Tuottava Maa Turvattu Luonto
Muut => Muut aiheet => Topic started by: Heikki Jokipii on 28.04.13 - klo:07:34
-
Avaan tähän keskustelun tuosta uutisestamme:
Superpettuleipä (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=281)
Kuten siellä jo totesin, asia kuulostaa "liian hyvältä ollakseen totta".
Mutta jos se olisi, se kyllä helpottaisi valtavasti painetta maailman koskematonta luontoa kohtaan.
Tulee mieleen myös poikkeusolot ... äärimmäisessä hädässä voitaisiin syödä vanhat huonekalut! ;D
-
Jospa viimein. Minä olen tätä monesti ihmetellyt, että kun eräät toukat pystyvät elämään ja kasvamaan puuainesta syömällä, ja laulussakin (Eldankajärven jää) (http://www.youtube.com/watch?v=a_2IW4eg7Uk) kun "ei oo hevosella heiniäää, niin syövät ne tallista seiniiäää"... ja lehmä sulattaa heinän ja oljen selluloosaa ja ligniinä kohtalaisesti--- niin eikö voida saada sopivilla entsyymeillä ja murskaamisella sama tulos tehtaassakin.
Siis varovaisesti luotan että tämä tarina on tosi.
Pettuleipään laitettiin vain ohut kuoren alainen kerros, mutta kohta syödään tukkipuut runkoineen ja oksineen! Ja nälkä lähtee.
Vielä tulee mieleen Markus-sedän pakina , jossa hän kertoi käyneensä Kiinassa ja ihmetelleensä kansaa, joka syö muurahaisia, sammakoita, linnunpesiä ja risuaitoja... Markus-setä näki tulevaisuuteen?
-
Jos totta on, niin sitten, tuolla tekniikalla, saataisiin näistäkin maisemista (http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm), vasemmalla puolella, irti jotain syötävää! ;)
-
Pajukko kasvaakin tuon luomupellon pientareella jopa tavanomaista paremmin. Luomupajukko luomusuojana luomuluonnoneläimille, tarkoituksella, tietysti. Raaskiiko sitä syödä....
-
Tosissaan ...
eikö tässä keksinnössä olisi - vaikkei ihmiselle maistuisikaan - ensin jonkun sortin mahdollisuus korvata tällä rehua eli eläinten ruokaa?
Amyloosi kun sopii kuulemma kaikkien nisäkkäiden mahaan, jopa niille hevosille, joille nyt luomuruokaa suunnattomin kustannuksin annetaan.
-
Siitä varmaankin pitäisi aloittaa: tehtäisiiin rehua eläimille roskapuusta (ja ehkä muustakin puusta) . Olisi riskitöntä säittenkin suhteen.
-
Puun syöttäminen kotieläimille ja slow food- ajattelu sopisivat hyvin yhteen... hieman itseäni lainaten:
Luomuohjeissahan velvoitetaan kasvattamaan hitaasti. Kaipa kaikki muukin pitää tehdä hitaasti: teurastaminenkin? Niinpä sitä aitoa slow foodia tehdään! Kilpikonna elää satakin vuotta, ja jos nirhataan pari viimeistä vuotta hengiltä... voiko sen täydellisempää ruokaa olla?
EVIRA: " (luomu-)Siipikarjan kasvatuksessa tulisi suosia hitaasti
kasvavia rotuja tai linjoja. Hitaasti kasvavaksi
eläinainekseksi voidaan katsoa kananpoika-
linjat, joiden keskimääräinen päiväkasvu on
korkeintaan 35 g/päivä. Kalkkunoilla hitaas-
ti kasvavana linjana voidaan pitää rotuja tai
linjoja, joiden keskimääräinen päiväkasvu on
korkeintaan 90 g/päivä. Jollei toimija käytä
hitaasti kasvavia siipikarjalinjoja, on kasvatuk-
sessa noudatettava seuraavia vähimmäisteu-
rasikiä:
81 vrk kananpojilla
49 vrk pekinginankoilla* "
http://mattipekkarinen.net/atk2teht/kustannuslaskelma.htm (lammas)
... ja vielä tulee mieleen se (romaanikansalaisen?) hevonen, joka valitettavasti, juuri kun oli oppinut olemaan syömättä, sattui mokoma kuolemaan. Oli valoravinnolle allerginen?
Mutta oikeasti: jos puusta saataisiin KUNNON ravintoa eläimille (ihmisillekin), se olisi iso uutinen.
-
Tässä suomalaisessa keksinnössä ei liene ihan samasta asiasta kyse, mutta sukua se idealle on, ja ainakin märehtijät voisivat tätä ruokaa nauttia (YLE):
Onko tässä kaivattu läpimurto? – Lehmät ja kanat saattavat syödä jatkossa kuitupuuta (http://yle.fi/uutiset/onko_tassa_kaivattu_lapimurto__lehmat_ja_kanat_saattavat_syoda_jatkossa_kuitupuuta/8307003)
Paitsi eihän kana liene märehtijä? Tässä Aalto-yliopiston oma uutinen asiasta vuoden takaa:
Puuta syövä lehmä voi turvata ruoantuotannon (http://chem.aalto.fi/fi/current/current_archive/news/2014-03-17/)
Mutta vaikka he lupaavatkin valmistaa tuota ainetta "paljon pienemmällä kemikaalimäärällä" [kuin ennen], ei taida olla siitä luomuversiota tulossa! ;)
PS. 16.9.15: Jotta hevosille suotaisiin (tasavertainen) mahdollisuus, että "syövät ne tallista seiniiäää", siihen ilmeisesti yhä tarvittaisiin tuon ensin mainitun keksinnön kaupallistaminen. ;D
-
Nämäkin pari vuotta sitten keskustellut ideat haalistuvat, jos tämä ei ole peräisin "kiinalaiselta professorilta nimeltä Huu Haa" (Jari Tervon ilmaisu Uutisvuodossa):
Syömmekö tulevaisuudessa ilmaa ja vettä? Suomalaishanke lupaa: "Puolet proteiinia" (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ympäristö/syömmekö-tulevaisuudessa-ilmaa-ja-vettä-suomalaishanke-lupaa-puolet-proteiinia)
Ei riitä, että tuo olisi vain periaatteessa mahdollista, vaan väitetään myös (lihav. HJ):
Tutkijoiden mukaan prosessin hyötysuhde on parempi kuin kasveilla, eli aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön avulla saadaan tuotettua enemmän ruokamuotoista energiaa kuin kasveja kasvattamalla.
”Jos verrataan kilpailevaan tuotteeseen, soijaproteiiniin, ero on selvä. Soijaproteiinin kasvattamiseen tarvitaan auringonvaloa, kosteutta, maaperä, ja tietty lämpötila. Eli ympäristön on tarjottava oikeanlaiset puitteet ja lopuksi soija on vielä kuljetettava Suomeen. Tutkimamme menetelmä irrottaa valmistuksen täysin ympäristöstä ja tekee sen vielä ympäristöystävällisesti,” Ahola selittää.
Seuraava kysymys - ainakin vihreille - lienee, että saako tuota sitten varmasti myös luomuna? :D
Tässäkin tapauksessa voi kysyä:
Tosissaan ...
eikö tässä keksinnössä olisi - vaikkei ihmiselle maistuisikaan - ensin jonkun sortin mahdollisuus korvata tällä rehua eli eläinten ruokaa?
Esimerkkinä mainittua soijaa (myös muuntogeenistä) tuodaan Eurooppaan huomattavia määriä. Myös Suomeen. Jos se olisi tällä ihmetuotteella korvattavissa, se olisi iso asia, emme olisi niin paljon "muiden riisikupeilla", muiden maiden viljelysmailla.
Entäpä biopolttoaineet? Jos niitä on kerran oltava?
Tietysti on muistettava se varoitus, joka oli jo alkuperäisessä superpettuleipä-uutisessamme:
Uutisemme linkissä kerrotaan tieto, joka taas kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Toki tiedämme, että tällaiset uutiset eivät - yleensä - sitten totta olekaan. Mutta kertokaamme sittenkin ...
-
Tässä Lauri Reuter kertoo tuosta VTT:n hankkeesta ja visioi vähän lisääkin:
Ruokaa ilman peltoja – luonnollisesti (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/15/ruokaa-ilman-peltoja-luonnollisesti)
-
Tänään Hesarissa Lauri Reuter esitteli ja visioi tällaista sovellusta VTT:n perusideasta:
Kohta kotikeittiössä voi viljellä nestemäisiä ”marjoja” – VTT:n kasvisolukasvattamo tuottaa superravitsevaa smoothieta (http://www.hs.fi/kotimaa/a1476845886522)
Varma on Reuter asiastaan ja sen mahdollisuuksista: "Periaatteessa soluviljelmiä voi tehdä mistä tahansa kasvista". Hän ei mainitse asiaa, mutta minulle kyllä tulee mieleen: eikö seuraava askel ole räätälöidä tuohon siihen erityisen hyvin sopivia kasveja eli soluja? Geenitekniikalla? Vaikka luomustatus sitten menisi? ;D
-
Tässä sitten amerikkalaiset tarjoavat vielä juotavaa päälle, palanpainikkeeksi:
Tutkijat löysivät vahingossa yksinkertaisen keinon muuttaa hiilidioksidi viinaksi (http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kemia/tutkijat-loysivat-vahingossa-yksinkertaisen-keinon-muuttaa-hiilidioksidi-viinaksi-6591900)
Tietysti tuossa ihan oikein on yläotsikko: "Energian varastointi".
Mutta periaatteessa siis ei tarvitsisi enää muuttaa viinaksi (ja/tai energiaksi) kaikkia ...
a) Suomen järviä
b) Suomen metsiä tai
c) Suomen (ja maailman) peltoja
-
VTT:n hanke etenee. Nyt on vuorossa metaani:
Kaasu bakteerien ruuaksi – maatilojen metaanista tehdään pian rehua eläimille (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kaasu-bakteerien-ruuaksi-maatilojen-metaanista-tehd%C3%A4%C3%A4n-pian-rehua-el%C3%A4imille-1.169194)
Yksisoluproteiinin valkuaispitoisuus on 60 prosenttia. Sillä voidaan korvata tuontisoijaa eläinten seosruokinnassa. Suomi on vahvasti riippuvainen valkuaisrehujen tuonnista.
Onnistuessaan tuolla idealla olisi siis melkoinen merkitys. Muun ohella siinä menisi parikin argumenttia lihansyöntiä vastaan. Vaikka tuosta suunnitellaan hamassa tulevaisuudessa ihmisravintoakin, se sovellus voinee vielä odottaa aikaansa.
Eikä vaadittava "viljelypinta-ala" todellakaan ole suuri:
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n keksinnöllä rehua voidaan tuottaa tilalla muovisessa pöntössä ja kerässä letkua.
-
Vielä ollaan kuitenkin tässä kohdassa:
Ruokaa ilmasta ja sähköstä – ihmisruokaan vielä pitkä matka (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/ruokaa-ilmasta-ja-s%C3%A4hk%C3%B6st%C3%A4-ihmisruokaan-viel%C3%A4-pitk%C3%A4-matka-1.169389)
VTT:n laboratoriossa Espoossa kasvatetaan yksisoluproteiinia bioreaktorissa hiilidioksidilla ja uusiutuvalla sähköllä.
Alustavien tutkimusten mukaan proteiinin kilohinnaksi tulisi noin viisi euroa. Soijaproteiiniin verrattuna hinta on vielä viisinkertainen, kertoo johtava tutkija Juha-Pekka Pitkänen.
(lihav. HJ)
Voi olla, että tuolta ulkoa täytyy vielä hakea ihan luonnollisella, tavanomaisella ja totutulla tavalla muodostuneita jäitä hattuun.
-
Kovin uutta ei ole ilman hiilidioksidin käyttäminen biomassan tekoon: kasvit ovat jo kai ainakin 1000 000 000 vuotta tehneet sitä. Ilmaisella aurinkoenergialla!
Ja proteiineja ei synny jos ei typpeä ole saatavilla. Tuo "ravintoliuos" siis sisältää typpeä, ja toivottavasti muitakin (rehussa/ruuassa) tarvittavia alkuaineita (kivennäisaineita).
Hyvää tietysti metaanikokeilussa asiassa on se, että lannasta huokuva metaani tulisi hyödynnetyksi... olisihan se kyllä myös polttokelpoinen biokaasu.
"Laskelmien mukaan prosessin hyötysuhde voisi olla merkittävästi parempi kuin kasveilla ja vähintään sama kuin levillä." ... mutta kasvit tekevät sitä ilman laboratoriosta aiheutuvia kustannuksia. Miten hyötysuhde lasketaan tässä tapauksessa ?
-
Tässä Lauri Reuter kertoo tuosta VTT:n hankkeesta ja visioi vähän lisääkin:
Ruokaa ilman peltoja – luonnollisesti (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/15/ruokaa-ilman-peltoja-luonnollisesti)
Näin Reuterin hanke jatkuu:
Lauri Reuter haluaa ratkaista maailman ruoantuotannon ongelmat – nuorelle visionäärille aukesi paikka Piilaaksossa (http://yle.fi/uutiset/3-9537788)
Ehkä vielä tässä vaiheessa pidättäymme kriittisistä kommenteista, ja kuuntelemme visionääriä:
Reuter uskoo, että synteettisen biologian nopea kehitys tuo hintoja alas ja mahdollistaa uudenlaisia innovaatioita.
– Toistaiseksi yhtään minkään tuotteen tuottaminen laboratoriossa on valtavan kallista. Nyt kun teknologiat, kuten synteettinen biologia, kehittyvät valtavalla vauhdilla, se tulee mahdollistamaan hintojen putoamisen nopeasti. Monimutkaisista teknologioista, joita on toistaiseksi hyödynnetty vaikkapa lääketieteellisiin tarkoituksiin, tulee mahdollisia myös ruuantuotannon hyödyntämisessä.
Eikä tuo ole pilkallisesti sanottu. Tässä keskusteluosiossa on tuotu esiin useampiakin teknologisia ja tieteellisiä keksintöjä, joita on syytä pitää ihan vakavissaan silmällä.
-
Nyt nämä suomalaiset väittävät tässä onnistuneensa:
Suomessa kehitetty menetelmä tuottaa ravintoa pelkästä ilmasta ja auringonvalosta (https://yle.fi/uutiset/3-9735404)
Kuten edelläkin, nyt pidättäydymme (mahd. pilkallisistakin) arvioista, ennen kuin on kuultu lisää. Näin pian pitäisi kuulua:
Tutkijoiden suunnitelmissa on kontin kokoinen laitteisto, joka valmistaisi viisi kiloa yksisoluproteiinia päivässä. Pitkänen arvelee siihen menevän 2–3 vuotta.
– Periaatteessa kokoa voi skaalata ihan vain monistamalla kontteja eri paikkoihin tai suurentamalla reaktoria. Ehkä kymmenen vuotta on realistinen aika, jossa kaupalliseen tuotantoon päästään sekä lainsäädännöllisesti että prosessiteknisesti, Pitkänen ennustaa.
***
Sen verran tässä nyt kuitenkin, että siltä nyt näyttää, että tiedemiehet ovat päättäneet, että lihapullia en vanhuksena saa. Se on tuota tai sitten ötököitä. ;)
PS. 23.7.17: Sen verran vielä kuitenkin, että jos tuota saadaan ilmasta ja auringonvalosta, niin kaupallinen nimi kyllä tarjoutuu kuin itsestään: "taivaan manna"!
-
Uutinen tuosta "taivaan mannasta" oli päässyt myös Science Dailyn palstalle:
Protein produced with electricity to alleviate world hunger (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/07/170719090025.htm)
Energiatehokkuudesta luvataan paljon:
According to estimates by the researchers, the process of creating food from electricity can be nearly 10 times as energy-efficient as common photosynthesis, which is used for cultivation of soy and other products.
Puhutaan uusiutuvasta energiasta tuon asian käyttövoimana, kun siitä nyt on korrektia puhua. Mutta tietysti kaikki töpselistä tuleva sähkö kelpaa.
Toisaalta tuo tuntuisi juuri passelilta käyttökohteelta tuuli- ja aurinkovoimalle, koska voi kuvitella, ettei energian tuotannon ja saannin säännöllisyydellä tuossa olisi niin suurta merkitystä. Tehdään lisää mannaa sitten kun taas tuulee tai paistaa.
Ympäristöystavälliseltäkin tuo kuulostaa ...
The method requires no pest-control substances. Only the required amount of fertiliser-like nutrients is used in the closed process. This allows us to avoid any environmental impacts, such as runoffs into water systems or the formation of powerful greenhouse gases," says Professor Jero Ahola of LUT.
... mutta veikkaan, ettei tuo silti mahdu luomusäännösten raameihin. Edes rehuna, josta artikkelin mukaan voisi sen käytön aloittaa. Vaikkapa kuivuuden piinaamilla alueilla.
Ja luultavasti joku Snellman julistaisi tuota pikaa, että heidän tuottajiensa eläimet on ruokittu "mannavapaasti"! ;D
-
Uusimmassa Tiede-lehdessä käsiteltiin aika laajasti tuota "taivaan mannan" valmistamista, mutta se artikkeli ei ole linkattavissa, vaan on luettava sitten paperilta.
-
Tällaistakin lisuketta on tuohon kohta saatavissa:
Tuntuuko hyönteisten syönti jo liian valtavirralta? – Kokeile muovia syöneitä sieniä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tuntuuko-hy%C3%B6nteisten-sy%C3%B6nti-jo-liian-valtavirralta-kokeile-muovia-sy%C3%B6neit%C3%A4-sieni%C3%A4-1.207847)
-
Tässä suomalaisessa keksinnössä ei liene ihan samasta asiasta kyse, mutta sukua se idealle on, ja ainakin märehtijät voisivat tätä ruokaa nauttia (YLE):
Onko tässä kaivattu läpimurto? – Lehmät ja kanat saattavat syödä jatkossa kuitupuuta (http://yle.fi/uutiset/onko_tassa_kaivattu_lapimurto__lehmat_ja_kanat_saattavat_syoda_jatkossa_kuitupuuta/8307003)
Paitsi eihän kana liene märehtijä? Tässä Aalto-yliopiston oma uutinen asiasta vuoden takaa:
Puuta syövä lehmä voi turvata ruoantuotannon (http://chem.aalto.fi/fi/current/current_archive/news/2014-03-17/)
Mutta vaikka he lupaavatkin valmistaa tuota ainetta "paljon pienemmällä kemikaalimäärällä" [kuin ennen], ei taida olla siitä luomuversiota tulossa! ;)
PS. 16.9.15: Jotta hevosille suotaisiin (tasavertainen) mahdollisuus, että "syövät ne tallista seiniiäää", siihen ilmeisesti yhä tarvittaisiin tuon ensin mainitun keksinnön kaupallistaminen. ;D
Ainakin lehmille on ehkä piankin tarjolla "navetan seinää" syötäväksi:
Puusta aletaan tehdä rehua lehmille Kemijärvellä – Aalto-yliopisto ja Andritz sopivat yhteistyöstä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.219926)
Mikrokiteinen selluloosa on lähes sataprosenttisesti selluloosaa, joka sulaa märehtijöiden elimistössä helposti ja antaa hyvin energiaa.
Aalto-yliopiston professorin Olli Dahlin mukaan mikrokiteisen sellun lupaavimmat markkinat ovat juuri eläinrehuteollisuudessa.
"Meidän teknologiallamme mcc:tä voidaan tuottaa ekologisesti ja tehokkaasti eläinrehuteollisuuden raaka-aineeksi. Näin peltoalaa säästyy viljelyyn, mikä on elintärkeää ihmiskunnan ruoantuotannon kannalta", Dahl sanoo.
Siitä luomuversiosta vielä: lieneekö siitäkään apua, että kaikki Lapin metsät on sertifioitu luomukeruualueeksi? ;D
-
Lisää sarjaamme, että syömme mahdollisesti tulevaisuudessa jotain ihan muutta, mihin olemme tottuneet. Tämän mukaan se olisi leviä:
Future of food: Huge algae farms could feed humans, animals more sustainably (https://geneticliteracyproject.org/2018/02/23/future-food-huge-algae-farms-feed-humans-animals-sustainably/)
Myönteistä tuossa visiossa on joutilaiden hiekkaerämaiden hyödyntäminen, kielteistä taas ... jaa-a, en minä tiedä mitä hyvät kokit saavat levistä aikaiseksi. Tähän mennessä netistä saamani arviot leväpohjaisiista ruuuista ovat kyllä olleet, että ne ovat erittäin terveellisiä ja melko tympeän makuisia (täytyy sekoittaa muuhun tms.) Itse en ole vielä maistanut.
Mutta kohtapa tiedämme. Tuossakin siis nykytapaan luvataan, että jo 5 vuodessa tuotteet ovat markkinoilla!
PS. vähän myöhemmin: oikeastaan kaikki tällaiset kehitysideat (joita tässä triidissä on tuotu esille) vaikkei niissä käytettäisi kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita tai geenimuuntelua - ovat periaatteessa (ja käytännössäkin) luomuaatteen tai ainakin tradition vastaisia. Näin ainakin minusta näyttää. Olisi jonkun Lauri Reuterin perusteltava toinen näkemys, ideoiden yhdistämisinnossaan.
-
Tosissaan ovat Lauri Reuter ja kumppanit, ja ovat näin optimistisia ideansa suhteen:
Maailman muuttamisen resepti: ruokaa voi tehdä ilmasta, innovaatioita ei (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/01/maailman-muuttamisen-resepti-ruokaa-voi-tehda-ilmasta-innovaatioita-ei)
Suomalainen, VTT:ltä irrottautunut Solar Foods -yritys tekee ilmasta ruokaa, ilman peltoja. Kuulostaa taikuudelta, mutta on tiedettä. Solar Foods on loistava esimerkki siitä, miten tieteellinen tutkimus voi ratkaista valtavia ongelmia - kunhan se osataan viedä maaliin asti.
Ajatus on yksinkertainen. Ihminen koostuu atomeista. Myös ruoka koostuu atomeista ja atomeja yhdessä pitävästä energiasta. Valtaosa (96,2%) ihmisestä on hiiltä, typpeä, happea ja vetyä. Samoja alkuaineita on ilmassa kaasuina.
Ilmasta tehdään ruokaa mikrobeilla, jotka syövät tarpeelliset atomit ilmasta ja käyttävät energianlähteenä aurinkopaneeleilla tuotettua sähköä. Prosessista tulee ulos jauhoa, josta puolet on proteiinia ja loput hiilihydraatteja ja rasvoja. Helppoa.
Tiettyä realismiakin on mukana:
Innovaatio on idea, josta on konkreettista hyötyä. Ennen kuin ilmasta kasvatettua ruokaa on oikeasti lautasella kilpailukykyiseen hintaan, se on vain idea. Innovaatiot tarvitsevat rahaa polttoaineeksi. Ilman investointeja taikuudelta kuulostavaan teknologiaan maailma ei muuttuu.
Viime viikolla Solar Foods kertoi keränneensä kaksi miljoonaa euroa rahoitusta. Sen turvin on tarkoitus varmistaa, että uuden tyyppinen ruoka on turvallista ja saada viranomaisten hyväksyntä elintarvikekäytölle.
Sitten tarvitaan lisää rahaa. Suunnitelman mukaan ensimmäinen tuotantolaitos käynnistyy 2021 ja tuottaa 3500 kiloa sapuskaa päivässä. Joka päivä. Vasta silloin 60-luvulla alkunsa saanut idea alkaa todella muuttaa maailmaa.
Tässä linkissä samaa innostuneisuuden ja realismin sekotuista, useamman henkilön suulla, englanniksi
Solar Foods Oy gets two-million euros in startup funding for producing food out of air (http://www.solarfoods.fi/)
Pienestä siis maailman (!) mittakaavassa tuo alkaa, mutta ei siinä mitään, juuri mikään hyvä tässä maailmassa ei muutoin voi alkaakaan.
En mitenkään halua "kaataa kylmää vettä niskaan", mutta kun Reuter ylistää "disruptiivisia innovaatioita" maailman muuttamisessa, miettiikö hän, mitä on ennen tapahtunut ja juuri ruoan ympärillä? Eivätkö Haber ja Bosch myös tehneet "disruptiivisen innovaation"? Ja geenitekniikan kehittäjät?
Inhorealistisessa visiossa eipä aikaakaan kun joku Greenpeace tms. on organisoinut mielenosoituksen Solar Foodsin tehtaan edustalle. Ja ensimmäinen kansalaisaloite tuon ruoan kieltämiseksi EU;ssa ja/tai Suomessa on vetämässä/kerättävänä. Ja Snellman ilmoittanut, että heidän tuotteensa ovat "solaarivapaita"! :D
Jos tämä trendi tai muoti vahvistuu, tai pysyy edes entisellään ...
Ruoka ja nykyaikainen Eeden-kuvitelma (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=465)
... voisi joku pessimisti pitää Reuterin visioita jopa toivottomina. Mutta aina jää se puolitien ratkaisu - jolla jo jotain saavutettaisiin, ja jota olen muiden ehdotettujen "ruokavallankumousten" kohdalla tuonut esille - että eläinten ruokinnassa voitaisiin tuokin ehkä ottaa käyttöön nopeammin.
PS. Pitäisikö yrittää myydä (edellä 23.7.17) keksimämme tuotenimike "taivaan manna" tuolle firmalle? Jos saisimme korvauksena vaikka sentin kilolta, se paikkaisi köyhän yhdistyksemme taloutta ihan sopivasti. ;D
-
Juha-Pekka Pitkänen (Solar Food Oy) esitteli yhtiönsä projektia myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportissa ("Geeniteknologia"). Projekti etenee aikataulussaan. Joka on hidas, monestakin syystä. Kyseessä on uuselintarvike joka EU:ssa tarvitsee turvallisuustutkimukset ja myyntiluvan.
Tässä hän esittää aika vakuuttavan laskelman:
Suomessa on paljon sellutehtaita, jotka tuottavat sivutuotteena biopohjaista hiilidioksidia.
Jos otetaan Suomen 3. pienin sellutehdas, joka tuottaa noin 250 miljoonaa kiloa hiilidioksi-
dia vuosittain ja muutetaan se proteiiniksi, saadaan noin 55 miljoonaa kiloa proteiinia. Suo-
men vuosittainen ruoka- ja rehuproteiinien proteiinialijäämä on noin 100 miljoonaa kiloa
eli yhden sellutehtaan hiilidioksideilla voitaisiin kattaa yli puolet proteiinialijäämästä.
Energiaa tämä vaatisi noin yhden prosentin Suomen nykyisestä energiantuotannosta.
Tuo saa kyllä monet muut kampanjat ruoan hiilidioksidipäästöjen vahentämiseksi kuulostamaan täysin näpertelyltä.
-
Näin tämä huima kehitystyö jatkuu. Ja Suomi siis kehityksen kärjessä.
Maitoa ilman lehmää ja munia ilman kanaa – suomalaiset keksivät, miten maailman kasvavaa väestöä ruokitaan (https://yle.fi/uutiset/3-10402264)
Tuosta ei voi valita yhtä kohtaa lainattavaksi. Se on kokonaisuudessaan luettavaa asiaa. No, ehkä tämä johdanto kuvaukseksi artikkelin sisällöstä:
Mitä me syömme sitten, jos lihansyönnistä tulee ympäristösyistä mahdotonta eivätkä pellotkaan riitä kasvavan väestön ruokkimiseen? Edessä on mullistus, joka vetää vertoja maatalouden keksimiselle.
Samaan aikaan toisaalla:
Jyväskylän alakoululaiset tutustuivat lehmiin ja tilan arkeen: "Parasta täällä on viettää aikaa lehmien kanssa" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.301563)
Vanhuksina nämä lapset kertovat omille lapsenlapsilleen, jotka kuuntelevat silmät ymmyrkäisinä, että vaari ja mummu ovat ihan pieninä nähneet ihan oikean lehmän ... vrt. edellä
-
Tässäkin on kyse proteiinista, joten tämä hanke on hyvin verrattavissa suomalaisten (Reuterin, Solar Foodin) hankkeeseen, josta on ollut puhetta edellä:
Lab-grown gelatin is the fake food of the future, one start-up believes (https://www.cnbc.com/2018/10/09/lab-grown-gelatin-is-the-fake-food-of-the-future-a-start-up-believes.html)
Kun liivatteen (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Liivate) ongelmana on ollut sen eläinperäisyys, luulisi vegaanien ottavan tuon tuotteen riemulla vastaan. Mutta voi olla, että näin ei käy, koska vegaaniaatekaan ei kaikilta osin ole ainoastaan rationaalinen, perusteluissaan ja linjauksissaan.
-
Ruotsalaisetkin ovat mukana tässä kisassa. SLU on kehittämässä puusta ihmisille syötävää ruokaöljyä:
Ätbar cellulosa blir matolja (https://www.landskogsbruk.se/forskning/atbar-cellulosa-blir-matolja/)
En forskargrupp på SLU vill omvandla cellulosa och lignin till matolja. Det ska ske med hjälp av jästsvampar. Matolja av sågspån, alltså ätbar cellulosa, och flis istället för palmolja. Ja, det kan bli verklighet om man får tro en forskargrupp på SLU.
-
Tässä ei puhuta ruoasta, mutta sukua se noille edellä esitellyille hankkeille on:
Mullistava teknologia saattaa tehdä pian läpimurron: Sellutehtaiden savukaasuista voisi valmistaa polttoainetta koko Suomen autoille (https://yle.fi/uutiset/3-10818795)
Vedestä ja ilmasta on mahdollista valmistaa bensaa ja dieseliä, joiden käyttö ei kiihdytä ilmastonmuutosta.
Tämä ei ole hellepäivän hourailua, vaan faktaa.
Samaa siis luvataan kun edellä 02.04.18 kerrotusta "taivaan mannasta".
Ehkäpä tässä tuulivoimallekin löytyisi sopiva rooli:
Vetyä voisi tuottaa myös elektrolyysillä, joka vaatii valtavasti halpaa sähköä.
Jos Suomen koko liikenne hoidettaisiin synteettisillä polttoaineilla, sähkön kulutus harppaisi kolminkertaiseksi nykyisestä.
Laaksosen mukaan ongelma on kuitenkin ratkeamassa uusiutuvan energian myötä: tuulivoima on jo halvinta uutta sähköntuotantoa Suomessakin.
Koska kuvittelisi, ettei tuo toiminta ole niin aikakriittistä: jatketaan sitten, kun taas tuulee?
-
Päivitys "taivaan mannan" tilanteesta:
Suomessa onnistuttiin valmistamaan proteiinia ilmasta – mullistava keksintö voi olla yksi ratkaisu maailman ruokapulaan (https://yle.fi/uutiset/3-10833123)
Tuossa on myös ehkä edellisiä linkkejämme selkeämpi ja perusteellisempi suomenkielinen kuvaus tuosta keksinnöstä ja siitä, mitä se edellyttää.
Ilkikurisesti voisi sanoa, että tähän ....
Solar Foods hakee tuottamalleen proteiinille Euroopan unionilta hyväksyntää uuselintarvikkeeksi. Tarvittavat testaukset kestävät pari vuotta, jonka jälkeen yritys voi aloittaa kaupallisen tuotannon.
.. on nyt tällä kertaa hyvät mahdollisuudet. Koska menetelmä on kehitetty Euroopassa eikä USA:ssa (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=59)
-
Huomattiin kyllä nyt tämä:
Ruokaa ilmasta tuottava suomalaisyhtiö sai maailman suurimman design-palkinnon (https://yle.fi/uutiset/3-10960300)
-
Myös Hesarissa kerrottiin samasta. Ainakin tuo osoittaa, että keksintö otetaan muuallakin maailmassa vakavasti. Hesarissa kerrottiin, että tuotetta tulee kauppoihin jo vuonna 2021.
Kun siihen vielä rinnalle tuodaan tämä juttu ...
Tässä ei puhuta ruoasta, mutta sukua se noille edellä esitellyille hankkeille on:
Mullistava teknologia saattaa tehdä pian läpimurron: Sellutehtaiden savukaasuista voisi valmistaa polttoainetta koko Suomen autoille (https://yle.fi/uutiset/3-10818795)
Vedestä ja ilmasta on mahdollista valmistaa bensaa ja dieseliä, joiden käyttö ei kiihdytä ilmastonmuutosta.
Tämä ei ole hellepäivän hourailua, vaan faktaa.
... niin onko tässä nyt käymässä niin että tiedemiehen penteleet sitten itse poistavat meiltä sen ilmastoahdistuksen, jonka ensin itse meihin istuttivat?
-
Aika taikureita nämä. Ensin lupaavat meille ruokaa ja polttoaineita suoraan ilmasta. Nyt tulee tämä:
Hyvästit muoville? Suomalaistutkijat loivat hämähäkkisilkistä ja selluloosasta jäykän ja sitkeän materiaalin, joka hajoaa luonnossa (https://yle.fi/uutiset/3-10972852)
Tutkimuksessa käytetty hämähäkkisilkki ei ollut peräisin luonnosta, vaan tutkijat valmistivat sen synteettisen DNA:n ja bakteerien avulla.
– Koska tunnemme DNA:n rakenteen, voimme kopioida sen ja valmistaa sen avulla kemiallisesti samanlaisia silkkiproteiinimolekyylejä kuin hämähäkinseitissä on. DNA:ssa on kaikki se informaatio valmiina, Linder selittää tiedotteessa.
Kun luontoa tuolla tavalla imitoidaan, mutta ihan luontoa se ei ole, eikö menetelmää voisi kutsua luonnonmukaiseksi? 8)
-
Nyt Solar Foods alkaa ryntäyksensä markkinoille:
https://solarfoods.fi/our-news/solar-foods-go-to-market-execution-begins/
Yhteistyökumppaninaan mm. Fazer.
Hiukan meidän pettymykseksemme tuotteelle on annettu nimi Solein. Manna olisi ollut myös ihan kansainvälinen sana. No, ehkä sen raamatullisuus olisi voinut muodostua rasitteeksikin. ;D
-
Ihan samasta asiasta ei ole kyse:
Pohjoismaihinkin tulee tulevaisuuden ruokaan keskittyvä rahasto – sijoittajaksi siirtyvä tutkija uskoo keksintöjen ratkaisevan ruokakriisin (https://yle.fi/uutiset/3-10954002)
Mutta loogista jatkoa tuo on Reuterin aiemmalle työlle.
Lauri Reuterin mielestä ruokajärjestelmän uudistamisen ongelmana ei ole ratkaisuideoiden puute vaan se, että ratkaisuja on työlästä viedä lautaselle asti.
Sanoisin, että hänen tietty "nuoruudenrakkautensa" tai ainakin flirttailu luomun suuntaan on enää pelkkä muisto.
-
Ei ole Aalto-yliopisto suinkaan ainoa:
Artificial leaf' successfully produces clean gas (https://techxplore.com/news/2019-10-artificial-leaf-successfully-gas.html)
-
Superpettuleipää tämäkin. Ei hullumpi idea ja sen toteutus:
SAHANPURUSTA TUOTETTU PROTEIINI VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ KALANREHUNA (https://www.farmit.net/metsa/2019/11/04/sahanpurusta-tuotettu-proteiini-voidaan-hyodyntaa-kalanrehuna)
Mutta luomukaloille tuota voitaneen antaa vain, jos puut on kaadettu luomusertifioidusta metsästä? 8)
Olisin minäkin ollut näin utelias:
Puuproteiinia ei ole tarkoitus käyttää suoraan ihmisravinnoksi, mutta Korpinen kertoo kuitenkin jo maistaneensa tuotetta. "Se oli oikeastaan ihan hyvän, vähän suolaisen makuista."
-
https://t.co/pxIM0fVyD3?amp=1
Artificial chloroplasts turn sunlight and carbon dioxide into organic compounds
Toinen superpettuleipä vai mikä?
-
Juttu Solar Foodsista:
Food from thin air: Turning CO2 into protein could provide sustainable food source (https://geneticliteracyproject.org/2020/07/02/food-from-thin-air-turning-co2-into-protein-could-provide-sustainable-food-source/)
BBC oli huomannut. Varmaan tuollainen huomio on firmalle — taivaan mannaa. ;D
-
Hesari esitteli tänään tällaisen listan:
VTT:n toimitusjohtaja laati Suomelle ja maailmalle ”toivon listan”: Jos panostamme näihin viiteen teknologiaan, tulevaisuus on valoisa ja Suomen talous nousee (https://www.hs.fi/talous/art-2000006573703.html)
Toisena kohtana oli biotekninen ruoantuotanto. Myös Solar Foods mainittiin.
Ja kuvatekstiinkin asia oli tullut:
VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara Espoon Otaniemessä VTT:n laboratoriossa. Kuvan etualalla on bioreaktoreja, joiden sisällä tutkitaan mikrobien kasvatusta. Niiden avulla voidaan tuottaa esimerkiksi maidon tai kananmunan proteiinieja hallituissa olosuhteissa.
-
Tavallaan hupaisaa, että maatalousministeri osoittaa kohteliasta kiinnostusta tällaista hanketta kohtaan:
Ministeri Leppä ratkaisujen kiertueella Lappeenrannassa (https://mmm.fi/-/ministeri-leppa-ratkaisujen-kiertueella-lappeenrannassa)
LUT-yliopistolla tutustumiskohteina olivat professori Jero Aholan johtama maailmanlaajuisesti julkisuutta saanut Neo-Carbon Food –hanke, jossa proteiinia valmistetaan hiilidioksidin ja sähkön avulla.
Jossa potentiaalisesti sahataan oksaa Suomen (ja maailman) maatalouden alta.
-
Maaseudun Tulevaisuuskin suhtautuu asiaan oikeastaan hyvin rauhallisesti:
Ilmasta valmistetulle proteiinille elintarvikehyväksyntä ensi vuoden alussa? Tehdasinvestointiin 15 miljoonaa euroa – suurin sijoittaja kotimainen ruoka-alan peluri (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1180448)
Hiilidioksidista ihmiskäyttöön ruokaa kehittävä Solar Foods on kerännyt 15 miljoonan euron rahoituspotin sijoittajilta, Fazer on niistä suurin.
Mutta että tuo on vasta pikkuinen alku, kertoo Solar Foods itse sivuillaan:
Solar Foodsin maailmankartta näyttää ruoantuotannon mullistuksen (https://solarfoods.fi/our-news/solar-foodsin-maailmankartta-na%cc%88ytta%cc%88a%cc%88-ruoantuotannon-mullistuksen/)
Suurta kiinnostusta herättänyt suomalainen ruokateknologian startup-yritys Solar Foods on julkaissut vuorovaikutteisen maailmankartan visiostaan. Ruoan uusi maailmankartta näyttää parhaimmat tuotantopaikat tulevaisuuden proteiinin kasvatukseen. Tulevaisuudessa ruoantuotanto voidaan kytkeä irti luonnon resursseista ja ympäristöolosuhteista. Kartasta voi katsoa jokaisen maan tilanteen.
Nyt julkaistu maailmankartta osoittaa nykytilanteen ja huikeat tulevaisuuden mahdollisuudet. Suotuisia paikkoja ilmasta valmistetulle proteiinille ovat myös ne paikat, jossa ruoantuotanto on ennen ollut mahdotonta. Tulevaisuudessa ravinnon tuottamiseen voidaan valjastaa ääriolosuhteet. Ruokaa syntyykin esimerkiksi siellä, missä aurinko on paahtavaa tai maasto epäsuotuisaa, mutta tuuli voimakkainta.
Niin se kartta näyttääkin, mitä tuon pohjalta on odotettavissa. Halvimmalla proteiinia pystytään tulevaisuudessa tuottamaan juuri siellä, missä se on nyt mahdotonta: hiekka-aavikot lähellä tropiikkia jne.
Sen sijaan koko Suomi on tässä suhteessa toiseksi kalleinta aluetta. Kalliimpaa aluetta löytyy vain Pohjois-Ruotsista, Siperiasta ja osasta Kanadaa. Sen sijaan Grönlanti on pääosin hyvin suotuisaa aluetta.
Kärjistäen: suomalaiset keksivät maailman pelastamiseen keinon, jossa valitettavasti Suomen maatalous täytyy uhrata.
***
Ilmaston muutokseen vedottiin:
Ihmiskunta on suurten haasteiden edessä. Esimerkiksi YK:n mukaan vuoteen 2050 mennessä maailman väestön on arvioitu kasvavan yli 9 miljardiin. Kasvava joukko ja elintaso tarvitsee arviolta 50 % enemmän ravintoa ja samalla ilmastonmuutosta pitäisi pystyä hillitsemään, jotta maapallo säilyy asuttavana. On selvää, että tarvitsemme uusia ratkaisuja. Nykyinen ruoantuotantotapamme on kestämätön.
Mutta jos hiukan venytän tuota visiota: eikö sen myötä oikeastaan ole samantekevää kuinka ilmastonmuutoksessa käy? Vaikkapa IPCC:n ääriskenaarion saisi toteutua, ja silti ihmiskunta saataisiin ruokittua.
-
Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi Lauri Reuterin twiitin 24. syysk.
Suomessa tehtiin 90-luvun alulle asti biotekniikan avulla metsäteollisuuden sivuvirroista ruokaa. Sitten Pekilo-sieni unohdetiin. Nyt @EniferBio on kaivanut sen esiin. Ja voitti yhden maailman suurimman rehujätin innovaatiokilpailun! #UusiRuoka #Biotalous
https://www.feednavigator.com/Article/2020/09/24/SCP-startup-wins-top-prize-in-innovation-competition#.X2ymakidKyo.twitter
-
Uutta tulee koko ajan:
Mullistava teknologia kananmunan valkuaisproteiinin tuottamiseksi ilman kanaa toi VTT:lle voiton EARTOn innovaatiokilpailussa (https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/mullistava-teknologia-kananmunan-valkuaisproteiinin-tuottamiseksi-ilman-kanaa)
VTT:n tutkijat visioivat, että mikrobien ja solujen kasvattamiseen perustuva ruoantuotanto eli solumaatalous on verrattavissa ruoantuotannon vallankumoukseen, jonka maanviljelyn tehostuminen ja teollistuminen aikaansaivat 1700-luvulta 1900-luvulle. Solumaatalous hyödyntää mikrobeja ja bioreaktoreita peltojen ja tuotantoeläinten sijaan.
VTT:n menetelmässä valkuaisproteiinin tuottamiseen tarvitaan raaka-aineiksi vettä, glukoosia ja erilaisia mineraaleja sekä Trichoderma reesei -sieni, joka tuottaa näistä aineksista proteiineja. Tätä bioteknistä menetelmää voidaan verrata oluen valmistukseen, jossa mikrobit tuottavat sokerin avulla alkoholia. Juuston valmistuksessa hyödynnettävä juustonjuoksutin tuotetaan vastaavalla teknologialla.
Tuossa voi ehkä toistaa tämän (puujalka)vitsimme:
Kun luontoa tuolla tavalla imitoidaan, mutta ihan luontoa se ei ole, eikö menetelmää voisi kutsua luonnonmukaiseksi? 8)
-
Lisää tästä:
Sellu- ja etanolitehtaiden liemistä proteiinia kalanrehuun – startup-yritys aikoo soveltaa 1970-luvun sienikeksintöä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1229161)
-
Epäilemattä aiheellinen kysymys:
Proteiinia hiilidioksidista – mistä typpi?
Kun jätetään kertomatta uuden proteiinin ammoniakin alkuperä ja siihen liittyvä problematiikka, lukija jää ymmälle. (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007721080.html)
Soleiinista se on esitetty.
-
Tämä triidi alkoi puusta tehdystä ruoasta. Ja eteni sitten ilmasta revittyyn eineeseen.
Tässä jo suunnitellaan, että puutakin tehtäisiin laboratorioissa:
Could lab-grown wood halt deforestation around the world? (https://geneticliteracyproject.org/2021/03/26/could-lab-grown-wood-halt-deforestation-around-the-world/)
-
Tämä projekti etenee puolivahvasti:
Ilmastorahaston ensimmäinen rahoituskohde Solar Foods tähtää merkittäviin ruoantuotannon päästövähennyksiin (https://www.ilmastorahasto.fi/ilmastorahaston-ensimmainen-rahoituskohde-solar-foods-tahtaa-merkittaviin-ruoantuotannon-paastovahennyksiin/)
Ilmastorahasto Oy on myöntänyt 10 miljoonan euron pääomalainan Solar Foodsin uuden tuotantolaitoksen rakentamiseksi Suomeen. Tehdas tulee olemaan maailman ensimmäinen kaupallisesti toimiva laitos, joka tuottaa proteiinia hiilidioksidista ja sähköstä. Uuden tehtaan on määrä olla toiminnassa vuoden 2023 alkupuolella.
Miksi siten? No, ihan kuviteltavissa olisi, että asiaan olisi sijoitettu 10 miljardiakin! ;D
Jos nimittäin merkittävistä päästövähennyksistä halutaan puhua. Suomesta saatuna tuokin rahoitus on kyllä huomattava. Ja sen kautta soleiini ei enää ole pelkkä jännittävä idea.
-
Kehitystyö jatkuu:
https://www.foodnavigator.com/Article/2021/05/12/Meet-the-start-up-converting-wood-into-food-grade-protein-We-are-expanding-the-definition-of-what-a-food-crop-is
Superpettuleipää on tulossa monesta putkesta.
-
Keksijäpellet ovat vauhdissa:
Plastic into protein? It may seem far-fetched, but a ‘food generator’ is in the works (https://geneticliteracyproject.org/2021/08/11/plastic-into-protein-it-may-seem-far-fetched-but-a-food-generator-is-in-the-works/)
Mikä myyvä nimi tuolle tuotteelle voitaisiin keksiä? Mutta kuten hiilidioksidia voidaan jatkossa vähentää syömällä (soleiini), niin samanlaiset näkymät nyt häämöttävät muoviongelman ratkaisemisessa.
Jos nämä suomalaiset...
Mumbaita halkovaa Mithijokea puhdistetaan suomalaisteknologialla (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008182622.html)
Suomalaisyritys kerää saastuneiden jokien muoviroskaa, muuttaa sen öljyksi ja myy takaisin pakkausteollisuuden raaka-aineeksi. Tavoitteena on maailman saastuneimpien jokien puhdistaminen.
... saisivat käyttöönsä tuota amerikkalaista teknologiaa, avautuisi sielläkin uusi mahdollisuus kerätyn muoviroskan sijoittamisessa ja käytössä.
-
Länsiväylä kertoi pitkässä jutussaan soleiinin nykytilanteesta:
Salaisessa paikassa Espoossa valmistuu proteiinia, josta toivotaan yhtä ratkaisua maailman ongelmiin – "Kyse on ihmiskunnalle täysin uudesta lajista" (https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4283595)
-
Tulevaisuuden kahviautomaatti?
VTT tuotti kahvia kasvisoluista – kotikeittiössä voi pöristä tulevaisuudessa oma bioreaktori (https://yle.fi/uutiset/3-12100443)
Tämähän on tietysti se lähtökohta:
Kahvi on VTT:n mukaan esimerkkki usein kestämättömästi ja epäeettisesti tuotetusta maataloustuotteesta. Sen kysyntä kasvaa, mutta viljelyala pienenee ilmastonmuutoksen vuoksi. Viljelyalan lisääminen johtaa metsäkatoon erityisesti herkissä sademetsissä.
Kun kahvi vielä ei oikeastaan ole niin välttämätöntä (tai miten sen nyt ottaa...aamukahvia juoden tätä kirjoitan), se on täällä ollut keskustelussammekin siellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=129.msg20084#msg20084) ja täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg21579#msg21579), ja moniaalla muuallakin.
-
... niin onko tässä nyt käymässä niin että tiedemiehen penteleet sitten itse poistavat meiltä sen ilmastoahdistuksen, jonka ensin itse meihin istuttivat?
Eikö tämä olisi OK:
Jyväskylässä tehdään historiaa: Maailmalle esitellään sataprosenttisesti uusiutuva polttoaine
Polttoaine on tehty sieppaamalla ilmakehään jo vapautunutta hiilidioksidia. (https://www.iltalehti.fi/ralli/a/7902f028-1ed2-4194-90ab-e48701360d67)
Siis periaatteessa. Käytännössähän tietysti on laskettava tarkasti, onko todella tarvittava energia tuotettu niin, ettei se se aiheuta hiilidioksipäästöjä. Siis uusiutuvilla tai ydinvoimalla. Jota ydinvoimaa ei jostain syystä tuossa artikkelissa mainita. 8)
Kuitenkin tuo on virkistävä muistutus siitä, että vedyn tai sähkön mainitseminen autoilun yhteydessä ei välttämättä tee asiaa "ilmastoautuaaksi". Jos tuo olisi skaalattavissa, seuraisi siitä mm. se, että hyvin kallis koko autokannan uusiminen ei ehkä enää olisikaan välttämätöntä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg18351#msg18351).
-
Tässä keksinnössä hiiltä ja hiilidioksidia ei oteta hyötykäyttöön, päinvastoin kuin kaikissa edellä esitellyissä. Mutta otetaan kuitenkin pois kuleksimasta:
Uskomaton läpimurto hiilidioksidin hautaamiseksi merenpohjaan – CO2 jähmettyy veden kanssa kiteiksi alle minuutissa: 3000 kertaa aiempaa nopeampi reaktio (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/uskomaton-lapimurto-hiilidioksidin-hautaamiseksi-merenpohjaan-co2-jahmettyy-veden-kanssa-kiteiksi-alle-minuutissa-3000-kertaa-aiempaa-nopeampi-reaktio/1adc33a1-a674-4bf3-bb12-8a630155bffc)
Nyt tulee mukaan epäluuloni kaikenlaisia loppusijoitusratkaisuja kohtaan. Saadaanko tuo hiili tarvittaessa taas kiertoon? Kenelle tai mille taholle annetaan oikeus hallita tuota prosessia? Teoreettinen mahdollisuus on siihenkin olemassa, että ihmiskunta poistaa liikaa hiilidioksidia ilmakehästä!
-
Hesari soi soleiinille pääkirjoituksen:
Voittoisa suomalainen avaruusruoka ravitsee Maassakin
Soleiini voitti Nasan avaruusruokakisan. (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008411945.html)
Tuo toki esiin tämän:
Keksinnöllä voi olla vielä suurempi merkitys Maan pinnalla kuin avaruudessa. Se mahdollistaa ravinnontuotannon kasvavalle väestölle ilman maankäyttöä ja tuotantoeläimiä, jotka kuormittavat ilmastoa ja jouduttavat luontokatoa.
Tämän verran aikataulustakin, eli vahvistettiin se, minkä firma oli jo aiemmin kertonut:
Solar Foods on ilmoittanut rakentavansa Vantaalle ensimmäisen soleiinitehtaan, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2023 ja tuottaa proteiinijauhetta sata tonnia vuodessa eli riittävästi viiteen miljoonaan ateriaan.
Voitaisiinko juhlistaa tuolla erästä suunniteltua tilaisuuttamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg23043#msg23043)? Edellä mainitun uudenlaisen kahvin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=699.msg23190#msg231909) ohella. Suurisssa juhlissahan pitää aina olla jotain syötävää ja juotavaa! ;D
-
Tässä annetaan tähän ohjeet:
How to eat your Christmas Tree? (https://arturcisar-erlach.com/de/how-to-eat-your-christmas-tree-%f0%9f%8e%84%f0%9f%8d%b4/)
Mutta nyt on kyse luomuväestä, ja edellä tässä triidissä mainittuja keinoja ei voi käyttää. Ja joulukuusenkin kuulemma täytyy olla luomukuusi!
Ludger Wessin kommentti tuohon:
And if they can’t afford bread, let them eat trees. #Agrarwende #FertilizerFreeWorld
-
Vielä tämmöistäkin on kehitelty:
Reversing deforestation and biodiversity loss: Can synthetic palm oil help protect the world’s tropical forests? (https://geneticliteracyproject.org/2022/01/13/reversing-deforestation-and-biodiversity-loss-can-synthetic-palm-oil-help-protect-the-worlds-tropical-forests/)
Last year, a startup called C16 Biosciences opened a gleaming new lab in Manhattan to develop a microbial palm oil alternative, backed by $20 million from Bill Gates’ climate solutions investment fund Breakthrough Energy Ventures.
A California-based startup called Kiverdi is also working to manufacture yeast oil using carbon captured from the atmosphere, and a team of bioengineers at the University of Bath is at work scaling up its own strain of oily yeast.
Nyt en ole varma, mutta pieni epäilys minulla on ettei Greenpeace suhtaudu riemullisesti tuohon kehitystyöhön. Vaikka se voisi olla vastaus yhteisesti tunnistettuun ongelmaan:
Tekisi mieli liittyä, mutta ... (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=114.msg686#msg686)
Mutta saatan tietysti erehtyä, ja mainittu järjestö ryhtyy inokkaasti puhumaan tuon ilmasto- ja luontoystävällisen ratkaisin puolesta!
-
Soleiinin kilpailija:
Air steaks? This California startup believes it can make meat out of thin air with some help from tweaked bacteria (https://geneticliteracyproject.org/2022/02/28/air-steaks-this-california-startup-believes-it-can-make-meat-out-of-thin-air-with-some-help-from-tweaked-bacteria/)
-
Tällainenkin vaihtoehto jo väikkyy:
We may soon be able to genetically engineer a synthetic alternative to palm oil, helping to preserve biodiversity. Here are the challenges (https://geneticliteracyproject.org/2022/03/03/we-may-soon-be-able-to-genetically-engineer-a-synthetic-alternative-to-palm-oil-helping-to-preserve-biodiversity-here-are-the-challenges/)
But with advances in bioengineering and increasing concerns about sustainability, a number of companies like Xylome have developed microbial oils they say could offer an alternative to palm oil while avoiding its most destructive impacts. They join numerous other synthetic biology companies — from ventures hawking new biofuels and fertilizer to lab-grown meat — that aspire to solve environmental problems but share similar challenges scaling up production and demonstrating their approach is in fact more sustainable than the problem they’re trying to solve.
-
Aiotaan tehdä halutunlaista puuta. Labrassa:
Toward Customizable Timber, Grown in a Lab (https://wattsupwiththat.com/2022/05/25/toward-customizable-timber-grown-in-a-lab/)
Siitä tulee jänniä näkymiä. Mutta kyllä luomuväkin saattaa siitä hyötyä. Jos osaa hyvin tällaisen markkinoinnin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=625.msg9056#msg9056). ;D
-
Uusi kilpailija soleiinille?
Food out of thin air: How this startup transforms carbon dioxide into protein (https://geneticliteracyproject.org/2022/07/20/food-out-of-thin-air-how-this-startup-transforms-carbon-dioxide-into-protein/)
Using similar technology to producing enzymes or brewing beer, Deep Branch’s process involved culturing microbes in a bioreactor, said Rowe. Together with hydrogen as an energy source, the carbon dioxide is fed into a fermentation tank with the selected organisms. Once the fermentation is complete, the resulting material is dried to a powder, called Proton, which contains around 70% protein.
Tuo Britanniassa.
-
Ympäristöystavälliseltäkin tuo kuulostaa ...
The method requires no pest-control substances. Only the required amount of fertiliser-like nutrients is used in the closed process. This allows us to avoid any environmental impacts, such as runoffs into water systems or the formation of powerful greenhouse gases," says Professor Jero Ahola of LUT.
... mutta veikkaan, ettei tuo silti mahdu luomusäännösten raameihin. Edes rehuna, josta artikkelin mukaan voisi sen käytön aloittaa. Vaikkapa kuivuuden piinaamilla alueilla.
Ja luultavasti joku Snellman julistaisi tuota pikaa, että heidän tuottajiensa eläimet on ruokittu "mannavapaasti"! ;D
Kappas vain. Nyt Biodynaaminen yhdistys on jopa ottanyt ottanut FB:ssa asiaan kantaa:
Biodynaaminen yhdistys
23 tuntia sitten
Suomalainen ruokateknologiayritys Solar Foods on saanut myyntiluvan Solein-proteiinilleen Singaporessa.
Solein on yksisoluisista mikro-organismeista tehty jauhe, jota tuotetaan laboratoriossa ilmasta käyttäen sähköä. Valmistusprosessi ei yrityksen mukaan tarvitse eläimiä eikä kasveja ja on siksi maailman kestävimmin tuotettua proteiinia. Yrityksen päämääränä on irrottaa ruuan tuotanto maataloudesta.
Biodynaamisen näkemyksen mukaa ruoka on paljon muutakin kuin kemiaa. Kaikki fyysisessä kehossa tapahtuva on ilmentymää henkisistä prosesseista. Eli mikään aineenvaihdunnan prosessi ei ole pelkästään fyysinen. Ravinnon varsinainen merkitys on siinä, että se luovuttaa sisältämiään voimia käyttöömme. Ruuansulatuksen kautta otetut aineet antavat sisäistä liikkuvuutta, vaikuttavat ruumissa toimivan tahdon käyttövoimana.
Mitä mieltä olette? Millaisen vaikutuksen ihmiseen antaa tällainen laboratoriassa tuotettu ruoka?
https://solarfoods.com/solar-foods-receives-novel-food-reg…/
Ellei ihan suoraan, mutta tuolla tavalla kysymällä. Ja aika varovasti ja kohteliaasti. Luultavasti se teksti on luomuväeltä vasta tulossa, jossa soleiini manataan... ties mihin.
Kaikessakin luomuideologiassa on taustalla vähän mystiikkaa. Biodynaamisessa selvimmin. Tietty vitalismi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=994.msg22274#msg22274) lienee kaikessa siinä pohjana.
Odotan muuten, että tuo rajanveto ratkaistaan aikanaan EU-direktiivillä. Kun/jos soleiini täällä saa myyntiluvan. Joka direktiivi sanoo (ennustan), ettei se kertakaikkiaan kuulu luomuun. Kuten sanottu, ei karjan rehunakaan.
Wikipediasta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Solar_Foods) ei selviä, onko soleiini myyntiluvan uuselintarvikeena EU:ssa saanut. Selviää vain, että sitä on aiottu hakea. (?) Singapore-uutisessa kuitenkin kerrotaan (lihav. HJ):
Solar Foods plans to seek GRAS (Generally Recognized As Safe) status assessment for Solein soon in the United States, and applications for novel food authorisation have been filed earlier in other key markets such as the UK and the European Union.
Aikataulua on pikkuisen lykätty:
The highly sustainable protein is planned to begin commercial production and sales in 2024.
***
Mutta samalla tuli tuossa meillekin päivitys soleiinin nykytilanteesta.
-
Etenee. Nyt asiasta väitöskirjakin:
Tutkimus: Solupohjainen maatalous pienentäisi proteiinituotannon ympäristövaikutuksia – valkuaista ihmisravinnoksi voisi tuottaa bioreaktoreissa vaikka aavikolla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d8fafd0c-0730-44d7-b0f7-6f26c6ed3165)
Helsingin yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa osoitettiin, että solupohjaisen proteiinin vaikutukset maatalouden ympäristökuormaan ovat suurimmat, kun keinotekoisella proteiinilla korvataan naudanlihaa.
-
Uusimmassa Tiede-lehdessä 14/2022 tieto, että soleiinin kaupallinen tuotanto alkaisi jo ensi vuonna.
Tässä vähän vanhempi juttu soleiinista:
Salaisessa paikassa Espoossa valmistuu proteiinia, josta toivotaan yhtä ratkaisua maailman ongelmiin – "Kyse on ihmiskunnalle täysin uudesta lajista" (https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4283595)
Tuolla jossain sitä valmistellaaan suurempimuotoiseen tuotantoon.
-
Ei ehkä ihan yhtä hurja idea kuin suomalainen soleiini:
Miltä kuulostaisi luista tehty proteiinipirtelö? Norjalaisyliopistossa tutkitaan, miten luista saisi ihmisravintoa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/06d82111-09d0-4481-b303-932a0b3dd96c)
Tutkijat upottivat luita mereen löytääkseen uusia hajottajaeliöitä.
Mutta hurja tuokin. – Triidin alussa jo viitattiin sodanaikaiseen runouteen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=699.msg3944#msg3944). Linnan Tuntemattomassa Koskela pelkää/ennustaa, että häviäjille lyödään luu kurkkuun. Tuon kehitystyön onnistuessa häviäjät voisivat siitä olla ihan tyytyväisiä. ;D
***
Tuolla on tietysti relevanssia myös ruoan haaskaamiskeskusteluun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=129.msg28332#msg28332) ja lihansyöntikeskusteluun. Myös keskusteluun ravinteiden kierrätyksestä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg26890#msg26890). – Lihansyöntiasiassa tulee tietysti mieleen tämä vanha näkökulma: myös eläimet tarvitsevat proteiinia. Eikä niiden kohdalla ole yäk-efektiä (paitsi kissojen! 8))
-
Jännää sinänsä:
Tämä keksintö voi päätyä astronauttien ruuaksi – suomalaisyhtiö kehitti ruoan, jota seuraavaksi testaa Nasa (https://yle.fi/a/74-20016736)
Mutta kokonaisuuteen ja asiaan liitettyihin visioihin nähden sanomattoman vähän merkitystä. Soleiinista puhutaan. Meidän kesken, taivaan mannasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=699.msg15013#msg15013).
-
Tällaisilla rahoilla ollaan asiassa Suomessa liikkeellä:
Solumaatalouteen 5 miljoonaa ‒ tavoitteena kestävä ruoantuotanto (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/16874fed-62f4-4b9e-8d03-c0d2092d8445)
Kuvatekstissä mainitaan riski/haaste, joka tuollakin on edessään:
Kuluttajat halutaan saada hyväksymään soluviljely yhdeksi vakiintuneista ruoantuotantomenetelmistä.
Kuten oli vaikka ötökkäruoalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg30470#msg30470). Jonka puolesta kaikki järki puhui.
-
Monbiot on nyt näin innostunut asiasta. Tässä siitä epäystävällinen kuvaus:
Monbiot : We Must End Our Dependence on Farming (https://wattsupwiththat.com/2023/02/20/monbiot-we-must-end-our-dependence-on-farming/)
-
Jopa oli Saara Kankaanrinta argumentin keksinyt:
Saara Kankaanrinnan kolumni: Liisa ja myyrän kymmenet housut – oikeasti kaniini ei ilmaannu hatusta (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009434863.html)
Kirkasotsaisesti olemme korvaamassa ylikulutusta ylikulutuksella, ihmettelee kolumnisti Saara Kankaanrinta tuotantoa, jossa valmistetaan laboratorioissa eläinperäisiä tuotteita ilman eläintä.
[..]
Olen itse osa ongelmaa, ja elän liiankin turtuneena hulluuksiin. Outoja ja liian isoja asioita riittää. Vaikkapa sielua rutistavat lihakasvattamot, joissa eläin on kaukana ”kotieläimestä”, luonnosta ja arvosta.
Maapallolla tapetaan vuosittain yli 70 miljardia eläintä lihaksi. Sikojen ranskalaisessa kasvattamoissa voi olla 5 miljoonaa sikaa, amerikkalaisella tehdasfarmilla 150 000 nautaa. Kanoja miljoonia yhdessä tehtaassa.
Eihän tällaisessa kulutustavassa tai tahdissa ole mitään järkeä! Miten tämä tuhoisa tilanne meinataan korjata? Pääseekö tästä kaninkolosta peruuttamaan?
[..]
Mutta nyt tulee ällistyttävin kohta. Niin yrityksillä kuin tieteessä olen nähnyt samat laskelmat mahdollisuuksista. Tavoiteltu tuotantomäärä on sama kuin korvattavan lihan määrä.
KIRKASOTSAISESTI olemme siis korvaamassa ylikulutusta ylikulutuksella! Hoitaessamme yhden ongelman luomme samalla toisen. Seikkailu ihmemaassa jatkuu.
Eikä proteiinin ylikulutus ole ainoa sektori, jolla näin tapahtuu. Jokaikisella sektorilla ja ”ratkaisulla” tuntuu olevan lähtöasetus, että nykyinen taso täytyy ottaa annettuna.
Mistä ihmeestä hän oli saanut päähänsä, että lihankulutuksessa tapahtuu proteiinin ylikulutusta? Kirkasotsaisesti hän on tappamassa osan maailman ihmisistä nälkään. Jotta hänen sieluaan rutistavaa teollista massatuotantoa ei maailmassa olisi.
Sillä juuri proteiinissa tulee hyvin helposti vastaan luonnollinen raja: ihminen ei yksinkertaisesti jaksa syödä enempää kuin hän sitä tarvitsee. *)
Ja nyt: mikä oli sen lihaproteiinin synti, alunperin? Kasvihuonepäästöt! On ihan varma, ettei vaikkapa soleiinia tuottava laitos tunge ilmakehään esim. lehmän lailla metaania. Ja lopulta laitos jopa poistaa sieltä hiilidioksidia! Soluviljelmän vaatima pinta-ala on tuossa vertailussa aivan minimaalinen. Ja pitkin matkaa on vakuutettu, että tuotantoon käytetään uusiutuvaa energiaa.
Niinpä siis tuohon ylikulutukseen ihan englanniksi (kuulostaa hienommalta): so what? Vaikka koko maailma (yli)kuluttaisi soleiinia, ei luonto olisi siitä moksiskaan (no big deal)!
Jo yksi Saara Kankaanrinnan hevonen (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006423488.html) rassaa luontoa enemmän. Mutta tällaiseen idylliin hän haluaa uskoa:
Tässä on meidän hiilensitojia! Saara Kankaanrinta esittelee innoissaan maatilansa lehmiä. Tarmokas 41-vuotias nainen kertoo, että viimeksi tilalle on saatu Itä-Suomen karjaa.
– Toinen lehmistä oli vähän kevytkenkäisempi tapaus, sillä se oli yllättäen tiineenä tänne saapuessaan. Se oli tainnut pikkuisen innostua kesälaitumella, Kankaanrinta naurahtaa.
Lehmillä, lampailla ja hevosilla on täällä Paraisten Qvidjan esimerkkimaatilalla erityinen tehtävä. Laiduntaessaan rotaatiolaitumilla ne hoitavat samalla maaperää ja pitävät näin osaltaan huolta sen hiilitasapainosta.
Ihan inhimillisesti: harmittaako nyt häntä, jos tuo solumaatalous vie huomiota (ja rahaa) pois heidän hankkeeltaan?
_____
*) osittain voi. Ruumis sitten polttaa ylimääräisen, ei käytä sitä solujen rakentamiseen yms. Mutta soleiinissa ei tule tätäkään ongelmaa.
-
Tämä on Solar Foodsissa ymmärretty:
Tulevaisuuden ruoantuotanto voi nojata hiilidioksidiin, vetyyn, teollisuuden ylijäämävirtoihin, mikro-organismeihin, sieniin – mutta mausta ei auta tinkiä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/dc50136e-8a09-4714-b25e-60bbebed7fef)
Tämän verran itse Solar Foodsin aikataulusta:
Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Pasi Vainikka kertoo, että tänä vuonna Vantaan Vehkalaan valmistuu uusi 40 miljoonan euron tuotantolaitos. Sen on tarkoitus alkaa tuottaa proteiinijauhetta sata tonnia vuodessa.
Hiukan vielä ilkeillen Kankaanrinnallle juuri edellä: he tuntuvat myyvän jotain muuta kuin syötävää.
-
Nyt ensimmäinen (?) yritys kieltää tämä asia:
https://mobile.twitter.com/LudgerWess/status/1642897739850604547/photo/1
Miten tuohon EU? Seurataan Euractivia!
-
Tämä ei siis pitäisi muodostua esteeksi:
‘Food grown in labs pose no unusual health risks’: Joint Food and Agriculture Organization and and World Health Organization report (https://geneticliteracyproject.org/2023/04/10/food-grown-in-labs-pose-no-unusual-health-risks-joint-food-and-agriculture-organization-and-and-world-health-organization-report/)
-
Keinokalaa:
3D-printed cell-based fish? Sounds bizarre, but it tastes like the real thing and could eventually help save our oceans (https://geneticliteracyproject.org/2023/05/08/3-d-printed-cell-based-fish-sounds-bizarre-but-it-tastes-like-the-real-thing-and-could-eventually-help-save-our-oceans/)
Israeli firm Steakholder Foods announced that they’ve used 3D printing technology to make ready-to-cook cultivated grouper. They boast the taste and texture is the same as traditionally caught fish but does not harm the environment or marine species.
Alkuperäiseen:
Faux-let o’ fish: Company creates world’s first lab-grown grouper filet (https://studyfinds.org/first-lab-grown-fish-fillet/)
***
Solumaatalous saattaa ratkaista jotain tällaisiakin ongelmia:
Can Hindus, Jews and Muslims eat cell-cultivated meat? Religions search for guidance as lab-grown food beckons (https://geneticliteracyproject.org/2023/05/05/can-hindus-jews-and-muslims-eat-cell-cultivated-meat-religions-search-for-guidance-as-lab-grown-food-beckons/)
Tai sitten ei ratkaise. Millä tavalla se sopii luomuideologiankaan raameihin, on vielä epäselvää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=699.msg29223#msg29223).
-
Jäitä hattuun:
New Scientist: Keinolihan valmistuksen päästöt nykyteknologialla jopa 25-kertaiset verrattuna naudanlihan tuotantoon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/4fe7c002-f343-4fac-8c33-e33d7411b131)
Laboratoriossa kasvatettavasta lihasta on saatava roimasti energiatehokkaampaa, jos siitä halutaan ympäristöä säästävä korvike perinteiselle lihalle.
Toinen samasta:
Bill Gates funded Lab-grown meat ‘could be 25 times worse for the climate than beef’ – ‘Highly energy intensive’ – ‘Meat’ grown in steel vats from stem cells from animal (https://wattsupwiththat.com/2023/05/12/bill-gates-funded-lab-grown-meat-could-be-25-times-worse-for-the-climate-than-beef-highly-energy-intensive-meat-grown-in-steel/)
Kummastakaan ei tosin selvinnyt, missä määrin tuo koski edellisessä puheenvuorossa mainittua "kalaa".
-
Tässä kohtaa mennään:
Maailman ensimmäinen laboratoriossa valmistettu naudanlihapihvi tulee myyntiin ‒ yhdestä lehmän solusta tuhansia tonneja lihaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/69bdc38d-7716-4b11-8912-4c639d267189)
Soluviljelty pihvi tulee myyntiin tämän vuoden aikana ainakin Singaporessa ja Israelissa. Suomalaisyritys vastasi tuotteen brändäyksestä.
Tuossa taas väitetään rohkeasti (vastoin edellisen puheenvuoron näkemystä):
Viljellyn lihan eduksi nähdään sen ympäristöystävällisyys tavanomaiseen karjankasvatukseen verrattuna. Yrityksen mukaan viljelty liha tuottaa 92 prosenttia vähemmän kasvihuonepäästöjä, vähentää 95 prosenttia tarvetta maankäytölle ja vähentää 78 prosenttia veden käyttöä.
Pyydetystä hinnasta ei tuossa ole tietoja. Eikä siis siitäkään, onko se kilpailukykyinen.
-
MMM:n tässä blogikirjoituksessa (19.6.2023) suhtaudutaan asiaan kiinnostuneen uteliaasti:
Solumaataloudesta apua ruokajärjestelmien kestävyyteen (https://mmm.fi/blogit/-/blogs/solumaataloudesta-apua-ruokajarjestelmien-kestavyyteen)
Päivämäärä tuohon sen vuoksi, että on nyt hyvin vaikea sanoa, heijastaako tuo mitenkään erityisesti uuden hallituksen linjauksia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1042.msg33448#msg33448).
Asian suhde luomuun lienee vielä EU:ssa ratkaisematta:
Odotan muuten, että tuo rajanveto ratkaistaan aikanaan EU-direktiivillä. Kun/jos soleiini täällä saa myyntiluvan. Joka direktiivi sanoo (ennustan), ettei se kertakaikkiaan kuulu luomuun. Kuten sanottu, ei karjan rehunakaan.
-
Tällainenkin ongelma saattaa tulla eteen:
Muslim and Jewish leaders debate whether lab-grown protein is Halal or Kosher (https://geneticliteracyproject.org/2023/09/27/muslim-and-jewish-leaders-debate-whether-lab-grown-protein-is-halal-or-kosher/)
Mutta vaikeampaa kuin tuo voi olla ratkaista, missä määrin (ja josko lainkaan?) labraliha voi olla luomua.
-
Se on niin herkkää sen kanssa, mitä suuhumme suostumme pistämään, että vielä tällainenkin ongelma voi syntyä:
Tiger steaks and lion burgers? Cell-cultivated exotic meats open new market possibilities but raise controversial questions (https://geneticliteracyproject.org/2023/10/06/tiger-steaks-and-lion-burgers-cell-cultivated-exotic-meats-open-new-market-possibilities-but-raise-controversial-questions/)
Tuon soluviljelmälihan. Soleiini (https://fi.wikipedia.org/wiki/Solar_Foods) selvinnee ilman tuollaisia eettisiä ongelmia.
***
Mutta toisaalta: jos jokin menetelmä tarjoo tuollaisen luonnon kannalta turvallisen tavan eksoottisiin makuelämyksiin...
-
Solar Foodsin status:
Solar Foods käynnistelee ilmasta ja sähköstä proteiinia valmistavaa tehdastaan ‒ kapasiteetti 120 tonnia vuodessa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/9419755b-d4e1-412c-b3ab-c89741ddd802)
Vielä ei uskalleta kertoa täsmällisiä päivämääriä.
-
Edistystä keinotekoisissa tuotteissa:
Kaakaon loppu? (https://yle.fi/a/74-20055679)
Kaakaonviljely uhkaa loppua jo tulevina vuosikymmeninä. Korvaava ratkaisu voi löytyä Suomessa kehitettävistä uusista mullistavista suklaamuodoista.
Se näyttää perinteiseltä suklaalta, mutta siinä on kaksi olennaista eroa. Maussa on hienoinen mämmin vivahde, ja sen tekemiseen ei käytetä kaakaopapuja, vaan päijäthämäläistä ruista.
Fazer makeisten tuotekehitysjohtaja Heli Anttila kuvailee suklaavalmistajan innovaatiota.
– Pohdimme sitä, onko muita raaka-aineita, joista voi tehdä yhtä herkullista tuotetta kuin suklaa. Kaakaossa on rikas makuprofiili ja paljon makukomponentteja. Valitsimme kotimaisen mallastetun rukiin ja teimme siitä makeislevyn, joka on suutuntumaltaan hyvinkin lähellä kaakaosta tehtyä suklaata.
Tuo nyt oli jotain, jos tuollainen hätätilanne tulee. Mutta tämä on hurjempi juttu:
Fabric of the future: This leather-like jacket is made of bacteria fed on fruit waste (https://geneticliteracyproject.org/2023/10/26/fabric-of-the-future-this-leather-like-jacket-is-made-of-bacteria-fed-on-fruit-waste/)
Eli nahassakaan emme enää olisi riippuvaisia eläintaloudesta? Vai onko tuo oikeasti niin vallankumouksellista? Eikö eri sortin keinonahkaa ole ollut olemassa maailman sivu?
Olennaista tuossa kuitenkin lienee jätteen kierrätys.
-
Vielä tämäkin:
Mullistava uusi suomalaisteknologia: erikoinen laite valmistaa alkoholia hiilidioksidista – viljaa ei tarvita lainkaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/6bb37769-e099-4c8e-bdd1-e82f3f9ce281)
Jatkossa pystymme jopa humaltumaan ympäröivästä ilmasta! 8)
-
Tämän hankkeen tilanteen päivitys:
Suomalaisyritys alkaa tehdä ruokaa sähköstä ja ilmasta – tältä tuote maistuu (https://www.hs.fi/talous/art-2000009979689.html)
Josta voi poimia sen, että vähintaan vuosi vielä menee. Pelkästään EU-luvan odottamiseen.
Tämä oli tuossa tärkeä tarkastelu:
Mieleen hiipii kysymys, voiko tässä olla energiatehokkuuden kannalta järkeä.
Eikö evoluutiossa jalostunut fotosynteesi ole ylivertainen tapa muuttaa auringon energiaa ravinnoksi? Miksi vaihtaa tilalle aurinko- tai tuulivoimala ja bioreaktori?
Pitkänen vakuuttaa, että soleiinin valmistuksen energiatehokkuus kestää hyvin vertailun maatalouteen. Vertaisarvioidut elinkaarilaskelmat on tehty.
”Yhteyttämisessä saadaan talteen noin puoli prosenttia auringon energiasta. Meillä, jos lasketaan aurinkopaneelin hävikki ja elektrolyysin hävikki ja bioreaktion hävikki, päädytään noin 3–4 prosenttiin”, Pitkänen sanoo.
Tehokkuus paranee, jos vedyntuotannon hukkalämpöä voidaan käyttää kaukolämpöverkossa. Niin Vantaallakin aiotaan tehdä.
-
Lisää näitä tulee koko ajan:
Suomessa kehitettiin uusi patentoitu menetelmä, jolla kasveista saa lihan kaltaisia tuotteita helposti ja halvalla – Aiemmin tuotanto monimutkaista ja kallista (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomessa-kehitettiin-uusi-patentoitu-menetelma-jolla-kasveista-saa-lihan-kaltaisia-tuotteita-helposti-ja-halvalla-aiemmin-tuotanto-monimutkaista-ja-kallista/4fd219ed-f29b-480a-81f5-ef062fa91fbe)
Uusi keksintö jalostaa kauran ja palkokasvit maukkaiksi, lihan kaltaisiksi valmisteiksi helpommalla, halvemmalla ja puhtaammin kuin nykyiset kasviproteiinien tuotantomenetelmät
Siitä sitten kerrotaan vähemmän, minkälainen työ on tehtävä EU-byrokratian kanssa.
-
Oikein hyvänmakuista taivaan mannaa?
Ruissuklaata vai soluviljeltyä kaakaota – Fazer kehittelee kaakaolle korvikkeita (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/ffc88e23-175d-4422-b845-c6c19fca7b09)
Fazer on kertonut tutkivansa, voisiko kaakaontuotannon uhkille löytyä ratkaisu solumaataloudesta, jossa tuotanto tapahtuu bioreaktoreissa peltojen sijasta. Maatalouskoneiden, pitkien kuljetusten ja keinolannoitteiden aiheuttama hiilikuorma jää soluviljelyssä syntymättä. Hukkaa ja hävikkiäkään ei tule, sillä koko biomassa on käyttökelpoista ravintoa. Kyseessä on pitkän aikajanan projekti, ja soluviljellystä kaakaosta valmistettuja makeisia saadaan odotella vielä vuosia.
Ensimmäisessä, tuotekehityskeittiössä valmistetussa koe-erässä noin puolet kaakaomassasta oli korvattunoin puolet kaakaomassasta oli korvattu solukasvatetulla kaakaolla. Nyt Fazerilla tehdään töitä sen eteen, että kaakao saa halutun aromiprofiilin. Aikaa kuluu myös ennen kuin uuselintarvike pääsee EU:n lupaviidakon läpi.
Sitä odotellessa:
Mielenkiintoinen kaakaota korvaava raaka-aine löytyi, kun asiantuntijaryhmä mietti, mistä lähellä tuotetuista raaka-aineista löytyisi kaakaoon viittaavaa makua. Propellihattupäät ryhtyivät kokeilemaan vaihtoehtoja, ja positiiviseksi yllättäjäksi nostettiin kotimainen ruis. Jyvät mallastettiin, paahdettiin, massaan sekoitettiin kasvirasvaa sekä mustikkaa tai suolakaramellia. Käsin tehty massa valettiin levyiksi ja toukokuussa 2023 saatiin myyntiin rajoitettu erän suklaakansan arvioitaviksi.
-
Kehitystyö jatkuu:
Metsäteollisuudessa syntyvästä proteiinista tehdään nyt tulevaisuuden ruokaa kaikelle kansalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/420baa62-6d2a-4936-85a3-475b1a9f8473)
Tuo Pekilo-proteiini täällä nelisen vuotta sitten ohimennen mainittiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=699.msg18715#msg18715).
-
Keksijäpellejä ei saada kuriin. Tämä ei suoraan liity edellisiin, mutta on siitä ilmiötä:
Eat what you want while staying healthy? Here’s how scientists are working to transform the sugar that you eat into fiber (https://geneticliteracyproject.org/2024/04/10/eating-what-you-want-while-staying-healthy-heres-how-scientists-are-working-to-transform-the-sugar-that-you-eat-into-fiber/)
Recognizing the difficulty of changing people’s eating habits, UK food tech startup Zya thinks it has a solution to make sugary foods healthier without compromising on taste. The London-based company, which came out of stealth mode [February 23], says it has developed an enzyme that can convert sugar into fiber. The idea is that this enzyme would transform sugar into fiber inside a person’s digestive system after they’ve eaten.
(lihav. HJ)
Tuo on...tuota noin.. makee juttu!
-
Hanke on täälläkin, tässä triidissä mainittu jo ainakin seitsemän vuotta sitten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=699.msg10467#msg10467). Nyt tapahtuu:
Suomeen avautui tehdas, joka valmistaa maailman ruokatuotannon muuttavaa jauhetta (https://yle.fi/a/74-20083845)
Tässä asiassa on kiire aikamoisen hidasta:
Solar Foods on aloittanut työn uuselintarvikelupien saamiseksi myös Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa sekä EU:ssa.
(lihav. HJ)
Mikä on estänyt sitä aloittamasta aiemmin?
Mutta nyt kyllä selvästi halutaan lähteä liikkeelle. Firmalla oli etusivun mainos aamun Hesarissa. Osakeannista.
-
Vaikka juuri edellä oli moitteita Solar Foodsin hitaasta liikkeelle lähdöstä, nyt näyttää olevan täysi tohina päällä.
Hesarissa melkein joka päivä iso ilmoitus osakeannista.
***
Kaipaan elämyksiä. Tai kokemuksia. Niinkuin ötököissäkin.
Vaikka tuo sellaisenaan olisi kuinka tylsän makuista, haluaisin jo päästä maistamaan. Tihkunut jo tietoa, että maku on mieto.