos saadaan Euroopasta, niin oikein mielellämme osallistumme keskusteluun siitä, miten nuo määrät olivat täysin merkityksettömiä!
-
Euroopan kemikaaliviraston tuore arvio glyfosaatista:
"Glyphosate not classified as a carcinogen by ECHA"
https://echa.europa.eu/-/glyphosate-not-classified-as-a-carcinogen-by-echa
-
Tässä sama suomeksi:
Ei luokitella syövän aiheuttajaksi – rikkakasvien torjunta-aine glyfosaattia koskeva EU-päätös tehtiin Helsingissä (http://www.talouselama.fi/uutiset/ei-luokitella-syovan-aiheuttajaksi-rikkakasvien-torjunta-aine-glyfosaattia-koskeva-eu-paatos-tehtiin-helsingissa-6633150)
Tulos oli odotettu, varsinkin kun siitä viraston itsensä toimesta oli jo "vuodettu" ennakkotietona tuo keskeinen asia.
Mutta ei se Heidi Hautalaa masenna, hän jatkaa yhtä päättäväisenä kuin ennenkin omaa ristiretkeään:
Kemikaaliviraston lausunto glyfosaatista ei ratkaise avoimuusongelmaa (http://www.heidihautala.fi/kemikaaliviraston-lausunto-glyfosaatista-ei-ratkaise-avoimuusongelmaa/)
Hänen salailuteoriaansa ja sen heikkouksia on käsitelty laajalti edellä, joten riittänee viittaus sinne. Mutta yhä vielä hän siis panee uskonsa siltä pohjalta tuohon yhteen WHO:n eli IARC:in tutkimukseen tai väitteeseen, vaikka se on nyt selvästi jäämässä "outlieriksi". Eurooppalaisten tutkimusyhteenvetojen lisäksi kun myös USA:n EPA on päätynyt "vapauttavaan tuomioon". Kuten myös WHO ja FAO toisessa tutkimusyhteenvedossaan.
Mutta tuossa ECHA:n paperissa jäi glyfosaatin kontolle vielä kaksi syntiä:
- vaarat eli haitat silmille
- haitallinen vaikutus vesistöjen elämälle
Odotettavasti niihin isketään seuraavaksi, jos ja kun tuosta oletetusta karsinogeenisyydestä ei ole puristettavissa enää enempää irti. Kun luultavasti Hautalakaan ei enää saa retkelleen seuraajia, edes "omistaan": hänen salailuteoriansa muistuttaa jo liikaa salaliittoteoriaa. (Jossa salaliitossa nyt on siis mukana EFSA:n lisäksi ECHA.)
Koska glyfosaatille ei EU:ssa vieläkään ole annettu jatkolupaa:
The adopted opinion on the harmonised classification for glyphosate will be taken into account when the Commission and Member States consider whether to renew the approval to use glyphosate as an active substance in pesticides, later this year.
-
Maaseudun Tulevaisuus kertoo ja kommentoi tuosta ja tuota näin:
EU:n kemikaalivirasto: "Glyfosaatti ei aiheuta syöpää" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/eu-n-kemikaalivirasto-glyfosaatti-ei-aiheuta-sy%C3%B6p%C3%A4%C3%A4-1.182076)
EU:n kemikaaliviraston päätöstä on odotettu, sillä sen pitäisi olla viimeinen sana kiistassa glyfosaatin myynnin jatkoluvasta.
Mutta onkohan se viimeinen sana? Minä, joka olen tainnut jo useinkin ennustella suuren glyfosaattisodan loppumista (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=396), olen alkanut tulla asiassa pessimistiksi. Glyfosaatista on voinut tulla ikuisuusasia. Tai siitä on tehty sellainen. Ja tehdään, edelleen. Luulen, pelkään.
-
Tämä on todella jotakin!
Norjalainen robotti löytää rikkaruohot viljelykasvien joukosta ja ruiskuttaa vain ne (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/norjalainen-robotti-l%C3%B6yt%C3%A4%C3%A4-rikkaruohot-viljelykasvien-joukosta-ja-ruiskuttaa-vain-ne-1.182215)
Kuvauksesta päätellen torjunta-aineessa kyse on glyfosaatista (lihav. HJ):
Norjassa on rakennettu tarkkasilmäinen robotti: se seurailee pellolla viljelykasvirivejä, huomaa rikkakasvit ja tähtää torjunta-ainetta tarkasti vain niiden lehdille
Mutta tällasia etuja on saatavissa (lihav. HJ):
Asterix-nimisen robotin avulla torjunta-aineen menekki voidaan valmistajan mukaan laskea viiteen prosenttiin aiemmin käytetystä, ruotsalainen Jordbruksaktuellt-lehti kertoo.
Fundeerailin tuon luettuani, että luomuväenkään ei asiasta eli keksinnöstä välttämättä tarvitse jäädä osattomaksi. Tottakai tuohon robottiin voi liittää myös sellaisen pikkurobotin, joka ei sitä glyfosaattia jakele, vaan kitkee kyseisen ei toivotun kasvin!? Jonkun verran varmaan virittelyä tarvitaan?
Mutta kuinka sen asian kustannustehokkuuden kanssa onkaan, ja kustannusten kanssa ylipäänsä - tuossa kun ei puhuttu tuon robotin hinnasta - mutta välittömästi päähäni päsähti myös:
tuo keksintöhän voisi mahdollistaa amerikkalaistyyppisen suorakylvön, jossa rikkakaveja torjutaan kasvukauden aikanakin, mutta ilman glyfosaattia kestäviä lajikkeita?
***
Huomaan tuossa yllä - yhteensä - keksineeni tai ainakin hahmotelleeni tavan, miten suorakylvö lopulta olisi myös luomussa mahdollista. Ei varmasti ollut tarkoitukseni! :D
-
Pirjo Siiskosen luennosta (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2014/04/Luento-21.2.2017.pdf) (pdf) Luomuinstituutissa 21.2.17, johtopäätösosasta "Top-10 keinolista Suomelle", yhtenä ehdotuksena:
Viranomaisten aktiivinen tiedottaminen
tavanomaisen tuotannon ja
tuontielintarvikkeiden torjunta-
ainejäämälöydöistä ja muista haitallisista
ulkoisvaikutuksista
Siinäpä tehtävä Eviralle. Jonka se on kyllä jo jossain määrin omaksunutkin.
Siiskonen on oikeassa siinä, mitä hän tuossa rivien välissä sanoo: pelkkä aktiivinen tiedotus löydöistä riittää ylläpitämään käsitystä, että asialla olisi suurtakin merkitystä. Ja se olisi kelvollinen syy ostaa luomua. Mutta tuossa siis velvoitetaan viranomaisia muutenkin kertomaan ikäviä asioita tavanomaisesta viljelyksestä (mutta ei luomusta).
-
Kun taas minun mielestäni huolta olisi pidettävä ja myös aktiivisesti tiedotettava tämän tyyppisistä tapauksista:
Brasilian suuria lihantuottajia epäillään mädän lihan viennistä (http://yle.fi/uutiset/3-9517803)
Tuollaiseen nähden jotkin äärimmäisen pienet torjunta-ainejäämät esim. Brasiliasta tulleessa soijassa ovat todella merkityksettömiä. Puhumattakaan siitä, että soija "paljastuisi" muuntogeeniseksi.
-
Jatkona edelliseen, vaikka otsikosta ohi meneekin:
Brasilian presidentti tyynnytteli lihakohua kriisikokouksessa (http://yle.fi/uutiset/3-9519275)
Temer myönsi perjantaina ilmi tulleen lihaskandaalin olevan suuri huolenaihe, mutta sanoi ongelman koskevan Brasilian lihateollisuudessa kuitenkin vain hyvin pientä osaa. Hänen mukaansa poliisin tekemät ratsiat koskivat ainoastaan 21 lihantuotantolaitosta maan yli 4 800:sta.
– Väitteet väärinkäytöksistä koskevat vain 21 laitosyksikköä. Niistäkin vain kuusi oli vienyt lihaa ulkomaille viimeisen 60 päivän sisällä, Temer sanoi.
Lisäksi Brasilian yli 11 000 terveystarkastajasta vain 33 on tutkinnan alaisena.
Niinpä asiassa on kyse selvästi myös markkinoista ja (sala)protektionismista. Brasilian presidentin kuuluukin reagoida noin (voivat hänen väitteensä ja lukunsa olla tosiakin). Mutta kotimaisten lihantuottajien kannalta lienee ihan OK, että kaikki brasilialainen liha leimataan Suomessa epäilyttäväksi.
Toisaalta kyllä suomalainen liha-alan edunvalvojan edustajakin lausui näin:
Lihakeskusliitto: "Tuontilihan valvonta on Suomessa pilkuntarkkaa" (http://yle.fi/uutiset/3-9518910)
Vaikka Hannuksela ei epäile, että väite pilaantuneen lihan myynnistä Brasiliassa olisi suorastaan valeuutinen, niin tiedot ovat hänen mielestään vielä avan liian ohuita. Ensin pitäisi tutkia, ennen kuin hutkitaan, hän sanoo.
Suomalaisella kuluttajalle ei Hannukselan mukaan ole syytä huoleen, vaikka lautasella olisikin tuontilihaa.
– Vaikka Brasiliassa olisi myyty pilaantunutta lihaa ja olisi ollut väärinkäytöksiä, niin siinä on niin monta tsekkauspistettä, että pidän suomalaisen kuluttajan riskiä hyvin epätodennäköisenä.
Siis toimitusjohtaja Mari Hannuksela Suomen teurastamojen ja lihanjalostusteollisuuden edunvalvontajärjestöstä Lihakeskusliitosta. Mutta vaikkapa MTK:n puheenjohtaja lietsoi heti ajatusta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-n-juha-marttila-lopettakaa-viimeist%C3%A4%C3%A4n-nyt-tuontilihan-k%C3%A4ytt%C3%B6-kotimaasta-saa-turvallista-1.182410) ja linjaa, että vain suomalaiseen lihaan voi luottaa, välttäkäämme siis lihan tuontia ihan tykkänään.
PS. Hesarissa oli tieto, että brasilialaista lihaa on Suomeen tuotu vain arviolta 2 miljoonaa kiloa, viime vuonna. Siis suurinpiirtein saman verran kuin kotimaista luomunaudanlihaa on täällä tuotettu (2,9 milj. kg). Hesarin uutisartikkelin asenne oli selvästi se, että oli ansio, jos ei brasilialaista lihaa ostanut tai myynyt.
-
Suomessa ECHA:n tulos on nyt otettu (reilusti) vastaan, eikä sitä yritetä kieltää tai mitätöidä (ei oikeastaan edes Hautala, edellä 16.3.17, vaikka jupiseekin) mutta Saksassa on toimittu toisin, glyfosaatin syöpäriskin tolkuttamista ovat tietyt piirit sinnikkäästi jatkaneet:
UND DIE ERDE IST DOCH FLACH (http://www.salonkolumnisten.com/und-die-erde-ist-doch-flach/)
Tuo otsikko vapaasti kääntäen: se maapallo on sittenkin pannukakku.
Paremman puutteessa vedotaan sitten Kaliforniaan, jossa torjunta-aineeseen on liitettävä varoitusteksti - tuomatta esiin, miten siellä tällainen teksti on liitettävä "joka toiseen" tuotteeseen.
Lisäksi on kehitetty uusi uhkakuva, että glyfosaatti uhkaisi peltolajien monimuotoisuutta. Tiede ei tätä teoriaa tue, mutta Saksan ympäristöministerille se on saatu myytyä:
Dasselbe Spiel betreibt einige Stunden später SPD-Umweltministerin Barbara Hendricks. Sie schreibt: „Die ECHA hat aber auch klar gemacht: Für unsere Umwelt ist Glyphosat äußerst gefährlich. Glyphosat stellt eine erhebliche Gefahr für die Artenvielfalt auf Feldern und Äckern dar. Was lange Zeit von der Pflanzenschutzmittelindustrie als Lappalie abgetan wurde, ist nun von der zuständigen EU-Behörde als erhebliche Umweltgefährdung eingestuft worden.“
Tuossa hän lisäksi väittää, että ECHA olisi näin sanonut. Ei ole, ei sanonut. Totta tuo on vain siinä triviaalissa mielessä, että juuri käsitellyllä pellolla rikkakasvien moninaisuus on tietysti radikaalisti vähentynyt. Mutta niin se olisi kuokka- tai liekinheitinkäsittelynkin jälkeen.
ECHA:n raportti tuli vähän pahaan aikaan, kun nimienkeruu EU-kansalaisaloitteeseen glyfosaatin kieltämiseksi oli vielä kesken. Mutta häiritä sen ei anneta, nimet kerätään.
Trump-korttia vilautetaan artikkelissa (joka on sikäli luontevaa, että "trump card" = valttikortti :D):
Was brauchen wir da noch wissenschaftlich Bewertung? Wie sagte Trumps Pressesprecher Sean Spicer im Januar so treffend: „I think sometimes we can disagree with the facts.“
-
Kyllä se suuri glyfosaattisota ilmeisesti jatkuu, sen halutaan jatkuvan, Suomessakin:
Raportti: Monsanto vääristeli tietoja glyfosaatin myrkyllisyydestä (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ulkomaat/raportti-monsanto-v%C3%A4%C3%A4risteli-tietoja-glyfosaatin-myrkyllisyydest%C3%A4)
Vähän siis Hautalan linjoilla asiaa halutaan jatkaa.
MONSANTO ja muut torjunta-aine glyfosaattia valmistavat yritykset ovat vääristelleet tieteellistä tutkimusta aineen myrkyllisyydestä, kansalaisjärjestöjen julkaisemassa raportissa sanotaan.
Torjunta-aineita vastustavien kansalaisjärjestöjen raportin mukaan yritykset ovat rahoittaneet vertaisarvioituja tutkimuksia, jotka ovat päätyneet tulokseen, että glyfosaatti ei ole terveydelle vaarallista. Raportin mukaan yrityksen rahoittamissa tutkimuksissa on virheitä, ja että niiden tuloksia on manipuloitu.
(lihav. HJ)
Mutta mikä niissä oli virheellistä, ja mikä niistä virheistä tuli EFSA:n ym. raportteihin, se ei yllä ainakaan tuohon artikkeliin. Onko aine siis syöpävaarallista vai ei? Siitä ei ole kannanottoa.
Mainitut kansalaisjärjestöt ovat sitten kyllä juuri niitä "tavanomaisia epäiltyjä".
***
Tämä väite artikkelissa on muuten täysin tuulesta temmattu:
Glyfosaatti saatetaan joka tapauksessa kieltää EU:ssa tulevaisuudessa. Euroopan komissio suunnittelee kieltoa (http://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/europe-poised-for-total-ban-on-bee-harming-pesticides/), koska glyfosaatti on EFSAn arvion mukaan vaarallista mehiläisille. Mehiläiset pölyttävät kasveja ja ovat tärkeitä satojen onnistumiselle.
Katsokaa itse tuota annettua linkkiä: neonikotinoideista siinä puhutaan, ei sanaakaan glyfosaatista. Olisiko tehtävä oikaisuesitys Vihreälle Langalle? (Oli tehtävä: lähetetty toimitukselle.)
Oma kysymyksensä on, onko neonikotinoidien täyskiellolle perusteita. Siitä on täällä jo keskusteltu, eikä se näytä olevan mikään itsestäänselvä asia (ks. esim. edellä 04.12.15).
-
Vihreä Lanka oikaisi uutisensa. Nyt siellä lukee näin:
Viime kesänä EU:n jäsenmaiden kokous myönsi glyfosaatille vielä puolentoista vuoden myyntiluvan, mutta kielsi sen tehosteaineen käytön. Glyfosaatin kieltämiseksi unionissa on jätetty eurooppalainen kansalaisaloite tammikuussa.
Korvattu 29.3. jutun viimeinen kappale uudella. Aiemmin kappaleessa viitattiin virheellisesti neonikotinoidien kieltoa käsitelleeseen juttuun.
Tuo on korjaus, OK. Hiukan taisi terää mennä jutusta, mutta varsinaista virhettä siinä ei enää ole. Tuota kansalaisaloitetta todellakin edelleen pusataan kasaan, vaikka EFSA tai ECHA sanoisi mitä (ks. 22.03.17 ja sen linkki).
-
Kun EU nyt suunnittelee neonikotinoidien täyskieltoa - mikä selvisi Vihreän Langan antamasta, jo nyt muutetusta linkistä (yllä) - niin Brexit voi siinäkin merkitä UK:n siirtymistä omille teilleen:
Is post-Brexit Britain poised to embrace less political, more science-based approach to regulating pesticides? (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/03/29/post-brexit-britain-poised-embrace-less-political-science-based-approach-regulating-pesticides/)
Siellä kun vallitseva käsitys asiasta taitaa olla tämä, myös tiedemiesten parissa:
It is sometimes asserted that neonicotinoids must be harmful to bees, but the picture emerging from the numerous scientific studies on bees and pesticides is more complicated and more nuanced.
-
Taas on ilmestynyt yksi tutkimus, joka tukee glyfosaattin turvallisuutta ...
New EU independent herbicide glyphosate study shows no toxic effects or genetic changes (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/04/17/new-eu-independent-herbicide-glyphosate-study-shows-no-toxic-effects-genetic-changes/)
... mutta Suomen kunnallispolitiikassa, kunnallisessa päätöksenteossa tällainen toimeliaisuus on yhä suosittua ja tärkeäksi katsottua:
Rikkakasvit kuriin ilman myrkkyjä – kuokka ja katetta, etikkaa ja sokeria (http://yle.fi/uutiset/3-9543745?origin=rss)
Jyväskylän kaupunki käyttää tänä kesänä edelleen glyfosaattia, mutta jatkaa kuumalla sokerivesivaahdolla suihkuttamisen kokelua vesistöjen äärellä. Kokeilu on osoittanut, että kuumalla sokerivaahdolla suihkuttaminen toimii rikkakasvien torjunnassa.
– Siksi jatkamme ja laajennamme tätä kokeilua, sanoo Lehtinen.
Ja tämä ajatus on tietysti mukana ja siinä vihje myös syystä, miksi, minkälaisen painostuksen alaisena Jyväskylän kaupunki nämä linjauksensa on tehnyt (lihav. HJ):
– Me emme käytä glyfosaattia lainkaan esimerkiksi leikkipuistojen alueilla, ja muuallakin käytämme sitä vain, jos se on ehdottomasti tarpeen, sanoo Jyväskylän kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen.
Taustalla on tämä:
Pyhimys ei ole glyfosaattikaan. Rikkaruohot sillä kyllä kuolevat, mutta glyfosaattikäsittelyn jälkeen suositellaan yli viikon varoaikaa ennen käsitellyllä alueella liikkumista.
Tuon suosituksen mielivaltaisuudesta ja luultavasti turhuudesta on jo ollut täällä puhetta. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg8766;topicseen#msg8766)
***
Onhan tuossa tällainenkin suositus, tehdään välttämättömyydestä hyve, muutetaankin rikkakasvien torjunta kaupunkiviljelyksi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=607.msg9995#msg9995) ( :D):
Osa rikkakasveista on myös hyvää syötävää. Pinaatin voi korvata nokkosella, ja vuohenputkestä syntyy salaatti tai piirakka.
-
Matt Ridleyn näkemys asiasta: EU ei toimi neonikotinoidikysymyksessä tieteen pohjalla vaan tanssii amerikkalaisten kansalaisjärjestöjen pillin mukaan.
Neonicotinoid fiasco: How American NGOs turn Europe against science, push EU towards insecticide ban (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/04/19/neonicotinoid-fiasco-american-green-ngos-turning-europe-science-pushing-eu-towards-insecticide-ban/)
Neonikotinoidien kiellon olisi jo osoitettu toimivan tarkoitustaan vastaan. Mutta tulokset olisi kerrottu vain pienelle piirille, ei julkistettu kunnolla (Heidi Hautala, avoimuusvaatimuksinesi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg9876;topicseen#msg9876), katso tänne!):
In 2013, the European Union banned some uses of neonicotinoid insecticides to save bees. The verdict on this policy has now come in, from the commission’s own Joint Research Centre (JRC), whose job is to provide independent scientific advice to support EU policy. I have seen the commission’s internal report plus a PowerPoint summary that was shown privately to MEPs. Its conclusion is that the ban has been disastrously counterproductive, resulting in an increased use throughout the continent of more damaging pesticides, mainly pyrethroids, which are sprayed on rather than seed-treated (worse for non-pests) and are especially harmful to aquatic life. It finds the ban has had no benefit at all for bees.
(lihav. HJ)
Niinpä Ridley kehottaa lopettamaan teeskentelyn ja myöntämään reilusti, millä pohjalla täällä päätöksiä tehdään:
Perhaps the European Food Safety Agency should drop the pretence that its regulatory decisions are based on science and admit that EU regulations on the environment and health are political determinations driven by whoever can create the most pressure on bureaucrats and politicians, which is almost always these days anti-science NGOs with their vast and subsidised budgets. For those who would prefer we do without insecticides altogether: great idea, but we missed that bus 20 years ago when we turned our back on genetically modified crops. Insect-resistant GM cotton and maize have boomed elsewhere, but work on European crops largely ceased at the behest of the environmentalists.
(lihav. HJ)
Geenimuuntelu olisi siis ollut keino vähentää torjunta-aineiden käyttöä, mutta se "bussi meni ohi" eurooppalaisilta 20 vuotta sitten.
-
Nyt siis tässä tutkimuksessa tämä kaipaamamme tieto olisi:
Euroopan elintarvike-turvallisuusvirasto: Suomalainen ruoka on ylivoimaisesti puhtainta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/euroopan-elintarvike-turvallisuusvirasto-suomalainen-ruoka-on-ylivoimaisesti-puhtainta-1.185711)
Luomutuotteet olivat odotetusti tavanomaisesti tuotettuja puhtaampia eikä luomussa kiellettyjä torjunta-aineiden jäämiä löytynyt yhdestäkään suomalaisesta jalostamattomasta luomutuotteesta. Luomussa sallittujen torjunta-aineiden jäämiä havaittiin 15 prosentissa näytteistä.
(lihav. HJ)
Tuo tutkimus meidän täytyy saada käsiimme!
-
Voisiko joku avata tätä logiikkaa?
Tässä suorat lainaukset:
"Yhdestäkään suomalaisesta tuotteesta ei mitattu turvallisena pidetyn rajan ylittäviä jäämäpitoisuuksia. Pieniä määriä jäämiä oli 10,8 prosentissa näytteistä. Pitoisuudet olivat pahimmillaankin kahdeksasosa siitä, mitä Efsa pitää turvallisena."
"Luomutuotteet olivat odotetusti tavanomaisesti tuotettuja puhtaampia eikä luomussa kiellettyjä torjunta-aineiden jäämiä löytynyt yhdestäkään suomalaisesta jalostamattomasta luomutuotteesta. Luomussa sallittujen torjunta-aineiden jäämiä havaittiin 15 prosentissa näytteistä."
Siis tavanomaisissa tuotteissa sallittuja (oletan, että kyseessä oli sallitut aineet) torjunta-aineiden jäämiä havaittiin 10,8 prosentissa näytteistä ja luomutuotteissa sallittuja torjunta-aineiden jäämiä havaittiin 15 prosentissa näytteistä ja silti luomu on puhtaampaa?
Onko tämä sitä kuuluisaa luomumatematiikkaa, vai pelataanko tässä sillä oletuksella, että luomussa sallitut torjunta-aineet ovat "puhtaampia" eli vähemmän haitallisia ympäristölle ja ihmisille?
Nyt kannattaisi tosiaan kaivella tutkimus ja esittää tarkempia kysymyksiä aineiden "puhtaudesta" ja selvittää jäämien määriä.
Oli miten oli, reippaasti turvallisen puolella mennään EFSA:n mukaan.
-
EFSAn ruokaturvallisuusraportti 2015
The 2015 European Union report on pesticide residues
in food
löytyy täältä pdf:nä (134 sivua):
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4791
Tässä key points:
http://www.efsa.europa.eu/en/press/news/170411
Ja tässä kuvioita:
https://dwh.efsa.europa.eu/bi/asp/Main.aspx?src=Main.aspx.3140&evt=3140&share=1&hiddensections=header%2Cpath%2CdockTop%2Cerror&documentID=66F3AA0A4CBD2DA879FA9290E4EFE05B&Server=-t5ZP8Wfv_9bl1ErWrZ_PVPPZ3eU%3D&Port=-msF5zJTEPAMlpFm4&Project=-hqpA2MDiE4_Xh8kVxeFlyZBWxKL2BrrIJ_rKIwX-WJ3_FiXECbaTPaArFRVcWTBkIqOJcDmUvseT_DBU&encryptedByRedir=true&
-
Mainiota, kiitos Jarrumies. Nyt tuota tutkimaan.
***
Tässä uutisessa toisen EU-viraston eli ECHA:n toiminnasta asiassa (myös siinä, vaikka näkökulma on laajempi):
Suomalaisten hedelmällisyys heikkenee ja syövät lisääntyvät - syyksi epäillään hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/suomalaisten-hedelm%C3%A4llisyys-heikkenee-ja-sy%C3%B6v%C3%A4t-lis%C3%A4%C3%A4ntyv%C3%A4t-syyksi-ep%C3%A4ill%C3%A4%C3%A4n-hormonitoimintaa-h%C3%A4iritsevi%C3%A4-kemikaaleja-1.185730)
Euroopan komissio valmistelee jäsenmaiden kanssa tunnistamiskriteerejä, jotta kasvinsuojeluaineissa ja muissa torjunta-aineissa käytettävien kemikaalien säätely tehostuisi.
Joidenkin hormonihäiriköiden käytölle on jo asetettukin rajoituksia. Esimerkiksi bisfenoli A:n käyttö tuttipulloissa on kielletty ja sen Euroopan laajuista käyttökieltoa kuittipapereissa odotetaan. Myös useille ftalaateille on asetettu enimmäisrajat leluissa, lastenhoitotuotteissa ja joissakin muissa muovituotteissa.
Tutkimustiedon lisääntyessä löytyy varmasti lisää aineita, jotka tunnistetaan hormonitoimintaa häiritseviksi. Harmillinen puoli kemikaalien tunnistamisessa ja kieltämisessä on työn hitaus.
Lisäksi ongelmana on, että kiellettäviä myrkkyjä korvataan usein toisilla myrkyillä, joiden riskejä ei ole vielä tunnistettu.
Minusta ongelmana lisäksi on, että paukkuja, ruutia tuhlataan sellaisten aineiden loputtomaan tutkimiseen (jopa vainoamiseen), jotka on jo käytännössä todettu viattomiksi. Esimerkkinä tästä tietysti: glyfosaatti. Vaikkei sitä (vielä!) ole hormonitoiminnan häiritsemisestä epäiltykään.
-
Tuossa EFSA:n raportissa*) luomutuotteiden torjunta-ainejäämistä kerrotaan sivulta 67 alkaen. Sivulla 70 löytyy taulukko löydetyistä jäämistä. Yllätyksettömästi yleisin löytö oli kupari.
Josta tuli mieleen, että missä vaiheessa se kuparijohdannaisten kielto(tai lupa-)asia EU:ssa nyt on? Uutisessamme kerrottu (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=68) poikkeuslupa kun nyt jo varmasti on ummessa?
Tuossa raportissa kuitenkin alaviitteessä s. 68 kerrotaan:
Copper compounds are permitted to be used in organic farming.
Viitataanko tällä tutkimuksen tekoaikaan (2015) vai tähän hetkeen? Ei kai vaan jatkoaikaa ole taas samalla tavalla "puolisalaa" niille annettu kuin vuonna 2009?
Kyllä, näin on nyt taitanut käydä! Tämä on välttänyt (mukama) "valvovan silmämme":
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32016R0673&from=en
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/673,
annettu 29 päivänä huhtikuuta 2016 [...]
(Siitä hakusanalla "kupari".)
Itse asiassa edellä (14.07.16 (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg8770#msg8770)) oli jo vihiä asiasta, eräältä saksalaiselta sivulta saatua, mutta siellä tulkisin asian väärin, että asia olisi "ennallaan", kun siitä olikin siis juuri tehty jo uusi EU-päätös!
_________
*) joka on niin raskas ja hidas netissä pyöriteltäväksi, että se kannattaa suosiolla tallentaa omalle koneelle, jos sitä haluaa tarkemmin tutkia. Se ei luonnollisesti maksa mitään.
-
Myös Kanadan terveysviranomaiset ovat päätyneet siihen, että glyfosaatilla ei ole väitettyjä terveysriskejä:
Canada’s health regulator reaffirms glyphosate herbicide neither genotoxic nor carcinogenic (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/05/01/canadas-health-regulator-reaffirms-glyphosate-herbicide-neither-genotoxic-carcinogenic/)
Mahdolliset ympäristööuhatkin voi välttää ohjeistusta noudattamalla.
Yhä yksinäisemmältä näyttää se tietty IARC:in tutkimus. Yhä vaikeampi on löytää perusteluja aineen kieltämiselle. Miljoona allekirjoitusta yhä kerättävänä olevassa EU-aloitteessa eivät ole perustelu. Luultavasti yleiseurooppalainen on ilkikurinen ajatelma miljoonasta kärpäsestä jne.
-
Tämän YLE:n jutun tarkoituksena ei ole informointi ...
YK-raportti ja tutkimus yhtä mieltä: Torjunta-aineiden vähentäminen jopa kasvattaisi peltojen satoa (http://yle.fi/uutiset/3-9590902)
... vaan mustamaalaus ja pelottelu. Törkeimpänä esimerkkinä tämä:
Torjunta-aineilla on erittäin vakavia vaikutuksia luontoon ja ihmisten terveyteen. Pelkästään välittömiin myrkytyksiin kuolee arviolta 200 000 ihmistä vuodessa, ennen muuta kehitysmaissa.
Nyt nuo myrkytykset ovat valtaosaltaan, elleivät kaikki, itsemurhia, joissa keinona on juotu/syöty myrkyllisiä torjunta-aineita! Sen sanomatta jättäminen on kyllä selvää harhaanjohtamista (ja tuo oikeastaan edellyttäisi oikaisuesitystä YLE:lle).
Luku on saatu mahdollisisesti täältä:
Deaths from Pesticide Poisoning: Are we lacking a global response? (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2493385/)
Mutta näin se siis menee:
Suicide is an important cause of premature mortality accounting for an estimated 849,000 deaths every year (WHO, 2002). In many agricultural communities of low- and middle-income countries pesticide self-poisoning accounts for many of these deaths (Gunnell &Eddleston, 2003). In 1985, based on data from Sri Lanka, Jeyaratnam estimated there were approximately 2.9 million cases of acute pesticide poisoning, resulting in around 220,000 deaths each year in the developing world (Jeyaratnam, 1985a). More recently, based on the finding that pesticide ingestion accounted for over 60% of suicides in many rural areas of China and South-East Asia, Gunnell & Eddleston (2003) estimated that there may be as many as 300,000 deaths each year from intentional poisoning (i.e. suicide by ingestion of pesticides) in these regions alone. This makes it likely that pesticide poisoning is the most frequently used method of suicide worldwide.
Yhtä järkevää ja totuudenmukaista olisi siis sanoa, että köysillä tai meri- ja järvivedellä on vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Tai korkeilla paikoilla ja rakennuksilla.
Suoranaista luomua ei artikkeli suosittele, vaikka se kyllä kuvatekstissä vilahtaa:
Luomuviljely on alkanut ottaa pienesti tulta myös Kiinassa, kun varakkaat kuluttavat ovat ryhtyneet kaihtamaan kemiallisia torjunta-aineita ja lannoitteita. Tämä mies viljelee pientä luomutilaa Shanghaissa.
Muutenkin luomuväen kliseet kyllä artikkelissa vilisevät: suuret firmat houkuttelemassa/pakottamassa (turhaan) käyttämiseen, tasan jaettuna ruoka riittäisi kaikillle ...
Tuo artikkeli kyllä tarjoaa linkit lähteisiinsä, mistä kiitos. Lienee todellakin syytä katsoa tarkemmin, mitä asiassa oikein on tieteellisesti osoitettu. Voi hyvin olla, että torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää satojen kärsimättä, mutta oliko todella löydetty ilmiö, että torjunta-aineita vähentämällä sadot kasvaisivat?
Tuon ranskalaistutkimuksen tiivistelmäkään, abstrakti ei sitä sanonut.
-
Täällähän jo kommentoitiinkin YLE:n mainitsemaa ranskalaistutkimusta:
Tämän tutkimuksen mukaan torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää satojen kärsimättä:
Can farmers reduce pesticide use but maintain expected yields? Study of French farms says yes (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/03/03/can-farmers-reduce-pesticide-use-maintain-expected-yields-study-french-farms-says-yes/)
Mutta huomattavaa tuossa on:
- tutkimuksessa ei ollut mukana luomutiloja ja
- vähenivätkö mahdolliset haitat?
- vai saatiinko vain tekninen tulos, millä tavalla torjunta-aineiden käyttö optimoidaan? Eli taloudellista merkitystä tuolla epäilemättä on, mutta onko muuta?
Tuo tutkimuksen abstrakti ja itse asiassa jo otsikko siinä, "Reducing pesticide use while preserving crop productivity and profitability on arable farms" (lihav. HJ), viittaa kyllä vahvasti tähän taloudelliseen näkökulmaan. Samaan viittaa tämän lausunto YLE:n uutisessa:
Tutkija Nicolas Munier-Jolain sanoo, ettei tutkimus kiistä torjunta-aineiden hyötyjä, mutta osoittaa, ettei liikakäytöstä ole tuotannollista apua.
Itse tutkimusraportti on maksumuurin takana, ja vieläpä aika korkean, e!i kallis, mutta eiköhän tässä jotakin keksitä.
Tuli vielä mieleen, että vaikka globaaleja johtopäätöksiä tehdäänkin, näkökulma ja tutkimusasetelma rajoittuu EU:hun kuuluvaan Ranskaan. Siten tarkastelussa ei ole mukana geenitekniikan hyväksikäyttö. Jolla kuitenkin ihan varmasti on relevanssia, myös hyvin ajankohtaista nyt, "armeijamadon" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=156.msg9692#msg9692) torjumisessa. Jossa asiassa ei näistä YLE:n mainitsemista keinoista ei oleteta olevan ratkaisevaa apua:
Tutkituilla ranskalaistiloilla, joissa vältetään kemiallisia torjunta-aineita, kasveja suojellaan muun muassa vuoroviljelyllä, kestävillä lajikkeilla ja tarkoilla kylvö- ja lannoitusaikatauluilla.
Sille ötökälle kun nähtävästi kelpaa syötäväksi lähes kaikki. Paitsi muuntogeeniset bt-lajikkeet.
-
Ja tulihan se täältä selväksi ...
UN report calls for end to industrial agriculture (http://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/un-report-calls-for-end-to-industrial-agriculture/)
... että tämä uusi "erityisraportoija" on astunut suoraan edeltäjänsä Olivier de Schutterin (josta kerrotaan täällä siellä täällä) saappaisiin*) (lihav. HJ):
Elver ended her own report with a series of very firm recommendations to national governments. After all, for the special rapporteur, it is their job to rid agriculture of dangerous**) chemicals, protect pregnant women and children from exposure, fund independent studies on their possible effects, end subsidies and increase the tax burden on pesticides to promote organic farming.
But regulating and banning these substances is no longer enough: the best way to reduce exposure to toxic chemicals in the long term is to “move away from industrial agriculture”, Elver concluded.
Samat (ennakko)asenteeet selviävät netistä hänen haastatteluistaankin (tässä yksi vuodelta 2014 (http://www.truth-out.org/news/item/27322-the-right-to-food-an-interview-with-hilal-elver)) niin, etteivät nuo hänen "uudet" johtopäätöksensä minään yllätyksenä tullleet.
"Agroekologiasta" hän puhuu ja sitä suosittelee, mutta luomuviljelyä tarkoittaa. Senkin tavan lienee oppinut ja omaksunut de Schutterilta.
________
*) kun tuohon sanontatapaan yleensä liitetään (edeltäjän) "suuret saappaat", niin kirjoitetaan tämä ulos: pieniin ja ahtaisiin saappaisiin!
**) ja kemikaalit, torjunta-aineet voivat olla heille vain "dangerous"? Vrt. Steve Savage:
Pesticides: Probably Less Scary Than You Imagine (http://appliedmythology.blogspot.fi/2012/09/pesticides-probably-less-scary-than-you.html)
-
Noista torjunta-aineiden "välittömästi" aiheuttamista kuolemista lähetin YLE:lle oikaisuesityksen, suurin piirtein niillä sanoilla kuin edellä ensimmäisessä puheenvuorossani tästä asiasta (jätin kyllä pois sanan "törkeä" ;D). Mukaan laitoin myös siinä olevan linkin tieteelliseen tutkimukseen. Sieltä (palautesivulta) tuli automaattinen vastaus:
Kiitos viestistäsi. Arvostamme palautettasi.
Katsotaan nyt sitten, kuinka arvostavat. Pyysin myös vastamaan tähän palautteeseen, eli laitoin myös siihen sähköpostiosoitteeni. Ja yhdistyksemme nimen!
-
Meni tuo äskeinen - taavallaan - perille, nyt ko. uutisessa on lisäys:
Lisätty 3.5. klo 11.20: Torjunta-aineet ovat kehitysmaissa yleinen tapa tehdä itsemurha. WHO ajaa myrkyllisimpien aineiden kieltämistä myös osana itsemurhien ehkäisyä.
Ja korjaus oli tehty tekstiinkin:
Torjunta-aineilla on erittäin vakavia vaikutuksia luontoon ja ihmisten terveyteen. Pelkästään välittömiin myrkytyksiin kuolee arviolta 200 000 – 250 000 ihmistä vuodessa.
Valtaosa kuolemista on kehitysmaissa hyönteistentorjunta-aineilla tehtyjä itsemurhia. Maailman terveysjärjestö WHO
arvioi aineiden helpon saatavuuden ja myrkyllisyyden olevan keskeinen syy siihen, että itsemurha-ajatus johtaa äkilliseen päätökseen.
Vaikkei tuon alkuperäisen lauseen eli kappaleen säilyttämiseen ihan tyytyväinen voi ollakaan, jotain muutettiin, mutta tässä näyttää taas olevan sama ilmio kuin viime kerrallakin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg4794#msg4794) Onko tämä jo puukon kääntämistä haavassa, mutta tämä vielä sinne lähti:
Edelleen tämä kappale uutisesanne ...
"Torjunta-aineilla on erittäin vakavia vaikutuksia luontoon ja ihmisten terveyteen. Pelkästään välittömiin myrkytyksiin kuolee arviolta 200 000 – 250 000 ihmistä vuodessa."
.... on yhä naurettava, ja erityisesti sen jälkeen, kun uutisessanne totuuden mukaisestisesti kerrotte näiden itsemurhien osuudesta, ja siitä ongelmasta yleisemminkin.
Mutta tämä ei välttämättä ei jää edes tähän, kuten edellä on jo uhattu, jos saamme käsiimme tuon alkuperäisen italialaisen tutkimuksen.
-
Nyt olen saanut käsiini tuon ranskalaisen tutkimuksen. Se käyttää varsin monimutkaisia indeksejä laskelmissaan ja vertailuissaan, ja vaatii näinollen vielä tarkempaa lukemista. Mutta parin lukemisen tuloksena voin nyt kertoa, että näitä lihavoimiani väitteitä siitä ei löytynyt:
Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan jokseenkin kaikki maanviljelijät voisivat vähentää tuntuvasti kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ilman, että heidän satonsa pienenisivät. Monilla ne suorastaan kasvaisivat.
Tutkimuksen mukaan 94 prosenttia maatiloista ei menettäisi lainkaan satoaan, vaikka ne vähentäisivät torjunta-aineita. Kahdessa viidenneksessä sato suorastaan kasvaisi.
Suurin vaikutus olisi hyönteistentorjunta-aineiden vähentämisellä: yhdelläkään tilalla sato ei pienenisi ja 86 prosentilla se päinvastoin kasvaisi, tutkimus kertoo.
Nyt täytynee kysyä toimittajalta, mistä hän on ne löytänyt. Eli tarkka lähdeviite.
-
Kun kysyin, enkä moneen päivään saanut vastausta, niin lähetin sitten tämän:
Ellei sitä väitettä kasvaneista sadoista tuosta ranskalaisesta tutkimuksesta löydy, eikö YLE:n uutiseen silloin pitäisi tehdä oikaisu myös tuolta osin?
Eli tämä on nyt uusi oikaisuesitys (tai -pyyntö, -vaatimus).
Tuohan on sillä tavalla ehdollinen vaatimus/esitys, että asiassa riittää, jos ko. kohta tutkimuksesta löytyy. Jo pelkkä lause siitä riittää. Mutta ei se, että torjunta-aineiden vähentäminen olisi parantanut tilojen taloudellista kannattavuutta.
Kannattaako hyvässä asiassakaan väittää liikaa? Lääketieteen asiantuntijat vastustavat esim. turhaa lääkkeiden käyttöä, tyypillisenä esimerkkinä antibioottien määrääminen virustauti influenssaan. Mutta he eivät väitä, että siihen määrätyt antibiootit pahentaisivat tautia!
-
Minulle vastattiin, ja kerrottiin, että em. asia on työn alla, mm. siten, että mainitun tieteelisen artikkelin kirjoittajilta on pyydetty suoraan lisätietoa.
Myös sanottiin, että tuo (ehdollinen) oikaisuesitys (tai -vaatimus) on otettu vastaan. Niinpä tyydymme nyt odottamaan asian etenemistä.
-
Tässäkin artikkelissa otetaan tuo em. "erityisraportoijien" YK-raportti (ks. edellä 3.5.2017) kriitikittä ja tosissaan, mutta alla lihavoimassani kohdassa myönnetään, ettei hätä välttämättä ole "tämännäköinen" eli esitetään sama kysymys kuin me täällä:
Glyfosaatin käyttö viisinkertaistui – "kaiken muun voi korvata, mutta puhdasta vettä ei" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/glyfosaatin-k%C3%A4ytt%C3%B6-viisinkertaistui-kaiken-muun-voi-korvata-mutta-puhdasta-vett%C3%A4-ei-1.187558)
Käyttömäärät ovat silti kasvaneet 20 vuodessa. Syy on yksipuolisessa viljelyssä, linjaa tutkimusprofessori Kari Tiilikkala Luonnonvarakeskuksesta. "Samaa kasvilajiketta viljellään isoilla aloilla vuodesta toiseen."
Hän on seurannut alan kehitystä 40 vuotta ja pitää YK:n raportin havaintoja huolestuttavina. Vaan mietitäänpä hetki: jos torjunta-aineita käsitellään ja annostellaan ohjeiden mukaan, haittaako kasvanut käyttö?
Ei välttämättä. Riskinä on kuitenkin Tiilikkalan mukaan esimerkiksi se, että jäämät uhkaavat Suomen tärkeintä luonnonvaraa. "Kaiken muun voi korvata, mutta puhdasta vettä ei. Meillä on monia avovesiä, joissa on pieniä määriä useita eri torjunta-aineita. Yksittäisen aineen pitoisuus ei toistaiseksi ylitä riskirajaa, mutta eri aineiden cocktailien turvallisuutta ei ole kukaan tutkinut."
Kuitenkin siis jätetään voimaan se, että haittoja on syytä aina, oletusarvoisesti ainakin epäillä. Cocktail-efektillä pelottelu tietysti "toimii" aina, koska kaikkien mahdollisten aineiden cocktaileja ei kukaan ole koskaan tutkinut, ikinä tulevaisuudessakaan. Ja Tiilikkalakin uskoo tähän:
Torjunta-aineiden käyttömäärissä pudotuksen varaa on, Tiilikkala uskoo. "Väittämäni on, että jos viljelyjärjestelmät rakennetaan globaalisti kestävälle tasolle, nykyiset satotasot saavutettaisiin 1/4-osalla nykyisestä torjunta-ainemäärästä."
Tälläkin ratkaisulla (kuuluko tämä siihen "globaalisti kestävään tasoon"?) olisi omat seurauksensa, joista kaikki eivät varmaankaan kaikkien mielestä olisi pelkästään positiivisia:
Yksi syy nousee Tiilikkalan mukaan ylitse muiden, kun mietitään syitä glyfosaatin käytön runsastumiselle Etelä-Suomessa: nurmen poistuminen viljelykierrosta.
"Ratkaisu olisi karjan palauttaminen Etelä-Suomeen", Tiilikkala summaa. Karjaa pois Etelä-Suomesta ovat ajaneet muun muassa C-tukialueen paremmat tuet. Maataloustuotannon sanotaankin jakautuvan karkeasti vilja-Suomeen ja karja-Suomeen.
Huomattavaa on, kuinka tätä yhtä poikkeavaa tutkimustulosta, "outlieria", yhä roikutetaan asiasta kertovissa uutisissa:
EU:n kemikaalivirasto Echa julkaisi maaliskuussa tutkimustulokset, joiden mukaan glyfosaatti ei ole karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava.
Kansainvälinen syöpäjärjestö IARC taas päätyi vuonna 2015 päinvastaiseen lopputulokseen.
Edes tuomatta tuossa esiin ko. IARC-tutkimuksen "risk vs. hazard" -problematiikkaa, ks. edellä 10.11.16 eli Jouko Tuomisen artikkelia Skepsis-lehdessä. Jossa Tuomisto oikeastaan kiistää tuon "päinvastaisen lopputuloksen".
-
Tässäkin - vaikka en tietysti pysty asiaa täysin varmasti arvioimaan, niin kuin eivät muuten artikkelin mukaan tutkijatkaan - on sellainen "maku", että kun syyllinen tiedetään, niin rikos kyllä löydetään:
Professori: Peittausaineet voivat vaarantaa rypsin pölytyksen ja laskea satoja (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/professori-peittausaineet-voivat-vaarantaa-rypsin-p%C3%B6lytyksen-ja-laskea-satoja-1.187561)
Jos tässä neonikotinoidit saivatkin vapauttavan tuomion, niin niissä täytyy olla jotain muuta vikaa (lihav. HJ):
Suomalaisen vuoden 2015 lopussa päättyneen Neomehi-tutkimuksen mukaan neonikotinoidit eivät ole vaikuttaneet tarhamehiläisiin, kun aineita on käytetty säädösten mukaan.
"Mehiläisten erikoisominaisuuksien takia tuloksia ei voi laajentaa koskemaan luonnonpölyttäjiä, joitten varassa viljelykasvien pölytys lähes yksinomaan on", Hokkanen sanoo.
Tätä päättelytapaa (lihav. HJ) ...
Hyönteispölytyksestä hyötyvien viljelykasvien sadot ovat osassa maata laskeneet kuluneiden 10–20 vuoden aikana. Osassa maata sadot ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet.
Neonikotinoiden käytön runsauden lisäksi alueellisia eroja voisi selittää pellon osuus maakunnan maa-alasta tai tarhamehiläisten määrä.
Tutkimuksissa ei kuitenkaan löytynyt muuta selkeää selittäjää alueiden erilaisille satokehityksille, Hokkanen selventää tutkimusaineistoa, jota hän esitteli 19.4. Liedossa järjestetyssä työpajassa.
... olen jo edellä hiukan pilkannut vertauksella siitä, miten aikanaan mikään muun ei uskottu selittävän pitäjän karjaa kohdanneita onnettomuuksia kuin Kaisa Matintyttären muuton paikkakunnalle. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg4932#msg4932) Vuonna 2014, silloin kun "kaikki" olivat varmoja, että neonikotinoidit ovat uhka juuri mehiläisille.
Tuo idea, että neonikotinoidit haittaavat luonnonpöyttäjiä, on kyllä jo kansainvälisessäkin keskustelussa:
Neonicotinoids May Harm Wild Bees (http://www.the-scientist.com/?articles.view/articleNo/46812/title/Neonicotinoids-May-Harm-Wild-Bees/)
On teorialle jo esitetty epäilyksiä ja vastaväitteitäkin:
Are neonicotinoid insecticide seed treatments endangering wild bees? (https://geneticliteracyproject.org/2017/04/25/neonicotinoid-insecticide-seed-treatments-endangering-wild-bees/)
-
Minulle vastattiin, ja kerrottiin, että em. asia on työn alla, mm. siten, että mainitun tieteelisen artikkelin kirjoittajilta on pyydetty suoraan lisätietoa.
Myös sanottiin, että tuo (ehdollinen) oikaisuesitys (tai -vaatimus) on otettu vastaan. Niinpä tyydymme nyt odottamaan asian etenemistä.
Esityksemme tuli bumerangina takaisin, hylättynä. Vastauksessa viitattiin tutkimuksen taulukoihin. Ja todellakin, tällä kertaa olimme epäluulossamme väärässä: kyllä tuo väite sieltä taukosta on löydettävissä, sittenkin, vaikka asia vähän kummalliselta vaikuttaakin.
Tuottavuus oli laskettu sadon energiamäärässä, mikä on kyllä ihan järkeenkäypä mittari, jolla saadaan eri kasvilajit yhteismitallisiksi. Siitä johtuen tutkimuksessa ei käytetty sanaa "yield", joka hiukan hämäsi. Torjunta-aineiden käytön mittariksi oli laskettu TFI, treatment frequency index, eli suurinpiirtein käyttökertojen useus. Ja todellakin, näillä oli laskettu, että hyönteismyrkkyjen runsaan käytön vaikutus näytti olevan negatiivinen (Table 1), 86%:ssa tapauksista. Outo juttu, myönnetään.
Mutta tämä TFI oli kyllä sitten juuri hyönteismyrkkyjen kohdalla keskimäärin alhainen: 0,5 eli jos tulkitsen oikein, puolet suositellusta määrästä tai käyttökerroista.. Sen sijaan rikkakasvien torjunta-aineiden kohdalla TFI oli 1,5 eli käytettiinkö juuri niitä vähän liikaa?
Kuitenkin juuri rikkakasvien torjunta-aineiden käytön vaikutus oli 28,8%:ssa tapauksista tuottavuuden kannalta positiivinen, 64,8%:ssa neutraali ja vain 6,4%:ssa negatiivinen.
Sienimyrkkyjen vaikutus arvioitiin myös negatiiviseksi, mutta ei niin jyrkästi kuin hyönteismyrkkyjen.
Mitä tästä pitäisi ajatella? No, ainakin, että yleistävä puhe torjunta-aineiden vaikutuksista pitäisi unohtaa, jos erilaisten aineiden vaikutukset eroavat noin toisistaan.
Sekin yllätti, että kuitenkin, edellisestä huolimatta, kaikkien torjunta-ainetyyppien käyttö vaikutti (useammin) myönteisesti (kuin haitallisesti) taloudelliseen tulokseen (profitability). Ja ihmetytti: miten se noin voi olla? Sinä suhteessa vaikutus oli kyllä valtaosassa tapauksia neutraali.
Vieläkin täytyy muistaa, että luomutiloja ei tutkimuksessa ollut mukana, eli torjunta-aineiden käytön useus ei millään tilalla ollut nolla. Eikä tutkimuskaan niistä luopumista ehdottanut, vaan sen oma johtopäätös oli tämä:
We estimated that total pesticide use could be reduced by 42% without any negative effects on both productivity and profitability in 59% of farms from our national network. This corresponded to an average reduction of 37, 47 and 60% of herbicide, fungicide and insecticide use, respectively. The potential for reducing pesticide use appeared higher in farms with currently high pesticide use than in farms with low pesticide use.
Jossa muuten siinäkin näkyy, että erityisesti hyönteismyrkkyjen käyttöä voisi reippaasti vähentää. Ja siis vähennyspotentiaalia on niillä tiloilla, joilla torjunta-aineita käytetään nyt paljon, mutta vähemmän niillä tiloilla, joilla käytetään nyt vähän. Mikä tuntuu itsestään selvältä, mutta jossa ajatuksessa tulee juuri esille se, että kokonaan niistä ei voi tai pidä luopua. Ei siis hyönteismyrkyistäkään.
-
Tutkimuksessa ei pystytty käyttämään kokeellista asetelmaa, jossa olisi voitu tutkia miten kasvinsuojeluaiden käyton lisääminen tai vähentäminen vaikuttaa saman tilan satoon tai taloudelliseen kannattavuuteen muiden tekijöiden pysyessä samoina.
Tutkimuksessa voitiin vertailla vain erilaisessa tilanteessa olevia tiloja keskenään.
Siksi tutkimuksessa jouduttiin kontrolloimaan 22 muun tekijän (tilojen erilaiset " biophysical and socio-economic contexts") Lasso regressioanalyysin avulla:
Lainaus tuosta tutkimuksesta "Reducing pesticide use while preserving crop
productivity and profitability on arable farms":
Twenty-two variables were used to describe the biophysical and
socio-economic contexts for each farm (Supplementary Table 1).
These variables were included in regression models relating
productivity and profitability to TFI, as they could affect
productivity and profitability either directly or on interactions
with TFI (Methods). Regression models were fitted to data using
the Lasso25,26 (least absolute shrinkage and selection operator)
method to select a subset of the variables rather than using all of
them and to improve prediction accuracy. The fitted models were
then used to compute the marginal TFI effects on productivity
and on profitability, which corresponded to the changes in productivity
or profitability resulting from a one-unit increase in TFI.
Estimated interaction effects were used to adjust TFI effects to biophysical
and socio-economic contexts. Confidence intervals were
computed by bootstrapping to assess uncertainty in the estimated
values of marginal TFI effects (Methods).
Eli siis näiden 22 tekijän vaikutukset ja niiden yhteisvaikutukset TFI:n kanssa (interaktiot) eliminoitiin Lasso regression avulla. Näin yritettiin saada esille vain TFI:n puhdas oma vaikutus (marginal TFI effect).
Tämä muiden tekijöidän vaikutuksen poistaminen on vaikeaa ja voi epäonnistua. Ja lisäksi voi olla vielä muita tekijöitä noiden nyt mukana olleiden 22 lisäksi, joiden vaikutusta ei nyt voitu hiuomioida.
Tämä saattaa selittää näitä hyvin erikoisia ja ristiriitaisia tuloksia.
Toistaiseksi artikkeliin on tullut vain niukasti kommentteja.
Tässä yksi:
http://www.fcrn.org.uk/research-library/reducing-pesticide-use-while-preserving-crop-utility-and-profitability-arable-farms
"Submitted by Simon Ward on Thu, 03/16/2017 - 15:36
While on the basis of a massive library of replicated trials I think the findings are extremely unlikely, this does not mean that the paper can be entirely dismissed."
-
Tutkimuksessa sitten aivan eksplisiittisesti myönnetään/todetaan, ettei ympäristövaikutuksia tutkittu (lihav. HJ):
The authors conclude that pesticide reductions with neutral or positive effects on productivity/profitability are theoretically possible, but note that their analysis does not examine the environmental effects of total pesticide reduction or reduction in specific pesticides., and that risk aversion of farmers and policy makers may hamper efforts to reduce pesticide use. They recommend that further and deeper study focusses on how reducing pesticide use may affect the agricultural landscape and markets.
Lisätutkimuksia siis ehdotetaan. Ne taitavat olla tarpeen myös tutkimuksen perushavaintojen osalta, jos niistä voi todeta, kuten Simon Ward (yllä), että ne ovat "äärimmäisen epätodennäköisiä" tutkimuskirjallisuuteen nähden. Eli vertailututkimukseen olisi nyt tarvetta. Ennen sitä asiat ovat noin vasta "tuoreen tutkimuksen mukaan", mikä tunnetustI voi olla pettävä pohja.
-
Jos palataan Matt Ridleyn edellä 21.04.17 olevaan löytöön neonikotinoideja koskevasta (puolisalatusta!) tutkimuksesta, niin tämän kirjoituksen teesi on jo otsikossa:
European Commission: Scientists find neonicotinoids don’t harm bees, restrictions hurt farmers—but support permanent ban (https://geneticliteracyproject.org/2017/05/16/european-commission-scientists-find-neonicotinoids-dont-harm-bees-restrictions-hurt-farmers-support-permanent-ban/)
Eli EU:n komissio tietää, että tiedemiesten mukaan neonikotinoidit eivät ole mehiläisille vahingollisia, sen väliaikainen (osittainen) kielto on haitannut viljelijöitä, mutta sittenkin se tukee niiden pysyvää kieltämistä.
Rajoitukset ovat johtaneet neonikotinoidien korvaamiseen muilla torjunta-aineilla, mikä on ollut paitsi kalliimpaa, myös lisännyt yhteensä haittoja tai rasitusta luonnolle. Eli neonikotinoidit ovat myös päässeet demonisoituun asemaan poliittisessa keskustelussa, vähän samalla tavalla kuin glyfosaattikin. Vrt. myös edellä 10.05.17.
Alunperinkin tämä fakta on sujuvasti ohitettu:
Those official statistics–all readily available on public websites–showed that far from collapsing, honeybee populations were rising, and have been ever since neonics came on the market in the mid-1990’s.
This might have caused embarrassment, if Eurocrats were capable of experiencing such a basic human emotion. Instead they simply deleted all the EC documents warning of the bee-pocalypse from the web, hoping no one would notice.
Eli virallisten tilastojen mukaan koko ongelmaa ei EU:n alueella edes ollut havaittavissa. Mutta mitäpä siitä, rumba laitettiin käyntiin.
-
Yllättävä, ja kaiken julkisuudessa käydyn keskustelun jälkeen paradoksaalinenkin tutkimustulos Ruotsista. Torjunta-aineiden välttäminen voi jopa haitata (hyönteis)pölytystä:
Giftfri odling kan försämra pollineringen av grödor (http://www.mynewsdesk.com/se/sveriges_lantbruksuniversitet__slu/pressreleases/giftfri-odling-kan-foersaemra-pollineringen-av-groedor-1974066)
Perustuu tähän:
Pollinatörer undviker nämligen blommor med skadeinsekter som gynnas i frånvaro av bekämpningsmedel, vilket leder till försämrad skörd.
Jos torjunta-aineita (haluaa) välttää, asiasta täytyy sitten kuitenkin jotenkin huolehtia, isoin satsauksin:
Om användningen av kemisk bekämpning begränsas behövs därför stora satsningar på andra bekämpningsåtgärder, såsom biologisk bekämpning och resistensförädling.
Vinkin tähän lähetti Jarrumies sähköpostitse. Eli "miehemme Tukholmassa". ;D
-
Tässä vähän lisää "erityisraportoija" Elveristä (ks. edellä 3.5.17), hänen linjastaan ja siitä, mikä todella kuuluu ihmisoikeuksiin:
The Right to Agricultural Technology (https://www.project-syndicate.org/commentary/agriculture-pesticides-un-human-rights-report-by-henry-i--miller-2017-05)
Depriving developing countries of more efficient and sustainable approaches to agriculture relegates them to poverty and denies them food security. That is the real human-rights violation.
Siitä vielä erikseen poimittuna tämä huomio (lihav. HJ):
The potential damage of this effort is difficult to overstate. The UN’s Food and Agriculture Organization (which hasn’t yet completely succumbed to radical activists) estimates that, without pesticides, farmers would lose up to 80% of their harvests to insects, disease, and weeds.
Olemme myös todenneet, etteivät nämä "radikaalit aktivistit" eivät ole saaneet FAO:a vallatuksi - siksi "keittiönovea" (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=67) on ahkerasti käytetty. Mihin toimeliaisuuteen tämän Elverinkin aktiot kuuluvat. Kuten hänen edeltäjilläänkin, samassa YK-virassa.
-
Tällaistakin tietoa kerrotaan KaksPlus-lehdessä:
Tiesitkö tämän kaiken kahvista? Ja mitä kaikkea voikaan kahviin tunkea? (http://heimeillavalvotaan.blogspot.fi/2017/04/tiesitko-taman-kaiken-kahvista-ja-mita.html)
Yksi merkki, mistä tiedät että kupillisessa mokkaasi on mykotoksiineja on se, että joudut menemään puolen tunnin - tunnin kuluttua pissalle. Tämä voi olla merkki siitä, että kehosi yrittää välittömästi poistaa homemyrkkyjä. Toinen oire voi olla niin sanottu aivosumu (brain fog), joka tulee homemyrkkyjen ja torjunta-aineiden yhteisvaikutuksena. Kahviplantaasit ovat yksi eniten myrkytetyimpiä viljelmiä maailmassa! Siksi me suosimme luomua tässäkin.
Eli jos noita homemyrkkyjä yritetään vastustaa - niin se vasta paha juttu onkin!?
Kirjoittaja on tuosta noin varma. Lyhyt surffaus netissä toi kyllä esille, että kahvissa olevien mykotoksiinien ja tuon aivosumun yhteyttä on muuallakin epäilty, mutta tuosta yhteisvaikutuksesta en löytänyt tutkimustietoa, tai edes ko. teoriaa. *)
Tässä tällainen (kriittinen) yhteenveto asiasta:
Debunking The Myth About Mycotoxins in Coffee (https://authoritynutrition.com/the-mycotoxins-in-coffee-myth/)
Tästä FB-artikkelista (https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=838399482902148&id=464203603655073&substory_index=0) löytyi jopa tällainen tieto (valitettavasti kyllä ilman lähdeviitettä):
Mycotoxins are the naturally occurring fungal by-products growing on the beans. They include aflatoxins, T-2 toxins, ochratoxins, rubratoxins and vomitoxins that can make you feel jittery and overstimulated, and lead to a variety of health concerns. Interestingly, organic coffee is more prone to these toxins, as the pesticides in regular coffee reduce their growth.
(lihav. HJ)
_______
*) klo 8:15: Lähetin siellä blogistille kysymyksen, mikä oli hänen lähteensä ko. yhteisvaikutusväitteelle.
-
Mainitun blogistin vastaus oli tämä:
Olet oikeassa, että esim. PubMedistä ei löydy tutkimusta, joka tämän väitteen tai pitäiskö muotoilla spekulaation (kirjoitin "voi olla") todistaa todeksi. On kuitenkin paljon evidenssiä, että homealtistus aiheuttaa aivosumua, kuten myös glyfosaatille altistuminenkin. 1+1=2
Vastauksena siis vastaus aivan eri kysymykseen, plus yksi uusi spekulaatio päälle!
Tuosta aivosumun ja glyfosaatin yhteydestä kun erittäin todennäköisesti ei löydy senkään vertaa kuin tuosta edellisestä. Uskallan jo sanoa ennen googlaamista, koska tuollainen asia olisi kyllä tullut jo esille "suuressa glyfosaattisodassa", jonka "sotatapahtumia" olen aika tarkasti seurannut. Eikä ole tullut. Esim. EU-parlamentiissa tuosta ei ole hiiskuutukaan, vaan on keskitytty oletettuun syöpävaarallisuuteen.
Pienen googlaamisen jälkeen: ei, edes pahimmat glyfosaatin viholliset, ja disinformaation levittäjät, jotka muutoin syyttävät glyfosaattia vaikka mistä, kuten esim. "Natural News", eivät tuota väitettä/teoriaa tuoneet esille.
Niinpä vastasin tuolla blogikeskustelussakin (kopio tähän):
Vastasit ihan toiseen kysymykseen. Kyllä, hometoksiineista aivosumun syynä löytyy evidenssiä tai ainakin viitteitä. Mutta hometoksiineja vastustetaan torjunta-aineilla. On myös viitteitä siitä, että hometoksiineja löytyy enemmän juuri luomukahvista!
Puolustit spekulaatiotasi myös toisella spekulaatiolla: mistä löytyy tutkimustuloksia siitä, että glyfosaatti aiheuttaisi aivosumua? Edes kiivaassa keskustelussa glyfosaatista EU-parlamentissa ei tuota teoriaa ole kertaakaan esitetty!
-
Kyllä tietysti tuo em. väite netistä löytyy, vaikkapa täältä (http://janeshealthykitchen.com/avoid-starbucks-frappucino-with-glyphosate-gmo-sugar/):
Terrible News! When Starbuck’s ingredients innocently say “sugar”, they mean GMO Beet Sugar, which contains Monsanto’s Glyphosate, a leading cause of weight gain, brain fog, gut imbalance, and auto-immune diseases.
(lihav. HJ)
Sillä kuten olemme jo todenneet, ilmeisesti ei ole mitään sellaista pahaa, jota glyfosaatin ei jossain päin maailmaa olisi väitetty aiheuttaneen. Vaikka nuo syy-yhteydet sitten itsepäisesti häipyvät toisilla alueilla, ja siten pakenevat tieteellistä tutkimusta.
PS. 30.5.17: Kiitettävästi tuo suomalainen blogisti siis vastasi kritiikkiini, ja asiasta sukeutui pieni keskustelu. Mutta en toista sitä kokonaan tässä, katso sieltä (http://heimeillavalvotaan.blogspot.fi/2017/04/tiesitko-taman-kaiken-kahvista-ja-mita.html).
-
Tällainen viime hetken (?) hyökkäys on tehty glyfosaatta ja EFSA:n jne. siitä tekemiä arvioita vastaan:
Scientific basis for glyphosate authorisation under renewed attack (http://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/scientific-basis-for-glyphosate-authorisation-under-renewed-attack/)
Kun oli jo liikkeellä vahva huhu, että jatkoajasta voitaisiin päättää jo kesäkuussa.
***
Myös nimiä EU-kansalaisaloitetteeseen aineen kieltämiseksi edelleen kerätään (https://www.ifoam.bio/en/news/2017/05/24/sign-petition-stop-glyphosate).
Tämä taitaa hengeltään olla hyvin lähellä niitä sotia, joissa "taistellaan viimeiseen mieheen" ja "armoa ei anneta eikä pyydetä".
-
Tämäkin vielä:
Vihreät mepit vaativat EU-tuomioistuinta ratkaisemaan Efsan glyfosaattitutkimusten julkisuuden (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/vihre%C3%A4t-mepit-vaativat-eu-tuomioistuinta-ratkaisemaan-efsan-glyfosaattitutkimusten-julkisuuden-1.191810)
Armoa ei anneta. Varsinkaan Heidi Hautala ei anna. Tämä on varmaan omiaan viivästyttämään hyväksymisprosessia, mutta vaikuttaako se asiaan muuten?
Sinänsä: miksei kaikki tutkimus ole maailmassa julkista? Se olisi varmaan mahdollista, jos patenttijärjestelmä olisi maailmassa myös täydellinen?
Erittäin epätodennäköistä kuitenkin on, että tuon Hautalan ym. aktion kautta tulisi mitään uutta glyfosaatin turvallisuustarkasteluun. Kaikki tutkimuksethan ovat jo puolijulkisia, esim. Hautala itse ja muut mepit ovat niihin jo voineet tutustua, tiettyjen erikoisjärjestelyjen kautta. Jos niistä olisi jotain epäilyttävää esille tullut, varmasti siitä jo tietäisimme.
-
Täyttä huuhaata, mutta netti on oikein suotuisa ympäristö levittää tämäntyyppisiä tiedokkeita.
Vastaus aiheeseen: Montako hirveä tarvitaan? (https://www.metsalehti.fi/keskustelut/viesti/221262/) (Metsälehti)
Ällös huoli visakallo.
Hirvet ovat todennäköisesti saaneet glyfosaatti myrkytyksen.Ensinmäisenä oireena on yleensä ripuli.Todennäköisesti kuolevat elimistön kuivumiseen.
Seuraava voikin tuohon jo viitata: "Metsälehdestä luin ..."
-
Tämä suositus aiheuttaa ehkä viljelijälle hiukan käytännöllistä haittaa (kun eräät hyvät filmit tulevat telkkarista juuri iltamyöhällä tms.?) ...
Älä ruiskuta mitään mehiläisten niskaan – satoa moninkertaistavien pölyttäjien suojelu kannattaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/%C3%A4l%C3%A4-ruiskuta-mit%C3%A4%C3%A4n-mehil%C3%A4isten-niskaan-satoa-moninkertaistavien-p%C3%B6lytt%C3%A4jien-suojelu-kannattaa-1.193793)
Kasvinsuojeluruiskutukset tulee tehdä aina yöaikaan kello 22–06, kun mehiläiset eivät lennä, muistuttaa Suomen Mehiläishoitajain liitto.
... mutta monimutkaiseksi tuota sääntöä vahinkojen välttämiseksi ei voi sanoa.
***
Nyt Amerikasta kerrotaan, että olisi keksitty tällainen luonnonmukainen torjuntakeino varroapunkkeja vastaan:
Could a mushroom save honey bees from Varroa mites? (https://geneticliteracyproject.org/2017/06/13/mushroom-help-kill-varroa-mites-without-killing-bees/)
Jos tuo keino osoittautuu tehokkaaksi, puhuu se
a) toisaalta luonnonmukaisuuden puolesta, mutta
b) toisaalta siitä, ettei mehiläiskato-ongelman syynä alunperinkään olleet ensisijaisesti torjunta-aineet.
-
Tämä aktio suoritettiin loppuun saakka:
EU-kansalaisaloite glyfosaatin kieltämiseksi sai yli miljoona allekirjoitusta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/eu-kansalaisaloite-glyfosaatin-kielt%C3%A4miseksi-sai-yli-miljoona-allekirjoitusta-1.194203)
Miljoonan nimen raja ylittyi, joten Euroopan komission täytyy käsitellä kansalaisten vetoomus kieltää glyfosaatti
Mikä ei nyt juuri muuta tilannetta, koska komissio on tekemässä asiassa päätöstä muutenkin.
Sinänsä on näin, että asia ei Suomessa saanut tämän enempää tukea:
Suomessa allekirjoittaneita oli 3 853. Suomen kohdalla kansallinen raja on 9 750. Saksassa nimiä kertyi lähes puoli miljoonaa. Raja siellä on 72 000 nimeä.
Eli ei juuri enempää, kuin nämä tämäntyyppiset kansalaisaloitteet eduskunnalle ovat saaneet. Tai "Monsanto ulos Suomesta" tykkäämisiä Facebookissa (nyt 3 537). Eli ei promilleakaan kansasta. Tietysti yhä muistaen, ettei tieteellisiä kysymyksiä kansanäänestyksillä voi ratkaista.
Emme ehkä voi todistaa, olisko meillä ollut vaikutusta tuohon, mutta jossain määrin aktiivisia olemme olleet mekin disinformaation torjumiseksi asiassa. Media on kyllä tehnyt kaikkensa lisätäkseen huolestuneiden määrää. No, ehkä osa mediaa, osa on välittänyt ihan oikeaakin - ja siis rauhoittavaa - tietoa.
***
Melkein samaan aikaan, eli pari päivää sitten:
ECHA’s opinion on classification of glyphosate published (https://echa.europa.eu/fi/-/echa-s-opinion-on-classification-of-glyphosate-published)
Ennakkotiedot olemme jo saaneetkin. Nyt koko raportti pitäisi olla tuolla saatavilla - vaikken sitä kyllä linkeistä löydä (?).
-
Tukes kuitenkin jatkaa tätä varoitteluaan ...
Kasvinsuojeluaineiden käyttöä harkittava tarkkaan julkisilla alueilla (http://tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojeluaineiden-kayttoa-harkittava-tarkkaan-julkisilla-alueilla-/)
... vaikka on toisaalla todennut, että tämän asian riskit ovat teoreettisia. Glyfosaatistahan on kyse:
Julkisilla alueilla glyfosaattia sisältäviä valmisteita käytetään varsinkin viher- ja katualueilla sekä vieraslajien torjuntaan. Glyfosaatti on aiheuttanut viime vuosina paljon keskustelua sen syöpävaaraepäilyjen vuoksi. Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) mukaan glyfosaattia ei luokitella syöpävaaralliseksi. Sen sijaan haitalliseksi arvioitua POEA-apuainetta (polyetoksiloitua talialkyyliamiinia) sisältävien valmisteiden myynti ja jakelu on kielletty. Niitä voidaan käyttää vielä 31.3.2018 asti, minkä jälkeen valmisteet poistuvat kasvinsuojeluainerekisteristä.
Ja juuri sen katsottiin toisaalla olevan niin vaaratonta, ettei puistojen työntekijöiden kohdallakaan erityismääräyksiä mm. varoajoista katsottu tarvittavan. Mutta tällaista koreografiaa nyt suositellaan:
Kasvinsuojeluaineisiin turvautumista julkisilla alueilla on aina punnittava huolellisesti ja ensisijaisesti on syytä suosia muita kuin kemiallisia torjuntamenetelmiä. Jos kasvinsuojeluainekäsittely kuitenkin katsotaan tarpeelliseksi, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa käyttämään vain hyväksyttyjä valmisteita ja suosittelee merkitsemään käsitellyt alueet.
Ja tuollaisilla merkinnöillähän sitten varmasti tuotetaan "skandaaleja" yleisökirjoituspalstoille: miten on voitu myrkyttää, kun meidän Murre / Pekka / Liisa leikkii juuri tuossa puistossa! Tai ainakin ihan vieressä, siinä 100 metrin päässä.
Mutta Tukes siis kantaa vastutaan periaatteella: "turha sitten sanoa, ettemme olisi varoittaneet"?
-
Tämä YLE:n uutinen on suhteellisen tasapainoinen:
Viljelijä pitäisi kiinni glyfosaatista – ProAgria: Kiistellyn torjunta-aineen täyskielto olisi katastrofi (https://yle.fi/uutiset/3-9678452)
Mutta tässä kohdassa täytyy silti jupista:
Glyfosaatin aiheuttamasta syöpäriskistä ei ole maailmalla yksimielisyyttä. Maailman terveysjärjestön WHO:n syöväntutkimuslaitoksen IARC:in tutkimuslaitoksen mukaan syöpäriski on olemassa, kun taas Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n lausunnon mukaan glyfosaatti ei aiheuta syöpää.
Sillä tuo on harhaanjohtava kuvaus tuttkimustilanteesta. Se ei kerro, miten tuo IARC:in tutkimus on "outlier", käytännössä ainoa tuota väittävä tutkimus. Toista mieltä ovat lisäksi ECHA, EPA, itseasiassa myös WHO, yhdessä FAO:n kanssa teettämässään yhteenvetotutkimuksessa. Ja sen lisäksi useat kansalliset selvitykset.
Eikä edes oikeastaan IARC väitä, että käytössä olisi riskiä, realistisissa käyttöolosuhteissa. Vaan ainoastaan "hazard", teoreettinen mahdollisuus. Ja siinäkin ainoastaan viljelijälle, aineen suurkäyttäjälle, eikä kuluttajalle. Ja siinäkin tietysti: tuo teoreettinen uhka on sekin täysin hoidettavissa suojavarustein, jos se katsotaan tarpeelliseksi.
Kärjistäen: voidaanko sanoa, että maan pallonmuotoisuudesta "ei ole maailmalla yksimielisyyttä", jos USA:ssa yhä toimii Flat Earth Society (https://en.wikipedia.org/wiki/Modern_flat_Earth_societies)? Tai evoluutioteoriasta (jossa epäilijöitä löytyy useammaltakin taholta, lännestä ja idästä (https://yle.fi/uutiset/3-9688685/))?
Tai: päästäisitkö lapsesi pienelle 22 hehtaarin alueelle (https://www.korkeasaari.fi/), jossa liikkuu tiikereitä, leijonia , susia ja myrkyllisiä hämähäkkejä?
-
Nyt on lisäksi ilmeisesti paljastunut, että IARC:in tutkimuksenkin evidenssi ja sen käsittely saattoi olla vähän niin ja näin:
Everything you need to know about the evolving fiasco over IARC’s glyphosate cancer designation (https://geneticliteracyproject.org/2017/06/23/everything-need-know-evolving-fiasco-iarcs-glyphosate-cancer-designation/)
Nyt en ole vielä ehtinyt tutustua tuohon asiaan paremmin, mutta päätin linkata tuon, linkkeineen, tiedoksi meille kaikille.
-
Tässä kuitenkin vielä lyhyemmin ja iskevämmin tuosta asiasta:
https://www.thegwpf.com/reuters-investigation-exposes-new-science-scandal/
-
Tämäkin täsmällistää torjuntatoimia:
Kasper varoittaa, kun tuhohyönteiset ja kasvitaudit valmistautuvat iskemään (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/kasper-varoittaa-kun-tuhohy%C3%B6nteiset-ja-kasvitaudit-valmistautuvat-iskem%C3%A4%C3%A4n-1.195952)
Ja samalla tietysti minimoi mahdollisia haittojakin.
Kasvintuhoojien vuosittaiset vaihtelut ja uudet kasvintuhoojat vaativat nopeaa reagointia.
Varoitusten ja varautumisen johdosta pelloilla ja puutarhoissa voidaan välttää tarpeetonta torjuntaa ja kaivaa kemialliset apuvälineet esille vasta, kun saadaan tieto punkkien, kemppien tai kärsäkkäiden invaasiosta.
-
Vihreiden puoluekokouksessa v. 2016 oli gmo-aloitteen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=79.msg8408#msg8408) lisäksi pidetty tällainen puheenvuoro ...
Vihreän ajattelun juuret – enemmän avoimuutta, vähemmän dogmaattisuutta (http://www.tuomoliljenback.net/2016/05/21/vihrean-ajattelun-juuret-enemman-avoimuutta-vahemman-dogmaattisuutta/)
... jossa oli mm. tämä kohta:
Rakkaat vihreät ystävät!
Vaikka meillä on kova huoli ympäristöstä ja ihmisten terveydestä, älkäämme uskoko ihan mitä tahansa hölynpölyä! Pelottelu on aina helppo keino saada huomiota, mutta se ei ole kestävää politiikkaa, ja valheisiin perustuvat tempaukset ovat pölhöpopulismia pahimmillaan. Olen syvästi pettynyt Euroopan vihreiden epätieteelliseen linjaan muun muassa glyfosaatin suhteen – käytön kanssa tulee olla tarkka, mutta täyskiellolle ei ole järkeviä perusteita.
Pitäjänä turkulainen Tuomo Liljenbäck. (Nimi muistiin! ;D)
Paradoksaalisesti näyttää nyt siis siltä, että saamme yhdistyksenä näkemyksillemme tukea eniten ja vähiten - vihreiltä!
-
Erinomainen yhteenveto asiasta (eli glyfosaatista) Hesarissa tänään:
Suomen suosituin rikkamyrkky yritetään kieltää – tutkimukset eivät anna aihetta syöpähuoleen (http://www.hs.fi/paivanlehti/04072017/art-2000005277592.html)
Poimin sieltä kaksi viimeistä virkettä:
”Uskon, että glyfosaatin vastustus on pohjimmiltaan gm-vastustusta”, Tuomisto pohtii.
Mikäli EU kieltää glyfosaatin käytön alueellaan, ei tänne synny markkinoita sitä sietäville gm-kasveille.
-
Neonikotinoideista Hesari taas kertoi tänään näin:
Tutkimukset: Mehiläiset kärsivät pahasti hyönteismyrkyistä – yhdyskunnista tuhoutui jopa neljännes (http://www.hs.fi/tiede/art-2000005277621.html)
Mutta ei se ole tällä selvä. Iida Ruishalme on kirjoittanut laajahkon kritiikin:
New Study Finds Neonicotinoids May Have Harmful, Beneficial, or No Effects on Bees (https://thoughtscapism.com/2017/07/02/new-study-finds-neonicotinoids-may-have-harmful-beneficial-or-no-effects-on-bees/)
Tässä artikkelissa on lisää kritiikkiä (usealta kirjoittajalta, lainauksin ja linkein) toisesta vastaavasta tutkimuksesta:
Backlash to flawed ‘landmark’ European neonicotinoid study: Inconclusive data suggest both health benefits and harm (https://geneticliteracyproject.org/2017/07/03/backlash-flawed-landmark-european-neonicotinoid-study-inconclusive-data-suggest-health-benefits-harm/)
Olennainen sanoma noissa kaikissa on, etteivät tutkimukset itse asiassa osoittaneet sitä kaikkea, jonka niiden (erityisesti uutisoinnissa) väitettiin osoittaneen. Ja osoittivat sen lisäksi ko. torjunta-aineilla olevan jopa mehiläisiä hyödyttäviä vaikutuksia.
Sen verran lukemista noissa on, että en yritä tiivistää (vielä) perusteluja yhteen tai kahteen lauseeseen. :D
***
Noin siis HS. Mutta kun Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti saman päivänä samasta ongelmasta ....
Vaikea talvi tappoi lähes viidenneksen mehiläispesistä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/vaikea-talvi-tappoi-l%C3%A4hes-viidenneksen-mehil%C3%A4ispesist%C3%A4-1.196846)
... se ei maininnut neonikotinoideja lainkaan!
-
Ei se ole tuollakaan selvä. Ehei. Keskustelu tieteessä ja mediassa asiasta jatkuu. YLE:ssä nyt näin:
Professori uusista tutkimustuloksista torjunta-aineiden haitoista pölyttäjille: "Lisää paineita täyskieltoon" (https://yle.fi/uutiset/3-9705431)
Tutkimusten tulokset vaihtelevat, toteaa uutisen väliotsikkokin, mutta professori Hokkanen tuntuu varmasti aavistavan, mihin suuntaan virheet on tehty:
Suomalaisessa tutkimuksessa peittauksen jäämätasojen sanottiin olevan niin alhaisia, ettei akuuttia haittaa mehiläisille näyttänyt olevan. Hokkasen mukaan eri maiden väliset erot tuloksissa voivat johtua siitä, että tutkimukset tehdään eri tavoin.
– Suomen tutkimukset tehtiin aika pikaisesti, ja ei millään kovin isolla panostuksella. Minusta niistä ei voi kauhean vahvoja johtopäätöksiä vetää oikein mihinkään suuntaan.
Hän myös arvostelee johtopäätösten tekoa tarhamehiläisten pohjalta, joka eroaa joiltan kohdin paljonkin muista pölyttäjistä.
Hänen lisäneuvojaan:
Professorin mukaan kirppojen torjunnassa ei pitäisi keskittyä toisen aineen etsintään.
– Tätä pitäisi lähteä purkamaan vähän eri suunnasta. Luomuviljelijäthän pärjäävät niiden [kirppojen] kanssa oikeastaan aika hyvin, ja öljykasvien sadot lähenevät jo tavallisten öljykasvien satoa. Että jotain he osaavat sitten tehdä eri tavalla kuin tavanomaiset viljelijät.
Tuon satotasoväitteen tarkistamiseksi ei Lukelta löytynyt ihan vertailukelpoista tietoa. Luoimusatotilastossa 2016 oli vain luomurypsi, satotaso 730 kg/ha. Jos sen rinnalle voi laittaa tavanomaisen kevätrypsin, sen satotaso oli 1 230 kg/ha. Näistä laskettuna luomusato oli 59%. Saattaa tietysti olla, että se olisi suhteellisesti vuosien varrella parantanut, eli siinä mielessä "lähentynyt". Mutta kovin lähellä sen ei voi sanoa olevan.
PS. YLE voisi kyllä tasapuolisuuden vuoksi haastatella nyt vaikka Iida Ruishalmetta? Kerroin tuon ehdotukseni ko. uutisen "palautelaatikossa", jossa annoin myös linkin Ruishalmeen em. artikkeliin.
-
Eipä ole tuosta Coopin joutumisesta markkinaoikeuteen vieläkään suomeksi yhtään uutista, muualla. Sitten, jos Coop tuon jutun häviää, se tulee suomalaiselle yleisölle täytenä yllätyksenä. Jos siitä edes sitten kerrotaan.
Käytetäänköhän tuossa oikeudenkäynnissä EU-direktiiviä? Jos nimittäin on kiellettyä käyttää perusteettomia terveellisyysväitteitä (http://http.://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=254), loogisesti olisi myös kiellettyä kertoa perusteettomia epäterveellisyysväitteitä.?
Jarrumies, "miehemme Tukholmassa", oli löytänyt uutisen markkinaoikeuden tuomiosta asiassa:
Coop fälls för reklam om ekologisk mat (https://www.svd.se/coop-domt-for-ekoeffekten)
Se oli se, että COOP tuomittiin harhaanjohtavasta mainonnasta:
Coop förbjuds att använda sig av sina reklamfilmer om den så kallade "Ekoeffekten".
Dagligvarujätten får inte påstå att ekologisk mat kan minska halten av bekämpningsmedel i kroppen.
Jarrumieshän viime vuoden keväällä löysikin tuon tapauksen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg8567#msg8567). Silloin - lähettämistämme vihjeistä huolimatta - tuosta oikeudenkäynnistä ei kerrottu Suomessa muualla kuin täällä. Jos nyt kerrotaan, asia siis on suurelle osalle lukijoista aivan uusi.
ATL tietää lisää nyt kielletyiksi luokitelluista luomun mainosväitteistä:
Coop dömt för Ekoeffekten (http://www.atl.nu/lantbruk/coop-domt-for-ekoeffekten/)
Aika lailla nuo muistuttavat niitä, joita meillä Pro Luomu ja mm. oma osuuskauppakonsernimme S-ryhmä käyttää. Mutta tietysti Suomi ei ole Ruotsi, eikä tuo siinä mielessä ole juridinen ennakkotapaus, meille. Eikä se ole vielä sielläkään, COOP harkitsee vielä valittaako se. Olisi oikeastaan hyvä, että valittaisi, tulisi asia vielä selvemmmäksi. Ehkä Suomessakin.
-
Noin siis HS. Mutta kun Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti saman päivänä samasta ongelmasta ....
Vaikea talvi tappoi lähes viidenneksen mehiläispesistä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/vaikea-talvi-tappoi-l%C3%A4hes-viidenneksen-mehil%C3%A4ispesist%C3%A4-1.196846)
... se ei maininnut neonikotinoideja lainkaan!
MT:ssä oli tänäänkin uutinen ko. ongelmasta, eli mehiläistuhoista, jossa siinäkään ( 8)) neonikotinoidit eivät tulleet esille:
Karhut tuhonneet tänä vuonna jo 120 mehiläispesää – kaikki tarhaajat eivät enää viitsi ilmoittaa hunajahäiriköistä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/karhut-tuhonneet-t%C3%A4n%C3%A4-vuonna-jo-120-mehil%C3%A4ispes%C3%A4%C3%A4-kaikki-tarhaajat-eiv%C3%A4t-en%C3%A4%C3%A4-viitsi-ilmoittaa-hunajah%C3%A4irik%C3%B6ist%C3%A4-1.197067)
-
Tuo COOP-asia ansaitsee varmasti ihan oman uutisensa etusivullemme (http://tuottavamaa.org/). Mutta katsotaan nyt, jos ja miten siitä muualla (suomeksi) kerrotaan, ja otetaanko siihen kantaa.
Itse tiedon tuosta tuomiosta olemme nyt ensimmäisinä kuitenkin kertoneet.
-
Coop'in saama selkeä tuomio Ekoeffekten-filmistä on mennyt voimalla läpi ruotsalaisissa tiedotusvälineissä. Tämän havaitsee, jos googleen laittaa hakutermeiksi samanaikaisesti 'coop ekoeffekten' ja ottaa tulokset vain viimeisen viikon ajalta. Eikä Coop saa ymmärtämystä.
Yksi parhaita juttuja on Svenska Dagbladetissa, jossa asiasta kirjoittaa Torbjörn Fagerström,
professor emeritus i teoretisk ekologi vid Lunds universitet, ledamot i Kungl. Vetenskapsakademien och Kungl. Skogs- och Lantbruksakademien:
https://www.svd.se/coops-ekosmall-ar-en-seger-for-sanningen
Otteita:
”Ekosmällen mot Coop är en seger för sanningen”
Coops reklamfilmer om ekologisk mat har nu lett till en rejäl smocka från Stockholms tingsrätt. Domen är en mycket stark markering mot desinformation och halvsanningar förklädda till vetenskap, skriver professor emeritus Torbjörn Fagerström.
Den 3 juli föll domen och Svenskt Växtskydd vann på samtliga punkter. För att citera direkt ur domstolsdokumentationen: ”Det finns ingen ekoeffekt. Det finns inget stöd för påståendena i studierna. Dessutom är studierna riggade och bristfälliga”. Domstolen dömer ut ett saftigt vite om inte Coop omedelbart slutar med att desinformera och föra allmänheten bakom ljuset i frågor om ekologiskt jordbruk.
Det kan inte vara någon tvekan om att domstolen gör en korrekt bedömning. I korthet kan sägas att Coop får betala vite om de exempelvis:
-visar filmerna ”Ekoeffekten” eller ”Amelia testar ekoeffekten” igen
- påstår att ”vi äter insektsmedel” om konventionell mat
- skriver att ekologisk mat odlas utan kemiska bekämpningsmedel
- hävdar att ekologisk livsmedelsproduktion ökar mångfalden i naturen, eller
på något annat sätt marknadsför att ekologiskt odlade livsmedel är bättre och medför färre risker ur hälsosynpunkt än konventionellt odlade livsmedel.
Suomen Luomuinstituutissa ja Pro Luomussakin olisi syytä lukea tuo tuomioistuimen tuomio tarkasti läpi.
Tässä muutama juttu lisää:
http://www.atl.nu/lantbruk/viktigt-att-reklam-ocksa-ar-sann/
https://www.svt.se/nyheter/inrikes/coop-falls-for-overdriven-och-skrammande-reklamfilm-om-ekologisk-mat
-
Vähän ohi aiheesta menee, mutta tämä on nyt maalla ajankohtaista, kun itsekukin tarvitsisi torjua vaikkapa haitallisia tulokaslajeja (jättiputkea yms) taikka wanhoja tuttuja rikkoja, vaikkapa voikukkaa pihanurmikosta.
Uudehkon torjunta-aineasetuksen (https://www.kao.fi/tiedotteet/kasvinsuojeluaineiden-uusi-tutkintovaatimus-voi-yllattaa-kotipuutarhurin-ostohetkella/) myötä tavallinen harrastaja-puutarhuri/metsänsä hoitaja maksaa kyllä edelleen saman hinnan litrasta torjunta-ainetta... esim MCPA-valmiste 10-20€/litra. Esim Toxan (http://www.hongkong.fi/fi/piha-ja-puutarha/kasvit-ja-kasvatus/torjunta-aineet-ja-karkottimet/rikkakasvien-ja-kasvitautien-torjunta/toxan-nurmikon-voikukkahavite-750-ml-torjunta-aine-spray/p/1267044/?gclid=COitxuuT9dQCFYuCsgodlnQOYw) . Pitoisuus vaan on pudotettu sadanteen osaan (7g/litra) (https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/Product.aspx?tunnus=410) .... totutusta, vaikkapa Agrimarketin MCPA:sta (750g/litra) (http://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/kasvinsuojeluaineet/rikkakasvien-torjunta-aineet/agrimarket-mcpa-750/?gclid=CPrs7vCU9dQCFRiLsgoddHwLNg).
Vetisiksi on siis pitänyt aineet lantrata, jotta harrastajaviljelijä saa ostaa. ”Onneksi” sentään saa vielä vanhalla hinnalla?
Nyt siis pakotetaan köyhät kotitarveviljelijät luomuun. Nimittäin vanhojen tuttujen valmisteiden ostoon pitänee olla ammattiviljelijä, ja jonkinverran rahaa tutkintoonkin, 5v välein: http://www.tts.fi/koulutusalat-1/viestiperille/2270-kasvinsuojelukoulutus-ja-tutkinto
-
... "köyhät kyykkyyn", siis:kitkemään
-
Suomen Luomuinstituutissa ja Pro Luomussakin olisi syytä lukea tuo tuomioistuimen tuomio tarkasti läpi.
Kyllä, ja ottaa nyt jotain kantaakin. Kuten näidenkin tahojen:
Tuohon pitäisi muuten kuluttajajärjestöjenkin ottaa kantaa.*) Nehän ovat muutoin kovastikin kritisoineet harhaanjohtavaa mainontaa ...
[...]
_____________
*) varsinkin, jos Svenskt Växtskydd saa jutussa voiton, osittainenkin riittää.
Varmaan muuten S-ryhmäkin seuraa, miten sen "sisarkeskusliikkeelle" asiassa käy.
Vielä ei ole mitään näkynyt, missään muualla kuin täällä, siis suomenkielellä.
-
... "köyhät kyykkyyn", siis:kitkemään
Niiin minäkin luulen. Kun poliitikolla on ollut jonkinlainen paine tehdä edes jotain tässä asiassa, niin sitten kiusataan näitä "pieniä". Jotka eivät valita, kun heillä ei ole etujärjestöäkään. Eikä asialla ole juuri kansantaloidellista merkitystäkään.
Eli jo purkissa valmiiksi olevalla pipetillä - kuva ja ohje eräästä vanhasta mainoksesta - rikkakasvin (vaikka sen jätiiputken) lehteen laitettava yksi pisara Roundupia, on heiltä nyt kielletty. Oletettavasti heidän oman turvallisuutena takia.
Tuolla toisessa aloittamassani keskustelussa kerroin tai vihjaisin jo siitä, että näiden "aktivistien" lienee jo syytä aloitella kampanjaansa uutta torjunta-ainetta vastaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=910.msg10392#msg10392). ;D
-
Englanninkieliseen nettiin (mediaan) tieto tuomiosta on jo ehtinyt (vaikkei siis suomenkieliseen):
Organic Marketers Take Note: Makers Of 'Misleading' Viral 'Organic Effect' Video Lose Lawsuit (https://www.forbes.com/sites/kavinsenapathy/2017/07/06/organic-marketers-take-note-makers-of-misleading-viral-organic-effect-video-lose-lawsuit/#5b2870483bfb)
Iida Ruishalme kertoo myös asiasta, ja ehti olla jo hetken huolestunut uutisen leviämisestä itse Ruotsissa (mutta siis turhaan, kuten Jarrumieskin on edellä osoittanut):
Coop Forbidden to Use “The Organic Effect” Marketing Video Under Threat of Fine of One Million Krona (https://thoughtscapism.com/2017/07/03/coop-forbidden-to-use-the-organic-effect-marketing-video-under-threat-of-fine-of-one-million-krona/)
Quick news: Swedish media seem very silent on the topic (EDIT: it appears I was just fast – several news pieces have come since), as court rules grocery chain Coop is forbidden from continued use of its marketing video “The Organic Effect” [...]
Tietyn tyytyväisyyden (voitonriemun?) keskellä meidänkin on syytä muistaa tämä:
Important note: court rulings are not evidence. Based on my knowledge and writings on the topic, I am merely glad to see that the courts have, in my view, appropriately considered the evidence in this case.
Tämä kyllä valitettavasti pätee Suomessakin, muutettavat muuttaen:
Sadly, most of the harm has already been done, since the two years when this misleading marketing campaign was launched, and Coop has helped make people believe they should be afraid of their food, that they are ‘eating poison’ etc.
-
Tulee mieleen, miksei kukaan tee EU:lle aloitetta, että nämä ynnä muut samanlaiset kasvit kiellettäisiin täysin unionin alueella:
Jättiputki, kevätesikko ja pujo: älä koske näihin kasveihin (https://yle.fi/uutiset/3-9714266)
Ainakin koira- ja leikkipuistojen läheisyydessä. Eiköhän aloitteelle saisi huolestuneiden äitienkin tuen? Kuten glyfosaatin kieltämiselle?
-
Tässä on tehty pelottava luettelo siitä, mitä kaikkia kemikaaleja sisältääkään luomubanaani (aiemmin vastaava lista on tehty ainakin luomumunasta):
A man made a genius ingredient label for popular fruits and revealed why the term 'chemical-free' is meaningless (https://amp-businessinsider-com.cdn.ampproject.org/c/s/amp.businessinsider.com/what-chemicals-are-in-an-all-natural-banana-2017-6)
Muutoin artikkeli kertoo, mitä lupaakin:
The idea that there is a difference between "natural" chemicals - like those in fruits and vegetables - and the synthetic version of those chemicals produced in a laboratory is a common misconception.
Marketers often feed off consumer concerns that "human-made" chemicals are bad. But the fact is that all foods, and everything around us, are made up of chemicals, whether they occur in nature or are made in a lab.
-
Tällainen arvelu on riittänyt Etelä-Saimaalle syyksi tehdä juttu:
Tarhaaja epäilee mehiläisten kärsivän kasvinsuojeluruiskutuksista (http://www.esaimaa.fi/Online/2017/07/09/Tarhaaja%20ep%C3%A4ilee%20mehil%C3%A4isten%20k%C3%A4rsiv%C3%A4n%20kasvinsuojeluruiskutuksista/2017122445678/4)
Vaikka sitten kyllä tuodaankin esille:
Pro Agria Etelä-Suomen kasvinviljelyn asiantuntija Eino Heinola ei usko asianmukaisten ruiskutusten aiheuttavan mehiläiskuolemia. Torjunta-aineiden kehittely on edennyt niin pitkälle, että auton tuulilasinpesunesteet ja konetiskiaineet ovat peltoihin ruiskutettavia kemikaaleja kovempia myrkkyjä.
Tuon uutisenkin mukaan ruiskutuksia oli tehty 100 metrin päässä, kun turvarajana pidetään 60 metriä.
Ja myös:
Ruiskutusten ja mehiläiskuolemien välistä yhteyttä on vaikea todistaa, sillä näytteitä tulee harvoin otettua riittävän nopeasti. Pesän hiipuminen voi johtua myrkyn ohella myös heikosta kuningattaresta, huonosta ravinnosta, säästä tai taudeista.
Sentään ei Suomessa julkaista arveluita kemikaalivanoista tai maasätelyn vaikutuksista, vaikka niistäkin kyllä varmasti löytyisi havaintoja, aivan vilpittömiltä luonnon tai viljelmien tarkkalijoilta. Myöskään vielä 1700-luvulla validit syytteet naapurin noituudesta eivät enää nykyisin pääse lehtiin, eivätkä jatkotutkimuksiinkaan (silloin ennen pääsivät!). Se rajoittaa hankalasti syyttelyä, noitiahan silloin aikanaan voi syyttää huonoista säistäkin! ;D
-
Tämä luomu.fi:n uutinen myöntää ...
Sipulinnäivete on uhka erityisesti luomusipulintuotannolle (http://luomu.fi/kirjoitus/sipulinnaivete-on-uhka-erityisesti-luomusipulintuotannolle/2/?ref=etusivu)
... ja vieläpä sen, että:
Tavanomaisessa viljelyssä kemiallisella peittauksella voidaan merkittävästi vähentää Fusarium-sienten saastuntaa istukkaissa.
Jotenkin sitä odottaisi, että kerrottaisiin sitten, mitä haittaa tästä kemiallisesta torjunnasta, tässä tapauksessa, on. Mutta eipä kerrota.
On niin itsestään selvää, että tämä nyt on sitä luomuviljelyä kun se kerran on, ja siinä tehdään näin eikä tehdä noin, vaikka siinä ei nyt erityisesti mitään järkeä olisikaan.
(Jonkun uskonnollisen perinteen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ko%C5%A1er) orjallisessa noudattamisesssa voi olla tiettyä mielta, vaikka siinä ei järkeä olisikaan, mutta luomua ei perustella uskonnollisesti.)
Tämä sipulin ongelma oli esillä Mikkelin konferenssissakin ...
From challenges to solutions in organic onion production (http://luomu.fi/kirjoitus/from-challenges-to-solutions-in-organic-onion-production/2/)
... ja jotain ratkaisuja kerrottiin löydetynkin. Mutta ne olivat vasta lupaavia. Eli lisätutkimuksia tarvitaan.
The promising results indicate that yield losses caused by Fusarium species can be reduced by producing onions from seedling. However, further research is needed to develop appropriate and economical cultivation techniques for producing onions from seedlings to obtain high yield and high quality crop.
Luomusipulin tuotanto Suomessa v. 2016 aika lailla romahti. Kohta tulevat uudet satotilastot (ennakot). Arvaukseni on, ettei niissä tule näkymään mitään muutosta asiassa.
Edelleen kysyttynä: mitä haittaa tuolla kemiallisella peittauksella oletetaan tai väitetään aiheutettavan? Luultavasti ei mitään - se nyt vaan on luomusääntöjen vastaista. Tämmöisessä raossa luomututkimusta sitten harjoitetaan.
-
Tällainen tieto tai ainakin huhu löytyy Twitteristä:
Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
Andrew Bauer @NFUSandrew
·
20. heinäk.
Good news from Brussels: German government supports #glyphosate re-approval - final EU decision likely autumn #glyphosateisvital @NFUStweets
-
Ihan legitiimi kysymys, vaikka tällä kysyjällä ja vastaajalla olisi oma lehmäkin ojassa:
Bayer: What Europe has experienced since banning neonicotinoids three years ago (http://e.agropages.com/news/detail-22966.htm)
Ote siitä:
The question is: Was it worth it? Has the ban improved the situation of UK bees? "No," says Dr Julian Little, Bayer Bee Care spokesman in the UK.
"In the season before the ban, the UK had some of the lowest honey bee colony overwintering losses since they started recording them in the early 2000s. Then came the ban, and after this, bee losses have become great again. The fact that there was no visible trend towards an improvement seen, after the ban, makes it obvious that there must be factors, other than neonicotinoids, impacting the health of bees."
Eli ainakaan Britanniassa kiellolla ei olisi havaittu olevan mitään myönteistä vaikutusta mehiläisiin. Eikä ilmeisesti muissakaan EU-maissa. Eikä taas eräissä EU:n ulkopuolisissa maissa runsaastakaan neonikotinoiden käytöstä kielteisiä vaikutuksia.
Jos syy-yhteys olisi vähänkään selvä, tuota ei olisi pitänyt tapahtua. Enkä usko, että Bayer tuossa olisi vääristellyt perusfaktoja.
***
Kun samaan aikaan yhä edelleen ilmestyy tällaisia tutkimuksia ...
Insecticides damage bee socialization and learning skills, study reports (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/07/170711220040.htm)
Date:
July 11, 2017
Source:
Taylor & Francis
Summary:
The effects of neonicotinoid insecticides on bees has been widely covered in the news recently, with laboratory-based studies suggesting that the chemicals are harmful, and field studies which are much less clear cut. Adding to current knowledge on the topic, new research further explores the effects that these chemicals may have on social behavior and learning in honey bees.
(lihav. HJ)
... niin olisiko se suurinpiirtein näin tässäkin: neonikotinoidit ovat periaatteessa vaarallisia (hazard) mutta vaarat eivät käytännössä realisoidu (risk)?
-
Tästä mainoksesta tulee mieleen ...
Livonsaaren leipomo
Luomua, lisäaineetonta, käsintehtyä ja maistuvaa leipää läheltä! (http://livonsaarenleipomo.fi/)
... että ovatkohan tuon leipomon työntekijät aina pesseet kätensä kyllin huolellisesti ennen töihin ryhtymistään. Ja elleivät ole, kummasta voisi olla enemmän (teoreettista) haittaa, hiukan likaisista käsistä vai erittäin vähäisistä torjunta-ainejäämistä jauhoissa?
-
Tämä on varmasti ihan pätevä tutkimus ja tutkimustulos ...
Väitös: Rikkaruohomyrkyt säilyvät pohjavesissä jopa vuosikymmeniä (https://yle.fi/uutiset/3-9755702)
.... mutta tällaisista uumoiluista tulee valitettavasti julkiseen keskusteluun ...
Tilanne on samankaltainen ympäri maan. Suomen ympäristökeskus julkaisi tänä vuonna raportin, jonka mukaan 43 prosentissa tutkituista pohjavesialueista on löytynyt torjunta-ainejäämiä. 15 prosentissa torjunta-aineita oli enemmän kuin ympäristönormit edellyttävät. Ympäristökeskus on tutkinut yli 200 pohjavesialuetta.
Pienetkin pitoisuudet saattavat vaikuttaa hormonitoimintaan.
– Useimmiten pitoisuudet, joita löytyy, ovat aika matalia eivätkä aiheuta vaaraa. Toisaalta hyvinkin pienet pitoisuudet voivat olla riski terveydelle. Esimerkiksi atratsiini voi käyttäytyä hormonihäirikön tavoin. Jo pienet pitoisuudet voivat vaikuttaa, Kerminen sanoo.
(lihav. HJ)
... helposti sellainen muunnos ja tulkinta, että ne pienetkin pitoisuudet (koko ajan, todella) vaikuttavat. Ja niitä löytyy kaikkialta, voi kauhistus! Jollekin riittää kauhistyksen syyksi yksin tuo, että ne säilyvät vuosikymmeniä. Myös täysin riippumatta siitä, mistä torjunta-aineista on kyse.
-
Vaihteeksi uutinen Saksasta ja (osin) saksaksi:
NUR BIO-PESTIZIDE DÜRFEN BIENEN TÖTEN! (https://www.salonkolumnisten.com/bio-pestizide-bienen/)
"Vain luomutorjunta-aineet saavat tappaa mehiläisiä!"
Kananmunissa esille tullut fiproniili (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=561.msg10540#msg10540) on potentiaalisesti vaarallista myös mehiläisille. Se on jo kielletty kanaloissa, mutta nyt Saksan vihreät ja vihreiden eduskuntaryhmän vetäjä Katrin Göring-Eckardt haluavat kieltää sen kokonaan. Sen sijaan he jättävät täysin rauhaan luomussa sallitun torjunta-aineen, spinosadin.
Das ist ein Insektizid, das ganz natürlich von dem Bakterium Saccharopolyspora spinosa produziert wird; ein Öko-Insektizid also – das allerdings in die höchste Kategorie für Bienengifte einsortiert ist: Bienengefährlich B1.
Anders als Fipronil ist Spinosad im Stall erlaubt. Und anders als Spinosad ist Fipronil in der Landwirtschaft in Deutschland nicht generell als Pflanzenschutzmittel zugelassen.
Eli sitä saa käyttää kanaloissakin, vaikka se on mehiläisille vaarallinen, korkeimmassa luokassa. Sitä myös käytetään maataloudessa enemmän, juuri luomuviljelyssä. Mehiläisiä koskeva huoli on tällä tavalla valikoivaa (lihav. HJ):
Blöd für die Bienen: Offenbar sorgt sich ihre parlamentarische Vertretung nur dann um Gift, wenn es „chemisch“ ist. Biologisches Bienentöten ist nicht der Rede wert.
-
Jatketaanpa mehiläisistä. Tässä tällainen näkökulma ...
Honeybees may just be the wrong species to protect (https://natureecoevocommunity.nature.com/users/54908-ainhoa-magrach/posts/19071-honeybees-may-just-be-the-wrong-species-to-protect)
However, there are more than 20,000 wild bee species globally (Yes, double that of bird species!), and honeybees may just be the wrong species to protect. It is true that without a doubt the loss of many honeybee colonies due to illness or pesticide exposure is an important issue, but it is also true that the number of honeybee colonies is increasing worldwide due to different socio-economic drivers. And these artificially high densities of honeybees might not only fail to contribute to the conservation of the vast majority of bee species, but could also prove detrimental for many of them.
... että vaikka kesymehiläisten tuhoutumiset olisivat johtuneet vaikka jostain torjunta-aineista, niiden keinotekoisen suuri määrä (tiheys) maailmansa ei välttämättä tue villien mehiläislajien säilyttämistä vaan voi olla jopa niille vahingollista.
Luonnonmehiläistenkin väheneminen on laitettu usein myrkkyjen eli torjunta-aineiden syyksi, mutta tässä siis esitetään se vaihtoehto, että vaikka se on ihmisen syytä, se on voinut tapahtua kesymehiläisten suosimisen kautta.
-
Yleistä tarkastelua, aika hyvää, sanoisin, ja sitten vähän tarkemmin glyfosaatista:
How activists hijack regulators and demonise chemicals (https://www.dailymaverick.co.za/opinionista/2017-08-15-how-activists-hijack-regulators-and-demonise-chemicals/#.WZkbyVjyVcv)
Pikku vertailu:
Glyphosate is one of the safest herbicides on the market. It is less toxic to animals than vinegar and table salt. Glyphosate has an LD50 (the dose at which it is lethal for 50% of a sample population) of 5.6 grams per kilo of bodyweight in rats. By comparison, only 3g of table salt will do the same. So will only 3.3g of vinegar. That makes a common recipe for a natural, homemade weedkiller involving salt, vinegar and some dish soap more toxic than glyphosate.
-
Eräs ryhmä ranskalaisia (!) viljelijöitä on ilmaissut huolensa siitä, että glyfosaattikielto voisi lopettaa CA-viljelyn eli suorakylvön maassa:
Glyphosate ban will kill ‘conservation agriculture’, French farmers warn (http://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/glyphosate-ban-will-kill-conservation-agriculture-french-farmers-warn/)
Yksityiskohta: tuo uutinen käyttää sanaa "agroecology" suorakylvön synonyyminä. Kun sanaa on yleisesti tähän asti käytetty luomuviljelyn peiteilmaisuna!
Samalla uutisen kertoo, että vääntö glyfosaatista EU:ssa on edennyt uuteen vaiheeseen. Komissio aikoo 4.10.17 järjestää ratkaisevan äänestyksen asiasta. Ehdotettu lupa-aika olisi taas 10 vuotta. Ranska on jo ilmoittanut, että se äänestää vastaan. Ja että se jokatapauksessa kieltää aineen Ranskassa.
-
Maaseudun Tulevaisuus kertoo asian hiukan toisin:
EU:n isot jäsenmaat pitivät kantansa glyfosaatista piilossa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/eu-n-isot-j%C3%A4senmaat-pitiv%C3%A4t-kantansa-glyfosaatista-piilossa-1.204908)
EU:n isot jäsenmaat Ranska ja Saksa jättivät vastaamatta komissiolle. Britit kannattavat glyfosaatille kymmenen vuoden jatkolupaa. Suomi on samaa mieltä.
Peli glyfosaatin ympärillä sai taas uutta väriä alkuviikolla, kun selvisi, että vain neljäsosa jäsenmaista vastasi komission glyfosaattia koskevaan kysymykseen.
Komissio pyysi jäsenmaiden kantaa glyfosaatille ehdotettuun 10 vuoden jatkoaikaan.
Kirjalliset vastaukset piti toimittaa elokuun loppuun mennessä.
Vaikka kertoo kyllä tästä Ranskasta tulleesta epävirallisessa lausunnosta:
Ranska ei kommentoinut jatkolupaa komissiolle, mutta maan ympäristöministeriö vastustaa komission ehdottamaa 10 vuoden jatkolupaa glyfosaatille, mikäli asiasta äänestetään EU:ssa, maatalousuutisia välittävä Agra Facts kertoi viime viikolla.
Ranskan ekologiaministeri Nicolas Hulot totesi Agra Factsin mukaan elokuun lopulla, että Pariisi tulee äänestämään jatkolupaa vastaan, mikäli esityksestä äänestetään lokakuun alussa.
Asia lopulta kiinnostaa koko maailmaa, jota tässä edustaa USA:
Yhdysvaltojen kemikaalivirasto ärähti Hulotille välittömästi. Viraston tiedottaja Anne Koltonin mukaan ratkaisujen tulee perustua tieteellisiin tutkimuksiin, ei epämääräisiin uutisotsikoihin.
Pelistä puhutaan ja tuohon merkilliseen kantojen salaamiseen liitetään Saksan vaalitkin.
Mutta näin se nyt olisi:
Glyfosaatista keskustellaan EU:n ministerikokouksessa lokakuun alussa Brysselissä.
Ehdoton takaraja luvan jatkamiselle on kuukautta myöhemmin.
Katsotaanpa, mitä asiasta löytyy saksalaisessa keskustelussa ...
***
Mutta tähän väliin heti linkki tähän kahden torjunta-aineen, kuparisulfaatin ja glyfosaatin, vertailuun:
Closer look at popular organic fungicide copper sulfate–how does it compare to glyphosate? (https://geneticliteracyproject.org/2017/09/08/closer-look-popular-organic-fungicide-copper-sulfate-compare-glyphosate/)
Kuten edellä 26.04.17 kerroimme, kuparisulfaatille jatkolupa heltisi.
-
Annaleena Ylhäinen twiittasi tällä saksalaisella linkillä ...
EU verschiebt Glyphosat Entscheidung auf Ende 2017 (https://www.topagrar.com/news/Acker-Agrarwetter-Ackernews-EU-verschiebt-Glyphosat-Entscheidung-8681342.html?amp=1)
... jonka mukaan äänestys glyfosaatista olisi siirretty aivan loppuvuoteen. Juuri Saksan vaalien takia: lokakuun alussa ei Saksalla luultavasti ole vielä uutta hallitusta.
-
Jukka Ruukki, HS Tiede, glyfosaatista. Pikkuhauska otsikko saa selityksensä tekstissä:
Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005366244.html)
Mutta vaikuttaako tämäkään kirjoitus. Luultavasti ainakin siinä mainitut mep:it äänestävät asiassa jatkossa kuten ennenkin. Mutta suomalaiset eivät nyt asiassa ratkaise. Vaan saksalaiset, vaikkei ihan suoraan voikaan tietää, miten vaalitulos siellä näkyy tässä yksittäisessä kysymyksessä.
-
Vai olisiko se Ranskasta kiinni? Ainakin maatalouskomissaari Hogan on hyvin huolissaan:
Hogan 'very concerned' after France says no to glyphosate (http://www.independent.ie/business/farming/tillage/hogan-very-concerned-after-france-says-no-to-glyphosate-36122424.html)
Hogan mainitsee tuossa kyllä samoin myös Saksan ja sen vaalit.
-
Yritin minäkin uutisessamme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=452) jotenkin pureutua vastustuksen tai kieltomanian syihin, mutta kyllä Jouni Tuomisto tässä kirjoituksessaan Hesarissa tänään ...
Glyfosaattia pidetään syntinä (http://www.hs.fi/paivanlehti/16092017/art-2000005369371.html)
... onnistui minua paremmin. Siinä analyysia ja terävyyttä! Loppukappale siitä, vaikka suosittelenkin sitä kokonaan luettavaksi:
Asioiden synnillisyys on aivan kelpo perustelu: yhteiskunta on oppinut pitämään orjuutta syntinä ja homosuhteita ei-syntinä, eikä siinä tarvita hyötyperusteluja. Mutta on oltava tarkkana, ettei tällaisia hyve-perusteluja ujuteta päätöksiin tieteellisesti perusteltuina haittoina silloin, kun ne eivät sellaisia ole.
Minullahan selityksenä oli kieltäjien eli luomuväen armoton voitontahto. Kun tätä taistoa on jo vuosikausia jatkettu, ei enää kertakaikkiaan voida antaa periksi, vaikka asiallisissa argumenteissa olisikin jo hävitty.
***
Oli samalla mielipidesivulla sitten toinenkin kirjoitus, joka taas vaati kieltoa. Linkkaan sen tänne kun löydän, parin kommentin kera.
-
Nyt tuo toinen artikkeli löytyi. Se kertoo tärkeimpinä haittoina:
Glyfosaatin käyttö pitäisi kieltää (http://www.hs.fi/paivanlehti/16092017/art-2000005369414.html)
Tässä muutamia tunnettuja glyfosaatin haittoja kertaukseksi. Glyfosaatti vaikuttaa kasveissa estäen sikimaattireitin, ja kasvi voi kuolla. Ihmisen suoliston bakteerikannastakin löytyy sikimaattireittiä käyttäviä mikrobeja.
Nykyään on aika selvää, että monipuolinen ja toimiva mikrobikanta suolistossa vaikuttaa terveyteemme merkittävästi. Lisäksi glyfosaatin tiedetään vähentävän mangaanin saatavuutta ja tukahduttavan CYP-entsyymin toimintaa. Näiden yhdessä epäillään vaikuttavan useiden neurologisten sairauksien syntyyn.
Tämmöiset haitat eivät kuitenkaan ole mitenkään kovin tunnettuja. Teoreettisesti ne ovat tietysti mahdollisia, mutta kumma kyllä nuo asiat eivät ole juurikaan tulleet keskustelussa eli kritiikissäkään esille. Vaikka olisi pitänyt tulla, jos on näin:
Glyfosaatti on maailman eniten käytetyin rikkakasvien torjunta-aine, ja siksi sitä löytyy joka paikasta, jopa ihmisistä.
Jotain vikaa siis glyfosaatissa täytyy olla, vaikka ne pääasialliset syytökset sitä vastaan eivät pitäisikään paikkansa?
Sen, että "kasvi voi kuolla", voinen tässä ohittaa? ;D
Kirsi Tiusasen perusasenne paistaa tästä artikkelin lopusta:
Eikö meidän siis pitäisi varmistaa, että ympäristö koostuu sinne kuuluvista aineista eikä ihmisen valmistamista kemikaaleista? Minua ainakin haittaisi juoda aamukahvin sijaan glyfosaattia.
Viimeinen lause on täysin älytön, mielipuolinen, ei mitenkään hieno retorinen tehokeino, suhteettomuudessaan. Lienee turha edes kysyä, kuka tehoviljelyn kannattajista haluaisi aamuisin juoda glyfosaattia. Vaikkei se erityisen tai fataalin vaarallista olisikaan. Jos siinä aamukahvissa ainetta tai sen hajoamistuotteita miljardisosa olisi, niin sitä en kyllä noteeraisi.
(Tuota ajatuskulkua on jo täälläkin parodioitu: millaisila lannoitteilla se luomuruoka tuotetaankaan jne.)
-
Nyt tuo toinen artikkeli löytyi. Se kertoo tärkeimpinä haittoina:
Glyfosaatin käyttö pitäisi kieltää (http://www.hs.fi/paivanlehti/16092017/art-2000005369414.html)
Tässä muutamia tunnettuja glyfosaatin haittoja kertaukseksi. Glyfosaatti vaikuttaa kasveissa estäen sikimaattireitin, ja kasvi voi kuolla. Ihmisen suoliston bakteerikannastakin löytyy sikimaattireittiä käyttäviä mikrobeja.
Nykyään on aika selvää, että monipuolinen ja toimiva mikrobikanta suolistossa vaikuttaa terveyteemme merkittävästi. Lisäksi glyfosaatin tiedetään vähentävän mangaanin saatavuutta ja tukahduttavan CYP-entsyymin toimintaa. Näiden yhdessä epäillään vaikuttavan useiden neurologisten sairauksien syntyyn.
Kannattaa katsoa jutun kommenttiosio netissä (selatkaa alaspäin melkein loppuun), jossa on nimimerkki Paracelsuksen hyvä vastaus noihin sikamaatti-, mangaani- ja CYP-entsyymiväitteisiin.
-
Lienee sopivaa, että lainataan Paracelcuksen kommentti myös tänne (helpommin löydettäväksi):
"Glyfosaatti vaikuttaa kasveissa estäen sikimaattireitin, ja kasvi voi kuolla. Ihmisen suoliston bakteerikannastakin löytyy sikimaattireittiä käyttäviä mikrobeja."
Hmm, sikimaattireittiä käytetään muutaman aminohapon tuottamiseksi. Suolistossa bakteerit tuskin käyttävät turhaan energiaa näiden aminohappojen syntetisoimiseen, koska ne elävät ihan kirjaimellisesti aminohappojen keskellä ja voivat ottaa ne siitä keitoksesta eli syömästämme ruoasta. Ei siis ole ihme, ettei tästä glyfosaatin väitetystä haitasta suoliston bakteerikannalle ole mitään uskottavia tutkimuksia. Ihmettelen, miksi kemisti kirjoittaa tällaistä. Myös väitteet mangaanista ja CYP-entsyymistä perustuvaan yhtä hataraan näyttöön. Kaikkien näiden väitteiden taustalla ovat muuan Stephanie Seneff ja Anthony Samsel, joiden "tutkimukset" on julkaistu perifeerisissä julkaisuissa ilman asianmukaista vertaisarviointia. Jos glyfosaattia lähdettäisiin näiden täysin arvottomien paperien perusteella kieltämään, niin aika hukassa oltaisiin. Siis nämä "tutkijat" ovat aivan huuhaatyyppejä: Seneff on esittänyt muita, vieläkin älyttömämpiä "teorioita". Suosittelen kirjoittajaa tutustumaan näiden henkilöiden taustoihin.
Ilmankos nuo esitetyt teoriat eivät tuntuneet tutuilta, eli eivät ole tulleet esille eurooppalaisessa keskustelussa.
GLP:n haulla löytyy useitakin artikkeleita tuosta Seneffistä, ja hänen oudoista teorioistaan. Tässä malliksi yksi:
https://geneticliteracyproject.org/2016/11/22/computer-scientist-stephanie-seneffs-latest-bizarre-claim-gmos-cause-concussions/
-
Lainasin viime tingassa: koko artikkeli kommentteineen meni maksumuurin taakse.
Myös tuota Hietasen aamukahviheittoa oli HS:ssa kommentoitu toteamalla, että kofeiini on periaatteessa paljon myrkyllisempää kuin glyfosaatti.
Eikä se valitettavasti ole sitä aina vain periaatteessa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=610.msg10149#msg10149). Olemme kiinnittäneet asiaan huomiota täälläkin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=132.msg4365#msg4365)..
-
Heidi Hautala ratsastaa vanhalla keppihevosellaan ja yrittää nähdä jotain merkitystä osallistumiselleen tuohon pissatutkimukseen:
Kemikaalien turvallisuusarvioinnin tulee olla avointa (http://www.hs.fi/paivanlehti/17092017/art-2000005370834.html)
Mutta oikestaan hänkin alkaa myöntää, ettei hänen vaatimuksistaan ole odotettavissa mitään muutoksia itse asiaan:
Tämä yksin ei tarkoita, että glyfosaatti olisi vaarallista - mutta se tarkoittaa, että EU:ssa käytettävien kemikaalien turvallisuusarviointi ei ole läpinäkyvää.
Hautalan avoimuusvaatimukset on jo edellä läpikäyty, en kertaa asiaa tässä. Muulta kuin siltä osin, että hänellä meppinä on ollut pääsy kaikkeen aineistoon. Liekö se vaikuttanut hänen tiettyyn sordiinoonsa puheissaan, nyt?
-
Marina Heinonen vastasi Hautalalle:
Naapurin Tiinan tai yksittäisen tutkijan mielipide kemikaaleista ei ole luotettava – riippumattoman asiantuntijajoukon tieteellinen arviointi sen sijaan on (http://www.hs.fi/paivanlehti/18092017/art-2000005371795.html)
-
Heinonen:
Hautala kritisoi myös kemikaalien valmistajien omien tutkimusten käyttöä turvallisuuden arvioinnissa. On tavallista, että kemikaalin valmistaja itse vastaa lainsäädännön vaatimien toksisuustestauksien kustannuksista. Valmistajahan havittelee kaupallista etua, miksi siis turvallisuuden osoittamiseen pitäisi käyttää julkisia varoja. Maksajaa olennaisempaa on, että toksisuuden testaus tehdään tiedeyhteisön yhteisesti hyväksymillä menetelmillä. Asiantuntijan tieteelliseen arviointiin kaupallisuus ei vaikuta.
Luulenpa ja olen melkein varma, että jos tehtäisiin aina toisin, ja kaikki nämä (käsittääkseni aika kalliit) tutkimukset tehtäisiin julkisen vallan toimesta ja kustannuksella, niin juuri siitä Hautala ym. asian vastustajat nostaisivat sitten suuren "haloon", vaadittaisiin:
veronmaksajien rahoja ei tähän tarkoitukseen saa käyttää, "Monsanton" pitää ne itse maksaa! ;D
***
"Naapurin Tiinojen" rekrytointi asiaa ratkaisemaan on nyt kuitenkin demokratiassa realiteetti. Sitä on EU-kansalaisaloite käytön kieltämiseksi. Sitä on epäsuorasti Saksan vaalienkin tuloksen odottaminen. Sitä on tavallaan meidänkin toimintamme. Hautalakin on "naapurin Tiina", kun hän ottaa asiakseen epäillä EU:n omien tieteellisten asiantuntijaelimien (EFSA, ECHA) pätevyyttä.
Hyvänä esimerkkinä yksittäisestä tutkijasta on juuri edellä (17.9.17) mainittu Seneff. Hautalakin viime vuonna viittasi luultavasti hänen tutkimuksiinsa, vaikkei hänen nimeään maininnutkaan:
Glyfosaatti on kiellettävä (https://www.vihreat.fi/artikkeli/2016/02/glyfosaatti-kiellettava)
Se kulkeutuu maaperän eliöihin ja bakteereihin ja sitä kautta tuotantoeläimiin ja ihmisen suolistoon.
Myös nämä eteläamerikkalaiset "tulokset" kelpasivat hänelle:
Etelä-Amerikassa alueilla, joissa viljellään glyfosaattia kestävää geenimuunneltumaissia, epäillään glyfosaatin aiheuttaneen sikiövaurioita ja syöpätapauksia.
Joka tapauksessa hän katsoo voivansa huomauttaa EFSA:lle, että hei, oletteko ottaneet tätä (ja tätä, ja tätä) huomioon.
-
Tässä analyysi glyfosaattipäätöksen nykytilanteesta:
Commission open to ‘biodiversity clause’ to end glyphosate deadlock (http://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/commission-open-to-biodiversity-clause-to-end-glyphosate-deadlock/)
Sen mukaan yksi äänestys on kuitenkin odotettavissa jo lokakuussa:
The 28 member states will vote on the EU executive’s proposal at the next Phytopharmaceuticals (PAFF) meeting on 5-6 October. In the event an agreement is not reached, the unofficial deadline is a vote at a ScoPAFF meeting on 6 November, as the glyphosate license is due to expire at the end of 2017.
Ja tämä riittää lupapäätöksen torppaamiseen:
According to the rules, a blocking minority can be achieved by little more than 45% of the member states or by a group of countries representing at least 35% of the bloc’s population, if it includes is a minimum of four member states.
In this case, France will need the support of another big country and a few small ones to reject the file.
Jos vastustajat tuossa onnistuvat, pitääkö sitten ryhtyä keräämään EU-kansalaisaloitetta glyfosaatin hyväksymiseksi? Jos täytyy, niin viljelijöistä - myös Saksan ja Ranskan - saa tuon uutisen pohjalta varmasti perusjoukon allekirjoittajia.
-
Miten (ihmeessä) luomussa hyväksytty torjunta-aine Spinosad on saanut Saksassa käyttöluvan:
Michael Miersch uudelleentwiittasi
Kathrin Seeger
Kathrin Seeger @seeger_kathrin
·
13t
Vastauksena käyttäjälle @mad_auntie ja 4 muulle
Wie wird eigentlich die Zulassung von Spinosad (link: http://oekologischerlandbau.julius-kuehn.de/index.php?menuid=56) oekologischerlandbau.julius-kuehn.de/index.php?menu… gerechtfertigt und wie waren da die Zulassungsverfahren?
Linkistä:
Wirkung auf Nützlinge:
Bienengefährlich B1
Wirkung auf Wasserorganismen:
Giftig für Algen
Giftig für Fische und Fischnährtiere
Sehr giftig für Wasserorganismen. Kann in Gewässern längerfristige
schädliche Wirkungen haben.
Eli tuon luomusivuston (!) mukaan se on erittäin ikävä torjunta-aine niin mehiläisille kuin vesieliöillekin, jopa pitkäaikaisesti.
-
Miten tuo Saksan vaalitulos sitten tässä g!yfosaattiasiassa näkyy? Ei tietysti voi varmasti sanoa, mutta hiukan pahalta näyttää, jos Merkelin nyt on otettava tulevaan hallitukseensa Vihreät, jotta saa enemmistön kasaan.
Vaikka yksi kanto kaskessa (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/commission-open-to-biodiversity-clause-to-end-glyphosate-deadlock/) eli tämä demari ympäristöministeri nyt putoaisikin kuviosta pois:
The same sources said that in Germany two ministries are involved in the consultation process, the ministry of agriculture led by the Bavarian Christian Social Union (CSU) and the ministry of environment, led by the Social Democratic Party (SPD).
The CSU is in favour of glyphosate’s re-authorisation while Environment Minister Barbara Hendricks has expressed reservations.
“The divisions between these two ministries on the issue are huge […] it’s almost impossible to reach an agreement before the German election,” the sources said, explaining that it’s part of the internal governance rules to abstain from EU voting procedures when there is a party disagreement.
Kun se ympäristöministerin paikka varmaankin tulevassa hallituksessa putoaa Vihreille. Eikä Tuomo Liljenbäckin kaltaista (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg10341#msg10341) Vihreää sieltä Saksasta välttämättä tai todennäköisesti sille paikalle löydy.
-
Tukes myös muistutti tänään asiasta:
Glyfosaatin käyttö viljan pakkotuleennuttamisessa kielletty – viranomaiset valvovat tehostetusti (http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Glyfosaatin-kaytto-viljan-pakkotuleennuttamisessa-kielletty--viranomaiset-valvovat-tehostetusti/)
Mutta ei sekään pystynyt esittämään mitään oikein konkreettista haittaa asiasta.
Sadon käyttäminen elintarvikkeeksi tai rehuksi kielletään, jos siitä aiheutuu vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle.
Siis "jos"! Tuosta voi rivien välistä lukea sen, että se hyvin harvoin tuota aiheuttaa.
Mehän tuolla toisaalla jo kysyimme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg10660#msg10660), eikö menettelyn voisi poikkeuksellisesti tällaisina kesinä sallia.
-
Tällaisellakin tavalla yritetään:
Komitea: EU ei toteuta kansalaisten ympäristöoikeuksia – unioni ei aio hyväksyä päätöstä (http://www.maailma.net/uutiset/komitea-eu-ei-toteuta-kansalaisten-ymparistooikeuksia-unioni-ei-aio-hyvaksya-paatosta)
Sillä tästähän siinä on kysymys:
”Tällä ehdotuksella EU on menettänyt johtajuutensa oikeusvaltioperiaatteen ja demokraattisten arvojen ylläpitämisessä ympäristöasioissa”, kritisoi eurooppalaisen ympäristöjärjestön ClientEarthin asianajaja Anais Berthier järjestö kannanotossa.
ClientEarth haluaisi haastaa EU:n oikeuteen useissa asioissa, muun muassa kalastuskiintiöistä sekä EU:n kemikaaliviraston taannoisesta päätöksestä olla luokittelematta rikkakasvimyrkky glyfosaattia karsinogeeniseksi aineeksi. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan ole mahdollista.
Erikoinen ... no, ehkäpä kuitenkin aika tavallinen ... on tuo näkemys, että arvojen ja juridiikan pohjalta voisi kumota luonnontieteellisetkin johtopäätökset.
-
HS tämän hetken tilanteesta:
EU miettii suositun rikkakasvien torjunta-aineen myyntilupaa – Ranska ja Itävalta penseitä Roundupille ja muille glyfosaattivalmisteille (https://www.hs.fi/talous/art-2000005390542.html)
Ranska on ilmeisesti valmis perääntymään, jos saa jonkin kunniallisen komproromissin:
JÄSENMAAT arvioivat tilannetta torstaina ja perjantaina Brysselissä, mutta eivät vielä äänestä asiasta.
Ranska on viime aikoina antanut ymmärtää, että se voisi olla valmis hyväksymään myyntiluvan jatkamisen kymmentä vuotta lyhyemmäksi ajaksi, esimerkiksi viideksi tai seitsemäksi vuodeksi.
Tämä on jossain määrin outoa:
Glyfosaatin kaupallinen hyödyntäjä Monsanto on lobannut ankarasti jatkoluvan puolesta. EU:n parlamentissa on jo vaadittu, että Monsanton edunvalvojilta ja johtajilta kielletään pääsy parlamenttiin.
Sillä glyfosaatin patenttihan on lakannut olemasta voimassa jo vuodesta 2000. Lobbaako Monsanto todella vai puhutaanko tuosta vain "vanhasta muistista"? Tietysti Monsantolla on asiassa intressejä yhä, kehittämiensä glyfosaattia kestävien lajikkeittensa kautta.
Kehotus vanhan keinon käyttöön. Ei muuta kuin nyt varmuuden vuoksi hamstraamaan, viljelijät:
Ilman jatkopäätöstä myyntilupa päättyy joulukuun lopussa. Varastossa olevaa glyfosaattia on yhä mahdollista käyttää vielä ensi vuoden ajan.
Viljelijöiden kanta asiaan näyttää selvältä, ks. myös edellä, tätäkin kautta:
Puolustajiin kuuluu Euroopan maatalouden etujärjestö Copa-Cogeca, jonka mukaan EU:lla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa myyntilupaa, jos se haluaa turvata tulevat sadot.
Rikkaalla EU:lla on tietysti varaa jopa sellaiseen kokeiluun, että kokeillaan tuota ilman olemista vuoden tai muutamankin ajan ja kadutaan sitten, ja otetaan lupa uudelleen käsittelyyn.
Miksei muuten EU:ssa vaadita pääsykieltoa Greenpeacen lobbareille ...
Yksi vastustajista on ympäristöjärjestö Greenpeace, jonka mukaan Maailman terveysjärjestö WHO ei ole varma glyfosaatin vaarattomuudesta. Greenpeace on vaatinut EU:ta kieltämään aineen käytön.
... kun tuo heidän pääperusteensa perustuu joko väärinkäsitykseen tai sitten tietoisesti vääristeltyyn tulkintaan. Itse asianhan on EFSA ja ECHA jo täysin tutkinut.
-
Tällaista huolta:
Ilmastonmuutos lisää kasvinsuojeluaineiden tarvetta pohjoisessa – pysyykö Suomi Euroopan puhtaimman ruuan maana? (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ilmastonmuutos-lis%C3%A4%C3%A4-kasvinsuojeluaineiden-tarvetta-pohjoisessa-pysyyk%C3%B6-suomi-euroopan-puhtaimman-ruuan-maana-1.208610)
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran erikoistutkija Marjo Kolmonen totesi, että ilmastonmuutoksesta johtuva lämpeneminen mahdollistaa uusien punahomelajien esiintymisen pohjoisemmassa.
Hän kuitenkin muistutti, että homesienten tuottamien terveydelle haitallisten myrkkyjen eli mykotoksiinien muodostumista voidaan hallita erilaisilla viljelyteknisillä toimenpiteillä sekä kiinnittämällä huomiota varastointiolosuhteisiin.
Kumpi nyt onkaan pahempi - jos noista "viljelyteknisistä toimeniteistä" ei ole apua - nuo mainitut myrkyt vai torjunta-ainejäämät?
Ja kumpien puute on sitä ruoan "puhtautta"?
***
Tietysti juuri tällaisena kylmänä vuonna, jolloin pohjoisemmassa Suomessa voinee puhua jo katovuodesta, tuollainen ilmaston lämpemisskenaario saattaa vaikuttaa aika oudoltakin. Mistään havaitusta kehityksestähän tuossa ei kerrottu.
-
Nyt myös YLE kertoo tuosta Fusarium-sienen ongelmasta:
Oletko ihmetellyt, miksi luomusipulia on vaikea saada? Syynä on ankara sienitauti (https://yle.fi/uutiset/3-9869257)
Mutta ei tietysti sekään yhtään tuo esille, mitä haittaa tuon taudin menestyksellistä torjuntakeinoista konventionaalisessa viljelyssä voisi olla.
Eli ei kysy: oletko ihmetellyt, miksi ylipäänsä sinun pitäisi saada luomusipulia?
Tässä oikeastaan vaikenemalla valehdellaan: niiden tavanomaisen viljelyn torjuntakeinojen olemassa olosta ei edes kerrota ...
Sipulimätä piinaa myös tavanomaisesti viljeltyä sipulia, mutta luomutiloilla menetykset kirpaisevat pahemmin.
– Tietysti luomussa ne tuotantokustannukset on korkeammat ja sen vuoksi riski ja menetykset on korkeammat, toteaa luomuviljelijä Antti Vauhkonen.
... ja väitetään ongelmien eron olevan muka tuollainen. Kun se ero on se, että tauti ei ole tavanomaiselle viljelylle yhtä iso ongelma, koska satoja ei samassa määrin menetetä. Muutoinhan kysymys olisi: miksi sipulia on niin vaikea saada?
-
Aivan skandaalimaista, antaa uutinen ymmärtää:
Tukes selvitti: Vehnäpellolta löytyi glyfosaattia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209521)
Pakkotuleennuttamisesta on kyse. Jonkinnäköinen rangaistus on tulossa:
Kasvinsuojeluaineiden väärinkäyttö johtaa maatilan saamien maataloustukien leikkaamiseen. Sadon käyttäminen elintarvikkeeksi tai rehuksi kielletään, jos siitä aiheutuu vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle.
Nyt, kun tuo tapaus tarkemmin selvitetään, ja päätös varmaan tulee myös julkiseksi, niin julkiseksi tullee myös tieto, kiellettiinkö tuon sadon käyttö, oliko siitä vaaraa terveydelle. Myös se, paljonko niitä jäämiä oli, verrattuna esimerkiksi saksalaisiin pakkotuleennutettuihin vikoihin. Siellähän tuo kielto on vasta tulossa.
-
Yksi siirto tässä yhä jatkuvassa pelissä:
EU-parlamentin valiokunta ehdottaa glyfosaatin käytön lopettamista 2020 mennessä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.210217)
Luultavasti ei kovin merkityksellinen. Eikä myöskään sisältäne mitään uutta?
Varsinkaan siiinä päätöksessä ja sen perusteluissa ei varmaan käsitellä tätä uutispommia:
IARC bombshell: WHO’s cancer agency ‘edited out’ draft findings glyphosate non-carcinogenic (https://geneticliteracyproject.org/2017/10/20/iarc-bombshell-whos-cancer-agency-edited-out-draft-findings-glyphosate-non-carcinogenic/)
Jonka mukaan siis IARC olisi tietoisesti manipuloinut dataa päästäkseen johtopäätokseensä glyfosaatin syöpävaarallisuudesta. Kaikki tutkimukset, jotka eivät tätä osoittaneet, tai lainkaan siihen viitanneet, oli kylmästi pudotettu aineistosta pois!
Reutersin uutinen:
In glyphosate review, WHO cancer agency edited out 'non-carcinogenic' findings (https://www.reuters.com/article/us-who-iarc-glyphosate-specialreport/in-glyphosate-review-who-cancer-agency-edited-out-non-carcinogenic-findings-idUSKBN1CO251)
-
Tässä nyt jotain Heidi Hautalalle. Bayer muuttaa kaiken turvallisuustutkimuksensa avoimeksi, suuren yleisön saatavaksi:
Bayer to allow public access to pesticide safety information (https://geneticliteracyproject.org/2017/10/20/bayer-allow-public-access-pesticide-safety-information/)
Mutta mahtaako tuokaan Hautalalle riittää?
-
[..] Jonka mukaan siis IARC olisi tietoisesti manipuloinut dataa päästäkseen johtopäätokseensä glyfosaatin syöpävaarallisuudesta. Kaikki tutkimukset, jotka eivät tätä osoittaneet, tai lainkaan siihen viitanneet, oli kylmästi pudotettu aineistosta pois!
Reutersin uutinen:
In glyphosate review, WHO cancer agency edited out 'non-carcinogenic' findings (https://www.reuters.com/article/us-who-iarc-glyphosate-specialreport/in-glyphosate-review-who-cancer-agency-edited-out-non-carcinogenic-findings-idUSKBN1CO251)
Mutta tottakai tällaisia vastasyytöksiäkin esitetään. Suomen Kuvalehti (!) 6.10.2017:
Härski peli paljastui: Torjunta-ainefirmat vaativat mieleisiään tuloksia – Viranomaiset taipuivat (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/harski-peli-paljastui-torjunta-ainefirmat-vaativat-mieleisiaan-tuloksia-viranomaiset-taipuivat/)
Glyfosaatin valmistajat haluavat miljardibisnekselleen jatkoa. EU-myyntilupa on katkolla vuoden 2017 lopussa.
Itse artikkeli - josta tarkemmin selviäisi, miten sitä "härskiä peliä" on pelattu - on sitten kyllä maksumuurin takana.
Täytyy käydä kirjastossa katsomassa, mitä siinä sanotaan. Ja nähtäväksi jää myös, tekeekö Kuvalehti nyt jutun tuon Reutersin tietojen pohjalta.
-
On osittain arvovaltakysymyskin:
Macron takes risky bet with tough talk on weedkiller (https://www.politico.eu/article/emmanuel-macron-glyphosate-weedkiller-risky-bet-tough-talk/)
Indeed, the French government is already starting to map out the shape of a potential compromise. Prime Minister Edouard Philippe’s office said the government would endeavour to find a “reasonable transition toward phasing out glyphosate.” Macron himself has stressed the importance of using such time to find alternative herbicides.
In the clearest indication that Paris is not seeking disruption, Agriculture Minister Stéphane Travert said in an interview with the broadcaster RTL that France would support prolonging glyphosate’s license by “five to seven years” to allow time to find an alternative.
Eli Ranska on osoittanut voimansa, jos lupa annetaankin lyhyemmäksi ajaksi?
Entä sitten 5-7 vuoden päästä? Todetaan, ettei tyydyttävää vaihtoehtoa ole löydetty, ja vain jatketaan lupaa? Tai aloitetaan koko rumba alusta? Uuden nykytekniikan käytön vastustajat (muissakin asioissa) uskovat liikuttavasti hyvin usein tulevaisuuden teknologian rajattomiin mahdollisuuksiin!
Itse asiassa joku glyfosaatin puolustajakin esitti idean, että tarvittaessa voisi hyväksyä lyhyemmänkin ajan! Helpompaa se olisi kuin antaa luvan nyt mennä umpeen, ja sitten antaa se uudelleen. Ehkä hän ajatellen, että jonkun vuoden päästä olisi jo pöly laskeutunut riskikeskustelussakin?
Kun varastossa olevaa glyfosaattia saa joka tapauksessa käyttää v. 2018 loppuun, menossa on Euroopassa luultavasti melko mittava hamstrausoperaatio?
-
En saanut tuota Kuvalehteä käsiini, mutta luultavasti siinä oli kyse tästä asiasta:
European assessment of glyphosate was conducted with quality assurance and independently (http://www.bfr.bund.de/en/press_information/2017/41/european_assessment_of_glyphosate_was_conducted_with_quality_assurance_and_independently-202097.html)
Jossa kuulemisessa EU:n toimielimet siis saivat puhtaat paperit. Mukaan lukien Saksan BfR, Bundesinstitut für Risikobewertung, joka teki aikanaan arvionsa EU:n toimeksiannosta. Mitkään "Monsanton paperit" eivät niiden kannanottoihin vaikuttaneet.
Kun tuo asia on siis jo käsitelty, en taida enää tuota Suomen Kuvalehden numeroa aktiivisesti etsiäkään.
***
Tuo oli saksalainen arvio, kylläkin BfR:n itsensä. Saksassakin glyfosaatin taloudellinen merkitys on suuri:
THE ECONOMIC RELEVANCE OF GLYPHOSATE IN GERMANY (https://www.kleffmann.com/en/kleffmann-group/news--press/press-releases/the-economic-relevance-of-glyphosate-in-germany)
Mutta tuosta ei voi ennustaa, kuinka Saksa asiassa maana käyttäytyy. Uuteen hallituksen Merkelin on pikku pakko ottaa vihreät. Mitä he vaativat glyfosaatin osalta hallitusneuvotteluissa, ja tuleeko siitä kynnyskysymys?
Tämän uutisen mukaan (https://www.nytimes.com/2017/10/04/business/monsanto-roundup-europe.html) Merkel itse olisi luvannut tukea glyfosaatin lupaa, mutta lopputulosta ei sekään uutinen uskaltanut ennustaa:
When the reauthorization vote comes, Germany could be pivotal. The country’s position has been complicated by its recent national election; Chancellor Angela Merkel is still trying to put together a government, one that is expected to include the Green Party, which takes a dim view of glyphosate.
Joachim Rukwied, president of the German Farmers’ Association, said Ms. Merkel had assured farmers at a meeting this year that she supported glyphosate.
“She is for prolongation of glyphosate for the next 10 years,” he said. “I hope this will be the position of Germany.”
The Green Party has its own ideas, but neither politicians nor executives were inclined to predict the outcome.
“The use of pesticides is a big concern,” Mr. Giegold said, adding that he opposed prolonging glyphosate’s approval in Europe. “I think France and Italy, if they sustain their position, it will depend very much on Germany.”
Mutta näin asia nyt näyttää olevan niin sanoakseni "korkeemmas kärees". Jotka kädet kuuluvat Merkelille ja Macronille. ;D
-
Tuossa EU-kuulemisessa "Monsanto-papereista" oli läsnä ja äänessä myös Christopher Portier. David Zaruk tarjoaa EU-käsittelyyn myös näitä:
Greed, Lies and Glyphosate: The Portier Papers (https://risk-monger.com/2017/10/13/greed-lies-and-glyphosate-the-portier-papers/)
Vaikka nyt onkin kyse enää siitä, mitä Merkel ehtii enää tänä lyhyenä aikana, ja muilta kiireiltään, lukea! Ehtineetkö lukea tätäkään Matt Ridleyn juttua, vaikka hänellä varmaan on viran puolesta pääsy alkuperäiseen The Timesin artikkeliinkin, paperillakin, jos hän haluaa:
WAR AGAINST CHEMICALS IS A SHAME ON SCIENCE (https://www.thegwpf.com/matt-ridley-war-against-chemicals-is-a-shame-on-science/)
-
Suomea ei Merkel varmaan pysty lukemaan. ;D Mutta moni palstamme lukija pystyy. Siksipä tämä suositus.
Paholalaisen Asianajaja (blogi):
Hämärää peliä IARC:issa ja Glyfosaatin selkään puukottamista (http://paholaisen-asianajaja.blogspot.fi/2017/10/hamaraa-pelia-iarcissa-ja-glyfosaatin.html)
***
Mutta taitaapa nyt olla vähän kaikilta lukemiset tältä erää luettu. Huomenna se tapahtuu:
EU-parlamentti ehdottaa glyfosaatin kieltämistä 2022 – Jäsenmaat äänestävät huomenna (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.210749)
(Eipä siis nyt taida maksaa vaivaa kommentoida edes tuossa uutisessa olevia pieniä epätarkkuuksiakaan ...)
PS. Tuossa parlamentin ehdotuksessa oli nyt selvästi ranskalainen sorrmenjälki: lisää käyttöaikaa maataloudelle siis 5 vuotta!
-
Nyt vielä tämmöinen käänne:
Komissio esittää syöpäepäilyjen kohteeksi joutuneelle torjunta-aineelle glyfosaatille aiottua lyhyempää jatkoaikaa (https://yle.fi/uutiset/3-9898932)
Komissio aikoo esittää jäsenmaiden edustajille huomenna keskiviikkona, että kiistanalaisen torjunta-aineen myyntilupaa jatkettaisiin 5–7 vuotta. Komission mukaan tavoitteena on saada aikaan kompromissi, joka saisi mahdollisimman laajan tuen jäsenmailta.
*)
Jännitys säilyy ... niin, mihin asti? Aamusta kai käsittely aloitetaan? Kuinkahan kauan se vie? Mutta jos se noin menee, sillä on puolensa. Saadaan tämä ylikuumentunut tilanne ja keskustelu ainakin hetkeksi ehkä rauhoittumaan?
***
Jos näin on ...
Useiden maiden epäröinnin taustalla on kansalaisten paikoin laaja vastustus. Kansalaisaloite glyfosaatin kieltämiseksi keräsi EU:ssa yli miljoona nimeä, joista kaksi kolmasosaa Saksasta.
... niin pitäisikö, vaikka jatkolupa nyt noin menisikin, kerätä nyt kuitenkin kansalaisaloite glyfosaatin puolesta. Hyvissä ajoin, sinne 5-7 vuoden päähän odottamaan?
________________
*) tuossakin ehdotuksessa kuuluu kyllä ranskalaisten korkojen kopina EU:n komission käytävillä ... :D (25.10.17)
-
Yahoo jo tiesi, että äänestystä lykättiin taas!
EU delays vote on renewing controversial weedkiller licence (https://nz.news.yahoo.com/eu-delays-vote-renewing-controversial-124406325.html)
Siinä tuo perustieto. Kun uutinen tulee suomeksi, sitten ehkä enemmän kommentteja. - Karjalainen taisi jo ehtiä ensin:
Kiista tunnetun rikkamyrkyn kohtalosta pitkittyi jälleen (https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/159916-kiista-tunnetun-rikkamyrkyn-kohtalosta-pitkittyi-jalleen)
Uutinen on kyllä STT:n ja siten kohta muuallakin, ellei ole jo. On se jo MT:ssäkin:
Jäsenmaat edelleen pattitilanteessa glyfosaatista – Komissiolta uusi ehdotus jo ensi viikolla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.210840)
Kun kommentti oli luvattu, niin tässä se ensimmäinen tulee: masentavaa.
-
Tässä hän menee sen teorian taakse, että tieteellisiin tuloksiin olisi jotenkin salaisesti vaikutettu ...
Macron: EU:n maatalouspolitiikka ei suojaa tuottajaa – siksi se pitää uudistaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/macron-eu-n-maatalouspolitiikka-ei-suojaa-tuottajaa-siksi-se-pit%C3%A4%C3%A4-uudistaa-1.207507)
Macronin mukaan viime aikojen keskustelu glyfosaatista paljastaa, että tarvitaan läpinäkyvämpi ja itsenäisempi EU:n tieteellinen arviointimenetelmä.
... kun on käynyt niin, etteivät EU:n tieteelliset asiantuntijaelimet tukeneetkaan poliittisesti etukäteen valittuja johtopäätöksiä.
Ilmeisesti tuossa on viittaus keskusteluun "Monsanto-papereista", ja siinä annetaan ymmärtää, että jotain tähdellistä tuli esille (uutinen on päivätty kyllä jo 27.9.17) . Mutta siis (ks. edellä 24.10.17) juuri päinvastoin kävi. Ilmeisesti olisi todella tarpeen, että parlamentissa keskusteltaisiin nyt myös IARC:in paperin synnystä.
Tämä asetelma tulee esille HS:nkin uutisessa:
Euroopan parlamentti haluaa kieltää kasvimyrkky glyfosaatin käytön, vaikka EU:n omat asiantuntijat pitävät sitä harmittomana (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005422380.html)
HS vain toteaa tämän ...
IARC arvioi vain aineen syöpävaarallisuutta eikä ota kantaa siihen, miten suurina annoksina ainetta täytyy nauttia, jotta riski toteutuu. Glyfosaatin kanssa saman luokituksen on saanut esimerkiksi punainen liha ja kuumat juomat.
Mutta ei totea asian naurettavuutta. Eikä sitä, miten kyseistä paperia nyt poliittisesti käytetään siten, että se ikäänkuin olisi sanonut tai osoittanut enemmän.
Vihreä Lankakin tietää asian (https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/eu-parlamentti-asettui-komissiota-vastaan-glyfosaatista-eroon-vuoteen-2022-menness%C3%A4/) ...
Komission ja parlamentin näkemys kasvimyrkyn turvallisuudesta on erilainen. Komissio painottaa Euroopan kemikaaliviraston ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen riskiarvioita, joiden mukaan glyfosaatin ei ole voitu aiheuttavan syöpää ihmisille.
Parlamentti taas painottaa YK:n kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen arviota, jossa glyfosaatti luetaan todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi.
... mutta selvästi sekin välttelee arvioimasta asiaa. Eli sanomasta suoraan, kumpi osapuoli tuossa on pöhkö.
-
Osattiin sitä olla itsepäisiä puolin ja toisin.
Pro-glyphosate states refuse to back re-approval of less than 10 years (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/pro-glyphosate-states-refuse-to-back-re-approval-of-less-than-10-years/)
Eli glyfosaatin puolesta olevat maat kieltäytyivät tekemästä kompromissin kompromissia. Alkuperäinen komission ehdotushan oli 15 vuoden lupa.
Mukana olevan Greenpeacen selvityksen mukaan Saksa oli pidättäytymässä äänestyksestä. Joka ei yllätä, niinhän se jo oli, eikä mahdollinen uusi hallitus siellä asiaa muuta. Mutta Saksa voi siltii olla ratkaiseva asiassa, koska siinä tarvitaan myös väestöllinen määräenemmistö.
Seuraavan kerran piti asiaa käsitellä jo tällä viikolla, puhuttu on myös päivämääristä 6.11. ja 9.11.17. Nyt en tiedä, koska se tapahtuu, en tiedä edes, tietääkö sitä kukaan.
Vastustajatkin muuten pelaavat eräänlaista uhkapeliä. Yleisesti nekin maat myöntävät, että kieltoon tarvittaisiin sirrtymis- tai sopeutumisvaihetta, äkillisesti toteutettu kielto aiheuttaisi isoja vaikeuksia, jopa voitaneen puhua pienestä katastrofista. Mutaa sellainen saattaa nyt olla edessä, jos käyttöluvan voimassaoloaika nyt vain tuon päätöksenteon halvaantumisen takia yksinkertaisesti umpeutuu. Se päivämäärä on muuten 15.12.17, jostain tekstistä sen löysin. (Tosin kai se viljelijän varastoissa olevan glyfosaatin käyttölupa jää yhä voimaan - ja se voi sitten olla tapa tuosta selvitä, jos niin käy? Kummasti voi tulla esiin tapauksia, joissa aine oli jo kauan sitten myyty, mutta jostain syystä vain unohtunut siirtää viljelijän varastoon?)
Samaan aikaa on EU:n maatalouspolitiikka ja sen tukipolitiikkakin tulossa keskustelun alle. Osaa jo melkein kuvitella, kun maanviljelijän tilannetta tehdään yhä vaikeammaksi, että kohta viljelijät haluavat erota EU:sta ... ;D
***
Eräs ranskalainen meppi oli puolustanut Ranskan linjaa osin myöntämällä asian, sanomalla, että glyfosaatin korvaajan löytäminen 5 vuodessa on "vaikeaa mutta ei mahdotonta". Tässä oli oikein paraatiesimerkki sellaisesta ennustamisesta, jonka Karl Popper aikanaan totesi loogisesti mahdottomaksi: jos ennustamme, mitä vasta huomenna tiedämme, tiedämme sen jo tänään.
Tietysti epämääräisesti on mahdollista ennustaa, että jo panostamme tutkimusresursseja asiaan, tiedämme siitä ehkä tulevaisuudessa jotain enemmän. Mutta erityisesti tässä glyfosaatin tapauksessa asiaan panostaminen ja vielä pakotetulla aikataululla eli kiireellisenä, ei kyllä tunnu järkevältä asioiden priorisoinnilta eli ohjaukselta. Kun aineen haitat ovat käytännössä ilmentyneet - vain netissä ja mediassa! Ja se asia on jo tutkittu! Vaikka eräät piirit kyllä uskovat, että vielä hartaammin sen haittoja etsimällä, kyllä jotakin vielä löytyy!
***
Toisaalta tuli mieleeni ilkikurinen ajatus, että haluaako Ranska tällä kaikella antaa vähän tasoitusta luomuviljelijöilleen, jos se "toisella kädelläään" haluaa lopettaa luomutuet? (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg10887#msg10887) ;D
-
Vastaus kysymyksiini, ainakin aikataulun osalta, tuli näin pian, jopa heti:
EU-komissio ehdottaa glyfosaatille viiden vuoden jatkoa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.211612)
Euroopan komissio yrittää jälleen ensi viikolla päästä sopuun maailman käytetyimmän torjunta-aineen jatkosta ja aikoo ehdottaa glyfosaatille alustavasti viiden vuoden jatkomyyntilupaa. Komission aiempi ehdotus, 10 vuoden jatkolupa, ei saanut taakseen jäsenmaiden enemmistöä viime viikon kokouksessa. Työryhmä tapaa seuraavan kerran marraskuun 9. päivä.
Vaikka ymmärränkin edellä kuvattuja itsepäisten puolustajien perusteluja, olisin nyt valmis antamaan - hetkeksi - periiksi näille ... jäykkiksille/hulluille/arvovaltaansa korostaville/you_name_it ...
Kaksi suurta jäsenmaata: Italia ja Ranska ovat olleet glyfosaatin jatkoa vastaan, koska sen terveysvaikutuksista on vaihtelevia käsityksiä. Myös Saksan on huhuttu kuuluvan vastustajien leiriin. Glyfosaatin kieltämistä koskeva adressi on kerännyt yli miljoona allekirjoitusta.
... ellei muun takia, niin edellä mainitulla perusteella, että asiassa pöly hiukan ehtisi laskeutua.
Silläkin uhalla, että keskustelu alkaa jo näyttää loputtomalta, ja tolkuttamiselta, ja ikävystyttävältä.
Ja jotta "meillä (http://www.copa-cogeca.be/Menu.aspx)" olisi (hetki) aikaa kerätä glyfosaatin sallimisen puolesta yli 10 miljoonaa allekirjoitusta!
Toisaalta, en ole hyvä pokerinpelaaja. Kuitenkin tulee mieleen, että onko Italialla ja Ranskalla oikeasti noin hyvä "käsi". Hallituksilla, niissä maissa on melkoinen viljelijäväestö jne. Puinnit noissa maissa ovat varmaankin tehtyinä, ja luulisi, että traktorimarssi Roomaan tai Pariisiin aina kotiolot voittaisi. :D
***
Brittiläinen maatalouspomo tässä "hattuilee" ...
British farmers’ boss: I hope outside the EU, decisions will be science-based (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/interview/british-farmers-boss-i-hope-outside-the-eu-decisions-will-be-science-based/)
... toivomalla, että sitten aikanaan EU:n ulkopuolella päätökset olisivat tieteeseen perustuvia.
-
Ja se on siis 9. marraskuuta (Reuters):
EU Commission proposes five-year extension for herbicide glyphosate (https://www.reuters.com/article/us-eu-health-glyphosate/eu-commission-proposes-five-year-extension-for-herbicide-glyphosate-idUSKBN1CW0SN)
Ellei sitten Ranska kiristä lisää myönnytyksiä:
France, one of the countries opposing a 10-year approval, said on Wednesday that it was prepared to accept a four-year license extension.
Mielipuolista. Edellinen 18 kuukauden lisäaika otettiin tämän takia, ja asia on kuitenkin lähes samassa pisteessä:
The EU passed an 18-month extension in June 2016 pending further scientific study. That research came in the form of a European Chemical Agency conclusion in March that there was no evidence to link glyphosate to cancer in humans.
Mutta mepit - ja eräät muut Euroopan poliitikot - katsovat olevansa maailman ykkösluokan tiedemiehiä ja valitsevat rohkeasti, mitä tutkimuksia uskoa, mitä ei.
-
Vaikka itse tekstissä epävarmuudet ja lisätutkimusten tarve tuodaan esille ja myönnetään ...
Millaisia hedelmiä ja kasviksia syöt? Torjunta-ainejäämät ehkä yhteydessä lapsettomuuteen ja keskenmenoihin (https://www.mtv.fi/lifestyle/hyvaa-elamaa/artikkeli/millaisia-hedelmia-ja-kasviksia-syot-torjunta-ainejaamat-ehka-yhteydessa-lapsettomuuteen-ja-keskenmenoihin/6639542#gs.k94vawY)
... niin tuollaisella otsikolla juttu kuitenkin julkaistaan.
Eikä noissa varauksissa ole edes mainittu tärkeintä: mitä torjunta-ainetta epäillään? Tuollainen yleinen syytös viittaa minusta selvästi hyvin keskeneräiseen tutkimukseen.
-
Jouko Tuomisto kirjoittaa, ja glyfosaatistapa juuri:
Huolettomuus voi tappaa, mutta niin voi varovaisuuskin (https://blogi.thl.fi/huolettomuus-voi-tappaa-mutta-niin-voi-varovaisuuskin/)
Rikkaruohomyrkky glyfosaatti kuuluu vähiten myrkyllisiin torjunta-aineisiin. Aikamme pelkoja kuvaa hyvin se, että nyt glyfosaatti halutaan kieltää EU:ssa.
Jyrsijöillä tappava annos on yli 5 g/kg, jota suurempia annoksia toksisuuskokeissa ei edes käytetä. Satoja milligrammoja päivässä on käytetty jyrsijöille useiden kuukausien ajan ilman merkittäviä vaikutuksia. Ihminen saa ravinnosta ja vedestä ainetta noin 1 mikrogramman päivässä eli noin 0,015 mikrogrammaa kiloa kohti.
Glyfosaatin syöpävaarallisuutta on tutkittu koe-eläimillä erittäin perusteellisesti, vertaisarvioituja syöpätutkimuksia on lähes kymmenkunta. Lisäksi teollisuus on tehnyt toistakymmentä tutkimusta. Pätevää näyttöä syövästä ei ole saatu. Ja jos syövän riski olisi tosi, annoksen olisi oltava yli miljoonakertainen ihmisen altistukseen verrattuna.
Aikamme ilmiöihin kuuluu sekin, että mepit tekivät ehdotuksen amatöörikäytön välittömästä kieltämisestä kuin myös käytön välittömästä kieltämisestä kaupunkien puistojen hoitamisessa. Joissa altistuminen on varmasti kaikkein vähäisintä.
Ja Tuomisto kirjoittaa kyllä vähän muustakin. Tämä tieto oli sivulla:
Ympäristöterveyden riskikäsitykset on teemana myös valtakunnallisilla ympäristöterveyspäivillä 1.–2.11.2017
Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät – ohjelma (https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/3538584)
Vaikka spesifisti torjunta-aineista ei ohjelman mukaan ole esityksiä tarjolla, esitelmät kannattas varmasti tsekata, kun ne verkkoon tulevat.
-
Tämä kyllä tapahtuu USA:ssa, mutta kyllä tämä koskee meitäkin:
Two US Congressional committees ask IARC cancer agency to testify, citing ‘scientific integrity’ concerns (https://geneticliteracyproject.org/2017/11/02/two-us-congressional-committees-ask-iarc-cancer-agency-testify-citing-scientific-integrity-concerns/)
Ja melko varmasti sitten uutisoidaan meilläkin. Yksi siirto lisää tässä isossa pelissä. Ehtiikö mukaan? Siirtoihin on paljon aikaa tässä "shakissa", mutta marraskuun 9. päivään on tästä hetkestä vain yksi viikko.
-
Kuinka helppoa olisi glyfosaatin korvaavan aineen kehittäminen, jota tuo ranskalaismeppi ehdotti ja vaati? Tämä dicamba on ollut Monsanton oma yritys asiassa:
Dicamba herbicide drift damaged 3.6 million acres of soybean crops in 25 states (https://geneticliteracyproject.org/2017/11/03/dicamba-herbicide-drift-damaged-3-6-million-acres-soybean-crops-25-states/)
Tuossa ei ole vielä sanottu, etteikö tätä dicanba-projektia vielä saataisi raiteilleen, mutta tällä hetkellä siis sen käytön kieltämiselle on paremmat perusteet kuin glyfosaatin. Monsanton tavoitteena on tietysti ollut glyfosaatin täydentäminen, ei sen korvaaminen kokonaan.*)
Dicamba (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Dicamba) on alunperin rekisteröity vuonna 1967. Tosin Monsanton kehittämät sitä sietävät GMO-lajikkeet on hyväksytty käyttöön vasta aika äskettäin.
____________
*) ideana on ymmärtääkseni eri torjunta-aineiden vuorottelu, jolloin hillitään vastustuskyvyn kehittymistä rikkakasveissa. Mutta dicamba on saattanut olla lähtökohta tälle nettihuhulle (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=747.msg10891#msg10891).
-
Euroopan viljelijäjärjestöjen yhteistyöjärjestö, pääsihteerinsä Pekka Pesosen suulla, toteaa, että glyfosaattipäätöksen jumiutuminen osoittaa EU:n epäluottamusta, jopa suoranaista halveksuntaa omia instituutioitaan kohtaan:
European farmers say glyphosate deadlock shows mistrust in EU bodies (http://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/european-farmers-say-glyphosate-deadlock-shows-mistrust-in-eu-bodies/?utm_term=Autofeed&utm_campaign=Echobox&utm_medium=Social&utm_source=Twitter#link_time=1509947853)
EU farmers’ union Copa-Cogeca has rejected the Commission’s revised proposal for a five year re-authorisation of glyphosate, claiming that such a proposal would “undermine” credibility in the EU institutions. Instead, they suggest a full 15-year re-approval.
Copa and Cogeca Secretary-General Pekka Pesonen insists that assessments by the European Food Safety Authority (EFSA) and the European Chemicals Agency (ECHA) gave the green light for the weedkiller’s re-authorisation.
“There should be no question but to re-authorise its use for the full 15 years. Important decisions like this should not be based on emotion or politics. If it’s not renewed for the full term, all credibility in the EU institutions and decision-makers will be lost,” Pesonen warned.
Ja siis ehdottaa edelleen alkuperäistä täyttä 15 vuoden lupa-aikaa. Joka perustuu noiden mainittujen EU-virastojen näkemykseen eli tutkimustuloksiin (tutkimusyhteenvetoihin).
Tulee kyllä itselläkin mieleen, mitä ylpeyttä ja iloa voimme tuntea arvovaltaisen ECHA:n sijoittamisesta Helsinkiin, jos ei sillä mitään arvovaltaa ole. Ja tällaisen viraston kustannusten maksamisesta (toki koko EU yhdessä). WC-paperiksi joutuvaa paperia aikaansaisi halvemmallakin.
-
O!en löytänyt useitakin synkkiä ennustuksia siitä, mitä kaikkea glyfosaatin kielto sotkee, jos toteutuu. Mutta palataan niihin kaikkiin torstaina 9.11.2017.
Jos on tarpeen.
-
Näin sitten siinä kävi:
Torjunta-aine glyfosaatin myyntiluvan jatkolle ei löytynyt riittävää tukea EU:ssa (https://yle.fi/uutiset/3-9923637)
Jäsenmaiden virkamiehistä koostuva komitea äänesti glyfosaatin jatkosta aamupäivällä Brysselissä. Kokouslähteen mukaan 14 maata kannatti myyntiluvan jatkoa, yhdeksän vastusti ja viisi pidättäytyi äänestämästä. Suomi on kannattanut vähintään viiden vuoden jatkoa.
Entä nyt, mitä mahdollisuuksia vielä on?
Tulos johtaa epäselvään tilanteeseen aineen jatkon kannalta, sillä aikaa luvan uusimiseen on jäljellä hyvin vähän. Komission on joko tuotava uusi esitys komiteaan, tai sitten asia viedään erilliseen muutoksenhakuelimeen.
Yksi pelätyistä seurauksista on markkinoiden häiriintyminen:
Market disruption fears grow as glyphosate ban looms (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/market-disruption-fears-grow-as-glyphosate-ban-looms/)
A possible glyphosate ban entails the risk of trade disruption to food imports from third countries, in case the EU fails to follow scientific evidence in its decision-making, EU farmers warn.
[...]
In a recent interview with EURACTIV.com, the head of Britain’s National Farmers’ Union Meurig Raymond wondered what would happen if glyphosate is used in the UK and banned in Europe. “Will we be allowed to export our wheat in the EU?”
This is a question for the rest of the world as well.
Näin se äänestys meni ja näin asiaa jatketaan, tuon uutisen mukaan:
According to the European Commission, half of the member states (14) supported the Commission’s proposal. Among the countries in favour of a five-year re-approval were the Czech Republic, Denmark, Estonia, Ireland, Spain, Finland, the UK, Sweden, Slovenia, Slovakia, the Netherlands, Hungary, Latvia and Lithuania.
Belgium, France, Greece, Croatia, Italy, Cyprus, Luxembourg, Malta and Austria voted against the proposal, while Bulgaria, Germany, Poland, Portugal and Romania abstained.
“Taking into account its legal obligations and the fact that the current authorisation expires on 15 December the European Commission will now submit the proposal to the Appeal Committee by the end of November,” the Commission said.
ATL-lehti näistä mahdollisuuksista:
JUST NU: Inget avgörande om glyfosat (http://www.atl.nu/lantbruk/just-nu-inget-avgorande-om-glyfosat/)
Det betyder att en ny omröstning, i en överprövningskommitté, ska hållas. Enligt en talesperson för EU-kommissionen vill kommissionen hålla den omröstningen före den 22 november.
Blir det då åter ett dödläge där ingen kvalificerad majoritet vare sig för eller emot en förlängning uppnås kan EU-kommissionen avgöra. Tidigare har den sagt att den inte kommer att fatta något annat beslut än vad en kvalificerad majoritet bland medlemsländerna ger stöd för.
(lihav. HJ)
-
Tässä uusi laaja, pitkäaikainen tutkimus USA:stä, jossa glyfosaatiin ja syöpien tilastollista yhteyttä ei löydetty:
Large long-term farm study finds no statistically significant cancer link to glyphosate herbicide (https://geneticliteracyproject.org/2017/11/09/large-long-term-farm-study-finds-no-statistically-significant-link-glyphosate-herbicide-cancer/)
Mutta vaikka tuo saataisiin ranskaksikin, mahtaisiko sekään auttaa? Kun eräät maat näyttävät aikalailla lukinneen kantansa. Ainakin Ranskan johtavilla poliitikoilla näyttää nyt olevan näin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=591.msg9838#msg9838).
***
Kielto voisi vaikuttaa muuten myös kehitysmaihin, samaan tapaan kuin EU:n politiikka geenitekniikassa, ks.
Miten bioteknologia on pidetty poissa Afrikasta? (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=55.0)
Voi toisin sanoen hyvin samaan tapaan syntyä painetta, että kehitysmaissakin luovutaan glyfosaatin käytöstä. Omine seurauksineen.
-
MTK:n kannanotto, jossa tuodaan esiin useita kiellon haittoja:
Glyfosaatin käytön jatkosta ei vieläkään päätöstä (https://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2017/marraskuu/fi_FI/glyfosaatti/)
Esille tulee mm. haitta suorakylvölle. Ansaitsee tulla lainatuksi kokonaan:
Ympäristön kannalta on tärkeää vähentää erityisesti eloperäisen maan muokkausta. Se on yleisin keino maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen maailmalla. Suomessa muokkauksen vähentäminen ja talviaikainen kasvipeitteisyys ovat myös erittäin tärkeä keino vähentää maatalouden vesistökuormitusta. Yleistynyt suorakylvötekniikka ja kevennetty muokkaus vaativat torjunta-aineiden käyttöä, koska peltoa ei kynnetä syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Kyntämättä jättämisen seurauksena etenkin juuririkkakasvit kuten juolavehnä saavat tilaa ja valtaavat nopeasti peltoja. Tämä taas pienentää peltojen sadontuottokykyä ja ravinteiden tehokasta hyödyntämistä. Rikkakasvit on torjuttava jollakin tavalla, ja glyfosaatin käyttö ennen kylvöjä tai viljan orastumista on tehokkain tapa hoitaa asia. Glyfosaatin täyskielto olisi siten karhunpalvelus maatalouden ilmasto- ja ympäristötyölle.
Tietysti MTK ottaa kantaa myös tähän:
Mikäli glyfosaatin käyttö kielletään Euroopassa olisi perusteltua vaatia, että glyfosaatti-käsitellyt tuotteet ja niiden jatkojalosteet merkittäisiin asianmukaisesti. Tällä tavalla kuluttajille ja myös viljelijöille luotaisiin mahdollisuuksia valita glyfosaatti-vapaita tuotteita. Mikäli käyttö kielletään EU:ssa, mutta samalla sallitaan glyfosaatti-käsiteltyjen tuotteiden ja raaka-aineiden tulo EU:n sisämarkkinoille, annettaisiin tuontituotteille merkittävää kilpailuetua. Samalla tämä olisi todiste siitä, että huoli kuluttajien terveydestä ja turvallisuudesta ei ole aito.
Ei niin sanota, mutta lähellä on siis vaatimus, että samalla olisi kiellettävä myös sellaisten tuotteiden tuonti, joiden valmistuksessa glyfosaattia on käytetty.
Vain vähän liioitellen: EU on nyt tekemässä päätöstä koko maailman puolesta. Ja siis nahdollisesti karhunpalvelusta koko maailmalle.
-
Asiantuntijan pohdintaa tästä tilanteesta:
Agriculture expert: A ‘third body’ is needed between science and EU politicians (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/interview/agriculture-expert-a-third-body-is-needed-between-science-and-eu-politicians/)
Siitä tähän tämä pätkä:
When you are an MEP you have to participate in the public debate and you cannot have the full entire picture of scientific data. This is the job of EFSA. But when you take the public debate which is driven by social media and so on, it is very difficult if you’re not a scientist to have a clear idea and a personal opinion on that. In addition to have organisations like EFSA, we need to build at EU level capacity to interpret science and deliver a clear message on the reliability of science
Shall I trust IARC or EFSA? We need to rebuild confidence to have this capacity with trustworthy experts, fully independent, in a position to say “at the moment, we can rely on this science”.
How can this be achieved?
We have the capacity at EU level to organise a body of experts between EFSA and the European Parliament. We could easily do that. But what we cannot and we should not have is to have a situation where it is a fight between industry and NGOs. The rule of law has to be protected by the institutions. And no industry or NGO can say “this active substance is the right one” or not. At the end of the day we have to make sure politicians are able to speak without doubt and with integrity. And clearly today we have a problem.
Niin, todelllakin: tänä päivänä meillä selvästi on ongelma.
-
Tässä artikkelissa, paitsi tieto, että glyfosaatti on yhä maailman käytetyin torjunta-aine (ja sen käyttö jopa kasvussa), on mielenkiintoista tietoa siitä, mitä on aiemmin tapahtunut yrityksille se kieltää:
Weedkiller glyphosate, controversial but still most used (https://phys.org/news/2017-11-weedkiller-glyphosate-controversial.html)
Suurin osa kielloista on paikallisia ja rajoitettuja: on kielletty käyttö esimerkiksi puistoissa ja urheilukentillä, mm. joissakin EU-maissa.
Ainoa maa, jossa se on kokonaan kielletty on Sri Lanka, mutta sielläkin keiltoa yritetään nyt saada kumotuksi:
Sri Lanka banned the import and use of glyphosate in June 2015 following reports that it was responsible for a sharp increase in kidney disease.
However the scientific community notes there is no reliable evidence of this link and Sri Lanka's tea industry is lobbying to get the ban lifted.
(lihav. HJ)
Kiellon peruste oli tosiaan omituinen, ja huomattava on, etti tuota yhteyttä ole missään muualla edes väitetty havaitun. Ei edes nyt EU:n glyfosaattisodassa, edes esim. Greenpeacen toimesta. Jaa, taisi Séralinin ryhmä olla löytävinään munuaisvaurioita hiirissään, mutta väitti niiden johtuvan muuntogeenisestä maissista, jota koe-eläimille oli syötetty.
Mutta kun tuollainen maa nyt sitten (ainakin vielä) on, olisi syytä nyt tutkia, miten sen maataloudelle tämän 2 vuoden aikana on käynyt. Vaikkapa rajoitetusti, mitä tuo kielto on vaikuttanut mainittuun teen tuotantoon. (Sri Lankan tapauksesta on edellä 20.03.14 ja 15.04.14 lyhyet maininnat.)
Tuollaisiksi maiksi täytynee tosin varmaan laskea mukaan ne muutamat 100% luomumaiksi pyrkivät (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=728.0), kuten Kuuba (?), Bhutan ja Intian pieni osavaltio Sikkim? Mutta kuten tuosta linkistä voi lukea, niissä maissa ei ole pystytty estämään ruoan tuontia maista, joissa tuollaista rajoitusta ei ole.
El Salvadorissa se kiellettiin v. 2013, mutta poistettiin sittemmin kiellettyjen listalta. Kolumbia kielsi sen levityksen lentokoneilla ...
- Colombia, the world's largest cocaine producer, suspended in 2015 its use of glyphosate for aerial spraying of illicit crops on concerns it may be carcinogenic. It is still used in manual fumigation and authorities are pushing for a return to aerial spraying.
... mutta siis sitäkin rajoitusta yritetään nyt saada kumotuksi. Sitäpaitsi Kolumbiassa ei lentokonelevityksessä päätarkoitus ollut (ruokakasvien) kasvinsuojelu, vaan päinvastoin noiden viidakossa piilevien laittomien kokaiiniviljelmien hävittäminen. Mitähän tuolla kiellolla tavoiteltiin: oltiiinko huolestuneita näiden rikollisten oletetusta kohonneesta syöpäriskistä? Vai glyfosaattijäämistä valmiissa kokaiinissa, USA:n laittomilla, mutta yhtäkaikki "laatutietoisilla" markkinoilla? Siellähän myydään marijuanaakin luomuna.
EU:n päätöstä en halua ennakoida ... ei, itse asiassa villisti haluaisin ... mutta El Salvadorin tapaus tuossa kuitenkin muistuttaa siitä, että jos tulee (puolivahingossa) kiellettyäkin, niin asiaa on myös mahdollista jälkikäteen tehokkaasti katua.
-
Tämä kirjoittaja syyttää tästä glyfosaattihässäkästä aktivisteja sosiaalisessa mediassa, "twitteratia":
Viewpoint: Blame activist social media for Europe’s anti-science crusade against glyphosate (https://geneticliteracyproject.org/2017/11/16/viewpoint-blame-activist-social-media-europes-anti-science-crusade-glyphosate/)
Niin, miten sen nyt ottaa? Miten poliitikot ovat voineet ottaa sen niin vakavasti? Jopa hyvin vahvana poliitikkona pidetty Angela Merkel ei ole ollut vahva tässä. Vaikka hän viljelijöille kertoi kannattavansa luvan jatkoa, pakeni Saksa äänestyksessä sitten siitä pidättäytymiseen (ja esti siten määräenemmistön syntymisen).
-
Tässä (tästä uutisesta (https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa-talous-ulkomaat/vihre%C3%A4t-kaikki-puolueet-v%C3%A4litt%C3%B6m%C3%A4sti-valmistelemaan-eun)) Heidi Hautala on varsin oikeassa:
Hautala muistuttaa, miten tärkeä suunnannäyttäjä EU edelleen on. Vaikka muiden talousalueiden, kuten Kiinan, talous kasvaa, sanelee EU sääntelyä esimerkiksi tavaroiden ja ruuan turvallisuuden suhteen.
”EU:n ei ole mitään syytä tuntea voimattomuutta tai alemmuutta. On esimerkkejä, että EU:n normit leviää globaaleiksi normeiksi”
Esimerkiksi keskustelu torjunta-aine glyfosaatin kieltämiseksi tai palmuöljyn vastuullisuuskriteereistä on Hautalan mukaan vaikuttanut aloihin maailmanlaajuisesti.
Mutta ei varmaankaan ymmärrä, että glyfosaatin osalta tuosta pitäisi olla häpeissään. (Ks. edellä 11.11.17)
-
Saksan hallituksen muodostamisesta ei sitten tullut mitään. Oliko se glyfostaatin kannalta hyvä vai huono asia, ei osaa sanoa, mutta ainakaan välitöntä muutosta Saksan hallituksen linjaan ei ole odotettavissa (eli se on edelleen varmaankin se jyrkkä: "ei osaa sanoa").
Tämä tappelu käydään jossain muualla kuin hallituksen sisällä:
Greens, conservatives fight for future of German farming (https://www.politico.eu/article/greens-conservatives-fight-for-future-of-german-farming/amp/)
Whoever takes over the agriculture ministry will have a big say not just in German politics but also on hot EU topics, such as reform of the Common Agricultural Policy and the use of glyphosate, a popular weedkiller whose fate is at the center of a major Brussels policy battle. The Greens advocate a ban on glyphosate; the CSU is opposed.
Mutta EU-komissiolla voi olla glyfosaattiasiassa jokin suunnitelma. Parin kolmen päivän sisällä sen pitäisi selvitä, onko sillä.
-
Tässä Euractivin uutisessa kerrotaan se, minkä jo tiedämmekin ....
WHO agency isolated in glyphosate fight (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/iarc-alone-against-glyphosate-despite-new-evidence/)
... että IARC on hyvin eristäytynyt syöpävaarallisuusväitteineen. Vaikka muut tutkimuslaitokset päätyvät toisiin tuloksiin ja vaikka nyt on ilmestynyt taas laaja tutkimus, joka osoittaa teorian vääräksi, se ei anna periksi. Vaan jatkaa saman väittämistä.
Toinen tieto siinä on, että glyfosaatin jatkoluvalla saattaa olla enemmän kannatusta.kuin miltä tähän asti on näyttänyt, ja komissio on siksi muuttanut retoriikkaansa ja taktiikkaansa ...
Commission has changed its rhetoric
The European Commission has so far failed to reach a qualified majority among member states to re-approve glyphosate.
In the last vote on 9 November, 14 member states voted in favour of Commission’s proposal for a five-year re-authorisation, while 9 voted against and 5 abstained.
EURACTIV has learned that Bulgaria, Romania and Poland abstained because they refused to vote for a re-approval of less than ten years.
So far, the Commission has been stating that the member states are hiding behind the executive on the case and urged them several times to take up their responsibilities otherwise after 15 December, a date that glyphosate expires, there will be a full ban of the substance.
However, its rhetoric has changed. It now says it’s seeking the largest possible “support” among member states to re-authorise glyphosate. In addition, it counts on the European Parliament’s recent resolution calling for a five-year phase-out period as well as the majority of the member states.
On 27 November, there is a meeting of the Appeal Committee and according to the regulation, the Commission has the possibility to move on with its proposal if, once again, no qualified majority either in favour or against is reached.
(lihav. HJ)
... ja tieto, että tuota tuossa mainittua (ratkaisevaa?) käsittelyä on lykätty, se tapahtuu vasta ensi viikolla. Nyt minun veikkaukseni asioiden tulevasta kulusta on se, että määräenemmistöä ei tuossakaan kokouksessa saavuteta, mutta komissio sitten omilla valtuuksillaan (mutta siihen tavallaan moraalisesti oikeutettuna) antaa glyfosaatille jatkoaikaa x vuotta. Vaikka tuon viisi vuotta, jota europarlamenttikin kannatti.
Spekulaatioista asian jatkosta sen jälkeen - minä pidättäydyn. 8)
-
Luomuinstituutti haluaa tietysti - tehtävänsä mukaisesti - laittaa lusikkansa tähän soppaan tällä artikkelilla:
Kasvinsuojeluaineet menettävät tehonsa rikkakasveihin (http://luomuinstituutti.fi/kasvinsuojeluaineet-menettavat-tehonsa-rikkakasveihin/)
Glyfosaatti menettämässä tehonsa
Nykyään yleisimmin käytössä oleva kasvinsuojeluaine on glyfosaatti, jonka hyväksyminen on parhaillaan katkolla Euroopan Unionissa.
Glyfosaattia sietävät, perimältään keinotekoisesti muokatut geenimuunnellut viljelykasvit ovat lisänneet glyfosaatin käyttöä huomattavasti Amerikassa. Sen vuoksi myös glyfosaattia kestävät rikkakasvit ovat yleistyneet, jopa siinä määrin, että niiden saastuttamaa maata on kallista ottaa uudelleen viljelyyn.
[...]
Sitä mukaa kun kasvinsuojeluaineiden teho vähenee, tavanomaisen viljelyn kannattavuus ja satotaso laskee. Tämä johtaa luonnonmukaisen tuotannon kilpailukyvyn paranemiseen.
Jos glyfosaatti kielletään, se tietysti menettää tehonsa 100-prosenttisesti. Ja tämä myös johtaa luomutuotannon (suhteellisen) kilpailukyvyn paranemiseen. Tämäkö on tuon aktion perimmäinen tarkoitus? Eikä niinkään huoli ihmisten terveydestä?
Mutta mikä on tosiasiallinen tilanne glyfosaattia sietävien rikkakasvien kohdalla? Tämä täytyy tarkistaa, tuota väitettä ei voi ihan tällä istumalla uskoa. Kun vielä ihan arkijärjellä, niiden "saastuttamaa" maata varmasti voi ottaa sellaiseen viljelyyn, jossa ei glyfosaattia käytetä. Muuhunkin kuin luomuviljelyyn, koska muitakin kasvinsuojeluaineita aivan varmasti on, niitä ei edes tarvitse keksiä (vaikkei aivan vastaavaa kuin glyfosaatti olekaan).
-
Essee luonnollisista ja synteettistä torjunta-aineista:
Myth busting: Are natural pesticides really safer than synthetic ones? (https://geneticliteracyproject.org/2017/11/22/myth-busting-natural-pesticides-really-safer-synthetic-ones/)
Käsittelee mm. Amesin tutkimusta vuodelta 1990. Muitakin hyviä pointteja siinä on, nyt esille tämä:
Despite the vast amount of toxins in our diet, only a handful of these have ever been tested (note that the paper was written in 1990, but the point still stands). Of all the chemicals tested for chronic cancer tests in animals, only 5 percent have been natural pesticides and half of these were carcinogenic.
Missä viipyy ensimmäinen aloite luonnollisen turjunta-aineen kieltämisestä? ;D Syytähän olisi:
Think about that for a moment. While there’s an uproar about parts per billion amounts of synthetic pesticide residues on our food, there are more concentrated compounds in fruits and veggies actually known to cause cancer.
Miten sen voisi tehdä? Vaikea sanoa, mutta ehkä tämän perunan tapaus voisi olla siitä esimerkki:
Going back to solanine, in the ’60s a new strain of potato known as the “Lenape” potato was developed through “natural” methods, but was found to be toxic due to increased levels of solanine: it had ~2-4x the amount of solanine found in other potato varieties and it had to be pulled off the shelves. But no one seems to be making noise about “unintended consequences” of traditional crossbreeding.
Ehkä voisi aloittaa siitä, että luonnollisista torjunta-aineista pidettäisiin edes vähän enemmän meteliä? Evira julkaisisi niiden saannista suomalaisessa ravinnossa myös raportin, vuosittain?
Sillä ei kai se voi olla vastuun kantamista asiassa, että tutkitaan vain niitä asoita, joita on helpompi tutkia? Tai joita on jo totuttu tutkimaan? (So. niitä synteettisiä aineita, niiden miljardisosapitoisuuksia.)
Sitten Evira voisi tehdä perinteisen lehdistötiedotteensa, että normaalikäyttäjälle/normaalilla ruokavaliolla näistä luonnollisista torjunta-aineista ei ole haittaa, mutta jos joku haluaa niitä välttää, niin ... ;D
-
Viime hetken arvioita tästä tilanteesta, Ruotsin puolelta:
1,3 miljoner i kampanj mot glyfosat (http://www.landlantbruk.se/lantbruk/13-miljoner-i-kampanj-mot-glyfosat/)
Regeringskansliet bekräftar att det är på måndag 14:30 som EU-länderna får en sista chans att komma överens i frågan om glyfosat. Då det nuvarande tillståndet löper ut den 15 december måste ett avgörande ske väldigt snart.
Sverige har tidigare röstat nej till en förlängning på tio år. Men vid senaste omröstningen den 9 november röstade man ja till det omarbetade förslaget om att förlänga medlet i fem år.
Ja Ruotsi on nyt tämänkin kohteena:
Nu kraftsamlar miljöorganisationer för att påverka den svenska regeringen att ändra sin röst.
Enligt ett mejl från organisationen SumOfUs har över 1,3 miljoner européer skrivit på en kampanj för att förbjuda glyfosat.
De skriver också att de vill göra mer än att få Sverige att rösta nej. De vill att Sverige kommer till EU:s förhandlingsbord mer ett alternativ till det förslag som nu ligger på bordet.
Näin aprikoi tuokin artikkeli:
Det är inte självklart hur varken Sverige eller något av de andra länderna kommer att lägga sin röst. Men om ländernas positioner inte ändras och förslaget inte går igenom kommer frågan bollas tillbaka till EU-kommissionen.
I en sådan situation är det troligt att EU-kommissionen går på sitt eget förslag och förlänger tillståndet i ytterligare fem år.
Eli samaa ennustetaan, jota myös täällä 21.11.17 arvailtiin.
-
EU-uutiset samasta asiasta:
1,3 miljoonaa eurooppalaista haluaa kieltää glyfosaatin (https://eu-uutiset.fi/2017/11/23/13-miljoonaa-eurooppalaista-haluaa-kieltaa-glyfosaatin/)
Sieltä:
Komissio uskoo kahta viimeistä virastoa. Terveyskomissaari Vytenis Andriukaitis totesi, että glyfosaatin karsinogeenisyydestä ei ole tieteellisiä todisteita. Hän myös sanoi, ettei pidä siitä, että salaliittoteorioita esittämällä yritetään vaikuttaa EU-päätöksentekoon.
En tiedä oliko, mutta tuo viimeinen lause voisi olla piikki Heidi Hautalalle.
Joka tapauksessa nyt on asiasta käytännössä kaikki sanottu, ja on odotettava maanantaihin, iltapäivään.
-
Glyfosaatti sai 5 vuoden jatkoluvan:
https://yle.fi/uutiset/3-9950495
-
Huh, huh. Menipä jännittäväksi.
Päätös tehtiin äärimmäisen niukalla marginaalilla, sillä jatkon puolesta äänestäneiden maiden yhteenlaskettu väestö ylitti määräenemmistön vähimmäisrajan vain 0,7 prosentilla. Vastaan äänesti yhdeksän maata ja yksi äänesti tyhjää
Se syntyi kuitenkin yllättävällä tavalla:
Jäsenmaat ovat äänestäneet asiasta useita kertoja, mutta määräenemmistöä jatkon kannalle ei ollut löytynyt ennen kuin loppumetreillä. Esimerkiksi Ranska ilmoitti eilen sunnuntaina aikovansa äänestää komission esitystä vastaan.
Saksa äänesti tällä kertaa jatkon puolesta, kun se oli viimeksi pidättäytynyt äänestämästä. Viime äänestys pidettiin kun Saksan liittokansleri Angela Merkel neuvotteli hallituksen kokoamisesta glyfosaattiin kriittisesti suhtautuvien vihreiden kanssa. Neuvottelut kariutuivat toissa viikolla.
– Äänestys osoittaa, että kun haluamme, pystymme yhdessä ottamaan vastuun päätöksenteosta, terveyskomissaari Vytenis Andriukaitis sanoi Twitterissä.
Ilmeisesti tilanteessa (kokouksessa) äänestettiin tai koeäänestettiin useita kertoja. Vielä eilen n. klo 15 löysin netistä Reutersin tiedon, ettei määräenemmistöä ole löydetty, ja asia siirtyy komissiolle. Kuten uskoin (ja ilmeisesti myös LandLantbruk, edellä 25.11.17, uskoi) käyvän, mutta niin ei siis nyt käynyt. Saksa yllätti. (Tai hallitusneuvottelujen kariutumisella oli tuo yllättävä vaikutus. Jääköön tässä nyt poliitinen analyysi sikseen, tapahtunut, mikä tapahtunut,)
Mutta luultavasti tämä on taas vain välirauha. Sota jatkuu. Mutta nyt iskevät myös puolustajat. Tässä tutkintapyyntö tai -esitys IARC:in toiminnasta:
French scientist calls for inquiry into IARC’s ‘misbehavior’ on glyphosate cancer study (https://geneticliteracyproject.org/2017/11/27/french-scientist-calls-inquiry-iarcs-misbehavior-glyphosate-cancer-study/)
Ranskalainen on tämäkin kirjoittaja:
Glyphosate or nuclear: What to do beyond scaring (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/opinion)
Mutta tuon ja vastaavien järkeen vetoavien kirjoitusten ohella ei varmasti tekisi pahaa organisoida ja kerätä sitä EU-kansalaisaloitetta glyfosaatin puolesta 10 miljoonalla nimellä. Hyvissä ajoin, sinne 5 vuoden päähän odottamaan.
Sillä varmasti vastapuoli nyt jo aloittaa tai jatkaa myös omia "sotatoimiansa", ja tulee varmaankin syyttämään EU:ta kansan tahdon ohittamisesta tässäkin päätöksessään. Vaikkei siis komissio joutunutkaan käyttämään valtaansa. Seurataan keskustelua siis edelleen. (Vaikka asia jo varmaan alkaa hiukan kyllästyttääkin, kuten jo edellä valittelin.)
-
Jos Macron pysyy kannassaan (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005466598.html), edessä on mielenkiintoinen koe ...
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti päätöksen jälkeen maanantaina, että Ranska pyrkii kieltämään glyfosaatin viimeistään seuraavien kolmen vuoden kuluessa. Hän kertoi näkemyksensä Twitterissä.
”Olen pyytänyt hallitusta ryhtymään tarpeellisiin toimiin jotta glyfosaatin käyttö kiellettäisiin Ranskassa heti kun sille on löytynyt vaihtoehtoja tai viimeistään kolmen vuoden kuluttua”, Macron tviittasi.
... joka varmasti aiheuttaa vaikeuksia ja menetyksiä Ranskan viljellijöille (kuinka paljon? Se tulee tuossa kokeessa mitatuksi), tulee luultavasti hyvin kalliiksi, mutta johon Ranskalla ehkä rikkaana maana on varaa. Myös tulee (ehkä) mitatuksi joten kuten, mitä hyötyjä (jos mitään) tuolla kiellolla saavutetaan.*)
Huomatkaa erityisesti tuo, että noin luvataan tehdä 3 vuoden sisällä siitä huolimatta, onko glyfosaatille löytynyt vaihtoehtoja! Tulee tavallaan testattua sekin erään ranskalaisen mepin väite, että vaihtoehdon löytäminen on, ellei helppoa, niin täysin mahdollista. Ranskan tiedemiehet, kemistit varmaankin välittömästi tarttuvat haasteeseen. Osa Ranskan tiedemiehistä (ks. juuri edellä) näyttää kyllä tarttuvan haasteeseen toisella tavalla.
Suunnattomasta ylimielisyydestä**) tuo myös todistaa. Entä jos jokin muu EU-maa nyt julistaisi, että EFSA:n ja ECHA:n alkuperäisten (ja samoina pysyneiden) suositusten (ja myös komission 1. ehdotuksen) mukaisesti me nyt annammekin glyfosaatille 15 vuoden käyttöluvan? Tuon Ranskan (presidentin) käytöksen seurauksena on minusta reaalinen mahdollisuus, että jokin maa sen vielä tekeekin!
***
Ilmeisesti Suomessakin tarvitaan yhä julkista keskustelua siitä, mitä IARC oikein sanoo. Uutisoinnissa tästä jatkoajasta luonnehditaan glyfosaattia useimmiten "kiistellyksi" tai "vaaralliseksi epäillyksi" tai vastaavaksi. Eikä tuoda esille sitä periaatteellista eroa, mitä on "hazard" ja mitä "risk", joka kuitenkin on asiassa olennainen. Edes IARC siis ei väitä, että glyfosaatti aiheuttaisi lisää imusolmukesyöpää. vaan ainoastaan, että se voi aiheuttaa (hyvin suuren, käytännössä aivan epärealistisen suuren altistumisen myötä, joka on vielä helposti estettävissä, ilman aineen totaalikieltoa). Mutta täytynee antaa Suomen tiedotusvälineille anteeksi, jos edes presidentti Macron (kaikkine neuvonantajineen) ei tuota eroa ymmärrä.
___________________
*) vaikka tuosta tietysti tulee mieleen vanha neuvostovitsi, että kommunismia olisi pitänyt ensin kokeilla marsuilla
**) joka sekin on saattanut ärsyttää Merkeliä ja Saksaa, ja vaikuttaa Saksan äänestyspäätökseen? 8)
Ranskahan kertoi linjastaan ja aikeistaan käytännössä jo ennen äänestystä.
-
Maaseudun Tulevaisuus kirjoittaa samasta em. asiasta uutisen, ja ingressissään näin:
EU-komissio päätti: Glyfosaattia saa käyttää vielä ainakin viisi vuotta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.215062)
Taistelu glyfosaatista on ohitse.
Ei ole, Maaseudun Tulevaisuus. Ei ole. Vaikkei voi sanoa, että nyt se vasta alkaa, niin kyllä se jatkuu (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=458).
Euroopan viljelijöiden kattojärjestö Copa-Cogeca pettyi komission päätökseen. Koska tieteellistä näyttöä syöpävaarallisuudesta ei ole, lupa olisi pitänyt uusia järjestön mukaan vähintään kymmeneksi vuodeksi.
Tietysti noinkin, mutta pienen surffauksen perusteella EU:n viljelijäpiireissä on ilmaistu myös tiettyä helpottuneisuutta siitä, että saatiin nyt tuokin päätös. Jopa UK:ssa, jossa on kuitenkin nyt brexit-prosessi menossa, ja sekin mahdollista, ettei EU:n linjauksista enää kauan tarvitse niin välittääkään (sitä ennen UK voisi muuten olla se maa, joka tekee tuon uumoilemani päätöksen 15 vuoden jatkoluvasta, mainitsemillani EU-perusteilla! Kyllä sitäkin varmaan ärsyttää Ranskan ylimielisyys asian tiimoilla!).
-
Keskustelua glyfosaatista jatkamme omassa triidissä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=922.0). Mutta muista torjunta-aineista ja yleisellä tasolla jatkamme täällä.
****
Luomuväkeä laajemmallekin on levinnyt käsitys, että orgaaniset, "luonnolliset" (ja luomusertifiodut) torjunta-aineet olisivat ympäristölle turvallisempia. Mutta niin ei välttämättä olekaan laita:
Choosing Organic Pesticides over Synthetic Pesticides May Not Effectively Mitigate Environmental Risk in Soybeans (http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0011250)
Conclusions/Significance
These data bring into caution the widely held assumption that organic pesticides are more environmentally benign than synthetic ones. All pesticides must be evaluated using an empirically-based risk assessment, because generalizations based on chemical origin do not hold true in all cases.
(löysi: Jarrumies)
-
Poikkeuslupa taas myönnettiin ...
Tukes myönsi poikkeusluvan kevätöljykasvien peittausaineille (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.215774)
... mutta yhä vielä on epäselvää, onko tämä jatkuva poikkeuslupamenettely ja vaihtoehtojen etsintä edes tarpeen:
Swiss bee expert: Varroa mites—not neonicotinoid insecticides—primary threat to honeybees (https://geneticliteracyproject.org/2017/11/29/swiss-bee-expert-varroa-mites-not-neonicotinoid-insecticides-primary-threat-honeybees/)
Muitakin vastaavia kritiikkejä koko neunikotinoidien vaarallisuushypoteesia vastaan on tieteellisissä artikkeleissa esitetty. Lisäksi on kritiikkejä, joiden mukaan ohjeita noudattamalla vaara mehiläisille pystytään täysin välttämään.
(Tarvisisivatko neonikotinoiditkin oman triidinsä?)
-
Tanskasta - joka pyrkii varsinaiseksi luomun edelläkävijamaaksi. Torjunta-aineiden jäämien haitat ravinnossa vastaavat sitä, että joisit lasillisen viiniä joka seitsemäs vuosi:
Refined assessment and perspectives on the cumulative risk resulting from the dietary exposure to pesticide residues in the Danish population (http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0278691517306877?via%3Dihub)
Siis ainakin tämän tutkimuksen mukaan. Lapsena kyllä Toivonliitossa vastaanotin tiedon, että kaikki alkoholinkäyttö on äärimmäisen vaarallista.
-
Tuo edellinen tieto ja laskelma tulisi kyllä tuoda esiin Macronin Ranskan glyfosaatin vastaisen "ristiretken" yhteydessä:
samaan aikaan kun maa yrittää suojata (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=922.msg11217#msg11217) EU-kansalaisia sen vaikutuksiltaan mitättömiltä jäämiltä, se myy paatuneesti joka vuosi satoja miljoonia litroja myrkkyä koko maailman kuluttajille. Nimittäin viiniä.
Jos tämän mukaan ...
Bloomberg: Ranskan viinisato heikoin 60 vuoteen
Ranskan maatalousministeriö ennustaa, että viiniä tuotetaan tänä vuonna 4,9 miljardia pulloa. (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.208986)
... niin jos lasi viiniä on ehkä 2 desilitraa, niin Ranska tuon mukaan kuitenkin tänäkin vuonna ehtii "myrkyttää" koko maailman väestön useammaksi vuodeksi.
-
Kerrottiin tuosta juuri meillä, mutta nyt on näin kerrottu Maaseudun Tulevaisuudessakin:
Tanskalaistutkimus: Ruuan torjunta-ainejäämien terveysriski vastaa yhtä lasillista viiniä joka seitsemäs vuosi nautittuna (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.220262)
Tämän vertailun mukaan ...
https://www.luke.fi/ruokafakta/peltomaan_kasvit/torjunta-ainejaamat/
... Suomessa saadaan torjunta-aineita Tanskaa vähemmän. Mutta kuten voitte nähdä, on maita EU:ssa, joissa niitä jäämiä saadaan jopa kahden kolmen viinilasiillisen edestä. Siis kerran 7 vuodessa nautittuna. Pahimmillaan jossakin maissa jopa lasillista joka toinen vuosi?
Kokemuksesta sanoisin kuitenkin, että liiallisia määriä kannattaa kuitenkin pyrkiä välttämään. Sitä viiniä.
-
Olisiko tässä keksitty tehokas keino varroa-punkkeja vastaan:
Tackling bees' greatest threat: Lithium chloride could kill Varroa destructor mites without harming bees (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/16/tackling-bees-greatest-threat-lithium-chloride-kill-varroa-destructor-mites-without-harming-bees/)
Juu, ei ole luonnonmukainen keino, kovasti on kemiallinen. Eipä taida tulla sallituksi luomuhunajan tuotannossa.
-
Luomuinstituutti osallistuu keskustelun tuomalla esiin tämän tutkimuksen:
Luomuviljelijä välttyy kasvinsuojeluaineiden haittavaikutuksilta (http://luomu.fi/kirjoitus/luomuviljelija-valttyy-kasvinsuojeluaineiden-haittavaikutuksilta/2/?ref=etusivu)
Kiinnitin huomiota tähän:
Asianmukaisia suojaimia käytti 70 % viljelijöistä. Torjunta-aineita ohjeiden vastaisesti oli käyttänyt 18 % torjunta-aineita käyttävistä viljelijöistä. Verrokkeina tutkimuksessa oli 61 samalla alueella asuvaa ihmistä, jotka eivät viljele maata.
[...]
Luomuviljelijöillä havaittiin kasvinsuojeluaineita käyttäviä viljelijöitä vähemmän perimän vaurioista kertovia solumuutoksia. Tutkimuksessa havaittiin myös, että valmistajan ohjeiden vastainen torjunta-aineiden käyttö lisäsi merkittävästi näitä solumuutoksia.
Kun tuohon tutkimukseen tarkemmin tutustutaan, erityisesti tarkistaisin, mikä osuus tulla ohjeiden vastaisella käytöllä on asiassa, kokonaisuudessa. Jos se otettiin huomioon, jäikö vielä selitettävää? Tietysti sen lisäksi, mitkä torjunta-aineet olivat ongelmallisia. Koska ne eivät ole samanlaisia. Oma kysymyksensä on tuossakin, tutkittiinko luomussa sallittuja aineita. Onko tässä joukossa niitä:
Viljelijöiden virtsasta mitattiin kasvinsuojeluaineina käytettävien pyretroidien, organofosfaattien, karbamaattien ja tioeettereiden pitoisuuksia.
Onko muuten tuossa joukossa muuten glyfosaattiakaan?
-
Nyt tapahtuu tällaista, että USA hyväksyy koko joukon uusia aineita luomussa käytettäviksi:
USDA Organic board proposes approving new chemicals, removing Rotenone, for use in organic farming (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/23/usda-organic-board-proposes-approving-new-chemicals-removing-rotenone-organic-farming/)
Ja hylkää, kieltää yhden, rotenonin.
En osaa suoralta kädeltä yhtään arvioida noiden aineiden ominaisuuksia. Mutta merkitseekö tuokin sitä, että mantereiden luomujärjestelmät yhä eriytyvät, kohta emme voi puhua luomusta yleiskäsitteenä?
Onko kohta enää mielekästä puhua vaikkapa luomun maailmanmarkknoista? Vai onko se lueteltava erikseen, sen mukaan, minkä säädösten mukaista luomua myydään?
Kuinka "kerettiläistä" luomua pystytään sietämään?
Kun juuri äskettäin eli syksyllä syntyi tällainenkin ero (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=673.msg10939#msg10939) USA:n ja EU:n välille.
-
Tässä ...
The curious case of Copper Sulphate (https://www.neweurope.eu/article/the-curious-case-of-copper-sulphate/)
... eli: kuparisulfaatin kummallinen tapaus.
Copper sulphate’s authorization was due to expire on 31 January 2018. Despite having data showing high risk to workers, birds, mammals and soil health, the Commission granted an extension of its authorization just before Christmas.
Interestingly, copper compounds (such as copper sulphate) are the most commonly used pesticide in the organics sector.
Edelleen:
At the same time, the Greens have of course been scathing of the EFSA review process for glyphosate and dismissive of farmer appeals.
Something doesn’t add up. The European Commission has taken very different approaches over the last year(s) when it comes to making decisions on public health, chemicals, and pesticides. This seems like a double standard. Not at the service of science, not in the service of the European citizen, but possibly… other interests.
Tuo hyväksyminen tapahtuikin siis vasta (?) nyt. Ja tälläkin kertaa yhtä vaivihkaa kuin viime kerrallakin v. 2009. Katso:
Luomumyrkyt EU:n erityisessä suojelussa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=68)
Tässä on uusi asetus suomeksi:
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32018R0084&from=EN
Siitä muuten selvisi, että kupariyhdisteille annettiin, yhtä vaivihkaa, jatkoaikaa myös v. 2014 alussa. Ikävät tieteelliset arviot eivät niistä koko tänä aikana ole muuttuneet.
Onko asiasta nyt tiedotettu Suomessa juuri mitään?
-
Tämä twiitti on tyypillinen (tai ainakin sen asenne):
https://mobile.twitter.com/aylhainen?lang=fi
Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
Jyrki Jalkanen
Jyrki Jalkanen
@JyrkiJalkanen
·
17. helmik.
Jos tämä nyt on joltakulta unohtunut, niin paina päähäsi tästä. Normaali tavallinen suomalainen ruoka päihittää puhtaudellaan heittämällä EU-luomun muusta nyt puhumattakaan
... ja sitten mukana taulukko, jossa on jäämiä sisältävien kasvisten osuus maittain ja tuotteittain. Ja Suomi pärjää tässä tilastossa hienosti, hyvin vähäisellä osuudellaan.
Isänmaallista, mutta lopulta hiukan typerää. Mitkä ovat noiden jäämien määrät? Ylittyykö jokin raja-arvo? Mitkä ovat niiden haitat? Onko mitään oikeaa hyvää syytä välttää esim. taulukossa kärjessä olevia espanjalaisia vihanneksia? (Ja ottaa - kuulemma suomalaisille perinteiseen tapaan :D - lomamatkalle mukaan suomalaisia hernekeittopurkkeja ja näkkileipää?) Hyvin luultavasti tuollaista syytä ei ole.
-
Tämä on hyvä juttu:
Täsmäiskuja lennokeilla ja tutkinnot julkisiksi – kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä edistetään uudella ohjelmalla (http://tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Tasmaiskuja-lennokeilla-ja-tutkinnot-julkisiksi--kasvinsuojeluaineiden-kestavaa-kayttoa-edistetaan-uudella-ohjelmalla/)
Täytyy vielä kyllä tutustua paremmin. Ja tarkastella otsikkomme kysymystä sitten, jos/kun nuo toimenpiteet tehdään. Ja siinä yhteydessä mahdollisesti annettuja ohjeita noudatetaan.
Sillä Tukeshan tuon projektin vetää ja ohjeet antaa. Eikä siellä ole ollut havaittavissa sitä populistista käsitystä, että vain kasvinsuojeluaineet kieltämällä haitat vältetään.
-
Kovin on erilaista suhtautuminen EU:ssa näihin kahteen torjunta-aineeseen:
Far more toxic than glyphosate: Copper sulfate, used by organic and conventional farmers, cruises to European reauthorization (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/20/far-more-toxic-than-glyphosate-copper-sulfate-used-by-organic-and-conventional-farmers-cruises-to-european-reauthorization/)
Tämän mukaan kuparisulfaattijäämiä on jossain tutkittu ...
While organic food does not contain as much pesticide residue as conventionally grown food, copper sulfate is the most common pesticide residue in organic food, according to a 2015 European Parliament research report. It is bio-accumulative, meaning it can build up to toxic levels in the soil and possibly even animal tissue. In fact, many organic wine growers, in the US and in Europe (including France) have opted out of their organic designation in order to use alternatives to copper sulfate fungicide. Their fears? Accumulation of the chemical in soil.
... tutkiiko meidän Tullimme?
Merkittävä tieto tuokin, että monet viininviljelijät luopuvat luomustatuksesta, jotta pääsisivät irti kierteestä, jotta ko. myrkky ei enää kerääntyisi heidän tilansa maaperään.
-
Neonikotinoideissa väitetään keksityn jotain - jopa läpimurto - jolla niistä voitaisiin tehdä mehiläisille turvallisia:
Breakthrough could aid development of bee-friendly pesticides (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/03/180322125021.htm)
Aikaa ja rahaa säästyisi - ja niitäkin täytyy funtsata:
"It can take a decade and $260 million to develop a single pesticide, so this knowledge can help us avoid wasting time and money on pesticides that will end up with substantial use restrictions due to intrinsic bee toxicity."
Mutta samaan aikaan toisaalla: neonikotinoidelle kootaan jo laajempaa syntilistaa. Hesari pääkirjoituksessaan tänään:
Lintukadosta on tullut Euroopassa uusi huoli (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005618058.htm)
Lintukadon yhdeksi aiheuttajaksi epäillään neonikotinoideja sisältäviä torjunta-aineita. Vuonna 2013 EU kielsi niiden käytön mehiläisiä houkuttelevilla viljelmillä. Suomessa niitä saa vielä käyttää poikkeusluvalla siementen myrkyttämisessä rypsi- ja rapsiviljelmillä. Lintukato on otettava vakavasti ja sen syyt pitää tutkia. Tarvittaessa Suomenkin pitää korjata suhtautumistaan neonikotinoideihin.
Nyt voi kuitenkin poliitikoilla olla sellainen kieltokiima, ettei tiedettä asiassa ehditä juuri odottaa:
”Voitte arvata hämmästykseni, kun näin Hautalan julisteen” – Kumpula-Natri ihmeissään kollegansa Facebook-julkaisusta: ”Ei ole totta” (https://demokraatti.fi/voitte-arvata-hammastykseni-kun-nain-hautalan-julisteen-kumpula-natri-ihmeissaan-kollegansa-facebook-julkaisusta-ei-ole-totta/)
Nyt ei saa olla edes hötkyilemättä. Jo silloin voi leimautua tämän Yhteisen Asian petturiksi?
-
Tällainenkin on mahdollista:
Epäily: Kasvinsuojeluaineen väärennös pilasi ohrakasvuston (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.229933)
Tukesin tietoon tuli viime vuonna tapaus, jossa pellolle rikkakasvien tuhoamiseksi levitetty kemikaali tuhosi rikkakasvien sijaan viljan.
[...]
Erään viljelijän ohrasato tuhoutui viime kesänä mystisesti kasvinsuojeluruiskutuksen jälkeen. Ohrakasvusto kuoli, mutta rikkakasvit jäivät.
Varsin merkillinen tapaus, yhteensä:
Lopulta väärennöstä ei epäilty, ja syy kasvuston tuhoutumiseen jäi mysteeriksi. Mahdollista on, että pakkaukseen oli kaadettu jotain muuta, kuin siinä luki. "Emme pystyneet sulkemaan sitä vaihtoehtoa pois."
Todella harmi, ettei syytä selvinnyt. Tuossahan saatettiin olla täsmätorjunta-aineen jäljillä! Jos tuo aine X pystyi tuhoamaan täsmällisesti ohran ja vain ohran, olisi varmaan kehitettävissä aine Y, joka tuhoaisi hukkakauran ja vain sen.
-
Hesarissa, mielipidesivulla lauantaina, tässä nyt maksumuurin takana (eli vain osittain):
Puutarhan saa kauniiksi ilman muoviakin (https://www.hs.fi/paivanlehti/31032018/art-2000005624678.html)
Puutarhojen kukkapenkeissä käytetään muovipohjaisia suodatinkankaita estämässä juurten kasvua ja torjumassa rikkaruohoja. Myös kankaan päälle voi levittää puunkuorikkeen kauniisti. Mansikkamaalla taimet tungetaan multaan muovikatteeseen tehdyistä rei’istä.
Tarina jatkui puheella muovin haitoista. Kirjoittaja epäili muovin maaperässä olevan yhtä haitallista kuin vesistöissäkin. (Onko näin? En osaa nyt ottaa kantaa.)
Torjunta-aineista ei puhuttu, mutta eikö oikeastaan koko ongelma synny siitä, että niitä oletusarvoisesti kotipuutarhassa vältellään? En harrasta puutarhanhoitoa, mutta kuvittelisin, että asiasta hyvin helposti ja turvallisesti selviäisi muutamalla tipalla glyfosaattia.
Kirjoittaja kuitenkin kannatti luonnonmukaisuuden linjaa, mutta siis ilman muovia. Ei sitten kertonut tarkemmin, miten se tehdään. Kotipuutarhassa tietysti voidaan asiaan uhrata määrättömästi työtä, toisin kuin kaupallisella mansikkamaalla.
-
Miten sitä voidaankaan asia hahmottaa näin eri tavalla:
EU-parlamentin Hautala vetoaa ministeri Tiilikaiseen: Mehiläisiä uhkaavat torjunta-aineet kiellettävä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.232837)
Kun taas tällainenkin analyysi on mahdollinen:
Global consensus finds neonicotinoids not driving honeybee health problems—Why is Europe so determined to ban them? (https://geneticliteracyproject.org/2018/04/26/global-consensus-finds-neonicotinoids-not-driving-honeybee-health-problems-why-is-europe-so-determined-to-ban-them/)
Eli hänen mukaansa vallitsee globaali [tieteellinen] konsensus siitä, etteivät neonikotinoidit ole syynä mehiläisten terveysongelmiin.
EFSA itself did not recommend an EU-wide ban; it's a risk assessment body, not a regulatory agency. The EU has enforced a temporary ban since 2013 on crops such as sunflowers, oilseed rape (canola) and corn based on a preliminary EFSA assessment. That may now become permanent and extended to other crops. No such ban is under consideration in major agricultural markets anywhere else in the world.
Kyllähän MT:n uutisessakin todetaan (lihav. HJ):
Tuholaisten torjuntaan ja siemenen peittaukseen käytetyt neonikotinoidit ovat riski mehiläisille. Riski on pieni, mutta se on olemassa, todetaan Euroopan ruokaturvallisuusviraston, Efsan, aiemmin julkaisemassa selvityksessä.
Kyseessä on tietysti eri aine, mutta eivätkö nämä ole suurinpiirtein samat maat, jotka ovat valmiita kieltämään myös glyfosaatin:
Käyttökieltoa olisivat valmiit jatkamaan komission esityksen mukaisesti Saksa, Itävalta, Irlanti, Ranska, Kroatia, Slovenia, Luxembourg ja Malta.
Siihen joukkoon Hautala haluaa nyt Suomenkin mukaan.
Asiasta päätetään EU:ssa jo tänään. Mutta määräenemmistöä vaaditaan. Eli odotettavissa lienee vastaava "rumba" kuin glyfosaatin kanssa.
PS. klo 14:45: Väärässä olin, näin siinä kävi, ja kerralla:
EU kielsi neonikotinoidien käytön kaikessa peltoviljelyssä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.232925)
-
Media kertoi tällä kertaa avoimesti, että päätökseen ei suhtauduttu joka puolella hurraahuutojen kera. Tässä yksi näkemys, poimittuna tuosta MT:n uutisesta:
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes arvioi, että peittauskielto lisää pyretroidiruiskutuksia pelloilla. Pyretroidit ovat myrkyllisiä vesieliöille, pölyttäjille ja muille hyötyniveljalkaisille, eikä Tukes pidä niitä hyvänä vaihtoehtona torjuntatehon eikä ympäristövaikutusten kannalta.
Poikkeuslupien turvin pärjäillään vielä tämä kesä mutta sitten saattaa tulla "tenkkapoo". Hesarin uutisesta (http://Hesarin https://www.hs.fi/talous/art-2000005658823.html):
Viljelijöiden näkökulma on toinen.
MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg pitää neonikotinoidien kieltoa Suomelle hankalana päätöksenä. Hänen mukaansa öljykasvien viljely Suomessa voi vähentyä, jos viljelijät kokevat tuholaistorjunnan jatkossa hankalaksi.
Se tarkoittaisi kotimaisen ruuanlaittokäyttöön tarkoitetun rypsi- ja rapsiöljyn vähenemistä ja myös kotimaisen rehun korvaamista ulkomaisella soijalla.
MYÖS SOKERIJUURIKKAAN osalta päätös on Åbergin mielestä hankala, koska se lisää viljelyn epävarmuutta ja nostaa kustannuksia. Juurikkaan viljelyn kiinnostavuus on muutenkin viime vuosina heikentynyt.
Nyt kun juuri on syntynyt haave, että ulkomaisesta soijasta päästäisiin jatkossa ainakin pääosin eroon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=773.msg11440#msg11440).
Kansan Uutiset omassa uutisessaan kertoi, että käsitys neonikotinoidien haitallisuudesta olisi tutkimuksissa viime aikoina vahvistunut. Jon Entine taas kertoi (yllä), että päinvastainen käsitys olisi vahvistunut.
Näin myös Åberg jatkoi Hesarissa:
Åbergin mielestä EU-päätöstä leimasi turha hätiköinti.
”Päätettiin enemmän tunteiden kuin tieteen näkökulmasta”, Åberg sanoo. Hänen mukaansa viljelijätkään eivät halua pölyttäjien vähenevän, mutta hänestä tutkimustulokset eivät antaneet riittävää varmuutta ainakaan siementen käsittelyn seurauksista.
Mielenkiintoista on, että kun EFSA tässä tapauksessa jossain määrin tuki käsitystä riskeistä, siihen innokkaasti vedottiin. Kun glyfosaatin kohdalla oli päinvastoin, EFSA (ja myös ECHA) jätettiin poliittista huomiota vaille, ainakin noissa tietyissä maissa,
-
Perusteluja sille, miksi Suomi kannatti ja ajoi maltillisempaa kieltolinjaa:
Ministeri Leppä: Neonikotinoidien kielto vie pohjaa kotimaisen sokerin tuotannolta (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-leppa-neonikotinoidien-kielto-vie-pohjaa-kotimaisen-sokerin-tuotannolta)
– Neonikotinoidit ovat vaikeita aineita, mutta näin laajaa kieltoa Suomi ei pitänyt millään tavalla perusteltuna. Olisimme toivoneet, että riskejä olisi tarkasteltu kasvikohtaisesti, toteaa ministeri Leppä.
Suomi pyrki ennakkoon tuomaan esiin ehdotetun neonikotinoidikiellon ongelmallisuuden sokerintuotannon kannalta, ja esitti, että neonikotinoidivalmisteiden käyttöä siementen peittausaineena olisi voitu jatkaa sokerijuurikkaan kohdalla. Juurikas ei kukkimattomana houkuttele pölyttäjiä, eivät myöskään sen jälkeen Suomessa tyypillisesti viljeltävät viljat.
Tästäkin hän huomauttaa:
Pölyttäjien suojelun näkökulmasta avomaan viljelyn neonikotinoidikielto ei myöskään ole ongelmaton. EU:n kasvinsuojeluaineiden hyväksymisjärjestelmään kuuluvassa riskinarvioinnissa tarkastellaan vain yhtä ainetta kerrallaan, jolloin haasteena on, että kokonaisvaikutuksista ei synny todellista kuvaa. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston arvion mukaan neonikotinoidien peittauskielto saattaa lisätä vesieliöille, pölyttäjille ja muille hyötyniveljalkaisille myrkyllisten pyretroidien kasvustoruiskutusten määrää pelloilla.
Tässä nyt sitten ollaan:
Suomen kannalta päätös tarkoittaa neonikotinoidien käytön loppumista öljykasvien viljelyn lisäksi myös sokerijuurikkaan, perunan, syysvehnän ja rukiin viljelyssä sekä lisäksi metsäpuiden taimien käsittelyssä taimitarhoilla.
– Kokeet korvaavien valmisteiden löytämiseksi ovat alkaneet, mutta ratkaisun löytyminen vie aikansa. Toimijoilla on mahdollisuus hakea poikkeuslupaa, kuten öljykasvipuolella on tehty, muistuttaa Leppä.
Glyfosaatin kohdalla sentään mietitään korvaajaa jo nyt etukäteen, ennen kuin täyskieltoon suunnitellaan mentävän (Ranska (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=922.msg11719#msg11719)).
-
David Zaruk eli "Risk Monger" sanoo sitten asian reippaammin (https://m.facebook.com/riskmonger/posts/815298268673241).
Hänen mukaansa tiedekin päätöksen takana oli näin:
And the bees? Well, according to the EU’s own research, the bees were never suffering from pesticides. EFSA was forced to follow the corrupted Bee Guidance Document (I assume by Selmayr) so there was no science behind this decision. I am bemused as NGOs like Greenpeace and PAN now want to ban all of the older pesticides as well, and the present DG Santé Commissioner is perfectly willing to please his new friends in cute costumes. https://twitter.com/V_Andriukaitis/status/989789960751538176 Everyone is happy today it seems.
Andriukaitis kun oli julistanut ylpeänä, miten tässä päätöksessä EU nojasi vahvasti tieteeseen.
***
Mutta hiukan tässä nyt itketään kaatunutta maitoa. Mitä seurauksia päätöksestä sitten onkin EU:n ja Suomen maataloudelle, ne on nyt ainakin jossain määrin ja jonkin aikaa vain otettava vastaan.
-
Tämä messuvieras oli messuluennolla saanut ajattelemisen aihetta (http://www.lapsentyhjalautanen.fi/messut-ja-tapahtumat/arvio-lautasella2018-messuista-ja-ajatuksia-2019-vuoden-messuista/):
Luennolla heräteltiin ajattelemaan asioita syvemmin. Monet tietävät että: luomu on parempaa, torjunta-aineet ovat pahasta ja antibiootit vaikuttavat suolistoon. Mutta kuinka moni pysähtyy ajattelemaan MIKSI torjunta-aineet ovat huonoja ihmisen elimistölle. Joo kyllä, ne sisältävät myrkkyjä. Seuraavaksi pitäisikin kysyä, että mitä ne myrkyt tekevät meidän elimistölle ja bakteerikannoille. Ja, kun tietää tähän vastauksen, voi esittää kysymyksen mitä siitä seuraa.
Seuraavaksi hänen ehkä kannattaisi pohtia, miten suhtautua siihen n. 5000 - 10 000 -kertaiseen määrään (Bruce Ames) myrkkyjä, jonka kasvit jo ihan itsessään, luonnostaan sisältävät. Niin, ja mitä siitä seuraa.
Seuraako siitä esimerkiksi se, että ainakin allergisuuteen taipuvaisen (kuten tuo kirjoittaja) kannattaisi suosia luomua? Käsittääkseni ei millään tavalla seuraa.
-
Yhteenvetoartikkeli: mitkä olivatkaan maatalouden ympäristövaikutukset (haitat) ja mikä on ollut torjunta-aineiden painoarvo siinä:
Organic vs conventional food fight: Focus on pesticides distracts from real environmental problems (https://geneticliteracyproject.org/2018/05/25/organic-vs-conventional-food-fight-focus-on-pesticides-distracts-from-real-environmental-problems/)
Näkökulma ja luvut ovat kyllä amerikkalaisia, mutta uskoisin tuon olevan yleistettävissä.
Samainen Marc Brazeau julkaisi samassa paikassa muutaman artikkelin siitäkin, miten luomuviljelyn torjunta-aineiden käytön ympärillä leijailee koko joukko myyttejä. Palaamme niihin myöhemmin.
-
Näppärästi ja nopeasti tämä kirjoitus pääsee aika suoriin syysuhteisiin ...
Mehiläiskato uhkaa viedä osan ruokapöydän antimista (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3904441-mehilaiskato-uhkaa-vieda-osan-ruokapoydan-antimista)
... vaikka vaikeutena on hiukan se, ettei mehiläiskatoa ole oikeastaan Suomessa havaittu, ainakaan neonikotinoidien aiheuttamana. Mutta tällaista olisi jo nähty:
Vaikka neonikotinoideilla pyritään parantamaan satoja torjumalla öljykasvien tuhohyönteisiä, kirppoja, vaikutus satoihin voi lopulta olla päinvastainen, jos myös pölyttäjät kaikkoavat.
– Rypsin ja rapsin satotasot ovat jo laskeneet liki kolmanneksen, satotuloksia pitkältä ajalta tutkinut Heikki Hokkanen kertoo.
Hänen tutkimustensa mukaan satotaso oli laskenut 20 vuoden aikana sitä enemmän, mitä enemmän neonikotinoideja oli pelloilla käytetty.
(lihav. HJ)
Näppärästi sitten siirrytään luomuunkin:
Korpela korostaa ajattelutapojen muutosta ja arvovalintoja.
– On tunnustettava luonnon monimuotoisuuden tärkeys. Luomu on yksi vaihtoehto.
Rypsin luomuviljely vaatii taitoa, mutta siinä on päästy hyviinkin tuloksiin. Luomuviljelyssä tuhohyönteisten torjunta perustuu siementen torjunta-ainepeittauksen sijasta kylvön oikeaan ajoitukseen ja viljelykiertoon.
Onko meillä tuolla toisessa keskustelussa arviota siitä, paljonko rypsin kohdalla luomuun siirtyminen satotasoa laskee? Muistinvaraisesti, se taisi olla noin kolmanneksen. Rapsia ei taideta Suomessa luomuna viljellä? Jonkin verran piilohehtaareja tarvitsevat ilmeisesti myös öljykasvit luomuna. Lisäksi näiden kirppojen kanssa on kai kyse vähän säkästä: joskus ne eivät vaivaa, joskus vievät kaiken.
***
Kuten varmaan olette huomanneet, kantamme neonokotinoideihin on edelleen epävarma, kahden vaiheilla. Päinvastoin kuin glyfosaattiin, jossa olemme valinneet puolemme. Ja olemme sen puolella.
Mutta eiköhän neonikotinoidien vaikutus nyt selviä, kun EU on ne kieltänyt. Ellei sitten nytkin anneta laajalti poikkeuslupia?
-
Tämä Satu Hassin artikkeli on kyllä luultavasti epätoivoinen yritys puolustella vihreiden glyfosaattikantaa:
Tiede ja varovaisuus (http://www.vihrealanka.fi/blogi-kolumni/tiede-ja-varovaisuus)
Kun ei mitään olennaista sitä vastaan löydetä, niin sitten vedetään esiin vanhat tapaukset, joissa vihreät olisivat muka olleet oikeassa. Mutta sekin on kyllä "vähän niin ja näin":
”Täystuho”-rasia oli joka kodissa. 1960-luvulla Rachel Carsonin kirjan Hiljainen kevät myötä alettiin vähitellen ymmärtää DDT:n ja pysyvien biokertyvien myrkkyjen vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin. Aine kiellettiin useimmissa teollisuusmaissa 1970- ja 1980-luvuilla.
(lihav. HJ)
Kiellettiin, mutta on kokonaan näyttämättä, että aineella olisi ollut koskaan mitään negatiivisista vaikutusta ihmisiin. Jopa sen vaikutus luontoon on yhä kiistanalainen - ja mitäpä sitäkään asiaa enää tarkemmin *) tutkimaan, kun aine on saatu kielletyksi!
DDT:stä ei nyt enempää mutta tässä on mielenkiintoinen (historiallinen) analyysi siitä, olisiko tämä vihreille "Pyhä Rachel" syönyt luomuruokaa (Robert Paarlberg) :
Would Rachel Carson eat organic? (https://theconversation.com/would-rachel-carson-eat-organic-94967)
Sen mukaan ei. Carson ei koskaan ottanut sellaista kantaa, että kaikki torjunta-aineet olisi maataloudessa kiellettävä.
Mutta sen lisäksi hän ei lainkaan ollut kannalla, että keinolannoitteet olisi kiellettävä. Vaikka jo hänen elinaikanaan luomuväen Rodale-intituutti yritti omia hänet omaksi väekseen, mutta Carson piti etäisyyttä.
Mutta jotenkin tämä ajatuskulku sitten myöhemmin vihreässä liikkeessä kulki näin:
kiellettävä on DDT → siispä kaikki torjunta-aineet → siispä kaikki kemikaalit → siispä myös synteettiset lannoitteet.
Niin periaatteessa tieteellistä ajattelua kunnioittanut vihreä liike tuli omaksuneeksi esoteerisen Rudolf Steinerin linjan. Josta tuon artikkelin mukaan Rachel Carson ei pitänyt.
Mutta yhä vielä USA:ssa väitetään Carsonin aloittaneen luomulikkeen. Ja Suomessa luomuviljelyn on väitetty alkaneen siitä, kun havaittiin DDT:n haitat. Vaikka tiettävästi DDT:tä käytettiin täällä maataloudessa minimaalisen vähän. Sen käyttöpaikka oli juuri tuo Hassin mainitsema, eli kodit. Joissa sielläkään ei mahdollisia haittoja kyllä Suomessa havaittu.
-
EU:ssa on tulossa maatalousasioissa poliittisesti kuuma kesä.
Tämä odotettu päätös tehdään ennen lomakautta. Tai sitten syksyllä:
EU court decision on plant breeding techniques ‘normally’ before summer break (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/eu-court-decision-on-plant-breeding-techniques-normally-before-summer-break/)
Geenitekniikkapäätöksen lisäksi luomuviljelyn käyttämät kupariyhdisteet saattavat olla "katkolla":
EP’s pesticides committee chief ‘silent’ over toxic organic agent (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/eps-pesticides-committee-chief-silent-over-toxic-organic-agent/)
Mahdollinen kielto olisi erittäin hankala luomuviinin viljelijöille, muiden lajien viljelijöillä olisi ehkä vaihtoehtoja:
Martin Dermine, PAN Europe health and environment policy officer, added that for many productions such as apples and potatoes, fungi-resistant varieties are already available.
Tämä PAN-järjestö osoittaa asiassa tiettyä ihailtavaakin johdonmukaisuutta. Kun se vastustaa kaikkia torjunta-aineita, vastustaa se tuotakin, eikä anna sille luomun takia mitään "erivapautta".
Jännä juttu, että tämä kysymys on nyt tullut vakavan keskustelun kohteeksi. Aiemmin se onnistuttiin "joustavasti" ohittamaan:
Luomumyrkyt EU:n erityisessä suojelussa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=68)
Mutta pyrkimystä sen ohittamiseen on nytkin, siitähän tuo Euractivin artikkeli kertoo.
-
Hän, MEP Eric Andrieu, vetoaa vaihtoehdottomuuteen:
PEST committee boss insists on toxic pesticide to protect organic winemakers (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/pest-committee-boss-insists-on-toxic-pesticide-to-protect-organic-winemakers/)
However, in the case of copper, he recognises the impact on the viability of organic winemakers.
“Unlike Monsanto’s weed killer glyphosate, alternatives to copper remain very limited and currently do not meet the demand of 500 million consumers. In the short term, the survival of a large part of European winery, in particular, the organic winery is at stake. The Commission and the member states must take this into account in the decision-making process.”
He explained that the wine sector and organic farming were already investing in the research and development of substitute products.
Mutta minkälaista tuo vaihtoehdottomuus oikein on? Käsittääkseni teknisesti vaihtoehtoja kyllä olisi, mutta niissä aineissa on se vika, että ne ovat synteettisiä. Eivätkä ne siten luomulle kelpaa. Eli luomuviljelyyn on tuohon tarkoitukseen hyväksytty vain nuo vanhat kupariyhdisteet. Eli kyse ei ole luonnosta vaan luomun jäykistä säännöistä. Siinä ei oikein tutkimus auta.
Voi olla, ettei tästä luomusääntöjen jäykkyydestä johtuen pystytä tuollaista vaihtoehtoa kehittämäänkään.*)
Päinvastoin on glyfosaatin kohdalla, vaihtoehto periaatteessa on keksittävissä (vielä sitä ei ole olemassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=922.msg11719#msg11719)!). Eri asia on sitten, onko siihen mitään syytä. Glyfosaatti ei ole haitallista!
Tuossa maalaillaan, että 500 miljoonaa kuluttajaa saattaisi kärsiä, jos luomusertifioitua viiniä ei olisi saatavilla. Ei kärsisi. Jos samoja viinejä olisi saatavilla, mutta niitä olisi viljelty käyttäen synteettisiä torjunta-aineita, entä sitten? En pysty uskomaan, että käytetyn torjunta-aineen tyyppi vaikuttaisi mitenkään viinin makuun tai muuhun laatuun.
Nyt on sovittu, että näitä kuparimyrkkyjä saa käyttää tämän vuoden loppuun. Asiantuntijavirastot eivät ole muuttaneet mielipidettään, se on pikemminkin jyrkentynyt:
However, in addition to environmental concerns, EFSA and ECHA (the European Chemicals Agency) have also identified health risks for farm workers, birds, mammals and soil organisms. As such, copper compounds are included on the EU substitution list.
___________
*) lisäksi sen, luomun tähänastisten perinteiden perusteella, pitäisi olla keksitty 1800-luvulla tai viimeistään Steinerin aikaan. ;D
Mutta tämä alaviite oli kyllä jo ilkeilyä, myönnetään.
-
Essee, yritys tehdä kokonaisarviota asiasta:
Viewpoint: Eliminating pesticides from farming isn’t realistic—or desirable (https://geneticliteracyproject.org/2018/08/06/viewpoint-eliminating-pesticides-from-farming-isnt-realistic-or-desirable/)
Otsikko suomeksi: (Näkökulma) torjunta-aineiden eliminointi maanviljelyksestä ei ole realistista - eikä toivottavaa.
Heti alussa esitetään aika tehokas kuva siitä, millaista tämä vaihtoehto sitten olisi:
In about 1980, I visited several International Maize and Wheat Improvement Center (CIMMYT) research sites in Mexico. The trip included a tortuous drive to a low-elevation research station near Poza Rica. As we rounded one bend, I vividly remember seeing an ejido farmer hoeing weeds in his half-hectare corn field. “He is always there,” I was told, day after day under the hot sun. When he progressed to one side of the field, newly emerged weeds already needed hoeing on the other.
What a tedious task I thought, as I compared that to my own corn fields in Ontario. For me, one spray application at a cost of about $20 per half-hectare, and less than 5 minutes of field work, meant near weed-free conditions for the whole growing season.
Puoli hehtaaria on aika pieni viljelysala. Sillä saa ehkä juuri ja juuri perheen ruokituksi, mutta ei enää kaupunkiin myytävää. Mutta se ei kuokan kanssa viljeltäessä voi yhdellä viljelijällä paljon isompi olla, niin kuin tuosta kuvauksestakin selviää.
-
Tällaista sitten saattaa sattua:
Ikävä havainto: Neonikotinoidien korvaajat voivatkin olla mehiläisille yhtä haitallisia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.285314)
-
Steve Savage vertaa torjunta-aineita ja sähköä:
Here’s what electricity can teach us about pesticide safety (https://geneticliteracyproject.org/2018/09/07/electricity-common-pesticides/)
Vaikka kumpaisessakin on teoreettisia vaaroja, voidaan kumpiakin myös turvallisesti käyttää. Ja molempien käyttö kannattaa, on hyödyllistä.
Jostain syystä ei sellaisia "vastuullisia" puheenvuoroja ole esitetty, että sähkössä piilevien monien riskien vuoksi meidän olisi pyrittävä luonnonmukaiseen, kokonaan sähköttömään maailmaan?
-
Tästä uutisesta:
Viranomaisten valvonta paljasti: Euroopasta löytyi tonneittain laittomia kasvinsuojeluaineita (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.304629)
Suomessa saa käyttää vain Tukesin hyväksymiä valmisteita, ja valmisteiden maahantuonti vaatii Tukesin luvan.
Koska valmisteiden luvat ovat maakohtaisia, voi jokin tuote olla esimerkiksi Ruotsissa sallittu, mutta Suomessa laiton.
”Valmisteiden hyväksynnät ovat kansallisia. Valmisteiden tehoaineet hyväksytään EU-tasolla. Yrityksillä on mahdollisuus hakea lupaa näitä tehoaineita sisältäville valmisteille jossain tietyssä EU-maassa. Suomessa luvan myöntää Tukes”, Kaila kertoo.
Valmiste hyväksytään vain, jos sen käyttö Suomen olosuhteissa on turvallista terveydelle ja ympäristölle.
Paljonko tässä on EU:ssa järkeä? Paljonko olosuhteet todella voivat tuossa suhteessa poiketa toinen toisistaan? Erityisesti Ruotsin ja Suomen välillä?
Vertailukohdaksi ihan itsestään tulee edellä mainittu sähkö. Siinä ei hyväksytä maakohtaisia kieltoja. Jos laite on hyväksytty yhdessä maassa, se on hyväksytty kaikissa. Ja samoin, jos kielletty.
Nyt täytyisi löytää esimerkki Ruotsissa hyväksytystä ja meillä kielletystä aineesta. Ja sen ratkaisun perustelut.
Ja tietysti tulee mieleen se glyfosaatti. Jos EU-maa haluaa sen kieltää, se ei voi tehdä sitä suoraan (kun sen käyttö on nyt unionissa hyväksytty 5 vuoden ajaksi). Mutta se voi kieltää tai olla hyväksymättä kaikki ainetta sisältävät valmisteet, kunkin erikseen. Hankalaa, mutta mahdollista, olen ymmärtänyt.
Olisiko niin, että tässäkin maakohtaisen päätöksen saisi tehdä yhtä mielivaltaisesti kuin GMO-lajikkeiden kohdalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg11933#msg11933)?
-
Kun tiedemies saa kiusallisia tuloksia, joita on hankalaa tuloksina kiistää, niin ainahan sen voi korvata henkilöön kohdistuvilla hyökkäyksillä ja mustamaalauksella:
'GMO Free USA' Attacks World-Famous Biochemist Bruce Ames (https://www.acsh.org/news/2018/09/21/gmo-free-usa-attacks-world-famous-biochemist-bruce-ames-13433)
Suomessa ja Euroopassa ei tuota kampanjointia ole vielä näkynyt. Vai onko jossain?
-
EFSA vahvistaa kuparisulfaatin haitallisuuden ...
EFSA re-confirms toxicity of organic pesticide, exposes PEST Committee boss (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/efsa-re-confirms-toxicity-of-organic-pesticide-exposes-pest-committee-boss/)
... ja asettaa edellä mainitun MEP Eric Andrieun yhä kiusallisempaan asemaan:
EP's pesticides committee chief ‘silent’ over toxic organic agent
The head of the European Parliament’s pesticides committee has warned the European Commission about the possible impact on organic wine-growing if the use of copper, a toxic substance according to EFSA and ECHA, is outlawed.
EFSA’s new report will put Eric Andrieu, an MEP from the Group of the Progressive Alliance of Socialists and Democrats (S&D group) and the chief of the PEST committee, in a difficult position.
The committee was created to monitor the transparency of pesticide authorisation in the EU.
Andrieu has insisted that public health should be prioritised against economic interests when it comes to pesticides’ authorization.
But in the case of copper, he has called for policy-makers to show flexibility.
“Alternatives to copper remain very limited and currently do not meet the demand of 500 million consumers. In the short term, the survival of a large part of European winery, in particular, the organic winery is at stake. The Commission and the member states must take this into account in the decision-making process,” he told EURACTIV.com in June 2018.
Asiasta kerrottiin edellä 22.6.2018.
-
Yhä tästä väännetään:
Europe needs more time to re-approve copper pesticide (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/commission-needs-more-time-to-re-approve-copper-pesticide/)
Negotiations on the re-approval of copper compounds, which are due to be gradually phased out, are still ongoing, with the European Commission expected to present a new proposal to EU member states next month.
Copper compounds, including copper sulphate, are authorised in the EU as bactericides and fungicides, even though it is a substance “of particular concern to public health or the environment,” according to the European Food Safety Authority (EFSA).
Copper compounds are candidates for substitution and their use is to be phased out and replaced.
However, no alternative solutions are currently available for organic farmers who use fungicides to produce potatoes, grapes, tomatoes and apples.
EFSA recently re-confirmed the toxicity of the mineral, saying in the “confirmatory data” that its previous assessments remained unchanged.
“Considering the information available in the framework of the confirmatory data, the risk assessment remains unchanged, and therefore the new information provided does not change the overall conclusion drawn during the renewal assessment of copper compounds,” the Parma-based agency said.
Vaikka EFSA ei ole muuttanut kantaansa, ja vaikka kupariyhdisteiden haitallisuus yleisestikin myönnetään. Mutta silti niille halutaan jatkoaikaa, tuosta yhdestä syystä. Lihavointi tuossa minun.
***
Kun tämä ryhmä manifestissaan vaatii jyrkempää linjaa torjunta-aineiden suhteen ...
Civil society questions Europe’s ‘perfect’ pesticide authorisation system (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/civil-society-questions-europes-perfect-pesticide-authorisation-system/)
... niin tulevatko nuo kuparijohdannaiset esille? Nähdäkseni eivät tule.
On the other hand, environmentalists, except PAN Europe, have remained silent over the copper compounds, an organic pesticide which is also toxic according to EFSA. In this case, environmentalists point out the lack of an alternative on the market and the great impact a ban would have on organic winemakers.
Glyfosaatti kyllä tulee.
-
Tämän ranskasta englanniksi käännetyn uutisleikkeen mukaan Ranskan viininviljelijät ovat pakotettuja siirtymään pois luomuviljelystä:
Polluting copper pesticides force French winemakers to ditch organic farming (https://geneticliteracyproject.org/2018/11/08/polluting-copper-pesticides-force-french-winemakers-to-ditch-organic-farming/)
Miksikö? No, juuri niiden kupariyhdisteiden takia:
"Bio is no longer a sustainable solution”
“It had to be decided,” he told 20 Minutes , and in this area, there is no in-between. Either you do organic or you do not. And me, I do not believe it anymore ….” But what is the problem …. with organic? It basically boils down to one word: copper , the only organic pesticide allowed. “The vast majority of organic treatments are made from copper,” he recalls ….
However, copper “still poses a lot of problems, starting with stagnation in the soil,” worries Basil Tesseron, head of the Lafon-Rochet estate in Saint-Estèphe [France]. “It’s a product in the heavy metals category, so it does not evaporate, it builds up in the soil ….
Haitat on siis huomattu. Puuttuu enää uutinen, että jokin kuuluisa viinitila joutuu lopettamaan kokonaan niiden takia.
-
Tässä toinen vähän pitempi tarina Ranskasta ja kuparimyrkyistä viininviljelyssä:
https://www.acsh.org/news/2018/11/07/if-you-buy-organic-wine-you-may-be-funding-far-more-soil-damage-13578
Siinä kerrotaan, että eräs hyvin pitkien perinteiden tila on jo ollut kuparin takia uhattuna. Mutta nyt omistaja välttää vaaran, luopumalla luomuviljelystä.
Kaiken kaikkiaan nyt olisi syytä tiedustella Alkon kantaa noihin kysymyksiin, kun se jatkaa yhä luomuviinien hehkuttamista. Eikö esim. sen Etiketti-lehti voisi vaihteeksi julkaista tuon tai vastaavan artikkelin?
Biodynaamisessa viininviljelyssä on tämän lähteen mukaan (https://www.dahu.bio/en/knowledge/agriculture/biodynamic-agriculture) rajoituksia kuparin käytössä:
Biodynamic agriculture has many similarities with organic agriculture, like abstaining from using synthetically produced plant treatments. But there are telling differences: In viticulture, for example, biodynamic farming limits the use of copper sulphate, a fungicide, to 15kg per hectare over the course of five years, for an average of 3kg copper sulphate per hectare per year. This is half the allowance given in organic farming.
Mutta ihan ilman ei sekään siis pärjää. Eikä ole puhettakaan siitä, että turvallisempien modernien torjunta-aineiden käyttö sallittaisiin. Niinpä tuo 3 kiloa kuparisulfaattia jää joka vuosi biodynaamiseenkin viinitarhaan, joka hehtaarille. Luomuviljelyssä 6 kiloa.
-
Miksiköhän juuri luomutuottajat keräävät tässä YLE:ltä empatiapisteitä:
Moni luomutuottaja on jäänyt ilman rotanmyrkkyä lakimuutoksen takia – viljelijät pelkäävät rottaongelman räjähtävän käsiin (https://yle.fi/uutiset/3-10509692)
Maatiloilla vuosikymmenet käytetyn torjunta-aineen ostaminen vaatii nyt luvan ja koulutuksen. Muutos närkästyttää erityisesti luomutilallisia.
Tiettävästi nuo kiristyneet ja jäykistyneet uudet määräykset ovat harmittaneet kaikkia viljelijöitä. Kuitenkin juuri ohjeet ja koulutus ovat sitten avain torjunta-aineiden turvalliseen käytttöön, jota media sitten muuten tolkuttaa.
Ongelma on siis luomuviljelijöilla siinä, että tuo rotanmyrkyn käyttö ei ole kovin luomuista. Mutta ei siinä rottien torjunnassa ole muita käytännön vaihtoehtoja.
Eli asia on aika lailla samoin kuin meitä eteläisemmän Euroopan ja kuparisulfaatin kanssa, luomussa. Mutta siellä heiltä ei ilmeisesti vaadita yleisen torjunta-ainekurssin käymistä ehtona tuon aineen käyttöluvalle. Pitäisi ehkä vaatia ...
***
Mutta ei kai luomuviljelijöitä kuitenkaan voi vaatia torjumaan rottia sellaisella tavalla kuin Rodolf Steiner opetti torjumaan myyriä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg11505#msg11505). ;D
-
Neonikotinoidit pystyttäneen korvaamaan:
Öljykasvien peittaukseen uusi valmiste, vanhoille ei enää lupaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.341791)
Luultavasti tuo korvaajakaan ei ole luomussa sallittu.
-
Tuo edellinen tieto ja laskelma tulisi kyllä tuoda esiin Macronin Ranskan glyfosaatin vastaisen "ristiretken" yhteydessä:
samaan aikaan kun maa yrittää suojata (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=922.msg11217#msg11217) EU-kansalaisia sen vaikutuksiltaan mitättömiltä jäämiltä, se myy paatuneesti joka vuosi satoja miljoonia litroja myrkkyä koko maailman kuluttajille. Nimittäin viiniä.
Jos tämän mukaan ...
Bloomberg: Ranskan viinisato heikoin 60 vuoteen
Ranskan maatalousministeriö ennustaa, että viiniä tuotetaan tänä vuonna 4,9 miljardia pulloa. (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.208986)
... niin jos lasi viiniä on ehkä 2 desilitraa, niin Ranska tuon mukaan kuitenkin tänäkin vuonna ehtii "myrkyttää" koko maailman väestön useammaksi vuodeksi.
Kolumnisti Anna-Liina Kauhanen kirjoittaa HS:ssa tänään otsikolla "Macron ei aio luovuttaa Eurooppaa populisteille" ja viittaa tähän kirjoitukseen (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006023600.html). Mutta mitä muuta kuin populismia on tällainen puhe Macronilta:
KEHITYKSEN vauhtiin pääseminen vaatii johtopaikkaa myös ekologisessa taistelussa. Voimmeko katsoa lapsiamme silmiin, jollemme huolehdi myös ilmastovelastamme? Euroopan unionin on määriteltävä tavoitteensa – nollapäästöt vuoteen 2050 mennessä sekä torjunta-aineiden puolittaminen vuoteen 2025 mennessä – ja sopeutettava politiikkaansa niiden mukaisesti.
Tarvitaan Euroopan ilmastopankki rahoittamaan ekologista käännettä, eurooppalainen terveysviranomainen vahvistamaan elintarvikkeidemme valvontaa, lobbauksen vastavoimaksi riippumaton tieteellinen arviointi ympäristön ja terveyden kannalta haitallisille aineille ja niin edelleen.
Torjunta-aineiden puolittaminen on juuri sellainen tavoite, joka saattaa antaa massoille käsityksen, että tässä nyt puolitetaan niiden haitat. Mitä ei varmasti tapahtuisi, jos niin tehtäisiin.
Ilmastopankki-ideasta eteenpäin tuossa toisessa kappaleessa Macron kirjoittaa, ikään kuin EFSA:a ei olisi olemassa, ja vasta hän sen keksisi. Tai ihan uuden EFSA:n, nykyinenhän ei voi olla riippumaton, kun se päätyy erilaisiin tuloksiin kuin Macronin hallitus ja eri sortin vihreät kautta Euroopan. Esimerkiksi glyfosaatti nyt kertakaikkiaan on vaarallista, sen tietävät sen kieltämistä vaatineet miljoona allekirjoittajaa. Ja minä, Macron. Joten EFSA:n (tai ECHA:n) täytyy olla pilalle lobattu.
Eräänlaista populismia on jo noiden kahden asian yhdistäminen samaan lauseeseen.
-
Itse asiassa, kun olen Euroopan kansalainen, ja Macronin kirje oli osoitettu suoraan minulle, niin siihen on oikeastaan pakko vastata.
Miten se parhaiten tapahtuisi?
PS. Miten eri tavalla julkisuus kohteleekaan eri poliitikkoja. Jos Donald Trump päästää suustaan (tai twitteristään) sammakoita, ne ovat välittömästi yleisen pilkan kohteita. Mutta eivät Macronin sammakot.
Ehkäpä odotetetaankin. Ainakin EFSA:n johdon pitäisi tuohon nyt reagoida pian.
-
POLITICO:n yleinen arvio (jo eilen), josta tämä osuus:
Emmanuel Macron’s renaissance vs. reality (https://www.politico.eu/article/emmanuel-macron-europe-renaissance-vs-reality/)
FOOD AND AGRICULTURE
What Macron wants: Macron says he wants pesticide use halved by 2025. He has also suggested establishing a “European food safety force” whose job it would be to improve controls on food, counter the threat of powerful lobby organizations and bolster the independence of scientific assessment studies regulating hazardous substances.
What the EU thinks: Halving pesticide use by 2025 is already French government policy — but French farmers are hopping mad because they say there are few alternative solutions. There are currently no European laws being proposed that would seek such an aim. Brussels is, however, in the final stages of reforming the so-called General Food Law, whereby the European Food Safety Authority (EFSA) should gain additional powers to conduct its own safety tests on products such as pesticides. EFSA last year was also provided with more than €60 million per year to do the same job that Macron’s food safety force would likely do.
Chances of success: 1 out of 5 for pesticides, 4 out of 5 for the food safety watchdog (because it pretty much already exists). Reducing pesticide use by 50 percent inside six years is a long shot — even for France, never mind all of Europe. France already asks Europe for hundreds of so-called derogations that allow farmers to continue using banned substances. And uptake among farmers to transition away from using glyphosate, the world’s most-used herbicide, has been slow.
Kiinnittäisin huomiota tuohon kohtaan, jossa kerrotaan, että EFSA:lle on myönnetty viime vuonna yli 60 miljoonaa euroa sen tehtävän hoitamista vsrten, jota Macron vasta uudelle virastolle ehdottaa. Ja siihen, että viraston perustamisehdotuksen toteutuminen on hyvin todennäköistä, koska se aika lailla on jo olemassa.
Kun Politico ei anna ehdotukselle (torjunta-aineiden puolittamiselle) kovin suuria onnistumismahdollisuuksia, se ei sitten arvioi sen mahdollisia hyötyjäkään. Eli sitä, miten eurooppalaiset keskimäärin sitä kautta vuosittain välttyisivät n. puolikkaan (neljänneksen?) viinilasillisen aiheuttamalta terveydelliseltä riskiltä, eli siis saman verran.
-
Kiinnittäisin huomiota tuohon kohtaan, jossa kerrotaan, että EFSA:lle on myönnetty viime vuonna yli 60 miljoonaa euroa sen tehtävän hoitamista vsrten, jota Macron vasta uudelle virastolle ehdottaa. Ja siihen, että viraston perustamisehdotuksen toteutuminen on hyvin todennäköistä, koska se aika lailla on jo olemassa.
Saman toteaa EU-komissio:
EU-Kommission begrüßt Beitrag von Präsident Macron zur Zukunft Europas (https://ec.europa.eu/germany/news/20190305-macron-zur-zukunft-europas_de)
„Seit 2014 arbeiten Präsident Juncker und sein Team für einen europäischen Neubeginn und sind stolz darauf, von der ständigen Unterstützung Frankreichs und Emmanuel Macrons profitiert zu haben“, sagte Schinas.
Zu den Elementen, die bereits bestehen, von dieser Kommission bereits vorgeschlagen wurden und derzeit umgesetzt werden, zählen:
[...]
* Die Behörde für Lebensmittelsicherheit (EFSA);
[...]
Vaikka kohteliaita sanankäänteitä käyttääkin. Ja tietysti käyttää, tavallaan työnantajan edustajalle.
-
Tässä Euraktivin tuota asiaa koskevassa uutisessa ei puututa torjunta-ainekysymykseen ...
Czech PM raps Macron’s call for EU reforms (https://www.euractiv.com/section/politics/news/czech-pm-raps-macrons-call-for-eu-reforms/)
... ja pääsääntöisesti se kertoo puheen myönteisestä, kohteliaasta vastaanotosta. Mutta:
Other EU officials, when speaking on condition of anonymity, were also less diplomatic, ascribing the timing of the proposals to Macron’s desire to boost his popularity ratings in France before the European Parliament elections in May.
“People are seeing it as a bit ridiculous that he keeps reinventing the wheel,” one official said.
Suosion kalastelua ja pyörän keksimistä uudelleen se kaikki mitä hän sanoi torjunta-aineista kyllä oli. Populismia, sanottaisiin varmasti jonkun muun kohdalla. Vaikka miljoona glyfosaatin kieltämistä vaatinutta allekirjoittajaa voi olla väärässäkin, he ovat kuitenkin miljoona äänestäjää. EFSA tai ECHA ei ole äänestäjä.
Ja kuinka paljon Macronin puhe oli sisäpolitiikkaa: hänen aika fanaattinen linjansa kun ei nauti täysin kannatusta edes hänen omassa puolueessaan? Jossa löytyy niitäkin, jotka tarkemmin harkitsevat tuollaisten ehdotusten seurauksia. Yleensä negatiivisia seurauksia maanviljelijöille, mutta ehkäpä myös niitä joita ei ole: kuten kansanterveyden paraneminen (ks. edellä).
Näinhän siellä Ranskassa kävi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=922.msg12586;topicseen#msg12586) viime syksynä parlamentissa, jo siis toisen kerran.
***
Kaipaavatko ranskalaiset yhä tällaista koreaa ja filmaattista poikaa (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b9/Jacques-Louis_David_-_Napoleon_at_the_St._Bernard_Pass_-_WGA06083.jpg) johtajakseen? Ja ovat valmiita siinä unohtamaan järjenkin äänen? No, katsotaan. Nyt ei oikeastaan edes siltä niin näytä - ja olisiko tuo Macronin veto (ainakin torjunta-aineiden osalta?) eräänlainen paniikkireaktio?
Kohtuutonta voi olla toisaalta syyttää Macronia Napoleon-kompleksista niin kuin tuossa linkkauksessani tein. Asia kun johtuu osittain Ranskan järjestelmästä.
-
El Salvadorissa se kiellettiin v. 2013, mutta poistettiin sittemmin kiellettyjen listalta. Kolumbia kielsi sen levityksen lentokoneilla ...
- Colombia, the world's largest cocaine producer, suspended in 2015 its use of glyphosate for aerial spraying of illicit crops on concerns it may be carcinogenic. It is still used in manual fumigation and authorities are pushing for a return to aerial spraying.
... mutta siis sitäkin rajoitusta yritetään nyt saada kumotuksi. Sitäpaitsi Kolumbiassa ei lentokonelevityksessä päätarkoitus ollut (ruokakasvien) kasvinsuojelu, vaan päinvastoin noiden viidakossa piilevien laittomien kokaiiniviljelmien hävittäminen. Mitähän tuolla kiellolla tavoiteltiin: oltiiinko huolestuneita näiden rikollisten oletetusta kohonneesta syöpäriskistä? Vai glyfosaattijäämistä valmiissa kokaiinissa, USA:n laittomilla, mutta yhtäkaikki "laatutietoisilla" markkinoilla? Siellähän myydään marijuanaakin luomuna.
Niin sitten Kolumbiassa tuota päätöstä kadutaankin:
Ban on aerial glyphosate spraying of coca crops could ‘derail’ peace efforts, Colombia’s president warns (https://geneticliteracyproject.org/2019/03/11/ban-on-aerial-glyphosate-spraying-of-coca-crops-could-derail-peace-efforts-colombias-president-warns/)
Laittoman kokaiinin tuotannon jatkuminen uhkaa siis meneillään olevaa rauhanprosessia. Tuo ei tietysti varsinaisesi liity torjunta-aineiden haittoihin.
-
Tämä kampanja ei tietysti koske yksin torjunta-ainejäämiä tai torjunta-aineiden käyttöä ...
KUTSU 14.3.2019: Luulot pois kemikaaleista – toimi ohjeen, älä luulon perusteella! (https://www.epressi.com/tiedotteet/kotimaa/kutsu-14.3.2019-luulot-pois-kemikaaleista-toimi-ohjeen-ala-luulon-perusteella-2.html)
... mutta on siltäkin näkökannalta hyvin tervetullut. Kun kyse on kampanjasta, ei nyt ole kovin suurta vahinkoa siitä, ellei ehdi tuohon avaustilaisuuteen ilmoittautua (se on jo huomenna).
Ihan yksityiskohtana: toivottavasti tulee esille sekin, missä määrin kannattaa järjestää kunnallisia aktioita glyfosaatin käyttöä vastaan kunnan puistoissa ym. Niissähän ei useimmiten (eli ei koskaan) ole kyse siitä, että puistotyöntekijöiden tulisi työssään noudattaa annettuja ohjeita! ;D
-
Tämä EWG-ryhmä ja sen "likainen tusina" on saanut jonkin verran huomiota Suomen mediassakin:
Environmental Working Group’s ‘Dirty Dozen’: If you eat 18,615 servings of kale daily, pesticides still won’t harm your health (https://geneticliteracyproject.org/2019/03/21/environmental-working-groups-dirty-dozen-if-you-eat-18615-servings-of-kale-daily-pesticides-still-wont-harm-your-health/)
The “Dirty Dozen” Recommendations Are Unsupportable/May Negatively Impact Consumers
*_A peer reviewed study found that EWG’s suggested substitution of organic forms of produce for conventional forms did not result in any decrease in risk because residues on conventional produce are so minute, if present at all.
* A woman could eat 18,615 servings of kale in a day and a child could eat 7,746 in a day and still not have any health effects from residues….
Eli jos syöt enemmän kuin tuollaisen määrän tavanomaista lehtikaalia päivässä, niin sitten alat olla vaarassa. Ja jos syötät lapsellesi yli tuon määrän tavanomaista lehtikaalia samassa ajassa, vaarannat hänen terveytensä.
-
Surullinen kuvaus siitä, miten torjunta-aineiden haitoista viljelijöille (erityisesti syöpäriskistä) hissukseen tuli konsensusmielipide - vaikka evidenssiä kasaantui, että hypoteesi oli väärä:
Pesticides increase cancer risk for farmers? Rethinking the ‘irrefutable consensus’ (https://geneticliteracyproject.org/2019/04/04/pesticides-increase-cancer-risk-for-farmers-rethinking-the-irrefutable-consensus/)
This change in discourse reflects the shift in the epistemological status of the hypothesis of a carcinogenic effect of pesticides in farmers. In other words, it has progressively morphed from scientific work hypothesis status to that of irrefutable consensus. However, although counterintuitive, the term irrefutable is not at all flattering. Since the work of K. Popper, it is believed that the main difference between true science and pseudo-science is its refutability: a truly scientific hypothesis is one for which one can imagine an experience that refutes it.
***
Eli asia, mutta edelliseen liittyvä, on tämä kritiikki:
Wechselwirkungen durch Chemikaliencocktails aus der Nahrung können gesundheitliche Folgen haben, warnen Verbraucherschützer seit Jahren. Sie wollen jetzt drastische Maßnahmen durchsetzen, weil Risiken niemals systematisch untersucht wurden.
https://www.salonkolumnisten.com/kochen/
Kemikaalikoktailien yhteisvaikutuksista ovat kuluttajasuojaihmiset niin varmoja, että ehdottavat rajuja toimenpiteitä, vaikka riskejä ei ole koskaan systemaattisesti tutkittu.
Mekin - ja Jussi Tammisola - olemme kiinnittäneet huomiota tuohon ilmiöön. (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg8827#msg8827) Tai myös täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=132.msg2345;topicseen#msg2345).
-
Tämä lainaamani kohta on spekulaatiota:
Saastuneelle teho-osastolle sumutettiin vetyperoksidia viikon ajan, mutta Candida auris oli yhä hengissä – Poikkeuksellisen sitkeä hiivasieni leviää maailman sairaaloissa neljänä eri versiona (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006062203.html)
Monien tutkijoiden mukaan syyllinen kantojen villiintymiseen on ihminen, joka on ruiskutellut peltonsa täyteen sienientorjunta-aineita. Hollannissa kasvimyrkkyjen ja ihmisen sieni-infektioiden yhteyteen alettiin kiinnittää huomiota jo 2005, kun Aspergillus-sieni osoittautui vastustuskykyiseksi atsoleiden lääkeryhmälle, joka on periaatteessa samaa tavaraa kuin yleisin torjuntamyrkky.
Lontoolaistutkija Rhodes vertaa torjunta-aineiden käyttöä antibioottien käyttöön kotieläintuotannossa. ”Atsoleita on joka paikassa, perunoissa, pavuissa, vehnässä, missä vain, tomaateissa ja sipuleissa”, Rhodes sanoo. ”Me aiheutamme tämän satojemme sienitorjunnalla.”
Artikkelista tulee myös esille se, että se on spekulaatiota. Tosiasiassa ei tiedetä, mistä tämä ikävä ilmiö johtuu, missä on syy ja syyllinen. Mutta on aina poliittisesti korrektia epäillä torjunta-aineita. Ja tuoda tämä tällainen epäilys äänekkäästi julki.
Tuollainen kielenkäyttökin sallitaan, että ihminen eli viljelijä on "ruiskutellut peltonsa täyteen". Vaikka ilmaisu on paitsi varmasti väärä, niin myös viljelijöitä loukkaava.
Sitä ei sitten tuossa spekuloidakaan, mitä merkitsisi, jos asiassa annettaisiin täysin periksi:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Myrkylliset_homeet
-
Tässä Luomuliiton artikkelissa aloitetaan varovasti ...
Torjunta-aineet hyvä bisnes – Kuka maksaa haitat? (http://www.luomuliitto.fi/torjunta-aineet-hyva-bisnes-kuka-maksaa-haitat/)
... ja yritetään aluksi yksityiskohtaisestikin perustelia, mitä haittoja löytyy. Palataan näihin väitteisiin myöhemmin. Ja aluksi kerrotaan, että torjunta-aineiden käytön vähentämisestä olisi hyötyä.
Mutta pikkuhiljaa asiaa vyörytetään kohti linjaa, että hyötyä on vain niiden täydellisestä välttämisestä. Niinkuin ko. liiton palstalla kirjoittavalta luomuviljelijältä odottaa sopiikin.
IPM-metodeja kehutaan vähän pitkin hampain ...
EU-direktiivi määräsi viljelijät vuonna 2014 noudattamaan integroidun kasvinsuojelun periaatteita ja käyttämään kemiallisten torjunta-aineiden sijaan ensisijaisesti muita kasvinsuojelumenetelmiä. Integroitu kasvinsuojelu perustuu ennaltaehkäisyyn, kuten monipuoliseen viljelykiertoon, terveeseen lisäysaineistoon, lajikevalintaan, tasapainoiseen ravinteiden saantiin, sekaviljelyyn ym. monimuotoisuutta edistäviin toimenpiteisiin. Myös mekaaniset, fysiologiset ja biologiset torjuntamenetelmät ovat suositeltavia. Kemiallinen kasvinsuojelu on integroidussa torjunnassa viimeinen oljenkorsi.
... mutta väitetään sitten, että kokonaan ilman voi olla, tämäkin onnistuu:
Suomessa glyfosaatin myynti kolminkertaistui vuosina 2000–2010 pääasiassa suorakylvön ansiosta. Vaikka Rounduppia pidetään suorakylvölle välttämättömänä, auraton viljely onnistuu myös ilman torjunta-aineita.
Mutta aika pitkään ja hyvin turhaan olemme odotelleet raporttia onnistuneesta suorakylvöstä luomuviljelyssä. Suomessakin on kokeiluja ja tutkimuksia asiasta ollut. Joista ei sitten ole jälkeenpäin kuultu yhtään mitään.
-
Pieksämäen Sanomat oli niellyt Guardianin jutun sellaisenaan, ja myös tämän johtopäätöksen:
Luomuun siirtyminen on elämän kysymys (https://www.savonsanomat.fi/pieksamaenlehti/mielipide/paakirjoitukset/Luomuun-siirtyminen-on-elämän-kysymys/1324896)
Mutta kestävätkö tuo tutkimus ja ne sen johtopäätökset? Eipä taida näin olla:
Latest ecological fake news scare: Like the ‘honeybee armageddon’ narrative, pesticide-driven ‘insect-pocalypse’ claim is collapsing (https://geneticliteracyproject.org/2019/03/21/latest-ecological-fake-news-scare-like-the-honeybee-armageddon-narrative-pesticide-driven-insect-pocalypse-claim-is-collapsing/)
Eli näyttö yleisestä, globaalista hyönteiskadosta on itsessään heiveröinen. Ja heiveröinen on myös syy-yhteys torjunta-aineisiin. Katso tuosta erityisesti sen piirakkakaavio, ja sen analyysi. Ja kun kyse oli metatutkimuksesta, tällainenkin tapaus mahtui joukkoon:
The Fuentes-Montemayor study, however, didn’t find anything of the sort. It was designed to look at the efficacy of agri-environment schemes (AES) in reversing declines in species— in this case, bats—by less intensive agricultural practices, including fewer fertilizer and pesticide inputs, the use of field and water margins, hedgerows and species rich grasslands. Their results surprised them:
Unexpectedly, bat activity levels were generally lower on farms involved in AES than on conventionally-managed farms, in accordance with patterns of prey abundance. …. Overall insect abundance (not including Lepidoptera) was almost twice as high on conventional farms compared to AES farms.
Somehow, however, this finding that insect populations on conventional farms were abundant was twisted by in the Sanchez-Bayo paper to claim the very opposite of what the original authors had found.
Ja se oli ensin se mehiläiskato. Kun sellaista ei sitten ollutkaan, ryhdyttiin puhumaan yleisesti hyönteiskadosta. Jollain tavalla maailmanloppu piti säilyttää.
***
On sitten tällainenkin tulos. Mehiläiset nettoarviona haittaavat pölytystä, eli toisia pölyttäjiä:
https://www.nature.com/articles/s41598-019-41271-5
-
Tähän väitteeseen törmää yhä vielä, nyt tässä blogissa:
https://suomenterveysravinto.fi/blogi/pelkaatko-turhaan-terveellisia-ruokia/
Kirjoituksiani seuranneet tietävät, että suosittelen luomun syömistä, jos siihen vain on varaa. Jo arkijärki sanoo, että on mielekästä välttää torjunta-aineiden saantia.
Mutta mitähän se arkijärki todella sanoo, jos sille kerrotaan se Bruce Amesin tieto, että kasvien luonnollisten myrkkyjen saanti on keskimäärin noin 5000 - 10 000 -kertainen torjunta-aineiden saantiin nähden. Luultavasti se kiljaisisi myös kyseiselle ravintoasiantuntijalle että oleppas höpäjämäti.
Hän yrittää kirjoituksessaan hälventää turhia pelkoja (en ota niihin muuten kantaa) mutta tuo yksi unohtui joukosta.
Ei, tähän kohtaan täytyy kantaa kuitenkin ottaa:
Soijaan liittyy myös se yleinen ennakkoluulo, että kaupoista saisi vain geenimanipuloitua soijaa. Suomalaissa marketeissa on kuitenkin myynnissä paljon luomusoijatuotteita. Esimerkiksi Jalotofu-brändin runsaasti proteiinia sisältävää tofua on myynnissä useimmissa, ellei kaikissa, marketeissa. Niiden luomulaatuisuus on selvästi merkitty tuotteisiin.
Senkin väitteen kritiikki häneltä unohtui, miksi ylipäätänsä pitäisi välttää geenimanipuloitua soijaa. Sen lisäksi, että Suomessa et sellaista kaupasta saa! Vaikka ostaisit mitä tahansa tarjolla olevista soijatuotteista, meidän vähittäiskaupoistamme. Yhdessäkään ei ole merkintää GMO-ainesosista, ei ole edes koskaan ollut.
Ravintoasiantuntijaksi itsensä esittelevä kirjoittaja ei selvästikään ole kaupassa käynnin asiantuntija.
-
Luomuviljelyyn hyväksytty aine on joutunut epäluulon kohteeksi:
Biopesticide spinosad, popular in organic farming, may harm honeybees, study shows (https://geneticliteracyproject.org/2019/06/07/biopesticide-spinosad-popular-in-organic-farming-may-harm-honeybees-study-shows/)
Tällainen on Spinosad (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Spinosad). Tuota ei valitettavasti löytynyt suomeksi tai ruotsiksi. Kaupallisten sivustojen mukaan sitä on Suomessakin tarjolla, käyttömääristä täällä en löytänyt tietoa.
-
Tästä pitkähköstä raportista on tietysti vaikea tehdä täsmällistä yhteenvetoa ...
The 2017 European Union report on pesticide residues in food (https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.2903/j.efsa.2019.5743)
... mutta uskallan nyt tehdä tällaisen äärimmilleen tiivistetyn:
torjunta-ainejäämien vuoksi ei EU:n alueella tarvitse olla käytännössä millään lailla huolissaan.
Tietysti Suomen Luke voi tänäkin vuonna jatkaa tuosta, ja tehdä tällaisia vertailuja ..
https://www.luke.fi/ruokafakta/peltomaan_kasvit/torjunta-ainejaamat/
... jotka osoittavat että täällä asiat ovat vielä osin muutakin Eurooppaa paremmin. Mutta aika turhanaikaista se tuon EFSA:n raportin pohjalta jo alkaa olla.
Kun vielä muistaa, että rajat on asetettu 100-kertaisilla turvakertoimilla. Joten jäämän esiintyminen tai edes raja-arvon ylitys (jota esiintyy hyvin harvoin) ei vielä kerro mistään haitasta.
Näin voi ehkä tavallaan totuudenmukaisesti kertoa ...
Suomessa viljellään puhdasta ruokaa
Suomessa viljellystä ruoasta löytyy vain vähän torjunta-ainejäämiä moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna.
... mutta aika lailla se jo alkaa näyttää puolitotuudelta. Jollaisesta saksalaisilla on oma sanontansa. 8)
-
Huomioon otettavaa:
Rikkakasviaineiden jälkikasvirajoitukset (https://kaytannonmaamies.fi/share/18881/adbe3b)
Mutta ei minusta sellainen tekijä, joka olisi suoraan laskettavissa torjunta-aineiden haitoiksi.
Käytännön Maamiehessä. Juu, arvasitte oikein: vihje tähän Annaleena Ylhäiseltä Twitterissä.
-
Kyllähän se kaunista on tuossa vaiheessa, mutta myöhemmin rumaa. Laitan lähiaikoina uuden kuvan. Ja lehmä "säästää viimeiseksi" voikukan, jos vain tarjolla on viljeltyjä lajeja: nurminata, timotei, raiheinä. Säilörehussa tietysti kaikki lajit ovat sekaisin, eikä eläin pysty valikoimaan. On pakko syödä tai olla nälissään. Luomukarjan tavanomaista alempi keskimääräinen maidontuotostaso johtuneekin paljolti juuri tästä.
Ruotsalaisten tutkijoiden näkemys:
Farligaste växterna för kor (https://www.atl.nu/lantbruk/vaxterna-i-hagen-som-kan-forgifta-korna/)
Det är ovanligt med förgiftningsfall hos kor men det kan vara förödande om det inträffar. Karin Persson Waller från Statens veterinärmedicinska anstalt, SVA, delar med sig av de viktigaste råden till nötbönder som oroar sig över giftiga växter i kohagen.
Tuossa esitetyssä listassa on voikukkakin mukana. Luonnollinen ei ole välttämättä terveellistä, lehmillekään.
-
Tällainen ehdotus on nyt tehty:
Hogan: Ompröva förbudet av neonikotinoider (https://www.atl.nu/lantbruk/hogan-omprova-forbudet-av-neonikotinoider/)
EU:s jordbrukskommissionär hoppas att neonikotinoider åter ska få användas för sockerbetor.
Phil Hogan vill att nästa EU-kommission ser över hur den vetenskapliga bas beslut om växtskyddsmedel ska ha kunde leda till ett förbud mot användning av neonikotinoiderna klotianidin, imidakloprid och tiametoxam på sockerbetor.
– Jag finner det mycket svårt att förstå den vetenskapliga grunden för att förbjuda de här produkterna i sockerindustrin. Jag tycker det är ett misstag, sa jordbrukskommissionären i samband med veckans jordbruksministerråd i Bryssel.
Frågan låg inte inom jordbrukskommissionärens ansvarsområde, utan hos kollegan Vytenis Andriukaitis, kommissionär för bland annat livsmedelssäkerhet, vilket omfattar växtskyddsmedel. Enligt Phil Hogan argumenterade han förgäves för att EU-kommissionen skulle föreslå att de verksamma ämnena skulle vara fortsatt godkända för sockerbetor. Det avgörande beslutet om förbudet togs av medlemsländerna.
– I nästa kommission, och nästa råd, måste vi på högsta politiska nivå en gång för alla slå fast vad som är den vetenskapsbaserade strategin när det gäller godkännanden och ansökningar av växtskyddsprodukter. Jag tror det här kommer att vara en stor fråga under de kommande fem åren, sa jordbrukskommissionären, möjligen med även den förestående processen kring ett förlängt godkännande för glyfosat i åtanke.
Phil Hogan förväntas få fem år till som Irlands EU-kommissionär, men vilken portfölj han kommer att få är inte klart.
Elva länder ger dispens
Frågan om neonikotinoidernas användning i sockerbetsproduktionen har aktualiserats av en rapport från en expertgrupp tillsatt av EU-kommissionen och bestående av representanter från alla EU-länder. Den har haft i uppgift att titta på sockermarknaden i efterdyningarna av avregleringen av sockerkvotsystemet. Av rapporten framgår bland annat att elva länder har gett nöddispens från förbudet för betodlare. Som ATL skrivit tidigare så hade det kunnat vara tolv länder om Kemikalieinspektionens dispens för växtskyddsmedlet Gaucho inte upphävts av Mark- och miljödomstolen.
Årets odlingssäsong är den första sedan förbudet trädde i kraft och rapporten konstaterar att dispenserna kan rättfärdigas av att det inte gått att få fram ersättande medel i tid, men att det argumentet inte kommer att vara lika starkt 2020. Expertgruppen har inte kunnat nå konsensus om nöddispenserna. De länder som använder dem menar att de är nödvändiga, de som inte gör det anser att de snedvrider konkurrensen på sockermarknaden.
NEONIKOTINOIDER
Neonikotinoider fungerar genom att de angriper insekters centrala nervsystem. En rad studier har visat att ämnena har ansenlig påverkan på tambin och bisamhällen, och på vilda pollinerare som humlor och vildbin. Bland andra EU:s myndighet för livsmedelssäkerhet har kommit fram till att ämnena innebär hög risk för honungsbin, humlor och vilda bin när de används i blommande grödor. Risken för honungsbin med betat sockerbetsutsäde bedömdes däremot vara låg.
Det har i EU varit förbjudet att använda neonikotinoiderna klotianidin, imidakloprid och tiametoxam i blommande grödor sedan 2013. 2018 utökades förbudet till all användning utanför växthus.
Hupsista, maksumuurin takana oleva artikkeli lipsahti tuohon kokonaan. Vakuutan, että se oli vahinko! Mutta kun se nyt tuohon tuli, niin olkoon siinä. 8)
Tuo kuitenkin on selvä merkki siitä, ettei neonikotinoideista vallitse täyttä konsensusta EU:ssakaan. Ilmeisesti tätä kysymystä pystytään ajattelemaan käytännölliseltä kannalta. Päinvastoin kuin glyfosaattia, jossa asiassa on kaivauduttu ideologisiin "juoksuhautoihin".
-
Tällainen artikkeli oli Puutarha & kauppa -lehdessä
https://pbs.twimg.com/media/EApI6qTXYAAHM4C.jpg:large
Kirjoittaja on Tukesin ylitarkastaja Lotta Kaila, lainaus twiitistä:
Lotta Kaila@LottaKaila 29. heinäk.
Pahinkin myrkky voi olla hyödyllinen. Sillä väitteellä on hyvä avata ura Puutarha&kauppa-lehden kolumnistina.
Miten kasvinsuojeluaineet estävät #ruokahävikki'ä? Miksi #pölyttäjä'lle vaarallisia aineita saa käyttää? Miksei aineita ole jo korvattu muilla menetelmillä?
Vihje tähän seuraamastamme twitter-tilistä, josta sanottakoon vain, että etunimi oli Annaleena. Niin, sellaisia on paljon. Sanottakoon siis sukunimikin: Ylhäinen.
-
Yksityiskohta tässä Pro Luomun uutisessa:
https://proluomu.fi/nuku-luomutilalla/
Isompien lasten allergiat ja ihottumat saivat Kumpulaisen aikoinaan perehtymään kemikaalijäämiin, eikä hän halunnut itse käyttää tilallaan kasvinsuojeluaineita.
Liittyvätkö nuo asiat toisiinsa millään tavalla? Luulenpa, etteivät liity. Täsmentäen: siis niin, että torjunta-ainejäämät olisivat jotenkin syynä allergioihin ja ihottumiin? Tai voisivat niitä ja/tai niiden oireita pahentaa? Tiedän kyllä, että moni luomublogisti perustelee tuolla tavoin lapsillaan luomuharrastustaan. Mutta onko se totta?
-
Ruotsin Radio oli mennyt askelen pidemmälle. Se oli väittänyt keinolannoitteiden vahingoittavan lasten terveyttä. Staffan Danielsson teki kantelun asiasta:
Konstgödsel kan skada barns hälsa, påstår Sveriges Radio. Jag anmäler till Granskningsnämnden. (http://mhttp://staffandanielsson.blogspot.com/2019/08/konstgodsel-kan-skada-barns-halsa.html?m=1)
Juuri tuota väitettä tuollaisenaan en muista suomeksi nähneeni. Kyllä täälläkin luomuväellä on joskus nähty yhteisilmaisu, että muu kuin luomuruoka ei ole terveeliistä "torjunta-aineiden ja keinolannoitteiden takia".
-
Linkki edellisessä ei toimi. Toimiva linkki:
http://staffandanielsson.blogspot.com/2019/08/konstgodsel-kan-skada-barns-halsa.html
-
Tämä näkökulma on ollut koko ajan olemassa:
Viewpoint: GMO, CRISPR-edited crops can cut pesticide use—if environmental activists do not block them (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/13/viewpoint-gmo-crispr-edited-crops-can-cut-pesticide-use-if-environmental-activists-do-not-block-them/)
Mutta ei, aktivisteille riittää, että torjunta-aineita on vähennettävä. Ja mieluummin kokonaan kiellettävä. Ja heti. Eikä puhettakaan, että tuollaisia myrkyttömiä keinoja käytettäisiin niiden sijasta.
Tai muitakaan keinoja. Osalle "aktivisteja" näyttää olevan arvoitus, miksi torjunta-aineita ylipäänsä käytetään. Siksi heidän maailmankuvassaan niistä luopuminen ei aiheuta mitään ongelmia. Eikä siis vaadi mitään muita toimenpiteitä.
-
Keitä nämä aktivistit sitten ovat? Eivät ainoastaan Greenpeacen mielenosoittajia hassuissa puvuissaan, vaan esimerkiksi Pariisin kaupungin päättäjiä:
Paris bans synthetic pesticides as French anti-chemical movement ‘gains momentum’ (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/13/paris-bans-synthetic-pesticides-as-french-anti-chemical-movement-gains-momentum/)
Kuten tuo artikkelikin kertoo, tuolla päätöksellä on aika vähän käytännön merkitystä mihinkään suuntaan, koska kaupungissa harjoitetaan maanviljelystä hyvin vähän.
Tuo onkin laskettava poliittiseksi mielenosoitukseksi taistelussa yhdestä torjunta-aineesta, "suuressa glysosaattisodassa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=421)". Ehkä tästä tuon aktion luonne selviää paremmin:
Pesticides-free cities put pressure on French government (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/pesticides-free-cities-put-pressure-on-french-government/)
Ja myös tämän aktivismin seuraukset, jos heille annetaan periksi:
According to France’s main agricultural trade union, FNSEA, such a proposal would deprive French farmers of 15% to 20% of arable land. Such a drastic reduction could force France to import agricultural products from other countries, Agriculture Minister Didier Guillaume told Europe 1 on 4 September.
While France remains one of Europe’s leading agricultural producers, it nevertheless imports 20% of its food, as pointed out in a Senate report. And the country’s agricultural production has stagnated for several years.
-
Kirjoittaja ihmettelee, että kun myös USA:ssa on näin ...
Over 99% of farmers follow EPA pesticide rules, so why is the public scared of chemicals? (https://geneticliteracyproject.org/2019/10/04/over-99-of-farmers-follow-epa-pesticide-rules-so-why-is-the-public-scared-of-chemicals/)
... miten ihmeessä asiasta on sielläkin nostettu niin iso meteli kuin on. Mutta tottakai ymmärrämme, miksi: erittäin monet sielläkin tienaavat sen ilmiön varassa, että kuluttajat eivät käytä arvostelukykyään. Tai tiedä tarpeeksi.
-
Hesarissa tänään, Googlen kautta, maksumuurin takana:
Moni syö hedelmät kuorineen ravintoaineiden toivossa, mutta ...
https://www.hs.fi › paivanlehti › art-2000006365938
45 minuuttia sitten - Entä kannattaako kuorten puhtauden takia valita luomua? Asiantuntijalla ei ole kysymykseen selvää vastausta. ”Luomutuotteissa on pääsääntöisesti hieman ...
.
Paperihesarista tuli vastauksen loppuosa:
. .. vähemmän kasvissuojeluaineiden jäämiä kuin muissa. Ei ole kuitenkaan tutkittu, liittyykö luomukasvisten kuoriin vähemmän terveysriskejä — huomioiden sekä vierasaineet että kasvien itsensä tuottamat haitalliset aineet", sanoo ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen Helsingin yliopistosta.
Heinonen tai artikkelin kirjoittaja eivät kuitenkaan tuoneet esille Bruce Amesin ym. tutkimustulosta näiden aineiden määristä. Eli sitä, että kasvien itse tuottamia haitta-aineita on 5000-10 000 kertaa niin paljon kuin torjunta-ainejäämiä.
Jos se olisi otettu esille, seuraava artikkelin lause oli kuulostanut hyvin hullulta ohjeelta:
Jos kasvinsuojeluaineita haluaa välttää, kannattaa panostaa kotimaisiin tuotteisiin.
Mitä järkeä olisi oikein "panostaa" 1/10000-osan välttämispyrkimykseen? Jos ne 99,99 prosenttiakaan eivät ole oikeasti vaarallisia?
-
Tässä ovat nyt kiistan alustavat rintamalinjat:
European Parliament kicks off debate on pesticide, food waste cuts (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/european-parliament-kicks-off-debate-on-pesticide-food-waste-cuts/)
The Greens proposed to phase out synthetic pesticides in 15 years, starting to reduce their use by 50% by 2025 with binding national contributions, while centre-right MEPs of European People’s Party insisted that any pesticide reduction targets should be subject to appropriate impact assessments. Both positions were ultimately rejected by the plenary.
Lienee jo selvää, että me kannatamme vähentämispyrkimystä vain, jos osoitetaan, että niin voidaan vähentää joitakin haittoja. Itseisarvo se ei ole.
Tässä kysymyksessä on aina helppo päästä liikuttavaan yksimielisyyteen:
The liberal group Renew Europe pushed for and got the inclusion of a reference to “an enforceable EU-wide food waste reduction target of 50%, based on a common methodology.”
The amount of food waste per EU citizen from agricultural production to final household consumption was estimated to be of 173 kilograms every year, which is equivalent to 170 million tonnes of CO2 emissions.
Kunhan vältetään mainitsemasta, että torjunta-aineiden vältteleminenkin on omiaan ruoan tuhoutumiseen. Kun se lasketaan oikein, eli pellolta asti.
-
Tämän artikkelin kääntäminen....
Afraid of glyphosate and other synthetic pesticides? You eat 10,000 times more of the natural ones made by plants (https://geneticliteracyproject.org/2020/01/20/afraid-of-glyphosate-and-other-synthetic-pesticides-you-eat-10000-times-more-of-the-natural-ones-made-by-plants/)
... tai muulla tavalla samat tiedot sisältävän artikkelin julkaiseminen suomeksi voisi olla taas ajankohtaista.
Koska tuo tieto pakkaa suomalaisesta keskustelusta unohtumaan — jos on koskaan mennyt kunnolla läpikään. Koko ajan jatkuvan luomupropagandan paineessa.
-
Niin sitten Kolumbiassa tuota päätöstä kadutaankin:
Ban on aerial glyphosate spraying of coca crops could ‘derail’ peace efforts, Colombia’s president warns (https://geneticliteracyproject.org/2019/03/11/ban-on-aerial-glyphosate-spraying-of-coca-crops-could-derail-peace-efforts-colombias-president-warns/)
Laittoman kokaiinin tuotannon jatkuminen uhkaa siis meneillään olevaa rauhanprosessia. Tuo ei tietysti varsinaisesi liity torjunta-aineiden haittoihin.
Näin tuohon päätökseen yritetään nyt maan ulkopuolelta vaikuttaa:
Trump urges Colombia to restart aerial glyphosate weedkiller spraying to wipe out coca crops (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/03/trump-urges-colombia-to-restart-aerial-glyphosate-weedkiller-spraying-to-wipe-out-coca-crops/)
-
Tuota ovat sittten eräät paikalliset viljelijät asettuneet vastustamaan:
Next glyphosate fight? Colombian farmers challenge government plan to reinstate aerial coca crop spraying (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/10/next-glyphosate-fight-colombian-farmers-challenge-government-plan-to-reinstate-aerial-coca-crop-fumigation/)
He ilmoittavat huolensa olevan tässä:
…. The last thing Arenas wants for the region is the return of the airplanes. When the first glyphosate offensive began in 1994, he was 23 years old. Plantains, yuca, corn — many important crops were destroyed ….
Mutta tuossa kyllä on aistittavissa ketunhäntä kainalossa. Kokaiini on tuonut tuloja myös muille siellä kuin pääpukareille. Mutta on mukavampi puhua laillisista hyötykasveista, kuten keittobanaanista, maniokista tai maissista.
Kolumbia muuten äskettäin julkaisi patenttivapaan version GMO-maissista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=836.msg15268#msg15268). Joka on mm. glyfosaatin kestävä!
-
Mansikkasesonki — ja siinä sivussa luomumansikoidenkin raivokas tyrkytys — on vielä aika kaukana edessä, mutta laitetaanpa jo valmiiksi esille tämä selkeä laskelma:
Viewpoint: Can pesticides on produce harm you? Not even if you ate 3,624 strawberries in one day (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/27/viewpoint-can-pesticides-on-produce-harm-you-not-even-if-you-ate-3624-strawberries-in-one-day/)
The Alliance for Food and Farming has created a fabulous tool called the “Pesticide Residue Calculator (https://www.safefruitsandveggies.com/pesticide-residue-calculator/)” to help consumers calculate the amount of fresh produce they would need to consume in order to exceed the EPAs pesticide residue benchmarks. For example, a woman could consume 453 servings of strawberries in one day without any effect even if the strawberries have the highest pesticide residue recorded for strawberries. With 8 strawberries per serving, that would mean eating a total of 3,624 strawberries in one day!
Tuohon voi tietysti lisätä, että tuon määrän syö, jonkinlaista haittaa luultavasti ilmenee. Mutta ei torjunta-ainejäämistä. Toteaa nimimerkki "Lapsuudesta on kokemusta".
Katsotaanpa, pystyisikö tuota laskinta käyttämään suomalaisilla tiedoilla.
-
Taas tutkittiin:
EFSA report offers snapshot into pesticide residues on food (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/efsa-report-offers-snapshot-into-pesticide-residues-on-food/)
"Kotiin vietävä" tieto:
EFSA published its annual report on pesticide residues found in food in the European Union on Thursday (2 April) which found that the food commodities analysed were “unlikely to pose concern for consumer health.”
Mutta tottakai tietyt piirit tekevät edelleen suuren numeron juuri satunnaisista turvarajojen ylityksistä. Ollenkaan muistamatta — tai ainakin siitä visusti vaieten — että turvarajat on asetettu satakertaisella marginaalilla.
PS. Nyt sitten odotellaan taas uutista Suomesta, jossa kerrotaan, miten suomalaista elintarvikkeista löytyi jäämiä vielä vähemmän.
-
Sitten kun tuo epäonnistuu (juuri edellä) torjunta-aineiden vakaumukselliset vastustajat vetoavat yhteisvaikutuksiin. Eli kumulatiiviseen haittaan. No, EFSA tutki senkin:
Cumulative pesticide exposure poses little risk to consumers, EU food safety officials find (https://geneticliteracyproject.org/2020/05/01/cumulative-pesticide-exposure-poses-little-risk-to-consumers-eu-food-safety-officials-find/)
Eli vesiperä siinäkin. Mitätön on riski.
Mutta ei tuo tietystikään vastustajia vakuuta. Mahdollisia kombinaatioita kun on miljoonakaupalla. Ehkäpä kuitenkin joku niistä?
Ja tähän tuttuun tapaan jatketaan. Laitetaan siitä vaihteeksi saksankielinen linkki:
ANGSTGESCHÄFTE – FOODWATCH UND DIE FAKTEN (https://www.salonkolumnisten.com/angstgeschaefte-foodwatch-und-die-fakten/)
Foodwatch behauptet, dass jährlich 200.000 Menschen durch Pestizide ums Leben kämen. Mit Fakten hat das nichts zu tun. Unser Autor über die Hintergründe einer skrupellosen NGO-Kampagne.
Eli tuollaisen määrän ottaisivat torjunta-aineet vuosittain hengiltä. Artikkeli käy läpi sen, että noin ei ole laita. Ludger Wess on sen kirjoittanut.
Tuttuun tapaan minäkin vetoan siihen, että tuo artikkeli on niin pitkä. Ja en käännä enempää. 8)
-
Kai meidänkin pitää olla hengessä mukana:
Pienet siivet kannattelevat maailman ruuantuotantoa – pölyttäjät ovat mehiläispäivän sankareita (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1097748)
Vaikka tällainen epäilyksen siemen onkin meidän sydämiimme istutettu:
On sitten tällainenkin tulos. Mehiläiset nettoarviona haittaavat pölytystä, eli toisia pölyttäjiä:
https://www.nature.com/articles/s41598-019-41271-5
Tuossa MT:n artikkelissa ei viitattu teoriaan torjunta-aineista (oletetun, kohutun) mehiläiskadon syynä.
-
Näinkin voidaan menetellä:
Tukes myönsi poikkeusluvan porkkanakemppien torjunta-aineelle – sallittu jäämien enimmäismäärä nousee kymmenkertaiseksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1127688)
Toistaiseksi Teppekillä käsiteltyjä porkkanoita ei saa viedä Suomen rajojen ulkopuolelle. Kuluttajille jäämät eivät aiheuta riskiä.
(lihav. HJ)
Mutta silti tuo lihavoimani. Koska normaalit turvamarginaalit ovat tuosta vielä moninkertaisia.
-
Asiassa on tietysti joitakin muitakin keinoja. Mutta torjunta-aineet ovat siinä hyvin keskeisiä. Ja tehokkaita. Kuten tuohon uutiseen kuvan valinnut toimittajakin on ymmärtänyt.
Voidaan kysyä, miten tuon teemavuoden kanssa sopii yhteen nyt EU-parlamentissa esiin nostettu mekaaninen ja yksioikoinen tavoite kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämisesta puoleen unionin alueella. Josta on siellä esitetty sellainenkin versio, että aineiden käyttö pitäisi kokonaan lopettaa vuoteen 2035 mennessä.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet: Kasvinterveys turvaa elämää (https://mmm.fi/-/yk-n-kestavan-kehityksen-tavoitteet-kasvinterveys-turvaa-elamaa)
Tätäkään yksityiskohtaa ei tuossa MMM:n tiedotteessa mainittu:
Biotechnology gives plant breeders a leg up in ‘evolutionary arms race’ against crop diseases (https://geneticliteracyproject.org/2020/07/14/biotechnology-gives-plant-breeders-a-leg-up-in-evolutionary-arms-race-against-crop-diseases/)
Eikä siinä muuten mainittu torjunta-aineitakaan kuin korkeintaan rivien välissä. Onko tuossa jotain samanlaista outoa häveliäisyyttä kuin siinä, kun puhutaan "lisääntymisterveydestä"? Vaikka tarkoitetaan ehkäisyä. ;D
-
Ludger Wess uudelleen twiittasi Leah McGrathin twiitin:
@LeahMcGrathRD
how many times have you heard/read "organic pesticides don't harm pollinators"? Really? how about some facts from @xercessociety "...even pesticides allowed for use in organic agriculture can cause harm to bees & other beneficial insects..."
https://mobile.twitter.com/LeahMcGrathRD/status/1296171240034533377/photo/1
Siinä on niitä luomussa käytettyjä torjunta-aineita merkittynä tulipunaisella.
-
Tämä kaksinaismoralismi jatkuu edelleen:
Viewpoint: Germany’s pesticide use drops for 8th straight year, but anti-GMO groups say that’s not good enough (https://geneticliteracyproject.org/2020/08/21/viewpoint-germanys-pesticide-use-drops-for-8th-straight-year-but-anti-gmo-groups-say-thats-not-good-enough/)
German Federal Ministry of Food and Agriculture data show that use of crop protection products, e.g. pesticides, went down last year and Agriculture Minister Julia Klöckner notes that has been the trend since 2012. Klöckner says it shows Germany is “on the right track” when it comes to reducing use of pesticides but anti-science groups are angry.
Klöckner on juuri se, joka haluaa vähän toppuutella muiden hallitustoveriensa kieltokiimaa. Mutta tässä siitä kaksinaismoralismista (lihav. HJ):
They say that the drop in pesticide usage is not good enough. Greenpeace, Friends of the Earth Germany, and Pesticide Action Network Germany all say the reductions could be related to weather and that the government needs to implement more Draconian methods against farmers – unless they are organic farmers.
But that is not a valid scientific position. Copper sulfate, the older, less effective pesticide still considered organic, does not work as well, which means it requires far more in the way of application. If government data included pesticide load per area, it would show that the reduction in Germany would have been far greater if organic farming were not a government-subsidized industry. It is quite literally the case that the increase in organic farming in Germany has held back Germany’s commitment to pesticide reduction.
Ja kyllä tuosta asiasta on täällä kerrottu ennenkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg12890#msg12890). Moneen kertaan. Monessa paikassa. Ensimmäisiä kertoja jo v. 2009 uutisissamme:
Luomumyrkyt EU:n erityisessä suojelussa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=68)
-
Tämäkään kerroin ei varmaankaan*) vakuuta kaikkia:
Viewpoint: Pesticide residues on food could be 100,000 times higher—and still wouldn’t harm your health (https://geneticliteracyproject.org/2020/10/06/viewpoint-pesticide-residues-on-food-could-be-100000-times-higher-and-still-wouldnt-harm-your-health/)
“If consumers were exposed to 100,000 times more pesticide residue than they are typically exposed to on a daily basis throughout their lifetimes,” Winter said, “their levels of exposure would still be lower than levels that don’t even produce any noticeable toxicological effect in long-term animal toxicology studies."
Varmaankin osa jatkaa sen tolkuttamista, että turhia torjunta-ainejäämiä kannattaa silti yrittää välttää. Ja luomun kauppiaat sen toitottamista, että juuri siksi luomuruoka on niin hyvä juttu, koska siinä ei ole näitä jäämiä. Kyllä Pro Luomu tulee tätä jatkamaan:
Turvallista ruokaa (https://proluomu.fi/mita-on-luomu/turvallista-ruokaa/)
Vähemmän jäämiä
Viime vuosina on alettu hahmottaa, että monet ravintomme ja ympäristömme aineet vaikuttavat ihmisten terveyteen vasta pitkällä viipeellä; ehkä vasta seuraavissa sukupolvissa.
Esimerkiksi torjunta-aineiden jäämille ruoassa on asetettu turvalliseksi katsotut rajat, joita elintarvikkeet eivät saa ylittää. Kuluttajat altistuvat kuitenkin pienille sallituille jäämäpitoisuuksille koko elämänsä ajan. Useiden torjunta-aineiden yhteisvaikutuksia ihmisen terveyteen ei tunneta vielä lainkaan.
Tuo oli 2 vuoden takaa. Mutta kyllä se tässä uudessakin (2020) kampanjassa mukana on:
https://luomumerkki.fi/merkki/puhdasta-purtavaa/
Tutkitusti vähiten jäämiä
Luomu vie voiton, kun vertaillaan elintarvikkeiden torjunta-ainejäämiä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA tutkii vuosittain lähes 100 000 elintarvikenäytettä: luomutuotteissa on vähemmän torjunta-ainejäämiä kuin tavanomaisesti tuotetuissa tuotteissa.
Eli jatkaa se.
______
*) kun ei ole vakuuttanut sekään Bruce Amesin tulos, että kasveissa on luontaisia myrkkyjä 10 000 kertaa sen verran kuin torjunta-ainejäämiä. Jonka kertoimen kyllä olisi jo pitänyt riittää.
-
Tällaista epäillään nyt Saksassa:
Can organic plant protection products damage crops? (https://phys.org/news/2020-10-products-crops.html)
Tuosta saamme ehkä lisää sen teesin perusteeksi, että jonkin keinon hyväksyttävyys luomuviljelyssä ei ole tae sen ympäristöystävällisyydestä. Kuparisulfaattihan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg12928;topicseen#msg12928) siellä jo on.
-
Kaikkea onnea vaan tälle yritykselle:
Lantmännen tuo peittauksen korvaavan menetelmän Suomeen – siementen höyrykäsittely tehoaa kasvitauteihin ja sopii myös luomutiloille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1212011 49)
Mutta mukana oli jo tämä vihje menetelmän huonoista puolista:
MTK:n maatalousjohtaja nosti kysymyksen pystytäänkö uudella menetelmällä tuotettu vilja brändäämään ja saamaan siitä lisähintaa.
Eli miksi tuollaista lisähintaa tarvittaisiin?
-
Ludger Wess twiittasi eilen:
This policy needs to be extended to cookbooks. Europeans are increasingly eating exotic fruits and veggies, often mixed with native ones, creating an unknown #cocktail of natural #pesticides, flavors and other secondary metabolites with potential risks.
Viitaten tähän:
EU chemicals strategy to address pesticide chemical cocktails (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/eu-chemicals-strategy-to-address-pesticide-chemical-cocktails/)
Varmaan tuossa Wessin puheenvuorossa oli tiettyä ironiaakin, mutta silti totuudellinen ydin. Bruce Amesin tutkimuksiin viitaten.
-
Tyydytäänpä tällä kertaa siihen, että asetetaan vain näkemykset vastakkain. YLE:
Luonnosta löydettyjen mehiläislajien määrä on kutistunut neljäsosalla 30 vuodessa (https://yle.fi/uutiset/3-11753124)
Monien lajien edustajia ei enää löydy, vaikka tutkimus on tehostunut.
[...]
Niin mehiläisten kuin muidenkin hyönteisten kohtaloksi on koitumassa luonnontilassa olevan maan väheneminen sekä erilaisten hyönteismyrkkyjen käyttö.
Alkuperäinen Guardianin uutinen:
Quarter of known bee species have not been recorded since 1990 (https://www.theguardian.com/environment/2021/jan/22/quarter-of-known-bee-species-have-not-been-recorded-since-1990)
Sitten GLP ja Jon Entine:
Beepocalypse Myth Handbook: Assessing claims of pollinator collapse (https://geneticliteracyproject.org/2021/01/22/beepocalypse-myth-handbook-dissecting-claims-of-pollinator-collapse/)
Myths and truths about bees: There is no ‘catastrophic decline’ in the global honeybee population and the use of pesticides is not driving health problems challenging wild bees, as many environmental groups continue to claim.
-
Tämä onkin sitten hassua, siihen nähden, mitä meille on kerrottu:
Rural New Zealanders face 25% lower cancer risk than city dwellers, challenging environmentalist assertion about pesticide safety (https://geneticliteracyproject.org/2021/02/22/rural-new-zealanders-face-25-lower-cancer-risk-than-city-dwellers-challenging-environmentalist-assertions-about-pesticide-dangers/)
The good news [in the 2020 New Zealand] State of Cancer report is that the overall incidence of cancer is 25 percent lower among those living in rural areas, compared with those living in the main urban areas.
Although it might not be a reason to leave the cities (nose-to-tail traffic every long weekend indicate there are enough reasons to cause outflows already) it certainly is reason enough to reconsider the validity of some arguments.
Agrichemicals, whether fertiliser nitrogen or Roundup, have been the butt of activist concern for years.
-
Biden ja hänen hallintonsa ovat käsittääkseni maatalouskysymyksissä hyvin rationaalisilla linjoilla. Mutta kova paine heihin kohdistuu:
Viewpoint: Evidence or ‘junk science’—Will the Biden Administration ban essential pesticides experts say are safe? (https://geneticliteracyproject.org/2021/03/11/viewpoint-evidence-or-junk-science-will-the-biden-administration-ban-essential-pesticides-experts-say-are-safe/)
Juu, tuo on siellä. Mutta tsemppiä meidän on toivotettava, koska esimerkkivaikutukset sieltä usein tulevat.
-
Tällaisen haitan Luomuliitto on löytänyt:
Tapaus pyralidi – Torjunta-ainejäämät ruokaketjussa (http://www.luomuliitto.fi/tapaus-pyralidi-torjunta-ainejaamat-ruokaketjussa/)
Kyseistä rikkaruohomyrkkyä käytetään tavanomaisessa sokerijuurikkaan tuotannossa. Klopyralidi jää sokerinvalmistuksessa syntyviin sivutuotteisiin: melassiin ja vinassiin. Melassia lisätään eläinten rehuihin, ja vinassia voi käyttää lannoitteena.
Yksinkertaisin keino päästä luomuviljelyssä tuosta haitasta eroon olisi yksinkertaisesti hylätä tai jopa kieltää vinassin käyttö luomulannoitteena.
Se tapa kun ei muutoinkaan ole oikein reilu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg20222#msg20222).
Mutta muutoin en löytänyt kyllä netistä varoituksia, että tuo pyralidi olisi ihmiselle mitenkään erityisen vaarallista. Jotain haittoja muulle viljelylle saattaa olla ehkä ilmennyt. Tuossa mainitun Ruokaviraston sivuilta en asiasta mitään löytänyt.
-
Mutta siitä ei ollut kyse, vaan päinvastoin siitä, että Kolumbian hallitus tuolla keinolla pyrkii hävittämään laittomat kokapensasviljelmät (siitä kasvista, ja siis kokaiinista puhutaan). Tämä selviää tästä uutisesta, jossa kerrotaan siitä, miten hallitus nyt harkitsee ko. myrkytyslentojen lopettamista ...
Colombia Stopping Use of Glyphosate in Eradicating Coca (http://www.lulegacy.com/2015/05/10/colombia-stopping-use-of-glyphosate-in-eradicating-coca/475937/)
... ja jossa käytetään täsmälleen samaa kuvaa kuin IPS:n uutisessakin.
— klips —
Uutisesta ei selviä, kumpien terveydestä Kolumbian hallitus on enemmän huolissaan, lentäjien vai laittomien viljelijöiden ... 8)
Vääntö tästäkin on tullut takaisin:
Biden Administration backs aerial glyphosate spraying to combat Colombia’s cocaine trade, drawing criticism from some drug policy experts (https://geneticliteracyproject.org/2021/03/24/biden-administration-backs-aerial-glyphosate-spraying-to-combat-colombias-cocaine-trade-drawing-criticism-from-some-drug-policy-experts/)
More than 150 experts on drugs, security, and environmental policy in the region have written an open letter to Biden, saying Duque’s spraying campaign is “misguided” and Biden’s decision “could not have come at a worse time.”
[..]
The experts point to how aerial spraying with glyphosate can cause serious health problems, such as cancer, miscarriages, and respiratory illness, and environmental destruction—biodiversity loss, soil damage, and contamination of water sources.
GLP:n uutiseen oli liitetty tämä huomautus:
Editor’s note: Most experts say that glyphosate is unlikely to cause cancer, miscarriages, respiratory illness, or environmental destruction. Read GLP’s glyphosate FAQ to learn more.
-
Ludger Wess twiittasi eilen:
Nature is caring. So this can't be true. It must be #glyphosate.
Viitaten tähän:
https://t.co/zmAgyh4NHx?amp=1
Eli: luonto pitää huolta. Niinpä tuo ei voi olla totta. Sen täytyy olla glyfosaatti(a).
-
Tätä amerikkalaista vuosittaista listaa yrittää media tuoda Suomeenkin:
"Likainen tusina" paljastettiin: Hevi-osaston tuttu tuote sisältää eniten torjunta-ainejäämiä – tämä on tilanne Suomessa (https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/likainen-tusina-paljastettiin-hevi-osaston-tuttu-tuote-sisaltaa-eniten-torjunta-ainejaamia-tama-on-tilanne-suomessa/8094302#gs.xucyf6)
Suomen osalta tuossa tulee kuitenkin tällainen antikliimaksi:
THL:n vuonna 2019 julkaiseman selvityksen mukaan myös Suomessa jotkin hedelmät ja vihannekset voivat sisältää torjunta-ainejäämiä. Mikäli syö näitä pesemättä tai kuorimatta, voi altistua nykyään käytössä oleville torjunta-aineille. Näille torjunta-aineille altistuminen on kuitenkin THL:n mukaan erittäin vähäistä, eikä niiden katsota aiheuttavan ihmiselle huomattavaa terveysriskiä. Aiemmin käytetyille, huonosti ympäristössä hajoaville torjunta-aineille suomalaiset altistuvat pääasiassa syömällä kalaa. Tämä johtuu siitä, että torjunta-aineita on varastoituneena sedimentteihin, josta ne kertyvät kalaan.
Tuon kalankin kohdalla tuo riski taitaa olla vähän etsimällä etsitty.
Media ei ole niinkään kiinnostunut tällaisista vastatarkasteluista:
Afraid of Environmental Working Group’s ‘Dirty Dozen’ list? Here’s 12 reasons you shouldn’t be (https://geneticliteracyproject.org/2021/04/01/afraid-of-environmental-working-groups-dirty-dozen-list-heres-12-reasons-you-shouldnt-be/)
-
Annaleena Ylhäisen twiitti:
https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1378630794273509376/photo/1
Kiinnitin tuossa listassa huomiota Ranskassa v. 1896 keksitttyyn kuparisulfaattiin. Se on yhä käytössä. Luomuviljelyssä.
***
Ludger Wess:
Jahrelang haben #Bioverbände der Öffentlichkeit eingeredet, #Biolandwirte würden "ohne #Pestizide" #pestizidfrei wirtschaften. Jetzt kommen die Forderungen nach dem Verbot "aller Pestizide", also auch von Schwefel und Kupfersalzen, und plötzlich haben #Biobauern ein Problem.
Linkillä tähän:
https://twitter.com/swissfood_ch/status/1377959318226632705
Pflanzenschutzmitteln und Bioziden angewiesen. Nun beginnen sich die Biobauern, kritisch zu den beiden extremen Agrar-Initiativen zu äussern.
Eli nyt ovat luomuviljelijät hermostuneet, kun EU:ssa on väläytelty "kaikkien torjunta-aineiden" kieltämistä. Tuollaisia ääriasenteita pitää heidän mielestään siis välttää! Siinähän nimittäin menisi mukana tuo kuparisulfaatti ym.
***
Luomuväki varmaan jo kymmenkunta vuotta sitten kiroili, että EU on tullut epaluotettavaksi:
Lähes puolet luomutorjunta-aineista ehkä kielletään (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=77)
Ennen siihen sentään voi luottaa:
Luomumyrkyt EU:n erityisessä suojelussa (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=68)
(Tuonkin jälkeen kyllä kuparisulfaatille annettiin pitkä — väliaikainen! — jatkoaika eli -lupa.)
-
Teoreettisesti, otetaan väliaikaisesti tosissaan se, että torjunta-aineita välttämällä välttäisit syövän. Paljonko se maksaa:
Viewpoint: Spend $83,000 on organic food to prevent cancer? Here’s why you should save your money (https://geneticliteracyproject.org/2021/04/09/viewpoint-spend-83000-on-organic-food-to-prevent-cancer-heres-why-you-should-save-your-money/)
Ja onko siitä oikeasti apua asiassa? Ei ole, siihen päätyy tuo artikkeli kuitenkin.
-
Euroopan eli EU:n oma virasto on päätynyt tähän tulokseen:
Do pesticide residues on crops pose a hazard? Latest EU Food Safety Authority report says no (https://geneticliteracyproject.org/2021/04/13/do-pesticide-residues-on-crops-pose-a-hazard-latest-eu-food-safety-authority-report-says-no/)
EFSA carried out a dietary risk assessment as part of its analysis of the results. This suggested that the food commodities analysed in 2019 are unlikely to pose a concern for consumer health. However, a number of recommendations are proposed to increase the efficiency of European control systems, thereby continuing to ensure a high level of consumer protection.
Pesticides in food: latest figures published (https://www.efsa.europa.eu/en/news/pesticides-food-latest-figures-published) (EFSA)
Tuosta ei oikein saa otsikoita kissankokoisin kirjaimin. Eikä niitä suomeksi ole tänä vuonna tainnut tullakaan. Joskus entisinä aikoina EU:n tuloksista yritettiin tehdä vertailua Suomen tuloksiin, kehotettiin suosimaan kotimaista jne. Joka sitten kirvouttikin tämän uutisemme:
Paimenpoika ja susi -satu nykyajan tapaan? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=10)
***
Sllti EU on nyt linjannut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg21414#msg21414), että kasvinsuojeluaineiden käyttöä on jatkossa vähennettävä puoleen nykyisestä. Mikä oli se ongelma, jota sillä yritetään ratkaista?
-
Tällainen vuosittainen raportti on taas ilmestynyt:
Torjunta-aineiden jäämiä löytyy tuontielintarvikkeista yhä useammin – myrkkyjä etenkin egyptiläisissä appelsiineissa, riisissä, mausteissa ja teessä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1381481)
Ruoka 27.04.2021
Katja Lamminen
Tullin alkuvuonna määräystenvastaisiksi havaitsemat tuote-erät olivat kaikki peräisin EU:n ulkopuolelta.
Ja MT uutisoi tuosta mielellään, kun noita haitallisia aineita löydetään tuontielintarvikkeista.
Tuossa ei sitten anneta tilaa sen pohdiskelulle, paljonko ihan oikeita haittoja uhkasi noissa tapauksista tulla. Kun turvamarginaalit on asetettu 100-kertaisiksi siitä tasosta, jossa eläinkokeissa jotain vaikutuksia on ylipäänsä havaittu.
-
Hesarin tiedepalsta tarjosi tänään periaatteessa yhteen tutkimukseen vedoten tällaista yleisnäkemystä asiasta:
Pelloille kylvetään nyt vähemmän torjunta-aineita, mutta ne ovat entistä myrkyllisempiä – Kasvien myrkkykuorma kasvaa (https://www.hs.fi/tiede/art-2000007960339.html?share=655f89bb1d8a4be79b8766f1e099f2d3)
Mutta taidammepa pysyä odottavalla kannalla. Varsinkin kun myöhemmin artikkelista selviää,, että tiedot erityisesti EU:n myrkkykuormasta ovat hyvin puutteelliset.
Myös on ensin nähtävä, mitä kritiikkiä ko. tutkimus saa osakseen. Niinhän tiede toimii. Tämä antaa viitteitä siihen, että vähän "agendaa" ko. tutkimuksessa saattaa olla:
Rikkaruohomyrkky glyfosaatti ja tuhohyönteisille geneettisesti vastustuskykyiseksi muokattu maissi esiteltiin aikoinaan innovaatioina, joiden piti vähentää torjunta-aineiden tarvetta.
Saksalaistutkimuksen tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että ne eivät enää toimi.
Sitten siirrytäänkin glyfosaatille vastustuskykyisiin rikkakasveihin. Ja unohdetaan hyönteisille vastustuskykyinen maissi. Joka ei varmasti lisää myrkkykuormaa. Miksi se ei enää toimisi, artikkeli ei mitenkään kerro.
-
He vastasivat Hesarissa Suomen osalta:
Mielipide|Lukijan mielipide
Kasvinsuojeluaineiden haitat ovat Suomessa pieniä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007977630.html)
**
Eiköhän tähän sovi myös tämä huomio Wessin twiittisivulta.
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Lucas Lieber
@LieberLucas
Who else is surprised to see Europe uses more pesticides per hectare than America?
Is it because they are more "organic"? Is it because they (practically) don't plant GMOs?
https://mobile.twitter.com/LieberLucas/status/1393152706693435392/photo/1
***
Suomi valitettavasti tuosta vertailusta puuttui.
-
Ruotsin Radio oli mennyt askelen pidemmälle. Se oli väittänyt keinolannoitteiden vahingoittavan lasten terveyttä. Staffan Danielsson teki kantelun asiasta:
Konstgödsel kan skada barns hälsa, påstår Sveriges Radio. Jag anmäler till Granskningsnämnden. (http://mhttp://staffandanielsson.blogspot.com/2019/08/konstgodsel-kan-skada-barns-halsa.html?m=1)
Juuri tuota väitettä tuollaisenaan en muista suomeksi nähneeni. Kyllä täälläkin luomuväellä on joskus nähty yhteisilmaisu, että muu kuin luomuruoka ei ole terveeliistä "torjunta-aineiden ja keinolannoitteiden takia".
Paradoksaalisesti asia on juuri päinvastoin. Luomulannoite voi olla ihmiselle äärimmäisen vaarallinen:
Karjatilan arkisissa askareissa piilee vaara, joka pahimmillaan tappaa – "Hälytyskellojen pitäisi soida, kun sen haistaa" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1401222)
Lantaan liittyy monia riskejä, joista yksi ovat kaasut, vaarallisimpina niistä rikkivety ja ammoniakki. Pahimmillaan ne voivat tappaa. Onnettomuudet olisivat kuitenkin helposti vältettävissä.
-
Pro Luomu ry uudelleentwiittasi
Aura Lamminparras
@AuraLamm · 22. toukok.
Katse tulevaisuuteen, jossa torjunta-aineet suojaavat satokasvin lisäksi myös elonkirjoa.
Twiitin lainaus
Tuomas Mattila
@TuomasJMattila · 22. toukok.
Tulin ruiskuttamasta omppupuita. Outo fiilis ruiskuttaa torjunta-ainetta, joka ei ole lainkaan haitallista leppäkertuille, petokärpäsille tai hämähäkeille. Soveltuu kosmetiikkaan, käyttäjäturvallinen. Neem öljyä. 2020 luvun meininki.
***
Niinpä. Ihan hyviä tavoitteita. Mutta kumpikin twiittaaja on salaa vakuuttunut siitä, että tuo kaikki voi toteutua vain tavoilla, jotka ovat luomuhyväksyttyjä.
Jos synteettisissä aineissa, tai geenitekniikkaa soveltamalla, päästään samaan, se ei luultavasti heidän mielestään olekaan OK (?).
Eikä tuo neem ole takuuvarmasti muuten muulle luonnolle turvallinenkaan:
It’s all bug spray in the end: Organic pesticides not necessarily safer for bees (https://geneticliteracyproject.org/2015/12/02/bug-spray-end-organic-pesticides-not-necessarily-safer-bees/)
-
Tästä on nyt ollut MT:ssä parikin artikkelia:
Harmaahometta torjuttiin onnistuneesti pelkällä vedellä – mullistaako otsonivesi kasvinsuojelun? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1427119)
Otsonivesi toimii tietyissä tilanteissa kasvinsuojelukäytössä, mutta väärin käytettynä voi pahimmillaan vioittaa kasvia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1428327)
Molemmat kuitenkin maksumuurin takana. Palataan asiaan, kun saadaan enemmän ja vapaampaa tietoa.
-
Mansikkasesonki — ja siinä sivussa luomumansikoidenkin raivokas tyrkytys — on vielä aika kaukana edessä, mutta laitetaanpa jo valmiiksi esille tämä selkeä laskelma:
Viewpoint: Can pesticides on produce harm you? Not even if you ate 3,624 strawberries in one day (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/27/viewpoint-can-pesticides-on-produce-harm-you-not-even-if-you-ate-3624-strawberries-in-one-day/)
Näinhän se taitaa olla (lihav. HJ):
Kasvutunnelit kasvattavat satoa ja parantavat marjojen laatua (https://www.soininen.de/category/410/kasvutunneli)
Tunnelit suojaavat kasveja sateelta ja tuulelta, joten sadon määrä ja laatu paranevat. Marjoja voidaan myös poimia säästä riippumatta. Viljelijä saa säästöjä lisäksi siitä, että kemiallisia torjunta- ja kasvinsuojeluaineita ei tarvita niin paljoa. Tunneleissa on mahdollista käyttää biologista torjuntaa kuten petopunkkeja. Tämä osaltaan mahdollistaa luomutuotannon.
Mutta muussakin mansikantuotannossa ne ovat käyttökelpoisia, ja tällaisesta trendistä Hesari tänään raportoi:
Mansikoita voi kerätä nyt kasvutunneleissa – tunneleiden määrä marjatiloilla kasvussa (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008061338.html)
Kotimaisen mansikan ympärivuotinen tuotanto ei ole mahdottomuus.
Elise Aaltonen STT
16.6. 15:16
KOTIMAISTEN mansikoiden satokautta on saatu pitenemään kasvutunneleiden avulla. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Saila Karhun mukaan tunneleiden käyttö on nelinkertaistunut neljässä vuodessa.
Tämä tuli siinäkin esille:
JOS mansikantuotanto siirretään suljettuihin tiloihin, voi tuholaisia ja kasvitauteja välttää paremmin, Karhu kertoo.
Kasvutunneleissa mansikat myös suojautuvat paremmin taudeilta, kuten harmaahomeelta.
Mutta myös tällainen:
Lisäksi muovipäällysteinen rakennelma suojaa kasvustoa rankkasateilta, mikä lisää osaltaan tuotannon varmuutta. Yhden kovan rankkasateen tai raekuuron jälkeen voi puolet avomaan sadosta olla tuhoutunut. Kasvutunnelit lisäävät siis myös sadon määrää.
Yhteensä: torjunta-ainejäämien välttelystä tuolla tavalla ei juuri ole hyötyä. Mutta yhdessä noiden muiden viljelyvarmuutta lisäävien näkökohtien kanssa tunneleita kannattanee Suomessa käyttää.
-
Tämä on aika luonnollista kehitystä:
Jo 60 vuotta rikkakasviseurantaa: Rönsyleinikki, siankärsämö ja hierakat vähentyneet, jotkut rikkalajit muuttuneet kestäviksi torjunta-ainetta vastaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1473623)
Rikkakasvilajistoa muovaa moni asia, kuten lämpenevä ilmasto sekä muutokset viljelykäytännöissä ja kasvinsuojeluaineiden valikoimassa. Esimerkiksi kevytmuokkauksen ja suorakylvön yleistyminen ovat muuttanut lajivalikoimaa.
"Nyt erityisen kiinnostuksen kohteena on, kuinka yleistä herbisidiresistenssi on Suomessa", kertoo tutkija Pentti Ruuttunen.
1960-luvulla rikkakasvien torjunta-aineiden eli herbisidien käyttö oli vasta yleistymässä. Toistuvan käytön myötä jotkut rikkakasvilajit ovat nyt muuttuneet resistenteiksi eli kestäviksi tietyn vaikutustavan herbisidiryhmää vastaan. Esimerkiksi resistenttejä pihatähtimöitä tavattiin seurantapelloilla viime kesänä, Ruuttunen kertoo.
Mutta vastaushan ei ole, jos otamme vaikka vertailukohdan koronaviruksen ja sen eri muunnosten torjunnasta, aineista luopuminen ja siirtyminen takaisin mekaaniseen torjuntaan. Vaan torjunta-aineiden kehittäminen.
Noin voi käydä, mutta voi olla käymättäkin (lihav. HJ):
Nurmien poistuminen monen tilan viljelykierrosta on Luken mukaan vähentänyt niissä 1960-luvulla viihtyneiden rönsyleinikin, siankärsämön ja hierakoiden runsautta.
Tuon ajan yleisimmät yksivuotiset lajit jauhosavikka, peltohatikka ja pillikkeet ovat edelleen haittana luomuviljelyssä, mutta tavanomaisilta viljapelloilta ne saadaan kuriin kemiallisella torjunnalla.
-
Yritys analysoida sitä, mikä osa huolesta on aiheellista ja perusteltua:
Crop chemophobia I: Pesticides are vital to organic and conventional agriculture — but they can be misused. Here’s how to distinguish between legitimate concerns and anti-science propaganda (https://geneticliteracyproject.org/2021/08/05/crop-chemophobia-i-pesticides-are-vital-to-organic-and-conventional-agriculture-but-they-can-be-misused-heres-how-to-distinguish-between-legitimate-concerns-and-anti-science-propa/)
Ja mikä jotain muuta.
Tulee siinä esiin tämä erilainen suhtautuminenkin:
In early 2018, French scientists published a startling report about the fungicide copper sulfate, which is widely used in organic agriculture. “Excessive concentrations of copper have adverse effects on the growth and development of most plants, microbial communities, and soil fauna,” they wrote. Research has also confirmed that the fungicide can cause cancer and is very toxic to honeybees.
Though reporters will often dedicate thousands of words to the dangers of pesticides, rarely will they mention copper sulfate (The Intercept certainly didn’t). The author claimed that neonicotinoid insecticides (neonics) “slow the learning process in bees and impact their ability to forage and fly long distances.” She also alleged that glyphosate “has been under scrutiny for its cancer-causing potential at the EPA since at least 1983.” This is all the more strange because literally thousands of studies have shown that glyphosate doesn’t cause cancer. Data from the USDA and UN Food and Agricultural Organization show that honeybee populations have grown despite the widespread use of neonics.
-
Toinen osa em. Cameron Englishin tarkastelusta:
Crop Chemophobia II: When activist journalists twist science in support of ideology (https://geneticliteracyproject.org/2021/08/09/crop-chemophobia-ii-when-activist-journalists-twist-science-in-support-of-ideology/)
-
Tämäkin:
10% — not 75% — of crops pollinator-dependent: Our World in Data debunks alarmist claims that our food supply is endangered by ‘threatened’ insects (https://geneticliteracyproject.org/2021/08/16/10-not-75-of-crops-pollinator-dependent-our-world-in-data-debunks-alarmist-claims-that-our-food-supply-is-endangered-by-threatened-pollinators/)
Plus edeltä se, että hyönteisten mahdollisen vähenemisen ei ole mitenkään selvästi osoitettu liittyvän torjunta-aineiden käyttöön. Aivan, vähenemisen laajuudenkin arviointi on vielä kesken.
Joten tuon artikkelin linkkaamalla emme millään tavalla asetu puolustelemaan hyönteisten tuhoamista. Vaan järjen ja tieteen käyttöä asiassa. Sitä peräänkuulutamme.
-
Hyvänä esimerkkinä yksittäisestä tutkijasta on juuri edellä (17.9.17) mainittu Seneff. Hautalakin viime vuonna viittasi luultavasti hänen tutkimuksiinsa, vaikkei hänen nimeään maininnutkaan:
Glyfosaatti on kiellettävä (https://www.vihreat.fi/artikkeli/2016/02/glyfosaatti-kiellettava)
Se kulkeutuu maaperän eliöihin ja bakteereihin ja sitä kautta tuotantoeläimiin ja ihmisen suolistoon.
Ludger Wessin löytö. Twiitti:
https://mobile.twitter.com/LudgerWess/status/1443442296788295690/photo/1
„MIT-researcher“ Stephanie Seneff claims to have found that serious outcomes of #COVID19 are linked with #biodiesel use. The reason: biodiesel is laced with - drumrolls - #glyphosate. How the hell is
@YouTube
still broadcasting this nonsense?
-
Hank Campbell tästä amerikkalaisesta, kampanjasta:
Viewpoint: ‘Silent Earth’ cynically peddles scientifically unsupported insect apocalypse hysteria to nakedly promote organic agenda (https://geneticliteracyproject.org/2021/10/04/viewpoint-silent-earth-cynically-peddles-scientifically-unsupported-insect-apocalypse-hysteria-to-nakedly-promote-organic-agenda/)
Tuosta kampanjasta ei vielä näy merkkejä Suomessa. Mutta yleensä ne pienellä viiveellä tännekin tulevat.
-
Annaleena Ylhäisen twiitti:
https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1378630794273509376/photo/1
Kiinnitin tuossa listassa huomiota Ranskassa v. 1896 keksitttyyn kuparisulfaattiin. Se on yhä käytössä. Luomuviljelyssä.
Eikö tämä ollut odotettavissa:
Organic food health time bomb? Carcinogenic organic pesticide copper sulfate used to grow wine grapes, potatoes and tomatoes found in ‘almost entire French population and in particular children’ (https://geneticliteracyproject.org/2021/10/05/organic-food-health-time-bomb-carcinogenic-organic-pesticide-copper-sulfate-used-in-growing-wine-grapes-potatoes-and-tomatoes-found-in-almost-entire-french-population-and-in-particular-chil)
Tämä täällä jo tiedetään:
However, for a long time, the toxicity of copper-based solutions, such as the Bordeaux mixture, was the subject of a taboo, the organic lobby having succeeded in eclipsing any debate on this subject.
-
USA:sta tämä hätärummutus pölyttäjien puolesta lähti (niinkuin monet vastaavat). Ja asia yhdistettiin heti torjunta-aineisiin. Nyt on käynyt näin:
Managed honeybee and bumble bee colonies in the US are up as much as 85%, a 60 year high, as independent researchers challenge bee apocalypse narrative (https://geneticliteracyproject.org/2021/09/21/managed-honeybee-and-bumble-bee-colonies-in-the-us-are-up-as-much-as-85-a-60-year-high-as-independent-researchers-challenge-bee-apocalypse-narrative/)
-
Tätä ei valitettavasti saa paljon lukea, mutta pääsanoma on tässä:
Even organic pesticides spur change in the wildlife next door (https://www.nature.com/articles/d41586-021-03445-y?utm_source=twt_nat&utm_medium=social&utm_campaign=nature)
A keystone aquatic species develops resistance to compounds used to treat organic fields near its ponds.
Organic farming is touted as a greener alternative to conventional farming. But new research suggests that even the handful of pesticides used on organic fields can affect nearby animals in much the same way that conventional pesticides do.
Johdonmukaisesti linjallamme kysymme, ja yritämme ottaa selvää, mistä luomuun hyväksytyista torjunta-aineista on kyse. Niidenkään kohdalla ei todennäköisesti ole totta, että ne kaikki olisivat haitallisia.
***
Ludger Wess twiittasi tuohon tiedeuutiseen liittyen 20. marraskuuta:
Hallo @DLF_Umwelt
- kleine Nachhilfe, weil bei euch doch geglaubt wird, dass Biobauern ganz ohne Spritzmittel auskommen. Ob das wohl FakeNews in Nature sind?
-
Kaikki tai ei mitään -lähestymistapa ei ole hyödyllinen:
On pesticides, “all or nothing” approaches are unhelpful (https://www.brusselstimes.com/201521/on-pesticides-all-or-nothing-approaches-are-unhelpful)
(Vihje tuohon artikkeliin Annaleena Ylhäisen twiittisivulta.)
-
Näinhän se taitaa olla (lihav. HJ):
Kasvutunnelit kasvattavat satoa ja parantavat marjojen laatua (https://www.soininen.de/category/410/kasvutunneli)
Tunnelit suojaavat kasveja sateelta ja tuulelta, joten sadon määrä ja laatu paranevat. Marjoja voidaan myös poimia säästä riippumatta. Viljelijä saa säästöjä lisäksi siitä, että kemiallisia torjunta- ja kasvinsuojeluaineita ei tarvita niin paljoa. Tunneleissa on mahdollista käyttää biologista torjuntaa kuten petopunkkeja. Tämä osaltaan mahdollistaa luomutuotannon.
Niin, onko tuo eri asia kuin tämä:
Maaperän suolaantuminen ja muovisaaste ovat iso uhka maataloustuotannolle (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4677548-maaperan-suolaantuminen-ja-muovisaaste-ovat-iso-uhka-maataloustuotannolle)
Suolan lisäksi viljelymaita painaa alati lisääntyvä mikromuovi. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAOn joulukuisessa raportissa pidetään muovisaastetta vielä suolaantumistakin suurempana vaarana ruokaturvalle ja ihmisten terveydelle.
Raportti käsittelee muovien käyttöä maataloudessa. Siihen kootut luvut tekevät vaikutuksen: maataloustuotantoon käytetään joka vuosi 12,5 miljoonaa tonnia muovituotteita ja ruuan pakkaamiseen 37,3 miljoonaa tonnia lisää. Eniten muoveja kulutetaan Aasiassa, lähes puolet koko maailman maatalousmuovien kulutuksesta. Vaihtoehtojen puutteessa käyttö jatkuu ja lisääntyy.
Tällaisenkin olemme löytäneet:
Lisäksi tulee luomumansikkaviljelyn ase: se siunattu muovi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg22134#msg22134). Jota kuluu paljon (https://yle.fi/uutiset/3-11947222). Jota ei kuitenkaan myyntipuheessa kovasti mainita, koska se ei kuulosta oikein luonnonmukaiselta. Pro Luomun mansikkauutisten (https://proluomu.fi/luomumansikka-suoraan-tilalta/) kuvituskuvissa muovia ei koskaan näy. (Lisäys 1.7.21:) Rekolan mansikkamaalta löytyi tässä suhteessa tosi vaikuttava kuva:
https://www.facebook.com/rekolanbiodynaaminenmaatila/photos/a.754514561297076/4038758776205955/
-
Lainaus twiittisivulta:
***
Ludger Wess
@LudgerWess
And here is what the German government seems to be planning in the long run: handover of approval processes for new chemicals, medicines and pesticides (if any) to activist groups. https://testbiotech.org/sites/default/files/Forschung_Finanzierung_April_2017_final.pdf
-
Kopio hänen twiittisivultaan:
Ludger Wess
@LudgerWess
·38min
EU: we don’t want #GMO as they might possibly disturb the delicate natural balance of genes, plants and soil microbes - very dangerous!
Also EU: let’s spray tons of bacteria on plants and soil because #organic.
New EU rules to increase the use of biological pesticides (https://www.agriland.ie/farming-news/new-eu-rules-to-increase-the-use-of-biological-pesticides/?fbclid=IwAR0m1_Z9rkGUaUtBoGDs3ZJmIdVB4D_CfyMyxP-5hu9viW16PFCk7wiYZ80)
-
Tästä luomussa hyväksytystä torjunta-aineesta toivottiin joskus paljon. Mutta kuinka ollakaan:
‘Organic label doesn’t always mean safer,’ study finds: Spinosad insecticide more damaging to beneficial insects than synthetic imidacloprid neonicotinoid banned in Europe (https://geneticliteracyproject.org/2022/03/07/organic-label-doesnt-always-mean-safer-study-finds-spinosad-insecticide-found-to-be-more-damaging-to-beneficial-insects-than-synthetic-imidacloprid-neonicotinoid-banned-in-europe/)
Aavisteluja tuosta oli jo kolmisen vuotta sitten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg14310#msg14310).
-
EWG:n "likaista tusinaa" on yritetty lanseerata Suomessakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg21259#msg21259).
Steve Savage tarjoaa vastineessaan puhdasta puoltatoista tusinaa:
Part I: The Clean 18 — Challenging Environmental Working Group’s Dirty Dozen scare survey of pesticide residues on conventional fruits and vegetables (https://geneticliteracyproject.org/2022/04/11/part-i-the-clean-18-challenging-environmental-working-groups-dirty-dozen-scare-survey-of-pesticide-residues-on-conventional-fruits-and-vegetables/)
Toinen osa. Tietoa luomuviljelystä puuttuu:
Part II: The Clean 18 — USDA finds almost no pesticide-related health concerns from fruits and vegetables grown on American farms, while data on organic food is lacking (https://geneticliteracyproject.org/2022/04/12/part-ii-the-clean-18-usda-finds-almost-no-pesticide-related-health-concerns-from-fruits-and-vegetables-grown-on-american-farms-while-data-on-organic-food-is-lacking/)
-
Mutta siitä ei ollut kyse, vaan päinvastoin siitä, että Kolumbian hallitus tuolla keinolla pyrkii hävittämään laittomat kokapensasviljelmät (siitä kasvista, ja siis kokaiinista puhutaan). Tämä selviää tästä uutisesta, jossa kerrotaan siitä, miten hallitus nyt harkitsee ko. myrkytyslentojen lopettamista ...
Colombia Stopping Use of Glyphosate in Eradicating Coca (http://www.lulegacy.com/2015/05/10/colombia-stopping-use-of-glyphosate-in-eradicating-coca/475937/)
... ja jossa käytetään täsmälleen samaa kuvaa kuin IPS:n uutisessakin.
Onko tässä nyt sitten saavutettu edistystä?
Toimittajalta: Bordelleja, kukkotappeluita ja kokatahnaa – Kolumbian huumesodan järjettömyyden ymmärtää viimeistään Hectorin huumelaboratoriossa (https://yle.fi/uutiset/3-12388477)
Eurooppalainen bilekäyttäjä saattaa herätä maanantaiaamuna morkkikseen. Kolumbialainen kokaviljelijä siihen, että ainoa elinkeino on tuhottu.
Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, sanoo kokankeittäjä Hector Kolumbian viidakossa.
NUEVA COLOMBIA/CACHICAMO. Suoratoistopalvelun dokumentisarjassa raskaasti aseistautuneet erikoisjoukot valmistautuvat operaatioon.
Se tarkoittaa helikopterista näkyvien kokapeltojen ja peltikattoisten hökkelien, kokalaboratorioiden tuhoamista. Erikoisjoukot tuhoavat laboratorion ja kitkevät kokapensaat hetkessä. Sitten he nousevat takaisin helikopteriin.
Tehtävä suoritettu, maailma on jälleen parempi paikka, viestittää dokumentti.
(lihav. HJ)
Siis ei ainoastaan noita lentoja ole lopetettu. Vaan erikoisjoukot ryhtyvät mieluummin työlääseen kitkemiseen kuin glyfosaatin käyttämiseen? Tulevat paikalle mukanaan konepistoolit ja kuokat?
Pieni epäilyksen poikanenkin tiedon suhteen syntyy, kun ajattelee Suomen hallituksen joukkoja tuhoamassa kurtturuusuja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=872.msg25598#msg25598) saaristossa ja rannoilla.
-
Tällainen harjoitus:
Scared to death: These ‘Toxic Ten’ chemicals have been widely detected in many commonly-consumed fruits and vegetables (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/03/scared-to-death-these-toxic-ten-chemicals-have-been-widely-detected-in-many-commonly-consumed-fruits-and-vegetables/)
And in fact, they can be harmful—at levels far, far beyond what any human could possibly consume. But the only time these become toxic in practice is from supplement overdoses or accidental ingestion. In reality, it would be almost impossible to exceed risk thresholds from consuming fruits and vegetables.
The same holds true for the Environmental Working Group’s Dirty Dozen list of ‘toxic fruits and vegetables’; not one is harmful at the levels we encounter the chemicals on them (not even close in every case). Every chemical listed could be harmful if, as with our Toxic Ten, they are consumed at 100 to 1,000 times the levels we encounter them in our daily diets.
The point of the Toxic Ten is to illustrate how easy it is to conjure a sense of risk and fear around chemicals in or on our feed that are essentially riskless. If it’s your intention, it’s easy to almost scare people to death by what are comparatively harmless or even beneficial chemicals.
This is a critical teaching exercise on the heels of the EWG’s Dirty Dozen. They exploit the same kind of word gymnastics and data distortion to imply risk around miniscule levels of chemicals used to protect crops from insects, fungi and weed pressure that don’t come close to harming humans. We have very powerful methods to detect the presence of a specific chemical at the edge of nothing, but “detected” does not mean equate with dangerous. Not even close.
GLP oli juuri päässyt kertomasta, että EWG:n "likainen tusina" on menettämässä pelättimenä tehoaan :
Viewpoint: Environmental Working Group’s scaremongering Dirty Dozen list of ‘pesticide coated’ fruits and veggies loses influence (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/02/viewpoint-environmental-working-groups-scaremongering-dirty-dozen-list-of-pesticide-coated-fruits-and-veggies-loses-influence/)
Viimeksi tuo viimeksi mainittu lista oli esilllä Suomessa yli vuosi sitten:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/likainen-tusina-paljastettiin-hevi-osaston-tuttu-tuote-sisaltaa-eniten-torjunta-ainejaamia-tama-on-tilanne-suomessa/8094302
-
Itävallan Greenpeace onnistui saamaan tälle huomiota:
Vier von zwölf Müsliriegeln laut Greenpeace-Studie mit Glyphosat belastet (https://www.derstandard.at/story/2000135353711/vier-von-zwoelf-muesliriegel-laut-greenpeace-studie-mit-glyphosat-belastet)
Ludger Wess Twitterissä kommentoi:
«Die geltenden gesetzlichen Grenzwerte seien in keiner Probe überschritten worden.» Also eine Nicht-Nachricht. Dennoch titelt @derStandardat: “Vier von zwölf Müsliriegeln laut Greenpeace-Studie mit #Glyphosat belastet” Warum?
Eli raja-arvoja ei missään näytteessä ylitetty. Kyse siis epäuutisesta. Kuitenkin otsikoitiin noin (että jäämät myslissä haittaavat tai kuormittavat). Miksi?
Ei ilmiöstä eroon päästä Euroopassakaan. Vrt. juuri edellä.
Tuossa puhuttiin muistakin aineista, mutta tähän vääntöön se selvästi liittyi:
Glyphosat sei etwa laut der internationalen Agentur für Krebsforschung der WHO bei Tieren erwiesenermaßen krebserregend und beim Menschen "wahrscheinlic[h krebserregend". Noch heuer werde auf EU-Ebene über eine Verlängerung der Zulassung von Glyphosat ab 2023 entschieden. An Landwirtschaftsministerin Elisabeth Köstinger (ÖVP) richtet Greenpeace die Forderung, gegen eine EU-weite Neuzulassung des Pflanzengifts zu stimmen und sich auf europäischer Ebene klar gegen Glyphosat zu positionieren. Der Nationalrat hat im Vorjahr für ein teilweises Verbot von Glyphosat gestimmt. Das betraf aber vor allem private Flächen wie Gärten und öffentliche Anlagen.
(lihav. HJ)
-
Luurangosta luomuviljelyn kaapissa:
Viewpoint: ‘A very curious form of self-sabotage’ — Organic industry rejects crop biotechnology solutions for environmental damage caused by widespread copper sulfate use (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/27/viewpoint-a-very-curious-form-of-self-sabotage-organic-industry-rejects-crop-biotechnology-solutions-for-environmental-damage-caused-by-widespread-copper-sulfate-use/)
With on average quantities added per hectare and per campaign two to three times higher in organic farming than in conventional agriculture, which also uses this active ingredient in its treatments.
As far as arable crops are concerned, copper is particularly used on potatoes, since 75% of the surfaces in organic farming are concerned, compared to only 0.1% in conventional agriculture, while in the cultivation of organic fruits and vegetables. [Peach crops] hold the absolute record with 100% of the areas concerned, followed by tomatoes and melon, with respectively 90 and 73% of the areas, and always with the application of two to three times more treatments than in conventional agriculture.
It is therefore easy to imagine the effect that the desired acceleration in the number of hectares converted to organic farming will have on tonnages. Thus, for the potato, the report estimates that a mere 13% increase in area would lead to an increase of more than 800% in the amount of copper dumped on the fields! A shame, when we read the note of November 28, 2018 cited in the report, which emanated from the Ministry of Agriculture: “The transition to more economical uses of copper and the use of substitution methods is necessary given the risks and potential impacts of excessive use of copper on the environment and health.
Sitten artikkeli siirtyy käsittelemään aineen hyvin selkeitä riskejä. Uuden geenitekniikan tarjoaminen vaihtoehdoksi on kuitenkin nykynäkymin hyväntahtoinen mutta toivoton ehdotus. He eivät siihen suostu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=840.msg25322#msg25322).
-
Tieteellisen tutkimuksen sijasta suositellaan tällaista kampanjaa:
Osallistu torjunta-ainejäämiä selvittävään kampanjaan (https://www.luomuliitto.fi/torjuntaainekampanja/)
Luomuliitto osallistuu Euroopan laajuiseen ”Pesticide CheckUp” -kampanjaan, jossa mitataan torjunta-ainealtistusta Euroopan väestöstä. Tavoitteena on herättää keskustelua ja tietoisuutta torjunta-aineiden käytöstä. EU haluaa vähentää torjunta-aineiden käyttöä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Pellolta pöytään -strategian tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi Suomessakin sopia torjunta-aineiden käytön vähentämiselle sitovat tavoitteet sekä keinot, joilla tavoitteeseen päästään.
Kerrotaan, että tavoitteena on nostaa "tietoisuutta". Niinpä. Tietoa ei lisätä.
Jonkinlaisia "tuloksia" tietysti tuostakin tulee. Ja Luomuliitto saattaa onnistua houkuttelemaan jonkin iltapäivälehden toimittajan kirjoittamaan niistä. Joten joskus tulevaisuudessa ehkä luemme kissankokoisin kirjaimin siitä, miten täynnä myrkkyjä hiuksemme ovat.
Koska aktio on euroopanlaajuinen, sille varmaan samaan tapaan ilmestyy muualtakin kritiikkiä. Raportoimme kun sitä näemme.
-
Voisiko olla näin?
Pesticides Negate Benefits Of Fruit And Vegetable Consumption? No (https://www.acsh.org/news/2022/06/06/pesticides-negate-benefits-fruit-and-vegetable-consumption-no-16348)
Ei siis ollut.
A recent study suggested that pesticide residues in fruits and vegetables could counteract some of the nutritional benefits of consuming said produce. Are the results anything to worry about? No, not even a little bit.
[..]
Conclusion
It's also important to note that the EPA's pesticide registration process would have almost certainly uncovered evidence that these chemicals cause metabolic damage should it exist. Most of these pesticides have been on the market for many years, though some are now banned; the chances that researchers are just now finding evidence of this effect are, to put it politely, quite low.
Long story short: the tiny amounts of pesticides in food are not harmful. Let's give the last word to UC Davis toxicologist Carl Winter:
Chronic dietary exposure to pesticides ... continue to be at levels far below those of health concern. Consumers should be encouraged to eat fruits, vegetables, and grains and should not fear the low levels of pesticide residues found in such foods.
EU-komissio toimii kuitenkin sillä oletuksella, että noista mitättömistä määristä jotain harmia olisi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg27116#msg27116).
-
Tieto 02.07.22:
Mehiläisiä riivaava punkki löysi yhden viimeisistä maailmankolkista ‒ Maassa jouduttiin tappamaan viikossa miljoonia pölyttäjiä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c29a4836-0c8b-44d2-9946-416268ed43b6)
Australiassa jäljitetään parhaillaan kuumeisesti varroapunkkia, joka aiheuttaa valtavia tuhoja mehiläistarhoilla.
9 vuotta sitten:
Minusta asia taas on tutkittaessa tullut yhä epäselvemmäksi näiden neonikotinoidien osalta. Löytyy mm. vastaesimerkkimaita (http://www.syngenta.com/eame/plightofthebees/en/bee-research/Pages/research-faqs.aspx#q5), kuten Australia, jossa neonikotinoideja käytetään yleisesti, ja mehiläiset ovat OK. Ja toisenlaisia, joissa varroapunkki jyllää ja tappaa, mutta joissa ei ko. myrkkyjä käytetä.
-
Sattumoisin Heli Saavalainen kirjoitti tästä Hesarissa tänään:
Pölyttäjiä tappavien myrkkyjen aika on ohi (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008926475.html)
Varovaisuus on valttia, kun kyse on elämälle tärkeistä pölyttäjistä. Niille vaarallisista myrkyistä tulisi luopua kokonaan.
Mutta ei ehdota, että varroapunkeista tulisi luopua kokonaan (vrt. juuri edellä). 8)
-
Tämä ei ole vielä rantautunut Suomeen:
Viewpoint: France’s Le Monde leads media frenzy hyping flawed study claiming trace pesticide residues wipe out benefits of eating fruits and vegetables (https://geneticliteracyproject.org/2022/07/07/viewpoint-frances-le-monde-leads-media-frenzy-in-hyping-flawed-study-falsely-claiming-that-trace-pesticide-residues-wipe-out-benefits-of-eating-fruits-and-vegetables/)
Mutta luultavasti kohta tulee. Sanokaa minun sanoneen. Tuossa kuvatun ja kritisoidun tutkimuksen teesi ja väitetty löytö on juuri passeli luomuväen tarpeisiin. Jos jäämämäärät ovatkin naurettavan (liian) pieniä pelottelulle, olisi noin muu syy välttää tavanomaista ruokaa.
-
”Käsikranaatti kansainväliseen maatalouskauppaan”, kirjoittaa emeritusprofessori: EU haluaa rajoittaa neonikotinoidien määrää tuontiruuassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a48aeff5-75c5-4a10-8c67-2f756aa22761)
Heinäkuun 6. päivänä lähetetty luonnos on parhaillaan WTO:n jäsenten arvioitavana.
Tuontimaille ehdotetaan siirtymäaikaa, joka kehittyvillä mailla voisi olla kolmen kasvukauden mittainen.
Matthewsin mukaan on epätodennäköistä, että EU-alueelle elintarvikkeita vievät maat hyväksyisivät luonnoksen argumentit sellaisenaan. Ehdotuksessa on silti historiallinen kaiku.
”Olemme hyvin tärkeän matkan alussa”, Matthews kirjoittaa.
Ensi kertaa ehdotus raja-arvojen muuttamisesta on tehty perustuen kielteisiin ympäristövaikutuksiin vientimaassa, eikä EU:ssa.
Nyt on kyse siitä, hyväksyykö vaikkapa Australia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg27257#msg27257) tuon EU:n näkemän syy-yhteyden.
-
Australia ei taistele tätä ongelmaa vastaan neonikotinoidien kiellolla:
‘Unstoppable’ Varroa mites killing bees in Australia. Molecular keys may provide a way to protect the vulnerable honeybee (https://geneticliteracyproject.org/2022/07/26/unstoppable-varroa-mites-killing-bees-in-australia-molecular-keys-may-provide-a-way-to-protect-the-vulnerable-honeybee/)
-
USA:ssa on oma kiistansa tästä torjunta-aineesta:
Banning Modern Agriculture and High Crop Yields? (https://wattsupwiththat.com/2022/07/24/banning-modern-agriculture-and-high-crop-yields/)
In the United States, the second most widely used herbicide after glyphosate (Roundup) is atrazine, which is critical to controlling invasive and hard-to-kill weeds impervious to other herbicides. Atrazine is used on 65 million acres of corn, sorghum and sugarcane. That’s equivalent to Colorado or Oregon, on croplands scattered across a dozen Midwestern states. It’s also used on millions of acres of golf courses, lawns and highway medians nationwide.
The US Environmental Protection Agency (EPA) has periodically reviewed atrazine science – which now comprises more than 7,000 studies over the past 60 years. It has found the herbicide is safe for people, animals and the environment.
But that hasn’t stopped the Center for Biological Diversity (CBD), Pesticide Action Network (PAN) and other groups from campaigning to have atrazine banned outright or regulated into oblivion.
Euroopassa on näin:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Atratsiini
Euroopan unionin alueella atratsiinin käyttö on ollut kiellettyä vuodesta 2004, koska käytöstä aiheutuvat pitoisuudet pohjavedessä ovat liian korkeat[7].
Tarkkaan ottaen ei tuossa eikä sen lähteessäkään kerrota, mitä haittaa noista korkeista (kuinka korkeista?) pitoisuuksista on osoitettu olevan.
Englanninkielisessä W-versiossa alunperin Yhdysvalloissa esiile tulleet haitat oli todettu siellä vääräksi hälytykseksi.
-
Tuli ostettua Tiede-lehti. Siinä Jukka Ruukin pääkirjoitus:
Yksinkertainen koukuttaa (https://www.tiede.fi/blogit/totta-toistaiseksi/yksinkertainen-koukuttaa)
Siitä:
Tilanne on huolestuttava, mutta ei niin paha kuin media maalaa. Hyönteiset häviävät huonosti maailmasta, koska ne ovat hyvin lisääntymiskykyisiä.
Huolestuttavinta on se, että tarinan syyllinen on päätetty jo etukäteen. Torjunta-aineet ovat uutisten narratiivin mukaan kaiken pahan alku ja juuri, ja siksi ne tulisi kieltää. Nykyaikaiset kemikaalit iskevät suoraan keskushermostoon. Kimalaiset ja mehiläiset eivät enää löydä kotiinsa, niiden pesät autioituvat ja viljasadot romahtavat pölyttäjäkadon myötä.
Niin tieteessä kuin muussakin elämässä pätee vanha viisaus. Jokaiseen monimutkaiseen ongelmaan löytyy selitys, joka on selkeä, yksinkertainen – ja useimmiten väärä. Moni tekijä nakertaa hyönteisten elintilaa, mutta se on tietysti paljon tylsempi selitys kuin myrkyllinen kemikaali. Tutkimustieto nostaa esiin muun muassa elinympäristöjen häviämisen, saastumisen, ilmaston ja luonnonvarojen liikakäytön.
(lihav. HJ)
Sitten taas Hesarissa tänään kirjoitus lajikadosta. Jossa kappale:
Jos vaikkapa maatalouden torjunta-aineet hävittävät pöyttäjät, hyönteisiä syöviltä linnuilta katoaa ravinto, eivätkä pöyttäjät tee työtään ihmisravinnon pölyttämiseksi.
(lihav. HJ)
Ei siis väitetty noin tapahtuneen. Mutta noin kerrottiin, spekuloitiin.
-
Näin jopa Land&Lantbruk:
Insektsdöden accelererar allt snabbare (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/insektsdoden-accelererar-allt-snabbare/)
Intensivt jordbruk största orsaken
Klimatet är en given faktor till insektsdöden, men främst beror det enligt rapporten på ett alltför intensivt och högproducerande jordbruk, med en omfattande användning av syntetiska gödningsmedel och bekämpningsmedel, bland annat neonikotinoider.
Myös neonikotinoideista oli juuri edellä. (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg27584#msg27584)
Niin vahva on kuitenkin tuo (Jukka Ruukin edellä kritisoima) meemi, perusidea, että maatalouslehdenkin on pakko se tuoda mukisematta esille! Oikeastaan ilman kritiikkiä. Ja vain tämä vaihtoehto tarjoten:
För Francisco Sánchez-Bayo och hans kollegor finns bara ett sätt att undvika en steril planet:
– Om vi inte ändrar på vårt sätt att producera mat, så kommer alla insekter att dö ut inom några decennier. Effekterna på jordens ekosystem kommer bli minst sagt katastrofala.
Tuossa luomusanoma on vielä tavallista vahvempi. Myös "syntetiska gödningsmedel", keinolannoitteet ovat hyönteisten uhkana!!! Vaikka on todella vaikea edes kuvitella siihen jotain vaikutusmekanismia.
-
Pieksämäen Sanomat oli niellyt Guardianin jutun sellaisenaan, ja myös tämän johtopäätöksen:
Luomuun siirtyminen on elämän kysymys (https://www.savonsanomat.fi/pieksamaenlehti/mielipide/paakirjoitukset/Luomuun-siirtyminen-on-elämän-kysymys/1324896)
Mutta kestävätkö tuo tutkimus ja ne sen johtopäätökset? Eipä taida näin olla:
Latest ecological fake news scare: Like the ‘honeybee armageddon’ narrative, pesticide-driven ‘insect-pocalypse’ claim is collapsing (https://geneticliteracyproject.org/2019/03/21/latest-ecological-fake-news-scare-like-the-honeybee-armageddon-narrative-pesticide-driven-insect-pocalypse-claim-is-collapsing/)
Eli näyttö yleisestä, globaalista hyönteiskadosta on itsessään heiveröinen. Ja heiveröinen on myös syy-yhteys torjunta-aineisiin. Katso tuosta erityisesti sen piirakkakaavio, ja sen analyysi.
[..]
Ja se oli ensin se mehiläiskato. Kun sellaista ei sitten ollutkaan, ryhdyttiin puhumaan yleisesti hyönteiskadosta. Jollain tavalla maailmanloppu piti säilyttää.
Luke selvitti tilanteen Suomessa:
Uutta tietoa pölyttäjien tilasta ja seurannasta sekä niiden tuottamista hyödyistä (https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uutta_tietoa_polyttajien_tilasta_ja_seur(64001))
Tuoreessa raportissa on uutta tietoa noin 300 pölyttäjälajin esiintyvyyden muutoksista Suomessa. Tutkimuksessa ei havaittu merkittävää pölyttäjien vähenemistä. Neljä vuotta toiminut kimalaisseuranta on kiinnostanut kansalaisia suuresti. Pölyttäjät tuottavat vuosittain maamme maataloudelle noin 50 miljoonaa euroa taloudellista lisäarvoa.
(lihav. HJ)
Mutta näin voidaan pelottelumoodi säilyttää:
Sitten taas Hesarissa tänään kirjoitus lajikadosta. Jossa kappale:
Jos vaikkapa maatalouden torjunta-aineet hävittävät pöyttäjät, hyönteisiä syöviltä linnuilta katoaa ravinto, eivätkä pöyttäjät tee työtään ihmisravinnon pölyttämiseksi.
(lihav. HJ)
Ei siis väitetty noin tapahtuneen. Mutta noin kerrottiin, spekuloitiin.
-
Juhani Knuutilta taas kerran erinomainen juttu. Tällä kertaa glyfosaatista, viinistä ja Safkatutkan niitä käsittelevästä jutusta:
http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/kalifornian-viini-roundup/
Koko juttu täyttä asiaa, tässä otteita:
Safkatutka kertoo itse olevansa ”Suomen vaikuttavin ruokamedia”. Ainakaan ylläpitäjiä ei voi arvostella vaatimattomuudesta. Safkatutka on kuitenkin viime aikoina saanut laajaa kritiikkiä virheellisistä uutisista, joissa on peloteltu aiheettomasti ravintouutisilla.
Viime aikoina kirjoitukset ovat liittyneet glyfosaattiin eli tuttavallisemmin useimpien tuntemaan Roundup-rikkaruohomyrkkyyn.
Hiljattain Safkatutkan uutisessa todettiin glyfosaatin aiheuttavan syöpää. Nyt viimeisimmässä uutisessa kerrottiin että myös kalifornialaisessa viineissä on glyfosaattia; myös luomuviineissä. FB-sivuilla todetaan: ”Glyfosaattijäämät kuluttajatuotteissa alkaa olla todellinen ongelma, johon olisi syytä reagoida voimakkaammin.” Safkatutkan Facebook sivuilla kerrottiin tätä syöpävaarallista glyfosaattia löytyvän myös Vaasan ruisleivistä.
Fredu Sirviö (=silloinen Safkatutka) ei ole luovuttanut. Eikä tullut vaatimattomammaksi:
https://mobile.twitter.com/fredusirvio
Nyt hän hyökkää koko kasvissyöntiä vastaan:
Fredu Sirviö
@fredusirvio·20t
Kasvikset eivät ole kovin hyvää ravintoa meille ihmisille, vaikka monet terveysgurut niin väittävätkin. Lukuisia kasvisten syömiseen liittyviä ongelmia tässä ketjussa👇
Mm. tällaisin argumentein:
Fredu Sirviö
@fredusirvio·20t
2. Jos et valitse luomua, niin kasvikset sisältävät suuria määriä torjunta-ainejäämiä. Kasvien viljelyssä käytetään suuria määriä kemiallisia torunta-aineita, joiden jäämiä löytyy jopa kasvin mehusta. Hyi.
Fredu Sirviö
@fredusirvio·20t
1. Kasvikset sisältävät luonnollisia puolustuskemikaaleja, joiden tarkoitus on puolustaa kasvia sen syömiseltä. Yhdisteet kuten mm. lektiinit, fytaatit, oksalaatit ja furokumariinit kertyvät kehoon ja aiheuttavat terveysongelmia.
Joista molemmat ovat tavallaan totta. Mutta onko kyse "suurista" määristä? Ja aiheuttavatko ne todella terveysongelmia? Bruce Ames vastasi kummassakin kohdassa (1. ja 2. tuossa) siihen kieltävästi. Sirviö on saattanut hiukan tutustua Amesin tutkimukseen. Mutta ei lukenut kaikkea.
Normaalikasviksissa, normaalisyömisessä. Tietysti juuri kasviksista voi (teoreettisesti) löytyä kaikkein dramaattisin terveysvaikutus: kuolema. Hui!
-
Sielläkin on tämä tyyli. Torjunta-aineita ei voi käyttää kuin liiallisesti:
Viewpoint: Environmental activists promote myth that farmers over-apply pesticides on US farmland (https://geneticliteracyproject.org/2022/12/06/viewpoint-environmental-activists-promote-myth-that-there-is-an-over-application-of-pesticides-on-us-farmland/)
Mutta Steve Savage kertoo, miksi niin ei ole laita:
Pesticides are critical to grow food, but concerns are widespread. Here’s why they are overblown – and a look at the cutting-edge RNA genetic tools designed to reduce health risks even more (https://geneticliteracyproject.org/2022/12/06/pesticides-are-critical-to-grow-food-but-concerns-are-widespread-heres-why-they-are-overblown-and-a-look-at-the-cutting-edge-rna-genetic-tools-designed-to-reduce-health-risks-even/)
Tarjosi meille eilen GLP.
-
Eli näyttö yleisestä, globaalista hyönteiskadosta on itsessään heiveröinen. Ja heiveröinen on myös syy-yhteys torjunta-aineisiin. Katso tuosta erityisesti sen piirakkakaavio, ja sen analyysi.
[..]
Ja se oli ensin se mehiläiskato. Kun sellaista ei sitten ollutkaan, ryhdyttiin puhumaan yleisesti hyönteiskadosta. Jollain tavalla maailmanloppu piti säilyttää.
Nature vahvistaa asian mehiläiskadon osalta:
Challenging misconceptions: Global managed honeybee population increasing, not decreasing, finds Nature study, but not keeping up with population growth (https://geneticliteracyproject.org/2022/12/14/challenging-misconceptions-global-managed-honeybee-population-increasing-not-decreasing-finds-nature-study-but-not-keeping-up-with-population-growth/)
Mutta jättää siis hiukan takaporttia auki kauhistelulle:
In conclusion, evidence suggests that the number of managed honey bee colonies as well as the production of honey and beeswax globally have increased since the early 1960s. However, the number of colonies and beeswax production per capita declined. This means a larger human population is now reliant on the same the number of honey bee colonies for their services than before. It is likely the dependence will only exacerbate as the level of affluence increases worldwide.
-
Amerikassa ainakin kaikki ruoka on täynnä torjunta-ainejäämiä? Eipä ollutkaan niin:
99%+ of 10,127 foods test below EPA pesticide benchmarks, USDA reports (https://geneticliteracyproject.org/2023/01/03/99-of-10127-foods-test-below-epa-pesticide-benchmarks-usda-reports/)
-
YLE:
Tutkijat huomasivat tarhamehiläisten eliniän puolittuneen 50 vuodessa – toukkia uhkaavaa tautia vastaan isketään odotetulla rokotteella (https://yle.fi/a/74-20012952)
Tutkijat huomasivat, että mehiläisten elinikä laboratorio-olosuhteissa on puolittunut 1970-luvulta. Syy saattaa löytyä jalostuksen aiheuttamista perinnöllisistä ongelmista.
Täällä huomattiin nyt, että koko uutisessa ei mainittu torjunta-aineita.
-
Vaihtoehtojen kehittämisestä:
Neonicotinoids are restricted or banned in some European countries. Why is it so hard to find safer and more effective alternative pesticides? (https://geneticliteracyproject.org/2023/01/18/neonicotinoids-are-restricted-or-banned-in-some-european-countries-why-is-it-so-hard-to-find-safer-and-more-effective-alternative-pesticides/)
The Technical Beet Institute (ITB) is working on ways to do without neonicotinoids. So far, nothing deployable on a large scale has come out of laboratories and experimental fields.
Mutta juuri Ranskassa elää edelleen vahva usko siihen, että jos hallitus määrää tiedemiehet keksimään jotain, niin nämähän keksivät. Tuossa, mutta myös tässä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=922.msg11083#msg11083). Ainakin hallituspiireissä se usko ilmeisesti elää.
-
Tämä on... jännä. Luomutuotteessa haitallisia aineita:
Ludger Wess
@LudgerWess·9t
Wie können #Bio-Produkte gesundheitsschädlich sein? Es ist doch alles naturbelassen? Labor entdeckt Pflanzengift: Edeka-Bio-Kräuter nur "mangelhaft" - ÖKO-TEST
https://www.oekotest.de/essen-trinken/Labor-entdeckt-Pflanzengift-Edeka-Bio-Kraeuter-nur-mangelhaft-_13438_1.html
Sikäli kuinka tuosta oikein ymmärsin, tuo ei ole johtunut siitä, että luomusääntöjä olisi rikottu. Vaan ihan nk. luonnollisesta syistä.
Tässä triidissä kuitenkin, koska se on oikein hyvä esimerkki Bruce Amesin teesistä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg1835#msg1835) ja tutkimustuloksesta: luonto itse tuottaa meille haitallisia aineita. Joista useat yhtä haitallisia kuin torjunta-aineet.
-
Tästä kiellosta vielä lisää myöhemmin:
Sokerijuurikkaan kylvöt onnistuvat vielä tulevana keväänä vanhaan malliin – sitten siemenen peittauksessa käytetty aine menee täyskieltoon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/99059aba-6881-441f-a75d-78293789a775)
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu ei estä sokerijuurikkaan siemenen peittaamista, myymistä tai kylvämistä poikkeusluvan saaneella valmisteella kasvukaudella 2023.
Kun saadaan lisää tietoa. Ja kun pöly on vähän laskeutunut. Koko EU:ssa. Hätäiseltä tuo päätös vaikuttaa. Kuitenkin, vaikka sitä onkin kauan sahattu. Vrt. juuri edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg30861#msg30861).
-
Tukes olikin twiitannut:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦 uudelleentwiittasi
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
@Tukesinfo
·24. tammik.
Tukes selvittää EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun vaikutusta tiametoksaamia ja klotianidiinia tehoaineenaan sisältävien peittausaineiden käyttöön sokerijuurikkaan siemenen kylvössä. Tiedotamme asiasta tarkemmin selvityksen valmistuttua.
Nyt Tukesin sivulta löytyy tämä:
Tiametoksaamia tai klotianidiinia sisältäville kasvinsuojeluaineille ei jatkossa poikkeuslupia – käsitellyt sokerijuurikkaan siemenet voi vielä kylvää kasvukaudella 2023 (https://tukes.fi/-/tiametoksaamia-tai-klotianidiinia-sisaltaville-kasvinsuojeluaineille-ei-jatkossa-poikkeuslupia-kasitellyt-sokerijuurikkaan-siemenet-voi-viela-kylvaa-kasvukaudella-2023)
Jonka jo tiesimmekin.
-
Todetaan tämä:
Mehiläisiä tappavaa hermomyrkkyä syydetään Suomen pelloille – Nyt EU vihelsi pelin poikki (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009347580.html)
Suomessa käytetään poikkeuslupien turvin etenkin neonikotinoideja, jotka liitetään mehiläiskuolemiin. Aineilla käsiteltyjä siemeniä saa Suomessa käyttää sokerijuurikkaan viljelyssä.
PAN Europe -järjestön tuoreen raportin mukaan kielletyille myrkyille on myönnetty Suomessa poikkeuslupia toiseksi eniten koko EU:ssa. Ykkösenä on Itävalta.
(lihav. HJ)
Ja haastatellaan luonnonsuojelujärjestöjä.
Mutta mitäs ihmettä tämä nyt sitten on:
Viitteitä vähenemisestä on myös kimalaisilla, jotka ovat tärkeimpiä luonnonvaraisia pölyttäjiä Suomessa. Pölyttäjäkatoa ei kuitenkaan ole todettu.
Pölyttäjien tilaa on seurattu Suomen ympäristökeskuksen Pölyhyöty-hankkeessa, jonka loppuraportti julkaistiin viime syksynä. Tutkimuksessa ei havaittu merkittävää muutosta pölyttäjien esiintyvyydessä.
-
Lisänäkökohta:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·32min
Suomessa ei ole havaittu pölyttäjien vähenemistä, eikä sokerijuurikkaan siementen peittauksesta ole koitunut pölyttäjille haittaa. Ruiskuttaminen on aina ympäristöä kuormittavampi asia kuin siementen peittaus. Siksi peittauskielto on huono juttu.
-
Tukes selittää asiaa:
Jokainen poikkeuslupahakemus kasvinsuojeluaineiden käytölle arvioidaan perusteellisesti (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009370314.html)
Tukesin päätökset pohjautuvat perusteelliseen tarveharkintaan sekä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) arvioi vuonna 2021 jäsenmaiden antamat neonikotinoidien poikkeusluvat eikä sillä ollut huomauttamista Tukesin antamiin lupiin.
Eli oli arvioitu haittoja.
Mutta antaa kuitenkin periksi EU:n näkemykselke:
Poikkeuslupien lukumäärä ei kerro kasvinsuojeluaineiden todellisesta käyttömäärästä.
[..]
Tukesissa toimitaan EU:n pellolta pöytään -strategian mukaisesti siten, että kasvinsuojeluaineiden käyttö ja riskit vähentyisivät ja haitallisimmat aineet poistuisivat käytöstä.
(lihav. HJ)
Eli tavoitteena on edelleen se vähentäminen. Vaikka tuossa tosin mainitaan myös haitallisimmat aineet. Mutta miksi se kirjaus ei riitä?
Siihen tapaan, että Tukes haluaa lisätä aineen X käyttöä, jotta aineesta Y voidaan luopua?
Vrt. myös juuri edelliset kaksi puheenvuoroa.
-
Raportoidaan nyt tämäkin mahdollinen haitta. Kun siitä maailmalla näin kerrotaan:
Forscher besorgt: Laut Studie verändert sich weltweit der Penis (https://www.berliner-zeitung.de/news/aerzte-besorgt-penis-veraendert-sich-laut-studie-weltweit-li.318806)
Eine Studie der Standford-Universität zeigt: Erigierte Penisse auf der ganzen Welt werden immer größer. Nach Ansicht der Forscher verheißt das nichts Gutes.
[..]
Mögliche Gründe für das rasante Wachstum sieht er etwa in einer chemischen Belastung durch Pestizide, Luftverschmutzung oder Hygieneprodukte. Solche Chemikalien könnten seinen Angaben zufolge das endokrine System stören, das die Hormone reguliert. Auch Ernährung mit Fast Food könne dabei eine Rolle spielen. Das sind allerdings nur Vermutungen. „Wir sollten versuchen, diese Befunde zu bestätigen, und wenn sie sich bestätigen, müssen wir die Ursache für diese Veränderungen ermitteln“, so der Professor.
(lihav. HJ)
Hei, se ilmestyi suomeksikin:
Peniksen keskipituus on kasvanut merkittävästi – Syy voi olla hyvin huolestuttava (https://www.iltalehti.fi/seksuaalisuusjasuhteet/a/055ef40b-8fb5-4fc1-bc81-9101f43111e9)
-
Infosotaa kansainvälisesti:
Viewpoint: The Guardian cites ‘shocking’ statistics from environmental lobby groups claiming increasing dangers from pesticide poisonings. Here’s why they are wrong, yet again (https://geneticliteracyproject.org/2023/02/20/viewpoint-the-guardian-cites-shocking-statistics-from-environmental-lobby-groups-claiming-increasing-dangers-from-pesticide-poisonings-heres-why-they-are-wrong-yet-again/)
-
Hank Campbell tämän erityisesti USA:ssa vaikutusvaltaisen ryhmän varoittelusta:
Concerned about pesticide levels in food? Environmental Working Group’s Dirty Dozen list ignores organic pesticides while misrepresenting conventional trace chemical dangers (https://geneticliteracyproject.org/2023/02/27/concerned-about-pesticide-levels-in-food-environmental-working-groups-dirty-dozen-list-ignores-organic-pesticides-while-misrepresenting-conventional-trace-chemical-dangers/)
Sielläkin, kuvatekstistä:
Copper sulfate is even more toxic than caffeine, and far worse than pesticides EWG notes are on conventional food, like glyphosate, which are less toxic than vitamins. The science community gets this cup free with a $100 donation. Organic shoppers only get an intellectual placebo.
(lihav. HJ)
Pari vuotta sitten meillä MTV vielä esitteli EWG:n näkemyksiä näin hyväksyvästi:
"Likainen tusina" paljastettiin: Hevi-osaston tuttu tuote sisältää eniten torjunta-ainejäämiä – tämä on tilanne Suomessa (https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/likainen-tusina-paljastettiin-hevi-osaston-tuttu-tuote-sisaltaa-eniten-torjunta-ainejaamia-tama-on-tilanne-suomessa/8094302)
-
Eräs yhteenveto mehiläiskadosta:
Beepocalypse Myth Handbook: Assessing claims of pollinator collapse (https://geneticliteracyproject.org/2023/03/03/beepocalypse-myth-handbook-dissecting-claims-of-pollinator-collapse/)
-
Ja tästä ehkä vielä perusteellisemmin:
Honeybee health: Driving problem is not climate or pesticides but the deadly Varroa mite (https://geneticliteracyproject.org/2023/03/14/honeybee-health-driving-problem-is-not-climate-or-pesticides-but-the-deadly-varroa-mite/)
Vaikkapa glyfosaatti mehiläiskadon syynä on nyttemmin kyllä käytännössä väitteenä hävinnyt julkisesta keskustelusta.
-
On joukko torjunta-aineita, joita ei julkisuudessa vainota:
Ludger Wess
@LudgerWess
Pestizide, gegen die @Umwelthilfe und @foodwatch_de NICHT klagen. Was die Vereine da tun, ist #Lobbyarbeit für eine Industrie, die sich gerade in einer schweren Absatzkrise befindet.
https://mobile.twitter.com/LudgerWess/status/1643527599346286592/photo/1
Ja aivan oikein arvattu: ne ovat juuri niitä, joita luomuviljelyssä käytetään.
-
Ludger Wess uudelleentwiittasi
The Risk-Monger
@zaruk ·13t
Vastauksena käyttäjille
@dale_wen @LudgerWess ja @foodwatch_de
In the last EU debate on copper sulphate, the organic lobby showed how their farmers were trying to reduce usage via limits on how much they could use spread over three years.
No regulation please, trust our farmers.
Pity IFOAM is not so generous with conventional farmers.
Kuparisulfaatti tietysti mukana edellisen puheenvuoron listassa.
-
Tämä ihmisen kannalta ikävä ilmiö koskee myös näitä:
Green pesticides are plagued by fast-developing insect resistance. Here’s how that can be addressed (https://geneticliteracyproject.org/2023/03/21/green-pesticides-are-plagued-by-fast-developing-insect-resistance-heres-how-that-can-be-addressed/)
-
USA:ssa oli EWG (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg31604#msg31604) taipunut tähän:
Viewpoint: Environmental Working Group’s Dirty Dozen list of ‘pesticide soaked’ conventional fruits and vegetables contains a confession and caveat: conventional produce is healthy (https://geneticliteracyproject.org/2023/04/07/viewpoint-environmental-working-groups-dirty-dozen-list-of-pesticide-soaked-conventional-fruits-and-vegetables-contains-a-confession-and-caveat-conventional-produce-is-hea/)
This year was a bit different though. Hidden within the organization’s full-of-nonsense press release was this little gem from EWG’s in-house toxicologist, Alexis Temkin, Ph.D.:
"Everyone – adults and kids – should eat more fruits and vegetables, whether organic or not… A produce-rich diet provides many health benefits.
Environmental Working Group, Press Release, March 15, 2023"
Did EWG actually admit that what’s important is eating more produce… whether organic or conventional???
EWG buried the statement in the press release. So if you aren’t paying attention, it’s easy to miss. But to my knowledge, this isn’t something EWG has ever come clean about before.
Taipuisikohan luomuväki meillä?
-
Vaikkapa glyfosaatti mehiläiskadon syynä on nyttemmin kyllä käytännössä väitteenä hävinnyt julkisesta keskustelusta.
Mehiläisten keinosiemennyksessä ei saa käsi täristä – jalostustyöllä taistellaan mehiläisiä kurittavaa tautia vastaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a6a7c30a-2127-42b4-afcb-d8c16c297091)
Kauhajokinen Timo Rahkola on yksi harvoista suomalaisista, jotka osaavat keinosiementää mehiläisiä. Aktiivisemmalla jalostustyöllä olisi mahdollista päästä eroon pesille tuhoisasta varroapunkista.
TILAAJALLE
-
Simon Maechling
@simonmaechling
PAN Europe admits that pesticide active ingredients are safe and well regulated.
PS the chemical that represents the other 1/2 is mainly water !
https://twitter.com/simonmaechling/status/1656621265938001920/photo/1
Vastauksena tähän twiittiin:
PAN Europe
@EuropePAN·20t
1/2 of the chemicals present in #pesticides are not regulated. Some are carcinogenic, toxic to reproduction & toxic to bees
We have launched a legal procedure against @EU_Health to force them to ensure the protection of citizens & the environment https://pan-europe.info/press-releases/2023/05/pan-europe-launches-two-new-legal-procedures-against-commission-protect
-
Katsaus tämän yhden ryhmän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg31604#msg31604) tyyliin:
Viewpoint: Here’s the wacky formula used by Environmental Working Group to stoke unwarranted fears about safe chemicals (https://geneticliteracyproject.org/2023/05/10/viewpoint-heres-the-wacky-formula-used-by-activist-environmental-working-group-to-stoke-unwarranted-fears-about-safe-chemicals/)
-
Ministerin oma (viime tingan) tiede- ym. projekti:
Ministeri Krista Mikkonen: Luomu pelastaa pörriäiset (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/82cac981-88a7-4188-b411-d50d9b2ce917)
Pelkästään Suomessa pölyttäjien maataloudelle tuottaman lisäarvon suuruudeksi on arvioitu 50 miljoonaa euroa. Niiden korvaaminen ihmistyövoimalla tulisi kalliiksi
Kaivamalla naftalinista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg32663#msg32663) tämän teorian (lihavointi HJ):
Ennuste arvioi pölyttäjien määrän jäävän vähäiseksi viime vuoden huonojen sääolosuhteiden vuoksi. Taustalla vaikuttaa muutakin: pölyttäjien määrän on havaittu vähentyneen hälyttävästi jo pidemmän aikaa eri puolilla maailmaa.
Syitä pölyttäjäkatoon ovat elinympäristöjen katoaminen, tuholaismyrkyt, vieraslajit ja ilmastonmuutos. Meillä esimerkiksi niityt, kedot ja luonnonlaitumet ovat lähes kadonneet ja pelloille levitettävät torjunta-aineet tappavat laajasti myös hyödyllisiä hyönteisiä.
***
Samalla Mikkonen yrittää vielä tehdä tämän palveluksen (muulle?) luomuväelle. Ehdottaa tässä, että tehtäisiin niinkuin on tehty ennenkin. Vaikka hallitus vaihtuu, niin luomutavoite kopioitakoon edellisiltä hallituksilta:
Maataloudessa paras keino edistää ympäristön tilaa on luomuviljely. Luomutiloilla on enemmän pölyttäjille sopivia elinympäristöjä ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on kielletty kokonaan.
Luomuviljelyä tulee lisätä merkittävästi. Suomen maabrändiryhmän tavoitteen mukaisesti puolet pelloista tulisi siirtää luomuun vuoteen 2030 mennessä.
Samanaikaisesti luomumenetelmiä tulee soveltaa yhä enemmän kaikessa viljelyssä. Se lisäisi merkittävästi maatalouden omavaraisuutta vähentäessään riippuvaisuutta fossiiliperäisistä lannoitteista.
Säätytalolla pohditaan paraikaa erilaisia keinoja koskien muuan muassa luonnon monimuotoisuuden lisäämistä, omavaraisuuden parantamista, maataloutta, valtion tehokasta rahankäyttöä ja elintarvikeviennin edistämistä. Näihin kaikkiin löytyy yhteinen vastaus – luomutuotannon edistäminen.
(lihav. HJ)
-
Lidl haluaa kuitenkin oman osansa (pienentyvistäkin) luomumarkkinoista? Tällaisella lehdistötiedotteella se nyt kosiskelee luomuväkeä:
Pölyttäjäkato tyhjentäisi kaupat – kaupan valinnoilla on väliä pölyttäjien suojelussa (https://www.epressi.com/tiedotteet/kauppa/polyttajakato-tyhjentaisi-kaupat-kaupan-valinnoilla-on-valia-polyttajien-suojelussa.html)
Kauppa voi esimerkiksi lisätä luomun ja Reilun kaupan tuotteita valikoimassaan. Luomutuotteiden viljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, jotka ovat vaarallisia pölyttäjille. Myös Reilu kauppa -sertifioitujen raaka-aineiden viljelyssä otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden ja pölyttäjien elinympäristöjen säilyttäminen.
– Ruokakaupat näyttäisivät täysin erilaisilta ilman pölyttäjiä, ja siksi onkin tärkeää suojella pölyttäjiä. Valikoimamme kompaktiin kokon nähden Lidlillä on paljon pölyttäjien kannalta parempia tuotteita: viime tilikaudella 222 luomutuotetta ja 339 reilun kaupan tuotetta. Maksoimme noin puoli miljoonaa euroa reilun kaupan lisää – siitä kiittävät viljelijöiden lisäksi myös pölyttäjät. Myös kuluttajien valinnoilla on merkitystä. Kun valitset reilun kaupan tuotteen, teet palveluksen pölyttäjille, kertoo Laura Kvissberg, Lidlin valikoiman vastuullisuuspäällikkö.
Juuri tuolla luomuväen perusidealla, että paras keino on olla kokonaan ilman. Eikä turhaan analysoida syysuhteita tarkemmin. Eli löytää juuri ne torjunta-aineet, joista haittaa on.
-
Itävallan Greenpeacella on kampanja, jossa kuluttajia pelotellaan kaupan maustekasvien torjunta-ainejäämistä:
Ludger Wess
@LudgerWess·3t
50g Küchenkräuter mit 0,000000000000001g „belastet“ entspricht nicht mal annähernd der Belastung der Cheopspyramide mit der Daunenfeder eines Kolibris.
COMÚN
@comun_oe
Küchenkräuter wie etwa Basilikum, Petersilie, Thymian & Rosmarin, findet man in getrockneter und abgepackter Form in Supermärkten und Baumärkten. Viele von ihnen sind jedoch mit Pestiziden belastet, wie ein neuer @GreenpeaceAT -Test zeigt:
https://www.oekoreich.com/medium/sehr-giftig-gefaehrliche-pestizide-in-diesen-kuechenkraeutern-nachgewiesen
https://twitter.com/comun_oe/status/1672847838860935169/photo/1
Erityisesti mausteiden kohdalla on hyvin helppo keksiä tuollaisia hurjia rinnastuksia, kuten Wess tuossa: kolibrin höyhen ja Kheopsin pyramidi.
-
Tästä ei ole Suomessa tullut ongelmaa:
Kasvinsuojeluaineiden tuulikulkeumariski osataan huomioida ja minimoida hyvin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e4e742f8-fece-46bd-88a3-4e7dbace6862)
Kasvinsuojeluaineiden tuulikulkeuma on lukumäärällisesti harvinainen ongelma, mutta luomutilalla kohdalle sattuessaan se johtaa tulomenetyksiin ja selvitysvelvoitteisiin.
TILAAJALLE
Jossain päin maailmaa muistaakseni on. Suomessakin on havaittu sellaista, että luomuviljelmä lähellä pakottaa tavallisen viljelijän runsaampiin ruiskutuksiin. 8)
-
Nämä herrat (nyt ei sattunut olemaan rouvia mukana! ;D) ovat kyllästyneet luomuväelle annettuun oikeuteen puhua (rivien välissä) pahaa tavanomaisesta viljelystä:
Viewpoint: ‘It’s time for transparency’ — How promoting alleged benefits of organic food misleads shoppers and undermines our farm system (https://geneticliteracyproject.org/2023/06/28/viewpoint-its-time-for-transparency-how-promoting-the-alleged-benefits-of-organic-food-misleads-shoppers-and-undermines-our-farm-system/)
Rather predictable howls of protest from organic lobbyists greeted the recent decision to allow the temporary use of neonic seed dressings on sugar beet crops this year to protect against virus yellows disease.
“It is not credible to claim an exemption is temporary or emergency when it is used year after year. How many years will bans of these harmful chemicals be overridden?” fumed the Soil Association’s head of farming policy, Gareth Morgan.
“People in glass houses…” was the saying that immediately sprang to mind.
Perhaps he had temporarily forgotten that similar exemptions have been permitted year after year for organic growers to spray banned copper blight fungicides on potatoes? Or that as recently as 2020 the Soil Association urged members to lobby Defra Ministers to ignore the Expert Committee on Pesticides’ scientific advice that such products pose serious environmental concerns due to their acute aquatic toxicity?
A much greater hypocrisy – and one which both undermines conventional growers and misleads organic shoppers – lies in the organic industry’s routine use of non-organic seed, a practice which now appears to have reached record levels.
Under an ‘emergency’ derogation, where equivalent organic seeds cannot be sourced, organic growers are permitted to use 100% non-organic seed, grown using the same synthetic herbicides, fungicides and fertilisers banned under organic rules, and which the organic lobby campaigns against relentlessly.
Tähän triidiin, koska tuo harmistuneisuuden julistus alkaa luomun de facto käyttämistä torjunta-aineista.
-
Tällainen huomio saksalaislehdeltä:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Saksalaislehti Agrarheute ihmettelee, miksi #neonikotinoidit ovat sallittuja punkkipannoissa, mutta ei siementen peittauksessa. Punkkipannassa voi olla 4,5 g imidaklopridia. Siementen peittausaineessa sitä käytettiin 60 g hehtaarin alalle.
Neonicotinoide: Auf dem Acker verboten, bei Haustieren nicht (https://www.agrarheute.com/tier/neonicotinoide-acker-verboten-haustieren-608812?utm_campaign=share-link&utm_source=agrarheute&utm_medium=Twitter)
https://twitter.com/AYlhainen/status/1677768479477211136?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet
-
Otsikkomme mukainen kysymyksenasettelu:
Why do lab studies suggest neonicotinoid pesticides can harm bees, while field research suggests they have minimal environmental impact? (https://geneticliteracyproject.org/2023/08/01/why-do-lab-studies-suggest-neonicotinoid-pesticides-can-harm-bees-while-field-research-suggests-they-have-minimal-environmental-impact/)
Toisestakin GLP:n artikkelista voisi löytyä jotain osviittaa:
Protecting honeybees and wild bees from neonicotinoid pesticides? As environmentalists and politicians lobby for bans, science takes a backseat (https://geneticliteracyproject.org/2023/08/02/protecting-honeybees-and-wild-bees-from-neonicotinoid-pesticides-as-environmentalists-and-politicians-lobby-for-bans-science-takes-a-backseat/)
-
Hank Cambell ottaa esille tämä jo tutunkin asian:
Viewpoint: Pesticides in strawberries? Environmental Working Group scares people about safe produce but ignores chemicals applied by their organic mega donors (https://geneticliteracyproject.org/2023/08/07/viewpoint-pesticides-in-strawberries-environmental-working-group-scares-people-about-safe-produce-with-micro-traces-of-pesticides-but-ignores-chemicals-applied-by-their-organic-mega-donors/)
Environmental Working Group, the Extinction Rebellion of affordable produce, is always in a war on strawberries – unless they only contain pesticides their organic industry corporate donors use or sell.
For the scientifically literate, those with at least the intellect of 17th century peasants who understood ‘the dose makes the poison’, strawberries are healthy and safe. as is the rest of the EWG Dirty Dozen list that just happens to never include organic food sprayed with toxic chemicals the day it’s shipped to Whole Foods.
Alkuperäisessä vielä tällä selventäen:
Larger fruit has been a goal of farmers for the last 12,000 years and it's no different today - but modern agriculture has meant that instead of needing to be born lucky into a natural breadbasket suitable for growing food, people can have diverse locally-grown diets everywhere. Irrigation and optimization mean greater yields even in once poor regions. EWG will still roll out images of Big Pharma vaccine needles stuck into strawberries but it's not true today any more than it ever was.
Meillä ei kyllä Pro Luomukaan käytä tuollaisia pelottelukuvia. Propaganda luomumansikan puolesta ja tavanomaista.vastaan on aika siistiä:
”Luomun tärkeimmissä ostoperusteissa korostuvat puhtaus, joka monelle kuluttajalle tarkoittaa erityisesti torjunta-aineettomuutta, sekä ympäristöystävällisyys. Tietenkin osalle kuluttajista myös hyvä maku on tärkeä syy suosia luomua. Uskoisin, että juuri nämä syyt yhdistyvät myös luomumansikan suosion taustalla”, kertoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras.
***
Muun muassa tässä on sitä toista kemikaaliryhmää:
Copper and sulphur based compounds (https://www.jardinprovence.com/en_150/eng-couvre-soufre.html)
-
Näin MT:n pääkirjoitus:
Pölyttäjäuutinen kuitattiin vaimeasti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ef1a2fa1-1f1c-42e3-b143-2e9cd62d8388)
Vaikka pölyttäjätilanne onkin tuoreen selvityksen mukaan varsin hyvä, ei toki pidä tuudittautua ajattelemaan, ettei työtä pölyttäjähyönteisten elinolojen ylläpitämiseksi ja parantamiseksi pitäisi jatkaa.
TILAAJALLE
Oletan loppuosassa kirjoitusta kuitenkin sanotun jotenkin siihen tapaan, että koska hälytystilaa ei ole, ei myöskään hälytystilan mukaisia toimenpiteitä tule suunnitella.
Tähän tutkimukseen varmaankin viitattiin:
Päiväperhosten kannat vahvistuneet ja kimalaiset toipuneet viime kesän notkahduksesta (https://www.sttinfo.fi/tiedote/paivaperhosten-kannat-vahvistuneet-ja-kimalaiset-toipuneet-viime-kesan-notkahduksesta?publisherId=69819243&releaseId=70003366)
PS. 27.08.23. MT:n oma uutinen asiasta:
Suomessa pölyttäjät voivat hyvin – maatalouden toimet tukevat pölyttäjäkantoja
Kesä oli pölyttäjille varsin suosiollinen, arvioi Suomen ympäristökeskus.
TILAAJALLE (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/871e0c47-a77d-4f7f-b5f6-2e0963c53b87)
Siis tilaajille.
-
Hiukan tarkemmin asiasta yleensä ja kuparisulfaatista erikseen:
Pesticides and Food: It’s not a black or white issue — How do organic pesticides compare to synthetic pesticides? (https://geneticliteracyproject.org/2023/09/08/pesticides-and-food-its-not-a-black-or-white-issue-part-4-how-do-organic-pesticides-compare-to-synthetic-pesticides/)
Artikkelista on opittavaa. Meillekin.
-
Tämä propaganda muhii yhä taustalla. Niinpä tällaiset kiistakirjoituksetkin ovat yhä silloin tällöin tarpeen:
Viewpoint: Is the predicted ‘Silent Earth insect armageddon’ the inevitable result of using farm chemicals — or is it alarmist activist propaganda? Insect scientists challenge the doomsayers (https://geneticliteracyproject.org/2023/06/09/viewpoint-silent-earth-and-insect-armageddon-caused-by-farm-chemicals-or-activist-propaganda-insect-scientists-challenge-the-doomsayers/)
Kirjoitus aika hyvin analysoi hajalle asiasta levitetyt väitteet. Sivujuonteena tämänkin:
Not surprisingly anti-GM campaigners spun IARC’s modest conclusion into a global fear campaign — and has largely been successful. Reuters later discovered that days before the release of its final report the IARC panel evaluating glyphosate had edited out the conclusion that glyphosate was non-carcinogenic. The change came, it was later learned, a the urging of scientist Christopher Portier, who had urged IARC to examine glyphosate. Within days after the IARC decision, Portier signed a lucrative contract to be a litigation consultant for two law firms; the point firm represented the Church of Scientology, which foresaw that glyphosate litigation was a multi-billion dollar tort extravaganza — they were right.
Tuon uudelleen lämmittämisestä mainitsimme juuri toisaalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=922.msg35328#msg35328). Mutta kyllä glyfosaatin vastustamisessakin pyöritetään myös huhumyllyä, että se olisi vahingollista hyönteisille.
-
Neonikotinoidikysymyskään ei ollut päivänselvä:
EU-banned neonicotinoid sulfoxaflor does not harm bumblebees, concludes field-realistic independent British university study (https://geneticliteracyproject.org/2023/10/19/eu-banned-neonicotinoid-sulfoxaflor-does-not-harm-bumblebees-concludes-field-realistic-independent-british-university-study/)
-
Tässä YLE:n jutussa päästään vähän kauhistelemaan torjunta-aineita:
Viranomaiset ihmettelevät kotileipureiden riskialtista toimintaa: kukkakaupan leikkokukat eivät kuulu kakkuun (https://yle.fi/a/74-20053974)
Tämä oli kuitenkin tuotava esiin:
Myös syötävillä viljelykasveilla voidaan käyttää kasvunsääteitä, kuten esimerkiksi viljoilla korrenvahvistajia. Niiden turvallisuus arvioidaan samoin kuin muidenkin kasvinsuojeluaineiden jäämien turvallisuus. Syötävissä kasveissa esiintyvät jäämät on tarkistettu ja asetettu kuluttajille turvalliselle tasolle.
Sen sijaan koristekasvien jäämien pitoisuutta ja turvallisuutta syömisen kannalta ei ole arvioitu. On myös hyvä muistaa, että jotkin koristekasvit ovat itsessään myrkyllisiä, kuten joulutähdet, eikä sellaisia kasveja pidä käyttää koristeina.
(lihav. HJ)
***
Perään sopii mukavasti tämä GLP:ssä juuri ilmestynyt tilannekatsaus:
How effective and safe are current-generation pesticides? (https://geneticliteracyproject.org/2023/10/20/pesticides-and-food-its-not-a-black-or-white-issue-part-2-have-pesticides-improved/)
Although pesticide toxicity continues to be a concern for many consumers, commonly-used pesticides have decreased in toxicity and improved in biodegradability over the years. However, debates concerning the safety of pesticides typically focus on whether or not to use pesticides at all, presenting organic and conventional as the two opposing sides, even though both approaches to farming use pesticides. They typically do not include nuanced comparisons of how pesticides have changed over time and how organic and conventional pesticides compare on common measures of toxicity and biodegradability. This post compares many of the most commonly-used pesticides to show where improvements have been made and where future improvements are still needed.
Tekijöiltä on tulossa myös erillinen tarkastelu glyfosaatista. Linkataan se sitten sen ilmestyttyä omaan gkyfosaattitriidimme.
-
Vaatii tarkempaa tutustumista:
Väitöstutkimus: EU:ssa arvioidaan torjunta-aineiden riskejä pölyttäjille puutteellisella tutkimustiedolla (https://www.luke.fi/fi/uutiset/vaitostutkimus-eussa-arvioidaan-torjuntaaineiden-riskeja-polyttajille-puutteellisella-tutkimustiedolla)
Tai ainakin tuon herättämän tieteellisen keskustelun seuraamista,
-
Tämä on vakava asia:
Europolin haaviin jäi yli 2 000 tonnia väärennettyjä torjunta-aineita (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8f1e12c2-1b09-4135-b20f-7897d3761b25)
Torjunta-aineiden salakuljetus on uhka eurooppalaisille kuluttajille ja ympäristölle, toteaa Euroopan petostentorjuntaviraston pääjohtaja Ville Itälä.
Tilaajalle
Päinvastoin kuin tänne salakuljetettu väärennetty luomu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg34712#msg34712). ;D
-
Kaksi tästä:
Viewpoint: Here’s how zealous environmental groups dupe politicians about the ‘widespread dangers’ of many safe and effective pesticides (https://geneticliteracyproject.org/2023/11/21/viewpoint-heres-how-zealous-environmental-groups-dupe-politicians-about-the-widespread-dangers-of-many-safe-and-effective-pesticides/)
Analysis: Do neonicotinoid and glyphosate pesticides threaten bees? A reassessment (https://geneticliteracyproject.org/2023/11/16/analysis-do-neonicotinoid-and-glyphosate-pesticides-threaten-bees-a-reassessment/)
-
... eli siitä sitruunan kuoresta tulee suuhun äärimmäisen pieni ripaus, luultavasti ei edes yhtä grammaa. Jossa yksinkertaisesti voi olla (jopa silloin, kun Eviran turvallisiksi määrittelemät pitoisuudet on hiukan ylitetty!) torjunta-ainejäämiä vain vielä äärimmäisemmän pieni ripaus. Me emme häiritse Eviraa tästä kysymällä. Se on tähän meillä piste.
Ihan rohkeasti pidämme tästälähin luomusitruunan suosittamista tuohon tarkoitukseen täydellisenä humpuukina.
Tässä reseptissä (https://www.soppa365.fi/reseptit/leivonta-makea-leivonta/ambrosiakakku) ...
AMBROSIAKAKKU
AINEKSET
100 g voita
3 munaa
2½ dl sokeria
2 tl (luomu)appelsiinin kuorta raastettuna
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
... luomuappelsiinin kuorta 10 millilitraa (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Teelusikka) eli 10 grammaa. Kun taas muut ainesosat painavat noin kilon (ehkä vähän alle).
Voi ajatella, että riski altistua torjunta-aineilie toteutuu todennäköisemmin noiden muiden ainesosien kautta. Äärimmäisen, äärimmäisen pieni toki sekin! Sitruunakannanottomme koskee luonnollisesti myös appelsiineja. Ettäs sen tiedätte siellä soppa365-saitilla!
-
Perustietoa tästä:
Are pesticide residues on food something to worry about? (https://geneticliteracyproject.org/2023/12/08/pesticides-and-food-its-not-a-black-or-white-issue-part-6-pesticide-residues%e2%80%95something-to-worry-about/)
Lupulta ihan suurehkossa paketissa: kuusiosainen (6) sarja.
-
MT:
Tutkimus paljastaa: Torjunta-aineet vahingoittavat Euroopan kimalaisia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c194984d-dc9b-4122-b574-aa127bb570d1)
Siitä (lihav. HJ):
Tutkija Maj Rundlöf pitää valitettavana, valitettavaa, että Euroopan parlamentti ei tukenut komission ehdotusta vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja riskejä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Lundin yliopistossa biologian tutkijana työskentelevä Rundlöf on sitä mieltä, että kimalaistutkimuksen avulla olisi voitu suunnitella, miten torjunta-aineiden aiheuttamia riskejä kimalaisille voidaan vähentää.
Ehdotuksessa todellakin puhuttiin käytön vähentämisestä. Tuon prosentin verran. Ei riskien vähentämisestä.
Seuraamme tietysti kuitenkin tuosta tutkimuksesta käytyä keskustelua.
-
GLP/ACSH:
Viewpoint: Feeding your child 2,000 nectarines or 340 apples in one day? Environmental Working Group claims about the dangers of conventionally-grown produce are scientifically absurd (https://geneticliteracyproject.org/2024/02/21/viewpoint-feeding-your-child-2000-nectarines-or-340-apples-in-one-day-environmental-working-group-claims-about-the-dangers-of-conventionally-grown-produce-are-scientifically-absurd/)
PS. 25.02.24. Tässä tuosta lisää:
Viewpoint: Exploiting chemohobia—Environmental Working Groups’s manufactured study claiming oat cereal contains dangerous pesticides designed to manipulate the media (https://geneticliteracyproject.org/2024/02/23/viewpoint-exploiting-chemohobia-environmental-working-groupss-manufactured-study-claiming-oat-cereal-contains-dangerous-pesticides-designed-to-manipulate-the-media/)
Suomen mediassa tuo ryhmä näkemyksineen ei ole vähään aikaan ollut esillä. Joskus aiemmin se oli enemmän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=5.msg10468#msg10468).
-
Hank Cambell vielä EWG:sta:
Viewpoint: Money grab — How the Environmental Working Group works hand-in-hand with tort lawyers to generate billion-dollar junk suits (https://geneticliteracyproject.org/2024/02/26/viewpoint-money-grab-how-the-environmental-working-group-works-hand-in-hand-with-tort-lawyers-to-generate-billion-dollar-junk-suits/)
En pidä salaliittoteorioista. Mutta tuollaiselta se hänen mielestään näyttää.
-
Vielä yksi EWG-kritiikki:
What drives Environmental Working Group to falsely claim that Quaker Oats cereals contain dangerous levels of pesticides? To ‘create another round of fearmongering about toxins in our food and shill for the organic food industry’ (https://geneticliteracyproject.org/2024/02/27/what-drives-environmental-working-group-to-falsely-claim-that-quaker-oats-cereals-contain-dangerous-levels-of-pesticides-to-create-another-round-of-fearmongering-about-toxins-in-our-food-and-shill/)
Vähän varmuuden vuoksi. Tuollaiset kampanjat tuppaavat löytämään tiensä Amerikasta meille. Toinenkin:
Viewpoint: Environmental Working Group’s manufactured ‘dangerous levels of chlormequat in oat cereals’ study underscores the ‘risk perception gap’ (https://geneticliteracyproject.org/2024/02/29/viewpoint-environmental-working-groups-manufactured-dangerous-levels-of-chlormequat-in-oat-cereals-study-underscores-the-risk-perception-gap/)
Ilmeisesti EWG painaa päälle siellä Amerioissa nyt todella kovaa?
-
Ei jätetä viljelijää yksin tässäkään asiassa. Vaan apua ja osviittaa löytyy:
Tuore kirja auttaa kasvinsuojeluaineiden valinnassa ja vertailussa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/3a419b60-e013-4f19-8775-84890a794246)
Pro Agrian perinteinen Peltokasvien kasvinsuojelu -kirja on taas julkaistu. Sen avulla sopivan kasvinsuojeluaineen valinta helpottuu.
Kirjaan on koottu kaikki yleisimmille peltokasveille tulevalla kasvukaudella käytettävissä olevat kasvinsuojeluaineet. Mukana ovat myös käyttösuositukset ja keskimääräiset hehtaarikustannukset sekä tuoreet tehotaulukot.
Sitä ei tuossa ehkä korosteta, mutta tietoa lisäämällä haitat vähenevät.
***
Lisää kaikenlaista tietoa voi saada jopa mainoksista:
Lisää viljasatoa biostimulantilla – Kinsidro Grow+ biostimulantti kiihdyttää kasvua kasvukaudella (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mainos/d4b78246-f7a1-4b85-bbe1-e717a724e578)
Kinsidro Grow+ on helppo ja kustannustehokas tapa tehostaa viljanviljelyä. Se ruiskutetaan rikkatorjunnan yhteydessä viljan pensomisen aikaan. Se voidaan sekoittaa hyvin monien eri kasvinsuojeluaineiden kanssa, joten sen käyttö on yksinkertaista ja helppoa. Käyttömääräkin on alhainen 150 g/ha kaikilla viljoilla ja se liukenee hyvin veteen aiheuttamatta ongelmia ruiskussa.
-
Reippaasti arvioituna:
Viewpoint: The Environmental Working Group’s “Dirty Dozen” list is a danger to public health put out by an organic industry funded activist group (https://geneticliteracyproject.org/2024/03/15/viewpoint-the-environmental-working-groups-dirty-dozen-list-is-a-danger-to-public-health-put-out-by-an-organic-industry-backed-activist-group/)
Eli yksi kritiikki vielä lisää. Vaikkei EWG nyt meillä olekaan ollut esillä.
-
GLP on koonnut asiaa koskevia artikkeleitaan yhteen paikkaan:
https://geneticliteracyproject.org/sustainable-weed-management/
-
Tällaisia seurauksia katsotaan EWG:n kampanjoilla siellä olevan:
Impact of Environmental Working Group’s ‘Dirty Dozen’: ‘Consumers shy away from purchasing any produce – organic or conventional’ (https://geneticliteracyproject.org/2024/04/03/impact-of-environmental-working-groups-dirty-dozen-consumers-shy-away-from-purchasing-any-produce-organic-or-conventional/)
-
GLP:ltä taas kerran tämmöinen:
Are we facing an ‘Insect Apocalypse’ caused by ‘intensive, industrial’ farming and agricultural chemicals? The media say yes; Science says ‘no’ (https://geneticliteracyproject.org/2024/04/12/are-we-facing-an-insect-armageddon-caused-by-intensive-industrial-farming-and-agricultural-chemicals-the-media-say-yes-science-says-no/)
-
Saksalaisen tutkimuksen mukaan kimalaiset eivät ole vaarassa:
Bumblebees threatened by pesticides? Independent German university study finds wild bees ‘relatively resistant’ to even potent chemical cocktails (https://geneticliteracyproject.org/2024/04/16/bumblebees-threatened-by-pesticides-independent-german-university-study-finds-wild-bees-relatively-resistant-to-even-potent-chemical-cocktails/)
Bumblebees appear to be quite resistant to common pesticides. This is shown by a new study, the results of which have now been published by scientists from Julius-Maximilians-Universität Würzburg (JMU) in the journal Environment International.
The team from the University’s Biocenter divided a bumblebee colony and exposed the animals to individual insecticides and fungicides as well as combinations of these pesticides. The scientists then examined the learning ability and flight activity of the bumblebees treated in this way. No negative effects were found. The study was carried out in cooperation with the University of Bayreuth.
-
Amerikasta:
Viewpoint: Consumer Reports flunks Chemistry 101 — again — in scientifically illiterate, reckless data-manipulated claim that conventional produce poses ‘serious pesticide risks’ (https://geneticliteracyproject.org/2024/05/01/viewpoint-consumer-reports-flunks-chemistry-101-again-in-scientifically-illiterate-reckless-data-manipulated-claim-that-conventional-produce-poses-serious-pesticide-risks/)
Liittyy EWG:n kampanjointiin (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg37937#msg37937) tuokin. Ilmeisesti, katsoo kirjoittaja.
Honestly, it feels like I could copy and paste half of what I’ve written about the Environmental Working Group and their Dirty Dozen list when I talk about Consumer Reports, because their approaches to analyzing “pesticides” share common themes. But let’s dig in.
-
Hank Campbellin mukaan neonikotinoidikysymyksessä tehtiin virhe:
Viewpoint: Two independent Vermont agencies determined there is no scientific basis in banning neonicotinoid pesticides to ‘save honeybees’ while some advocacy ‘environmental’ groups contend otherwise. It’s now in the governor’s hands to decide if naked ideology will prevail (https://geneticliteracyproject.org/2024/05/03/viewpoint-two-independent-vermont-agencies-determined-there-is-no-scientific-basis-to-ban-neonicotinoid-pesticides-to-save-honeybees-while-some-advocacy-environmental-groups-contend-otherwise/)
Tuo puhui USA:sta. Mutta sama tehtiin EU:ssa. Mutta siis tieteen kanta muuttui.