Tuottava Maa Turvattu Luonto
Muut => Muut aiheet => Topic started by: Heikki Jokipii on 25.12.19 - klo:08:16
-
Olen tuolla toisaalla ja monessakin paikassa esittänyt perustelut sille, miksi meidän tulisi ottaa käyttöön hyötöreaktorit.
Kuitenkaan mitään liikettä niiden käyttöön ottoon Suomessa tai EU:ssa ei näy. Miksi ei?
Tähän kerättäköön esitettyjä ja reaalisia syitä sille, miksi niin ei käy. Ja yritetään erottaa toisistaan, mihin luokaan esitetyt vastaperusteet kuuluvat. Epäilemättä asian ympärillä leijuu myös myyttejä.
-
Aloitetaan tällä Wikipedian artikkelista löytyvällä kappaleella:
Hyötöreaktori (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hy%C3%B6t%C3%B6reaktori)
Kuten kaikesta uraanin tai plutoniumin fissiilejä isotooppeja sisältävistä aineista, myös hyötöreaktorin polttoaineesta on teoriassa mahdollista valmistaa ydinaseita. Käytännössä sellaista ei tiettävästi ole tapahtunut tai edes suunniteltu, koska tunnetaan huomattavasti yksinkertaisempiakin tapoja aloittaa ydinaseen rakentaminen. Monet asiantuntijat pitävät kuitenkin hyötöreaktorien tuottamaa plutoniumia sisältävää käytettyä ydinpolttoainetta riskinä ydinaseiden rajoittamiselle.
Tuo kappale ei tarjoa lähdeviitteitä. Mitkä asiantuntijat, edes yksi esimerkki tällaisesta? Mutta tuo ajatus on hyvin yleinen, usein ainakin vihjataan tuohon suuntaan.
-
Rauli Partasen kirjoituksessa v. 2016 ...
Ydinjätteen tulevaisuus (https://www.fennonen.fi/artikkelisivu/ydinjatteen-tulevaisuus)
... on vielä lisäksi tällainen väite:
Hyötöreaktorit ovat kuitenkin teknisten ominaisuuksiensa vuoksi nykylainsäädännön mukaan Suomessa lainvastaisia. Ne voivat valmistaa (hyötää) polttoaineensa luonnonuraanista, köyhdytetystä uraanista tai jopa toriumista. Tulevina vuosikymmeninä niiden uskotaan yleistyvän, ja yhtenä argumenttina niiden puolesta on se, että ne kykenevät tuhoamaan nykyisten reaktoreiden pitkäikäistä jätettä.
Hänen visionsa siis on, että tulevaisuudessa Suomessa rikotaan lakia. No, ehkäpä kuitenkin, että lakia muutetaan.
Suoraan hyötöreaktoreista ei ydinvoimalaki (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870990) puhu. Olen ymmärtänyt, että asia jotenkin liittyy kieltoon jälleenkäsitellä (ainakin ulkomailla) ydinjätettä. TEM:n sivulta:
Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan Suomeen (https://tem.fi/kaytetty-ydinpolttoaine)
Joissakin maissa käytetty ydinpolttoaine jälleenkäsitellään. Jälleenkäsittelyssä käytetystä ydinpolttoaineesta erotetaan käyttökelpoinen uraani ja plutonium jatkokäyttöä varten. Jälleenkäsittely ei poista loppusijoituksen tarvetta vaan prosessista jää aina jäljelle korkea-aktiivista jätettä, joka on viime kädessä loppusijoitettava.
Suomessa ei ole käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitosta eikä sellaisen rakentaminen ole teknis-taloudellisesti kannattavaa. Käytettyä ydinpolttoainetta ei myöskään voi viedä ulkomaille jälleenkäsiteltäväksi, sillä se on Suomen ydinenergialaissa kielletty.
Vaatisiko hyötöreaktori tuota? Vai mistä on kyse?
***
Tämän lisäksi tulee tietysti kysymys siitä, onko itse hyötöreaktorin rakentaminen (vielä nyt) teknis-taloudellisesti kannattavaa.
Niinpä tässä on nyt alustettu asiaa. Ovatko hyötöreaktorit:
- poliittis-sotilaallisesti turvallisia?
- Suomessa laillisia?
- kannattavia?
PS. Tästä laillisuudesta lähetin kysymyksen TEM:in kirjaamoon. Koska hyvin ymmärrän, että virkamiehet siellä käyttävät laillista oikeuttaan ottaa välipäivät lomaa, en odota vastausta kuin vasta uudenvuoden jälkeen.
-
Sain TEM:iltä vastauksen. Sen mukaan hyötöreaktorit eivät ole lainvastaisia.
Vastauksessa kerrottiin muutakin, ja lähetin lisäkysymyksen. Palaan asiaan myöhemmin.
-
Kirjeenvaihtomme:
Hei Heikki,
kiitos kysymyksestä! Suora vastaus kysymykseesi, onko hyötöreaktoreille laillista estettä Suomessa, on että ei ole estettä. Ydinenergialaki ei niitä suoraan mainitse.
Silti on hyvin epätodennäköistä, että kukaan hyötöreaktoreita Suomeen alkaisi rakentaa. Ne ovat hyvin kalliita ja niiden polttoainekiertoon liittyy monia suuria haasteita. Suomessa on valittu käytetyn ydinpolttoaineen suora loppusijoitus Suomen kallioperään ja tämä ei oikein sovi hyötöreaktorikuvioihin.
Terveisin
Jorma Aurela
Yli-insinööri
Energiaosasto
Lähetin vastauksessani lisäkysymyksen:
Suuret kiitokset vastauksesta. Mutta uskaltanen lähettää vielä lisäkysymyksen:
jos hyötöreaktorit tiedetään kalliiksi, niin varmaan jostain löytyy - ihan jollakin luvuilla - vertailu, jossa se osoitetaan? Mistä se voisi löytyä?
Koko ajan taustalla on minulla se tosiasia, että Venäjällä on toimiva ja verkossa oleva hyötöreaktori BN-800. Miten siellä on ratkaistu tämä kalleuden ongelma? Täällä Lappeenrannassa vieraillut venäläinen professori vielä kertoi, että hyötöreaktorit ovat se linja, jolla Venäjä suunnittelee jatkossa etenevänsä.
Aurelan vastaus siihen:
Hei,
luotettavien lukujen löytäminen monista ydinlaitoshankkeista on vaikeaa. Kaupallisista hankkeista löytää hintatietoja OECD:n ydinenergiatoimiston NEAn julkaisuista ”Projected Costs of Generating Electricity”, josta tuorein painos on vuodelta 2015. Mutta ei tuollaisista julkaisuista hyötöreaktorien hintatietoja löydy. Tuorein tapahtuma maailmalla on uuden ranskalaisen hyötöreaktorin Astridin (jäähdytteenä natrium) kaatuminen vuonna 2019, eräiden tietojen mukaan yli 700 M€:n kustannusten jälkeen (katso Wikipedia).
Venäjällä on todella rutiinikäytössä hyötöreaktoreita ja uusiakin on rakenteilta (Rosatomin Belojarsk ja Sverdlovsk). Luotettavia hintatietoja näistä ei ole saatavilla. Venäjän polttoainekierron laajuus ja monipuolisuus kuitenkin mahdollistavat osaltaan tämänkin suunnan reaktoriteknologiaa.
Tässä on Wikipedian tiedot:
https://en.wikipedia.org/wiki/ASTRID_(reactor)
Aurelan ystävällisistä vastauksista huolimatta olemme siis lähtöruudussa. Emme tiedä, mitä hyötöreaktori maksaa.
Ymmärrrän hyvin, ettei aika ole siihen mitenkään (poliittisesti) otollinen, mutta eikö nuo Venäjän hintatiedot saisi selville yksinkertaisesti niin, että joku taho pyytäisi tarjouksen Rosatomilta? 8)
PS. Kimmoke sille, että ryhdyin ottamaan asiasta selvää oli Lasse Lehtisen tämä kolumni ja siellä tämä lause:
Lasse Lehtisen kolumni: Vihreä aatteen musta aukko (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006342695.html)
Käytetty ydinpolttoaine voi myös olla tulevaisuuden energianlähde, teknologia on jo olemassa vaikka ei vielä taloudellisesti kannattava.
(lihav. HJ)
Sähköpostitse kysyttynä hänkään ei osannut eksaktisti kertoa, mihin lähteeseen hän tuon käsityksensä perusti. Vastaukseksi sain linkin em. Partasen kirjoitukseen. Mutta siellähän ei tietoa kustannuksista ollut. Vaan nyt periaatteessa vääräksi osoittautunut tieto lainvastaisuudesta (edellä 26.12.19).
-
Saanko vielä hiukan jupista, vaikkei minulla täsmällistä lisäkysymystä olekaan?
Tuo noin 700 miljoonaa kuulostaa kyllä pikkurahoilta, kun on tottunut nouseviin arvioihin Olkiluoto 3:n lopullisesta hinnasta, jossa minusta on vilahtanut jopa 8 miljardin luku! Vaikka siitä hinnasta on nyt liikkeellä vahvoja huhuja, että se tulisi Suomelle paljon halvemmaksi.
Myös fuusiohankkeen (ITER) hinta liikkuu ihan ei kertaluokissa. Fuusio on tietysti se varsinainen "Graalin malja". Mutta se ei, saamieni tietojen mukaan, yhtään auta jo syntyneen ydinjäteongelman ratkaisussa.
Wikipedia mainitsee hinta-arviona (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/ITER) 10 miljardia, ja se on vasta kokeilua: riittää, että tuotetaan fuusion avulla hetkellisesti kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin mitä järjestelmään syötetään yms. Ei tarvitse vielä tuottaa toimivaa, taloudellisesti kilpailukykyistä voimalaa.
Sikäli kuinka englanninkielisen Wikipedian tietoon BN-800-hankkeen hinnasta voi luottaa (https://en.m.wikipedia.org/wiki/BN-800_reactor), se olisi ollut "140,6 billion rubles (roughly 2.165 billion dollars)". Sen tiedon lähteenä mainitaaan "Russian business journal Kommersant". BN-800:n teho on 880 MW. Lukija osannee itse tehdä tarvittavat vertailut.
Tai otetaan täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=960.msg13623#msg13623) vielä mukaan yksi vertailutieto: OL3:n (1600 MW) verran energiaa merituulivoimaloilla, hinta noin 10 miljardia.
Aurela kirjoitti aiemmin:
Suomessa on valittu käytetyn ydinpolttoaineen suora loppusijoitus Suomen kallioperään ja tämä ei oikein sovi hyötöreaktorikuvioihin.
Missä määrin Suomella on kyse jo tehtyjen investointien harhasta? Kun on valittu tuo tie, ja saatu siitä kansainvälistä mainettakin, nyt ei "kannata" haikailla muuta vaihtoehtoa.
Jos puhutaan (ydinvoimaa vastustavien iskulauseen mukaan) 300 000 vuoden ongelmasta, niin vuotta kohden tasoitettuna kustannukset saisivat olla aika suuret. Saamieni tietojen mukaan hyötöreaktorilla sekä vähennettäisin jätteen määrää että pakollista säilytysaikaa ehkä noin sadasosaan?
Mutta jäteongelma ei ole varsinainen ongelma. Sehän voidaan ratkaista Suomen tavalla. Tai vaikka valtameren syvänteisiin upottamalla. Tai vielä muillakin tavoilla.
Mutta jätteessä olevien resurssien tuhlaaminen on. Vielä jokunen vuosi tai vuosikymmen sitten maalattiin yleisesti uhkakuvia, että kaikki loppuu: öljy, uraani... Tämä varoittelu jäi kyllä minun "takaraivooni". Joilloin tuollaisen valtavan ydinjätteessä olevan energiaresurssin hylkääminen tuntuu suorastaan synniltä. Ruoan pois heittämistä suuremmalta!
Ja ITER:n eli koereaktorin rakentamisvaihe päättyy v. 2025. Hyötyreaktori BN-800 on ollut tuotannossa vuodesta 2016.
***
En tiedä, mitä tässä asiassa oikein pitäisi tehdä, miten edetä. Mutta olen päättänyt ottaa asiasta vieläkin enemmän selvää. Ja omalta osaltani yritän edistää asiaa. Ainakin sen perusteellisempaa tutkimista, vaihtoehtona.
Jotta eläkeläiselämäni ei olisi täysin hyödötön!
-
Kun tämä hanke kuitenkin toivottomasti myöhästyy...
Fennovoiman ydinvoimalan piti käynnistyä viime kuussa – taustalla muhii erikoinen kiista: "Ajatuksena mahdotonta", että suomalaiset opettavat venäläisiä
(https://yle.fi/uutiset/3-11149371)Fennovoima-hankkeen maali on nyt kahdeksan vuoden päässä. Vuosia kestäneestä yhteistyöstä huolimatta suomalaisten ja venäläisten yhteinen sävel alkaa löytyä vasta nyt.
... niin mikä estäisi aloittamasta (tavallaan) kokonaan alusta, ja muuttamasta hanke hyötöreaktorihankkeeksi?
Betoniasemien ja perustusten kaivamiseen yms. tehty työ ei mitenkään menisi hukkaan: niillä on tarvetta ja käyttöä hyötöreaktorillekin. Sen sijaan tässä olisi työtä...
Laaksosen puhahtaa, että Fennovoima oli alun perin liiaksi "juristien ja hallintoihmisten" yhtiö.
– Yleensä insinöörit ovat rakentaneet ydinvoimalat, eivätkä juristit, hän sivaltaa.
... kun juristin ja hallintomiehen ensimmäinen kysymys saattaisi olla:
— Mikä ihme ja kumma sellainen on?
BN-800:n (https://en.m.wikipedia.org/wiki/BN-800_reactor) varsinainen rakennusvaihe kesti 10 vuotta. Kopion tekeminen siitä vaatisi varmaankin paljon vähemmän aikaa. Voisi hyvin ajatella, että 8 vuotta riittäisi?
-
Tästä artikkelista saadaan vielä yksi vertailuluku (listaamme 09.01.20):
Ydinjäterahat poikimaan (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ydinjatteen-loppusijoitukseen-on-varauduttu-yli-26-miljardin-rahastolla-nyt-sijoitusten-riskinottoa-halutaan-lisata/)
Valtion ydinjäterahastoon on kerätty 2,6 miljardia euroa. Sijoitusten riskinottoa halutaan lisätä maltillisesti.
(lihav. HJ)
TEM:n Jorma Aurelaa haastateltiin myös tässä, uudemmassa Suomen Kuvalehden 10.1.2020 jutussa (niinkuin mekin teimme edellä):
IKUISUUSKYSYMYS (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ydinvoiman-ikava-puoli-ei-enaa-pelota%E2%80%89-%E2%80%89viela-1990-luvulla-suomen-ydinjatteet-vietiin-venajalle-pian-ne-upotetaan-onkaloon/)
Ydinvoima on Suomessa suositumpaa kuin koskaan. Edes ydinjäte ei huolestuta. Sen voi jo pian haudata Eurajoen alle Onkaloon.
Ja nimenomaan hyötöreaktoriratkaisusta. Paperilehdessä hän kertoi:
a) Venäjällä on "omat taloudelliset lainalaisuutensa". Muualla se on liian kallista.
b) Teknisesti ne ovat mahdollisia. Mutta "taloudellisista ja poliittisista syistä ne alkavat olla scifiä".
Molemmat kohdat (a ja b) jättävät tai tuottavat lisäkysymyksiä, vaatisivat ainakin selvennystä.
-
Tässä ei taas optimismia puutu — kun kyse on fuusiovoimalasta:
Tamperelaisessa teollisuushallissa on kehitetty tekniikkaa, joka voi vielä pelastaa maailman öljykriisiltä ja ydinjätteiltä (https://yle.fi/uutiset/3-11146330)
Fuusiovoima on turvallisena pidetty vaihtoehto perinteiselle ydinvoimalle. Sitä on tutkittu vuosikymmeniä ja vihdoin jotain konkreettista on näkyvissä.
Ja hyvin optimistinen on hinta-arviokin:
Yksi fuusioreaktori voisi tutkijan mukaan tuottaa yhtä paljon energiaa kuin esimerkiksi yksi Suomen ydinvoimaloista. Myös rakentamiskustannukset olisivat Määtän mukaan yhtä isot.
Vähän varovaisuutta:
Vieläkin tähtäin on kaukana. EU-komission tavoitteena on ollut saada fuusioenergia sähköverkkoihin jo 2050-luvulla. Sen tiellä on vielä monta estettä.
Tästä vanhasta jutusta voimme lukea, miten ennen uskottiin:
Ydinvoiman epäilijästä leivottiin muutamassa viikossa ”insinöörin korvike” – Akateemikko Erkki Laurila rakensi teknologia-Suomea ja sen ensimmäistä tietokonetta Eskoa (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ydinvoiman-epailijasta-leivottiin-muutamassa-viikossa-insinoorin-korvike-akateemikko-erkki-laurila-rakensi-teknologia-suomea-ja-sen-ensimmaista-tietokonetta-eskoa/6a1e61d8-9f8d-41d4-b4e4-47cfea61b402)
Laurila ei myöskään uskonut hyötöreaktorien tai fuusiovoimaloiden nopeaan läpimurtoon. Rohkeimmat ennustajat uskoivat niiden tulevan käyttöön jo 1960-luvulla.
Tuo epäusko oli todellakin perusteltua fuusiovoimaloiden osalta mutta tästä ...
Hyötöreaktori (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hy%C3%B6t%C3%B6reaktori)
... saamme tietää, että hyötöreaktorien kohdalla se ei ollut. Ote historiasta:
Ensimmäinen ketjureaktio nopeassa reaktorissa saatiin käynnistymään 1946 Yhdysvalloissa (Clementine-reaktori). Useat muutkin maat olivat jo aloittaneet tutkimustyön tällä saralla, mutta Yhdysvalloissa saavutettiin myös seuraava merkittävä virstanpylväs, kun 1951 EBR 1 -reaktorista tuli ensimmäinen sähköä tuottanut reaktori maailmassa
Muualta Wikipediasta nämä tiedot (niissä pieni korjaus edelliseen ensimmäisestä sijasta tuossa kisassa):
At 1:50 p.m. on December 20, 1951, it became one of the world's first electricity-generating nuclear power plants when it produced sufficient electricity to illuminate four 200-watt light bulbs.[4][5] Electricity had earlier been generated by a nuclear reactor on September 3, 1948 at the X-10 Graphite Reactor in Oak Ridge, Tennessee.[6] EBR-I subsequently generated sufficient electricity to power its building, and continued to be used for experimental purposes until it was decommissioned in 1964.
(lihav. HJ)
Mutta jos asia jo jotenkin saatiin käynnistymään 1946 tai 1951 tai vähän sen jälkeen, ei noita ennustajia oikeastaan niin rohkeina voi pitää. Maailman toinen energiaa tuottava ydinvoimala oli siis hyötöreaktori. Se kehitys olisi voinut jatkua. Ainakin sitä olisi ollut turvallista ja rationaalista ennustaa.
ITER pystyy nyt v. 2020 tähän:
Ensinnäkin tutkijoiden on ollut vaikea saada fuusioreaktio kestämään niin kauan, että energiaa syntyisi. Tällä hetkellä reaktio kestää Määtän mukaan pisimmillään yli minuutin.
Siinä tuotettu sähkömäärä tuskin riitti edes tutkimuslaitoksen toimistorakennuksen sähköistämiseen (?).
Nyt ainakin Venäjän BN-800 puskee verkkoon hyötösähköä ilmeisesti koko ajan tätä kirjoitettaessa. Eli tämän päivän osalta 24 tuntia, eli 1440 minuuttia, noin 880 MW:n teholla.
***
Miten ihmeeessä on Venäjä kyennyt kehittämään "omat taloudelliset lainalaisuutensa" (Aurela)? Mitä ihmettä ne ovat?
Lainataan tämä vielä Wikipediasta:
Hyötöreaktoritekniikan polttoainetaloudellisten etujen vuoksi useimmissa suurissa teollisuusmaissa pidettiin selvänä, että ydinvoiman tuotannossa siirrytään ajan oloon hyötöreaktoreiden käyttöön, mutta nyttemmin monissa maissa, kuten Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa, ollaan hyötöreaktoreiden voimalaitoskäytöstä luovuttu tai luopumassa poliittisella päätöksellä.
(lihav. HJ)
Eli ollaan tässä Aurelan toisessa perustelussa SK:ssa:
[Mutta] "taloudellisista ja poliittisista syistä ne alkavat olla scifiä".
(lihav. HJ)
"Poliittisella päätöksellä" ja "poliittisista syistä". Niidenkin osalta olen nyt täysin ymmällä, kuten tuon taloudenkin osalta.
-
Tähän on siis EU:ssa hyötöreaktorien sijasta satsattu lähes kaikki:
Viimeinen etappi fuusiovoimala ITERin rakentamisessa alkaa – Alkaako energiatuotannon Graalin malja vihdoin siintää? (https://yle.fi/uutiset/3-11466676)
Tällainenkin hankaluus on, tätä en tiennyt:
Toinen hankaluus liittyy vetyyn. ITERissä tullaan käyttämään vedyn raskaita isotooppeja deuteriumia ja tritiumia. Deuteriumia saadaan kätevästi vaikkapa vedestä, mutta tritiumia täytyy tuottaa esimerkiksi fissioydinreaktoreilla. Maailmassa on tällä haavaa vain noin 25 kilogrammaa tritiumia, ja ITER tulee toimiessaan käyttämään sitä noin kilon vuodessa.
***
Pariltakin taholta lisää olen sähköpostitse kysynyt, miksei se kannata hyötöreaktoreita. Vielä ei ole tullut vastauksia.
-
Tässä pitkässä saksankielisessä artikkelissa kuvataan vaihtoehtoa hyötöreaktorille:
Der Dual-Fluid-Reaktor und die Möglichkeiten der Kernenergie (https://www.novo-argumente.com/artikel/der_dual_fluid_reaktor_und_die_moeglichkeiten_der_kernenergie)
Mutta siinäkin vaihtoehdossa olennaista on, että käytetty polttoaine, ydinjäte pystytään käyttämään. Jos ja kun useitakin mahdollisuuksia on, mihinkään vaihtoehtoon ei kannata hirttäytyä. — Olisi tietysti käytettävissä ilmaisu "IV sukupolven reaktoritekniikka", mutta se on hivenen hankala.
-
USA:ssa ei tämä kehitystyö ole tyystin loppunut:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Aurora_nuclear_reactor
Ja ellei tuossa tarkkaan ottaen ole kyse hyötöreaktorista, se on saman tekevää. Käytettyä ydinpolttoainetta se kuitenkin tulee käyttämään:
It will use "recycled" high-assay, low-enriched uranium (HALEU) fuel originally fabricated for the Experimental Breeder Reactor II (EBR-II),[2][3][4] and if fully operational, would become "the first fuel-recycling commercial reactor in the United States".
***
Hupaisasti tuon firman nimi on annettu tämän luonnollisen reaktorin mukaan:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Oklo
Reaktorin nimessäkin on tietysti symboliikkaa: auringonnousu, aamurusko.
PS. Kauniiseen paikkaan ja rohkealla arkkitehtuurilla tuo koereaktori rakennetaan. Se on kuin miljonäärin erämaahuvila.
-
Nyt luulen, että alan lähestyä sitä kuumaa puuroa, jota tässä kierretään, tai ainakin hahmottaa missä se puuro on.
Olen käynyt kirjeenvaihtoa asiasta VTT:n reaktoriturvallisuuden professorin Jaakko Leppäsen kanssa, ja hän ystävällisesti vastasi minulle mm. näin:
"Hyötöreaktoreihin perustuvassa polttoainekierrossa ei ole kyse ainoastaan reaktoreista (joita siis on ollut käytössä jo 1950-luvulta lähtien). Teknologian laajamittainen käyttöönotto edellyttäisi lisäksi teknisesti monimutkaista ja poliittisesti hankaa jälleenkäsittelyinfraa, jota ei luoda nopeasti tyhjästä."
Minun lisäkykysymykseni (joka sisältää myös toisen lainauksen häneltä):
Tarkoittaako tuo sitä, että jossain vaiheessa tuo käytetty polttoaine on potentiaalista ydinasekamaa? Vai ainoastaan sitä, että tarvittava teknologia olisi hankittava Venäjältä? Onko tässäkin kyse pääasiassa Suomen ulkopolitiikasta:
"Suomen kaltaisen pienen ydinvoimamaan osalta jälleenkäsittely tarkoittaisi todennäköisesti palvelujen ostamista ulkomailta, mikä puolestaan edellyttäisi ydinaineiden liikkumista valtiorajoen yli. Suomen nykyinen ydinenergialaki ei tällaiseen taivu, eikä poliittinen tilanne maailmalla näytä muutenkaan sellaiselta, että tällainen ratkaisu olisi toteutettavissa ihan lähitulevaisuudessa. Venäjän ja Kiinan kaltaiset suuret toimijat ovat sitten asia erikseen."
Saamani vastaus tuohon:
No käytetyssä polttoaineessa olevan plutoniumin isotooppikoostumus on jo niin kaukana ydinaselaadusta, että siihen liittyvää riskiä pidetään pienenä. Enemmän tuossa on kyse itse jälleenkäsittelyteknologiaan liittyvästä riskistä. Eli samaa teknologiaa jolla polttoainetta kierrätetään takaisin reaktoriin voidaan käyttää ydinaselaatuisen plutoniumin valmistusprosessissa.
Nyt sitten minun tulkintani tuosta:
Suomella on vaihtoehtoina tuossa vain kaksi ikävää. Joko lähetetään Venäjälle aineita, joista Venäjä saa tehtyä ydinpommeja. Tai sitten hommataan laitteisto itsellemme. Joka myös maksaa hyvin paljon, mutta seuraava on ratkaisevampi asia. Silloin Suomella olisi mahdollisuus tehdä ydinaseita. Venäjälle ja Kiinalle ei aiheudu lisähankaluuksia, koska ne ovat jo ydinasevaltioita. Eikä tietysti USA:llekaan (vrt. edellinen puheenvuoro).
PS. Lainasin tuossa tavallaan julkisuudessa yksityiskirjettä, mutta uskon sen tässä tapauksessa olevan luvallista, ja ettei Leppänen tuosta pane pahaksensa.
-
Edellisestä täysin riippumaton syy voisi olla se, että katsotaan, ettei ydinpolttoaineesta tule ainakaan kovin pian pulaa. Koska ydinvoiman osuus pysyy aika vaatimattomana:
The World’s Projected Energy Mix, 2018-2040 (https://www.visualcapitalist.com/the-worlds-projected-energy-mix-2018-2040/)
Tuossa siis 5% vuonna 2040. Tuo linkki oli satunnaisesti valittu, mutta ei se aivan tuulesta temmattu ole: siellä kerrotaan, että tuo perustuu tässä ennustamisessa arvostetun IEA:n arvioihin.
Niinpä ydinjätteeseen ei ole nähtävissä olevassa tulevaisuudessa pakko turvautua.
***
Tekniikka ja Talous -lehdessä se oli 15.10.2008 kerrottu näin:
Jos kaikki mahdollinen uraani otetaan käyttöön, ydinpolttoaine riittää nykyisen suuruiseen sähköntuotantoon jopa 160 000 vuodeksi. Varmasti tunnetut uraanivarat riittävät nykytekniikalla nykyisille ydinvoimaloille 85 vuodeksi.
Mutta jos leikitään leikkiä, jossa ydinvoiman osuus on kymmenkertainen eli 50%, täytyy nuo yllä olevat luvut jakaa kymmenellä. Eli kaikkiaan 16 000 vuotta, varmasti tunnetuilla varoilla 8,5 vuotta. Siinä leikissä breeder on valttia tai jokeri!
Venäjän BN800:n tyyppisille laitoksille*) tunnetut uraanivarat riittävät nykytekniikalla 4250 vuodeksi. Tai toisessa skenaariossa 425 vuodeksi.
Kaikki mahdollinen uraani 8 miljoonaksi vuodeksi. Tai 800 000 vuodeksi.
_____
*) eli kaikki nykyiset ja tulevat ydinvoimalat on muutettu sellaisiksi
-
Lähetin myös Ekomodernisteille saman kysymyksen, siinä muodossa, että mikseivät he puhu asiasta, ja sieltä sain tämän vastauksen:
Olemme kyllä puhuneet hyötöreaktoreista lähes aina kun ydinjätteestä on keskusteltu. Sitä ei kuitenkaan ole otettu erilliseksi kärjeksi, koska tärkeää on edistää aivan kaikkea ydinvoimaa, myös sitä jo olemassaolevaa. Olemme jättämässä esimerkiksi puoltavan lausunnon Loviisan YVA-selvityksestä sillä toivomme kovasti että laitoksille haetaan jatkolupaa. Pienreaktorien saaminen Suomeen ylipäätään on toinen tärkeä tavoite, ja vähemmän tärkeää on se ovatko ne juuri hyötöreaktoreita. Mutta aiheesta kyllä puhumme ja pidämme sitäkin esillä.
Terveisin,
Tea Törmänen
-
Lisäkysymykseni jälkeen Tea Törmänen (Ekomodernisteista) vielä lisäsi:
Olemme pitäneet jätteen tulevaa energiankäyttömahdollisuutta esillä ja myös sitä, että uraanin riittävyys ei ole minkäänlainen ongelma koska sitä saadaan myös mm. merivedestä. Käytännössä ydinvoimakin voidaan siis laskea uusiutuvaksi energiamuodoksi.
Minun mielipiteeni: luultavasti meriveden uraanin hyödyntäminen tulee mahdolliseksi vasta kun siitä saadaan se noin 50-kertainen energiamäärä.
-
Löytyihän tamäkin Ekomodernistien sivuilta, vaikka vähän huomaamattomasta paikasta:
Terrafamen uraani käyttöön, ei jätekasaan (https://ekomodernismi.fi/sem-terrafamen-uraani-kayttoon-ei-jatekasaan/)
Tulevaisuudessa Suomeen saatetaan rakentaa niin kutsuttuja hyötöreaktoreita. 50 tonnista uraania ne pystyisivät tuottamaan kaiken maassamme vuoden aikana käytettävän sähkön ja lämmön sekä liikenteen polttoaineet. Sotkamon kaivoksen sivuvirtana tuotettu uraani ylittäisi Suomen energiantarpeen moninkertaisesti.
Suomen Ekomodernistit ry, 7.2.2020
Tuo sana se pakkaa aina esiintymään hyötöreaktorien yhteydessä: "tulevaisuudessa". Suomessa. Venäjällä se on nykyisyyttä.
Terrafame itse ilmoittaa sivuillaan:
Terrafame on hakenut elokuussa 2017 jättämässään uudessa ympäristölupahakemuksessa lupaa tuottaa enintään 250 tonnia uraania. Yhtiön liiketoimintasuunnitelman ja pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta uraani ei ole ratkaiseva tekijä.
Eli niin se on kuin Ekomodernistit sanoo.
-
Mutta edelleen väitän, että tämä TM:n kirjoitus on suomalaiselle uutisoinnille tyypillinen:
Tutkijat uskovat keksineensä, miten fuusiovoimasta tulee vihdoin totta – ”Jos pystymme ylittämään rakentamisen haasteet, tämä laite tulee toimimaan ennustamallamme tavalla” (https://tekniikanmaailma.fi/tutkijat-uskovat-keksineensa-miten-fuusiovoimasta-tulee-vihdoin-totta-jos-pystymme-ylittamaan-rakentamisen-haasteet-tama-laite-tulee-toimimaan-ennustamallamme-tavalla/)
Kun fuusioreaktorista on kyse, annetaan anteeksi suuret epävarmuudet, toivejattelu ja ilmeisen epärealistiset aikataulut.
Mutta kun breedereistä on kyse, on olevinaan viisautta korostaen tuoda esiin epävarmuuksia. Ja aina sijoittaa niiden käyttöönotto jonnekin kauas tulevaisuuteen. Vaikka tuolla Venäjällä jo pörrää sellainen.
-
Tässä ei taas optimismia puutu — kun kyse on fuusiovoimalasta:
Tamperelaisessa teollisuushallissa on kehitetty tekniikkaa, joka voi vielä pelastaa maailman öljykriisiltä ja ydinjätteiltä (https://yle.fi/uutiset/3-11146330)
Fuusiovoima on turvallisena pidetty vaihtoehto perinteiselle ydinvoimalle. Sitä on tutkittu vuosikymmeniä ja vihdoin jotain konkreettista on näkyvissä.
Eikä puutu tästäkään, tänään Hesarissa:
Fuusioenergiasta on syntymässä kisa – Seuraavat 15 vuotta kertovat, onko fuusiovoimasta tulevaisuuden energianlähteeksi, arvioi tutkija (https://www.hs.fi/tiede/art-2000006701247.html)
Mutta "omerta" hyötöreaktorien ympärillä yhä jatkuu, HS:n tiedepalstallakin. Josta täällä on puhuttu monessakin yhteydessä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=960.msg17950#msg17950)
Vaikka, toistaen:
Myös fuusiohankkeen (ITER) hinta liikkuu ihan ei kertaluokissa. Fuusio on tietysti se varsinainen "Graalin malja". Mutta se ei, saamieni tietojen mukaan, yhtään auta jo syntyneen ydinjäteongelman ratkaisussa.
Wikipedia mainitsee hinta-arviona (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/ITER) 10 miljardia, ja se on vasta kokeilua: riittää, että tuotetaan fuusion avulla hetkellisesti kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin mitä järjestelmään syötetään yms. Ei tarvitse vielä tuottaa toimivaa, taloudellisesti kilpailukykyistä voimalaa.
— klips —
Ja ITER:n eli koereaktorin rakentamisvaihe päättyy v. 2025. Hyötyreaktori BN-800 on ollut tuotannossa vuodesta 2016.
-
Muidenkin ehdotetaan sulkevan silmänsä vaihtoehdoilta:
Kansainvälisen atomienergiajärjestön pääjohtaja hehkuttaa suomalaisen Posivan merkitystä ydinvoiman tulevaisuudelle – ”Onkalo on ainutlaatuinen” (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007642174.html)
KANSAINVÄLISEN atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi hehkuttaa estoitta suomalaisen ydinjäteyhtiö Posivan kansainvälistä merkitystä koko ydinvoiman tulevaisuudelle. Grossi vieraili keskiviikkona ja torstaina Suomessa ja tutustui muun muassa Posivan rakentamaan ydinjätteen suunniteltuun loppusijoitusluolastoon Eurajoen Olkiluodossa.
Grossin mielestä Onkalo on ”game changer”, suunnanmuuttaja.
Suunnanmuuttaja? Ei, ei, ei. Sanomana tuossa on se, että jatkettakoon ihan niinkuin ennenkin. Ja jätteen uusiokäyttöä älköön yhtään mietittäkö.
-
Sunnuntain Hesarin juttu oli hyvin tyypillinen:
Ohut käsitys ajasta (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000007840383.html)
Amerikkalainen antropologi Vincent Ialenti seurasi kolmen vuoden ajan Suomessa sitä, miten Olkiluodon ydinjätteen loppusijoittamista suunniteltiin. Sen perusteella hän teki päätelmiä ihmisestä.
Ajatuksellista herkuttelua loppusijoituksen valtavan pitkillä aikajänteillä. Siltä lausumattomasta lähtökohdasta, että jätteen sijoittaminen suunnitellulla tavalla on ainoa vaihtoehto. Breedereistä ei artikkeli hiiskahtanutkaan. Niitä ei ollut sille olemassa. Ei edes valtavan pitkällä aikajänteellä.
Minäpä teen tuosta päätelmiä — amerikkalaisista. Heidän on mahdotonta uskoa, että missään muualla kuin USA:ssa keksittäisiin jotain käyttökelpoista. Tai että heidän isänmaansa voisi joskus tehdä virheen. Sekään ei siis voinut olla virhe kun hyötöreaktorien kehitysprojektit keskeytettiin.
-
Ydinjätteiden loppusijoitustunneleiden louhinta alkoi Olkiluodossa (https://www.hs.fi/talous/art-2000007963406.html)
Loppusijoituksesta vastaava Posiva louhii seuraavan puolentoista vuoden aikana viisi ensimmäistä tunnelia 500 miljoonaan euron projektissa.
[..]
Käytetyn ydinpolttoaineen sijoittaminen loppusijoitusreikiin alkaa, kun valtioneuvosto on myöntänyt loppusijoituslaitokselle käyttöluvan.
Posivan ohjelmapäällikkö Kimmo Kemppainen sanoo tiedotteessa, että loppusijoitustoiminta alkaa tämän hetken arvion mukaan 2020-luvun puolivälissä.
Tämä (https://raamattu.fi/raamattu/KR38/MAT.25/Matteus-25) alkaa:
18 Mutta yhden leiviskän saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen herransa rahan.
Posivan leiviskän kätkemisessä on onneksi se takaportti, suunnitelma B, että vielä myöhemminkin tuon kätketyn aarteen voi nostaa kolostaan tuottamaan. Luultavasti.
-
Jännittävä keksintö:
Loputon raaka-ainelähde akuille sadoiksi tuhansiksi vuosiksi? Merissä on 240 000 000 000 tonnia litiumia (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/26ed7c11-8836-4558-bd7f-23dda8e0cc91)
Keraaminen kalvo erottelee litiumin talteen, ja tuote on 99,94 % puhdasta. Onko menetelmä kaupallisesti kannattava, on kuitenkin oma asiansa.
Mutta tuo tuo välittömästi mieleen toisen alkuaineen, jota niin ikään on runsaasti merivedessä: uraanin.
Olisiko tuosta keksinnöstä apua sen talteen otossa?
Idea meriveden uraanin kanssa — ja breederien — meni niin, että saisimme ihmiskunnan energiatarpeisiin kylliksi sitä miljooniksi vuosiksi.
-
Tällainen muistikuva Saksassa, hänellä (lihav. HJ):
***
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Anna Vero Wendland
@VeroWendland
Vastauksena käyttäjälle
@textlastig
Ich kann mich dran erinnern, wie mir Atomgegner in den späten 1980ern weismachen wollten, die Klimaerwärmung sei eine „Erfindung der Atomlobby“, gar „Erfindung des Brüter-Lobbyisten Häfele“ für „dumme Schlafschafe“. Erster Anlass meiner langwierigen Entfremdung von der Szene.
***
Tämän olemme nyttemmin saaneet tietää:
Tämä on minulle uusi tieto. Vaikka se on tuolla netissä varmaankin ollut kaiken aikaa:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/SNR-300
Eli Saksalla oli jo oma hyötöreaktori v. 1985. Joka rakennettiin valmiiksi, mutta ei otettu koskaan varsinaisesti käyttöön. Koekäytettiin kyllä, mutta ei liitetty verkkoon. Purettiin ja nyt sen vanhoissa rakennuksissa sijaitsee huvipuisto.
Uudestakin, tuota isommasta hyötörektorista (1500 MW) oli olemassa suunnitelma, jota ei kuitenkaan sitten mitenkään toteutettu. (Jotten sen hinnastakaan ei voi olla tietoa.)
Kaiken kaikkiaan, olen tuosta jollakin tavalla suorastaan järkyttynyt. :o
-
Tämä on tehty aiemminkin, mutta, tehtiin taas kerran:
Lasereilla synnytetty fuusio syttyi hetkeksi lupaavasti – arkinen voimala silti yhä vuosikymmenien päässä (https://www.hs.fi/tiede/art-2000008207034.html?share=fbd84000fcb9887f561a1603966d0b75)
Tämä kuivan humoristinen kommentti tuohon artikkeliin mahtui:
VANHAN vitsin mukaan kaupallinen fuusioenergia on aina yli 30 vuoden päässä. Itse vitsikin on yli 30 vuotta vanha.
Idea ydinfuusiosta esitettiin ensi kertaa 1920-luvulla. Laserilla kokeilut alkoivat 1965.
Kuten varmasti täällä on huomattu, olen sitä mieltä, että tutkimuksen ja tuotekehittelyn painopisteen pitäisi nyt joitakin vuosikymmeniä olla breedereissä. Vaikka fuusiotakin sen ohella jossain tutkittaisiin.
-
Tulevatko breederit tätä kautta?
Alkaako torium olla jo kypsä uraanin rinnalle energianlähteenä? Kiinalaiset kehittävät nyt voimalaa (https://www.hs.fi/tiede/art-2000008246919.html)
TORIUMKÄYTTÖINEN sulasuolareaktori viehättää osittain siksi, että polttoaineen kierrätyksen uskotaan helpottuvan.
Tavallinen ydinvoimala käyttää alle sadasosan uraanin energiasisällöstä. Reaktiotuotteista voidaan erottaa uutta polttoainetta, mutta se on monimutkaista ja kallista.
Sulasuolareaktorissa saadaan aikaan jatkuva kierrätys. Osa nestemäisistä reaktiotuotteista käsitellään saman tien uudeksi polttoaineeksi. Laitos toimii niin sanottuna hyötöreaktorina.
(lihav. HJ)
Tämä tuodaan kuitenkin esille:
Kiinalaiset kehittävät yhtä aikaa monia ydinenergiateknologioita, aurinko- ja tuulienergian rinnalla. Riskit pienenevät. Kiinalainen tapa toimia eroaa yhdysvaltalaisesta tai eurooppalaisesta myös siinä, että se on pitkäjänteistä.
”Fuusion tapaan myös hyötöreaktorit tarjoavat ratkaisuja oikeastaan sellaisiin energiaongelmiin, jotka häämöttävät vasta useamman sukupolven päässä”, Leppänen sanoo.
Niinpä. Mutta toisena erona näyttää nyt olevan, että yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset sijoittavat nyt panoksensa täysin fuusioon.
Mutta näin voimme huomata, että Hesari nyt uskalsi rikkoa omertaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=987.msg19070#msg19070), vaikenemisen lakia, ja kerrankin reippaasti kertoi hyötöreaktoreista.
-
Oikein pitkän tähtäimen sijoittajan kannattaa miettiä tätä toiseltakin kannalta:
Hissukseen 30 vuotta toiminut ydinjätehuoltorahasto tulee osakemarkkinoille – jättimäisen miljardirahaston sijoitushorisontti on vuodessa 2120 (https://yle.fi/uutiset/3-12100351)
Kannattaa selvittää, kenen omaisuudeksi tuo jäte tulee.
Jos hyötöreaktorit kuitenkin — nykyisestä nihkeästä suhtautumisesta huolimatta — joskus myöhemmin tulevat Suomeen, olisi kiva olla osaomistajana suunnattomalle polttoainevarastolle. Jos tuo "modernisointi" ym. tarkoittaa, että yksityinenkin jatkossa pääsisi rahoineen tuohon mukaan (?).
-
Kuinka ollakaan, että hänelle ei tule mieleen edes ohimennen viitata erääseen toiseen ratkaisuun:
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiselle on olemassa ratkaisu
Ydinvoima-alan osaamisessa Suomi on suunnannäyttäjä. (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008348719.html)
Selitystä tuohon mieleentulemattomuuteen, muistamattomuuteen etsisin allekirjoituksesta:
Pasi Tuohimaa
viestintäpäällikkö, Posiva
Niin, ja jo tehtyjen investointien harhasta. Mutta jos täällä kuitenkin muistamme sen toisenkin vaihtoehdon, niin tuokaamme esiin mitä se merkitsisi näille arvioille:
Yhtä hyvin voimme sanoa, että kaikki Suomessa syntynyt käytetty polttoaine mahtuisi 60 neliön kaksioon, tai että kaikki maailman käytetty ydinpolttoaine mahtuisi yhteen laivaan – eikä edes kovin suureen sellaiseen.
Breederin kautta kulkenut polttoainejäte vähenee n. sadasosaan. Suomessa se siis mahtuisi tuon kaksion yhteen vaatekomeroon. Tuosta laivasta ei saa yhtä iskevää iskulausetta, mutta...
-
Hesarin kuukausiliitteessä tänään:
Nyt Olkiluodon ydinvoimala on viimein valmis (https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000008293528.html)
Aika ydinvoimalle ystävällismielinen kirjoitus. Mutta tämä juttu pysyy. Lopussa puhuttiin jätteistä ja Onkalosta. Ja:
Siellä sauvojen säteily hiljalleen vähenee.
On vaikea tietää, miten maailma muuttuu 20 vuodessa.
Tai 300 000 vuodessa.
Eli breedereitä ei ole HS:n toimituksessa vieläkään keksitty. Tai jos siellä osataankin jo kuvitella sellaista tapahtuvan Kiinassa (edellä 15.09.21 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=987.msg23179#msg23179)) niin Suomeen asti ei kuvittelukyky yllä. Ei edes 20 vuoden tai 300 000 vuoden aikajänteellä. 8)
-
Täysin en ymmärtänyt Fingerporia tänään:
https://www.hs.fi/fingerpori/car-2000008432915.html
Mutta jos kuvassa haluttiin esittää Olkiluodon loppusijoitusta, niin asiahan esitettiin täysin väärin. Se materiaali ei ole vielä täysin kierratettyä!
-
Mutta näin voimme huomata, että Hesari nyt uskalsi rikkoa omertaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=987.msg19070#msg19070), vaikenemisen lakia, ja kerrankin reippaasti kertoi hyötöreaktoreista.
Mutta palasi sen noudattamiseen tänään tässä jutussaan:
Maailman vaarallisin hauta (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008393911.html)
JOS rakentamissuunnitelmien vuosikymmenien aikataulu ihmetyttää, turvallisuuden aikataulu ihmetyttää vielä enemmän. Ydinjätteen loppusijoituspaikan pitää olla turvallinen vähintään seuraavat satatuhatta vuotta.
Sadantuhannen vuoden aikana Suomen alueella koetaan vähintään yksi jääkausi, joka tuo Olkiluodon ja luonnollisesti muunkin Suomen päälle jopa kolmen kilometrin paksuisen jäätikön.
Sadantuhannen vuoden aikana Suomeen ei voi tulla hyötöreaktoria? Siitä on siis turha edes mitään mainitakaan?
-
Todellakin oli näin (lihav. HJ):
Tiede|Tiedettä HS.ssa 50 vuotta sitten
Hyötyreaktorivoimala valmistunut NL:ssa (https://www.hs.fi/tiede/art-2000008505978.html)
TAMMIKUUSSA 1972: Kaspianmeren itärannalle on rakennettu hyötyreaktoreilla toimiva ydinvoimala. Vastaavanlainen on koekäytössä USA:ssa.
Moskovassa olevat tiedemiehet kertoivat, että maahan rakennetaan parhaillaan toista samanlaista laitosta.
Neuvostoliitto esitti reaktorisuunnitelmansa Geneven konferenssissa jo 1964. Kansainvälisissä tiedemiespiireissä keskusteltiin useampia kertoja aiheesta. Neuvostoliitto sai kuitenkin ensimmäisen hyöty reaktoreilla toimivan laitoksen.
HYÖTYREAKTORIN teho on 35 000 kilowattia. Sille on ominaista, että se tuottaa uraania enemmän kuin kuluttaa sitä.
Neuvostoliittolainen reaktori on suunniteltu kaupallisiin tarkoituksiin.
Aikaisemmin on ollut käytössä vesireaktoreita ja vastapaineella toimivia reaktoreita. Ne käyttävät uraani-isotooppia u-235, jonka varastot alkavat loppua. Hyötyreaktorin käyttövoima on isotooppi 238, jona uraani tavallisesti esiintyy luonnossa.
Sitten Bill Clintonin hallinto pisti kehitystyön USA:ssa jäihin. Ja ilmeisesti kaikkialle länsimaihin levisi huhu, että hyötöreaktoritekniikassa on jotain epäilyttävää.
Ja se oli vasta ensimmäinen vaihe: sittemmin niiden olemassa olo on pitkälle unohtunut täällä kokonaan. Niistä ei selvästikään tiennyt vaikka tämä HS:n mielipidekirjoittaja (tänään):
Ydinvoima ei ole vihreää energiaa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008513704.html)
Sen lisäksi, että hän näytti olevan tietämätön siitä, millaista hurjaa kaivostoimintaa tuuli- ja aurinkovoima edellyttävät.
-
Olen oppinut — vuosien*) varrella — vihaamaan näitä uutisia:
Fuusiovoiman kehittämisessä edistysaskel: tutkimusryhmä onnistui tuottamaan enemmän fuusioenergiaa kuin koskaan aiemmin (https://yle.fi/uutiset/3-12309916)
Fuusioenergiasta on toivottu jo vuosikymmeniä vaihtoehtoa uusiutumattomille energianlähteille, sillä se voisi tarjota niille tehokkaan, vähähiilisen ja turvallisen vaihtoehdon.
Tässä triidissä esittämieni aiempien puheenvuorojen pohjalta ei liene kenellekään palstan lukijalle epäselvää, miksi: tuo tuossa lainauksessa kuvattu vaihtoehto on jo täysin olemassa. On itse asiaansa ollut jo vuosikymmeniä. Ja näen, että haaveilu fuusiovoimasta estää nyt hyötöreaktorivaihtoehdon tehokkaan ja täysimittaisen käyttöönoton.
______
*) ainakin (!) tästä saakka:
Edellinen ennätys fuusioenergiaa tehtiin 25 vuotta sitten.
Muistan hyvin, että sen piti olla, sen kerrottiin olevan, ratkaiseva läpimurto. Muitakin tuollaisia uutisia olen tällä välillä nähnyt.
-
Tämä on puolittain hyvä (retorinen) kysymys. Ludger Wessin uudelleentwiittaus:
Nick Touran
@whatisnuclear
It seems to me that the anti-nuclear community considers existing nuclear waste the biggest threat to the biosphere while simultaneously fighting against all efforts to safely dispose of it. Have you ever seen anti-nuclear people actually help push forward safe disposal?
https://mobile.twitter.com/whatisnuclear/status/1500582579354832896/photo/1
Miksi se ei ole täysin hyvä, on jo tässä triidissä tullut esille.
-
Elinkeinoministeri Lintilä: Luvan myöntäminen Fennovoiman ydinvoimalalle "Täysin mahdotonta" (https://yle.fi/uutiset/3-12370340)
Jos pöly joskus laskeutuu, ja sen täytyy laskeutua kauniisti. En tiedä näenkö sitä päivää. Mutta yhä minulla on unelma. I have dream. Siinä on enemmän kuin tämä, mutta tämä myös:
Kun tämä hanke kuitenkin toivottomasti myöhästyy...
Fennovoiman ydinvoimalan piti käynnistyä viime kuussa – taustalla muhii erikoinen kiista: "Ajatuksena mahdotonta", että suomalaiset opettavat venäläisiä
(https://yle.fi/uutiset/3-11149371)Fennovoima-hankkeen maali on nyt kahdeksan vuoden päässä. Vuosia kestäneestä yhteistyöstä huolimatta suomalaisten ja venäläisten yhteinen sävel alkaa löytyä vasta nyt.
... niin mikä estäisi aloittamasta (tavallaan) kokonaan alusta, ja muuttamasta hanke hyötöreaktorihankkeeksi?
Ymmärrän erittäin hyvin, että nyt niitä esteitä on nyt vielä enemmän. Mutta silti. Trotz (https://www.youtube.com/watch?v=I_l8qNajLmU). Tämä on uskoa. Aivan verrattavissa muunlaisenkiin kaikista tosiasioista piittamattomaan uskoon. Usko on Lutherin/Hebrealaiskirjeen mukaan:
”Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy."
PS. 23.03.22: Ei, en ole tuon enempää hurahtanut.
-
Että mä kärsin:
Ydinjätteen hautaaminen Olkiluotoon alkaa parin vuoden kuluttua – Suomen kokemuksia seuraa koko maailma (https://yle.fi/uutiset/3-12391386)
Suomalaisesta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisusta tulee kansainvälinen malli, uskoo OECD:n ydinenergiajohtaja.
– Eikö ole hienoa olla maailman ensimmäinen, kysyy OECD:n ydinvoimaosaston pääjohtaja William Magwood Ylen haastattelussa.
Hän osallistui Helsingissä ydinjätteen loppusijoitusta käsittelevään monipäiväiseen asiantuntija- ja päättäjäkokoukseen. Muutaman vuoden välein järjestettävä konferenssi pidettiin nyt Helsingissä, hyvästä syystä.
Suomesta on tulossa maailman ensimmäinen maa, jossa ydinvoimaloiden korkea-aktiivista käytettyä polttoainetta aletaan loppusijoittaa.
– Tällaista laitosta ei ole missään maailmassa ja tulemme oppimaan tästä paljon, Magwood sanoo.
Tällä hetkellä eri puolilla maailmaa, myös Suomessa, ydinvoimaloiden käytetty polttoaine säilytetään voimala-alueella.
Ei niin, etteikö tuo olisi vaihtoehtona parempi kuin tuo viimeksi mainittu.
Viisaan ja esimerkillisen varovainen katsoi olevansa myös tämän tarinan palvelija (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg13563#msg13563). (Kas, tuli viitattua toisen kerran peräjälkeen samaan vanhaan kirjaan.)
-
Tällaiset vaatimukset ovat tässä tilanteessa varsin ymmärrettäviä:
Kokoomuksen Vestman: Venäläinen ydinteknologia ja ydinvoimaomistus kiellettävä lailla
21.4.2022 12:40:40 EEST | Kokoomuksen eduskuntaryhmä (https://www.sttinfo.fi/tiedote/kokoomuksen-vestman-venalainen-ydinteknologia-ja-ydinvoimaomistus-kiellettava-lailla?publisherId=69819275&releaseId=69938814)
Kokoomuksen kansanedustaja, energiajuristi Heikki Vestman vaatii kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta vastausta, miksei se säädä lakia venäläisen ydinteknologian rakentamisen ja ydinvoimaomistuksen kieltämiseksi. Venäjän valtiollinen Rosatom on Fennovoiman ydinvoimahankkeen laitetoimittaja sekä suurin rahoittaja ja osakkeenomistaja.
Mutta pidemmällä tähtäimellä lyhytnäköisiä. Koska venäläisellä breeder-reknologialla on selvä etumatka kaikkiin muihin maihin. Nimenomaan Rosatomilla.
Ironisesti: tai sitten täytyy keksiä keino, jolla tuo teknologia varastetaan siltä! 8)
-
Ei tälle mitään voinut:
Lintilä on tyytyväinen Rosatom-päätökseen – ympäristöpolitiikan professori arvioi: Ydinvoimalalle etsitään toimittaja lännestä tai Japanista (https://yle.fi/uutiset/3-12425471)
Japanilla on tiettävästi hallussaan myös breeder-tekniikka.
A Waste of Waste
Why bury nuclear waste, when it could meet the world’s energy needs?
By George Monbiot. Published in the Guardian 6th December 2011 (https://www.monbiot.com/2011/12/05/a-waste-of-waste/)
But there’s a better demonstration that it’s good to go: last week GE Hitachi (GEH) told the British government that it could build a fast reactor within five years to use up the waste plutonium at Sellafield, and if it doesn’t work, the UK won’t have to pay(16). A fast reactor has been running in Russia for 30 years(17) and similar plants are now being built in China and India(18,19). GEH’s proposed PRISM reactor uses the same generating technology as the IFR, though the current proposal doesn’t include the full reprocessing plant. It should.
-
Hurja, jopa uskomattomalta tuntuva uutinen:
Mullistava keksintö: ydinjätteestä valmistetaan tuhansia vuosia kestäviä timanttiakkuja
Ensimmäinen tuote on luvattu saapuvaksi myyntiin vuonna 2023. (https://www.tivi.fi/uutiset/mullistava-keksinto-ydinjatteesta-valmistetaan-tuhansia-vuosia-kestavia-timanttiakkuja/eb11db4f-1887-4aa6-b758-00ba560a0ad3)
Mutta jos tosi, toinen syy, miksei ydinjätettä pidä kätkeä maan uumeniin. Siksi jatkoksi tähän triidiin.
-
Tätä uutista tänään voisi jopa sanoa Hesarin takinkäännöksi:
Ydinjätteen uusiokäyttö ratkaisisi maailman energiakriisin lopullisesti – nyt professori kertoo, miksi ihmiskunta ei ole vielä keinoon tarttunut (https://www.hs.fi/talous/art-2000008863927.html)
Ydinjätteen hyödyntäminen olisi Suomessakin mahdollista, mutta se vaatisi paljon uutta sääntelyä sekä suuria investointeja, sanoo professori Juhani Hyvärinen Lappeenrannan yliopistosta.
Kokonainen sivu asiasta. Kuitenkin myönteiseen, pitkällä tähtäimellä.toiveekkaasen sävyyn. Se on paljon, kun vuosien varrella on näyttänyt siltä, että tuollaista optiota ei ole Hesarille ole olemassakaan.
Mutta viimeistään nyt tuo keskustelu on Suomessa avattu. Nyt voidaan sitten kysyä.tarkemmin,ja uudelleenkin laskien, paljonko investointeja se vaatisi.
Keksinkin juuri iskulauseen: onko se uusiokäyttö vai fuusiokäyttö joka maailman pelastaa? ;D
-
Tämä on varmaan insinöörien mielestä hurmaavaa teknologiaa:
Seinissä 130 senttiä betonia ja ilmatiivis haponkestävä teräslevy: Suomeen rakennetaan täysin ainutlaatuista laitosta, jossa käytetty ydinpolttoaine kapseloidaan – Tältä siellä näyttää
Eeva Törmänen 29.6.2022 08:02
Olkiluotoon rakennetaan ydinpolttoaineen kapselointilaitosta. Rakentaminen on pysynyt budjetissa ja aikataulussa – suomalaisin voimin. (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/seinissa-130-senttia-betonia-ja-ilmatiivis-haponkestava-teraslevy-suomeen-rakennetaan-taysin-ainutlaatuista-laitosta-jossa-kaytetty-ydinpolttoaine-kapseloidaan-talta-siella-nayttaa/225f1e43-c77e-4e44-8625-8877f169c579)
Minä jään täällä jupisemaan, että samantien tulisi suunnitella, miten kapselit aikanaan avataan.
-
Eräänlainen "breeder"?
Thorizon raises €12,5 million to turn Nuclear waste into CO2-free energy (https://www.duurzaam-beleggen.nl/2022/08/17/thorizon-raises-e125-million-to-turn-nuclear-waste-into-co2-free-energy/)
Thorizon’s technology can play an important role in the global energy system, especially considering the increase in worldwide energy demand while at the same time phasing out fossil fuels. Thorizon’s first system uses a mixture of existing long-lived waste and the abundant metal Thorium, whereby a large amount of the long-lived waste can be turned into short-lived waste and CO2-free energy.
For the development of this technology, Thorizon will collaborate closely with several parties, such as the French company Orano, world leader in the recycling of nuclear materials, and NRG, the Dutch producer of medical isotopes and operator of nuclear research infrastructure.
(lihav. HJ)
Thorium (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Torium) on jo ostan syystä vähäksi aikaa jotenkin hävinnyt julkisesta keskustelusta. Aikanaan puhuttiin, että löydetyistä varoista suurimmat olisivat Intialla ja Norjalla.
-
Paremman puutteessa tämäkin on jo jotain:
USU: Pyhäjoelle havitellaan uutta ydinvoimalaa, kunta hakee rahoitusta ministeriöstä
Fennovoiman kariutuneen hankkeen tilalle pohditaan myös pienydinvoimaloita. (https://www.hs.fi/talous/art-2000009160107.html)
Mutta ei tätä unelmaani (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=987.msg25753#msg25753). Ellei sitten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=960.msg28707#msg28707) (ks. puheenvuoron alaosa)...
-
Kyllä minä tulkitsen tämän kohdan...
Tästäkin energiakriisistä jää pysyvät jäljet, sanoo tutkija (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009128329.html).
Ydinvoima kokee renessanssin Euroopassa, Tagliapietra ennustaa, kuten käy kaikelle fossiilittomalle energialle.
Hän toivoo, ettei niin sanottuun pienydinvoimaan kuitenkaan lastattaisi liikaa odotuksia. Nykyiset prototyypit ovat hänestä vielä ongelmallisia muun muassa ydinjätekysymyksen takia.
”Vasta näiden voimaloiden seuraava sukupolvi paljon vuoden 2030 jälkeen vaikuttaa lupaavammalta. Älä kerro tätä ranskalaisille, sillä he ajavat pienydinvoimaa nyt lujaa.”
(lihav. HJ)
.... selväksi vihjaukseksi siitä, mistä minä olen edellä ilmoittanut pitäväni.
-
Tämä on taas juuri tulossa:
World Economic Forum: Hydrogen Boron Nuclear Fusion Anticipated by 2030 (https://wattsupwiththat.com/2022/12/07/world-economic-forum-hydrogen-boron-nuclear-fusion-anticipated-by-2030/)
Ennen pienreaktoreita.
Ja ennenkaikkea ennen hyötöreaktoreita.
Tähän ilkeilyyn on tuossa varaa:
Are greens replacing fantasies of energy sources which don’t work, with fantasies of energy sources which don’t exist?
Ensi tammikuussa BN-800 (https://en.wikipedia.org/wiki/BN-800_reactor) on ollut käytössä kolme vuotta.
-
Tässä mennään edellisestä ohi. Se on jo tullut tai tapahtuu ensi viikolla:
Yhdysvalloissa odotetaan läpimurtouutista fuusioenergiasta (https://yle.fi/a/3-12043017/64-3-127527)
Lehden mukaan kalifornialaislaboratorion tutkijat ovat ensimmäistä kertaa tuottaneet enemmän energiaa fuusioreaktiossa kuin mitä reaktion käynnistämiseen ja ylläpitoon on kulunut.
Kuinka mones ensimmäinen kerta tuo mahtaa olla? Frekvenssi ei ole edes kerran vuodessa, mutta asiaa seuranneena tiedän, että ensimmäinen ensimmäinen kerta se ei ole. Ensi viikolla kuulemme sitten, miksi tälläkin kerralla täytyy vielä kuitenkin varautua odottamaan asian kehittymistä. Vaikka se jonkun sekunnin murto-osan on Kaliforniassa toiminutkin.
Joka tapauksessa muistutan siitä, että ihmiskunta tarvitsee kuitenkin hyötöreaktoreja!!!
-
Nyt on saatu enemmän tietoa, mitä tapahtui ja mitä on odotettavissa:
Fuusio tuotti sekunnin osien ajan enemmän energiaa kuin mitä kokeeseen vaadittiin (https://www.hs.fi/tiede/art-2000009260251.html)
Kalifornialainen laboratorio tuotti fuusiossa energiaa noin kaksi kertaa enemmän kuin mitä kokeen laserit vaativat.
[..]
JOS fuusio tuottaakin nyt hetkittäin energiaa, on vielä pitkä matka energialaitoksiin. Voimalassa tuotannon pitäisi jatkua koko ajan keskeytyksettä tai pienin katkoksin.
Energian nettotuotanto viittaa siihen, että teknologia voi tarjota runsaan hiilettömän vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille.
Fuusiovoimaloita tarvittaisiin maapallolle kuitenkin tuhansia, jotta se voisi kaikkineen korvata hiilen ja öljyn ensisijaisena energialähteenä. Tuo energiamurros ei toteudu hetkessä.
”Luultavasti vuosikymmeniä”, vastasikin tiistaina Lawrence Livermoren johtaja Kimberly Budil kysymykseen, kuinka kauan kestää, että fuusiovoima voisi tuottaa arkisesti energiaa.
(lihav. HJ)
Vaikea on tarkasti sanoa, kuinka kauan BN-800:n täydellisen kopion tekeminen veisi. Mutta arvataanpa: 10 vuotta?
Ja muitakin vaihtoehtoja on (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=987.msg26380#msg26380) jos tuo tuntuu poliittisesti hankalalta.
+++
Fuuosiosta, myös tähän tapaan:
National Ignition Facility Exceeds Break Even Nuclear Fusion (https://wattsupwiththat.com/2022/12/13/national-ignition-facility-exceeds-break-even-nuclear-fusion/)
An American first on a par with the historical significance of the moon landing – scientists at the Lawrence Livermore National Laboratory have exceeded fusion break even.
[..]
A word of caution – there is a long way to go, between a lab demonstration of energy production, and a viable commercial nuclear fusion reactor. The break even claim only applies to the amount of energy pumped into the fusion target, vs the amount emitted, not the total energy expended to perform the experiment. Vastly greater amounts of energy were used to generate the final 2.05 megajoules (MJ) of energy which struck the target, to produce 3.15MJ of fusion energy. And that 3.15MJ of fusion energy was only enough to keep a 2KW plug in home heater running for 25 minutes.
To turn this into a fusion generator, the energy emitted by the target would need to be vastly scaled up, and the process would have to fire multiple times per minute, likely multiple times per second, rather than a single shot after hours or days of preparation.
Nevertheless this milestone is critically important – it provides a focal point of motivation, to solve the remaining problems.
-
Kyllä näinkin:
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Martin May
@MartinMay678·2t
Kunden, die „#Kernfusion wird nicht funktionieren“ kaufen, kauften auch:
- Menschen werden nie fliegen können
- Menschen landen nie auf dem Mond.
- ein Telefon braucht eine Schnur
Mutta lisäisin tuohon listaan ihmiset, jotka uskovat, että hyötöreaktoria ei saada koskaan lännessä kannattavaksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=987.msg16008#msg16008). 8)
***
Mitä tuo fuusioenergian tutkimus- ja kehittämistyö maksaa? Siitä annettiin vain tämä suuntaa antava tieto:
Yli 3,5 miljardia dollaria eli noin 3,3 miljardia euroa maksanut Lawrence Ignition Facility suunniteltiin aikoinaan mallintamaan ydinkokeita. Sitten tutkimus laajeni fuusioenergiaan.
Paljonko BN-800:n täydellinen kopio maksaisi? Siitäkin meillä on vain suuntaa antava tieto:
According to Russian business journal Kommersant, the BN-800 project cost 140.6 billion rubles (roughly 2.17 billion dollars).
-
Näin tämä kansainvälinen hanke:
Surprise: The Gigantic International ITER Fusion Project “May Be Delayed by Years” (https://wattsupwiththat.com/2023/01/09/surprise-the-gigantic-international-iter-fusion-project-may-be-delayed-by-years/)
En lakkaa nalkuttamasta:
Vaikea on tarkasti sanoa, kuinka kauan BN-800:n täydellisen kopion tekeminen veisi. Mutta arvataanpa: 10 vuotta?
Ja muitakin vaihtoehtoja on (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=987.msg26380#msg26380) jos tuo tuntuu poliittisesti hankalalta.
-
Osaan kuvitella, miten se...
Näin ydinjätteen loppusijoitus on edennyt muualla Euroopassa – Suomi ehtinyt kauas edelle (https://yle.fi/a/74-20012737)
Helsingin yliopiston radiokemian professorin mukaan pitkäjänteinen insinöörikansa on saanut aikaan jotain, mitä koko maailma seuraa.
– Wonderful pragmatism, radiokemian professori Gareth Law kuvaa Suomessa tehtyjä loppusijoituspäätöksiä
... Jeesuksen vertauksessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg13563#msg13563) talenttinsa maahan kaivanut palvelija kaivaessaan hihitteli itsekseen: keksinpä satavarman ja turvallisen keinon! Kun kerroin siitä kaverille, sekin ihasteli näppäryyttäni!
-
Tässä käytetään hiukan uusia ilmaisuja mutta samasta otsikon asiasta taitaa olla kyse:
https://www.replanet.ngo/whatawaste
Mark Lynas näyttää olevan asialla. Tuntuu kerkeävän moneen.
Hei, siellähän näyttää olevan Iida Ruishalmekin mukana! Jonka myös olemme tavanneet aiemmin aivan toisenlaisissa yhteyksissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=110.msg23733#msg23733). Tai täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=994.msg23544#msg23544).
-
Tätä New York Timesin artikkelia saa lukea vähän vaihtelevasti (rakoileva maksumuuri):
Nuclear Waste Is Misunderstood (https://www.nytimes.com/2023/04/28/opinion/climate-change-nuclear-waste.html?smid=nytcore-ios-share&referringSource=articleShare)
Mutta aina välillä siellä vilahtaa vihjeitä siitä, että amerikkalaisetkin olisivat nyt lämmenneet breedereille. Ei kuitenkaan oikein selvästi sanottuna.
-
Niin, ja jo tehtyjen investointien harhasta. Mutta jos täällä kuitenkin muistamme sen toisenkin vaihtoehdon, niin tuokaamme esiin mitä se merkitsisi näille arvioille:
Yhtä hyvin voimme sanoa, että kaikki Suomessa syntynyt käytetty polttoaine mahtuisi 60 neliön kaksioon, tai että kaikki maailman käytetty ydinpolttoaine mahtuisi yhteen laivaan – eikä edes kovin suureen sellaiseen.
Breederin kautta kulkenut polttoainejäte vähenee n. sadasosaan. Suomessa se siis mahtuisi tuon kaksion yhteen vaatekomeroon. Tuosta laivasta ei saa yhtä iskevää iskulausetta, mutta...
Ongelman koko:
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Anna Vero Wendland
@VeroWendland·11t
#Atommüllthread, hochaktiv. Auf vielfältigen Wunsch der Werktätigen wiederhole ich meinen RT in präzisierter Form: das 👇🏼ist der *abgebrannte Kernbrennstoff* der globalen Kernenergiegeschichte. Er würde in ein Stadion passen. Quelle & kritische Bewertung unter ALT in d BU.
MinerDeck
@MinerDeck
All the spent fuel ever discharged from nuclear power plants — about 460,000 tonnes worldwide since the start of nuclear electricity production in 1951 — could fit neatly in a football stadium.
https://twitter.com/MinerDeck/status/1651217599030517760/photo/1
***
Siihen raamatulliseen vertaukseeni vielä: muistaakseni myös kaikki maailman tähän mennessä löydetty ja talteenotettu kulta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulta) kerättynä yhteen paikkaan olisi kutakuinkin samankokoinen möhkäle.
Ja kulta ei tosiasiassa tuota mitään, vaikka mielikuva Roope Ankan rahasäiliöstä onkin kaikilla meillä vahva. Sen sijaan...
-
Mitä tuo fuusioenergian tutkimus- ja kehittämistyö maksaa? Siitä annettiin vain tämä suuntaa antava tieto:
Yli 3,5 miljardia dollaria eli noin 3,3 miljardia euroa maksanut Lawrence Ignition Facility suunniteltiin aikoinaan mallintamaan ydinkokeita. Sitten tutkimus laajeni fuusioenergiaan.
Paljonko BN-800:n täydellinen kopio maksaisi? Siitäkin meillä on vain suuntaa antava tieto:
According to Russian business journal Kommersant, the BN-800 project cost 140.6 billion rubles (roughly 2.17 billion dollars).
Sen piti olla varma nakki. Enää ei näytä siltä:
ITER Fusion Energy Project: ‘Record-setting Disaster’ (https://wattsupwiththat.com/2023/07/25/iter-fusion-energy-project-record-setting-disaster/)
“With each passing decade, this record-breaking monument to big international science looks less and less like a cathedral—and more like a mausoleum.” — Scientific American
The 35-nation International Thermonuclear Experimental Reactor (ITER) project, advertised as “the way to new energy,” has hit another snag. “The world’s biggest fusion experiment,” Bloomberg reported, “faces new delays and potentially billions of dollars in extra costs after defective pieces and broken supply chains disrupted the reactor’s construction in southern France.”
-
Christopher Monckton of Brenchley fuusiosta:
Nuclear (Con)fusion: Why the Gee-Whizz Factor Costs so Much (https://wattsupwiththat.com/2023/07/27/nuclear-confusion-why-the-gee-whizz-factor-costs-so-much/)
Juttu on pitkähkö ja osin vaikeaselkoinenkin. Mutta loppukappale tämä:
ITER, therefore, is now likely to be decades late and tens of billions over budget. If there were even one sufficiently curious policy wonk working in the government of any of the 35 nations foolishly embroiled in this doomed project, the governments in question would be pulling out their funding at once. Like all gee-whiz moonbeams-to-cucumbers notions, this granddaddy of them all is irremediably failing, at prodigious cost to us all.
(lihav. HJ)
Henkilökohtaisesti: siitä on melko tarkkaan 50 vuotta, kun hetkeksi tavattomasti innostuin fuusiorektorista. Ja myös siitä, kun fysiikkaa opiskeleva osakuntatoverini (myöhempi alan tohtori) kertoi minulle noista käytännöllistä ja teoreettisista vaikeuksista sen tiellä.
-
Tällainen väite:
Russia And China Dominating the Race For Nuclear Electricity Generation. (https://wattsupwiththat.com/2023/09/26/russia-and-china-dominating-the-race-for-nuclear-electricity-generation/)
Odotin, että breederit olisi mainittu. Mutta ei mainittu. Ne esille tuomalla krjoituksen teesi olisi ollut vieläkin vahvemmilla.
-
On sen joku muukin huomannut. David Archibald (lihav. HJ):
The Energy Future we need to have a Future worth having. (https://wattsupwiththat.com/2023/10/25/the-energy-future-we-need-to-have-a-future-worth-having/)
The third problem with light water reactors is that they are extremely wasteful with the planet’s uranium endowment. Uranium as it comes out of the ground is 99.3% U238 and 0.7% U235. To be used in light water reactors, the U235 is enriched five-fold to 3.5% and 80% of the U238 is thrown out. Well some of that U238 is used to make depleted uranium antitank projectiles which in battle ends up as uranium oxide spread to the winds. Depleted uranium antitank rounds contain four kilograms of U238 which would have produced the energy equivalent of 19,000 barrels of oil if processed through a plutonium breeder reactor. And to put that number into context, a car being driven 20,000 km per annum at a fuel consumption rate of 10 km to the litre will burn 34 barrels each year. So the energy inherent in a depleted uranium antitank round is equivalent to powering a car for 558 years.
Problems two and three can be solved, and need to be solved, by fully developing the plutonium breeder technology. Plutonium breeder reactors operate by irradiating U238 with high energy (fast) neutrons to produce Pu239. There have been plutonium breeder reactors that operated happily for decades, all in Russia. France also successfully operated a plutonium breeder reactor, at least until it was shut down as part of a political deal with the French green party. The best existing Western design for a plutonium breeder reactor is considered to be the GE-Hitachi PRISM reactor. This is set up to reprocess the fuel onsite using a pyrometallurgical process in a closed fuel cycle.
Mutta GE-Hitachi ja PRISM ei käsittääkseni ole vielä koskaan saanut oikeasti näyttää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=987.msg26380#msg26380) mihin pystyy.
***
Archibald, niin ilmastoskeptikoksi kuin hänet lasketaankin, ei muuten haikaile tätä optiota:
So deciding between the so-called renewables and coal for power generation is a false choice. Because coal isn’t a long-term option. There are babies being born now who will see the end of coal. There is not much point agonising about coal-fired power stations. The better use for coal is producing liquid fuels for transport applications. There is only one source of energy that can replace coal for power generation and that is nuclear. The sooner we replace coal with nuclear for power generation, the longer our coal reserves will last and the higher the standard of living our children will have.
Tämä on ihan minun lisäykseni tuohon:
Ja useimpien elämässä ei näy yhtikäs mitään. Vaan kaikki riippuu siitä, että ihminen on saatu uskomaan, että jotain kauheaa tapahtuu hänen lastenlastensa vanhuudessa. Silloin kun maailman keskilämpötila on noin 1 asteen korkeampi kuin nykyisin.
Silloin kun kaikki kivihiili ja öljy on käytännössä käytetty.
-
Huomatkaa, mitä tästä toivotaan:
Maailman suurin fuusioreaktori käynnistyi (https://tieku.fi/teknologia/maailman-suurin-fuusioreaktori-kaynnistyi)
JT-60SA on koereaktori, joka on rakennettu lämmittämään plasma 200 miljoonaan asteeseen ja pitämään lämpötila 100 sekuntia. Aika on pidempi kuin kaikissa aiemmissa tokamak-reaktoreissa.
Tutkijat voivat hyödyntää pitkää toiminta-aikaa fuusioprosessin tutkimiseen, jotta plasma saadaan pysymään vakaampana ja reaktorilla voidaan tulevaisuudessa tuottaa sähköä sähköverkkoon.
JT-60SA:n tehtävä on osoittaa, että fuusioreaktori pystyy tuottamaan enemmän energiaa kuin se tarvitsee fuusioprosessin ylläpitämiseksi.
(lihav. HJ)
***
Minä kuulisin mieluummin, mitä Hitachin breedereille kuuluu. Ja tässähän sitä tietoa tulee:
Sodium-cooled fast reactors (SFR) (https://www.gevernova.com/nuclear/carbon-free-power/sodium-fast-reactors)
About 95% of available energy remains in spent fuel removed from light water reactors (LWRs). Instead of storing that spent fuel in casks in the desert for thousands of years, what if that fuel could be used to generate additional electricity to help meet the world’s growing demand?
That’s the motivation behind GEH’s SFR reactors. As part of an Advanced Recycling Center, these reactors could recycle all the uranium and transuranics (elements heavier than uranium) contained in spent nuclear fuel to generate at least a hundred times more electricity and decrease the long-term radiotoxicity of the remaining wastes.
[..]
The PRISM reactor concept is currently being put into practice in two reactors: the Natrium reactor in Wyoming and the ARC-100 in Canada. Learn more about these systems below.
Eli kaksi tuollaista laitosta olisi (Venäjän ulkopuolella) nyt käynnistymässä. Koelaitoksista ei tuossa puhuta. Tämä verran lisää Kanadan hankkeesta:
New Brunswick Power in Canada has selected the ARC-100 reactor for implementation at its Point Lepreau site. The Affordable, Robust, Compact SFR reactor is based on GEH’s PRISM configuration and is expected to produce 100 MWe as well as industrial heat comparable to larger coal-fired plants. The ARC-100 reactor promises to reshape the energy industry by providing scalable, carbon-free energy to New Brunswick Power’s customers.
Vieläpä pienehkö. Tuollainen meille (tai... monta!)! Kanadassa nyt selvästi luotetaan myös sen taloudellisuuteen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=987.msg16008#msg16008).
Jonain (kauniina) päivänä vielä Tiede-lehti ja HS kertovat noista. ;D
-
Siitä huolimatta, että nuo em. hankkeet ovat vakavassa mielessä käynnistymässä, kestää se toisaalta saadun tiedon mukaan vuosia. Venäjä säilyttää (teknisen ym.) johtoasemansa asiassa (valitettavan) kauan.
-
Onko tämä jotain "sukua" breedereille? YLE:n pikauutista:
Britannia aikoo aloittaa edistyneen uraanipolttoaineen tuotannon
Britannia ilmoittaa aloittavansa ensimmäisenä Euroopan maana edistyneen uraanipolttoaineen tuotannon.
Maa aikoo investoida 350 miljoonan euron arvosta ohjelmaan, jolla tuotetaan matalarikasteisesta haleu-uraania. Kyseistä uraania käytetään pienissä ydinreaktoreissa ja tällä hetkellä sitä on kaupallisesti saatavilla vain Venäjältä.
Britannian hallituksen mukaan ensimmäinen haleu-uraania tuottava laitos perustetaan Luoteis-Englantiin ja laitos pyritään saamaan toimintaan 2030-luvulla.
Tuo, että sitä on saatavilla vain Venäjältä, pistää tuota epäilemään.
UK:n hallituksen kuvaus:
https://www.energy.gov/ne/articles/what-high-assay-low-enriched-uranium-haleu
Tämä sen linkkisivu lisää epäilyksiä:
https://www.energy.gov/ne/articles/advanced-reactor-technology-development-fact-sheet
Siellä puhutaan käytetyn polttoaineen uudelleen käytöstä "edistyneiden" voimaloiden ominaisuutena ja kykynä.
***
Tuo pistää unelmointivaihteen päälle. Maa täynnä pieniä voimaloita, jotka käyttävät pois jo syntyneen jätteen!
Mutta myöntää nyt täytyy: en tiedä, en täysin ymmärrä.
-
Asiasta kertoo muukin media. Mutta sen läpipolitisoiden (tai tällä hetkellä: militarisoiden!):
Britannia aikoo ryhtyä tuottamaan kehittynyttä uraanipolttoainetta, jota on nykyisellään tarjolla vain Venäjällä (https://www.hs.fi/talous/art-2000010103466.html)
Iso-Britannia haluaa katkaista Venäjä-riippuvuuden – Aikoo aloittaa halutun uraanipolttoaineen valmistamisen – IL seuraa sotaa (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9435695b-e455-4c18-8a2d-68e6e241c31f)
Tällaisia vinkkeja ko. uutisista kuitenkin, että jostain ratkaisevan uudesta on kyse (lihav. HJ):
”Britannia antoi maailmalle ensimmäisen toimivan ydinvoimalan, ja nyt meistä tulee ensimmäinen valtio Euroopassa Venäjän ulkopuolella, joka tuottaa kehittynyttä ydinpolttoainetta”, Coutinho sanoo tiedotteessa.
HALEU-polttoainetta tarvitaan monien seuraavan sukupolven kehittyneiden ydinreaktoreiden käyttämiseen. Uraani-isotooppi 235:n pitoisuus on HALEU:ssa 5–20 prosenttia, mikä ylittää useimmissa ydinvoimaloissa tätä nykyä käytettävän enintään viiden prosentin tason.
Maa pyrkii olemaan Venäjää lukuun ottamatta ensimmäinen Euroopassa, joka käynnistää korkean teknologian HALEU-ydinpolttoainetuotannon (High-Assay Low-Enriched Uranium). Kyseistä polttoainetta tarvitaan monissa seuraavan sukupolven ydinreaktoreissa.
Tuo "seuraavan sukupolven" saattaa olla kiertoilmaus hyötöreaktoreille.
***
Näin Hesari ja sen Tiede-palsta palasi tänään päiväjärjestykseen:
Fuusioplasma syttyi jo jättivoimalassa Japanissa (https://www.hs.fi/tiede/art-2000010067948.html)