Tuottava Maa Turvattu Luonto
Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 12.08.09 - klo:16:56
-
Tuolla toisessa aiheessa "palstaviljelijö" kertoi mielipiteenään:
Mistä sitten johtuu liika lanta alueella? -> liiasta, luonnottomasta lihansyönnistä ja maitotuotteiden käytöstä.
Tätä kasvissyöntiajattelua myös vihreät yleisemminkin - jotenkin, ei johdonmukaisesti - tuovat ihanteena esille. Vaikkapa Vihreässä Langassa (http://www.vihrealanka.fi/) kasvisruoka on paljon esillä (Nyt tällä hetkellä esim. palstat "Helppo kasviskettiö" ja "Köyhän kasviskeittiö" ja blogissa "viikon kasvisresepti").
Mutta miten "luonnotonta" ja miten haitallista luonnollekaan lihan ja eläintuotteiden syönti tosiasiassa on?
Tästä Dennis Avery kirjoitti juuri äskettäin minusta ansiokkaan esseen, johon tässä nyt tässä vaiheessa vain linkkaan:
GIVING UP MEAT TO SAVE THE PLANET? (http://www.cgfi.org/2009/08/10/giving-up-meat-to-save-the-planet-by-dennis-t-avery/0)
Kuusi "pointtia", miksi ei!
PS. Itse olisin lisännyt ironisen 7. "pointin", että luomuviljely tulee käytännössä mahdottomaksi, jos eläinten lanta loppuu ...
-
Aika monta pointtia romuttuu jo tällä:
http://ezinearticles.com/?Raw-Food-Protein-Sources---Where-Do-I-Get-My-Protein-on-a-Raw-Food-Diet?&id=2411308
PS. Itse olisin lisännyt ironisen 7. "pointin", että luomuviljely tulee käytännössä mahdottomaksi, jos eläinten lanta loppuu ...
En ole kasvimaallani ikinä tarvinnut lantaa. Kauppojen luomusalaatit joissa on käytetty lantaa, maistuvat myös sille, eikä niitä voi syödä.
Puiden lehdet, heinä, virtsa ja kasvikäytteet ovat itsellä riittäneet aivan hyvin - ainakin pienimuotoisessa viljelyssä.
-
En ole kasvimaallani ikinä tarvinnut lantaa. Kauppojen luomusalaatit joissa on käytetty lantaa, maistuvat myös sille, eikä niitä voi syödä.
Puiden lehdet, heinä, virtsa ja kasvikäytteet ovat itsellä riittäneet aivan hyvin - ainakin pienimuotoisessa viljelyssä.
Tämä saattaa onnistua pienimuotoisessa viljelyssä *), mutta ei onnistu vähänkään isommassa kuviossa, vaan ainoastaan lannassa on riittävä ravinteiden pitoisuus, jotta sitä kannattaa kuljettaa. Ja niinpä sitä kuljetetaankin. Muut vaihtoehdot ovat toivottoman epäkäytännöllisiä eli kalliita. (Harrastelijaviljelijäthän - sen enempää kuin vaikka vapaa-ajan kalastajat - eivät juuri laske ajalleen ja vaivoilleen hintaa, suhteessa tulokseen.)
Ja huomattavan suuri osa luomutilojen ravinteista onkin peräisin muilta tiloilta ostetusta lannasta. Asiassa vallitsee huomattava tekopyhyys: suuri osa lannassa olevista ravinteista on peräisin keinolannoitteista, mutta ne saavat sitten jonkinlaisen "siunauksen" käytyään lehmän kautta.
Luomun kuluttajat asuvat keskimääräistä useammin pääkaupunkiseudulla (26% myydyistä luomutuotteista) ja myös muissa kaupungeissa, ja sinne kuljetetut ravinteet eivät palaa kiertoon, koska ihmisjätettä viemäreistä ei luomupelloille palauteta. Typpeä saa ilmasta luomukonstein, mutta pelto ja kasvit tarvitsevat muitakin ravinteita, jotka luomussa hissukseen vähentyvät. Ja vähentyisivät siis vielä nopeammin ilman tavanomaisen viljelyn tausta-apua.
***
Tuohon kykyysi maistaa kaupan kasviksista käytetty lannoite suhtaudun yhtä epäillen kuin väitteeseesi mansikoiden kohdalla tuolla toisaalla. Ja tässä uudessa asiassa olen valmis vedonlyöntiin, vaikka sellaisella kertoimella, että hävitessäsi maksat minulle vähemmän:
meistä kummastakin riippumaton henkilö ostaa molemmilla tavoilla kasvatettuja vihanneksia, laittaa ne samanlaisiin pusseihin, numeroi pussit jne. Ja maistamalla sitten yrität erottaa, mikä on kutakin jne. Kokeillaanko? Tämän voi hoitaa postitsekin, ellet asu Helsingissä (kunhan varmistetaan, että kaikki kokeeessa olevat vihannekset ovat sitten yhtä tuoreita/nahistuneita).
_____________
*) jonkin aikaa, ainakin. Maan köyhtyminen ei aina välittömästi näy, vaan "seinä" voi tulla vastaan äkkiä, kun jokin ravinne - esim. fosfori - on käytännössä kokonaan loppu. Tällaista romahdusta on pelätty Saharan eteläpuolisessa Afrikassa jo yli 10 vuoden ajan - tämä muutos asiaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=156.0) tulee mitä ilmeisemmin viime tingassa,
-
Aika monta pointtia romuttuu jo tällä:
http://ezinearticles.com/?Raw-Food-Protein-Sources---Where-Do-I-Get-My-Protein-on-a-Raw-Food-Diet?&id=2411308
Nyt en kyllä näe, että tuo olisi romuttanut yhtään Averyn pointtia.
Tuossahan vaan yritetään todistella, että kasvisruoastakin voi tarvittavia proteiineja saada.
Mutta ei siinä mitenkään osoiteta, että se vaihtoehto olisi maailman kannalta parempi.
***
PS. Klo 13:30:
Averyn pointithan olivat, tiivistäen suomennettuna, seuraavat:
1. Karja syö eniten ruohoa – joka ei ole meille käyttökelpoista – ja muuntaa sen meille kelpoiseen muotoon. Suuria laidunalueita ei käytännössä saa viljantuotantoon.
2. Jos näitä laidunalueita ei hyödynnettäisi näin, salama ne lopulta sytyttäisi, ja kas, lisää hiilidioksidia ilmaan
3. Karja syö muutoinkin mahtavia määriä ihmiselle kelpaamattomia jätteitä ja pistää ne täten kiertoon
4. Globaalisesti, eläinravinnosta saatavat proteiinit ovat sen verran ”arvokkaampia”, että jopa viljan syöttäminen eläimille kannattaa
5. Lihassa on paljon arvokkaita ainesosia, mm. lasten kehitykselle
6. Viljelyn tuottavuuden parantuessa myös eläimen kasvattamiseen tarvittava hehtaarimäärä on puolittunut 40 vuodessa, silloinkin kun karjaa ruokitaan viljalla
***
*) PS2 klo 14:40: Ja sen amerikkalaisen (tai suomalaisenkin) viljan kuljettamisen (eläimille syöttämisen sijasta) mielekkyydestä Afrikan nälkää näkeville on olemassa Pedro Sanchezin ym. arviot, joihin on viitattu täällä. (http://www.kepa.fi/uutiset/blogit/archive/2009/06/02/mik-on-ruoka-avun-tavoite)
Mutta nykyisin "myy" hyvin hyväntahtoinen hölmöys. Mm. kansanedustaja Tommy Tabermann äskettäisessä Me-lehden kolumnissaan osasi kertoa, että maailma olisi parempi paikka, ja nälkä poissa, jos ruoka jaettaisiin maailmassa tasaisemmin (kunnes pääsi asiassaan siihen Rakkauden Nälkään ...). [Kyllä, juuri tämä sama Tabermann (http://edit.farmit.net/farmit_edit/fi/015_uutiset_ja_saa/00_uutiset/02_finfood_uutiset/BC07D7987EDE6BE8C22571C00036B69C.jsp). Kyllä, lähetettiin hänelle v. 2006 kysely asian tiimoilta. Aivan, vastausta mailiin ei tullut.]
-
[...] koska ihmisjätettä viemäreistä ei luomupelloille palauteta [...]
Onneksi. Jätelietteen käyttö ruokakasviviljelmien lannoitteena on tosi paha juttu (http://publications.lib.chalmers.se/records/fulltext/90240.pdf).
Viljelyn tuottavuuden parantuessa myös eläimen kasvattamiseen tarvittava hehtaarimäärä on puolittunut 40 vuodessa, silloinkin kun karjaa ruokitaan viljalla.
Tässä on vain se kurjuus, että lihakarjan lihan ja lehmänmaidon ravintoainepitoisuus on kärsinyt, kun pääasiallinen ravinto ei enää ole niiden omin ravinto eli heinä. Siemenet ovat ravintona aika lailla toisenlainen aine kuin lehtivihreät kasvinosat.
-
[...] koska ihmisjätettä viemäreistä ei luomupelloille palauteta [...]
Onneksi. Jätelietteen käyttö ruokakasviviljelmien lannoitteena on tosi paha juttu (http://publications.lib.chalmers.se/records/fulltext/90240.pdf).
Tuo pitää ehdottomasti paikkansa ja siksi EU:ssa ei tämän viemärijätteen käyttö ole sallittua (tietääkseni) missään viljelyssä. Jopa se kompostimulta, jota tehdään kaupunkien biojätteestä, käytetään nykyään maisemoinnissa, ei pelloilla.
Mutta pidemmän päälle tämä on kestämätöntä. Niinpä aktiivista tutkimustyötä tehdään sen eteen, miten nämä erilaiset ravinteet saataisiin tehokkaasti ja turvallisesti otettua erikseen tästä jätteestä. Mutta kun tuloksena on epäilemättä sitten kemiallis-teollinen prosessi, joka tulos tulkitaan keinolannoitteeksi, ei sitä sitten voitane luomupellolla käyttää. Ja siten ravinteiden kierto niillä pelloilla yhä edelleen "vuotaa" - vaikka juuri päinvastaista mielikuvaa yritetään ylläpitää!
Viljelyn tuottavuuden parantuessa myös eläimen kasvattamiseen tarvittava hehtaarimäärä on puolittunut 40 vuodessa, silloinkin kun karjaa ruokitaan viljalla.
Tässä on vain se kurjuus, että lihakarjan lihan ja lehmänmaidon ravintoainepitoisuus on kärsinyt, kun pääasiallinen ravinto ei enää ole niiden omin ravinto eli heinä. Siemenet ovat ravintona aika lailla toisenlainen aine kuin lehtivihreät kasvinosat.
Tämäkin saattaa hiukan pitää paikkansa ja tässä oma suunikin on sen joskus minulle noin kertonut.
Myös esimerkiksi muutoin tehoviljelyä kannattava Vaclav Smil on voimakkaasti kritisoinut tuhlauksena viljan käyttöä eläinten ravinnoksi. Asia saattaa vielä tulevaisuudessa kärjistyä, jos ihmiskunta kasvaa siihen noin 9 miljardiin, mitä YK arvioi.
Mutta jos nyt viljaa käytetään eläinravinnoksi, niin toki sen tehokkaampi tuottaminen kuitenkin hiukan lieventää tätä "syntiä". Kaikkein synnillisintä olisi/on luomuviljan syöttäminen karjalle (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=69).
Jos vanhan iskulauseen mukaan pihvilihatonniin tuottamiseen USA:ssa menee 10 tonnia viljaa, on parempi, että tämä viljamäärä otetaan yhdeltä hehtaarilta kuin kahdelta tai useammalta hehtaarilta.
Lainaus Vihreästä Langasta (http://arkisto.vihrealanka.fi/2000/17/luomu.html): "Valtaosa kalliilla tuotetusta luomuviljasta käytettiin karjan rehuksi." (Lainaus vuodelta 2000 - vaan lieneekö tilanne muuttunut.)
Mutta laidunalueiden (2/3 maatalousalueiden koko määrästä) hyväksikäyttö ei ole "syntiä" sen enempää tuotetun ravinnon laadun kuin luonnonkaan kannalta, jos asiassa muistetaan pysyä kohtuudessa (eli ei ylilaidunneta). Luonnon kannalta on parempi, että laidunnetaan kuin että yritettäisiin viljellä viljaa, joka tuottaisi huonosti ja olisi monin tavoin riskialtista (esimerkkinä vaikka Afrikan savannialueet, mm. suuri eroosioriski ja myös katoriski).
-
En ihan tiedä miten laiduntaminen määritellään, mutta AIV-rehulla ruokkiminen ei liene laiduntamista? Suomessa karjan ruokintatilanne on juuri virtasen takia parempi kuin monessa muussa maassa. Ei kai laiduntaminen sentään ole todellinen vaihtoehto suurempaan karjatalouteen muualla kuin Brasiliassa?
Voivoi. Olisi ihan mahdollista tuottaa terveellisempää ravintoa ja viljelyksilläkin rääkätä luontoa vähemmän - AIV ja suorakylvö.
Mikseivät vihreät innostu ajamaan tällaisia vähän isompia asioita vaan tosiaankin pipertävät - luomu sellaisena kuin se määritellään on nimenomaan pipertämistä.
(Joskus tuntuu etteivät vihreät innostu mistään millä olisi toteutumisen mahdollisuuksia ja merkityksetöntä laajempi vaikuttavuus. Ihan tähän ketjuun kuulumattomana esimerkkinä vaikka kauppojen kylmäkalusteiden kannet ja ovet - nythän kylmennetään koko hehtaarihalli niin että muulloin kuin ihan kamalimpina hellepäivinä pitää kesäaikaan ottaa erityinen kauppavälly mukaan kun kaupassa hytisee kylmästä. Mikseivät vihreät, eduskunnassa, hallituksessa ja EU:ssa kun ovat, rupea ajamaan kylmälaitteiden kansia ja ovia?)
-
Vettä kuluu ainakin kovasti enemmän lihan tuottamiseen:
Elintarvike litraa / kg
Peruna 500
Vehnä 900
Sinimailanen 900
Durra 1 110
Maissi 1 400
Riisi 1 912
Soijapapu 2 000
Broileri 3 500
Naudanliha 100 000
http://www.vegaaniliitto.fi/esitteet/ruokavjaymp.pdf
Study: vegan diets healthier for planet, people than meat diets
"The vegetarian diet turned out to be the most energy-efficient, followed by poultry and the average American diet. Fish and red meat virtually tied as the least efficient. "
http://www-news.uchicago.edu/releases/06/060413.diet.shtml
-
Jos joku, niin vesi kyllä kiertää (kierrättämättä – ihmiskunnasta riippumatta) niin uskollisesti taivaalta maahan ja maalta mereen ja taas taivaalle, että vedenkulutuksen sureminen sinänsä on kyllä vihreiden varmaan hölmöin idea.
There’s another word for ‘water neutrality’: death (http://www.spiked-online.com/index.php/site/article/5603/)
Nykytieteen mukaan vesi ei ole häviämässä minnekään, eikä edes makea vesi: jopa ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sadantaa, eli siis globaalisesti makean veden tarjontaa.
Kyllä tietysti tiedetään, että on alueita joilla vedestä on niukkuutta. Mutta ei varmastikaan niillä alueilla, joilla harrastetaan paljon vettä kuluttavaa karjanhoitoa (kuten vaikka Suomessa tai USA:n karjanhoitoalueilla). Niillä alueilla ei ole mitään syytä vettä säästää. Ajatus, että se vesi voitaisiin sitä täällä säästämällä jotenkin antaa maapallon kuiville alueille on vielä älyttömämpi kuin tuo edellä mainittu Tabermannin (ym.) idea ruoan jakamisesta tasan.
***
Mutta silti, minulla on epäilys, että tämä Pimentel – johon aina viitataan, ja vedottiin "palstaviljelijän" linkin artikkelissakin – on vetänyt tuon naudanlihakilon 100 000 vesilitraa hatustaan, tahallaan oikein yläkanttiin! Luku on liian ”pyöreä”. Tässä perustelujani:
Jos lähdemme ravinnosta, hyväksytään (tässä) tuo edellä itse esiin tuomani 10 X –sääntö, ja käytetään viljana maissia. Jos maissin vedenkulutus (sitä ei nyt problematisoida myöskään) on 1400 litraa kilolta, saamme 14 000 litraa.
Mutta mistä ihmeestä löydämme selityksen lopulle 86 000 litralle?
Tarkastellaan tässä lihakarjaa, niin ei tarvitse ”jyvittää” mitään vedenkulutusta maidontuotannon osalle. Tarkastellaan sonnia, joka netistä saamani tiedon mukaan, voidaan teurastaa noin 250-kiloisena, jonka painon saavuttamiseen siltä menee 12 – 14 kuukautta. Pyöristetään se 500 päiväksi. Pyöristetään (luullakseni alaspäin) siitä saatava liha 100 kiloksi (ellei muuten, niin laskelmien helpottamiseksi).
Sonnin juomisesta – vaikka se ihmiseen nähden paljon juokin – ei ole tässä laskelmassa juuri apua.
Näiden MTT:n tutkimustulosten (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Lihanautojen%20kylm%E4kasvatus/Rakennukset/Juomaveden%20kulutus) mukaan sonni juo päivässä 14 ja 30 litran välillä. Vaikka käyttäisimme tuota 30 litraa, ja kertoisimme sen sonnimme 500 elinpäivällä, tulokseksi tulisi vaatimattomat 15 000 litraa. Se on siitä saatavaa 100 lihakiloa kohti 150 litraa eli vain 1,5 promillea Pimentelin luvusta.
Meillä on siis edelleen jäljellä tuo ainakin 85 000 litraa lihakiloa kohti. Sonnimme elinpäivää kohti se on siis 170 litraa.
Puhtaanapito? Siihen täytyy kulua jonkin verran, ehkä paljonkin. Mutta nyt tarkkana! Olemme edellä koko ajan laskeneet kulunutta vettä kiloa kohti, emme sonnia kohti. Ja jos kiloja on 100, niin sonnia kohti päivässä täytyisi siis kulua 17 000 litraa.
Nyt täytyy pyytää apua asiantuntijoilta:
a) onko realistista, että jokaista sonnia kohti kuluisi - sen pesuun - pienen uima-altaallisen verran vettä, joka päivä (1 metriä syvä allas, noin 4 x 4 metriä kooltaan) tai
b) olenko unohtanut (asiantuntemattomuudessani) jonkun vielä mainitsemattoman – suuren - vedentarpeen?
Tämän ympäristölupapäätöksen (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=20736) mukaan jatkojalostuksessakaan ei saisi vettä kauheasti kulutettua. Laitos tuottaa lihaa noin 25 000 tonnia ja kuluttaa vettä noin 100 000 kuutiota eli tuhatta litraa eli kiloa kohti ei siitä tulisi kuin jotain 4 litraa.
-
Kai sitä vettä ja energiaa kuluu myös rehuviljan kasvatukseen ja kuljettamiseen toiselta puolen maailmaa.
Entäs ruuan määrään tarvittava viljelypinta-ala?
Löysin eräästä "Joogan käsikirja" -kirjasta seuraavaa:
NAUTA RUOKKII VAIN YHDEN
Jokaista lihaa syövän ihmisen ruokkimiseen tarvitaan viisi hehtaaria eli noin kuuden jalkapallokentän kokoinen ala maata.
MAISSI RUOKKII VIISI
Viisi hehtaaria maata elättäisi viisi ihmistä, jos sillä kasvatettaisiin maissia ihmisten ravinnoksi eikä eläinten rehuksi.
VEHNÄ RUOKKII 12
Jos viidellä hehtaarilla maata viljeltäisiin vehnää, sadosta riittäisi ruokaa 12 ihmiselle.
SOIJA RUOKKII 30
Viiden hehtaarin alalta saatu soijapapusato tarjoaa eniten energiaa: sillä ruokittaisiin 30 ihmistä.
hmmm..
"Suomen peltopinta-ala vuonna 2005 oli 2.234.400 ha."
"Suomalaiset syövät lihaa kärkipäässä maailmassa. Viime vuoden tilastojen mukaan suomalainen söi lihaa keskimäärin 76,7 kiloa vuodessa."
-
Kai sitä vettä ja energiaa kuluu myös rehuviljan kasvatukseen ja kuljettamiseen toiselta puolen maailmaa.
Miksi sitä pitäisi kuljettaa "toiselta puolelta maailmaa"? Ehkä Suomessa, mutta esim. USA:ssa tämä tuskin on tarpeellista.
Mutta silloinkin kuluu käsittääkseni vain energiaa, ei juuri vettä. Ja energiankin kulutus voi olla vähäistä tai jopa pienempää kuin joidenkin lajien kotimaisessa kasvatuksessa. Luulisin, että esim. tuontisoija eläinten proteiinilähteenä "hakkaa" tässä suhteessa suunnitellun härkäpavun kasvatuksen.
Rehuviljan kasvatuksen tarvitsema vesimäärä oli jo edellisessä laskelmassani mukana.
Mietin edelleen tuota veden kulutusta naudanlihan kohdalla. Lihan jakelu ja kauppa on tietysti vaativampi juttu kuin viljan, ja kylmäketju vaatii energiaa, mutta tuskin enää vettä, tai ainakaan enempää kuin samanlainen kylmäketju broilereiden kohdalla. Eli siitäkään ei ole 85 000 litran selittäjäksi.
Entäs ruuan määrään tarvittava viljelypinta-ala?
Löysin eräästä "Joogan käsikirja" -kirjasta seuraavaa:
NAUTA RUOKKII VAIN YHDEN
Jokaista lihaa syövän ihmisen ruokkimiseen tarvitaan viisi hehtaaria eli noin kuuden jalkapallokentän kokoinen ala maata. [...]
Tätä ei kukaan, edes Avery, ole periaatteessa kiistänyt (ks. edellä), paitsi, että tuossa kyllä vahvasti liioitellaan asiaa - sitenkö, että oletetaan ko. ihmisen syövän vain naudanlihaa?
Huomaat sen helposti siitä, että muistat, miten vegaaneja on suomalaisista korkeintaan jotain prosentin kahden kieppeillä (?) ja miten tuosta Suomen peltopinta-alasta tulee yli 5 miljoonaa asukasta kohti peltoa alle puoli hehtaaria. Ruoan tuonti tulee ehkä mukaan, mutta kun se on vain noin 20%, ei se kuvaa olennaisesti muuta.
(Tuossa Jooga-oppaassa esitetyt pinta-alaluvut taitavat muuten olla kautta linjan liian isoja, so. olisiko esim. hehtaari ja eekkeri (http://fi.wikipedia.org/wiki/Eekkeri) kirjaa suomeksi käännettäessä sekoitettu toisiinsa? Jos näinkin, silti ne ovat isoja. Afrikan/luomun satojen mukaan laskettuja?)
PS. (Kulman kautta otsikkoon liittyen, vrt. edellä) Amerikasta "lennätetään", että Michelle Obaman Valkoisen Talon pihalla oleva kasvimaa (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=79) on menettänyt luomustatuksensa. Syynä on se, että edellisten presidenttien aikana kyseisen puutarhan kohdalla olleita nurmikkoja on lannoitettu viemärijätteellä!
-
Kun ei kukaan minua auttanut, etsin netistä.
Asiaa valaisemaan löytyi Juhani Koskisen opinnäytetyön (jonka uskon tulleen myös opettajien hyväksymäksi, kun se on nettiin tohdittu laittaa, ja hei, onhan se päässyt julkaisusarjaankin!):
KOTAMÄEN LYPSYKARJATILAN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ (https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/37631/koskinen_27.pdf?sequence=1)
Siinä (s. 13) arvioidaan 30 lehmän navetan kokonaisvedenkulutukseksi päivässä n. 4800 litraa (ja siinä on jo lypsykoneen puhdistuskin mukana, mutta lasketaan sillä)
Se tekee 160 litraa per lehmä päivässä. 160 kertaa 500 on 80 000 - mutta se koskee siis koko lehmää, ei yhtä kiloa, eli näin Pimentelin arvio *) olisi komeasti ainakin 100-kertainen todelliseen kulutukseen nähden!
***
Jos tuo suurin piirtein pätee, mitä tämän rehuviljan vesivaatimuksiin **) tulee, niin voimme siten uskoakseni sanoa, että Pimentelillä tuli arvioon "vain pilkkuvirhe", yksi nolla liikaa. Mutta kun tuo 100 000 on ollut tietyille tahoille mieleinen (ks. yllä), käyttökelpoisen pelottava luku, niin mitäpä sitä olisi suotta vaivauduttu korjaamaan. ***)
______________
*) ts. tarkemmin kylläkin hänen luvustaan johdettu arvio
**) jotka kyllä tietääkseni yleensä taivas pyytämättä täyttää ;D
***) em. artikkelin kirjoittaneella DI:llä eivät "hälytyskellot soineet" kahden kertaluokan erosta broilerin lihaan?!
-
Tätä yritin HS:n nettikeskusteluun 13.11.2009, mutta jostain syystä se ei siellä lainkaan ilmestynyt. No, siellä se olisi hukkunut muiden joukkoon, ehkä, täytyy etsiä positiivisia näkökulmia, aina! Niin teen! En vieläkään usko HS:n sensuuriin, vaikka minulle on käynyt tällä tavalla jo monta kertaa. En usko!
_______________
Artikkelissa (HS 13.11.2009 Ulkomaat) ”Ruoantuotannon lisääminen ei saa nälkää katoamaan maailmasta”, puuttuu nyt joku logiikka. Ensin sanotaan näin:
”Belgialainen De Schutter moittii myös EU:n itsekästä maatalouspolitiikkaa. Unioni työntää ylituotantoaan niihin kolmansiin maihin, jotka eivät voi suojella omaa tuotantoaan.
’Tämä on hyvin haitallista kehitysmaiden kannalta.’”
Mutta sitten De Schutter kehottaa tähän:
”Tavallisia EU-kuluttajia De Schutter kehottaa vähentämään lihan ja maitotuotteiden kulutusta. Tehokarjan ruokkiminen on nälkäisiltä pois.”
Jos EU-kuluttajat todella vähentävät lihan ja maitotuotteiden kulutustaan, on välittömänä seurauksena EU:ssa yhä enemmän ylituotantoa. Jos se työnnetään – vaikka ilmaiseksi ja varsinkin silloin – kehitysmaihin, ”nälkäisille”, olemme vielä vahvemmin jatkamassa De Schutterin ensin tuomitsemaa politiikkaa!
-
Tuohon vielä rautalankaselitys.
Jos toki onkin niin, että lihansyönti vie enemmän maan resursseja, kuin kasvisyönti, niin jos me vaikka täällä Suomessa itse kasvatamme syötävät eläimemme, se ei ole pois kehitysmailta.
(Kansan)taloudessa ei ole olemassa jotain isoa "säkkiä", jossa kaikki raha tai hyvä olisi, ja sillä tavalla tästä "säkistä" ottaminen olisi muilta pois. Tähän yhteiseen "säkkiin" uskominen johtaa hakoteille. Se johtaa sellaiseen näennäistoimintaan, että tekemällä itse täällä jotakin, jotenkin mukama oikein ("luomu, lähiruoka ..) voisimme, edelleen mukana, auttaa kehitysmaan kansalaista. Tai, että kun se on "oikein", niin vähät väliä menetelmän tehokkuudestakaan [... ja reilun kaupan tuotteet" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=126.0)).
(Joku tällainen maailman yhteiseen suureen säkkiin uskova tyyppi sai äskettäin Helsingin Sanomissa itselleen julkisuutta - säästämällä viikon ajan raivokkaasti vettä. Täällä Suomessa! Kyllä, tässä en valehtele, näin Hesari kertoi,)
***
Jossain "pinnan alla" on koko ajan sellainen vahva ajatusmalli - onko se pohjaltaan jopa kristillinen, tiedä häntä - että maailma muuttuu paremmaksi vain, jos sinä itse muutut paremmaksi, ja vain ja juuri sitä kautta. (so. sekä välttämätön että riittävä ehto).
Toisin päin sen saattaisi tietyissä asioissa allekirjoittaakin, jos vaikka todella jonkun yksilön tai ryhmän toiminta on esteenä muiden hyvinvoinnille. Näin on joskus, mutta nämäkin tilanteet ovat lopulta harvinaisempia kuin luullaan, tai halutaan luulla tai kertoa olevan.
Yleisesti se, että elää itse niukasti kuin keskiajan kerjäläismunkki. ei pelasta köyhyydestä ja surkeudesta yhtään oikeata kehitysmaiden kerjäläistä. Jopa päinvastoin: turistieurollasi ko. "kerjäläinen" (tai kaupustelija tms.) elää "siellä" perheineen päivän.
-
Nyt taas tuolla Tiede-lehden keskustelussa (jonka aiheena kyllä oli Monsanto (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg6599#msg6599)) törmäsin siihen tuttuun ideaan, että luomuviljely kyllä riittäisi maailmalle, jos ei syötäisi (niin paljon) lihaa. (Ajatuksessa oli tietysti "sisäänrakennettuna" näkemys, että luomuviljely muutoin olisi jotenkin toivottavaa, tavoittelemisen arvoista ...)
Samaan on Staffan Danielsson (ent. kansanedustaja) törmännyt Ruotsissa (lihav. HJ):
Företrädare för det organiska jordbruket utgår nuförtiden ofta ifrån att det inte finns någon brist på mat i världen, trots att bevisligen ca 1.000 miljoner människor hungrar och många fler är väldigt fattiga. Beläggen för detta är att matsvinnet är stort och att maten fördelas ojämnt mellan rika och fattiga länder och att alltför många äter kött. Med det resonemanget har man trollat bort hungern, och förmodligen har den väl aldrig funnits trots att 100-tals och 1.000-tals miljoner människor bevisligen har hungrat och svultit på jorden det senaste halvseklet.
Detta argument tas också ofta fram för att försvara att det organiska jordbruket kan försörja världen om mineralgödsel och kemiska bekämpningsmedel och genteknik och gröna revolutionen och annat förbjöds. Det finns ju alldeles för mycket mat.
(Blogiartikkelista ATL går på ekoskördpropaganda (http://staffandanielsson.blogspot.fi/2015/02/atl-gar-pa-ekoskordpropaganda.html))
Tuossa edellä on jo hahmoteltu tämän ajattelutavan kritiikkiä. Vaikka siellä nyt eräät perustosiasiat ovatkin, tuota analyysiä pitäisi ehkä terävöittää. Tuo ajattelutapa kun on "vaarallisen" houkuttava, vaikka olenkin vakuuttunut sen petollisuudesta.
Näin Danielsson jatkaa tästä asiasta:
Jag tycker det är ansvarslöst och cyniskt att påstå att det inte finns någon matbrist i världen trots att så många hungrar och svälter. Matsvinnet och mindre köttkonsumtion kommer att ta många decennier att minska och förändra, och under den tiden måste människor ha mat.
Eli joka tapauksessa tuollaiseen muutokseen (ohitetaan tässä ruokahävikki, josta on oma keskustelunsa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.0)) kuluisi vuosikymmeniä aikaa, mikä on nähdäkseni hyvin realstinen arvio. Mutta sen lisäksi: miten se voisi toteutua? Säännöstelyllä? Ostokorttien vai hintamekanismin kautta? Saataisiinko tällaisen idean taakse demokraattista enemmistöä? Tai kehitettyä sille demokraattinen, tasapuolinen systeemi? Globaalisti? Näitä kysymyksiä eivät asian kannattajat ole käsittääkseni lainkaan esille tuoneet. (Korjatkaa, jos löydätte vastaesimerkin.)
Lisäksi näyttäisi siltä, että tuo muutos ei ole ollenkaan toteutumassa ihmisten vapaaehtoisten valintojen kautta. Kehitysmaissakin, sitä mukaa kun ne vaurastuvat, lihan kulutus kasvaa, eikä kehittyneissä maissa näy varsinaista vähentymistä, vaikka kulutuksen kasvu siellä täällä näyttäisikin taittuneen.
Tietysti tähän tulee vielä lisäksi se, että eläinten pito on luomuviljelylle tärkeämpää kuin tavanomaiselle viljelylle, pellon ravinteiden saannin kannalta.
***
Jos mennään näihin "jos ..." -skenaariohin, niin onhan meillä myös nämä visiot keinolihasta ...
The End of Farming
Real factories will replace factory farms (http://reason.com/archives/2015/03/20/the-end-of-farming)
... jotka sitten ratkaisisivat tuonkin ongelman, jos tiede ja teknologia kylliksi (ja kyllin nopeasti) kehittyvät ...
(Tästä tehdään tarvittaessa oma triidi)
-
Huili-lehti kysyy:
Miksi valtio tyrkyttää lihaa? (http://www.huililehti.net/miksi-valtio-tyrkyttaa-lihaa/)
Vaikka joutuukin sitten tekstissä toteamaan, että ei se ihan niin ollutkaan (lihav. HJ):
Parsakaali tai pinaatti eivät mainoksissa paistattele. Siksi onkin yllättävää kuulla, että kasvikset saavat kansallista menekinedistämisrahaa itse asiassa enemmän kuin liha. Vuonna 2013 Maaseutuvirasto Mavi myönsi erilaisiin kasvis- ja perunakampanjoihin noin 350 000 euroa. Lihakampanjat saivat samana vuonna 267 000 euroa.
Haastateltu on myös Sirpa Pietikäistä (lihav. HJ):
”EU:ssa maatalouspolitiikasta puhuvat vain maataloustuottajat. Se on sama kuin liikunnasta puhuisivat vain urheiluvälineiden valmistajat. Nykyisellään tuet suunnataan niihin kohteisiin, joita on aina tuettu.”
Pietikäisen mielestä tukia tulisi suunnata kasviksille ja luomuun.
On kyllä itseään korville lyövä lausunto kun muistamme
a) miten paljon, ja miten paljon enemmän suhteessa syötyyn määrään tukea EU:ssa annetaan juuri luomutuotteille ja
b) kuinka luomutuotanto on hyvin suurelta osaltaan keskittynyt juuri eläintuotteisiin (maito, kananmunat, ja lihakin, kun ne lehmät sitten lopulta kuitenkin syödään)
c) miten luomuviljely ravinteiden saannin takia lähes edellyttää eläinten (lehmien) pitoa
-
Ottamatta tähän artikkeliin nyt tässä enempää kantaa ...
Ruotsissa vaaditaan lihaveroa – suomalaisprofessorin mukaan verotus olisi ongelmallista (http://www.hs.fi/ruoka/a1438052978951)
... niin näin se vaan tulee Leo Straniukselta selkäytimestä (lihav. HJ):
"Hintakilpailussa emme nykyisinkään pärjää esimerkiksi tanskalaisille lihantuottajille. Meidän valttejamme ovat laatu ja luomu", Stranius sanoo.
Vaikka hän - voi sanoa - varmasti tietää, että luomuliha on näissä ilmastopäästöissä se huonoin vaihtoehto.
Vai voisiko olla, ettei hän sittenkään tiedä, ei anna lukujen tulla aivoihinsa tai niiden ratkaiseviin kerroksiin kuitenkaan?
(Sinänsä voi kyllä kysyä, miten hän kuvittelee meidän pärjäävän tanskalaisille luomutuotannossakaan, mutta se on sitten jo ihan toinen juttu ...)
-
Paradoksaalisia tuloksia lisää (GLP):
Eating your veggies may be good for your health, not for the planet (https://www.geneticliteracyproject.org/2015/12/16/eating-veggies-may-good-health-not-planet/)
Salaatti - kun sen sisältämät vähäiset kalorit otetaan huomioon - tuottaa kasvihuonepäästöjä kolme kertaa sen verran kuin kinkku.
Muita resurssisyöppöjä vihanneksia ovat munakoiso, selleri ja kurkku.
Tässä linkki Sciencedailyn uutiseen:
Vegetarian and 'healthy' diets could be more harmful to the environment, researchers say (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/12/151214130727.htm)
Eikä ruokasuositusten noudattaminenkaan tuonut pelastusta, tässä suhteessa:
However, eating the recommended "healthier" foods -- a mix of fruits, vegetables, dairy and seafood -- increased the environmental impact in all three categories: Energy use went up by 38 percent, water use by 10 percent and GHG emissions by 6 percent.
(Uutisesta ei kyllä täysin selviä, mihin verrattiin? Keskimääräiseen, tavanomaiseen - amerikkalaiseen? - ravintoon?)
Luomun ja tavanomaisen vertailua ei ilmeisesti tuossa tutkimuksessa ollut.
-
Tässä on aika hauska artikkeli, joka yrittää luokitella kasvissyöjät heidän motivaationsa mukaan:
Gesellschaft: Die Geschmacksrichtungen des Vegetarismus (http://www.novo-argumente.com/magazin.php/novo_notizen/artikel/0003146)
Se on sitä pirun saksaa, mutta kun minulle on sen taitoa suotu (suotu ja suotu:: yksi lapsuuden kesä meni pilalle ehtojen takia, vahvoja verbejä ulkoa opetellessa :( ), niin yritän tässä kohta puoleen tehdä siitä selostuksen suomeksikin.
-
Eikö tätä KU:n/Guardianin uutista voisi pitää - naiivina (tai sitten sen kohdetta, kiinalaista asiakirjaa):
Kiina aikoo vähentää lihansyönnin puoleen (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3562879-kiina-aikoo-vahentaa-lihansyonnin-puoleen)
Jos vähennys toteutuu, sillä on merkittävä vaikutus kasvihuonekaasujen päästöihin.
Kiinan terveysministeriö on esittänyt uudet ravintosuositukset, joilla se haluaa vähentää maan lihankulutusta 50 prosentilla. Suosituksen mukaan kansalaisen ei pitäisi syödä enempää kuin 40–75 grammaa lihaa päivässä, kertoo brittilehti The Guardian.
Sillä eipä taida Kiina olla enää sellainen kun se oli Maon aikana, jolloin hänen/hänen ministeriönsä suositusta tai vihjettäkin ryhdyttiin heti joukolla noudattamaan. Kun toteutunut (ja ennustettu) kehitys on tämä:
Lihankulutus on kasvanut Kiinassa nopeasti. Vuonna 1982 lihaa syötiin 13 kg henkeä kohti vuodessa, nyt 63 kg. Ennusteiden mukaan tämä olisi kasvamassa vielä 30 kilolla seuraavien 15 vuoden aikana.
Tuo suositeltu määrä olisi siis 15-27 kiloa vuodessa. Miten se saataisiin siis toteutettua? Suositus ei varmasti pure, oikeastaan ainoa tapa olisi rangaistusvero, joka kohottaisi lihan hinnan pilviin. Voi olla, että siihen ratkaisuun, joka tietysti veisi lihan köyhien ulottuvilta, ei KU tai Guardian olisi sitten kuitenkaan myötämielinen. Tai sitten säännöstely, ostokortit?
***
Jos oli myös näin ...
Samalla raportissa todetaan, että kasvava lihantuotanto lisää myös paineita Kiinan jo ennestään rasitetuille viljelykelpoisille maille ja vesivaroille.
... niin olisi mielenkiintoista tietää, ottiko raportti myös kantaa luomuviljelyyn (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=392) Kiinassa? Sen tarkistaminen olisi kyllä periaatteessa mahdollista, Gauardianin uutisessa on linkki itse raporttiin. Tosin ko. raportti sitten - luonnollisesti - on kiinaksi.
Erityisesti, otettiinko kantaa - luomulihaan!
_________
PS. Sitten on tämä kuvateksti:
Vuosittainen kymmenpäiväinen koiranlihafestivaali alkoi tiistaina Yulinissa Etelä-Kiinassa. Tuoreen gallupin mukaan yli puolet kaupunkilaisista haluaisi kieltää festivaalin.
Mutta - kasvihuonepäästöjen kannalta - tuo menettely, että koirat edes lopulta syödään, on tietysti suositeltavampi kuin länsimaalainen, jossa niille itselleen syötetään koko niiden elämän ajan lihaakin, ja sitten ruumis vain jollakin tavalla hävitetään!
-
Saksassa julkaistiin äskettäin tutkimus, jonka mukaan kasvisyöjiksi ilmoittautuneet syövät huomattavasti vähemmän lihaa kuin muut. Kun sitä ennen oli selvinnyt, että niiden osuus väestöstä, jotka "yleensä" syövät vain kasvisruokaa, oli 4%.
Vegetarier aller Länder verzählt euch (http://www.stallbesuch.de/vegetarier-aller-laender-verzaehlt-euch/)
("Kaikkien maiden vegetaristit, laskekaa itsenne - tai joukkonne - väärin")
Nyt siellä kerrotaan, että ensimmäinen pelkästään vegaaniruokaan keskittynyt supermarketketju on mennyt nurin, konkurssiin:
Anti-Fleisch-Guru erklärt vegane Supermärkte für gescheitert (http://m.manager-magazin.de/unternehmen/handel/a-1130144.html#spRedirectedFrom=www)
Jatkoksi sopii tämä twiitti (https://mobile.twitter.com/CO2Counter/status/821326132876374020) sikojen määrien kehityksestä eräissä isoissa maissa puolen vuosisadan aikana.
Kiinassa sikojen määrä on kasvanut noin 100 miljoonasta puoleen miljardiin. Tosin tilastojen luotettavuus ei ole ihan "satavarmaa", sikojen määrä ja ilmoitettu sianlihan kulutus eivät ole oikein balanssissa.
Siinäpä sitten, suomalaiset, kasvihuonepäästöjä vähentämään, siirtymällä veganismiin. Kun se on niin trendikästäkin, suorastaan "buumi", kuten media innostuneena kertoo!
Tosin Suomessakin on hiukan vaikeuksia saada se näkymään tilastoissa:
Liha maistuu edelleen suomalaisille (http://www.lihatiedotus.fi/ajankohtaista/liha-maistuu-edelleen-suomalaisille.html) (Lihatiedotus)
Suomalaiset söivät lihaa vuonna 2015 noin 79 kiloa henkeä kohden luullisena lihana. Vuoden 2016 kulutuksen ennustetaan olevan samaa tasoa tai kasvavan hieman. Kasvu tulee lähinnä broilerin kulutuksen kasvusta
Luultavasti Suomessakin ne 7%, jotka v. 2016 ilmoittavat, etteivät syö lihaa lainkaan, syövät sitä huomattavasti vähemmän kuin muut. ;D
-
Tässä Hesarin kolumnissa tänään olivat nämä faktat kohdallaan (lihav. HJ):
Miksi ministeri pelkää vegaania? (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005153675.html)
Kasvissyönnistä puhutaan juuri nyt paljon, ja lihantuottajat tuntevat selvästi asemansa uhatuksi. Tosiasiassa lihankulutus kuitenkin kasvaa. Lihatiedotuksen tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista syö lihaa.
[...]
Kuluttajat äänestävät aina lompakollaan. Sitä myydään, mitä ostetaan.
Mutta silti kirjoittaja on selvästi näkevinään vegaaniruoassa jonkinlaisen uuden "trendin"?
-
Mutta Hesari on ilmeisesti päättänyt, että ellei veganismi ole trendi, niin se sellaiseksi tehdään. Tänään lehdessä oli iso juttu tästä asiasta eräissä muissa maissa:
Vegaaniruokaa pidetään Virossa vaarallisena lapsille – Vincent ei usko virallisia suosituksia (http://www.hs.fi/paivanlehti/04042017/art-2000005154897.html)
Viron terveysviranomaiset pitävät vegaaniravintoa vaarallisena kasvavalle lapselle. Samaan aikaan kasvissyönti lisääntyy vauhdilla.
Vauhdillapa hyvinkin. Samasta artikkelista vähän alempaa:
Spagettipäivänä oli kuitenkin myöhäistä ryhtyä kasvissyöjäksi. Nimi pitää ilmoittaa listalle ennakkoon. Koulun yhteensä 1 300 oppilaasta parinkymmenen nimi on listalla.
Eipä tarvinne kauan odottaa, kun näemme veganismistakin väitettävän, että se on jo ihan valtavirtaa.
-
Ehkä sattuma, eikä niinkään lehden linjaa, mutta Hesarin talousuutisissa oli tänään tämä:
PTT: Ruuan hinta lähtee loppuvuodesta nousuun (http://www.hs.fi/talous/art-2000005155171.html)
KASVISRUOKABUUMI ei vielä näy lihankulutuksessa, sillä lihan kokonaiskulutus kasvaa myös tänä ja ensi vuonna. Varsinkin siipikarjanlihan kulutus on edelleen hyvin voimakkaassa kasvussa.
Siis ihan varmasti on olemassa, vaikkei sitä näy missään. Eikä tule näkymäänkään. Kuin joulutonttu ikkunan takana?
-
Vanha jaottelu meni näin: eläinkunta, kasvikunta, kivikunta...
Tämä on tuttu perustelu: Ei eläimiä saa syödä, koska ne ovat tuntevia ja älykkäitä olentoja.
Ja tämä taitaa tulla pian tutuksi: Ei kasvejakaan saa syödä, koska nekin ovat tuntevia ja älykkäitä olentoja.
Jos alla mainitun kasvitieteilijän kirjan tiedot pitävät paikkansa, niin pian kasvisyöjät ja erityiset vegaanit taitavat olla moraalisessa umpikujassa. Mitä enää jää syötäväksi?
https://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/kasveilla-on-viestimisverkosto-jota-voi-verrata-internetiin-asiantuntija-tietokirjailija-stefano-mancuso-suomessa-15.5..html
"Ovatko kasvit älyllisiä olentoja? Mitä voimme oppia niiltä? Kasveja elää kaikissa maapallon olosuhteissa ja ympäristöissä, mutta emme yleensä ajattele niiden olevan älykkäitä olentoja. Vastikään ilmestyneessä yleistajuisessa tietokirjassaan Loistavat kasvit (Aula & CO 2017) italialainen kasvineurobiologi Stefano Mancuso osoittaa, että kasveilla on lukemattomia kykyjä ja että ne ovat tietoisia ympäristöstään.
Kirjailija, keksijä ja Firenzen yliopiston professori Stefano Mancuso pitää kirjaansa liittyvän huippukiinnostavan yleisöluennon "Green Intelligence - the vegetal way to cognition" Kaisaniemen Kasvitieteellisessä museossa ma 15.5. klo 13:30. Tervetuloa!
Kasvimuseorakennuksen Nylander-sali, Unioninkatu 44, Helsinki.
Sen jälkeen mahdollisuus mediahaastatteluun."
Lainaus kirjan esittelystä: http://aulakustannus.fi/kirja/loistavat-kasvit
"Tässä hämmästyttävässä teoksessa italialainen kasvineurobiologi Stefano Mancuso osoittaa, että kasvit ovat älykkäitä ja tietoisia ympäristöstään, eivätkä lopulta eroa ihmisistä tai muista eläimistä niin paljon kuin niiden äänettömän ja liikkumattoman elämäntavan perusteella saattaisi kuvitella.
Jos älykkyys määritellään kyvyksi ratkaista ongelmia, kasvit ovat varsinaisia neroja. Ne aistivat, reagoivat, leviävät ja sopeutuvat. Niillä on tuntoaisti, ne nukkuvat ja kommunikoivat itsensä, toistensa ja eläinten kanssa ja laativat ja toteuttavat erilaisia selviytymisstrategioita. Kasvit pystyvät tekemään valintoja, oppimaan ja tunnistamaan sukulaisensa. Viiden ihmisten kanssa yhteisen aistin lisäksi niillä on viitisentoista muuta aistia.
Ovatko aivot älykkyyden edellytys? Yksien tehokkaiden aivojen sijaan kasveilla on juurien kärjissä miljoonia pieniä tietojenkäsittelyrakenteita, jotka yhdessä muodostavat monimutkaisen viestimisverkoston, jota voi verrata internetiin tai parviälyyn.
Italialainen STEFANO MANCUSO on palkittu ja arvostettu kasvitieteilijä sekä pioneeri kasvineurobiologiassa, joka tutkii erilaisten biologisten systeemien viestintää ja sisäistä kommunikaatiota niin geenien, molekyylien kuin ekologisten yhteisöjen tasolla. Mancuso toimii professorina Firenzen yliopistossa ja etsii ja kehittää intohimoisesti mahdollisuuksia soveltaa kasvien älykkyyttä teknologiassa sekä erityisesti ympäristönsuojelussa. Loistavat kasvit on käännetty useille eri kielille, ja Itävallassa se valittiin vuoden 2016 parhaaksi tiedekirjaksi."
-
Tämäkin juttu ja siinä mainitut asiantuntijat ovat perustelevinaan asiaa huolella antibioottiresistensin leviämisestä, mutta tosiasiassa se on hyökkäys kaikkea lihantuotantoa vastaan:
Asiantuntijat vaativat WHO:ta puuttumaan teolliseen lihantuotantoon (http://www.maailma.net/uutiset/asiantuntijat-vaativat-whota-puuttumaan-teolliseen-lihantuotantoon)
Ja toissijaisesti luultavasti myös jonkinlainen luomun puolustus, sananvalinnasta päätellen. Vaihtoehtoa "teolliselle" ei tuossa kyllä määritellä, mutta eiköhän se sitä ole? Siis tämä perinteinen tapa, johon palaamista tavallaan a!kuperäisessä kirjeessä suositellaan:
The problem, however, is getting worse as a rising proportion of global meat consumption comes from factory farms. Factory farms produce 67% of poultry meat, 50% of eggs, and 42% of pork globally. 1 A return to more traditional husbandry methods is unlikely to occur, as the prevalence of factory farming has been rapidly increasing in both the high- and low- and middle-income countries.
Siihen viittaa myös se, kuinka kaikki synnit aivan väistämättä liittyvät juuri tuohon "teolliseen" eläintuotantoon. Vaikka tosiasiassa esimerkiksi turhanaikaista ja liiallista antibioottien käyttöä on pystytty hyvin välttämään esim. kaikilla pohjoismaisilla tehotiloilla ("virallisesti" on samoin koko EU:ssa, mutta se kysymys on vaikeampi). Antibioottijäämien puute ei siis ole täällä mikään luomulihan (tai -maidon) erityisominaisuus, vaikka sitä sellaisena kyllä luomuväki usein mainostaa.
Se, että tuo kirje on osoitettu WHO:lle, on myös esimerkki "keittiönovitaktiikasta" (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=67).
-
Pietikäisen lausuntoon ...
Pietikäisen mielestä tukia tulisi suunnata kasviksille ja luomuun.
On kyllä itseään korville lyövä lausunto kun muistamme
[...]
b) kuinka luomutuotanto on hyvin suurelta osaltaan keskittynyt juuri eläintuotteisiin (maito, kananmunat, ja lihakin, kun ne lehmät sitten lopulta kuitenkin syödään)
... rinnalle tämä Sampsa Heinosen juuri äskettäin YLE:n uutisissa (http://yle.fi/uutiset/3-9618491) kertoma tieto:
Heinosen mukaan luomutilojen tuloista noin 60 prosenttia tulee eläinten pidosta: maidosta, lihasta, kananmunista. Sitten tulevat kasvikset, juurekset, viljat ja muutamat erikoistuotteet.
-
Tässäkin yritetään "Suomi jälkijunassa" -jippoa ...
http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/suolapommi-vai-ravitseva-ateria-vege-eineksissa-hyvaa-ainakin-se-etta-ne-sisaltavat
Suomi on kasvispohjaisten tuotteiden käytössä jälkijunassa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai Saksaan, jossa lihaa korvaavien kasvistuotteiden markkinat ovat kasvaneet yli kymmenen prosentin vauhtia vuosina 2015—2016.
Suomessa kasvispihvejä, nyhtökauraa ja muita vastaavia tuotteita kulutettiin viime vuonna noin 300 000 kiloa. Ruotsissa niiden kulutus oli 5,6 miljoonaa kiloa ja saksassa 15,2 miljoonaa kiloa.
Kuluttaja- ja markkinointitutkimusyritys Makery selvitti viime vuonna lihaa korvaavien valmisteiden kulutusta yhdeksässä EU-maassa. Tutkituista maista kasvissyönti kasvattaa suosiotaan erityisesti Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Terveellisyyden lisäksi kasvisruuan suosiota selitti tutkimukseen vastanneiden huoli ympäristöstä ja eläinten oikeuksista.
Ehkäpä Suomi onkin, mutta miten pitkällä asiassa on Saksa? Se on tuosta laskettavissa! Keskimääräinen saksalainen syö näitä tuotteita vuodessa 184 grammaa. Se on toki enemmän kuin suomalaisen n. 5-6 grammaa, mutta ... samaan aikaan tuo saksalainen syö lihaa ainakin 59 000 grammaa (riippuu paljon laskentavasta).
-
Tässä tuohon edelliseen vielä tieto Ruotsista. Näin se kasvissyöntitrendi on siellä näkynyt v. 2016:
Trots vegotrend – nu slår köttkonsumtionen nya rekord (https://kurera.se/trots-vegotrend-nu-slar-kottkonsumtionen-nya-rekord/)
– Det är lite överraskande att den vegetariska trenden som sägs vara så stark inte syns i statistiken, säger Åsa Lannhard Öberg, Jordbruksverket utredare, till Sveriges Radio.
I Sverige förbrukade vi förra året 87,7 kg kött per person, visar en rapport från jordbruksverket. Det är en ökning med ett halvt kilo per person jämfört med 2015, och ett nytt rekord.
Sielläkin, siis, ei mitenkään. Yhtä hämmästyneitäkin siitä ollaan, miten nyt noin, kun siitä on niin paljon puhuttu.
-
Tämä on nyt median (tietyn osan) hyväksymä ja ylläpitämä "totuus". Hesarin tämänpäiväisestä jäätelöuutisesta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=66.msg10336#msg10336):
Lähiruoka, luomu, suomalaisten tekijöiden tukeminen ja tietynlainen hifistely ovat ohjanneet kulutustottumuksia jo pitkään, mutta vegaaniruoan kysyntä on kasvanut viime vuosina.
(lihav. HJ)
Mutta verrataanpa sitä "ammattilehdessä" juuri eilen olleeseen tietoon:
Lihan kulutus on ennallaan, tuotanto Suomessa laskenut (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lihan-kulutus-on-ennallaan-tuotanto-suomessa-laskenut-1.195869)
Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna lihan kokonaiskulutus oli tammi–toukokuussa edellisvuoden tasolla, 175 miljoonaa kiloa, kertoo Gallup Elintarviketieto. Tuotanto oli 164 miljoonaa kiloa.
Siipikarjanlihan kulutus kasvoi kuusi prosenttia. Sian- ja naudanlihan kulutus väheni kaksi prosenttia. Karitsanlihan käyttö kasvoi neljä prosenttia.
Kulutuksen muutokseen vaikuttaa edellisvuoden vastaavan ajanjakson tilapäinen poikkeuksellisen suuri lihan kulutus.
Edellisvuodella tarkoitettaneen vuotta 2015, joka oli lihankulutuksen ennätysvuosi. Jonka jälkeen kulutus on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla. Jolloin asia on sama, vaikka olisi tarkoitettu vuotta 2016. Eli siinä se, mitä on tapahtunut "viime vuosina", tällä rintamalla.
PS. Jos on samaan aikaan totta, että vegaaniruoan myynti on kasvanut, johtopäätös siitä olisi: suomalaiset syövät entistä enemmän! Tai sitten: heittävät entistä enemmän ruokaa roskiin? Jompaa kumpaa ja jompia kumpia tuotteita. Suomen väkiluku ei ole juurikaaan kasvanut.
-
Tässä HY:n pitkässä jutussa olisi paljonkin kommentoitavaa:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestavaa-ruokaa-veganismia-vai-pari-possua-pihamaalla
Otan esille vain nyt vain tämän yhden kohdan, joka kuulostaa uhkaavalta:
"Ympäristön kannalta polttavin ruokavaliokysymys on lihansyönti. Kasvisten lisääminen on huomioitu suosituksissakin, ja punaiselle lihalle vaihtoehtoisia proteiinilähteitä, kuten kalaa, härkäpapua, herneitä ja muut palkokasveja halutaan jatkossa nähdä suomalaisten ruokalautasilla yhä enemmän. On mahdollista, että suomalaisille annetaan uusia tai tarkistettuja ravitsemussuosituksia vielä tämän vuoden aikana, sillä nykyisistä ravitsemussuosituksista vastaavan valtion ravitsemustoimikunnan kausi loppuu lokakuussa 2017.
– Länsimainen ruokavaliomalli sisältää niin paljon eläintuotteita, että niiden määrän voisi noin puolittaa jo pelkästään terveydellisistä syistä. Globaalin ruoantuotannon resursseja voitaisiin tällä tavoin vapauttaa kolmannen maailman käyttöön, toteaa Helenius.
Jos lihaa tahtoo syödä, punaista lihaa terveellisempää ravitsemussuositusten mukaan on siipikarjan vähärasvainen liha, jonka osuus suomalaisten lihansyönnistä on toistaiseksi 21 prosenttia. Asiassa on kääntöpuoli, sillä WWF:n lihaopas muistuttaa, että broilerille syötettävä rehu sisältää usein soijaa, joka ei välttämättä ole ympäristön kannalta vastuullisesti tuotettua. Tästä johtuen WWF suosittelee broilerilihaa syötäväksi kohtuudella ja etenkin luomukasvatettuna."
Ilmeisesti noiden lihavoivoimieni kohtien ajautukset ovat peräisin Juha Heleniukselta.
Lukekaa koko juttu ja kommentoikaa.
Huomatkaa myös jutun vasemman laidan taskujuttu, jossa mainitaan nämä kaksi raporttia:
https://www.luke.fi/uutiset/kuluttaja-maaraa-suunnan-kotimaiselle-ruoantuotannolle/
ja
http://mmm.fi/documents/1410837/1923148/Ruokapoliittinen+selonteko+Ruoka2030/d576b315-41fe-4e9d-9d02-8462c5ae5895
Noista ensimmäisen raportissa (https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2017/04/luke-luobio_19_2017.pdf) mainitaan luomu vain muutaman kerran.
-
Varmemmaksi vakuudeksi. Nyt myös Luken tiedot vahvistavat ...
Mitä Suomessa syötiin vuonna 2016? (https://www.luke.fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2016/z)
.... että vuosi 2016 oli niukasti ennätysvuosi lihansyönnissä. Tähän tulevet tietysti mukaan myös muut eläintuotteet: niukasti vähentynyt maito ja hitusen kasvanut munien syönti, yhteensä arviolta siis ennallaan pysyneet.
Siirtymä "punaisesta lihasta" siipikarjaan on sinänsä mielenkiintoinen ilmiö, mutta se on kokonaislihansyönnin kannalta irrelevantti tieto. Yksityiskohtana: luomubroilerilla ei siinä ilmiössä ollut minkäänkaltaista merkitystä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=721.msg10054#msg10054).
Hesari oli saanut haastattelemalla tämän lisätiedon:
Kasvisruokabuumi ei näy lihan kulutuksessa – suomalaiset syövät yhä enemmän lihaa, jokainen keskimäärin 81 kiloa vuodessa (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005272030.html)
Vuoden 2016 aikana läpilyöneet kasvistuotteet nyhtökaura ja härkäpavuista valmistettu Härkis eivät Kortesmaan mukaan näy tilastossa vielä ”juuri mitenkään”.
"Joulutonttuteoriamme" asiassa (edellä 05.04.17) senkun vahvistuu. :D
Ja jos noita edellisessä puheenvuorossa mainittuja pääosin vain kasvissyöntiin houkuttelevia ohjeita ravitsemussuosituksiin saadaan ujutetettua, niiden läpiviemisessä eli muuttamisessa Suomen kansan käyttäytymiseksi, näyttäisi näillä näkymin olevan kyllä valtava urakka!
-
Jos lihaa tahtoo syödä, punaista lihaa terveellisempää ravitsemussuositusten mukaan on siipikarjan vähärasvainen liha, jonka osuus suomalaisten lihansyönnistä on toistaiseksi 21 prosenttia. Asiassa on kääntöpuoli, sillä WWF:n lihaopas muistuttaa, että broilerille syötettävä rehu sisältää usein soijaa, joka ei välttämättä ole ympäristön kannalta vastuullisesti tuotettua. Tästä johtuen WWF suosittelee broilerilihaa syötäväksi kohtuudella ja etenkin luomukasvatettuna."
Ilmeisesti noiden lihavoivoimieni kohtien ajautukset ovat peräisin Juha Heleniukselta.
Tuossa hypätään kyllä yksi tai kaksi askelta yli, jotta haluttuun johtopäätökseen päästäisiin. WWF voi kyllä tietyin perustein oikeutetustikin luokitella osan soijasta vastuuttomaksi. Mutta sen omissa vastuulisuuserttifikaateissa ei esitetä, että vain luomusoija voisi olla vastuullista, vaan tavanomainenkin soija voi sellaista olla. Jopa GMO-soija, josta asiasta WWF on saanut "pyyhkeitäkin" muilta isoilta ympäristöjärjestöiltä.
Niin siis kansainvälinen WWF. Suomalainen ja ruotsalainen WWF kyllä suosittelevat luomubroilereita. Ja Helenius sen suosituksen on sieltä kerkeästi ja mielellään poiminut. Ikäänkuin ne olisivat tieteellisiä tutkimusorganisaatioita! HY:n standardit täyttäviä!
Mutta erityisen toivotonta olisi tuollaista suositusta saada painetuksi käytäntöön, jos luomubroileri maksaa tavanomaiseen nähden noin kolminkertaisesti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=721.msg7531#msg7531), ja sen osuus broilerien kulutuksesta on nyt 0,1% (vaikka sitä on ollut jo n. 3 vuotta saatavilla).
-
Talouselämä:
Lihateollisuus on pulassa, jos orastava lihanhylkäys yleistyy (http://www.talouselama.fi/kommentit/lihateollisuus-on-pulassa-jos-orastava-lihanhylkays-yleistyy-6659041)
Koko lihateollisuus on pulassa, jos lihanhylkäys yleistyy. Muutokset ovat vielä niin pieniä, ettei valtakunnallisista lihatilastoista voi tehdä päätelmiä. Suomalainen söi viime vuonna keskimäärin 35 kiloa sikaa, 19 kiloa nautaa ja 24 kiloa siipikarjaa luut mukaan lukien. Kypsäksi lihaksi muutettuna kilot puolittuvat.
Mistä niitä päätelmiä sitten voi tehdä? Onko kyse päätelmistä lainkaan? Vaan halusta nähdä tuollaista orastavaa kehitystä? Vastaavalla varmuudella ja tarkkasilmäisyydellä kuin muotitoimittaja jo tammikuussa näkee, että tulevan kevään trendiväri on keltainen.
Lukujen pohjalta kun tämä näyttää todennäköiseltä ...
Muutosta edistävät markkinoille tulleet tuotteet, jotka tekevät lihattomuuden helpommaksi kuin ennen. Uudet lihankorvikkeet ovat kuitenkin saattaneet korvata ihan muuta kuin lihansyöntiä. Ne ovat voineet napata myyntiä esimerkiksi tofulta tai kalalta.
... ja samojen lukujen pohjalta näyttäisi pikemminkin siltä ...
Lihayhtiöt ovat huonosti valmistautuneita muutokseen, jos siitä muodostuu iso ja kestävä trendi. Haastetta lisää, että suurimmissa lihayhtiöissä valtaa käyttävät lihantuottajat.
... että juuri ne yhtiöt, jotka ovat varustautuneet lihankulutuksen kasvuun, keräävät voitot. Ja vegaanitrendiin valmistautuvat saavat medialta päänsilitystä, mutta eivät sitten kovin paljon rahaa.
-
Luomuliitokin yrittää saada jotain nostetta itselleen tästä kasvissyönnin hyvästä maineesta ...
Luomuliitto SuomiAreenassa: Järkevät proteiinit ruoantuotannon tulevaisuuden ytimessä (http://www.luomuliitto.fi/suomiareenassa-jarkevat-proteiinit/)
... vaikka itse jutussa tuleekin sitten esille luomuviljelyn syvä riippuvuus eläintaloudesta.
-
Maaseutumedia pohdiskelee eri vaihtoehtoja:
Proteiini on tärkeä ravintoaine — Onko hyönteisproteiini apu aliravitsemukseen? (http://www.maaseutumedia.fi/proteiini-tarkea-ravintoaine/)
Kasvissyöntikin on esillä:
Esimerkiksi Härkiksen, joka on härkäpavusta tehty kasvistuote, proteiinikilon hinnaksi tulee 130 euroa kiloa kohti. Vuoden elintarvikkeeksi valittu Nyhtökaura, Pulled Oats, on myös proteiinilähteenä kallis.
Kasvistuotteiden hinta ei koostu ainoastaan raaka-aineista. Nyhtökaurassa on kauraa vain 30 prosenttia. Kasvistuotteiden valmistusprosessi vaatii julmetusti lämpöenergiaa, mikä tekee niiden ravinteista tyyriitä.
Tätä voi pitää Maaseutumedian johtopäätöksenä:
Jos verrataan eläintuotantoa ja vaikka nautakasvatusta kasviksista tehtyihin eineksiin, nauta on luonnonmukainen lihatehdas. Nauta jalostaa ihmiselle kelpaamattomasta ruohosta lihaa ja vaikka maitoa erittäin kustannustehokkaasti.
Broileri tuottaa kilon lihaa reilulla kahdella rehukilolla, joka muodostu pääasiassa kotimaisesta viljasta. Soijaa käytetään 14-18 prosenttia. Sika tuottaa lihakilon 2,5 kilolla ohraa.
Eli ei sen kotimaisen lihan välttely kovin tehokasta ilmastonsuojelua tms. ole. Jos on sitä ollenkaan?
-
Tutkimuksen tyly tulos ...
Sitran kysely paljastaa: Kasvisbuumi ei lyö läpi – liha on ja pysyy suomalaisten lautasilla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/sitran-kysely-paljastaa-kasvisbuumi-ei-ly%C3%B6-l%C3%A4pi-liha-on-ja-pysyy-suomalaisten-lautasilla-1.197382)
... mutta mikä ihme saa tutkijat ja/tai uutisoijat silti puhumaan kasvisbuumista, vaikkei mitään erityistä muutosta siihen suuntaan ole havaittavissa? (Onko muuten jotain vanhaa tutkimusta kasvissyönnin yleisyydestä? Johon voisi verrata?)
Tätä muuten en usko:
Hänen mukaansa suomalaiset ovat melko ehdottomia ruokailutottumuksissaan. Suomalainen on joko kasvis- tai lihansyöjä. Välimuotoa ei juuri ole.
Nimittäin lihansyöjistä. En kyllä ainakaan itse tunne ketään, joka söisi pelkkää lihaa. Mutta jos sellaisia jossain olisikin, niin juurihan tuossa edellä todettiin numerot suomalaisista, että lähes kaikki ovat välimuotoja:
Liha on ja pysyy suomalaisten ruokalautasilla, kertoo Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) tuore kyselytutkimus. Vastaajista 90 prosenttia ilmoitti olevansa sekasyöjiä.
Kasvisruoka on pinnalla ja puhututtaa, mutta vain kolme prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo olevansa kasvissyöjiä. Täysin vegaaneja oli ainoastaan prosentti vastaajista.*)
Ilmeisesti tarkoitetaan tällaista lihankorvikkeiden syömistä:
"Suomalaiset voisivat kokeilla hivuttautumistaktiikkaa. Ruotsissa puhutaan sallivasta vastuullisuudesta, vegeturismista. Jos ottaa vaikka toisen liha- ja toisen kasvispihvin, niin jo se on ympäristöystävällisempi valinta", Lahti sanoo.
(lihav. HJ)
Mitenköhän sitten, jos jauhelihasta ja karamelliväristä on tehty ruoka, joka näyttää ihan porkkanalta? ;D
***
Tämän asian esille ottaminen tuntuu olevan nytkin ihan pakollista:
Ruokahävikin vähentämisen suhteen kyselytutkimuksen tulokset ovat positiivisia. 83 prosenttia vastaajista kertoo pyrkivänsä pienentämään ruokahävikkiä.
"Ruokahävikki on lyönyt läpi suomalaisten keskuudessa", Lahti toteaa.
Mutta ihan mutulla kysyisin, onko siinäkään osoitettavissa mitään trendiä? Minusta ruoan haaskaamista on vältetty tai ainakin kehotettu Suomessa välttämään aina. Amerikkalaisen kulttuurin kohteliaisuuteen (sanomana emännälle: ruokaa oli riittävästi!) kuuluu jättää vähän ruokaa lautaselle, suomalaisen ei.
________
*) kuten MT:nkin kommenteissa huomautettin, niin 6% suomalaisita elää ilmeisesti pyhällä hengellä ... tai sitten sillä pelkällä lihalla, itse lisään? (Vaikken tuohon usko.)
-
Jotain tällaista pientä saattaa esiintyä, sattua ...
Härkäpapua viljellään jo yhtä paljon kuin perunaa, mutta kesä on vähentänyt Härkiksen ja Nyhtökauran menekkiä – nyt niitä voi löytää jo kaupan alelaareistakin (http://www.hs.fi/ruoka/art-2000005299335.html)
... mutta ei media tässä periksi anna, ei tuossa uutisessakaan: kyllä kasvisruokabuumi on menossa! Koska sehän on sentään maailmanlaajuinen ilmiö!
-
Nyt joku (toinenkin ;)) uskalsi sanoa asian ulos:
Lihankorvike ei pärjää kilpailussa aidolle liharuualle (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/lihankorvike-ei-p%C3%A4rj%C3%A4%C3%A4-kilpailussa-aidolle-liharuualle-1.199131)
Atrian hallituksen puheenjohtaja Seppo Paavola suhtautuu viime aikojen kasvisruokabuumiin varovaisen kiinnostuneesti. "Pieni buuminpoikanen on olemassa, mutta se on julkisuudessa isompi kuin todellisuudessa."
Epäilemättä tuota on moni muukin miettinyt, vaikkei ole saanut sanotuksi. Kaikkiin skenaariohin on varauduttava:
Lihantuotannon kannalta Paavola ei pidä kasvisruuan suosiota vakavasti otettavana uhkana ainakaan lähitulevaisuudessa.
On epävarmaa, jääkö se ohimeneväksi ilmiöksi vai pysyväksi muutokseksi ihmisten ruokailutottumuksissa, hän kertoo.
Atrialla tutkitaan tulisiko yhtiön olla nykyistä voimakkaammin kasvisruuan tuotannossa mukana.
-
Twiitti:
Michael Miersch @MMiersch
·
15. elok.
An jeder Straßenecke wird leckeres Essen mit Fleisch angeboten. 3000 Jahre Hinduismus konnten die Menschen nicht zu Vegetariern umerziehen.
Ja linkki tähän kuvaan ("How India eats?"):
https://pbs.twimg.com/media/DHSi4pJXoAI-AAO?format=jpg
Käännökseni:
"Jokaisessa kadunkulmassa tarjotaan herkullista liharuokaa. 3000 vuotta hindulaisuutta ei ole kyennyt uudelleenkasvattamaan [intialaisia] ihmisiä vegetaristeiksi."
-
Näin se kasvissyöntitrendi Suomessa toteutuu:
Atrian tavoite: 10 000 emolehmää lisää (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/atrian-tavoite-10-000-emolehm%C3%A4%C3%A4-lis%C3%A4%C3%A4-1.208795)
Lypsykarjatilojen määrän ennustetaan vähenevän Suomessa, jolloin myös naudanlihantuotanto vähenee.
Samaan aikaan naudanlihan kulutus kasvaa. Myös naudan myynti ravintoloissa kasvaa jatkuvasti.
Erityisesti kotimainen ja rotumerkitty liha on tällä hetkellä kuluttajien keskuudessa suosittua ja siitä ollaan valmiita maksamaan, Atrian myyntijohtaja Tuomas Sorri kertoo.
Vaikka tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=869.msg10635#msg10635) juuri esitin epäilykseni luomulihan kasvavasta kysynnästä, vaikka sekin kuulemma perustui kauppiaiden arvioihin, olen taipuvainen uskomaan ylläolevaan arvioon. Koska tuossa hankkeessa on mukana, kuten amerikkalaiset sanovat, vakavamielistä rahaa (serious money):
Atrian ohjelmassa yritysyhteistyöllä on iso rooli. Uusi rahoitusmalli eli A-Emolehmäluotto on kehitetty yhdessä OP Yrityspankin kanssa.
Molemmista saadaan kyllä kyllä aika pian toteumatietoakin: Lihatiedottus julkaisee omansa ja Pro Luomu omansa.
PS. 10.10.17: Tätä kampanjaa siis tuskin asian edistämiseksi tarvitaan:
Keskustan kansanedustajalta vastaisku: nyt tulee lihaisa lokakuu (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.208868)
Päivityksessään kansanedustaja haastaa mukaan kaikki muutkin.
Kun lähes kaikki jo käytännössä ovat mukana.
-
Ja näin kasvissyöntibuumi jatkuu (MT):
Suomalaiset valitsevat yhä useimmin liha-aterian (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.210460)
Missä määrin tämäkään on kirjaimellisesti totta ...
Joka kuudestoista ei syö lihaa lainkaan. Määrä ei ole kasvanut viime vuodesta.
... ja missä määrin syvähaastattelussa saataisiin se "saksalainen" tulos, että tuo ryhmä syö lihaa huomattavasti muita vähemmän (ks. edellä 19.01.17) Tai ei syö lihaa, ainoastaan kanaa tai kalaa? ;)
Tämäkin, johon edellä viittaisimme, tulee tuossa toistetuksi:
Joka kolmas aikuinen suomalainen kertoo vähentäneensä lihan syöntiä. Hiukan useampi kertoo lisänneensä kasviksia. Tilastoissa lihan kokonaiskulutus ei ole kuitenkaan vähentynyt.
Tästä tietystä pilkallisuudesta ei saa päätellä, että meillä yhdistyksenä olisi jotain kasvissyöntiä vastaan tai lihansyönnin puolesta (ja olemmekin yrittäneet esitellä tasapuolisesti argumentteja kummankin puolesta. Ja vastaan.). Tässä pilkataan tiettyä osaa mediaa, joka on tässäkin näkevinään trendin. Kuten on usein ollut myös luomuruoan kohdalla (ollut siitä asti, kun luomun osuus oli noin 1%! Kun se nyt, vuosia myöhemmin on 2%.). "Jotain" luomua vastaan meillä kyllä on.
-
Tällä ilmiöllä on nimi. Sitä kutsutaan toiveajatteluksi (lihav. HJ):
Lihaton lokakuu loppuu – mitä seuraavaksi? (https://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/lihaton-lokakuu-loppuu-%E2%80%93-mit%C3%A4-seuraavaksi)
LIHATON LOKAKUU päättyy ensi viikolla. Vihreän Langan Puhekupla-podcastissa kysyttiin teemakuukauden alulle panneelta Kansalaisareenan toiminnanjohtajalta Leo Straniukselta, mitä pitäisi seuraavaksi tehdä, jotta lihan osuutta ruokavaliossa saadaan jatkossakin vähennettyä
”Vegaanisuudesta on tullut trendi. Se johtuu paitsi Lihattomasta lokakuusta myös saatavuuden paranemisesta.”
Stranius harmittelee sitä, ettei vegaanius ole kaikkien ulottuvilla, sillä helpot vegaaniset vaihtoehdot ovat vielä lihaa kalliimpia.
Stranius uskoo, että lihansyönti on kuitenkin jäämässä vähitellen marginaaliin.
Yhä korostaen, että tavoite on mahdollisesti hyvä, mutta tuollaista ei ole Suomessa tapahtunut
”Niinä vuosina vielä ajateltiin, että kasvissyönti on nuorten kaupunkilaisnaisten touhua. Se laajensi kasvissyönnin kuvan ihan uusille alueille. Se on ollut keskeinen syy, miksi Lihaton lokakuu on laajentunut ja jäänyt pysyväksi teemakuukaudeksi.”
Tänä päivänä käsittääkseni ajatellaan, että kasvissyönti on nuorten kaupunkilaisnaisten touhua. Ehkä siihen 1/16 -osaan*), jotka eivät (ilmoituksensa mukaan) lihaa syö, joku muukin mahtuu (kuten muutama julkkis ja vaikka Stranius itse). Kestävä tulos tuosta on, että asia on saatu teemakuukaudeksi. Siihen tapaan, kuinka meillä jo oli luomuviikko ja Reilun kaupan viikko. **)
___________
*) tai Sitran yhteen sadasosaan, ks. edellä 08.07.17, Sitran tutkimus julkaistu 06.07.2017.
**) ja USA:ssa joka ainoalla päivällä ja viikolla useita teemoja (lisäys 30.10.17)
-
Ei mennyt ihan putkeen tämäkään Straniuksen ehdottama kokeilu ...
Päiväkotien vegaanikokeilu oli susi – "Sadan lapsen joukosta kasvisruokaa syö kaksi" (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/566843-paivakotien-vegaanikokeilu-oli-susi-sadan-lapsen-joukosta-kasvisruokaa-syo-kaksi)
... ja siinä esille tulleet prosentit olivat kutakuinkin samanlaisia kuin edelläkin. Mutta Stranius ei menetä toivoaan:
Päiväkotien vegaaniruokailun "isä" on kaupunginvaltuutettu Leo Stranius (vihr.), joka on periaatteessa tyytyväinen vegaanikokeiluun. Häntä ei hämmennä kokeilussa olevien lasten pieni määrä.
[...]
– Toivon tietenkin, että hanketta jatkettaisiin.
-
Mutta Straniuksen toiveikkuus ei sitten ollutkaan turhaa:
Kokeilun tulos Helsingissä: vegaaniruokaa aletaan tarjota kaikissa päiväkodeissa (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/575549-kokeilun-tulos-helsingissa-vegaaniruokaa-aletaan-tarjota-kaikissa-paivakodeissa)
Tälle ryhmälle siis nyt erityiskohtelu:
Kokeilun tulosten arvioinnin perusteella vuoden 2018 alusta kaikissa Helsingin päiväkodeissa tarjotaan vegaaniruokaa lapsille, jotka noudattavat ruokavaliota myös kotona.
Alustavan kyselyn mukaan heitä on helsinkiläisissä päiväkodeissa vajaat 50.
Mutta paljon ei siis tuo edistä tavoitetta, että "lihansyönti jäisi vähitellen marginaaliin". Varsinkaan sen jälkeen, kun lapset kasvavat, oppivat käyttämään omaa rahaa. Ja kuulevat toisilta lapsilta lähellä sijaitsevasta hampurilaispaikasta.
Hesari muuten kertoi, että vegaanivanhempien motivaationa olivat pääosin ekologiset kysymykset, ei niinkään vegaaniruoan terveellisyys. Lisähinnan siis arvioidaan olevan lopulta vain n. 2 euroa per annos tai päivä. Ei kerrottu, laskutetaanko se vanhemmilta.
Tässä on sitä muusta yhteydestä (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=195) tuttua "reseptiikkaa":
Kokeilusta saatujen kokemusten perusteella arvioidaan, että muuttamalla vegaaniruokalistan ruokalajien määrää ja erityistuotteita, palveluntuottaja saa lisäkustannukset laskettua 2,10 euroon per vegaaniruokailija päivässä.
-
Tällaiset tiedot, vaikka kuulemma koskevatkin kotimaista kysyntää (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.211992) ...
Esimerkiksi S-ryhmällä naudanlihaa myydään niin paljon, että kotimaista tavaraa ei meinaa riittää kauppoihin.
Ketju on joutunut supistamaan jauhelihojen valikoimaa.
Kotimaisen naudanlihan osuus S-ryhmässä oli ennen halpuutusta 93 prosenttia, nyt osuus on 97 prosenttia.
Myös Keskon tavarakaupan johtaja Ari Akseli arvioi naudanlihasta tulevan niukkuutta.
"Naudanlihan varastotasot ovat laskeneet", Akseli sanoo.
... eivät nekään oikein tue tuota teoriaa voimakkaasta vegaanibuumista.
Jossain lapsuuteni Villin Lännen kirjassa oli sellainen vitsi, että ensin kerrottiin, kuinka viljanviljelijät vihasivat kierteleviä karjalaumoja. Kun cowboy sitten heiltä kysyi, miksi heidänkin lautasellaan oli pihvi, vastasivat viljanviljelijät:
- Näin me pääsemme niistä pahuksen eläimistä eroon!
-
Yhteensä erilaiset elämäntapadieetit ovat nuorten jonkinasteisessa suosiossa, mutta yllättäen kasvissyönti ei ole se juttu, joka olisi tässä kisassa viime vuosikymmeninä menestynyt:
Tutkimus: Nuorten kasvissyöjien määrä vähentynyt – yhä useammalla monta erityisruokavaliota (https://yle.fi/uutiset/3-9926460)
Kasvissyöjien määrä vähentynyt
Vuosituhannen vaiheessa kasvisruokavalio oli suosituin erityisruokavalio tyttöjen keskuudessa, mutta myöhemmissä kyselyissä sen yleisyys näytti vähentyneen.
Vuonna 1999 12–18-vuotiaista tytöistä kasvissyöjiä oli 8,6 prosenttia. Tuoreen tutkimuksen mukaan kasvissyöjien määrä on lähes puolittunut. Poikien määrä kasvissyöjistä on yli puolittunut.
Oliko tuossa tutkimuksessa jotenkin mukana nuorten luomuruoan harrastus? Eräänä elämäntapadieettinä? Tuosta se ei selvinnyt, mutta ehkä tuo tutkimus kokonaisuudessaankin netistä löytyy.
Oliko se tämä:
Consumption of special diets among adolescents from 1999 to 2013 –- a population-based study in Finland - Parviainen Heli, Elorinne Anna-Liisa, Väisänen Pertti, Rimpelä Arja 2016 (https://solecris.uta.fi/crisyp/disp/4_/fi/cr_suorite/edi/edi/fet?id=34532760&verkko=1&cro=2737313032363234393022343834273334242721232118233622232528292838273822292738393739283727351836321717)
Luuultavasti onkin, mutta pöh, maksumuurin takana, itse tekstin osalta.
-
Esille on tullut mielenkiintoinen laskelma ja vastakkainasettelu, josta Harkki katsoo selviävänsä näin:
Greenpeacen Harkki vaatii sekä lihansyönnin että lentämisen vähentämistä: "Lentämiseen suhtaudutaan vähän kuin perusoikeuksiin" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.220730)
Jaa-a. Hyvin tavanomainen on ollut matkaluartkkeli, jossa kerrotaan New Yorkin erinomaisista vegaani- ja luomuravintoloista. Otetaan esimerkkinä tämä Vegaaniliiton sivustolla oleva vanha:
New York - Kun ruokaunelmista tulee totta (http://vegaaniliitto.fi/www/fi/vegaia/ravintolat-ja-matkailu/new-york-kun-ruokaunelmista)
***
Luken tutkija vertasi lihansyönnin ja lentomatkustamisen ilmastovaikutuksia maataloustieteen päivillä keskiviikkona. Hän arvioi, että yksi Thaimaan lomamatka on yhtä haitallista kuin 8 vuotta naudanlihan syöntiä. Tutkimuksessa arvioitiin myös kasvisruokavalion päästöjä.
Koskaan en juuri Thaimaassa ole käynyt, mutta kun en muutenkaan ole moneen vuoteen lentänyt ... sanotaan 5 vuoteen. 5*8 on 40 vuotta. Enköhän siis saane loppuelämäni syödä hyvällä omallatunnolla rakastamaani naudanlihaa? :D
Tuo laskelmakin saattaa muuten jossain määrin muuttua, jos tästä tulee totta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=699.msg11226#msg11226). Tai muista siinä triidissä mainituista ideoista.
-
Saahan sitä yrittää, ja yrittää väittääkin, että trendi on olemassa ....
Pikaruokaketjut kuumenivat vegaanimurkinasta – Tuote tuodaan markkinoille jopa tappiolla (https://yle.fi/uutiset/3-10008646)
... mutta se vähä, mitä luvuista tiedetään, on kyllä asian todellisen merkityksen kannalta aika masentavaa ...
Vegaanien määrä arvoitus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Vegaaniliiton mukaan vegaanien määrästä Suomessa ei ole tutkittua tietoa.
– Kiinnostuneiden määrä on kuitenkin kasvussa, toteaa Vegaaniliiton Kakko.
Innostumisen lisääntymisestä kertoo ainakin vegaanihaaste, jonka suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Kampanjaan osallistuvien määrän lisäyksestä ovat uutisoineet tänä vuonna esimerkiksi Aamulehti )ja viime vuonna Maaseudun Tulevaisuus. Vegaanihaaste toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Vegaanihaasteen järjestää Oikeutta eläimille -järjestö.
Lisäksi vegaaniruokaa on tuonut esille Facebook-ryhmä Sipsikaljavegaanit.
Kasvissyöjiä ehkä yksi prosentti
Kaikki vegaanit ovat kasvissyöjiä, mutta kaikki kasvissyöjät eivät ole vegaaneja. Vegaanien tavoin kasvissyöjien todellinen määrä Suomessa on arvoitus.
THL:n Finriski-tutkimus kysyi erityisruokavaliosta ja kasvisruokavaliosta vuonna 2012. Noin yksi prosentti suomalaisista kertoi noudattavansa kasvisruokavaliota ja suunnilleen sama määrä kertoi välttävänsä punaista lihaa.
– Voi olla, että osa vastaajista ei ole mieltänyt kasvisruokavaliota erityisruokavalioksi, ja on voinut ohittaa kysymyksen. Olettaa toki voi, että kasvissyöjien määrä on viime vuosina ollut lisääntymään päin, mutta kerättyjen tietojen pohjalta harvinaisempaa kuin ehkä voisi olettaa, pohtii tutkimuspäällikkö Liisa Valsta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansanterveyden edistäminen -yksiköstä.
... jos tästä oletetusta trendistä jotain pelastusta toivoi ja toivoo.
-
Kun Lihatiedotus tekee tämän tutkimuksensa joka vuosi, niin eiköhän meidän täydy tähän uskoa:
Lihan asema ruokavaliossa on pysynyt vakaana (http://www.lihatiedotus.fi/ajankohtaista/lihan-asema-ruokavaliossa-on-pysynyt-vakaana.html#)
Tosin kyselyssä tuli esiin tällaistakin:
Tutkimuksessa selvitettiin myös lihan syönnin lisäämistä ja vähentämistä. Lähes 80 prosentilla kuluttajista lihan käyttö on säilynyt ennallaan. Lihan käyttöä sanoo vähentäneensä joka kuudes. Punaisen lihan vähentämiseen pyritään aiempaa useammin. Syyt lihan käytön vähentämiseen ovat samoja kuin niillä, jotka eivät syö lihaa lainkaan. Osalla vähentäjistä taustalla ovat myös taloudelliset syyt.
Mutta kulutusluvuissa sitten taas ei:
Vuonna 2016 lihaa syötiin 81 kiloa henkeä kohden luullisena lihana. Kun huomioidaan luut ja hävikki, syötävän lihan osuus on noin puolet määrästä. Viime vuoden kokonaiskulutuksen ennakoidaan olevan vuoden 2016 tasolla.
Tyypillinen vastaväite minulle kun olen ottanut esille tämän kasvissyöntibuumin olemattomuuuden, on joko se, että lihansyöjät ovat silti voineet lisätä kasvissyöntiään tai se, että jotkut ovat silti voineet siirtyä siihen kokonaan. No, ehkä se on mahdollisesti hyvä heille, mutta tuosta maailman pelastamisen näkökulmasta samantekevää, jos Suomen kokonaiskulutus säilyy samana tai jopa hiukan kasvaa.
-
Olisiko tämä esimerkki hyvinkin tyypillinen:
"Lihan kulutus ei laske, mutta..." – Nämä hittituotteet vetävät nyt Tampereen Lidleissä (https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/601557-lihan-kulutus-ei-laske-mutta-nama-hittituotteet-vetavat-nyt-tampereen-lidleissa)
Tofun, nyhtökauran ja quornin kaltaisten kasviproteiinien yhteenlaskettu myynti yli kaksinkertaistui vuoden 2017 aikana. Myös luomuna myytävän kaurajuoman myynti tuplaantui.
– Vaikka suomalaisten lihankulutus ei ole lähtenyt laskuun, pienetkin arjen valinnat ja kulutuksen muutokset näkyvät kaupan kassalla. Yksikin lihaton päivä viikossa vaikuttaa, Lidl Suomen osto-osaston johtaja Thomas Heinrichs kertoo.
Ostetaanko sitten lihattoman päivän jälkeen tuplamäärä lihaa, vai miten tuossa käy, miten tuo kaikki onnistuu olemaan yhtaikaa totta?
-
Varsin jännittävä tulos:
Tutkimuksen yllättävä tulos: Täysin kasviperäinen ruokavalio laskee päästöjä vain muutamalla prosentilla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.222975)
Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat selvittäneet, mitä tapahtuisi, jos kaikki amerikkalaiset lopettaisivat lihansyönnin yhdessä yössä. Tutkijoiden tarkoituksena oli selvittää eläinperäisen ruuan syönnin vaikutuksia Yhdysvalloissa syntyviin kasvihuonepäästöihin sekä kansalaisten ravitsemukseen.
Tutkimuksessa lähdettiin liikkeelle äärimmäisestä ratkaisusta: tutkijat mallinsivat tilanteen, jossa kaikki maatilojen eläimet poistettiin ruokaketjusta.
Ja tietysti siitä oletuksesta, että tuollainen muutos saataisiin demokraattisessa maassa päätettyä. Kun vegaaneja siellä ei nyt liene enempää kuin Euroopassakaan? Voisi kysyä, saisiko ihmiset helpommin suostuteltua johonkin toiseen keinoon tämän kokoisen vähennyksen saavuttamiseksi:
Arvostetussa maatalousyliopistossa Arizonan yliopistossa tehdyn tutkimuksen lopputulos onkin, että siirtyminen täysin kasvisperäiseen ruokavalioon vähentäisi päästöjä vain 2,6 prosentilla.
-
Tässä artikkelissa yritetään selventää ja puolustaa ideaa lihan suuresta vedenkulutusesta:
Köttets vattenförbrukning är ett problem globalt (http://www.landlantbruk.se/debatt/kottets-vattenforbrukning-ar-ett-problem-globalt/)
Mutta ensinnäkin 100 000 litran sijasta puhutaan enää n. 15 000 litrasta per lihakilo (vrt. edellä 17.08.09 ja siitä eteenpäin). Ja tämä argumentti hyväksytään:
Om ett djur äter, säg 7 kilo torrsubstans per dag och växer med 1 kilo, betyder det 10 500-21 000 liter per dag. Om ett djur lever på bete/foder som producerats genom ”naturligt regn” så kan det sägas vara i balans med naturen. Det påverkar inte vattenbalansen negativt eftersom samma mängd vattnet ändå skulle ”förbrukas” genom avdunstning och växtandning (evapotranspiration). Så ser en betydande del av produktionen ut i ett land som Sverige, även om vi också importerar en hel del kraftfoder.
Keinokastelu olisi eri juttu, vai olisiko sekään:
Produktionen i de stora producentländerna ser ofta annorlunda ut. Här handlar det om att allt mer vatten behöver tillföras (konstbevattning) för att producera foder till den högintensiva djurhållningen. Även i detta sammanhang ”försvinner” inte vattnet från jorden som system men man talar ändå om vattenförbrukning när vattnet försvinner från det lokala/regionala system (avrinningsområde) från vilket det tas på konstgjord väg (yt- eller grundvatten).
Lopulta juttu kuivuu siihen, että maailman vesikriisin takia pitäisi ruotsalaisen kuluttajan suosia - ruotsalaista lihaa.
-
Tällaisella verbaalisella ja älyllisellä pyörityksellä ...
Vege vetää edelleen ennätystahdissa (https://patarumpu.fi/2018/02/24/vege-vetaa-edelleen-ennatystahdissa/)
... yritetään luoda vaikutelma, että onhan sitä koko ajan oikeassa oltu, kun on tästä puhuttu. Ovat suomalaset nyt ryhtyneet vegaaneiksi, mutta se on vain tämä 90 tai 97 prosenttia, jotka asiassa "pilaavat muiden maineen":
Liha ei ole väistymässä suomalaisten lautasilta, vaikka tuoreiden kuluttajatutkimusten (Suomi Syö 2017) perusteella nuorista jopa 40 prosenttia ja keski-ikäisistäkin kolmannes välttelee tietoisesti punaisen lihan käyttöä. Lihaa kulutettiin viime vuonna suurin piirtein edellisvuoden malliin ja esimerkiksi broilerin kysyntä on kasvussa.
– Sekaruokavalio on valtaosan valinta. Kysyimme syyskuussa asiakkailtamme heidän ruokailutottumuksistaan. Lähes 90 prosenttia ilmoitti noudattavansa perusruokavaliota. Fleksaajia, eli kasvisruokavaliota painottavia ja suosivia mutta välillä lihaa syöviä oli 7 prosenttia ja puhdasta kasvisruokavaliota noudattavia 3 prosenttia.
Antti Oksan mukaan kyse ei olekaan siitä, että kasvikset syrjäyttäisivät lihan, vaan että ruokailumme rikastuu ja monipuolistuu.
Oletteko jossain tavanneet ihmisen, joka olisi sillä tavalla ehdoton, että söisi ainoastaan lihaa? Eikä siis "fleksaisi"? Hänen kissansa ei nyt tässä esimerkiksi kelpaa.
Kaikki ovat luultavasti tavanneet jonkun, joka kertoo suosivansa kasvisruokaa.
-
Kauppalehti saa lopulta kysyttyä tämän kysymyksen:
Mikä kumman vegebuumi? Yli 90 prosenttia suosii lihaa (https://m.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/CWJ5xs2d)
Kuluttajat ovat mediatietojen mukaan innostuneet kasvisruoasta, mutta suoranainen vegebuumi saa niukasti tukea tilastoista.
Tätäkin pitäisi ehkä yrittää tutkia toisella tavalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg10835#msg10835), ellei muuta niin varmistukseksi:
TNS Kantarin mukaan kuluttajista on kasvissyöjiä kuusi prosenttia, kun vegaanien osuus on kaksi prosenttia. HKScanin laajassa kuluttajatutkimuksessa kasvissyöjien ja vegaanien osuus on vielä alhaisempi.
HKScanin kyselyssä 23 prosenttia vastaajista kertoi vähentäneensä lihan syömistä. Kysely paljasti senkin, etteivät kaikki vastaajat tienneet, että kana on lihaa.
-
Tällaista on toimittajan nykyisin ihan pakko olla näkevinään:
Suomalaisten lihansyönnin hiipumisesta ensimmäisiä merkkejä – Pohjanmaalla menee eniten porsasta, Helsingissä broileria (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005659824.html)
Vaikka mukaan liitetty kaaviokuva kertoo ihan muuta. Kun ei kokonaiskulutus ole laskussa, täytyy todiste teesille löytää sitten siitä, että tiettyjen lihalajien kulutus on. Ja vaikkei se vielä näy, ehkä se kohta näkyy:
LIHANKULUTUS vaihtelee Oksan mukaan Suomessa selkeästi eri ikäryhmissä.
”Nuorista merkittävä osa on kasvissyöjiä. Perheellistymisen myötä moni heistä muuttuu tyypillisesti sekasyöjiksi. Ikärakenteen yläpäässä taas syödään muita vähemmän lihaa.”
Malli voi kuitenkin muuttua ja kääntää kokonaiskulutuksen laskuun.
”Lihalle on tarjolla yhä parempia vaihtoehtoja. Ei ole enää itsestäänselvää, että nykyinen kaksikymppisten ikäpolvi kääntyy lihansyöjiksi.”
Taas tuo "sekasyöjä"! Edelleen retorinen kysymykseni, että kuinka monta 100% lihansyöjää luulette Suomessa tai maailmassakaan olevan?
Jos lihan kulutus kasvaa vain prosentin, osoittaa se "hiipumista"? Jos luomuruoan osuus kasvaa 0,3%, se on taas "voimakasta" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg11455#msg11455) kasvua?
Mutta ajan merkkejä pitää osata katsoa (lihav. HJ):
Viitteitä kokonaiskulutuksen lähdöstä laskuun on saatu tänä vuonna.
”Kokonaiskulutus kasvoi viime vuonna vain prosentin verran. Kuluvan vuoden kulutusta voisi alkuvuoden perusteella arvioida, että se jäisi hieman viime vuoden luvuista”, kertoo Lihatiedotusyhdistyksen toiminnanjohtaja Riitta Stirkkinen.
Ehkä jopa sen prosentin, jonka se edellisvuodesta oli kasvanut?
-
Mutta jos tämä vegebuumi kuitenkin olisi vähän totta, niin entäs tämä sitten:
Can the Impossible Burger reverse the anti-GMO trend? (https://geneticliteracyproject.org/2018/05/30/can-the-impossible-burger-reverse-the-anti-gmo-trend/)
It is a better plant-based burger. For those seeking an non-meat experience as close as possible to eating a real meat burger, Impossible Foods’ “beef” is more meat-like than any other vegetarian burger on the market. And that alternative is only possible because of genetic engineering. Impossible Foods uses bioengineered yeast to create the key ingredient — “heme” — that imparts the burger’s blood red color and iron-rich, meat-like taste.
The lesson for other synbio startups worried about anti-GMO sentiment is simple: use bioengineering to make a better product.
(lihav. HJ)
En tietystikään ole maistanut, mutta tuossa taidetaan olla jo aika lähellä keinolihaa? Tuota ei saa luomuna tuosta syystä, mutta luultavasti on aina jokin syy, joka estää luomukeinolihan synnyn ja markkinoille tulemisen.
-
Kaksi artikkelia. Rikkaassa maailmassa ilmestynyt:
Tutkimus: Maatalousmaata tarvittaisiin 75 prosenttia nykyistä vähemmän, jos kukaan ei söisi lihaa tai maitotuotteita (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.248280)
Ja IPS:n julkaisema (voi sanoa) vetoomus, että älkää missään tapauksessa pakottako kehitysmaita tuohon:
Why Milk, Meat & Eggs Can Make a Big Difference to World’s Most Nutritionally Vulnerable People (http://www.ipsnews.net/2018/06/milk-meat-eggs-can-make-big-difference-worlds-nutritionally-vulnerable-people/)
-
En tietystikään ole maistanut, mutta tuossa taidetaan olla jo aika lähellä keinolihaa? Tuota ei saa luomuna tuosta syystä, mutta luultavasti on aina jokin syy, joka estää luomukeinolihan synnyn ja markkinoille tulemisen.
Mutta heti on ainakin tuo lihaa korvaava tuote joutunut USA:ssa hyökkäyksen kohteeksi:
Why is the Impossible Burger under attack by anti-GMO groups? (https://geneticliteracyproject.org/2018/06/11/why-is-the-impossible-burger-under-attack-by-anti-gmo-groups/)
-
Kovakalloista ja jukuripäistä kansaa olemme, me suomalaiset:
Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017 (https://www.luke.fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2017/)
Lihan kokonaiskulutus pysyi suunnilleen samana kuin edellisvuonna, 81 kilossa henkeä kohti, kun mukaan lasketaan myös riista ja syötävät elimet. Siipikarjanlihan kulutus lisääntyi vuodesta 2016 kuusi prosenttia. Kulutuksen kasvu on jatkunut jo toistakymmentä vuotta peräkkäin.
Vaikka siis ihan varmasti tiedotusvälineistä tiesimme, että oli menossa kasvisyöntibuumi, emme suostuneet käyttäytymään sen mukaisesti.
PS. Ihmetyttää muuten tämä väliotsikkokin: "Kaura maistui suomalaisille". Jos välittömästi otsikon alla on kaavio lukuineen, jonka mukaan vehnää syötiin kuusi (6) kertaa kauraa enemmän. Se on kovasti sukua otsikoinneille, joissa luomu maistuu suomalaisille, jos äärimmäisen pieni luomukulutus on kasvanut prosentuaalisesti elintarvikkeiden yleiskulutusta enemmän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg11577#msg11577).
-
Suunnilleen samana oli pysynyt kasveista peräisin olevan ruoankin kulutus, tuon mainitun raportin mukaan.
Mutta media ja bisnes ei käsitteestä ja ideastaan luovu:
Kasvisruokajätit asemoituvat Kaarinaan yhä vahvemmin (http://www.kaarina-lehti.fi/2018/06/kasvisruokajatit-asemoituvat-kaarinaan-yha-vahvemmin/)
Oman osuutensa kasvisruokabuumista haluaa myös suomalainen pikaruokajätti Hesburger. Yritys avaa ensi vuoden aikana Krossissa kasviproteiinitehtaan, jossa valmistetaan muun muassa soijapihvejä ja -suikaleita sekä kaura- ja härkäpapupohjaista kasvisruokaa.
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela näkee, ettei kasvisruoassa ole kyse buumista, vaan pysyvästä ajattelutavan muutoksesta.
– Se aivan selkeä asia, että ihmisten ajattelutavan muutos, mitä tulee ruoan ekologisuuteen, on tullut jäädäkseen. Ei lihansyönti lopu, mutta kasvisruoka nousee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi siihen rinnalle, Salmela maalailee.
Salmelan mukaan kasvisruokavaihtoehdot tulevat lisääntymään ravintoloiden ruokalistoilla lähivuosina selvästi.
Eli jos ei tuo tapahtunut v. 2017 eikä vielä tänä vuonnakaan, niin tulevina vuosina se varmasti tapahtuu.
Myös YLE antoi äskettäin tästä ohjeita - sillä oletuksella, että tätä nyt paljon tapahtuisi:
Vegaaniksi ei kannata ryhtyä rytinällä, vaan uuteen ruokavalioon on hyvä ensin perehtyä (https://yle.fi/uutiset/3-10248609\)
Google johdatteli tuohon artikkeliin näin:
18.6.2018 · Vegaaninen ruokavalio on tullut yhä suositummaksi, puhutaan jopa kasvisruokabuumista. Kun alkaa syödä vegaanisesti, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että saa ravinnostaan tarvittavat vitamiinit ja ravintoaineet.
Hyvin samantapaista on usko tuohon kuin luomuväen usko siihen, että luomun kulutus tulevaisuudessa varmasti kasvaa. Ja tulee "muiden Pohjoismaiden" tasolle:
Me olemme vain jäljessä, luomuväki yhä uskoo (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=446)
-
Eikä YLE anna asiassa yhtään periksi:
Kasvisruokien menekki pompannut moninkertaiseksi: nyt myös keski-ikäiset miehet syövät vegeä (https://yle.fi/uutiset/3-10277283)
Trendiä on jouduttanut perheiden, nuorten miesten ja myös keski-ikäisten kasvanut kiinnostus kasvisruokaan.
[...]
Kasvisruokatrendi näkyy koko maassa, mutta kysyntä painottuu pääasiallisesti pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi Keskolla viidesosa kauramaidon myynnistä tulee Helsingistä.
Sitten kuitenkin on niinkin kuin edellisissä puheenvuoroissani tuli esille. Ehkä suuri S-ryhmän ja yliopistojen ostostutkimus (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg12093#msg12093) antaa tähänkin selityksen? Spekuloimatta mahdollisilla selityksillä nyt itse.
-
En tietystikään ole maistanut, mutta tuossa taidetaan olla jo aika lähellä keinolihaa? Tuota ei saa luomuna tuosta syystä, mutta luultavasti on aina jokin syy, joka estää luomukeinolihan synnyn ja markkinoille tulemisen.
Mutta heti on ainakin tuo lihaa korvaava tuote joutunut USA:ssa hyökkäyksen kohteeksi:
Why is the Impossible Burger under attack by anti-GMO groups? (https://geneticliteracyproject.org/2018/06/11/why-is-the-impossible-burger-under-attack-by-anti-gmo-groups/)
Tuo ei kai varsinaisesti ole keinolihaa, mutta maistuu (ja tuntuu) hyvin paljon lihalta, olen netistä lukenut kokeilleiden todistuksia.
Lauri Reuter eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle äskettäin annetussa raportissa (yleisotsikko siinä: geeniteknologia) kertoi tällaisen yksittäistiedon:
Impossible Foods käyttää jo nyt tuotteissaan mikrobien avulla tuotettua proteiinia, jolla
kasvipohjainen pihvi on saatu muistuttamaan erittäin läheisesti naudanlihaa. Valmiita tuot-
teita myydään yli tuhannessa ravintolassa Yhdysvalloissa.
Tuosta tulee kyllä mieleen vanha (2009) keskustelumme erilaisilla tavoilla väärennetystä ruoasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=121.msg882#msg882) ja mausta, asiasta ilmestyneen ruotsalaisen kirjan yhteydessä.
Onko väärentäminen väistämättä aina paha asia? USA:n lihantuottaiat ovat kyllä sitä mieltä, että on se, ja vaativat, ettei tuota tuotetta myytäessä saisi edes viitata lihaan.
Varsinaiseen keinolihaan (jonka hinta yhä kai vielä on aika "tähtitieteellinen") verrattuna tuon tuotteen hinta Amerikoissa on vielä kohtuullinen: hampurilainen siitä maksaa vain tuplasti tavalliseen verrattuna,
-
Hesari oli tämän sentään pääkirjoituksessaan huomannut:
Liha pysyy suosittuna (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005742378.html)
VOISI lyödä vaikka vetoa, että lihan syönti on merkittävästi vähentynyt, mikäli on viime vuosina seurannut julkista keskustelua ja mediaa. Tieto ruokavalintojen merkityksestä maapallon tulevaisuuden kannalta on ilahduttavasti lisääntynyt. Lihantuotanto vie valtavan osan maailman pinta-alasta ja vedestä. Ruoka on asumisen ja liikkumisen ohella merkittävin ilmastopäästöjen aiheuttaja.
Mutta näin siinä oli käynyt:
Todellisuus ei kuitenkaan vastaa mielikuvia. Vaikka yhä useampi tietää lihan tuotannon ympäristövaarat, suomalaiset syövät lihaa ihan entiseen tahtiin. Luonnonvarakeskuksen tuoreen tilaston mukaan lihan syönti on kokonaisuutena pysynyt jokseenkin ennallaan ennätystasolla, vaikka suomalaiset ovatkin korvannet sianlihaa broilerilla ja naudalla.
Kaikki sen tietävät, että tulisi pitää erillään se, miten asiat ovat ja se, miten niiden pitäisi olla. Mutta niillä on kummallinen taipumus sekoittua.
-
Hesarissa "Usko Siskoa" -palstalle oli lähetetty kysymys, jota Sisko sitten käsitteli:
voiko vegaani oikeastaan syödä viljaa, jota on kasvatettu eläinperäisten lannoitteiden avulla?
Vastaus oli, että heitä on aatteensa ehdottomuudessa erilaisia, mutta todellakin joissakin muissa maissa on viljelyä, jossa siitäkin kieltäydytään. Pienimuotoista, tosin.
Hauskasti sitten tuon pohdinnan mukaan keinolannoitteilla tuotettu tuotettu ruoka olisi osalle vegaaneja OK, kun taas luomuruoka vähän epäilyttävää. Siskon mukaan EU:lta olisi tulossa vegaaniruokaa koskeva direktiivi.
Oli Vegaaniliiton sivustolla jo pari vuotta sitten tämä:
http://www.vegaaniliitto.fi/www/fi/vegaia/artikkelit/vegaani-viljelee-ihmislannalla
Ja kyllä, siitä suljetusta kierrostahan me kaikki haaveilemme, kukin omalla tavallamme. Meille täällä on olemassa muitakin keinoja kuin tuo iänikuinen kompostointi.
-
Pieni katsaus varsinaisen keinolihan tilanteeseen, ja sieltä pari tietoa:
‘Clean meat’: How lab-grown foods can feed us in the future (https://geneticliteracyproject.org/2018/07/16/clean-meat-how-lab-grown-foods-can-feed-us-in-the-future/)
In 2013, when I heard about the success of a Dutch researcher, Mark Post, on growing a burger in the lab I was excited to imagine what more the future holds for us. Prof. Post is also CSO and co-founder of Mosa Meat, a Dutch company. The cost of their burger has dropped down to $11 already from a sharp $300,000 in 2013.
Huimaava siis on ollut kehitys 5 vuodessa. Tuo ei kyllä vielä ole kilpailukykyinen tavanomaiselle hampurilaiselle, mutta alkaisiko jo olla luomuhampurilaiselle? ;D
Vieläkin hurjemman halpoja hintoja luvataan:
Some of the other companies like Future Meat Technologies says that the cost of a pound of meat could drop down to $2.5-$4.5 by 2020.
Kilohintoina nuo siis täytyy kertoa kahdella. Mutta väärässä olin, hinta ei ole enää tähtitieteellinen.
Muuten tuo artikkeli kyllä esittelee hyvin keinolihan käytön perustelut.
-
Hesari ryhtyi tänään itsekritiikkiin:
Kasvissyöntibuumi onkin suuri kupla, ja tilastot paljastavat aivan toisenlaisen totuuden – ”Ihmiset sanovat kyselyissä aikovansa vähentää mutta eivät sitten oikeasti teekään niin” (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005767102.html)
Tuo pääosin maksumuurin takana, mutta paperilehdessä myönnettiin, että kupla oli median puhaltama.
Viitattiin siihen, että helsinkiläiset toimittajat olivat pääasiassa kertoneet itsestään, ja tuttavistaan. Olen asiaan jo verrannut, mutta samoin on käynyt, kun media on kertonut luomun suosion kasvusta, eri vaiheissa.
Mutta sellainen takaportti asiaan paperilla jätettiin, että vaikka tuo vielä oli kupla, niin tulevaisuudessa se tulee olemaan totta! Tähän vankkaan tulevaisuuden uskoon jo edelläkin viitattiin. Kummassakin asiassa.
-
Tämä on vaikeutena tällaisissa varmaan sinänsä perustelluissa projekteissa (lihav. HJ):
Lännen Media: Puolustusministeri haluaa selvityksen armeijan kasvisruokapäivästä (https://yle.fi/uutiset/3-10368100)
Lännen Median mukaan Niinistölle tuli yllätyksenä, että armeija alkaa tarjota varusmiehille kahdesti viikossa vain kasviksista koostuvan aterian. Niinistö ihmettelee muutosta ja muistuttaa, että varusmiehille tehdyn kyselyn mukaan vain puoli prosenttia kannattaa kasvisruokapäivää.
– Näiden lukujen valossa tällainen pakkosyöttäminen vaikuttaa ideologiselta valinnalta. Vanhan viisauden mukaan armeija marssii vatsallaan. Mikään armeija ei taistele linssikeiton ja kukkakaalipirtelön voimalla.
Vaikka tällainen vanha siviilipalvelusmies voisi tuohon irvailla, että eikö sotilaan pitäisi valmistautua (ja harjoitella) syömään, mitä ikinä vain on saatavissa. 8)
Mutta kieltämättä se, mitä myöhemmin sodassa ruokailusta laulussa muisteltiin, oli "läskiä, lotinaa ja peuranpyllyä ihanaa" eikä niinkään kasvissosekeitto. ;D
-
Tämä suomalainen avaus asiassa kuulostaa ihan lupaavalta ...
Raisio pyrkii kauralla jauhelihamarkkinoille (http://www.ts.fi/uutiset/talous/4069413/Raisio+pyrkii+kauralla+jauhelihamarkkinoille)
... ja täytyypä itsekin ainakin maistaa kun sitä kauppaamme tulee.
Mutta samaan aikaan toisaalla eli Amerikassa, eräs toinen lupaava lihan korvike on saanut vastaansa täysin yllättävän tahon, eli radikaalin eläinsuojelujärjestön, joka levittää nyt tuotteesta disinformaatiota:
According To PETA, Veggie Burgers Cause Cancer (https://www.acsh.org/news/2018/08/21/according-peta-veggie-burgers-cause-cancer-13338)
Kuulostaa samanlaiselta fanatismilta kuin tupakan vastustajien lakritsipiippujen vaino, koska tuotteen nimessä ja ulkonäössä tulee esiin "piippu", tupakointiväline.
-
Tällainenkin lihankorvike on jo tulossa, ja on siis "läpäissyt" tämän makutestin:
New Age Meats lab-grown sausage passes first taste test (https://geneticliteracyproject.org/2018/09/24/new-age-meats-lab-grown-sausage-passes-first-taste-test/)
Kuten artikkelista tulee esille, kyse on oikeastaan ihan oikeasta lihasta. Joka kuitenkin on saatettu syötävään kuntoon yhtään eläintä teurastamatta. Artikkelin otteesta ei selviä, millä hintatasolla nyt mennään. Onko siinä päästy edes lähelle tavanomaisia hintoja, kuten on päästy esim. noissa "mahdottomissa purilaisissa"? Ja varmaan päästään tuolla Raisionkin tuotteella.
-
Tästä olen lukenut jo useamman kerran englanniksi (en nyt muista, olenko viitannut ko. uutisiin täällä):
USA:ssa vaaditaan viranomaisten määritelmää sille, mitä saa kutsua lihaksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.307538)
Kuulostaa tavallaan reilulta:
Määritelmä auttaisi kuluttajia hahmottamaan, mistä heidän ostamansa elintarvikkeet on valmistettu, NFU perustelee. Järjestö katsoo määritelmän tarpeelliseksi, koska markkinoille saattaa jo lähitulevaisuudessa tulla lihaa korvaavia, laboratorioissa tuotettuja proteiinivalmisteita eli niin kutsuttua keinolihaa.
NFU:n johtaja Roger Johnson korostaa määritelmän tarvetta kuluttajien tiedontarpeella: kuluttajien on voitava tietää, miten heidän syömänsä proteiini on tuotettu.
Mutta reilua myös olisi, että näitä kilpailevia tuotteita saisi tiedotuksessa ja mainonnassa verrata lihaan.
Kuluttaja joutuu kyllä tietämään paljon ja ottamaan kantaa moneen asiaan kantaa. Ei edes riitä, että valitsee vaikka oikean lihan (keinolihan sijasta) vaan tietää vielä täytyy, mitä eläimelle on sen elinaikana syötetty. 8)
Eikä tuo ole noinkaan täysin selkeää. Onko juuri edellä mainittu New Age Meatsin tuote oikeaa lihaa? Ja ei kai heitäkään voi estää kutsumasta suunnittelemiaan tuotteita hampurilaisiksi:
Can science build a better burger? (https://www.sciencenews.org/article/can-science-build-better-burger?tgt=nr)
-
Hinta on laskemassa rajusti, mutta vielä se on tapahtunut vasta lupauksissa ja ennakoinneissa:
$5 lab-grown burger could be ready by 2021 (https://geneticliteracyproject.org/2018/09/28/5-lab-grown-burger-could-be-ready-by-2021/)
-
Tämän tutkimuksen mukaan tyypillistä kasvissyöntibuumia olisi se, että kovasti ryhdytään kasvissyöjäksi. Ja sitten suhteellisen nopeasti lakataan sellaisia olemasta:
Why becoming a vegetarian really IS just a phase: 84% go back to eating meat again - many within just three months (https://www.dailymail.co.uk/health/article-2862197/amp/Why-vegetarian-really-just-phase-84-eating-meat-just-three-months.html?ito=amp_twitter_share-top&__twitter_impression=true)
Näin ainakin Amerikassa. Lopputulema on sitten tällainen:
Researchers from the animal rights group Humane Research Council gathered the data for the new study.
They surveyed more than 11,000 adults in the U.S. and found that two per cent were currently vegetarians and 88 per had always eaten meat or fish.
Another 10 per cent had formerly followed a plant based diet but had gone back to eating meat.
Voisi kuvitella, että tuo ilmiö on yleinen erityisesti nuorten aikuisten parissa. Ja voisi kyllä kuvitella, että asiat ovat samansuuntaisesti Suomessakin.
Täällähän kuuluisan Kasvis -ravintolan (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kasvis_(ravintola)) entinen tunnettu vetäjä (perustajäsen) ilmoitti TV-haastattelussa, ettei ole asiassa enää niin ehdoton. Vaan suostuu nyttemmin syömään kasviksia syöviä eläimiä, kuten lammasta.
-
Tämäkin on ihan lupaava keksintö:
Viikin pelloilla syntyi uutuusherkku – opiskelijat hiovat keksinnöstään menestystä
IDEA Vegaaninen härkäpapujäätelö on tällä hetkellä Helsingissä myynnissä kahdessa paikassa ja uusista neuvotellaan. (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/715283-viikin-pelloilla-syntyi-uutuusherkku-opiskelijat-hiovat-keksinnostaan-menestysta)
Mutta tämä tuon uutisen loppuosa ei sitten mitenkään kuulu tuohon asiaan:
Lipasun lisäksi pääkaupunkiseudulla toimii lisäksi useita paikallisia jäätelönvalmistajia, jotka tavalla tai toisella painottavat luonnonmukaisuutta.
Teurastamolla toimivan Jädelinön valikoimissa on vegaaneille sopivia jäätelöitä, ja myös Gelato Factoryn tuotannosta viidennes on pyritty pitämään vegaaneille sopivina.
Suomen Jäätelö on käyttänyt Vantaan Itä-Hakkilassa sijaitsevassa tehtaassaan yhä enemmän alkuperäiskarjan maitoa. Espoolaisen Caminiton jäätelöistä osa on luomua.
Vaan on (luomun) piilomainontaa. Plus luomun kytkemistä mielikuviin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=144.0), jotka eivät siihen kuulu.
-
Hämeen Sanomat*) on erityisesti huolissaan tästä:
Sirkka jatkaa ykkösruokalajina – uutta elintarvikehyönteisten lajikirjoa ei ole tulossa, ja luomuakin saadaan odottaa pari vuotta (https://www.hameensanomat.fi/uutiset/sirkka-jatkaa-ykkosruokalajina-uutta-elintarvikehyonteisten-lajikirjoa-ei-ole-tulossa-ja-luomuakin-saadaan-odottaa-pari-vuotta-324219/)
Luomuhyönteisille olisi markkinoita
Erityisesti kuluttajien suunnalta ennakoidaan tulevan painetta myös luomuhyönteisten saamiseksi elintarvikemarkkinoille. Vekkelin mukaan kysyntää ei tässä tarvitse epäillä.
– Kyseessä on lisäarvotuote, ja kaikki haluavat myydä parasta mahdollista.
Jyllilä huomauttaa myös, että luomu on yksi tasaisimmin kasvavista elintarviketuotantoon liittyvä trendi maailmalla.
– Luomustatuksella voitaisiin osoittaa hyönteisissäkin tiettyjä tuotannollisia erityispiirteitä.
Toistaiseksi hyönteisiä ei kuitenkaan voi myydä EU-alueella luomuna, vaikka eläimiä esimerkiksi ruokittaisiin esimerkiksi luomusertifioidulla kananrehulla.
Kriteereistä ei ole vielä mitään tietoa.
Kun minä sen sijaan olisin huolestunut tästä:
Kotisirkat maksavat 250 euroa kilo – hinta ja saatavuus rajoittavat elintarviketuotantoa (https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/598029-kotisirkat-maksavat-250-euroa-kilo-hinta-ja-saatavuus-rajoittavat)
Jos tuohon vielä tulisi jokin luomulisä niin kyllä tarjousjauheliha, ja jopa paljon kalliimpikin (https://bosgard.com/collections/bosgardin-lihakauppa?utm_campaign=Verkkokauppa&utm_source=google&utm_medium=ppc&utm_term=luomujauheliha&utm_content=1112848xEAIaIQobChMI64nVyv-q3gIVjcqyCh3vUgYSEAAYASAAEgIV9vD_BwE) liha kyllä pitäisivät pintansa kilpailussa kuluttajan suosiosta. Paine kuluttajien suunnasta luomuhyönteisten suuntaan olisi hyvin kevyt. Olettaen, että noita hyönteisiä tarvittaisiin proteiinin tarpeen tyydyttämiseen suurin piirtein sama määrä kuin lihaakin. Mikä lienee aika realistinen arvio?
PS. Myöhemmin: tämä ötokka-asia ei suinkaan ole sama asia kuin luomu mutta sama logiiikka tai (toive)ajattelutapa kummassakin on: kunhan sitä ostetaan enemmän niin hinta tuotapikaa tai kuitenkin ennemmin tai myöhemmin laskee.
Samanlainen logiikka kyllä siinäkin näyttää olevan, että teoreettisesti, eli kaiken järjen mukaan, tuo tuotantotapa olisi halvempi. Mutta ei kuitenkaan ole.
Luomun läpimurtoa olemme tässä suhteessa turhaan odotelleet noin 100 vuotta. Annamme varmaan vähän armonaikaa kuitenkin ötököillle.
PS2. Täysin ymmärtäen, ettei hyönteisten syönti ole kasvissyöntiä. Mutta se on kuitenkin tullut esille vaihtoehtona perinteiselle (punaisen) lihan syönnille.
PS3. Kyllä nuo ötökätkin varmaan paskovat. Mutta miten se saadaan kiertoon luomupelloille? Ehkäpä jotenkin?
_______
*) joka juuri oli toisaalla huolissaan myös tästä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg12848#msg12848). Tuo ötökkäartikkeli luomupainotuksineen näyttää kyllä olleen kiertoartikkeli, joka on nyt ilmestynyt muissakin lehdissä (30.10.18 lisäys).
-
Kaikenlaista sitä tapahtuu vegebuuminkin aikana:
Suomalaiset syövät naudanlihaa enemmän kuin koskaan aiemmin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.332528)
Lihan kokonaiskulutuksesta tuo ei vielä kerro. Siitä saadaan tietoja myöhemmin.
***
Espanjassa taas maistuu sika:
Espanjassa kauhistuttiin sikojen määrästä – sikoja teurastettiin vuodessa enemmän kuin maassa on ihmisiä (https://www.maailma.net/blogit/espanjassa-kauhistuttiin-sikojen-maarasta-sikoja-teurastettiin-vuodessa-enemman-kuin-maassa)
Mutta otetaan tuostakin siellä oleva tieto Suomen kulutuksesta:
Suomi ei yllä Espanjan lukuihin. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa on noin 1,1 miljoonaa sikaa. Lihatiedotus kertoo, että luullista sianlihaa kulutetaan vuosittain 33,4 kiloa henkeä kohti, mikä on yli kolmanneksen vähemmän kuin Espanjassa.
Lihatiedotuksen tiedot ovat kylläkin vuodelta 2016.
-
Kestävän lihankulutuksen puolustus:
The Case for Sustainable Meat (http://quillette.com/2018/04/05/case-sustainable-meat/)
Otetaan siitä ylös tänne kaksi asiaa. Luvussa "I. Lies, Damn Lies, and Statistics" käydään ensiksi läpi naudanlihan tuotannon vedenkulutus. Voimme oikeastaan olla ylpeitä kun täällä aavistimme tai järkeilimme asian oikean laidan jo v. 2009, kun totesimme, miten asiasta esitetyt luvut, erityisesti se 100 000 litraa kiloa kohti, on vedetty hatusta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg1039#msg1039).
Toiseksi tuodaan esille, miten juuri naudanlihan vastustamisessa käytetään iskulausetta, kuinka monta viljakiloa naudanlihan tuottamiseen tarvitaan. Kuitenkin naudat syövät käytännössä viljaa vain poikkeustapauksissa. Ja nurmi onkin sitten paljon ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Jopa keino hiilen sidontaan!
Thirdly, the UN report didn’t consider alternative land use after the loggers had gone. Indeed, researchers have since identified that changing to grassland actually provides the most effective sink and store of soil carbon – far superior to farmland and, surprisingly, even better than replanting forest. Indeed, the Irish Government has identified restoration of grasslands and pasture around the world as a priority with significant potential to mitigate Global Warming. In their analysis, they found that for UK and Irish livestock farms, the greenhouse emissions were negligible. This is in large part because our animals feed primarily on grass for much of the year.
-
Tuohon perään voidaan vielä heittää Lasse Lehtisen kolumnissaan tekemä huomio:
Lasse Lehtisen kolumni: Halpojen lomalentojen vieminen äänestäjiltä olisi poliittinen itsemurha (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005900739.html)
Kasvisruokaan siirtyminen on sekin aika vaatimaton ekoteko. Yhden lomalennon hiilipäästöllä voi syödä naudanlihaa yhdeksän vuotta.
Vaikka Lehtinen luultavasti perusti tuon arvionsa perinteisiin laskelmiin, joita tuossa edellä juuri kritisoitiin. Eli tosiasiassa sitä täytyisi syödä huomattavasti pitempään.
-
Hesarissa oli ilmestynyt "yläkerta" eli vieraskynäkirjoitus eläintuotantoa vastaan, ennenkaikkea ilmastonmuutosargumentein.
Tänään siihen ilmestyi vastineena ministeri Jari Lepän ja erään tavallisen kansalaisen kirjoitus. Kummassakin oli vedottu siihen, että eläimet Suomessa ruokitaan pitkälle nurmella. Ja nurmi käyttäytyy hiilensidonnassa toisin kuin muu maatalousmaa.
Voisi olla sen paikka, että eläintuotannon laskelmat myös Suomessa tarkistettaisiin (vrt. edellä 20.11.18). Eikä vain vedottaisi kansainvälisiin iskulauseisiin ja tavanomaisimpiin käsityksiin.
(Linkkaan nuo mielipidekirjoitukset, jos ne vaan netistä löydän, myös tänne.)
-
Jari Lepän kirjoitus:
Suomalainen maito ja liha ansaitsevat paikkansa ruokapöydissä myös jatkossa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005912490.html)
Kovin laajasti nurmiasiaa ei käsitellä, mutta tämän verran kuitenkin:
Pohjoisissa oloissamme vain märehtijät voivat hyödyntää nurmea, joka on muun muassa turvemaiden kannalta ilmastoystävällinen ratkaisu.
Tänään samassa paikassa MTK:n Liisa Pietola siiten "säesti" ja kirjoitti siitä asiasta laajemmin.
Suomalaisen karjatalouden tukeminen on kestävää
Nurmipohjainen ruuantuotanto on ilmastoystävällistä. (https://www.hs.fi/paivanlehti/28112018/art-2000005913419.html)
(Valitettavasti maksumuurin takana.)
Annika Hedbergin vieraskynäkirjoituksessa ei armoa eläintaloudelle anneta:
Kyseenalaiset tuet maito- ja lihataloudelle on aika lopettaa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005909929.html)
Tämän väitteen pohjalaskelma olisi kiva nähdä:
Tavalliseen hampurilaiseen tarvittava vesimäärä vastaa suomalaisen keskimääräistä vedenkulutusta kahdessa viikossa.
Nimittäin Motivan mukaan keskimääräinen vedenkulutus Suomessa on 140 l/asukas/vrk. Kahden viikon vedenkulutus olisi tällöin 1960 litraa. Noin 50-100 gramman pihvin tuottamiseen?
-
Tänään samassa paikassa MTK:n Liisa Pietola siiten "säesti" ja kirjoitti siitä asiasta laajemmin.
Suomalaisen karjatalouden tukeminen on kestävää
Nurmipohjainen ruuantuotanto on ilmastoystävällistä. (https://www.hs.fi/paivanlehti/28112018/art-2000005913419.html)
(Valitettavasti maksumuurin takana.)
Lainaus tuosta Pietolan kirjoituksesta:
Tuontinaudanlihaa on jo nyt 20 prosenttia ja tuontijuustoja 50 prosenttia kulutuksestamme. Hedbergin ehdotus lisäisi kotieläintuotteiden tuontia maahamme, jossa on runsaasti vettä ja tilaa eläimille ja jossa karjatalous perustuu nurmiin. Rahoitusratkaisujen tulisi päinvastoin kannustaa suomalaiseen kestävään karjatalouteen, joka luo nurmiviljelykierrot ja lisää luonnon monimuotoisuutta.
Nurmipohjainen ruuantuotanto on ilmastoystävällistä. Monivuotiset nurmet sitovat vuodessa hehtaaria kohti pysyvästi maaperään noin tonnin hiilidioksidiekvivalentteja (Århusin yliopisto). Suomessa maito ja sen sivuvirtoina liha voivat olla hiilineutraaleja, kun tuotannon hiilensidonta lasketaan mukaan ja alaa kannustetaan kestävään tehostamiseen.
Hedberg kirjoitti ruokakasvien viljelyn puolesta. Maa tarvitsee viljelykiertoja, eikä meillä luonnonolojen vuoksi voida viljellä vain ihmisille syötettävää. Sen opettivat jo nälkävuodet 150 vuotta sitten, ja karjatalous kehittyi. Jos säät niin määräävät, sato menee rehuksi. Onneksi karjatalous hyödyntää rehun muuntaen sen proteiiniksi.
Kasvinviljelyn ja karjatalouden symbioosi on maatalouden kiertotaloutta, jossa hiili ja muut ravinteet kiertävät ja lajien kirjo ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Monipuolinen tuotanto on huoltovarmuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja riskienhallinnan perusta. Se on vastuullisuutta ja tulevaisuutta, johon tulee kannustaa – kestävällä rahoituksella ja kulutuksella.
-
Tästä tuntuu nyt vallitsevan maailmalla aika herttainen yksimielisyys. YLE:
Raportti: Lihansyöntiä vähennettävä rajusti, jotta kaikille riittää ruokaa maapallolla (https://yle.fi/uutiset/3-10541743)
Kehittyneissä maissa on vähennettävä rajusti naudan- ja lampaanlihan syöntiä, jos ruuantuotanto halutaan turvata kaikille maapallon asukkaille tulevaisuudessa. Näin on laskenut World Resources Institute -järjestö tuoreessa raportissaan (https://www.wri.org/publication/creating-sustainable-food-future).
Raportin mukaan maailmassa tarvitaan väestönkasvun vuoksi noin puolet enemmän ruokaa kuin nyt vuoteen 2050 mennessä.
Jos ruokatottumukset ja tuotantomenetelmät jatkuvat nykyisellään, johtavat ne metsien hupenemiseen ja voimakkaaseen ilmaston lämpenemiseen vuoteen 2050 mennessä, raportti varoittaa.
Kuten myös siitä, että tälle kehityskululle emme voi mitään, näin vain tapahtuu:
YK on arvioinut, että maailman väkiluku kasvaa lähes 10 miljardiin asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä.
Tuossa raportissa ei sinänsä ole uusia teesejä, mutta julkaisu haluttiin ajoittaa näin:
Järjestö julkaisi raportin YK:n ilmastokokouksessa Puolassa. Asiantuntijat ovat kertoneet jo aiemmin, että lihansyönnin vähentäminen on välttämätöntä ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.
Suositus on oikeastaan aika kohtuullinen, kaikkea lihansyöntiä ei vaadita lopetettavaksi:
Raportti suosittelee, että kaksi miljardia ihmistä rikkaissa maissa supistaisi naudan- ja lampaanlihan kulutustaan 40 prosenttia.
Yksi raportin laatijoista, ruokaturvaan erikoistunut tutkija Tim Searchinger, uskoi tavoitteen olevan myös realistinen. Jo nyt Yhdysvalloissa ja Euroopassa lihankulutus on vähentynyt kolmanneksella 1960-lukuun verrattuna, hän sanoi brittilehti Guardianin mukaan.
Suomen osalta taitavat luvut olla toisinpäin? Muistaakseni vielä 1960-luvulla lihankulutus henkeä kohti oli n. 50 kiloa vuodessa, eli se on nyt (= 80 kg) aika tarkkaan sen 40% liian iso vaadittuun nähden. Suomen osalta palattaisiin tasolle, joka on kutakuinkin myös se ravitsemustietelijöiden suosittelema.
Nyt on itse raportista vielä tarkistettava, mitä se suosittelee maailman lopuille ihmisille, 5 miljardille. Ja 8 miljardille v. 2050.
Myös maatalouden tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä on saatava leikattua ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Tärkeintä olisi lisätä ruuantuotantoa hehtaaria kohden, leikata naudan- ja lampaanlihankulutusta ja vähentää hävikkiruuan määrää.
Lihan- ja maidontuotannon osuus on noin 83 prosenttia kaikesta maatalouspinta-alasta. Ne tuottavat noin 60 prosenttia maatalouden päästöistä.
(lihav. HJ)
Tuon lihavoidun kannalla olemme tietysti koko ajan olleet.
Tarkistan vielä itse raportista minkä suhteellisen osuuden se antaa päästöille ja toisaalta maankäytölle:
Tarvetta ruuantuotannon lisäämiselle ei voitaisi raportin mukaan ratkaista maatalouspinta-alaa kasvattamalla. Riskinä olisi, että metsäalueet tällöin vähenisivät, mikä edelleen vaikuttaisi ilmaston lämpenemiseen.
Erityisesti katson, mikä painoarvo on annettu metaanille. Tässä tutkimus, jossa väitetään näin:
New Research: Methane Emissions From Livestock Have No Detectable Effect On The Climate (http://notrickszone.com/2018/12/03/new-research-methane-emissions-from-livestock-have-no-detectable-effect-on-the-climate/)
Sen pääpointeista poimin tähän kaksi:
1. Vaikka nautakarjan määrä on maailmassa viime vuosikymmeninä reippaasti kasvanut, metaanin pitoisuus ilmakehässä on tasaantunut, ei siis kasvanut
2. Satelliiteista nähtävä metaanin alueellinen jakautuminen ei ollenkaan vastaa karjan alueellista jakautumista.
PS. Sen ehdin jo katsoa, että metaanin osuudeksi WRI arvioi noin puolet maatalouden ilmastopäästöistä.
Toinen huomio lyhyellä selailulla: raportti suhtautui myös hyvin kriittisesti bioenergian lisäämiseen, mitä ei sitten YLE:n uutinen lainkaan maininnut.
-
Näin tämä keskustelu tulee Suomeenkin:
Maito- ja kaurajuomalitran ilmastopäästö samaa luokkaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.343047)
Sitten on nämä laskelmat:
Maitoa ei voi myöskään irrottaa lihan tuotannosta. Iso osa lehmän syömästä rehusta muuttuu maidoksi ja osa lihaksi. Lypsylehmästä saatavan lihan hiilidioksidipäästö on Luken arvion mukaan 20–30 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia lihakiloa kohti.
Lihantuotantoon käytettävällä naudalla päästö on noin kaksinkertainen, arviolta 40 kiloa.
Kysymykseni nyt kuuluu, että onko noissa laskelmissa metaani mukana. Ja miten sitten suu pannaan, jos tuo metaanin vaikutuksen kritiikki (juuri edellä) osoittautuu oikeaksi?
-
Myös Bjørn Lomborg esittää epäluulonsa lihansyönnin kieltämisen mielekkyydestä:
Ban the Beef? (https://www.project-syndicate.org/commentary/meat-production-overstated-effect-on-climate-change-by-bjorn-lomborg-2018-11?mc_cid=d873354042&mc_eid=170db9fdfe)
Itse kasvisyöjänä. Itse ilmastonmuutoksen selkeänä "myöntäjänä", kuitenkin, vaikka onkin esittänyt epäileviä mielipiteitä harjoitetusta ilmastopolitiikasta. Hänen perustelunsa poikkeavat edellisistä kritiikeistä. Keskeinen asia niissä on, että lihansyönnin kieltämisellä voi aikaansaada niin minimaalisen vähän, ettei se ole oikeastaan vaivan väärti.
Tämänkin laajemmman näkökulma hän tuo esille:
Importantly, the 50% reduction in emissions is achieved by going a lot further than vegetarianism. It requires going completely vegan, which means stopping eating and using any animal products: milk, eggs, honey, meat, poultry, seafood, fur, leather, wool, gelatin, and much else. This is not going to be a mainstream dietary and lifestyle regime any time soon.
Eli tässä sitä sitten ollaan. Hylätään lihansyönti ja kohta sitten valtameret ovat täynnä hylättyjä muovikenkiä? 8)
Mutta olennaista tuossakin on, että todelliset vähennykset edellyttäisivät hyvin radikaaleja muutoksia. Pelkkä siirtyminen kasvissyöntiin jää väistämättä "piperrykseksi".
-
Jatketaan tähän, kun täällä on jo aloitettu. Edellä mainittu WRI:n raportti sisältää muutakin kuin vain suosituksen kasvissyönnin lisäämisestä, toteaa Ted Nordhaus:
Viewpoint: Intensive agriculture is the only way to sustainably feed the world (https://geneticliteracyproject.org/2018/12/11/viewpoint-intensive-agriculture-is-the-only-way-to-sustainably-feed-the-world/)
The new WRI report is as notable for what it rejects as what it embraces. “Frequent claims that the world already has an overabundance of food and could meet future needs without producing more food are based on an unrealistic, even if desirable, hypothetical ….”
The authors cast a skeptical eye toward so-called regenerative agriculture and soil carbon sequestration, which much of the environmental community [uses] to justify continuing fealty to low-productivity organic and agro-ecological farming systems ….
…
The various agricultural wholisms and naturalistic fallacies [offered] as alternatives to intensive agriculture simply obfuscate that reality. “We wanted to avoid relying on magic asterisks,” WRI’s Tim Searchinger, the lead author, told The New York Times.
Jostain syystä YLE poimi siitä esille vain lihansyönnin vähentämisen.
-
Laskettu nyt näinkin:
Tutkija: "Ekosähköön siirtyminen vuodeksi vastaa päästöiltään seitsemää vuotta ilman kotimaista naudanlihaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.347060)
Mutta synninpäästö perustuu siis nurmiruokintaan, ja on vain osittainen, huono omatunto jätetään muhimaan:
Virkajärvi muistuttaa myös, että karjatalous eroaa ympäristövaikutuksiltaan muista lihantuotantosuunnista juuri nurmipohjaisuutensa vuoksi. Siksi kotimaisen naudanlihan syömisestä luopuminen ei ole tehokkaimpia keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Mutta kaikki muu liha jätetään edelleen kirotuksi, sen muun lihan himo tieksi kadotukseen.*)
***
Useita laskelmia on myös tehty siitä, kauanko piffejä voi syödä yhden etelänmatkan hiilidioksidipäästöillä, ja päädytty varsin pitkiin aikoihin, moniin moniin vuosiin niissäkin. Siitä huolimatta Hesarissa oli tänään tällainen artikkeli:
Näissä kymmenessä matkakohteessa jokaisen kannattaisi käydä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi
Mirva Saukkola on kokenut maailmanmatkaaja. Hän listaa kymmenen kohdetta, jossa jokaisen kannattaisi käydä edes kerran elämässään. (https://www.hs.fi/paivanlehti/15122018/art-2000005931664.html)
Ja nuo kohteet (nähty paperilehdestä) olivat sen verran ympäri maapalloa, että lentäminen niihin olisi käytännössä ainoa mahdollisuus. Jos maailman kaikki 7,5 miljardia ihmistä ... ai, jaa, kyse oli vain suomalaisista? Mutta miksei sitä sanottu? Sitä ei nimittäin sanottu.
_________
*) Pekkarisen Matti -raukka pitää erityisesti sianlihasta ... ;D Satun tietämään.
-
Sen sijaan tässä artikkelissa ...
Näkökulma: Kenen vettä syömme? (https://www.maailma.net/nakokulmat/nakokulma-kenen-vetta-syomme)
... palataan estoitta niihin jo kritisoituihin ja oikeastaan alasammutuihin yltiöpäisiin arvioihin lihantuotannon vedenkulutuksesta. Kuvatekstistä:
Naudanlihakilon tuottaminen vaatii 15 400 litraa vettä.
Eli asiaan käytettäisiin Suomessa yli 1000 miljardia tonnia vettä. Varmaan sen verran sataa viljapelloille ja nurmille. Mutta onko järkevää sanoa, että me sen veden "kuluttaisimme"? Ja miten siinä voisi säästää?
Sen lisäksi tulee tämäkin kuin polvirefleksinä:
Etelän tuotannon vitsauksena on paitsi alati kasvava globaali kysyntä, paradoksaalisesti myös ”kehittyneet” viljelymenetelmät. 1960-luvulla toteutettu vihreä vallankumous toi mukanaan keinokastelun, joka kyllä paransi satoja, mutta perustui pohjavesivarantojen ylikulutukseen. Jäljet ovat nähtävissä nyt, kun lähteet ja kaivot alkavat sen seurauksena olla kuivia ja viljelymaat pilalle suolaantuneita. Myös suurteollisuuden suosimat monokulttuuriplantaasit ja väkilannoitteiden käyttö häiritsevät vesikiertoa aivan toisella tavalla kuin pienen mittakaavan monilajiset ja viljelykiertoon perustuvat viljelmät.
Keinokastelu haittoineen siis Vihreän vallankumouksen syytä? Miten ihmeessä tuo sama onnistuttiin tekemään antiikin aikoina (https://fi.wikipedia.org/wiki/Mesopotamian_maatalous#Maan_suolaantuminen), jolloin keinolannoitteita ei vielä ollut?
Paljonko, minkä osuuden kaupoissamme olevasta lihasta ja/tai muustakaan ruoasta tuottavat nuo pienen mittakaavan luomutilat, joita tuossa mitä ilmeisemmin tarkoitettiin?
-
Jos meillä on jo jo tieto, kuinka huikeasti hyönteisruoka maksaa, tämä ei yhtään yllätä:
Pohjalainen: Suurin kiinnostus hyönteisruokia kohtaan lopahti, liian eksoottisia suurelle osalle suomalaisia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.354555)
Ei siinä oikeastaan tuota eksoottisuusseltystä tarvita. Sain maistiaisina sirkkoja syödäkseni, ihan hyviä olivat, olisin valmis syömään uudestaankin. Mutta en ole valmis maksamaan niistä 250 euroa kilo (ks. edellä 29.10.18). Jos jauhelihaa saa alle kympin kilo.
***
Minulle kehuttiin Härkiksen makua. Mutta senkin hinta on Foodien mukaan noin tuplasti jauhelihan hinta. Ero ei siis ole lainkaan niin suuri kuin hyönteisissä, mutta voi olla silti riittävä, ja myös Härkis jää vain pienehköjen piirien ostoslistalle.
***
Vertailukohdaksi kummallekin tämä bongaus tänään Foodiesta: luomujauheliha 15 euroa/kg. Sen verran suurin piirtein myös Härkis maksoi kilolta.
-
Varsinkin kun Pohjalainen oli meitä uutiseen jo valimistellut, ei tullut tämäkään yllätyksenä:
Euroopan suurimmaksi aikonut hyönteistehdas lopettaa toimintansa Suomessa: "Ei ole kannattavaa"
Hyönteismarkkinat ovat kehittyneet hitaammin kuin alan yritykset ennakoivat. (https://yle.fi/uutiset/3-105951)
Eivät olleet suomalaiset noilla hinnoilla valmiita uhrautumaan ilmaston puolesta, ja siirtymään ötökkäravintoon.
Tämä Lasse Lehtisen huomio kyllä pätee ötököihinkin:
Tuohon perään voidaan vielä heittää Lasse Lehtisen kolumnissaan tekemä huomio:
Lasse Lehtisen kolumni: Halpojen lomalentojen vieminen äänestäjiltä olisi poliittinen itsemurha (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005900739.html)
Kasvisruokaan siirtyminen on sekin aika vaatimaton ekoteko. Yhden lomalennon hiilipäästöllä voi syödä naudanlihaa yhdeksän vuotta.
Vaikka Lehtinen luultavasti perusti tuon arvionsa perinteisiin laskelmiin, joita tuossa edellä juuri kritisoitiin. Eli tosiasiassa sitä täytyisi syödä huomattavasti pitempään.
Mutta voihan niitä sirkkoja kokeilla - lentolomalla Thaimaahan. Siellä olen kuullut monien tuttavieni niitä maistaneen. Vähän vaihtelevin arvioin, mutta yhteinen kokemus oli, että hyvin edullisia olivat.
PS. Kyllä tuo Lehtisen esille nostama iskulause tuli mieleen myös, kun tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg13348#msg13348) tuli sanottua jotain matkailusta.
-
Tästä tutkimuksesta keskustellaan nyt maailmalla kovasti ...
Tutkijat kehittivät ruokavalion, joka huomioi sekä planeetan että ihmisten terveyden: Yli tuplasti lisää kasviksia, puolet vähemmän lihaa (https://www.maailma.net/uutiset/tutkijat-kehittivat-ruokavalion-joka-huomioisi-seka-planeetan-etta-ihmisten-terveyden-yli)
... onhan se ilmestynyt arvovaltaisessa Lancet-lehdessä ym. Mutta miksi sitä nyt yritetään "myydä" tuollaisella, että vain "puolet vähemmän lihaa", kun kuitenkin teksti kertoo näin:
Esimerkiksi punaista lihaa olisi sallittua syödä keskimäärin 14 grammaa päivässä, siipikarjan lihaa 29 grammaa.
Vuodessa tuo tarkoittaisi n. 5 kiloa punaista lihaa vuodessa, ja n. 11 kiloa siipikarjan lihaa. Yhteensä noin 16 kiloa.
Suomalaiselle tuo ei tarkoita "puolet vähemmän", jos lihankulutus nyt on keskimäärin 80 kiloa vuodessa. Vaan kyse on vallan radikaalista muutoksesta. Ja tuo siis tarvittaisiin, mikään pieni vähentäminen ei riitä?
Tuo puolet on ehkä laskettu maailman keskimääräisestä nykytasosta?
Tässä vertailuksi Sciencedailyn uutinen samasta:
Diet and food production must radically change to save planet (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/01/190116185207.htm)
Siitäpä löytää melkoisen listan vaatimuksista, jota asetetaan kestävälle ruoan tuotannolle ja kulutukselle. Lihansyönnin raju vähentäminen ei ole ainoa niistä.
Itse kiinnitin huomiota siihen yhteen ainoaan asiaan, jossa muutosta ei odoteta tai vaadita, jolle ei mitään voida:
Providing healthy diets from sustainable food systems is an immediate challenge as the population continues to grow -- projected to reach 10 billion people by 2050 -- and get wealthier (with the expectation of higher consumption of animal-based foods).
Eli väestön kasvu, se vain tapahtuu.
***
Ei tutkimusta tietysti purematta ole nielty:
Tutkijat: Kasvisperäinen ruokavalio pelastaisi maapallon – lihateollisuus nousi takajaloilleen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.364089)
-
Tämä on laajempi *) em. Lancetin artikkelin kritiikki ...
What’s Really Behind The Plant-Based Diet Agenda? (https://www.sustainableag.co.uk/whats-really-behind-the-plant-based-diet-agenda/)
... mutta otan siitä esille tämän, miten tuokin asia liittyy maatalouden tuottavuuteen:
According to the United States Environmental Protection Agency (EPA), agriculture accounted for 9% of U.S. greenhouse gas emissions in 2016. Of this 9%, animal agriculture was responsible for 4%. Transportation and electricity generation were each responsible for 29% of emissions, industry 22%, and commercial/residential 12%.
However, the Food and Agriculture Organization (FAO) of the United Nations (UN) claim that livestock agriculture is responsible for a sizeable 14.5% of global emissions. This figure is such because less developed countries are generally home to inefficient, unproductive livestock.
For example, in 2014/15, the average daily milk yield of indigenous cows in India was 2.54 kg. Whereas the average daily milk yield of an American cow is approximately 31 kg.
Therefore, one American cow produces as much milk as twelve Indian cows. As a result, the less developed countries contribute a greater portion of their greenhouse gases to the world total in the form of livestock emissions.
In fact, the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) estimates that 70 – 80% of global livestock related greenhouse gas emissions stem from developing countries. The implication of this, is that third world countries are to blame for “causing anthropogenic climate change” – which is obviously ridiculous.
Suomen ja EU:n luvut ovat varmasti lähempänä USA:n kuin Intian lukuja. 31 kertaa 365 on n. 11 000 kiloa, ja siihen Suomessakin maidontuotannossa päästään, vaikkei ehkä keskiarvona: Luken mukaan keskimääräinen maitotuotos lehmää kohti vuonna 2014 oli noin 8200 kiloa vuodessa. Suomalainen lehmä siis tuottaisi keskimäärin saman verran kuin noin 9 intialaista lehmää.
_______
*) jonka kaikissa yksityiskohdissa en ole edes samaa mieltä. Olen jo ilmoittanut inhoni amerikkalaiseen viehtymykseen salaliittoterioihin.
-
Asia säilyy Suomessakin kiisteltynä:
Luken tutkija: Naudanlihan ympäristöhaitat on yliarvioitu – "Kaksi hiilivoimalaa tuottaa saman ilmastokuorman kuin on kaikkien Suomen nautojen metaanipäästö" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.385506)
Hiukan suomalainen, ja sellaisena hiukan epäilyttävä, on väite ja näkemys, että asia on kyllä muualla haitallinen, mutta ei oikeastaan Suomessa.
Globaalien ongelmien yhdistäminen suomalaiseen tuotantoon on Virkajärven mielestä ongelmallista.
”Harva ymmärtää nautakarjatalouden ravinnekierron kokonaisuutta. Ulkomaisia tutkimuksia ei voi verrata suoraan Suomeen. Nauta on täysin eri asia kuin nauta ja nurmi yhdessä”, hän muistuttaa.
On nimittäin niin, että muuallakin naudat saavat pääosin ravintonsa nurmesta (tai siihen verrattavasta lähteestä). Vaikka asia yritetään usein esittää niin, että ne ruokitaan vain viljalla. Jolla esitystavalla päästään dramaattisiin laskelmiin ja iskulauseisiin.
-
Mutta eipä aikaakaan, niin asiasta esitettiin yhtä arvovaltaiselta taholta Suomessa myös vastakkainen näkemys:
Nautakarjatalouden päästöt vastaavat ainakin noin puolta Suomen liikenteen päästöistä – professori vähentäisi paitsi lihan myös maidon kulutusta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.387399)
Yhteistä noille kahdelle kirjoitukselle on se, että myös tämä jälkimmäinen näkee Suomen tilanteen poikkeuksellisena:
Seppälä uskoo, että kotimaisen lypsykarjan lihan hiilijalanjälki on pienempi kuin esimerkiksi brasilialaisen tuontinaudan. Vertailukelpoista elinkaariarviota ei ole vielä tehty.
Mutta tuo siis uskotaan tiedettävän - ilman tutkimuksiakin?
***
Maaseudun Tulevaisuus yrittää sitten pääkirjoituksessaan laittaa riitaa puoliksi, lisätutkimuksiin vedoten:
Päästöistä tarvitaan lisää tutkittua tietoa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/artikkeli-1.386685)
Tämän tietysti myös MT tietää jo nyt:
Samalla pitää muistaa, että suomalainen ruoka on tutkitusti puhdasta ja sen tuottaminen ympäristön kannalta kestää jo nyt hyvin kansainvälisen vertailun.
***
Ettei asia olisi turhan yksinkertainen, niin tutkimuskin on tässä tilanteessa. Metaanilla on monia lähteitä ja:
What is Behind Rising Levels of Methane in the Atmosphere? (https://earthobservatory.nasa.gov/images/91564/what-is-behind-rising-levels-of-methane-in-the-atmosphere)
Most methane molecules in the atmosphere do not have identifying features that reveal their origin, so tracking down their sources requires additional lines of evidence: measurements of other gases, chemical analyses, isotopic signatures, observations of land use, and more.
Niinpä kiistelyn varaa asiassa on riittävästi.
-
Ei tule vaaleista luomuvaalit, kuten toisaalla jo totesimme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg13717#msg13717). Mutta kasvis/lihansyöntivaalit näistä saattaa osittain tulla:
SDP:n Antti Rinne verottaisi lihan syömistä – Viime eduskuntavaalien alla tarjolla oli Antin pekonipastaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.391567)
Tärkeältä osin siksi - minun mielestäni - että tuosta keskustelemalla voidaan tuoda esiin nyt tärkeitä ilmastoehdotuksia. Mutta ei tarvitse puhua poliittisesti hankalasta toimenpiteestä: ydinvoiman lisäämisestä. Eikä oikeastaan poliitikkojen päätöksistä lainkaan: tuossahan käytännön vastuuta työnnetään kansalaisille.
***
Tuo yksityiskohta:
Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla silloinen valtiovarainministeri Antti Rinne sai julkisuutta esiteltyään SAK:n Hyvää työtä Suomi -sivuilla bravuuriruokaohjeensa, pekonispagetin.
Reseptiä pidettiin melkoisena kaloripommina.
Poikani kavereidensa kanssa teki tuolloin tuon spagetin. Hänen todistuksensa: kyllä, tuhti annos. Mutta hyvää oli! ;D
-
MT kertoi tästä:
Tutkimus: Suomessa tuotettu nauta säästää maailman vesivaroja: "Kilon tuottaminen vaatii tuhansia litroja vettä" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.393204)
Naudanlihaa tulee Suomeen esimerkiksi Brasiliasta, jossa yhden nautakilon tuottaminen vie vettä 19 400 litraa. Maailmalla luku on keskimäärin 14 000–15 000 litraa ja Suomessa puolet tästä, noin 7 000 litraa.
Brasiliassa ei ole vesipulaa, mutta tuotanto vaatii laajoja laidunalueita, jotka syövät tilaa sademetsiltä. Se voi muuttaa haihduntaa, sadantaa ja koko maanosan ilmastoa.
Mistä se siis oikeastaan kertoi, Ehdottus: että Brasiliassa sataa Suomea enemmän.
En ole vielä tutustunut ko. tutkimukseen, mutta tuossa rohkea arvaukseni.
-
Vielä tuohon edelliseen: jos suomalainen kuluttaja päättää säästää 19 400 litraa vettä, eikä osta brasilialaista naudanlihakiloa, niin miten se vesi saataisiin sitten niiden käytettäväksi, jotka maailmassa kärsivät vesipulasta?
Vastaus: ei oikeastaan mitenkään. Jos vesi ei menisi naudan syömän rehun kasvattamiseen, se jatkaisi matkaansa valtamereen, jossa se tulisi käyttökelvottomaksi. Sitä ei voi lähettää postitse kuivuusalueille Lähi-Itään tai Afrikkaan.
Siinä tuo laskelma muistuttaa niitä laskennallisia moralisointeja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=129.msg12588#msg1258899), joita tehdään hävikkiruoasta, jolla teoreettisesti pystyttäisiin ruokkimaan kaikki maailman nälkäiset.
***
Brasiliassa laidunmaiden ei väistämättä muuten tarvitse "syödä tilaa sademetsiltä". Siellä on luonnostaan suuria cerrado-tasankoja, jotka ovat hyvin soveliaita kestävään karjanhoitoon. Mutta se mielikuva on suomalaisille "myyty", että aina siellä täytyy sademetsiä, "maailman keuhkoja", hävittää. Kun siellä nyt vielä on noussut valtaan presidentti, joka suhtautuu ko. metsien suojeluun aika välinpitämättömästi ...
Brasilian uusi presidentti antoi alkuperäiskansojen maat maatalousministeriön käsiin – ottaisi Amazonin suojelualueet kaupalliseen käyttöön (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005952684.html)
... se on tietysti omiaan vahvistamaan tuota omaksuttua mielikuvaa.
-
Taas tätä suoraviivaista matematiikkaa, jossa ei oteta huomioon olemassa olevaa maailmaa koskevia tosiasioita:
WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä (https://yle.fi/uutiset/3-10705825)
Merkittävin syy lisätä kasvisyöntiä tuleekin Annukka Valkeapään mielestä siitä, että kasviksia pystytään tuottamaan todella paljon enemmän kuin lihaa.
– Jos meillä on rajallinen maa-ala käytössä ja tuotamme pääasiassa kasviperäistä ruokaa, niin pystymme ruokkimaan neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin, jos tuotetaan liharuokaa sillä samalla alueella. Lihan vaatima maa-ala on niin paljon isompi.
Tämä Brasialian asia on jo käsitelty kertaalleen täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg2057#msg2057). Uskoakseni siten, että se vaatisi nyt hyvän vastalauseen, paremman perustelun.
Ihan globaali näkökulma ja fakta, menemättä nyt suomalaiseen lihantuotantoon:
maatalouteen yhteensä käytetystä pinta-alasta 2/3 on laidunmaata, jota valtaosin ei voi käyttää kasvintuotantoon, ilman eroosiota ym. vahinkoa kyseisille alueille. Mutta karjaa voi laiduntaa, kestävästi.
PS. WWF ei tietääkseni ole mitenkään katunut tai vetänyt takaisin kannanottojaan luomun puolesta. Luomulihankaan. Ja samainen Valkeapää tässä alle vuoden takaisessa hastatelussaan (https://asuminen.lumo.fi/keittiossa-tehdaan-arjen-ilmastotekoja/) vahvisti sen asian, kuten myös edellisessä puheenvuorossa mainitun myytin yläpitämisen:
Silloin, kun lautaselleen valitsee lihaa, kannattaa valita sekin tarkoin: eri tuoteryhmien sisällä voi olla suuriakin eroja. Esimerkiksi luomu- ja luonnonlaidunliha ovat yleensä vastuullinen valinta.
– Etelä-amerikkalainen naudanliha on ensimmäinen asia, joka kannattaa jättää ostamatta. Niillä alueilla kaadetaan sademetsää karjan ja rehun kasvatukseen, ja tämän lihan ympäristövaikutukset ovat monikymmenkertaiset esimerkiksi suomalaiseen luomunautaan verrattuna, Valkeapää linjaa.
Mitenkä ihmeessä hän todistelee suomalaisen luomunaudan ympäristövaikutuksen pieniksi, jos luomueläinten ruokkimiseen kuluu se noin 10% peltoalasta, ja luomulihaa (naudan) saadaan vain hiukan yli 3% kaikesta naudanlihasta?
Tuo Brasilia/Etelä-Amerikka-kysymys on täällä meillä jo kerran käsitelty (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg2057#msg2057). Luullakseni siten. että WWF ei voi toista väittää, ennen kuin on toisin todistanut.
Niinpä niin. Valkeapääkin toteaa, että (lihav. HJ), että "tämän lihan ympäristövaikutukset ovat monikymmenkertaiset" (jne.) - jolloin vertailua ei suoraan voi syyttää valheesta (vaikka kys siis oli ehkä noin 6% brasilialaisesta naudanlihasta)! Eikä siinä yhteydessä harhanjohtamista, että juuri suomalainen luomunauta olisi se "pulmunen".
-
Jukka Ruukki analysoi ja repii hajalle tässä keskustelussa esitettyjä kliseitä varsin onnistuneesti ...
Lähiruokapuhe on lumetta, eikä luomukaan ole ilmaston ystävän valinta (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006050171.html)
Ylen vaalikeskustelussa suloinen sopu löytyi vasta, kun siirryttiin puhumaan ilmastoystävällisestä ruoasta. Puoluejohtajat intoutuivat soittelemaan isänmaallisia sielunkieliä. Lähiruokaa sen olla pitää. Suomalainen liha on ilmastoteko.
Paitsi ettei ole. Lähilihaa ja -vihanneksia voi toki suosia monesta syystä, mutta ne eivät ole automaattisesti mitään ilmastoruokaa. Kotimainen kuormittaa ilmastoa siinä missä ulkomainenkin.
... mutta tämän idean näyttää hänkin nielaisseeen lähes sellaisenaan:
TIKUN NOKKAAN nostetaan aina yksi ilmastopahis kerrallaan. Ylen vaalitentissä roolin sai brasilialainen häränfilee, jonka hiilijalanjälki on moninkertainen suomalaiseen verrattuna. Etelä-Amerikassa suuria metsäalueita on hakattu ja hakataan karjan laitumiksi ja rehuviljelylle.
Vertailu brassilihaan ontuu. Se ei ole ykkösvaihtoehto kotimaiselle naudalle. Meille tuodaan lihaa pääasiassa Euroopasta. Kärkimaita ovat Saksa ja Tanska. Saksalainen tai tanskalainen nauta ei kuormita ilmastoa enempää kuin suomalainen – todennäköisesti vähemmän.
Nimittäin tuon, että Etelä-Amerikassa hakataan metsää karjanhoitoa varten. Mutta hakataanko todella? Niin paljon, että sitä voisi pitää pääsääntönä? Meillä viimeinen tieto on aika vanha (2011), mutta sen mukaan tuo koskisi vain 6%:a Brasilian karjanhoidosta. Ja 94% brassilihasta olisi täysin viatonta.
Ruukki kiistää tuossa sen, että brasilialaisella lihalla olisi merkitystä suomalaisessa lihankulutuksessa, mutta ei kiistä, etteikö se olisi "pahis".
Aika varmaa myös on, että brasilialaisella lihapahiksella Suomen poliittista keskustelua myös jatketaan. Ja satunnaisesti edelleen tarjotaan WWF:n tapaan vaihtoehdoksi kotimaista luomulihaa. Niinpä tämä Ruukin huomio ...
VASTOIN yleistä luuloa luomuviljelykään ei ole lähtökohtaisesti ilmaston ystävän valinta. Syy on yksinkertainen: luomu tuottaa heikommin. Saman ruokamäärään tarvitaan enemmän peltoa. Luomu voi kuormittaa ilmastoa 50–70 prosenttia enemmän kuin tavallinen viljely.
... pitäsi nyt erikseen ja vasiten laskea ja esittää eläintuotteiden osalta. Esim. siihen tapaan kuin edellä verraten käytettyä peltoalaa tuotettujen eläintuotteiden määriin ja osuuksiin.
-
Vihreä Lanka on tästä ennusteesta kertoessaan ...
Ennuste: Lihan hinta nousee – kulutus kasvaa (https://www.vihrealanka.fi/juttu/ennuste-lihan-hinta-nousee-%E2%80%93-kulutus-kasvaa)
... pakotettu tämän avoimesti kertomaan:
Ennuste arvioi naudanlihan kulutuksen kääntyvän hienoiseen laskuun: pudotusta on luvassa noin prosentin verran sekä tänä että ensi vuonna.
”Naudan kulutuksen vähenemistä selittää tuotannon väheneminen Suomessa sekä hinnan nousu”, Karikallio arvioi.
Lihankulutuksen iso kuva on kuitenkin ennallaan: naudanlihaa kuluu jokseenkin entiseen malliin, sianlihan kulutuksen lasku jatkuu ja siipikarjan lihaa syödään enemmän kuin koskaan aiemmin.
”Taustalla on ennen kaikkea ruuan terveellisyyteen liittyvä trendi. Punaista lihaa korvataan valkoisella”, Karikallio sanoo.
Käytännössä siipikarjan kulutus kasvaa kuitenkin nopeammin kuin siansyönti vähenee. Lihan kokonaiskulutuksen kasvu on jatkunut ja jatkuu PTT:n arviossa myös lähivuosina.
Mutta ei esitä sitä tuosta itsestään selvästi kumpuavaa kysymystä:
kun mietitään kasvihuonekaasujen vähentämistä Suomessa, niin eiköhän unohdeta tuo juttu kokonaan?
Kun vielä on aika epäselvää, mitä lihansyönnin vähentämisellä olisi saavutettavissakaan.
-
Eija-Riitta Korhola tiivistää minusta hyvin tieteellisen keskustelun statuksen asiassa tässä kirjoituksessaan:
Naudanlihan tuotannon päästöjä liioitellaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.403092)
Siitä:
Siteeraamani Mitloehner toteaa, että eläinten poistaminen todella laskisi kasvihuonekaasupäästöjä hieman. Saman kalorimäärän ihminen saisi kyllä vähemmällä maa-alalla, jos käyttäisimme vain kasviksia. Toisaalta samaan ravintoarvoon olisi selvästi vaikeampi päästä – lihan poisjättäminen saattaa olla haitallista ravitsemukselliselta kannalta.
Tarkistin alkuperäisestä: siinä viitattiin tutkimukseen, jonka mukaan USA:n luopuminen kokonaan eläinperäisestä ravinnosta vähentäisi maan kasvihuonepäästöjä alle 3%.
Kun tuohon vielä lisää (HJ) sen käyttäytymistieteellisen faktaan, minkä Vihreä Lanka edellä kertoi, että ihmiset ovat käytännössä hyvin haluttomia lihansyönnistä luopumaan, ainakin voi sanoa, että poliittisena ilmastolinjauksena tuo vaihtoehto on ehkä kaikkein hitain esille tulleista.
Viitaten myös tähän Michael Mierschin lohkaisuun/twiittiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg10599#msg10599) edellä.
-
On ilmestynyt myös tällainen tutkimus asioiden kytköksistä:
Jos ruokajärjestelmää ei ymmärrä kokonaisuutena, yhtä kohtaa korjaamalla vahingoittaa toista – e2 Tutkimus julkaisi oppaan auttamaan ymmärrystä: "Vahva lukusuositus poliitikoille" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.403284)
Esimerkiksi kotieläintuotannon vähentäminen vain Suomessa voisi johtaa siihen, että ympäristökuormitus vähenisi täällä, mutta kasvaisi lisääntyvän tuonnin seurauksena muualla.
"Karjatalouden mukana myös nurmi vähenisi. Sillä olisi paljon vaikutusta monimuotoisuuteen", Kuhmonen sanoo.
Lisäksi luomuviljely vaikeutuisi karjanlannan loppuessa.
Sitä ei tuoda esille, miten luomu.jo sinänsä tarkoittaa ympäristövaikutusten siirtämistä muualle. Jos ja kun siinä tuotetaan vain 1/4 - 1/3 siitä, mitä tavanomaisessa. Puuttuva ruoka on sitten tuotava.
Mutta totta tietysti on, että luomutilat ovat riippuvaisia lehmien tuosta tuotoksesta. Omien lehmiensä, ja toisten.
Kuten wikipedia-artikkeli luomueläintuotannosta (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luomuel%C3%A4intuotanto) kertoo:
Kaikkien kotieläinten lantaa voidaan käyttää luonnonmukaisena lannoitteena pelloilla.
-
Lauri Reuter esittää tällaista hyväntahtoista kompromissia:
"Jauhelihan siirtyminen sivurooliin lautasella ei tarkoita niskalaukausta suomalaiselle karjataloudelle" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.406061)
VTT:llä työskentelevä biotekniikan tohtori Lauri Reuter ehdottaa, että naudanlihan kulutus Suomessa puolitettaisiin ja ylijäävä liha vietäisiin maailmalle.
Ja mikä ettei, parhaassa mahdollisessa maailmassa menetettäisiin juuri noin. Ja se olisi hyvä juttu, erityisesti, jos liha vietäisiin sinne, jossa eläinproteiineja eniten lisää tarvittaisiin. Eli kehitysmaihin.
Mutta kehitysmaissa ei kyllä olisi varaa suomalaista lihaa ostaa. Mutta jos liha vietäisiin toisiin kehittyneisiin maihin, ehdotus muistuttaa satua hölmöläisten peitosta. Jos syömme lihan itse, eivät päästöt siitä yhtään lisännyt.
Missä määrin suomalaiset sitten oikeasti suostuisivat lihankulutuksensa puolittamiseen, katso edellä kolme puheenvuoroa taaksepäin, kommentti Vihreälle Langalle.
Tämä vertaus on hyvä yritys ...
Hän vertaa tilannetta auton keksimiseen.
"Ajattele hevosta. Se oli pitkään ylivoimainen kulkuneuvo. Sitten kaikki muuttui. Jos Henry Ford olisi kysynyt, mitä liikenteelle pitäisi tehdä, olisi pyydetty nopeampia hevosia. Ford teki auton."
... mutta olemme vielä erittäin kaukana siitä, että erilaiset lihan korvikkeet olisivat ylivoimaisia. Maultaan tai hinnaltaan. Hänen ja hänen kavereidensa "taivaan mannakin" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=699.msg11643;topicseen#msg11643) on vielä kovasti "vaiheessa". Jätetään nyt nipottamatta siitä, ettei Ford autoa keksinyt..
Tällä hetkellä osuvampi vertaus pikemminkin olisi, että olisi tuolloin ryhdytty taas kävelemään. Ja myyty puolet hevosista ulkomaille.
-
Riita tulee nähtävästi tästä nimitysasiasta EU:ssakin:
EU-valiokunta haluaisi estää lihatermien käytön kasvisperäisissä tuotteissa – Pannaan menisivät ainakin termit "leikkele" "burgeri" ja "makkara" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.406584)
Tuohon ei nyt osaa ottaa voimakasta kantaa. Joku "kasvisburgeri" on minusta ongelmaton, kun "hamburger" ei varsinaisesti viittaa lihaan, vaan tietääkseni on lähtöisin Hampurin kaupungin nimestä. Siihen tapaan kuin mukana tulevat "ranskalaiset perunat" (jotka kuulemma on keksitty Belgiassa!).
"Leikkele" ei myöskään ole minusta vaikea juttu: tottakai sitä voi leikellä siivuja vaikka mistä. Ja jos sanotaan reilusti, että jokin on kasvismakkara, niin olisi sekin minusta ihan OK. Siis nimenä: katsotaan sitten muuten, kun olen joskus maistanut. Kasvisnakkia olen, se ei saanut pisteitä minulta.
PS. 8.4.19: Ei varsinaisesti kuuluu tuohon, mutta mitähän EU tykkäisi tuotteesta, jollaista mainostettiin erään Itäkeskuksen hampurilaispaikan ikkunassa:
Jäätelöburgeri (?!) ;D
-
<klips>
Lisäksi luomuviljely vaikeutuisi karjanlannan loppuessa.
Sitä ei tuoda esille, miten luomu.jo sinänsä tarkoittaa ympäristövaikutusten siirtämistä muualle. Jos ja kun siinä tuotetaan vain 1/4 - 1/3 siitä, mitä tavanomaisessa. Puuttuva ruoka on sitten tuotava.
Mutta totta tietysti on, että luomutilat ovat riippuvaisia lehmien tuosta tuotoksesta. Omien lehmiensä, ja toisten.
Kuten wikipedia-artikkeli luomueläintuotannosta (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luomuel%C3%A4intuotanto) kertoo:
Kaikkien kotieläinten lantaa voidaan käyttää luonnonmukaisena lannoitteena pelloilla.
Tämä blogisti on vielä jyrkempää mieltä tuosta "vaikeutumisesta":
Luomu tulee ja karja poistuu (https://blogit.perussuomalaiset.fi/kaj-granlund/luomu-tulee-ja-karja-poistuu/)
Luomutuotanto ei käytä teollisia väkilannoitteita vaan eloperäisiä lannoitteita, joka suuressa mittakaavassa tarkoittaa karjan lantaa. Luomupelto tarvitsee tuottaakseen luomuruokaa, noin 30 tonnia lantaa per hehtaari ja vuosi. Se tarkoittaa noin 50 miljoonaa kuutiometriä lantaa eli 10 kuutiometriä per Suomessa asuva henkilö. Se on melkoinen määrä ja jos siitä tingitään, se näkyy sitten sadon määrässä ensimmäisinä vuosina ja 5 vuoden päästä (luomu)pellot eivät tuota yhtikäs mitään.
Itse asiassa saatavissa oleva karjan lanta ei riitä nykyisten peltopinta-alojen lannoittamiseen puhumattakaan luomualojen laajentamisesta ja karjan määrän pienentämisestä. [...]
Niin, onko meillä tutkimustietoa siitä, missä määrin luomuviljely on Suomessa riippuvainen karjanlannasta?
-
Tällainenkin keksintö on tullut väliin jo opitulle lihansyönnin vainoamiselle ja paheksumiselle, sitä häritsemään:
Genetic breakthrough on tropical grass could help develop climate-friendly cattle farms (https://www.eurekalert.org/pub_releases/2019-04/icft-gbo040919.php)
The discovery of genes responsible for asexual reproduction in a tropical grass may reduce negative impacts of cattle farming. The grass captures carbon, reduces gas emissions from soils, restores degraded land, and improves cattle health and productivity
Tuo ei tietysti pelasta luomukarjaa ja -tiloja. 8)
-
Vaikka samaisten lasten ja nuorten väitetään olevan kovasti ilmastotietoisia, näin siinä kuulemma käytännösssä käy:
Suomen Kuvalehti: Kasvisruoka ei maistu suomalaiskoululaisille – 60 prosenttia yläkoulun oppilaista jättää kasvisruokapäivänä kouluruuan väliin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.421744)
Eipä silti, tämä on mahdollista vain koulussa:
Nykyisin kouluja ohjeistetaan myös tarjoamaan kerran viikossa vain kasvisruokaa.
En ainakaan ole kuullut aikuisten työpaikkaruokalasta, joka noudattaisi samanlaista käytäntöä. Sitä käytäntöä varmaan niissäkin noudatetaan, että aina on tarjolla kasvisruokavaihtoehto.
Tulipa mieleen: minkälainen mahtaa olla tilanne Eduskunnan kuppilassa?
-
Nimittäin tuon, että Etelä-Amerikassa hakataan metsää karjanhoitoa varten. Mutta hakataanko todella? Niin paljon, että sitä voisi pitää pääsääntönä? Meillä viimeinen tieto on aika vanha (2011), mutta sen mukaan tuo koskisi vain 6%:a Brasilian karjanhoidosta. Ja 94% brassilihasta olisi täysin viatonta.
Ruukki kiistää tuossa sen, että brasilialaisella lihalla olisi merkitystä suomalaisessa lihankulutuksessa, mutta ei kiistä, etteikö se olisi "pahis".
Aika varmaa myös on, että brasilialaisella lihapahiksella Suomen poliittista keskustelua myös jatketaan. Ja satunnaisesti edelleen tarjotaan WWF:n tapaan vaihtoehdoksi kotimaista luomulihaa.
Toista kautta saadaan tällainen arvio. YK:n uudesta maailman tuhoutumisen raportista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg14100#msg14100) löytyy tieto, että Etelä-Amerikassa on yhteensä pilattu sademetsää ottamalla sitä karjankasvatuksen käyttöön 43 miljoonaa hehtaaria. Toisaalta saamme tiedon ...
The Brazilian beef industry: Just how big is it? (https://www.agriland.ie/farming-news/the-brazilian-beef-industry-just-how-big-is-it/)
... että Brasilian n. 209 miljoonaa nautaa laidunnetaan 167 miljoonalla hehtaarilla.
Tuosta saamme siten raja-arvon, että korkeintaan neljännes Brasilian tuotannosta on tuolla mainitulla tavalla syntistä lihaa. Se on enemmän kuin v. 2011 arvio 6%, mutta kuitenkin vain se.
***
Toinen hyödyllinen suhdeluku asian selväjärkiseksi arvioimiseksi on hyvä tietää: tuo tuossa tarkoituksessa ihmisen käyttöön otettu ala on noin 8,6% Amazonian noin 5 miljoonasta neliökilometristä.
Vielä on arvioimatta, missä määrin karjaa voi laiduntaa sademetsässä luonnon siitä häiriintymättä. Tähän malliin - jos sellaista esitetään - täytyy kyllä suhtautua yhtä epäluuloisesti kuin varjokahviinkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=597.msg2368#msg2368)!
-
Niin vain Sitrakin uudessa raportissaan otti lihansyönnin hampaisiinsa (!), mutta mitään poliittista konsensusta asiasta tuskin syntyy:
Perussuomalaiset ja keskustan Kärnä: Sitran raportti "itseruoskintaa", "vitsi" ja "hippi-ideologiaa" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.429825)
Myös keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on tuohtunut raportista.
"Sitran raporttihan on suuri vitsi. Ruokavalion osalta raportti ei huomioi esimerkiksi nurmiviljelyn hiilensidontaa, hiilineutraalia riistaa ja villikalaa tai sitä, että maitoketjussa tähdätään jo nyt hiilineutraaliuteen. Suomessa lähiruoka on liharuokaa ja maamme tarvitsee erityisesti märehtijöitä. Ne muuttavat ihmisravinnoksi kelpaamattoman biomassan ravinnoksi ja hoitavat uhanalaisia perinnebiotooppeja."
[...]
"Sitralla näyttää olevan aivan liikaa aikaa ja rahaa hippi-ideologioiden edistämiseen. Olisi järkevämpää käyttää nämä panostukset esimerkiksi arktisten erityiskysymysten ratkaisemiseen. Asiasta olisi hyvä keskustella hallitusneuvotteluissa."
Näinkin on arvioitu, artikkeli myös MT:ssä:
Startup-sijoittaja: SDP:n vaalivoitto suli lihaveroon "Ei kannata mennä äänestäjän ja hänen grillimakkaransa väliin" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.430137)
Väisäsen mielestä elintason laskua vaalikarjalle tarjoava poliitikko yrittää myydä Netflix-käyttäjälle ajatusta siirtymisestä takaisin vhs-aikakauteen. Sen taistelun häviää takuuvarmasti.
"Hedonistinen adaptaatio ei yksinkertaisesti toimi siten. Ihminen ostaa kernaammin vaikka Trumpin valheelliset ’puhdas hiili’ -puheet kuin luopuu vuotuisesta lomamatkastaan ja kesäillan satunnaisesta grillaushetkestään", hän sanoo.
Me olemme täällä huomanneet, että äänestäjä saattaa jopa äänestää tuota vaihtoehtoa tarjoavaa poliitikkoa - mutta jatkaa kaupassa lihan ostamista!
Tuo lihansyönnin välttäminen näyttää varmasti Sitran kirjoituspöydän ja/tai tietokoneen näytön takana helpolta ja loogiselta vaihtoehdolta, ja jopa nopealta keinolta. Mutta sitä se ei ole (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg10599;topicseen#msg10599). Ainakaan vuoteen 2050 mennessä.
Plus myös se kiistely, jota edellä on esitelty.
-
Tällainen tieto MT:stä:
Markkinakatsaus: Lihankulutus kasvaa Suomessa korvikkeista huolimatta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.436308)
Kantar TNS Agrin arvion mukaan tammi–huhtikuussa lihan kokonaiskulutus kasvoi prosentin viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
Siipikarjanlihan kulutus kasvoi neljä prosenttia ja karitsan lihan seitsemän prosenttia.
Sekä naudan- että sianlihan käyttö väheni viime vuodesta, naudan kaksi ja sian yhden prosentin.
MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Ja kesän grillauskausi on vasta alkamassa.
-
Tänm alkaa yhä enemmän muistuttaa sitä, kuinka nedia kertoo kasvisyöntibuumista:
Hurjat ruuhkat odottavat lentomatkustajia kesällä – Euroopan kentiltä lähtee tänä vuonna ennätysmäärä lentoja: "Jopa 34 000 nousua joka päivä" (https://yle.fi/uutiset/3-10807983)
Tuohon uutiseen linkattunahan ja sinä linkattuina on uutisia, oissa kerrotaan, miten räjähdysmäisen suosion rautareitse matkustaminen on nyt saanut.
Kumpi ilmiö sitten kumpaa muistuttaakaan.
-
Jossain määrin outoa, että Pro Luomu mainostaa nyt tällaista tilaisuutta:
https://proluomu.fi/suomiareena-keinolihaa-vai-hiiliviljelya/
Siilä jopa noiden silmusalaattien luomuisuus on siinä ja siinä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=673.msg11761#msg11761). Keinolihasta nyt puhumattakaan.
Kun me toisaalla täällä odotimmme Pro Luomun kommenttia siihen. miksei luomuliha (ilmeisesti) mene oikein kaupaksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg14325#msg14325).
-
Tähän taitaa kyllä soveltua se vanha vitsi, että kaikki ennustaminen on vaikeata, ja erityisen vaikeata on tulevaisuuden ennustaminen:
Ennuste: Suurin osa lihatuotteista korvataan vuoteen 2040 mennessä keinolihalla ja vegaanisilla korvikkeilla (https://www.maailma.net/uutiset/ennuste-suurin-osa-lihatuotteista-korvataan-vuoteen-2040-mennessa-keinolihalla-ja)
Konsulttiyhtiön arvion mukaan ”lihaton” liha on valtaamassa alaa lihateollisuudelta muun muassa ympäristötietoisuuden kasvun takia. Se tarkoittaa hyviä uutisia sekä kasvis- että sekasyöjille.
Mihin ihmeeseen tarvitaan käsitettä "sekasyöjä"? Tai "fleksaria"? Pelkästään lihaa syöviä ihmisiä on joko äärimmäisen vähän tai jopa ei yhtään. Olisivatko inuiitit joskus olleet sellaisia, mutta tuskinpa enää ovat.
Prosentin tarkkuudella tuossa konsulttiyhtiö ennustaa, mutta taitaapa siinä olla tosiasiassa aika tavalla virhemarginaalia.
”Muutos joustavaa ruokavaliota, kasvissyöntiä ja vegaanista elämäntapaa kohti on kiistämätön. Monet kuluttajat vähentävät lihankulutustaan, koska he ovat tietoisempia ympäristöstä ja eläinten hyvinvoinnista. [...]"
Kuinka kiistämätöntä se on, sitä voimme arvioida vaikka Suomen lihan kulutustilastoista, joista on ollut puhetta edellä.
Tämä iskulause esitetään taas:
Raportissa muistutetaan, että lähes puolet maailman sadosta käytetään karjan ruokkimiseen samaan aikaan, kun väestö kasvaa ja ruokaa tarvittaisiin lisää.
Niinpä mekin muistutamme taas:
- lähes kaiken karjasta saatavan se väestö syö tai muuten kuluttaa
- osa siitä sadosta (nurmi, laitumet) ei olisi muuten syötävissäkään kuin karjan kautta
Ja muistutetaanpa siitäkin, että vaikka ihmisille syötävissä olevaa satoakin syötettäisiin karjalle, amerikkalainen lihansyöjä noin kymmenkertaisten hehtaarisatojen takia kuluttaa vähemmän resursseja eli pinta-alaa kuin afrikkalainen kasvissyöjä!
-
Tämä on tietysti vain yhden ihmisen todistus tai kertomus ..
Pavut poksahtelevat pahasti mahassa, silloin maapallo unohtuu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.449726)
[...] Eläinkunnan tuotteet ovat palanneet kahden hengen taloudeksi supistuneen perheemme muonitukseen.
Pöytä ei ole enää kasviksilla katettu välttämättä edes kerran viikossa. Joskus toki parinakin päivänä peräkkäin, mutta silti yhä harvemmin.
Syynä on osaksi laiskuus mutta myös kasvisten aiheuttamat vatsavaivat.
Iän tai jonkin muun syyn takia helppokäyttöiset Härkis ja Nyhtökaurakin ovat alkaneet vääntää vatsaa. Muutama haarukallinen kvinoaa tai murunen cashewpähkinää tuottavat suoranaista tuskaa.
Apteekin entsyymivalmisteet auttavat vähän, mutta ei ole kivaa kärsiä joka ruokailun jälkeen. Oma napa on taas kerran lähempänä kuin maapallon.
...mutta olen kyllä eri lähteistä saanut tiedon, että tuo pätisi yleisemminkin, ja muodostaisi aidon esteen kasvissyönnin voiitokululle.
-
Kun siitä lihansyönnistä on ilmeisen vaikea päästä eroon, niin vähintä, mitä tehdä, on tietysti yrittää minimoida sen vaikutukset luontoon. GLP:ssä linkatun artikkelin mukaan se käy näin:
Land use for meat production slashed by 140 million hectares since 2000. Intensive agriculture could keep the decline going (https://geneticliteracyproject.org/2019/06/18/land-use-for-meat-production-slashed-by-140-million-hectares-since-2000-intensive-agriculture-could-keep-the-decline-going/)
-
Menemättä vertailun yksityiskohtiin, todetaan vain, että tämäkin vielä:
Juhannusruokaa lihalla ja ilman: HS:n vertailussa perinteinen grilliruoka maksoi alle puolet vegaanisen aterian hinnasta
”Syömisen terveellisyys ja vastuulliset valinnat jäävät taatusti taka-alalle, jos valinnat joudutaan jatkuvasti tekemään hinta edellä”, sanoo tutkija. (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006148694.html)
Saman asetelman olemme edellä (29.10.18) todenneet vallitsevan perinteisen liharuoan ja ötökkäruoan välillä.
-
Jossain määrin outoa, että Pro Luomu mainostaa nyt tällaista tilaisuutta:
https://proluomu.fi/suomiareena-keinolihaa-vai-hiiliviljelya/
Siilä jopa noiden silmusalaattien luomuisuus on siinä ja siinä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=673.msg11761#msg11761). Keinolihasta nyt puhumattakaan.
Vertaa siihen, miten tämä kansainvälinen luomuguru asettuu voimakkaasti vastustamaan tätä yhtä, aika lupaavaa yritystä lihan korvaamiseksi:
Impossible Foods rebuffs activist Vandana Shiva’s ‘illogical, ironic’ plant-based GMO burger boycott (https://geneticliteracyproject.org/2019/06/19/impossible-foods-rebuffs-activist-vandana-shivas-illogical-ironic-plant-based-gmo-burger-boycott/)
-
Tätä voi jo sanoa täydeksi idiotismiksi:
Matkailujätti TUI poistaa punaisen lihan lentojensa ruokalistalta – taustalla ympäristösyyt (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.457211)
Näitä ihmisiä varten on jo n. 2000 vuotta sitten kehitetty vertaus: he siivilöivät hyttysen mutta nielevät kamelin.
Täällä edellä:
Tuohon perään voidaan vielä heittää Lasse Lehtisen kolumnissaan tekemä huomio:
Lasse Lehtisen kolumni: Halpojen lomalentojen vieminen äänestäjiltä olisi poliittinen itsemurha (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005900739.html)
Kasvisruokaan siirtyminen on sekin aika vaatimaton ekoteko. Yhden lomalennon hiilipäästöllä voi syödä naudanlihaa yhdeksän vuotta.
Eli noin 3000 liha-ateriaa. Joista yhdestä, itse lentomatkalla, halutaan tuossa luovuttavan. Lopulta tuo kuulostaa lähes aprillipilalta.
PS. Jos asiaa vielä miettii järjen kannalta, mitä syytä on lentomatkalla syödä/tarjota yhtään mitään? Useimmat lentomatkat ovat ajallisesti niin lyhyitä, että vastaavan ajan maanpinnalla kevyesti ja rutiininomaisesti viettää ilman ruokaa.
-
Toista kautta saadaan tällainen arvio. YK:n uudesta maailman tuhoutumisen raportista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg14100#msg14100) löytyy tieto, että Etelä-Amerikassa on yhteensä pilattu sademetsää ottamalla sitä karjankasvatuksen käyttöön 43 miljoonaa hehtaaria. Toisaalta saamme tiedon ...
The Brazilian beef industry: Just how big is it? (https://www.agriland.ie/farming-news/the-brazilian-beef-industry-just-how-big-is-it/)
... että Brasilian n. 209 miljoonaa nautaa laidunnetaan 167 miljoonalla hehtaarilla.
Tuosta saamme siten raja-arvon, että korkeintaan neljännes Brasilian tuotannosta on tuolla mainitulla tavalla syntistä lihaa. Se on enemmän kuin v. 2011 arvio 6%, mutta kuitenkin vain se.
Mutta tämä kyllä aiheuttaa sen ...
Mercosur-sopimuksesta suuri huoli tuottajilla –MTK:n Marttila tyytymättömänä: "Komissio valmistautuu jo itsekin sopimuksen aiheuttamiin markkinahäiriöihin" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.459666)
... että pahan puhuminen brasilialaisesta lihasta vain kiihtyy. Ennen ja jälkeen tuon sopimuksen (mahdollisen) hyväksymisen.
Siinä sitten MTK:n ym. täytyy tasapainoilla sen kanssa, että käyttää argumentteja, jotka kuitenkin jättävät suomalaisen lihan viattomaksi, hyvään valoon.
-
Kas kummaa. YLE on suonut tilaa ja huomiota tällaiselle erään sorttiselle "ilmastoskeptikolle":
Viljelijä pitää ilmastopuhetta vouhotuksena ja toivoo monipuolisempaa keskustelua – tutkijan mukaan hänen puheissaan on myös perää (https://yle.fi/uutiset/3-10860011)
Mutta kyse onkin lihansyönnistä. Josta valtaosa YLE:n kuuntelijoista ja katselijoista ei ole valmis luopumaan.
***
Olisiko tämä epäsuora viittaus Brasiliaan:
Pulkkinen tarkoittaa, että jos ajatellaan vain kotimaisen maatalouden ympäristövaikutusten vähentämistä, on riskinä, että tuotantoa ja sen myötä myös ympäristövaikutuksia siirtyy ulkomaille. Hänen mukaansa ulkomailla tuotettu ruoka ei ole todennäköisesti ainakaan kotimaista tuotantoa vastuullisempaa.
– Meillä on vastuumme myös globaalin ruokaturvan nimissä. Jos kaikki rupeaisivat vegaaneiksi ja kuluttaisivat vain ulkomailla tuotettua ruokaa, se tuskin veisi globaalisti ympäristövaikutuksia yhtään parempaan suuntaan, Pulkkinen sanoo.
-
Ruotsissa ollaan näkevinään tällaisia trendejä:
Ruotsalaiset vähensivät lihan kulutusta yli neljä kiloa kahdessa vuodessa – tuottajat tyytyväisiä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.465856)
Mutta selviää myös, että lihaa syödään yhä henkeä kohti n. 2 kiloa enemmän kuin Suomessa.
Suomessakin on haluttu vastaava trendi nähdä, mutta tässä on nyt fakta, jota ei ole aiemmin näin selvästi kerrottu:
Suomessa kulutus on jatkanut kasvuaan ja oli viime vuonna Lihatiedotuksen mukaan vuonna 81,3 kiloa henkilöä kohti. Kasvua edelliseen vuoteen oli 300 grammaa.
Aika samassa se on siis pysynyt. Mutta jos trendiä haluaa nähdä, se oli kasvanut!
Molemmissa maissa tietysti epätoivoisen innokkaasti todistellaan, että sehän on vain se tuontiliha, joka on ilmastopahis. Kun tämän argumentin vielä saisi kerrottua niin, että se koskee vain kotimaisia lehmiä:
Lisäksi lehmät pystyvät tekemään ruokaa ruohosta, jota ihmiset eivät itse voi syödä.
"Jonkun pitää syödä se ruohokin. Lehmät ovat loistava osa kiertokulkua", Odell sanoi.
-
Toista kautta saadaan tällainen arvio. YK:n uudesta maailman tuhoutumisen raportista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg14100#msg14100) löytyy tieto, että Etelä-Amerikassa on yhteensä pilattu sademetsää ottamalla sitä karjankasvatuksen käyttöön 43 miljoonaa hehtaaria. Toisaalta saamme tiedon ...
The Brazilian beef industry: Just how big is it? (https://www.agriland.ie/farming-news/the-brazilian-beef-industry-just-how-big-is-it/)
... että Brasilian n. 209 miljoonaa nautaa laidunnetaan 167 miljoonalla hehtaarilla.
Tuosta saamme siten raja-arvon, että korkeintaan neljännes Brasilian tuotannosta on tuolla mainitulla tavalla syntistä lihaa. Se on enemmän kuin v. 2011 arvio 6%, mutta kuitenkin vain se.
Mutta tämä on kyllä hyvä argumentti:
Entäpäs sademetsät? Naudanlihantuotannon kasvu on suurimpia syitä Amazonin metsäkatoon. Eläimet vaeltelevat laitumillaan usein ilman korvamerkkejä.
Osa maanomistajista hakkaa metsää laittomasti. Korvamerkkien puutteen takia on kuitenkin lähes mahdotonta tietää, onko teurastamolle päätynyt eläin peräisin laittomia hakkuita tehneeltä tilalta.
Kirjoituksesta:
KOMMENTTI: Uusi kauppasopimus avaa ovet piittaamattomalle maataloudelle ja osoittaa, että Pariisin ilmastosopimuksesta on tulossa salkkuun unohdettu paperinpala (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.462894)
Toisaalta kyllä kuvittelisi, että EU vaatisi tänne tuotavalta lihalta, että korvamerkkejä on käytetty? Jopa siis, että Brasiliassa tehtäisiin jatkossa niin yleisesti? Menettelystä kun olisi hyötyä itse Brasiliallekin, se ei olisi varsinainen kustannus. Tuossahan kerrotaan, että se on jo osin (pääosin?) käytössäkin: eläimet ovat "usein ilman korvamerkkejä".
-
Jos meillä on jo jo tieto, kuinka huikeasti hyönteisruoka maksaa, tämä ei yhtään yllätä:
Pohjalainen: Suurin kiinnostus hyönteisruokia kohtaan lopahti, liian eksoottisia suurelle osalle suomalaisia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.354555)
Ei siinä oikeastaan tuota eksoottisuusseltystä tarvita. Sain maistiaisina sirkkoja syödäkseni, ihan hyviä olivat, olisin valmis syömään uudestaankin. Mutta en ole valmis maksamaan niistä 250 euroa kilo (ks. edellä 29.10.18). Jos jauhelihaa saa alle kympin kilo.
Tuolta pohjalta minä kyllä yhä epäilen tämän onnistumista, myös Euroopassa:
Sirkkabisnekseen odotetaan huimaa kasvua Euroopasta: "Uskon, että voimme saavuttaa 3–5 miljoonan euron vuosittaisen liikevaihdon"
EFSA:n hyväksyntä voi olla murrosvaihe, arvioi Finsect Oy:n toimitusjohtaja Antti Reen. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.476508)
Mutta hintatietomme on viime vuodelta. Päivitetäänpä se. Ruohonjuuresta (lihav. HJ):
Samu-paahdettu kotisirkka, 20 g
EntoCube
9,95 €
( 497,50 € / kg )
https://www.ruohonjuuri.fi/samu-paahdettu-kotisirkka-20-g-entocu-6430068420436
Hiukan halvempiakin sieltä löytyi, mutta yli 300 eurossa kilolta hinta pysyi.
-
Mutta tämä kyllä aiheuttaa sen ...
Mercosur-sopimuksesta suuri huoli tuottajilla –MTK:n Marttila tyytymättömänä: "Komissio valmistautuu jo itsekin sopimuksen aiheuttamiin markkinahäiriöihin" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.459666)
... että pahan puhuminen brasilialaisesta lihasta vain kiihtyy. Ennen ja jälkeen tuon sopimuksen (mahdollisen) hyväksymisen.
Siinä sitten MTK:n ym. täytyy tasapainoilla sen kanssa, että käyttää argumentteja, jotka kuitenkin jättävät suomalaisen lihan viattomaksi, hyvään valoon.
Eikä oikeastaan tasapainoilla edes tarvitse. Kaikki pahanpuhuminen brasilialaisesta lihasta kelpaa:
Brasilialaista vai kotimaista nautaa? Amazonin metsäkatoalueilla tuotetulla lihalla moninkertaiset päästöt (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.478720)
Ruotsalaisprofessorin mukaan naudanlihan tuonnin kasvu voi lisätä metsäkatoa, vaikka itse liha ei tulisikaan Amazonin alueelta.
[...]
Vaikka vientiin tarkoitettu liha on harvoin peräisin Amazonilta, karjantuotanto on suurin syy alueen metsäkatoon. Suomessa naudanliha on usein maidontuotannon sivutuote, mikä osaltaan vähentää ilmastokuormaa.
Se liha on siis syntistä joka tapauksessa, vaikka se osoitettaisiin miten viattomaksi, koska Brasilia on syntinen. Niinpa silläkään tiedolla ei varmaan syntisyyden polttomerkinnästä pääse, että korkeintaan neljännes naudoista on sademetsäalueilla kasvatettu. Koska kuitenkin joku siellä kasvattaa. Eivätkä asiassa silloin korvamerkitkään auta (vrt. edellä 09.07.19).
Mikä tuosta puuttuu, on sen analysointi, miksi karjanhoito siellä on ylipäänsä ajettu pois siihen erinomaisesti soveltuvilta cerrado-tasangoilta. Joilla päästöt ovat käsittääkseni pienemmät kuin Suomessa. Tai Ruotsissa.
Mutta tuossa ei tarjota Brasilialle mitään muuta tietä parannukseen kuin tämä: lopettakaa se naudanlihan tuotanto, ja varsinkin sen vienti eli tuonti tänne Eurooppaan.
-
Baileyn (tai Lomborgin) väite, että lihansyönnistä luopumisella vähennetään hyvin minimaalisesti länsimaisen ihmisen kasvihuonepäästöjä:
Why Giving Up Meat Won't Have Much of an Effect on Climate Change
Going vegetarian would reduce a person's greenhouse gas emissions by around 2 percent (https://reason.com/2019/07/29/why-giving-up-meat-wont-have-much-of-an-effect-on-climate-change/)
Hesari tavallaan säesti tuota tänään tällä jutulla:
Paljonko lemmikkikoira saastuttaa? Asiantuntijat laskivat ja tyrmäävät vanhan myytin
Suomalainen lemmikkikoira tuottaa vuodessa korkeintaan neljänneksen henkilöauton hiilidioksidipäästöistä, laskee Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen. (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006190601.html)
Lihansyönnistä siinäkin oli kyse. Eikä sillä siis ollutkaan sanottavaa merkitystä (?).
Baileyn kirjoituksesta:
So while hectoring meat-eaters will do almost nothing to slow climate change, the demand for dietary sacrifice and culinary hair shirts could well alienate members of the public from considering more effective ways to address future man-made warming.
(lihav. HJ)
Takajaloilleen saa (eli vieraannuttaa) eläinystävänkin väite, että meidän koira (tai kissa) olisi ilmastonmuutokseen syyllinen. Niin ei saa olla, edes vähääkään.
Tällöin koiran hiilipäästöt olisivat noin neljännes henkilöauton päästöistä. Jotta päästään yhden katumaasturin päästöihin, tarvitaan ainakin viisi tai kuusi koiraa.
Meitä vastaan tulee kyllä silloin tällöin vastaan ulkoiluttajia, joilla on hihnan päässä tuo määrä (5-6) koiria ... 8)
-
Yllätys, yllätys. Tässä ei suositeltukaan terveellisiä kasviksia:
Tutkimus: Ruuan hinta selittää sekä aliravitsemusta että ylipainoa – Ravinteikas ruoka voi olla moninkertaisesti kalliimpaa kuin epäterveellinen (https://www.maailma.net/uutiset/tutkimus-ruuan-hinta-selittaa-seka-aliravitsemusta-etta-ylipainoa-ravinteikas-ruoka-voi)
Sen mukaan ravinteikkaan ruuan edullisuus vaihtelee merkittävästi ympäri maailman. Köyhissä maissa erityisen kalliita ovat eläinperäiset ruuat, jotka olisivat tehokkaita lasten pienikasvuisuuden torjunnassa.
Esimerkiksi munat ja maito voivat olla kymmenen kertaa kalliimpia kuin tärkkelyspitoiset perusruoka-aineet. Ravinteilla vahvistetut murot, jotka olisivat erityisen tehokkaita lasten kannalta, taas voivat olla jopa 30 kertaa kalliimpia kuin tavalliset. Näiden tuotteiden korkea hinta näyttäisi jopa ennustavan lasten pienikasvuisuutta.
(lihav. HJ)
Eikä siis perinteiseen tapaan morkattu kehitysmaihinkin leviäviä halpoja hampurilaisketjuja.
-
Jos siirtyminen Intiassa kasvissyöntiin on edennyt hitaasti, eli on nyt kestänyt 3000 vuotta, eikä ole vieläkään mennyt läpi (ks. edellä 21.08.17 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg10599#msg10599)), näyttää se hyvin hitaalta keinolta Suomessakin:
Ilmastoraportti rajoittaisi lihansyöntiä, mutta poliitikoille ruoka on yhä henkilökohtainen valinta: "Kuluttaja päättää, mitä pöytään kannetaan" (https://yle.fi/uutiset/3-10914588)
Eli ei ole suurimmalla osalla poliittisista puolueista uskallusta sitä edes tavoitteeksi asettaa. Ja aika ponneton on sen yhden poikkeuksenkin, eli Vihreiden, linjaus asiassa:
1. Pitääkö lihan syöntiä rajoittaa? Kyllä, lihan syöntiä pitää vähentää ilmasto- ja terveyssyistä. Suomalainen syö lihaa keskimäärin 80 kg vuodessa. Julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa pitää lisätä kasvisruokaa.
Eli sielläkin edetään vähimmän vastuksen suuntaisesti. Syötetään se kasvisruoka lapsille ja vanhuksille, jotka eivät valitse eivätkä pistä hanttiin. 8)
Jolloin kyllä tuo 80 kilon keskiarvo luultavasti jää pitkäksi aikaa voimaan, ei ainakaan olennaisesti muutu.
-
Sama pessimistinen asenne tuota keinoa kohtaan on tässäkin uutisessa:
Suomalaiset syövät nyt enemmän lihaa kuin koskaan – Professori: Lihansyönti ei vähene verotuksella tai muilla tempuilla (https://yle.fi/uutiset/3-10915222)
Tässä se jossain on:
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Heikki Lehtosen mukaan syömiseen on vaikea puuttua, koska se on niin henkilökohtainen asia.
– Olen skeptinen, että tämä ratkeaa verotuksella tai muilla tempuilla. Ihmisiä pitäisi tuuppia parempaan syömiseen, mutta jos vastahakoista ihmistä aletaan tuuppia liikaa, syntyy vastareaktio, Lehtonen sanoo
.
Selvittäsiinkö Suomessa 1000 vuodella, kun olemme niin pieni maa? 8)
-
Tässä kuvataan Suomen huimaavan hieno kehitys:
Afrikkalaisen maitolitran päästö 6–7 hiilidioksidikiloa, maailman keskiarvo 2,5 kiloa ja suomalaisen noin kilo – suomalaismaidon päästöt laskevat edelleen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.489285)
Laskelmassa ei ole mukana maankäyttöön tai rehun tuottamiseen liittyviä muutoksia vaan siinä on tarkasteltu vain lehmää.
Jos ne vielä otetaan huomioon, luulenpa, että kertomus vain paranee. Paitsi erään tietyn kymmenesosan kohdalla.
-
Kasvispihvi Beyond Burger voitti Iltasanomien makutestissä. Myös oikean Pirkan jauhelihapihvin.
Mutta tässä suhteessa se ei voittanut: sen kilohinta oli n. 30 euroa, Pirkan pihvin 5,30. Energiamäärä oli lähes sama. Hinta ei ollut niin järkyttävä kuin ötökkäruoassa, mutta tuo kuitenkin.
-
No jaa. Tällaisilla provokaatioila pääsee hetkeksi otsikoihin:
Mitä ihmettä? Ruotsalaisprofessori esitti ihmislihan syönnin keinoksi taistella ilmastonmuutosta vastaan: "Suurin osa ihmisistä pitää ajatusta inhottavana" (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mita-ihmetta-ruotsalaisprofessori-esitti-ihmislihan-syonnin-keinoksi-taistella-ilmastonmuutosta-vastaan-suurin-osa-ihmisista-pitaa-ajatusta-inhottavana/7536116#gs.3h856x)
Olen itse joskus vuosia sitten esittänyt asiaa ratkaisuna toiseen ongelmaan: sodat voisivat merkittävästi vähentyä, jos olisi pakko myös syödä jokainen tappamansa ihminen.
Ilmastonmuutokseen ehdotti eräs australialaispariskunta monta vuotta sitten keinoa, että jokaisen kotonaan lemmikkinä eläimiä pitävän tulisi lopuksi syödä kissansa tai koiransa. Pääsi samalla tavalla hetkeksi otsikoihin. Monelle se ajatus oli tuota ruotsalaisprofessorin ehdotustakin inhottavampi! 8)
-
Kaupallinen tarina, kyllä:
Atrialaisen possun hiilijalanjälki kestää ilmastotarkastelun (https://www.atria.fi/konserni/ajankohtaista/tiedotteet/2019/atrialaisen-possun-hiilijalanjalki-kestaa-ilmastotarkastelun/)
Mutta näin lihafirma ei antaudu kasvisyönnin suosittelemisen tai lihankorvikkeiden edessä. Ja tieteelliseen tietoon ja menetelmiin se tuossa vetoaa.
-
Tämä on MTK:lle luonteva käsitys vastuullisuudesta:
MTK aloittaa ensi vuonna kampanjan kotimaisen lihantuotannon puolesta: "Kuluttajilla tuntuu menevän sekaisin globaali lihantuotanto sekä kotimainen tuotanto" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.521246)
Heidät aiotaan vakuuttaa, ettei kasvissyönnistä ole pelastukseksi:
Mahdollisesti nuoria kiinnostavia teemoja voisivat olla esimerkiksi antibioottien käyttö sekä ilmastoasiat.
Vaan kotimaisuudesta, siitä on.
-
Hyvin vaatimaton, milteipa huomaamaton on tämä MT:n kertoma (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.522845) käänne Suomen lihankulutuksessa:
Lihan kulutuksen vuosikymmeniä jatkunut kasvu on pysähtynyt Suomessa.
Kantar TNS Agrin mukaan tammi–heinäkuussa kulutus on laskenut kaksi prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Lihatiedotusyhdistyksen tilaston mukaan kulutus on vakiintunut vuosina 2016–2018 noin 81 kiloon luullista lihaa henkilöä kohti.
(lihav. HJ)
Eli pudonnut nippa nappa alle 80 kilon, vuositasolla. Saa jopa nähdä, pysyykö tuo vähennys vielä, kun Lihatiedotus julkaisee koko vuoden tilastonsa. Jos Maija ja Matti Meikäläinen ostavatkin tänä vuonna oikein ison joulukinkun!
-
Tämä laskelma on USA:sta:
Can Vegetarianism Stop Climate Change? (https://reason.com/2019/10/07/can-vegetarianism-stop-climate-change/)
Kovin vähäiseksi se arvioi kasvissyönnin merkityksen tuon tavoitteen saavuttamisessa.
Minä lisäisin tuohon vielä sen, että nykyisin yhä yleisemmin sanotaan, että "lihansyöntiä ei tarvitse kokonaan lopettaa". Mutta sillä tavoin nuo vähäiset luvut ja prosentit kutistuvat vielä mitättömämmiksi.
Silloin ei ole mitään erityistä hurraamista siinäkään, jos lihan kulutuksen kasvu on pysähtynyt (vrt. juuri edellä). Kyllä tuo laskelma osittain pätee Suomessakin.
-
Poliittisessa keskustelussa Unicafen ja Helsingin kaupungin päätöksistä vähentää (naudan)lihan tarjontaa ruokaloissaan, näyttää nyt nousseen eräs outo argumentti esiin:
jotkut puolustavat päätöksiä sillä, että asiakkailla on oikeus itse päättää. Ja Unicafen tapauksessa tulkitaan niin, että nuoret itse ovat tämän päätöksen tehneet.
Mutta onko niin? Uskallan sanoa, että ei ole, riippumatta siitä, katsooko päätöksen hyväksi tai huonoksi. Vaan päätösvalta viedään varsinaiselta asiakkaalta, yksilöltä, ihan samaan tapaan kuin luomuruoan tyrkyttämisessa. (Josta ilmiöstä meillä on ihan oma jo vanha triidinsä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg54#msg54).)
Kunnan oikeudesta päättää itse omista asioistaan oli puhetta täälläkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=972.msg15235#msg15235), saman asian yhteydessä. Ja myös siitä, mikä on kuntalaisen, kunnan palveluja käyttävän oikeus.
-
Mutta onko niin? Uskallan sanoa, että ei ole, riippumatta siitä, katsooko päätöksen hyväksi tai huonoksi. Vaan päätösvalta viedään varsinaiselta asiakkaalta, yksilöltä, ihan samaan tapaan kuin luomuruoan tyrkyttämisessa. (Josta ilmiöstä meillä on ihan oma jo vanha triidinsä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg54#msg54).)
Niinpä tältä osin voi olla keskustalaisten poliitikkojen kanssa samaa mieltä:
Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006276356.html)
Jokseenkin kaikki heistä ihmettelivät, miksi opiskelijat eivät saa itse päättää, mitä he syövät.
Kaiken kaikkiaan, kyllä tuosta aika pienestä päätöksestä ... on soppa syntynyt.
Myös Ilta-Sanomissa oli eilen koko aukeaman juttu:
Tutkija: Unicafe perustelee naudanlihan poistamista väärillä luvuilla – ”Olen nähnyt viime aikoina vähän jänniä tulkintoja” (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006275916.html)
Jotensakin jännää on, että tiukkoja kantoja otetaan, vaikkei ole edes selviä lukuja siitä, mitä naudat syövät.
Tämä on tapa varmistaa, että opiskelijat saivat päättää itse:
Ylvan toimintaa valvoo HYY:n edustajisto. HYY:n puheenjohtaja Suvi Pulkkinen kertoo olevansa iloinen Unicafen päätöksestä. Hänen mukaansa myös opiskelijoilta saatu palaute on ollut pääosin positiivista.
– Päätös osoittaa hyvin sen, että opiskelijoiden linja ja mielipide, joka edustajiston kokouksissa päätetään, kantautuu myös liiketoimintaan, ja edustajiston tahtotilaa kunnioitetaan siellä, Pulkkinen sanoo.
(lihav. HJ)
Tuosta tulee mieleen - konjakki (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=540.msg1787#msg1787)! Elintarvike sekin.
-
He uskovat varmasti nyt olevansa asiassa näppäriä:
Vasemmisto-opiskelijat opettaa kokoomusta naudanlihahässäkässä: ”Markkinataloudessa omistaja on aina oikeassa” (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4154793-vasemmisto-opiskelijat-opettaa-kokoomusta-naudanlihahassakassa-markkinataloudessa-omistaja-on-aina-oikeassa)
***
Tästä lainauksesta näkyy, miten Unicafessa on otettu mallia luomusta ja sen lisäämistavoista (lihav. HJ):
Naudanlihasta luopuminen ei ole ainoa pyrkimys ilmastoystävälliseen ja eettiseen ruokailuun UniCafessa. YLVAn sivuilla kerrotaan lisäksi, että UniCafe-ravintoloissa tarjoillaan vain Reilun kaupan luomukahvia ja vuonna 2018 se aloitti opiskelijoiden toiveesta Leftover-lounas -konseptin hävikkiruoan vähentämiseksi. Se on myös voittanut neljänä peräkkäisenä vuotena luomun Suomen mestaruuden. Ravintolat tarjoavat vain kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa.
-
Minuun puree tämä*) naudanlihan puolustus:
Unicafen päätös luopua naudanlihasta on huono (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006277627.html)
Helsingin yliopiston ravintolat ovat päättäneet lopettaa naudanlihan tarjoilun (HS 16.10.). Päätös on huono. Parempia karsintakohteita olisivat olleet esimerkiksi broileri, sika, riisi, palmuöljy ja soija. Unicafe on myöntänyt, että päätöksen taustalla on raaka-aineiden hinta (Talouselämä 15.10.).
Suomalainen naudanliha kasvatetaan nurmirehulla. Nautojen väkirehuna käytetään viljaa, joka ei täytä ihmiselintarvikkeen raaka-ainevaatimuksia. Rehuviljoja ei kuivata, mikä säästää fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Suomalainen nauta siis tuottaa ihmiselle kelpaamattomasta raaka-aineesta huippuvalkuaista.
Mutta oikeastaan juuri globaalisti. Juuri märehtijät ovat niitä, joiden kautta se on 2/3 maatalousmaasta, joka ei ole peltoa, kuitenkin tuottaa meille ruokaa. Myös globaalisti on totta, että nautojen ruoasta valtaosa on nurmea. Eikä viljaa, jota ihminenkin voisi syödä.
Eeva Pietola kehottaa myös tarkastelemaan asiaa laajempien luontovaikutusten kannalta. Mutta ilmastovaikutusten kannalta päädytään lopulta aina tähän kysymykseen:
Tästä kakusta kotimaisen naudanlihan ainoa pahe on metaani, joka lyhytikäisenä hajoaa pian hiilidioksidiksi, jonka nurmi taas sitoo ja lehmä syö uudelleen.
Niin, teoria metaanin osalta taitaa olla se heikoin lenkki IPCC:n kokonaisarviossa. Siihen asiaan lienee syytä palata "Muissa aiheissa". Siellä on hiukan jo asiaa aloiteltukin.
__________________
*) oikeastaan on purrut tämän triidin alusta asti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg1034#msg1034)
-
Vettä kuluu ainakin kovasti enemmän lihan tuottamiseen:
Elintarvike litraa / kg
Peruna 500
Vehnä 900
Sinimailanen 900
Durra 1 110
Maissi 1 400
Riisi 1 912
Soijapapu 2 000
Broileri 3 500
Naudanliha 100 000
http://www.vegaaniliitto.fi/esitteet/ruokavjaymp.pdf
Study: vegan diets healthier for planet, people than meat diets
"The vegetarian diet turned out to be the most energy-efficient, followed by poultry and the average American diet. Fish and red meat virtually tied as the least efficient. "
http://www-news.uchicago.edu/releases/06/060413.diet.shtml
OUTOJA LUKUJA! Naudan teuraspaino (liha+luut) kasvatuksen aikana nousee noin puoli kg/päivä. (https://journal.fi/smst/article/download/75461/36884/) Siis vettä tärvääntyisi 50000 litraa päivää kohden. Tuo 0,5kg/pv kasvu saavutetaan, karkeasti ottaen, 5kg:lla maissia, ... (http://www.suomenrehu.fi/fi/ruokinta/lihanautojen-ruokinta/) joka vegaaniliiton taulukon mukaan ottaa vettä 7000 litraa. Juoko nauta siis 43000 litraa päivässä???... ihme epeli. Sääliksi käy wanhoja lihantuottajia, jotka ovat kantovedellä joutuneet juottamaan....
-
Jospa Vegaaniliitossa haluttuun tulokseen (siis 100 000 litraa vettä lihakiloa kohden) päästiin seuraavasti: kuvitellaan , että kaikki peltoon Suomessa lankeava sadevesi kuluu naudan hoidossa rehunurmen kasvuun, eikä mitään valu järviin ja mereen.
SIIS: vuotuinen sademäärämme on noin 700mm... siis 0,70 metrin vesipatja. Nurmirehuruokinnalla (siis ei maissi-) kaksivuotiseksi kasvatettava nauta tulee syöneeksi kahtena vuonna yhteensä noin yhden peltohehtaarin nurmen. Siis "syöneeksi vettä" noin 0,7 m* 10 000 neliömetriä= 7000 kuutiometriä= 7 miljoonaa litraa. Ja kun se jaetaan naudan teuraspainolla, noin 400 kg:lla, päädytään tosiaankin aika isoon vesimäärään: 17500 litraa tuotettua lihakiloa kohden. Ja lisäksi elukka juo kymmenen litraa päivässä, joten päädytään lukuun 17520 litraa (kun eläimen päiväkasvu on 0,5kg lihaa) JA LUOMUN SATOTASOLLA ja luomueläimen kasvuvauhdilla VARMAANKIN SAAVUTETAAN VEGAANILIITON ILMOITTAMA LUKU 100 000 LITRAA/LIHAKILO! ;D
-
-
Mutta tasapuolisuuden nimessä pitää vehnän ja soijan ym kasvituotteiden vesikulutukseksi laskea samoin koko sademäärä, ja silloin Vegaaniliiton taulukko on kovasti harhaanjohtava. Viljaa Suomessa saadaan noin 3500 kg hehtaarilta, joka saa 7 miljoonaa litraa vettä. Vedenkulutus on 2000 litraa/vehnäkilo.
Luomussa 4000 litraa. Mutta jokatapauksessa, tosiasiaassa, pelloilta valuu "hukkaan" ... siis ojiin ja järviin, Suomessa valtaosa vedestä, viljelipä nurmia tai viljaa. Vettä on yllinkyllin.
http://mattipekkarinen.net
http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/vesitalous/vesitalous.htm
PS: Tällä logiikalla ei tropiikin runsassateisilla seuduilla pidä tehdä mitään, kun vedenkulutus on ihan hirrrrveeeetä. Onpa tämä oppi tainnut jo mennäkin perille.
-
"Eläinlääkärin kommentti: Voi UniCafe hukassa olet"
http://www.maaseutumedia.fi/elainlaakarin-kommentti-voi-unicafe-hukassa-olet/
UniCafe ja muut joilla tämä tieto on hukassa:
Nurmi= perusrehu, säilörehu, heinä, aiv-rehu, rehupaali, aumarehu, siilorehu…. = kotimaisen naudan ruokinnan kulmakivi
Lehmien ape eli rehuseos joka jaetaan vapaasti syötäväksi pöytään (ikään kuin olisitte Karibian risteilyllä missä on 24/7 katettuna seisova pöytä josta voi ottaa omaan tahtiin evästä koko vuorokauden) koostuu seuraavista komponenteista.
Ensimmäisen sadon nurmirehua,joka on säilötty talven yli siiloihin (talvellahan laitumelta lehmä ei nurmirehua Suomessa saa eli se on pakko säilöä) 2550kg, toisen sadon nurmirehua joka myös on säilötty siiloihin 2550kg (nämä eri sadot eivät ole identtisiä ravintoarvoiltaan ja siksi niistä koostetaan sekoitus, että lehmä saisi kaiken tarvitsemansa), rypsipuristetta = valkuaispitoinen jäte joka jää kun teille kuluttajille puristetaan rypsiöljyä ja jota ihmiset eivät käytä ravinnoksi 270kg, rehuviljaseosta (joka siis on viljaa joka ei käy leipäviljaksi tai mallasohraksi koostumukseltaan esim. Liikaa valkuaista mallasohraksi tai liian kevyttä leipäviljaksi) 600kg ja kivennäiset ym vitamiinit ja seleeni mitkä tarvitsee lisätä naudan hyvinvoinnin takia 50kg.
-
Tämä on MTK:lle luonteva käsitys vastuullisuudesta:
MTK aloittaa ensi vuonna kampanjan kotimaisen lihantuotannon puolesta: "Kuluttajilla tuntuu menevän sekaisin globaali lihantuotanto sekä kotimainen tuotanto" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.521246)
Heidät aiotaan vakuuttaa, ettei kasvissyönnistä ole pelastukseksi:
Mahdollisesti nuoria kiinnostavia teemoja voisivat olla esimerkiksi antibioottien käyttö sekä ilmastoasiat.
Vaan kotimaisuudesta, siitä on.
Vai onko siitä kotimaisuudestakaan:
Keskusta ylisti kotimaista – Tutkija: ”Suomalainen naudanliha voi olla ilmaston kannalta jopa pahempi kuin saksalainen tai tanskalainen” (https://www.uusisuomi.fi/uutiset/keskusta-ylisti-kotimaista-tutkija-suomalainen-naudanliha-voi-olla-ilmaston-kannalta-jopa-pahempi-kuin-saksalainen-tai-tanskalainen/19d149bd-2f2b-4547-aa2f-0750ad7e86be)
Soija näyttää olevan kaikkien tunnistama pahis:
Tuotannot eroavat toisistaan paljon. Tanskassa ja Saksassa naudat kasvatetaan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä käytetään paljon enemmän soijaa ja maissia, ja nurmen osuus on suhteellisesti pienempi. Jos yhtälöstä jätetään pois soija ja siihen liittyvä maankäyttö, suomalaisen naudanlihan hiilijalanjälki näyttää Katajajuuren mukaan todella huonolta. Jos nämä kaksi luetaan mukaan, tanskalainen ja saksalainen naudanliha nousevat päästöissään suomalaiselle tasolle.
Mutta rönsyilyn uhallakin: entä sitten, kun tuo soija tuotetaan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan Euroopassa itse (eivätkä sademetsät ole uhattuna)? Vaikka tarvittaessa geenimuunneltuna Euroopan pohjoisemmillakin alueilla pärjääväksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg8190;topicseen#msg8190) jalostettuna?
-
MT:n pääkirjoitus ja mielipidetutkimus sen tukena:
Kansa ei karsi liha-annoksesta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.532220)
Ainakin se osoittaa, ettei ihmisten mielipiteitäkään ole niin kovin helppoa muuttaa. Sen ohella, että todellista käytöstä on vaikea muuttaa, erityisesti tässä asiassa.
-
Ruotsissa Land & Lantbruk oli löytänyt tällaisen tämän näkökulman puolustajan:
FN:s klimatexpert vill se fler betande köttdjur (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/fns-klimatexpert-vill-se-fler-betande-kottdjur/)
ARMIDALE/STOCKHOLM
I debatten om det röda köttets klimatpåverkan har en australisk miljöprofessor under hösten stuckit ut.
– Nötkreatur är ett nödvändigt inslag i ett hållbart lantbruk, säger Annette Cowie som är en av huvudförfattarna bakom den senaste IPCC-rapporten.
Ja hän puolusti siis nimenomaisesti naudanlihaa! Osa hänen perusteluistaan:
Att klara livsmedelsförsörjningen nämner hon som ett uppenbart skäl att ha nötkreatur i sådana miljöer där gräs växer men där spannmål för människoföda är svår att odla.
-
Tässä voisi olla osaratkaisu metaaniogelmaan:
Murskatusta rapsista ilmastopäästöjen kutistaja? Tutkimuksessa se laimensi lehmien metaaniröyhtäyksiä viidenneksen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.541223)
Mutta siinä ei sitten saa käydä niinkuin Ruotsissa, eli luomurapsin varaan ei auta heittäytyä:
Rekordangrepp på raps slog hårt mot ekoodlare (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/rekordangrepp-pa-raps-slog-hart-mot-ekoodlare/)
Öster- och Västergötland har haft stora angrepp av rapsjordloppor på årets höstraps. Så även Halland och delar av Södermanland.
[...]
De konventionella odlarna som upptäckte angreppen i tid kunde spruta, men de som odlar ekologiskt står i dag helt utan godkänt växtskydd.
Kirpat luomuviljelyn kiusana on kyllä huomattu Suomessakin, täällä rypsin kimpussa.
-
Tämä tuli esille tässäkin yhteydessä:
Nyhtökauralla ja härkiksellä tienattiin entiseen tyyliin, sirkat eivät oikein nousseet siivilleen (https://yle.fi/uutiset/3-11047993)
Eli perinteisen lihan vaihtoehdoista ötökät eivät Suomessa mene kaupaksi. Mikä on varsin ymmärrettävää niillä hinnoilla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg12853#msg12853), joilla niitä on kyetty tarjoamaan.
Mutta meneekö millään niistä järisyttävän hyvin. Reuter uskoo yhä:
Ruokateollisuudessa toimivan Nordic FoodTech -rahaston perustajalla Lauri Reuterilla on vahva luottamus uusien ruokien tulevaisuuteen. Hän uskoo, että läpimurto on tuloillaan, koska ruokajärjestelmät ovat maailmanlaajuisesti valtavan muutoksen edessä.
– Sanoisin, että hampurilaispihvien kohdalla läpimurto on jo tapahtunut. Monien muiden kohdalla se on vasta edessä, hän sanoo.
Reuterin mukaan uusille tuotteille on tilaa vielä valtavan paljon. Hän veikkaa, että jossain vaiheessa tulee hyviä juustoja, jotka korvaavat eläinperäisiä juustoja. Luvassa on myös uudenlaisia terveysvaikutteisia elintarvikkeita, jotka esimerkiksi pitävät huolta suoliston hyvinvoinnista.
Minua vaivaa se, miten asia kovasti muistuttaa Saksan Energiewendeä: siellä uusiutuvia lisätään voimakkaasti, mutta hiilivoimaloita ei saada suljettua. Meillä nuo korvaavat tuotteet menevät osin hyvin kaupaksi. Muuta lihan kulutus on pysynyt korkealla tasolla. Ainakin lähes tähän asti. Ihan viimeisintä tietoa vielä odotellaan.
-
Paperihesarissa oli otsikoitu, että tämä vuosi on asian läpimurtovuosi:
Sijoittajat ja yrittäjät ryntäävät ”keinolihan” markkinoille: Nopeasti kasvanut startup Beyond Meat haluaa Suomeen ja Eurooppaan, koska täällä rakastetaan lihaa (https://www.hs.fi/talous/art-2000006303380.html)
Tekstissä oli sitten tämä realismi:
Esimerkiksi finanssiyhtiö Barclays arvioi keväällä, että seuraavan kymmenen vuoden aikana lihankorvikkeiden vuotuinen myynti maailmassa voisi kymmenkertaistua. Pankki arvioi, että kasvislihamarkkinat voisivat olla kymmenen vuoden kuluttua jopa 140 miljardia dollaria eli runsaat 120 miljardia euroa.
Tämä vastaisi noin kymmentä prosenttia globaaleista lihamarkkinoista.
(lihav. HJ)
Jos lihankorvikkeet vielä ovat kaikkialla kalliimpia kuin liha, kuten näyttää olevan laita, pätee tuossa sama kuin luomutuotteiden kohdalla: todellinen osuus on paljon pienempi (siis se, joka vaikuttaa hiilijälkeen).
Nuo itsepäiset kaaviot toteutuneesta lihankulutuksesta julkaistiin paperillakin.
-
Hän on varmaan laskemassaan täysin oikeassa:
Tutkijan laskuharjoitus: Muutama prosentti Suomen karjasta riittäisi perinnemaisemien hoitoon (https://www.vihrealanka.fi/juttu/tutkijan-laskuharjoitus-muutama-prosentti-suomen-karjasta-riitt%C3%A4isi-perinnemaisemien-hoitoon)
Mutta onko sen karjan ainoa tarkoitus perinnemaiseman hoito? Eräät uskovat sen olevan, kuten edellä on tullut esille.
Mielenkiintoisesti kyllä, nyt karjaa tarvitaan kuulemma myös maaperän (ja sen hiilen?) säilyttämiseksi. Ja Jari Leppä on saatu uskomaan, että tarvitaan "eläinperäistä luomua". (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg15469#msg15469)
-
Tämän tyyppinen lihansyönnin vähentäminen on joka tapauksessa hyvin hidas tie johonkin ilmastotavoitteeseen pääsemiseksi:
Maitotilojen määrässä dramaattinen pudotus, mutta pihviliha vetää – ”Kun lihansyönti vähenee, lihan laatu alkaa merkitä” (https://www.epressi.com/tiedotteet/maatalous/maitotilojen-maarassa-dramaattinen-pudotus-mutta-pihviliha-vetaa-kun-lihansyonti-vahenee-lihan-laatu-alkaa-merkita.html?customer=58)
Toseksi siinä putoaa kuvasta se nautojen puolustusargumentti, että hiilijalanjälki on pienempi, kun se jaetaan lihalle ja maidolle.
Mutta pääasia tuossa taitoi olla tässä:
Maa- ja metsätalousministeriön kaksivuotinen ruuan arvostuskampanja pyrkii lisäämään suomalaisten tietoisuutta ruuan alkuperän merkityksestä: kuinka ruoka tuotetaan meillä Suomessa ja mitä saamme, kun valitsemme lähellä tuotettua ruokaa. Läheltä parempaa -kampanjassa seurataan kymmenen eri puolilla maata sijaitsevan maatilan kautta nykyaikaista suomalaista ruuantuotantoa ja etsitään vastauksia sille, miksi suomalaisen ruuan sanotaan olevan maailman puhtainta, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää. Kampanjassa ovat mukana myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC. www.läheltäparempaa.fi #läheltäparempaa #bramatväxernära
Eikä niinkään huoli ilmastosta. Tai taustalla on vakuuttuneisuus siitä, että kaikki järjestyy kotimaista suosimalla? Vasta jos liha on tuotu jostain muualta siitä oikeastaan aiheutuu kasvihuonepäästöjä?
***
Ei ole toisaalta lainkaan varmaa, että lypsylehmätkään mitenkään dramaattisesti vähenisivät:
Näin suomalaiset käyttävät maitotuotteita: Maitolasit häviävät ruokapöydistä, juustoa popsitaan enemmän kuin koskaan (https://yle.fi/uutiset/3-11085972)
[Luken erityisasiantuntija] Erja Mikkola ei usko, että maitotuotteiden käyttömääriin olisi tulossa tulevaisuudessakaan suuria muutoksia, vaikka maidon juominen on vähentynyt. Maitotuotteet ovat olleet niin kauan merkittävä osa Suomen ruokakulttuuria.
Hänen mukaansa kiihtynyt ilmastokeskustelukaan ei vielä näy maitotuotteiden kulutuksessa, koska tuotteiden hiilijalanjäljistä ei ole puhuttu vielä kovin kauaa.
– Saa nähdä, mitä tapahtuu muutaman vuoden sisällä.
-
Hesari myöntää jo otskossaän tämän tosiasiaksi kysynnästä:
Sirkkabuumi tyrehtyi koko maassa – Nyt markkinoille tulee urheilujuomiin tarkoitettu sirkkajauhe (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006330564.html)
Mutta yrittää silti esittää tulevaisuuden toiveikkaasti:
Entis tuo keskiviikkona markkinoille Suomen ensimmäisen sirkkaproteiinijauheen. Jauhe on valmistettu sirkoista sekä herne- ja kurpitsaproteiinista. Aiemmin jauhetta ei ole kannattanut valmistaa sirkkojen korkean hinnan vuoksi.
”Nyt sirkkojen hinta on tippunut kolmasosaan kahden vuoden takaisesta”, Taskila kertoo.
Sirkkojen myynti elintarvikkeena laillistui vuonna 2017.
Taskila arvioi, että sirkkojen kilohinta laskee vielä useita vuosia, ja viimeistään viiden vuoden kuluttua sirkkojen hinta on lihan hinnan tasolla.
Mutta minusta kaikki voi vasta alkaa siitä, että hinta on joten kuten lihan tasolla.
Mutta onko hintojen alentumista tapahtunut? Päivitetäänpä hintatietojamme.
Tällainen tarjous löytyi heti:
Kotisirkkajauhoa 1,0 kg pusseissa lähtien €70/kg. Osta enemmän ja säästä selvää rahaa! (https://kauppa.bugbazaar.com/campaign/5/huippulaadukasta-sirkkajauhoa-1kg-pakkauksissa-alkaen-70kg)
Mutta halvimmillaan jauhelihaa saa Foodien mukaan alle vitosen kilo. Ja ajankohtaisessa luomukinkkuseurannassamme kallein kilohinta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg15603#msg15603) on 39,90 €/kg.
Tuon uuden tuotteen (Entis) hintatietoja ei vielä löytynyt. Mutta tästä päivästä eteenpäin jostain pitäisi kohta löytyä. Vai löytyikö jo, onko se tämä tuote:
https://entisstore.com/collections/frontpage/products/entis-protein-power
Hinta siis edelleen kalleimman luomukinkun tasolla, noin 40 €/kg. Mutta epäilemättä huimaa parannusta tähän tasoon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg14619#msg14619). (Bongauksemme viime kesältä!)
-
Vai olisiko se sirkkatuote tämä? Tällainen löytyi nyt Ruohonjuuresta:
https://www.ruohonjuuri.fi/bugbites-natural-50-g-entis-6430069060167]
Bugbites natural, 50 g
Entis
3,75 €
( 75,00 € / kg )
Mutta löytyivät sieltä yhä nämäkin tuotteet:
Paahdettu kotisirkka, maustamaton (natural), 22 g
Griidy
8,50 €
( 386,36 € / kg )
Samu-paahdettu kotisirkka, 20 g
EntoCube
9,95 €
( 497,50 € / kg )
Vaikka tuosta jälkimmäisestä kerrottiinkin, että se on tilapäisesti loppu.
Aika toivottomalta näyttää edelleen taistelu (tarjous)jauhelihaa vastaan. Eikä siinä ole kyse suomalaisten "ennakkoluuloista". Vaan hyvistä Pisa-tuloksista: kaikki osaavat laskea (kansa- tai peruskoulun 1. luokan matematiikan oppimäärän).
-
MT:ssä oli lisätietoa tuosta uudesta tuotteesta:
Sirkkaproteiinijauhe haastaa maitoherasta tehdyn – hyönteisjauhe tulee Kanadasta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.754347)
Ruoka
08.12.2019
Riitta Mustonen
Tuote valmistetaan ja pakataan Suomessa, mutta raaka-aineet tulevat toistaiseksi pääosin ulkomailta.
Hyönteisruokaa valmistava Entis tuo markkinoille proteiinijauheen, joka on lajissaan ensimmäinen Suomessa. Sirkkaproteiinijauhe on maidoton, gluteeniton ja soijaton.
Markkinoilla olevat proteiinijauheet on valmistettu pääosin maidosta saatavasta heraproteiinista. Entis halusi kehittää maidottoman vaihtoehdon, sanoo Entiksen toimitusjohtaja Samuli Taskila.
Haluatko jatkaa lukemista?
Kuvateksti:
Samuli Taskila uskoo, että hyönteistuotteista tulee Suomelle tärkeä vientituote ja Suomesta hyönteisruuan johtava maa.
Mutta varmaan sen edellytyksenä olisi, että ensin kotimarkkinat saataisiin vallattua. Agronetissa oli vuosi sitten meidän puolestamme tehty tämä laskelma:
Hyönteiset proteiinin lähteenä (https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=82437.msg1482340#msg1482340)
Lasketaanpa vielä paljonko tämä syöminen kuluttajalle maksaa.
Naudan kilohinta keskimäärin n.15 €.
Kotisirkka, kokonainen 160 €/kg (jauhettu 208 €/kg)
Lihansyöjä on siis syönyt yhteensä 5100€:n edestä, kun taas ekologinen sirkkaherkuttelija laittoi likoon 54 400 €.
No niin. Mutta meidän on otettava huomioon tuon uuden tuotteen halvempi hinta. Käytetään edellä löytämäämme 40 euron kilohintaa, ja jaetaan jälkimmäinen luku neljällä. - Se on silti 13 500 €. Eikä vertailukohtana tuossa ollut halvin tarjousjauheliha.
-
Radiossa haastateltiin eilen jotakuta, jonka nimeä en saanut muistiin. Hän kertoi, että Ruotsissa on jo nähtävissä voimakas siirtyminen kasvissyöntiin (siellä kun ollaan aina hyvin mukana trendeissä). Ja kohta se tulee sieltä meillekin, oli hänen ennusteensa.
Kyllähän se tavallaan on tilastoistakin nähtävissä:
Konsumtion och förbrukning av kött (http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/konsument/livsmedelskonsumtionisiffror/kottkonsumtionen.4.465e4964142dbfe44705198.html) (Jordbruksverket)
Under 2017 sjönk den totala förbrukningen av kött till 85,5 kg per person, från den svenska rekordnivån på 87,7 kg per person 2016, fördelat på de köttslag som framgår av figuren nedan. Under 2018 fortsatte förbrukningen att sjunka i ungefär samma takt och landade på 83,5 kg per person.
Eli laskusuunnassa on. Mutta vähän tuon sanoman vaikuttavuutta tai vakuuttavuutta vähentää se, että Suomessa samaan aikaan lihankulutus per henkilö on ollut (Lihatiedotuksen mukaan): 2016: 81 kg, 2017: 81 kg, 2018: 81,3 kg. Siis koko ajan vähemmän kuin Ruotsissa.
-
Tässä on samaa kuin luomun pakkosyöttämisessä:
Vänstern: Veganskt julbord och stopp för mjölk till kaffet (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/vanstern-veganskt-julbord-och-stopp-for-mjolk-till-kaffet/)
Nya matstrategin räcker inte för att nå klimatmålen enligt Clara Lindblom (V). Hon vill ha totalt köpstopp på animalier till stadens tjänstemän.
Siinäkin, että kun trendi kovin hitaasti edistyy kaupan tiskillä (ks. juuri edellä), pannaan se näin edistymään.
Tuo on toki Ruotsissakin vasta ehdotus, aloite, eikä esim. maatalousministeri (S) siitä lainkaan innostunut. Siinä ehdotus on uudenlainen, että nyt on kyse työssäkäyvien ihmisten ruokavalintoihin puuttumisesta.
-
Tulee kyllä ajatus, että kauppa ja media eivät kertakaikkiaan pääse irti tämän toitottamisesta...
Boltsi-pyöryköistä tuli heti kauppoihin tultuaan kolmanneksi ostetuimpia valmispyöryköitä – kasvipohjaisten tuotteiden kysyntä ja tuotevalikoima on kasvanut vuodessa hurjasti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.776558)
... kun kerran valittiin se linja, että se on kasvissyöntibuumia nyt.
Ensi vuonna erityisesti kasvipohjaisiin valmisruokiin odotetaan suurta kasvua, Keskolta ja S-ryhmältä kerrotaan.
Viimeisen vuoden aikana kasvipohjaisten tuotteiden myynti Keskon liikkeissä on kasvanut liki kolmanneksen. S-ryhmällä kasvua on ollut noin 20 prosenttia.
Vaikka lihan kulutus pysyy kutakuinkin paikallaan. Ja vaikka tuossa uutisessakin kerrotaan myöhemmin (maksumuuri, ei saa kokonaan lainattua):
Myynnin kehitys on maltillistunut vuoden takaisesta mutta jatkaa edelleen kasvuaan, Keskon osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen sanoo.
Jos/kun sitten Lihatiedotuksen uudet tiedot tänäkään vuonna eivät kerro lihan kulutuksen vähenemisestä, media vain suuresti ihmettelee asiaa. Odotellaan toki täälläkin hätäilemättä tietoa siitä, kuinka siinä todella on käynyt.
***
YLE tavallaan myöntää tämän (unohdetaan tässä nyt lentäminen).
Nämä asiat ovat suomalaisille tärkeitä:
Ilmastonmuutoksesta puhuttiin vuonna 2019 enemmän kuin koskaan, mutta liha on yhä suomalaisten ykkösherkku ja lentojen määrä vain kasvaa (https://yle.fi/uutiset/3-11135960)
Mutta yrittää sekin pelastaa tuon kaiken median lempiajatuksen tällä trikillä:
Ruokavalio on kuitenkin muuttumassa. Nyt puhutaan "fleksaamisesta". Se tarkoittaa liha- ja kasvisruokalajien vuorottelua. Vanhaa kunnon sekasyöntiä.
Esimerkiksi lounaalla syödään kasviksia ja illalla paistetaan kanaa. [...]
Nyt täytyy myöntää/kertoa, etten ole koko ikänänäni muuta kuin "fleksannut". Ja olen tehnyt aina niin jo saman aterian aikana!
-
Näin kävi:
Hyönteistuottajien määrä romahti alkuinnostuksen jälkeen – kaupoissa on myynnissä enää muutama hyönteistuote (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.796237)
Tämä kyllä tuntuu ylioptimistiselta:
Hyönteisbuumin ei uskota olevan ohi. Uutta nostetta alalle voivat tuoda hyönteisistä valmistetut lemmikkien ruuat.
Siihen nähden, mihin hintaan hyönteisruokaa on jouduttu myymään, ihmisille, ks. edellä 11.12.19. Mutta ehkä jotain on tuohon keksitty?
PS. 18.1.20: Toisaalta, olen kyllä tuntenut ihmisiä, jotka syöttävät kissalleen sisäfilettä, ja tyytyvät itse kaurapuuroon.
-
Eikä täältäkään (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.903360) tule tietoja, että mikään olisi tässä asiassa muuttunut:
Hyönteisruoka on saksalaisille myös uutta. Jotta pienet sirkat erottuisivat messutarjonnasta, niitä markkinoiva Pasi Porkka on pukeutunut lilaan paljettitakkiin ja stetsoniin. Porkan idea on myydä sirkkoja herkkuna eikä erikoisena terveystuotteena. "Olen kehittänyt brändin 'Party Bugs' ja mausteet sirkoille", Porkka selittää samalla kun rahastaa lakritsinmakuisen hyönteispussin ostajaa. 20 gramman pakkauksesta sujahtaa viitonen Porkan kassaan.
5 euroa 20 gramman pussilta tarkoittaa 250 euron kilohintaa. Herkun hintana ehkä siedettävä, mutta ruokavalion isompaan muutokseen ei ole.
-
Reuter puhui Maataloustieteen päivillä Helsingissä:
Churchill ennusti keinolihan keksimisen 1930-luvulla – tutkija Lauri Reuter väittää, että seuraavat 30 vuotta muuttavat ruokaa enemmän kuin edelliset 10 000 vuotta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.784175)
Kiinnostaisi, mutta esitystä tai sen tiivistelmää en ole löytänyt. Tästä tilaisuuden abstraktikirjasta (http://www.smts.fi/sites/smts.fi/files/MTP2020%20Abstraktikirja.pdf) (pdf) sen sisältö puuttui (vaikka otsikko löytyi).
-
GLP:ssä puolustetaan vahvasti lihan korvikkeita tai vastikkeita:
Plant-based meat critics say it’s not as healthy or sustainable as proponents claim. Let’s look at the nutrition and ecological science. (https://geneticliteracyproject.org/2020/01/27/plant-based-meat-critics-say-its-not-as-healthy-or-sustainable-as-proponents-claim-lets-look-at-the-nutrition-and-ecological-science/)
Spoileritietona, että kyllä ne tuon artikkelin mukaan ovat. Siis terveellisiä ja kestäviä.
Nyt minulla itselläni on aika niukalti niistä kokemusta. Mutta omalla kohdallani tämä näkökohta on valitettavan ratkaiseva:
Kaikkiruokainen makuraati testasi korvikkeet lihalle – voittaja oli ylivoimainen: ”Ei huomaa makueroa lihaan” (https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000006040588.html)
Eli sen täytyy maistua yhtä hyvältä. Muutoin mieluummin pienempiä määriä, mutta aitoa hyvänmakuista lihaa. En toisaalta ole kyllä loputtoman kranttu tai ennakkoluuloinen: sirkkojakin söin Ekomodernistien tilaisuudessa edellissyksynä ihan mielihalulla. Niiden kohdalla sitten kyllä netistä katsottu hinta alkoi "tökkiä".
-
Tämä on edelleen median pakkomielle:
Euroopan kasviproteiinituotteiden suosio kasvaa – ei vielä syrjäytä lihaa lautasilta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.960353)
Ruokavalion sisältämän kasviproteiinin eli -valkuaisen kysyntä ja tarjonta kasvavat Euroopassa nopeasti. Tämä ei ole merkittävästi vähentänyt eläinperäisen proteiinin käyttöä.
Kysyntä kasvaa, koska kuluttajat haluavat kasviproteiinia sisältävän ruuan avulla edistää terveyttään ja hyvinvointiaan.
Siinä numerotaitokin on vähällä unohtua:
Euroopan kasviproteiinituotteiden markkinan arvioidaan kasvavan noin 7 prosenttia vuodessa.
Vuonna 2021 markkinoiden arvo on noin 1 900 miljoonaa euroa ja tuotteita on kasassa noin 116 miljoonaa kiloa.
Tuotteiden arvosta runsas 90 prosenttia tulee Länsi-Euroopasta, katsauksessa kerrotaan.
Lihan ja lihajalosteiden markkina kasvaa vastaavasti noin kaksi prosenttia vuodessa.
EU:n 450 miljoonalle asukkaalle jaettuna tuosta tulee noin neljänneskilo. Kun samaan aikaan lihaa syödään keskimäärin... etsitäänpä siitä tarkka tieto. Lihatiedotuksen koosteen mukaan 85 kiloa vuodessa (2018, EU-28).
Tuollainen uutinen on siten tehty noin 3 promillen ilmiöstä.
-
Onko niin, että otsikkoon täytyi saada tuo ajatus:
Lihaa kului Suomessa vähemmän kuin edellisvuonna – Miksi sika yhä ohittaa kanan usealla kärsänmitalla? (https://yle.fi/uutiset/3-11202565)
Nimittäin väite lihankulutuksen vähenemisestä. Vaikka teksti sitä aika niukasti tukisikin:
Naudan ja possun kulutus laski selvästi, mutta siipikarjan suosio ja hintojen nousu pitivät kokonaiskulutuksen vakaana.
Suomalaiset kuluttivat viime vuonna, kilomääräisesti laskettuna, kaksi prosenttia vähemmän lihaa kuin vuonna 2018.
Näin niukka väheneminen tarkoittaa minusta kyllä, että se säilyi käytännössä ennallaan:
Lihan kokonaiskulutuksen muutos käy ilmi markkinatutkimusyritys Kantar TNS Agrin Ylelle tekemästä laskelmasta.
Käytännössä määrä on noin 80 kilogrammaa lihaa, luulliseksi lihaksi muutettuna, jokaista suomalaista kohti.
Mutta vielä näinkin yritetään asiaa pyöritellä:
Yleensä lihankulutuksen kokonaismäärän uutisointi perustuu Luonnonvarakeskuksen julkaisemaan ravintotaseeseen. Vuosi sitten luku oli 81,3 kg.
Sen sijaan tämän jutun tietolähde, Kantar TNS Agri, jättää pois laskelmastaan kulutetut sisäelimet ja riistan. Siksi kokonaiskulutus vuonna 2018 oli yrityksen mukaan 78,6 kiloa. Ja tuo kilomäärä pieneni vuonna 2019, tämän jutun alussa mainitun, kaksi prosenttia eli 76,7 kilogrammaan henkilöä kohti
Sisäelimet ja riistan pois? Onko uudempi tiede todennut ne kasviksiksi?
Mutta vaikka hyväksyttäisiin tosiasiana tuo lasku, niin tästä nähdään, että hetkellisesti se on laskenut ennenkin:
https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html
Ilman, että trendi olisi siitä muuttunut.
Kun on kyse noin pienistä muutoksista, oikeastaan tällaisissakin tuloksissa pitäisi ilmoittaa joku virhemarginaali, eikö?
-
Jotkut vegaanivaaihtoehdot eivät olekaan suositeltavia:
Why the vegan diet is not always green (https://www.bbc.com/future/article/20200211-why-the-vegan-diet-is-not-always-green)
Siellä niitä on listattu. Avokado taitaa olla kärjessä. Hyvä, minä en oikein pidäkään siitä. ;D
-
Tähän käppyrään on laitettu lihan tuotanto ja kulutus vuoteen 2019 saakka:
https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihantuotanto-suomessa-2.html
Tuotannon osalta esitetään sama luku kuin myös Luke esitti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg16496#msg16496).
Kun muutokset ovat erittäin pieniä, ei ole väärin pyöristää, että tässä asiassa kaikki pysyi v. 2019 ennallaan.
-
On nyt tutkittu:
Kuluttajatutkimus: Lihalla on tärkeä rooli perheen ruokailussa (https://www.lihatiedotus.fi/uutiset/kuluttajatutkimus-lihalla-on-tarkea-rooli-perheen-ruokailussa.html)
Lihatiedotuksen teettämän lihan kulutusta selvittävän tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista pitää lihaa hyvänä ruokana ja katsoo sen olevan oleellinen osa koko perheen ruokailua. Jossain muodossa lihaa syö 96 prosenttia suomalaisista.
Tutkimus selvitti myös suhtautumista lihasta luopumiseen. Henkilökohtaisesti tai perheen kannalta lihan jättäminen pois ruokavaliosta on vaikeaa noin 60 prosentille suomalaisista. Sama määrä on myös sitä mieltä, että mikään muu elintarvike ei korvaa tarpeeksi hyvin lihaa. Lihasta luopuminen perheen ruokailussa on miesten ja naisten mielestä yhtä vaikeaa, mutta miehille henkilökohtaisesti vaikeampaa kuin naisille.
Voidaan tietysti ajatella, että se, että tutkimuksen teettäjä on tuo, olisi vaikuttanut tulokseen. Mutta en usko, että se on sitä olennaisesti vääristänyt. Vaan tuollaiseen ylämäkeen joutuvat kasvisyöntiratkaisun suosittelijat Suomessa ponnistelemaan. Toisaalta on siitä sitten luettavissa sekin, että noin 40 prosentille se ei olisi ylivoimaista.
Tästä kulutuksen vakaudesta kertoi myös Lihatiedotus:
Vuoden 2019 ennakkotietojen mukaan naudan, sian, siipikarjan ja karitsan kokonaiskulutus oli 423,1 miljoonaa kiloa, kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Ko. saitin edellä linkatusta käppyrästä näyttäisi siis siltä, että olisimme palanneet kulutuksessamme suurin piirtein v. 2015 tasolle. Selasin tätä triidiä taaksepäin: jostain v. 2016 alkaen näyttää puhutun kasvisyöntibuumista. Korkeintaan tuon verran siis media toitotuksellaan on saanut aikaan. Ainakin vielä tähän mennessä.
-
Jännä on ilmiönä tällainen "akanvirta":
Suomessa kasviproteiinien kulutus kasvaa vauhdilla, mutta samalla on noussut myös niihin kielteisesti suhtautuvien osuus (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1011760)
Myös Ruotsissa kyseenalaistava suhtautuminen kasvissyöntiin näyttää kasvavan.
[...]
Suhtautuminen kasviproteiineihin on entistä polarisoituneempaa. Vaikka meillä kulutus kasvaa nopeasti, Suomessa on suhteessa vertailumaihin myös enemmän niitä, jotka ei kiinnosta edes kokeilla kasviproteiineja.
Isokankaan mukaan "nuivan" suhtautumisen syynä voi olla joko se, että tuotteita on maistettu eikä niistä pidetty, tai esimerkiksi protesti.
Myös Ruotsissa kyseenalaistava suhtautuminen kasvisruokaan näyttää kasvaneen, Isokangas totesi. Samalla kaikkien kasvisruokavalioiden suosio on siellä vähentynyt.
Nyttemmin siis kukkarolla äänestämisen lisäksi se uskalletaan myös sanoa.
-
EU osaltaan poistaa esteitä. Hyönteiset hyväksytään uuselintarvikkeeksi:
Edible insects set to be approved by EU in 'breakthrough moment' (https://www.theguardian.com/environment/2020/apr/03/insects-likely-approved-human-consumption-by-eu)
Mutta tuoko tuo todella ötökät ihmisten lautasille niinkuin artikkeli maalailee?
-
Tämä täytyy aina välillä tuoda esille. Nyt sen tekee FAO:
FAO sets the record straight–86% of livestock feed is inedible by humans (https://www.cgiar.org/news-events/news/fao-sets-the-record-straight-86-of-livestock-feed-is-inedible-by-humans/)
Eli 86% karjan ravinnosta ei ole ihmisen syötävissä. Tuo tulisi aina muistaa, eikä mennä mukaan niihin iskulauseisiin, joiden mukaan pihvikilo vastaa niinjaniin montaa viljakiloa.
-
Uudenlainen yritys lihan korvaamiseksi, synteettiset proteiinit:
Next food revolution: Will synthetic proteins eliminate animals as food? (https://geneticliteracyproject.org/2020/06/08/next-food-revolution-will-synthetic-proteins-eliminate-animals-as-food/)
Ei valmista ihan huomenna, mutta jostain ylihuomisesta visioidaan paljon:
The cost of proteins will be five times cheaper by 2030 and 10 times cheaper by 2035 than existing animal proteins, before ultimately approaching the cost of sugar. They will also be superior in every key attribute – more nutritious, healthier, better tasting, and more convenient, with almost unimaginable variety. This means that, by 2030, modern food products will be higher quality and cost less than half as much to produce as the animal-derived products they replace.
-
Tuo edellisen puheenvuoron linkissä esitelty uutinen vaatii vielä tarkempaa tutustumista. Siinähän todella maalailtiin varsinaista järistystä maatalouteen, ja sen talouteen.
***
Tässä ei ole kyse samasta, mutta myös äyriäisten tuotanto soluviljelmillä on alkamassa:
Lab-grown crustaceans modeled after cell-based meats could be first alternative seafood to enter the market (https://geneticliteracyproject.org/2020/06/08/lab-grown-crustaceans-modeled-after-cell-based-meats-could-be-first-alternative-seafood-to-enter-the-market/)
Näillä näkymin hintaa ei vielä ole kuitenkaan saatu alas. Tulee myös esille kasvissyönnin kahtaallinen motivaatio:
The cell lines can continue to be used over and over, creating great potential to reduce animal suffering – although for the moment the process is energy-intensive and divisive.
Eläinten syömistä vältellään hellämielisyyden ja ilmastomuutoksen takia.
Vielä keväällä tässä IPS:n artikkelissa tuli esille äyriäisten ylikalastus:
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita (https://www.maailma.net/uutiset/oikeus-hyodyntaa-mangrovemetsia-teki-borneon-kalastajista-luonnonsuojelijoita)
Onnistuessaan tuo em. kehitystyö tietysti poistaa ylikalastuksen ongelman. Mutta ei tee Borneon kalastajista tyytyväisiä.
-
Tässäkin halutaan nähdä jotain suurempaa muutosta kuin siinä onkaan:
Lihan kulutus kääntyi Suomessa laskuun viime vuonna: ”Ensimmäinen kerta, kun lihan kulutus on vähentynyt näin selvästi” (https://www.hs.fi/talous/art-2000006551733.html)
LIHAN kulutus Suomessa väheni viime vuonna, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).
Suomalaiset söivät viime vuonna lihaa lähes 80 kiloa henkilöä kohti, kun mukaan on laskettu myös riista ja sisäelimet. Kokonaiskulutus laski edellisestä vuodesta noin 1,8 prosenttia eli 1,5 kiloa henkeä kohti.
Edellisen kerran lihan kulutuksessa nähtiin selvää laskua 1990-luvun lamassa. Sen jälkeen kulutus on kasvanut lähes vuodesta toiseen.
”Tämä on ensimmäinen kerta, kun lihan kulutus on vähentynyt näin selvästi. Kulutuksessa on ollut vuosittain pientä vaihtelua, mutta ei aiemmin näin selvää pudotusta”, sanoo Luken erityisasiantuntija Erja Mikkola.
Minä en tuosta pahemmin innostuisi. Jos katsotaan Lihatiedotuksen sivulta pidempää aikasarjaa..
https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html
... niin hyvin vakaasti ollaan edelleen tuolla n. 80 kilon tasolla. Jotta jotain merkitystä asialla voisi vaikka ilmastopäästöjen kannalta olla, pudotuksen pitäisi olla sellainen, että palattaisiin jonnekin 1950-luvun numeroihin. Jos teoreettisesti lasku nyt jatkuisi tuollaisena, sille tasolle palaaminen kestäisi kymmeniä vuosia. Mutta jo vuoden 2020 luvut saattavat näyttää ihan muuta. Mainitusta 1990-luvun notkahduksestakin palattiin takaisin entiselle tasolle ja sen yli jo saman vuosikymmenen aikana, kuten aikasarjasta näkyy.
Niin vähäinen oli tuo muutos, ettei se kiloina vastannut kuin suurin piirtein Suomessa tuotetun luomulihan määrää! 8)
Vuodelta 2019 puuttuivat muuten tiedot riistasta, numerollisia tietoja ei ainakaan kerrottu. Vuoden 2015 tieto riistan määrästä oli yhteensä juuri tuo 1,5 kiloa henkeä kohti. Mahdollista on siis myös, ettei tuotakaan pikku muutosta edes tapahtunut? — Ei, kyllä siitä loppusummasta puuttuu noin 2 kiloa (1,9 kg), joka on siis se riistan osuus. Typerää, että luvut siitä puuttuvat, kun se kuitenkin on mukana piirakkakaaviossa. Myös Luken tilaston, johon nuo Lihatiedotuksenkin luvut nojaavat, selosteessa oli vasiten sanottu näin (lihav. HJ):
Lihan kokonaiskulutus oli 79,8 kiloa henkeä kohti vuonna 2019, kun mukaan on laskettu myös riista ja syötävät elimet.
-
Nämä tuntuvat olevan tosissaan:
Animal-free ice cream maker Perfect Day eyes launch of lab-made milk and mozzarella cheese (https://geneticliteracyproject.org/2020/07/10/animal-free-ice-cream-maker-perfect-day-eyes-launch-of-lab-made-milk-and-mozzarella-cheese/)
Eli ilman lehmää tuotettuna olisi Amerikassa kohta saatavissa maidon lisäksi jätskiä ja useamman sorttisia juustoja.
Jos tuo tuota kautta yleistyy, siitä seuraa ainakin jännitteitä tähän astiselle eläinaktivistien ja luomuaktivistien jonkinasteiselle yhteisymmärrykselle. Radikaalit eläinaktivistit luultavasti ottavat tuon riemuiten vastaan. Luomuväelle se on luultavasti mahdotonta, jos jo D-vitamiinin lisääminen luomumaitoon oli heille vaikea pala.
Me tolkun ihmiset voimme kaikessa rauhassa miettiä kantaamme.
-
Näin tässä uudessa paperissa tehdään:
MTK:n ilmastotiekartassa lähdetään ruokavalion muuttamisen sijaan maaperä edellä – "Tehtiin miten tahansa niin maaperän päästöjä täytyy vähentää" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1142903)
Eli lihansyönnin tai maidonjuonnin vähentäminen ei ole keinovalikoimassa.
Suunnitelma löytyy MTK:n omilta sivuilta ja vaatii tarkemman tutustumisen:
https://www.mtk.fi/-/ilmastotiekartta-raportti
-
Se liha on siis syntistä joka tapauksessa, vaikka se osoitettaisiin miten viattomaksi, koska Brasilia on syntinen. Niinpa silläkään tiedolla ei varmaan syntisyyden polttomerkinnästä pääse, että korkeintaan neljännes naudoista on sademetsäalueilla kasvatettu. Koska kuitenkin joku siellä kasvattaa. Eivätkä asiassa silloin korvamerkitkään auta (vrt. edellä 09.07.19).
Mikä tuosta puuttuu, on sen analysointi, miksi karjanhoito siellä on ylipäänsä ajettu pois siihen erinomaisesti soveltuvilta cerrado-tasangoilta. Joilla päästöt ovat käsittääkseni pienemmät kuin Suomessa. Tai Ruotsissa.
Mutta tuossa ei tarjota Brasilialle mitään muuta tietä parannukseen kuin tämä: lopettakaa se naudanlihan tuotanto, ja varsinkin sen vienti eli tuonti tänne Eurooppaan.
Niinpä tässäkään ei kiinnitetä huomiota siihen ...
Tutkimus: Jopa viidennes brasilialaisesta EU-alueelle tuodusta soijasta on peräisin laittomasti hakatuilta sademetsäalueilta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1145835)
Jopa viidennes EU-alueelle tuotavasta brasialaisesta soijasta on peräisin luvatta hakatuilta sademetsäalueilta. Myös 17 prosenttia brasilialaisesta naudanlihasta on tällaisilta alueilta.
... että neljä viidesosaa soijasta ja 83% naudanilihasta ei tutkimuksen mukaan ole. - Arvioin muuten naudanlihan osalta viime kesänä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg14105#msg14105) muiden tietojen pohjalta nuo osuudet varsin oikein.
-
Uudenlainen yritys lihan korvaamiseksi, synteettiset proteiinit:
Next food revolution: Will synthetic proteins eliminate animals as food? (https://geneticliteracyproject.org/2020/06/08/next-food-revolution-will-synthetic-proteins-eliminate-animals-as-food/)
Ei valmista ihan huomenna, mutta jostain ylihuomisesta visioidaan paljon:
The cost of proteins will be five times cheaper by 2030 and 10 times cheaper by 2035 than existing animal proteins, before ultimately approaching the cost of sugar. They will also be superior in every key attribute – more nutritious, healthier, better tasting, and more convenient, with almost unimaginable variety. This means that, by 2030, modern food products will be higher quality and cost less than half as much to produce as the animal-derived products they replace.
Näinkö nopeasti tuossa on edetty? Näin kertoo MT:
Pikaruokajätti kehittää 3D-printattuja nugetteja laboratoriossa kasvatetusta broilerinlihasta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1131130)
Keinolihaa sisältävien tuotteiden myynti ei ole toistaiseksi sallittua, mutta pikaruokajätti KFC pyrkii tuomaan keinonugetit Venäjän markkinoille.
Voi kuitenkin olla, että tuossa ei vielä ole täyssynteettisistä tuotteista kyse. Vaan kanaa on tarvittu antamaan soluja viljelmiin siellä laboratoriossa.
-
Kyösti Arovuoren twiitti 29. heinäk.
Tuore OECD-FAO Agricultural Outlook sisältää paljon ajateltavaa. Esimerkiksi sen, että tuotetuilla kaloreilla mitattuna maailman maataloustuotannosta 52% käytetään ruuaksi, 31% rehuksi ja 17% biopolttoaineiksi, siemeniksi, ja teollisuuden raaka-aineiksi.
OECD-FAO Agricultural Outlook 2020-2029
READ online
read.oecd-ilibrary.org
https://t.co/zEDbilKEdW?amp=1
***
Kyllä, ajateltavaa tuli. Ensimmäiseksi se, että eikö rehuksikin käytettävä osuus lopulta pääosin syödä? Lemmikkieläinten ruoka pois lukien. Siemenienkin laita lienee sama.
Toiseksi, että yli puolet siis syödään suoraan. Maailman mittakaavassa lihansyönti ei olekaan niin kovin merkittävä asia.
-
Tämä nyt aiheutti myrskyn, oliko se sitten vesilasissa tai isompi:
Vihreiden päättäjä kehottaa välttämään suomalaista lihaa (https://www.verkkouutiset.fi/vihreiden-valtuutettu-kehottaa-valttamaan-suomalaista-lihaa/)
Vihreä helsinkiläispoliitikko kehotti välttämään kotimaisia eläintuotteita – MTK:n maatalousjohtaja: "Lapsellinen ulostulo"
Åbergin mukaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan päivityksessä ei ole minkäänlaista realismia. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1174885)
Tuossa keskustelussa on tietysti kyse kahdesta keinosta:
- lihansyönnin vähentämisestä
- päästöjen vähentämisestä (jonka voi tehdä myös jollain muulla tavalla kuin tuolla ensimäisellä)
Kivekäs iskee tuossa tietysti arkaan paikkaan: MTK:n mielestä juuri kotimaisen suosiminen on koko ajan ollut keino numero yksi. Tähän tapaan:
Tämä on MTK:lle luonteva käsitys vastuullisuudesta:
MTK aloittaa ensi vuonna kampanjan kotimaisen lihantuotannon puolesta: "Kuluttajilla tuntuu menevän sekaisin globaali lihantuotanto sekä kotimainen tuotanto" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.521246)
Heidät aiotaan vakuuttaa, ettei kasvissyönnistä ole pelastukseksi:
Mahdollisesti nuoria kiinnostavia teemoja voisivat olla esimerkiksi antibioottien käyttö sekä ilmastoasiat.
Vaan kotimaisuudesta, siitä on.
Mutta kyllä tuosta valtuutetun puheesta netin mukaan muuallakin meteli on noussut: "epäisänmaallista!"
-
Kysymys tässä MT:n kolumnissa on hyvin asetettu:
Vaikuttaako se oikeasti johonkin, jos neljästä lihapyörykästä yksi korvataan kasvispyörykällä? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.1176224)
Mutta siinä ei sitten välttämättä siihen kysymykseen kunnolla vastata, erityisesti ei näiden vaikutusten osalta:
Lihan kulutuksen vähentämistä suositellaan lisäksi ympäristön ja ilmastonmuutoksen takia.
Vaan asia valuu sen puolusteluksi, että kyllä sitä kasvisruokaakin voi ihan hyvin syödä. Niinkuin epäilemättä voikin. Ainakin lapsille sen pitäisi kelvata. Aikuiset ovat sitten toinen juttu. Samassa lehdessä:
Maailmankuulua wagyu-pihviä on kohta saatavilla kotimaisena – Atria tuo tarjolle myös suklaalla ruokitun naudan lihaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1182594)
-
Näin:
Ilmastonmuutos huolettaa useimpia, mutta lihasta on luopunut sen takia vain noin joka kymmenes (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1198020)
Silti vain 12 prosenttia sanoo muuttaneensa syömistottumuksiaan viimeisen vuoden aikana voidakseen vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Lähes puolet on muuttanut tapojaan terveellisyyden takia ja 40 prosenttia syö niin kuin ennenkin.
Maitotuotteiden kulutuksen ilmastosyistä on lopettanut kokonaan 7 prosenttia suomalaisista.
Sanoo? Tuollainen noin 10% prosentin muutos täytyisi näkyä tilastoissa. Lihan kulutuksessa noin isoa muutosta ei kyllä ole näkynyt, maidossa ehkä on. Mutta kyselytutkimuksen rajoitukset näkyvät tuloksissa muutenkin, tässä tulee vanha tuttumme: 23% ostaa kuulemma luomua aina kun se on mahdollista!
-
Heidän näkökulmastaan näyttää tältä:
Suurin muutos Suomen ruokamarkkinoilla on tapahtunut kohti helppoutta, ei lihan käytön vähentämistä, lihatalo kommentoi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1199678)
Ruoka
25.09.2020
Satu Lehtonen ja Maija Ala-Siurua
Atrian, HKScanin ja Valion käyttämät tutkimukset eivät ennusta yhtä suurta pudotusta kulutukseen kuin tiistaina julkistettu tutkimus.
Suurin ruokaan liittyvä markkinamuutos Suomessa on viime vuosina ollut siirtyminen kohti valmiimpia ja helpompia ruokia – ei lihan kulutuksen väheneminen, tiedottaja Marja Latvala Atrialta toteaa.
Haluatko jatkaa lukemista?
Olet lukenut 3/3 ilmaista artikkelia viikossa.
Tästä käyrästä (https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihantuotanto-suomessa-2.html) näkyykin, että sekä lihan tuotanto että kulutus nousivat n. vuoteen 2010 mennessä nykyiselle tasolleen, jolla ovat sittemmin 10 vuoden ajan pysyneet.
***
Olisiko se vähän niin, että edelliseen kyselyyn vastanneet ovat kertoneet vähentävänsä lihan kulutusta aina kun se on mahdollista? Eikä se ole sitten juuri koskaan ollut?
-
Nämä tuntuvat olevan tosissaan:
Animal-free ice cream maker Perfect Day eyes launch of lab-made milk and mozzarella cheese (https://geneticliteracyproject.org/2020/07/10/animal-free-ice-cream-maker-perfect-day-eyes-launch-of-lab-made-milk-and-mozzarella-cheese/)
Eli ilman lehmää tuotettuna olisi Amerikassa kohta saatavissa maidon lisäksi jätskiä ja useamman sorttisia juustoja.
Jos tuo tuota kautta yleistyy, siitä seuraa ainakin jännitteitä tähän astiselle eläinaktivistien ja luomuaktivistien jonkinasteiselle yhteisymmärrykselle. Radikaalit eläinaktivistit luultavasti ottavat tuon riemuiten vastaan. Luomuväelle se on luultavasti mahdotonta, jos jo D-vitamiinin lisääminen luomumaitoon oli heille vaikea pala.
Me tolkun ihmiset voimme kaikessa rauhassa miettiä kantaamme.
Nyt myös tämä firma on lähtenyt tuohon kilpailuun mukaan:
Impossible Foods Is Now Developing a Plant-Based Alternative to Cow's Milk (https://gizmodo.com/impossible-foods-is-now-developing-a-plant-based-altern-1845425703)
EU:lle nuo tulevat olemaan ongelma. Ensimmäiseksi se, saako noita kutsua maidoiksi. ;D
-
Mennään tässä tuon kotimaisuuden ohi ja otetaan vain kokonaistilanne:
Kotimaisen lihan suosio on jatkunut vahvana – lihan tuonti vähentyi alkuvuonna yli kymmenyksen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1235137)
Lihan kokonaiskulutus on kotimaassa tammi–syyskuussa ollut viime vuoden kaltaista, ilmenee Kantar TNS Agrin julkaisemista ennakkotiedoista.
Siipikarjanlihan kulutus on tänä vuonna kasvanut neljä prosenttia. Naudanlihan kulutus on laskenut prosentin ja sianlihan kolme prosenttia.
Tammi–syyskuussa lihan kokonaistuotanto kasvoi kaksi prosenttia, pääosin teuraspainojen lisäyksestä ja tuotostason noususta johtuen.
Varmaankin kulutus myös.
Näinhän me kesäkuussa ennustimme:
... niin hyvin vakaasti ollaan edelleen tuolla n. 80 kilon tasolla. Jotta jotain merkitystä asialla voisi vaikka ilmastopäästöjen kannalta olla, pudotuksen pitäisi olla sellainen, että palattaisiin jonnekin 1950-luvun numeroihin. Jos teoreettisesti lasku nyt jatkuisi tuollaisena, sille tasolle palaaminen kestäisi kymmeniä vuosia. Mutta jo vuoden 2020 luvut saattavat näyttää ihan muuta. Mainitusta 1990-luvun notkahduksestakin palattiin takaisin entiselle tasolle ja sen yli jo saman vuosikymmenen aikana, kuten aikasarjasta näkyy.
Niin vähäinen oli tuo muutos, ettei se kiloina vastannut kuin suurin piirtein Suomessa tuotetun luomulihan määrää! 8)
Vuoden 2019 notkahduksesta palattiin sis takaisin jo seuraavana vuonna. Näin uskallan sanoa, vaikka tietysti koko vuoden lihan kulutuksesta ei voi olla vielä lukua.
-
Tässä kuitenkin nyt mennään:
Syrjäyttääkö solumaatalous maitotilat tulevaisuudessa? – Maatilat voisivat erikoistua kantasolujen tai bioenergian tuotantoon, ehdottaa tutkija (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1238340)
Eli tuollaisesta on keskusteltu maitofoorumissa. Ja siitä hyvin objektiivisesti kertoo Maaseudun Tulevaisuus.
-
Kerran tämä jo käytännössä meni pieleen. Mutta uudelleen yritetään, ja ehkä jotain uusia lähestymistapoja on:
Hylätystä kaivoksesta tuli avaruusajan sirkkakasvattamo – "Sirkkajauhe on luultavasti se juttu, jolla tämä menee läpi" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1279384)
Mutta jos se uusi juttu on mainosiskulause avaruusajasta, se tuskin menee läpi.
Tämä on se ongelma, johon täytyisi kehittää uusi vastaus:
5 euroa 20 gramman pussilta tarkoittaa 250 euron kilohintaa. Herkun hintana ehkä siedettävä, mutta ruokavalion isompaan muutokseen ei ole.
-
Viime viikonvaihteen Iltalehdessä oli tämä iso reportaashi:
Sirkkaleivän nousu ja tuho
Sirkkaleipä oli vuoden 2017 suuri suomalainen ruokainnovaatio, joka keräsi huomiota ympäri maailmaa. (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/97837ac9-2876-47ef-b802-e25506f16bb3)
Minne katosivat ruokasirkat?
Vuonna 2017 hyönteisruuat rynnistivät markkinoille.
Heinäsirkkoja rummutettiin ruokateollisuuden tulevaisuutena ja ratkaisuna nälänhätiin.
Sirkkaleipä vietiin käsistä Fazerin leipomoista ja muut elintarvikevalmistajat seurasivat perässä. Sirkkakasvattomoja nousi ympäri Suomea.
Nyt kaikki on ohi. Leivät ovat kadonneet markkinoilta ja farmit kaatuneet.
Sirkkabisnes ei romahtanut. Se hiipui hitaasti, suomalaisten huomaamatta.
Joidenkin asioiden muuttamiseen menee ilmeisesti sukupolvi pari. Meillä oli maaseutuvierailulla mukana tuliaisina sirkkanaposteltavia, joista vaimonikin on oppinut pitämään. Mutta ei mennyt siellä kaupaksi eli syöntiin.
Itsehän pääsin makuun maistiaisista Ekomodernistien tilaisuudessa v. 2018. Makuun kyllä, mutta hinnasta en ole koskaan oppinut tykkäämään.
-
Viime syksynä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg18711#msg18711) kiinnitettin huomiota kyselytutkimuksiin, joissa ihmiset kertoivat aikomuksestaan vähentää lihansyöntiä, ja aiemmin myös tehtiin iso numero (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg17747#msg17747) siitä, että v. 2019 lihankulutus henkeä kohti oli vähentynyt n. 1,5 kiloa edellisestä vuodesta.
Virallisia lukuja saataneen vielä jonkun aikaa odottaa, mutta Kantarin tutkijat jo tiesivät tämän:
Lihan kulutus elpyi korona-aikana: Tuonti romahti – ostajat suosivat kotimaista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1309885)
Broileri maistuu yhä paremmin naudan- ja etenkin sianlihan kustannuksella. Lihan kulutus kääntyi syksyllä nousuun
.
-
Kun aikuisia ei saada muuttamaan syömiskäyttäytymistään (vrt. juuri edellä), niin kyllä (toisten) lapset saadaan:
Päiväkoteihin suunnitellaan kasvisruoan lisäämistä – lapset syövät suositeltua enemmän lihaa ja maitoa (https://yle.fi/uutiset/3-11770787)
-
Tässäpä näppärä ja luova firma:
Enemmistö suomalaisista pitää ruokakeskustelua polarisoituneena – kasvisruokayritys näki tilaisuuden ja mainosti lihansyönnin puolesta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1329765)
Kasvipohjaisia elintarvikkeita valmistavien yritysten mainonta on herättänyt viime aikoina keskustelua. Viime vuoden lopulla ruotsalainen Oatly aiheutti kohun Maitomyytit -kampanjallaan. Helmikuun puolivälissä suomalainen Verso Food yllätti Lihalauantai-mainoskampanjalla. Yritys kehotti suhtautumaan lihaan juhlallisena ruokana.
Luultavasti täsmälleen oikea luonnehdinta:
Markkinoinnin apulaisprofessori Henri Weijo näkee Verso Foodin Lihalauantai-kampanjan asiakkaiden ajatusten sanallistamisena.
-
Näissä yrityksissä on jo nähtävissä tiettyä epätoivoisuutta:
Tulevaisuuden naudanlihapihvi kasvaa navetan sijaan laboratoriomaljassa – bisneksessä pyörivät isot rahat, mutta lupatarkastelu on tiukka (https://yle.fi/uutiset/3-11799451)
Keinolihan pääsyssä kuluttajien lautaselle esteenä on ollut ennen kaikkea sen tuotannon kalleus.
Lihasta on päästävä eroon, hinnalla millä hyvänsä. Tottakai tulee mieleen luomuliha, ja sen markkinointi, vaikka luomuliha ei vastaaviin hintoihin pääse.
-
Joidenkin asioiden muuttamiseen menee ilmeisesti sukupolvi pari. Meillä oli maaseutuvierailulla mukana tuliaisina sirkkanaposteltavia, joista vaimonikin on oppinut pitämään. Mutta ei mennyt siellä kaupaksi eli syöntiin.
Itsehän pääsin makuun maistiaisista Ekomodernistien tilaisuudessa v. 2018. Makuun kyllä, mutta hinnasta en ole koskaan oppinut tykkäämään.
Mutta koska teoreettisesti on näin, nämä tutkijat pitävät yhä asian lippua korkealla:
Kovin hyönteisbuumi meni jo, mutta tutkijat uskovat edelleen tuotannon hyötyihin: Hyönteisten kasvatuksesta kiinnostuneille julkaistiin opas (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1334563)
Hyönteisiä voidaan kasvattaa ihmisravinnoksi tai rehuksi ja kasvatus voi olla todella resurssitehokasta, kirjoittajat korostavat.
Mutta aivan vastaavalla tavalla kuin edellä, pari vuotta sitten tekemässämme hintavertailussa, jopa luomujauheliha löi kirkkaasti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg13279#msg13279) sirkat. (Kumpaakin sukupuolta olevan) perheenemännän resurssitarkastelussa (eurot) ei tuo tutkijoiden pähkäily vakuuta. Plus sitten se, että syökö perhe tuota.
-
Myös YLE jatkaa tämän asian puffaamista:
Suomi on koukussa halpaan lihaan vaikka terveys, lihantuottajat ja ilmasto kärsivät – Lihaa pitäisi syödä vähemmän, sanovat suomalaiset Ylen kyselyssä (https://yle.fi/uutiset/3-11809545)
Ja vetoaa siinä myös kuluttajien kuulemma muuttuneisiin asenteisiin.
Lihan tuotannon pysymisestä käytännössä ennallaan (vaikka olikin ennätysmäärä) saimmekin tänne jo Lukelta tiedon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20705#msg20705) . Nyt kaivattaisiin päivitettyä v. 2020 kulutustilastoa. Veikkaukseni siinä sama: ei muutosta tai aivan olemattoman vähäinen muutos.
Mutta media jatkaa sinnikkäästi yritystä saada tämä käärme pyssyyn. Aina välillä sitten huomataan, etteivät ihmiset teekään niin kuin sanovat.
***
Hiukan on falskia samaan syssyyn valitella tuottajien saamaa pientä hintaa. Kohteliaina tuottajille esitetään sellaista mallia, jossa lihansyöntiä ei lopeteta mutta syödään kohtuudella. Niin luulen ihmisten kuvittelevan myös tekevänsä. Kun syövät lihaa saman verran kuin ennenkin. Itseni oikeastaan mukaan lukien.
-
Tuossa tuli sitten vähän ennakkotietoa:
Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ottaa esimerkin Tampereen yliopiston kanssa tekeillä olevasta yhteistutkimuksesta, jossa tutkijoilla on käytössään anonyymi data 50 000 suomalaisen S-etukorttiostoksista kahden vuoden ajalta.
– Datan perusteella lihan dominanssi on valtava. Joukossa on perheitä, joissa ei osteta juuri muuta kuin punaista lihaa. Ne, jotka ostavat voittopuolisesti kasviksia, ovat häviävän pieni porukka, Fogelholm sanoo.
– Pientä siirtymää on kohti lihankorvikkeita eli kasviproteiinituotteita, mutta sekin menee portaittain. Punaisesta lihasta siirrytään todennäköisesti ensin siipikarjaan, sitten kalaan ja vasta sitten kasviksiin.
Siitä mitä tehdään. Kun tuossa toisessa tutkimuksissa selvitettiin taas kerran, mitä ihmiset sanovat tekevänsä. Tai mitä ihmisten mielestä pitäisi tehdä?
Aika kauan muuten tuo tutkimus on ollut "tekeillä". Olemme toisessa triidissä sitä jo tovin kaivanneet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg18744#msg18744)
Tässä kyllä sitten tuoksuu jo elitismi:
Liha on liian halpaa, sanovat myös ravitsemus- ja luonnonvaratutkijat.
– Kulutus on ihan turhanpäiväisesti noussut yli ihmisten ja ilmaston tarpeen. Lihasta on onnistuttu tekemään meille vähän liian helppoa ja halpaa arkiruokaa. Tämä koskee erityisesti halvimpia lihatuotteita eli jauhelihaa ja broilerinsuikaleita, sanoo Minna Kaljonen.
Eikä sitten niinkään niitä tuotteita, joita professorin palkalla on varaa ostaa?
-
Tämä varmasti parantaa lehmän julkista kuvaa:
Tutkimus: Merilevän lisääminen lehmien rehuun lähes lopettaa niiden röyhtäilyn – ilmastopäästöt vähenevät (https://yle.fi/uutiset/3-11845273)
Merilevän käyttämistä metaanipäästöjen vähentämiseen on tutkittu jo muutamia vuosia. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, että pieniä määriä merilevää sisältäva rehu vähentää parhaimmillaan metaanipäästöjä 82 prosenttia.
Olennaista uutta tuossa on, että se voidaan saada aikaan pienillä määrillä. Ja jos tuo Australialainen yritys onnistuu, tarvittavan määrän voi jatkossa ostaa maatalouskaupasta. Tämä saattaa jotakuta aktivistia harmittaakin:
Ratkaisuksi ilmastopäästöihin on usein esitetty karjatalouden tuotteiden käytön vähentämistä. Merilevätutkimus osoittaa, että on olemassa toinenkin vaihtoehto, eli lehmien ruuansulatuksen tuottamien päästöjen vähentäminen.
Harmittaisiko joitakin tutkijoitakin, jotka ovat paljon satsanneet vaihtoehtojen kehittämiseen?
-
Salaa varmaan haikaillaan sen "kasvisyöntibuumin" perään, mutta näin se nyt on kerrottava:
Lihankulutus on viime vuosina tasaantunut voimakkaan nousun jälkeen (https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/lihankulutus-on-viime-vuosina-tasaantunut-voimakkaan-nousun-jalkeen/8130122#gs.zinrmk)
Lihan kokonaiskulutus on pysynyt muutaman vuoden ajan noin 80 kilogrammassa henkilöä kohti. Aiemmin lihan kulutuksen kasvu oli ripeätä, sillä vuonna 2000 Suomessa kulutettiin lihaa noin 70 kiloa henkeä kohti.
Viime ja toissa vuonna kulutus väheni marginaalisesti, mutta siinä ei ole Jansikin mukaan mitään dramaattista. Kulutus on aiempina vuosinakin hetkellisesti vähentynyt ennen palaamista nousevalle trendille.
Nyt ei siis yritetä sitä temppua, että tuollaisen marginaalisen vähentymisen myötä lihankulutus muka olisi kääntynyt laskuun.
-
Tässä taas lihansyönti on pelastuksena (IPS):
Brasilian maanviljelijät vaihtavat polttopuun biokaasuun (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4496649-brasilian-maanviljelijat-vaihtavat-polttopuun-biokaasuun)
Sillä tällaiseen talouteen tuo perustuu (lihav. HJ):
Maatalous tuottaa raaka-ainetta loputtomasti.
– Biokaasu on meille kullanarvoista, emme enää voi elää ilman sitä, siipikarjankasvattaja Claudete Volkswey vakuuttaa. Volkswey kasvattaa kanojaan Brasilian Paranán osavaltiossa, Toledon kunnassa.
Claudete Volksweylle ja hänen perheelleen polttopuun vaihtaminen biokaasuun merkitsi sitä, että he pystyivät pitämään kanatarhansa 19 000 kananpoikaa lämpiminä pakkasöinä eikä heidän enää tarvinnut herätä kaksi tai kolme kertaa yön aikana kohentamaan tulta puu-uunissa.
[..]
Biokaasusta on yleisemminkin tulossa tärkeä energianlähde Brasiliassa. Maatalouden, teollisuuden ja kaupunkien tuottamassa valtavassa jätemäärässä on potentiaalia, josta nykyään hyödynnetään vain kaksi prosenttia. Näin sanoo Brasilian biokaasusektorin yritysten ja tuottajien yhdistyksen presidentti Alessandro Gardemann.
Etelä-Brasiliassa sika- ja siipikarjakasvatuksen lisääntyminen edistää biokompostointia, joka paisuttaa tilojen voittoja, vähentää kustannuksia ja auttaa täyttämään tiukkenevia ympäristövaatimuksia. Teollisen kokoluokan biokompostoreilla voi olla tärkeä rooli myös energiajärjestelmässä, turvaamassa energiantuotantoa olosuhteista riippuvaisten tuuli- ja aurinkoenergian lisääntyessä. Samalla ne vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä.
[..]
Sianlanta on kuin kultaa biokaasutuotannolle. Volksweyn perhetilan kompostoriin lanta tulee tilan 9 000 possun sikalasta, jota Volksweyn poika hoitaa. Koko Toledoon on keskittynyt Brasilian suurin määrä sikoja, noin 1,2 miljoonaa.
Tuosta lainauksesta selvinnee dilemma: kasvihuonekaasuja vähennetään laajalla toiminnalla, joka ihan varmasti itsessään lisää kasvihuonepäästöjä.
-
Maailma.netin otsikko ja ingressi:
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Maailma.net 11.5.2021
Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lihavointi tuossa HJ. 8)
-
Tässä taas lihansyönti on pelastuksena (IPS):
Brasilian maanviljelijät vaihtavat polttopuun biokaasuun (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4496649-brasilian-maanviljelijat-vaihtavat-polttopuun-biokaasuun)
— klips —
Tuosta lainauksesta selvinnee dilemma: kasvihuonekaasuja vähennetään laajalla toiminnalla, joka ihan varmasti itsessään lisää kasvihuonepäästöjä.
Näin paljon IPS on nyt ihastunut biokaasun. Toinen artikkeli samasta asiasta heti perään:
Kansainvälinen yhteistyö tuo biokaasun Kuuban maaseudulle (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4523504-kansainvalinen-yhteistyo-tuo-biokaasun-kuuban-maaseudulle)
Sama dilemma tietysti on voimassa tuossakin tapauksessa. Onko tätä.kaikkea ajateltu loppuun:
Biokompostori on yhdistetty sikalaan, sillä se käyttää pääasiassa sianlantaa. Ajoittain siihen lisätään lehmänlantaa, jotta biokaasusta tulisi vahvempaa.
Cancion biokompostorin jätevedet päätyvät lannoittamaan luomuviljeltyjä vihanneksia, yrttejä, lääkekasveja ja hedelmäpuita.
Mutta niin siis siinäkin vilahtaa IPS:n lukkari rakkaus, luomuviljely.
-
Näin hän näkee lihansyönnin tuelvaisuuden. Tarvitaan vain hyvä solunluovuttajalehmä:
Search for the perfect cell-donor cow: Why cultured lab-grown beef is the future of sustainable meat (https://geneticliteracyproject.org/2021/06/09/the-search-for-the-perfect-cell-donor-cow-why-cultured-lab-grown-beef-is-the-future-of-sustainable-meat/)
At a glance, the formula for cultured – or lab-grown – meat is simple. Take some animal cells, feed them on a nutrient-filled broth so they duplicate lots of times, then alter that broth slightly so the cells turn into the constituent parts of meat: muscle, fat, and connective tissue. Perfect this recipe and we could – theoretically – satiate the entire planet’s hunger for burgers and steaks with cells taken from a single cow.
Getting those cells right is a make-or-break issue for the cultured meat industry.
-
Näin mediassa yritetään edelleen nähdä jotain ratkaisevaa käännettä:
Kasviproteiinien kulutus valtavirtaistuu ja kasvaa pikavauhtia, lihankulutus laskenut kahtena vuotena – K-ryhmä: Peilaa osaltaan lihansyöntiin (https://yle.fi/uutiset/3-11974813)
Mutta jos katsotaan artikkelissa olevaa lihansyönnin käyrää, se on kyllä vähän laskenut, mutta on viimeiset 5 vuotta ollut korkeammalla tasolla kuin koskaan. Artikkeli kyllä myöntää:
Lihansyönti on laskussa, mutta kuinka pitkään?
Lihankulutus on laskenut hieman kahtena edellisenä vuotena, selviää Luken eli Luonnonvarakeskuksen tuoreista tilastoista (https://stat.luke.fi/ravintotase-2019-lopullinen-ja-ennakko-2020_fi).
Kyse voi olla käännekohdasta, mutta vielä on kuitenkin liian aikaista julistaa, että lihankulutus olisi kääntynyt pysyvästi laskuun. Lihankulutus on aiemminkin laskenut kahtena perättäisenä vuotena ja lähtenyt sen jälkeen taas nousuun.
Nyt en heti pysty asiaa (esim. linkillä) dokumentoimaan, täytyy turvautua mutuun. Olisiko jo kymmenkunta vuotta toitotettu erilaisista "boomeista", joiden pitäisi (ainakin kohtapuoleen) kovasti vähentää lihansyöntiä?
Mutta ainoa mikä samana aikana on ollut selvästi nähtävissä oleva trendi (ks. Luken käyrä) on se, että siipikarja on korvannut sianlihan.
-
Hänellä on tällainen voiko sanoa tolkun ihmisen näkemys lihakysymyksestä:
Meillä on nyt ”hemputisti” toivoa, sanoo ilmastopaneelin Markku Ollikainen – ja kertoo, miten ”ei kauhean fiksusti” toiminut hallitus saisi sähköautot yleistymään (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008120240.html)
MAATALOUDEN päästöjä pitäisi Ollikaisen nopeiden laskujen mukaan saada vähennettyä kaksi miljoonaa tonnia kymmenessä vuodessa. Tavoite on kova. Mitä pitäisi tehdä?
”Vaikka ruokavalinnoillakin on merkitystä, sanoisin, että senkin kanssa voidaan vielä edetä rauhassa.”
Sen sijaan hän kohdistaisi päätökset ylemmälle tasolle, esimerkiksi rehuntuottajille. Tutkimukset viittaavat siihen, että märehtijöiden metaanipäästöjä voitaisiin vähentää lisäämällä rehuun tiettyjä lisäaineita.
”Parasta olisi vaatimus, että kaiken myytävän rehun tulee sisältää komponentteja, jotka vähentävät päästöjä ainakin 10–12 prosenttia.”
[..]
Nykyisistä päästöistä jäisi noin viisi prosenttia, jotka kompensoitaisiin kasvavilla hiilinieluilla. Siihen auttaisi ruoantuotannon muutos.
”Vuoteen 2050 mennessä tämän kaiken pitäisi olla ajettu läpi.”
RUOANTUOTANNON vallankumouksella Ollikainen viittaa soluviljeltyihin, bioreaktorissa kasvatettaviin kasvis- tai eläinperustaisiin proteiineihin. Ollikainen uskoo, että Suomesta voisi tulla tässä supervalta.
”Globaalistihan toivo on se, että erityisesti hirmuiseksi kasvanut kotieläintalous voidaan ajaa alas ja sitä kautta vapauttaa maata takaisin luonnolle ja makeaa vettä ihmisille. Uskon myös, että soluviljely ratkaisee kasvavan väestön ruokkimisen haasteen.”
Ollikaisen mielestä visiot eivät ole vihamielisiä perinteiselle maataloudelle, vaikka sen mittakaava pienenisi. Soluviljely tarvitsee maataloudesta glukoosia eli sokeria, ja osa ihmisistä haluaa aina käyttää perinteisiä maataloustuotteita.
Vaikka tietysti kaikki riippuu siitä, kuinka suuri osa ihmisistä noin tekee. Jos se osuus on suuri, koko muutoksen merkitys voi siinä mukana kutistua olemattomaksi.
-
MT oli napannut esiin em. Hesarin haastattelusta sitten juuri tämän:
HS: Markku Ollikainen kohdistaisi päästöpäätökset rehuntuottajille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1478599)
Markku Ollikainen kertoo Helsingin Sanomille, että maatalouden päästöjä tulisi vähentää esimerkiksi käyttämällä rehussa märehtijöiden metaanipäästöjä vähentäviä komponentteja.
Mutta jos sitä kurin, ks. lainausta edellä, voidaan saavuttaa vain 10-12% vähennys, vaikutus jää vähäiseksi. Olisi sama kuin jokaisen syömättä jättämästä joka 10. pihvistä. Tai 10-12% prosentin hurahtamisesta veganismiin.
-
Nämä tuntuvat olevan tosissaan:
Animal-free ice cream maker Perfect Day eyes launch of lab-made milk and mozzarella cheese (https://geneticliteracyproject.org/2020/07/10/animal-free-ice-cream-maker-perfect-day-eyes-launch-of-lab-made-milk-and-mozzarella-cheese/)
Eli ilman lehmää tuotettuna olisi Amerikassa kohta saatavissa maidon lisäksi jätskiä ja useamman sorttisia juustoja.
Jos tuo tuota kautta yleistyy, siitä seuraa ainakin jännitteitä tähän astiselle eläinaktivistien ja luomuaktivistien jonkinasteiselle yhteisymmärrykselle. Radikaalit eläinaktivistit luultavasti ottavat tuon riemuiten vastaan. Luomuväelle se on luultavasti mahdotonta, jos jo D-vitamiinin lisääminen luomumaitoon oli heille vaikea pala.
Me tolkun ihmiset voimme kaikessa rauhassa miettiä kantaamme.
Nyt myös tämä firma on lähtenyt tuohon kilpailuun mukaan:
Impossible Foods Is Now Developing a Plant-Based Alternative to Cow's Milk (https://gizmodo.com/impossible-foods-is-now-developing-a-plant-based-altern-1845425703)
EU:lle nuo tulevat olemaan ongelma. Ensimmäiseksi se, saako noita kutsua maidoiksi. ;D
Mutta koska tuossa on käytetty myös geenitekniikkaa, USA:ssa on käynyt jo näin:
'Lives Are Potentially At Risk': Organic Activists Freak Out Over 'GMO' Ice Cream (https://www.acsh.org/news/2021/08/16/lives-are-potentially-risk-organic-activists-freak-out-over-gmo-ice-cream-15733)
Kuten tavallista, kauhukuvia säästelemättä. Henki voi mennä!
Tuosta seuraa todennäköisesti todellakin jännitteitä, skismaa. Kun vegaanien kesä juuri näytti pelastetulta! Mutta nyt sitten pitäisi luomuaate tässä rytäkässä siinä leirissä hylätä?
Mutta mutta kyllä tuo antaa ajattelemisen aiheita vähemmän jyrkillekin. Jotka kuitenkin ovat usein omaksuneet käsityksen, että eläintuotannon vähentäminen on hyödyllistä ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta.
-
Mutta koska teoreettisesti on näin, nämä tutkijat pitävät yhä asian lippua korkealla:
Kovin hyönteisbuumi meni jo, mutta tutkijat uskovat edelleen tuotannon hyötyihin: Hyönteisten kasvatuksesta kiinnostuneille julkaistiin opas (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1334563)
Hyönteisiä voidaan kasvattaa ihmisravinnoksi tai rehuksi ja kasvatus voi olla todella resurssitehokasta, kirjoittajat korostavat.
Mutta aivan vastaavalla tavalla kuin edellä, pari vuotta sitten tekemässämme hintavertailussa, jopa luomujauheliha löi kirkkaasti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg13279#msg13279) sirkat. (Kumpaakin sukupuolta olevan) perheenemännän resurssitarkastelussa (eurot) ei tuo tutkijoiden pähkäily vakuuta. Plus sitten se, että syökö perhe tuota.
Tästä riittänee tämä vähä:
Sirkkojen käyttö elintarvikkeena ja rehuissa soijan sijaan voisi hillitä ilmaston lämpenemistä – tuntuisi Amazonin sademetsissä asti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1483855)
Hyönteisten käyttö ihmisten ja eläinten ruokana voi pienentää eurooppalaisten kuluttajien hiilijalanjälkeä. Se voisi vähentää myös kannustimia soijapapujen viljelyyn Amazonilla.
Sen toteamiseksi, että vieläkään eivät asiasta innostuneet ole antaneet periksi. Kaikista takapakeista huolimatta. Mutta voiko tuosta huomata, että painopiste saattaa olla vähän muuttunut? Eläimet mainitaan, jo otsikossa. Niiden ruokatottumuksia lienee helpompi muuttaa?
MT ei olisi MT, ellei erityisen otollisena asiana mainittaisi tuota tuontiruoan korvaamista kotoperäisellä. Luultavasti tekstissä kerrotaan, että sirkkoja voi kasvattaa Suomessakin.
Ihan erilliskysymyksenä: kasvatetaanko soijapapuja Amazonin alueella? Luultavasti hyvin vähän, jos lainkaan.
Toinen erilliskysymys: jos EU hyväksyisi muuntogeenisen soijan viljelyn, luultavasti täällä tarvittava soija voitaisiin myös tuottaa täällä.
-
Hän kuvittelee jo löytäneensä jonkinlaisen säännön tai ohjeen (lihav. HJ) :
Mainonta ja maailmantuska (https://vasenkaista.fi/2021/10/mainonta-ja-maailmantuska/)
Viime kädessä voi kuitenkin olla vaikeampaa määritellä poikkeuksia kuin itse sääntöä. Millainen mainonta ei ole ympäristölle haitallista? Arkijärjellä ajatellen sellainen mainonta, joka ohjaa kuluttamaan aiempaa ympäristöystävällisempiä tuotteita. Mutta tässä törmätään ainakin kahteen uuteen ongelmaan. Ensinnäkin, mitä pidämme normina? Brasilialaisen naudanlihan vaihtaminen luomukinkkuun on ympäristöteko, mutta jos kasvispainotteisesti syönyt ihminen ostaa mainonnan seurauksena luomukinkun joulupöytään, se ei ole. Onko siis luomukinkun mainostaminen okei vai ei? Ja toiseksi: jos ympäristöystävällisempää vaihtoehtoa kuluttaa enemmän kuin aiempaa tuotetta, se voi helposti johtaa isompiin haittavaikutuksiin kuin vanhassa tuotteessa pitäytyminen. Tämä paradoksi selittää osaltaan esimerkiksi energiankulutuksen kasvua energiatehokkuuden parantuessa: kun sähköstä ei enää joudu maksamaan itseään kipeäksi, on helpompaa jättää valot päälle.
Mutta ei ole. Vaan on itse asiassa mainonnan uhri. Mainonnalla hänet on saatu uskomaan, että luomukinkku olisi jotenkin ympäristöystävällinen. Ei tutkimuksin.
Jossain määrin samaan tapaan on tapahtunut myös hänen vakuuttuneisuudessaan, että brasilialainen naudanliha on pahasta. Sekin on luultavasti syntynyt mainonnanomaisista kampanjoista kotimaisen lihan puolesta. Joissa aina luodaan kuvaa, että brasialialaista naudanlihaa tuotetaan ainoastaan tuhoamalla sademetsää. Asiat ovat kuitenkin kovin toisin: täällä, edellä siitä enemmän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg17990#msg17990).
Kolmantena ongelmallisena kohtana voisi mainita sianlihan suosittamisen. Märehtijä nauta muuttaa syötäväksi sellaista, jota me emme muutoin voisi syödä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg17517#msg17517). Sika periaatteessa ei. Vrt. myös: Maaseutumedian vertailevat pohdiskelut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg10375#msg10375) muutaman vuoden takaa.
-
MT oli löytänyt Taloustohtorista tuloksen, joka luultavasti sitä miellytti:
Maatilojen suurimmat ilmastopäästöt ovat peräisin multa- ja turvepelloilta – karjan tuottama metaani ei yhtä merkittävä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1597067)
Luonnonvarakeskus Luken laskurista selviää, että karjatilojen kotieläinten metaanipäästötkin ovat eloperäisiä maita pienemmät.
Apropos, tuo Taloustohtori: löytäisimmekö me sieltä meitä miellyttävän tuloksen? ;D
-
Tämä Helsinkin päätös taisi saada kaikki vähän sekaisin:
Helsinki teki kohutun lihapäätöksen, mutta kotimaisuus jäi puolitiehen (https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f615ad48-d63e-4de9-8b90-9b78b56c7882)
Ja sotkemaan asiaan siihen kuulumattomiakin toisia asioita. Niinkuin tuon kotimaisuuden. Tässähän "syytetyt" ovat täysin oikeassa:
Helsinki on keskiviikkona puolustautunut vetoamalla hankintalakiin.
– Kaupunki on julkinen hankkija. Emme voi edellyttää pelkästään kotimaista, koska meitä sitoo julkinen hankintalaki. Hankintalaki ei mahdollista, että kilpailuttaisimme ja sanoisimme, että haluamme suomalaista, tiimipäällikkö Johanna af Hällström sanoi Iltalehden haastattelussa.
Sitten Iltalehti neuvoo kikkailemaan, ja kiertämään noita sääntöjä.
Miksi? Osittain ehkä protektionistisessa hengessä, mutta osittain taustalla on usko, että lähellä tuotetulla olisi pienemmät ilmastopäästöt. Joka on kuitenkin illuusio.
-
Varsinainen asia tulee otsikossa esille...
Isänmaallisuutta myös syömistottumuksiin (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008384051.html)
... vaikka sitten itse jutussa yritetään hakea perusteluja myös niistä (mukama) pienemmistä ilmastopäästöistä.
Antibiootitkin tuodaan aina mukaan, esille. Vaikka niitä koskevat aivan samat määräykset koko EU:ssa. "Right or wrong, my country."
Ei, ei varsinaisesti liity kasvissyöntiin. Mutta näin on asioita nyt yleisesti sotkettu (ks. myös juuri edellä).
PS. 08.11.21: Sama juttu tänään:
Helsingin päätös luopua lihatarjoiluista on vahingollinen (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008387490.html)
[..] vähentää lihan käyttöä kaupungin tilaisuuksissa vaikkapa 50 prosenttia ja tarjota vain ekologisesti tuotettua suomalaista lihaa ja maitoa.
Hesari ei varmaan julkaisisi, jos yrittäisi ehdottaa, että "vain Brasilian cerrado-tasangoilla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg11847#msg11847) kasvatettua lihaa". 8)
-
MT osaa kertoa näistä vähäisistä muutoksista pillastumatta tai riehaantumatta:
Punaisen lihan tuotanto ja kulutus jatkavat laskuaan, siipikarjanlihan kulutus kasvaa
Lihan kokonaiskulutus on ollut tammi–syyskuussa liki viime vuoden tasolla. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1627817)
Sen olemme jo toisaalla todenneet, ettei tuossa havaitussa siirtymässä ole luomubroileri käytännössä millään tavalla mukana (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg22218#msg22218).
-
Vähän piruuttanikin muotoilin tuon edellä olevan ehdotuksen Helsingin kaupungille brasilialaisen lihan suosimisesta. Mutta tässä sille lisäperuste, lähtihän Helsinki asiassa ilmastoperusteluista:
Brazil's JBS aims to cut cow methane emissions globally with feed additive (https://www.reuters.com/article/jbs-dsm-methane/brazils-jbs-aims-to-cut-cow-methane-emissions-globally-with-feed-additive-idUSL1N2RV1MT)
Siellä on siis päätetty ottaa käyttöön tuo keksintö, jonka käyttöönottoa Suomessa vasta epäröiden harkitaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg23876#msg23816) . Ainakin jonkin aikaa saattaa siis brasilialainen liha olla huomattavasti suomalaista ilmastoystävällisempää.
***
Kun tässä oli löytynyt Helsingin päätökselle hyvin konkreettinen vasta-argumentti...
Helsingin kaupungin uusi linjaus syrjii kala-allergikkoja (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008389033.html)
... ei siinäkään maltettu olla ehdottamatta tällaista (lihav. HJ):
Vaihtoehtona ehdotamme kaupungin tilaisuuksissa käytettävän lähialueiden maito- ja karjatilallisten tuotteita ja riistaa.
Enää puuttui, että olisi ehdotettu tarjottavaksi kauppatorilta pyydystettyjä puluja tai sieltä täältä kaupungista jousipyssyllä ammuttuja citykaneja. 8)
Lähialue-ehdotuksessa on tietysti taustalla, että kuvitellaan ruoan kuljetuksesta syntyvän runsaasti päästöjä. Tai ei edes välttämättä kuvitella, ollaan vaan paikallisprotektionisteja, sitä erityisesti ujostelematta.
***
Luomulihaa ei ole tuohon keskusteluun vielä yritetty tunkea. Mutta eiköhän kohtapuoleen joku sitäkin yritä. Ellei sitten tuolla 'ekologisesti tuotetulla' edellä jo siihen viitattu? Sanaa 'luomu' ei kuitenkaan mainittu.
-
Tässäkin uutisessa (https://yle.fi/uutiset/3-12153612) taas tämä esille:
Glasgow'n ilmastokokouksen yhteydessä on julkistettu Amazonin tiedepaneelin raportti sademetsäalueen tilasta.
Raportin mukaan Amazonin metsistä on hävinnyt tai pirstoutunut yli 30 prosenttia.
Merkittävä osa Amazonista uhkaa muuttua hiilinielusta päästöjen lähteeksi, jos metsäkato jatkuu. Amazonilla vaarassa ovat myös alueen monimuotoinen luonto, makean veden varannot ja miljoonien ihmisten elinkeinot.
Suurin syy Amazonin metsäkatoon ja metsien heikkenemiseen onkin raportin mukaan juuri karjanlaidunten ja viljelymaiden leviäminen, kun metsää raivataan niiden tieltä. Globaali lihan ja muiden hyödykkeiden kulutuksen kasvu ajaa metsiä entistä ahtaammalle, kertoo ympäristöjärjestö WWF tiedotteessaan.
Eli nytkin annetaan vähintään ymmärtää, että brasialialaista lihaa ei voida muuten tuottaa kuin metsää hävittämällä. (Vrt. juuri edellä esiin tulleet ehdotukset. Tai tämä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg23505#msg23505).)
Sellainenkin pieni epätarkkuus tuossa on, että viljelymaita ei paljonkaan sademetsään raivata. Koska maaperä siellä on tarkoitukseen paradoksaalisesti aika kelvotonta: hyvin ohutta ja erittäin altista eroosiolle. Vaikka pystyykin raivaamattomana ylläpitämään erittäin monimuotoista kasvustoa.
Sekin on muuten kiistanalainen asia, onko Amazonas koskaan ollut hiilinielu! On myös laskelmia, että hyvinvoivimmillaan se nopean lahoamisen kautta päästi yhtä paljon hiilidioksidia ilmaan kuin sitä sitoi.
Jos kaikenlainen maataloustoiminta halutaan alueella kieltää (tai ainakaan sen häviämistä ei tuossa surra), jää muuten hiukan ihmettelemään, mitkä elinkeinot ovat sen jälkeen alueella vaarassa. Kaupan ja teollisuuden harjoittaminen kun kaiketi on alueella hyvin vähäistä?
-
Sitten voi vielä olla näinkin:
Yllättävä tutkimustulos: Turvemaiden käyttöön vaikuttaminen toisi Suomessa merkittävästi suuremmat ilmastohyödyt kuin lihan- ja maidonkulutuksen radikaali pudottaminen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1642413)
Lihan- ja maidonkulutuksen pudotusta tehokkaampi keino on puuttua turvemaiden käyttöön, linjaa tutkimusprofessori Jyrki Niemi.
Maksumuuri. Mutta jos nyt alustavasti uskomme tuon, niin kaikenlainen puuhailu esim. Helsingissä, lihan kulutuksen vähentämiseksi joutuu oikeastaan hyvinkin arveluttavaan valoon.
-
Tämä on luultavasti pääosalle brasilialaista naudanlihaa hyvä asia:
EU aikoo panna huonekaluja, kahvia ja naudanlihaa tuontikieltoon – haluaa eroon metsää tuhoavista tuotteista sisämarkkinoilla (https://yle.fi/uutiset/3-12191558)
Yritysten olisi pakko todistaa, että niiden tuotteita ei ole valmistettu alkuperämaan lakien vastaisesti eikä turmeltu metsää maatalouskäytössä. Jäsenvaltioiden tehtävä olisi varmistaa, että EU:n markkinoille tulee vain "metsäkadottomia" tuotteita.
Koska sillloin EU:n sisälle päässyt brasilialainen liha olisi jo todistettavasti metsäkadotonta. Eikä sitä enää voisi boikoitoida tai kehottaa vältettäväksi tuolla perusteella.
Mutta koska taustalla on protektionismi, kyllä siihen takuulla keinot keksitään. Vaikkapa kohuohjelma telkkariin, jossa "todistetaan", ettei Brasilian sertifiointeihin voi luottaa? Vrt. vaikka siihen, miten luomulihaa yhä mainostetaan hormooni- ja antibioottivapaana. Vaikka kaikki liha EU:ssa on sellaista.
-
Hänen kanssaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=14.msg49#msg49) on täällä monessa asiassa oltu erimielisiä, mutta tässä on pointtia:
Suomella on hallussaan satumainen aarre: Runsaiden vesivarojen ansiosta maataloutemme voisi olla hyvinkin karjatalousvaltaista, linjaa professori (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1651449)
Maailman hydrologinen kierto suosii Pohjoismaita. Siksi tänne sopii tuotanto, jossa tarvitaan paljon vettä. Kestävästi tuotettu liha ja maito voisivat nousta Suomen vientituotteiksi, linjaa professori Juha Helenius.
Veden kulutushan on koko ajan myös ollut se synti, jota lihansyönnin päälle on vyörytetty. Se on ylipäänsä hieman kyseenalainen — vesihän kiertää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg1039#msg1039), se ei kulu — mutta erityisesti siis Suomessa.
-
Kovaa yritystä löytyy:
Animal-free real dairy products are beginning to roll out (https://geneticliteracyproject.org/2021/12/03/animal-free-real-dairy-products-are-beginning-to-roll-out/)
Tässä he ovat arvioineet olevansa ylivoimaisia:
Making ‘real’ dairy cheese without cows, they argue, offers the best of both worlds: more sustainable and ethical products that don’t involve industrialized animal agriculture, but still deliver the nutrition and functionality of ‘real’ dairy.
…
According to a recent lifecycle assessment, Perfect Day’s non-animal whey protein produces up to 97% fewer greenhouse gas (GHG) emissions than whey protein from cows.
Mutta näissä asioissa on toivomisen varaa:
While plant-based cheese is getting better all the time, say animal-free startups, it has only captured a tiny fraction of the cheese market because products still don’t deliver for many consumers, who would like to make more sustainable or ethical choices, but aren’t willing to compromise on taste, nutrition, or performance.
Arvaus, että maku oli noista tekijöistä ratkaisevin: eläintuotteilla on ollut tuotekehittelyyn aikaa vuosisatoja!
-
Tällainen yritys nyt tällä lehdellä. Meidän ehdotustamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg2532#msg2532) ei aikoinaan hyväksytty, sitä jopa ko. lehdessä pilkattiin. Mutta nyt yritetään haukata luultavasti liian iso (tai hankala) pala:
Suomen Luonto -lehti valitsi vuoden turhakkeeksi liian lihankulutuksen
Suomalaisten lihankulutus on kasvanut lähes 40 prosenttia viidessä vuosikymmenessä. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1671184)
Alkuperäiseen:
Vuoden turhake on liika lihankulutus (https://suomenluonto.fi/uutiset/vuoden-turhake-on-liika-lihankulutus/)
Siinä sitten yritetään kiemurrella sen ajatuksen kanssa, että jossain vaiheessa lihankulutus muuttuu liialliseksi. Mutta ei ole periaatteessa täysin tuomittavaa.
Toisaalla mainituilla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg24294#msg24294) Eläinkapina-aktivisteilla on helpompaa. 8)
Tuo havainto lihankulutuksen kehityksestä on kyllä sinänsä oikea (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=591.msg24085#msg24085).
-
Näin sitä pitää! Joulua saavat kaikki käyttää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=33.msg24458#msg24458) oman asiansa pönkittämiseen:
Kinkkulahja lihatarjoiluista kieltäytyvän Helsingin pormestarille: Juhana Vartiainen kertoi paistavansa kinkun MTK:n ohjeiden mukaan
Kinkun toimitti MTK:n sikaverkoston puheenjohtaja Taru Antikainen. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1692567)
-
Kuulostaa kieltämättä lupaavalta:
Kun rihmasieni valmistaa munanvalkuaista ilman kanaa, kaasupäästöt puolittuvat ja pinta-alan tarve laskee kymmeneen prosenttiin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1713535)
Vuonna 2018 munanvalkuaisjauheen maailmanlaajuinen kulutus nousi 1,6 miljoonaan tonniin, ja markkinoiden odotetaan jatkossa kasvavan entisestään.
Onko olemassa EU-sääntöjä luomurihmasienille? ;D
-
Tärkeä asia, näin monelle:
Joka kuudes suomalainen pitää tärkeänä vähentää eläinperäisten tuotteiden syömistä, selviää WWF:n kyselystä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1726465)
WWF:n mukaan tulos on ristiriitainen, sillä vastaajat eivät pidä eläinperäisten tuotteiden vähentämistä merkittävänä ympäristötekona. Suomessa vain 17 prosenttia ja muualla 16 prosenttia kertoi pohtivansa lihan, kalan tai maitotuotteiden ostamisen vähentämistä.
Sitten se ikävä kysymys: kuinka moni todella tekee niin? Ja toinen perään: kuinka moni siinä määrin, että se näkyisi tilastoissa? — Lihatiedotuksen kulutustilasto on hyvin pitkästyttävää luettavaa: vuosi seuraa toistaan hyvin samankaltaisena, ainakin kokonaismäärissä. Vuosi 2021 puuttuu vielä, mutta tuskinpa se kuvaa mitenkään muuttaa.
-
Tätä ajetaan. MT:ssa kaksi artikkelia asiasta.
Suomen Partiolaiset tarjoaa tapahtumissaan jatkossa vain kasvisruokaa – maito ja munat sallitaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1748238)
Mutta siinä on tämä:
Ei maistu! – kasvipohjaisten tuotteiden suurin haaste on saada maku kohdalleen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1747813)
Mutta ei se mitään. Itsekin partioleirillä olleena muistan, että niin nälkäisiä oltiin, että kaikki kelpasi.
Kotona tuosta voi sitten tulla äideille ongelma.
-
Tulihan tuohon edellä mainittuun tämäkin reaktio:
Sika- ja maitoyrittäjät vetoavat partioon kasvisruokalinjauksen muuttamiseksi
Vetoomuksen mukaan päätöksessä on unohdettu kaikki hiilineutraaliuden ulkopuolella. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1754926)
Ja jos niitä partiomuistoja mieleen palauttelee, niin kyllä se oli se käristetty makkara... tai suoraan purkista oikein nälissään syöty sika-nauta... ;D
Tai tämä:
"Surullista, ettei puhuta kotimaisen ruuantuotannon puolesta", lippukunnanjohtaja sanoo – Suomen Partiolaisten kasvisruokalinjaus nosti väittelyn puolesta ja vastaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1752701)
-
Alkuperäinen twiittaaja yksi tekijöistä:
Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
Renske Hijbeek
@renskehijbeek
·9. tammik.
Which diet has the smallest footprint? Consuming less animal products surely helps but which ones to still include? This article shows that milk, dairy-beef and pork would be the best choices in Europe. Open acces.
@AnitaFrehner @GlobalFoodTeam. See
Circularity in animal production requires a change in the EAT-Lancet diet in Europe (https://www.nature.com/articles/s43016-021-00425-3) (Nature)
-
Tästä uutisesta (https://yle.fi/uutiset/3-12328604) tällainen tieto:
Yrityksen päämarkkina-alueilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa on lähes 200 miljoonaa rekisteröityä koiraa.
Ei tarvinne sanoa, mihin perspektiiviin tuo tieto asettaa pyrkimykset radikaalisti lisätä noissa maissa kasvissyöntiä. Tuli mieleen, että silläkin argumentilla koirien puolesta on rajansa, että ne syövät sitä lihaa, joka ihmisille ei kelpaa. Nimittäin jotta sellaista lihaa olisi, täytyy lihantuotannon ihmisille olla hyvinkin korkealla tasolla!
Joku voisi laskea, mitä vaikka Lancetin suositus (toteutettuna) merkitsisi koiraruoan (ja kissanruoan) tuotannolle!
-
Kaikenlaisia mahdollisuuksia (perinteisen, punaisen) lihan välttämiseen on:
Tulevaisuudessa meduusakin voi olla ruokaa (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4710700-tulevaisuudessa-meduusakin-voi-olla-ruokaa)
ROOMA – IPS 28.3.2022 9.15
ULKOMAAT
YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n vasta ilmestynyt raportti Thinking about the future of food safety viitoittaa tietä ruuan ja ruokaturvan tulevaisuuteen. Raportti avaa jännittäviä näköaloja: ruokaa voi tehdä niin meduusoista kuin hyönteisistäkin, ja toisaalta uudet teknologiat luovat uusia mahdollisuuksia ruokkia maailma.
[..]
Toisaalta uudet ruoka-aineet herättävät suuria toiveita. Meduusat, levät ja hyönteiset ovat tulevaisuuden ruokaa, samoin monenlaiset kasvipohjaiset proteiinivaihtoehdot sekä joskus kauempana tulevaisuudessa pelkkinä soluina kasvava liha.
Täällä kertaa IPS ei muuten yhtään tyrkytä luomua.
Se kyllä tuosta Suomessa on odotettavissa, että ensimmäiset meduusat maksavat täällä hurjasti. Moninkertaisesti (tarjous)jauhelihan verran. Hyönteisistä on jo kokemusta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg15733#msg15733).
-
MT oli löytänyt Taloustohtorista tuloksen, joka luultavasti sitä miellytti:
Maatilojen suurimmat ilmastopäästöt ovat peräisin multa- ja turvepelloilta – karjan tuottama metaani ei yhtä merkittävä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1597067)
Luonnonvarakeskus Luken laskurista selviää, että karjatilojen kotieläinten metaanipäästötkin ovat eloperäisiä maita pienemmät.
Eiköhän tämäkin miellytä MT:tä:
Lehmien metaaniröyhtäilyt kuriin – rehuihin lisättävä aine pienentää päästöjä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1888376)
Lehmien metaanipäästöihin voidaan vaikuttaa niiden ruokinnalla. Esimerkki tästä on hollantilaisen DSM:n rehulisäaine Bovaer, jota on testattu ensimmäisen kerran lypsylehmien rehustuksessa Suomessa A-Rehun ja Valion toteuttamassa ruokintakokeessa. Suomalaisyhtiöt kertovat tiedotteessaan, että Bovaer vähentää lehmien metaanipäästöjä 30 prosenttia.
Yhdistettynä Taloustohtorin laskelmiin.
***
Tämä kolumni on tiukasti MT:n nettisivulla. Ollut jo yli puoli vuotta, elokuusta asti:
Yli puolet maatalouden päästöistä tulee turvemaapelloilta – metsitys on yksi ratkaisu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.1536131)
-
Eli nytkin annetaan vähintään ymmärtää, että brasialialaista lihaa ei voida muuten tuottaa kuin metsää hävittämällä. (Vrt. juuri edellä esiin tulleet ehdotukset. Tai tämä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg23505#msg23505).)
Sellainenkin pieni epätarkkuus tuossa on, että viljelymaita ei paljonkaan sademetsään raivata. Koska maaperä siellä on tarkoitukseen paradoksaalisesti aika kelvotonta: hyvin ohutta ja erittäin altista eroosiolle. Vaikka pystyykin raivaamattomana ylläpitämään erittäin monimuotoista kasvustoa.
Mielenkiintoinen kartta ("Vallitseva laidunpaine 2010"):
Karjan syötäväksi kelpaavan biomassan määrä vähenee maailmassa ‒ ylilaidunnusta myös Euroopassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/432485e5-6fe9-47bf-8614-fccf9fa80548)
Amazonin alue ei olekaan tummanruskea. Eikä kovin ruskea ole edes koko Brasilia. Sen sijaan Eurooppa on. Suomessa kyllä näin:
Suomen kartallakin näkyy mustia pisteitä, mutta tilanne ei ole Piipposen mukaan huolestuttava. "Suomessa laidunpaine on melko kestävällä tasolla. Silti täälläkin on syytä pohtia esimerkiksi sitä, miten rehun riittäminen turvataan, kun vuosien välinen vaihtelu on suurta."
-
Suomessa kehitellään myös:
Voiko munaa olla ilman kanaa? (https://yle.fi/uutiset/3-12402873)
Suomalaista keksintöä, biovalkuaista, luonnehditaan mullistavaksi. Se on tarkoitus kaupallistaa, jolloin tuotantoeläinten eli kanojen käyttö vähenisi ja samalla päästöt pienenisivät.
Kun tuo selvästi uhkaa luomutuotannon ainoaa suhteellista menestystuotetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg26003#msg26003), halutaan jo sanoa lohduttavasti:
Sä– Tarkoituksemme ei ole, että korvaisimme kokonaista kananmunaa keltuaisineen, vitamiineineen ja kaikkineen, vaan vain valkuaisen.
Valkuaisen kaupallistamiseksi perustetun Onego Bio -yrityksen toimitusjohtaja Maija Itkonen sanoo samaa.
– Me emme ole hylkäämässä kokonaisia kananmunia, vaan luomumunia voidaan yhä pitää mielellään aamiaislautasella, Itkonen sanoo.
(lihav. HJ)
Niin, totta. Mitä tuollainen luomuvaihtoehdon suosittaminen oikeastaan tekee tuossa YLE:n uutisessa?
-
Lihankulutuksesta on jo tullut tietoja vuodelta 2021 Ruotsista:
Köttkonsumtionen i Sverige ökar (https://www.ja.se/artikel/2230575/delad.html)
Konsumtionen av griskött och nötkött är näst intill oförändrad, men ökningen för matfågel driver upp hela den svenska köttkonsumtionen. För griskött fortsätter det svenska att ta marknadsandelar medan svenskt nötkött och matfågel tappar marknad. Men rekordhöga produktionskostnader har ännu inte gett någon vidare skillnad på prislappen i butik.
Hyvin samantapaista on siinä kehitys kuin Suomessakin. Näinä hetkinä pitäisi tulla ulos Suomenkin 2021 tiedot. Ehkä odotamme, ja teemme sitten tarkemman vertailun, kun ne ovat tulleet.
24.04.22: Kaikki Ruotsissa eivät ole tuohon asiaintilaan tyytyväisiä:
Lärare utbildas till att vara emot köttätande (https://www.landlantbruk.se/ledare/larare-utbildas-till-att-vara-emot-kottatande/)
Tuo pääkirjoitus ei taas siihen, että asiaan yritetään tuolla tavalla vaikuttaa.
-
Yllättävä kriisi:
Mitä tapahtuu nyhtökauralle? ”Tuotteita löytyy kaupoista vielä joitakin viikkoja” (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2e8bfde3-11f5-4c17-b15f-d48328a5a662)
Gold&Green ilmoitti tehtaansa sulkemisesta maanantaina. Gold&Greenin uusi omistaja, Valio, ei vielä pysty lupaamaan tuotteen paluun ajankohtaa.
Kun tuosta on kerrottu tuotteena, joka revitään käsistä.
-
Eräs analyysi:
Vegekupla saattoi poksahtaa (https://www.hs.fi/visio/art-2000008793472.html)
Näin minäkin muistin:
KAURASTA prosessoitu mössö nimeltä nyhtökaura nousi ilmiöksi vuonna 2016. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi tuolloin, että kaupoissa tuote ”revittiin käsistä”.
”Aikamoista innostus on. Välillä tuntuu, että nyhtökaura on Suomen oma Pokémon, jota metsästetään ihan kuumana”, kertoi Gold & Green Foodsin toimitusjohtaja Maija Itkonen.
Valitettavasti koko juttu maksumuurin takana.
-
Sitran raportti oli hyvin yllätyksetön:
Sitran laskelma: Luontokato pysähtyisi kiertotaloudella – lihansyönnin ja tuhlailun vähentäminen tehokkaimmat keinot (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008815003.html)
Jopa tämä oli mukana:
”Voidaan ostaa luomupuuvillaa tai eri tavoin sertifioituja tuotteita, ja se on kaikki hienoa, mutta jos emme vähennä luontoon kohdistuvaa kokonaiskuormaa, on olemassa riski, että paine siirtyy noilta sertifioiduilta alueilta jonnekin muualle.”
Sille ei Sitra tai tutkija Forslund uhrannut ajatusta, miten tehoton luomuviljely jo itsessään syö pois vapaata luontoa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26579#msg26579). Ja sitä kautta ihan varmasti aiheuttaa lajikatoa. Eikä siis ole hienoa!
Mutta Sitran perinteissä luomun suosiminen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg2282#msg2282) näyttää tiukasti olevan. (Selitys: noin 10 vuotta sitten Sitra tuki tuota luomukauppahanketta.) Yliasiamiehenä siellä on nykyisin Jyrki Katainen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=591.msg3119#msg3119).
Muutoinkin tuossa ollaan erilaisille perinteille uskollisia. Mm. tämä oli ihan pakollinen, ja paperiversiossa pääkuvana teksteineen:
Amazonin sademetsää Brasiliassa raivataan suuria määriä lihantuotannon tarpeisiin tai tuotantoeläimille syötettävän soijan viljelyyn
Sinänsä olemme samaa mieltä siitä, että maanviljely on se, joka ylivoimaisesti eniten vaikuttaa luontoon. Johtopäätöksemme vain ovat toiset. — Me emme vastusta kasvissyöntiä. Mutta näemme, että kaiken toivon ripustaminen siihen on... no, toivotonta. Mitä taas tehoviljelyyn ja sen kehitykseen uskominen ei ole.
***
Olisiko myös YLE saanut tuosta kimmokkeen?, Radio Suomi aamulähetyksessään hehkuttaa paraikaa pontevasti lihan korvikkeita.
-
Hesarissa oli tänään useiden sivujen analyysi:
Pauligin piti tehdä nyhtökaurasta menestystarina, mutta kaikki menikin pieleen. HS Visio selvitti, miksi. (https://dynamic.hs.fi/a/2022/nyhtokaura/)
Maksumuurin takana. Mutta luulenpa, että jutun keskivaiheilla se oli tiivistettynä (lainaus käsin paperilta jäljentäen):
Mutta oletukset kuluttajien ruokatottumusten nopeasta ja laajasta muutoksesta osoittautuivat vääriksi. Kun vegaanit ja ruokahifistelijät oli tavoitettu, kysyntä tasaantui.
-
Tämän linjan kritiikkiä:
The Misguided Meat Vortex (https://wattsupwiththat.com/2022/05/31/the-misguided-meat-vortex/)
It has recently offered an essay by Alex Smith, Breakthrough’s Food and Agriculture Analyst, titled “The Coming ’Meat Vortex’”. While Smith writes well and clearly, and has a good grasp of the problems and impediments to forming sensible public policy, he gets almost everything else wrong because he starts off on wrong -footed assumptions:
“Agriculture is responsible for approximately 10 percent of US greenhouse gas emissions and as much as 25 percent of emissions globally. Meat is responsible for a plurality of agricultural emissions, as well as serious water and air pollution, increased morbidity from overconsumption, deforestation due to high land use, and biodiversity loss. Not all meat is equal in its environmental harms: beef production is the largest user of land and produces emissions four times that of pork and 14 times that of chicken per unit of final product in the United States. But the sector as a whole has a long track record of deplorable labor conditions, anti-social-ecological behavior, and grotesque animal treatment.”
Tiedoksi. Käytävä vielä läpi yksityiskohtaisesti.
-
Kovasti tätä pidettiin tärkeänä juttuna, radiossakin:
Oikaisu: MM-kisoissa myytiin satoja vegeannoksia – osuus alle prosentin kaikista ruoka-annoksista (https://yle.fi/uutiset/3-12472147)
Lisäksi kasvisruokaa myytiin yhtiön muissa ravintoloissa. Esimerkiksi Friends & Brgrsin kasvishampurilaista myytiin 585 kappaletta.
Kokoluokka on pieni, sillä areenaburgeria myytiin samassa ravintolassa 26 000 kertaa.
– Kaikkien pelkästään kasvisproteiinia sisältävien kasvisruoka-annosten osuus kisojen aikana myydyistä ruoka-annoksista on 0,7 prosenttia, Ahokas kertoo.
Kaikkea ei voi saada. Kisoissa tuli kyllä kultaa. 8)
-
Naudanlihan syntitaakasta suuri osa syntyy tästä. Mutta sen osalta tämä tutkija tarjoaa synninpäästöä:
Munich Professor: Role of Methane from Cows on Climate Exaggerated by A Factor Of 3 To 4! (https://wattsupwiththat.com/2022/06/16/munich-professor-role-of-methane-from-cows-on-climate-exaggerated-by-a-factor-of-3-to-4/)
[..] An enormous climate contribution to climate warming has been falsely attributed to ruminants: 15 to 20%.”
That means in reality the so-called contribution is closer to just 5%.
Moreover, according to the Klimaschau, the number of ruminants in Germany has not risen, data show. In 1873, Germany had a total of 16 million ruminants. But in 2010, that number was down to 13 million.
Yhdysvalloissa on puhuttu siitä, että valtavat biisonilaumat preerioilla yli 100 vuotta sitten hävisivät.
Syntitaakkaa jää vielä maa-alasta, jonka rehun tuottaminen vaatii. Täältä vanha arvio metaanin merkityksestä:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lihantuotannon_ymp%C3%A4rist%C3%B6vaikutukset
[..]Naudan suolistokaasussa on noin 27 % metaania, 66 % hiilidioksidia, typpeä 7 % ja loppu muodostuu hapesta ja vedystä. Kaikesta ilmakehään päätyvän metaanin lähteistä eläinten jätteet muodostavat 5 %, kun taas eläinten suolisto tuottaa 16 %. Yhdessä nämä muodostavat 21 % ilmakehään päästetystä metaanista. Luonnon kosteikot päästävät 22 % ilmakehään vapautuvasta metaanista.
Noin 95 % naudan tuottamasta metaanista tulee röyhtäilynä, loput pieruna. [31] Metaani nopeuttaa kasvihuoneilmiötä on 84 kertaa haitallisempi kuin hiilidioksidi.[..]
Ei siitä tosin tarkkaa saa. Mutta, jos tuo saksalaisprofessori on oikeassa, ei hampurilainen väliin jättämisestä kovin suurta ylpeyttä voi tuntea. Tai sen syömisestä syyllisyyttä suuresti kantaa.
PS. 20.06.22: MT kertoo tuohon vielä tämän:
Maidontuotannossa yksi päästöjen aiheuttaja on ylitse muiden — ja sen määrä on Suomessa pudonnut alle puoleen 60 vuodessa, kertoo tuore tutkimus (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/279c3b89-7a72-4cfc-96cd-1506fe5972fc)
Metaanin vähenemistä selittää osaltaan lehmien määrän väheneminen, mutta myös lehmien parantunut tuotantokyky, hoito ja ruokinnan laatu.
-
Tästä uutisesta (https://yle.fi/uutiset/3-12482995) tämä tieto:
Jotain perinteisempää tilastoista sen sijaan selviää. Luonnonvarakeskus Luken ennakkotietojen mukaan suomalaisten lihankulutus on pysynyt entisellään. Vuonna 2021 lihaa kulutettiin keskimäärin 78,9 kiloa henkeä kohti eli lähes yhtä paljon kuin vuonna 2020 (79,0).
Vielä viime vuonna sianlihaa kulutettiin eniten eli noin 28,9 kiloa, mutta 2,7 % edellisvuotta vähemmän. Siipikarjanlihaa kului vastaavasti 3,3 % enemmän eli noin 28,4 kiloa henkilöä kohti. Luken ennusteen mukaan (https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/551897/luke-luobio_44_2022.pdf?sequence=1&isAllowed=y) (pdf) ) paalupaikka vaihtuu tänä vuonna.
Keskusteluaiheemme näkökulmasta tuo paalupaikka ei välttämättä ole merkittävä kysymys. Lihatiedotus ei ole saanut vielä päivitetyksi tätä tilastoaan:
https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html
Siitä kuitenkin näemme, että kulutus on ollut tuolla lähes 80 kilon tasolla yli 10 vuotta. Luultavasti kattaen koko sen ajan, jona media on puhunut kasvisruokabuumista. Ynnä tämä:
Lihaa syötiin 1970-luvulla melkein puolet vähemmän kuin nyt, mutta kasvissyöntiä pidettiin kummallisena.
Sanna Hellström Seurassa, lainattu Ilta-Sanomien "Lainatut" -palstalta 20.11.21.
-
Iltalehti:
Vegen suosio onkin vain hurskas ajatus: suomalainen syö edelleen runsaasti lihaa (https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/18ec7f43-acf1-4153-8766-03155342e85e)
Vaikka vegaaniruoista ja vegaanisista ruokavalioista puhutaan paljon ja niitä halutaan suosia, edelleen Suomessa syödään paljon punaista lihaa.
Myös hyvin moni niistä, jotka periaatteessa tietävät punaisen lihan ja prosessoidun lihan haittapuolet, ostavat kuitenkin niitä edelleen paljon.
[...]
Suurin osa tutkimuksessa mukana olleista kertoi ajattelevansa, että heidän olisi hyvä syödä terveyssyistä entistä vähemmän punaista lihaa ja prosessoitua lihaa. Tämä ajatus ei kuitenkaan juuri vähentänyt heidän lihansyömistään.
Tutkittavat saivat ruokavalionsa lihasta ja prosessoidusta lihasta proteiinintarpeestaan 63 prosenttia, kun taas kasviproteiinin osuus proteiininsaannista oli vain kahdeksan prosenttia.
Raportti löytyy englanniksi:
https://phys.org/news/2022-06-red-meat-consumption-high-finland.html
Tuohan on selvästi se, mitä olemne täällä kutsuneet etukorttitutkimukseksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg25276#msg25276). Se on siis vihdoin valmistunut. — Täytyykin heti selvittää, onko hankkeelta tullut tai tulemassa ulos muita tuloksia! Kyllä, nimenomaan luomuun liittyviä. Tuli selvästi viitteitä siitä, että niitäkin olisi odotettavissa (vaimolleni esitetyistä taustakysymyksistä). Itse asiassa lähetinkin jo eilen sitä asiaa koskevan tiedustelun.
-
Tätä ei ole unohdettu:
Proteiinia lihakarjaa tehokkaammin – Tutkija kehitti teollisuuden sivuvirroista herkkuja hepokattien lihottamiseen (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/proteiinia-lihakarjaa-tehokkaammin-tutkija-kehitti-teollisuuden-sivuvirroista-herkkuja-hepokattien-lihottamiseen/c206d6eb-a8ac-4bf7-8627-27867fefd4a4)
Sofia Virtanen 23.6.202207:03 TIEDE
Hyönteisten rehussa on vielä optimoitavaa. Väitöstutkimuksen ruokateollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä tehnyt Jaana Sorjonen kertoo, miksi juuri hyönteisiin kannattaa panostaa.
Koska kaikki järki puhuu sen puolesta. Enää puuttuu se, joka on koko ajan puuttunut, että saisi ihmisten ruokavalintoja tekevän järjen (ja tunteen) toimimaan samoin.
-
Tietyllä hra Murphylla on sormensa pelissä. Kun Lihatiedotus viimein saa tämän taulukkonsa julki...
https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html
... niin sillä lihankulutuksen summatiedossa väitetään, että se olisi laskenut 2,6 kiloa. Jota väitettä ei tule Luke (sen mukaan vain 0,1 kg). Eikä edes loppuosa tuosta taulukosta. Eri lihalaatujen tiedoista ei muodostu summaksi tuota. Vaan ainoastaan n. 0,0 kg! Luken arvio mahtuu tuohon pyöristyksistä johtuvana.
Saa nähdä käytetäänkö jossain tuottaa virheellistä lukua. Mutta me pysymme tässä:
Jotain perinteisempää tilastoista sen sijaan selviää. Luonnonvarakeskus Luken ennakkotietojen mukaan suomalaisten lihankulutus on pysynyt entisellään. Vuonna 2021 lihaa kulutettiin keskimäärin 78,9 kiloa henkeä kohti eli lähes yhtä paljon kuin vuonna 2020 (79,0).
-
Halutaan kertoa näin:
Vegaanisten tuotteiden myynnin huima kasvu taittui – paljon puhuttujen lihankorvikkeiden myynti on Suomessa jopa vähentynyt (https://yle.fi/uutiset/3-12501526)
Eli annetaan ymmärtää, että se olisi ollut merkittävä. Loppupuolella juttua tulee tämä totuus esiin:
Kasviproteiinien myynnin osuus koko tuoteryhmästä on pientä. Tuoreiden lihatuotteiden myynnistä kasviperäisten proteiinien eli niin sanottujen lihankorvikkeiden osuus on S-ryhmässä vain yksi prosentti kokonaismyynnistä. K-ryhmässä osuus on 1,3 prosenttia. Tuoreisiin kasviproteiineihin kuuluu esimerkiksi härkäpapu-, nyhtökaura- ja vehnäproteiinivalmisteita.
Joten noin samantasoisista prosenteista puhumme kuin luomutuotteissa. Ja samaan tapaan on suhtauduttava kertomuksiin kysynnän huimasta kasvusta. Ja samaan tapaan kaupoissa täytyy tottua tällaiseenkin:
Alkuvuoden 2022 aikana tuotteiden myynti on jopa supistunut edellisvuodesta.
– Lihaa korvaavien tuotteiden myynti on ollut alkuvuodesta miinuksella. Myös vegaanisten juustojen myynnissä on aika merkittävää laskua. Toki kun katsomme pidemmän aikavälin kehitystä, siellä on isoa myynnin kasvua taustalla, Keskon päivittaistavarakaupan osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen kertoo.
Hiukan jutussa on merkkejä siitä, että median on yhä vaikea luopua keksimästään kasvisruokabuumin ideasta. Tosiasioidenkin edessä.
-
Näkemys tähän kysymykseen Ruotsista:
LEDARE
15 JUNI
Grönt är inte alltid bäst för hälsan och klimatet (https://www.landlantbruk.se/ledare/gront-ar-inte-alltid-bast-for-halsan-och-klimatet/)
Det är inte alls säkert att växtbaserad mat är bättre för hälsan och klimatet. Tvärtom behöver många järn och andra näringsämnen från kött ibland, skriver Lena Johansson.
Hyvin samalla tasolla kuin Suomessa on lihankulutus Ruotsissa. Itse asiassa koko Euroopassa:
https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-euroopassa.html
Muutoin n. 80 kg (Suomen luku tuossakin väärin) , vaikka kolmen kärki huitelee yli 100 kilossa. Näin pääkirjoittaja muistaa ollen ennen Ruotsissakin:
När jag gick i skolan fanns inga veganer och vegetarianerna var väldigt få. Köttskam hade ingen ännu hört talas om, men det serverades ändå inte kött varenda dag.
Sittemmin "lihahäpeä" on tullut tutuksi. Mutta ei se mitään: nyt sitten hävetään ja syödään.
-
Tällainenkin on toki vapaassa maassa sallittua (ja ihan hyvä niin):
Kuvat: Brutaali mielenilmaus Helsingissä – herkkiä ihmisiä ohjattiin kiertämään kaukaa (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/65d69c85-109a-4767-9e92-e53c613e3d11)
Aktivistien yksi kysymys ohikulkijoille oli: "Onko lautasellasi sittenkin joku, eikä jokin?"
[..]
Performanssissa aktivistit makasivat vereen voideltuina muovisissa ”lihapaketeissa”. Aktivistiryhmän taideperformanssi kesti tunnin.
Mutta epäilen kuitenkin, että tuolla tavoitetaan vain ne, jotka ovat jo valmiiksi samaa mieltä. Ne erittäin harvat. Ei ole kuitenkaan vaikeata nähdä tuossa sitä eroa. Edes kasvissyöjälle. Noin ei "lihahäpeää" saada synnytetyksi.
***
Joskus "ryyditän" keskustelua ajatuksella, että maailma olisi parempi paikka, jos jokaisen olisi pakko myös syödä tappamansa ihmiset. Mutta ei ajatustani tosissaan oteta. En itsekään ota. Muita keinoja maailman parantamiseen täytyy löytyä.
Mutta en malta kuitenkaan olla jatkamatta tuota arveluttavaa vitsiäni. Lancertin suosituksen mukaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=739.msg14238#msg14238) kerran nuoruudessa tapettu ja pakkaseen laitettu lähimmäinen voisi riittää loppuelämäksi? Ei sentään: noin kerran 10 vuodessa täytyisi joku tappaa. 8)
-
Tässä on vissi perä:
Kasvisruokaa pitää edistää muutenkin kuin lihan korvikkeena (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008921066.html)
Nykyisin markkinoilla olevat kasviproteiinituotteet on kehitetty niin, että niillä voidaan korvata liha tutuissa arkiruoissa, kuten makaronilaatikossa tai tortilloissa. Tuotteet muistuttavat lihajalosteita ulkomuodoltaan, valmistustavaltaan, suutuntumaltaan ja ravintoarvoiltaan. Tuotteita valmistavat yritykset korostavat ruokamarkkinoilla ja -kulttuurissa korostettuja arvoja, kuten kotimaisuutta.
TÄMÄ strategia voi kuitenkin hidastaa kasvipohjaista murrosta. Kun painotetaan kasviproteiinituotteiden samankaltaisuutta lihan kanssa, vahvistetaan lihan asemaa ruokavaliossa. Kun liha tai sen kaltaiset tuotteet ovat ruokavalion ja reseptien keskiössä, kasvisruoka ei irtaudu lihaan perinteisesti liittyneistä mielikuvista.
Se muistaen, että kasvissyönnin suosijat ja edistäjät ovat ottaneet itselleen melkoisen urakan.
Käännökseni:
"Jokaisessa kadunkulmassa tarjotaan herkullista liharuokaa. 3000 vuotta hindulaisuutta ei ole kyennyt uudelleenkasvattamaan [intialaisia] ihmisiä vegetaristeiksi."
-
Tästä tulee välittömästi mieleen...
Markkinoille tuodaan nyt kasvisruokia, joiden maku ja koostumus matkivat lihaa – biotekniikan asiantuntijan mukaan kyseessä on vain välivaihe (https://yle.fi/uutiset/3-12545203)
... tuo edeltä, että kuinka kauan tuo välivaihe kestää? Mutta sillä ei ehkä voi tuota kuitata. Merkitään siis tiedoksi, että kuvattua pyrkimystä nyt on, ilmeisesti usealla taholla.
-
Näin vakavasti he (tutkijat Lukesta) ottavat tämän vaihtoehdon myös Suomessa:
Kotieläintalouden murros on tulossa pikemmin kuin arvaammekaan – solumaatalous haastaa perinteisen tuotannon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/fdd74f5f-900e-492e-aec7-269077c80fa4)
Todennäköisesti jo aivan lähivuosina solumaatalous osoittautuu kilpailukykyiseksi tietyissä, tarkkaan rajatuissa tuoteryhmissä.
[..]
Todennäköisesti jo aivan lähivuosina solumaatalous osoittautuu kilpailukykyiseksi tietyissä, tarkkaan rajatuissa tuoteryhmissä.
Potentiaalisimpia ovat sellaiset tuotteet, joissa solumaatalouden avulla tuotettu ainesosa parantaa tuotteen ravitsemuksellista tai rakenteellista laatua mutta ei kuluttajamielikuvissa nouse ostopäätöksen kannalta ratkaisevaksi tekijäksi.
Solumaatalouden nousu haastaa siis perinteisen kotieläintuotannon monella tavalla ja tasolla. Vaikka kuluttajien mieltymykset muuttuisivat hitaasti ja solumaatalouden tuotteisiin suhtauduttaisiin alkuun ennakkoluuloisesti, kehitystä ei voi kääntää takaisin päin.
Tuo ei tietysti (vielä) ole Luken virallinen kanta.
-
Järkevää:
Kiinnostus hyönteisalaan viriämässä uudelleen Suomessa – sinunkin koirasi voi pian syödä kärpäsentoukkaproteiinia (https://yle.fi/uutiset/3-12580476)
Uusin tulokas hyönteiskasvatuksessa on mustasotilaskärpänen, jonka toukkaproteiini saattaa tulevaisuudessa korvata eläinproteiinia lemmikkieläinten ruuissa tai kalajauhoa ja soijaa tuotantoeläinten rehuissa.
Jotain tuollaista mekin täällä ehdotimme. Kun oli nähtävissä, miten vaikeaa oli ihmisille pistää ötököitä suuhunsa.
Ja vielä tällaista:
Luomutoukka kelpaisi luomukanan rehuksi
EU:ssa ei voi vielä sertifioida luomuhyönteisiä, mutta luomusertifioinnin mahdollistava sääntely on valmisteilla.
– Luomuhyönteisen tuotanto tilamittakaavassa voisi tuoda ihan uusia mahdollisuuksia luomusiipikarjan ja luomumunan tuotantoon, arvioi Heiska.
Heiskan mukaan eri tutkimusryhmien tekemissä tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia hyönteisten positiivisesta vaikutuksesta siipikarjan hyvinvointiin ja immuunipuolustukseen. Hyödyt on saatu näkyviin jo varsin pienillä määrillä hyönteistä.
Ja mikä ettei noin, jos ko. toimintaa jatketaan. Pelastaisiko tuo luomubroilerin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg25556#msg25556)?
Ja vieläpä tällaista:
Toukanlantaa lannoitteeksi
Esimerkiksi mustasotilaskärpästen tuotannossa syntyy myös paljon hyönteisen kasvuvaiheessa tuottamia kuorikoteloita ja lantaa, joita kutsutaan frassiksi.
Heiskan mukaan tätä hyönteistuotannon omaa sivuvirtaa voisi puolestaan hyödyntää lannoitteena tiloilla.
Ei ole huomatettavaa tuohonkaan.
-
Tässä argumentoinnissa on samaa..
In defense of meat: A sustainability and climate argument (https://geneticliteracyproject.org/2022/08/19/in-defense-of-meat-a-sustainability-and-climate-argument/)
... kuin triidin alussa Dennis Averylla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg1034#msg1034).
-
Oliko tuo arvio (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg27497#msg27497) ennenaikainen? Ainakin USA:ssa tämä toimeliaisuus on jo näin laajaa:
Hundreds of companies now making plant-based proteins, from beef to chicken to seafood. Here is what’s on the platter (https://geneticliteracyproject.org/2022/08/24/hundreds-of-companies-now-making-plant-based-proteins-from-beef-to-chicken-to-seafood-here-is-whats-on-the-platter/)
Kuvituksessa käytetyt tuotekuvat saavat kyllä tältä valaa tekemättömältä (!) lihansyöjältä veden kielelle. Näin se minunkin kohdallani on (lihav. HJ)
For the new wave of alternative protein brands to be successful, they must taste great, have increased health benefits, meet consumer transparency requirements, and be affordable.
Ja kyllä se oikeastaan merkitsee sitä tuttua hyvää lihan makua.
-
— klips —
... että pahan puhuminen brasilialaisesta lihasta vain kiihtyy. Ennen ja jälkeen tuon sopimuksen (mahdollisen) hyväksymisen.
Siinä sitten MTK:n ym. täytyy tasapainoilla sen kanssa, että käyttää argumentteja, jotka kuitenkin jättävät suomalaisen lihan viattomaksi, hyvään valoon.
Pitääkö paikkansa?
China develops new beef cattle 'Huaxi' with globally leading production capacity (https://www.globaltimes.cn/page/202208/1272639.shtml#.YwsfDLPsYbk.twitter)
"Huaxi" was bred to adapt to different climate environment in China and produces 53.95 percent [more] meat content per head of cattle, whose maximum weight can reach 900 kilograms for a male and over 550 kilograms for a female. The high production capacity of "Huaxi" will accelerate the sector's development and increase farmers' income, according to the report.
(selvennys HJ)
Mutta jos pitää, niin vastuullinen pihvinsyöjä: unohda kotimainen liha, ja vaadi kauppiaaltasi kiinalainen, todella pienen hiilijalanjäljen raaka-aine käyttöösi!
-
Pari outoutta tässä:
Alankomaalaiskaupunki kieltää ensimmäisenä maailmassa lihatuotteiden mainostamisen julkisissa tiloissa (https://www.maailma.net/uutiset/alankomaalaiskaupunki-kieltaa-ensimmaisena-maailmassa-lihatuotteiden-mainostamisen)
Vielä ei ole myöskään varmaa, kielletäänkö myös luomulihan mainostaminen, kertoo AFP.
Toiseksi, kielletäänkö myös juustojen mainostaminen?
Alankomaalainen keittiö (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Alankomaalainen_keitti%C3%B6)
Yksi Alankomaiden tärkeimmistä peruselintarvikkeista on hollantilainen juusto.
Ja kasvisjuustoista siinä ei ole puhe. — Matkailusivuilla suositellaan, että Haarlemista kannattaa ostaa kotiinviemisiksi juustoja.
-
Lihan tuonnissa kasvua ‒ yritykset nihkeitä kertomaan raaka-aineen kotimaisuusastetta
Lihaa tuodaan Suomeen etenkin EU:n alueelta. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/7e01f339-e88e-4273-b5c8-b4256e8a446a)
Suomalaisten mielestä varmaankin myös luonnolle haitallista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=107.msg28189#msg28189) toimintaa?
***
Odottelen tässä, että jokin firma alkaa mainostaa tähän tapaan:
"X:n tuotteissa et tiedä tilaa tai lehmän nimeä. Kunnioitamme henkilösuojaa. Myös lehmien osalta." ;D
Vaan taitaa olla turha odotus. Toivottomasti asiassa ovat sotkussa eläinsuojelulliset, luonnonsuojelulliset (ts. ilmastolliset) ja protektionistiset (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg14432#msg14432) näkökohdat.
Eläinsuojelun kautta myös luomu pyrkii aika ajoin apajille, imuun. Siihen on edellä esitelty vastaväitteitä, iskevimpänä niistä ehkä tämä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg13939#msg13939).
-
Ei eläinväki ole luovuttanut. Tässä kehitellään näin kestävämpää lihaa:
Analysis: ‘We can sequence an animal’s entire genome’ — How advanced biotechnology could dramatically improve meat production (https://geneticliteracyproject.org/2022/09/16/analysis-we-can-sequence-an-animals-entire-genome-how-advanced-biotechnology-could-dramatically-improve-meat-production/)
Erilaiset ratkaisut hiilijalanjäljen vähentämiseksi taitavat jatkossa kilpailla "verisesti" keskenään? Edellä on esitelty kisaan osallistujat. Tässä yksi jälki-ilmoittautunut.
-
Tässä laitetaan lihanhimo ja lihanhimo vastakkain:
Ban all meat-eating men from having sex because their love of pork is killing the planet, animal rights group demands (https://www.lbc.co.uk/news/ban-meat-men-from-sex-peta/)
-
Näiden tuotteiden hintaa ei vielä ole saatu alas:
Vegane Produkte und Inflation
Der Absturz von Oatly und Beyond Meat - Vegane Ersatzprodukte am Ende? (https://www.agrarheute.com/management/agribusiness/absturz-oatly-beyond-meat-vegane-ersatzprodukte-ende-598218?utm_campaign=share-link&utm_source=agrarheute&utm_medium=twitter)
Ja niitä uhkaa siis tässä tilanteessa sama kohtalo kuin luomua (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg28165#msg28165).
-
Halu nähdä näin on pakkomielle:
Suomalaisten punaisen lihan kulutus laskee entisestään – jopa perinteinen makkaratehdas rakensi itselleen tukijalan hedelmävälipaloista (https://yle.fi/uutiset/3-12634141)
Suomalaiset kuluttivat eniten lihaa vuonna 2018, mutta sen jälkeen määrä on ollut laskussa. Saman suunnan arvioidaan jatkuvan myös tänä vuonna.
Se on taas mediassa päällä. Kilon kahden heilahteluista halutaan tuolle löytää todiste:
https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html
-
Kestävän lihankulutuksen puolustus:
The Case for Sustainable Meat (http://quillette.com/2018/04/05/case-sustainable-meat/)
Otetaan siitä ylös tänne kaksi asiaa. Luvussa "I. Lies, Damn Lies, and Statistics" käydään ensiksi läpi naudanlihan tuotannon vedenkulutus. Voimme oikeastaan olla ylpeitä kun täällä aavistimme tai järkeilimme asian oikean laidan jo v. 2009, kun totesimme, miten asiasta esitetyt luvut, erityisesti se 100 000 litraa kiloa kohti, on vedetty hatusta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg1039#msg1039).
Toiseksi tuodaan esille, miten juuri naudanlihan vastustamisessa käytetään iskulausetta, kuinka monta viljakiloa naudanlihan tuottamiseen tarvitaan. Kuitenkin naudat syövät käytännössä viljaa vain poikkeustapauksissa. Ja nurmi onkin sitten paljon ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Jopa keino hiilen sidontaan!
Enää ei käytetä 100 000 litran arviota, mutta tällä luvulla yhä jatketaan:
Vesipulasta tulee Euroopassa pysyvä vitsaus – Parhaiten globaalia vesipulaa voi helpottaa omilla kulutusvalinnoilla (https://www.hs.fi/tiede/art-2000009029338.html)
Yhden ainoan avokadon kasvatus vaatii 300 litraa vettä, naudanlihakilon tuotantoon tarvitaan lähes 15 000 litraa.
Millä tavalla tuo vesimäärä siinä kuluu? Koko kirjoitus henkii sitä, että joidenkin mielestä tämä kyttääminen on Suomessakin hauskaa ja jotenkin mielekästä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=143.msg865#msg865)
Plus tämä:
Averyn pointithan olivat, tiivistäen suomennettuna, seuraavat:
1. Karja syö eniten ruohoa – joka ei ole meille käyttökelpoista – ja muuntaa sen meille kelpoiseen muotoon. Suuria laidunalueita ei käytännössä saa viljantuotantoon.
2. Jos näitä laidunalueita ei hyödynnettäisi näin, salama ne lopulta sytyttäisi, ja kas, lisää hiilidioksidia ilmaan
-
Kyllä varmaankin ja periaatteessa tämä voisi onnistua:
Suomalaistutkijoilta hyvä uutinen: Maatalouden sivutuotteiden avulla voitaisiin ruokkia miljardi ihmistä enemmän (https://yle.fi/uutiset/3-12639865)
Ruuantuotannon sivutuotteilla kuten kasvien lehdillä, luilla ja perkuujätteillä voitaisiin ruokkia tuotantoeläimiä. Silloin vapautuisi peltopinta-alaa ruuantuotantoon.
Jos painopiste on tuossa. Kuitenkin esiin tulee myös tämä "moralisointi":
Samassa tutkimuksessa todettiin, että tuotantoeläimille syötetään valtava määrä ruokaa, joka hyvin kelpaisi myös ihmisille. Maataloudessa puolestaan jätetään nyt hyödyntämättä sellaista ainesta, jolla voitaisiin korvata eläinten rehua.
Tällä hetkellä noin kolmannes kaikesta kasvatetusta viljasta syötetään tuotantoeläimille. Tähän käytetään jopa 40 prosenttia maailman viljelyalasta. Myös kaikesta pyydetystä kalasta lähes neljäsosa käytetään joko toisten kalojen*) tai tuotantoeläinten ravinnoksi.
Professori Matti Kummun johtama tutkijaryhmä totesi, että 10–26 prosenttia viljakasvien tuotannosta ja yli 10 prosenttia kalansaaliista voitaisiin käyttää eläinten rehun sijasta ihmisravinnoksi. Tällä tavoin saataisiin ruokaa noin miljardille ihmiselle.
Kaikesta eläimille syötettävästä, ihmisillekin kelpaavasta ravinnosta suurin osa on maissia. Siitä lähes puolet syötetään sioille ja lopuista vajaa kolmannes siipikarjan ravinnoksi. Myös vehnää, riisiä ja ohraa käytetään paljon, etenkin sianruokana.
Yhtä eläintä ei tuossa mainita, mutta sen vuoro tulee:
Nauta tuhlaa kaloreita
Viljan syöttäminen tuotantoeläimille ei ole kovinkaan tehokas tapa tuottaa ravintoa ihmisille, toteaa professori Matti Kummu.
– Kun esimerkiksi nauta syö rehua sadan kilokalorin arvosta, se tuottaa lihaa vain viiden kilokalorin verran. Kanoilla suhde on hieman parempi, siitä saadaan noin 20 kilokaloria.
Naudasta jää tuossa mainitsematta, ettei se tarvitse maissia. Ja lopulta syö sitä hyvin vähän. Taas Averyn juuri edellä viitattuihin pointteihin viitaten.
Tämä on kuitenkin virkistävä poikkeus yleisen kasvisyöntirummutuksemme keskellä:
Kummun tutkijaryhmä on toisessa tutkimuksessaan huomannut, että jos halutaan hyödyntää maatalouden sivuvirtoja, täysin vegaaniseen ruokavalioon ei kannata siirtyä. Silloin moni sivuvirta jäisi hyödyntämättä ja näillä tuotetun eläinproteiinin korvaaminen kasviperäisillä tuotteilla vaatisi lisää muun muassa vesivarojen ja lannoitteiden käyttöä.
– Jos taas sivuvirtoja hyödynnetään, voidaan tuottaa suhteellisen kestävästi jonkun verran liha- ja maitotuotteita, Matti Kummu muistuttaa.
_______
*) tuosta on muuten ollut puhetta täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg12448#msg12448). Tosin siinäkin keskustelussa on tullut esille, että geenimuunnellun ruistankion hyvät rasvahapot olisivat myös suoraan ihmisen nautittavissa, ilman kalan välivaihetta.
-
Vaikkapa täällä (https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/609e0d6f-bcf7-4645-9e07-5c7aa812115b) ei puhuta viljasta:
Hänen mukaansa suomalaisen lihan menestyksen yksi iso tekijä on puhdas luontomme. Naudat syövät ruohoa, joka on kasvanut puhtaassa maassa ja juovat puhdasta vettä.
Tuossa on muuten brasilialaisenkin lihan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg11847#msg11847) yksi menestystekijä!
Tätä kyllä maailmassa tehdään:
Feeding maize to beef cattle (https://www.wynnstay.co.uk/blog/feeding-maize-to-beef-cattle/)
Mutta ei niin paljon, että se ansaitsisi mielikuvan, että se olisi pääsääntö. Tämä onkin sitten toinen juttu (YLE:n jutusta, lihav. HJ):
Raaka-aineita, joilla voisi korvata tuotantoeläimille syötettävän viljan on runsaasti, tutkimus paljastaa.
Määrällisesti selvästi eniten on erilaisten viljojen tähteita, mutta muitakin aineosia on lukemattomia. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi sokeriruo'on osia, kuten naatteja, voi käyttää eläinravintona.
Mutta viljojen tähteet eivät kaiketi ole naudalle parasta ravintoa. Vaan juuri (tuore) ruoho.
-
Tämä vaatimus tulee heidänkin vaatimuslistaansa (https://elokapina.fi/luontokatokapina/) hyvin automaattisesti:
VAATIMUS 2: IRTI TEHOELÄINTUOTANNOSTA
Luontokatoa ja kärsimystä aiheuttavasta eläinten tehotuotannosta on siirryttävä kasvipohjaiseen ruoantuotantojärjestelmään. Tehoeläintuotannolle tällä hetkellä suunnatut tuet tulee kohdistaa kasvipohjaisen ruoantuotannon edistämiseen.
Sitä myöten, että aiheutetaan kuulemma kärsimystä. Ja tietysti tuon sanan 'teho' täytyy olla mukana (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=160.msg17433#msg17433).
Mutta se nyt ohittaenkin. Elokapina osoittaa nuo vaatimuksensa maan hallitukselle. Mutta viime kädessä hallituksella pitäisi silloin olla valta määrätä, mitä ihmiset syövät. Jota hallituksella ei ole.*) Jos maatalouteen ylipäänsä tukea annetaan, on vaikea kuvitella, että eläintuotanto täysin ohitettaisiin. Jos se kuitenkin on tärkeä osa ihmisten ruokavaliota. Jonka hinta vielä saattaa erityisesti kuluttajia rassata.
No, vaatiahan saa. Mutta eipä taida löytyä nyt yhtään puoluetta, joka sellaisenaan tuon vaatimuksen taakse nyt asettuisi. Näin eivät lopulta tee Vihreäkään, vaikka jakavat tavoitteen eläintuotteiden vähentämisestä (https://www.vihreat.fi/ohjelmat/maatalousohjelma/#V%C3%A4hemm%C3%A4n%20el%C3%A4inper%C3%A4isi%C3%A4%20 tuotteita). Mutta keinojen joukossa ei ole tukien täyttä uudelleen suuntaamista.
______
*) kuten voimme nähdä vaikka hallituksen pyrkimyksestä lisätä luomua. Tuilla hallitus on voinut lisätä luomuviljelyalaa. Mutta se on aika kädetön sen kanssa, jos ihmisille ei kaupassa luomu kelpaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg25194#msg25194). Kasvissyönnin kohdalla tuo ilmiö vain kärjistyy. Sanovat mitä sanovat, ihmiset haluavat liharuokaa. Ja ostavat sitä (https://www.lihatiedotus.fi/uutiset/lihan-asema-suomalaisten-ruokalautasilla-on-edelleen-vakaa-4.html).
***
Toiseen asiaan. Tässä Elokapina oikeastaan erehtyy:
Vähemmän puhutaan luontokadosta, joka kytkeytyy ilmastokriisiin tiiviisti.
Sillä mitä enemmän hiilidioksidia ilmassa, sitä paremmin luonto voi! Ne ovat siis tosiasiassa täysin irrallisia kysymyksiä.
PS. 7.10.22: Mutta onko tässä brittianalyysissä jotain totuuden jyvää:
The green doomsday cult (https://www.spiked-online.com/2022/10/06/the-green-doomsday-cult/)
George Orwell reserved the premier cru of his scorn not for top-hatted capitalists, nor even for murderous Stalinists, but for damp, sandal-wearing vegetarians. Their musty odour of crankery undermined every cherished hope he had of ushering in a socialist democracy (or democratic socialism, I always forget which).
Even now, when veganism is a high-status belief that is well catered for in every banquet and corner café, millions like me who decry factory farming still cannot quite suppress a tightening of the mouth when we hear people actively espouse a totally animal-free diet.
-
Oli vakuutettu, että tämä pätee:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·6t
Ministeriön #CAP -tilaisuudessa kysyttiin, ohjaako politiikkatoimet kohti kasvisruokavaliota. EUssa tuotanto määräytyy kysyntäpohjaisesti. Vaikkapa broilerintuotannossa tukien osuus on vain 5-10%. Kysyntä on kasvanut, tuet vähentyneet. Kuluttaja päättää.
Mutta päteekö se? Tuossa siis on kyse kasvisruoasta. EU:ssa on kuitenkin ollut havaittavissa, esim. luomuruoassa, että se on ottanut itselleen oikeuden ohjata kuluttajien valintoja. Ja tällaista se on Suomessakin:
Hallitus haluaa vähentää lihan- ja juustonsyöntiä, mutta hanke jumittui täysin – piti julkistaa jo vuosi sitten (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/53d503ea-4d7f-468b-82c6-59f50272caf3)
Ohjelman poliittinen valmistelu on kuitenkin lykännyt hanketta kerta toisensa perään. Hanke on poliittisesti vaikea pala erityisesti keskustalle.
Keskustalle? Missä ovat asiasta itse päättävät kuluttajat?
-
Koko ajan kyllä keksitään ja kehitetään:
Proteiinia lihakarjaa tehokkaammin – Tutkija kehitti teollisuuden sivuvirroista herkkuja hepokattien lihottamiseen (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/proteiinia-lihakarjaa-tehokkaammin-tutkija-kehitti-teollisuuden-sivuvirroista-herkkuja-hepokattien-lihottamiseen/605ded5d-e408-4c8c-b07e-21d99fca3bb8)
Hyönteisten rehussa on vielä optimoitavaa. Väitöstutkimuksen ruokateollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä tehnyt Jaana Sorjonen kertoo, miksi juuri hyönteisiin kannattaa panostaa.
Kyllä, kuulostaa vakuuttavaltakin:
Jaana Sorjonen tutki väitöstyössään Itä-Suomen yliopistossa ruokateollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä näiden kolmen hyönteislajin rehuissa. Sivuvirroilla voitaneen tulevaisuudessa korvata ulkomaisia soijaproteiineja hyönteisrehuissa.
”Tavoitteena oli kehittää uudenlaisia reseptejä rehuille, joissa pääasiallinen proteiininlähde tulee suomalaisen ruokateollisuuden sivuvirroista. Saimme myös uutta tietoa hyönteisten ravitsemuksellisista tarpeista”, Sorjonen kertoo.
”Hyönteisten hyvä puoli ruokana on rehunkääntötehokkuus: ne vaativat vähemmän rehua tuottaakseen saman verran proteiinia kuin perinteinen lihakarja.”
Mutta silti voisi happamasti Suomessa todeta, että joku konkurssin tehnyt/lopettamaan joutunut yrittäjä voisi kertoa, miksei hyönteisiin kannata täällä panostaa.
-
Kehitys - Utveckling (10/2022) kertoo tämän itsestäänselvyytenä:
Vesikiistat yleistyvät maailmalla (https://kehityslehti.fi/vesikiistat-yleistyvat-maailmalla/)
Ongelman ytimessä on ruoka. Globaalista vedenkäytöstä peräti 70–90 prosenttia kuluu maataloudessa.
Etenkin eläinperäinen ruokavalio kuluttaa paljon vettä, kun ruokapöytään päätyville naudoille, sioille ja kanoille valmistetaan miljoonia tonneja eläinrehua vuosittain. Maailman lihankulutus on kolminkertaistunut 50 viime vuoden aikana. Lihantuotanto on kasvanut erityisen paljon Aasiassa, kun alueen yleinen elintaso on noussut.
Suvi Sojamo peräänkuuluttaa laajaa rakenteellista muutosta.
”Vesi ei enää jatkossa riitä nykyisenkaltaiseen eläintuotantoon. Kasvispainotteisen ruokavalion lisäksi tarvitsemme muun muassa tehokkaampaa vedenkäyttöä maataloudessa ja hävikin vähentämistä ruokaketjuissa”, hän sanoo.
”Kun vesi käy vähiin, osa näistä muutoksista tapahtuu tavalla tai toisella.”
Niin. Ei se vesi mihinkään kulu. Se jää kaikki maapallolle. No, hyvä on: makea vesi jne. Mutta täsmällisempää.kielenkäyttöä tässä kaikilta vaadittaisiin. Myöskin noissa skenaarioissa.
Parodisessti voisi puhua siitä, kuinka ikävästi tuulta kuluu kaiken maailman myrskyihin toisella puolen maapalloa. Juuri kun Suomen tuulivoimalat sitä tarvitsisivat. Tms.
Ja täsmällisempiä lukuja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg11414#msg11414). Tuo naudanlihan 100 000 litraa kiloa kohti kummitteli keskustelussa pitkään.
-
Asiassa on olemassa Suunnitelma:
How to Build a Plant-Based Food System: From Policy Change to Sustainable Agriculture (https://vegnews.com/2022/9/plant-based-food-system-policy-change-sustainable-agriculture)
The newly launched Plant Based Foods Institute, a sister organization to the Plant Based Foods Association, is on a mission to transform the global food system.
No, EU:llakin on suunnitelma, miten meidät saadaan syömään luomuruokaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=64.msg11429#msg11429). Toimeenpano (tai toimeenpanoyritys) siis jo alkanut.
-
Tässä todistellaan lopulta, että. lihansyönti ei ole syntiä, jos lihaa tuotetaan luomulannoitteilla:
Ruoan tuotannolla ja kulutuksella on vissi ero (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009130007.html)
Ekosysteemissä, eli niin sanotussa elonkierrossa tavoitteena ja luonnollisena olotilana on hiilineutraali kiertotalous. Siinä karjanlannan rooli on ratkaiseva.
[,,]
Suomi ei enää jatkossa voi olla riippuvainen fossiilisista tuontilannoitteista. Karjanlannasta tulee tällä hetkellä laskennallisesti koko Suomen tarvitsema fosfori, puolet kaliumista ja kolmannes typestä. Ruokaketju työskentelee kaikin voimin löytääkseen ratkaisut ravinteiden tasaiseen jakautumiseen. Itämereen ja muihin vesistöihin ei enää ole varaa päästään yhtään kallisarvoista ravinnehiukkasta.
Tietysti ei tehdä analyysia siitä, mistä ja miten ne ravinteet siihen karjanlantaan ovat tulleet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762). Kiertotaloutta on tavattoman helppo ihannoida, kun lopettaa analyysin sopivaan kohtaan.
PS. En malta olla tässäkään viittaamatta mahdollisuuteen, että Suomi tai mikään muukaan maa ei enää ole tulevaisuudessa riippuvainen fossiilisista lannoitteista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg27792#msg27792). Vaikkei keinolannoitteista eikä edes niiden tuonnista luovuttaisikaan. Kalium ja fosfori eivät ole fossiilisia. Päinvastoin kuin tuo HS:n mielipidekirjoitus antaa ymmärtää. Perinteisellä (eli juuri sillä karjanlantaan tukeutuvalla) kiertotaloudellakin on vissit rajansa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg7248#msg7248). Fosforin loppumisen myötä ei lopu (vain) tehomaatalous. Vaan inhimillinen kulttuuri (≈ maailma).
-
Ovatko ne kiistanalaiset kohdat nämä?
3 Myths Debunked: Animal Agriculture’s Real Impact on the Environment (https://wattsupwiththat.com/2022/10/11/3-myths-debunked-animal-agricultures-real-impact-on-the-environment/)
Tuosta artikkelista poimittuina teeseinä:
Myth #1: Methane (the most common greenhouse gas, or GHG, in animal agriculture) acts just like other GHGs in the environment.
Fact: The three main greenhouse gases, carbon dioxide, methane and nitrous oxide, all impact the environment in critically different ways, especially as it relates to their source, life span in the atmosphere and global warming potential.
Myth #2: The current method for assessing the global warming potential (GWP100) of greenhouse gases properly accounts for all important variables.
Fact: The initial method for calculating GWP100 misrepresents the impact of short-lived flow gases, like methane, on future warming. The new “GWP*” is an improved and more representative measurement.
Myth #3: To keep up with increasing demand and global population growth, the United States has continued to increase its numbers of beef and dairy cattle, thus increase methane emissions.
Fact: The United States reached peak beef and dairy cattle numbers in the 1970s and has reduced its number of animals every decade since, resulting in 50 million fewer cattle in total.
Amerikka ja metaani on minua ihmetyttänyt siitä asti, kun tajusin, miten ennen eurooppalaisten tuloa sen preerioilla vaelsi valtavia biisonilaumoja. Jotka varmasti tuottivat myös valtavia määriä metaania.
-
Kun tässä triidissä on puhuttu alueesta paljon, otetaan tähän. Jos Amazonin alueella kuitenkin viljellään, miten se pitäisi tehdä? Näin:
Benefits of increasing yields in the Amazon rainforest: Nature Sustainability study concludes ‘agricultural intensification’ could cut Brazil’s climate warming by 58% (https://geneticliteracyproject.org/2022/10/19/benefits-of-increasing-yields-in-the-amazon-rainforest-nature-sustainability-study-concludes-agricultural-intensification-could-cut-brazils-climate-warming-by-58/)
-
Muistutus näistä tosiasioista:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦 uudelleentwiittasi
Antti J Saari
@AnttiJSaari1
Kotieläinten ruokinnan koostumus globaalisti. Märehtijät syövät valtaosan, mutta niiden ruokinta koostuu pääasiassa ihmiselle kelpaamattomasta ravinnosta. 🐔🐷 Syövät suurimman osan ihmiselle sellaisenaan sopivasta.
Viittaus siinä tähän:
https://twitter.com/drsplace/status/1580264592701149184/photo/1
Sen edessä täytyy tietyssä mielessä nöyrtyä: lihansyönti ei – ideaalitilanteeseen tai -tavoitteeseen verraten – ole kaikilta osin puolusteltavaa. Mutta myös: naudan puolustus siitä löytyy! Lehmä ei juurikaan (hiukan tosin kyllä) kilpaile kanssamme ravinnosta.
Juu, myönnetään. 8) Saatan kyllä jopa etsimällä etsiä faktoja naudan puolesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg27009#msg27009). Selvää puoltoa on nähtävissä. Mutta niin kovasti tykkään.
-
Tälle porukalle täytyisi kasvissyönnin ilosanomaa viedä:
Lihansyöntiä ei saa rajoittaa lailla, katsoo enemmistö suomalaisista
Lähes joka viides suomalainen ilmoittaa syövänsä lihaa päivän jokaisella aterialla. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/ecef93e9-cbd1-47bf-b31d-053096fe2d70)
Tässä "vuotaneessa" suunnitelmassa lihan syönnin vähentäminen on mukana:
Ilmastoruokaohjelma pantiin virkamiesvalmisteluun vasta, kun HS oli kysynyt kirjallisesti sen valmistelusta (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009154311.html)
-
Pitäisi (ja pitäisi):
Lihansyönti teollisuusmaissa pitäisi vähentää kahteen burgeriin viikossa – Uuden raportin mukaan ilmastotoimet etenevät oikeaan suuntaan, mutta liian hitaasti (https://www.maailma.net/uutiset/lihansyonti-teollisuusmaissa-pitaisi-vahentaa-kahteen-burgeriin-viikossa-uuden-raportin)
[..] Kestävään ruokavalioon on siirryttävä viisi kertaa nopeammin. Se tarkoittaisi märehtijöiden lihan syömisen vähentämistä keskimäärin kahteen hampurilaispihviin viikossa Euroopassa, Amerikassa ja Oseaniassa, raportissa lasketaan.
Suomi kuuluu Eurooppaan. Vrt. juuri edellä.
Märehtijöiden? Niin, tuossa ei muuten sitten luvata oikein ruusuisia näkymiä luomulihallekaan. Sian ja kananlihan tuotanto luomuna on täällä minimaalista: ks. tänne (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg29129#msg29129) tai tänne (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg27086#msg27086).
-
Suomen Uutiset raportoi tällaisesta kapinaliikkeestä:
Maidot lattialle – nyt tulee Eläinkapina! (https://www.suomenuutiset.fi/maidot-lattialle-nyt-tulee-elainkapina/)
Mediassa kerrotaan lähes päivittäin erilaisista aktivistiryhmistä, jotka hakevat näkyvyyttä ajamalleen aatteelle tukkimalla teitä, sotkemalla taideteoksia ja liimaamalla itsensä kiinni erilaisiin paikkoihin. Yksi nousevista tähdistä aktivistirintamalla ovat eläinkapinalliset, joiden mielipuuhaa on kaataa maidot kaupan lattialle. Monet näistä aktivistiryhmistä saavat rahoitusta upporikkaiden amerikkalaisten rahoittamalta säätiöltä.
Eläinkapina (Animal Rebellion) on Elokapinaa muistuttava liike, jonka tavoitteena on Britannian karjatalous- ja kalastuselinkeinojen täydellinen lopettaminen. Lihan ja kalan sijasta ihmisten pitäisi siirtyä syömään pelkästään kasvipohjaista ruokaa.
-
MMM toivoo, että tästä löytyy ratkaisu:
MMM rahoittaa nautojen ruokinnan ilmastokestävyyden kehittämistä (https://mmm.fi/-/mmm-rahoittaa-nautojen-ruokinnan-ilmastokestavyyden-kehittamista)
Luonnonvarakeskuksen vetämän konsortion hankkeessa tarkastellaan pötsimetaanin muodostumista vähentävän rehun lisäaineen käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä. Lisäksi selvitetään tuottajien ja kuluttajien asenteita.
[..]
Euroopan unioni hyväksyi keväällä 2022 ensimmäisen pötsimetaanin muodostumista vähentävän rehun lisäaineen, 3-nitro-oksipropanolin. Lisäaine hyväksyttiin käytettäväksi lypsylehmien, emolehmien ja siemennettyjen hiehojen rehussa.
Asenteita lienee syytäkin tutkia. Hyvin äkkiä joku ehtii vaatia, että nautojenkin on saatava lisäaineetonta ruokaa. Ja joku keksii siirtymän ihmiseen: onko maito ja liha varmasti tuon jälkeen turvallista? Kaukaa haettu? Vrt. mitä tapahtui GMO-rehun kanssa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=79.msg9551#msg9551).
-
Saattaa tällainenkin ilmiö olla olemassa:
Viewpoint: ‘Cattle laundering’ — Is the beef industry deforesting the Amazon? (https://geneticliteracyproject.org/2022/11/04/viewpoint-cattle-laundering-is-the-beef-industry-deforesting-the-amazon/)
Mutta kyllä sitten on myös tahoja, joiden tavoitteena on heittää lokaa brasialaisten puhtaankin "pyykin" päälle. Totuuden löytäminen tuossa asiassa voi olla hyvinkin kimuranttia. Joku tällainen tieto sen tuossakin paljastaa:
Some 5% of cows were at least partially raised in protected areas.
Eli 95% kohdalla ei ollut huomauttamista?
Tuo katkelma GLP:ssa. Kannattanee käydä läpi, mitä sanoo alkuperäinen artikkeli:
Some people launder money. Other people launder cattle.
The beef industry is flattening the Amazon, even when companies tell you it’s not (https://www.vox.com/science-and-health/2022/10/19/23403330/amazon-rainforest-deforestation-cattle-laundering)
Jopa niin – tällä kertaa – että tarkistaa, kuka sanoo, että se onkin noin.
Esille tässä triidissä, koska kysymyksestä on täällä jo vanhastaan keskusteltu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg14432#msg14432). Ei mene oikeastaan otsikon ohi.
-
Juu, myönnetään. 8) Saatan kyllä jopa etsimällä etsiä faktoja naudan puolesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg27009#msg27009). Selvää puoltoa on nähtävissä. Mutta niin kovasti tykkään.
Jos siis jostain löytyy jotain hyvää sanottavaa naudan puolesta, niin ihan varmasti sen huomaan:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦 uudelleentwiittasi
Antti J Saari
@AnttiJSaari1·8. marrask.
Viljahinnan noustessa naudan vahvuus muuttaa heikosti sulavaa kuitua laadukkaaksi elintarvikkeeksi tulee esiin. Sokeriteollisuuden jäte korvaa meillä tänä vuonna n. 200tn viljaa. #kiertotalous @ViljelijanBer @ValioFi
-
Rajumpi, biologiaan pohjautuva lihan puolustus:
Viewpoint: Evidence does not support ‘plant good, animal bad’ mantra. Humans are hard-wired to eat meat (https://geneticliteracyproject.org/2022/11/15/viewpoint-evidence-does-not-support-plant-good-animal-bad-mantra-humans-are-hard-wired-to-eat-meat/)
“Clear and abundant” evidence exists that hominins, our ancestors, began eating meat about four million years ago, Professor Neil Mann explained during a presentation to the recent Societal Role of Meat Summit in Dublin.
Not only was this necessary to enable early humans to survive the move from jungles to savannah environments, it also led to physiological and biochemical changes, enabling humans to evolve larger brains while expending less energy on digestion.
While our jungle dwelling pre-human ancestors were predominantly plant eaters, this was not an option in the more open savannah grasslands where grasses containing non digestible cellulose was the predominant form of plants.
Tiedoksi. Mutta ei tietenkään niin, että ihmisten pitäisi yhä olla luonnonmukaisia tuossa asiassa. ;D
Mutta ehkäpä niin, että tuosta irtipääsemisen ei pidä odottaa olevan helppoa. Vrt. tämä löytämämme huomio (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg10599#msg10599).
-
YLE kertoi:
Kasvissyöjä saa merkittävää etua hintojen noustessa – katso, miten makaronilaatikon hinnasta saa puolet pois (https://yle.fi/a/74-20004581)
Saako todella? Faktan tarkistukseen. Käytetään samaa kilokalorimenetelmää kuin edellä toisessa triidissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg29479#msg29479). Ja käytetään samaa tietolähdettäkin.
Otetaan käsittelyyn juuri se makaronilaatikko. Ainekset erosivat oikeastaan vain yhdessä suhteessa.
https://www.sulamo.fi/kalorit/jauheliha
https://www.sulamo.fi/kalorit/soijarouhe
400 grammassa jauhelihaa on n. 680 kcal. 70 grammassa soijarouhetta n. 245 kcal.
Jopa oli YLE asialleen todistelun tavan valinnut! Ruoasta puolet pois, hinnastakin puolet pois?
Otsikosta ja tuosta riippumatta juttu kuitenkin myöntää:
Täysin yksiseltteisesti ei voida kuitenkaan sanoa, että jokin ruokavalio olisi halvempi kuin toinen. Sekä sekaruokavaliolla että kasvisruokavaliolla voi syödä joko todella edullisesti tai kalliisti. Kaikki riippuu siitä, minkä hintaluokan tuotteita valitsee.
Senhän mekin tottavieköön siellä toisessa triidissä osoitimme! Sekä tomaateilla että kinkuilla.
Apropoo, vegevaihtoehto jouluna:
Vegem Seitankunkku 550g
15,90
28,91/kg (https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/vegem-seitankunkku-550g-6430068080067)
Luomukinkun hinnoissa.
***
Piia Jallinojan tähän näkemykseen...
[..] mutta on mahdollista, että ilmastonmuutospuhe yhdessä hinnan nousun kanssa saa jotkut ihmiset korvaamaan enemmän jauhelihaa vaikka linsseillä. Muutokset eivät kuitenkaan ole väestötasolla nopeita, ellei hinta nouse nopeasti moninkertaisesti. [..]
... on aika... herkullista... kommentoida tällä:
Käännökseni:
"Jokaisessa kadunkulmassa tarjotaan herkullista liharuokaa. 3000 vuotta hindulaisuutta ei ole kyennyt uudelleenkasvattamaan [intialaisia] ihmisiä vegetaristeiksi."
-
Huhu ja huhun alasampuminen:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·22t
Pohjois-Amerikassa on uutisoitu "kasviproteiinivillityksen olevan ohi". Syynä on ollut Beyond Meatin pörssikurssin syöksy. Elintarvikeyhtiöt kertovat, että vegebisnes on vielä alkumetreillä, ja uutiset sen kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja.
https://www.producer.com/markets/plant-based-potential-touted/
Hyvä, koska poika lupasi juuri äskettäin tarjota minulle Beyond Meatin annoksen. Ja minä lupasin syödä sen! ;D
-
Tämän vaihtoehdon puolustus. Georg Monbiot (Guardian):
Beyond the ‘yuck factor’: Precision fermentation of bacteria could dramatically soften environmental footprint of livestock-linked food production (https://geneticliteracyproject.org/2022/11/29/beyond-the-yuck-factor-precision-fermentation-of-bacteria-could-dramatically-soften-environmental-footprint-of-livestock-linked-food-production/)
-
Tämä on brasilialaisen naudanlihan kannalta paradoksaalinen linjaus:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·15t
EU kieltää raaka-aineiden ja elintarvikkeiden tuonnin sademetsästä hakatuilta alueilta. Koskee erityisesti #palmuöljy #kumi #soija #kaakao #suklaa #naudanliha kielto rajoittuu metsäalueisiin, jotka on hävitetty 31.12.2020 jälkeen.
Schutz des Regenwaldes
EU verbietet Soja, Palmöl und Rindfleisch aus Entwaldung (https://www.agrarheute.com/politik/eu-verbietet-soja-palmoel-rindfleisch-entwaldung-601056?utm_campaign=share-link&utm_source=agrarheute&utm_medium=twitter)
EU agrees law preventing import of goods linked to deforestation (https://www.reuters.com/business/environment/eu-agrees-law-preventing-import-goods-linked-deforestation-2022-12-06/)
Koska se toisaalta sallii sen tuonnin alueilta, joilla sen tuotanto ei aiheuta metsäkatoa.
Kaiken brasilialaisen lihan ylimalkainen boikotointi tulee... kielletyksi?
Mutta niinkuin odottaa sopi, cerradon alueesta kiistellään vielä, sitä tulee toinen "erä":
In Brazil, the country responsible for the most deforestation, some environmental advocates praised the law, while also saying it did not go far enough. The law did not extend protection as they hoped to "other wooded land" that has trees but is not a dense, closed forest.
That means 600,000 square kilometres of woodland in the Cerrado savanna - the fastest growing frontier of agricultural expansion in Brazil - would not be subject to the law, according to the Brazilian non-profit Cerrados Institute. That's an area roughly as big as Ukraine.
"The European Union thinks it's alright to consume products linked to losses of the most biodiverse savanna on the planet? That doesn't seem smart," said Yuri Salmona, director of the Cerrados Institute.
Joten tulemme vielä näkemään sitä, että kaikkea tuontilihaa sieltä kehotetaan välttämään.
(Perinteisesti tämän erilliskysymyksen tarkastelua tämän "väärän" otsikon alla. Ks. kuitenkin edellä.)
-
Hesarista ja radiosta saa sen käsityksen, että nyt yhä innokkaammin puhutaan juuri kasvissyönnistä tavallisen ihmisen ilmastokeinona.
On ehkä vähän niin, että muilla alueilla keinot on käytetty. Ja liikkumisen rajoittamista tai siirtymistä taas ahtaaseen (ja kylmään) asumiseen ei rohjeta suosittaa.
Tästä raportista tuo lienee lähtenyt:
Kuluttajien ilmastoystävälliset valinnat helpottavat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista (https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/kuluttajien-ilmastoystavalliset-valinnat-helpottavat-suomen-ilmastotavoitteiden-saavuttamista/)
Kuten voi huomata, inhottavia vaihtoehtoja siinä vältellään. Ei esimerkiksi tuoda esiin, miten lihaa syövistä kotieläimistä luopuminen voisi näkyä. Se on nyt se ihmisten ruoka (lihav. HJ):
”Jos suuri joukko kuluttajia valitsee ilmastovaikutuksiltaan parhaita, vähähiilisiä ruokatuotteita, tavaroita ja palveluja, ja yritykset reagoivat vähähiilisen kysynnän kasvuun vähentämällä päästöjään entistä nopeammin, on mahdollista saada aikaan vielä huomattavasti lisää päästövähennyksiä. Kuluttajien pitäisi kuitenkin saada nykyistä paremmin tietoa ruoan, tavaroiden ja palveluiden hiilijalanjäljestä ostopäätösten tueksi”, sanoo Seppälä.
-
Tässä se on:
Tutkimus: Rikkaiden maiden pitää leikata lihankulutustaan reippaasti, mutta monilla köyhillä alueilla sitä voisi lisätä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/65d022c3-75a0-4c33-a37e-bab33d59a225)
Liha on tärkeä valkuais-, vitamiini- ja kivennäisainelähde ja sen tuotanto ja jalostus työllistää arviolta 1,3 miljardia ihmistä.
Mutta sitten siinä on se, että köyhillä alueilla tuohon ei riitä rahaa. Mitä varmasti rikkaissa maissa riittää. Jopa tähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg25367#msg25367).
Jotain kohtuullisuutta tässä liha-asiassa etsitään. Mutta sitä ei oikein erilaisilta ääriasenteilta tahdo löytyä. MT:n työllistämisargumentti on ymmärrettävä, mutta ei oikeastaan hyvä. On helposti löydettävissä esimerkkejä asioista, jotka ovat (selvästi) vahingollisia, mutta työllistävät maailmaa hyvin. En väitä lihan tuotannon niihin kuuluvan. Tuon lainatun lauseen alkuosa pätee.
-
Muistatko? Tämän ruokabuumin piti mullistaa lihan syöminen, pöhinälle karu loppu: "Kaupaksi on mennyt vain 10–20 kiloa" (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5620036)
Oliko heinäsirkan hyppy lautaselle Suomen nopein ruokatrendi? Tuskin kesti kahta vuottakaan.
Kyllä täällä vielä aika hyvin muistetaan, kun tiiviisti asiaa seurattiin. Mutta tämä on siis tilanne nyt:
HU:n selvityksen mukaan sirkkaruokaa saa Helsingistä enää vain sattumalta, lähinnä kahdesta Fat Lizard -ravintolasta: Helsingin keskustassa ja Herttoniemessä sekä Espoon Otaniemessä. Samalla sirkkafarmareiden määrä maalla romahti.
Syyskuussa 2017 maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti sallivansa hyönteisten myynnin ihmisravinnoksi. Alkoi hurja pöhinä. Enimmillään kasvattajia oli 50. Nyt rekisteröityjä on enää 20, mutta niistä monikaan ei toimi aktiivisesti.
Mutta minäpä muuten myös uskon, että tästä voi kuitenkin tulla menestystarina:
Sirkkoja ja matoja menee nyt etupäässä vientiin ja eläinten rehuksi. Uutta menestystä odotetaan mustasotilaskärpäsen toukista, mutta niitäkään ei syötetä ihmisille.
-
Keski-Pohjamas kertoo (vähän):
Maitotalouden osuus ilmaston lämpenemisessä voi
vähentyä – Kalajoella saatiin oppia Kaliforniasta karjatalouden metaanipäästöjen alentamiseen (https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/652296)
Karjatalouden metaanipäästöjen hallinta voi johtaa siihen, että maitotalouden osuus ilmaston lämpenemisessä vähenee. Siihen päästään tällä tietoa Kaliforniassa jo lähivuosina ja Suomi voi seurata hyvänä kakkosena
Kaiketi siinä ohella vähenee naudanlihankin ilmastosyntitaakka?
Metaani on kyllä aika mystinen kasvihuonekaasu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg29628#msg29628) muutenkin.
-
Feikkilihaa nyt ajetaan oikein tosissaan:
Bill Gates: Nuclear Power and Fake Meat can Save Us from Climate Change (https://wattsupwiththat.com/2023/01/13/bill-gates-nuclear-power-and-fake-meat-can-save-us-from-climate-change/)
Maistuisiko printtiliha – miksi kasviproteiinin pitää näyttää lihalta? (https://areena.yle.fi/1-64818871)
Ruokateollisuus uudistuu jatkuvasti ja kasviproteiinit ottavat yhä enemmän jalansijaa alalla. Tällä hetkellä etenkin tuotteiden maulla ja koostumuksella voittaa kuluttajan puolelleen. 3D-tulostettu printtiliha on hiipimässä myös Suomen markkinoille. Vielä sitä ei kaupan hyllyltä saa, mutta muutaman ravintolan menusta sen voi jo löytää. Toimittaja Emma Halla-ahon haastattelussa on kokkolalaisen Meeat Food Techin tuotekehitysjohtaja Jyri Hänninen.
Kun tuota ajatusta oikein... maistelen, niin se voisi olla jopa yhteensopiva tämän kanssa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg29507#msg29507). Jos tuote maistuu (tuoksuu?) ja tuntuu suusta lihalta, se on lihaa!
-
GLP:n artkkelin mukaan se ei ole helppoa:
‘Like turning a golf ball into string’: Making meat substitutes is not easy (https://geneticliteracyproject.org/2023/01/23/like-turning-a-golf-ball-into-string-making-meat-substitutes-is-not-easy/)
-
Täältä taas jännää tietoa:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·17t
Ruminant BioTech kehittää kapselia, joka möllöttää märehtijän pötsissä ja vapauttaa hitaasti metaanintuottoa ehkäisevää yhdistettä. Tämä on aivan erilainen lähestymistapa kuin rehun lisäaine, ja sopisi laiduntavalle karjalle. Toivotaan että tämä onnistuu.
‘Set and forget’ tech may slash emissions (https://www.farmersweekly.co.nz/technology/set-and-forget-tech-may-slash-emissions/)
***
Pelastetaan nauta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg29017#msg29017)! Se on uhanalainen laji! 8)
-
Kaikenlaista sitä löytyykin:
Kasvisnäkkäri 100 g LUOMU
Kategoriat: Kuivatuotteet, Luomutuotteet
3.9 EUR (https://risetti.fi/p/kasvisnakkari-100-g-luomu/)
Että luomua. Mutta että kasvisnäkkärikin.
Myönnän, että minulta puuttuu mielikuvitusta kuvitella, mikälainen olisi lihanäkkäri. (Jotain tällä oikean puoleisella tiskillä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1014.msg20607#msg20607)?)
Mutta hei! Tuo hinta! Nyt on aika siirtyä toiseen triidiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg31075#msg31075).
-
Maksumuurin takana, mutta jotain pahaa kasvisvaihtoehdolle?
Ruotsalaistutkimus: Useiden kasviproteiinien ravinteet imeytyvät huonosti
Kasviproteiinien ravinteet eivät välttämättä imeydy tehokkaasti. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/e1771bd5-2d1e-480a-a372-ab2ef241a574)
***
Ei välttämättä liity tuohon, mutta synkemmältä näyttää mitä luultiin:
Big Meat is alive and thriving: Plant-based and cellular meat may be a commercial flop (https://geneticliteracyproject.org/2023/02/03/big-meat-is-alive-and-thriving-plant-based-and-cellular-meat-may-be-a-commercial-flop/)
Jotain tällaista osasin odottaa kasvisyöjien kanssa käymieni keskustelujen pohjalta:
What remains looks more like a niche category than a meaningful displacement of an entrenched industry. After Beyond, Impossible and their copycats spent years trying to seduce everyone away from meat, it appears their best customers are, well, the 5% of the population who didn’t eat meat in the first place. Kevin Lindgren, director of merchandising at food distributor Baldor Specialty Foods Inc. in New York, says more restaurants are ordering plant-based burgers simply to make sure they have something to serve vegetarians “that’s not a salad or cauliflower.”
Mikä pahinta, suuri osa tuosta 5%:sta ei kaipaa tuollaisia korvikkeita. Kaipaavat kyllä ravintoloissa kunnolla tehtyä kasvisruokaa. Joku surkea ja/tai mielikuvitukseton salaatti ei riitä.
-
Tätä kuitenkin puuhataan:
Suomalaisten lihansyönnin vähentäminen hiertää hallitusta (https://yle.fi/a/74-20016129)
Siinä on alustavasti kohtia, jotka on helpohko sopia ja toteuttaa:
Ilmastoruokaohjelman laatiminen on listattu hallitusohjelmaan. Kirjauksen mukaan ohjelma tähtää kulutetun ruoan kasvihuonekaasujen pienentämiseen sekä ihmisten ymmärryksen lisäämiseen ruoantuotannosta. Lisäksi yhteiseksi tavoitteeksi kirjattiin, että julkisissa hankinnoissa lisätään kasvispainotteista ruokaa ja lähilihaa*) suositaan. Myös ruokahävikki halutaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä.
(lihav. HJ)
Mutta sitten kun tullaan täysi-ikäisten kansalaisten omiin valintoihin ruokakaupassa, törmätään pian samaan problematiikkaan kuin luomutavoitteessakin:
Eli olemme päätymässä siihen, että Pro Luomu ja valtiovalta (ja EU), jotka ovat ottaneet tavoitteekseen myös lisätä luomun kysyntää, eli ostamista kaupassa, ovat ottaneet itselleen kutakuinkin toivottoman tehtävän.
Sen, kuka on oikeassa, saamme ehkä tietää piankin. Tämän EU-rahoitteisen kampanjan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg30324#msg30324) pitäisi jossain ajassa näkyä luomun myyntiluvuissakin. Sikäli mikäli Pro Luomu meille niistä kertoo. 8)
_______
*) joka kirjaus mitä ilmeisemmmin perustuu yksioikoiseen (ja ilmeisen väärään) teoriaan siitä, että lihan kuljetuskustannukset olisivat merkittävä kasvuhuonepäästöjen lähde. Se kun sopii muista syistä ko. poliitikollle. Mutta kyllä lehmä piereskelee ja hönkii yhtä paljon Suomessa kuin Brasiliassakin. Ja se metaani menee samaan ilmakehään.
Jos vaikka Uudessa Seelannissa otetaan tämä käyttöön (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg31069#msg31069), voisi olla ilmastoystävällisintä ostaa liha sieltä.
Tai jos Suomessa tämä:
Näin Atria aikoo keventää naudanlihan hiilijalanjälkeä – tavoitteena merkintä kuluttajapakkauksiin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/8e13c24a-1ddc-491a-b668-f1f99be19bc9)
Sen merkitys, sijaitsevatko nuo tilat sattumoisin syöjää lähellä, ei ole suurensuuri.
-
Tuotannosta:
Lihantuotanto väheni kriisivuonna vain kaksi prosenttia – naudanlihan kulutus laski seitsemän prosenttia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/6c7f174d-ccac-4403-b649-15cbc6cdf1f3)
Lihan kokonaiskulutus laski Kantar TNS Agrin ennakkotietojen mukaan viime vuonna kaksi prosenttia edellisestä vuodesta.
Tilaajalle
Mutta kyllä se kulutustakin heijastaa. Kuten tuokin ote uutisesta sanoo. Hallituksella (edellinen puheenvuoro) on edessään iso urakka.
Lihatiedotus ei ole vielä päivittänyt viime vuoden kulutustilastoaan.
-
Pari lainausta tästä jutusta:
Lihansyönti jumittaa hallituksessa – Kurvinen: ”Minä en ainakaan määrää mitä kukin syö” (https://www.is.fi/politiikka/art-2000009375547.html)
Ex-jääkiekkoilija Teemu Selänne nosti lihakeskustelun viikonloppuna uuteen liekkeihin. Selänne ihmetteli Twitterissä jaettua uutista, jonka mukaan hallitus ei ole päässyt yhteisymmärrykseen, kuinka paljon suomalaisten pitäisi vähentää lihankulutusta.
– Ei Tsiisus, valtio päättää mitä ihmisten pitäis syödä niinkö? Kommaritouhua parhaimmillaan, Selänne twiittasi.
Ilmastoruokaohjelma on kirjattu Sanna Marinin (sd) hallituksen hallitusohjelmaan.
– Laaditaan kansallinen ilmastoruoka-ohjelma, joka tähtää kulutetun ruoan ilmastojalanjäljen pienentämiseen sekä ymmärryksen lisäämiseen ruoantuotannosta.
– Lisätään julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa kasvispainotteisen ruoan osuutta. Lihan, kananmunien ja maidon osalta kuntia ohjataan suosimaan suomalaista lähi- ja luomutuotantoa, hallitusohjelma opastaa Kurvista ja hallituskumppaneita.
(lihav. HJ)
Eli tuossa se asetelma on. Kuntia voi noin ohjata, aikuisia kansalaisia ei. Jälkikäteen muuten vasta huomasin minäkin, että tuolla tavalla myös luomu on hallitusohjelmassa.
"Ymmärryksen lisääminen" tarkoittaa nyt sitä ainoaa keinoa, joka hallituksella on. Progandakampanjaa joko luomun tai kasvisruoan puolesta. Tai molempien. Hallituksessa se saattaa tosin jäädä siihen, että löydetään päätösasiakirjaan jokin muotoilu, jonka kaikki voivat hyväksyä?
Yksityiskohta. Nyt voi ehkä tämän jälkeen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=132.msg31228#msg31228) olla hiukan hankalaa suosia luomumunia kunnankaan hankinnoissa?
***
Todelliseen muutokseen on hallituksella todella pitkä matka sekä kasvissyönnin (ks. juuri edellä) että luomun kulutuksen edistämisessä. Kuinka kivinen on tie luomussa, saatamme kohta saada tietää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg31172#msg31172) (ja tietääkö hallitus jo nyt?).
-
Ruotsista, jossa on samaa harrastusta, tällainen näkökulma:
Serverar vi våra barn modernt barkbröd (https://www.landlantbruk.se/serverar-vi-vara-barn-modernt-barkbrod)
När kött ersätts, till och med till växande barn, med alternativ som till största delen består av äggvita och andra förtjockningsmedel har klimathetsen gått för långt, skriver Lena Johansson.
'Barkbröd' on suomeksi tietysti: pettuleipää. Siitähän ei tietysti kirjaimellisesti ole kyse, mutta negatiivista asennetta asiaan sanan käyttö tuossa heijastaa.
-
Hahmotetaan kyllä ongelma:
”Ihmiset eivät ymmärrä omaa parastaan” – näin valtio ohjaa suomalaisten syömistä (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009377017.html)
Paperilehdessä otsikkona oli: "Saako valtio ohjata sitä, millaista ruokaa suomalaiset syövät?"
Mutta vastausta lähestytään pinnallisesti. Ja helpoin argumentein. Vaikkapa terveellisyys on sellainen. Mutta kun juuri siitä on ovat mm. ravitsemussuositukset kauan sitten irtautuneet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=730.msg22012#msg22012).
Sille, että samassa yhteydessä yritetään myös edistää luomun kulutusta, ei tietysti löydy sitäkään vähää perusteita (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg26442#msg26442). Mutta niinkin tehdään, koska asiasta on EU:n puitteissa sovittu.
-
Näinkö helppoa se oli:
Jauhelihan voi ostaa pian biopohjaisessa kääreessä – muovin korvaaminen lähes puolittaa hiilidioksidipäästöt (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/7f3dd07f-4a16-4c29-ba93-5023d6ddfffe)
Ei, nyt joku tietysti kuitenkin tulkitsee asian niin, että nyt on lupa syödä noin kaksinkertainen määrä lihaa. 8)
-
Twiittikommentti EU:n tavoitteista:
https://mobile.twitter.com/BauerWilli_org/status/1625770152066183168/photo/1
Nyt käännetään:
Maanviljelyn tehtävä
Vähemmillä eläimillä
tuottaa enemmän luomulannoitetta
tuottaakseen vähemmän
ja tehdäkseen suuremman määrän ihmisiä kylläisiksl
-
Eri tapoja vähentää metaanipäästöjä:
Lehmien röyhtäilemä metaani edistää ilmastonmuutosta ja siksi siitä halutaan eroon – tutkijat pyrkivät muuttamaan metaanin hiilidioksidiksi (https://yle.fi/a/74-20018244)
Eikö muuten tämäkin ole yksi tapa:
China’s cloned super-cows can produce 100,000 tons of milk per cow — 30% more than U.S dairy cattle (https://geneticliteracyproject.org/2023/02/15/chinas-cloned-super-cows-can-produce-100000-tons-of-milk-per-cow-30-more-than-u-s-dairy-cattle/)
Siis myös jotain 30% vähemmän metaanipäästöjä per lehmä tai maitolitra?
-
Tästäkin yhä väännetään:
KHO päätti: Kasvipohjaista pihviä saa kutsua burgerpihviksi, mutta kasviliha-nimitys joutuu pannaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/68ed251e-ec40-4839-9bb6-3ad02c52c638)
Vaikka täysin kasvipohjaisia elintarvikkeita säännöllisesti käyttävä kuluttaja todennäköisesti on tietoinen kyseisenlaisten elintarvikkeiden sisällöstä ja laadusta, sanaa ”kasviliha” ei voida vielä tällä hetkellä pitää suomen kielessä sillä tavoin vakiintuneena tai tavanomaisena ilmaisuna, että keskivertokuluttaja sen perusteella ymmärtäisi ilman selittämistä tuotteen olevan lihaa jäljittelevä, täysin kasviperäinen elintarvike.
Kuinka tyhmänä KHO keskiarvokuluttajaa oikein pitää? Tulee mieleen, että varmaankin yhtä tyhmänä kuin jäseniään?
-
Otsikon ja ingressin tieto jo riittää (MT):
Lihantuotannon kasvu jatkuu maailmalla ‒ siipikarja dominoi kasvutilastoja (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e7267442-5ffc-495e-bf52-982ad9078a60)
Suurin osa sianlihantuotannon lisääntymisestä tulee tapahtumaan Aasiassa ja kehittyvissä maissa.
Perspektiivin lisäämiseksi keskusteluun suomalaisten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg31199#msg31199) lihansyönnistä.
-
Voi sitä näinkin asettaa asioita vastakkain. Tai vierekkäin, vertailtaviksi:
Europe’s precautionary principle hypocrisy: Allowing unevaluated bug-based food while banning safe GM food and crop chemicals (https://geneticliteracyproject.org/2023/02/28/europes-precautionary-principle-hypocrisy-allowing-unevaluated-bug-based-food-while-banning-safe-gm-food-and-crop-chemicals/)
-
Jotenkin siihen tapaan eräs argumentti luomun puolesta meni, että luomu kyllä riittäisi maailmalle, jos ihmiset siirtyisivät/tyytyisivät kasvispainotteisempaan ruokavalioon.
Nyt ihmiset kuitenkin tarvitsevat ihan kaloreita kylliksi. Toisaalla käytiin läpi eräiden kasvisten toivottomuus (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg29457#msg29457) siinä suhteessa. Mutta käydäänpä nyt läpi jollakin tavalla realistinen kasvisruoka. Ja luomuna. Ja kaupassa. Millä hinnalla niin söisi?
Otetaan alustava alustava lista vaikka täältä:
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/liha-ja-kasviproteiinit-1/kasviproteiinit-ja-juustoproteiinit
Se jakautuu vielä näin:
Kasviproteiinit ja juustoproteiinit
31 tuotetta
- Tofut ja soijapohjaiset
- Papu- ja hernepohjaiset
- Juusto- ja maitopohjaiset
- Muut kasvipohjaiset
Tuosta täytyy tietysti sitten juusto- ja maitopohjaiset hylätä. Mutta katsokaamme muita. Ja täydentäkäämme listaa muualta. Tämä rinnalle, lisäksi:
https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/liha-ja-kasviproteiinit/kasviproteiinit-ja-muu-liha/kasviproteiini-ja-muu-liha
Vähän harhaanjohtavasti ehkä otsikoitu, mutta kasvisproteiineista tuossakin on kyse. Muu-tuotteet ovat kasvispohjaisia. Sen sijaan tuossakin on mukana Mifu-tuotteita, jotka ovat maitopohjaisia, ja jotka on siis tästä hylättävä.
Ehdottomasti halvimpana tuosta nousee tämä hollantilainen luomutuote:
SoFine 250g tofu maustamaton luomu
Kaikki SoFine-tuotteet
~1,69 €
6,76 €/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/sofine-250g-tofu-maustamaton-luomu/8718885890006)
Tutusta paikasta sitten kilokalorit:
https://www.sulamo.fi/kalorit/tofu
Juuri tuolle tuotteelle 1220/kg.
Härkiksessä niukasti halvin oli tämä:
Härkis 250g original härkäpapumurska
Kaikki Beanit-tuotteet
4,09 €
16,36 €/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/harkis-250g-original-harkapapumurska/6430043013219)
Tutusta paikasta sitten kilokalorit:
https://www.sulamo.fi/kalorit/h%C3%A4rkis
Juuri tuolle tuotteelle 2060/kg.
Niinpä teoreettisesti tuo olisi mahdollista. Ja jopa luomutuotteilla! *)
Mutta hyvin nopeasti listoja selatessa hinnat nousevat 15-20 euron kilohintohin ja yli. Eli yli jauhelihan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg31641#msg31641), joka tavallaan itsestään tulee vertailukohdaksi. Yllättäen muuten luomutuotteet eivät pompsahda noilta listoilta esiin kalleimpina. Sen voi vielä huomata, että luomuna on kilpailukykyiseen hintaan tarjolla ulkomaista soijasta tehtyä tofua. Mutta ei lainkaan kotimaista härkäpavuista tehtyä härkistä. Noissa listoissa: muulla ehkä on? Nyhtökauraa, jonka vielä jonkin aikaa sitten piti median mukaan olla Se Tuote, oli tarjolla yhteensä vain yksi tuote. Ja luomuna ei ollenkaan.
______
*) jos ihmiskunta tuolle linjalle yleisesti lähtisi, tofu olisi tietysti tehty edullisimmasta geenimuunnellusta soijasta! Ja härkäpapu tuotettu tehokkaimmalla tavalla:
Ja tietysti joudumme muistuttamaan, että myös härkapavun kohdalla satotasot (kg/ha) olivat tavanomainen 2 050 ja luomu 1 380.
PS. 8.3.22: Hesarissa tänään pitkästä aikaa — ellei siten ollut ensimmäistä kertaa — luomutuote tarjouksessa:
K-Supermarket tarjosi jalotofua luomuna hintaan14,00 €/kg
-
Erityisrakkaudesta nautoihin linkki tähän artikkeliin:
The Misguided Crusade to Reduce Anthropogenic Methane Emissions (https://wattsupwiththat.com/2023/03/06/the-misguided-crusade-to-reduce-anthropogenic-methane-emissions/)
Juttu on pitkä, enkä osaa valita yksittäistä lainausta pääpointtina. Mutta siltä näyttää, että jotain feelua tuossa asiassa on.
-
Systemaattisesti käydään metaanin — ja epäsuorasti naudanlihan — kimppuun:
Tutkimus: Liha, riisi ja maitotuotteet ruokajärjestelmän suurimpia ilmastopäästöjen aiheuttajia
Uusi tutkimus nostaa esiin ruokajärjestelmän roolin kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana. Suurin ongelma ovat metaanipäästöt, jota aiheuttavat etenkin karjantuotanto ja riisipellot. (https://www.maailma.net/uutiset/tutkimus-liha-riisi-ja-maitotuotteet-ruokajarjestelman-suurimpia-ilmastopaastojen)
Mutta sitkeää on puolustuskin:
Methane Spikes ! (https://wattsupwiththat.com/2022/02/09/methane-spikes/)
Tämän huomion lisäksi...
Seriously, the Nature punchline is, as you may have already guessed: “some researchers fear that global warming itself is behind the rapid rise.”
Yes, that’s right. Global Warming (itself!) may be behind the rapid rise.
... tuossa muistettiin tämä:
There are some interesting points in it concerning suspected and hypothesized sources of the methane and the reason for the rather odd pattern of rise and fall seen in multi-year data.
(lihav. HJ)
Joka minua on aina metaanin kohdalla kiusannut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg29628#msg29628).
PS. Edellisen puheenvuoron pitkä artikkeli on vielä tarkasti lukematta.
-
Cameron English:
Viewpoint: Before you blindly endorse a ‘meatless future’ to limit greenhouse gasses and protect the environment, read this (https://geneticliteracyproject.org/2023/03/07/viewpoint-before-you-blindly-endorse-a-meatless-future-to-limit-greenhouse-gasses-and-protect-the-environment-read-this/)
-
Suomessa tutkitaan tätä keinoa:
43 maitotilaa testaa 3 100 lehmän voimin, miten eläinten röyhtäilemää metaania voidaan vähentää rehun lisäaineen avulla
Yksi lehmä tuottaa noin 150 kiloa metaania vuodessa. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a7aae2c5-a963-4921-a33a-ac20f3c2f282)
Tällä kertaa saamme tietää Hesarista enemmän:
Tutkimus: Lehmille syötettävä lisäaine vähentää metaanipäästöjä rajusti (https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009451812.html)
Ja Helsingin yliopiston sivuilta vielä lisää:
Uuden rehun lisäaineen avulla märehtijöiden metaanipäästöjä voidaan vähentää merkittävästi jo maitotilalla (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmastonmuutos/uuden-rehun-lisaaineen-avulla-marehtijoiden-metaanipaastoja-voidaan-vahentaa-merkittavasti-jo-maitotilalla)
-
Ihminen on sellainen, että kaipaa asioille nimiä. Usein sanoo, että oikeita nimiä. Siitä on tässä kysymys:
Cell-based? Lab-grown? Synthetic? Budding cultured meat industry needs global standardized nomenclature (https://geneticliteracyproject.org/2023/03/14/cell-based-lab-grown-synthetic-budding-cultured-meat-industry-needs-global-standardized-nomenclature/)
Kun sitten keksitään ja ylläpidetään noita nimiä, siitä saa joku... leipänsä. Ja myös leivän päälle pantavaa. Voi se olla jotain noistakin. ;D
-
Tällainenkin asia on nyt tehty epäilyksen alaiseksi:
Kuluttajat ymmällään Yhdysvalloissa: Onko laitumella ikänsä olleen naudan liha sittenkään kaikkein ympäristöystävällisin vaihtoehto? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/6505af32-4d32-4e1e-8846-ff017b894dba)
Tämä asia muuten vaikuttaa muussakin lihakarjassa:
Mafin mukaan laiduntamisen hiilijalanjälki saattaa joskus olla maissia raskaampi. Syy on pitempi aika, minkä pelkästään nurmiruokittu nauta vaatii saavuttaakseen teuraspainon.
Pitempi elämä on varmasti eläimelle mukavampi asia. Mutta hiilijalanjälkeä se ei pienennä. Ja sama valitettavasti pätee liikunnallisempaan eläinelämään.
-
Tällainen näkökulma:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen ·15t
Tanskassa keskustellaan siitä, mitä tapahtuu jos nautojen määrää vähennetään. Nurmet menevät silloin peltoviljelyyn, jolloin kokonaiskasvihuonekaasupäästöt kasvavat. Ne pitäisi metsittää, mikäli maatalouden päästöjä halutaan alas.
LDM: Køernes metanbøvser er ikke et klimaproblem (https://www.maskinbladet.dk/artikel/79284-ldm-koernes-metanbovser-er-ikke-et-klimaproblem#Kv%C3%A6gbrug)
Mutta kuten otsikosta (ja kuvituskuvastakin) näkyy, metaanista on myös ollut puhetta. Otsikkoon on tullut sanoma, että se ei ole ilmasto-ongelma.
-
Kaikki lehmän puolesta puhuva tieto tarkkaan talteen:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Rehun lisäaine Bovaer on antanut Hollannissa varsin hyviä tuloksia metaanipäästöjen vähentämisessä. DairyCampus: 27-40%, maatilakoe (158 kpl): 28%
Methaanremmer blijkt goed toepasbaar; ‘zelfs geen effect op proces mestvergisting’ (https://www.melkvee.nl/artikel/695027-methaanremmer-blijkt-goed-toepasbaar-zelfs-geen-effect-op-proces-mestvergisting/)
https://twitter.com/AYlhainen/status/1643134045008584704?cxt=HHwWgICz8antys0tAAAA
-
Sarjaamme tai kokoelmaamme lehmän puolesta:
Vielä
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
·4. huhtik.
Viime viikolla Hollannissa oli jännä seurata mitä kaikkea maitotiloilla koetetaan tehdä että typpipäästöt saataisiin alemmas. Lely Sphere on yksi vaihtoehto, sen typpivähennysvaikutus päivitettiin (viranomaiset) juuri 77 %:iin.
https://www.feednavigator.com/Article/2022/07/14/Forget-buy-out-schemes-Dutch-dairy-players-look-to-innovation-to-cut-nitrogen-emissions?utm_source=copyright&utm_medium=OnSite&utm_campaign=copyright
-
Ministeriöiden yhteinen tiedote:
Kotieläintalouden parhaan käyttökelpoisen tekniikan raportti on päivitetty (https://ym.fi/-/kotielaintalouden-parhaan-kayttokelpoisen-tekniikan-raportti-paivitetty)
Paras käyttökelpoinen tekniikka kotieläintaloudessa -raportissa kuvataan suomalaisen kotieläintuotannon tuotantoprosesseja ja kerrotaan alan parhaista käytettävissä olevista tekniikoista (BAT). Raportissa käsitellään tekniikoita ja toimintatapoja, joilla voidaan vähentää ympäristökuormitusta.
Julkaisu sisältää hyödyllistä tietoa sekä viranomaisille että toiminnanharjoittajille. Se sisältää sikojen, siipikarjan, nautojen, lampaiden ja hevosten pidon lisäksi myös turkistarhauksen.
Askarrellaan asiassa siis Suomessakin eikä vain ulkomailla.
-
Lancetissa uusia tuulia:
Ludger Wess uudelleentwiittasi
Louise O. Fresco
@LouiseOFresco · 9. huhtik.
A revolutionary correction [one I have always argued for] to the previous EAT-Lancet diet:
Increased intake of animal source foods is essential to fill the micronutrient gap. This rules out imposing vegan diets for all, leaving individual choices intact -
https://www.foodnavigator.com/Article/2023/03/31/eat-lancet-diet-increased-intake-of-animal-source-foods-recommended-by-researchers-to-fill-micronutrient-gap?utm_source=copyright&utm_medium=OnSite&utm_campaign=copyright]
-
Kaikki innovointi lehmän (!) puolesta on hyvästä:
Lehmien hönkimää metaania yritetään nyt vähentää mantelilla ‒ aikaisemmin on kokeiltu levää, rapsia, sipulia, oreganoa ja kengurun kakkaa
Mantelintuotannon sivutuote on halpa ja ravinteikas rehu. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/05ee541a-8e06-4482-a363-dd02b21e630c)
-
Onko minun naudanlihani nyt tällasen syyn vuoksi vaarassa:
Ministeriö suosittaa laittamaan navetoiden rakentamisen jäihin – EU:n metsäkatoasetuksen vaikutukset nauta- ja lypsykarjatiloihin yhä epäselviä, naudanlihan myyntikielto mahdollinen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/dc31f583-ff13-47c8-aa91-6f6dac8db090)
No, selviää.
-
Merkilliseltä vaikuttaa, mutta kyllä tässä nyt MT:n mukaan ollaan toisissaan:
”Olisin huolissani, jos olisin lihatalojen edustaja” ‒ metsäkatoasetus vaikuttaa tiloihin myös takautuvasti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/4a0df468-0920-4470-a5b2-ac71553b1402)
Metsäkatoasetuksen takautuva vaikutus on suurin ongelma. Metsäkatotulkintaa voidaan soveltaa vuoden 2021 alusta toteutettuihin investointeihin.
”Se merkitsisi, että jo toteutetut tai aloitetut investoinnit, joihin on saatu investointitukea, voivat olla metsäkatoasetuksen vastaisia, jolloin niissä tuotettu liha ei ole enää markkinakelpoisia.”
MMM ei vielä kertonut uutta.
-
Kyllä MT tämänkin eilen sanoi:
Ilmastoruokavalio voi vaarantaa lasten ja vanhusten terveyden (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/a0de43b5-8c3c-45d1-b2dc-ce1595c32caf)
Hyvin imeytyvän proteiinin saanti on tärkeää erityisesti kasvuiässä oleville lapsille ja ikääntyneille. Sinkin- ja raudanpuutos voi häiritä lasten kasvua ja kehitystä.
TILAAJALLE
-
Kaksi tulkintaa:
EU:n metsäkatoasetus hämmentää Suomessa: ministeriö kehottaa jäädyttämään tilojen rakennushankkeita (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009528659.html)
EU-parlamentti äänesti keskiviikkona osaltaan voimaan asetuksen, jolla yritetään estää metsän hävittämistä. Tulkinta on auki, voiko esimerkiksi nautakarjalle tarkoitetun navetan tieltä kaataa metsää Suomessa.
[..]
Kailan mukaan Suomi haluaa EU:lta selvyyden siitä, miten metsäkato määritellään.
”Haluttiin säilyttää Amazonin sademetsät, mutta asetus kirjoitettiin väärin”, Kaila sanoo.
”Asetuksessakin todetaan, että EU antaa siitä tulkintaohjeen. Tuomme esiin Suomen olosuhteet ja pyrimme vaikuttamaan, että tästä saataisiin järkevä lopputulos. Jaksan uskoa vielä, että tähän löydetään ratkaisu.”
Metsäkatoasetus hyväksyttiin parlamentissa – Sarvamaa tyrmää nauta- ja lypsykarjatiloille epävarmuutta luovan asetuksen: ”Komissio sortuu tässä pahimman luokan moraaliposeeraukseen” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/914cfb5e-3447-448b-81e7-f95c9ec7b3a1)
Metsäkatoasetuksen on määrä tulla voimaan jo touko–kesäkuussa. Sen on tarkoitus ehkäistä metsäkatoa sekä EU:n sisällä että ulkopuolella. Asetus koskee kaakaota, kahvia, soijaa, palmuöljyä, naudanlihaa ja puuta sekä niistä johdettuja tuotteita.
Kolmas tulkinta (minun!): asetus kirjoitettiin sillä tavalla väärin, että tarkoitus oli vain kieltää/ehkäistä naudanlihan tuonti Brasiliasta, mutta vahingossa kiellettiinkin koko naudanliha.
-
Tuore kanta tästä:
Petteri Orpon ilmastoasiantuntija nostaa esiin Suomen ”kansainvälisen erikoisuuden”: ”On tärkeää spesifioda, mikä on ongelma ja mikä on järkevää politiikkaa” (https://www.talouselama.fi/uutiset/petteri-orpon-ilmastoasiantuntija-nostaa-esiin-suomen-kansainvalisen-erikoisuuden-on-tarkeaa-spesifioda-mika-on-ongelma-ja-mika-on-jarkevaa-politiikkaa/14a79d73-1d40-4866-a567-55da7c07d797)
Taalaksen mielestä ilmastonmuutos voidaan ratkaista suhteellisen pienillä muutoksilla arkielämään. Esimerkiksi ruokavaliossa tulisi välttää soijarehulla tuotettua lihaa.
Täällä oli täsmennys (2021):
Petteri Taalas: Ilmastonmuutos jatkuu ja siksi Suomen kannattaa pitää huolta omasta ruuantuotannosta – "Maailman ravinnontuotantokyky tulee häiriintymään" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/a228116f-e70f-595d-8ef2-750894468ca9)
Tätä mieltä on Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas.
"Ruokaturva on ilmastonmuutoksen eräs pitkän aikavälin uhka, ja maailman ravinnontuotantokyky tulee häiriintymään. Siksi on tärkeää pitää huolta omasta ruuantuotannosta ja tuotantokykyä yllä eli esimerkiksi pellot viljelykunnossa, vaikka se olisi kalliimpaa kuin eteläisessä Euroopassa", Taalas sanoo MT:lle.
"Lihantuotannossa on tärkeää luopua tuontirehusta etenkin, jos se on sademetsiä hävittämällä tuotettua soijaa. Lihan tuotannon ilmastovaikutusta voidaan vähentää ravinnon ja lannan käsittelyn avulla."
Eli Brasilian sademetsät ne hänenkin ajatuksissaan siellä yhä kummittelevat.
-
Tottakai (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg29409#msg29409) tämän huomasin ja linkkaan:
Uutta tietoa metaanista – märehtijät eivät olekaan ilmaston pilaajia vaan tarjoavat ratkaisuja ilmastohaasteisiin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/f6d74e9e-e255-44c4-b4de-8320ae898e29)
Metaani on ilmastokeskustelun isoimpia teemoja. Märehtijöitä on totuttu maalittamaan ilmaston pilaajiksi, koska karjataloudesta vapautuu metaania. Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen.
Lainataan tässä vaiheessa vaikka kuvatekstiä:
Kiertävä metaani syntyy märehtijöiden ruuansulatuksen sivutuotteena. Märehtijöiden tuottama metaani on biogeenistä eli kiertävää. Se on eri asia kuin fossiilinen metaani.
-
Toinen samasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg32777#msg32177) MT:ssa:
Tutkija: Nautojen metaanipäästöjen vaikutus on yliarvioitu, mutta se ei vapauta vastuusta – päästöjen vähentäminen on silti tärkeää (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/74a6bad3-e403-4a06-8247-b556a81bd3a6)
Karjan metaanipäästöissä on suuria eroja eri puolilla maailmaa.
Märehtijät eivät olekaan ilmaston pilaajia, Koneviesti otsikoi sunnuntaina. Onko lehmien metaanipäästöt nyt siis julistettu merkityksettömiksi ilmaston lämpenemisen kannalta?
Ei sentään, johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta toteaa. ”Asia ei ole niin yksinkertainen.
-
Tämä on ihan tällaisenaan kiva muistaa:
Kymmenessä suurimmassa karjamaassa yhteensä lähes 90 prosentta maailman naudoista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/0d38030d-d4bf-4f7a-bc83-9b8912c8629a)
Intian asemaa ei uhkaa mikään muu maa. Siellä nautoja on yli sata miljoonaa enemmän kuin kakkossijaa pitävässä Brasiliassa.
TILAAJALLE
Vaikkapa niitä metaanipäästöjä ajatellessa.
-
Onko minun naudanlihani nyt tällasen syyn vuoksi vaarassa:
Ministeriö suosittaa laittamaan navetoiden rakentamisen jäihin – EU:n metsäkatoasetuksen vaikutukset nauta- ja lypsykarjatiloihin yhä epäselviä, naudanlihan myyntikielto mahdollinen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/dc31f583-ff13-47c8-aa91-6f6dac8db090)
No, selviää.
Näin siinä kävi:
EU hyväksyi uusien navetoiden rakentamista hankaloittavan metsäkatoasetuksen – Suomi äänesti tyhjää (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/5bd86185-fcf5-44bc-8e2f-6c3aad048c56)
Asiantuntija pidättää hengitystään sen suhteen, mikä vaikutus metsäkatoasetuksella on metsätalouden harjoittamiseen.
-
Nyt voidaan ehkä perustelluisti näin sanoa:
Sekä lihan kulutuksen että tuotannon laskun ennustetaan jatkuvan edelleen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/0c4ac372-5e19-4ee2-bd25-5583884d29f7)
Kuitenkin muistaen, että lihankulutus henkeä kohti laski vain kuutisen kiloa. Palattiin vuoden 2005 tasolle. Eikä vielä suinkaan viime vuosisadan alhaisiin lukemiin (https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html).
Luke samasta:
Ruuan hintaan kohdistuvat paineet hellittämässä (https://www.luke.fi/fi/uutiset/ruuan-hintaan-kohdistuvat-paineet-hellittamassa)
Kustannusten nousu ja sen myötä kohonneet tuottaja- ja kuluttajahinnat ovat saaneet aikaan merkittäviä muutoksia Suomen lihamarkkinoilla. Sekä lihan kulutus että tuotanto vähenivät vuonna 2022, ja molempien ennustetaan supistuvan edelleen myös vuonna 2023. Hintojen nousun myötä kulutus on siirtymässä edullisempiin tuoteryhmiin. Lihan kulutuksessa suurin lasku koettiin vuonna 2022 naudanlihassa ja lihan tuotannossa sianlihassa.
Luomulihan tilanteen olemme käsitelleet täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31804#msg31804) erikseen.
-
Asiassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg32433#msg32433) on etujärjestö korottanut ääntään:
MTK vaatii valtiota antamaan takeet jatkosta nautatiloille, joihin metsäkatoasetus iskee (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/4ea10ee6-45f1-4dfd-ad4b-41972e8e7bfe)
-
Edelleen edelliseen. Kiistaa tiedottamisen tavasta, mutta itse kysymys on vielä "vaiheessa":
Ylijohtaja Kaila vastaa MTK:n Marttilan kritiikkiin: ”Investointeihin liittyvistä riskeistä oli kerrottava. Olisi ollut vastuutonta, jos asiasta olisi vaiettu ja jätetty varoittamatta viljelijöitä” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e7abfe28-f2e4-4220-9cf8-0b73be7cea03)
Vastausta EU:lta tuon hetken esillä vilahtaneen uutisen mukaan yhä odotellaan.
PS. 10.06.23: Seuraava on yhä tilanne.
EU:n metsäkatoasetus tulee voimaan kesäkuun lopussa ‒ MMM suosittaa yhä nauta- ja lypsykarjatiloja viivästyttämään uusia investointeja (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d48e0c72-7497-4e56-8385-77a94f70bf89)
Varsinaiset komission suuntaviivat julkaistaan aikaisintaan ensi syksynä. Tätä ennen komissio julkaisee myös vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa.
-
YLE kertoi:
Kasvissyöjä saa merkittävää etua hintojen noustessa – katso, miten makaronilaatikon hinnasta saa puolet pois (https://yle.fi/a/74-20004581)
Saako todella? Faktan tarkistukseen. Käytetään samaa kilokalorimenetelmää kuin edellä toisessa triidissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg29479#msg29479). Ja käytetään samaa tietolähdettäkin.
Otetaan käsittelyyn juuri se makaronilaatikko. Ainekset erosivat oikeastaan vain yhdessä suhteessa.
https://www.sulamo.fi/kalorit/jauheliha
https://www.sulamo.fi/kalorit/soijarouhe
400 grammassa jauhelihaa on n. 680 kcal. 70 grammassa soijarouhetta n. 245 kcal.
Saman intuitiivisen väärän käsityksen esitti tänään Hesarin toimittaja:
Suomalaisten elintaso romahti ehkä rajummin kuin käsitämmekään (https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009618005.html)
Kuluttajat ovat voineet muuttaa kulutustottumuksiaan: kallistunut kala vaihtuu halvempaan kanaan, jauheliha soijarouheeseen.
Varmaan sen soijarouheen jollakin tavalla pitäisi olla halvempaa. Mutta se ei ole.
PS. Ohi otsikosta, mutta jollain tavalla on kyllä huvittavaa kauhistelu Hesarissa siitä, että elintasomme putoaa v. 2009 tasolle. Ja on enää noin kolminkertainen 1960-luvun elintasoon verrattuna (ks. kaavio).
-
Saksalainen makkarakin on vaarassa!
Only one sausage per month for everyone!’ German Nutrition Society recommends over 90% reduction in daily meat eating– to combat global warming (https://wattsupwiththat.com/2023/06/07/only-one-sausage-per-month-for-everyone-german-nutrition-society-recommends-over-90-reduction-in-daily-meat-eating-to-combat-global-warming/)
-
Tuote on lihankorvike ja luomua:
Wheaty Chorizo-leikkele
3,49 €
(43.62 €/kg) (https://www.vegekauppahelsinki.fi/tuote/wheaty-chorizo-leikkele/)
Täällä jo tuttua tarkastelua käyttäen: paljonko yhden päivän ruoka maksaisi pelkästään tuota syömällä? Kun kilokalorit on tuossa auliisti kerrottu, ja ne vielä sattuvat mukavasti kohdalleen, niin vastaus on hyvin helppo: kutakuinkin kilo olisi syötävä, maksaisi tuon lihavoiduN summan verran.
Kyllä ihan tuhtia tavaraa. Esim. jauhelihaa pitäisi syödä n. 1,5 kg.
https://www.sulamo.fi/kalorit/jauheliha
Mutta tavanomaisena se maksaisi...
Atria Parempi Nauta Jauheliha 10% 400g
Kaikki Atria-tuotteet
3,89 €
9,73 €/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/atria-parempi-nauta-jauheliha-10-400g/6407840041172)
... noin 15 €.
Seitanista tehdystä kinkusta olikin jo täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg30069#msg30069).
***
MT:ssäkin tänään tämä:
Testissä vegaaninen pippuripihvi, pepperoni ja muut kasviproteiinit ‒ raadin suosikkituote päihitti lihaversion (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/cb2cbe7d-8d2a-4fb7-ae1c-724b4a452378)
Hintakin on korkea, 28,36 euroa kilolta. Muu pippuripihvi-tuotteesta ei löydy mitään raaka-aineiden alkuperätietoja mutta se on vehnäproteiinipohjainen.
[..]
Pirkka Parhaiden vegepepperonin hinta huimaa, 33,22 euroa kilolta. Raatilaiset kiittelevät makua ja miettivät, että tuote sopisi pitsan päälle varmaankin hyvin. Suutuntuma koetaan kypsentämättömänä kumiseksi.
Muutenkin testin vegetuotteiden hinnat ovat korkeita ja pakkaukset pieniä.
”Ei tällaisilla hinnoilla ratkaista maailman ruokaturvaongelmia”, yksi raatilainen summaa.
”Tuotteet ovat vaihtoehto lähinnä hyvin toimeentulevalle eliitille.”
-
Paljonko lihansyönti v. 2022 väheni (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg33084#msg33084), selvisi Luken ravintotaseesta (https://www.luke.fi/fi/tilastot/ravintotase/ravintotase-2021-lopullinen-ja-ennakko-2022):
Lihan kokonaiskulutus luullisena lihana oli 77,4 kiloa henkeä kohti vuonna 2022, kun mukaan on laskettu myös riista ja syötävät elimet. Kokonaiskulutus laski noin kaksi prosenttia edellisvuodesta. Naudanlihan kulutus laski, sian- ja siipikarjanlihan kulutus pysyi suunnilleen samana kuin vuonna 2021.
Kiloina vähennys oli 1,7 kg. Lihatiedotuksen tässä taulukossa (https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html) palasimme noin vuoteen 2013.
PS. Lihatiedotuksella on jotain vaikeuksia. Sen ykköstiedote tällä juhannusviikolla koskee yhä joulukinkkuja.
-
Supervege kasviproteiinisekoitus maustamaton 600g luomu Foodin
Yksikköhinta: 31,40 €/kg (https://www.foodora.fi/darkstore/ooca/foodora-market-jyvaskyla/product/51511114)
Ravintosisältö
per 100g
ENERGIA
1492KJ/357KCAL
Se määrä, jolla päivän eläisin, olisi siis 700 grammaa, ja maksaisi 21,98 €. Jauheliha:
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/liha-ja-kasviproteiinit-1/jauheliha
https://www.sulamo.fi/kalorit/jauheliha
Jauhelihaa tarvittaisiin yhteen päivään noin kaksinkertainen määrä, siinä 1,5 kiloa. Hintahaarukka sille alkaisi noin 10 eurosta.
Luomujauhelihaan nähden tuo kasvisproteiini olisi hintakilpailukykyistä:
Kotimaista 400g naudan jauheliha 17% luomu
Kaikki Kotimaista-tuotteet
5,85 €
14,62 €/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/kotimaista-400g-naudan-jauheliha-17-luomu/6414891801082)
-
Twitterissä Lihatiedotus sentään pääsi 22.06.22 tämän vuoden juhannukseen mukaan:
Lihatiedotus
@lihatiedotus
Juhannus on grillauksen kulta-aikaa! Kotimaisesta lihasta grillatut herkut yhdessä grillikasvisten kanssa ovat maistuva kombo. Suosithan juhannusmenussa kotimaisia raaka-aineita. Kun valitset #suomalaistalihaa, tiedät mitä syöt.
Hyvää juhannusta!
t. Lihatiedotus
-
Ohitetaan tästä tarinasta luomun hehkutus. Tämä on juuri sitä, mitä minäkin ötököistä odotin:
Hyönteiset eivät lyöneet Suomessa läpi ihmisravintona – nyt niistä valmistetaan valkuaisrehua tuotantoeläimille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/56d84c4d-345e-411c-8a3d-24ac0f573c6e)
Hyvinkääläisen Mäntymäen luomutilan kanat saavat viljarehun joukossa hyönteisproteiinia. Yrittäjän kokemukset uudesta rehusta ovat hyvät.
Vaikeuksiakin juuri luomusta voi tulla:
Hyönteisrehua saa Ruokaviraston poikkeusluvalla syöttää vain alle 30-viikkoisille kanoille. Rehu on tavanomaisesti tuotettua, joten sitä saa olla luomurehun joukossa enintään viisi prosenttia.
Vielä lisääkin, kun joku huomaa tämän loisimisen:
”Hyönteisproteiinin tuotanto noudattaa kiertotalouden periaatteita, sillä mustasotilaskärpäset käyttävät ravintonaan elintarviketeollisuuden ylijäämää, kuten syömäkelvottomia jyvien osia, vihannesten leikkuujätettä ja mäskiä.”
Tavanomaisessa viljelyssä kaikki olisi ongelmatonta. Ja tervetullutta.
-
Kummasti kasvissyöntiin liitetään tarjonnassa luomu. Otetaanpa esille tofuvalikoimat:
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/liha-ja-kasviproteiinit-1/kasviproteiinit-ja-juustoproteiinit/tofut-ja-soijapohjaiset
https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/maito-juusto-munat-ja-rasvat/ruoka--ja-herkuttelujuustot/tofu-ja-kasviperaiset
Kumpikaan kaupparyhmä ei tarjoa tofua muuna kuin luomuna! Löytyikö täälta tuote, joka ei sitä ole:
Tofu
Blue Dragon |349 g
Suositushinta: 4,49 €/kpl
Kappalehinta: 2,99 €
Yksikköhinta: 8,57 €/kg (https://www.matsmart.fi/tuote/blue-dragon-tofu)
Ei oikeastaan järin halpaa tuokaan. Taas tämä "raaka" vertailu jauhelihaan:
https://www.sulamo.fi/kalorit/tofu
https://www.sulamo.fi/kalorit/jauheliha
Eli tofua tarvitaan selvästi jauhelihaa suurempia määriä.
Mutta kummassakin isossa liikkeessä luomutofun hinta huiteli reippaasti yli kympissä kilo. Tämä poikkeus löytyi:
SoFine 250g tofu maustamaton luomu
Kaikki SoFine-tuotteet
1,36 €
5,44 €/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/sofine-250g-tofu-maustamaton-luomu/8718885890006)
Mutta vähän jos yleistää, turhan päiten on kasvissyönnin esteeksi vielä tuotu luomuhinnat.
***
Nyt huomaan käsitelleeni samaa asiaa jo keväällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg31672#msg31672). Nyt lienee pakko käyttää tätä: "Kertaus on opintojen äiti." ;D
-
Jutussa myös perusteltu tämä ratkaisuehdotus:
Future protein: ‘If meat-loving habits prove too hard to shift, the obvious solution is to replace meat with meat’ (https://geneticliteracyproject.org/2023/07/18/future-protein-if-meat-loving-habits-prove-too-hard-to-shift-the-obvious-solution-is-to-replace-meat-with-meat/)
If cultured meat is to make a dent in global problems, says [ecologist Pelle] Sinke, “it needs to replace conventional meat — not become another luxury item”.
Lisää tässä alkuperäisessä:
Lab-grown meat: the science of turning cells into steaks and nuggets (https://www.nature.com/articles/d41586-023-02095-6)
Companies making cultured meat are attracting billions of dollars of investment. Here are their biggest challenges.
-
Tofun hintavuudesta ja kytkemisestä luomuun puhetta juuri edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg33923#msg33923). Tämä ei muuta tai paranna tilannetta:
Mama Mem’s tuoretofu 300 g
3,65 €
(12.17 €/kg) (https://www.vegekauppahelsinki.fi/tuote/mama-mems-tuoretofu-300-g/)
Tuttuun tapaan täältä:
https://www.sulamo.fi/kalorit/tofu
Eli yhden päivän energiatarpeen tyydyttäminen tuolla merkitsisi n. 5 tuollaista pakkausta ja maksaisi yli 60 euroa.
***
Soija tässä muodossa voisi jo pelastaa:
Luomu edamame vihreät soijapavut purkissa 12 x 130 g
22,50 €*
14,42 €* per 1 Kilogramma (https://www.koro-shop.fi/luomu-edamame-vihreaet-soijapavut-purkissa-12-x-130-g)
https://www.sulamo.fi/kalorit/soijapapu
Alle kilo riittäisi. Sitä löytyisi tällaisenakin:
Pirkka soijapapu 250g pakaste
2,19
8,76/kg (https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/pirkka-soijapapu-250g-6410405149312)
-
Tässä tulee esille kaksikin kasvisvaihtoehdon heikkoa kohtaa:
Ikea lupaa lihattoman pyörykän olevan samanlainen kuin lihapullan, mutta eihän se ole (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/e590a398-4ed8-49d3-ad75-c38817d5f7f4)
Muusi ja kermakastike ovat kuitenkin täsmälleen samat kaikissa annoksissa eli lehmiä tarvitaan.
[..]
Oliko? Maistoin, ja eihän se rakenne ja maku nyt ihan sama ole. Lihan kyllä tuntee ja maistaa. Eivät lihattomatkaan mauttomia ole, mutta lihaversio vie voiton maussa ja napakkuudessa.
Yrittäen olla asiassa avoimin mielin. Mutta suuni on usein valitettavan konservatiivinen. — Kyllä minä itsekin siinä, että minulla on aika paljon perintöhuonekaluja. Tyydyn (vaikka vanhimmat ovat arviolta yli 200-vuotiaita) niihin, enkä lähde ostamaan uusia Ikeasta. ;D
-
Naudanlihan puolesta 2.8.22:
Näe uudet twiitit
Keskustelu
Lihatiedotus
@lihatiedotus
Yli 80 % suomalaisesta naudanlihasta saadaan maitorotuisista lehmistä. Tämä on kotimaisen lihan etu, sillä on parempi yhdistää 2 tuotantotapaa kuin kasvattaa erikseen liha- ja maitokarjaa. Lisää lihan ympäristövaikutuksista:
https://lihatiedotus.fi/vastuullisesti-ja-kestavasti-suomalaista/suomalainen-liha/saastaa-ymparistoa.html
https://twitter.com/lihatiedotus/status/1686591653518462976/photo/1
-
Tämän (lehtiväen) ennustamisen kiima näyttää jatkuvan:
Ennuste: Lihan tuotanto vähenee tänä vuonna kolme prosenttia ja kulutus prosentin, hintojen nousu on vähentänyt hävikkiä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/98af4f6a-4e93-425e-9f91-2eb9c3f1dac7)
Lihan kulutuksen kotimaisuusaste on noussut reilun prosenttiyksikön 82,2 prosenttiin.
TILAAJALLE
Viime vuonna se kiima sai täyttymyksensä, kun lihankulutus hitusen väheni (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg33594#msg33594). Eli palattiin n. 10 vuoden takaiselle tasolle (https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html). Mutta odotettua romahdusmaista laskua ei ole näkynyt. Ei sitä "kasvissyöntiboomia", vieläkään.
-
Kuulemma näin:
Britanniassa markkinoille ”maailman ensimmäinen ilmastoystävällinen” jäätelö (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/1a7dcc9d-1923-455f-874f-4e34537b6e5e)
MaxiMootral-jäätelö on valmistettu maidosta, jota tuottavat lehmät syövät Mootralin kehittämää metaanipäästöjä vähentävää rehulisää. Maito on peräisin Lancashiressa sijaitsevalta tilalta.
Mootral Ruminant -rehulisä sisältää valkosipulin yhdisteitä sekä sitrushedelmäuutteita, joiden on Mootralin mukaan osoitettu vähentävän lehmien röyhtäisyjen sisältämän metaanin määrää jopa 38 prosenttia.
Ihan varma en voi olla, mutta aavistelen, ettei tuo rehu ole luomuhyväksyttyä. Vaikkei tuossa mitään kiellettyjä aineita tulekaan esille.
-
Tämä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg32527#msg32527) taisi ratketa:
Essayah: Maa- ja metsätalousministeriö selvittänyt EU:n metsäkatoasetusta – nautakarjatilainvestoinnit voivat jatkua (https://mmm.fi/-/essayah-maa-ja-metsatalousministerio-selvittanyt-eu-n-metsakatoasetusta-nautakarjatilainvestoinnit-voivat-jatkua)
-
Hesari, Tiede:
Viljelty liha voi muuttaa käsityksemme lihasta, mutta akuutin ilmastokriisin ratkaisijaksi se ei ennätä (https://www.hs.fi/tiede/art-2000009844519.html)
Asiantuntijoiden mukaan viljelty liha voi tulevaisuudessa olla varteenotettava vaihtoehto perinteiselle lihantuotannolle. Suomalaiskauppojen hyllyihin sitä saataneen aikaisintaan vuosikymmenen päästä.
Monet artikkelissa mainitut asiasyytkin*) voivat viivyttää asiaa, mutta kyllä tässä on se isoin syy:
VILJELLYN LIHAN saaminen markettien hyllyille Suomeen ei tapahdu ihan lähivuosina, sillä EU-tason lainsäädäntö on sen verran hidasta, että luvissa kestää aikansa. Kotimaisia viljellyn lihan yrityksiä ei ole.
Sitten tulee kyllä seuraavakin kysymys:
Jopa kolmasosa maailman hiilidioksidipäästöistä tulee ruoantuotannosta, jossa suurin saastuttaja on eläintuotanto.
Ja näiden kaikkien päästöjen takia olemme matkalla n. 1,5 astetta lämpimämpään maailmaan 80 vuodessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg34806#msg34806). Innostaako sen välttämisyritys tuolla tavalla nyt... kuluttajia kylliksi? Vältettäisiin siis osa kolmasosasta... alle 0,5 astetta? Kunhan kaikki ovat mukana, kukaan ei lipsu?
________
*) esim. tällaiset syyt:
Professori Tuomiston mukaan tämänhetkiset tutkimukset näyttävät, että energiankulutus viljellyn lihan tuottamisessa on jopa suurempaa kuin perinteisen lihan. Siksi viljellyn lihan tuottamisessa merkittävää on se, että energia tulisi uusiutuvista lähteistä.
-
Twitterissä (X:ssä) Lihatiedotus yhä seuraa asiaa:
Lihatiedotus
@lihatiedotus
Mitä Suomessa syötiin 2022? Luken Ravintotase 2022 -ennakkotulosten mukaan suomalaiset söivät viime vuonna keskimäärin 77 kiloa lihaa, mikä on noin 2% vähemmän kuin vuonna 2021.
Lue lisää!
https://luke.fi/fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2022
#hyväälihasta #suomalaistalihaa #ravintotase #lihankulutus #luke
https://twitter.com/lihatiedotus/status/1705445385446010892
Vaikka varsinaisen sivuston tilastojen ja muunkin materiaalin pävitys on laiskahkoa.
Mutta sanoma on tuossakin selvä: kasvissyöntibuumi Suomessa yhä antaa odottaa itseään.
-
Britanniassa hänen mielestään näin:
"Viewpoint: Plant-based meats are too expensive for consumers to seriously consider" (https://geneticliteracyproject.org/2023/10/20/viewpoint-plant-based-meats-are-too-expensive-for-consumers-to-seriously-consider/)
Kuinka Suomessa? Otetaan sama tuote:
Beyond Meat Beyond Burger pihvi 2kpl/226g pakaste
Hinta 4,79/kpl
4,79/kpl
21,19/kg (https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/beyond-meat-beyond-burger-2kpl226g-pa-1230000068048)
Js vertailuun:
Pirkka suomalainen burgerpihvi 4kpl/480g
Hinta 7,49/kpl
7, 49
/kpl
15,60/kg (https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/pirkka-naudan-burgerpihvi-4kpl-480g-suom-6410405192356)
Tai sitten täältä:
https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuotehaku/liha-ja-kasviproteiinit/jauheliha
Jossa n. kympin kilohinnoista jauhelihoille aloitetaan.
Samanlaista tarkastelua kuin luomulihan kanssa. Mutta molemmissa tuo ero on olemassa. Samaanhan jo törmäsimme joulukinkun korvikkeiden, seitan-kinkkujen kohdalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg15790#msg15790).
-
Lihan — ja punaisen lihan — suosio on sitkeätä. Suomessa:
Sekaruokavalio on palannut suomalaisten lautasille: ”Lihan välttäminen on laantunut” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/e90eaeaa-2a36-4980-83f3-482a625369c3)
Hinta vaikuttaa nyt suuresti siihen, mitä ostoskoriin valitaan. Tämä on näkynyt hyvinvointiajattelun ja kasvisruokavalion suosion laskussa.
Tosiasiassa lihaa on vältelty viimeksi ennen vuotta 1960 (https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html).
Lihan korvikkeiden hinnoista juuri edellä.
Euroopassa:
Sianlihan hinta on laskenut edelleen Euroopassa, mutta porsaan hinta on kääntynyt nousuun
Saksassa sianlihan hinta on nyt sama kuin Suomessa, 2,20 euroa kilolta.
TILAAJALLE (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/295270e6-b84f-4bd5-b0ff-1098596f4af0)
-
Toukkien (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg27908#msg27908) hyödyntämisestä.
Kyllä lupaavaa:
Yksi pieni ero – muuten toukkia syöneen kanan liha on samanlaista kuin tavallisella rehulla eläneen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/3beb4547-c7f8-437d-abee-9add2c34b16a)
Kanojen kasvunopeus oli aivan sama kuin verokkiryhmän. Lihan maku ja rakenne olivat samanlaiset, samoin ravintoarvot. Myös pakastettuna liha käyttäytyi samoin.
Ainoa ero oli, että toukkaravinnolla lihasta tuli hiukan keltaisempaa. Tutkijoiden mukaan eroa ei ehkä olisi, jos olisi käytetty nopeakasvuista rotua.
Mutta:
Lisäksi hyönteisravinto on tällä hetkellä käytännössä aivan liian kallista, sillä sen tuottaminen vaatii paljon ihmistyötä. Lisäkuluja aiheutuu toukkien kasvatustilojen lämmityksestä.
-
Minulle rakkaille (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg29409#msg29409) naudoille oikein hyvä juttu!
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Aikamoinen huomionosoitus rehunlisäaine #Bovaer, joka vähentää metaanin tuottoa pötsissä. Time-lehti nosti sen vuoden 2023 sadan tärkeimmän ilmastoteon joukkoon.
https://time.com/collection/time100-climate/6333040/mark-van-nieuwland/
https://twitter.com/AYlhainen/status/1730274869386809590?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet
-
Tyly laskelma:
YK: Karjatalous aiheuttaa pitkälle yli kymmenen prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/86d7fa19-38a1-46c2-8163-b016c7b23d5c)
Mutta:
Lihan syöntiä tulisi rikkaissa maissa niin ikään vähentää, mutta ilmaston kannalta tällä on vain vähän vaikutusta, jos liha korvataan esimerkiksi sellaisilla kasviksilla, joita kasvatetaan kasvihuoneissa ja kuljetetaan sen jälkeen lentorahtina kuluttajille, FAO muistuttaa.
Siinä sitten kärvistellään, kun sekä lihansyönti että lomamatkat lentäen etelään ovat monelle tärkeitä. Juuri edellisessä puheenvuorossa ehkä minunkaltaisilleni vähän toivoa. ;D
-
Kaksi kirjoitusta lihansyönnistä. Sen menneisyydestä ja tulevaisuudesta:
Meat Made Us Human (https://wattsupwiththat.com/2023/12/14/meat-made-us-human/)
Is eating vegan healthier than following an omnivorous lifestyle? Study on 22 sets of twins delves into diet (https://geneticliteracyproject.org/2023/12/13/is-eating-vegan-healthier-than-following-an-omnivorous-lifestyle-study-on-22-sets-of-twins-delves-into-diet/)
-
Voisiko MT:llä olla (Maatalous|Lihantuotanto 18.12.2023 06:00) jotain uutta tietoa...
Lihan kulutus ennallaan, tuotanto laskussa – hintakäyrät pysyneet lähes vaakasuorina tänä vuonna (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/2a0251d9-b5f8-4853-884f-26eef049624e)
Kotieläintuotannon markkinamarginaalit ovat olleet selvästi viime vuotta parempia.
Tilaajalle
... tähän kesäkuiseen:
https://www.luke.fi/fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2022
Jonka tiedot kyllä silloin vastaanotimme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg33607#msg33607). Luultavasti ei olennaista. Ellei siinä sitten ole jotain uutta markkinoilta saatua tietoa? Tähän vuoteen otsikko kuitenkin kovasti viittaa.
Mutta mennään nyt sitten otsikon varassa: ennallaan on kulutus.
Tällaista sanomaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg36247#msg36247) MT:llä oli meille viime kuussakin.
-
Tällainenkin asia on nyt tehty epäilyksen alaiseksi:
Kuluttajat ymmällään Yhdysvalloissa: Onko laitumella ikänsä olleen naudan liha sittenkään kaikkein ympäristöystävällisin vaihtoehto? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/6505af32-4d32-4e1e-8846-ff017b894dba)
Tämä asia muuten vaikuttaa muussakin lihakarjassa:
Mafin mukaan laiduntamisen hiilijalanjälki saattaa joskus olla maissia raskaampi. Syy on pitempi aika, minkä pelkästään nurmiruokittu nauta vaatii saavuttaakseen teuraspainon.
Pitempi elämä on varmasti eläimelle mukavampi asia. Mutta hiilijalanjälkeä se ei pienennä. Ja sama valitettavasti pätee liikunnallisempaan eläinelämään.
Asiasta sitten tieteellisin menetelmin:
Carbon tradeoff: Which is better for the environment — grain-fed or pasture-raised beef? (https://geneticliteracyproject.org/2024/01/12/carbon-tradeoff-which-is-better-for-the-environment-grain-fed-or-pasture-raised-beef/)
We find that pasture-finished operations have 20% higher production emissions and 42% higher carbon footprint than grain-finished systems. We also find that more land-intensive operations generally have higher carbon footprints.
…
In our results, soil carbon sequestration from grazing offsets only a portion of production emissions. This finding is consistent with the conclusions of Garnett et al. (2017), which estimated that soil carbon sequestration from grazing can offset 20–60% of annual emissions from ruminant grazing.
-
Metaaniongelmaan on ehkä ratkaisu?
Methane gas from cow burps and other sources accelerates global warming. Here’s a genetic tweaking technique that could transform it into organic fertilizer (https://geneticliteracyproject.org/2024/01/18/methane-gas-from-cow-burps-and-other-sources-accelerates-global-warming-heres-a-genetic-tweaking-technique-that-could-transform-it-into-organic-fertilizer/)
Ja naudanlihapihveistäni ei olisi pakko luopua?! ;D
Kuulostaa vieläpä kierratysratkaisulta. Jos geenitekniikkaa on mukana, se taitaa olla luomussa poissuljettu keino. Vaikka luomulannoitteesta tuossa puhutaan.
-
Lisää kasvisyöntiä meille...
Tutkijat peräävät kestävämpää ruokajärjestelmää – Suurimmat vaikutukset ympäristöön ja terveyteen olisi ruokavaliomuutoksella (https://www.maailma.net/uutiset/tutkijat-peraavat-kestavampaa-ruokajarjestelmaa-suurimmat-vaikutukset-ymparistoon-ja)
Kasvipohjaiseen ruokavalioon siirtyminen ja viljelijöiden kannustaminen ympäristöystävällisempään tuotantoon voisi vaikuttaa sekä aliravitsemukseen, ylipainoon että ilmastonmuutokseen, lasketaan uudessa raportissa.
... ja ehkä varovasti vähän tätä heille:
”Monissa osissa maailmaa pitäisi keskittyä eläintuotteiden kuluttamisen vähentämiseen sairauksien vähentämiseksi ja ympäristövaikutusten vuoksi, kun taas muilla alueilla muutos pitäisi keskittää sen lisäämiseen aliravitsemuksen voittamiseksi”, sanoo tutkija Michael Obersteiner tiedotteessa.
Tässä kyllä sitten pilkistää tietty ideologia, jopa mytologia:
Muita tärkeitä keinoja olisi kannustaa viljelijöitä kestävämpään tuotantoon. Se voisi tarkoittaa hiilen ja typen kovempaa verottamista, pienviljelijöiden tukemista suuren skaalan tuottajien sijasta sekä uuteen maatalousteknologiaan investoimista päästöjen vähentämiseksi.
-
YLE:n lyhyet:
Ranska kieltää lihaan viittaavien sanojen käytön kasvipohjaisten tuotteiden nimissä
Ranska kieltää lihaan viittaavien sanojen, kuten kinkun ja pihvin, käytön kasvipohjaisten tuotteiden nimissä.
Ranskan hallituksen kieltämiä sanoja on yhteensä 21, ja päätös astuu voimaan kolmen kuukauden kuluttua. Listan ulkopuolelle jää joitain perinteisesti lihaan viittaavia sanoja, kuten burgeri.
Kasvipohjaisten proteiinituotteiden markkinaosuuden kasvu on ärsyttänyt Ranskan karjatuottajia, jotka ovat olleet taloudellisissa vaikeuksissa muun muassa halvan tuontilihan vuoksi.
Maanvilelijät ovat osoittaneet voimakkaasti mieltään Ranskassa monen muun Euroopan maan tapaan.
Ei välttämättä kovin merkittävä muutos. Tuskinpa ranskalaiset ovat ostaneet lihan kasviskorvikkeita vahingossa, hämättyinä. Ja tuskinpa niin on käynyt Suomessakaan. Jos joku taho ottaa nyt asiakseen tuoda tuon ranskalaisen idean tänne.
-
Monia asioita kouluruoalla tavoitellaan. Ja tämä on nyt se ykkösasia:
Vihattu rakastettu kouluruoka (https://yle.fi/a/74-20076403)
Jokaisella on kouluruoasta mielipide eikä se aina ole mairitteleva. Monilla paikkakunnilla yli puolet tai lähes puolet kasi- ja ysiluokkalaisista jättää kouluruan syömättä useana päivänä viikosta. Kysyimme miksi.
{..]
Kun vantaalaisilta Kilterin peruskoulun oppilailta kysyy, miksi he eivät mene joinain päivinä syömään ilmaista kouluruokaa, vastaukset toistavat samaa kaavaa.
Kasvisruoka ei maita. Lempiruokia ovat uunimakkara, makaronilaatikko ja muut liharuoat.
Koululaisten pitää pelastaa ilmasto. Syömällä kasvisruokaa. Kiltisti, jos sopii.
Nuorisolla on edustajansa:
Nuorisovaltuusto poistaisi punaisen lihan kouluruoasta (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010117647.html)
-
Meille ei minkäänlainen yllätys:
Kasvisproteiinien myynti on laskenut roimasti (https://www.hs.fi/talous/art-2000010260984.html)
Kuten ei tämä selityskään:
YKSI syy niin kutsuttujen lihankorvikkeiden myynnin laskuun löytyy hinnasta. Inflaatio on nostanut ruoan hintaa parin viime vuoden aikana reippaasti ja se on vaikuttanut kuluttajien ostotottumuksiin.
Kun 250 gramman paketti härkäpapumuhennosta maksaa saman verran kuin puoli kiloa jauhelihaa, etenkin moni säästöjä havitteleva sekasyöjä on palannut vanhoihin ruokatottumuksiin.
Meidän tarkkailussamme ne tuskin koskaan ovat olleet edullisia (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg35642#msg35642). Kauhistelumme taisi alkaa 5 vuotta sitten seitan-kimkuista. Jotka olivat jopa luomukinkkuja kalliimpia.
Se ei nyt ole inflaatio sinänsä. Vaan vielä selittämätön kuluttajien herkistyminen hinnoille. Kuten luomuruoassakiin.
Tämä voi olla tärkeämpi syy:
KOLMAS syy laskeneisiin myyntimääriin löytyy Boström-Kumlinin mukaan itse tuotteista. Joidenkin kasvipohjaisten tuotteiden maussa on edelleen kehitettävää.
Eli on ennakkoluultomasti kokeiltu ja petytty? Niin on pitkälle käynyt minulle. Minun suussani lihan maussa ei enää ole mitään kehitettävää. Niin hyvää se on. ;D
-
Nyt lukisi mielellään lisääkin (MT):
Laidun voi olla hyvä tai paha: liikalaidunnus nopeuttaa ilmastonmuutosta, sopiva laidunpaine tekee nurmesta merkittävän hiilensitojan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/163c7374-5bbf-4e29-a08f-5e0a7a3288ef)
Jos lihan saatavuus halutaan turvata, yksi vaihtoehto on siirtää karjaa maailman niille alueille, jotka kärsivät laidunnuksesta vähiten.
Tilaajalle
Suomessa vesivarat ovat monia muita maita paremmat, ja kuumuus rajoittaa nurmen kasvua suhteellisen harvoin.
Maatalous|Ympäristö 1.4.2024 15:00
Satu Lehtonen
Tilaajalle
Haluatko lukea juttuja rajoituksetta?
Tämä sisältö on vain tilaajille.
Mutta rakkaan naudan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg36308#msg36308) puolesta joku on sanonut hyvän sanan. ;D
MT ei varmaankaan halua sitä tuoda erityisesti esille, mutta niin olen ymmärtänyt, että eräitä tuollaisia alueita ovat Brasilian cerrado-tasangot. Kunhan rajat asiassa pidetään, kohtuus muistetaan. Eikä sielläkään nosteta laidunpainetta liikaa.
-
GLP:
Viewpoint: Ready to abandon milk and meat to improve health and save the environment? Not so fast. (https://geneticliteracyproject.org/2024/04/09/viewpoint-ready-to-abandon-milk-and-meat-to-improve-health-and-save-the-environment-not-so-fast/)
The relatively small size of these environmental gains for dairy substitutes were put into perspective when they were weighed up against some of the nutritional losses driven by a shift to plants, which the researchers delved into as well. In both meat- and dairy substitute diets there were some small, relatively insignificant declines in protein and vitamin D levels. But the most striking figure was that a 50% dairy replacement would lead to a 14% increase in the number of people experiencing a calcium deficit in Canada—an ingredient that is critical for the growth of healthy muscles and bones.
-
Kun kovasti on yritetty, ei ole sitten kivaa, jos ja kun käy näin:
Ylen selvitys paljastaa, että koulujen ruokalistoilta on poistettu pitkä lista kasvisruokia – syynä maku (https://yle.fi/a/74-20080993)
Ainakaan asian puuhaihmisille.
-
Pikku-uutinen täältä Suomen laidalta:
SS: Vegaaninen hampurilaisketju konkurssiin – tilalle aukesi jo uusi kebabravintola (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/6702072)
***
Hesarissa aamulla tällainen juttu:
Ruokavalio näkyy myös aivojen toiminnassa – Kasvisruokavaliolla oli tutkimuksessa yhteys masennusoireisiin (https://www.hs.fi/tiede/art-2000010350898.html)
Kasvisruokavaliota sekä vähäkuituista ja runsasproteiinista ruokavaliota noudattaneilla oli muita enemmän masennus- ja ahdistuneisuusoireita.
KAIKKIRUOKAISUUS tukee aivojen hyvinvointia paremmin kuin kasvissyönti. Tällaisen päätelmän voi tehdä tuoreesta tutkimuksesta.
Kuukausi sitten lehti kertoi:
Kasvisproteiinien myynti on laskenut roimasti
Lihankorvikkeet eivät enää maistu kansalle aiempaan tapaan. (https://www.hs.fi/talous/art-2000010260984.html)