Author Topic: Kirja: Hyvä ja paha ruoka  (Read 3921 times)

Perenna

  • Tulokas
  • *
  • Posts: 27
    • View Profile
Kirja: Hyvä ja paha ruoka
« on: 26.08.13 - klo:11:19 »
Hyvä ja paha ruoka : ruoan tuotannon ja kuluttamisen vaikutukset, toim. Tuija Mononen ja Tiina Silvasti. Gaudeamus 2012.

Kirjan 8. luvussa (Geenitekninen ruoka, kirj. Liisa Kuusipalo) listataan geenimuuntelun haittoja ja uhkia. Uhkakuvat ovat niin säikäyttäviä, että herää ihmetys ettei geenimuuntelua ole yksiselitteisesti kielletty. Koska  esimerkiksi tämän foorumin missioon kuuluu vannoa geenimuuntelun turvallisuutta eikä täälläkään oltane itsetuhoisia, olisi hyvä saada lukea geenimuuntelun kannattajien kommentit kirjaan väitteisiin kohta kohdalta.

Seuraavassa kooste uhkista. Vaikka olenkin siteerannut pätkän sieltä toisen täältä, en ole mitenkään värittänyt enkä muunnellut kirjan sanomaa ja viestiä. Olen poiminut ydinlauseita, joissa helposti ymmärrettävässä muodossa kiteytyy se, mitä tekstissä pitemmästi selitetään ja taustoitetaan. Tekstissä annetaan myös lähdeviitteet, jotka olen siteerauksista jättänyt pois. Jos ne olisivat mukana, olisi pitänyt antaa myös lähdeluettelo täydellisine tietoineen. Kiinnostuneet löytävät lähteet kyllä kirjasta ao. sivuilta. Kirjan saa kirjastosta.

Quote from: Geenitekninen ruoka, kirj. Liisa Kuusipalo. S. 162-163
Siirtogeenitekniikka pohjautuu teoriaan, jonka mukaan jokaisella geenillä on aina yksi tehtävä. […] Kun yksi geeni siirrettiin toiseen eliöön, ajateltiin yhden ominaisuuden siirtyvän. […] Geenien tutkimus antoi viitteitä, että geeneillä voi olla monia tehtäviä. […]

[…] Geenien siirtyminen eliöstä toiseen on luonnon oloissa hyvin harvinaista; sitä tekevät vain taudinaiheuttajat. […] Siirtogeeni rakennetaan muistuttamaan viruksia, jotta se pystyisi liittymään terveeseen soluun. Siirtogeenit tungetaan kasvisoluihin joko käyttäen bakteereita tai ampumalla ne ilmanpaineella soluun. Siirtogeenin tarttumiskohtaa tai kiinnittyvien siirtogeenien määrää ei DNA:ssa voi määrätä. Geeninsiirto sotkee solun DNA:n oman järjestyksen. Geenien toiminnalle ei ole samantekevää, missä järjestyksessä ne ovat.

[…] Tämän tiedon perusteella kasvien perimän muokkaaminen on todellista arpapeliä.

[...] Siirtogeenisillä kasveilla siirretty geeni yleensä vaimentuu, jolloin siirretty ominaisuus katoaa. Pysyvien siirtogeenisten kasvien aikaansaaminen on vaikeaa, ja tämän takia kaupallisia sovelluksia on vain kaksi.

Geeninsiirroissa voi seurata yllätyksiä. Siirtogeenisessä tupakassa siihen siirretty hemoglobiinigeeni sai aikaan 34 prosentin lisäyksen nikotiinin tuotannossa. Tämä ei ollut kokeen tarkoitus. Geenin siirto on aiheuttanut halutun muutoksen lisäksi myös muiden ominaisuuksien muuttumista. […]

Muutokset geenimuunnellun maissin kivennäisissä ja aminohappokoostumuksessa sekä kukintojen määrän muutos olivat myös yllättäviä muutoksia. Muita ovat olleet kuolioiden ilmestyminen, tuotannon aleneminen, ligniinipitoisuuden nousu, karvasaineiden lisääntyminen, aineenvaihdunnan muutokset ja uusien yhdisteiden ilmestyminen. Geeninsiirto siis sotkee alkuperäisen järjestyksen, ja siitä seuraa muutoksia myös muiden geenien toiminnassa.

Yleisessä tiedossa on, että Monsanto on geenimuunnellut Monsanton omaa rikkaruohomyrkkyä kestäviä viljelykasveja, jolloin tekstin toteamus, että myrkkyä käytetään enemmän ja syödyssä ruoassa on enemmän jäämiä, tuntuu loogiselta. Toinen geenitekniikalla kasveihin lisätty ominaisuus ei ole yhtä yleisessä tiedossa.

Quote from: Geenitekninen ruoka, kirj. Liisa Kuusipalo, s. 165
Toinen geenitekniikalla kasveihin lisätty ominaisuus on se, että kasvi itse tekee hyönteismyrkkyä. Ajatuksena on, että kasvi suojaa itse itsensä hyönteistuhoilta, eikä myrkkyruiskutuksia tarvita. Myrkky on peräisin luonnosta, joten sen ajateltiin hajoavan nopeasti kasvin kuoltua. Hyönteismyrkkyä syntyy kuitenkin koko ajan kasvin kaikissa osissa. Luonnon myrkky poikkeaa gm-kasvin tuottamasta muokatusta myrkystä. Tutkijoiden on ollut vaikea uskoa tätä. Turvallisuustutkimuksissa hiirille syötettiin myrkyn alkuperäistä muotoa sellaisena kuin se on maaperäbakteerissa. Muunnellun kasvin tuottama myrkky oli kokeissa 44 prosenttia tehokkaampaa kuin sen alkuperäinen muoto. Myrkkypitoisuus vaihtelee jopa 50-kertaisesti vierekkäisten kasvien välillä.

Myrkky ei katoa pelloilta, kuten oletettiin. […] Pellolle jäävät korjuutähteet, kuten juuret ja lehdet, sisältävät myrkkyä enemmän kuin kasvin muut osat. Näin ne vaikuttavat maan bakteerikantoihin, juuriston sienilajistoon ja maahengitykseen. Gm-kasvin myrkky säilyy maassa ainakin seitsemän kuukautta. On havaittu, että geenimuunneltuja viljelykasveja syövät toukat eivät enää kelpaa luonnon pedoille. Ruokintakokeissa on havaittu, että jos esimerkiksi petokoppakuoriainen saa valita, se ei syö gm-rapsia syönyttä toukkaa.

[…] Myrkkyä löytyy paljon myös sellaisista kasvinsyöjälajeista, joiden ei pitäisi olla myrkyn kohteena, ja petohyönteisistä. Nämä eläimet siis altistuvat pitkäaikaisesti. Myrkky kulkeutuu ravintoketjussa, sen vaikutuksia on mahdoton ennakoida.

Siirtogeenit karkaavat viljelyalueeltaan. Tämä liittyy aiheeltaan keskusteluketjuun Luomutuotteista on löydetty Saksassa GM-ainesosia - mistä on kyse?

Quote from: Geenitekninen ruoka, kirj. Liisa Kuusipalo, s. 166
Kanadassa siirtogeenisiä viljelykasveja on kasvatettu kymmenisen vuotta. Siirtogeenisten kasvien on nyt havaittu leviävän omia aikojaan ihmisen kontrollin ulkopuolelle. Siirtogeenistä rapsia havaittiin teiden ja junaratojen varsilla. […] Kanadasta löytyi luonnosta myös rapsin ja peltokaalin välinen siirtogeeninen risteymä. Tämä osoittaa, että muunnellut siirtogeenit leviävät myös villeihin  sukulaislajeihin.
[…]
Kanadassa rapsin luomutuotanto on käynyt mahdottomaksi, koska gm-rapsin siitepöly saastuttaa luomukasvustot. [...]

[…] Kaikissa siirtogeenisissä kasveissa on […] mukana myrkyn eli antibiootin sietokyky. Kun tällaista kasvia viljellään, ympäristöön leviää jokaisen kasvin mukana suuri määrä lääkkeen vastustuskykygeeniä. […] Koska jo nyt sairaaloissa on suuria ongelmia kaikkia lääkkeitä sietävien bakteerien kanssa, on vastustuskykygeenien kylväminen ympäristöön surullisen lyhytnäköistä.
[…]
Kun kasvin DNA ja bakteerin DNA liitetään yhteen, tämä helpottaa lajirajojen ylittämistä luonnossa. Eräässä kokeessa huomattiin, että geenit siirtyivät gm-kasvista bakteereihin ja siirsivät näihin samalla antibioottiresistenssigeenejään. […] mitään tällaista ei turvallisuudesta tehtyjen oletusten perusteella pitänyt tapahtua.
  Toisaalta - mutta toisaalta.
Shit happens.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25410
    • View Profile
    • Email
Vs: Kirja: Hyvä ja paha ruoka
« Reply #1 on: 26.08.13 - klo:17:36 »

Kirjan 8. luvussa (Geenitekninen ruoka, kirj. Liisa Kuusipalo) listataan geenimuuntelun haittoja ja uhkia. Uhkakuvat ovat niin säikäyttäviä, että herää ihmetys ettei geenimuuntelua ole yksiselitteisesti kielletty. Koska  esimerkiksi tämän foorumin missioon kuuluu vannoa geenimuuntelun turvallisuutta eikä täälläkään oltane itsetuhoisia, olisi hyvä saada lukea geenimuuntelun kannattajien kommentit kirjaan väitteisiin kohta kohdalta.

Kun tietää Liisa Kuusipalon, yöunet eivät mene.

Suurelta osin hänen argumenttinsa on jo käsitelty, täällä ja muualla, mutta "kerran vielä, pojat".

Kuusipalo:

Quote
Siirtogeenitekniikka pohjautuu teoriaan, jonka mukaan jokaisella geenillä on aina yksi tehtävä. […] Kun yksi geeni siirrettiin toiseen eliöön, ajateltiin yhden ominaisuuden siirtyvän. […] Geenien tutkimus antoi viitteitä, että geeneillä voi olla monia tehtäviä. […]

Tästä idioottimaisesta teoriasta, että monimutkaisen geenitekniikan kehittäjät olisivat uskoneet yhä n. 100 vuotta vanhaan teoriaan, hän ei pysty luopumaan. Tästä on "väännety" täällä:

Mitä Kuusipalo todella sanoi?

Tämä osuus, ja osa muustakin (Kuusipalo) ...

Quote
[…] Geenien siirtyminen eliöstä toiseen on luonnon oloissa hyvin harvinaista; sitä tekevät vain taudinaiheuttajat. […] Siirtogeeni rakennetaan muistuttamaan viruksia, jotta se pystyisi liittymään terveeseen soluun. Siirtogeenit tungetaan kasvisoluihin joko käyttäen bakteereita tai ampumalla ne ilmanpaineella soluun. Siirtogeenin tarttumiskohtaa tai kiinnittyvien siirtogeenien määrää ei DNA:ssa voi määrätä. Geeninsiirto sotkee solun DNA:n oman järjestyksen. Geenien toiminnalle ei ole samantekevää, missä järjestyksessä ne ovat.

... lienee pitkälle kuitattu tällä Portinin artikkelilla (ja Tammisolan lisäyksillä):

Geenimuuntelusta edelleen väärää tietoa

Tammisola, Portin ym. tiedemiehet voisivat ehkä tehdä tuosta Kuusipalon artikkelista kohta kohdalta yksityiskohtaisen kritiikin, ja laittaa sen nettiin.

Mutta niin kauan kun tuota ei ole tehty, niin täällä: "jatkuu myöhemmin ..."



PS. 27.8.2013 aamulla: Tämä Kuusipalon väite ...

Quote
[...] Siirtogeenisillä kasveilla siirretty geeni yleensä vaimentuu, jolloin siirretty ominaisuus katoaa. Pysyvien siirtogeenisten kasvien aikaansaaminen on vaikeaa, ja tämän takia kaupallisia sovelluksia on vain kaksi

... on myös jo käsitelty täällä:

Paljonko GM-sovelluksia on otettu käyttöön

Lainaan sieltä itseäni:

Nyt kun saisi selville, mikä teitä gm-kriitikkoja tässä asiassa tyydyttäisi! Välillä ollaan huolissaan siitä, että gm-lajikkeet leviävät liian nopeasti ja vällillä taas sitten moititaan ja vähätellään asiaa sanomalla, että ne ovat levinneet niin hitaasti.
« Last Edit: 27.08.13 - klo:07:47 by Heikki Jokipii »