Tuolla
toisessa keskustelussa lupasimme että otamme keskustelun alle myös toiset oletetut "myytit" tästä kirjoituksesta:
Luomun myytit kumoonTämän menemme ohi melkein maininnalla:
"Kaikki suomalainen ruoka on luomua."
Paitsi sen verran, että juuri tuota myyttiä ei ole liikkeellä. Sen sijaan on liikkeellä käsitys, joka varovaisesti kirjoituksessa kerrotaankin, että koska suomalaisessa ruoassa on torjunta-ainejäämiä niin vähän, se on
melkein luomua, eikä korkeita luomuhintoja kannata maksaa.
Ymmärrettävistä syistä luomuväki vihaa tätä kasitystä.
”Ulkomainen luomu ei välttämättä ole luomua.”
Tuollainen käsitys saattaa olla liikkeellä, nyt en tarkkaan tiedä. Mutta jossain määrin tietoisesti tuossa ohitetaan se tosiasia, miten vähän luomusta on kotimaista.
”Luomupellosta leviää rikkaruohoja naapuripelloillekin.”
Jotkin kestorikkakasvit, kuten pelto-ohdake, voivat levitä ohdakekeskittymistä tuulen mukana kauemmas. Se leviää myös maanalaisesti. Todellisen ongelman sijaan kyse on useimmiten enemmän naapurisopuun liittyvä. Samaan tapaan on mahdollista, että tavanomaisen viljelijän suorittama rikkaruiskutus leviää myös luomupeltoon, jolloin haitta on ilkeämpi. Luomupellossa myrkyt ovat kiellettyjä, tavanomaisessa pellossa rikkakasvit eivät ole.
Sitä vastoin tavanomaisen pellon on tutkittu hyötyvän vieressä olevasta luomupellosta, jos viljakasvi on sellainen, joka tarvitsee pölyttäjähyönteisiä.
Ilkeä on myös vaikka sellainen tapaus, että tavanomaisen viljelijän on tarpeen
lisätä ruiskutuksia perunaruton torjumiseen, koska vieressä on luomuperunapelto. Se maksaa tavanomaiselle viljelijälle.
On myös tapauksia, joissa luomupellot saavat ilmaiseksi suojaa läheisistä tavanomaisista pelloista, koska eräät tuholaiset eivät niin helposti leviä. Olemme yrittäneet tutkia asiaa keskustelussamme:
Luomuviljely tavanomaisen maatalouden loisena”Luomuviljelyssä on enemmän maanmuokkausta, joka kuluttaa polttoainetta. Siksi luomuviljely on vähemmän ympäristöystävällistä kuin tavanomainen viljely.”
Esimerkiksi rikkakasvien torjunta avokesannoilla lisää ajokertoja pelloilla ja polttoaineen kulutusta, mutta se on maataloustuotannossa ilmastovaikutuksiltaan pieni tekijä. Luomutuotteiden elinkaaristen päästöjen arvioinneissa on osoitettu, että päästöt hehtaaria kohden ovat pienemmät kuin tavanomaisessa tuotannossa.
Tähän vaikuttavat esimerkiksi kemiallisten lannoitteiden valmistuksen aiheuttamat päästöt ja kasvinsuojeluaineiden vaikutukset. – Tähän saakka nämä elinkaariset mittaukset eivät ole sisältäneet sitä, että luomun etuna on myös maan multavuuden eli maan hiilivaraston säilyminen. Tämä on seurausta viljelykierrosta ja orgaanisten lannoitteiden käytöstä lannoitesuolojen sijaan, Juha Helenius selvittää.
On kuitenkin käytännnössä osoittamatta, että luomuviljelyssä hiilivarastoa muodostuisi ja/tai se säilyisi paremmin. Se voi olla päinvastoin. Tästä
pitkä keskustelumme.
Lannoitteiden valmistuksen (ennenkaikkea typpilannoitteen) päästöt ovat luomuväen pitkäaikainen keppihevonen. Mutta se "ilo" on heiltä luultavasti kohta ohi:
Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuusMutta sen sijaan tämä on tosiasia, joka jutussa tavallaan myönnetäänkin:
”Luomussa eläimet voivat huonosti, kun niille ei anneta lääkkeitä, vaan vain homeopaattisia valmisteita.”
Väite elää sitkeästi, vaikka luomussakin eläimiä kyllä lääkitään tarpeen mukaan, eläinlääkärin ohjeistamana. Tuotannon kasvattaminen antamalla terveille eläimille antibiootteja sisältäviä rehuja on luomussa kiellettyä. Käytäntö on omiaan ehkäisemään antibiooteille resistenttien bakteerikantojen muodostumista.
Mari Koistisen mielestä homeopatiavalmisteiden mainitseminen luomun säännöissä tekee hallaa luomun maineelle. Homeopatian tehosta ei ole tieteellisiä todisteita.
Juha Helenius on samaa mieltä. Hän sanoo luomua huuhaaksi väittävien saavan puheilleen vauhtia eurooppalaisesta luomuasetuksesta, jossa on viittauksia ei-tieteelliseen uskomusjärjestelmään – Luomun menetelmät ovat tieteellisesti tutkittuja ja valideja, eivätkä tällaiset dogmaattiset linjaukset sovi siihen.
Siten suomalaista luomua voi puolustaa sillä pohjalla, että se ei käytännössä noudata EU-asetusta.
Lopuksi luodaan mielikuvaa, että luomussa tapahtuisi edistystä:
Helenius pohtii syitä luomun epäilylle ja luomuvastaisuudelle laajemmin: – Joillekin ihmisille luomu näyttäytyy epätieteellisenä, vaikka ajatukselle ei ole perusteita. Luomussa tapahtuu koko ajan tieteellistä edistystä ja tulee uusia teknologioita. Huuhaa-mielikuvaa saattavat sitten levittää mediassa usein esiintyvät henkilöt, vaikka heillä ei ole oikeasti mitään käsitystä aiheesta.
Kyllä sellaistakin voi tapahtua, mutta kyllä se vähäistä on, verrattuna siihen, mitä "toisella puolella" tapahtuu.
Epätieteellinen huuhaa-mielikuva voi aiheutua tunnustuksellisesta tieteenharjoituksesta, jossa luomussa ei suostuta näkemään mitään pahaa, ja luomusääntöjen vastaisessa viljelyssä ei mitään hyvää. Tuossakin jää vähän epäselväksi, puhuvatko ne, joilla ei "ei ole oikeasti mitään käsitystä aiheesta", mediassa luomua vastaan — vai sen puolesta!