Tuottava Maa Turvattu Luonto
Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 07.07.17 - klo:06:51
-
Aloitan uuden triidin tästä:
'Game changer’ herbicide that could supplement glyphosate developed from anti-malaria chemical (https://geneticliteracyproject.org/2017/07/06/game-changer-herbicide-supplement-glyphosate-developed-anti-malaria-chemical/)
Nyt olisi siis vahvasti tutkimus- ja kehitysputkessa glyfosaatille vaihtoehtoinen aine. Jolla siis voitaisiin hanskata glysosaatille vastustuskykyisten rikkakasvien ongelma.
***
Ajattelin, että tähän triidiin voitaisiin ottaa sellainen kehitys, joka ei suoranaisesti liity kasvinjalostukseen tai geenitekniikkaan.
-
Tästä oli Uudenmaan alueuutisissakin (YLE) äsken. Kerrottiin, että tätä Mäntsälässä jo tehdään:
Pellon yllä lentävä drone rekisteröi monenlaista tietoa (https://www.luke.fi/uutiset/pellon-ylla-lentava-drone-rekisteroi-monenlaista-tietoa/)
Pelto on nähtävissä aivan uudesta näkökulmasta miehittämättömän ilma-aluksen eli dronen avulla. Viljelijöille drone tarjoaa uuden tavan havainnoida kasvustoja ja tutkijat pääsevät pureutumaan pellon sadontuottokykyyn. Ympäristö ja kannattavuus hyötyvät, kun esimerkiksi lannoitusta ja kasvinsuojelutoimia tehdään juuri siellä, missä niiden tarve on.
Tuossa kuvauksessa olikin pari vihjettä, miksi tämä pääasiassa liittyy tehoviljelyyn. Vaikka varmaan tätä jotenkin voi luomussakin hyödyntää.
-
Tässäpä jännä laite. Tieto tuli minulle ensin tästä uutisesta:
Nurmen käyttömahdollisuuksia luodattiin Alahärmässä – ”Kasvupotentiaali on Suomessa alikäytössä” (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/nurmen-k%C3%A4ytt%C3%B6mahdollisuuksia-luodattiin-alah%C3%A4rm%C3%A4ss%C3%A4-kasvupotentiaali-on-suomessa-alik%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4-1.200862)
Nurmiteeman mukaisesti Yara lanseerasi tapahtumassa N-Sensor -nurmisovelluksen, joka on siirtymässä koelohkoilta nurmentuotantoon.
Laite mittaa kasvuston ottaman typen määrää kasvustosta heijastuvasta valosta.
Levitysmäärät puolestaan lasketaan kasvuston vaihtelun mukaisesti, valittu viljelykasvi ja sen kasvuaste huomioiden.
”Laite on ollut jo vuosia käytössä viljalla ja öljykasveilla, mutta nyt sitä pilotoidaan myös nurmelle”, Yaran Heimala toteaa.
Tässä suoraan Yaran asiaa koskevalle sivulle:
Yara N-Sensor™ (http://www.yara.fi/lannoitus/tyokalut-asiakastakuut/n-sensor/)
Yara N-Sensor on täsmäviljelytyökalu, joka mahdollistaa lannoitemäärän reaaliaikaisen säädön lannoituksen aikana.
Yara N-Sensor on traktorin katolle asennettava mittari, joka mittaa kasvuston biomassaa ja lehtivihreää ja siten päättelee tarvittavan typpilannoituksen määrän. Yara N-Sensor mittaa kasvuston ottaman typen määrän mittaamalla kasvien heijastaman valon.
Tämäkin siinä luvataan:
• Typpipäästöjen riski pienenee, koska sadonkorjuun jälkeen maaperästä luontaisesti vapautuva typpi on käytetty tehokkaammin sadon muodostukseen
PS. MT:n uutisesta, vielä. Mm. tuon laitteen avulla nurmen viljelyn näkymät näyttävät näin hurjilta:
Yaran markkinointipäällikön Lauri Heimalan mukaan nurmen kasvupotentiaali on Suomessa edelleen heikosti hyödynnetty.
”Voi sanoa, että nurmen satopotentiaali on Suomessa täysin alikäytössä. Kasvuvaraa nurmessa on paljon, mutta tavoitteen saavuttaminen edellyttää selkeitä toimenpiteitä. Esimerkiksi typen satovaste on selkeästi luultua suurempi.”
Yaran kaupallisen johtajan Timo Räsäsen mukaan viime vuosina on havahduttu siihen, miten paljon hyödyntämätöntä potentiaalia nurmessa on.
”Uudet koetulokset ja myös käytäntö osoittavat, että keskisatoja voidaan nostaa jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi suhteessa nykytasoon.”
Yaran yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa tekemien laskelmien mukaan paras mahdollinen nurmisato Suomessa voisi olla noin 14 000 kiloa vuositasolla. Nykyisellään nurmisato on vuosittain keskimäärin 5 000 kiloa.
Eikä tuossa jatkossa siis typpeä vain umpimähkään syydetä pellolle, vaan sitä annetaan täsmällisesti.
Nyt en löytänyt luomusatotilastosta "nurmisatoa", eli mikähän niistä sen luvuista olisi oikea vertailtava tuohon 5000 kiloon? Mutta mikä olikin, niin siihen lukuun se luomuviljelyssä tulevaisuudessakin suurinpiirtein jää, kun taas tehoviljelylle luvataan tuota huimasti korkeampaa satotasoa.
Tuon kautta myös eläintuotannon reaalinen "jalanjälki" eli haitta luonnolle myös vähenee, eikö, jos kilo lihaa tai litra maitoa ei vaadi niin paljon viljelyalaa kuin ennen.
-
Täsmätorjuntaa täsmätorjunta-aineilla, näillä täsmämasiinoilla:
John Deere acquires precision ag technology that could reduce pesticide use by 90 percent (https://geneticliteracyproject.org/2017/10/19/john-deere-acquires-precision-ag-technology-reduce-pesticide-use-90-percent/)
Ja katsokaapa tuota prosenttilukua! Eikä koko kalustoa tarvitse uusia, koska kyse on vempaimista, jotka tuon kuvauksen mukaan liitetään tavallisten traktorien perään. Hinnasta ei ole tietoa.
-
Tässä ollaan nyt:
Traktori kulkee helpommin ilman kuljettajaa kuin auto – tuleva 5G-verkko vie maatalouden digitalisaation eturiviin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.214370)
Ja muutaman vuoden sisällä siihen automaattitraktoriin voi lisätä tällaiset vempaimet:
State-of-the-art weed detection tech could be available within few years (https://www.farminguk.com/News/State-of-the-art-weed-detection-tech-could-be-available-within-few-years_47942.html)
Tai sitten nuo John Deeren laitteet, en tiedä niiden eroa, tai kehitysastetta tällä hetkellä. Ja lisäksi tai ensin tietysti tuollainen Yaran laite!
-
Tällainenkin vempain on keksitty ja kaupan:
Viljamarkkinoiden mullistajaksikin mainostettu GrainSense -laite tuli myyntiin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.223607)
Kotimaisen viljanlaatumittarin odotetaan antavan rahanarvoista tietoa eläinten ruokinnan suunnitteluun sekä viljasadon korjuun, varastoinnin ja myynnin päätöksentekoon.
Kyllä, varmaankin sitä voi luomuviljelyssäkin käyttää.
-
Tämä aine ei ole lannoite eikä kasvinsuojeluaine, eikä ihan kasvinjalostustakaan (?):
A genetic trigger adds branches to plants, could boost crop yields (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/02/180207140414.htm)
Se on ulkoapäin levitettävä aine, mutta (erääseen geeniin vaikuttamalla) saa kasvin haarautumaan ja kehittämään lisää kukintoja. Ja tuottoa, hedelmiä. Esimerkkinä kerrotaan omenapuusta, mutta myös riisiin viitataan. Tuottavuuden nousua siis lupaillaan.
Keksintö on uusi ja alkuvaiheesssaan: mm. aineen turvallisuus maaperälle ja ihmiselle on vielä selvittämättä.
-
Tämä on ilmeisesti (?) tarkempi ja myös toiseen tekniikkaan perustuva laite kuin edellä 8.8.17 mainittu Yaran N-sensor, mutta samaan tarkoitukseen:
Optimal Fertilisation Thanks to Sensor and Cloud (http://news.rub.de/english/press-releases/2018-02-20-erc-grant-optimal-fertilisation-thanks-sensor-and-cloud)
In the future, farmers will be able to determine directly in the field if and how much fertiliser their plants need at any given moment.
Larger harvest yields, higher quality, lower costs, and environmental protection: a nitrate bio-sensor developed by researchers at RUB has the potential to achieve all these objectives. The sensor, which can be used by farmers directly in the field, is about to become reality: to this end, Prof Dr Nicolas Plumeré and Dr Tobias Vöpel have been awarded a Proof of Concept Grant by the European Research Council (ERC) for the period of one and a half years.
Mutta suoraan pellolla voi siis sitäkin käyttää, luvataan. Ja eräs, ihan julkilausuttu tavoite tuossakin on, ettei lannoiteta liikaa. Lannoitetaan riiittävästi, mutta ei liikaa.
Vaikka tuo tai nuo laitteet maksavatkin, olen optimistinen, että ne saavuttavat kehitysmaatkin. Laitetta voinee liisata, se voi olla kylän yhteinen tms.? Jonkinlaisia, vastaavia sensoreita on netin mukaan kehitelty myös fosforille.
-
Tämä on tulossa Suomeenkin (http://tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Tasmaiskuja-lennokeilla-ja-tutkinnot-julkisiksi--kasvinsuojeluaineiden-kestavaa-kayttoa-edistetaan-uudella-ohjelmalla/) ...
Kasvinsuojeluaineisiin liittyvä tekniikka kehittyy hurjaa vauhtia. Vielä joku vuosi sitten tuntui mahdottomalta ajatus siitä, että kasvinsuojeluaineita voitaisiin levittää kauko-ohjattavilla lennokeilla eli droneilla. Nyt toimintaohjelmassa esitetään muutosehdotusta kasvinsuojeluainelakiin, joka mahdollistaisi dronien käytön lentolevityksessä. Muutosehdotus tukisi ennen kaikkea täsmäviljelyä: dronet voivat kuvata viljelyaluetta, tunnistaa torjuttavat rikkakasvit tai kasvintuhoojien vioituksen ja tehdä tarpeen mukaan täsmäiskun kasvinsuojeluaineella. Tekniikassa on kuitenkin vielä epävarmuustekijöitä, joiden takia dronien käyttö rajattaisiin alkuun koe- ja tutkimustoimintaan.
... kunhan siis turvallisuuskysymykset selvitetään ja lainsäädäntöä täsmennetään.
PS. Kaupunkiviljelylle voi tulla uusi merkitys: pellot olisivat kyllä maalla, mutta maajussi hoitaisi työnsä kaupungista käsin ... ;D
-
Grafeenin avulla saadaan lannoitteiden levitys tehokkaammaksi ja täsmällisemmäksi, ja luontoystävällisemmäksi:
Graphene promise for more efficient fertilizers (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/03/180307100539.htm)
Fertilizers with lower environmental impacts and reduced costs for farmers are being developed by researchers in the world-first use of the new advanced material graphene as a fertilizer carrier.
Sitä kehitystä, jota kerroimme myös tapahtuvan, uutisessamme (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=464).
-
Mielenkiintoista, lupaavaakin kehitystä:
Viewpoint: Unlikely alliance between environmentalists, farmers and big ag companies aims to improve soil health (https://geneticliteracyproject.org/2018/03/19/viewpoint-unlikely-alliance-between-environmentalists-farmers-and-big-ag-companies-aims-to-improve-soil-health/)
Vaikka tuossa luvataankin, että mennään "kemiallisen viljelyn tuolle puolen", luomusta ei missään tapauksesa ole kysymys. Joitakin käyttöön otetuista ideoista on mainittu tässä:
Fortunately, new technology and economic incentives are aligning to make no- or low-till farming, use of cover crops, and other soil-conservation practices not only the right thing to do for the environment, but the most profitable way for farmers to produce consistently improving yields. According to The Nature Conservancy’s report, a move toward sustainable soil health practices on US corn acres alone has the potential to generate billions of annual savings for growers.
-
Tässä kehitystyössä ovat nyt siis suomalaisetkin tutkijat mukana:
Viljelykasvit voidaan tulevaisuudessa rokottaa kasvitauteja vastaan – menetelmää kehittää suomalaisryhmä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.229751)
Uusi menetelmä mahdollistaa RNA-rokotteiden tehokkaan tuotannon jatkossa ja edesauttaa RNA-pohjaisten kasvinsuojelumenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa.
"Aikataulua rokotteen käyttöönotolle on vaikea ennustaa, koska tähän liittyvä lainsäädäntöä ei vielä ole olemassa", sanoo Poranen.
Eikä niin muodoin ole tietoa siitäkään, tullaanko tätäkään menetelmää sallimaan luomuviljelyssä. Vaikka kasvin geeneihin siinä ei puututakaan ...
Kaksijuosteiset RNA-molekyylit eivät siis vaikuta suojeltavan kasvin geenien ilmenemiseen, vaan kohdistuvat ainoastaan kasvitautiin tai -tuholaiseen. RNA on myös luonnossa yleisesti esiintyvä molekyyli, joka hajoaa nopeasti eikä kerry luontoon.
... niin jonkinlaista geenitekniikkaa se on. Vrt. luomuväen jyrkkä kielteisyys geenieditointia kohtaan. Ja onnistuuko luomuväki kähmimään tuonkin menetelmän kielletyksi tai ylisäädellyksi yleisesti koko EU:ssa?
-
Tässä esitellään maatalouden uusia robotteja ...
14 spännande fältrobotar och projekt (http://agfo.se/2018/03/tio-spannande-faltrobotar-och-projekt/)
Det pågår forskning och utveckling runt om i världen på fältrobotar. Men helt självkörande är det få som är – än så länge.
... peräti 14 erilaista.
Ja kyllä, osa niistä sopii luomuviljelynkin käyttöön, erityisesti rikkakasvien puhdistajat, joita tuossa esiteltiin muutamia.
-
Lannoittamisessakin voidaan mennä eteenpäin, löytää uutta ja tehdä keksintöjä:
Customised nitrogen fertilisation saves money and the environment, Yara says (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/customised-nitrogen-fertilisation-saves-money-and-the-environment-yara-says/)
Siihen nähden, että ravinnepäästöistä rutiininomaisesti syytetään keinolannoitteita, tämä on jännä tieto:
Agriculture generates around 94% of all ammonia emissions in the EU, the vast majority of which comes from livestock excreta. The livestock share is at around 80%, while mineral fertiliser application accounts for approximately 20%.
*)
Tämä tieto, että näinkin yksinkertainen temppu voi typpipäästöjä vähentää, on minulle uusi:
In an interview with EURACTIV earlier this week, European fertiliser industry boss Jacob Hansen pointed out that the fertiliser product farmers use does matter.
“If you use nitrate fertilisers, ammonium nitrate or calcium ammonium nitrate, one has few emissions of ammonia. One way to improve ammonia emissions from fertilisers is to use nitrate fertilisers instead of urea. That would immediately reduce emissions by up to 60%,” Fertilisers Europe chief emphasised.
(lihav. HJ)
(60% pois 20%:ista, jää noin 7%! Siis keinolannoitteiden osuutena ravinnepäästöissä. Ks. kuitenkin alaviite.)
Loppuosassaan artikkeli kertoo täsmälannoituksesta Yaran "N-sensorin" (ks. edellä 8.8.17) avustuksella. Kokeilu ja tutkimus asiasta oli tapahtunut Ranskan Bretagnessa. Sattuma tai ei, olemme jo käsitelleet alueen rehevöitymisongelmaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=160.msg1027#msg1027) aiemmin.
____________
*) tietysti muistaen, että on mietittävä, mistä ne ravinteet alunperin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762) tulevat. Mutta kyse on myös siitä, mitä kautta ne todennäköisimmin pääsevät karkuun.
-
Heilauttavatko nämä rikkakasvien täysautomaattiset täsmätorjuntamasiinat jopa torjunta-aineiden maailmanmarkkinoita:
Will weed-zapping AI robots disrupt market for herbicides and GMO seeds? (https://geneticliteracyproject.org/2018/05/23/will-weed-zapping-ai-robots-disrupt-market-for-herbicides-and-gmo-seeds/)
Ja myös torjunta-aineita kestävien GMO-lajikkeiden markkinoita? Ne eivät nyt enää olisikaan yhtä tarpeellisia tai hyödyllisiä kuin ennen?
***
Tuossa arvioidaan, että käytetyt kasvinsuojeluaineiden määrät putoaisivat murto-osaan, olisivat jopa vain 1/20 -osa nykyisistä. Mutta niitä tuossa kuitenkin käytetään.
Mutta osaan kyllä kuvitella tuosta luomuversionkin. Kun rikkakasvi on tunnistettu, robotti mekaanisesti poistaisi sen. (Jolloin tietysti tiukasta suorakylvöstä luovuttaisiin ja esim. siemenet jäisivät maaperään jne. mutta se on sitten toinen juttu.)
***
Innostunut twiitti samoista vempaimista:
Annaleena Ylhäinen @AYlhainen · 21t
Jotkut odottavat robottiautoja, mutta minä odotan näitä aurinkopaneeleilla vuorattuja peltorobotteja, jotka torjuvat rikkakasveja
-
Tässäkin luodaan mahdollisuuksia tulevaisuuden kaupunkiviljeljelijöille:
Majsodling med robottraktorer (http://www.ja.se/artikel/57198/visa?utm_source=AGFO+weekly&utm_campaign=050a9c5fbb-Agfo_weekly_2018_05_25&utm_medium=email&utm_term=0_eca2392023-050a9c5fbb-36197061)
Det franska startup företaget AgreenCulture testar nu majsodling med autonoma lantbruksrobotar. Planen är att robotar ska utföra allt arbete utom själva skörden på 50 hektar i Frankrike.
Toinen robotti, vähintään kauko-ohjattu, varmaan sitten hoitaa sen sadonkorjuunkin. Vaikka siinä kaupunkiviljelijän sitten täytyisikin roikkua netissä jonkin aikaa.
***
Toisaalta, tällaisten teknologioiden avulla yksi ainoa asiaa tunteva maajussi hoitaisi varmasti kaikki "kaupunkilaisten omat pellot" koko Suomessa mennen tullen. Jos sitä vaaditaan, jopa biodynaamisten preparaattien hoitamiseen olisi varmasti kehitettävissä robotti!
-
Jyrki Jalkanen twiittasi ...
Tulevaisuuden puutarhuri on tylsän näköinen, mutta osaa paljon. Tämä Iris-robottineiti on yksi puutarha-alan tämän vuoden teknologiauutuuksien huippuehdokkaista Amsterdamin Greentech-näyttelyssä. Stay tuned, uutisoin lisää paikan päältä.
... ja linkkasi tähän:
IRIS! was presented to GreenTech Award jury (http://www.hortibiz.com/item/news/iris-was-presented-to-greentech-award-jury/?utm_source=dlvr.it&utm_medium=twitter)
***
Pikkuhiljaa ilmaisulle "teollinen maatalous" tulee aivan uusi merkitys! Kaipa myös tuon "Iris-neidin" saisi säädettyä/opetettua hoitamaan myös luomupuutarhaa?
-
Tässäpä visio robotiikasta rikkakasvien torjumisessa. Tehoviljelylle mutta myös luomuviljelylle:
'Laser weeding': Can robots partially replace farm tractors, harvesters and even herbicides like glyphosate (https://geneticliteracyproject.org/2018/06/18/laser-weeding-can-robots-partially-replace-farm-tractors-harvesters-and-even-herbicides-like-glyphosate/)
Eli viime kädessä jopa rikkakasvien torjunta-aineet, kuten glyfosaatti, voitaisiin tällaisella teknologialla korvata.
-
Tällainen palvelu on nyt tarjolla ja vieläpä ilmaiseksi:
Yara avaa uudenlaisen satelliittipalvelun (https://www.yara.fi/uutiset-ja-tapahtumat/uutiset/2018-04-25/)
Uuden satelliittipalvelun avulla kyetään rakentamaan lannoituskartta kasvukauden aikaiseen lisälannoitukseen. Levityskartta voidaan ladata erilaisissa tiedostomuodoissa ja ajaa suoraan pintalevittimeen tai yhdistää Yara N-Sensoriin.
Ja sitten vähän piilomainontaa, täällä meilläkin:
Uusimman teknologian ja laadukkaiden Yaran lannoitteiden avulla voidaan vastata tasapainoisesti kasvien ravinnetarpeeseen eri peltolohkoilla ja sääoloiltaan vaihtelevissa kasvukausissa. Tavoitteena on parantaa ravinteiden hyötysuhdetta, satoa ja laatua. Uusien digitaalisten ratkaisujen avulla tämä toteutetaan entistä kustannustehokkaammin. Täsmäviljely on kestävän kasvun mahdollistaja, toteaa Heimala.
Mutta saavutettavissa olevana tavoitteena siis on, ettei lannoitteita ei todellakaan enää (varmuuden vuoksi) "syydetä" pellolle, vaan tiedetään hyvin tarkkaan, mitä tehdään.
Käytännön Maamies tiesi, että yli 1000 viljelijää on jo ottanut palvelun käyttöön (Twitter).
-
Ghanassa vastustetaan armeijamatoa nyt näin:
Drones, new chemicals introduced to fight army worms (https://www.graphic.com.gh/news/general-news/drones-new-chemicals-introduced-to-fight-army-worms.html)
En osaa arvioida samassa yhteydessä lanseerattujen uusien torjunta-aineiden tehokkuutta. Mutta droonien tehokkuus on tuossa vaikuttavaa: hehtaarin käsittely 15 minuutissa, kun se muutoin vaatisi 3 tuntia.
Epäilemättä myös ilmoitettu torjunta-aineiden vaikutusaika on hyvin vaikuttava: 10 minuutissa tuholaiset olivat hengiltä.
-
Tämä on ihan jännittävä keksintö tai kehitysprojekti:
Korvaako vanha puutarhaniksi rikkakasvien torjunta-aineet? Suomalainen kuumavesikone on jo kaupunkikäytössä – "Kemikalisoitumisen vähentämiseen pitäisi ponnistella kaikin tavoin" (https://yle.fi/uutiset/3-10359403)
Mutta siitäkin on kysyttävä, mitä tarkoittamattomia seurauksia sillä on? Mitä huomioon ottamattomia haittoja? Ei toki voi vaatia, että esittelyartikkelissa olisi keskitytty niihin.
Miksi "vanha puutarhaniksi" on ajan kuluessa aika lailla unohtunut ja korvautunut? Mikä on tuon kaiken tuottavuus ja kokonaiskustannus? Luomussa rikkoja on torjuttu liekinheittimillä. Miten tuo uusi keino siitä periaatteessa eroaa.
Paljonko tuossa on kyse tietystä fanatismista? Juttukin viittaa glyfosaattiin. Kun siitä ei haittoja tosiasiassa ole, halutaanko tuolla nyt korjata jotain, joka ei ole rikki?
Itse spekuloin, että tulikuuma vesi olisi vaarallista kaikelle maaperän elolliselle. Kun taas glyfosaatti on sitä vain (rikka)kasveille.
Mutta odotellaan. Asialle täytyy toki antaa aikaa. Se, että laite on vasta käytössä parissa (tai kolmessa?) kaupungissa ei ole nyt hyvä vastaväite.
-
Tällainenkin niksi on nyt kehittymässä eli kehitteillä:
Novel uses for plant hormones could boost crop yields to ‘new limits’ (https://geneticliteracyproject.org/2018/09/21/novel-uses-for-plant-hormones-could-boost-crop-yields-to-new-limits/)
Kun tuo ei oikeastaan ole kasvinjalostusta eikä geenitekniikkaa, niin laitoin sen tähän. Jotenkin aavistelen, vaikka varma en voi olla, että sitä ei tulla hyväksymään luomussa. Mutta ensin sen tietysti täytyy tulla valmiiksi, "kaupallistua".
-
Tässä poimijarobotissa ...
Ny robot skördar paprika
En skörderobot har utvecklats i nytt EU-projekt och är den första i sitt slag. Roboten visades upp för imponerade paprikaodlare i början av sommaren men ska nu även visas för allmänheten. (https://www.atl.nu/teknik/robot-skordar-paprika-stort-intresse-i-nederlanderna/)
... ollaan vielä 24 sekunnissa, kun tavoitteena on alle 10 sekuntia. Miksi kohteeksi on valittu juuri paprika?
Varför skörda just paprika?
– Det råder stor brist på kunnig arbetskraft för att skörda både tomater, gurkor, och paprikor. Paprikor är speciellt svåra att skörda eftersom man måste skära av paprikan väldigt exakt för att inte skada frukten eller växten, säger Thomas Hellström.
PS. Tässä vielä lisää samoista tai ainakin samantyyppisistä vempaimista:
https://www.sciencedaily.com/releases/2018/09/180923141651.htm
Juu, kyllä siinä samasta projektista on kyse:
SWEEPER is a partnership between BGU, Wageningen University & Research, and pepper grower De Tuindershoek BV, in the Netherlands, Umea University in Sweden, and the Research Station for Vegetable Cultivation and Bogaerts Greenhouse Logistics in Belgium.
The project has received funding from the European Union's Horizon 2020 research and innovation program under grant agreement No 644313.
-
Hupaisasti MT kertoi yhtaikaa tällaisesta kehitystyöstä ...
Koneviesti: Kun joka paaliin laitetaan siru, kirjanpito helpottuu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/artikkeli-1.337077)
... kun se toisaalla tarjosi nostalgiaa entisajan heinänteosta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg13050#msg13050).
-
Digitalisaatio auttaa lannoitteiden käytön optimoinnissa:
Stakeholders say digitisation key to optimise fertilisers’ hae (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/stakeholders-say-digitisation-key-to-optimise-fertilisers-use/)
Tuohon Euraktivin artikkeliin on linkattu lannoiteteollisuuden visio:
Fertiliser industry vows to feed one ‘extra Germany’ per year (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/wed-eu-fertiliser-industry-vows-to-optimise-use-and-production-to-feed-an-extra-germany-per-year/)
Siinäkin puhutaan optimoinnista. Ja tästähän tässä maailmassa on nyt ja lähitulevaisuudessa kyse:
The EU fertilisers industry published its 2030 vision on Wednesday (21 November), stressing the need to optimise fertiliser use across Europe and improve production in order to adjust to the principles of the circular economy and feed a growing world population.
Tuo kyky ruokkia yksi ylimääräinen Saksa on pian (tai jo nyt) Euroopassakin tärkeää, kun luomuviljelyyn ja energiakasveihin suunnatut peltoalat vähentävät voimakkaasti täällä tuotetun ruoan määrää. Suomessakin sitä tarvitaan, vaikka luomuala ei nyt ilmeisesti kasvaakaan sitä vauhtia kuin oli aiemmin uhattu ja uhottu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg13023#msg13023).
-
Hupaisasti MT kertoi yhtaikaa tällaisesta kehitystyöstä ...
Koneviesti: Kun joka paaliin laitetaan siru, kirjanpito helpottuu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/artikkeli-1.337077)
... kun se toisaalla tarjosi nostalgiaa entisajan heinänteosta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg13050#msg13050).
TMTL:ssä oltiin jo kymmenen v sitten paaaljon pidemmällä tässä merkintäasiassa: http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=103.0 . Heikin ideahan se oli... alkaa jo kelvata kohta viranomaisillekin?
-
Kuulostaa erinomaiselta:
Satelliittijärjestelmä voi varoittaa afrikkalaisia viljelijöitä kasvituhoista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.340398)
Tiedon avulla kasveja voidaan käsitellä oikeilla suoja-aineilla.
Pest Risk Information Service (Prise) yhdistää satelliittivalvontaa ja -paikannusta, lämpötilatietoja, sääennusteita ja tietokonemallinnusta varoittaakseen maanviljelijöitä kasvituholaisista. Se lähettää maanviljelijöille varoituksen riskeistä matkapuhelimeen.
Täällä siitä tarkemmin:
https://www.cabi.org/projects/project/62774
***
Tämäkin on hieno juttu ...
Suomen aloite kansainvälisestä kasvinterveysvuodesta 2020 toteutumassa (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomen-aloite-kansainvalisesta-kasvinterveysvuodesta-2020-toteutumassa)
... ja ties mitä poikii. Näin on:
Tänä päivänä arviolta lähes 40 prosenttia kaikesta maailman kasvituotannosta menetetään tuholaisten aiheuttamana. Taloudellisesti kasvien tuholaiset aiheuttavat globaalille taloudelle noin 190 miljardin euron kustannukset vuosittain.
Kasvinterveydestä huolehtimalla voidaan suojella ympäristöä, metsiä ja luonnon monimuotoisuutta kasvien tuholaisilta ja taudeilta. Lisäksi tietoisuudella kasvinterveydestä voidaan nostaa esiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja edesauttaa nälänhädän, aliravitsemuksen sekä köyhyyden vähentämistä.
Ja siksi näin on toimittava:
Ministeri Jari Leppä korostaa, että tuhoeläimet sekä taudit eivät kanna passia tai huomioi maahanmuuttoon liittyviä vaatimuksia. Näiden leviämisen ennaltaehkäisy on hyvin tärkeää ja se vaatii yhteistyötä kaikilta mailta. ”Meidän tulee kasvattaa kansallista, alueellista sekä globaalia tietoisuutta kasvinterveydestä ja sen vaikutuksista ruuantuotannon turvallisuudelle, köyhyyden vähentämiselle sekä luonnon suojelulle”, Leppä sanoo.
Tuossahan ei tietystikään oteta kantaa kasvinsuojelun keinoihin. Emmekä mekään oikeastaan ota. Hyväksymme kaikki toimivat keinot. Vastustamme vain sitä, että annetaan joidenkin jäykkien sääntöjen rajoittaa keinovalikoimaa. Niinpä vaikkapa tässä luomuinstituutin konferenssiselostuksessa kuvailtu tavoite ei ole hyvä:
TP Organics 4th Organic Innovation Days (https://luomu.fi/kirjoitus/tp-organics-4th-organic-innovation-days/2/)
Kohti ei-kemiallista kasvinsuojelua
EU:n rahoittaman maataloustutkimuksen tulisi paremmin vastata kuluttajien huolenaiheisiin, kuten ruoan turvallisuuteen, edullisuuteen ja torjunta-ainejäämien alentamiseen. Ranskassa ollaan aktiivisia tällä saralla ja kuluttajien vaatimukset ruoan laadulle edistävät vahvasti luomutuotteiden kysyntää. Myös Saksassa pestisidit ja myös eläinten hyvinvointi ovat julkisessa keskustelussa paljon esillä.
[...]
Kasvinsuojeluongelmat ja –aineet ovat nousseet viime aikoina huolenaiheeksi uudella tavalla sitten 1970-luvun, ja tällä kertaa kemikaalien poistuminen markkinoilta ja resistenssin yleistyminen edellyttävät aivan uusia agroekologiseen osaamiseen perustuvia systeemisiä innovaatioita, joissa luomu on vahvoilla verrattuna kemialliseen kasvinsuojeluun luottavaan tavanomaiseen viljelyyn. Luomutuotannossa ja –tutkimuksessa on vahva osallistavan tutkimuksen traditio, jota voidaan hyödyntää niin tuottajien ongelmien ratkaisemisessa kuin kuluttajien ja kansalaisten huolenaiheisiin vastaamisessakin.
Sillä tuossa ajetaan kasvinsuojelua, joka täyttäisi luomuehdot. Kun sen sijaan pitäisi tavoitella kasvinsuojelua, joka varmasti toimii. Kehitysmaissa vielä eritoten: kohtuullisin kustannuksin. Joka kehitysmaissa tarkoittaa myös: kohtuullisella vaivalla (sillä siellä ei ole tarjolla tuottajille luomun lisähintaa tai luomutukia).
Resistenssin yleistyminen jne. saattavat olla ongelmia, mutta ne olivat tuossa konferenssissa vain tekosyitä. Ellei niitä olisi, luomuväen tavoite olisi täysin sama.
-
Näin voi tietysti käydä ...
Täysin itsetoimivien traktoreiden ja puimureiden tulo markkinoille vie vielä vuosia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.382890)
... jos tuollaista täydellisyyttä tavoitellaan. Mutta luulisinpa, että niin sanoakseni puolivälin ratkaisut tulevat hyvinkin pian. Niinkuin tuo artikkeli itse toteaa:
Niitä odotellessa yleistyvät muun muassa konenäköön eli automaattiseen tunnistukseen perustuva täsmäkasvinsuojelu ja maaperäsensorit, ilmenee TTS Työtehoseuran asiantuntijakyselystä.
Myös pienoislentolaitteiden käyttö yleistyy ja käyttötavat monipuolistuvat.
Kyllä ne varmaan Suomeenkin tulevat, kun niitä jo Afrikassa käytetään! :D
-
Yaralta lisää tuotekehitystä. N-sensori, vempain, joka voidaan liittää älykännykkään:
Yara transforms smartphones into Nitrogen sensors (http://ttps://www.yara.com/news-and-media/news/archive/2019/yara-transforms-smartphones-into-nitrogen-sensors/)
Tämä tarkoittanee sitä, että hintaa on saatu pudotettua ratkaisun edellisiin versioihin verrattuna:
Nitrogen analysis has traditionally required expensive equipment, restricting farmers’ access to the technology. With YaraIrix, Yara aims to make precision farming accessible to all farmers.
-
Tällainen on keksitty, ja sitä ryhdytään nyt kehittelemään. Se perustuu luonnon imitointiin:
Insect-deterring sorghum compounds may be eco-friendly pesticide (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/04/190403155427.htm)
Compounds produced by sorghum plants to defend against insect feeding could be isolated, synthesized and used as a targeted, nontoxic insect deterrent, according to researchers who studied plant-insect interactions that included field, greenhouse and laboratory components.
Mutta kun tuossa on se avainsana, että tuo uusi torjunta-aine aiotaan syntetisoida, melko varma voi olla, ettei sitä tulla luomusta hyväksymään.
-
Aika vānkã keksintö. Ovat kehittãneet liimamaisen torjunta-aineen (ainakin alustavasti):
‘Sticky’ pesticides could protect crops, cut harmful agricultural runoff (https://geneticliteracyproject.org/2019/04/29/sticky-pesticides-could-protect-crops-cut-harmful-agricultural-runoff/)
A problem with many pesticides is that rain washes them off plants and into the soil and groundwater. Now, researchers have devised a sticky approach to protecting plants, one that could be applied less frequently than chemical pesticides and might be less toxic. They have designed a molecule with two separate chains of amino acids, called peptides. One peptide embeds itself in the waxy surface of a leaf, holding tight in the rain, and the other juts out like a spear to attack microbial pests.
Aine kiinnittyy kasvin lehden pintaan. Eikä siis valu sateen mukana luontoon.
-
Glyfosaattikin kehittyy:
http://www.cpm-magazine.co.uk/2019/04/12/dual-salt-glyphosate-dual-approach-gives-superior-weed-kill/
Mutta katsovatko aineen fanaattiset vastustajat tuon kehitykseksi? Tuskinpa. Perinteisesti yksi vastustajien argumenteista sitā vastaan on juuri se, ettā se todella tarkoituksessaan tehoaa. Ja tappaa ne rikkakasvit. Vastustajille se siinā tuhoaa luontoa.
-
Erilaisia menetelmiä syntyy, siltä tuntuu, koko ajan:
Sokerijuurikkaan rikkakasvien torjuntaan kehitettiin uusi innovaatio: "Hyppy uudelle aikakaudelle"
Uusi menetelmä lupaa vähemmän ruiskutuskertoja ja kemikaaleja. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.445493)
Vaikka me toisaalla olemme tuoneet esille, että kemikaalien vähentäminen ei ole mikään itseisarvo, niin vähentäähän tuo kustannuksia. Ja tavanomaisesta sokerista tulee entistä halvempaa, ehkä. Luomusokeriin tuo innovaatio ei ulotu.
-
Droonit tulevat tähänkin:
Droonit tarkentavat ja tehostavat nurmirehun viljelyä (https://www.luke.fi/uutiset/droonit-tarkentavat-ja-tehostavat-nurmirehun-viljelya/)
Nurmirehun keskeisiä laatutekijöitä ovat muun muassa sulavuus ja kasvuston typpipitoisuus. Sulavuuteen vaikuttaa esimerkiksi kasvuaste, joten nurmen oikea-aikaisella korjuulla on suuri merkitys sen rehuarvoon. Typpipitoisuudesta ja sadon määrästä voidaan puolestaan tulkita kasvuston ottamaa ravinnemäärää ja lannoitustarvetta seuraavalle sadolle. Mittauksessa nopeus on valttia, sillä nurmen sulavuus voi heikentyä merkittävästi jopa yhden päivän aikana.
-
Tämä on nerokkaan yksinkertainen keksintö. Niin nerokkaan yksinkertainen, että se herättää jopa hilpeyttä:
A solarium for hens? How to increase the vitamin D content of eggs (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/06/190624111502.htm)
Siinä kanoille annetaan UV-valoa. "Alppiaurinkoa", kuten minun lapsuudessani sanottiin. Ja munien D-vitamiinipitoisuus nousee 3-4-kertaiseksi. Tutkitusti toimii, eivätkä kanatkaan siitä häiriinny.
Tulee tietysti heti mieleen, että samaa tietysti tapahtuu kesäisin paljon ulkoilevien luomukanojen munille. Mutta kuinka sitten talvisin, jolloin ihmiset tarvitsisivat D-vitamiinilisää juuri ruoassaan? Nyt luomuväki ei varmaankaan ole vielä miettinyt, hyväksytäänkö ko. niksi luomusääntöjen piiriin.
-
Tämän keksinnön luokittelu on vaikeaa. Tavallaan se on torjunta-aine, mutta se ei jossain mielessä sitten olekaan, ainakaan "kemiallinen":
Roundworm pheromones could boost crop pest resistance, cut chemical use (https://geneticliteracyproject.org/2019/07/29/roundworm-pheromones-could-boost-crop-pest-resistance-cut-chemical-use/)
Siinähän tuolla aineella kasvit itse herätetään tai viritetään torjumaan tuholaisiaan. Idea on vähän sama kuin muuntogeenisissä bt-kasveissa, mutta geenitekniikkaa ei tuossa nähdäkseni käytetä.
Luokittelusta sitten riippuu, voiko jatkossa (jos tuota tulee markkinoille) ainetta käyttää luomuviljelyssäkin.
-
Tämä innovaatio tulee tietysti myös luomuviljelijöiden käyttöön:
Se on nyt tässä: Ensimmäinen sähköllä vetävä maataloustraktori näki päivänvalon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.511730)
Ja olisiko jopa niin, että sillä luomuviljelyssä voitaisiin vähentää jopa enemmän hiilidioksidipäästöjä. Eikö se tutkimusten mukaan ollut niin, että luomuviljelyssä oli tuotettua ruokakiloa kohti tavanomaista enemmän traktorityötunteja?
-
Tässä kerrotaan (vai vieläkö vähän visioidaan?) vallan hurjasta kehityksestä täsmällisessä torjunta-aineiden käyttöteknologiassa:
AI-powered devices deliver ‘micro-dose’ of herbicide to cut agriculture’s chemical use (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/27/ai-powered-devices-deliver-micro-dose-of-herbicide-to-cut-agricultures-chemical-use/)
Why it matters: Smart spot spraying is being pushed as a “best of all worlds” solution to decrease input use, save farmers money, get better agronomic outcomes and pacify a public worried about pesticides in the field.
McCann’s company, Precision.ai, has developed drones with artificial intelligence to achieve that goal. Twenty drones can fly at a time. Sensors identify over 48,000 plant types as they fly over and deliver a micro-dose of herbicide to weeds, leaving surrounding plants untouched.
Tässä parhaassa mahdollisessa maailmassa siis koneelliset enkelit varjelevat peltoja ja samalla myös ihmisiä.
-
Kehitteillä on menetelmiä (järjestelmiä) joiden avulla torjunta-aineiden käyttö olisi viljelijöille turvallisempaa:
Agricultural industry leaders join forces to introduce closed transfer system technology for European farmers (https://www.syngenta.com/media/media-releases/yr-2019/10-10-2019)
Hyötyjä luvataan ympäristöllekin. Puhutaan siis suljetuista järjestelmistä.
(Vihje tähän: Annaleena Ylhäisen twiitti)
-
On kyetty syntetisoimaan eräs "luonnollinen" torjunta-aine:
https://geneticliteracyproject.org/2019/10/18/synthesized-natural-insecticide-perseanol-could-cut-use-of-harsher-pesticides/
https://phys.org/news/2019-10-chemists-perseanol.html
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Persea
Joka olisi nyt käytettyjä turvallisempi. Sen saatavuutta rajoitti aiemmin se, ettei tuosta puusta saatu enempää.
Mutta koska se on synteettinen, se tulee vain tehoviljelyn käyttöön. Luomulle se ei ole luonnollinen. Voi verrata siihen, miten pyretriini on luomussa sallittu, vastaavat pyretroidit eivät.
-
Täsmätorjunta ja täsmälannoitus astuu askeleen eteenpäin:
Nanosensor detects trace amounts of chemicals, helping farmers cut pesticide, fertilizer use (https://geneticliteracyproject.org/2019/11/18/nanosensor-detects-trace-amounts-of-chemicals-helping-farmers-cut-pesticide-fertilizer-use/)
Tarkkaa on. Ja halpaakin, vakuutetaan artikkelissa.
***
Aavistelen, että tuo yllä oleva edellyttää kosketusta maanpintaan. Se ei ole ehkä yhdistettävissä tähän:
Superdrönaren sprider både växtskyddsmedel och gödning (https://www.atl.nu/teknik/superdronaren-sprider-bade-vaxtskyddsmedel-och-godning/)
Kuinka sen kanssa onkaan, tuossa ilmoitetuista hehtaarimääristä voi arvioida, että koko Suomen maatalouden voisi noilta osin hoitaa alle 5000 tuollaisella droonilla.
***
Jos kuitenkin konservatiivisemmat viljelijät haluavat mieluummin suosia traktoria, on heille kohta tarjolla tällainen:
Sachen testar autonoma traktorer och 5G (https://www.landlantbruk.se/teknik/sachen-testar-autonoma-traktorer-och-5g/)
-
Kahdenlaisia vempaimia, jotka sopivat myös ja erityisesti luomuviljelyyn:
Hollantilainen robotti tekee myrkyt turhiksi, kitkee rikkaruohot ja parantaa satojen antia - katso video (https://www.tivi.fi/uutiset/hollantilainen-robotti-tekee-myrkyt-turhiksi-kitkee-rikkaruohot-ja-parantaa-satojen-antia-katso-video/95138e25-be72-4d72-9576-5d167f62a25c)
Harrington Seed Destructor kills nearly 100% of U.S. agronomic weed seeds in lab study (https://aces.illinois.edu/news/harrington-seed-destructor-kills-nearly-100-us-agronomic-weed-seeds-lab-study)
Koska niillä viime kädessä vähennettäisiin torjunta-aineiden käyttöä aina siihen asti, että pärjättäisiin kokonaan ilman. Nuo kaksi tapaa eroavat siinä, missä vaiheessa rikkakasvit erotellaan pois tuotanto kasvien joukosta.
-
"Kaupunkiviljelyyn" aina lisää uusia mahdollisuuksia:
Koneviesti: Svante Engström seuraa karjansa elämää etänä 18 kilometrin päästä – Piparbyn tilan videovalvontajärjestelmä valvoo pihattoa jatkuvasti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/artikkeli-1.1007123)
Piparbyn tilalla kasvavaa lihakarjaa valvotaan kamerajärjestelmällä, joka välittää isäntäväelle 18 kilometrin päähän teräväpiirtoista videokuvaa.
Pihaton tapahtumat ovat katseltavissa reaaliaikaisina tai tallenteina.
Turunmaan saaristoon kuuluvassa Pikku-Nauvon saaressa sijaitsevalla Piparbyn tilalla kasvatetaan lihakarjaa, joka koostuu hereford-, angus- ja charolais-rotujen yksilöistä ja niiden sekoituksista. Eläimet laiduntavat ulkona kesäkuusta syys–lokakuulle, ja talveksi ne siirretään sisälle pihattonavettaan.
Haluatko jatkaa lukemista?
Tuokin systeemi sikäli neutraali, että kyllä luomuviljelijäkin sen voi käyttöönsä ottaa.
-
Elisa pisti heti paremmaksi:
Helsingissä istuva kuljettaja ohjaa traktoria 170 kilometrin päässä Raisiossa – katso videolta miten käy (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1010588)
Verkkoyhtiö Elisa esitteli maanantaina tulevaa 5G-verkkoa ja käytti esimerkkinä traktorin etäohjausta. Pasilassa istunut Pekka Päivikkö ohjasi tottuneesti Raisiossa sijaitsevaa traktoria. Traktorin katolla olevan kameran kuvat välittyivät reaaliajassa Päivikön eteen.
-
Tämä vempain tai systeemi on mennyt vielä askeleen eteenpäin:
Uusi satelliittipalvelu tuo Yara N-Sensorin algoritmin jokaisen viljelijän ulottuville (https://www.yara.fi/uutiset-ja-tapahtumat/uutiset/2020-03-10-atfarm/)
Nyt Yara tuo markkinoille seuraavan sukupolven Atfarm-satelliittipalvelun, jonka äly perustuu yli 20 vuoden aikana kerättyyn tutkittuun tietoon viljelykasvien typenotosta. Uuteen ratkaisuun on yhdistetty Yara N-Sensorin ainutlaatuinen algoritmi, jonka avulla kasvillisuusindeksiin pohjautuva satelliittitieto saadaan muutettua tarkaksi levityskartaksi ilman arvailuja tai pellolla tehtäviä erillisiä mittauksia.
***
Tällainen seminaari on pidetty, twiitti:
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
Salossa torstaina järjestetyn TäsmäViljely-Foorumin idea on peräisin brittiläisestä CropTec Show'sta. Vuosi sitten KM:ssä oli juttu kyseisestä näyttelystä.
https://t.co/u5K0iARfmW?amp=1
Täsmäviljely
-
Yksi uutislinkkaus tästä jo meillä olikin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg17428#msg17428), mutta laitetaan tähänkin.
Video: Suomi loistaa korkealla osaamisellaan valoviljelyssä – vertikaaliviljelmillä Lapinjärvellä robotti auttaa sadonkorjuussa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/artikkeli-1.1104159)
Tiede & tekniikka
28.05.2020
Tuulikki Viilo
Robottihissi siirtää korjuukypsät kasvit pakkaamoon. Automatisoitu kasvihuonetuotanto voi tulevaisuudessa osin syrjäyttää mansikkamaalla kykkimisen.
Kaikilla tiloilla kausityövoimaa ei tarvita.
Lapinjärvellä Robben Pikku Puutarhassa työvoimaa tarvitaan tasaisesti vuoden ympäri. ”Pieni” sopii sanana huonosti kuvailemaan paikkaa. Suurissa kasvihuoneissa viljelyssä on jopa 35 eri kasvia.
Myös automatisaatiota hyödynnetään paljon.
Haluatko jatkaa lukemista?
Edelleen ihmetellen kehitystä ja sen nopeutta. Kuin yleisennakkoluuloni ennen oli, että teollisuudessa ja toimistotyössä olisi mahdollisuuksia automatisointiin, muttei niinkään maataloudessa.
-
Entä avomaalla? Annaleena Ylhäinen 31.05.20:
Twitterfiidini on ollut tänään täynnä tätä John Deeren sähkötraktoria
https://youtu.be/gMaQq_vRaa8
Sähköhän ei tuossa ollut olennaisinta. Vaan hämmästyttävän pitkälle viety automatisointi.
-
Tällaisessakin voisi uudesta teknologiasta olla apua:
Droonit ja tekoäly voivat suojata pellolla pesivien lintujen pesiä (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/droonit-ja-tekoaly-voivat-suojata-pellolla-pesivien-lintujen-pesia)
Toiveena on myös saada automaattinen pesien tarkkailu osaksi maanviljelyn koko ajan monipuolistuvaa teknologiaa.
– Droonien käyttö maataloudessa yleistyy koko ajan, koska ne ovat monessa muussakin asiassa hyödyllisiä. Niiden avulla voidaan esimerkiksi löytää pellosta rikkakasveja tai pitää huolta lannoitteiden täsmällisemmästä levityksestä. Tulevaisuudessa toivommekin, että sama lento, joka antaa maanviljelijälle katsauksen pellon tilanteeseen, antaisi myös tietoa missä linnut pesivät, kertoo Lammin biologisen aseman tutkija John Loehr.
-
Annaleena Ylhäinen, twiitti 10 tuntia sitten:
UV-valolla voi tappaa mikrobeja. Niillä putsataan esim labrojen pinnat yöaikaan. Monille on tuttu LED Tailorin ja Arskametallin WiSDOM-rikkaseula, joka torjuu taudinaiheuttajia sinisellä valolla. Mutta entäs tämä, robotti säteilyttää viiniköynnöksiä UV:llä
https://t.co/3lHhRpLOA6?amp=1
***
Niin, minulla ei ole tietoa, saisiko tuota käyttää luomuviinin valmistuksessa. Ehkä saakin, kun sinä käytetään vain fysiikkaa. Eikä kemiaa.
-
Jos EU:n viljelijät pakotetaan jatkossa vähentämään torjunta-aineita, tästä saattaisi löytyä vaihtoehto rikkakasvien torjuntaan.
Nufarm and Crop.Zone use electricity to control weeds (https://t.co/TJezV4AnNZ?amp=1)
Tuon kuvauksen pohjalta voisi kuvitella, että tuo keino hyväksyttäisiin luomussakin. Kun liekinheittimetkin hyväksytään. Varma ei voi olla.
Hinnoista ei tuossa kerrottu. Eikä esim. energiankulutuksesta tms.
-
Annaleena Ylhäinen twiittasi eilen:
Teksasissa on kehitetty uudenlainen maahan sekoitettava "kastelugeeli", joka imee yön aikana kosteutta ilmasta ja vapauttaa sitä sitten kasveille päivällä.
Linkaten tähän artikkeliin:
Engineers Create Self-Watering Soil That May Revolutionize Farming (https://interestingengineering.com/engineers-create-self-watering-soil-that-may-revolutionize-farming)
Olen melko varma, että tuo tulee hyvin pian IFOAM:in, kansainvälisen luomuliiton, kiellettävien aineiden ja keinojen listalle.
-
YLE myös huomannut:
Drooni nappaa myyntikuvat, paljastaa myrskytuhot ja peltojen lannoitustarpeet – kuvauskoptereiden käyttö maa- ja metsätaloudessa lisääntyy vauhdilla (https://yle.fi/uutiset/3-11661590)
Kun minä olin lapsi, niin kuvittelimme, että tuollaista olisi olemassa vasta joskus hamassa tulevaisuudessa... joskus 2000-luvulla — hei, me elämmekin jo vuotta 2020!
***
Periaatteessa tuota tekniikkaa ehkä voisi soveltaa luomuviljelyssäkin. Ihan heti en keksi miten.
-
Saakohan tätä käyttää luomukanalassa:
https://mobile.twitter.com/pievarino/status/1336620756457938945/photo/2
***
Tanskassa on kehitteillä drooni joka tunnistaa ukonputken ja ruiskuttaa sen heti:
https://www.maskinbladet.dk/agro/artikel/70354-prototype-drone-kan-bade-spotte-og-sprojte
***
Nämäkin vinkit on "varastettu" Annaleena Ylhäisen twiittisivulta.
-
Menee hyvin täsmälliseksi. Ainakin niin luvataan:
Määränsäätöautomatiikka täsmäviljelyssä (https://www.digimaatalous.fi/maaransaatoautomatiikka-tasmaviljelyssa/)
Kaikessa se näkyisi:
Määränsäätöautomatiikka (Variable Rate application Technology, VRT) on täsmäviljelyssä käytettävä menetelmä. Sillä tarkoitetaan tuotantopanoksen levittämistä pellolle siten, että levitysmäärä vaihtelee automaattisesti tarpeen mukaan. Levitettävä tuotantopanos on useimmiten siemen, lannoite tai kasvinsuojeluaine. Se voi myös olla esimerkiksi karjanlantaa, kalkkia tai kasteluvettä. Laajasti ajateltuna maanmuokkaustakin voidaan tehdä määränsäätötekniikalla, kun syvyyttä tms. säädetään. Tavoitteena on tuotantopanoksen ja ajan säästö, ympäristökuormituksen vähentäminen sekä sadonlisäys.
Kohta ovat ohi ne ajat, jolloin joillakin oli mahdollisuus kielenkäyttöön, että jotakin "syydetään" pelloille.
Vihje tähän on saatu yhdestä suomalaisesta twiittikokoelmasta, jota seuraan. Ja jota en viitsi nimetä, ettei sieltä tule kohta plagiointisyytteitä. 8)
-
Tässä sitten tekniikkaa, joka palvelee erityisesti luomuviljelyä:
***
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen
Tanskalainen luomuviljelijä viljelee sokerijuurikasta luomuna. Rikkakasvit kitkee FarmDroid -peltorobotti.
Robot løftede indtjening i øko-sukkerroer markant (https://landbrugsavisen.dk/mark/robot-l%C3%B8ftede-indtjening-i-%C3%B8ko-sukkerroer-markant)
***
Hienoa tekniikkaa. Mutta olemme jo etukäteen kysyneet, mihinkä ihmeen tarkoitukseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg7794#msg7794).
-
Viljelytavan kannalta (lähes) neutraalia tekniikkaa:
Tilaisitko peltorobotin hoitamaan kylvöt - Tanskassa se on mahdollista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.1379204)
Suomalainen Maaseutu 00:00
Markku Pulkkinen
Tanskalainen Agrointelli on kehittänyt peltorobotin kylvöihin, harauksiin ja ruiskutuksiin. Robotti on käytössä jo useissa Euroopan maissa.
Ihan ei ollutkaan, kun ruiskutuksetkin tuossa mainittiin. Mutta muutoin varmaan käyttökelpoinen luomussakin.
-
Kieltämättä myös tällaisissa matalan teknologian keksinnöissä, innovaatioissa on jotain viehättävää ja innostavaa:
Äyskäri, mehupurkki ja kaupan roskaotin – näistä aineksista taivalkoskelainen Kalevi Remes kehitti kiitellyn marjanpoimurin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.1562146)
Kunhan — ja tässä tärkeä varaus — tuollaisia ja vastaavia ei tarjota kehitysmaille ainoina vaihtoehtoina. En innostu sinne kehitetystä halvasta ja tehokkaasta superkuokasta.
-
Mekaanis-digitaalinen maaorja:
John Deere Reveals Fully Autonomous 8R Tractor During CES 2022 (https://www.precisionag.com/market-watch/john-deere-reveals-fully-autonomous-8r-tractor-during-ces-2022/)
Isäntä antaa traktorilleen ohjeet. Se ryhtyy ahkeroimaan pellolla. Isäntä voi lähteä pois. Raportti töiden sujumisesta tulee puhelimeen. Noita voinee olla useampiakin. Orjamarkkinat alkavat pian:
The autonomous tractor will be available to farmers later this year.
-
Uudenlainen tapa kehittää torjunta-aineita:
Insecticides based on RNA technology could poised to be a low impact way to control plant pests (https://geneticliteracyproject.org/2022/01/14/insecticides-based-on-rna-technology-could-poised-to-be-a-low-impact-way-to-control-plant-pests/)
The proof-of-principle study aimed to answer whether an RNA-insecticide spray would be stable enough to use in agriculture. The researchers matched double-stranded (ds) RNA to an actin gene in Colorado Potato Beetle, a leading potato pest that inflicts $100 million per year in costs to North American farmers and also damages tomato and other plants. Actin genes produce actin proteins that are essential for many cellular functions and prevalent in eukaryotic cells, and were used in this study to test how stable the ds RNA would be in the field.
Once applied on leaves, the ds actin-RNA insecticide was highly effective on potato beetles that ate the leaves.
Eli tehoaisi erityisesti koloradokuoriaiseen. Koska se silloin tällöin uhkaa myös Suomessa, ko. aineelle — sitten kun sitä on saatavissa — olisi täälläkin käyttöä.
Koska kehittämisessä on ollut mukana geenitekniikkaa, ainetta tuskin hyväksytään luomussa käytettäväksi.
-
Menee hyvin täsmälliseksi. Ainakin niin luvataan:
Määränsäätöautomatiikka täsmäviljelyssä (https://www.digimaatalous.fi/maaransaatoautomatiikka-tasmaviljelyssa/)
— klips —
Kohta ovat ohi ne ajat, jolloin joillakin oli mahdollisuus kielenkäyttöön, että jotakin "syydetään" pelloille.
Mutta ei se täsmällisyys sitten välttämättä tuotantopanosten minimoimista ole. Otetaan tästä Naturen artikkelista vain tämä yhteenvetotulos:
Establishing long-term nitrogen response of global cereals to assess sustainable fertilizer rates (https://www.nature.com/articles/s43016-021-00447-x)
The resulting LT sustainable nitrogen inputs range from 150 to 200 kgN ha−1 and this interval narrows with increasing yield potential and decreasing gross domestic product. The adoption of LT response curves and external costs in cereals may have important implications for policies and application ceilings for nitrogen use in regional and global agriculture and ultimately the global distribution of cereal production.
Eli noinkin suuret typpilannoitemäärät hehtaaria kohti ovat optimaalisia ja kestäviä.
Kun EU:n pellolta pöytään -strategian yhtenä tavoitteena mainitaan puolittaa lannoitteiden käyttö, se ei tuon mukaan välttämättä ole hyödyllistä. — Netistä tällainen tieto:
On a European average, the nitrogen fertiliser consumption per hectare of fertilised UAA (utilised agricultural area) amounts to 77.2 kg per ha in 2018.
Täytyy vielä tarkistaa ja varmistaa.
-
Tämäkin kehitystyö kuuluu tähän sarjaan:
Liikkeen laukaisemat petojen äänet karkottivat tutkimuksessa tehokkaasti sorkkaeläimiä pellolta – tehokkain oli ihmisen ääni (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1790176)
Kokeessa oli mukana seitsemän vehnäpeltoa. Saalistajien ääniksi valittiin susi, koira ja ihminen.
Jonkinlainen "supervariksenpelätin'. Ja kyllä: on käytettävissä luomupelloillakin.
-
Hurjia ovat visiot.
Itseajavat koneet vapauttavat viljelijän johtamistehtäviin
Viljelijä kontrolloi työlaitetta kannettavalla älylaitteella. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/aff773d6-7559-4d20-a4bf-b68d44f085da)
Kohta voi viljelijöitä taas sanoa sanan täydesä merkityksessä isänniksi. Vaikka palveluksessa, ei olisi yhtään (ihmis)renkiä.
Hurjuus on nyt ennenkaikkea siinä, että tuo ei enää ole jossain "amerikoissa". Vaan täyttä päätä täällä tulossa.
-
Australian kasvihuoneissa suunnitellaan käytettäväksi keinotekoisia kimalaisia:
How AI ‘robot bumblebees’ might dramatically improve pollination (https://geneticliteracyproject.org/2022/07/25/how-ai-robot-bumblebees-might-dramatically-improve-pollination/)
Pienen pieniä drooneja. Hakkaavat tehokkuudessa samaa käsin tekevän ihmisen, tuossa kerrotaan.
Tuossa muuten taas sellainen keksintö, että ei ole lainkaan varmaa, kielletäänkö se luomussa. Niin huonosti luonnonmukainen kuin se onkin. Mutta kemiaa tai biologiaa ei käytetä!!!
-
Menetelmä on käytettävissä ja käytössä:
KEINOÄLY PELASTAMAAN AFRIKAN BANAANEJA – UUDET MENETELMÄT HAVAITSEVAT VIRUSTAUDIN VARHAIN (https://www.ku.fi/artikkeli/4767062-keinoaly-pelastamaan-afrikan-banaaneja-uudet-menetelmat-havaitsevat-virustaudin-varhain)
Menetelmä on siinä suhteessa neutraali, että sillä voidaan pelastaa luomubanaanitkin.
Tohtorit Guy Blomme ja Michael Gomez Selvaraj johtavat kansainvälisen CGIAR-verkoston tutkijaryhmää, joka on kehittänyt ilmakuvaukseen ja keinoälyn konvoluutiohermoverkkoon perustuvan menetelmän BBTV:n varhaiseen jäljittämiseen.
Helppokäyttöinen kännykkäsovellus on löytänyt jopa 90 prosenttia tapauksista eräissä maissa. Tutkijoiden mukaan kehitteillä on maailmanlaajuinen satelliittipohjainen jäljitysverkosto.
Menetelmää on testattu Burundin maataloustutkimuslaitoksen kanssa.
-
Enää ei mennä kibbutzeille kesätöihin:
Channa Prakash
@AgBioWorld
Flying fruit pickers! Apple-harvesting robots from Israel https://tevel-tech.com
https://mobile.twitter.com/AgBioWorld/status/1570607658352390144
-
Etenee:
Droneruiskut sallitaan ehkä vuonna 2025 — Aasiassa kasvinsuojelussa käytössä on jo satojatuhansia droneja (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a9f632da-21b0-4f63-b757-c58301e12ea3)
Dronen käyttö kasvinsuojelussa etenee Euroopassa. Aasiassa droneja käytetään jo samassa tarkoituksessa yleisesti.
-
Uusi systeemi, joka optimoi torjunta-aineruiskutukset:
John Deere holt schlaue Spritzfunktion nach Europa - Kameras scannen (https://www.agrarheute.com/technik/ackerbautechnik/john-deere-holt-schlaue-spritzfunktion-europa-kameras-scannen-599923?utm_campaign=share-link&utm_source=agrarheute&utm_medium=twitter)
John Deere holt eine schlaue Funktion für Pflanzenschutz nach Europa. Die arbeitet mit Kameras und soll 2/3 Mittel einsparen. So funktioniert die Technik.
Auf der diesjährigen SIMA präsentiert John Deere erstmals die Funktion See & Spray für Pflanzenschutzspritzen, die im niederländischen Horst produziert werden. Ausgerüstet mit See&Spry können Pflanzenschutzspritzen Unkräuter erkennen und gezielt behandeln. Das soll bis zu 2/3 Pflanzenschutzmittel sparen.
(lihav. HJ)
Jos tuolla edistetään EU:n tavoitetta torjunta-aineiden käytön vähentämisestä, meilläkään ei ole siihen nokan koputtamista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg28181#msg28181). ;D
-
Täältä:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Peltorobotit ovat vielä harvinaisia, mutta 10 v päästä tilanne on todennäköisesti muuttunut.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S277237552200034X
https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1593943567168421889/photo/1
Paitsi hieno juttu sinänsä, ne ovat huikean näköisiäkin. Jokainen pikkupoika (ehkä tyttökin) olisi jouluna iloinen tuollaisten pienoismalleista!
-
Tällainen vempain on naapurissa kehitteillä:
Väderstad kehittämässä erittäin tarkkaa kylvökonetta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/743e847d-21c1-4cd4-9c6a-f3f5ec44b76e)
Viljojen tarkkuuskylvö mahdollistaa tuotantopanosten käytön vähentämisen satotasojen heikkenemättä, yhtiö lupaa.
Ainakin kuulostaa juuri siltä, jota tässä EU:n paineessa kaivataan.
Piilomainostakaamme firmaa samantien kunnolla:
https://www.vaderstad.com/se/
-
Miniessee jo alussa olevista ja ehkä mahdollisista innovaatioista maatalouden alueella:
Nästa banbrytande innovation finns i lantbruket (https://www.landlantbruk.se/nasta-banbrytande-innovation-finns-i-lantbruket)
Samtidigt som över åtta miljarder munnar ska mättas behöver aspekter som biologisk mångfald, övergödning och klimatpåverkan tas i beaktande. Kanske är det just i lantbrukets hållbarhetsutmaningar vi hittar den nästa banbrytande innovationen? Det skriver Jenny Asplund.
-
Hän ei näe tätä ainoastaan hyödyllisenä vaan myös välttämättömänä:
Precision agriculture, satellites and drones critical to feed 800 million food-insecure people (https://geneticliteracyproject.org/2022/12/15/precision-agriculture-satellites-and-drones-critical-to-feed-800-million-food-insecure-people/)
Precision agriculture covers a range of technologies that generate and analyse data to help farmers understand how much water and fertiliser they need and when. Using algorithms that combine information from satellite imagery, drone footage, weather forecasts and data from sensors in the soil, farmers can understand day by day and field by field how their crops are doing and what inputs they need and when.
Poliittisestikin se muuten tuntuu välttämättömältä (HJ). Kun yhä ratsastetaan ajatuksella, että maatalouspolitiikan keskeinen (tai ainoa) tavoite on vähentää tuotantopanoksia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg30190#msg30190).
-
Tämä ryhmä on ollut aiemminkin (usein) täällä esillä. Mm. tässä kääntämässämme artikkelissa (http://tuottavamaa.net/artikkelit/translated/wood.php). Nyt se on löytänyt yhden lisäsyyn, miksi erityisesti kehitysmaiden maatalous täytyy pitää entisellään:
Anti-biotech Canadian NGO ETC Group claims ‘precision agriculture’ would ‘further break’ global farming system (https://geneticliteracyproject.org/2023/01/05/anti-biotech-canadian-ngo-etc-group-claims-lowering-food-waste-through-precision-agriculture-would-further-break-global-farming-system/)
The ETC. Group recently protested the role of the tech billionaires, such as Bill Gates and Jeff Bezos, in the Montreal COP15 Conference on Biodiversity, noting biotech firms are promoting financialization and corporate takeover of nature.
Aika vastaavan tyyliset ovat perusteet kuin käännösartikkelissamme.
-
Kaupunkiviljelyä:
Guy Grows Peppers Using Radio-Controlled Equipment in His Greenhouse
This superhot pepper-lover grew them using only remote-controlled machinery. (https://interestingengineering.com/culture/guy-grows-peppers-using-radio-controlled-equipment-in-his-greenhouse?utm_source=Facebook&utm_medium=content&utm_campaign=organic&utm_content=Jan28&fbclid=IwAR1fqd9YlQrwvwBB4exolI-reEgWTDAQoWQmNx7E3pKuIL0XIim44so4ZYA)
-
Tällainen tulee kovaa vauhtia Suomeen:
Peltorobotin sokerijuurikas- ja syysrapsihommat sujuivat hyvin, seuraavana vuorossa pinaatin kylvö (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/31e614bb-54e3-446f-a1f6-d35ad0a44831)
Ja varmaan tuo sokerijuurikkaan luomuviljelyynkin sopisi... Mutta juurikasta ei viljellä Suomessa.luomuna! ;D
-
Myös GLP kertoo tästä:
Growing crops without bees? Mini greenhouse pollination drones might do the trick (https://geneticliteracyproject.org/2023/08/24/growing-crops-without-bees-mini-greenhouse-pollination-drones-might-do-the-trick/)
Alkuun ilmeisesti vain kasvihuoneissa. Mutta sellainenkin hyöty noista sähkömehiläisistä olisi, etteivät ne kilpaile ravinnosta luonnonlajien kanssa.
-
Nyt se pääsi oikein kuvaan:
Monikätinen robotti voi korvata ihmisen mansikan korjuussa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/900c0e91-0b46-4e75-84c1-facaa0b581a3)
Toivottavasti ...
tätä (https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwj_ydf_q-WBAxUhGBAIHRzdC98QyCl6BAg7EAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.youtube.com%2Fwatch%3Fv%3Dazoy-mtCpQg&usg=AOvVaw1Ig95FkmF6-MveqWKMdHT4&opi=89978449)
... ei koskaan korvata! ;D
-
Tämä ryhmä on ollut aiemminkin (usein) täällä esillä. Mm. tässä kääntämässämme artikkelissa (http://tuottavamaa.net/artikkelit/translated/wood.php). Nyt se on löytänyt yhden lisäsyyn, miksi erityisesti kehitysmaiden maatalous täytyy pitää entisellään:
Anti-biotech Canadian NGO ETC Group claims ‘precision agriculture’ would ‘further break’ global farming system (https://geneticliteracyproject.org/2023/01/05/anti-biotech-canadian-ngo-etc-group-claims-lowering-food-waste-through-precision-agriculture-would-further-break-global-farming-system/)
The ETC. Group recently protested the role of the tech billionaires, such as Bill Gates and Jeff Bezos, in the Montreal COP15 Conference on Biodiversity, noting biotech firms are promoting financialization and corporate takeover of nature.
Aika vastaavan tyyliset ovat perusteet kuin käännösartikkelissamme.
Päivitetty selvitys siitä järjestöstä:
ETC Group: ‘Extreme’ biotechnology critic campaigns against synthetic biology and other forms of ‘extreme genetic engineering’ (https://geneticliteracyproject.org/glp-facts/etc-group-extreme-biotechnology-critic-campaigns-against-synthetic-biology-and-other-forms-of-extreme-genetic-engineering/)
Tämä puheenvuoro osittain väärässä paikassa. Mutta moista ryhmää kannattaa... varoa tai suhtautua siihen valmiiksi epäillen. Eli ehdotan ennakkoluuloista suhtaumista tähän ennakkoluuloja levittävään porukkaan. 8)
-
Lukessa kehittellään/on kehitetty tällaista:
Katse ylöspäin – Pitkävartisten kasvien viljelyyn varmuutta vertikaaliratkaisuista (https://www.luke.fi/fi/uutiset/katse-ylospain-pitkavartisten-kasvien-viljelyyn-varmuutta-vertikaaliratkaisuista)
Vihannesten kerrosviljelyssä ei ole mitään uutta, ja salaatteja ja yrttejä on kasvatettu kerroksittain jo vuosia. Luken kehittämä teknologia vie vertikaaliviljelyä harppauksen eteenpäin monipuolistamalla kasvivalikoimaa: kerroksittain voidaan kasvattaa kustannustehokkaasti esimerkiksi kurkkua tai proteiinipitoista papua; vihanneksia, joilla on myös ravitsemuksellista merkitystä. ”Kehitimme teknologiaa, jolla voidaan viljellä salaattien ja yrttien lisäksi tuhdimpia kasveja. Useissa ravitsemussuosituksissa kannustetaan lisäämään kasvisten syöntiä. On tärkeää, että niiden tuotanto voidaan turvata myös tulevaisuudessa”, Luken erikoistutkija Titta Kotilainen kertoo.
Luke on patentoinut teknologian useissa maissa. Ainutlaatuinen ratkaisu odottaa jatkokehitystä ja laajaa käyttöönottoa.
Miksi tuo koskee käytännössä vain tehoviljelyä? Sen takia, että Suomelle ja Ruotsille myönnetty väliaikainen poikkeuslupa, ettei luomukasvihuoneviljelyssä tarvita maakosketusta, pätee vain jo olemassa oleviin yrittäjiin. Uusille ei poikkeusta sallita.
-
Kehitystyötä Suomessa:
Saarijärven älymaataloushanke sai jättipotin EU-rahaa — ”Kaiken kehitystyön ytimessä on aktiiviviljelijä” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d501988e-ce9c-4261-9315-5a3ea44f378e)
Todella paljon mukavampi tänä päivänä on katsoa kuvaa tuollaiseen tarkoitukseen käytetystä ja suunnitellusta droonista kuin vaihtoehtoiseen tarkoitukseen. 8)
Johtava tutkija Hannu Haapala on tehnyt väitöskirjansa täsmäviljelystä.
Täsmäviljelyn lisääminen on keskeinen tavoite myös Biotalouskampuksen uudessa hankekokonaisuudessa.
Täsmäviljelyssä pellon ominaisuudet selvitetään jokaisesta kohdasta erikseen. Kartoituksen apuna voidaan käyttää muun muassa drooneja sekä ilma- ja satelliittikuvia.
Seuraavaksi mietitään, mitä kullekin pellon kohdalle tehdään. Sitten käytetään työkoneita, jotka säätyvät mitattujen olosuhteiden mukaan. Lopuksi tulos mitataan esimerkiksi satokartoituksella ja kertynyttä tietoa käytetään apuna seuraavan vuoden viljelyssä.
”Maailman kaikista viljelijöistä vain kuusi prosenttia tekee täsmäviljelyä. Tavoitteemme ja myös yritysten tahto on, että prosentti saadaan tästä nousuun”, Haapala kertoo.
Täsmäviljelyn voi ehkä kuvitella luomussakin. Mutta eiköhän tuossakin tehoviljelystä puhuta?
-
Kasvihuoneissa varsin näppärää, luulisi:
Robot bees: How can artificial pollination help vertical farming thrive? (https://geneticliteracyproject.org/2023/11/17/__trashed-6/)
Onko tuo käytettävissä luomussa? Se on siinä ja siinä. Periaatteessa ne ovat verrattavissa sallittuun traktoriin. Mutta pahoja imagohaittoja voi luonnonmukaisuudelle tulla.
-
Ajattelin, että tämä on seurausta Viron vähän eteläisemmästä maantieteellisestä sijainnista (MT):
Maissisäilörehu mullisti Viron maidontuotannon: Viljely moninkertaista Suomeen verrattuna (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/1ae44e9e-03e2-4a11-aaba-cd83facbb1af)
Nykyään käytännössä kaikkien keskisuurten ja suurten lypsykarjatilojen ruokintapöydiltä Virossa löytyy maissia.
TILAAJALLE
Mutta ehkä ei olekaan niin. Annaleena Ylhäinen:
https://twitter.com/AYlhainen/status/1726341591101755511?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Agrarheutessa on juttu suomalaisesta maissisäilörehun viljelystä. Kuvat Sievistä. On haastatelu KoneJaket a:n Mika Laakkoa.
Agrarheute:
Maishäckseln in Finnland: Der letzte Mais auf der Nordhalbkugel (https://www.agrarheute.com/pflanze/mais/maishaeckseln-finnland-letzte-mais-nordhalbkugel-613249?utm_campaign=share-link&utm_source=agrarheute&utm_medium=twitter)
***
Minä kiinnittäisin huomiota siihen, että vielä ei ole edes puhuttu maissin geenijalostuksesta Suomen olosuhteisiin.
-
Hänen kauttaan saamme usein tietoa myös tästä kehityksestä:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Sveitsissä on käytössä jo 90 ruiskudroonia kasvinsuojeluaineiden levitykseen. Niitä käytetään erityisesti viinintarhoilla. EUssa droonin käyttöä kasvinsuojeluaineiden levitykseen ei ole (vielä) sallittu
https://landbrugsavisen.dk/mark/schweiz-har-godkendt-90-droner-til-spr%C3%B8jtning
https://twitter.com/AYlhainen/status/1737078641610149961?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet
-
Näin heillä:
Baldwin-traktori kylvää 65-metrisen kylvökoneen kanssa hehtaarin minuutissa − polttoainesäiliön koko on 2 200 litraa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-ja-autot/701d93bf-ec8e-4f9e-8d07-65655617c670)
Mutta kyllä meilläkin:
Sähköinen voimansiirto on tärkeä osa konevalmistajien tuotekehitystä – Agritechnicassa oli lukuisia sähköisiä ratkaisuja esillä (https://www.koneviesti.fi/yritykset-ja-tapahtumat/9b3156b0-c0f6-4d2f-a2ae-5231d1a3f436)
-
Jännä keksintö:
Easy-to-use, biodegradable plant-based pesticide detector in development could provide an extra layer of food safety (https://geneticliteracyproject.org/2024/02/09/easy-to-use-biodegradable-plant-based-pesticide-detector-in-development-could-provide-an-extra-layer-of-food-safety/)
Brazilian researchers have created a sensor that can be attached to the skin of fruits and vegetables to check for harmful pesticides. The sensor is made of cellulose acetate, a plant-based material that is biodegradable and eco-friendly.
The device could help ensure food safety in a world that faces food scarcity and health issues due to the excessive use of agrochemicals.
Tuo on siitä mukava keksinto, että kelpaa sekä tavanomaisessa että luomuviljelyssä.
Tavanomaisessa löydetään haitalliset torjunta-aineet.
Luomussa löydetään synteettiset.torjunta-ainnet.
-
Tällainen niksi:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Kanadalaiset tutkijat kehittävät keinoa hajottaa hometoksiinit viljaraaka-aineesta kylmän plasman avulla. #hometoksiini #mykotoksiini
Cold plasma technique poised to bolster food safety and germination in wheat and barley (https://www.foodingredientsfirst.com/news/cold-plasma-technique-poised-to-bolster-food-safety-and-germination-in-wheat-and-barley.html)
https://twitter.com/AYlhainen/status/1768569056167137411?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet