Tuottava Maa Turvattu Luonto
Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 10.06.15 - klo:09:50
-
Tämä asia ansaitsee oman keskustelunsa:
Kasvinjalostuksen uusi aikakausi (http://kaytannonmaamies.fi/share/7019/07c5ad)
Lainasin siis myös tuon Käytännön Maamiehen (4/2015) otsikkoa omaksi otsikoksemme.
Kysehän on tekniikoista, joissa "editoidaan" geenejä, so. mitään ulkopuolisia geenejä ei kasviin lisätä. Sivulokerossa artikkelissa on luultavasti aika kattava lista erilaisista keksinnöistä tällä saralla.
Kuten artikkelistakin selviää, olennainen asia on kuitenkin se poliittinen kysymys, luokitellaanko näin aikaansaadut lajikkeet muuntogeenisiksi. Loogisestihan ko. lajikkeet eivät sitten eroa mitenkään esim. säteilyttämälla aikaansaaduista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mutaatiojalostus) lajikkeista, joita ei niin luokitella (ja jotka mm. luomuväki hyväksyy).
Mutta näin keskustelu on tässä avattu (vaikka itse asia onkin jo täällä esiin putkahtanut (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=110.msg5817#msg5817)).
-
Asia on siis jo etenemässä tähän suuntaan, kertoo ko. artikkeli:
Britannian viranomaiset määrittelivät Cibuksen käyttämän tekniikan ei-gmo:ksi, samoin tekivät Ruotsin ja Suomen geenitekniikan lautakunnat. Viljelykokeita ei kuitenkaan vielä Suomessa ole tehty.
Myös Saksassa olisi tämä Cibuksen rapsilajike luokiteltu tavanomaisesti jalostetuksi:
http://gmopundit.blogspot.fi/2015/05/canola-with-gene-editing-by-cibus-rtds.html
Tuo ZKBS on Saksan liittohallituksen bioturvasta vastaava lautakunta. (http://www.bvl.bund.de/DE/06_Gentechnik/02_Verbraucher/05_Institutionen_fuer_biologische_Sicherheit/02_ZKBS/gentechnik_zkbs_node.html) En nyt tunne Saksan lainsäädäntöä riittävästi, että osaisin sanoa, onko tuo sen päätös taikka lausunto asiassa riittävä.
Mutta paikallinen Greenpeace ei tätäkään lajiketta hyväksy, vaan aikoo jopa estää sen viljelyn lakiteitse:
Neuer Raps, altes Problem (https://www.greenpeace.de/themen/landwirtschaft/neuer-raps-altes-problem)
Wächst bald gentechnisch veränderter Raps in Deutschland? Greenpeace und weitere Verbände gehen juristisch gegen einen möglichen Anbau vor.
-
Pakkaa sotkee sitten tämäkin:
Public concerned more about GMOs created with ‘foreign’ versus ‘apple-to-apple’ gene transfer (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/02/public-concerned-more-about-gmos-created-with-foreign-versus-apple-to-apple-gene-transfer/)
Siinä siis on kehitetty jopa oma käsite "cisgenesis" sellaiselle geenimuuntelulle, jossa geenejä siirretään lajin sisällä. Ja siis Eurobarometrin 2010 mukaan 57,1 prosenttia EU-kansalaisista hyväksyi tämän, kun taas vain 31,4% heistä hyväksyi geenien siirron lajien välillä.
Menemättä tässä sen enempää filosofointiin, on kuitenkin niin, että vielä vähemmän "vieraita" geenejä (eli oikeastaan ei lainkaan) siirtyy geenieditoinnissa, josta tämä uutisemme:
Geenieditointi - EU:n on kohta otettava perusteltu kanta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=385)
Jos tähän asiaan suhtautumista Eurobarometrissa kysyttäisiin, niin hyväksymisprosentin - tuosta päätellen - ainakin pitäisi olla jossain 57:n ja 100:n välillä. (Onkohan sitä kysytty? Ellei, aiotaanko sitä kysyä?)
-
Nyt kun myös Valkoinen talo eli USA on harkitsemassa uudelleen GMO-säätelyjärjestelmäänsä ...
White House Orders Review of Rules for Genetically Modified Crops (http://mobile.nytimes.com/2015/07/03/business/white-house-orders-review-of-biotechnology-regulations.html?_r=2&referrer=)
... niin sielläkin ollaan sen edessä, mitä tehdä ja miten suhtautua geenieditointiin:
Moreover, there are now ways to change the existing DNA of organisms, rather than putting in foreign genes. It is not clear yet if products made with these new “genome editing” techniques would be subject to regulations meant for genetic engineering.
-
Tällainen näkökohta tästä asiasta tuli vielä mieleen:
jos ja käsittääkseni kun geenieditioituja lajikkeita ei millään testimenetelmillä sitten voida erottaa "luonnollisista", mukaan lukien säteilyttämällä aikaansaadut lajikkeet, törmäämme siihen ongelmaan, miten näitä lajikkeita tuottavat firmat saavat omansa pois? Ja kaikissa tapauksissa?
Jos asiaa ei voida testata, toisin kuin vaikka näissä "Monsanton" GM-lajikkeissa, eikä siis haastaa ketään oikeuteen laittomasta käytöstä, so. käytöstä ilman korvausta kasvinjalostajalle, saatamme olla hiukan ongelmissa, kehityksen jatkuvuuden suhteen.
Toisaalta kyllä, lainkuuliaisissa maissa kuten Suomessa, tätä kasvinjalostajan oikeutta on käsittääkseni - normaalien lajikkeiden osalta - aika hyvin kunniotettu?
Mutta sitten, jos vaikka ...
a) nämä lajikkeet yleistyvät ja
b) osoittautuvat oikein hyviksi ja
c) ovat edelleen kiellettyjä luomussa
... niin mitä sitten tehdään? Luomuviljelijät voivat silloin aina väittää, että itsestäänhän tuo variantti heidän pelloillaan ilmestyi, ja sitä sitten käytettiin. Eivätkä sitten voi - jos asia on kiellettyä - kertoa sitä asioiden todellista laitaa, että saatin naapurilta tuota geenieditoitua siementä. Joku tulevaisuuden "Schmeiser" (https://en.wikipedia.org/wiki/Percy_Schmeiser) ei jää tästä tempustaan kiinni!
***
Näin tämä geenieditointi voi olla varsinainen "Troijan hevonen" luomuviljelyn osalta. Nyt tässä sitten on sama näkökulmaero kuin alkuperäisessäkin (luultavimmin täysin myyttisessä) tarinassa: oliko Troijan romahdus tätä kautta hyvä vai paha asia?
-
Tämä ei ole sama asia kuin edellä, mutta logiikaltaan samantapainen on tilanne:
The Next Great GMO Debate (http://www.technologyreview.com/featuredstory/540136/the-next-great-gmo-debate/)
Miten sitten suhtautuu mm. EU siihen, jos - geeneihin varsinaisesti koskematta - tällaisilla ruiskutuksella vaikutetaan niiden toimintaan? Onko se sitten GMO-tekniikkaa?
-
Tätä kautta EU:ssa paine päätöksentekoon asiassa senkin kasvaa. Ruotsissa on nyt yksi geenieditoinnilla aikaansaatu lajike hyväksytty tavanomaiseksi:
“Green light in the tunnel”! Swedish Board of Agriculture: a CRISPR-Cas9-mutant but not a GMO (http://www.upsc.se/about-upsc/news/4815-green-light-in-the-tunnel-swedish-board-of-agriculture-a-crispr-cas9-mutant-but-not-a-gmo.html)
Sitten hiukan hämäävästi toinen periaatteessa samalla tekniikalla, mutta hiukan eri tavalla, aikaansaatu lajike luokiteltiinkin GMO:ksi. Luvassa on siis varmasti melkoista hiuksenhalkomista, jatkossa, jos näillä mennään.
-
Asia on edelleen eräänlaisessa välitilassa, myös Naturen mukaan:
Europe’s genetically edited plants stuck in legal limbo (http://www.nature.com/news/europe-s-genetically-edited-plants-stuck-in-legal-limbo-1.19028)
Luultavasti on edelleen aika tovin. Ja lakitaisteluksi menee, ellei ole jo. Mikä komission päätös sitten onkin, siitä varmasti valitetaan, NGO:t tai yhtiöt. Sitten EU:n tuomioistuin ottaa asian käsittelyynsä.
-
Geenieditoinnin CRISPR-tekniikka oli sitten kyllä Science-lehden valinta vuoden 2015 tieteelliseksi läpimurroksi:
And Science’s Breakthrough of the Year is ... (http://news.sciencemag.org/scientific-community/2015/12/and-science-s-breakthrough-year)
Kuten artikkelista ilmenee, menetelmän mahdollinen käyttöalue on kasvinjalostusta laajempi.
-
Pikkuhiljaa asia huomataan muuallakin Suomen mediassa:
Kolumni: Geenieditointi tulee, halusit tai et (http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1195010274292/artikkeli/kolumni+geenieditointi+tulee+halusit+tai+et.html)
Pariisin ilmastokokous on hallinnut mediaa parin viime viikon aikana. Washingtonissa pidetty geenien muokkausta käsitellyt kansainvälinen kokous on sen sijaan jäänyt paitsioon Suomessa.
Kokouksessa käsiteltiin tiedemaailmaa paljon puhuttanutta menetelmää, geenien editointia. Crispr-Cas9 keksittiin vasta kolme vuotta sitten. Silti se on jo ehtinyt mullistaa geenien tutkimisen ja muokkaamisen.
Geenieditoinnin ydin on entsyymi Cas9. Se on kuin sakset, joilla perimää eli dna-rihmaa voi katkoa, korjata ja muokata tai poistaa siitä pätkiä.
Koska menetelmä on halpa ja helppo, se on yhä useamman ulottuvilla.
Geenileikkurin avulla eläimen, kasvin ja ihmisen geenien muokkaus käy näppärästi. Esimerkiksi koeputkihedelmöitetyn ihmisalkion geenejä voitaisiin korjata ja muovata ennen kohtuun sijoittamista. Tämä olisi klinikoille hyvä bisnes.
Kuten tuosta Aamulehden artikkelistakin näkyy, voimme odottaa, että periaatteellisen keskustelun painopiste tulee varmaan olemaan puuttumisessa ihmisen perimään. Niinkuin tietysti oikein ja ymmärrettävää onkin.
Olisiko jopa mahdollista, että menetelmän käyttäminen kasvinjalostuksessa pääsisi kuin koira veräjästä, hyväksyttäisiin vähin äänin?!! ;)
Kun tavoite on näin ongelmaton, "kaikkien" hyväksymä, tavallaan epädramaattinen:
Editoinnista voi olla myös paljon iloa, kun ilmaston lämmetessä etsitään uusia keinoja tuottaa riittävästi ruokaa miljardeille ihmisille.
(lihav. HJ)
Vaikka asia voi mennä päinvastoinkin: esim. Saksassa, jossa "aiempaa" GMO-tekniikkaa on vastustettu villisti ruoantuotannossa, sen käyttö lääketieteessä ei ole käytännössä herättänyt yhtään vastaväitteitä, jota siellä sitten on vähän ihmeteltykin.
***
Itse asiassahan meillä on jo ollut tuosta Washingtonin konferenssista puhetta toisaalla:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=132.msg7779#msg7779
-
Tällainen artikkelikin on tarjolla tämän uuden tekniikan monista mahdollisuuksista ruoan tuotannossa:
CRISPR-Based Technologies and the Future of Food Science (http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1750-3841.13094/full)
Sen verran vaikeaa tekstiä, etten heti tässä pysty edes tarjoamaan yhteenvedonomaista luonnehdintaa. ;)
Joka tapauksessa tuo artikkeli on nyt melko uusi (lokakuulta), eli luultavasti kertoo aika viimeisen tiedon, ja ilmestynyt aikakauslehdessä, joka on tieteellinen ja vertaisarvioitu:
http://www.ift.org/knowledge-center/read-ift-publications/journal-of-food-science.aspx
-
Muutoinkin asiassa takkinsa kääntänyt vihreä Grist-lehti iskee tällaisella artikkelilla:
lt’s practically impossible to define “GMOs" (http://grist.org/food/mind-bomb-its-practically-impossible-to-define-gmos/)
Eli on käytännössä mahdotonta määritellä, mikä on GMO:ta. Ja luonnollisesti siinä mainitaan geenieditointi yhtenä syynä tähän määrittelyn mahdottomuuteen.
Olisiko asia määriteltävissä edes siten, että se on kaikkea, mitä luonnossa ei itsestään tapahdu? Ei oikeastaan, artikkeli toteaa, sillä tiedemiehet ovat jo löytäneet lukuisia esimerkkejä siitä, miten Luonto on järjestänyt kasvimaailmassa lajien välisiä "orgioita", jopa niin, että pohjimmiltaan kaikilla kasveilla on sukupuussaan tällaista lajien välistä "kutervitinää" (raumankielinen tieteellinen ilmaisu! :)).
-
Näillä tekniikoilla (ja muillakin) on huimaavia mahdollisuuksia myös tässä suunnassa:
Global food shortage? How advanced breeding could domesticate 50,000 wild, edible plants (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/01/05/global-food-shortage-how-advanced-breeding-could-domesticate-50000-wild-but-edible-plants/)
The promise of domesticating more plants is provocative: of 50,000 some-odd edible plants, we rely on less than 150 for most of our nourishment and “just three cereal crops — wheat, rice, and corn — make up two-thirds of the world’s calories.”
Eli meillä olisi "kesytettävissä" eli saatettavissa viljelykasveiksi jotain 50 000 syötävää kasvia, kun nyt olermme pääosin alle 150 kasvin varassa. Ja vain kolme viljalajia vastaa 2/3 maailman kaloreista.
Luku on huima, jos joka päivä maistaisi yhtä uutta kasvia, ei elämässään kerkiäisi maistaa noita kaikkia. Kulinaristisen näkökulman lisäksi tulee tietysti huoltovarmuus: esim. mikään kasvitauti ei tuon jälkeen olisi kohtalokas katastrofiuhka.
-
Jos tuolla em. saralla edetään, niin siihen tietysti tulevat vielä mukaan erilaiset lajikkeet. Jo nyt käytössä olevissa ruokakasveissamme on olemassa lukuisia lajikkeita, jotka eroavat toisistaan suurestikin maultaan, viljelyominaisuuksiltaan jne. Mieleen tulee heti omena, peruna, riisi, viinirypäleet (niiden eroja taidetaan ainakin mainostaa eniten!).
Jos siis jostain Amazonin viidakoista löydetään loistavan makuinen ... römpötti, niin kohta siitä on jalostettu vaikka Suomeen sopiva lajike, tai useampia: Savon römpötti, Lapin römpötti ja Vakka-Suomen römpötti. Ja Makea römpötti, Tuima römpötti, Minirömpötti ...
Niinpä jos tuotetaan 10 lajiketta per kasvi, meillä on jo puoli miljoonaa erilaista vaihtoehtoa valittavanamme. Syntyy todellinen paikallisruokakulttuuri, kun joka pitäjällä on ihan omat raaka-aineetkin! Kuka puhui siitä, että geenitekniikka olisi uhka biodiversiteetille (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=79.msg7336#msg7336)?!!!
Olennaista on tuossa juuri jalostustyön nopeus, ko. artikkelista:
Today, we can quickly and efficiently examine the genes of a given plant directly; we can read genotypes instead of phenotypes. That means that new domestication efforts could be completed inside of a century instead of taking longer than most of us can even effectively conceptualize. If we start now, your grandkids could have an entirely new suite of staple crops.
Eri parissa sukupolvessa perusruokamme voitaisiin muuttaa aivan toisiksi. Pakko tätä ei tietysti ole tehdä, mutta näin siis voidaan tehdä. Kaikesta ruokaperinteen kunnioittamisesta huolimatta, mistä voimme olla niin varmoja, tekivätkö esi-isämme ja -äitimme, ruokakasveja tuhansia vuosia sitten valitessaan, aina oikeita ratkaisuja?
-
Nyt sitten myös luomuväki on ottanut kantaa tähän uuteen teknologiaan. Aivan odotetun mukainen se on, eli kovasti vastaan, ja uudetkin menetelmät tulee luokitella siksi kauheaksi GMO-tekniikaksi:
Luomusektori vaatii komissiolta uusien geenitekniikan menetelmien luokittelua GMO:iksi (http://www.luomuliitto.fi/luomusektori-vaatii-komissiolta-uusien-geenitekniikan-menetelmien-luokittelua-gmoiksi/#more-5424)
Niin kutsutut “uudet kasvinjalostustekniikat”, joita käsitellään kannanotossa (mm. cisgenesis ja CRISPR/Cas), vaikuttavat solunsisäisellä ja geneettisellä tasolla. Siksi IFOAM EU tulkitsee, että niitä ei tulisi käyttää luomutuotannossa. Jos uudet jalostustekniikat jätetään GMO-säädöksien ulkopuolella, vaarantuisi jalostajien, viljelijöiden ja kuluttajien valinnanvapaus.
Mutta kun myös vanhat jalostustekniikat vaikuttavat "solunsisäisellä ja geneettisellä tasolla", sikäli kuin minä ymmärrän? Miten muuten uusi lajike voisi syntyä?
Mutta luulenpa, ettei luomuväki nyt ole tajunnut "vaaran" koko mittavuutta. Vaikka nämä uudet lajikkeet luokiteltaisiinkin GMO-lajikkeiksi, niin niitä ei sitten luultavasti millään testillä voi tunnistaa, erottaa esim. säteilyn tai ihan sattuman ja valinnan avulla tuotetuista. Jolloin lähestytään tilannetta, että mitään uusia lajikkeita ei saa luomussa käyttää ... (ks. 11.07.15, edellä)
-
Jos on näin ...
"Luomun kattojärjestö IFOAM EU on julkaissut kannanoton uusista geenitekniikan menetelmistä. EU komission odotetaan esittävän juridisen kantansa asiaan maaliskuuhun mennessä."(lihav. HJ)
... niin kummallisen vähän asiasta on ollut Suomessa puhetta. En esim. MMM:n sivuilla ole asiasta juuri mitään nähnyt. Onko Suomella kantaa asiassa, ja esittääkö Suomi sen komissiolle?
Missä on kansalaiskeskustelu asiasta, jollaisen EU yleensä tuolloisista kysymyksistä (organisoidusti) järjestää? Missä ja miten me voimme antaa kannanottomme?
Vai onko sen vuoro sitten, kun komissio on saanut valmiiksi jonkinlaisen luonnoksen? Ja IFOAM olisi tuossa vain ottanut varaslähdön?
Saksassa kuitenkin asiasta jo keskustellaan kiivaasti, täyttä häkää (Klaus Ammann ja Marcel Kuntz):
How should Europe regulate CRISPR, new breeding technologies (NBTs)? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/01/14/europe-regulate-crispr-new-breeding-technologies-nbts/)
Myös paikallinen Greenpeace ym. vihreät järjestöt ovat siellä ottaneet jyrkästi kantaa.
Keskustellaanpa asiasta Italiassakin (Giovanni Tagliabue):
Europe’s “GMO” blunder and fumbling of genetic innovation (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/01/10/europes-gmo-blunder-fumbling-genetic-innovation/)
Molemmissa noissa linkatuissa artikkeleissa on keskeisenä teesinä se, että jos muuntogeenisen kasvin määrittely oli vaikeaa jo ennenkin, niin viimeistään nyt uusien tekniikkojen myötä se tulee mahdottomaksi.
-
Tagliabue kiinnitti huomiota siihen, että EU jo 2007 asetti tämän työryhmän:
New plant breeding techniques (http://ec.europa.eu/food/plant/gmo/legislation/plant_breeding/index_en.htm)
Työryhmän tehtävänä ei alun perinkään ollut arvioida, ovatko nämä jalostusmenetelmät kelvollisia tai turvallisia, vaan ainoastaan, onko ne luokiteltava geneettiseksi muunteluksi.
Työ valmistui jo 2012, mutta vieläkään loppuraporttia ei ole julkaistu. Ja sillä välin koko työ on ehtinyt vanhentua: huomatkaa, etteivät nämä geenieditointitekniikat ole tutkittavien listassa mukana!
Mutta vaikka olisivat olleetkin, ei asia olisi paljon muuttunut, sillä ryhmän työtehtävä oli skolastinen, juridinen, ei tieteellinen. (Tagliabue kysyykin happamasti, että tällaiseenko tuhlaamme veronmaksajien rahoja.)
"[...] working group to assess whether a number of new breeding techniques could fall or not within the scope of the GMO legislation." (työryhmän asettamissivulta)
Niinpä, kun se on jo ko. lainsäädännössä erikseen sanottu, ettei vaikkapa mutaatiojalostus (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mutaatiojalostus) kuulu tuon lainsäädännön alle, uusia tekniikoita ei arvioida samalta viivalta esim. sen kanssa, verrata sen riskeihin ym.
Tyypillisesti nyt "vihreä" osapuoli kiistassa korostaa, että myös geenieditoinnissa on ennustamatonta sattumanvaraisuutta (http://www.theecologist.org/News/news_analysis/2986839/gm_20_geneediting_produces_gmos_that_must_be_regulated_as_gmos.html). Ja yhtä tyypillisesti unohtaa samassa yhteydessä täysin mainita mutaatiojalostuksen! Ja tietysti unohtaa yhtä kaikki, että missään jalostuksessa ei koskaan iloita uuden version syntymisestä sinänsä, ja ryhdytä sitä heti tuotantopelloille innokkaasti levittämään, vaan jalostuksen kaikissa muodoissa tarkasti valitaan syntyneistä ja löydetyistä varianteista, ja tarkoittamattomiin muutoksiin aivan varmasti tällöin kiinnitetään huomiota.
Tagliabuen (ja Ammanin jne.) linja onkin, että yleisesti meidän täytyisi tarkastella ja säädellä tässä asiassa lopputulosta eikä keinoja, joilla se on saavutettu.
***
Sattumalta on esittää toinen esimerkki, ihan toisaalta, siitä, miten lainsäätäjän ei pitäisi puuttua keinoihin:
Zu früh verboten: MIT erfindet Superspar-Glühbirne (http://www.achgut.com/dadgdx/index.php/dadgd/article/zu_frueh_verboten_mit_erfindet_super_gluehbirne)
On keksitty hehkulamppu, jonka hyötysuhde on jatkossa n. 40%, kun se parhailla lampuilla nyt on korkeintaan 13%. Mutta hehkulamput on ehditty jo EU:ssa kieltää ...
-
Määrittelyn vaikeudesta nyt esimerkki oikein vanhasta tapauksesta. Onko tämä 1940-luvulla kehitetty vehnälajike - joka on hyvin suosittu luomuviljelyssä, koska se pärjää pienellä lannoituksella - muuntogeeninen vai ei? Kuvaus siitä (lukija saa valita tai vaikka lukea molemmat) ruotsiksi ja englanniksi:
GMO-vete populärt bland ekoodlare (http://www.slc.fi/lf_nyhet.asp?id=4886)
"A Genetically Modified Organic Wheat? It Already Exists” (http://tdaynard.com/2015/12/12/a-genetically-modified-organic-wheat-it-already-exists/)
Vieraita geenejä lajikkeessa nyt sitten kuitenkin on. Landsbygdens Folk:
Skillnaden mellan Renan och genförändrade grödor är inte stor. Den viktigaste skillnaden är att sorten aldrig har testats med avseende på säkerheten, fastän den består av transgent material. Någonting att tänka på, menar Daynard.
(Tämä Renan-lajike tuli kyllä jo esille edellä 5.1.16 linkkaamassamme artikkelissa)
***
Tosin vehnän kohdalla olisi voitu mainita vielä vanhempi tapaus, jolle ei enää löydy varmaa syyllistäkään:
Suomessa myydään muuntogeenistä leipää (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=147)
-
Nämä tutkijat vaativat, että geenieditoinnilla aikaansaatuja lajikkeita on kohdeltava samalla tavalla kuin tavanomaisesti jalostettujakin:
Nature Genetics to regulators: Treat crops made from conventional breeding, gene-editing same (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/01/28/nature-genetics-regulators-treat-crops-made-conventional-breeding-gene-editing/)
Uutisessa om limkki laajempaan Naturen artikkeliin, joka läpikäy sitä, mihin tarkoituksiin geenieditontia erityisesti tarvitaan:
Where genome editing is needed (http://www.nature.com/ng/journal/v48/n2/full/ng.3505.html)
Tuota artikkelia minulle suositeltiin sähköpostitse (asiantuntevalta taholta!). En ole vielä ehtinyt siihen tutustua. Myös sain sähköpostitse tietoa, että Suomen Kuvalehdessä olisi tällä viikolla laaja geenieditointia koskeva artikkeli. Sitä ei näkynyt netissä, joten taidanpa käydä kioskilla.
-
Sähköpostitse sain tiedon tästäkin:
Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Vytenis Andriukaitis osallistuu kansalaiskeskusteluun terveyteen ja ruokaturvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista Helsingin yliopiston Viikin kampuksella.
Aika: maanantai 1.2. klo 16 - 17.30
Paikka: B-talo, luentosali 2, Latokartanonkaari 7, Viikki, Helsinki
Aihe: Health and Food Safety - Encouraging Sustainable Growth
Kansanterveys on talouskasvun edellytys - terveempi väestö on tuottavampi - ja terveyssektori on avainasemassa kasvun tukemisessa. Kansalaiskeskustelun aluksi komissaari Andriukaitis kertoo ajankohtaisista terveys- ja ruokaturvallisuuteen liittyvistä asioista, kuten influenssapandemioihin varautumisesta, eläinperäisten tautien ehkäisemisestä ja antimikrobiresistenssistä. Keskusteluun osallistuu myös MEP Nils Torvalds (ALDE/r.). Yleisöllä on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia komissaarin ja mepin kanssa. Keskustelun moderaattorina toimii professori Johanna Björkroth eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Tilaisuus on englanniksi, avoin ja maksuton. Tilaisuuden järjestävät Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta yhdessä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa.
Vaikka asia ei ole tuossa agendalla, sähköposteissa "jännitettiin" sitä, onko komissaari Andriukaitisilla uutta kerrottavaa siitä, mitä ja milloin EU aikoo päättää geenieditoinnista. Sitä koskeva päätös on nimittäin luvattu tämän kevään aikana, tai ainakin pian. Tosin sitä on luvattu jo ennenkin, ks. edellä 16.01.16.
Jos hänellä on, se tulee varmasti uutisiinkin. Ja sitä kautta hänellä varmasti jotain kerrottavaa asiasta on, että tuossa tilaisuudessa on myös yleisöllä mahdollisuus osallistua: joku yksinkertaisesti kysyy häneltä asiasta.
-
Tuohon määrittelyn vaikeuden soppaan tuo vielä oman mausteensa tämä tieto ...
We’ve been making, eating GMOs for centuries, in form of ‘grafted plants’ (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/03/09/weve-making-eating-gmos-centuries-form-grafted-plants/)
... että olemme hyvin todennäköisesti syöneet GMO:ita jo vuosisatoja, kun olemme nauttineet varttaamalla eli ymppäämällä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Varttaminen) tuotettuja hedelmiä ym. Siinä prosessissa tuon artikkelin mukaan nimittäin geenit usein sekoittuvat.
-
Edelleen määrittelyn ja rajanvedon vaikeudesta:
All our food is 'genetically modified' in some way – where do you draw the line? (http://gmopundit.blogspot.fi/2016/04/all-our-food-is-genetically-modified-in.html)
Kuusi erilaista tapaa, miten kasvi voi olla "geneettisesti muunneltu".
-
Jos on näin ...
"Luomun kattojärjestö IFOAM EU on julkaissut kannanoton uusista geenitekniikan menetelmistä. EU komission odotetaan esittävän juridisen kantansa asiaan maaliskuuhun mennessä."(lihav. HJ)
... niin kummallisen vähän asiasta on ollut Suomessa puhetta. En esim. MMM:n sivuilla ole asiasta juuri mitään nähnyt. Onko Suomella kantaa asiassa, ja esittääkö Suomi sen komissiolle?
Missä on kansalaiskeskustelu asiasta, jollaisen EU yleensä tuolloisista kysymyksistä (organisoidusti) järjestää? Missä ja miten me voimme antaa kannanottomme?
Vai onko sen vuoro sitten, kun komissio on saanut valmiiksi jonkinlaisen luonnoksen? Ja IFOAM olisi tuossa vain ottanut varaslähdön?
Maaliskuu on sittemmin tullut ja mennyt, mutta mitään uutta asiassa ei ainakaan suomalaisessa julkisuudessa ole näkynyt. Enkä onnistunut googlaamalla löytämään uutta internetistäkään. Varmaan jossain siellä on kova lobbaus - joka suuntaan - käynnissä, mutta meidät eli yhteinen kansa pidetään pimennossa.
Vai onko tuo asia ihan teknisistä syistä liian kova tai liian liukas pala säädeltäväksi: haluttaisiin (ehkä kovasti mielellään) antaa kieltoja ja/tai perustaa lupamenettelyjä, mutta minkälaisia ne oikein voisivat olla, jos tuolla tekniikalla tuotettuja lajikkeita ei voi erottaa nk. tavanomaisista?
Onko asiassa odotettavissa jopa täysi Villin Lännen meininki? Ruotsalaiset (ks. edellä 20.11.15) kertoivat avoimesti näin luodusta lajikkeesta, ennen kuin hyväksyivät sen tavanomaiseksi. Mutta entä jos joku ei ollenkaan kerro, miten on lajikkeensa kehittänyt? Tarjoaa vain kylmästi markkinoille? Sehän on laillista kuin verosuunnittelu Nordean avulla! ;)
-
Tässä on nyt yksi "ennakkotapaus", kylläkin USA:sta. Tähän geenieditoinilla aikaansaattuun lajikkeeseen ei siellä sovellettu gmo-säätelyä:
USDA will not regulate gene-edited CRISPR mushroom that resists browning (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/04/15/usda-will-not-regulate-gene-edited-crispr-mushroom-that-resists-browning/)
Ei tietysti ole mitenkään suoraviivaista ja sanottua, onko tuolla päätöksellä mitään vaikutusta EU:n päätöksiin. Mutta ehkäpä on, ainakin se luo nk. "painetta". EU-päätöstä tai linjausta valmistellaan yhtä kiireettömästi kuin ennenkin, mitään uutta siitä ei ole kuulunut. Vaikka kohta on jo huhtikuukin mennyt.
-
Tästä saksankielisestä artikkelista saamme tietää ...
Ärger auf dem Biohof (http://www.novo-argumente.com/artikel/aerger_auf_dem_biohof)
... että geenieditoinnin mahdollisuus on siellä (saksankielisessä maailmassa) jo aiheuttanut sisäisen repeämän luomuväen keskuuteen. Sveitsiläisen luomututkimuslaitoksen pitkäaikainen johtaja ja kansainvälinen luomuvaikuttaja Urs Niggli olisi valmis hyväksymään menetelmän luomuviljelyssä, monet muut eivät.
Hän mainitsee mm. tämän perustelun:
„Es wäre unschön, wenn der konventionelle Bauer eine Kartoffelsorte hätte, die ohne Pestizide auskommt – und der Biobauer eine Kartoffelsorte, die er mit Kupfer spritzen muss.“
Eli ei olisi oikein kaunista, jos tavanomaisella viljelijällä olisi käytössään perunalajike, joka ei tarvitse tuholaismyrkkyjä - ja luomuviljelijällä lajike, jota täytyy ruiskuttaa kuparilla. (Vrt. vanhaan uutiseemme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=68))
-
Kun englanti varmaan sujuu useimmilta lukijoilta paremmin, niin tässä tuosta Nigglin tapauksesta sillä kielellä:
"AN ABSOLUTE NO-GO“ – A EUROPEAN ORGANIC OPINION LEADER GOES CRISPR (http://ludgerwess.com/organic-crispr/)
(Juu, tiedetään: suomi sujuisi vieläkin paremmin.)
-
Nyt tulee tieto, että myös Ranskassa viranomais- ja/tai asiantuntijamielipide on jakautunut siinä, miten tätä uutta teknologiaa pitäisi säädellä:
French regulators split on whether to regulate CRISPR, new breeding techniques as GMOs (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/04/29/french-regulators-split-on-whether-to-regulate-crispr-new-breeding-techniques-as-gmos/)
PS. Huhtikuukin on ihan kohta ollut ja mennyt, mutta komissiolta ei asiassa ole esitystä tullut. Se meitä varsinaisesti kiinnostaisi, vaikkei tuo Ranskankaan keskustelu vailla mielenkiintoa ole.
-
Tässä laajassa artikkelissa ei geenieditointia kovin laajasti erikseen tuoda esiin, mutta sanoma on sama kuin edellä: geenimuuntelun ja tavanomaisen jalostuksen ero tulee yhä epäselvemmäksi.
Distinction Between Genetic Engineering and Conventional Plant Breeding Becoming Less Clear, Says New Report on GE Crops (http://www8.nationalacademies.org/onpinews/newsitem.aspx?RecordID=23395)
The distinction between conventional breeding and genetic engineering is becoming less obvious, says the report, which also reviews emerging technologies. For example, genome editing technologies such as CRISPR/Cas9 can now be used to make a genetic change by substituting a single nucleotide in a specific gene; the same change can be made by a method that uses radiation or chemicals to induce mutations and then uses genomic screening to identify plants with the desired mutation – an approach that is considered to be conventional breeding by most national regulatory systems. Some emerging genetic engineering technologies have the potential to create novel plant varieties that are hard to distinguish genetically from plants produced through conventional breeding or processes that occur in nature. A plant variety that is conventionally bred to be resistant to a herbicide and one that is genetically engineered to be resistant to the same herbicide can be expected to have similar associated benefits and risks.
Siinäkin siis tuodaan esille, että geenieditoinnilla syntyy uuusia lajikkeita, joita on vaikea erottaa tavanomaisella jalostuksella tuotetuista. (Itse päättelen, että ainoa tapaa ne erottaa luultavasti tulee olemaan se, että geenieditoitu lajike on liian "puhdas", so. siinä ei ole mitään ylimääräisiä mutaatioita ...)
Iskulauseena, päävaatimuksena artikkelissa kuitenkin on, että kaiken sääntelyn tulisi perustua tulokseen, ei siihen jalostusprosessiin, jolla se on saavutettu. Geenieditoinnille ei siten siinä vaadita erityiskohtelua, "erivapautta".
Tässä toinen juttu samasta selvityksestä ...
Are GMO crops safe? Focus on the plant, not the process, scientists say. (https://www.washingtonpost.com/news/speaking-of-science/wp/2016/05/17/ge-crops/?postshare=4291463576435126&tid=ss_tw)
... ja siinä sitten jo kerrotaankin gmo-vastaisten järjestöjen protesteista asialle. Ja jo hyvin tuntemamme (http://tuottavamaa.org/artikkelit/translated/wood.php) ETC Groupin edustajalla olikin sitten ihan päinvastainen luulo kuin minulla:
The potential for gene-editing techniques to have “off-target” effects should persuade regulatory agencies to focus on the process and not just the ultimate product, he said.
(lihav. HJ)
Ilmeisesti he sen enempää ajattelematta vain jatkavat vanhoilla argumenteillaan, eivätkä mitenkään ota huomioon näiden uusien menetelmien tarkkuutta.
-
Tässä heti perään ko. järjestöjen kannanottojen laajempi kritiikki:
The Dangerous Lesson of GMO Science Denial (https://medium.com/@davidropeik/the-dangerous-lesson-of-gmo-science-denial-cb7323d4d856#.xl9jnt45c)
-
Tämä uutinen on ollut - tosin huomattavasti lyhennettynä - koko aamun YLE:n radiouutisissa:
Geenien muokkaus on yhä halvempaa ja helpompaa – ja tästä hyötyvät myös bioterroristit (http://http://yle.fi/uutiset/geenien_muokkaus_on_yha_halvempaa_ja_helpompaa__ja_tasta_hyotyvat_myos_bioterroristit/8891104)
Geenieditoinnista on kyse:
Geenitekniikan kehittyminen etenee huimaa vauhtia. Nyt päästään jo muokkaamaan perimän sisäistä rakennetta niin, ettei itse geeneihin tuoda ulkopuolisia osia. Näin voidaan muuttaa kasvien ja eliöiden ominaisuuksia haluttuun suuntaan luomalla tarkka mutaatio.
Uutisen painopiste on kyllä toisaalta syöpähoidoissa - ja sitten, kuten otsikossa tulee esille, asian väärinkäytön mahdollisuuksissa - mutta tulee se kasvinjalostuskin esille:
Geenimuuntelun oikeudellisia rajoja pohditaan EU:ssa
Joka tapauksessa tietoa ihmisen, kasvien ja eliöiden geeneistä ja niiden muokkaamisesta on koko ajan enemmän saatavilla. Euroopan unionissa pohditaan parhaillaan geenimuuntelusäädösten ajantasaistamista. Yhdysvallat sallii geenimuunneltujen kasvien viljelyn, joka Euroopassa on rajoitettua.
Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa on käytössä lupamenettely, mutta USAssa se perustuu hieman enemmän ominaisuuksiin ja lopputuotteeseen, mutta Euroopan Unionissa sääntely on enemmän tekniikkaperusteista.
Akatemiaprofessori Eva-Mari Aro Turun yliopistosta pitää nykyistä geenieditointia paljon parempana kuin entistä tekniikkaa. Siinä genomia muokattiin säteilyllä tai kemikaaleilla sattumanvaraisesti. Nykyisellä geenieditoinnilla mutaatio saadaan aikaan tarkasti.
Mutta aina lopputuloksena on muutos kasvin tai eliön ominaisuuksiin.
Että kuulostaa kohtalokkaalta tuo viimeinen lause! Siinä ihan unohtaa, että se on koko hommassa tarkoituskin. ;D
EU:ssa todellakin nähtävästi vielä vasta "pohditaan": mitään tarkempaa tietoa asian aikataulusta ei YLE:kään tuossa osannut kertoa.
***
Sinänsä, noista terroristiriskeistä. Maailma ei nyt kertakaikkiaan näytä olevan rakentunut (saati sitten "rakennettu") siten, että siinä tiedon "pullon hengen" vapauttavassa pullossa olisi "lapsilukko", saati sitten sellainen jälkeenpäin säädettävä. Joka ikistä keksintöä voidaan käyttää hyvään ja pahaan. Haber-Boschin ihmiskunnan ruokkivaa keksintöä voitiin hyödyntää sodankäynnissä ja hyödynnetttiinkin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=587.0). Ydinenergiasta nyt puhumattakaan. Mutta jo raudasta ja teräksestä tehtiin ensimmäisenä luultavasti miekkoja, kanssavaeltajien tappamiseen.
-
Tästä artikkelista tulee tieto, että ..
From hardy pigs to super-crops, gene editing poses new EU dilemma (http://www.reuters.com/article/us-science-gene-editing-farming-idUSKCN0YH1FS)
... paitsi että geenieditointi on EU:lle dilemma, se on myös reagoinut siihen tavalla, joka on aika lähellä paniikkirektiota.
Päätöksen piti tapahtua maaliskuussa (niinkuin Luomuliitto ihan oikein tiesi).
Sen sijaan, että olisi korrektisti ja järjestyksessä siirretty eli lykätty määräaikaa, sillä asialla ei ole nyt sellaista ollenkaan.
Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Vai onko jollain muuta tietoa? Mitä sanoo MEPpinne? Mitä sanoo - Luomuliittonne? Nyt?
Onko tämä geenieditointi nyt asia - joka ei kerinnyt suomalaiseen keskusteluun sitten lainkaan?
-
Jos tuo keskustelu kuitenkin EU:ssa ja Suomessa kuitenkin viriäisi, niin tässä vielä vähän aineksia asiaan, amerikkalaisesta keskustelusta, vielä yksi artikkeli määrittelyn vaikeudesta:
Washington Grapples With a Thorny Question: What is a GMO Anyway? (https://www.technologyreview.com/s/601538/washington-grapples-with-a-thorny-question-what-is-a-gmo-anyway/)
Tämä näkemys ei sitten ollut lopulta vallalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=79.msg8530#msg8530) Vihreiden puoluekokouksessa Lahdessa:
The bottom line is that calling something “genetically engineered” says nothing in itself about the risks to human health or the environment that it may present.
-
Tässä on tällainen tarkastelu ...
Delicious mutant foods: Mutagenesis and the genetic modification controversy (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/06/12/pasta-ruby-grapefruits-why-organic-devotees-love-foods-mutated-by-radiation-and-chemicals/)
Siitähän siinä on kyse, että mutaatiojalostus on yhä voimissaan, ja saa tuloksiakin aikaiseksi. Siinäkin on uusia keksintöjä, on kehitetty menetelmiä haluttujen mutaatioiden nopeaksi tunnistamiseksi:
Although it is considered old technology, mutation breeding is experiencing a re-emergence in popularity thanks to new techniques known as “tilling,” which allow researchers to rapidly identify mutations in specific genes.
Mutta olennainen ero on tässä: kun geenieditoinnin säätelystä vasta keskustellaan, mutaatojalostus on jo valmiiksi vapautettu kaikesta raskaasta byrokratiasta.
Myös Ronald Bailey kiinnittää huomiota siihen, että jos geenieditointiin kohdistetaan yhtä raskas säätely kuin GMO-lajikkeisiin tähän asti ...
Break Up Big Seed!
Don't regulate modern safe crops created using CRISPR gene-editing. (https://reason.com/archives/2016/05/27/break-up-big-seed)
... seurauksetkin ovat luultavasti samanlaiset: jalostuksen keskittyminen muutaman toimijan käsiin. Tästä helposti ymmärrettävästä syystä, eli tämän verran maksaa saada uusi lajike koko prosessiin läpi:
Over time, the rules have become ever more rococo. As a result, according to one recent industry estimate, it costs $136 million to get a new crop variety from discovery through the regulatory approval process.
Ja tuo on varmaankin laskettu Amerkikasta. Mitä se EU:ssa maksaa, ei ole tietoa.
Niinpä Bailey antaakin ohjeen niille aktivisteille, jotka ovat monopolisoitumiskekehityksestä huolissaan:
Since there is no safety or environmental difference between the gene-edited and conventional versions of these foods, there should be no difference in how they are regulated. If activists really want to break up Big Seed, they should support rather than oppose the use of CRISPR to create new crop varieties.
Eli jos aktivistit haluavat murtaa suurten siemenyhtiöiden vallan, heidän pitäisi pikemminkin tukea kuin vastustaa tätä uutta kasvinjalostustekniikkaa.
-
Nyt on ilmoitettu tällaisesta halvasta, tehokkaasta ja laaja-alaisesti tavasta testata GMO-ainesosat ruokatuotteissa, jolla saadaan helposti jopa niiden prosenttiosuudet:
Clear Labs Releases World’s First GMO Test Based on NGS Technology (http://www.foodsafetymagazine.com/products/clear-labs-releases-worlde28099s-first-gmo-test-based-on-ngs-technology/)
Tuossa ei mainita geenieditointia, ja menetelmän kerrotaan myös purevan kaikkiin tunnettuihin GMO-tuotteisiin. Tulkitsenko oikein, että geenieditoituja tuotteita ei vieläkään voida tunnistaa, tuollakaan menetelmällä?
Mutta onko siis joku menetelmä geenieditoinnin havaitsemiseksi? Meille jäi Matin kanssa Alapitkällä saunan jälkeen rupatellessa asia vielä epäselväksi ja vähän eri käsityskin meillä asiasta oli.
-
Tässä Hesarin artikkelissa ...
Geenityökalut avaavat valtavia mahdollisuuksia (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1470715156963)
... ei ehkä tule uutta tietoa asiasta, ja painopistekin on lääketieteellisissä sovelluksissa, mutta merkittävää ehkä silti on, että suurin päivälehti kertoo asiasta.
Nämä kaksi esitettyä näkökulmaa eivät ehkä ole ihan linjassa:
Crispr-cas 9 -menetelmä on perinteistä kasvinjalostusta tarkempi: perinteisessä menetelmässä on valtavasti tuntemattomia geneettisiä tekijöitä verrattuna uuteen tekniikkaan. Ruokakasvien geenien muuntelua on arvosteltu, vaikka tekniikoiden ei ole todettu aiheuttaneen yhtään haitallista tapahtumaa.
Euroopan tiedeakatemioiden yhteisö EASAC luo parhaillaan ehdotusta genominmuokkausmenetelmien sääntelystä, jotta voimme saada niistä hyödyn mutta välttää ylilyönnit. Emme myöskään halua ottaa riskejä ympäristön suhteen.
Ainakaan siis kasvinjalostuksessa. Tottakai kaikkia ylilyöntejä on vältettävä, mutta juurihän siinä tuotiin esille, että sellaisia ei ole koskaan tapahtunut, eli riskin täytyy olla hyvin pieni, jos ja kun asiaa on kuitenkin jo useita vuosikymmeniä harrastettu. Ja jos uusi menetelmä on vielä perinteistä kasvinjalostusta tarkempi, niin loogisesti silloin oikeastaan sääntelyä kaipaisi - perinteinen kasvinjalostus! Ympäristönkin osalta.
-
Tässä artikkelissa ollaan näkevinään ...
Does CRISPR gene editing = GMO? Biotechnology skeptics may split on how to regulate New Breeding Technologies (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/08/21/crispr-gene-editing-gmo-biotechnology-skeptics-may-split-regulate-new-breeding-technologies/)
... että geenitekniikan "skeptikoiden" ja (eli) vastustajien piirissä olisi tapahtunut (tai ainakin tapahtumassa) tietty jakaantuminen, hajaannus juuri suhteessa näihin uusiin tekniikoihin:
These new technologies may split what has come to be known as the “anti-biotech” movement: one faction is likely to continue to oppose new biotechnology applications, using the GMO stigma and using for precautionary laws to restrict research and utilization. They will be driven by ideology even at the expense of improved sustainability. Other, more science focused critics, might begin to view next generation genetically engineered products through a lens that is significantly more nuance.
Mutta EU:n linjauksista ei valmista ole tullut, kuten edellä viitatussa, äskeisessä Hesarin artikkelissakin kerrottiin:
But with fierce lobbying on both sides of the issue, EC has stalled on announcing its ruling.
Vaikka alkuperäinen aikataulu oli tämä (lihav. HJ):
The Commission has announced that it will present a legal analysis on the matter by the end of March 2016.
-
Mutta onko siis joku menetelmä geenieditoinnin havaitsemiseksi? Meille jäi Matin kanssa Alapitkällä saunan jälkeen rupatellessa asia vielä epäselväksi ja vähän eri käsityskin meillä asiasta oli.
Ainakin tämän menetelmän kuvauksessa ...
Efficient and transgene-free genome editing in wheat through transient expression of CRISPR/Cas9 DNA or RNA (http://www.nature.com/ncomms/2016/160825/ncomms12617/full/ncomms12617.html)
... kerrotaan, ettei mitään havaittavia jälkiä jäisi:
We demonstrate our protocol to edit genes in hexaploid bread wheat and tetraploid durum wheat, and show that we are able to generate mutants with no detectable transgenes.
(lihav. HJ)
-
Tässä sitten kerrotaan, miten Umeån yliopiston tutkija on tarjonnut lehtimiehelle pasta-aterian, jossa mukaan kuuluvat vihannekset oli tuotettu tämän uuden tekniikan avulla:
Umeå researcher served a world first (?) CRISPR meal (http://www.teknat.umu.se/english/about-the-faculty/news/newsdetailpage/umea-researcher-served-a-world-first-crispr-meal.cid272955)
Jutun mukaan näiden lajikkeiden viljely on nyt tulkittu Ruotsissa täysin laillisekseksi, eikä sen katsota vaativan mitään lupia:
Can be cultivated legally
The EU has avoided answering the question, but in November 2015 the Swedish Board of Agriculture interpreted the law as if only a segment of DNA has been removed and no “foreign DNA” has been inserted, it is not to be regarded as a genetically modified organism – a GMO. That also means that the plant can be cultivated without prior permission. In spring 2016, American authorities stated that they agreed. The organism in question there was a mushroom who had lost the part of its DNA that made it go brown. This opens up for using the technology to develop plants of the future
Huomatkaa, miten Ruotsi oli pyytänyt asiassa EU:ltä ohjeita. Kun niitä ei kuulunut, Ruotsi teki omat päätöksensä. Vieläkään EU ei ole omia, selkeitä linjauksia asiassa tehnyt . Kuten edellä on kerrottu.
(Huomasin muuten, että Naturen artikkeli edellä kertoi vehnän jalostuksesta. Niinpä seuraavassa vastaavassa ateriakokonaisuudessa saattaa pastakin olla tehty geenieditoidusta vehnästä!)
-
Otsikosta tulee mieleen, että geenitekniikka olisi jotenkin dopingiin verrattava asia ...
Pian geenimuuntelusta ei jää enää kiinni – Crispr on geenitekniikan hae-korvaa-toiminto (http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/pian-geenimuuntelusta-ei-jaa-enaa-kiinni-crispr-on-geenitekniikan-hae-korvaa-toiminto-6590396)
... mutta se tuskin on Raili Leinon tarkoittama sanoma. Vaan tämä, tällaista hän on kuullut:
EU tekee ensi vuoden alussa päätöksensä, jossa huhujen mukaan crispr-cas9 määritellään geenimuunteluksi. Silloin tekniikalla jalostettuja koskevat samat, erittäin ankarat turvallisuustestivaatimukset kuin nykyisiä gm-kasveja, ja valtiot voivat halutessaan kieltää hyväksyttyjenkin kasvien viljelyn.
Tilanteesta tulee mielenkiintoinen, jos tehdään kielto, jonka noudattamista ei voi valvoa.
Stalinin suuhun on laitettu lause: "Luottamus hyvä, kontrolli parempi". Luomua ostavat luottavat siihen, että sen sääntöjä on viljelyssä noudatettu. Mutta nythän tuo edellä oleva koskee myös sitä: pitää vain luottaa siihen, ettei tuolla tekniikalla jalostettuja lajikkeita ole käytetty. Kaksin verroin mielenkiintoista, lisäisin tuohon minä.
-
Tämä on esitetty jo aiemminkin, mutta nyt uudelleen. Nämä uudet menetelmät "demokratisoivat" bioteknologiaa eli laskevat soveltamisen kynnystä:
CRISPR democratizes biotechnology (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/10/31/crispr-democratizes-biotechnology/)
Jos näin on, sillä on merkitystä pienelle Suomellekin, hyvin rajallisine tutkimus- ja kehittämisresursseineen.
Tietysti aika ratkaisevaa on, minkä kannan EU ottaa näihin uusiin lajikkeisiin: sen, mitä tutkimus- ja kehittämiskustannuksissa säästetään, saa hyvin äkkiä kulumaan byrokratiaan, lupaprosesseihin ym.
-
Tämä yksi ja kohutuin geenieditoinnin menetelmä ei ole suinkaan ainoa, vaan erilaisia menetelmiä on useita:
CRISPR-Cas9 is hot but it’s not the only way to edit a genome (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/10/28/crispr-cas9-hot-not-way-edit-genome/)
No, ainakin tuo TALEN. Se taidettiin täälläkin jossain jo kerran mainita?
-
Mutta mikä on nyt tämä päätöslauselmaesitys:
Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys mutageneesitekniikasta (http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+MOTION+B8-2017-0096+0+DOC+XML+V0//FI)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 133 artiklan,
A. toteaa, että direktiivissä 2001/18/EY määritellään geneettisesti muunnetun organismin (GMO) käsite siten, että erotetaan toisistaan kaksi tekniikkaa, transgeneesi ja mutageneesi, joita voidaan käyttää geneettisesti muunneltujen organismien tuottamiseen;
B. toteaa, että transgeneesillä valmistettuihin tuotteisiin sovelletaan direktiivissä 2001/18/EY mainittuja velvoitteita, mutta mutageneesillä valmistettuihin tuotteisiin niitä ei sovelleta ja että direktiivin liite 1B mahdollistaa sen, että tuotteisiin, jotka on valmistettu mutageneesitekniikkalla, ei sovelleta muun muassa merkintä- ja lupahakemuspakkoa;
C. katsoo, että avoimuuden edistämiseksi myös mutageneesi olisi otettava huomioon direktiivin 2001/18/EY liitteessä 1B;
1. kehottaa komissiota harkitsemaan direktiivin 2001/18/EY tarkistamista niin, että se kattaisi mutageneesin.
Voisiko olla mahdollista, että "mutageneesi" viittaisi tuossa jotenkin myös geenieditointiin? Ja mitä tuo sitten merkitsisi? Jos sillä tarkoitetaan vain säteilyttämällä (tms.) aikaansaatua mutageneesia - niin mitä tuo sitten merkitsee?
-
Tässä on kuitenkin tuo direktiivi "2001/18/EY":
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta - Komission julistus (http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32001L0018)
Sieltä se jostain löytyy tuo sen mainittu liite 18, myöskin. Eipä taida muu auttaa kuin kahlata tuo melkoinen pumaska läpi. Toivonut tietysti olisin, että joku olisi jo "esilukenut" sen läpi, ja kertonut meille, mistä tuossa em. asiassa on kyse. Niin sanoakseni selkosuomeksi (tai -englanniksi). ;D
-
Siitä tuossa päätöslauselmaesityksessä on kyse, mitä epäilinkin, olen nyt varmistanut toista kautta. Eli geenieditoinnille halutaan yhtä raskas byrokratia kuin siirtogeenisille GMO-kasveille (tai ainakin jotkut haluavat).
Sain tällaisen linkin asian taustamuistioon viime keväältä (EU-parlamentti, pdf):
New plant-breeding techniques. Applicability of GM rules (http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2016/582018/EPRS_BRI%282016%29582018_EN.pdf)
(Muistiosta löytyy myös hyvä yhteenveto erilaisista alan tekniikoista. Tietysti sellaisena, millainen tilanne oli toukokuussa 2016.)
Tuli myös tieto, että komissio yhä hautoo asiaa, siitä ei ole komission esitystä, ei liene luonnostakaan.
Tuossa päätöslauselmaesityksessä menee kyllä "pesuveden mukana" myös perinteinen kasvinjalostus, johon sitten myös kaikkia raskaita velvoitteita sovellettaisiin. Johtuen juuri siitä, että geenieditoituja ja perinteisesti jalostettuja uusia lajikkeita ei pysty erottamaan toisistaan. Tämäkään ei näytä ko. aloitteen tekijöitä huolestuttavan.
-
Toisaalta tuosta asetelmasta seuraa tietty oikeudenmukaisuus. Sattumanvaraisella säteilytyksellä aiheutetut mutaatiot menettävät ansaitsematttoman erityisasemassa. Jopa muuten silloin, kun säteily tulee avaruudesta, eikä ole ihmisen aiheuttamaa?!
Äärimmillään tuosta voisi seurata jopa se, että siirtogeenisten lajikkeiden asema paranisi? Niitä ei voisi kohdella yhtään ankarammin kuin mutaatioiden kautta syntyneitä?
Mikä sitten ko. aloitteen tekijöiden motivaatio on ollutkaan.
Toisaalta siitä voisi seurata sellainen farssi, että jos mutaatio tai lajike on syntynyt kauan sitten, sitä ei ei muunnetuksi lasketakaan. Ja sitten erilaisista viidakon siemenpankeista alkaisi ilmestyä tuhansia vuosia vanhoja lajikkeita ... jopa sellaisia, jotka sietävät glyfosaattia! Tai sitten: "Kyllä, meillä on ollut näitä siemeniä jo isoisän isän aikaan. Hän ne itse asiassa jalostikin!" ;D
Vrt. myös:
Suomessa myydään muuntogeenistä leipää (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=147)
-
Lauri Reuter (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/24/nakokulma-gm-vapautta-myydaan-tunteella-400-gramman-erissa) toteaa tilanteen:
Kolmessa vuosikymmenessä geenitekniikka on kehittynyt paljon. Uusilla genomineditointiteknologioilla voidaan tehdä tarkasti suunniteltuja muutoksia kasvin omaan perimään. Tilanteesta tulee omituinen kun lopputuloksesta on mahdotonta kertoa onko mutaatio syntynyt luonnossa, säteilyttämällä vai geenitekniikan keinoin. Jälkikäteen on siis mahdotonta kertoa, onko lopputulos GMO vai ei! Euroopan komissio on halvaantuneena pohtinut jo pari vuotta genomieditoitujen kasvien kohtelua. Ruotsissa tehtiin itse päätös rajata ne GMO-lainsäädännön ulkopuolelle. Ranskassa taas haluttaisiin sisällyttää GMO-valvonnan alle myös säteilyttäminen. Yhtäkkiä greipistä ja kaurasta tulisikin GM-kasveja! Loppuisi luomupuuro. Tilanne odottaa ratkaisua absurdissa välitilassa.
Tästähän on siis kyse, myös EU-parlamentissa (ks. edellä). Parlamentti voi nyt kuitenkin vain tehdä tuollaisia aloitteita päätöksenteon vauhdittamiseksi, ratkaisu on komission käsissä. Joka todellakin näyttää halvaantuneelta.
Mutta ymmärtäähän sen: eihän asiaan noin ollen ratkaisua voi ollakaan! Kun säteilyttämälläkään tuotettuja lajikkeita ei pysty tunnistamaan.
-
Bongasin Annaleena Ylhäisen twiitistä seuraavan:
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
EU saa tuskin päätettyä geenieditoinnin määrittelyä tämän vuoden aikana, kirjoittaa Nature. Muualla non-gmo.
http://www.nature.com/news/gene-editing-in-legal-limbo-in-europe-1.21515
-
Nature - paitsi kuvaa tuon väännön ja sen osapuolet - kertoo tuossa:
Stefan Jansson at Umeå University made such swift progress that he hosted a press lunch last summer where he served up ‘tagliatelle with CRISPRy fried vegetables’ using ingredients from his garden, including a gene-edited cabbage. According to those present, it was delicious. Last year, Finland chose a similar path, although no field trials have begun.
Mitä siis Suomi on tarkkaan ottaen tehnyt?
-
(Tämän olisi voinut sijoittaa eläinsuojeluosioommekin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=561.0).)
Sarvet voi poistaa kivutta geenieditoinnilla – uusi menetelmä parantaisi karjan terveyttä, mutta se ei mahdu nykyisten lakien piiriin (http://www.hs.fi/paivanlehti/29032017/art-2000005146134.html)
Mutta ydinsanoma tuossa kirjoituksessa on juuri lainsäädännön puute:
EUROOPAN unionissa geenieditointia tuskin hyväksytään kovin pian. Asian käsittelyä on siirretty kaksi kertaa. Edes aikataulusta ei ole päätetty, kertoo kantasolubiologian dosentti Kirmo Wartiovaara Helsingin yliopistosta. Hän on Suomen edustaja EU:n geenieditointia pohtivassa komiteassa.
Jos EU:n päättäjät määrittelevät geenisakset ja muut perimän editoinnin menetelmät geenimuunteluksi, se tarkoittaa äärimmäisen tiukkoja turvavaatimuksia – ja valvonnan kannalta kinkkistä tilannetta.
Geenieditointi nimittäin tuottaa dna-jaksoja, jotka ovat samanlaisia jo olemassa olevien kanssa. Menetelmällä aikaansaatua perimän muuntelua ei voi erottaa luonnollisesta.
Geenieditoidut tuotteet voidaan kieltää, mutta sitä, onko niitä markkinoilla, ei pystytä valvomaan.
Ja siis myös tuo "kinkkinen" tilanne. Kun tiettävästi eläinjalostajat jo nyt lähettelevät nautojen spermaa lentokoneella ympäri maailman, voidaanko nytkään tilannetta enää valvoa?
-
Jos tällaisen mutaation löytää ...
Mansikkakausi voi venyä syksyyn - maataloustieteilijä löysi ahomansikasta sopivan geenimutaation (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mansikkakausi-voi-veny%C3%A4-syksyyn-maataloustieteilij%C3%A4-l%C3%B6ysi-ahomansikasta-sopivan-geenimutaation-1.186819)
... on se ihan OK ja sen käyttö kokonaan Suomen tai oikeastaan ihan jalostajan oma asia. Mutta annas olla, jos tuo mutaatio on kasviin tehty: silloin on pyydettävä lupa "EU-tädiltä".
Mutta entäpä jo tuollaisia mutaatioita alkaa jatkossa löytymään enemmän kuin koskaan ennen?
-
Bongasin Annaleena Ylhäisen twiitistä seuraavan:
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
EU saa tuskin päätettyä geenieditoinnin määrittelyä tämän vuoden aikana, kirjoittaa Nature. Muualla non-gmo.
http://www.nature.com/news/gene-editing-in-legal-limbo-in-europe-1.21515
Eestistä peräisin oleva (Hannes Kollist, professor of molecular plant biology at the University of Tartu) retorinen kysymys:
Viewpoint: Will Europe botch regulation of gene editing as it has GMOs? (https://geneticliteracyproject.org/2017/11/06/viewpoint-europe-prioritize-developing-gene-editing-technologies-not-restricting/)
Eli töpeksiikö Eurooppa geenieditoinnin samaan tapaan kuin GMO-asiankin? Kun asiasta piti keskustella, aikaa käytettiin täysin perusteettoman propagandan setvimiseen:
But instead of discussing the conference’s agenda, roughly 300 respected experts gathered and spent an entire day discussing unproven risks and the need for labelling organisms where NBTs are applied.
Kukaan ei yrittänyt viheltää peliä poikki, Greenpeacen ym. annettiin täysin ohjata sitä:
However, concerning the campaign against NBTs there is no doubt that this is one of the biggest public lies currently circulating and I simply do not understand how it is possible that despite all the facts 300 experts gathered in Brussels and no one dared to say that the Emperor was actually naked.
Tällainen tulevaisuuden kuvahan, vaihtoehto on siitä hyvin mahdollisena seurauksena:
We should consider whether we want Europe to become a History Theme Park show-casing a “Museum of Agriculture” or whether we should aim to increase Europe’s competitiveness and be part of the next green revolution, possibly triggered by new innovative plant breeding techniques that will be a key component of sustainable development.
Ellei siis asia edisty.
Toisaalta juuri tässä kysymyksessä Greenpeacella ym. on kyseessä "taistelu ylämäkeen". Ensinnäkin tuulesta temmatut uhkakuvat tuskin kantavat kovin kauaa ja kauas, vaikka tuo konferenssi saatiinkin sabotoitua. On siis kyse pitkälle viivytystaistelusta, oikeastaan kiusanteosta. Toiseksi se "ikävä" fakta, että geenieditoituja lajikkeita ei voi tavanomaisista yksiselitteisesti erottaa. On siis tulevaisuudessa erittäin vaikeata kertoa, mitä lajikkeita vastustaa, vaikka haluaisikin kovasti vastustaa. Kun "löytyneitä" mutaatioita ei tietystikään voi vastustaa tai boikotoida (ks. juuri edellä).
-
Tekniikka ja Talous kertoo, miten geenieditointi kehittyy yhä vauhdikkaasti:
Crispr-cas-geenitekniikassa kaksi uutta läpimurtoa – eroon jopa 16 000 haitallisesta pistemutaatiosta ihmisen perimässä (http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/crispr-cas-geenitekniikassa-kaksi-uutta-lapimurtoa-eroon-jopa-16-000-haitallisesta-pistemutaatiosta-ihmisen-perimassa-6684995)
Artikkeli on kovin tekninen, mutta tämän luulisi lohduttavan/rauhoittavan varovaisuusperiaate-pelkureita:
Kun muutos tehdään dna:n sijasta rna:han, se ei ole palautumaton. Niinpä, jos jokin geenieditoinnissa menee pahasti pieleen, rna:han tehty muutos voidaan perua.
Mutta tässä T&T on kovin optimistinen:
Lääketieteellisen käytön lisäksi crispr-cas-menetelmät ovat lupaavia esimerkiksi uudenlaisten kasvilajikkeiden tai materiaalien kehittämisessä. Crispr-menetelmällä muokatut eliöt eivät ole välttämättä siirtogeenisiä (jos niihin esimerkiksi tehdään juuri pelkkä pistemutaatio), eikä EU:n geenimuuntelulainsäädäntö siksi automaattisesti koske niitä.
Eli jos vaan tietäisi, koskeeko. Mutta siitä asiasta EU ei vuosienkaan väännön jälkeen ole saanut puristettua päätöstä.
***
Äänestin aikanaan EU:hun liittymisen puolesta, enkä yleisesti vieläkään ole inostunut "brexitin" innoittamasta linjasta. Mutta kieltämättä tässä viime aikoina on epäilyksen siemen pääkoppaani tullut istutetuksi. Nyt tarvittaisiin jotakin "sielun glyfosaattia" sen hävittämiseksi. 8)
-
Kansanedustaja Johanna Karimäki (vihreät) ei jaksanut odotellla EU:n hitaita kiireitä asiassa, vaan teki Suomen eduskunnassa kirjallisen kysymyksen:
Tiedote: geenitekniikkaa säädeltävä lainsäädännöllä (http://www.johannakarimaki.fi/ajankohtaista/tiedote-geenieditointiteknologiaa-saeaenneltaevae-lainsaeaedaennoellae)
Hän oli tietoinen tästä ...
Menetelmää kuvataan "luonnolliseksi", sillä eliöön ei siirretä vierasta perimää, vaan muutetaan pistemutaatioilla eliön omaa perimää. Jälkikäteen ei huomaa eroa, oliko kyseessä geenin editointi vai luontainen mutaatio.
... mutta teki silti aloitteensa.
***
Tiede-lehdessä oli myös Arja Kivipellon yhden sivun juttu "Parempaa ruokaa geenisaksila?", jota ei olle tullut nettiin, ainakaan ilmaisena juttuna. Myös siinä pohdittiin lainsäädäntöä.
-
Eräs ehdotus, joka tuossa Kivipellon artikkelissa tuli esiin ja joka oli laitettu MMM:n Leena Mannosen suuhun, oli se, että geenieditoituihin tuotteisiin sovellettaisiin määräyksiä, jotka ovat jo voimassa uuselintarvikkeista. Ja tällaisiahan ne ovat:
Uuselintarvikkeet (https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/yhteiset-koostumusvaatimukset/uuselintarvikkeet/)
Eli lupamenettely olisi, mutta se olisi kevyempi kuin varsinaisia muuntogeenisiä tuotteita koskeva.
Luova ehdotus, mutta ehätän jo kuvitelmissani edelle: varsinkin jossain pienemmässä parannuksessa, onko firmoissa intressiä edes tuon kevyemmän byrokratian läpikäymiseen, jos sen välttämisestä ei koira perään hauku? Jos jalostamistyön aina voi kertoa tapahtuneen jossain "Vinku-Intiassa"? (Mutta kyse olisi kuitenkin ihan tutusta, Suomessa perinteisestä ruokakasvista?)
Olisiko niin, että geenieditoidusta tuotteesta tai ruoasta täytyisi tehdä brändi luomun tapaan? Tuottajalla olisi intressi asiasta kertoa, ja valvonta olisi suurelta osalta ihan vapaaehtoista?
Mutta Karimäen ansiosta pallo tai kiekko on nyt pelissä!
-
Tässä ei ole kyse geenieditoinnista, mutta otsikon alle se sopii. Jalostuksessa on kehitetty uusi työn nopeuttamisen menetelmä, josta odotetaan suuria:
Speed breeding technique sows seeds of new green Revolution (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/01/180101144758.htm)
Pioneering new technology set to accelerate the global quest for crop improvement
[...]
Pioneering new technology is set to accelerate the global quest for crop improvement in a development which echoes the Green Revolution of the post war period.
The speed breeding platform developed by teams at the John Innes Centre, University of Queensland and University of Sydney, uses a glasshouse or an artificial environment with enhanced lighting to create intense day-long regimes to speed up the search for better performing crops.
-
Pari tapahtumaa, joita jo nyt tai sitten myöhemmin voidaan pitää virstanpylväinä uuden geenitekniikan eli geenieditoinnin kehityksessä. USA:ssa on hyväksytty ensimmäinen geenieditoitu lajike käyttöön:
CRISPR food coming soon: USDA decision speeds up regulatory process for gene-edited crops (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/18/crispr-food-coming-soon-usda-decision-speeds-regulatory-process-gene-edited-crops/)
Päätöstä ei tehty raskaan GMO-systeemin mukaisesti:
“It eliminates that huge barrier to entry for agbiotech companies,” [Oliver Peoples, CEO of Yield10 Bioscience, which developed the camelina] told Nature. Had the company been forced to endure the usual USDA regulator process, he said, it would have taken at least six years and $30 million to $50 million to test and collect the data required to bring the crop to market.
Instead, he said, “We did this in two years and [the USDA’s decision] took two months, and I assure you we didn’t spend $30 million on it.”
Yksityiskohta: kyseessä oli siis kitupellava eli ruistankio, josta täällä on jo ollut puhettakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg10972#msg10972). (Siinä taisi olla kyseessä "varsinainen", siirtogeeninen GMO.)
Myös EU:ssa on tapahtunut. Yhteisön monimutkaisessa juridisessa kuviossa on tehty päätös tai jonkinlainen ennakkoratkaisu asiassa:
Hoppfullt besked för växtförädlare i dag (http://www.atl.nu/lantbruk/hoppfullt-besked-for-vaxtforadlare-i-dag/)
Växtförädlingstekniken Crispr/Cas9 kan undantas från att regleras som gmo, enligt ett utlåtande från EU:s generaladvokat. Ett besked i rätt riktning, anser Dennis Eriksson, forskare på Sveriges Lantbruksuniversitet.
Myös siinä siis linjattiin, että byrokkraattisesti kevyempi menettely on mahdollinen ja laillinen. Tosin asiaa käsitellään vielä:
Ändå sedan oktober 2015 när den franska domstolen lyfte frågan till EU-domstolen har branschen väntat på besked. Dagens utlåtande är däremot inte slutgiltigt utan vägledande för ett beslut i EU-domstolen längre fram.
– Oftast, men inte alltid, följer EU-domstolen generaladvokatens linje, säger Dennis Eriksson, forskare vid institutionen för växtförädling på Sveriges Lantbruksuniversitet.
Komissiohan on vältellyt asian ottamista käsittelyyn kuin kissa kuumaa puuroa. Mutta tämä ratkaisu tavallaan pakottaa siihen. Kuten muutkin poliittiset kehityskulut tai aloitteet. Niinkuin tuo Johanna Karimäen kysymys, vaikka tehtiinkin Suomen eduskunnassa.
EU:n tapauksesta on saatavilla kuvaus myös englanniksi:
European court recommends gene-edited crops be exempt from EU GMO laws (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/18/european-court-recommends-gene-edited-crops-exempt-eu-gmo-laws/)
Entä suomeksi? Luulenpa uutisen siitä kohta ilmestyvän. Veikkaan, että ensiksi Maaseudun Tulevaisuudessa. Mutta Vihreä Lankakin on mahdollinen.
-
Myös Australiassa pyritään samantyyppiseen kevytsäätelyyn kuin edellä USA;ssa ja EU:ssakin (... ainakin pyritään):
Australia set to reduce regulations of CRISPR gene editing to speed up crop research (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/19/australia-set-reduce-regulations-crispr-gene-editing-speed-crop-research/)
****
Twiitti EU:n tilanteesta:
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
·
7t
. Tämä on siis tuomioistuimen julkisasiamiehen lausunto. Koko tuomioistuimen kantaa odotetaan toukokuulle. Oletettavasti se on samansuuntainen. Sen jälkeen komissio käsittelee asiaa.
-
Tämän Euraktivin uutisen mukaan ...
Commission expects clarity on GM scope from court ruling on plant breeding techniques (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/commission-expects-clarity-on-gm-scope-from-court-ruling-on-plant-breeding-techniques/)
... komissio odottaisi tai edellyttäisi jotain selkeyttä asiassa. Minä taasen en oikein saa tuosta selvää, mitä komissio tahtoo, mikä on sen alustava linja asiassa. Tai ehkä muidenkaan osallisten kannoista.
Mutta keskustelu on selvästi avattu.
***
IFOAM:in hätääntymisen sentään ymmärtää:
Organic farmers (IFOAM EU) reacted strongly to the Advocate General’s opinion, urging the Court not to adopt this opinion in its final ruling.
“There are no legal or scientific reasons to exempt from risk assessment, traceability and labelling, recently developed genetic engineering which has nothing to do with the mutagenesis of the 1960s, however they are called by their proponents,” IFOAM’s Eric Gall said.
“Exempting this new genetic engineering from a risk assessment would be a blatant denial of the precautionary principle and of the citizens’ right to know how their food is produced,” he added.
Vaikkei sitä, miten se (implisiittisesti) puolustaa (ihannoi?) vanhaa, sattumanvaraista menetelmää, miten siihen tukeutuminen jotenkin noudattaisi varovaisuusperiaatetta?
Mutta luomulajikkeiden "puhtautta" tämä uusi tekniikka todellakin uhkaa.
***
Miten Vihreät aikovat tämän estää:
The European Parliament’s Greens/EFA group has warned that the risks of authorising NPBTs outside the GMO framework are too great: once these new organisms are out of the laboratories, they will be untraceable.
This, the group says, would lead to the unchecked cultivation of modified organisms across the EU and make “any future EU regulation virtually impossible”, if unintended, harmful effects come to light.
Tuomalla myös mutageeniset lajikkeet säätelyn piiriin? Vaatimalla joka lajikkeelta täydellistä jalostushistoriaa, jossa joka vaihe on kuvattu ja rekisteröity? Kieltämällä maatiaislajikkeet ja/tai maatiaislajikkeiden jalostuksen kokonaan?
Tässä saatetaan nyt EU:lta vaatia järjestelmää, jollaista ei kertakaikkiaan ole keksittävissä?
Koska näin se nyt on, tässä sitä ollaan:
The EU defines GMOs as “organisms, with the exception of human beings, in which the genetic material has been altered in a way that does not occur naturally by mating and/or natural recombination”.
Supporters of NPBTs argue that plants obtained through these techniques could also be the product of conventional cross-breeding techniques that mimic natural processes and hence cannot be considered GMOs.
***
Laitetaan tähän samaan vielä linkki Naturen artikkeliin, jossa on lisää asian pohdintaa:
Europe court suggests relaxed gene-editing rules (https://www.nature.com/articles/d41586-018-01013-5)
European scientists have cautiously welcomed the carefully worded document, published on 18 January. They would like to use precise gene editing, which allows tiny changes to be made to a genome in a simple and highly controlled manner, to create hardier plant species or to improve medical treatments. But legal uncertainty about existing rules has hindered progress in Europe, say researchers.
Sielläkin se keskeinen ongelma on:
The legal confusion arose because the 2001 directive applies to organisms into which whole genes or other stretches of nucleotides have been transferred. However, it exempts organisms whose genomes have been altered by plant and animal breeders using mutagenesis techniques that were available at the time, such as irradiation. Breeders argue that gene editing is a type of mutagenesis because it involves changes to single nucleotides. But opponents say that any changes deliberately made to a gene give rise to genetically engineered products that must be regulated in the same way as other GMOs.
Minun tulkintani vielä tuohon päälle: ja ellei yksikään geeni ole muuttunut, ei oikeastaan ole syntynyt uutta lajikettakaan.
Ja jos muutos on syntynyt "itsestään", mikä takaa, ettei se ole vaarallinen, jos se pääsee "karkuun"?
-
Oikeastaan tämä päätöksentekotilanne on aika kutkuttava, hykerryttävä.
Halua tiukkaan säätelyyn, jopa asian vastustamiseen löytyy kovasti. Mutta lopulta ei aavistustakaan, miten sen voisi tehdä.
Tuli mieleen, että jos nämä asiat olisi keksitty toisin päin, asia olisi paljon loogisempi: pistemutaation tuottaminen olisi sallittu, ja vapaata, mutta vieraan geenipätkän siirtäminen ankaran säätelyn kohteena. Pistemutaatiot voisivat olla jopa luomussa sallittuja!
PS. klo 8:20: Mutta nyt on näin. Ja oikeastaan tässä etsitään (IFOAM, Vihreät) juridista järjestelmää, joka perustuu sille, että kaikki ovat kilttejä. Eli ilmoittavat kiltisti, jos ovat käyttäneet tätä uutta tekniikkaa mutaatioiden aikaansaamisessa. Ilmoittavat silti, vaikka kiinni ei voi jäädä.
***
Nyt täytyy hiukan korjata edellistä puheenvuoroani. Kyllä jalostus toki on mahdollista ilman uusien geenimuunnosten tuottamista, olemassa olevaa geenivarastoa käyttäen, siitä valiten. Mutta jotenkin se varasto, geenipoolikin syntyy. Eikä meillä ole takeita luonnon ystävällisistä tarkoitusperistä, minkä voimme havaita hyvin ikävistä ja hyvin leviävistä luonnonkasveista. Yleensä niille sitten varataan nimi "vieraslajit".
-
Täältä löytyy hallituksen eli ministeri Risikon vastaus Karimäen kirjalliseen kysymykseen.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_607+2017.aspx
Vastaus on jossain määrin ympäripyöreä, mutta nämä mielenkiintoiset kohdat siitä löytyvät:
EU-komissio on asettanut v. 2007 lähtien työryhmiä
tarkastelemaan uusien genomimuokkaustekniikoiden sääntelyä. Komissio ei kuitenkaan ryhdy
toimenpiteisiin CRISPR-Cas9-tekniikan osalta ennen EU-tuomioistuimen ratkaisua Ranskan
tulkintapyynnöstä, joka koskee mutageneesitekniikoiden sääntelyä. Harmonisoitua tulkintaa
odoteltaessa GTLK on tehnyt tapauskohtaisia päätöksiä, joissa on todettu, että jos/kun kanta
EU:ssa muuttuu, myös Suomen kansallinen kanta mukautuu tähän.
Eli tuo tuomioistuimen ratkaisu on nyt erittäin merkittävässä asemassa, kaikki sitä odottavat, niin EU kuin Suomi.
Säädösten tekemisen vaikeus ja ristiveto niiden suhteen tuodaan näin esiin:
Geenieditointitekniikoiden sääntelystä ja eettisistä kysymyksistä käydään vilkasta kansainvälistä
ja EU:n sisäistä keskustelua. Osa sidosryhmistä soveltaisi tekniikoihin kategorisesti
varovaisuusperiaatetta. Toiset katsovat, että geenitekniikkadirektiivien kaltainen sääntely, jossa
ei arvioida hyötyjä, estäisi geenieditoinnin käytön EU:ssa. Osa haluaa säänneltäväksi muutettua
ominaisuutta, ei tekniikkaa. Osa kyseenalaistaa sääntelyn tilanteissa, joissa vastaava mutaatio
voi tapahtua spontaanisti tai käytettäessä perinteisiä mutageneesimenetelmiä. Kun perinteiset
tekniikat, jotka tuottavat runsaasti sattumanvaraisia muutoksia genomiin, on turvallisina rajattu
nykyisen sääntelyn ulkopuolelle, voidaankin kysyä, miten perusteltaisiin geenieditoinnin
sääntely ja toimijoiden asettaminen eriarvoiseen asemaan. Säädösvalvonta olisi haastavaa, sillä
geenieditoinnilla tehtyjä mutaatioita ei pääsääntöisesti ole mahdollista erottaa luonnollisista.
Lainsäädäntöteknisenä haasteena olisi erilaisten sovellusten kirjo, sillä sääntelyllä olisi
rajapintoja lukuisten eri alojen sektorilainsäädäntöön.
(lihav. HJ)
Risikon tai ministeriön paperissa ei sitten pidemmälle pohdita, mitä lihavoidusta faktasta seuraa."Haastavaa" valvonta epäilemättä on, jos se lähtökohtaisesti perustuu siihen, että kaikki ovat kilttejä ja rehellisiä.*)
Hyvä pointti on myös tuo, että millä pohjalla perinteiset menetelmät mutaatioiden tuottamisessa voisi asettaa eriarvoiseen, etuoikeutettuun asemaan.
_______
*) jos ja kun IFOAM ja muu luomuväki ottaa tuon kielteisen kannan tähän uuteen tekniikkaan, voimme odottaa, että juuri luomukasvien jalostamisesta ei sitten tulevaisuudessa olla kilttejä ja rehellisiä! Vaan saamme kuulla vallan ihmeellisiä kertomuksia siitä, miten luomujalostajat pääsevät perinteisillä menetelmillä aivan samoihin saavutuksiin kuin geenitekniikan käyttäjät. 8)
-
Myös Australiassa pyritään samantyyppiseen kevytsäätelyyn kuin edellä USA;ssa ja EU:ssakin (... ainakin pyritään):
Australia set to reduce regulations of CRISPR gene editing to speed up crop research (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/19/australia-set-reduce-regulations-crispr-gene-editing-speed-crop-research/)
****
Twiitti EU:n tilanteesta:
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
·
7t
. Tämä on siis tuomioistuimen julkisasiamiehen lausunto. Koko tuomioistuimen kantaa odotetaan toukokuulle. Oletettavasti se on samansuuntainen. Sen jälkeen komissio käsittelee asiaa.
Nyt myös Etelä-Amerikassa asia on mietintämyssyn alla:
Will South American powerhouses Brazil and Argentina regulate new breeding techniques (NBTs) as GMOs? (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/31/will-south-american-powerhouses-brazil-argentina-regulate-new-breeding-techniques-nbts-gmos/)
-
Mutta luultavasti juuri EU:n tulevalla päätöksellä on suurin merkitys koko maailmalle:
How the EU decides to regulate CRISPR gene-edited crops will have 'huge impact' on US, rest of world (https://geneticliteracyproject.org/2018/02/01/eu-decides-regulate-crispr-gene-edited-crops-will-huge-impact-us-rest-world/)
Apart from affecting exports of such crops to the European Union, the continent’s biotech policies have a “huge impact” on other global regions, particularly in the developing world, said Mary Boote, CEO of the Global Farmer Network, which supports gene editing.
“Its importance is felt well beyond the borders of Europe,” Boote said.
Tämä on vähintään yhtä jännittävä päätös kuin oli (tai ehkä yhä on?) glyfosaattipäätös.
-
Oikeastaan meidän täytyy nyt varoa sitä, että emme ota huomioon vastaväitteitä asialle, ja tulemme liian optimistisiksi. Nyt yritetään koota tänne niitä. Aluksi ihan valikoimatta, sekä
a) asiattomat, tunteeseen vetoavat
että
b) asialliset, argumentit, joissa on jotain järkeä.
Kummassakin kuitenkin juuri argumentit. Vaikkapa tässä Greenpeacen julistuksessa ...
No new GMOs through the back door (https://act.greenpeace.org/ea-action/action?ea.client.id=1844&ea.campaign.id=50199)
... ei niitä oikeastaan juuri ole, vaan oikestaan vain yksioikoista sanomaa, että ei, ei, ei, älkää hyväksykö näitä uusiakaan tuotteita, paha, paha, paha.
(Saksassa Greenpeace on muodostunut tässä kysymyksessä jonkinlaiseksi vastarinnan keskukseksi. Suomessa ja suomeksi taas en onnistunut löytämään järjestön kannanottoa asiaan?)
Johanna Karimäen kysymys (http://www.johannakarimaki.fi/kirjoituksia/kirjallinen-kysymys-crispr-cas9-geenitekniikan-eli-geenieditoinnin-saeaentely-lainsaeaedaennoessae) taas sen sijaan on hyvinkin aito kysymys (tai joukko kysymyksiä) eikä siinä ole mitään selkeitä argumentteja uutta jalostustekniikkaa vastaan.
Siinäkin tosin mainitaan mahdollisuus, että ko. lajikkeet leviävät luontoon. Onko se keskeinen syy vaatimukselle tarkemmasta valvonnasta, keskeinen huolen kohde?
-
Tässä Greenpeacen ja eräiden muiden järjestöjen yhteisessä kannanilmaisussa yritetään sitten asiaa myös perustella:
http://www.greenpeace.org/eu-unit/en/Publications/2017/New-genetic-engineering-techniques/
Varsinainen teksti löytyy pdf-tiedostta "Joint position ...".
Kannanaotossa tilaa käytetään paljon määrittelyihin. Mutta olennaiset vastaväitteet näyttävät olevan nämä:
1. Uusi geenitekniikka ei ole niin eksaktia kuin väitetään, eikä kaikkea siitä tiedetä:
There are risks and uncertainties associated with each of the new GM techniques, some of which
are common to all.v Given that many of the techniques are new, it is not yet possible to fully
evaluate the potential for adverse effects.vi The fact that they can be used in combination and
multiple times means that these effects can be significant even when individual use may be low
risk. As yet, there has been no or little assessment of the biosafety implications of combining the
techniques.
Gene-editing, for example, is poorly understood, especially in plants. As little is known about its
mode of action it is also difficult to identify potential hazards. vii We know, for example, that gene-
editing can alter the DNA in additional places to those intended (off-target effects) but the factors
that determine the frequency and type of these changes are largely unclear.viii Gene-editing to
create so-called ‘gene drive’ mechanisms could have irreversible effects on whole ecosystems.ix
2. Kuluttajille ja viljelijöillä on oikeus tietää.
A majority of Europeans is opposed to GM food. Research carried out in 2010 has found “declining
support across many of the EU Member States – on average opponents outnumber supporters by
three to one, and in no country is there a majority of supporters”.xv (The Commission did not
repeat this EU-wide research.) GM-free food labelling schemes are catching on quickly, boosting
demand for non-GM ingredients and certification of non-GM products.
For these reasons alone, many farmers and breeders wish to avoid using GMOs, and to avoid their
products being contaminated with GMOs. This is an important issue for the rapidly expanding
organic sector in particular.xvi
3 Sitten on vielä vähän outo jalostajan oikeuksiin tai patentteihin liittyvä syy:
All new GMOs are or will be patented. However, without GMO labelling, most breeders would not
be able to distinguish them from non-patented plants. This could lead to considerable uncertainty
for breeders and farmers as to what they can cultivate, breed or transform. It would slow progress
in plant breeding and undermine the right of farmers to select and use their own seeds.
-
Kommentit noihin:
1. Menetelmän tarkkuudesta voisi olla jotain sanomista. Mutta se on oikeastaan turhaa. Koska tuo argumentti perustuu mielikuvaan, että nuo uudet siemenet päätyvät suoraan laboratoriosta pellolle. Niin ei käy tavanomaisissakaan lajikkeissa.
Ja jokatapauksessa säteilyllä aikaansaadut tai luonnon itsensä tuottamat mutaatiot eivät ainakaan ole eksakteja, niitä ja vain niitä joita haluttiin.
2. Argumentti oikeudesta tietää on kehäpäätelmän tapainen. Tietää halutaan, koska IFOAM tai joku muu ei hyväksy lajikkeita. Ja ne tai he haluavat hyväksymisensä ehtona, että tietävät aivan kaiken.
Tai että koska kuluttajien enemmistö ei pidä GMO:stä, niin siksi tällä uudellakin tekniikalla aikaansaadut lajikkeet ovat sitä? Jo siitä syystä, kun ne jonkun mielestä voivat olla sitä?
3. Patenttikysymys ei todellakaan kuulu erityisesti geenieditoituihin lajikkeisiin. Ja!ostajan oikeus koskee - ainakin sen pitäisi koskea - tavanomaisiakin lajikkeita.
-
Nyt myös Etelä-Amerikassa asia on mietintämyssyn alla:
Will South American powerhouses Brazil and Argentina regulate new breeding techniques (NBTs) as GMOs? (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/31/will-south-american-powerhouses-brazil-argentina-regulate-new-breeding-techniques-nbts-gmos/)
Näiden twiittien mukaan asia olisi Brasiliassa edennyt jo lainsäädännöksi asti (?):
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
·
20min
Myös Brasiliassa päädytty siihen, ettei #geenieditointi johda automaattisesti #GMO -kasviin. Jokainen uusi jalostustekniikka katsotaan läpi erikseen.
Dennis Eriksson
@cultivision
New legislation in Brazil says #NPBT may not result in #GMO - to be determined case-by-case by @CTNBio (link: http://bit.ly/2FltQYI) bit.ly/2FltQYI[/size]
-
Tämä kohta on aika ovela ja myös relevantti (Greenpeacen ym. kohdasta 2. yllä):
[...] GM-free food labelling schemes are catching on quickly, boosting
demand for non-GM ingredients and certification of non-GM products.
For these reasons alone, many farmers and breeders wish to avoid using GMOs, and to avoid their
products being contaminated with GMOs. This is an important issue for the rapidly expanding
organic sector in particular,
Se muistuttaa muslimien sääntöä kielletyn (haram) ruoan syömisestä. Koraanissa tai jossain lähes yhtä arvostetussa hadithissa, lainselityksessä se sallitaan hätätilanteessa, jos muuta ruokaa ei ole tarjolla. Mm. muslimikauppiaiden lännessä katsottiin olevan tällaisessa hätätilanteessa, eikä vierailta saadun ruoan syöminen ollut kiellettyä.
Nyt kuitenkin nykyaikana eräät tiukat uskonoppineet ovat tuohon päälle tehneet lisätulkinnan: aivan, voi olla, ettei se lopulta ole kuolemansynti, mutta emme tiedä antaako Allah sen meille anteeksi! Ergo: vältä aina, viimeiseen asti!?
Käytännöllinen osa luomuväestä on myös sallinut poikkeukset. Tavanomaista lisäysaineistoa eli siemeniä on joskus sallittu käyttää, lupia annetaan esim. pienissä luomumaissa kuten Suomessa äsken juuri tapahtui (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg11346#msg11346). Jos noita geenieditoituja siemeniä ei nyt erotella eli merkitä, sinne kuitenkin saattaisi vilahtaa joukkoon geenimuunnelluiksi luokiteltavia siemeniä, jotka pilaisivat koko ketjun luomuisuuden, "saastuttaisivat" sen. Jos emme tiedä onko näin käynyt, on syytä välttää kaikkia noita siemeniä.
Tärkeä juttu, koska se on tärkeä juttu?
***
Onko muuten kohdassa 3. jo ennakoitu, että jos luomuviljelyssä yhtäkkiä onkin lajikkeita samoin ominaisuuksin kuin geenieditoinnilla aikaansaaduissa, niin epäilyksiä, syytöksiä ja riitoja on odotettavissa sen suhteen, miten ne on aikaansaatu?
-
Tämän mukaan Ruotsi on jo tehnyt päätöksensä. ATL Tidning, ledarskribent Tord Larsson:
Stryp inte växtförädlingens utveckling (http://www.atl.nu/ledare/stryp-inte-vaxtforadlingens-utveckling/)
Det har på senare år utvecklats andra metoder som kan vara till hjälp i växtförädlingsarbetet. En av dem är den så kallade gensaxen Crispr/Cas9 som är ett verktyg som för in nya gener på ett mer precist sätt än andra metoder.
Där används transgent material i processen men finns inte kvar i slutprodukten. Resultatet är alltså ingen GMO-gröda, och metoden kan snabba upp processen från forskning till färdig sort och därmed spara pengar och ge snabbare framsteg.
Det har i USA och även av det svenska Jordbruksverket tolkats som att metoden inte behöver utsättas för den miljöriskprövning som gäller för GMO. Det har satt fart på forskningen även i Sverige och på kort tid gett lovande resultat.
Eikä asiaa nostettu edes hallitustasolle, virasto teki tuon tulkinnan. Eli päätöksen.
-
Annaleena Ylhäisen twiitti:
***
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
·
5t
Uusimman Cereal Chemistryn koko sisältö on pyhitetty uusille kasvinjalostusmenetelmille, ja miten niitä voi hyödyntää viljan jalostuksessa. #geenieditointi #kasvinjalostus #NPBT (link: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/cche.2018.95.issue-1/issuetoc) onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/cc…
***
Abstraktit eli tiivistelmät ovat sieltä luettavissa, vaikka itse artikkelit ovat maksun takana. Paljon siellä on tavaraa! Luultavasti osa siitä jatkossa jotenkin "vuotaa" myös ilmaiselle puolelle.
-
Tästä löytyy yhteenveto uuteen greenteknikkaan suhtautumisesta, sitä koskevista kannanotoista ja lainsäädännöstä eri puolilla maailmaa:
Viewpoint: Regulatory overreach looms as obstacle for New Breeding Techniques (NBTs) in agriculture (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/05/viewpoint-regulatory-overreach-looms-obstacle-new-breeding-techniques-nbts-agriculture/)
Aika lailla mielenkiintoinen on artikkelin Ruotsin yhteydessä esittämä tulkinta Suomen kannasta:
Sweden, in 2015, decided they did not have to be regulated, though the government indicated it would reverse its position if the EU disagreed. Finland has adopted a similar position, though unlike Sweden it has not conducted any gene-edited crop field trials.
Suomessa tuollaisesta kannanmäärityksestä ei ole juurikaan julkisuudesss puhuttu. Onko lainkaan?
***
Hieman hajamielisenä googlasin suomeksi geenieditoinnista, ja löysin artikkelin, joka alkoi:
Selvää halua ja pyrkimystä luomuväellä ja yleisemminkin vihreällä liikkeeltä (puoluekannasta riippumatta!) on "kieltää" geenieditoinnin avulla aikaansaadut kasvilajikkeet EU:ssa.
Pariksi sekunniksi jo innostuin, että tuossapa artikkelissa on varmaan meille uutta tietoa. Kunnes tajusin ja näin, että linkki oli meidän omaan uutiseemme (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=462). (Mutta tyytyväinen tietysti olin, että linkin osoite oli oikein, nyttemmin toimiva (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=459).)
-
Tämän artikkelin mukaan ...
SPD will CRISPR/Cas und Co regulieren wie Gentechnik (https://schillipaeppa.net/2018/03/09/spd-will-crispr-cas-und-co-regulieren-wie-gentechnik/)
... Saksan demarit ovat taipuneet kannalle, että uutta geenitekniikkaa on säädeltävä yhtä raskaalla kädellä kuin vanhaakin.
Ja tulkitsen vielä lisää: geenieditoidut tuotteet on luokiteltava muuntogeenisiksi. Ja sitten toisaalla on otettu kantaa: Saksa on pidettävä GMO-vapaana! (Pyrkimys siihen on jopa hallitusohjelmassa.)
Eikä ole ilmoitettu ruotsalais-suomalaiseen (?) tapaan, että tullaan aikanaan alistumaan EU:n yhteiseen linjaukseen.
Myös Susanne Günther kiinnittää huomiota tähän, vaadittuja pakollisia merkintöjä koskien:
Außerdem müssen Lebensmittel gekennzeichnet werden, bei denen pflanzliche Produkte verarbeitet worden sind, bei denen in der Zucht neue Technologien zum Einsatz kamen. Wie das kontrolliert werden soll, ist völlig unklar, weil sich die Ergebnisse der neuen Züchtungstechnologien nicht von denen klassischer Zuchtverfahren unterscheiden lassen.
Eli miten sitä kontrolloi, jos geenieditoituja lajikkeita ei voi (jälkeenpäin) tavanomaisista erottaa?
-
Minä osaltaltani myönnän ja totean, ettei minulla ollut aavistustakaan, edes nk. etiäistä tuosta uudesta geenitekniikasta, aiemmin, etukäteen.
Eikä varsinkaan tuosta faktasta, että sillä tuotettuja lajikkeita ei voi tunnistaa.
Olen yhtä pöllämystynyt kuin luomuväki. Että tuollaista voi maailmassa tapahtua. (On siis yllättävää huomata olevansa voittajien puolella ...)
Tunnistamattomuus on yksi asia, josta seuraa tuo asian säätelyn hankaluus. Joka on siis hyvin lähellä mahdottomuutta. Niinpä ollaan yllättäen tilanteessa, jossa geenitekniikan puolustajat näyttävät saavan lähes väistämättä voiton, tahtonsa läpi.
Ja saavutetaan se tavoite noiden geenieditoitujen lajikkeiden osalta, ettei enää tarvitse taskussa olla 100 miljoonaa euroa / dollaria, jotta voi edes kuvitella jalostuskeksintönsä tulevan käyttöön.
Täsmällisyys on toinen asia. On tietysti geenitekniikka ennenkin ollut selvästi täsmällisempää kuin (esim. säteilytystä käyttävä) mutaatiojalostus. Mutta nyt muutokset tehdään käsittääkseni mielettömän täsmällisesti. Vahinkoja tietysti kaikessa inhimillisessä toiminnassa sattuu.
Mutta nyt varovaisuusperiaatteen jyrkkä soveltaminen asiassa alkaa tarkoittaa sitä, että kun ei tee mitään, ei voi tapahtua mitään pahaa. Mutta se tarkoittaa sitten säteilyttämistäkin. Varovaista olisi vain kaiken pitäminen tarkasti ennallaan. Josta on kyllä sitten myös omat ikävät, tarkoittamattomat seurauksensa. Eikä luomuväkikään sillä linjalla ole, vaan kyllä sekin panee toivonsa tulevaisuuden hyvin tuotteisiin luomulajikkeisiin.
Se olettamus, että vain geenitekniikalla aikaansaatu on vaarallista, on kyllä nyt (viimeistään) vanhentunut.
Mutta eräs seuraus voi tietysti olla, että tehdään jyrkkä ero uuden ja vanhan teknologian välillä, eikä sekään ole hyvä juttu. Ei vanhallakaan teknologiallla ole vahinkoja aiheutettu:
Viewpoint: Gene editing poised to revolutionize agriculture—if we can fix biotech regulations (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/13/viewpoint-gene-editing-is-poised-to-revolutionize-agriculture-if-we-can-fix-biotech-regulations/)
Mutta niissäkin tämä turha vaarallisuusoletus on estänyt kehitystä, ja voi yhä estää, jopa USA:ssa:
For the past 30 years, every organism improved using modern biotechnology methods, no matter how innocuous, has been regulated as if it were potentially hazardous. The price of compliance with such fear-based regulation has been huge – more than $100 million for a single biotech crop. And it can take years to obtain regulatory approval.
The result? We have no agricultural animals improved using biotechnology on the market and we have just a handful of commercial biotech crops.
-
Perään eurooppalainen akateeminen näkökulma. Brittiläinen*) genetiikan professori Nigel Halford:
Europe missed out on GMO biotech revolution. What's going to happen with gene editing? (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/14/europe-missed-out-on-gmo-biotech-revolution-whats-going-to-happen-with-gene-editing/)
Otsikko kertoo, että Eurooppa missasi GMO-vallankumouksen ja kysyy, kuinka nyt käy geeniedistoinnin kanssa. Kuulostaa pessimistiseltä tai ainakin uhkaavalta, mutta itse artikkelissa hän on toiveikas. Nyt kaikki on kiinni EU-tuomioistuimen ratkaisusta, mutta siinä voi käydä hyvin:
However, I’m now encouraged by what could be a landmark opinion for the European Court of Justice that could pave the way for new techniques in crop biotechnology to be used with more freedom. Let me explain.
This opinion could prompt a green light for crop scientists and plant breeders to start using genome editing for crop improvements in Europe. It is an extremely important assessment, and a rare bit of good news for Europe’s plant biotechnologists.
Tuossa selkeässä ja selventävässä artikkelissa tulee esille, mistä asiassa juridisesti on kyse. Alunperin EU-direktiivi asetti rankan säätelyprosessin alle kaiken maatalouden genetiikan. Sitten erikseen tehtiin poikkeus, että se ei koske vuosikymmeniä käytössä ollutta mutageneesiä (so. säteilyllä tai kemikaaleilla aiheutettuja mutaatioita).
Ranskalaiset asian esille nostajat katsovat tämän poikkeuksen vääräksi, laittomaksi, ja haluavat siis myös mutageneesin rankan säätelyn piiriin. Jos näin käy, tulee sen säätelyn alle myös geenieditointi. Mutta jos tuomioistuin tulee toiseen ratkaisuun, siinä myös geenieditointi vapautetaan asiasta. Ja asian esittelevän tuomarin tai lakimiehen ehdotus päätökseksi on sen linjan mukainen.
Myös Halford todistaa ja selittää, miten lopputuotteeseen ei geenieditoinnissa (ainakaan useimmiten) jää jälkiä siitä, miten mutaatio on saatu aikaan.
_______________
*) tällä hetkellä ei aavistustakaan, mitä mahdollinen Brexit näihin päätöksiin vaikutttaa.
-
Tekikö luomuväki - omaltakin kannaltaan - suuren virheen, hylätessään uuden geenitekniikan, kysyy ja esittää David Zaruk:
The Risk Corner: Why is the Organic Lobby against NBTs (http://european-seed.com/risk-corner-organic-lobby-nbts/)
There was a brief moment in 2015 where organic farming researchers were having an open discussion on adopting certain innovative plant breeding techniques (commonly referred to as NPBTs or NBTs). Then, just as fast, the radical end of the organic lobby (from IFOAM to the OCA) shut down the discussion with an emphatic rejection, calling them: “GMOs through the backdoor”.
With the label “New GM” or “GMO 2.0”, the activists (intentionally) failed to understand how the new technologies worked. Certain plant breeding techniques like CRISPR/Cas9 gene editing, cisgenesis or site-specific mutagenesis are not necessarily adding any foreign DNA into the organism. This blanket activist rejection was a monumental misstep, dealing perhaps a fatal blow to the hopes that organic farmers would ever be able to compete with conventional agriculture.
Why on earth did they shoot their farmers in the foot?
Artikkeli kuvaa, miten asiat kehittyivät ja miten tiukin, radikaalein linja pääsi voitolle. Luultavasti samaan tapaan käy, jos yritetään kehittää jotain "Luomu 3.0":aa. Revisionistit ja petturit ajetaan ulos, sivuraiteelle.
-
Ja saavutetaan se tavoite noiden geenieditoitujen lajikkeiden osalta, ettei enää tarvitse taskussa olla 100 miljoonaa euroa / dollaria, jotta voi edes kuvitella jalostuskeksintönsä tulevan käyttöön.
Tuon on yleisesti ajateltu tasa-arvoistavan peliä, pelikenttää, lisäävän kilpailua.
Varmaan niin käykin, mutta mikään ei myöskään estä perinteisen suuren rahan, vanhojen pelureiden tulemista näille markkinoillle. Näin on nyt tehnyt ainakin Monsanto:
Monsanto to fund gene editing company Pairwise Plants to develop new crop varieties (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/21/monsanto-to-fund-gene-editing-company-pairwise-plants-to-develop-new-crop-varieties/)
Eli se on perustanut erillisen firman, tai ryhtynyt tukemaan yhtä jo perustettua, joka aikoo keskittyä tähän uuteen teknologiaan.
-
Aika lailla mielenkiintoinen on artikkelin Ruotsin yhteydessä esittämä tulkinta Suomen kannasta:
Sweden, in 2015, decided they did not have to be regulated, though the government indicated it would reverse its position if the EU disagreed. Finland has adopted a similar position, though unlike Sweden it has not conducted any gene-edited crop field trials.
Suomessa tuollaisesta kannanmäärityksestä ei ole juurikaan julkisuudesss puhuttu. Onko lainkaan?
Nyt Norjakin ilmaisee näin tavallaan kantansa, rahoittamalla tätä projektia:
Gene editing to innovate Norwegian breeding Industries (GENEinnovate) (http://graminor.no/nyheter-en-us/show/41)
(Käytännön Maamiehen toimittaja Annaleena Ylhäinen, jonka twiittejä seuraan, oli huomannut.)
***
Tämänkin linkin löysin hänen twiiteisteistään:
Genome Editing for Global Food Security - Trends Biotechnol (2017) (https://www.scoop.it/t/ag-biotech-news/p/4096070798/2018/03/24/genome-editing-for-global-food-security-trends-biotechnol-2017)
Genome editing is one of the most promising solutions for food security issues, especially in developing countries where local crop plant varieties are the mainstay... Global food security is an enormous challenge with multifaceted social and economic implications; it therefore requires enormous coordinated efforts within this century.
Artikkelissa oleva kartta antaa kuvan, että useita projekteja onkin jo käynnissä.
-
Pohdintaa: seuraisiko muu maailma tässä asiassa USA:n esimerkkiä?
Will the rest of the world follow the US in not regulating gene-edited crops? (https://geneticliteracyproject.org/2018/04/04/will-the-rest-of-the-world-follow-the-us-in-not-regulating-gene-edited-crops/)
EU:n osalta kirjoittaja on skeptinen/pessimistinen:
The European Commission has avoided a clear policy to date but the European Court of Justice is considering a legal case regarding mutagenesis, a technology that modifies certain genes for a desired outcome. And, given EU’s opposition to anything including GMOs, observers suggest that it is unlikely that that organization will be thrilled by this new U.S. policy and the future pressures it implies for the EU in the future.
Mutta näin monessa maassa asia on jo aika pitkällä:
At least five countries—Colombia, Canada, Australia, New Zealand, and Norway—are developing policies on whether, and how, to regulate these new forms of genetic engineering, according to USDA’s Animal and Plant Health Inspection Service, which regulates biotechnology products. Argentina, Brazil, Chile, and Israel already have implemented policies.
Huomatkaa, siellä oli Norjakin mukana (ks. juuri edellinen puheenvuoro).
-
Uuden geenitekniikan kohtalonhetket Euroopassa lähestyvät - jo toukokuussa - ja EU:n maanviljelijöiden yhteisjärjestö tässä vetoaa EU:n päättäjiin, etteivät he antaisi Euroopalle tässä kysymyksessä käydä huonosti:
EU farmers: US overtakes Europe in plant breeding innovaation (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/eu-farmers-us-overtakes-europe-in-plant-breeding-innovation/)
Suomessa on edelleen ollut aika niukalti kannanottoja tuohon keskusteluun. Olemmeko me, minä ja Annaleena Ylhäinen, lähes ainoita, jotka ovat pitäneet keskustelua vireillä? ;D (Nooo, taisinpa tuossa nostaa itseäni vähän jalustalle.)
-
Tekikö luomuväki - omaltakin kannaltaan - suuren virheen, hylätessään uuden geenitekniikan, kysyy ja esittää David Zaruk:
<klips ...>
Artikkeli kuvaa, miten asiat kehittyivät ja miten tiukin, radikaalein linja pääsi voitolle. Luultavasti samaan tapaan käy, jos yritetään kehittää jotain "Luomu 3.0":aa. Revisionistit ja petturit ajetaan ulos, sivuraiteelle.
Tässä kuvataan miten nyt on käymässä. IFOAM linjanvedossaan hylkää paitsi nämä uusimmat menetelmät, myös koko joukon jo pitkään käytössä olleita, hyviksi havaittuja menetelmiä:
Viewpoint: Examining the science denial behind IFOAM—Organics Internationa (https://geneticliteracyproject.org/2018/04/25/viewpoint-examining-the-science-denial-behind-ifoam-organics-international/)l
Artikkelissa on muutakin luomukritiikkiä. Alkuosassa kerrotaan näistä kasvinjalostukselle asetetuista luomusäännöistä.
Tämä on esimerkkinä siitä, miten nyt taistellaan luomun määritelmistä:
IFOAM submitted public comments opposing the U.S. National Organic Program’s (NOP) proposal to allow an organic label for hydroponic agriculture. IFOAM and its allies pointedly reminded NOP that the organic programs of Mexico, Canada, Japan, New Zealand and twenty-four EU countries exclude hydroponic agriculture from organic agriculture, decisions that IFOAM assuredly influenced through lobbying. However, the U.S. organic community had split views, with many producers embracing these more sustainable growing techniques and, in spite of IFOAM’s opposition, the National Organic Standards Board (NOSB) granted an organic label for hydroponic crops.
Jossa taistelussa IFOAM tietysti haluaa olla mukana, jopa määräävässä asemassa.
Mutta samanlainen vääntö on syntymässä geenieditoiduista lajikkeista, jos USA ne hyväksyy ns. tavanomaisiksi.
EU on tietysti myös tässä taistelussa mukana, juuri hyväksyttyine omine luomusääntöineen. Alistuuko se jatkossa IFOAM:n linjaan, vaan päättääkö se asioista itsenäisesti?
-
Ruotsalaiset ovat tämän uuden asian kanssa jo täydessä touhussa:
De skapar växter som är resistenta mot bladlöss (https://www.svt.se/nyheter/lokalt/skane/ny-genteknik-revolutionerar-vaxtforadlingen?cmpid=del:tw:20180426:ny-genteknik-revolutionerar-vaxtforadlingen:nyh:lp)
Växter som är motståndskraftiga mot bladlöss och en oljeväxt som går att odla i kalla klimat.
I Alnarp använder forskare ny genteknik som revolutionerat växtförädlingen.
Mutta jännittyneenä odottavat edelleen hekin EU-tuomioistuimen päätöstä:
Men det är oklart hur den nya tekniken ska regleras. EU-domstolen kommer snart med ett viktigt avgörande.
– Vi väntar intensivt och spänt på beskedet, säger Dennis Eriksson, forskare vid institutionen för växtförädling vid Sveriges Lantbruksuniversitet i Alnarp.
Niinkuin kyllä mekin täällä. Ja kaikki koko EU:ssa. (Toukokuuhun asti täytynee odottaa, mutta pianhan se on tulossa.)
-
Nature oli kirjoittanut optimistisen pääkirjoituksen USA:n ja EU:n (alustavan) linjauksen johdosta:
Viewpoint: US, EU decisions pave way for 'more consistent and rational' regulation of gene-edited foods (https://geneticliteracyproject.org/2018/05/07/nature-plants-editorial-us-eu-decisions-pave-way-for-more-consistent-and-rational-regulation-of-gene-edited-foods/)
Siinä oli tämä arvaus siitä, mihin asiaa vastustavat ranskalaiset kansalaisjärjestöt pyrkivät, nostaessaan kissan pöydälle:
This will not be the end of the debate. Bobek was asked to address the question in the first place at the behest of nine French, non-governmental organizations opposed to GMOs who presumably hoped to restrict the mutagenesis exemption to pre-2001 technologies. However, with the USDA decision and Bobek’s opinion it seems that legislatures on both sides of the Atlantic may be edging towards a more consistent and rational approach to modern genomic engineering.
(lihav. H)
EU:n tuomioistuimen seuraavan käsittelyn päivämäärästä en löytänyt alkuperäisestäkään artikkelista tietoa. Tässä kuussa sen pitäisi olla.
-
Katson joka päivä Euraktivin sivustoa, olisiko siellä lisätietoa tästä EU:n odotetusta päätöksestä. Oliko se tässä?
Do new plant breeding techniques have a future in Europe? (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/special_report/do-new-plant-breeding-techniques-have-a-future-in-europe/)
Ei, siinäkin oli vain tieto, että päätöstä odotetaan pian, "soon".
Tässä toisessa artikkelissa on sitten vähän enemmän analyysia, mutta ei siinäkään anneta päivämäärää:
New plant breeding techniques concern law interpretation, Commission says (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/new-plant-breeding-techniques-concern-law-interpretation-commission-says/)
On siinä sitten tämä tieto, että komissio aikoo kunnioittaa tuon oikeuden tulkintaa, toimia sen mukaan:
The future of new plant breeding techniques (NPBTs) at the EU level lies in the European Court of Justice’s interpretation of existing law, Health Commissioner Vytenis Andriukaitis told EURACTIV.com, adding that the executive will act accordingly at the political level.
“It’s an issue related to the interpretation of existing law. The European Commission has no right to interpret the law and this is the difficulty. We can present an opinion but not to say something is okay or not. It’s about law interpretation and this is in the hands of the European Court of Justice,” the EU health chief said.
-
Saksalainen Ludger Wess käsittelee tässä englanniksi otsikon aihetta:
Viewpoint: European organic industry's obsession with 'natural' threatens CRISPR innovations and hurts the environment (https://geneticliteracyproject.org/2018/05/10/viewpoint-european-organic-industrys-obsession-with-natural-threatens-crispr-innovations-and-hurts-the-environment/)
Mutta myös muita kysymyksiä, muuta "vääntöä" luomuviljelyn ympärillä.
Luomuviljely ja sen periaatteet näyttävät nyt olevan poliittisesti erittäin tärkeä asia, niin Saksassa kuin koko Euroopassa!in.
Jotain pientä liikettä on Saksassa havaittavissa luomuväenkin asenteissa ja linjauksissa, tämän verran:
Some organic farmers do see the value in this nature-derived method. The first was Urs Niggli, director of the Research Institute of Organic Farming (FiBL) in Switzerland. He thinks it's great that CRISPR could reduce the dependence of organic farming on the toxic heavy metal copper that pollutes soil and water and produces antibiotic-resistant bacteria. And there's Matthias Berninger, a former Green party State Secretary in the Federal Ministry for Consumer Protection, Food and Agriculture led by Renate Künast. Niggli and Berninger say they see the potential to use CRISPR to make both conventional and organic agriculture more ecologically friendly. They see genome editing as a form of mutation breeding, which has been used since the 1930s, and do not consider it as genetic engineering.
Mutta tuossa on sama vaikeus kuin Suomessa ("kaapista") esiin tulleiden geenitekniikalle myönteisten Vihreiden kohdalla: eivät nämä muutamatkaan pääskyset vielä oikein kesää tee. Pyrkimystä avoimeen keskusteluun Saksassakin Vihreillä on:
A few weeks ago, the new Federal Executive Committee of the Green Party, released a paper calling for a “fair and open debate” within the Party on the use of genetic engineering and other modern breeding technologies in agriculture.
Mutta niin oli Suomessakin. Geenimuuntelua koskeva aloite eteni jopa puoluekokoukseen asti, ja vasta siellä se hiljaa haudattiin.
Muistuttaen tässä - hieman ihmetellen - että Suomessa Vihreät ovat oikeastaan ainoa puolue, joka ylipäänsä on yrittänyt herättää keskustelua asiasta.
-
Ja saavutetaan se tavoite noiden geenieditoitujen lajikkeiden osalta, ettei enää tarvitse taskussa olla 100 miljoonaa euroa / dollaria, jotta voi edes kuvitella jalostuskeksintönsä tulevan käyttöön.
Tuon on yleisesti ajateltu tasa-arvoistavan peliä, pelikenttää, lisäävän kilpailua.
Varmaan niin käykin, mutta mikään ei myöskään estä perinteisen suuren rahan, vanhojen pelureiden tulemista näille markkinoillle. Näin on nyt tehnyt ainakin Monsanto:
Monsanto to fund gene editing company Pairwise Plants to develop new crop varieties (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/21/monsanto-to-fund-gene-editing-company-pairwise-plants-to-develop-new-crop-varieties/)
Eli se on perustanut erillisen firman, tai ryhtynyt tukemaan yhtä jo perustettua, joka aikoo keskittyä tähän uuteen teknologiaan.
Eli tässä on tosiaan kaksi skenaariota tulevaisuudesta:
Environmentalist NGOs say the new techniques will also damage farmers by depriving them of their right to seeds and therefore increasing their dependency on multinational companies.
But for De Castro, it is rather the contrary.
“If we do not act now and support this kind of innovation, putting them under the GMO regulation we will put ourselves in the hands of a few multinational companies that already control a major part of the market.”
Euraktiv-artikkelista tänään ...
MEP De Castro: New plant breeding techniques will ensure food quality and quantity (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/sr-fri-mep-de-castro-new-plant-breeding-techniques-will-ensure-food-quality-and-quantity/)
... joka sekin tarjosi vain tietoa, että jotakin tapahtuu "pian":
A European Court of Justice (ECJ) ruling is expected soon on “mutagenesis” method. In theory, the court’s ruling will provide more clarity about the EU policy framework for these techniques.
-
Valistunut arvaus, CRISPR-geenieditoinnin suurin merkitys tulee löytymään juuri maatalouden sovelluksista:
CRISPR’s swiftest and most promising application might be food (https://geneticliteracyproject.org/2018/05/11/crisprs-swiftest-and-most-promising-application-might-be-food/)
When people mention CRISPR, they’re usually breathless over its potential to cure diseases like sickle cell anemia and muscular dystrophy. But CRISPR’s most promising application might not be in health care. It might be in food.
Ja täsmennyksenä, se hyvin ratkaiseva asia olisi juuri byrokratian nopeuttaminen:
[...] with typical GMO technology, its products would take 13 years to reach the market. With genome editing? Three to six years.
Nyt koko ajan muistaen, että on vielä epävarmaa, että nopeutuuko se EU:ssa. Vaikka alustavasti hyvältä näyttäisikin.
Yksityiskohta, havainto: valtaosa geenieditoinnista kertovista tiedeuutisista suomeksi näyttää kertovan juuri ihmisen geenien muokkaamisesta. Ja maatalous mainitaan niissä korkeintaan noin yhdessä lauseessa.
Ja EU-asiassa tämä näyttää edelleen olevan tilanne:
Suomessa on edelleen ollut aika niukalti kannanottoja tuohon keskusteluun. Olemmeko me, minä ja Annaleena Ylhäinen, lähes ainoita, jotka ovat pitäneet keskustelua vireillä? ;D (Nooo, taisinpa tuossa nostaa itseäni vähän jalustalle.)
-
Euroopan siementeollisuuskaan ei pidä ajatusta erillisestä merkitsemisestä hyvänä:
EU seeds industry: No sense to label products from new breeding techniques (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/eu-seeds-industry-no-sense-to-label-products-from-new-breeding-techniques/)
Perustelu on tässä:
“Product labelling makes sense only where it gives additional information on the quality or specific characteristics of products. But where products resulting from the latest breeding methods are the same as products resulting from conventional breeding, i.e. are identical as regards their qualities and specific characteristics, such a label would not provide any substantial additional information,” von Essen said.
Mutta Europassa on yhä piirejä, jotka uskovat, että tuokin tieto elintarvikkeeseen tarvitaan, vaikka säätely olisi muutoin kevyempää:
On the other hand, Nina Holland of the Corporate Europe Observatory (CEO) noted that without labelling, consumers but also plant breeders, farmers and food processors were losing their ability to make well-informed decisions about the products they use.
She said that the Dutch Parliament has adopted a resolution calling for continued labelling of products of new techniques, even if they get to the market without safety checks.
“But as the Trans Atlantic Consumer Dialogue (TACD) has argued in its statement on the topic, safety checks must be in place to assess the risks to the environment, human health and animal welfare before products derived from these new techniques are placed on the market or released into the environment. Otherwise, the integrity of, and trust in, the EU food chain will be further at risk.”
Tuossakin artikkelissa on vain tieto, että se tietty kokous tai istunto pidetään "pian". Ilmeisesti se myös pian pidetään, koska asiaa kokevat jutut ovat lisääntyneet. Niin, tosiaan: paitsi Suomessa.
-
Twiitti:
Ludger Wess @LudgerWess · 12t
Vastauksena käyttäjille @flaemingslord, @apmweber ja 8 muulle
Ich bin unbedingt dafür, dass der Biolandbau sein Versprechen hält und weder Hybride noch Mutationszüchtungen (man stelle sich vor: radioaktivmanipulierte Pflanzen!) noch Pflanzenschutzmittel (Schwermetallsalze! Krebserregende Pflanzenextrakte!) einsetzt. Danach sehen wir weiter.
Käännökseni:
Olen ehdottomasti sen puolesta, että luomuviljely pitää lupauksensa, eikä käytä sen enempää hybridejä kuin mutaatiojalostuksella aikaansaatuja lajikkeita (kuvitelkaa: radioaktiivisesti jalostettuja kasveja!) eikä kasvinsuojeluaineita (raskasmetallien suoloja! syöpää aiheuttavia kasvisuutteita!). Sittenpähän jatkossa nähdään.
-
Annaleena Ylhäinen twiittaa ...
Annaleena Ylhäinen @AYlhainen · 6t
Ruotsissa kasvinjalostajat ja alan tutkijat ottavat rohkeasti kantaa uusien kasvinjalostusmenetelmien puolesta ja vaativat tiedenäkökulmaa mututuntuman sijasta.
... ja viittaa tähän (SLU):
He wants to get the GMO legislation back on the sustainability track (https://www.slu.se/en/ew-news/2018/5/he-wants-to-get-the-gmo-legislation-back-on-the-sustainability-track2/)
-
Onko tässä sitten "vastapuolen" perusteet tässä tulevavassa päätöksessa?
The EU needs to speak up to avoid ‘backdoor’ GMOs on our plates (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/opinion/the-eu-needs-to-speak-up-to-avoid-backdoor-gmos-on-our-plates/)
Tutustutaan ...
Tarkempaa tietoa päätöksen ajankohdasta ei tuossakaan ole kuin että se tapahtuu "tulevina viikkoina".
-
Tässä artikkelissa on paljon muutakin ...
EU farming community divided over new plant breeding techniques (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/eu-farming-community-divided-over-new-plant-breeding-techniques/)
... mutta myös tieto, että tuo odotettu päätös siirtynee kesäkuulle:
The relevant European Court of Justice (ECJ) case, dealing with new plant breeding techniques (NPBT), was expected this month but sources recently told EURACTIV it was going to be delayed, probably for June [See background].
Luomuväki on selvästi huolissaan asiasta:
Organic farming ‘under threat’
On the other hand, EU organic farmers (IFOAM EU) firmly oppose the NPBTs. They believe they should clearly fall under the GM scope, otherwise, the organic sector will be dealt a severe blow.
“The organic sector will have to face a situation where genetic modification techniques, excluded from organic farming, could be released into the environment and the food chain but be exempted from any traceability and labelling requirements,” IFOAM noted.
Ja siis jäljitettävyydestä. Mutta tuossa ei ole käsitelty perusongelmaa: nuo uudet lajikkeet eivät silti olisi jäljitettäviä, vaikka ne kuinka pitäisi jotenkin merkitä. Entä jos jalostaja ei vaan merkitse?
Tämä on yritys leimata asia "samaksi vanhaksi" ...
A similar position is shared by the European Coordination Via Campesina (ECVC), a farmers’ organisation that defends farmers’ rights and sustainable farming, which says these new biotechnology-driven techniques were developed by the seed industry to counter consumers’ massive rejection of ‘old GMOs’.
“The name has changed but the sanitary and environmental hazards remain the same,” they said.
... mutta luulenpa, ettei tuokaan tällä kertaa onnistu. Ellei sitten kaikkea kasvinjalostusta enemmän tai vähemmän "kielletä". Siinä kaikessahan on nuo samat mahdolliset uhat.
PS. 21.5.2017: Annaleena Ylhäinen twiittasi viitaten tuohon samaan Euraktivin kirjoitukseen. Eli edelleen taidamme olla ne kaksi Suomessa. ;D
-
Lopulta Maaseudun Tulevaisuus otti jotenkin asiaan kantaa eli julkaisi tämän artikkelin ..
Geenimuuntelu kuohuttaa EU:ta – Tuottajat erimielisiä kasvinjalostuksesta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.237415)
Nyt voisi olla mahdollisuus tehdä päätöksiä, mitkä jalostusmenetelmät ovat rinnastettavissa perinteiseen jalostukseen ja mitkä geenisiirtoihin.
... mutta julkaisi sen sitten maksumuurin takana, Täysin ymmärtäen lehden rahantarvetta, tällä kertaa ei olisi pitänyt.
-
Tässä tuossa ed. viestissä mainitusta MT:n jutusta kiinnostavin kohta:
Joidenkin tahojen mukaan uudet tekniikat, jotka luokitellaan geenimuuntelun (gm) ja perinteisen kasvinjalostuksen välimuodoksi, tulisi käsitellä gm-lain alla.
EU:ssa lainsäädäntö muuntogeenisissä tuotteissa on tällä hetkellä maailman tiukimpia.
Euroopan luomutuottajien mukaan uudet kasvinjalostusmenetelmät, joilla parannetaan muun muassa kasvien kuivuuden ja tuholaisten sietokykyä, pitäisi luokitella geenimuunteluksi ennen kaikkea terveyssyiden takia.
Heistä ruokamarkkinoille ei saisi päätyä geenimuunteluun verrattavia tuotteita.
Eurooppalaisia tuottajia edustava Copa-Cogeca painottaa, että kasvinjalostus tarvitsee uusia tekniikoita tehokasta tulevaisuuden ruuantuotantoa varten.
Pelkona on, että ilman toimivaa lainsäädäntöä jalostajat eivät uskalla ottaa Euroopassa uusia jalostusmenetelmiä käyttöön, jos uudet menetelmät rinnastetaan jatkossa geenimuunteluksi.
Säätelyn puuttumisen pelätään samalla syövän kasvinjalostuksen kilpailukykyä.
Uusilla menetelmillä halutaan tarjota mahdollisuuksia myös pienemmille jalostajille Euroopassa.
Suurimpia kasvinjalostajia Euroopassa ovat Monsanto ja Bayer, jotka ilmoittivat fuusiostaan tänä keväänä.
Copa-Cogeca muistuttaa, että jalostuksella on vaikutuksia myös viljelijöihin. Uusien jalostusmenetelmien myötä tiloilla olisi saavutettavissa monenlaisia hyötyjä, kuten tuotannon tehostumista sekä parempia satomahdollisuuksia.
Asiaa on valmisteltu EU:ssa jo vuodesta 2007.
Myös MTK:n mielestä päätökset pitäisi saada aikaan mahdollisimman nopeasti.
”Jossain vaiheessa täytyy malttaa todeta, että tässä menee raja”, järjestö linjaa.
-
Tuo oli kannanotto, oikeastaan aika voimakaskin kannanotto MTK:lta. Ja oikeastaan geenieditoinnille myönteinen kannanotto.
Nyt keskustelu asiasta on viimeistään Suomessakin avattu. Siksi oli oikein ja kohtuullista lainata tuota kannanottoa, tuoda se paremmin julkisuuteen. (Kiitoksia, Jarrumies!)
***
Tällä välin, toisaalla. UK:ssa on hyväksytty kokeiluun geenieditoitu, paljon omega 3 -rasvahappoja sisältävä kitupellavalajike:
UK approves first gene-edited crop trial in Europe––for omega-3 oil boosting camelina (https://geneticliteracyproject.org/2018/05/24/uk-approves-first-gene-edited-crop-trial-in-europe-for-omega-3-oil-boosting-camelina/)
Tuosta kitupellavan lajikkeesta on meillä ollut juttua aiemminkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg11634#msg11634).
Hiukan ironiseen valoon joutuu tämä kannanotto (ja sen sisältämä epäluulo) ...
Euroopan luomutuottajien mukaan uudet kasvinjalostusmenetelmät, joilla parannetaan muun muassa kasvien kuivuuden ja tuholaisten sietokykyä, pitäisi luokitella geenimuunteluksi ennen kaikkea terveyssyiden takia.
... jos tuossa nimenomaan on kehitetty terveellisempi lajike.
-
Myös Lukessa suhtaudutaan asiaan periaatteessa myönteisesti:
Geenieditoinnilla voidaan tulevaisuudessa vastata ruoantuotannon haasteisiin (https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruoantuotannon-tulevaisuus/geenieditoinnilla-voidaan-tulevaisuudessa-vastata-ruoantuotannon-haasteisiin/)
Mutta heilläkään ei ole kykyä kertoa, miten siihen tulevaisuuteen päästään, vaan ainoastaan se, että tässä nyt ollaan:
Geenieditointi etsii paikkaansa lainsäädännössä
[...]
Euroopassa keskustellaan geenimuuntelu-säädöksistä. Tällä hetkellä EU:n ja Suomen lainsäädäntö tuntee vain tapaukset, joissa geenejä siirretään eliöstä toiseen. Geenieditoinnin asemasta Euroopan lainsäädännössä on keskusteltu useita vuosia, mutta ratkaisevia päätöksiä ei ole saatu aikaan
”Päätös siitä, kuuluuko geenieditointi nykyisten gmo-säädösten alle, ratkaisee paljon.”
-
Ronald Baileyn kertomus siitä, miten hän harrasti, kokeili uutta geeniteknologiaa omassa keittiössään:
Adventures in Home Biohacking with CRISPR. I made antibiotic-resistant E. coli in my kitchen, and the world didn't end. (http://reason.com/archives/2018/05/31/adventures-in-home-biohacking)
Jatkan, vaikka valistuneelle lukijalle johtopäätös tuostakin on selvä. Geenitekniikka on nyt käytännössä täysin vapaata. EU ei pysty asettamaan mitään säätelyjärjestelmää asiaan. Muutoin kuin säätelemällä kaikkea tavalla, joka taas on EU:n perusperiaatteiden vastaista. Eli täysin vanhan Neuvostoliiton tapaan.
En tiedä. Ehkä jokin säätelykin olisi asiassa tarpeelllista? Mutta kieltämällä se ei varmasti onnistu. Eikä luomuväen ehdottamalla käytännön kiellolla, eli rankalla lupamenettelyllä, jota ei voi valvoa. Luomutuotteiden osalta se saattaa onnistua, koska niiden kauppa on aina perustunut tietyiltä osin illuusioihin, hyvään uskoon.
-
Eräs luomuguru on tehnyt tällaisen ratkaisun ja linjauksen. Hän hyväksyy geenieditoinnin ja suosittaa muullekin luomuväelle, että sekin hyväksyisi:
At CRISPRcon, an organic luminary embraces gene editing. Will the industry follow? (https://newfoodeconomy.org/klaas-martens-organic-gene-editing-crispr-gmo/)
Mutta kuten artikkelikin kysyy, mahtavatko muut tulla mukaan?
Minun lisäykseni: ennen kuin on pakko!?
Klaas Martens, a prominent voice in the organic movement and a third-generation grain and livestock farmer, says he would be open to using gene-edited crops, as long as they mimic naturally occuring varieties.
Eli niin kauan kuin ne "jäljittelevät luonnollisesti syntyviä lajikkeita"? Entä sitten kun todetaan, että ne kaikki (tai useimmat) jäljittelevät, ettei niitä voida näistä luonnollisista millään erottaa?
***
Nyt tulee kyllä mieleen, että koskahan Lauri Reuter tai joku muu vastaava luomua jotenkin diggaava, tiedetaustainen esittää Suomessa vastaavaa? Luomuinstituutti, joku sieltä?
Mutta se ei ehkä ole todennäköistä, jos koko kysymyksestä Suomessa on keskusteltu niin äärimmäisen vähän. Tässä nyt alustava lista niistä, jotka ovat täällä ottaneet ylipäänsä asian esille, maatalousyhteydessä, edes vähän:
- Annaleena Ylhäinen
- me/minä
- Maaseudun Tulevaisuus/MTK
- Luke
-
Antaako uusi geenitekniikka yleisemminkin geenimuuntelulle uuden mahdollisuuden, kysyy John Entine:
Will Gene Editing and Other New Breeding Techniques Provide a ‘Second Chance’ for Worldwide Embrace of Genetically Engineered Crops? (https://geneticliteracyproject.org/2018/06/12/will-gene-editing-other-new-breeding-techniques-provide-second-chance-worldwide-embrace-genetically-engineered-crops/)
Hiukan vierastan artikkelissa esille tulevaa teoriaa, että gmo-vastaisuudessa olisi kyse Venäjän tietoisen disinformaation vaikutuksesta. Minusta kun Venäjä on tässä ja luomuinnostuksessaan pikemminkin uhri - monen kehitysmaan tavoin. Mutta muutoin artikkeli on hyvä yhteenveto siitä, missä nyt mennään. Vaikkei ehkä varmasti pystykään ennustamaan, mihin tästä mennään. Mutta kukapa pystyisi.
-
Tässä olisi hieman ajattelemisen aihetta, tähänkin triidiin (lihav. HJ):
Uusi peruna oli huikea urakka (https://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/uusi-peruna-oli-huikea-urakka)
Uuden suosikkiperunamme matka lautasille vei yli kymmenen vuotta. Perunan jalostus on niin vaikeaa ja kallista, että Jussi jäänee viimeiseksi kotimaiseksi lajikkeeksi.
Jos on olemassa keinoja jalostuksen helpottamiseksi, ja työprosessin hinnan laskemiseksi, eikö ne pitäisi Suomessakin ottaa siis käyttöön?
-
Anneli Ritalan ja Teemu Teerin esitelmästä eduskunnassa (tai artikkelista eduskunnan julkaisemassa raportissa):
Kohdennettu geeninsiirto kuuluu selkeästi geenitekniikkalain piiriin eikä ole erimielisyyk-
siä näin aikaansaadun kasvilajikkeen sääntelystä. Geenieditointi sen sijaan aiheuttaa tul-
kinnassa pulmia. Modernia geeniteknologiaa on toki käytetty muutoksen aikaansaamiseksi,
mutta lopputulos muistuttaa luonnollista geenimutaatiota siinä määrin, ettei sitä voida mil-
lään tekniikalla erottaa luonnollisesta. Syntyneet mutaatiot eivät myöskään ole luonnolle
uusia. Voidaan helposti laskea, että esimerkiksi keskikoisella suomalaisella ohra- tai vehnä-
pellolla on jokainen genomin emäs muuttunut toiseksi jossain pellon jyvistä, joita on yh-
dellä pellolla n. miljardi.
Siinä se on nyt sanottuna tieteellisellä täsmällisyydellä.
Nyt voidaan laskea, että tuon tietää myös eduskunta. Ja poliittiset puolueet. Ja luomuväki. Ja siitä eteenpäin myös: europarlamentaarikot, EU ja sen komissio.
-
Nyt kun päätös asiassa EU:ssa lähestyy, nämä tunnetut luomuihmiset, vihreät MEPit, ovat myös tahtoneet tuoda esiin kantansa:
‘New GMOs’ are not progress, but another tool of industrial farming (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/opinion/new-gmos-are-not-progress-but-another-tool-of-industrial-farming/)
Tuo kanta tulee oikeastaan esille jo tuossa otsikossa. Argumentin sisältö on oikeastaan siinä, että mitään uutta ei uudessa geenitekniikassa ole, se on samaa vanhaa. Eikä siitä ole mitään hyötyä, sitä tarvitaan vain suuryritysten vallan pönkittämiseksi:
As Greens, we are opposed to these GMOs being put in our fields and food, as they are dangerous for the environment and do not serve in any way the public interests.
Patented, they would provide another way for large multinationals such as Syngenta/Chem China, Corteva (ex Dow/Dupont) or the new monster company formed by Bayer and Monsanto to privatise the source of our food: not just seeds, but also animals. In other words, the new biotech wave will re-enforce the corporate power grip over our food systems.
Sitten suositellaan kehitystyötä, innovaatioita luomuviljelyssä, sen sijaan.
Siihen, että on todennäköisesti mahdotonta estää geenieditoituja lajikkeita leviämästä luomuviljelyyn, ei kannanotossa ole puututtu lainkaan.
Siihenkään ei ko. meppien mielikuvitus tai analyysikyky ei yllä, että he osaisivat nähdä tuon uuden geenitekniikan välineenä noiden vanhojen (lähes) monopolien vallan purkamiseen.
-
Lauri Reuterin visio, napattu tästä artikkelista (https://m.kauppalehti.fi/uutiset/ruokalobbari-hunt-shipman-lobbaus-vaikuttaa-siihen--mita-lautasellasi-on-tulevaisuudessa/kwzn6g59):
4 GMO-keskustelu kuolee. Uusi sukupolvi geenitekniikassa, genomieditointi, muuttaa kasvimuuntelun ympärillä käytyä keskustelua. Enää ei siirretä geeniä kasvista toiseen, vaan tutkijat pyrkivät muuttamaan kasvin perimää tarkasti. EU ei ole ilmoittanut kantaansa, miten se geenieditoituja kasviksia sääntelee. VTT:n tutkija Lauri Reuter arvelee, että GMO-keskustelu kuolee, jos geenieditoituja kasveja ei määritellä muuntogeenisiksi. Silloin geenieditointi nähtäisiin tavanomaisena jalostamisena.
Kävisikö noin? Myös luomuviljelyn osalta? Sitä on toisaalta vaikea uskoa, mutta toisaalta ...
Niin, ja toisaalta toisaalta: EU ei ole vielä ilmoittanut kantaansa.
On muuten vähän kummallistakin, että asiasta on keskusteltu niin vähän, jos tuo päätös tosiaan on noin pian tulossa, eli tässä kuussa tai ensi kuun alussa. On kuin kaikki osapuolet olisivat tyynen fatalistisesti nyt alistuneet odottamaan sitä, mitä sieltä EU-oikeudesta sitten ikinä tuleekin.
-
Tämä on yleisesti hyvä artikkeli saksalaisesta suhtautumisesta geenitekniikkaan, sen historiallisesta kehityksestä:
How the Green Party-Led Anti-Biotechnology Movement Captured German Policy and Why it Endangers Germany’s Future Innovation in Gene Editing (https://geneticliteracyproject.org/2018/06/27/how-green-party-led-anti-biotechnology-movement-captured-german-policy-endangers-germanys-future-innovation-gene-editing/)
Otan siitä nyt esille vain tämän, mitä on odotettavissa, jos myös uutta geenitekniikkaa, geenieditointia pyritään säätelemään yhtä raskaalla kädellä kuin vanhaakin:
There are only very drastic (and almost impossible) ways to regulate CRISPR, according to the current GMO legislation: a constant monitoring of plant science labs to ascertain that the method is not being used on crop plants or prohibiting the entire technology in Germany. But this would still not solve the faux problem because GMO seeds could be imported and would not be detectable.
Eli ainoa tapa asia estää olisi poliisivalvonta tai ainakin ratsiat laboratorioihin? Vrt. Ronald Baileyn kuvaus omista kokeilustaan, edellä 08.06.18.
Eikä sekään auttaisi, koska tällaisia siemeniä voisi tuoda ulkomailta. Eikä olisi tapaa varmentaa, että jokin "Vinku-Intiassa" kehitetty siemen ei olisi geenieditoitu. Tämän tosiasian tuovat siis esille asiantuntijat, tiedemiehet ympäri maailman.
***
Mutta eikö tuo artikkeli esitellyt vain Saksan Vihreiden suhtautumista asiaan? Tavallaan niin, mutta:
Over the years, political parties across the ideological spectrum have gradually adopted Green positions on this issue. As a result, Germany actually pursues official Green policies on controversial science issues although the party is not part of the Christian Democrat–Social Democrat coalition. It is quite unusual that a ruling government implements the aims of an opposition party.
-
Tässä kerrotaan, että kiivas keskustelu ja lobbaus asiassa jatkuu (ainakin muualla Euroopassa, vaikka Suomessa sitä ei ole juuri näkynyt) ....
As European Court ponders regulatory fate of CRISPR and other New Breeding Techniques, anti-biotechnology groups lobby for GMO-like restrictions (https://geneticliteracyproject.org/2018/07/16/as-european-court-ponders-regulatory-fate-of-crispr-and-other-new-breeding-techniques-anti-biotechnology-groups-lobby-for-gmo-like-restrictions/)
.... mutta annetaan myös eräs tärkeä päivämäärätieto (lihav. HJ):
There is a burning debate in Europe about the future of GMO regulation. The [European Court of Justice] will announce a landmark ruling on July 25. If seed companies get their way, [new breeding techniques] such as CRISPR / Cas9 could be exempted from regulation.
Tuossa jaottelussa mekin taidamme olla siemenyhtiö. Mutta kuuluu tuon vaihtoehdon kannattajiin muitakin. ;D
Ei ensi, mutta sitä seuraavan viikon keskiviikkona 25.7.18, jolloin Jaakko ja Suomen Epätieteellinen Seura heittävät järveen kylmän kiven, päätös tulee siis ulos.
-
Tuossa GLP:n lainaamassa saksankielisessä alkuperäisessä artikkelissa, joka oli selvästi vihamielinen/epäluuloinen geenieditointia kohtaan, oli siinä esitetyssä listassa myös tämä seurauksena, ellei asiaa tarkasti säädellä:
[...]
* keine verpflichtenden Sicherheitsmaßnahmen, um Verunreinigungen von gentechnikfreien (Bio-)Produkten zu verhindern,
[...]
Eli siis aika keskeisenä huolena oli juuri se, miten luomutuotteissa voisi välttää geenieditoituja ainesosia.
Näin on, koska IFOAM on linjanvetonsa tehnyt, ja ne luomussa kielletyiksi määritellyt.
Mutta kuten edellä 2.7.18 esille tuotiin, aika radikaalia tuon säätelyn pitää olla, koska ko. ainesosia ei voi jälkikäteen tunnistaa. Eli vähän liioitellen: meidän muiden täytyy hyväksyä poliisivaltio, jotta jotkut saavat haluamaansa aitoa luomua.
-
Saksan maatalousministeri Julia Klöckner kuitenkin nyt yllätti. Vastoin galluppeja ja Saksan yleistä mielipidettä hän on varoittanut, ettei uutta geenitekniikkaa ja sen mahdollisuuksia pidä automaattisesti, "refleksinomaisesti" hylätä:
German Agriculture Minister warns against ‘reflexive’ rejection of nutritional and safe CRISPR gene editing-created crops and foods (https://geneticliteracyproject.org/2018/07/19/german-agriculture-minister-warns-against-reflexive-rejection-of-nutritional-and-safe-crispr-gene-editing-created-crops-and-foods/)
Erityisen hienoa oli, että hän toi esille kyseisen tekniikan lupaukset muualla maailmassa, rivien välissä kertoen, että Saksan ratkaisu vaikuttaa siihenkin.
Uudelleen kerrotaan eli vahvistetaan tämä (oli myös lähdeartikkelissa):
The European Court of Justice (ECJ) will review [NBTs] on July 25th. The court will clarify whether certain new [plant breeding] methods will be exempted from Europe’s strict rules on genetic engineering, and evaluate licensing procedures and labeling requirements.
Euraktiv on ollut toistaiseksi asiasta hiljaa, mutta eiköhän se ensi viikolla siitä kerro. Viimeistään silloin kun tuo päätös eli tulkinta annetaan. Hiljaa on ollut myös Suomen valtamedia, mutta samat sanat siitäkin.
-
Annaleena Ylhäinen viittasi twiitissään tähän twiittiin:
***
C. S. Prakash
@AgBioWorld
·
1t
Eminent European scientists write to EU president urging him to not do a #GMO on New Breeding Tech like #CRISPR, and foolishly lose out on benefits of tech to European foods & farming while the Yanks are already moving forward with gene-edited crops
(link: https://cdn.website-editor.net/ed25e686182040aeb41d3b3d05cc2cd2/files/uploaded/Open%2520letter.pdf) cdn.website-editor.net/ed25e686182040…
***
Tuosta linkistä on ladattavissa tämä tiedemiesten vetoomus pdf:nä.
Ehdotus on sen verran monimutkainen, että siihen on pakko palata tarkemman lukemisen jälkeen.
Mutta se tuotakoon jo esille, että allekirjoittajina on mittava joukko tiedeihmisiä. Ja se, että heidän joukossaan on myös Suomesta Anneli Ritala ja Teemu Teeri.
PS. Tuo vetoomuskin viittasi EU-oikeuden tulevaan päätökseen. Vielä on nukuttavava muutama yö!
-
Reuters:
Battle lines drawn as EU court weighs fate of gene-edited crops (https://mobile.reuters.com/article/amp/idUSKBN1KA0NL?__twitter_impression=true)
Suomalaisessakin mediassa on nyt ollut juttua geenieditoinnista - mutta vain ihmisen geenien muokkaamisen (https://yle.fi/uutiset/3-10316339) yhteydessä. On kuin hankalaa ongelmaa paettaisiin puhumalla vielä hankalammasta!
-
Nyt myös Euraktiv julkisti päivämäärän, joka on siis parin päivän päästä.
Plant breeding techniques: Commission wants broader reflection on innovation in seeds sector (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/plant-breeding-techniques-commission-wants-broader-reflection-on-innovation-in-seeds-sector/)
Muutoin artikkelissa ei ole paljonkaan uutta, käydäänpähän vain läpi esitetyt näkökannat.
-
Kriitikoille eli vastustajillle on jäänyt pahasti vanha levy päälle:
Critics, on the other hand, fear that the farmers’ dependence on multinational seed corporations will significantly increase.
The Corporate Europe Observatory (CEO) says that the patents to emerge from these techniques will basically increase the pressure on farmers by making them more dependent.
A similar view is shared by MEP Bart Staes from the Greens/EFA group.
“These patented organisms have the potential to only further increase our dependence on agri-chemical multinationals and perpetuate the cycle of pesticide pollution, unfair pricing and the destruction of ecosystems,” he said.
Jos tässä oikeuden tulkinnassa lopputulos on se, mitä odotetaan - että geenieditoidut lajikkeet asetetaan samaan asemaan kuin mutaatiojalostuksen tulokset - miten se lisäisi tuollaisia paineita? Onhan tänä päivänä voimassa jalostajan oikeus kehitettyyn lajikkeeseen? Eivät kai vihreät sitä halua lakkauttaa?
Luulenpa, että on juuri päinvastoin (lihav. HJ):
“With dozens of patents for new GM techniques already filed, the patent holders including big agrochemical corporations like Bayer/Monsanto, BASF, and Dow Agrosciences have great financial stakes in keeping the regulation for their techniques as minimal as possible – at the possible expense of public health and the environment,” CEO said.
Jos säätelyä jatketaan entiseen tapaan, se päinvastoin sementoi näiden isojen firmojen oligopolistisen aseman. Muilla kun ei ole silloin varaa kaikkiiin byrokratian vaatimiin kustannuksiin.
Jos taas kyse on menetelmien patenteista, niitä tuo EU-oikeuden tulkinta vahvista tai poista. *)
Oireellisesti tuossa mainitaan Bayer/Monsanto, vaikkei sellaista firmaa ole olemassa. Monsanto-marsseilla oli kivaa, jatketaan siis niitä?
Tästäkin havainnosta halutaan repiä:
The Belgian MEP emphasised that new techniques should be subject to the same impact assessments and labelling requirements as existing GMOs.
“Especially because recent scientific publications show that these new techniques might not be as precise as some claim them to be, as they show unintended effects,” he noted.
(lihav. HJ)
Tuo on ongelma sitten jos geenieditointia ryhdytään soveltamaan ihmisen geeneihin. Kasvinalostuksessa se ei ole minkäänlainen ongelma. Epäonnistuneet siemenet vain hylätään, tuhotaan, heitetään pois. Niinkuin tehdään tavanomaisessakin jalostuksessa. Säteilytys tai kosmisen säteilyn vaikutusten odottaminen ei varmasti ole täsmällistä.
Mutta "ihmisjalostuksesta" ei ole tuossa EU-oikeuden päätöksessä lainkaan kysymys.
________
*) epäselvää onkin, mitä väitetään patentoiduksi:
For the European Coordination Via Campesina, an association of small farmers, the fact that these products are all patented is proof that the techniques used do not “do the same as nature” as the biotech industry claims.
“Copying nature is not a patentable invention.”
Penisilliini ei siis ollut patenttikelpoinen keksintö?
Mutta sotketaanko tuossa taas patentit ja jalostajan oikeus? Ellei, minä pidän täysin oikeudenmukaisena, jos joku saa patentoidakin lajikkeen, jonka luonto olisi voinut tehdä. Mutta ei tehnyt.
Muistaen, että tietyn määräajan kuluttua patentti raukeaa. Ja patenttiin kuuluu, että on tarkkaan selvittänyt, miten se on tehty. Minusta on vaarana, että geenieditoinnista tulee erilaisten puolisalaisten ammattikuntien hämärä vaiettu käsityötaito, ellei tuota EU:n linjausta tehdä.
Via Campesina on muuten luomuväkeä, eivätkä he tuollaista lajiketta käyttäisi, oli se patentoitu tai ei! 8)
-
Olisiko tämä kuitenkin vähän uutta? Muistutus siitä, että Eurooppa tarvitsee uutta kasvinjalostusta, ihan tässä konkreettisessa, jo sovitussakin asiassa (lihav. HJ):
The role of NPBTs could also be valuable in the Commission’s plans for an EU-wide protein strategy in the future, according to the EU farmers’ union Copa-Cogeca.
EU demand amounts to around 45 million tonnes of crude protein per year, of which one third is met by soya. The EU self-sufficiency in soya is only 5%.
For this reason, the executive launched in February an online stakeholder survey about the possible development of an EU-wide protein plan.
Focusing on the agronomical aspect, Copa-Cogeca Secretary-General Pekka Pesonen said yields from protein crops should be improved considerably.
“The EU is very competitive with other arable crops, such as wheat (energy-protein mix) […] we talk about multiple sources of proteins. We know that protein crops potentially are good for the environment (for instance nitrogen-fixing leguminous species), but they need a boost for their performance by modern plant breeding techniques (NPBTs).”
"Vanhakin" geenitekniikka olisi tietysti tuossa avuksi, ja olisi jo pitkälle käytettävissäkin, mutta mennään nyt tästä kohdasta, jossa aita näyttää olevan matalin.
Ceterum censeo: Suomessa kasvava soijalajike olisi kiva.
-
Komission suunnitelmista asiassa ei kyllä ota selvää se myyttinen sielunvihollinenkaan. Eli pirukaan.
Toisaalta se lupaa noudattaa EU-oikeuden linjausta. Toisaalta se uhoaa, että siitä vasta sen päätöksenteko alkaa, ja lopputuloksena voi olla mitä tahansa.
Mutta siihen liittyikin edellä 20.7.18 mainittu eurooppalaisten tiedeihmisten vetoomus. Se toivoo komissiolta selkeää kannanottoa ja mielellään heti oikeuden linjauksen jälkeen. Vapaamman, vähemmän rajoitetun geenieditoinnin puolesta. Jotta Eurooppa ei jää surkeasti jälkeen tässä tieteellisessä vallankumouksessa. Joka tapahtuu maailmassa kuitenkin vaikka Euroopassa ajettaisiin millaista linjaa tahansa.
-
Belgia oli jo mennyt hiukan asioiden edelle ja antanut luvan tällaiselle koeviljelmälle, jolle oli istutettu geenieditoitua maissia:
Ahead of EU decision on new breeding techniques, Belgium acknowledges field trials of CRISPR-edited corn (https://geneticliteracyproject.org/2018/07/24/ahead-of-eu-decision-on-new-breeding-techniques-belgium-admits-to-secretly-growing-crispr-edited-corn/)
Mutta tänään sitten tärähtää. Jotenkin, ainakin. Vaikka jo edellä olen kertonut ja useat muutkin tahot ovat kertoneet vahvoista odotuksista asiassa, on se kuitenkin oikeuden istunto, ja mitä tahansa voi periaatteessa tapahtua. Ihan varmoja eivät ole nämä belgialaisetkaan:
On [July 25th], the European Court of Justice in Luxembourg [will] settle the discussion on new [gene-editing] techniques. “The question is whether such a plant is a GMO and in order to obtain certainty about it, we applied to the Belgian government. They confirmed to us that our maize plants do not fall under the provisions of Belgian GMO legislation,” says Custers. “Of course it is exciting now because the European Court’s ruling can change that… Hopefully there will now be clarity. We have been urging Europe for a few years now.”
Luxemburg on meistä pari tuntia jäljessä ja eivät kai herrat ja rouvat tuomarit aivan kukonlaulussa aloita istuntoaankaan. Niinpä pitkälle iltapäivään varmaan menee, ennenkuin päätöksestä tietoa tulee. Suomeksi tietoa saadaan valtamedioista ehkä vasta huomenna - jos vielä silloinkaan. ;D
-
Se on sitten tämä tapaus ja sen käsittely alkaa klo 11:00 paikallista aikaa eli klo 13:00 Suomen aikaa:
https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62016CN0528:EN:HTML
-
Greenpeacekin oli lehdistötiedotteessaan ottanut esille tuon Belgian tapauksen, jonka se leimaa luvattomaksi tai laittomaksi:
Unauthorised GMO field trial exposed as EU takes hands-off approach, Greenpeace
EU court set to rule on whether new GMOs fall under existing law (http://www.greenpeace.org/eu-unit/en/News/2018/Unauthorised-new-GMO-field-trial-exposed-EU-hands-off/)
Press release - July 24, 2018
Brussels – Media reports in Belgium have exposed an unauthorised field trial of an experimental genetically modified maize in Flanders, preempting a ruling on the classification of a new brand of genetically modified organisms (GMOs) by the European Court of Justice on Wednesday.
Siinä viitataan mielenkiintoisesti myös Suomeen:
Authorities in Belgium took a similar approach to the UK, Finland and Sweden in advising that certain plants created with a genetic engineering technique known as CRISPR do not fall under EU GMO law.
Jostain Suomen päätöksestä on tehty johtopäätös, että Suomen linja on sama kuin Ruotsin. Tietääkseni Suomessa ei ole menossa asiassa kokeiluja?
-
Voihan ihme! Luinko ja ymmärsinkö oikein? Oikeus olisi siis sittenkin päättänyt, että geenieditoidut lajikkeet ovat GMO:ta, kuten myös mutageeniset lajikkeet!
UPDATE 1-EU top court says mutagenesis falls under EU GMO rules (https://af.reuters.com/article/commoditiesNews/idAFL5N1UL2RL)
Mutta miten tuo päätös voi olla tuolla? Ja on ollut jo tunti sitten? Taisin sekoilla vähän aikaeroissa, mutta sittenkin?
No, eiköhän tuosta uutisesta saada kansantajuisempi versio? Joka sitten myös kertoo, mitä tuosta seuraa.
Näin Greenpeace tuon tulkitsee:
New GMOs cannot escape testing and labelling under EU law, EU court rules (http://www.greenpeace.org/eu-unit/en/News/2018/New-GMOs-cannot-escape-testing-labelling-under-EU-law-EU-court-rules/)
Tuo oli jo selvemmin sanottua. Ja voittajan puhetta. Greenpeace kehottaa komissiota huolehtimaan, että esim. Ruotsin ja Belgian (ja Suomen?) geenieditointikokeet eivät laittomina jatku.
-
Lainauksia:
***
Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
GARNet
GARNet@GARNetweets·1t
ECJ @EUcourtpress indicates that all mutagenised seed are GMOs….but it’s OK to use the ones we’ve had for ages...just not the ones that are actually targeted to specific genes! Bad news for science #geneediting (link: https://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/application/pdf/2018-07/cp180111en.pdf) curia.europa.eu/jcms/upload/do…
***
Tuossa linkissä on oikeusistuimen lehdistötiedote pdf:nä englanniksi. Samasta asiasta:
***
Ludger Wess
@LudgerWess·2t
Ab jetzt nur noch Pflanzenveränderung durch Klangschalen, Vorsprechen von Goethe-Gedichten und Beschallung mit Bach-Kantaten.
***
Vapaa käännökseni: tästä eteenpäin kasveja muunnellaan ainoastaan kilistämällä äänimaljoja (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4nimalja), lukemalla ääneen Goethen runoja ja kaiuttamalla kovaa Bachin kantaatteja. (Ja linkki oli samaan lehdistötiedotteeseen.)
-
Tämän melkein kaiken jo tiedämmekin tai ainakin arvaamme, mutta laitetaan linkki myös Euraktivin tämänpäiväisen uutiseen:
Industry shocked by EU Court decision to put gene editing technique under GM law (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/industry-shocked-by-eu-court-decision-to-put-gene-editing-technique-under-gm-law/)
Tuokin artikkeli selventää, mitä tapahtui. Ja ehkä myös sitä, mitä tapahtuu tästä eteenpäin.
-
Tuosta edellisestä. Luomuväki tietää, että ongelmana on se, ettei uudella geenitekniikalla tehtyjä lajikkeita voi tavanomaisista erottaa, mutta heillä on jo asiaan mietittynä ratkaisu ...
“The European Commission cannot delay action anymore and now has to ensure that the EU legal framework is properly enforced by Member States. The Commission should immediately launch a research project to develop detection methods that will complement the traceability system, to ensure an adequate segregation of these new GM plants and to prevent the contamination of organic and conventional GMO-free food and feed production in Europe”, said Eric Gall, Policy Manager at IFOAM EU.
... nimittäin, että komissio maksaisi projektin ja käskisi tiedemiestensä keksiä menetelmän tähän jäljittämiseen. Oletuksena tietysti, että se on (helposti) keksittävissä.
Tuo, sen sijaan, että EU satsaisi nyt tähän uuteen mahdollisuuteen kasvinjalostuksessa.
-
New Scientist ehti eilen iltapäivällä myös jo ottaa asiaan kantaa:
Gene-edited crops declared GMOs in EU court ruling (https://geneticliteracyproject.org/2018/07/25/gene-edited-crops-declared-gmos-in-eu-court-ruling/)
Harmi, että meillä on käytettävissämme vain tuo GLP:n tiivistelmä/ote, ja itse artikkeli on maksumuurin takana. (Periaatteessa meillä pitäsi olla rahaa myös maksaa käyttämistämme teksteistä. Vaan kun ei ole.)
Organisms created by methods that alter the DNA, including CRISPR gene editing, should be subject to the same EU laws as genetically modified organisms, the European Court of Justice ruled today [July 25].
The ruling is being hailed as a victory for environmentalists. However, the effect might make it so expensive to launch gene-edited crops that few organisations besides big multinationals will be able to do it. The decision will have global reverberations because the EU is such a huge market.
Eli kyseessä oli nk. Pyrrhoksen voitto, ainakin, jos tavoitteena oli vähentää näiden suuryritysten valtaa ja vaikutusvaltaa. Joka tuotiin esille hyvin keskeisenä perusteena, tätä mainittua päätöstä odoteltaessa, vrt. vaikka edellä 24.7.18.
…Then, in the 1950s, they started deliberately inducing random mutations with radiation or toxic chemicals. Much of the food we eat today, including some strains of wheat, comes from crops created by such mutagenesis.
Tuohon voisi vielä lisätä, että näitä noilla menetelmillä synnytettyjä lajikkeita käytetään luomuviljelyssäkin. Jotka siis EU-oikeuden tulkinnan mukaan ovat GMO-lajikkeita! (Pyrrhoksen voitto sekin, luomuväelle!)
Mutta niille myönnetään poikkeus, koska niitä on niin kauan harrastettu, eikä tähän mennessä ole sattunut mitään:
… However, the ruling continues: “It is apparent from the GMO Directive that it does not apply to organisms obtained by means of certain mutagenesis techniques, namely those which have conventionally been used in a number of applications and have a long safety record…”
Eli junaa ei sieltä suunnasta ole ennenkään tullut, aja eteenpäin vaan.
Komission epävarmuuden on Michael Le Page myös huomannut:
There’s confusion over the ruling’s significance, though. Some think the EU will definitely follow the ruling, which would be bad news for biologists wanting to create genome-edited products.
Others think the ruling is non-binding advice, and will not necessarily determine EU policy. Ahead of the ruling, New Scientist had asked the European Commission which is correct, but did not receive a direct answer.
Sellainenkin asian kuvaus on mahdollinen, että tässä vain mentiin yksi kierros pelilaudan ympäri ja palattiin lähtöruutuun. Ja komission on nyt itse ryhdyttävä siihen, mitä se on vuosikausia laistanut ja lykännyt: otettava nyt perusteltu ja perusteellinen, tieteellinen ja mahdollisimman vähän tulkintamahdollisuuksia sisältävä kanta asiaan. Tehtävä siis uusi direktiivi, koska uusista ilmiöistä on kyse..
Edellä mainittiin se tiedemiesten vetoomus. Se ei oikeastaan yhtään menettänyt ajankohtaisuuttaan.
***
Helsingin Sanomiin tai muuhunkaan sanomalehteen, tai YLE:n uutisiin ei tieto tuosta ratkaisusta näytä ehtineen tai "ehtineen".
Oikeastaan nyt toivoisi, että suomalaiset tiedemiehet ottaisivat asiaan näkyvämmin kantaa. Suurelle yleisölle näkyvämmin kuin mitä on eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti. Josta siitäkään ei valtamediassa juurikaan ole puhuttu.
-
Varmaankin tässä on nyt siirryttävä odottavalle kannalle, mutta tähän vielä linkki saksalaiseen kommenttiin:
EuGH-Urteil
Die Angst vor der Gentechnik hat gewonnen (https://www.sueddeutsche.de/wissen/landwirtschaft-die-angst-vor-der-gentechnik-hat-gewonnen-1.4068777)
Eli: EU-tuomioistuimen päätös. Geenitekniikan pelko on voittanut.
-
EU-tuomioistuimen käsittelemän asian C‑528/16 ("crispr") Pyyntö, Ratkaisuehdotukset ja Tuomio eri kielillä sivulla:
http://curia.europa.eu/juris/documents.jsf?num=C-528/16
Tässä tuo EU-tuomioistuimen Tuomio asiassa C‑528/16 suomeksi (väliakainen versio):
http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf;jsessionid=9ea7d2dc30dd0456768ab9274ce9ac6bb821821d541c.e34KaxiLc3qMb40Rch0SaxyOahf0?text=&docid=204387&pageIndex=0&doclang=FI&mode=req&dir=&occ=first&part=1&cid=994662
-
Tässä lisää pohdintaa siitä, mitä tuo oikeuden päätös eurooppalaiselle tieteelle merkitsee:
Science setback? What’s next now that European court rules gene-edited crops are GMOs? (https://geneticliteracyproject.org/2018/07/26/science-setback-whats-next-now-that-european-court-rules-gene-edited-crops-are-gmos/)
Tai afrikkalaiselle:
“This proves how stupid the European system is for regulating GMOs,” Stefan Jansson, professor of plant physiology at Sweden’s Ümea University told Wired. “Many of us have tried to change things in last 10 years with meager success. When it comes to things like this, people listen to organizations like Greenpeace more than they listen to scientists.”
The ruling will all but shut down the possibility of a new generation of biotech crops in Europe, but the impact of the ruling will echo more harshly elsewhere, particularly in Africa.
-
Tässä ensimmäinen kaipaamani suomalaisen tiedemiehen kannanotto. Lauri Reuter, Tekniikka & Talous -lehdessä:
Suomalaistutkija pettyi raskaasti kasvinjalostuksen EU-sääntelyyn – ”Epäeettistä jättää uusia työkaluja käyttämättä poliittisista syistä” (https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/suomalaistutkija-pettyi-raskaasti-kasvinjalostuksen-eu-saantelyyn-epaeettista-jattaa-uusia-tyokaluja-kayttamatta-poliittisista-syista-6734117)
Siitä:
VTT:n erityisasiantuntijan Lauri Reuterin mukaan EU-tuomioistuimen päätös ei ole johdonmukainen.
”Päätöksessä säteilytys ja kemiallinen jalostaminen todetaan turvalliseksi, vaikka nämä tekniikat ovat vanhoja ja tuottavat prosessin aikana paljon sattumanvaraisia mutaatioita. Uusilla geenieditointitekniikoilla kasvin dna:sta voidaan muuttaa tarkoin valittua emästä ja näin päästään samaan lopputulokseen huomattavasti nopeammin ja pienemmillä kustannuksilla kuin direktiivin sallimilla tekniikoilla”, Reuter ihmettelee.
[...]
"Nyt linjattiin, että saman lopputuloksen tuottava, mutta huomattavasti kehittyneempi ja täsmällisempi tekniikka tekee uudesta lajikkeesta gmo:n. Tilanne on absurdi”, Reuter hämmästelee ja muistuttaa, että dna-mutaatiot ovat luonnollinen prosessi, jota tapahtuu jatkuvasti viljelykasveissa.
Reuter analysoi sitten, miten keskustelussa asiasta sotkeutuvat eri asiat. Haastattelun loppulause:
”Ilmaston muuttuessa rajusti ja ruoantarpeen lisääntyessä uudet viljelylajikkeet ovat elintärkeitä. On suorastaan epäeettistä jättää näin arvokkaita uusia työkaluja käyttämättä pelkästään poliittista syistä.”
Mutta odotan silti yhä eräiltä muiltakin tiedeihmisiltä Suomessa asian kommentointia, ja laajempaakin analyysiä, julkisuudessa.
-
EU-päätöksestä myös ruotsiksi. Mutta siis Ruotsista, ei Suomesta:
EU-beslut försvårar växtförädling med gensaxar (http://www.landlantbruk.se/lantbruk/eu-beslut-forsvarar-vaxtforadling-med-gensaxar/)
EU-domstolen beslutade i onsdags att gensaxen Crispr-Cas9 ska kategoriseras som en form av genmodifikation, GMO. Följden blir krävande tillståndsprövning och fler byråkratiska prövningar för dem som vill växtförädla med den tekniken. Beslutet har fått hård kritik.
Ja tiedemiesarvio sieltä:
– Det här kommer att ha samma avkylande effekt på forskningen som GMO-reglerna har haft i 15 år, säger Stefan Jonsson, professor i fysiologisk botanik vid Umeå universitet, till tidningen Nature. Han oroas framför allt av att finansieringen av forskning avseende gensaxar i växtförädlingen nu kommer att försvinna.
Koska Ruotsissa oli jo menossa geenieditointiprojekti, ovat tiedemiehet siellä tietysti vielä pettyneempiä kuin ehkä jossain muualla Euroopassa.
Dagens Nyheterissä oli myös ollut juttu (https://www.dn.se/nyheter/eu-domstolen-om-crispr-modifierade-vaxter-ska-klassas-som-gmo/). (Maksumuurin takana. Meidän Hesarissamme juttu on julkaisukynnyksen takana. 8)). DN:n kuvatekstistä:
”I går var den laglig. Är den olaglig i dag?” undrar Stefan Jansson angående sin Crispr-modifierade kål (med gulblommande stänglar i bakgrunden).
***
Stefan Jansson (https://www.umu.se/en/staff/stefan-jansson/) on on nimen oikea kirjoitusmuoto.
-
Tästä tietokannasta (https://mvd.iaea.org/#!Search) voi sitten katsoa, mitä säteilytyksellä (tai kemikaaleilla?) luotuja lajikkeita sitä onkaan käyttöön hyväksyttyinä.
"Pages: 219 | Records: 3,281"
Jotka siis nyt EU-oikeuden linjauksen jälkeen ovat edelleen sellaisenaan hyväksyttyjä, tavanomaisessa viljelyksessä. Mutta luomuviljelyssä siis oikeastaan kiellettyjä, kun ne ovat GMO:ita.
Vihje tähän: Ludger Wessin twiitti.
-
Twiitti, lainaus:
Annaleena Ylhäinen
Annaleena Ylhäinen@AYlhainen·26. heinäk.
Juttelin tästä aiheesta tänään Borealin jalostusjohtaja @VeteläinenMerja kanssa. Pahiten EUssa päätöksestä kärsivät vihannesten jalostajat ja siementuottajat. Investointeja ei kannata tehdä eikä tutkimusta rahoittaa. Bisnes annetaan Amerikkaan
Sama täällä:
Bayer, BASF to pursue plant gene editing elsewhere after EU ruling (https://www.businessinsider.com/r-bayer-basf-to-pursue-plant-gene-editing-elsewhere-after-eu-ruling-2018-7?r=US&IR=T&IR=T)
-
Tässä sitten myös kehotetaan siihen, EU:n on mentävä asiassa eteenpäin, myös ja erityisesti lainsäädännössä.
Nothing wrong with genome editing in agriculture (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/opinion/nothing-wrong-with-genome-editing-in-agriculture/)
"We urge the EU and its member states to move quickly to provide more workable legislation that will allow farmers and consumers across Europe to take advantage of the many benefits that technological innovations such as CRISPR-Cas genome editing can offer.
As a first step, we encourage the EU to engage citizens in an inclusive and fact-based dialogue to build understanding of genome editing and how it will be used in agriculture.
We certainly intend to continue our own efforts to bring critical benefits to European farmers and consumers."
Vaihtoehto on tietysti, että myös tuo DowDuPont vetää nuo toimintonsa muualle, ja Euroopan kehittyminen maailman suurimmaksi maatalousmuseoksi saa lisävauhtia.
Eikä kyse ole vain noista isoista, vakiintuneista firmoista. Vaan siitä, että jos nyt orjallisesti mennään tuon oikeuden linjanvedon varassa (eikä direktiivejä tietoisesti ja eksplisiittisesti muuteta), Eurooppaan jää syntymättä pieniä ja innovatiivisia uusia yrityksiä alalle. Nekin syntyvät muualle.
-
Tulihan tuo sama vaatimus nyt Suomestakin:
Suomessa teollisuus ja viljelijät ovat valmiita vapaampaan geenimuunteluun – ”kirosana ´gmo´ lyttää uudet mahdollisuudet” (https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/luonnovarat/suomessa-teollisuus-ja-viljelijat-ovat-valmiita-vapaampaan-geenimuunteluun-kirosana-gmo-lyttaa-uudet-mahdollisuudet-6734236)
Elintarviketeollisuusliitto sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK haluavat EU:n tiukkaan geenimuuntelua ja kasvien jalostustekniikoita säätelevään direktiiviin uudistuksia.
EU-tuomioistuin päätti keskiviikkona, että uudet geenieditointitekniikat, kuten crispr-cas9, kuuluvat vuonna 2001 säädetyn direktiivin alaisuuteen. Direktiivin myötä uudet tekniikat ovat tarkan kontrollin ja lupamenettelyn alaisuudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusilla geenieditointitekniikoilla jalostetut kasvit luokitellaan gmo:ksi.
”Gmo:ksi luokiteltavien kasvien mahdollisuus päästä pelloille on lähes olematon”, VTT:n erityisasiantuntija Lauri Reuter totesi Tekniikka&Taloudelle tuoreeltaan EU-tuomioistuimen päätöksen jälkeen.
(lihav. HJ)
Nyt tuon on enää tultava Suomen hallituksen tietoon, ja tultava sen kannaksi.
Tässä on lähestytty jo yhdistyksemme näkemystä:
Elintarviketeollisuusliitto uudisti kantansa geenitekniikkaan viime lokakuussa. Elintarviketeollisuuden mukaan geenitekniikan avulla voidaan luoda uusia mahdollisuuksia tuottaa entistä parempia ja edullisempia tuotteita sekä lisätä maatalous- ja elintarviketuotantoa.
Asia, geenieditointi voisi olla tärkeä juuri Suomelle:
Sahin mukaan geenitekniikoiden hyödyntämistä puoltaa muun muassa ilmastonmuutos. Suomen asema on globaalissa mittakaavassa Sahin mukaan erityinen.
”Suomi on niin pieni alue, että millään suurella yrityksellä ei ole halua kehittää lajikkeita nimenomaan Suomen olosuhteisiin. Tässä mielessä olisi tärkeää, että Suomessa kasvinjalostus pysyy omissa käsissämme sellaisilla resursseilla, joilla pystymme seuraamaan alan uusinta kehitystä maailmalla.”
-
Ronald Bailey sanoo reippaasti ilman kohteliaisuutta:
Idiots on the European Court of Justice Rule Modern Gene-Edited Crops Must Be Overregulated (http://reason.com/blog/2018/07/25/idiots-on-the-european-court-of-justic-r)
But now the idiots sitting on the European Court of Justice have ruled that the European Union's absurd GMO regulatory scheme must be applied to gene-edited crops. "Organisms obtained by mutagenesis are GMOs and are, in principle, subject to the obligations laid down by the GMO Directive," ruled the court.
Ludger Wess on pessimisti - ilmeisesti Saksan asenneilmaston pohjalta. Siinä se nyt oli, ei asia tästä miksikään muutu:
AUSSTIEG AUS DER MODERNEN PFLANZENZUCHT (https://www.salonkolumnisten.com/nach-dem-urteil-ausstieg-aus-der-modernen-pflanzenzucht/)
Gibt es einen Ausweg? Vorläufig nicht. Es ist nicht damit zu rechnen, dass sich politische Mehrheiten finden, um die Direktive von 2001 zu ändern. Außer liberalen Parteien wie der FPD hat sich das gesamte Spektrum von ganz links bis ganz rechts darauf verständigt, alle auf moderner Genetik basierende Innovationen in der Pflanzenforschung rundheraus als gefährlich zu betrachten.
Von der Forschung ist ebensowenig zu erwarten wie von der Politik. In den Biologenverbänden sind die Spannungen zwischen den mehrheitlich grün orientierten Ökologen und den Genforschern schon jetzt mit den Händen zu greifen.
Oikeastaan kumpainenkin sanoo, että siinä olisi ollut tilaisuus, joka nyt jätettiin käyttämättä. Mutta USA ym. maat kyllä sen käyttävät.
Minusta on pohdittu kummallisen vähän (ei noissakaan) mitä tähän kuvioon vaikuttaa mahdollinen lain kunnioittamattomuus. Rikollisuus, jos niin halutaan. Jos geenieditoinnista ei jää kiinni, ja sillä voi tienata, miksi sitä ei tapahtuisi? Otetaan Baileyn esimerkki:
CRISPR allows a directed form of mutagenesis in which plant breeders seek to make specific modifications that will enhance some trait in a crop. Suppose plant breeders identify a gene variant in a less productive landrace variety of a crop that confers disease resistance on it. The commercial variety has the same gene, but not the specific order of DNA base pairs that confer disease resistance. People are already eating both the landrace and the commercial variety safely.
Kyllä minulla on sen verran rikollinen mielenlaatu (pidän se muutoin kurissa!) että osaan kuvitella, miten tuollainen yhdistelmälajike kummasti vain "löytyy". Vanhasta varastosta, unohtunut vain rekisteröidä joskus 1960-luvulla.
Mielessäni on nyt Robin Hood -rikollisuus. Jos joku köyhä Afrikan maa ottaa tuolla tavalla käyttöön sille hyödyllisen geenieditoidun lajikkeen, onko EU:lla pokkaa ja/tai juridisia perusteita boikotoida tuollaista maata? Eli kieltää sieltä tuonti?
Se ilmeisesti edellyttäisi niiden IFOAM:in ehdottamien tunnistamismenetelmien käyttöä, joita vielä ei ole olemassa. Ja joista emme tiedä, ovatko ne kehitettävissäkään. Emme kyllä varmasti tiedä niinkään päin, etteivät ne ole. Tiede yltää nykyisin kaikessa uskomattomiin suorituksiin.
-
Kun "rauta" on nyt niinkin kuuma, laitetaan tähän tämäkin Reuterin twiitti:
***
Lauri Reuter
@LauriReuter ·27. heinäk.
EU:n tuomioistuin linjasi geenieditoinnin raskaan #GMO-säätelyn alle - vastoin asiantuntijoiden neuvoa. Euroopan kasvitieteen järjestö EPSO ilmaisee pettymyksensä, ja huolensa, ja tarjoaa apuaan tietoon perustuvan säätelyn rakentamiseen. #uusijalostus (link: http://www.epsoweb.org/webfm_send/2405) epsoweb.org/webfm_send/2405
***
Linkistä on ladattavissa kyseinen kannanotto pdf:nä. Ja niinhän siinä sanotaan kuin Lauri R. kertoo.
EPSO ei ole menettänyt toivoaan sen suhteen, että järkevä direktiivi saataisiin aikaan.
-
Harmillista, mutta tämän kanssa on nyt elettävä. Ja kyllä se siitä, kertovat Farmit.net ja Boreal:
KYLMÄÄ VETTÄ UUSIEN KASVINJALOSTUSMENETELMIEN NISKAAN – MITEN KÄY EUROOPPALAISEN LAJIKEKEHITYKSEN? (https://www.farmit.net/blog/2018/07/31/kylmaa-vetta-uusien-kasvinjalostusmenetelmien-niskaan-miten-kay-eurooppalaisen)
EU-tuomioistuin määritteli viime viikolla, että uudet kasvinjalostuksen geenieditointitekniikat kuuluvat geenimuuntelua koskevan lainsäädännön alle. Päätös on kasvinjalostuksen kehittämiselle toki hidaste, mutta ei este.
Uudet kasvinjalostuksen mutaatiomenetelmät kuuluvat EU-tuomioistuimen tuoreen linjauksen mukaan geenimuuntelun eli GMO-lainsäädännön alle. Nykyisellään GMO-sääntely on niin raskas, että pienemmän kasvinjalostusyrityksen ei ole mahdollista käyttää GMO-työkaluja. Harmiksemme nyt myös uudet ja kevyemmät mutaatiotekniikat, kuten geenieditointi, joutuvat samaan hyväksymisprosessiin.
Julkisuudessa on jo pohdittu, torppaako tämä eurooppalaisen kasvinjalostuksen ja uusien menetelmien kehittämisen täysin. Ei todellakaan!
Geenitekniikkaakin on edelleen lupa käyttää hyvien muunnosten tunnistamiseen.
Hieman epäselväksi jutussa jää, mistä ja miten sitä hyvää materiaalia jatkuvasti syntyy (genomi)valintajalostuksen käyttöön. Tiedämme toki sen. Entisaikaan sanottiin, että se on Herrassa. Tai kyllä se oikeastaan tässä kuvataan:
Geneettisen tiedon kertyminen mahdollistaisi toki myös geenieditoinnin eli tiettyjen, yksittäisten geenien räätälöinnin kasvin perimässä. Mikäli EU:n kanta geenieditoinnin sääntelyyn pysyy jyrkkänä, joudumme kuitenkin käyttämään lajikejalostuksessa vain sitä vaihtelua, joka kasvilajin sisältä nykyisellään löytyy tai joka tuotetaan vanhoilla mutaatiojalostuksen menetelmillä. Lisäksi lajin sisäistä vaihtelua voidaan hyödyntää vain risteytysten kautta.
Tämä tuo toisinaan suuriakin esteitä, sillä hyödyllinen geenimuoto voi olla tiukasti kytkeytynyt haitalliseen geenimuotoon, ja tätä yhteyttä on vaikea purkaa perinteisen risteytyksen avulla. Geenieditoinnilla tämä este voitaisiin ylittää, jolloin luonnossa esiintyvä hyödyllinen geenimuoto saataisiin helpommin käyttöön.
Ei Boreal sitä varmaankaan tee, mutta jollekin firmalle jossain päin maailmaa saattaisi syntyä houkutus ihan vain pikkuisen lisätä sitä vaihtelua, jota kasveilla luontaisesti esiintyy. Suunnatusti. Ja salaa. Sitten vaan päivittelemään luonnon ihmeellisyyttä, kun tuo toinenkin tapaus selvisi ikäänkuin itsestään. Tuollainen erittäin epätodennäköinen mutaatio sattui kuin sattuikin löytymään!
***
Sitä ei varmaan tee myöskään Luke, mutta kyllä sielläkin on tiedostettu tämä ongelma:
Mitä ja miten Suomessa viljellään tulevaisuudessa? Maanviljelyn tutkijan kesä vierähtää pellolla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.277010)
Tutkijoiden kokemusten mukaan viljelijät ovat hyvin kiinnostuneita kokeiden tuloksista. Viljelijöiden näkökulmasta kokeissa on kuitenkin yksi ärsyttävä tekijä: aika.
Luotettavat tulokset vaativat paljon kerranteita eli toistoja. Toistojen kautta karsitaan sattuman, kuten yksittäisen kasvukauden olojen, vaikutus pois tuloksista. Uuden tiedon matka laboratoriosta ja koelohkoilta viljelijän pellolle kestää vuosia.
Geenitekniikkaa, uutta tai vanhaa, ei tuo artikkeli Suomen maanviljelyn tulevaisuudessa näe olevan. Ja voi siinä valitettavasti olla aivan oikeassakin. 8)
PS. Tämä halutaan tuossa yhteydessä kertoa:
Maanviljelyn kestävyys onkin alan tutkimuksessa tällä hetkellä tärkeä trendi.
"Vuosikymmeniä tärkeintä oli, että saadaan runsaasti hyvälaatuista satoa. Enää ei tuijoteta vain kiloja, vaan myös ympäristövaikutuksia", Rajala sanoo.
Mutta kun on niin, että runsas hyvänlaatuinen sato lopulta vähentää (haitallisia) ympäristövaikutuksia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=70.msg12270#msg12270)!
-
Tutkijatohtori Tuomas Aivelo Tiede-lehdessä kertoo ja ottaa kantaakin:
Genomimuokkaus kohtaa vastoinkäymisiä (https://www.tiede.fi/blogit/kaiken-takana-loinen/genomimuokkaus-kohtaa-vastoinkaymisia)
Viikkoa myöhemmin EU:n tuomioistuin otti kantaa pitkäaikaiseen kiistaan: pitäisikö EU:n alueella geenimuokattuja lajikkeita säädellä samoin kuten sellaisia lajeja, joihin on siirretty geneettistä materiaalia muilta lajeilta?
Lopputulos oli selkeä kyllä. Päätös oli suuri pettymys tutkijayhteisölle ja elintarviketuottajille.
Tuomioistuimen päätös ei sinänsä ollut yllätys.
EU:n GMO-lainsäädännössä periaatteena on (tuomion mukaan) hyvin tiukka sääntely, paitsi jos menetelmä on pitkään käytetty ja turvalliseksi todettu. Tämä johtaa omituiseen lopputulokseen: esimerkiksi säteilyttämällä tuotetut lajikkeet on vapautettuja tiukasta sääntelystä, koska säteilytystä on tehty 50-luvulta lähtien. Sen sijaan huomattavasti tarkemmat perimänmuokkausmenetelmät on tiukasti säädeltyjä, koska ne ovat uusia, vaikka ne olisivatkin sinänsä turvallisempia.
Sitten hän ottaa esiin päätöksen tämän vaikutuksen:
Jännä lisä on tietenkin se, että GMO-lajikkeet, jotka on luotu siirtämällä geenejä lajilta toiselle pystytään tunnistamaan, mutta geenimuokkauksen kautta luotuja lajikkeita ei välttämättä pysty erottamaan muilla jalostustavoilla syntyneistä lajikkeista. Tämä tekee elintarvikkeiden tuonnista ja viennistä entistä vaikeampaa.
Siis vaikutuksen tuontiin ja vientiin. Aivan samoin kuin seuraava kirjoittaja, seuraavassa puheenvuorossani.
-
USA:n maatalousministeri Sonny Purdue on antanut lausunnon:
Secretary Perdue Statement on ECJ Ruling on Genome Editing (https://www.usda.gov/media/press-releases/2018/07/27/secretary-perdue-statement-ecj-ruling-genome-editing)
Siinä hän valittelee EU-oikeuden päätöstä. Ensin tulee mieleen, että ovatko nämä krokotiilin kyyneleitä, kun useissa asiantuntijoiden visioissa USA tulee tämän seurauksena nappaamaan suuren osan Euroopankin kasvinjalostuksesta, tieteestä ja tiedemiehistä? Vaan ei, hän näkee päätöksen uhkana kaupalle, ja sitä kautta myös USA:n maataloudelle:
"The global regulatory treatment of genome-edited agricultural products has strategic innovation and trade implications for U.S. agriculture. For this reason, USDA has clear science- and risk-based policies that enable needed innovation while continuing to ensure these products are safe. In light of the ECJ ruling, USDA will re-double its efforts to work with partners globally towards science- and risk-based regulatory approaches.”
Ponnisteluja järkevämmän (kansainvälisen) säätelysysteemin rakentamiseksi pitää siis jatkaa. Samoin Aivelon mielestä:
Tuomiosta on mielestäni turha syyttää tuomioistuinta. Tuomioistuimet kun toimivat "roskaa sisään - roskaa ulos" -periaatteella. Ongelmat piilevät EU:n lainsäädännössä, joka on vuodelta 2001. Tämän jälkeen on paljon vettä virrannut Vantaajoesta. Käsityksemme kasvinjalostuksesta on nykyään aivan toinen.
Uusien genominmuokkausmenetelmiä sääntelyn pitäisikin olla poliittinen päätös. EU:n jalostussääntely kaipaa selkeyttämistä ja uudistamista, mikä tahansa sitten tulevaisuuden sääntelyn muodoksi halutaankin.
-
Molemmilla kirjoittajilla on taustalla tietysti säntillinen rehellisyysoletus.
Rikollisen mielenlaatuni jo edellä tunnustaneena: jos sitä oletusta ei tehdä, entä jos seurauksena on, että kaupasta tulee entistä helpompaa? Kun koira ei hauku minkään tuontierän perään?
Ja heinäkuun 25. päivää 2018 muistellaan tai juhlitaan myöhemmin päivänä, jolloin geenieditoidut lajikkeet lakkasivat olemasta? Koska kukaan ei sen jälkeen, ainakaan tulliasiakirjoista yms. ole niistä tehnyt havaintoja?
Ja suurin piirtein samasta päivämäärästä tai ainakin vuodesta alkaa tavanomaisen kasvinjalostuksen uusi kukoistuskausi? Muutaman vuoden päästä luomuväki julistaa suureen ääneen, että mihin me GMO-lajikkeita tarvitsemme, kun tavanomainen jalostus pystyy nykyisin lähes kaikkeen?
-
Tuosta edellisestä. Luomuväki tietää, että ongelmana on se, ettei uudella geenitekniikalla tehtyjä lajikkeita voi tavanomaisista erottaa, mutta heillä on jo asiaan mietittynä ratkaisu ...
“The European Commission cannot delay action anymore and now has to ensure that the EU legal framework is properly enforced by Member States. The Commission should immediately launch a research project to develop detection methods that will complement the traceability system, to ensure an adequate segregation of these new GM plants and to prevent the contamination of organic and conventional GMO-free food and feed production in Europe”, said Eric Gall, Policy Manager at IFOAM EU.
... nimittäin, että komissio maksaisi projektin ja käskisi tiedemiestensä keksiä menetelmän tähän jäljittämiseen. Oletuksena tietysti, että se on (helposti) keksittävissä.
Tuo, sen sijaan, että EU satsaisi nyt tähän uuteen mahdollisuuteen kasvinjalostuksessa.
Mutta joka tapauksessa nyt haluaisin tietää, missä määrin tiedemiehet pitävät tuota luomuväen suosittamaa tulevaa systeemiä ylipäänsä mahdollisena.
Tässä on kahteen suuntaan toiveajattelun riski. Minun toiveenikin on, ettei se olisi mahdollista. Ja näin päästäisiin joustavasti ylitse yhdestä ongelmasta.
Mutta luomuväen toive varmaankin on, että se olisi.
Entä jos se kuitenkaan ei ole? Tai lähes yhtä hankala kysymys: entä jos se on? Sekin vaihtoehto voi olla kiusallinen.
Osaan kuvitella, että luomutarkastukset muuttuvat. Enää ei voidakaan levätä leppoisassa luottamuksen ilmapiirissä? Vaan vähän kaikki olisi epäilyksen alaista?
-
Tästä uutisesta saa helposti sen käsityksen ...
Lehti: Ekoterrorismia Ranskassa: geenimuuntelua vastustavat aktivistit tuhosivat kukkapellon ruohonleikkureilla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.279711)
... että ekoterroristit ovat nyt välittömästi laajentaneet toimintakenttäänsä ja ulottaneet sen koskemaan myös geenieditoituja lajikkeita.
Jos näin on, seuraavan episodin voi jo arvata: tuhotaan jokin pelto, johon on istutettu säteilyttämällä aikaansaatua lajiketta. Sellainenhan on EU-oikeuden mukaan oikeasti GMO-lajike.
PS. Tämä kuulostaa suuremmalta mitä se on ...
Gm-lajikkeita on kylvetty Ranskassa 220 000 hehtaarilla, mikä vastaa 10 prosenttia Suomen peltopinta-alasta.
... koska Ranskan peltopinta-alat ovat Suomeen verrattuna ihan omassa mittakaavassaan. Hassu sattuma on, että tuo on aika sama ala kuin Suomen luomuala.
-
USA:ssa pienet jalostusfirmat ovat jo ryhtyneet odotettuun kilpailuun, valtaamaan osuutta alan jättiläisiltä:
Gene-editing startups ignite the next 'Frankenfood' fight (https://www.reuters.com/article/us-grains-tech-gene-editing/gene-editing-startups-ignite-the-next-frankenfood-fight-idUSKBN1KV0GF)
Tämä taitaa onnistua, tästä pienestä tilastosta päätellen:
The USDA has fielded 23 inquiries about whether gene-edited crops need regulation and decided that none meet its criteria for oversight. That saves their developers years of time and untold amounts of money compared to traditional genetically modified crops. Of those 23 organisms, just three were being developed by major agriculture firms.
Mutta suuryritykset ovat siis yhä kuitenkin mukana.
Frankenfood-sodan oletetaan kuitenkin leimahtavan uudelleen, ja varsinkin tietysti Euroopassa:
Biotech firms hope the technology can avoid the “Frankenfood” label that critics have pinned on traditional genetically modified crops. But acceptance by regulators and the public globally remains uncertain.
-
Iskevästi kuvaa Niko Kettunen sen, mitä siellä Luxemburgissa tuli päätetyksi:
Gammasäteilytetty greippi kelpaa vaikka luomuksi, mutta muuta geenimuokkausta saa suorittaa ainoastaan tiiliskivellä tumput kädessä (https://www.aviisi.fi/2018/08/gammasateilytetty-greippi-kelpaa-luomuksi-geenimuokkausta-suorittaa-ainoastaan-tiiliskivella-tumput-kadessa/)
-
Tässä käydään perusteellisemmin läpi se, miksi tämä geenitekniikan vastustajien esille ottama asia ei ole todellinen huolenaihe:
Are Non-Target Mutations via CRISPR in Plants a Concern? (https://vincelliblog.wordpress.com/2018/05/31/are-non-target-mutations-via-crispr-in-plants-a-concern/)
Paul Vincelli todella dokumentoi väitteensä. Viittä teesiä tukee 35 lähdeviitettä!
-
Twiitti, löydetty Annaleena Ylhäisen "twitterikansiosta" netissä:
****
Frank Hochholdinger
Frank Hochholdinger@HochholdingerF · 22. elok.
The list of countries, which do not regulate targeted mutagenesis by genome editing under GMO legislation grows:
Japan
USA
Canada
Argentina
Brazil
Chile
Israel
Australia is likely next.
Only the EU ignores scientific consensus.
***
Mutta muistaa täytyy, ettei EU suinkaan ole tuossa yksimielinen. Eikä varsinaisesti ole vielä ottanut kantaakaan. Se oli vain tuo oikeusaste, ei komissio ja/tai parlamenttti.
Ja minulla on sellainen "tutina", ettei se nyt voi tuohon oikeuden päätökseen (tulkintaan) jäädä.
Mainitusta Japanista, vähän yksityiskohtaisemmin GLP:
Following America’s lead, Japan won’t regulate gene-edited crops as GMOs (https://geneticliteracyproject.org/2018/08/22/following-americas-lead-japan-wont-regulate-gene-edited-crops-as-gmos/amp/?__twitter_impression=true)
Hideharu Anazawa of the Japan Bioindustry Association says there are few risks associated with genome editing and that stricter regulations are unthinkable. He says the panel’s conclusion appropriately reflects the risks of genome editing.
Edellä on viitattu pohjoismaisiin, myös suomalaisiin tiedemiehiin, joiden kanta on täsmälleen sama.
-
Ajattelin jo kirjoittaa, että vaikkei HS saa aikaiseksi kertoa tuosta EU-oikeuden päätöksestä uutissivuillaan tai tiedesivuillaan, se sentään antoi tilaa sille mielipidesivullaan, jossa emeritusprofessori Petter Portin kirjoitti siitä 2.9.18 otsikolla "GM-viljely olisi hyväksyttävä".
Mutta siihen se tiedotusmyötämielisyys sitten loppuikin. Portinin kirjoitusta ei ole tehty lainkaan näkyväksi netissä, ei edes maksullisena aineistona (?). Mutta ehkä se vielä näkyväksi tulee, joskus näin tapahtuu pienellä ja suuremmallakin viipeellä.
Niko Kettunen, joka säännöllisesti kirjoittaa Hesariin "tieteellisiä" pakinoita, joutui kirjoittamaan tästä asiasta Aviisiin, ks, edellä 18.08.18.
-
Petter Portininin juttu löytyy Hesarista, jos osaa varta vasten etsiä, mutta on maksullinen:
https://www.hs.fi/paivanlehti/02092018/art-2000005812233.html
Muutama ote:
EU:ssa suhtaudutaan GM-kasveihin jostain syystä hyvin penseästi. Viimeksi 25. heinäkuuta EU:n tuomioistuin antoi tietämäni mukaan virheellisin perustein päätöksen, jonka mukaan uusiin GM-kasvien jalostustusmenetelmiin, jotka perustuvat geenien editointiin, pitää soveltaa samoja määräyksiä kuin aikaisempiin geenitekniikan menetelmiin, vaikka geenien editoinnissa ei välttämättä tehdä geeninsiirtoa lainkaan. Kansainvälisen tiedeyhteisön piirissä päätöstä pidetään epäloogisena ja absurdina.
Absurdia on esimerkiksi se, että vanhoja, jo ennen geenimuokkausmenetelmien keksimistä käytössä olleita mutaatiojalostuksen menetelmiä ei rajoiteta lainkaan, vaikka niissä kasvien perimässä aiheutetaan säteilyttämällä tai tietyillä kemikaaleilla käsittelemällä täysin sattumanvaraisia muutoksia. Geenien editoinnissa sen sijaan tiettyyn geeniin tehdään tarkka ja täsmällinen muutos. Editoituja organismeja ei kuitenkaan voi mitenkään jälkikäteen erottaa mutaatiojalostuksella tuotetuista. Päätöksen valvonta on siten haasteellista, ellei mahdotonta. Nykyisin niin tavallinen tieteenvastainen asennoituminen on tässäkin johtanut umpikujaan, joka olisi jotenkin avattava.
Kasvien jalostus geenitekniikan menetelmin on ehdottomasti nopein ja turvallisin tapa tuottaa uusia, esimerkiksi muuttuneeseen ilmastoon sopivia lajikkeita. En näe mitään rationaalista syytä, miksi GM-kasveja pitäisi vastustaa. Kyseessä näyttääkin olevan ennakkoluuloihin perustuva, ihmiselle sinänsä luontainen pelko uuden edessä. Pelko on nyt aiheeton, ja GM-kasvien viljely olisikin hyväksyttävä yhtenä keinona sopeutua ilmastonmuutokseen.
-
Hyvin mielenkiintoisesti ja vähän yllättävästi Saksan maatalousministeri asettuu vastustamaan uudelle geenitekniikalle asetettuja tai suunniteltuja rajoituksia:
Klöckner will gegen Einschränkungen neuer Gentechnik angehen (https://de.reuters.com/article/deutschland-agrar-gentechnik-idDEKCN1LL240?il=0)
Voisiko Suomen maatalousministeri ottaa hänestä mallia?
***
Myös Lauri Reuter on kirjoittanut tiettävästi asiasta uuden puheenvuoron. En kuitenkaan nyt löydä sitä tähän linkattavaksi.
-
Yksi vetoomus lisää sen puolesta, että eurooppalaisten poliitikkojen pitäisi enemmän luottaa omiin tietellisiin asiantuntijoihinsa, Nature-lehdessä:
European politicians must put greater trust in plant scientists (https://www.nature.com/articles/d41586-018-06129-2)
Heidän mukaansa asiassa voisi löytyä tie eteenpäin myös lainsäädäntöä muuttamatta, vaikka tuo tie eli ehdotus ei artikkelissa täysin konketisoidukaan.
Mutta eurooppalaiset poliitikot taitavat valitettavasti harvoin lukea Nature-lehteä, netistäkään. Kun eI tunnu varmalta sekään, lukevatko he tekstejä itse paikanpäälle tilaamiltaan ja/tai niitä kirjoittamaan palkkaamiltaan tiedeasiantuntijoilta. Vrt. täällä kerrottu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg12049#msg12049) Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan muistio.
-
Tästä tietokannasta (https://mvd.iaea.org/#!Search) voi sitten katsoa, mitä säteilytyksellä (tai kemikaaleilla?) luotuja lajikkeita sitä onkaan käyttöön hyväksyttyinä.
"Pages: 219 | Records: 3,281"
Jotka siis nyt EU-oikeuden linjauksen jälkeen ovat edelleen sellaisenaan hyväksyttyjä, tavanomaisessa viljelyksessä. Mutta luomuviljelyssä siis oikeastaan kiellettyjä, kun ne ovat GMO:ita.
Vihje tähän: Ludger Wessin twiitti.
Tässä artikkelissa puhutaan samasta asiasta:
http://magdeburg-kompakt.de/index.php/lebensartreader/chaos-im-bioladen.html
"Chaos im Bioladen" eli kaaos luomukaupassa. Siitä pitkähkö lainaus, saksaksi:
Gentechnikfreiheit am Ende
Aber auch oben genannte NGOs sowie linke Politiker können trotz ihrer Triumphrufe mit dem Richterspruch eigentlich nicht zufrieden sein: Der EuGH stufte Pflanzen aus der traditionellen Mutationszüchtung als GVOs ein. Durch Strahlen und genotoxische Chemikalien induzierte Mutanten sind nichts anderes als auf unkontrollierte Weise genveränderte Pflanzen. Diese Art der Züchtung brachte bislang weltweit über 2.300 Pflanzensorten hervor, die unsere Supermärkte überfluten, aber auch Bioläden und Öko-Hofläden! Die gesamte Palette unserer pflanzlichen Nahrungslieferanten ist betroffen: Nahezu sämtliche Getreidearten, also Weizen, Gerste, Hafer, Reis und Mais, darüber hinaus Hülsenfrüchte, Soja, Raps, Gemüse sowie Zuckerrüben, Kartoffeln, Erdnüsse, Bohnen, Tomaten und Obst wie Äpfel, Birnen, Aprikosen, Kirschen, Pfirsiche, Zitronen, Orangen, Papayas, Kiwis, Grapefruits und Oliven. Die Produkte aus artifizieller Mutationsauslösung der traditionellen Art sind laut Urteil GVOs, müssen aber erstaunlicherweise nicht als solche gekennzeichnet werden. Mehr als die Hälfte der angebauten Gerste ist in diesem Sinne gentechnisch verändert. Allein in Deutschland wurden mehr als 44 Gerstensorten mit Hilfe von unkontrollierter Mutagenese erzeugt. Hartweizen, der Rohstoff für Nudeln und nudelartige Speisen, ist komplett betroffen. Nach dem Richterspruch ist es amtlich: Kein Gerstenbier, keine Nudel und keine italienische Pasta gibt es ohne gentechnisch produzierte Grundstoffe. Eine wichtige Rolle spielt die radioaktiv beeinflusste Züchtung insbesondere bei Obstbäumen, da diese durch die Art der Vermehrung (vegetativ und nicht über Samen) nicht gekreuzt werden können.
Eigentlich müssten NGOs, die ihnen nahestehenden Parteien sowie Lebensmittel- und Handelsverbände nun heftig diskutieren und die Zeitungen sollten von Artikeln zu diesem Thema überquellen, denn plötzlich ist höchstrichterlich festgestellt, dass fast alles Pflanzliche, was wir anbauen und essen, gentechnisch hergestellt ist. Aber es herrscht Grabesstille. Ist es Schockstarre, Ignoranz oder gar die Devise „Wenn man nicht drüber spricht und schreibt, merkt es keiner“? Letzteres trifft offenbar zu. In Berlin lief am 6. und 7. September eine Tagung des „Netzwerkes Gentechnikfreier Regionen“. Das müsste eigentlich eine Auflösungsveranstaltung sein, denn solche Regionen kann es laut Richterspruch gar nicht mehr geben. Aber ein Blick in den Tagungsplan zeigt, dass man so tut, als wäre nichts gewesen. Rechtlich gibt es nun jede Menge Handlungsbedarf. Die Richtlinie für Produkte, die mit dem Biosiegel gezeichnet sind, verbietet GVO. Wer räumt die Bioläden aus? Eigentlich müssten Organisationen wie „Foodwatch – die Essenretter“ unermüdlich twittern und aufklären. Aber sie schweigen und betätigen sich damit eher als Verschleierer. Wie wir es mit dem „Schwarzen Kanal“ von Karl-Eduard von Schnitzler in Erinnerung haben, der weiland im DDR-Fernsehen vorgab, die Wahrheit gepachtet zu haben, klaffen Anspruch und Wirklichkeit meilenweit auseinander. Wie auch immer. Die NGOs haben einen gewaltigen Pyrrhussieg errungen. Prost Mahlzeit! Stoßen wir auf deren Erfolg an und zwar mit Gentech-Bier! Womit denn sonst?
Prof. Dr. Reinhard Szibor
Eli otsikkona: geenitekniikkavapauden loppu. Ensimmäisessä kappaleessa luetellaan nimeltä niitä viljelyskasveja, joissa käytetyt lajikkeet on aikaansaatu mutageneesimenetelmillä, esim. säteilyttämällä. Jotka siis EU-tuomioistuimen tulkinnan mukaan ovat GMO-lajikkeita. Niitä nyt kuitenkin kaupoissa myydään - ja myös luomukaupoissa ja suoraan luomutiloilta!
Niinpä nämä tietyt NGO:t saivat tässä oikeuden päätöksessä oikeastaan Pyrrhoksen voiton. Tavoiteltu "GMO-vapaus" on nyt kaikkialta mennyttä. Szibor huomaa myös haudanhiljaisuuden asian ympärillä. On ikäänkuin uskottaisiin, että jos tästä ei puhuta, niin kukaan ei huomaa.
PS. Eikä tuossa vielä tullut edes esille, miten sitten suhtautua tästä eteenpäin syntyviin uusiin lajikkeisiin. Jotka voivat olla säteilyllä aikaansaatuja. Tai sitten geenisaksilla. Mutta kukaan ei tiedä, kummalla tavalla! Tai ehkä tietää, mutta entä jos hän ei sano?
-
Euraktiv. Bayer huomauttaa (EU:lle), että geenieditoinnin turhan tiukka säätely estää innovaatioiden kehittymistä:
Over-regulating gene editing slows down innovation, Bayer says (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/over-regulating-gene-editing-slows-down-innovation-bayer-says/)
Kuinka ollakaan, samassa paikassa on ilmestynyt maatalouskomissaari Hoganin haastattelu ...
Hogan: EU member states will decide on agriculture innovation after 2020, not Brussels (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/interview/hogan-eu-member-states-will-decide-on-agriculture-innovation-after-2020-not-brussels/)
... jossa siis hän lupaa, että jatkossa jäsenmaat voivat itse päättää maatalouden innovaatioistaan.
Mutta juuri sitten kysymykseen, miten tullaan suhtautumaan geenieditointiin, hän vastaa erittäin epämääräisesti ja välttelevästi.
Since EU plans to harshen its regulations on pesticides and the recent ECJ ruling on the gene editing seems to have made the plant breeding rules tougher, how European farmers can compete with the American ones, for example. How can EU funding help improve productivity and innovation in the agricultural sector?
The significant increase in the value of EU food exports indicates that EU farmers are competitive, but they are operating in a very competitive environment. Every effort must be made to ensure that they remain competitive, not alone in comparison to US farmers.
That is precisely why we are making such a huge investment in innovation and research and making such an effort to ensure that the benefits of such innovation and research are translated from the laboratory to the farm.
Lopun edestä hän vastaakin ihan toiseen kysymykseen, ryhtyy taas puhumaan maatalouden digitalisoinnista, asia, jota onkin helppo varauksitta kannattaa.
Niinpä tuossa on tuon pohjalta odotettavissa samanlainen nahkapäätös kuin GMO-viljelyn suhteen yleensäkin päätettiin. Jokainen EU-maa saa vaikka kieltää geenieditoinnin alueellaan, mutta kiellon perusteluille asetetaan ehkä jotain ehtoja.
-
Bayer ei tuossa välttämättä ollut vain omalla asiallaan:
“I do think it slows down innovation in Europe and this will not only relate to agriculture but also to human medicines. But first and foremost, discussion right now is about agriculture,” Condon said.
According to Condon, small and medium-size breeding companies will not be able to afford the development of products using gene editing due to the extensive regulatory process that makes the efforts too expensive.
“This actually helps big companies who can afford to spend money on R&D but it prolongs in any case registration, making everything much more expensive,” he said.
Eli Bayer maailman suurimpana jalostusfirmana ei niinkään tuosta kärsi vaan pikkufirmat. Tämä oli Bayerillakin huomattu:
Referring to the ongoing debate on restoring confidence with the people, he said there was a sense amongst the general public that innovation and food, it’s not necessarily a good thing.
“Particularly when it comes to the food industry, as the products marketed with the ‘free from’ label showed: there’s no real scientific basis but it’s appealing because it gives the sense that it’s really natural.”
Asked by EURACTIV if it is difficult to deal with a public debate led by emotions, rather than scientific findings he said, “It’s easier to be a populist with the emotions.”
Tuon pohjalta voi olla varma, että ainakin joissakin EU-maissa yli pyyhkäisee tuollaisen populismin aalto, jos ja kun EU:ssa puuttuu ryhtiä tehdä asiassa yhteistä, tieteeseen pohjautuvaa päätöstä tai linjausta. Vaan se antaa periksi ja passiivisesti mukautuu tuohon EU-oikeuden tulkintaan.
Mutta tällä kertaa ei populismillakaan tule olemaan helppoa, ks. juuri edellä 19.09.18.
-
Eipä taitanut olla tässäkään kokouksessa ...
Ministeri Leppä ja komissaari Hogan keskustelivat kriisipaketista (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-leppa-ja-komissaari-hogan-keskustelivat-kriisipaketista)
Ministerit ovat sitoutuneita kehittämään maataloutta ja maaseudun elinvoimaisuutta kaikkialla Euroopan unionissa. Maaseudun infrastruktuuri, viljelijöiden korkea osaaminen ja teknologian parempi hyödyntäminen ovat avainasemassa korkealaatuisen eurooppalaisen ruuantuotannon ja maaseudun yritysten menestymisessä.
”Epäsuotuisten alueiden tuki, tuotantoon sidotut tuet, ympäristö- ja ilmastokorvaus sekä eläinten hyvinvointikorvaus ovat mielestäni korvaamattomia välineitä eurooppalaiselle ja suomalaiselle maataloudelle. Maatalous tarvitsee jatkossa myös enemmän investointeja, osaamisen kehittämistä ja tutkimustiedon siirtämistä viljelijöiden käyttöön”, ministeri Leppä totesi.
(lihav. HJ)
... päällimmäisenä aiheena uusi geeniteknologia ja sitä koskeva tutkimustieto. Vaan enemmän luultavasti puhuttiin drooneista ja sen sellaisesta.
PS. 27.9.18: On toki muistettava, että Suomi ei ole asiassa myöskään ajanut tiukkaa valvontalinjaa, vaan on ollut Ruotsin kanssa hyvinkin "liberaalilla" kannalla. Myös odottavalla: mitä EU asiassa päättää?
-
Kerrankin Helsingin yliopiston sivuilla tällaista:
Geenisakset mullistavat myös kasvinjalostuksen, mutta professori pelkää, että EU-maat joutuvat sivuraiteille
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/geenisakset-mullistavat-myos-kasvinjalostuksen-mutta-professori-pelkaa-etta-eu-maat-joutuvat-sivuraiteille
Hyvää kooste tilanteesta, kannattaa lukea kokonaan. Otteita:
Kasvien lajikejalostuksessa geeninsiirtotekniikka otettiin käyttöön 1990-luvulla, ja se oli käänteentekevä perinteisen kasvinjalostuksen periaatteille. Muutoksen myötä kasveihin pystyttiin siirtämään jopa eläinten tai mikrobien geenejä.
Tämän vuoksi GM-jalostus on herättänyt paljon keskustelua ja vastustusta. Teeri pitää menetelmää turvallisena.
– Yli 25 vuoden kokemuksen jälkeen voidaan jo vankalta pohjalta sanoa, että GM-jalostuksessa ei itse teknologiaan liity sen suurempia riskejä kuin perinteiseenkään jalostukseen, hän sanoo. Perusteellisen riskinarvioinnin takia GM-elintarvikkeita voidaan pitää jopa tavanomaisia turvallisempina.
Tällä hetkellä eniten viljellyissä siirtogeenisissä viljelykasveissa on nimenomaan bakteeriperäisiä geenejä. Niillä on mahdollista saada kasveille parempi kestävyys tuhohyönteisiä ja rikkakasvihävitteitä vastaan.
Geeninsiirron myötä kasvit pystyvät esimerkiksi torjumaan hyönteisiä ilman kemikaaleja. Tällöin kasviin on siirretty Bacillus thuringiensis -bakteerin geeni, joka tuottaa tuholaishyönteisten toukkien suolessa vaikuttavaa proteiinia. Tällaisia hyönteisiä torjuvia GM-kasveja ovat maissi, soija, puuvilla ja rapsi, joiden yhteinen viljelyala on globaalisti noin 100 miljoonaa hehtaaria.
Luonnollista geenimuuntelua?
Uusimmassa innovaatiossa eli geenisaksilla tehtävässä geenieditoinnissa on Teerin mukaan kyse luonnollisen kaltaisesta geenimuuntelusta. Useimmissa tapauksissa editoinnilla siis tuotetaan geenimuotoja, joita voi periaatteessa löytää myös luonnosta – geenisaksilla synnytettävät mutaatiot vain suunnitellaan etukäteen laboratoriossa.
Geenien toimintaan vaikutetaan valinnan keinoin myös perinteisemmillä kasvinjalostuksen menetelmillä, mutta se on hidasta.
Yksi esimerkki on rapsi- ja rypsiöljyn jalostus tavalla, jossa kasveista on poistettu niiden ihmiselle haitalliset ainesosat valitsemalla yksilöitä, jotka eivät näitä ainesosia tuota. Nyt geenisakset mahdollistavat saman asian toteuttamisen nopeasti ja suoraan parhaisiin viljelylajikkeisiin.
Usein GM-vapaus nähdään harhaanjohtavasti takeena tuotteen ”luonnollisuudesta”. Tässä unohtuu, että perinteisesti jalostetut viljelylajikkeet ovat nekin kaukana luonnollisista.
Perinteinen kasvinjalostus koetaan usein ”luonnollisena” ja laboratoriossa tapahtuva sen vastakohtana.
— Usein GM-vapaus nähdään harhaanjohtavasti takeena tuotteen ”luonnollisuudesta”. Tässä unohtuu, että perinteisesti jalostetut viljelylajikkeet ovat nekin kaukana luonnollisista, sanoo Teeri.
Teeri muistuttaa, että perinteinenkään jalostus ei ole ollenkaan riskitöntä. Esimerkiksi peruna- ja sellerilajikkeita on jouduttu poistamaan markkinoilta, kun ne ovat sisältäneet liian suuria määriä haitallisia kemiallisia ainesosia.
Painaako lainsäätäjä kaasua vai jarrua?
EU:n tuomioistuin päätti heinäkuussa 2018, että geenieditoidut lajikkeet tulkitaan lainsäädännössä GM-lajikkeiksi. Päätös tarkoittaa, että niiltä edellytetään EU:ssa samanlaista riskinarviointia kuin siirtogeenisiltä lajikkeilta.
Kanta oli tiedeyhteisölle suuri pettymys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eurooppalaiset kasvinjalostajat eivät voi soveltaa geenisaksimenetelmää. Väestön kasvaessa ja ilmaston muuttuessa kasvinjalostuksen haasteet ovat suuria. Siksi uusien jalostusmenetelmien jarruttaminen on Teerin mukaan vahingollinen päätös.
– Geeninsiirtoa ja geenieditointia tarvitaan, jotta kasveihin saadaan lisää perinnöllistä muuntelua, jonka perusteella valintajalostus voi edetä. Kasvinjalostuksessa ollaan kuin Herttakuningattaren kyydissä, on juostava täyttä vauhtia pysyäksemme paikoillaan tuholaisten ja tautien torjunnassa. Uusia vastustuskykyyn vaikuttavia geenejä tarvitaan koko ajan, kun taudinaiheuttajat murtavat vanhat, Teeri valaisee.
Muuttuva ilmasto tuo omat haasteensa ja edellyttää stressinsiedon kehittämistä viljelykasveilla. Kuluneen kesän kaltaisten poikkeavien kasvuolosuhteiden ennustetaan yleistyvän.
Samaan aikaan Yhdysvalloissa geenieditointi on päätetty lukea perinteisen kasvinjalostuksen piiriin. Käytännössä Euroopan markkinoille siis tulee Yhdysvalloista lajikkeita, jotka ovat uuden lainsäädännön myötä EU:ssa ”laittomia”, mutta joita ei millään keinoin voi sellaisiksi osoittaa.
– Eurooppalaiset kasvinjalostajat tulevat epäilemättä ja tietämättään käyttämään kiellettyjä geenieditoituja kasveja omissa risteytysohjelmissaan luodessaan uusia lajikkeita eurooppalaisille pelloille, arvelee Teeri.
-
Myös ruotsalaiset tutkijat tuomitsevat EU-oikeuden linjauksen. Ja suomalaisten tapaan pelkäävät, että EU itse ajaa näin itsensä sivuraiteelle. Korostaen sitä, että siellä on sitten ainoastaan EU:
Europe stands alone in its ‘backward de facto ban’ of agricultural gene editing, European scientists warn (https://geneticliteracyproject.org/2018/10/05/europe-stands-alone-in-its-backward-de-facto-ban-of-agricultural-gene-editing-european-scientists-warn/)
-
Hallituksen esityksessä, uuden siemenlain perusteluissa, todetaan uudesta geenitekniikasta tilanne:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_172+2018.aspx
Uusista kasvinjalostusmenetelmistä käydään Euroopan unionissa keskustelua siitä, kuuluvatko genominmuokkausmenetelmillä (genomieditointi, uudet jalostustekniikat, New Breeding Techniques, NBT’s) muunnetut organismit geenitekniikkasääntelyn piiriin. Uusilla tekniikoilla voidaan muokata geenien osia siten, ettei vierasta DNA:ta siirry muokattuun organismiin. Tällöin muokattu organismi ei näyttäisi täyttävän Euroopan unionin lainsäädännössä annettua muuntogeenisen organismin määritelmää. Samanlaisia pistemutaatioita tapahtuu myös luonnossa, eikä jälkeenpäin ole mahdollista varmentaa, oliko kyseessä tekniikan käyttö vai spontaani mutaatio. Tällaisen tekniikan käyttöä ei voida käytännössä valvoa. Euroopan Unionin tuomioistuin antoi 25.7.2018 päätöksensä Ranskan ennakkoratkaisupyyntöön mutageneesitekniikoista. Päätöksen mukaan uudet mutageneesitekniikat kuuluvat EU:n geenitekniikkadirektiivin soveltamisalaan. Jäsenvaltioilla on oikeus kansallisesta säännellä myös perinteisiä mutageneesitekniikoita edellyttäen, että kansalliset säädökset eivät ole ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa.
Niin siinä vain todetaan, että Suomellakin on oikeus kieltää myös uuden geenitekniikan käyttö alueellaan, ja myös sen tuloksena syntyneiden siementen käyttö. Vaikka asiaa on mahdotonta valvoa.
Onko seuraavassa rikoslakiuudistuksessa mukana ehdotus, että rikollisuuden vähentämiseksi kaiken pahan alkusyy, pahat ajatukset, kielletään?
-
Eurooppalaisten tiedemiesten hätähuuto uuden geenitekniikan ja eurooppalaisen kasvinjalostuksen puolesta:
PFLANZENZÜCHTUNG GEFÄHRDET
Der Aufschrei der europäischen Gen-Gelehrten (http://m.faz.net/aktuell/wissen/leben-gene/wird-europa-in-der-landwirtschaft-abgehaengt-das-gen-urteil-15853767.html#click=https://t.co/aT3vvEvZCA)
Tuossa saksaksi, mutta varmaankin tuosta tulee uutisia myös muilla kielillä. Sen verran merkittävästä joukosta on kyse:
Wird Europa in der Landwirtschaft total abgehängt? 75 akademische Institute quer über den Kontinent, führende Forscher der Pflanzenzüchtung, schlagen nach dem jüngsten Gen-Urteil gemeinsam Alarm.
-
Tulihan tuosta em. vetoomuksessa juttua englanniksikin:
Strict EU ruling on gene-edited crops squeezes science (https://www.nature.com/articles/d41586-018-07166-7)
Suomeksi en ole uutista vielä nähnyt. Oli paperissa suomalaistenkin allekirjoitukset: Helsingin ja Turun yliopistoista, VTT:ltä ja Lukesta.
Ja huomattava määrä allekirjoituksia tuli muuten Saksasta, saksalaisilta tieteellisiltä organisaatioilta!
-
Tämä on tuosta erillinen suomalaisten tiedemiesten vetoomus, vieraskolumni 29.10.2018 Maaseudun Tulevaisuudessa:
EU:n tuomioistuin ei tee oikeutta genomieditoiduille viljelykasveille Euroopassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/vieraskolumnit/artikkeli-1.322821)
Lainaan siitä vain tämän, vaikka mieleni tekisi lainata kaikki:
Päätös on tieteellisesti kestämätön, mahdoton valvoa ja vahingoittaa eurooppalaisia viljelijöitä, elintarviketuottajia, kuluttajia ja ympäristöä. Päätös korostaa tarvetta uudistaa biotalouden sääntelyä ja kohdistaa se teknologian sijasta jalostuksen lopputulokseen.
Hyvä, todella hyvä iskevä teksti. Nyt olisi aika jonkun suomalaisen MEPin tai muun poliitikon tulla ulos kaapista. Suomen edustajalle (https://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/maa-ja-metsatalousministeri) EU:n ministerikokouksessakin se erinomaisesti sopisi! 8)
-
Tämä on jännittävää. Kapinoiko Hollannin maatalousministeri EU:ta vastaan?
Dutch farm minister opens door to gene-editing crops (https://www.dutchnews.nl/news/2018/10/dutch-farm-minister-opens-door-to-gene-editing-crops/)
Dutch agriculture minister Carola Schouten is considering allowing experiments involving a ‘light form’ of crop genetic modification even though the practice is banned by the European Commission, the Volkskrant reported on Wednesday. This summer the European Court ruled that the CRIPR-Cas technique for gene-editing crops should be subject to the same stringent regulations as conventional genetically modified (GM) organisms. Despite this, Schouten told the paper in an interview she wants explore the possibilities offered by CRIPR-Cas, which does not involve mixing dna from different species but speeds up the process of crop breeding by removing ‘weak’ bits of dna.
Ehkei sentään. Mutta hän aikoo sallia kokeilut geenieditoinnilla, ja edistää niitä maassa. Ovatko tällaiset kokeilut nyt kiellettyjä, tarvitaanko niihinkin nyt EU:n erityislupa? Jonkunhan täytyy kuitenkin Euroopassa kokeilla myös siinä tapauksessa, että jokin lajike kielletään?
Mutta edellisenkin puheenvuoroon viitaten, tuossa olisi kyllä mallia Suomenkin ministerille!
-
Samaan aikaan toisella puolella maapalloa. 13 maata on tehnyt (kauppa)sopimuksen, WTO:n "sateenvarjon" alla maatalouden kehittämisestä, jossa myös otettiin kantaa uuteen geenitekniikkaan:
WTO Members Support Policy Approaches to Enable Innovation in Agriculture (https://www.usda.gov/media/press-releases/2018/11/02/wto-members-support-policy-approaches-enable-innovation-agriculture)
“Precision biotechnologies such as genome editing hold great promise for both farmers and consumers around the world. These tools can play a critical role in helping farmers address many of the production challenges they face while improving the quality and nutritional value of foods available to consumers worldwide,” said Perdue.
“Unfortunately, such technologies too often face regulatory roadblocks that are based on misinformation and political posturing. Therefore, it’s gratifying to see Argentina and other allies come together under the WTO umbrella to publicly embrace science-based regulatory systems that will allow us to unlock the huge potential of these new technologies.”
Sopijaosapuolina USA ja muutkin pääosin Amerikan mantereen maita. Mutta mukana on myös maita Aasiasta ja Afrikasta sekä Australia.
Mutta yksi on joukosta poissa. EU:ta siellä ei näy.
-
Tässä tulee esille ...
Advances in technology spur calls for EU law amendments around GMOs (https://geneticliteracyproject.org/2018/11/08/regulatory-headaches-drought-may-force-europe-to-rethink-its-stance-on-gene-edited-crops/)
... kieltämättä luova ehdotus (tuleeko se luomuväeltä?):
For many of the products that very developed through genome editing, it is no longer possible to distinguish them from products created through conventional breeding …. The researchers are currently raising this argument with the policymakers ….
One solution being discussed at an EU level is the molecular tagging of genome edited crops, which is a costly and challenging strategy. “[This] would encourage the development of a system of molecular tagging in the process. So the developer should include a molecular tag so that we can trace it,” [says Dennis Eriksson from the Department of Plant Breeding of the Swedish University of Agricultural Sciences].
Eli kehitettäisiin systeemi, jossa geenieditointia käyttävät jalostajat velvoitettaisiin lisäämään tuotteeseensa molekuläärisen tagin eli merkin siitä, että menetelmää on käytetty. Ja näin voitaisiin ne erottaa tavanomaisesti jalostetuista.
Ehdotuksen luovuudesta huolimatta sen (käytännölliset) heikkoudet ovat ilmeisiä, kuten jo tuossa artikkelissa huomataan.
Eräs niistä on lisäksi tietysti heti se, että jos tuollainen systeemi saataisiinkin velvoittavaksi EU:ssa, noudattaisivatko sitä muut, esim. edellisessä puheenvuorossa mainitut 13 maata.
-
Tällainen uuden geenitekniikan ylistys oli päässyt vieraskolumnina Maaseudun Tulevaisuuden sivuille. Seppo Vuokko:
Kunpa saisi hyviä tomaatteja! (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/vieraskolumnit/artikkeli-1.329400)
Tukee hyvin edellä 31.10.18 mainittua tiedemiesten vetoomusta. Voi ehkä sanoa, että kansalaisen ja kuluttajan näkökulmasta, vaikka Vuokko on tiedemies itsekin. Tässä on tiedettä mutta myös kuluttajan harmistusta:
Tomaatin koko genomi luettiin, selvitettiin eri geenien yhteyttä tomaatin ominaisuuksiin ja verrattiin viljeltyjä lajikkeita tomaatin kanta-muotoihin.
Villeissä tomaateissa maku oli voimakas ja hedelmälle värin antavaa lykopeenia jopa kaksi kertaa enemmän kuin viljelyissä lajikkeissa.
Kun tiedettiin, mistä geeneistä väri ja maku johtuivat, voitiin geenit siirtää hyväsatoisiin lajikkeisiin. Tuloksena oli joukko uusia maukkaita ja värikkäitä lajikkeita.
Oli vain yksi ongelma: niitä ei saa ottaa viljelyyn eikä niiden hedelmiä myydä. EU-tuomioistuin päätti heinäkuussa pitää niitäkin muuntogeenisinä tuotteina, jollaisia ei päästetä Euroopan unionin markkinoille.
Sen verran epätarkkuuttta ilmaisussa tuossa mielestäni kyllä on, että geenieditoinnissa ei varsinaisesti, fyysisesti siirretä geenejä lajikkeesta toiseen. Vaikka tieto muutettavasta geenistä siirtyykin.
-
Nyt tässä asiassa on tullut painetta EU-komission omien tieteellisten neuvonantajien suunnasta:
Kommissionens vetenskapliga rådgivare rekommenderar att GMO-lagstiftningen revideras (https://www.genteknik.se/kommissionens-vetenskapliga-radgivare-rekommenderar/)
Samasta englanniksi, Euraktiv:
Commission’s scientific body calls for GM legislation update (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/commissions-scientific-body-calls-for-gm-legislation-update/)
Kaipa tuosta pian kerrotaan Suomessakin, suomeksikin.
-
Toivottavasti tämä onneton kokeilu ...
Pandoran lipas on nyt auki: Maailman ensimmäiset geenimuokatut lapset syntyivät kokeessa, jota osa tutkijoista sanoo vastuuttomaksi ja hirviömäiseksi (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005913635.html)
... ei aiheuta yleistä epäluuloa geenieditointia, "geenisaksia" kohtaan. Toivottavasti asiat osataan pitää erillään ja yleisesti ymmärretään, ettei kasvinjalostukeen eikä edes tuotantoeläinten jalostukseen liity tuollasia eettisiä ongelmia.
Kieltämättä tämä on totta kaiken geenieditoinnin suhteen:
Suuri huoli on se, että geenimuokkaustekniikka on käytännössä kenen tahansa osaavan tutkijan saatavilla. Kärjistetysti kuka vain, joka on harjoitellut tekniikkaa ja jolla on käytössä hedelmällisyyslaboratorio, voisi alkaa muunnella ihmisalkioita.
Crispr-cas9-muokkausreagensseja myydään tutkimuskäyttöön vain muutamilla satasilla.
Tekniikan edullisuus on yksi syy siihen, että geenisaksista on tullut niin mullistava työkalu. Kaupasta voi valmiiksi tilata leikkaavan proteiinin ja halutun dna:n muutostyökalun.
Mutta kasvinjalostuksessa se on huolestuttavaa oikeastaan vain luomuväen kannalta (vrt. edellä 10.11.18 ja aiemminkin). Ja paradoksaalisesti ehkä myös jalostuksen suuryhtiöiden (Bayer/Monsanto jne.) kannalta.
-
Mielenkiintoista, mitä tässä nyt tapahtuu:
Switzerland may update its 2004 genetic engineering law to better regulate CRISPR gene editing (https://geneticliteracyproject.org/2018/12/05/switzerland-may-update-its-2004-genetic-engineering-law-to-better-regulate-crispr-gene-editing/)
Sveitsihän ei ole EU:n jäsen, ja voi siis periaatteessa tehdä sääntönsä geenieditoinnin säätelystä täysin riippumatta siitä mitä EU tekee. Tai tässä tapauksessa ehkä: on tekemättä.
Mutta kovin suurta toivoa ei ehkä siitä ole, että siellä päädyttäisiIn meitä ja tiedemiehiä miellyttävään ratkaisuun. Maa on hyvinkin luomuhenkinen, ja tähän asti on ollut näin:
In Switzerland, until 2021, a GM moratorium applies. The Genetic Engineering Act has been in force since 2004.
Eli maassa on toistaiseksi kielletty kaikki GMO-tekniikka. Pienen pieni mahdollisuus on toki olemassa, ettei uutta geenitekniikkaa uudessa laissa luokiteltaisi sellaiseksi. Jos näin onnellisesti kävisi, niin olisihan se toki ns. piikkinä lihassa EU:n päättäjille.
Tuollainen maa voisi tietysti olla myös EU:sta eronnut Britannia. Mutta kuinka siinä Brexitissä ylipäänsä käy, sitäkään ei nyt pysty nyt kukaan sanomaan.
-
Myös Luke tämän artikkelin julkaisemalla ilmoittaa, että sekin ymmärtää tämän hyvin:
Genomieditointi voi auttaa ratkaisemaan ruokakriisin, mutta EU mutkistaa matkaa (https://www.luke.fi/genomieditointi-voi-auttaa-ratkaisemaan-ruokakriisin/)
Artikkeli esittelee sitten erilaisia potentiaalisia genomieditoinnin sovelluksia, isoista jutuista vähäisempiin.
Siinä esitetään tämä ennustus (lihav. HJ):
Schulman ja Vilkki huomauttavat, että tuomioistuimen päätöksen vaatimat prosessit ovat niin kalliita, ettei pienillä yrityksillä ole niihin varaa. Näin ollen Monsanton kaltaisilla valtavilla korporaatioilla on monopoli menetelmän kehittämisessä. Koska genomieditointia ei voi jäljittää, asiantuntijoiden mukaan EU:n olisi käytännössä kiellettävä tuonti editoinnin sallivista maista varmistaakseen, ettei markkinoille tule genomieditoituja tuotteita.
Tai sitten olisi myös geenieditoiduille tuotteille luotava samanlaiset jakomieliset markkinat kuin GMO-tuotteille: erikseen lupa käyttää ja myydä lopputuotetta, erikseen lupa viljellä. Ja vielä eri instanssi ko. luvat antamassa tai epäämässä! Ei, ei taida siitäkään tulla mitään, koska noita tuotteita ei voida jäljittää. Niinpä tuo seuraus, tuontikielto koko maahan, olisi tuossa tapauksessa todennäköinen seuraus.
Edellä 26.08.18 meillä onkin jo alustava lista niistä maista, joista ei sitten tuossa tulevaisuudessa elintarvikkeita Suomeen tule.
Ja tässä sitten koko artikkelin loppulause, johtopäätös:
Sekä Schulman että Vilkki toivovat EU:n tuomioistuimen arvioivan päätöstään uudelleen ja luovan uuden, tieteeseen perustuvan säännöstön.
Tuossa voi olla vain siten hieman eri linjoilla, että nyt voi suorastaan vaatia, että EU itse tekee asiassa uuden, itsenäisen päätöksen, eikä vetäydy sen taakse, miten tuo tuomioistuin vanhaa lakia tulkitsee.
-
Sanoivat tieteelliset asiantuntijat (komission omatkin, ks. edellä 14.11.18) tai viljelijät tai Suomen Luke asiasta vaikka mitä - ja paljon ovat sanoneet, ks. edellä pitkin matkaa - niin EU-byrokraatit pysyvät tiukkoina, ja nyt on näin:
EU has ‘no plans’ to revise its strict regulations on gene-edited crops, European Commission official says (https://geneticliteracyproject.org/2019/01/08/eu-has-no-plans-to-revise-its-strict-regulations-on-gene-edited-crops-official-says/)
Tuo ei tunnu edes keltaiselta valolta, vaan vaikuttaa ihan punaiselta. On siis sellainen ainakin niin kauas kuin "current political mandate" kestää.
Niinpä kaikki kummalliset seurauksetkin alkanevat toteutua. Se ei ehkä tule olemaan ilo, mutta luultavasti aina silloin tällöin naurattaa.
-
Hogan ei ole ihan samaa mieltä, mutta tämä lienee ilmoitus, että asia siirtyy kuitenkin seuraavan komission käsiteltäväksi:
EU agriculture Commissioner ‘surprised’ by gene editing court ruling (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/eu-agriculture-commissioner-surprised-by-gene-editing-court-ruling/)
Asked by EURACTIV.com about his view on the ECJ decision, Hogan said he was “surprised” by the ruling.
“Health Commissioner Vytenis Andriukaitis is looking at this intensively to see what the legal options available are […] the next Commission will deal with that to see what the precise criteria are in order to give approvals and non-approvals of these products,” said Hogan.
“It’s going to be a big issue: is it going to be the application of science or the application of political opinions? What are the criteria? This political debate is on its way, the European Parliament has already engaged in this process and let’s where it goes,” he added.
(lihav. HJ)
Mutta kähinä asian ympärillä on jo alkanut, nyt kiehuu eniten Euroopan parlamentissa. Tulkitsisin tuon niin, että valo on vaihtunut keltaiseksi.
Nykyisen komission toimikausi päätyy 31.10.2019.
Täällä (https://europa.eu/european-union/about-eu/institutions-bodies/european-commission_fi) on tietoa siitä, miten uusi komissio valitaan. Monimutkainen juttu, mutta kyllä siihenkin eurovaalien kautta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg13439#msg13439) voi kansalainen hiukan vaikuttaa.
-
Tiedemiespiirit ympäri Eurooppaa kapinoivat EU:n geenieditointia koskevia linjauksia vastaan:
Rebellion against Europe’s ‘innovation-killing’ crop gene editing regulations grows among scientists, frustrated member states (https://geneticliteracyproject.org/2019/02/11/rebellion-against-europes-innovation-killing-crop-gene-editing-regulations-grows-among-scientists-frustrated-member-states/)
Hiukan outoa on, että saamme tietoa siitä, mitä Suomessa tapahtuu, tällä tavalla ulkomaisten uutisten kautta:
Far from de-politicizing the EU’s position on crop gene editing, as the European Commission recently claimed it had done, the ruling has exasperated the broader science community. The CJEU decision brought field trials of gene-edited crops to a halt in the UK, Belgium and Sweden. Trials had been approved in Finland in 2016, al though they hadn’t started by last summer. The court’s decision also launched an exodus of plant scientists in search of greener research pastures.
(lihav. HJ)
Tieto Suomessa hyväksyista kokeista löytyy tästä (https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1111/ppl.12661) (pdf). Tiedosto kuitenkin kenkkuilee, eikä kaikilla koneilla avaudu. Ei, kyllä se olikin tällainen artikkeli:
Scandinavian perspectives on plant gene technology:applications, policies and progress
Dennis Eriksson a,*, Henrik Brinch-Pedersen a,†, Aakash Chawade a,†, Inger B. Holme b,†,Trine A.K. Hvoslef-Eide c,†, Anneli Ritala d,†, Teemu H. Teeri e,†and Tage Thorstensen f,†
Jossa on tekijöinä kaksi tuttua suomalaista nimeä. Tuo geenieditointikoe on ilmeisesti tässä listassa:
https://geenitekniikanlautakunta.fi/en/deliberate-release/authorised-field-trials
Ja näin:
[...] two Swedishresearch groups received official clearance from theSwedish Board of Agriculture that field release of theirCRISPR-modified Arabidopsis lines would not requirethe permission normally requested for GMO field tri-als (Swedish Board of Agriculture 2015), and in May2016 a research group at the University of Turku, Finland,received a similar clearance from the Board of GeneTechnology (GTLK) for CRISPR-modified Arabidopsis.However, it is not known whether or not these Arabidop-sis lines have been cultivated in the field.
-
Tässä saksankielisessä artikkelissa käydään sitten läpi sitä ...
Das große Dilemma: Genome Editing - verboten, aber nicht nachweisbar (https://www.transgen.de/aktuell/2742.genome-editing-nachweisverfahren.html)
... aika lailla ylipääsemätöntä ja ratkaisematonta ongelmaa, että nyt geenieditoidutkin tuotteet ovat EU:ssa lähtökohtaisesti kiellettyjä. Mutta käytännössä ei ole mitään mahdollisuuksia niitä tunnistaa.
Joku tapa siihen ehkä kuitenkin olisi ...
Den Gentechnik-Kritikern passte es deswegen gut ins Konzept, als vor kurzem Yves Bertheau, pensionierter Direktor des französischen Agrarforschungsinstituts INRA, behauptete, es sei durchaus möglich, Genome Editing zu identifizieren. Damit ausgelöste Veränderungen führten zu charakteristischen „Narben“ in der DNA, die sogar weitervererbt würden. Zudem hinterließen sie komplexe, eindeutige „Signaturen“, Fingerabdrücken vergleichbar.
„Neue Gentechnik kann doch nachgewiesen werden“, jubelte die britische Gruppe GM-Watch. Die meisten Experten sind anderer Meinung. Bertheaus Konzept sei viel zu vage und für die Praxis ungeeignet. Schnelle, aussagekräftige Routinekontrollen seien damit unmöglich. Vor allem aber: Um überhaupt besondere „Narben“ und „Signaturen“ – also Abweichungen von einer „Norm“ - feststellen zu können, braucht man zwingend eine Referenz, ein Vergleichsmuster. Doch in der Regel fehlen den Kontrollbehörden entsprechende Vorinformationen. Denn eine Zulassung, welche die Hersteller dazu verpflichten könnte, gibt es in den Anbauländern nicht.
... mutta jos oikein käsitän, siitä edelleen kiistellään, toimisiko se käytännössä. Mutta tuosta täytyy tietysti hankia lisätietoja.
Tässä alkuun linkki tuolle GM Watchin sivulle:
https://www.gmwatch.org/en/news/archive/2019/18678-experts-agree-new-gmos-can-be-detected
-
Menee aina vain vaikeammaksi, kun perusopinnot näissä asioissa ovat puutteellisia ja siten ymmärrys rajallinen. Täytyy vain omalla tavallansa "twiitata" eteenpäin:
***
Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
De Veylder Lieven@DeVeylderLab twiittasi 4. maalisk.
What an amazingly clever approach: using haploid-inducer pollen to introduce gene edits (without leaving a CRISPR/Cas9 trace) into crop elite lines in a single generation!!!
https://www.nature.com/articles/s41587-019-0038-x
***
Sen verran uskallan nyt yrittää ymmärtää, että tuossa olisi jokin uusi tapa geenieditointiin. Ja että siitä ei ainakaan jäisi mitään jälkiä menetelmän käytöstä (vrt. juuri edellä).
Kieltämättä tässä on samaa vahingoniloista nautintoa kuin veijariromaania lukiessa: nauttii siitä, etteivät luomupoliisit saa sankareitamme kiinni! ;D
-
Tämä MEP uskoo, että geenieditointia varmasti käsitellään seuraavalla parlamenttikaudella:
Genome editing is going to be high on next Parliament agenda, MEP says (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/genome-editing-is-going-to-be-high-on-next-parliament-agenda-mep-say/)
Niinpä ei ole epäkohteliasta tivata suomalaisilta ehdokkailta heidän kantojaan EU-vaaleissa, kun niiden aika tulee.
PS. Komissaari on samaa mieltä:
Andriukaitis: New plant breeding techniques need new regulatory framework (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/andriukaitis-new-plant-breeding-techniques-need-new-regulatory-framework/)
Andriukaitis said the ECJ had been asked to interpret a law [GM legislation] which was adopted 20 years ago and was referring to old techniques, without taking into consideration the technological progress in this field.
“We are currently analysing the ruling and discussing with member states its implementation,” he said.
Andriukaitis added that a broad public debate over the issue was needed, as it is high time that Europe de-stigmatised new plant breeding techniques.
The Commissioner also rejected the argument that multinational companies are behind these techniques, citing the example of some poor Bangladeshi farmers who took advantage of these techniques and managed to produce and feed their families on their own, without using pesticides.
He said the public opinion should rely on science and stop being manipulated by “specific actors”.
“Public opinion’s manipulation is a very dangerous issue… The level of understanding of such issues is very low, but scaremongering in Europe is very high,” the EU health chief added.
Uusi teknologia kaipaa uutta lainsäädäntöä. Mutta ei olisi pahitteeksi, jos vanhaakin vähän ravisteltaisiin:
He also commented on GMOs, which are banned in Europe.
“Please tell me, how many people have died because of GMOs? Do you have statistics? How many people died because they eat meat which was produced using GM feed? No one and some are manipulating,” the Commissioner said.
Andriukaitis insisted that Europe should listen to science, otherwise “it has no chance to have sustainable agriculture and preserve biodiversity”.
-
Belgia sallii jatkaa kokeiluja tuosta EU-oikeuden linjauksesta huolimatta ...
Belgium permits CRISPR-edited corn field trial, halted after landmark EU court decision, to continue (https://geneticliteracyproject.org/2019/04/16/belgium-permits-crispr-edited-corn-field-trial-halted-after-landmark-eu-court-decision-to-continue/)
... mutta kuten uutisesta selviää, mitään ei ole kuitenkaan tulossa markkinoille.
Niinpä nämä näkökohdat - tässä hollantilaisen tiedemiehen esittäminä - ovat edelleen relevantteja:
Europe’s Gene Editing Regulation Exposes the Messy Relationship Between Science and Politics (https://agfundernews.com/europes-gene-editing-regulation-exposes-the-messy-relationship-between-science-and-politics.html)
Ja asia täytyisi saada esille myös eurovaaleissa, kuten uutisessamme toivomme (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=471). Vaikka suurena vaarana on, että se jää muiden asioiden alle. Mutta jos se saadaan keskusteluun, niin urakkaa siinä on:
Van der Oost blames the ECJ’s decision on a lack of scientific understanding on the part of politicians and the general public, and a lack of trust in the scientific community. “People who don’t have proper scientific backgrounds can’t judge how safe this is or how far we want to take this,” he says. “If they have to vote on it, they say ‘We don’t know what this is, so we don’t trust it,’ and the politicians listen to these people.”
He’s sympathetic to that and sees it as the scientific community’s responsibility to help educate the public. [...]
Muutosta tuohon toivoi myös Andriukaitis edellä. Toivottavasti sen eteen tekee jotain myös Katainen lyhyehkön viranhoitonsa aikana. Vaikka sitten pitkin hampain, kun se ei ole hänen lukkarinrakkauttaan (ainakin ennen, Suomessa) luomuviljelyä.
-
Iso joukko yrityksiä ja viljelijöiden järjestöjä on myös vedonnut geenieditointisäännösten järkeistämisen puolesta:
European companies, farm groups urge EU to revamp regulations that effectively ban CRISPR gene edited foods (https://geneticliteracyproject.org/2019/04/26/european-companies-farm-groups-urge-eu-to-revamp-regulations-that-effectively-ban-crispr-gene-edited-foods/)
Joten eiköhän tuo asia tule tulevan europarlamentin ja komission listalle. Kun tuo on vain yksi lukuisista samaan tavoitteeseen tähtäävistä vetoomuksista.
-
Vetoomus on tullut Tanskastakin:
Danmarks etiska råd vill se en teknikneutral GMO-lagstiftning (https://www.genteknik.se/danmarks-etiska-rad-vill-se-en-teknikneutral-gmo-lagstiftning/)
Vetoomuksista, perusteluineen, ei siis ole puutetta. Pallo on poliitikoilla. Ja nyt äänestäjillä. Valitettavasti asia voi EU-vaaleissa nyt jäädä eräiden muiden kysymysten jalkoihin.
-
Nature - paitsi kuvaa tuon väännön ja sen osapuolet - kertoo tuossa:
Stefan Jansson at Umeå University made such swift progress that he hosted a press lunch last summer where he served up ‘tagliatelle with CRISPRy fried vegetables’ using ingredients from his garden, including a gene-edited cabbage. According to those present, it was delicious. Last year, Finland chose a similar path, although no field trials have begun.
Mitä siis Suomi on tarkkaan ottaen tehnyt?
En tuota tiedä vieläkään. Mutta tämän päivän Hesarissa oli laaja artikkeli perunan jalostuksesta. Siinä oli tietoja, että Suomessa on tuossa työssä käytetty geenieditointia. Luke, ja ainakin laboratoriossa. Tosin asiaa luonnehdittiin niin, että se "aloittelee".
Luke on kyllä kertonut myönteisistä asenteistaan (https://www.luke.fi/genomieditointi-voi-auttaa-ratkaisemaan-ruokakriisin/) geenieditointiin, mutta en löydä sivuilta tarkempaa kuvausta sen omasta tutkimuksesta.
-
Tässä kirjoitus siitä, miksi on epätodennäköistä, että geenieditointia käytettäessä syntyisi tarkoittamattomis mutaatioita:
CRISPR-Cas9 gene editing unlikely to cause off-target mutations in plants, study shows (https://geneticliteracyproject.org/2019/05/02/crispr-cas9-gene-editing-unlikely-to-cause-off-target-mutations-in-plants-study-shows/)
Viime kädessä turvallisuuden varmistaa tämä:
Finally, regardless of the breeding method, standard practices of commercial crop development include advancement of candidate lines following extensive agronomic evaluations specific for a given crop. This has proven to be an effective tool to eliminate plants with undesirable characteristics resulting in crops with a history of safe use. Therefore, concerns related to specificity of CRISPR-Cas9 technology in crop improvement have little relevance.
Kirjoituksessa on linkki alkuperäiseen Naturen tutkimukseen.
-
Hildegard Kaulen kirjoittaa tässä saksankielisessä aritikkelissaan, että geenieditointi olisi mitä oivallisin väline toiminnassa erilaisia luontoon kohdistuvia uhkia vastaan:
Auf Krisperkurs? (https://edition.faz.net//faz-edition/natur-und-wissenschaft/2019-05-22/auf-krisperkurs/310599.html?GEPC=s3)
Menetelmän tunnetuimmasta edustajasta hän on näppärästi muodostanut uuden verbin. Mutta tässä tavallisempaa saksaa:
Landwirtschaft und Biosphäre sind auf Kollisionskurs. Wälder und Arten verschwinden, Wasser wird vergeudet, und ein Viertel der Treibhausgase entsteht im Stall und auf der Wiese. Die Landwirtschaft steht vor radikalen Kurskorrekturen. Dabei geht es aber eben nicht nur um mehr Bio. Damit Agro, Klima, Biodiversität und Ernährung stärker als bisher zusammen adressiert werden, braucht es kohärente nationale und internationale Strategien. Das Ziel: mehr Nahrung auf weniger Fläche. Das Paradeinstrument dafür könnte die Genschere Crispr-Cas sein, sie demokratisiert schon jetzt die Forschung, weil sie preiswert, präzise und anwenderfreundlich ist. Pflanzenzucht durch „Krispern“ ist keine Elitewissenschaft. Nachhaltige Lösungen ohne Crispr sind heute schwer vorstellbar.
Muutosta EU:ssa tarvitaan, hänenkin mielestään:
Der Europäische Gerichtshofs hatte Crispr-Pflanzen unter die strengen Regelungen des Gentechnikgesetzes gestellt und damit der neuen Pflanzenzüchtung in Europa die Zukunft verbaut. Eine Kurskorrektur würde bedeuten, dass Crispr-Pflanzen vom Produkt her beurteilt werden, nicht vom Herstellungsprozess. Ist der politische Wille dazu da?
Tämä onkin sitten varsin yllättävä tieto (minulle täysin uusi ja siten luonnollisesti tarkistamaton):
Russland hat vor wenigen Tagen angekündigt, in den kommenden Jahren Rubel im Wert von mehr als 1,5 Milliarden Euro in die Erzeugung von dreißig Crispr-Sorten zu investieren.
(lihav. HJ)
Eli Venäjä, joka tähän asti on profiloitunut lähinnä kaiken geenimuuntelun maassaan kieltäjänä*), olisi nyt sijoittamassa tuollasen määrän rahaa geenieditoituihin lajikkeisiin?
Jos totta, niin tuohan on vallan hurja uutinen. Koska tuo kerrottaan Suomessa? No, niin, no, tavallaan se on nyt täällä kerrottu.
_______
*) ja luomun supermaaksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg13794#msg13794) pyrkijänä.
-
Kyllä, totta se on, tuo Venäjä-uutinen. Annaleena Ylhäinen oli twiitissään löytänyt asialle hyvinkin luotettavan lähteen, Nature-lehden:
Russia joins in global gene-editing bonanza (https://www.nature.com/articles/d41586-019-01519-6)
Todeten:
Vaikuttaa siltä ettei myöskään Venäjä aio säännellä geenieditoituja lajikkeita GMOna vaan ”perinteisenä” kasvinjalostuksena.
Tuosta tulee yhä lisää painetta siihen, että EU tekisi omasta säätelyjärjestelmään nyt päätöksiä. Ja onhan se tosiasia täällä huomattu:
14 EU countries call for ‘unified approach’ to gene editing in plants (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/14-eu-countries-call-for-unified-approach-to-gene-editing-in-plants/)
Ylhäinen kiinnitti myös huomiota siihen, että noiden maiden joukossa oli kiitettävästi Suomi. Myös voi todeta, että toivoa herättävästi mukana ovat myös suuret maat Ranska ja Saksa. Ynnä UK, niin kauan kuin on.
Ja tässähän se on, koko asetelma, lainaus Naturesta:
Yi Li, a plant scientist at the University of Connecticut in Storrs, says that the programme’s launch is “a significant move” both for Russia and the world. He says that it could prompt China to invest more in gene-editing technologies, and help to fuel growing enthusiasm for such technologies in the United States. “For European countries, this can be a very interesting development in the light of the European court of justice ruling on genome editing,” he adds.
Eli rivien välissä tuossa sanotaan, että on olemassa reaalinen riski, että EU jää pois junasta, johon koko muu maailma hyppää. Se on "kiinnostavaa", ja siitä on Euroopan maiden syytä kiinnostua.
PS. Tuolla kysymyksellä olisi tietysti merkitystä eurovaaleissakin, mutta kun ne ovat tänään ja jo käynnissä, niin nyt taitaa olla liian myöhäistä siitä mitään sanoa, siltä kannalta. ;D
-
Uskottaisiinko Venäjällä yhä Leninin vanhaan maksimiin, että "käytäntö on teorian kriteeri"? Nimittäin ....
The programme, which was announced in April, has also attracted interest because it suggests that some gene-edited products will now be exempt from a law passed in 2016 that prohibits the cultivation of genetically modified (GM) organisms in Russia, except for research purposes. Previously, it was not clear whether gene-edited organisms were included in the ban.
Transgenic distinction
The 2016 law describes GM organisms as those with gene modifications “that cannot result from natural processes”. But the decree that established the new programme describes gene-editing technologies such as CRISPR–Cas9 — which do not necessarily insert foreign DNA — as equivalent to conventional breeding methods.
... näitä geenieditoinnilla aikaan saatuja lajikkeita ei voi käytännössä erottaa luonnollisen prosessin kautta syntyneistä.
Jotain vaikeuksia kyllä Venäjälläkin tulee olemaan, kun se toisaalla yrittää synkronoida (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg12648;topicseen#msg12648) luomusääntönsä länsimaisten sääntöjen kanssa yhteensopiviksi. Eikä IFOAM hyväksy geenieditoitujakaan lajikkeita luomun piiriin. Mutta kuten jo edellä on todettu, se on luultavasti jatkossa IFOAM:n ongelma, ei niinkään Venäjän. Ja juuri käytännössä! Vrt. edellä 07.08.18 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=840.msg12314#msg12314) .
-
Tämä MEP uskoo, että geenieditointia varmasti käsitellään seuraavalla parlamenttikaudella:
Genome editing is going to be high on next Parliament agenda, MEP says (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/genome-editing-is-going-to-be-high-on-next-parliament-agenda-mep-say/)
Niinpä ei ole epäkohteliasta tivata suomalaisilta ehdokkailta heidän kantojaan EU-vaaleissa, kun niiden aika tulee.
Kasvinjalostuksen professori Teemu Teeri sitä suorastaan vaatii. Katso täällä siitä Jarrumiehen puheenvuoro (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=79.msg14351#msg14351). Teeri velvoittaa myös Suomea edistämään asiaa puheenjohtajakaudellaan, tai ainakin sitä selkeästi ehdottaa.
Teeri (ks. edellä esim. 28.09.18) ja käytännössä kaikki EU:n tiedemiespiirit (11.02.19) ovat jo pitkään olleet samoilla linjoilla.
Mekin voisimme antaa pienen tukemme asialle esimerkiksi uutisen muodossa. Ehkä odotetaan hiukan, vaikka siihen asti, että se puheenjohtajuuskausi alkaa. Kyllähän olemme uutisissamme jo todenneet, että asia tulee aika väistämättä esille:
Mutta sen sijaan eurovaalit ...
... niissä on monia tärkeitä kysymyksiä (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=471)
-
Tieto, että geenieditoinnin perustekniikan rinnalle tai yhteyteen on kehitetty tällainen menetelmä:
New CRISPR-based platform detects plant pests, identifies useful traits for crop breeding (https://geneticliteracyproject.org/2019/06/27/new-crispr-based-platform-detects-plant-pests-identifies-useful-traits-for-crop-breeding/)
Joka siis tekisi geenieditoinnin entistäkin käyttökelpoisemmaksi ja hyödyllisemmäksi.
-
Kaksi maksullista uutista geenieditoinnista MT:ssä:
Avoimuus lisäsi kasvinjalostuksen kehitystä Argentiinassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.462922)
MT Plus Maatalous 06:03 Tuure Kiviranta
Argentiina tulkitsee, että geenieditointi ei ole GMO:ta. Päätöksen myötä kasvien geenieditointia harjoittaa maassa jättiyritysten lisäksi useat pienet firmat sekä julkiset toimijat.
Geenimuuntelun (GMO) raskas sääntely ja kalliit gm-lajikkeiden hyväksymisprosessit ovat ajaneet tekniikan harvojen suurten yritysten käsiin ja jättäneet kehityksen koskemaan vain muutamaa kasvilajia.
Suuri osa tutkijoista ja siemenalan toimijoista toivoo siksi, että geenieditointia ei luettaisi GMO:ksi vaan perinteiseksi kasvinjalostukseksi.
Euroopan viljelijät haluavat sallia geenieditoinnin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.462912)
MT Plus Maatalous 06:00 WAGENINGEN Tuure Kiviranta
EU:n terveyskomissaari muistuttaa tieteen osoittaneen myös viljelykasvien geenimuuntelun turvalliseksi.
Kasvinjalostajille on annettava työkalut maanviljelyn ongelmien ratkaisuun, sanoo Copa-Cogecan siementyöryhmän puheenjohtaja, tanskalainen maanviljelijä Thor Gunnar Kofoed.
MTK on jäsen Euroopan maanviljelijät yhdistävässä Copassa.
Kofoed tarkoittaa mainitsemillaan työkaluilla CRISPR-geenieditointia, jonka EU:n tuomioistuin tulkitsi viime vuonna geenimuunteluksi.
Jotenkin jo tuosta tulkitsen, että MT ja MTK eivät ole sitä vastaan, että myös täällä toimittaisiin kuten Argentiinassa.
-
Sama kirjoittaja jatkoi geenieditoinnille myönteisten kirjoitusten sarjaansa MT:ssa:
Geenieditoinnin toivotaan auttavan köyhiä ja sairaita sekä luontoa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.463576)
MT Plus Maatalous 19:07 Tuure Kiviranta
Uusi menetelmä voisi mahdollisesti pelastaa ihmiset malarialta ja siat afrikkalaiselta sikarutolta. Kasvinjalostuksessa geenieditoinnilla voitaisiin parantaa sadon määrää ja laatua ja vähentää kemikaalien käyttöä.
Geenieditointi ei ole vain kasvinjalostusta, vaan sillä voidaan muun muassa vaikuttaa eläinten tai ihmisten terveyteen.
Yltäkylläisessä Euroopassa voi olla helppoa sulkea silmät uuden tekniikan mahdollisuuksilta ja korostaa uhkakuvia, mutta Afrikassa uuden tekniikan odotetaan parantavan ruokaturvaa ja vähentävän muun muassa malarian aiheuttamia kuolemia.
MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Tuon Afrikan näkökulman huomioon ottaminen on kyllä tärkeää, ettei syyllistytä edes kulman kautta tähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg235#msg235), nyt geenieditoinnin kohdalla. Mutta kyllä Suomella voi olla ihan omat. itsekkäät intressinsä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=968.msg14369#msg14369) asiaan. Sen lisäksi, että samoin on koko EU:n laita.
-
Tässä perustellaan taas tutulla kehäpäätelmällä ...
Give the people what they want: Non-GMO sells (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/opinion/give-the-people-what-they-want-non-gmo-sells/)
... että asia on hyvä, koska ihmiset haluavat sitä. Mutta mennään nyt sen ohi. Se sijaan huomataan nämä kohdat jäljitettävyydestä (lihav. HJ):
The deregulation of new GMOs would undermine the ECJ ruling, leading to the elimination of approval procedures, risk assessment and labelling requirements. Health and environmental impacts would no longer be examined by national and EU regulatory authorities. There would be no obligation for biotech companies to provide detection methods – a significant threat to traceability and recall options. In essence, new GMOs would be channelled into the market untested and unlabelled. This is unacceptable.
Proper implementation of ECJ ruling needed
The new EU Commission must put a stop to the ongoing lobby attempts to soften or even abolish the existing EU GMO legislation. It must ensure the proper implementation of the ECJ judgement: The precautionary principle, risk assessment, detectability, traceability and labelling have to be applied to all new GMOs. In particular, the EU Commission is called upon to initiate research on detection methods for new GMOs. It has to ensure effective controls for agricultural goods imported from countries where new GMOs are cultivated. In addition, a global transparency register is necessary which would cover all GMOs worldwide, both old and new.
Näin siis tuon saksalaisen järjestön edustaja paheksuu sitä, etteivät firmat anna meille välineitä geenieditoitujen tuotteittensa tunnistamiseen ja jäljittämiseen. Ja velvoittaa EU:n komission pitämään huolta, että tällaiset välineet aikaansaadaan.
Erikseen mainitaan, että niitä välineitä on voitava käyttää myös tuontiruoan kontrollissa.
Mutta olisiko siinä jo mukana pieni epäilys siitä, ovatko ne aikaan saatavissa, kun samalla vaaditaan kaikesta geenitekniikan hyväksikäytöstä maailmanlaajuista rekisteriä?
Mutta nyt on kyllä niin, että toimiakseen tuollaisen rekisterin täytyisi pitää sisällään kaikki kasvilajikkeet, kaiken kasvinjalostuksen (myös ne, joissa ei ole käytetty geenitekniikkaa). Myös ne usein ihannoidut maatiaislajikkkeet, jotka syntyvät tai ovat jo syntyneet jossain korkealla vuoristoylängöillä tai viidakon pimennossa! Sellaisen teettämiseen ei taida olla mahtavalla EU:n komissiollakaan riittävästi "lihaksia".
-
Juuri sopivasti myös Naturessa ilmestyi samasta asiasta kirjoitus:
CRISPR conundrum: Strict European court ruling leaves food-testing labs without a plan (https://www.nature.com/articles/d41586-019-02162-x)
Josta lainaan tämän kohdan (kannattaa muutenkin lukea):
And even if they could find the edits, he says, regulators would still struggle to prove that the DNA variant they’ve identified is the result of gene editing, rather than a natural mutation. “I do not have a clue as to the solution — and I have not seen anywhere any clue yet,” says Broll.
Ja tämä ratkaisu on taas juuri sellainen ...
European regulators might need to rely on companies to voluntarily share some of that data, says Jennifer Kuzma, a science-policy researcher at North Carolina State University in Raleigh. She suspects that some firms would be willing to do so, to avoid the public scepticism that has plagued genetically modified crops.
Eckerstorfer has proposed a similar solution: a registry of gene-edited crops developed in different countries. [...]
... joka pohjautuu siihen kauniiseen ajatukseen, että maailma tulee paremmaksi, kunhan kaikki ryhtyvät kilteiksi ja rehellisiksi.
-
Tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg14602#msg14602) jo kerrotusta Euroopan tutkimusorganisaatioiden yhteisestä julkilausumastakin löytyy tämä:
Eurooppalainen GM-lainsäädäntö muodostaa kohtuuttoman sääntelykynnyksen, joka vaikuttaa eurooppalaisiin tutkimuslaitoksiin ja jalostusyrityksiin. Kyvyttömyys markkinoida genomieditoituja viljelykasveja Euroopassa jäädyttää eurooppalaisen jalostusalan tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tarkkuusjalostuksella tehtyjä muutoksia ei voida valvoa tuontisiementen, kasvien ja elintarvikkeiden kohdalla, koska samoja muutoksia syntyy myös spontaanisti.
Tuo sama käsitys siis noillakin laitoksilla ja niiden tutkijoilla on.
***
Joutuuko siis maahantuoja jatkossa samanlaiseen tilanteeseen kuin vanhassa vitsissä, jossa tullimies kysyy, mitä on pullossa:
- Loudresin lähteen pyhää vettä.
- Mutta kyllä tämä tuoksuu siltä, että se on täyttä viinaa!
- Jumalan kiitos! Ihme on tapahtunut!!!
Mutta sillä erolla, että kuvitellussa uudessa tapauksessa tullimies tai tullilaboratorio ei voi kiistää, etteikö niin olisi voinut käydä. ;D
-
Tämä tässä uudelleen lämmitetty idea ...
Organic farming with gene editing: An oxymoron or a tool for sustainable agriculture? (http://gmopundit.blogspot.com/2019/07/organic-farming-with-gene-editing.html?m=1)
.. perustuu olennaiselta osaltaan siihen, että uuden ja vanhan geenitekniikan välillä olisi jyrkkä ero. Ja geenieditointi olisi hyvä juttu, vaikka vanha tekniikka olisi edelleen ehdottoman pahaa, luomuviljelyssä.
Artikkeli viittaa EU-oikeuden tulkintaan ja luomuväen tähänastisiin linjauksiin asiassa, eikä näe ehkä kovin todennäköisenä sitä, että geenieditointi luomussa hyväksyttäisiin. Vaan kun on näin ...
Now, sides are being chosen about whether the new gene editing technology, CRISPR, is really just “GMO 2.0” or a helpful new tool to speed up the plant breeding process. In July, the European Union’s Court of Justice ruled that crops made with CRISPR will be classified as genetically engineered. In the United States, meanwhile, the regulatory system is drawing distinctions between genetic engineering and specific uses of genome editing.
.. haaveileeko kirjoittaja kenties, että asia voisi vielä tulla hyväksytyksi USA:n luomusäännöissä?
Mutta jos amerikkalaiset ja eurooppalaiset luomusysteeemit vielä tuolla tavoin eriytyvät, silloin on kyllä jossain mielessä "piru irti".
***
Sitten on tietysti se edellä jo esitetty kysymys, voidaanko eurooppalaista geenieditoinnin ehdotonta kieltoa luomuviljeljelysä ylläpitää. Jos sitä on mahdotonta valvoa, kontrolloida?
Minä kun epäilen ja ennakoin, että jos vaikkapa tämä lajike hyväksytään USA:ssa käyttöön ...
Virus-resistant gene-edited tomatoes won’t be regulated as GMOs, USDA says (https://geneticliteracyproject.org/2019/07/26/virus-resistant-tomatoes-wont-be-regulated-as-gmos-usda-says/).
... ja vielä luomuviljelyssä, niin aika pian sen jälkeen ilmestyy eurooppalaisille luomuviljelijöille lajike, jos on vastaava ominaisuus. Ja joka kerrotaan jalostetun jossain Perun ylängöllä, perinteisin keinoin! ;D
.
-
Luomuliitossa on kehitetty aika näppärä kanta, joka tuli esille tässä pääkirjoituksessa:
On aika puhua kasvien geenieditoinnista (https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/On-aika-puhua-kasvien-geenieditoinnista/1408784)
Luomuliitosta kerrotaan yhdistyksen vastustavan geenieditointia niin pitkään kun se lasketaan EU:ssa geenimuunteluksi.
Tuossa on takaportti, jos luomuväen nykyinen linjaus osoittautuu mahdottomaksi säilyttää. Tietysti voi kysyä, voiko Luomuliitto yksin, Suomessa, sitä käyttää, jos muun Euroopan luomuväki kaikesta huolimatta jatkaa itsepäisesti vanhalla linjalla.
-
[...] .. haaveileeko kirjoittaja kenties, että asia voisi vielä tulla hyväksytyksi USA:n luomusäännöissä?
Mutta jos amerikkalaiset ja eurooppalaiset luomusysteeemit vielä tuolla tavoin eriytyvät, silloin on kyllä jossain mielessä "piru irti".
Nyt kuitenkin tässä kerrotaan, että pirua ollaan USA:ssa juuri noin irti päästämässä:
USDA hints that CRISPR gene-edited crops should be allowed in organic farming (http://=https://geneticliteracyproject.org/2019/07/30/usda-hints-that-crispr-gene-edited-crops-should-be-allowed-in-organic-farming/)
USDA Undersecretary of Agriculture Greg Ibach testified before the House Agriculture Subcommittee [in July] that plants grown with the aid of genetically modified organisms and gene editing could be allowed to be certified organic in the future.
USDA on viranomainen, joka sillä puolen Atlantia valvoo ja hallitsee luomusääntöjä.
-
Luomuliitossa on kehitetty aika näppärä kanta, joka tuli esille tässä pääkirjoituksessa:
On aika puhua kasvien geenieditoinnista (https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/On-aika-puhua-kasvien-geenieditoinnista/1408784)
Luomuliitosta kerrotaan yhdistyksen vastustavan geenieditointia niin pitkään kun se lasketaan EU:ssa geenimuunteluksi.
Tuossa on takaportti, jos luomuväen nykyinen linjaus osoittautuu mahdottomaksi säilyttää. Tietysti voi kysyä, voiko Luomuliitto yksin, Suomessa, sitä käyttää, jos muun Euroopan luomuväki kaikesta huolimatta jatkaa itsepäisesti vanhalla linjalla.
Ja tältä se nyt näyttää. IFOAM haluaa säilyttää sen geenimuunteluun laskettuna:
Organic farmers oppose separate framework for new plant breeding techniques (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/organic-farmers-oppose-separate-framework-for-new-plant-breeding-techniques/)
Any attempt to exclude the so-called new plant breeding techniques from the GMO legislation would deal a severe blow to consumers, farmers and processors, according to the EU organic farmers’ movement (IFOAM).
“If new genetic engineering techniques would be out of the scope of the EU legislation on GMOs, it would lead to the release of genetically modified organisms in the environment and the food chain without assessment, prior authorization and traceability,” IFOAM said in a statement.
“Such a situation would make it almost impossible for organic farmers and conventional GMO-free farmers to exclude the presence of GMOs in their production process and to live up to the expectations of consumers,” the organic farmers added.
Eli se jatkaa, ainakin nyt, vanhalla linjalla. Tosin se ei ole yllätys, onhan IFOAM kantansa muodostanut ja sen selkeästi koko ajan esille tuonut. Mutta jos ja kun asia ei luultavasti mene niinkuin se toivoo ja vaatii, joutuu myös IFOAM kokonaan uuteen tilanteeseen.
Huomattakoon erikseen, että uutisen mukaan tuo oli "EU organic farmers’ movement" eli tulkittaneen se niin, että se oli tuon ylikansallisen järjestön Euroopan osasto. En nyt osaa sanoa, minkälainen vaikutusvalta jäjestöllä on Amerikassa (ks. juuri edellinen puheenvuoro). Tai Amerikalla siihen.
-
Annaleena Ylhäinen twiittasi eilen:
Viljelykasvien villit sukulaiset ovat avainasemassa kun pyritään jalostamaan ilmastonkestäviä viljelylajikkeita. Kylmän-, kuivan-, kuivuuden- ja taudinkestävyysgeenejä voi saada viljelykasveihin geenieditoinnin avulla.
Ja linkkasi tähän:
Wild wheat genetics offer climate hope for food crops (https://www.bbc.com/news/science-environment-49728101)
Minun kommenttini: nykyisessä ilmastokeskustelussa pakkaa unohtumaan, että Suomen ongelmana ilmeisesti kuitenkin pysyy kylmyys (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg14641#msg14641) ja lyhyt kasvukausi. (Uudellamaalla oli jossain päin viime yönä ollut pakkasta, radion tiedon mukaan. Meillä Helsingissä oli alin mittauslukema 3 astetta celciusta.)
-
Eli se jatkaa, ainakin nyt, vanhalla linjalla. Tosin se ei ole yllätys, onhan IFOAM kantansa muodostanut ja sen selkeästi koko ajan esille tuonut. Mutta jos ja kun asia ei luultavasti mene niinkuin se toivoo ja vaatii, joutuu myös IFOAM kokonaan uuteen tilanteeseen.
Huomattakoon erikseen, että uutisen mukaan tuo oli "EU organic farmers’ movement" eli tulkittaneen se niin, että se oli tuon ylikansallisen järjestön Euroopan osasto. En nyt osaa sanoa, minkälainen vaikutusvalta jäjestöllä on Amerikassa (ks. juuri edellinen puheenvuoro). Tai Amerikalla siihen.
Myös USA:ssa luomuväki kieltäytyi keskustelemasta asiasta:
Organic Farmers Association rejects USDA offer to discuss benefits of CRISPR gene editing (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/23/organic-farmers-association-rejects-usda-offer-to-discuss-benefits-of-crispr-gene-editing/)
Eli yhteensä se on nyt tässä. Sitä joidenkin haaveilemaa kompromissia, jossa luomussa hyväksyttäisiin kuitenkin geenieditointi, ei tule.
Eri asia on sitten, että geenieditoidut lajikkeet tulevat pian juuri USA:ssa luomuviljelyn kiusaksi. Tai sellaiset kummalliset lajikkeet, jotka ovat geenieditoitujen lajikkeiden kaltaisia ominaisuuksiensa osalta. Mutta kuitenkin jalostettuja jossain "Perun ylängöillä". 8)
-
Olisiko tämä nyt tapahtumassa:
Biotech startups challenge multinational seed company market domination with CRISPR (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/26/biotech-startups-challenge-multinational-seed-company-market-domination-with-crispr/)
Näinhän ennustettiin käyvän. Eli pienet geenieditointia käyttävät firmat valtaavat markkinoita siemenbisneksen jättiläisiltä.
Mutta Euroopassa ei tuollaista tapahdu. Vielä. Sillä jos oli näin...
Just a few years ago, a seed developer could plan on spending a decade and up to $100 million on bringing one new crop trait to market …. because of regulations, both in the United States and especially in Europe.
... niin näin on Euroopassa vieläkin. Käy laittamassa nimesi listaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg14950#msg14950).
-
Olisiko toivoa sentään:
Geenieditointi saa ehkä uuden mahdollisuuden EU:ssa – "Tieteen tosiasiat on sivuutettu" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.521854)
Kun geenieditointi luetaan gmo:ksi, pienet ja keskisuuret yritykset eivät voi sitä käyttää kalliiden hyväksymisvaatimusten takia.
Geenieditoinnin päätyminen uuteen käsittelyyn EU:ssa voi saada vauhtia Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.
Tuota minäkin vähän toiveekkaasti ajattelin, vaikken uskaltanut ääneen sanoa. ;D
Mutta menkää silti - vaikka Suomen hallituksen tueksi - allekirjoittamaan se EU-kansalaisaloite!
-
Geenieditointi itsekin kehittyy. Nyt on keksitty entistä tarkempi menetelmä:
Super-precise new CRISPR tool could tackle a plethora of genetic diseases
The system allows researchers more control over DNA changes, potentially opening up conditions that have challenged gene-editors. (https://www.nature.com/articles/d41586-019-03164-5?utm_source=twt_nnc&utm_medium=social&utm_campaign=naturenews&sf221892501=1)
Joka mahdollistaa asioita, jotka eivät ennen olleet mahdollisia. (Vinkki tähän: Annaleena Ylhäisen twiittisivu)
-
Myös Hesari esitteli tämän täsmällisemmän tavan:
Tutkijat kehittivät mullistavan tavan huiputtaa dna:ta: ”Suuri harppaus perimän muokkauksen maailmassa” (https://www.hs.fi/tiede/art-2000006283110.html)
Hesari keskittyi minusta tuossa liikaa ihmisen geenien mahdolliseen muokkaamiseen. Koska se keskittyi täysin siihen.
-
FAO:n asiantuntijapaneeli päätyi tällaiselle kannalle ja tällaisiin odotuksiin:
United Nations FAO biotech expert panel: CRISPR gene editing can ‘transform’ agricultural production (https://geneticliteracyproject.org/2019/11/15/united-nations-fao-biotech-expert-panel-crispr-gene-editing-can-transform-agricultural-production/)
Enää ei muuten luomuväkikään yritä meille kertoa, että FAO olisi luomun kannalla.
-
Tällaisesta uutistiedotteesta....
Onko Suomi leikkaamassa miljardin maatalouden ympäristörahoituksesta? (https://www.epressi.com/tiedotteet/maatalous/onko-suomi-leikkaamassa-miljardin-maatalouden-ymparistorahoituksesta.html)
... löytyi tieto tällaisesta seminaarista:
Luomutuottajien suomalaiset etujärjestöt ja alan eurooppalainen kattojärjestö IFOAM EU järjestävät keskiviikkona 20.11.2019 Järvenpäässä englanninkielisen ”The Future of Organic Farming & CAP post-2020” -seminaarin, jossa tarkastellaan mm. CAP-uudistusta ja geenitekniikan uusia menetelmiä. Toimittajat ovat tervetulleita seminaariin!
Tuo tilaisuus on siis nyt jo pidetty. Vaikka ehkä mitään uusia linjanvetoja ei ole odotettavissa, olisi kyllä silti kiva nähdä tuon tilaisuuden aineistoa, erityisesti geenitekniikan osalta. Jos netistä löydätte, raportoikaa siitä täällä.
-
Luultavasti Eric Gallin esitelmä Järvenpäässä (ks. juuri edellä) ei tuonut juuri uutta tähän tämän kuun alussa julkaistuun kannanottoon:
PRESS RELEASE: ORGANIC FOOD AND FARMING MOVEMENT ASKS FOR IMMEDIATE ACTION ON NEW GENETIC ENGINEERING TECHNIQUES (https://www.ifoam-eu.org/en/news/2019/11/07/press-release-organic-food-and-farming-movement-asks-immediate-action-new-genetic)
BRUSSELS, 7 NOVEMBER 2019 – Tomorrow, the Council of the European Union is expected to request a new study and a legal proposal on new genetic engineering techniques to the European Commission. IFOAM EU demands immediate action by the European Commission and national authorities to ensure the traceability of new GMOs.
Eric Gall, IFOAM EU Policy Manager explains why: “The legal status of new genetic engineering techniques is crystal clear since the 2018 ruling of the European Court of Justice. The Court deems the European legal framework on GMOs is fit to regulate the new techniques. What we need now is action from the Commission to ensure a proper implementation of the law by Member States and to develop detection methods, not a delay of the enforcement of the legislation”.
(lihav. HJ)
IFOAM EU yrittää siis heittää pallon EU:lle: sen velvollisuus olisi siis kehittää menetelmät geenieditoitujen lajikkeiden erottamiseen tavanomaisista. Tehtävä, joka useiden em. arvioiden mukaan on mahdoton, ei ylipäänsä ollenkaan toteutettavissa.
Mutta onpahan sitten tuota vaadittu: jos ja kun asiassa kaikki jatkossa menee luomun kannalta enemmän tai vähemmän "hurlumheiksi", voi siitä sitten syyttää EU:n toimimattomuutta?!
-
Myös Saksan Vihreät ovat jakautuneita suhteessaan (uuteen) geenitekniikkaan:
Tiefer, grüner Graben (https://www.sueddeutsche.de/wissen/gentechnik-tiefer-gruener-graben-1.4701468)
Die Gentechnik nutzen - oder weiter ablehnen? Bei den Grünen gibt es Streit um die neuen molekularbiologischen Methoden. Es geht auch um die Frage, ob die Partei sich nur selektiv auf seriöse Wissenschaft bezieht.
Ja suhteessaan tieteeseen yleensä. Saksan Vihreiden keskuudessa eräs fraktio yhä kannattaa steinerilaisuutta eli biodynaamista viljelyä ja homeopatiaa. Siitä ei kerrota tuossa artikkelissa, mutta kyllä paljon Ludger Wessin twiiteissä.
-
Geenieditointia kyettäisiin ehkä entisestään nopeuttamaan:
New technique may yield gene-edited plants in a few weeks, instead of 9 months (https://geneticliteracyproject.org/2019/12/18/new-technique-may-yield-gene-edited-plants-in-a-few-weeks-instead-of-9-months/)
Mutta se keksintö on yhä kiven alla, miten byrokratiaa asiassa pystyttäisiin nopeuttamaan. 8)
-
Hyvin traditionaaliseen tapaan Aromilehti pohtii tätä aitouskysymystä:
Ulkomaisen luomun aitous puhuttaa – onko luomu aina luomua? (https://aromilehti.fi/artikkelit/ulkomaisen-luomun-aitous-puhuttaa-onko-luomu-aina-luomua/)
Mutta ei ota esille uudella geenitekniikalla jalostettuna lajikkeita. Ei uskalla, sanoisin. Mutta vaikkapa tämä ei välttämättä ole kauan totta:
Kaksi merkittävää luomumarkkinaa, EU ja USA, ovat tiiviissä yhteydessä: EU hyväksyy yhdysvaltalaiset luomutuotteet ja päinvastoin. Standardit ovat yhteneväiset, joten voi sanoa, että EU ja USA muodostavat yhdessä maailman suurimman luomumarkkinan.
Sinänsä, toisena kysymyksenä: tuotakin artikkelia varten toimittaja olisi voinut ottaa selvää, mikä onkaan Suomessa sen ulkomaisen luomun osuus. Ja kertoa sen myös meille muille.
-
Nyt tämä kysymys ja jakolinja on USA:ssa repeämässä:
Some organic farming advocates poised to embrace CRISPR and other New Breeding Techniques because of their sustainability benefits (https://geneticliteracyproject.org/2020/02/21/some-organic-farming-advocates-poised-to-embrace-crispr-and-other-new-breeding-techniques-because-of-their-sustainability-benefits/)
-
Tässä on mielenkiintoisen tasapuolinen näkemys:
Viewpoint: Crop biotech advocates should stop pushing organic industry to embrace gene editing (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/16/viewpoint-crop-biotech-advocates-should-stop-pushing-the-organic-industry-to-embrace-gene-editing/)
Eli pitäisi lakata painostamasta luomuväkeä geenieditoitujen lajikkeiden käyttöönottoon.
Mutta toisaalta luomuväen ja sen liittolaisten pitäisi lakata painostamasta tavanomaisia viljelijöitä, etteivät he sitä tekisi.
Even if we don’t share such views, we may have to respect them. We can stress though that such ethical principles are highly personal and that we could expect respect for the steward-views as well. The result should then be that when the …. organic sector is welcome to avoid (products of) such techniques because of such worldviews, they should in return not vote against the use by the conventional sector that may hold different views.
Ja lakata siis myös ajamasta sellaisia lakeja, jotka kieltäisivät tämän teknologian kaikilta. Tällä hetkellä — puolustamasta sellaisia lakeja. Koska EU-oikeuden voimassa oleva lain tulkinta tarkoittaa de facto sellaista lakia.
-
Käytännön Maamiehen artikkelilla tämä triidi avattiin:
Tämä asia ansaitsee oman keskustelunsa:
Kasvinjalostuksen uusi aikakausi (http://kaytannonmaamies.fi/share/7019/07c5ad)
Lainasin siis myös tuon Käytännön Maamiehen (4/2015) otsikkoa omaksi otsikoksemme.
(Linkki ei valitettavasti enää toimi.)
Nyt Käytännön Maamiehen toimittaja Annaleena Ylhäinen on löytänyt tämän englanninkielisen artikkelin, jota Twitterissä suosittelee:
Genetic Engineering and Editing of Plants: An Analysis of New and Persisting Questions (https://www.annualreviews.org/doi/10.1146/annurev-arplant-081519-035916)
-
Ylhäinen on kirjoittanut Tiede- lehteen toisen:
https://mobile.twitter.com/JYUfood/status/1290922032268443648/photo/1
Tästä linkistä näkee ehkä enemmän:
https://www.digilehdet.fi/tiede/0b5d7f55-e741-4e16-8d21-7837137fea9f
Kun yleensä aika estottomasti käytämme netistä saatavissa olevaa materiaalia, lienee velvollisuutemme myös vähän mainostaa: ostaakaa tuo lehden irtonumero!
PS. 10.08.20: Minä ostin jo! Ylhäisen tietäväinen ja linjauksiltaan erinomainen kirjoitus oli nautinnollista lukea paperilta.
-
Marjaana Suorsa twiittasi 5. elok.
Kiitos ajankohtaisesta ja monipuolisesta CRISPR-kasvinjalostustekniikkaa käsittelevästä artikkelista, @AYlhainen ja @tiede_lehti! Tämä olisi erinomaista materiaalia biologian lukio-opetukseen, @BMOLry
.
***
Olen hyvin samaa mieltä.
-
Tämä Urs Niggli on yhtaikaa sekä guru että toisinajattelija luomuliikkeessä:
https://mobile.twitter.com/GMOInfo_DE/status/1293498054331564032/photo/1
Hän haastattelussaan siis nyt suositteli, että geenieditoidut lajikkeet hyväksyttäisiin luomuviljelyssä. Mutta kuinka paljon tuo on vain hurskas toive, joka odottaa nyt Euroopassa torjumistaan:
Myös USA:ssa luomuväki kieltäytyi keskustelemasta asiasta:
Organic Farmers Association rejects USDA offer to discuss benefits of CRISPR gene editing (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/23/organic-farmers-association-rejects-usda-offer-to-discuss-benefits-of-crispr-gene-editing/)
Eli yhteensä se on nyt tässä. Sitä joidenkin haaveilemaa kompromissia, jossa luomussa hyväksyttäisiin kuitenkin geenieditointi, ei tule.
Eri asia on sitten, että geenieditoidut lajikkeet tulevat pian juuri USA:ssa luomuviljelyn kiusaksi. Tai sellaiset kummalliset lajikkeet, jotka ovat geenieditoitujen lajikkeiden kaltaisia ominaisuuksiensa osalta. Mutta kuitenkin jalostettuja jossain "Perun ylängöillä". 8)
-
IFOAM EU yrittää siis heittää pallon EU:lle: sen velvollisuus olisi siis kehittää menetelmät geenieditoitujen lajikkeiden erottamiseen tavanomaisista. Tehtävä, joka useiden em. arvioiden mukaan on mahdoton, ei ylipäänsä ollenkaan toteutettavissa.
Mutta onpahan sitten tuota vaadittu: jos ja kun asiassa kaikki jatkossa menee luomun kannalta enemmän tai vähemmän "hurlumheiksi", voi siitä sitten syyttää EU:n toimimattomuutta?!
Tuohon:
Nachweismethode für genetisch veränderten Raps (https://www.sueddeutsche.de/wissen/gentechnik-genschere-landwirtschaft-zuechtung-1.5025237)
Das angeblich neue Verfahren wird bereits bejubelt - doch Experten sagen: Es kann gar nicht funktionieren.
[...]
Die Studie beschreibt kein neues Nachweisverfahren, sondern Altbekanntes
Zwei Jahre später hat sich an dieser Fragestellung nichts geändert, außer, dass grüne Politiker, Ökoverbände und Umweltschutzvereine seit diesem Montag konzertiert behaupten, sie beantworten zu können. In einer gemeinsamen Pressemitteilung des Verbands Lebensmittel ohne Gentechnik, Greenpeace und weiteren gentechnikkritischen Vereinen heißt es, der Verbund habe die "weltweit erste Open-Source-Nachweismethode" für eine Pflanze veröffentlicht, deren Erbgut mithilfe der neuen molekularbiologischen Methoden verändert wurde. Eine von den Verbänden selbst finanzierte Studie soll demnach am Beispiel des sogenannten Cibus-Raps belegen, dass eine Unterscheidung zwischen neuer grüner Gentechnik und konventioneller Zucht möglich ist. Die Produkte der neuen Techniken könnten somit aufgespürt und reguliert werden.
[...]
Doch wird, wer sucht, denn zwingend fündig? Die Studie, die das monumentale Problem der Nachweisbarkeit gelöst haben soll, wurde in einem überraschend unbedeutenden Journal namens Foods veröffentlicht. Sie beschreibt eine keinesfalls neue, sondern bekannte Variante der Polymerase-Kettenreaktion, kurz PCR. Eine Gruppe von Forschern hat die Methode in der Studie nun benutzt, um zwei bekannte punktuelle Veränderungen in der mutmaßlich durch sogenanntes Gene Editing gezüchteten Rapssorte Falco des US-Herstellers Cibus nachzuweisen und zu quantifizieren - und diesen Raps so von einer anderen Sorte zu unterscheiden. Was daran nun besonders sein soll, ist für Experten allerdings rätselhaft. "Es ist überhaupt nichts Neues, dass man Pflanzen mithilfe einer quantitativen PCR anhand von Punktmutationen unterscheiden kann", sagt Jens Boch vom Institut für Pflanzengenetik an der Universität Hannover.
Jatkossa kuvataan, miten menetelmä (joka ei siis ollut uusi) voi toimia vain, jos tarkasti tietää, mitä on etsimässä.
Niinpä mitään läpimurtoa asiassa ei ole tehty, vaikka tietyt vihreät poliitikot (luomuväki) siihen nyt asettavat suuria toiveita.
PS. Anteeksi, etten jaksa tuota saksankielistä tekstiä kääntää. Jos asiasta löytyy paremmin Suomessa osatulla kielellä uutinen, linkkaan heti tänne.
-
Tällainen löytyi englanniksi:
First detection test developed for gene-edited crop, campaign groups claim (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/first-detection-test-developed-for-gene-edited-crop-campaign-groups-claim/)
The first open-source detection method for a gene-edited crop has been developed, according to a scientific paper. Environmental NGOs and campaign groups said this could hypothetically allow the EU to carry out checks to prevent unauthorised imports, but the EU seed sector quickly refuted this claim.
(lihav. HJ)
Vielä maanantaina Greenpeace oli toiveikkaasti kirjoittanut näin:
First open source detection test for a gene-edited GM crop (https://www.greenpeace.org/eu-unit/issues/nature-food/4102/first-open-source-detection-test-for-a-gene-edited-gm-crop-2/)
Brussels – Greenpeace, together with other non-governmental organisations, non-GMO food associations and a food retailer, announced that the first-ever public detection method for a gene-edited crop has been successfully developed and published. [1] The new research refutes claims by the biotech industry and some regulators that new genetically modified (GM) crops engineered with gene editing are indistinguishable from similar, non-GM crops and therefore cannot be regulated. [2]
Mutta näillä näkymin tilanne on siis ennallaan. Ja mm. luomun uskottavuuskriisi yhä häämöttämässä tulevaisuudessa.
-
Myös Der Spiegel oli ottanut tuon esille:
"Das ist eine Irreführung des Verbrauchers" (https://www.spiegel.de/wissenschaft/natur/neue-gentechnik-nachweismethode-fuer-gentechnik-pflanzen-ist-untauglich-und-irrefuehrend-a-69a7d90c-d313-4d3b-8a11-980043e2ca6b)
"Se on kuluttajien harhaanjohtamista"
Bundesumweltministerin Schulze und Umweltverbände feiern eine neue Nachweismethode für Gentechnik. Doch die ist genauso untauglich wie unnötig, sagt der Entwicklungsbiologe Detlef Weigel.
Eli ympäristöministeri ja ympäristöjärjestöt juhlivat tätä tunnistusmenetelmää. Se on kuitenkin yhtä epäkäytännöllinen (toimimaton) kuin tarpeetonkin, toteaa tämä asiantuntija.
-
Tässä vielä lyhyt englanninkielinen selostus em. asiasta:
Greenpeace-funded study claims to ‘detect’ gene-edited crops, but food safety officials say that’s not possible (https://geneticliteracyproject.org/2020/09/14/greenpeace-funded-study-claims-to-detect-gene-edited-crops-but-food-safety-officials-say-the-research-is-flawed/)
Niinpä IFOAM:in esitttämä toive/vaatimus EU:lle on yhä toteuttamatta. Ks. edellä 25.11.19.
-
Keskustellaanpa asiasta Italiassakin (Giovanni Tagliabue):
Europe’s “GMO” blunder and fumbling of genetic innovation (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/01/10/europes-gmo-blunder-fumbling-genetic-innovation/)
Molemmissa noissa linkatuissa artikkeleissa on keskeisenä teesinä se, että jos muuntogeenisen kasvin määrittely oli vaikeaa jo ennenkin, niin viimeistään nyt uusien tekniikkojen myötä se tulee mahdottomaksi.
Tagliabue esittää lisää perusteluja teesilleen:
Viewpoint: There’s no such thing as a ‘GMO,’ and the history of potatoes illustrates why the term is ‘nonsensical’ (https://geneticliteracyproject.org/2020/09/28/viewpoint-there-is-no-such-thing-as-a-gmo-and-the-history-of-potatoes-illustrate-why-the-term-is-nonsensical/)
-
Tämä on mahtavaa:
Kemian Nobel geenisaksien keksijöille
Palkinto meni ensi kertaa kahdelle naiselle (https://yle.fi/uutiset/3-11582751)
Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia on valinnut kemian tämävuotisen Nobel-palkinnon saajiksi geenisaksien keksijät Emmanuelle Charpentierin ja Jennifer A. Doudnan.
CRISPR/Cas9-geenisaksilla voidaan muokata eläinten, kasvien ja mikro-organismien perimää erittäin tarkasti. Geenisaksien ansiosta unelma perinnöllisten sairauksien parantamisesta voi käydä toteen, Nobel-raati perustelee palkintoa.
***
Ludger Wessin kautta näkemissäni twiiteissä tunnelma on suorastaan riehakas! EU-tuomioistuimelle mm. näytetään kuvassa kieltä! Mutta on myös tällaisia tyyliltään hillitympiä twiittejä:
Weigel Lab aka WeigelWorld
@PlantEvolution
·
Wonderful to see this recognition for Emmanuelle Charpentier & Jennifer Doudna. Now let’s hope that European politicians finally recognize the power of #CRISPR for improving human health and well-being directly, and also indirectly through #genomeediting of crops
-
Hesari tietysti kertoi asiasta:
Kemian Nobel-palkinto vallankumouksellisten geenisaksien kehittäjille (https://www.hs.fi/tiede/art-2000006661462.html)
Siinä tästä:
KEMIAN Nobelin palkinnon on saanut Charpentieria ja Doudnaa ennen vain viisi naista.
Ensimmäinen oli vuonna 1911 puolalais-ranskalainen Marie Curie radioaktiivisten alkuaineiden radiumin ja poloniumin löytämisestä.
Hänen tyttärensä Irène Joliot-Curie palkittiin vuonna 1935 radioaktiivisten alkuaineiden tutkimuksesta.
Brittiläinen Dorothy Hodgkin palkittiin vuonna 1964 biokemiallisten yhdisteiden röntgensädeanalyysista.
Israelilainen Ada Yonath sai palkinnon vuonna 2009 tärkeiden soluelinten ribosomien tutkimisesta.
Vuonna 2018 yhdysvaltalainen Frances Arnold palkittiin suunnatun evoluution kehittämisestä.
Tuon lisäksi olisi juuri tuossa yhteydessä voinut mainita naisen, jolta jäi palkinto saamatta tieteen ulkopuolisesta syystä, hänen varhaisen kuolemansa takia: Rosalind Franklin (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Rosalind Franklin).
Tiesiko tai aavistiko GLP tuon Nobelin palkinnon kun se juuri eilen julkaisi tämän artikkelin:
Viewpoint: The choosiness myth — Why are there fewer women in science? (https://geneticliteracyproject.org/2020/10/07/viewpoint-the-choosiness-myth-why-are-there-fewer-women-in-science/)
Mutta varmaankin siellä tänään tai myöhemmin kommentoidaan tuota tapausta.
Sattuman ivaa, että Saksassa oli järjestetty tällainen tilaisuus juuri täksi päiväksi:
https://medium.com/@kevinfolta/nobel-prize-in-chemistry-awarded-to-rejected-technology-same-gmos-106dc884c978]
Even this Thursday there is an esteemed panel of the world’s real experts being assembled to dismantle the claims around gene editing. The timing could not be more perfect. An assembly of pseudoscienitsts, luddites, technology deniers, folks that profit from misleading fear labels, and heiresses to natural food empires has been assembled to denounce use of CRISPR/Cas9 technology in modern precise plant breeding.
Siinä tilaisuudessa voi "ekofeministinä" esiintyvä Vandana Shiva joutua kommentoimaan tuota Nobel-ratkaisua. 8)
***
Emme tietystikään tiedä, minkälaisia vaikutuksia tuolla nobelilla on. Mutta tämän verran toiveajattelua sallittaneen, että se ehkä antaa myötätuulta asialle, myös EU:ssa.
-
Annaleena Ylhäinen twiittasi 7 tuntia sitten:
Kemian Nobel geenisaksille! Mahtavaa! Harmi vaan kun niitä ei voi eurooppalaiset kasvinjalostajat käyttää
Hän oli löytänyt myös tämän twiitin:
Pekka Pesonen
@pekka_pesonen
This is very welcome news to agriculture fighting for sustainable food security! It is also a good day for innovative ways of thinking and our scientific work in agriculture! <Kilisevät lasit> <Peukku ylös>
@COPACOGECA
#NobelPrize
-
Tottakai tämä kysymys on herännyt koko Euroopassa:
Viewpoint: CRISPR pioneers awarded Nobel Prize. Will EU embrace the tebchnology to boost food production? (https://geneticliteracyproject.org/2020/10/09/viewpoint-crispr-pioneers-awarded-nobel-prize-will-eu-embrace-the-technology-to-boost-food-production/)
-
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Michael Stiles
@southernmike1
Vastauksena käyttäjälle
@TerryDaynard
Agence France-Presse (AFP) provides international news coverage for Central American newspapers and managed to provide lengthy Nobel Prize news article without mentioning any uses other than human medical purposes
***
Kun toinen noista nobelisteista oli ranskalainen, ei asiaa voinut sinänsä sivuuttaa. Mutta jotain haluttiin kuitenkin ohittaa. Miksi noin?
-
Baltic Sea Action Groupin Saara Kankaanrinta käyttelee Ilta-Sanomissa "varovaisuusperiaattetta" tuttuun tapaan:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006666562.html
Jos hullut saadaankin pidettyä aisoissa, riskit eivät katoa. Lääkäriystävä muistutti, että geenin sisältämän informaation määrä ei ole tiedossamme. Kun poistamme yhden ominaisuuden, vaikutamme samalla tuntemattomaan määrään komentoketjuja.
Kehossa pätee sama kuin ekosysteemissä: ristiinkytkennät ja yhden geenipätkän monimutkainen vaikutusverkosto ovat kaukana ihmisen ymmärryksestä. Hyvillä aikeilla saattaa olla arvaamattomat seuraukset.
Parin vuosisadan teknologinen kehitys on luonut harhaista ajatusta luonnosta riippumattomuudesta. Se näkyy myös tieteenalojen välisenä etäisyytenä toisistaan. Monitieteistä tutkimusta tarvitaan.
GEENIEN MUUNTELUA esitetään ratkaisuksi myös rikkinäiseen ruoantuotantoon. Amerikan-serkku klipsuttelee geenisaksia jo nyt. EU on kieltänyt geenieditoinnin kasvinjalostuksessa.
On jo nähty, miten torjunta-aineen kestäviä rikkaruohoja on syntynyt toistuvien ruiskutusten seurauksena, kun satokasvista geenimuunneltiin torjunta-ainetta kestävä. Täsmälääke siis huononsi tilannetta – lisäksi tuhoavat vaikutukset ulottuvat laajalle.
Korjaammekohan kasvijalostuksella ruoantuotannon oireita juurisyiden sijaan?
Geenitekniikan kannattajat vetoavat uusiin mahdollisuuksiin, kilpailukykyyn ja siihen, että kasvinjalostusta on aina tehty. Varovaisuusperiaatteen ihmiset leimataan takapajulan hörhöiksi.
Geenisaksilla DNA:ta voidaan muuttaa yhden nukleotidin tarkkuudella. "Tavanomaisessa jalostuksessa" muutoksia tulee tuhansiin muihinkin kohtiin kuin halutun ominaisuuden DNA:n osaan. Jostain syystä tätä "varovaisuusperiaate"-argumenttia luomuilijat ja muut geenieditoinnon vastustajat eivät käytä "tavanomaiseen jalostukseen".
-
Tuohan siinä on. Melko häikäilemätöntä on pelottelu juuri geenisaksilla, täsmällisimmällä mutaatioden tuottamismenetelmällä. Niin avaruussäteily tai muu luonnonsäteily kuin ihmisen aikaansaama säteilytys tuottavat sattumanvaraisempia muutoksia, halutun muutoksen lisäksi joukon muita. Ne ovat niitä, joita Kankaanrinnan esittämillä perusteilla tulisi pelätä.
Kun oikeastaan asialla on merkitystä pelkästään luomutuotannolle. Koska IFOAM päätyi siihen, että geenieditointi on myös luomussa kiellettyä geenimuuntelua. Melkeinpä siitä johtuu nyt koko hässäkkä.
Nythän EU-tuomioistuimen päätös tarkkaan ottaen oli sellainen, että myös säteilytyksellä aikaansaadut lajikkeet ovat GMO:ta. Jos IFOAM olisi oikein johdonmukainen, myös ne pitäisi luomussa kieltää. Ja jos EU sitä seuraa, myös säteilytys pitäisi kieltää. Avaruussäteilyn kieltämiseen EU:lla ei riittäne rahkeita.
***
Asiasta lisää:
Viewpoint: Greenpeace-funded study backfires, undermining case to treat gene-edited crops as GMOs (https://geneticliteracyproject.org/2020/10/13/viewpoint-greenpeace-funded-study-backfires-undermining-case-to-treat-gene-edited-crops-as-gmos/)
Tämä on hauska yksittäisaspekti:
But there’s a problem—a big one in fact: Fagan’s study actually demonstrated that it’s not possible to detect most gene-edited plants, therefore destroying the EU’s justification for regulating them as GMOs. It’s the perfect example of what we fondly call an “own goal.” And it illustrates how anti-science groups flog disinformation with the help of gullible journalists who stenograph their questionable claims for wide distribution.
Eli oma maali tuli. Nyt sitten kiistetään se, että se oli maali. Luomuväen täytyisi nyt jotenkin osoittaa, miten tuota de facto geenieditoinnin kieltoa pystytään valvomaan. Ja siten pidemmän päälle jatkamaan. Ja Kankaanrannan myös. Ellei hän sitten jo kuulu luomuväkeen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg11894#msg11894)? Kankaanranta on Herlinin kumppani tuossa hankalasti luokiteltavissa olevassa hankkeessa.
-
Yhdessä taulukossa:
https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1315932510380060672/photo/1
Sieltä rivi, tiedetäänkö, mihin geeneihin vaikutetaan: perinteisissä jalostusmenetelmissä ei tiedetä.
-
Sattuman ivaa, että Saksassa oli järjestetty tällainen tilaisuus juuri täksi päiväksi:
https://medium.com/@kevinfolta/nobel-prize-in-chemistry-awarded-to-rejected-technology-same-gmos-106dc884c978]
Even this Thursday there is an esteemed panel of the world’s real experts being assembled to dismantle the claims around gene editing. The timing could not be more perfect. An assembly of pseudoscienitsts, luddites, technology deniers, folks that profit from misleading fear labels, and heiresses to natural food empires has been assembled to denounce use of CRISPR/Cas9 technology in modern precise plant breeding.
Siinä tilaisuudessa voi "ekofeministinä" esiintyvä Vandana Shiva joutua kommentoimaan tuota Nobel-ratkaisua. 8)
Tuossa tilaisuudessa ei ilmeisesti yhtään oltu noloja tai kaduttu, vaan jatkettiin vanhaan malliin, ainakin näiden twiittien mukaan:
https://twitter.com/kevinfolta/status/1317561017170382849/photo/1
https://twitter.com/TimoKuentzle/status/1317472022419640320/photo/1
https://twitter.com/LudgerWess/status/1317598345158864896/photo/1
Ludger Wess
@LudgerWess
Twitter auf: Lügentante Vandana Shiva bei #Grüne rauf und runter. Das ist schon religiös. Völlig faktenbefreit. Nazis und industrielle Landwirtschaft plus GMO Schuld an Corona, alle Pharmakonzerne Händler des Todes. Trump in grün. Twitter wieder zu.
"Lügentante"? Hmm ... otetaan hänestä käyttöön suomenkieleen paremmin sopiva, ja hiukan lempeämpi sana: "satutäti"! ;D
-
HS tänään. Atte Harjanne ja Juha Marttila, mielipidekirjoitus. Katsaus asian historiaan ja merkitykseen...
Nobel-palkitut geenisakset pitäisi ottaa nopeasti käyttöön EU:ssa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006699485.html)
... ja tulevaisuuden visio ja vaatimus:
AIKAA on hukattu, mutta valoa on näkyvissä. EU-komissio on ilmoittanut ottavansa uusia jalostusmenetelmiä koskevan lainsäädännön uudelleen käsittelyyn, ja Euroopan parlamentti tukee yritystä. Nyt on pidettävä huoli siitä, että lopputulos ei ole kallis ja aikaa vievä hyväksymisprosessi. Se sulkisi pienet jalostajat kehityksen ulkopuolelle ja keskittäisi toimialan muutamalle globaalille jätille. Euroopan asema koko alalla heikentyisi.
Suomen hallituksen on liputettava eurooppalaisen kasvinjalostuksen ja uuden Nobel-palkitun teknologian puolesta. Pelissä on eurooppalaisen ruuantuotannon kilpailukyky ja maapallon kestävä kehitys. Euroopan on kannettava vastuunsa ruokaturvasta.
Tuosta aikomuksesta tai pyrkimyksestä lainsäädännön uusimiseen saimmekin jo tiedon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg19028#msg19020).
Ja kyllä, tässä tapauksessa, kannattaa kiinnittää huomiota myös kirjoittajiin, ja heidän taustayhteisöihinsä.
-
Epäilenpä, että tällaisia 'hyvin epätavallisia tapauksia' tulee tulevaisuudessa lisää, ja muidenkin viljelylajien kohdalla:
‘Highly unusual’ apple variety discovered in the UK (https://geneticliteracyproject.org/2020/12/01/highly-unusual-apple-variety-discovered-in-the-uk/)
(Paitsi, että juuri tuo ei ole kovin epätavallinen tapaus: metsäomenapuun (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4omenapuu) on havaittu risteytyvän tavallisen omenapuun kanssa Suomessakin.)
Mutta syynä on tämä:
Eli yhteensä se on nyt tässä. Sitä joidenkin haaveilemaa kompromissia, jossa luomussa hyväksyttäisiin kuitenkin geenieditointi, ei tule.
Eri asia on sitten, että geenieditoidut lajikkeet tulevat pian juuri USA:ssa luomuviljelyn kiusaksi. Tai sellaiset kummalliset lajikkeet, jotka ovat geenieditoitujen lajikkeiden kaltaisia ominaisuuksiensa osalta. Mutta kuitenkin jalostettuja jossain "Perun ylängöillä". 8)
Eli avattuna vielä enemmän: tuollaisten tarinoiden taakse voidaan piilottaa se, jos myös luomussa halutaan jatkossa kuitenkin salaa käyttää ylivoimaisia geenieditoituja lajikkeita.
-
Nobelin palkinnon merkityksestä tässä poliittisessa väännössä:
Viewpoint: Nobel Prize for CRISPR refutes anti-GMO activist rhetoric about crop gene editing (https://geneticliteracyproject.org/2020/12/08/nobel-prize-for-crispr-refutes-activists-gene-editing-myths/)
Environmental activist organizations such as Greenpeace, Friends of the Earth and Gene Watch (UK) have been lobbying the European Commission since 2015 to regulate gene editing as equivalent to GMOs. These eNGOs believe this will scare the European public into rejecting gene edited products. Activist groups deliberately mislead the public with their disinformation campaigns in an effort to demonize gene editing technologies.
[...]
With environmental activist organizations investing time and money over the past five years to frighten the public about the safety and benefits of gene editing technologies like CRISPR/Cas9, the Nobel Prize is a huge blow to their efforts. In my opinion, their campaigns have now been rendered completely unbelievable in the public’s eye. The 2020 Nobel Prize in Chemistry to CRISPR/Cas9 is a double victory; the developers of the technology have been recognized for their efforts, and those who deny the benefits of such technologies now must also deny the significance of this prestigious award.
Tietysti nyt kannattaa olla jossain määrin varovainenkin siinä, ettei yritä perustella asiaa vain tuolla Nobelin palkinnon arvovallalla.
-
Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
Farmers Weeklyn twiitin eilen:
Gene editing explained, including:
- How it works
- Current regulation status
- How it can adapt crops
How gene editing can help farmers target premium food markets (https://www.fwi.co.uk/arable/crop-selection/market-opportunities/how-gene-editing-can-help-farmers-target-premium-food-markets)
***
Se on hyvä yhteenveto geenieditoinnin mahdollisuuksista.
Mutta tulee mieleen, onko joku siellä lukenut Googlen kääntäjän avulla sivustoamme ja saanut idean? ;D
Entäpä jos … Suomi ryhtyisi GM-ruokamaaksi? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=253) (2012)
Varsinkin nyt brexin olosuhteissa?
-
Ludger Wess, lainattu tähän pari twiittiä. Pientä sarkasmia.
***
Und man möchte unbedingt Methoden entwickeln, um nachweisen zu können, dass Prozesse, die auch natürlich passieren können, in geschlossenen Räumen durch Frauen und Männer in weißen Kitteln durchgeführt wurden. Das ist ähnlich müßig wie der Versuch, ...
... mit Hilfe modernster Analytik herauszufinden, ob der Bäcker, der das Brot gebacken hat, katholisch oder evangelisch ist, aber es ist politisch gewünscht und daher muss es möglich sein.
***
Kyse on siitä, että Saksassa on vaadittu kehittämään välineitä siihen, että maahan tuotavista elintarvikkeista pystytään löytämään ne, joissa on käytetty geenieditointia. (Ja niitä ei saa päästää maahan ...)
-
Kyse on siitä, että Saksassa on vaadittu kehittämään välineitä siihen, että maahan tuotavista elintarvikkeista pystytään löytämään ne, joissa on käytetty geenieditointia. (Ja niitä ei saa päästää maahan ...)
Vihreä meppi (kylläkin italialainen) yhä vaatii tätä, myös geenieditoitujen lajikkeiden osalta:
GM food can and must be labelled (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/opinion/gm-food-can-and-must-be-labelled/)
Mutta se, miten hän tuota ehdottaa toteutettavaksi, on oikeastaan ehdotus kaiken jalostustoiminnan tarkkailusta ja säätelystä luomuviljelyn tapaan:
The truth is, consumer labelling is possible whether or not you can use laboratory methods to determine the origin of a product.
Can you use a laboratory method to know whether an apple was grown according to organic standards? No. Can you label it as certified organic? Yes. Can you use a laboratory method to know whether an egg was obtained from a hen held in a small battery cage, rather than a hen that has access to open-air runs? No.
Can you label the egg as such? Yes – that is even mandatory in the EU. Finally, can you use a laboratory method to know whether Trentino apples are really from the Trentino region? No. Can you label them as such? Yes, because they have a Protected Geographical Indication in the EU.
For consumer labelling to work, you just need a reliable traceability system, that’s all.
Jokin metodi on ja ei ole olemassa:
Detection of gene-edited GM food is possible
Of course, the EU still needs a way to identify products created with gene editing. This is particularly true because GM developers are not always forthcoming with that information.
The good news is that it is possible to find these products using laboratory methods. NGOs and food companies have presented an open source detection (https://www.detect-gmo.org/) test for gene-edited rapeseed sold by US company Cibus in the US and Canada.
The test is based on standard GMO detection technology, and it was developed based on publicly available information on the product. The test has been criticised for not showing that a GM method was used to create the GM plant. But that is unnecessary as there is sufficient information in the public domain to document that.
Kyseinen tunnistusmenetelmä siis oikeastaan "sulaa" siihen, että jos tiedämme jotain muuta kautta etukäteen, että lajike on geenieditoimalla tehty, pystymme sen tunnistamaan, kun se tulee vastaan.
-
Tämä oli odotettavissa:
How to make Organic Plant Breeding mainstream? (https://survey.fibl.org/index.php/539917?lang=en)
Ei toki niin, että luomukasvinjalostuksesta ikinä valtavirtaa tulisi. Mutta niin, että luomuväki tarvitsee tuollaisen varmistetun jalostustoiminnan.
Mutta tuleeko tuostakaan geenieditoinnin paineessa mitään? Tai tarpeeksi, estämään sen, etteivät geenieditoidut kuitenkin jotain kautta löydä tietään luomupelloille? Vrt. tämä etiäiseni:
Eli yhteensä se on nyt tässä. Sitä joidenkin haaveilemaa kompromissia, jossa luomussa hyväksyttäisiin kuitenkin geenieditointi, ei tule.
Eri asia on sitten, että geenieditoidut lajikkeet tulevat pian juuri USA:ssa luomuviljelyn kiusaksi. Tai sellaiset kummalliset lajikkeet, jotka ovat geenieditoitujen lajikkeiden kaltaisia ominaisuuksiensa osalta. Mutta kuitenkin jalostettuja jossain "Perun ylängöillä". 8)
Eli avattuna vielä enemmän: tuollaisten tarinoiden taakse voidaan piilottaa se, jos myös luomussa halutaan jatkossa kuitenkin salaa käyttää ylivoimaisia geenieditoituja lajikkeita.
-
Olisiko IFOAM ja muu luomuväki nyt päässyt pälkähästä:
How can you tell that a plant has been gene edited? Use this CRISPR sensor (https://geneticliteracyproject.org/2022/01/05/how-can-you-tell-that-a-plant-has-been-gene-edited-use-this-crispr-sensor/)
Näin oli:
“Before this, the only way to tell if genome engineering occurred was to do a forensic analysis,” said Paul Abraham, a bioanalytical chemist and head of ORNL’s Secure Ecosystem Engineering and Design Science Focus Area. “To be successful, you would need to know what the genome looked like before it was rewritten.”
Mutta nyt tuossa kerrotaan, että ainakin CRISPR-menetelmästä jäisi tunnistettavia jälkiä? Jotka olisivat erotettavissa satunnaismutaatioista? Joita aikaansaadaan mm. säteilyttämällä. Seurataan asiaa, linkki alkuperäisartikkeliin:
New biosensors shine a light on CRISPR gene editing (https://www.ornl.gov/news/new-biosensors-shine-light-crispr-gene-editing)
Mutta näin siis voisi olla mahdollista kieltää geenieditointi luomussa? Siten, että se olisi myös kontrolloitavissa?
-
Jotain samaa vaikutelmaa kuin juuri edellä, tulee tästä artikkelista:
Responding to ethical and social concerns, researchers offer framework to distinguish between GMOs and gene edited crops (https://geneticliteracyproject.org/2022/02/11/responding-to-ethical-and-social-concerns-researchers-offer-framework-to-distinguish-between-gmos-and-gene-edited-crops/)
Vai erehdynkö? Jos tuossa kerrotaan vain, että siirtogeeniset ja geenieditoitut lajikkeet pystytään erottamaan toisistaan, niin se ei ole uutinen.
-
Tämä Urs Niggli on yhtaikaa sekä guru että toisinajattelija luomuliikkeessä:
https://mobile.twitter.com/GMOInfo_DE/status/1293498054331564032/photo/1
Hän haastattelussaan siis nyt suositteli, että geenieditoidut lajikkeet hyväksyttäisiin luomuviljelyssä. Mutta kuinka paljon tuo on vain hurskas toive, joka odottaa nyt Euroopassa torjumistaan:
Myös USA:ssa luomuväki kieltäytyi keskustelemasta asiasta:
Organic Farmers Association rejects USDA offer to discuss benefits of CRISPR gene editing (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/23/organic-farmers-association-rejects-usda-offer-to-discuss-benefits-of-crispr-gene-editing/)
Eli yhteensä se on nyt tässä. Sitä joidenkin haaveilemaa kompromissia, jossa luomussa hyväksyttäisiin kuitenkin geenieditointi, ei tule.
Eri asia on sitten, että geenieditoidut lajikkeet tulevat pian juuri USA:ssa luomuviljelyn kiusaksi. Tai sellaiset kummalliset lajikkeet, jotka ovat geenieditoitujen lajikkeiden kaltaisia ominaisuuksiensa osalta. Mutta kuitenkin jalostettuja jossain "Perun ylängöillä". 8)
Yrittää uudestaan:
Viewpoint: ‘We can’t dream in the biobubble’ — Swiss organic guru endorses gene editing approval to close agroecology’s yield shortfall (https://geneticliteracyproject.org/2022/02/17/viewpoint-we-cant-dream-in-the-biobubble-swiss-organic-guru-endorses-gene-editing-approval-to-close-agroecologys-yield-shortfall/)
The combination of high productivity and high ecological sustainability is the way we have to go today. It takes more than organic.
The uncontrolled introduction of mutations with radiation or chemicals, mutagenesis, has been allowed for plant breeding, although it massively changes the genome, while more precise gene editing is classified as a new type of genetic engineering and excluded from organic farming. How does that fit together?
In the Genetic Engineering Act, mutagenesis was allowed as an exception because there had been reliable experience with the method for 30 years and because otherwise many varieties would have had to be thrown out of cultivation. Logically, genome editing would also have been an exception. Of all mutation breeding, the molecular methods are the most mature and I think safe for human and environmental health.
Mahdollisuudesta kehittää luomusta uusi versio keskusteltiin täällä viitisen vuotta sitten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg10318#msg10318).
GLP:llä on "lukkarinrakkautensa":
Myös GLP julkaisee tällaisia aika ajoin:
Why we need peaceful co-existence between GMOs and organics (https://geneticliteracyproject.org/2017/08/25/need-peaceful-co-existence-gmos-organics/)
Eli juttuja, joissa nähdään kompromissi ja yhteistyö mahdolliseksi luomuaatteen ja muuntogeenisen viljelyn (ja tutkimuksen) välille.
Minä en näkisi. Koska luomuviljely ja sen säännöt on määritelty tieteen ulkopuolisiin kriteerein, se puitteissa käyty tieteellisenkin keskustelu törmää aina vankkoihin esteisiin. Ja luomuviljely ei ole vain tavoite viljellä luontoystävällisesti, vaan se on myös sitoutumista tiettyihin keinoihin.
-
Facebookista:
Biodynaaminen yhdistys
17. helmikuuta kello 18.00 ·
Geenimuuntelun käyttö on ehdottomasti kielletty biodynaamisessa maataloudessa!
Mukaanlukien uuden sukupolven GMO:t, joita kutsutaan myös uusiksi genomitekniikoiksi tai uusiksi jalostustekniikoiksi, joista tunnetuin on CRISPR tai CRISPR-Cas.
👉 Maailmalla pyritään löysentämään uusia GMO:ta koskevia määräyksiä. Tällä olisi suoria seurauksia luonnonmukaiseen ja biodynaamiseen tuotantoon, koska se vaarantaisi GM-vapaan tuotannon.
Kansainvälinen Demeter-liitto on julkaissut uuden lehtisen GMO:sta joka löytyy osoitteesta:
https://demeter.net/leaflet-new-gmos/
Vain yksi järjestö, mutta varmaankin nämä ko. lehtisen vaatimukset yhdistävät koko luomuväkeä:
Our key political demands
To ensure the production of GM-free food and products, the following points are essential:
Governments must either strictly regulate or ban all GMOs, including new GMOs. No weakening of existing regulations on GMOs.
Mandatory labelling of all products containing any GM ingredient to know what is in our fields and on our plates.
Support for sustainable and alternative farming systems to GMOs such as biodynamic and organic farming.
Fund research to develop detection methods for new GMOs. No new GMO should come on the market undetected.
No patents should be granted on any form of life or its components that restricts the free access to genetic resources for everyone.
Independent research to investigate the effects of new GMOs on our health and the environment.
(lihav. HJ)
Lehdykkä on suhteellisen tuore: "Brussels, 08.02.2022".
Niinpä tuon lihavoimani kohdan status näyttää yhä olevan se, että luomuväki haluaisi tuollaisten menetelmien olevan olemassa. Mutta vielä niitä ei ole. Niinpä vaaditaan rahoittamaan tutkimusta niiden kehittämiseksi. Keneltä tätä vaaditaan? Luultavasti EU:lta.
Vielä en ole missään nähnyt raporttia menetelmästä, joka tunnistaisi puhtaalta pöydältä geenieditoidun lajikkeen. Kaikki esitellyt menetelmät ovat olleet sellaisia, että niillä tunnistetaan kyllä jotain muutoksia tapahtuneen. Mutta eivät sitä, millä ne on aikaansaatu. Ellei sitä ole jo etukäteen tiedetty. Tuosta GLP:n esittämästä menetelmästäkään (edellä 16.01.22) ei ole saatu vielä vaikuttavaa tietoa muusta.
-
Hän jatkaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=840.msg25260#msg25260) tällä hämmästyttämistä:
‘Gene edited crops are necessary to sustainably feed the world’ — German agroecology and organic advocate challenges his own community (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/04/gene-edited-crops-are-necessary-to-sustainably-feed-the-world-german-agroecology-and-organic-advocate-challenges-his-own-community/)
Mutta me emme oikeastaan hämmästele samaa asiaa kuin tuo artikkeli. Vaan sitä, että miten Niggli, pyrkiessään rationaaliseen linjaan, voi olla niin kova luomun puolestapuhuja. Tästä on ollut jo edellä. Yleisellä tasolla olemme jo melko kauan sitten (2016) esittäneet uutisessamme kysymyksen:
Tiedemiehet - myös vihreät - pitävät GMO-viljelyn vastustamista irrationaalisena (https://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=423)
Mutta mihin unohtui luomun perusidean kritiikki?
Onko keinolannoitteiden - ennenkaikkea tietysti typpilannoitteen - fanaattinen välttely yhtään vähemmän irrationaalista?
-
Asian vallankumouksellisuuden ydin:
Just 10 years after its invention, CRISPR gene editing is taught in high schools (https://geneticliteracyproject.org/2022/07/08/just-10-years-after-its-invention-crispr-gene-editing-is-taught-in-high-schools/)
Jos tuolla em. saralla edetään, niin siihen tietysti tulevat vielä mukaan erilaiset lajikkeet. Jo nyt käytössä olevissa ruokakasveissamme on olemassa lukuisia lajikkeita, jotka eroavat toisistaan suurestikin maultaan, viljelyominaisuuksiltaan jne. Mieleen tulee heti omena, peruna, riisi, viinirypäleet (niiden eroja taidetaan ainakin mainostaa eniten!).
Jos siis jostain Amazonin viidakoista löydetään loistavan makuinen ... römpötti, niin kohta siitä on jalostettu vaikka Suomeen sopiva lajike, tai useampia: Savon römpötti, Lapin römpötti ja Vakka-Suomen römpötti. Ja Makea römpötti, Tuima römpötti, Minirömpötti ...
Niinpä jos tuotetaan 10 lajiketta per kasvi, meillä on jo puoli miljoonaa erilaista vaihtoehtoa valittavanamme. Syntyy todellinen paikallisruokakulttuuri, kun joka pitäjällä on ihan omat raaka-aineetkin! Kuka puhui siitä, että geenitekniikka olisi uhka biodiversiteetille (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=79.msg7336#msg7336)?!!!
Paikalliset römpötit on sitten kehitetty kunnan omassa peruskoulussa tai lukiossa.
-
Hän jatkaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=840.msg25260#msg25260) tällä hämmästyttämistä:
‘Gene edited crops are necessary to sustainably feed the world’ — German agroecology and organic advocate challenges his own community (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/04/gene-edited-crops-are-necessary-to-sustainably-feed-the-world-german-agroecology-and-organic-advocate-challenges-his-own-community/)
Mutta me emme oikeastaan hämmästele samaa asiaa kuin tuo artikkeli. Vaan sitä, että miten Niggli, pyrkiessään rationaaliseen linjaan, voi olla niin kova luomun puolestapuhuja. Tästä on ollut jo edellä.
Nyt hän on tullut esille omalla kirjoituksellaan:
By 2050, there will be 10 billion people to feed. To meet the challenge, we need all technologies on deck — including molecular biology and genetic engineering
Urs Niggli | Pragmaticus | July 21, 2022 (https://geneticliteracyproject.org/2022/07/21/by-2050-there-will-be-10-billion-people-to-feed-to-meet-the-challenge-we-need-all-technologies-on-deck-including-molecular-biology-and-genetic-engineering/)
Kritiikkimmme säilyy osuvana:
Yleisellä tasolla olemme jo melko kauan sitten (2016) esittäneet uutisessamme kysymyksen:
Tiedemiehet - myös vihreät - pitävät GMO-viljelyn vastustamista irrationaalisena (https://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=423)
Mutta mihin unohtui luomun perusidean kritiikki?
Onko keinolannoitteiden - ennenkaikkea tietysti typpilannoitteen - fanaattinen välttely yhtään vähemmän irrationaalista?
Anteeksi toisto. Se tuntuu tässä asiassa jopa tarpeelliselta. Nyt ajatus siitä, että luomuviljelyäkin voitaisiin harjoittaa GM-lajikkeilla, tuntuu leviävän.
-
Näkemys tilanteen kehittymisestä:
Viewpoint: Anti-GMO advocates are losing ground (https://geneticliteracyproject.org/2022/07/26/anti-gmo-advocates-are-losing-ground/)
Geenieditoinnista (ja luomusta) tuossa on ennenkaikkea kysymys. Ja siinä tuon mukaan näin (eli "halkeamia" on):
Even some anti-GMO proponents are beginning to alter their opposition to gene-edited crops. It is still a minority but there are a few cracks in the wall. Alex Smith, for instance, a vocal opponent of GMOs and former chair of Genetic Food Alert, believes legislation approving the commercialization of gene-editing in the UK was inevitable and continued opposition to the technology by the organic food sector could risk it being “ridiculed and marginalized.” He believes the organic food industry “should take an ultra-pragmatic position…
demonstrate we are not Luddites, and support research and controlled introduction.” The organic food sector should focus “on securing regulatory and financial safeguards for organic food and farming” and obtaining safeguards to ensure that organic food is free from genetically modified material. With regard to gene-editing, he said if it “can be shown to safely deliver demonstrable sustainability benefits – the organic sector should cautiously welcome such developments, especially where research is shared in an open-source format."
Myös em. Urs Nigglin näkemyksiä selostetaan. Mutta onko voimaa murtaa tämä:
Most opponents of GE though maintain an adamant opposition to considering the utilization of genetic engineering in crop production. Particularly in Europe, opponents are strident supporters of the precautionary principle, which espouses holding off on adoption of a new innovation until it is overwhelmingly proven to be safe. This opposition is highlighted by the position of the Green Party in Germany, the third largest political party in the country.
Puhumatattakaan IFOAM:in lukkoon lyödystä kannasta.
***
Jos tuolta pohjalta nyt ollaan kehittämässä luomun uutta versiota, niin todettava on, että uusia versioita on kehitetty siinä toisessakin suuressa kysymyksessä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg10332#msg10332). Eli keinolannoitteissa. Ja monissa muissakin (pienemmissä) kysymyksissä. On mahdollista, että tätä rataa olemme saamassa, kombinaatioineen, melkoisen valintamyymälän erilaisia 'luomuja". Entisten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg11567#msg11567) lisäksi.
-
Liittyy tähänkin keskusteluun (Niggli ym.):
Analysis: Assessing sustainable food production — Certifications like ‘organic’ tell us very little. It’s time to shift focus to outcomes (https://geneticliteracyproject.org/2022/08/11/analysis-assessing-sustainable-food-production-certifications-like-organic-tell-us-very-little-its-time-to-shift-focus-to-outcomes/)
Olisi tietysti voinut tulla esille suorakylvötriidissämmekin. Myös se mainitaan tuossa useasti.
Sen voimme huomata, että tiettyä painetta näiden kysymysten uudelleen arviointiin yleisesti on.
-
Baileyn visio:
A New Green Revolution Is in the Offing (https://reason.com/2022/08/10/a-new-green-revolution-is-in-the-offing/)
Vanhaankin siinä viitattiin:
A recent spate of crop biotech breakthroughs presage a New Green Revolution that will boost crop production, shrink agriculture's environmental footprint, help us weather future climate change, and provide better nutrition for the world's growing population.
The first Green Revolution was generated through the crop breeding successes pioneered by agronomist Norman Borlaug back in the 1960s. The high-yielding dwarf wheat varieties bred by Borlaug and his team more than doubled grain yields. The Green Revolution averted the global famines confidently predicted for the 1970s by population doomsters like Stanford entomologist Paul Ehrlich. Other crop breeders using Borlaug's insights boosted yields for other staple grains. Since 1961, global cereal production has increased 400 percent while the world population grew by 260 percent. Borlaug was awarded the Nobel Peace Prize in 1970 for his accomplishments. Of course, the disruptions of the COVID-19 pandemic and Russia's invasion of Ukraine are currently roiling grain and fertilizer supplies.
Mutta nyt vielä näinkin:
This new biotech-enabled Green Revolution promises a future in which more food from higher yields grown using less fertilizer means more farmland restored to nature, less water pollution, and reduced greenhouse gas emissions.
-
Vielä on kehitetty lisäpotkua geenieditoinnin menetelmiin:
New biotech weapon fighting global hunger: Nanoparticles that can carry CRISPR gene-editing into plant cells (https://geneticliteracyproject.org/2022/08/22/new-biotech-weapon-in-fighting-global-hunger-nanoparticles-that-can-carry-crispr-gene-editing-into-plant-cells/)
-
Kuinkahan lienee:
https://www.s-kaupat.fi/tuote/vesimeloni-siemeneton-luomu/2006343500007
Why are seedless watermelons ‘genetically modified’ but not considered GMOs? (https://geneticliteracyproject.org/2022/09/09/why-are-seedless-watermelons-genetically-modified-but-not-considered-gmos/)
Olisiko siis jo ennen geenieditoitujen lajikkeiden (tulevaa) vyöryä luomulle syntynyt tuollainen porsaanreikä?
Voisi muuten kuvitella, että tullaisesta puolivillaisesta tavasta tulisi "väliaikainen ratkaisu" myös editoiduille lajikkeiile.
Jos Nigglin linja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=840.msg27595#msg27595) kuitenkin voittaa.
-
Geenisaksia olisi vielä entisestään teroitettu:
New reversible gene-editing technique may be safer and more reliable than standard CRISPR (https://geneticliteracyproject.org/2022/09/20/new-reversible-gene-editing-technique-may-be-safer-and-more-reliable-than-standard-crispr/)
Chinese researchers say they have developed a new gene-editing tool that is more efficient and safer because it does not permanently change the genome.
-
Hupaisaa. Tässä kehitellään asiaa tavallaan loogisesti loppuun asti. Ja perinteinen jalostus (ainakin yhdistyneenä mutageneesiin) olisi myös (erittäin) vaarallista:
Devang Mehta 🌱👨🏽🔬🧬
@drdevangm
The more I read this document by
@GreensEFA
attacking folk like
@PlantEvolution
, the more ridiculous I find its arguments. Here, for e.g. they claim that mutation breeding is unsafe, for the plant!!
(Also betrays a serious lack of understanding of plant breeding and its history.)
https://mobile.twitter.com/drdevangm/status/1575568596251869184/photo/1
Tuon twiitin lähettäjä ei luonnollisesti itse siihen syyllisty.
No, siitähän loppujen lopuksi on filosofisesti kyse. Ollakseen "kosher" mutaation täytyy luomuväen mielestä tapahtua itsestään. Olisiko — luonnonmukaisesti? Jos ihminen tavalla tai toisella sen tapahtumiseen vaikuttaa, se on jo syntistä, luonnonvastaista.
Toinen asia on sitten, että markkinoilla on luomuna myynnissä myynnissä monia lajikkeita, jotka on kehitetty mutageneesillä. — Ja jatkossa melko varmasti lajikkeita, jotka on kehitetty geenieditoinnilla! 8)
-
Merkitseekö tämä sitä, että Suomessa käytetään jo geenieditointia?
Genokaurahanke (https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/genokaurahanke)
29.6.2022
Elämäntieteet
Hankkeessa kehitetään genomivalintatyökalu, joka mahdollistaa punahometta (aiheuttajasienet F. graminearum ja F. langsethiae) kestävien kauralajikkeiden jalostuksen. Tämä hanke mahdollistaa mallinnuspopulaation punahomekestävyyden riittävän perusteellisen fenotyypityksen niin F. graminearum- (DON-tuottaja) kuin F. langsethiae-sienelle (T2/HT2-tuottaja).
Alaotsikkona vielä:
GenoKaura - Kasvinjalostuksen uudet työkalut kauran punahomeiden hallintaan
Mutta lisätietoa saa vain kuuntelemalla noin tunnin youtube-esityksen. En suostu!
Annaleena Ylhäinen twiittasi (samaan viitaten):
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·30. syysk.
Hei, hienoa @LukeFinland
- tällainen YouTube-video toimii viestinnässä mahtavasti ainakin tässä aiheessa 👍🏻👏🏻 #kaura #punahome #genokaura #Fusarium @marjajalli @Boreal_fi @helsinkiuni
Sanoisin, että ei toimi.
-
Näin aavistettiin käyvän, ja näin on hänen mukaansa nyt käymässä:
Viewpoint: How reducing regulatory costs will help prevent big corporations from dominating Canada’s gene editing field (https://geneticliteracyproject.org/2022/11/07/viewpoint-how-reducing-regulatory-costs-will-help-prevent-big-corporations-from-dominating-canadas-gene-editing-field/)
Among researchers and plant breeders, the increased potential for discovery from CRISPR and RNAi has been an almost “quantum leap” for precise, targeted changes to a plant’s DNA. One researcher from Agriculture and Agri- Food Canada (AAFC) called gene editing “correcting a spelling mistake.” Could science continue doing what it’s always done in the past? Yes, but [Canada Grains Council’s Krista] Thomas likens the opportunity to assembling do-it-yourself furniture using the enclosed wrench in the package. Gene editing is like having a power ratchet: it’s still the same product in the end, but it’s built faster and easier.
[..]
Another benefit of the changes is the reduced regulatory cost, which [Krista] Thomas says will allow smaller players to participate. Yet Rieseberg believes there is the potential for less transparency compared to transgenic approaches about the techniques used to develop a particular trait or variety.
(lihav. HJ)
Tuo viimeinen pikku haitta viittaa varmaan siihen mahdollisuuteen, ettei avoimesti kerrotakaan, että on käytetty geenieditointia. Kyllä, sitä tarkoitan: luomuviljelyyn aiotuissa lajikkeissa kannattanee toimia juuri niin.
-
Tässä se on, tässä luomuväki pyristelee:
Ludger Wess
@LudgerWess
Jetzt wird es esoterisch und absurd. Offensichtlich kann Testbiotech sich nicht vorstellen, welche Veränderungen bei konventioneller Zucht im Genom entstehen können.
https://mobile.twitter.com/LudgerWess/status/1601589838741966848/photo/1
Eli kuvitellaan mahdolliseksi määritellä, mitä tavanomaisella jalostuksella voi saavuttaa. Ja siten erottaa joukosta sellaiset, joiden jalostuksessa on käytetty geenieditointia.
Tuota luomuväen on sitten EU:ssakin yritettävä. Mutta uskooko heitä sitten kukaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=694.msg30033#msg30033)?
***
Strategisesti kaukaa viisain osa luomuväestä ei tuohon juutu tai tukeudu, vaan etsii jo uusia asetelmia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=840.msg27595#msg27595).
-
"Vaklataan" rohkeasti vain twitteristä, vaikka Elon Musk sanoisi vaikka mitä! ;D
Channa Prakash
@AgBioWorld
@FAO
releases a report on gene editing in ag. @doudna_lab
writes “we can alter nutritional content to combat malnutrition, remove toxins from staple foods, increase yields to fight hunger, improve pest resistance, reduce the need for agrochemical inputs.
Gene editing and agrifood systems (https://www.fao.org/documents/card/en/c/cc3579en/) (FAO)
https://twitter.com/AgBioWorld/status/1606301937472745473/photo/1
Yrittää balanssoitua linjanvetoa:
Abstract:
Gene-editing technologies represent a promising new tool for plant and animal breeding in low- and middle-income countries. They enhance precision and efficiency over current breeding methods and could lead to rapid development of improved plant varieties and animal breeds. However, as for any new technology, they have their merits and demerits. There is, as yet, no international consensus regarding if and how gene-edited organisms should be regulated, and whether their release would fall under the regulatory framework of the Cartagena Protocol on Biosafety to the Convention on Biological Diversity. This science- and evidence-based Issue Paper on gene editing and agrifood systems presents a balanced discussion of the most pertinent aspects of gene editing, including the consequences for human hunger, human health, food safety, effects on the environment, animal welfare, socioeconomic impact and distribution of benefits. Intrinsic ethical concerns and issues of governance and regulation are addressed, and the roles of the public and private sectors, alone and in partnership, are summarized. Various scenarios are also presented for how gene editing might be used in the future to help transform agrifood systems.
-
Nyt FAO on ottanut reippaammin kantaa:
‘Gene-edited crop regulations should be based on the product not the process’: UN’s FAO assesses impact of CRISPR and new breeding techniques on food (https://geneticliteracyproject.org/2023/04/24/gene-edited-crop-regulations-should-be-based-on-the-product-not-the-process-uns-fao-assesses-impact-of-crisp-and-new-breeding-techniques-on-food/)
Ja se kanta on puolesta. Nämä tekniikat tulee ottaa mukaan.
-
Tännekö on tulossa tämän tieteen ja taidon keskittymä:
Latin America: A biotech laboratory and world champion in GMOs and gene editing (https://geneticliteracyproject.org/2024/02/15/latin-america-a-biotech-laboratory-and-world-champion-in-gmos-and-gene-editing/)
-
Kiina on markkina-alue. Mutta kiinalaiset tiedemiehet ovat myös aktiivisia toimijoita:
From a year down to two weeks: Chinese scientists create efficient plant gene editing tool that leapfrogs over ‘tedious’ steps (https://geneticliteracyproject.org/2024/02/28/from-a-year-down-to-two-weeks-chinese-scientists-create-efficient-plant-gene-editing-tool-that-leapfrogs-over-tedious-steps/)
“Even primary school students and old farmers can master gene editing,” says [Southern University of Science and Technology, or SUSTech] scientist Zhu Jian-Kang, who has helped develop a new approach that could greatly simplify the difficult and time-consuming process of editing genes in plants.
…
While conventional methods of heritable gene editing in plants often take months, and in some cases up to a year, this innovative approach could reduce the process to about two weeks, according to [Cao Xuesong, a scientist at SUSTech and a member of Zhu’s team], who is also the first author of the study.
Ja kohta siis myös kiinalaiset koululaiset? 8)