Tuottava Maa Turvattu Luonto
Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 29.01.11 - klo:12:38
-
Emme ole käsitelleet asiaa tarpeeksi, mutta nyt sitten käsitellään!
Luomua – jota me täällä vastustamme – mainostetaan hyvin yleisesti sillä, että luomuviljelyssä (vaikka se muutoin olisikin ”huuhaata”) eläimiä kuitenkin kohdellaan hyvin.
Nyt ja näin avaamme keskustelun asiasta.
Tähän keskusteluun pyydämme nyt erityisesti meidän kannaltamme toisinajattelijoita osallistumaan, ja kertomaan meille, miksi luomu tässä suhteessa olisi hyvästä.
Olkaa hyvä.
PS. Katsokaa ohje satunnaiselle matkailijalle! (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=24.0)
-
"Alustukseksi" – vähän ehkä provokatiivisesti - vaikka pala HS:n pääkirjoituksesta ”Broileria à la Ross”:
Broilereiden luomutuotantoa ei ole Suomessa lainkaan, koska se aiheuttaa runsaasti kustannuksia. Broilereiden pitäisi muun muassa päästä ulos; talvioloissa tämän järjestäminen maksaa paljon ja on myös terveysriski.
Jostain muualta olen lukenut, että tavallinen broileri elää 40 päivää, luomubroileri (niissä maissa, joita niitä on, Suomessa ei ole) 80 päivää.
Jos ei ole vegaani, ja suostuu yleensä syömään broilerin, mikä tässä oli se olennainen ero?
-
Kanan uutiset ... edelleen totta:
Kana-asia oli aiemmin esillä Kansan Uutisissa, joka julkaisi seuraavan kirjoitukseni, (vastineena Riina Simoselle):
Kanan hyvinvoinnista
Riina Simosen kirjoitus Kansan Uutisissa 30.3. kertoo vain kauniimman, "romanttisen" puolen luomukanan elämästä. Paitsi, että nuo kirjoituksessa kehutut munat ovat kovasti kalliita tavallisen kansalaisen ruuaksi, on asiassa muitakin seikkoja, joiden vuoksi saattaisi olla parasta käyttää halvempia, "tavallisia" munia:
1) Häkkikanalassa munintatulos on parempi. Tuotettua munakiloa kohden tarvitaan vähemmän rehua, rakennustilaa ja energiaa kanalan lämmitykseen.
2) Suomen Siipikarjaliiton selvitys "Miten munii luomukana" (Setälä 2002) kertoo, että kokeessa olleiden luomukanaloiden kanojen kuolleisuus 68 viikon aikana oli 16 %, kun vertailussa olleilla tavanomaisesti kasvatetuilla lattiakanoilla se oli 8%.
3) Maatalouden Tutkimuskeskuksen "Pitosysteemien vertailu munantuotannossa䠨Kiiskinen, Sillantaka 1998) kertoo, että kuolleisuus oli lattiakanoilla 6,3 %, pienhäkissä 3,1 % ja suurhäkissä 2,5 %. (Eli meillä vielä harvinainen suurhäkki olisi se paras vaihtoehto)
4) Tanskan eläineettisen neuvoston puheenjohtaja, professori Peter Sandö kertoi Tanskassa saaduista havainnoista Maaseudun Tulevaisuus- lehdessä näin: "Luomukanaloissa kuolleisuus oli keskimäärin 16%, mikä on 3-4 kertaa niin suuri kuin häkkikanaloissa. Jos kuluttajat ovat maksaneet ylihintaa luomukananmunista, heitä on harhautettu. Hinnalla ei ole edistetty kanojen hyvinvointia."
5) Lattia- ja luomutuotannon ongelmiksi tutkimuksissa mainittiin kuolleisuus, syynä kannibalismi, kasaantumisesta johtuva tukehtuminen, sairaudet, pedot ja tapaturmat.
Tietenkin kanan ja minkä tahansa muunkin olennon onnellisuus on muutakin kuin terveyttä ja pitkää ikää. Tärkeitä ne kuitenkin ovat. Luomutuotanto suo niitä kanalle huonommin kuin tavanomainen tuotanto.
Oma lukunsa on luomutuotannossa käytettävien rehujen tuottaminen. Äskettäinen MTT:n selvitys kertoo, että huonosta satotasosta ja luomusian hitaammasta kasvusta johtuen luomussa tarvitaan sikatilalla kaksinkertainen peltoala saman lihamäärän tuottamiseen, ja konetyötä ja polttoainetta yli kaksinkertainen määrä. KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ? Laskelma pätee suurin piirtein myös kananmuniin. Yhteiskunnan tukea luomuliha- ja munakilo tarvitsee selvästi yli kaksinkertaisen määrän, sillä tuki hehtaaria kohden on luomussa 100 euroa suurempi. Joten luomusta joudumme jokainen maksamaan, vaikkemme sitä söisikään.
Mikä tärkeintä: Luomussa tarvitaan suuri peltoala ja paljon maanmuokkausta (koska rikkatorjuntaan ei juuri muita keinoja ole "sallittu"). Niinpä eroosiota ja muita ympäristöhaittoja syntyykin enemmän kuin tavanomaisessa tuotannossa. Ja vähemmän voidaan jättää maata luonnolle. Tehokas viljely mahdollistaisi ympäristöllisesti ongelmallisten peltojen metsittämisen tai niiden käytön monivuotisten nonfoodkasvien viljelyyn.
HUOM: Perinteiset häkkikanalat kielletään vuoteen 2012 mennessä. Sijaan tarjotaan kerroshäkkejä, joka lienee ainakin yhtä hyvä kuin ylläolevassa tekstissä mainittu suurhäkki.
-
Tänne ei nyt näytä tulevan – meidän kannaltamme – toisinajattelijoita. Liekö syynä se, että tänne nimimerkillä kirjoittaminen – meistä riippumattomista syistä - on jouduttu laittamaan hiukan vaikeaksi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=24.0).
Mutta haetaan sitten näitä toisin ajattelijoita, itse. Animalia oli Ruokatiedon mukaan tehnyt tämän selvityspyynnön:
Kananmunien markkinointitavoista tehty selvityspyyntö kuluttaja-asiamiehelle (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1198805)
Siinä Animalia ei tykännyt harhaanjohtavista tuotenimikkeistä, mm. "orsikanoista" (joka vastaväite olikin kyllä oikeutettu).
Animalian mukaan markkinoilta löytyy jatkuvasti munia, joista puuttuu vaadittava leima. Lisäksi lattiakananmunien pakkauksista väitetään löytyneen häkkikanalan leimalla leimattuja munia.
Mutta en nyt ihan pääse jyvälle, mikä tässä olisi sitten se, mikä olisi OK.
Kaiketi nyt joku konsensus asiassa on, että perinteiset häkkikanalat olisivat pahasta. Mutta nythän on näin:
Perinteiset häkit poistuvat Suomessa käytöstä tämän vuoden lopussa. Tämän jälkeen sallittuja tuotantomuotoja ovat varustellut eli virikehäkit ja lattiakanalat. Varustellussa häkissä on orsi, pehkua kylpemiseen ja kuopimiseen sekä pesä munimista varten.
Eikö asian pitäisi tämän jälkeen olla kunnossa? Animaliankin näkökulmasta? Eikö tuo "virikehäkki" ole vähintään hyvä kompromissi?
Ellei sitten Animalian väelle ole lapsena luettu (erittäin viehättäviä!) satuja Viirusta ja Pesosesta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Viiru_ja_Pesonen) ja heidän kanoistaan? Ja ne on liikaa sisäistetty?
Näin voisi päätellä ainakin tästä Animalian kanala-sivulta (http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoel%C3%A4imet/siipikarja/erilaiset-kanalat), jossa kaikkiin muihin paitsi pienkanaloihin (jopa luomukanaloihin!) Animalialla oli jotain huomautettavaa.
Animalian ongelmana on tietysti se, että heidän ajattelussaan lopulta itse se juttu, että yleensä syömme eläimiä, ei ole oikein OK (http://www.animalia.fi/animalia-toimii/kasvissy%C3%B6nti). Jos olen oikein iymmärtänyt ja aavistanut?
-
Siipikarjaliiton sivuilta on taidettu häivyttää luomulle haitalliset, "kuivat" tutkimustulokset ja korvattu ne munaruokaresepteillä ja luomusivuilla.
Laitoin asiasta juuri palautetta:
"Sivuiltanne ei löydy tutkimustietoa eri pitomenetelmien vaikutuksista kanojen terveyteen ja tuotokseen? Vai enkö vain löydä.
Onko pakko tyytyä pian 10v vanhaan (joiden selosteet teiltä kyllä sillin aikoinaan onneksi ostin): http://mattipekkarinen.net/lattiamunantuotanto.htm ... sekä: http://mattipekkarinen.net/luomukanatutk.htm ?"
-
Helsingin Sanomatkin päätti osallistua keskusteluumme. :)
Se osallistui julkaisemalla kirja-arvostelun Jonathan Safran Foerin juuri suomeksi ilmestyneestä kirjasta:
Jonathan Safran Foer kuvaa lihan tehotuotannon kauhunäkymiä (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Jonathan+Safran+Foer+kuvaa+lihan+tehotuotannon+kauhun%C3%A4kymi%C3%A4/1135264015409)
Mutta mahtaako keskustelu tuon kirjan pohjalta juuri edetä, kun se ainakin arvostelun pohjalta lähtee hyvin paljon siitä, että koko eläinten syönti (ja tappaminen, teurastaminen sitä varten) on jo itsessään ”syntiä”.
Eli Animalian linja. Joka ei ole Suomessakaan enää kovin uusi ja yllättävä näkökulma.
Lisättynä lihan muilla synneillä, mm. kasvihuonepäästöillä jne.
Paperilehdessä tuo asenne tuli vielä selvemmin esiin. Otsikkonakin oli raflaavampi ”Paljonko kärsimystä on lautasella”, alaotsikkona ”Eläinten tehotuotannon seuraukset ovat monipuolisesti kauheita”.
Entä jutussa esiintyvä suomalainen asiantuntija? Mahdollisesti joku eläinlääkäri tai vastaava, niinkö? Ei, Animalian edustaja, tietysti (joka oli kirjoittanut ko. kirjaan Suomen tilanteesta).
-
HS aloitti sitten tänään viisiosaisen sarjan eläinten kohtelusta Suomessa.
On harmi, jos sitä ei tule nettiin.
Ensimmäinen artikkeli oli mielestäni hyvin tasapainoinen ja rauhallinen. Se olikin toimittajan kooste monen asiantuntijan ja toimijan näkemyksistä. Vaikka Animaliankin edustaja oli haastatelluissa mukana, se näkemys ei päässyt dominoimaan.
Yleisesti annettiin kuva, että Pohjoismaissa, Suomi mukaan lukien, asiat ovat hyvällä mallilla. Ja että rikkomukset johtuvat hyvin usein, tai pääosin ns. inhimillisistä tekijöistä, kuten väsymyksestä tai alkoholiongelmista.
-
Varsin kummallinen oli tämä HS:n yleisökirjoitus tänään.
”Luomutuotantoa ei pidä rajoittaa”
Kirjoittaja oli Helena Haajanen eläinlääketieteen lisensiaatti, Joroinen.
Alussa vedotaan eläinten hyvinvointiin ja lähdetään siitä, että luomu sen tuottaa:
Eettisen kotieläintuotannon kannattajat kaipaavat markkinoille luomulihaa. Naudan luomujauhelihaa on rajoitetusti saatavana. Sian ja siipikarjan lihaa ei juuri lihatiskeiltä löydy. Luomulihan saatavuus olisi kuitenkin vastaus kaikille niille kuluttajille, jotka eläinsuojeluepäkohtien vuoksi rajoittavat lihankulutustaan, mutta eivät ole siirtyneet kokonaan kasvisruokavalioon.
Mutta sitten lähdetään esittämään tätä:
On käsittämätöntä, että luomutuotannolle asetetaan rajoituksia, jotka lisäävät tuotantokustannuksia. Evira määrää, että luomusikoja ja -siipikarjaa voidaan ruokkia ainoastaan niin sanotulla luomurehulla vuoden 2012 alusta. Märehtijöillä tämä säännös on ollut voimassa jo muutaman vuoden.
Käsittämätöntä se voi olla, mutta asia on kyllä niin, että Eviraa tästä ei voi mitenkään syyttää. Luomuväki on ihan itse nämä rajoitukset keksinyt. Sitten on ”lobattu” EU niin, että se antaa omat luomudirektiivinsä. Joita Evira sitten vain soveltaa. Nythän koko luomuvalvonta voitaisiin ihan hyvin antaa luomuväelle, esim. Luomuliitolle, itselleen. Eräällä tavalla valtio ”hyvää hyvyyttään” tekee tämän asian luomuväen puolesta. Eikä ilman kustannuksia.
Aika kummallista, että eläinlääkäri saattaa olla näin ”pihalla” luomusäännöksistä ja niiden ”säätämisjärjestyksestä”.
Seuraava olisi ehkä itsessään puolijärkevää, ellei edellistä tekstiä olisi:
Nämä rehusäännökset ovat perusteettomia: tavanomaisesti tuotetun lihan suurin terveysongelma ei aiheudu rehuista, vaan antibioottijäämistä ja runsaan antibioottien käytön seurauksena moniresistentteistä bakteereista. Hyvissä olosuhteissa eläinten sairastuvuus ja antibioottien käytön tarve vähenevät oleellisesti, vaikka rehu olisi tavanomaisesti tuotettua.
Mutta vain puolijärkevää. Totta on ihan varmasti, että (lihav. HJ) ...
”tavanomaisesti tuotetun lihan suurin terveysongelma ei aiheudu rehuista”
... koska en tiedä, että se rehu ylipäänsä aiheuttaisi terveysongelmia, ainakaan meille ihmisille. Jolloin tietysti totta on myös, että
Hyvissä olosuhteissa eläinten sairastuvuus ja antibioottien käytön tarve vähenevät oleellisesti, vaikka rehu olisi tavanomaisesti tuotettua.
Mutta onko antibioottien käyttö eläimille Suomessa tuollainen ongelma?
Ja toinen kysymys: onko niiden äärimmäinen välttäminen taas sitten eläinten hyvinvoinnin kannalta hyvä, "eettinen" ratkaisu?
-
Odotetusti Evira vastasi (ylitarkastajat Juha Kärkkäinen ja Beata Meinander):”Evira ei rajoita luomutuotantoa”
Ja juuri siihen tapaan kuin edellä sanoimme.
Luomutuotanto on tarkasti EU:n tasolla säädelty kokonaisuus, jonka osia ei voida tarkastella erillään toisistaan. Eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden lisäksi myös tuotannon ympäristövaikutukset ovat tärkeitä. Kaiken perustana on kasvintuotanto, jossa pyritään minimoimaan ulkopuolisten tuotantopanosten, kuten kasvinsuojeluaineiden, käyttö. Luomukotieläintuotanto perustuu siten luonnonmukaisesti tuotettuihin rehun raaka-aineisiin.
Eviran tehtävänä on valvoa lainsäädännön vaatimusten noudattamista ja tiedottaa muutoksista toimijoille ja kuluttajille. Tavoitteemme on vastedeskin varmistaa, että suomalainen kuluttaja voi luottaa, että luomumerkinnällä varustetut elintarvikkeet on tuotettu luonnonmukaisesti.
Olennaisinta on luultavasti tässä luomutuki. Ainoastaan sen takia oikeastaan on perusteltua, että asiaa valvoo valtio. Jos erillistä luomutukea ei olisi, kuluttajat voisivat kyllä luottaa Luomuliiton tms. vakuutuksiin, että tavara on luomua. Mutta valtio luomutuen maksajana ei voi.
Helena Haajanen ei kyllä ole yksin haaveillessaan tällaisesta välimuodosta, jossa eläimet saisivat olla niin kuin luomutiloilla, vaikka ne ruokittaisiinkin tavanomaisesti.
Mikään ei toisaalta estä tavanomaisia tiloja kehittämästä tällaista vaihtoehtoa. Koska tämä vapaa liikkuminen näyttää olevan se haettu tekijä, on jo olemassakin ”vapaan kanan” munia yms. Tietysti runsas liikkuminen lisää rehun kulutusta, joka sitten heijastuu kustannuksiin ja hintoihin.
Mutta saavutetaanko tällä Haajasen tämä tavoite: ” Hyvissä olosuhteissa eläinten sairastuvuus ja antibioottien käytön tarve vähenevät oleellisesti […]?
Ei välttämättä. Esim. ainakin siipikarjan osalta on näyttöä, että ulkoilumahdollisuus lisää sairastuvuusriskiä.
-
Helsingin Sanomien julkkis- tai älykköraati pohti 1.4.2011 lihantuotantoa. Alaotsikkona oli: ”HS-raati ei luovu lihasta mutta moittii sen tuotantoa.”
Komeasti sekaisin menivät argumentit: toisaalta liha on pahasta tuottamiensa kasvihuonepäästöjen takia, toisaalta eläinten kohtelun takia.
Kummallinen konsensus asiasta on, sellainen, jossa ”älykölle” on aivan itsestään selvää, että jotain on lihantuotannossa pakko olla pielessä ja huonosti.
Jos Clint Eastwood pärjää pelkällä kasvisruualla, niin kai sen pitäisi onnistua muiltakin. Näin sanoo elokuvatutkija Antti Alanen, joka ei kuitenkaan itse ole valmis luopumaan lihapullista. Mutta:
"Mitä enemmän tiedän lihanjalostusteollisuudesta, sitä vastenmielisemmältä tuntuu ajatus lihansyönnistä."
Kun tätä hetken maistelee, niin – huomaa koomisuuden. ”Lihanjalostusteollisuuteen” kun ehkä juuri ja juuri saa puristettua mukaan teurastamisen, mutta lopun edestä on kai sitten kyse tästä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=190.0) …
Jos taas kyse on siitä, että näkymät lihatehtaalla ovat hänelle (elokuvaohjaajalle, esteetikolle) jotenkin vastenmielisiä … yhtä lailla hupaisan puolelle menee.
Mutta jotenkin niin itsestään selvänä antaa HS asiaa pitää, että tällaisia väitteitä (lihav. HJ) ei tarvitse sen kummemmin perustella:
Alanen, kuten 60 prosenttia HS-raadista, ei luopuisi lihasta. Tästä joukosta moni on silti valmis vähentämään lihan kulutusta ja välttämään tehotuotettua lihaa.
"Lihansyöntiä voitaisiin ajatella suhteellisen harvinaisena ylellisyytenä, kuten muutama sukupolvi sitten oli itsestään selvää", sanoo kirjailija Johanna Sinisalo.
Hänestä tehotuotanto paitsi aiheuttaa suuria kärsimyksiä eläimille myös pitää eläinproteiinin hintaa keinotekoisen alhaisena.
Siinä kyllä tuli – rivien välissä – sanottua, miten luomulinja nostaisi lihan hintaa.
Sitten annetaan puheenvuoro tietysti Osmo Rauhalalle:
Kuvataiteilija Osmo Rauhalan mielestä eläinten kasvatusta pitäisi harjoittaa vain siinä muodossa kuin se on ekologisesti kestävää ja eettisesti hyvin hoidettua.
Ja luomuahan luomuviljelijä Rauhala sinä ajaa.
Nyt kuitenkin juuri luomun aiheuttamat vaatimukset lisäävät hiilidioksidipäästöjä lihakiloa kohti. Tähän asiaan ei HS:n artikkeli ota kantaa.
(jatkuu … kommentoida sopii tietysti välilläkin)
-
(HS-kommentti jatkuu:)
Samaan tapaan toinen esteetikko on asiasta ”satavarma” (lihav. HJ) …
Tuotantoeläinten kärsimykset on piilotettu ihmisiltä, sanoo sarjakuvataiteilija Ville Ranta. Hän uskoo, että tulevina vuosisatoina lihateollisuus muistetaan aikamme käsittämättömänä julmuutena.
… eikä häneltäkään edellytetä perusteluja.
”Natsikorttikin” otetaan käyttöön:
Esseisti Antti Nylén kutsuu kaikkia lihansyöjiä natseiksi.
"Myös hyvää tarkoittavat 'syön vain luomua ja riistaa' -ihmiset ovat sellaisia kuin sensuroidun Fingerpori-stripin natsi, joka ostaa valintamyymälästä hyvällä mielellä 'vapaan juutalaisen saippuaa'."
***
Mutta Hesaria täytyy myös kiittää siitä, että toinenkin näkökulma pääsee esille:
Viherpunainen liike on muuttumassa uudeksi totalitarismiksi, sanoo historiantutkija Markku Ruotsila. "Aletaan unelmoida sen määräämisestä, kuka saa syödä mitä ja milloin. Jättäkää ihmiset rauhaan!"
Kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen syö päivittäin iloisena lihaa ja kulkee pakkasella turkissa ja nahkasaappaissa "esi-isiensä tavoin". Hän on tympääntynyt vegaanien naiiviuteen ja kaksinaismoraaliin.
"Vegaanien suosimien tuontikasvien viljelemiseksi on tuhottu sademetsiä, käytetty lapsityövoimaa, murhattu miljoonittain eläimiä myrkyttämällä ja siis tuotettu kärsimystä pienille viattomille ihmis- ja eläinraukoille."
Yritysjohtaja Ami Hasan ihmettelee, miksi ihmiset, jotka humaaneista syistä jättävät pihvin syömättä, saattavat tilata katkarapusalaatin, jonka valmistamiseksi on täytynyt tappaa 20 katkarapua.
***
Mutta siitä huolimatta sitten loppuosassa lainataan tällaisia yleisesti lihansyöntiä vieroksuviin kirjoittajia:
Moni ennustaa, että muutos on tulossa. Viimeistään silloin, kun ympäristön ja maapallon rajat tulevat vastaan, joudumme arvioimaan lihansyöntiä ja elämäntapaamme uudelta pohjalta, sanoo professori Yrjö Sotamaa.
Päätoimittaja Matti Kalliokoski uskoo, että ajan mittaan hinnasta tulee hyvä ohjauskeino. "Hintaerot ohjaavat jo nyt Suomessa ruuan kulutusta lihasta kasviksiin."
Tässä viimeisessä voi olla - tavallaan - samaa mieltä. Jos lähdettään sitä tosiasiasta, että luomulihan kasvihuonepäästöt ovat tavanomaista suuremmat, ja luomuliha on myös turkasesti tavanomaista kalliimpaa, niin hintamekanismi on sitten oikeansuuntainen!
Mutta, kuten sanottu, HS-raati ja toimittaja eivät oikein osanneet päättää, mitä hakivat.
-
Elina Lappalainen kirjoittaa ”uutisanalyysin” HS:ssä 4.4.2011 ”Lihansyöjä ei kaipaa kiiltokuvia vaan vastuullisuutta”. Se on itsessään aika tasapainoinen juttu, tässä ote (jossa luomua koskevan osan lihavointi HJ):
[...]
Tällä hetkellä kuluttajalle ei juuri anneta vaihtoehtoja, joilla voisi vaikuttaa eläinten hyvinvointiin ostopäätöksillään.
Voi tietysti valita kotimaista. Maailman mittakaavassa silloin tietää monien hyvinvointiasioiden olevan hyvällä tolalla. Mutta suomalaisillakin maatiloilla on puutteita.
Voi myös valita luomua. Mutta luomutuotteita on saatavilla rajallisesti, eikä luomu ole ensisijaisesti eläinten hyvinvoinnin leima. Siihen sen kriteerit ovat puutteelliset.
Entä kuinka paljon enemmän olemme valmiita maksamaan hyvin voineesta eläimestä? Mikä on raja, kuinka hyvin eläimen pitää voida? Maksaisiko kauppa tuottajille lisähinnan?
Jos eläinsuojelulakia kiristettäisiin ilman siirtymäaikaa, monet tuottajat joutuisivat vaikeuksiin. Tilat pitäisi ehkä uudistaa uusien vaatimusten mukaisiksi. Monet tuottajat ehkä lopettaisivat. Kauppa saattaisi korvata kallistuvia kotimaisia tuotteita ulkomaisilla.
Entä vapaaehtoinen vastuullisuusleima, joka määrittelisi lakia tiukemmat ehdot eläinten hyvinvoinnista? Tällaisten laatumerkintöjen mahdollisuuksia on nyt Suomessakin alettu selvittää.
Se ei silti ratkaisisi niiden tilojen ongelmia, joilla eläimet voivat huonoiten. Eivät ne tilat hae laatuleimoja.
Yksi laatumerkki lisää jakaisi kuluttajia kuten luomukin. Osa ostaisi eettisiä tuotteita. Osa ostaisi edelleen sitä halvinta välittämättä ruoantuotannon vastuullisuudesta.
Sillä tavoin markkinatalous mittaa kysynnän.
[...]
Mutta siinäkin esitetään tätä ideaa, joka oli jo jutun alaotsikossa ...
”Eläinten hyvinvoinnin varmistava laatuleima tuotteisiin.”
... eli erillistä "eläinsuojelubrändiä".
Paljonko tällaisia ”leimoja” ja merkkejä ja erilaisia tuoteluokkia käytännössä markkinoille mahtuisi, onkin jo toinen juttu. Mutta sen asian epävarmuuden on Lappalainen tuossa itsekin huomannut. (Meillähän asiasta on jo viritelty yleisemmällä tasolla keskustelua: "EU ja CD-levy kiinnitettynä joka porkkanaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=103.0)")
-
Mutta Lappalaisen ehdotuksesta kyllä herää heti kysymys, että mitä ne ”lakia tiukemmat ehdot” olisivat, ja mihin niitä tarvittaisiin.
Tässä on muutama linkki siihen, mitä eläinsuojelulaki jo nyt edellyttää:
***
Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta (http://wwwb.mmm.fi/el/julk/tavnauta.html)
Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika (http://wwwb.mmm.fi/el/julk/tavsika.html)
Tavoitteena terve ja hyvinvoiva kana (http://wwwb.mmm.fi/el/julk/tavkana.html)
***
Listaa voisi jatkaa. Siellä on hyviä – ja tiukkojakin – määräyksiä.
Jos siis lakia noudatetaan, mikä vielä ”mättää”? Mitä vielä lisää tarvittaisiin?
Luultavasti sellainen ”eläinsuojelun laatumerkki”, jossa yksinkertaisesti olisivat vain nuo lain määräykset ja kriteerit, menisi suurimmalle osalle ihmisiä ihan täydestä! Minulle ainakin menisi.
-
Kaikkiaan ero luomun ja muun tuotannon välillä näyttäisi keskittyvän eläinten kohtelussa kahteen asiaan. Luomu suosii enemmän
a) eläinten liikkumista (myös ulkona) ja
b) pitkiä imetysaikoja.
Tämän päivän Hesarissa oli artikkelissa ”Lampuri hauduttaa luomua” rehellinen selostus myös siitä, mitä liikkumisesta seuraa, kaikella kun on hintansa:
Oman laumansa kokoa Nurmet eivät voi enää kasvattaa. Muuten lähtökohta ja kaiken perusta, luomu, saattaisi vaarantua. Lampaat laiduntavat kesällä ulkona, ja siksi karitsoille kertyy kiloja hitaanlaisesti, toisin kuin sisätiloissa tehotuotetulle karjalle.
Nuorimmat karitsat teurastetaan loppusyksyllä noin puolen vuoden iässä, viimeiset hieman ennen pääsiäistä.
Tehotaloudessa teurastusikä on 3–4 kuukautta.
"Nämä ovat luisia ja puisia eläimiä, mutta niissä on maku. Haluan tuottaa vain makua", Sebastian Nurmi sanoo.
Hinta on tietysti rahaa kaupan tiskilläkin, mutta myös luonnon resurssien käytössä. Jos lihantuotannon tehottomuutta (kasvissyöntiin verrattuna) yleisesti kritisoi, ei loogisesti voisi silloin kannattaa luomuvaihtoehtoa. Mutta, kuten olemme monessa yhteydessä huomanneet, ihmisellä on armoitettu kyky uskoa yhtä aikaa toistensa kanssa ristiriitaisiin asioihin.
-
"Luisia ja puisia, mutta makua on"
- on tunnettu ja tunnustettu meilläkin: http://mattipekkarinen.net/atk2teht/kuikkaliemiresepti.htm
http://mattipekkarinen.net/atk2teht/kustannuslaskelma.htm
Matti
-
Kun nyt taas (ties kuinka monennen kerran) yritetään (piilo)mainostaa ja saada markkinoille luomubroileria (mainitsimme asiasta jo täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg2190#msg2190)) täytyy ihmetellä tämän asian erityistä ”eettisyyttä”.
HS:n uutinen tänään (http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Luomubroileria+on+turha+etsi%C3%A4+lihahyllyist%C3%A4/1135267296438) kertoo, että ...
Luomusiipikarjan täytyisi saada nukkua rauhassa, ulkoilla ja kasvaa vähintään 81 päivän ikäiseksi.
… kun taas tehosiipikarjatalouden suosima Ross-rotu on valmis teurastettavaksi noin kuukaudessa.
Mutta hetkinen, eikö kanan ”luonnonmukainen” elämä kestäisi pitempään? Kyllä, sanoo Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kana), noin 5-7, jopa 10 vuotta. Niinpä luomubroileritkin joka tapauksessa teurastetaan ”lapsina”, poikasina.
Eikä luomun ostajienkaan ”eettisyys” yllä siihen asti, että syötäisiin vanhaa kanaa:
Munivia luomukanoja Suomessa kyllä on, ja niiden munia myydään verrattain paljon. Munivista luomukanoista ei ole ruokapöytään, sillä niissä on kuluttajille liian vähän ja liian kuivaa lihaa.
Eli en nyt pysty ymmärtämään, miten tämä hiukan pitempi elämä tekisi näiden kananpoikien syömisen yhtään ”eettisemmäksi”. Jos vielä on näin, kuten uutinen kertoo ….
Rossille tämän mittainen elämä olisi terveysriski.
… niin kaikin puolin eettistä tässä tapauksessa onkin teurastaa ne ajallaan, ennen sairauksien aiheuttamaa kärsimystä?
PS. 1.7.2011: "Tehobroilereille" annetaan tehotuotettua rehua, mutta tämä tuskin on epäeettistä. Voi olla, että tehobroilerit aina kasvatetaan sisällä (missä on puolensa = ulkoa tulevat eläintaudit). Mutta eikö niiden anneta nukkua? Kuulostaa oudolta. Voisiko joku valistaa minua?
-
Ruokatieto on taas palannut lomalta ja kertoo meille nyt, että
Eläinten hyvinvointiraporttia ehtii vielä kommentoida (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1212263)
Raportti vaikuttaa varsin hyvältä ja asialliselta. En keksi ainakaan mitään radikaalia parannusehdotusta.
Luomuviljelyä käsitellessään (ss. 102-104) se tosin kyllä väittää, että luomussa eläinten hyvinvointi ”pyritään ottamaan eläinsuojelulainsäädännön vaatimuksia paremmin huomioon”.
Kun siinä väitteessä on verbi ”pyritään”, niin eihän siihenkään voi puuttua. Varmasti vilpittömästi pyritään.
Mutta kun siinä sitten listattiin luomun erityismääräykset (s. 103), en kyllä ihan suoraan ymmärrä, miten ne kaikki tosiasiassa eläinten hyvinvointia - ainakaan kovin merkittävästi - parantaisivat. Ja raportti viittaa myös siihen, miten ulkona pitäminen voi lisätä tauteja – joita sitten ei luomusäännösten mukaan aina voi tehokkaasti ehkäistä ta hoitaa, mikä voi ”aiheuttaa hyvinvointiongelmia”.
Toisaalta edelleen, mikä estää tavanomaista tilallista ulkoiluttamasta eläimiään. Maitotilalla, jolla tänä kesänä vierailin, kertoi isäntä tekevänsä juuri niin, talvellakin. (Lehmillä ei tästä luultavasti tule tautiriskiä siten kuin siipikarjalla?)
-
Tänään (4.8.2011) Ylen aamutv:ssä tuli 12 minuutin juttu, joka osin sivuaa aihetta ja pistin se tähän ketjuun, kun en muuta paikkaa keksinyt:
Ykkösen aamu-tv: Luomulihaa vai teholihaa? (http://areena.yle.fi/video/1312436976314?origin=rss)
Äänessä luomuun siirtymässä oleva karjatilallinen Raija Rehnberg, sekä jalostustieteen professori Jarmo Juga. Myöhemmin äänessä puhelimen kautta myös toimitusjohtaja Jouko Lahtinen, A-tuottajista.
Jutussa sanottiin ääneen luomun suurin este: vaikka ihmiset sanovat gallupeissa ostavansa luomua, he eivät toteuta sitä käytännössä. Sama kuin kotimaisuuden suosimisen kanssa. Kyselyissä 95 % sanoo suosivansa kotimaista, mutta se ei näy kaupassa, vaan hinta ratkaisee todellisessa tilanteessa. Kaupat eivät myy sitä, mitä ihmiset sanovat ostavansa, vaan sitä, mitä he oikeasti ostavat.
-
HUOM: Perinteiset häkkikanalat kielletään vuoteen 2012 mennessä. Sijaan tarjotaan kerroshäkkejä, joka lienee ainakin yhtä hyvä kuin ylläolevassa tekstissä mainittu suurhäkki.
Ja sitten kun tällaisen järjestelyyn Suomessakin mennään / suostutaan - niin kaikkialla EU:ssa ei sitten mennäkään / suostutakaan:
Lehti: Kiellettyjen häkkimunien tuotanto jatkuu EU:ssa ensi vuonna (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1214924)
Mitä tähänkin sitten sanoisi?
-
Tässä Yhteishyvän artikkelissa kerrotaan, miten sikojenkin lyhyt elämä on järjestettävissä suhteellisen mukavaksi, ilman mitään luomukuvioita, ja vieläpä taloudellisesti toimivasti:
http://www.digipaper.fi/yhteishyva/80594/index.php?pgnumb=32
Artikkeli ”Possua ihan sikana”, ellei linkki suoraan ohjaa kohteeseensa. Lainaus siitä:
Tilalle tulee joka viikko uusia possuja, ja joka viikko viedään aikuisia sikoja teuraiksi. Vuodessa possuja lähtee Atrialle kymmenen tuhatta, Hurjat investoinnit viimeistä tekniikkaa olevaan sikalayksikköönsä pistäneellä yrittäjäkaksikolla on tavoitteena tuottaa miljoona kiloa lihaa vuodessa.
Onko tämä nyt sitä parjattua tehotuotantoa?
“Tehokkuus yhdistetään liian usein siihen, ettei eläimillä olisi hyvä olla. Ennemminkin on niin, että mitä isompi ja tehokkaampi tila on, sitä parempi eläimille. Isoissa yksiköissä on paljon eläintenhoitoa helpottavaa automaatiota. Tilallinen ennättää tarkkailla eläinten hyvinvointia enemmän ‘ AtriaSika-palvelun kehityspäällikkö Anne Rauhala sanoo.
-
Tässä viimeisessä voi olla - tavallaan - samaa mieltä. Jos lähdettään sitä tosiasiasta, että luomulihan kasvihuonepäästöt ovat tavanomaista suuremmat...
Onko tästä selvää näyttöä jossain?
Matti Pekkarisella oli linkki omalle kotisivulleen kanojen hyvinvointi asiassa, mutta ainakaan suoria linkkejä mainittuihin tutkimuksiin ja kannanottoihin en löytänyt mistään? Voi olla, että multa vain jäi näkemättä, mutta ehkä voisitte nyt ohjata niiden pariin.
-
Selvityksillä on joskus taipumus netistä hävitä. Näille on käynyt juuri niin. Onneksi arvasin ja otin itselle ajoissa varmuuskopiot. Ja hommasinpa paperiversiotkin Siipikarjaliitosta. Vara ei kaada venettä.
Jospa Siipikarjaliitossa olisi niitä paperiversioita vielä, vai onkohan käynyt niin hassusti, että loppuivat.
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=4.msg97#msg97
-
Kuten aikaisemminkin on mainittu, niin Siipikarjaliiton sivuilla on muutoksia. Tämmöinen tuli vastaan luomuosastolla:
http://www.siipi.net/images/stories/luomujaosto/luomukananmuna_esimerkkina_koko_luomualalle.pdf
Luomukananmunalla taitaa mennä siis hyvin, ainakin mitä myyntiin tulee.
Tämmöinen pisti silmään:
TUTKIMUS
Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkeli ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta käynnistivät vuonna 2003 tutkimuksen ”Luonnonmukainen munantuotanto: eläinten hyvinvoinnin ja elintarviketurvallisuuden hallinta”. Tutkimuksessa selvitettiin luomukanojen hyvinvointiin ja terveyteen sekä munien elintarviketurvallisuuteen vaikuttavia seikkoja. Hanke päättyi vuoden 2005 lopussa ja lopulliset tulokset valmistuivat vuoden 2006 aikana. Päärahoittajana hankkeessa oli maa- ja metsätalousministeriön luomututkimusohjelma.
Siipikarjaliitossa päättyi vuonna 2002 MMM:n tukema hanke luomukananmunantuotannon ruokinnallisten ja hoidollisten erityispiirteiden selvittämiseksi.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkimuksen ” Ympäristöä säästävät siipikarjan ruokinta- ja tuotantomenetelmät ” (1999 – 2007) yhtenä osana tutkittiin luomunuorikoiden ja munivien kanojen ruokintaa.
MTT:ssä selvitettiin kotovaraisen ruokinnan optimointia luonnonmukaisessa sian ja siipikarjan tuotannossa vuonna 2002 päättyneessä tutkimushankkeessa.
Näiden tutkimusten tulokset pitäisi kaivaa jostain...laitetaanpa bookmarkkeihin tämäkin.
Ps. Niin Matti, olikos sulla suoria linkkejä mihinkään noihin esille nostamiisi pointteihin (taisi olla viisi eri kohtaa), vai onko ne kaikki hävinneet netistä?
-
Tämän lähemmäksi en taida enää tänään ehtiä:
http://www.luomu.fi/tietopankki/suomalaiset-luomukanat-voivat-hyvin/
-
Hävinneet netistä, mutta tallessa paperilla ne Siipikarjaliiton tutkimukset.
Tanskan uutinen löytynee MT:stä.
Asia on keskusteltu perin pohjin useiden tahojen kanssa 2000-luvulla. http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/51740
Koen tehneeni tarpeeksi sen esillenostamiseen silloin ja Siipikarjaliiton aineiston esilläpitämisessä (sanatarkasti): http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=4.msg97#msg97
-
Ne sanatarkat ovat siis nämä:
http://mattipekkarinen.net/luomukanatutk.htm ja
http://mattipekkarinen.net/lattiamunantuotanto.htm
Ja Tanskan havainnoista luomukanoista kerrottiin MT:ssä 20.06.2001
Lajinmukainen käyttäytyminen on asia erikseen. Vapaa kana (http://mattipekkarinen.net/linkit.htm#vapaakana) saa tehdä sitä kyllä.
-
Kiitos Matti, koitan itse kaivaa tarkemmin nuo mitkä mainittiin Siipikarjaliiton sivuilla.
-
Soitin äsken mukavan puhelun eläinlääkäriliiton puheenjohtajalle ja kysyin hänen kokemuksiaan ja ajatuksiaan luomueläinten hyvinvoinnista. Tutkimustietoa ei hänellä ollut juuri nyt mielessä eikä koneen arkistoissakaan, mutu-tuntumalla veikkaus oli, että eroja eläinten hyvinvoinnissa ei loppupeleissä juurikaan ole. Luomun vahvuuksiksi hän laski ehkä paremmat olosuhteet, ja heikkoudeksi eläinten hoidon ja rajoitetun lääkinnän. Muistutti kuitenkin, että meiltä löytyy varmasti aivan loistavia tavanomaisia suurtiloja ja sitten heikompia luomutiloja ja päinvastoin. Kysymys vaikutti olevan ainakin hänelle hyvin avonainen ja tutkimusta kaipaava. Kehoitti ottamaan yhteyttä Eviraan, ja sehän on sitten seuraava askel, jatkan raportointia.
-
Evira on nyt tullut ulos tällaisen tiedotteen kanssa (jota on laajalti muuallakin uutisoitu):
Evira: Vain luomu takaa eläimelle muutakin kuin minimin (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194744028758/artikkeli/evira+vain+luomu+takaa+elaimelle+muutakin+kuin+minimin.html)
Pitäisikö siis olla erillinen eläinsuojelumerkki tuottajille, ettei kuluttajien tarvitsisi ostaa koko "pakettia"? Eli luomua, vaikka tarkoituksena on vain tukea eläinten hyvää kohtelua.
Elllei tämä riitä ...
Asiantuntija Leena Suojalan mukaan Joutsenlippu-merkki osittain korvaa erityisen tuotantoeläinten hyvinvointimerkinnän, sillä lipulla merkitty tuote täyttää kansalliset eläintauti- ja suojeluvaatimukset.
... niin sellainen, joka vahvistaisi, että tila noudattaa sekä vaatimuksia että suosituksia (vrt. edellä). - Tällainen merkki olisi sitten luomumerkkiin nähden ylivoimainen: sehän takaisi, ettei eläimiä kiduteta edes niiden sairastuessa. Onko tässä yksi syy, ettei sellaista ole? Sitä ei haluta, markkinoita sotkemaan ...?
-
...sehän takaisi, ettei eläimiä kiduteta edes niiden sairastuessa.
Tällä viittaat varmaan homeopatian käyttöön luomusäädöksissä. Onko sivustolla jotain tarkempaa tietoa toteutuuko tämä käytännössä luomutiloilla ja missä mittakaavassa? Eläinkääkäreiltä kuulemieni raporttien mukaan tätä pykälää ei Suomessa kuitenkaan pääsääntöisesti noudateta. Onko tosiaan myös niin, että homeopaattisia (olemattomia) lääkkeitä ei saa antaa kuin eläinlääkäri, joka ei sitä pääsääntöisesti tosiaankaan tee.
http://m.yle.fi/w/maakunta/tampere/ns-ydmu-1704acae7adac1965fe36688f2bd5020?zi=true
Viranomaiset sallivat tietyin ehdoin
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan homeopaattisten valmisteiden käyttö tuotantoeläimille on periaatteessa sallittu.
Valmisteiden täytyy olla rekisteröityjä tai apteekkien tekemiä. Homeopaattiset valmisteet ovat lääkkeitä, ja niitä pitää käyttää eläinlääkärin vastuulla ja ohjeiden mukaan.
Tästä herää mielenkiintoinen jatkokysymys, pitäisikö luomumerkintä ylipäätään sallia, jos luomumääräyksiä ei noudateta tai edes saa(?) noudattaa lain mukaan?
EDIT: linkki lisätty
-
Tällä viittaat varmaan homeopatian käyttöön luomusäädöksissä. Onko sivustolla jotain tarkempaa tietoa toteutuuko tämä käytännössä luomutiloilla ja missä mittakaavassa? Eläinkääkäreiltä kuulemieni raporttien mukaan tätä pykälää ei Suomessa kuitenkaan pääsääntöisesti noudateta.
En osaa sanoa. Voi käytännössä olla noinkin. Tätä sen sijaan ...
Onko tosiaan myös niin, että homeopaattisia (olemattomia) lääkkeitä ei saa antaa kuin eläinlääkäri, joka ei sitä pääsääntöisesti tosiaankaan tee.
... en usko. Kyllä pullotettua vettä voi määrätä/antaa kuka tahansa, kenelle tahansa, ihmiselle ja eläimellekin. Niinpäin tietysti eläinlääkärillä on vastuu, jos hän ei anna oikeita lääkkeitä, vaan vain tuota ravisteltua vettä.
Voimassa olevia EU-direktiiveistä on tietoa tässä (http://ec.europa.eu/agriculture/organic/animal-welfare/health_fi) ja itse pykäliin pääsee tästä (http://ec.europa.eu/agriculture/organic/eu-policy/legislation_fi)
Evirankin ohjeissa mainitaan asian näin edelleen olevan. (http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/lomakkeet_ja_ohjeet/luomuohje_2_elaintuotanto_netti_15032010_2-painos.pdf)
Missä määrin sitten tosiasiassa Suomessa näitä luomuohjeita noudatetaan, siiitä on ainakin netissä hämmästyttävänkin vähän tietoa..
Tämäkin tieto eli juttu on 9 vuoden takaa, mutta en löytänyt uudempaakaan:
Sairastuneet luomueläimet hoidettava yrttilääkkeillä (http://www.kaleva.fi/uutiset/eu-tiedatko-eu-uskomuksen/sairastuneet-luomuelaimet-hoidettava-yrttilaakkeilla/546214/)
Siinä haastateltu silloinen Luomuliiton toiminnanjohtaja Irma Ryynänen sanoi:
Kyllä eläimistä varmasti pyritään näilläkin tiloilla pitämään hyvää huolta. Ihan ehdottomia homeopaattisia luomutilallisia on selvä vähemmistö.
Ei kuitenkaan esim. "mitätön", tai "merkityksetön" tms. vähemmistö, vaan ainoastaan "selvä vähemmistö". Silloin, Ryynäsen tuntuman mukaan.
Eivätkä ne yrteillä parantavat ole käytännössä juuri parempia.
Voidaan tietysti ajatella, että nyt, kun luomun kysyntä on vähän kasvussa, niin fanaatikot korvautuvat liiketaloudelllisemmin ajattelevilla luomuviljelijöillä, jotka eivät ota kalliiden eläimiensä kohdalla tällaisia riskejä.
-
ProAgria kyllä kurssittaa aktiivisesti homeopatiaan:
Luonnollista ennakointia lehmien terveyteen - lehmien homeopaattinen hoito -koulutus (http://www.pirmk.fi/kalenteri/show.tmpl?id=17;sivu_id=305)
Aika: 11.4.2012 - 13.4.2012
Paikka: Tampere
Osoite: Ahlmanin ammattiopisto, Hallilantie, 33820 Tampere
Järjestäjä: ProAgria Pirkanmaa / Maatilat menestykseen -hanke
Maatilat menestykseen homeopatialla?
Ohjelma
-Homeopatian periaatteet ja historia, lääkeaineiden valmistus, potensointi
-Käyttöalueet, turvallisuus, akuutti hoito / kroonisten hoito; eroavaisuus
-Lehmien homeopaattinen ensiapu, nautojen yleisimmät sairaudet ja niiden homeopaattinen hoito, mm. poikimiseen liittyvät ongelmat, sorkkasairaudet, ruokinnalliset ongelmat, utaresairaudet
-Lääkeaineita joista on lehmille hyötyä ns. navetta-apteekki. Harjoituksia ja lehmäesimerkkejä.
Koulutuspäivien hinta 120 euroa (+ alv 23 %) sekä lounasruokailut 30 euroa (+ alv 23%). Yhteensä 150 euroa (+ alv 23). Hinta sisältää suojavaatetuksen Ahlmanin navettakäyntiä varten.
No Ahlmanin navetassa homeopatia taitaa olla ainakin käytetty. Tuossa kurssissa pistää silmään se, että kouluttaja ja luennoitsija ei ole suinkaan eläinlääkäri, vaan joku klassisen homelopaatin koulutuksen saanut henkilö, mitä hänen koulutuksensa sitten ikinä on ollutkaan. Eipä yksikään eläinlääkäri toisaalta jo ihan ammattietiikan takia menisi käsiään sotkemaan moiseen näennäishumpuukiin ja luennoimaan aiheesta, jonka jo koulutuksensa suoman ammattitaidon pohjalta tietää näennäishumpuukiksi.
Mutta käytetäänkö homeopatiaa myös luomun ruokinnan ongelmien ratkaisuun? Ei hyvältä vaikuta, sanoisin.
Noita kursseja löytää googlen haulla "proagria homeopatia". Ympäri Suomea pidetään, säännöllisesti.
Miksi koulutetaan, jos ei käytetä, kysyisin seuraavaksi.
-
Eipä yksikään eläinlääkäri toisaalta jo ihan ammattietiikan takia menisi käsiään sotkemaan moiseen näennäishumpuukiin ja luennoimaan aiheesta, jonka jo koulutuksensa suoman ammattitaidon pohjalta tietää näennäishumpuukiksi.
Ei se varmaan ihan noinkaan ole, vaikka Eläinlääkäriliitto ja suurin osa eläinlääkäreistä onkin suht järkilinjalla, ihmeellisyyksiä mahtuu varmaan joka alalle:
http://www.sell.fi/elainlaakariliitto/linkkeja_ja_tietolahteita/erikoisyhdistykset_ja_paikalliseurat/
Suomen Eläinlääkäreiden Homeopatiayhdistys r.y.
Puh.joht: Raija Hallamaa, Nummelan Eläinlääkärit, Pisteenkaari 4, 03100 Nummela, puh. (09) 222 1905
Sihteeri: Berndt Aminoff, Sallilan Eläinlääkintäpiste, Vävyntie 3, 28330 Pori, puh. (02) 646 2450
-
Ptäsikö asiaa kysyä?
Eviralta? Ja myös vaikka Eläinlääkäriliitolta? Ja tuolta yhdistykseltä?
Miten kysymykset oikein asettaisi?
Kaiketi voisi aloittaa kysymällä toiminnan laajuutta. Eikö luulisi, että tästäkin asiasta jossain jotain tilastoja pidetään, kun siihen mitä ilmeisemmin (valtionkin) rahaakin kuluu? Tai toisinpäin: joku tienaa.
Kokeilin Tarkkailijan ehdottamalla google-haulla, ja kurssejahan on paljon. On todellakin vaikea ajatella, että kursseja tuolla tavalla järjestettäisiin, ellei oppia sitten myös sovellettaisi.
-
Minä olen kysynyt Eläinlääkäriliitolta, eikä siellä oikein tarkkaa tietoa ollut, arveltiin kyllä, että luomussakin homeopatialla hoito on marginaalista. Asiaa pidettiin silti potentiaalisena riskitekijänä. Kysy ihmeessä Eviralta ja tuolta homeopaatti-yhdistykseltä. Mitenköhän hyvin asiaa voidaan edes kontrolloida, kuka sen tietää jos eläin on kärsinyt pari päivää tavallista kauemmin, ennen kuin oikeaa hoitoa haetaan? Toisaalta, mitään merkittävää vaikutusta eläinten hyvinvointiin tällä säädöksellä tuskin on (ainakaan Suomessa), sillä luulisi semmoisen signaalin näkyvän tutkimuksissa ja eläinlääkäritkin siitä tietäisivät paremmin. Nythän eläinten hyvinvointi on ainakin omien tietojeni mukaan suurinpiirtein tasoissa luomun ja tavanomaisen kesken.
Ihan mielenkiintoinen tilanne, taidanpa ottaa työn alle...
-
En osaa sanoa, paljonko ja mikä vanhassa eläinsuojelulaissa oli rikki (minusta se tuntui ihan hyvältä ja riittävältä, jos sitä kaikin puoln noudatetaan, vrt. edellä), mutta nyt sitä on tarkoitus korjata eli uudistaa:
Tietoa eläinsuojelulain uudistamisesta (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elaimet/elainsuojelulaki.html)
Näin uudistamistarvetta perustellaan:
Uudistuksen tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvoinnin tilaa ja selkeyttää eläinsuojelua koskevaa lainsäädäntöä. Lakia on myös ajanmukaistettava vastaamaan nykypäivän vaatimuksia muun muassa perusoikeuksien suhteen.
Ehkä se valmistelutyön myötä selviää, millä tavalla näiden eläinten "perusoikeuksien" katsotaan nykypäivänä muuttuneen. Minusta (edellä) "perusoikeudet" eli minimivaatimukset kun oli kuvattu vanhassakin (eikä niin vanhassa, vuodelta 1996) laissa ja sitä selventävissä määräyksissä varsin hyvin.
Eli oikeastaan voisi ajatella, että mitä päinvastoin tarvittaisiin, olisi "perusoikeuksien" ylitse menevä "eläinten hyvin kohtelun diplomi" tai "sertifiointi", jonka voisi saada, jos täyttäisi myös tietyt lisäkriteerit?
Selkeyttämistä vastaan ei tietystikään voi olla.
-
Tämä "tehobroilerin" lyhyt elämä näyttää yhä vaivaavan joitakin:
Tehotuotetun broilerin ohikiitävä elämä (http://pataporisee.blogspot.fi/2012/09/tehotuotetun-broilerin-ohikiitava-elama.html)
Lähetin sinne jo täälläkin esittämäni kysymyksen, paljonko kuukauden "armonaika" tai jatkoaika tätä "kuolemantuomiota" odotellassa sitten auttaa tai asiaa muuttaa.
-
"Luomulakko" oli löytänyt varsin kummallisen tapauksen:
Luomusikoja kasvattanutta epäiltiin eläinsuojelurikoksesta (http://luomulakko.blogspot.fi/2012/10/luomusikoja-kasvattanutta-epailtiin.html)
Kyllä täytyy yhtyä huomioon:
Jos ei eläinlääkäri osaa arvioida sitä, että kärsiikö eläin nälästä ja huonosta pitämisestä, niin mitä ihmeen virkaa niillä eläinlääkärien käynneillä tiloilla sitten edes on?
***
Tulee jotenkin mieleen oma kouluaika. Oikeus päästä välitunnilla ulos muuttui pakoksii. Kun se oli meille lapsille hyvästä, niin paukkupakkasillakin sitten ulos mentiin. Ja jos piileskeli sisällä, tuli järlki-istuntoa. Näin näyttää käyneen tuossakin tapauksesta: sikojenkin ulkoilumahdollisuus on mudostunut ulkoiluvelvollisuudeksi ...
-
Luomukalaa kasvatetaan väljemmässä vedessä kuin tavanomaista. Liekö jopa enemmän vettä/kala kuin järvessä? (ymmärtääkseni järvestä pyydetty kala ei ole luomua...) ... eikö kaloille tule ikävä lajitovereitaan. Tukea varmaan maksetaan vesikuutioiden mukaan. Samaan tapaan kuin maanviljelyssä peltohehtaareiden mukaan.
Tätä se vielä Suomesta puuttuu.
Kala-asiasta kirjoitti MT 10.10.2012:
"Kotimainen luomukala puuttuu kalatiskiltä
Luonnonmukaiseen vesiviljelyyn ei ole laadittu kansallista ohjeistusta, vaikka EU-asetus on ollut voimassa jo kolme vuotta.
Vuonna 2009 annettiin EU-asetus, jossa vahvistettiin säännöt vesiviljelyeläinten ja merilevien luonnonmukaisesta tuotannosta.
”Elintarviketurvallisuusvirastolta kaivattaisiin ohjeistusta tuotannon toteuttamiseen, mutta sitä ei ole tehty. Asetuksessa ei esitetä tiukkoja vaatimuksia, mutta muutenkin tiukasti säännellyllä toimialalla ympäristölupaviranomaisten tulkinnat ja sovelluskäytäntö muodostuvat ongelmaksi”, toteaa Suomen Kalankasvattajaliitto ry:n toimitusjohtaja Anu Toivonen.
”Ympäristöluvan hakeminen on kallista ja hakuprosessi kestää joka tapauksessa pitkään. Kukaan ei uskalla lähteä edes yrittämään lupaa luonnonmukaiseen tuotantoon, kun toimintaa ei ole ohjeistettu ja tietoa on muutenkin vielä vähän.”
Toivonen esittää, että yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa järjestettäisiin kokeilu, jossa pilottikohteessa hankittaisiin lisätietoa luonnonmukaisesta kalantuotannosta. Vaikka lupa luomukalankasvatuslaitokselle myönnettäisiin nyt, luomukalaa saataisiin kalatiskiin vasta 3–4 vuoden kuluttua.
Luomulainsäädännön mukaan luonnosta peräisin olevia kaloja ja niistä valmistettuja tuotteita ei voida markkinoida luomutuotteina.
Luomurehua ja väljyyttä
EU-asetuksen mukaan luomukalan tuotannossa kalarehun olisi mieluiten oltava peräisin kalavarojen kestävästä hyödyntämisestä tai luonnonmukaisesta vesiviljelystä saaduista luonnonmukaisista rehuista. ”Luomukalarehua ei tällä hetkellä ole esimerkiksi Suomessa saatavilla”, kertoo Toivonen tuotannon aloittamisen haasteista.
Luomutuotannossa kalojen kasvatustiheys on väljempi kuin tavallisessa tuotannossa.
Lohen kasvatustiheys saa asetuksen mukaan olla 15 kiloa kuutiossa, kirjolohen 25 kiloa kuutiossa ja taimenen 20 kiloa. Tällä hetkellä kirjolohta kasvatetaan Suomessa keskimäärin 30 kiloa kuutiossa. Mitä väljempi kasvatustiheys, sitä useampia verkkokasseja tarvitaan, mikä nostaa tuotantokustannuksia, sanoo Toivonen. Tuotantokustannukset ovat jo nyt korkeat Suomessa ja kilpailu esimerkiksi Norjasta tuotavan kalan kanssa on vaikeaa.
”Mutta luomutuotanto nähdään kuitenkin mahdollisuutena saada korkeampaa hintaa kalasta.”
Hyvät suunnitelmat käytäntöön
Toivonen kehuu kalanviljelytoimintaan liittyviä strategioita ja suunnitelmia hyviksi, niiden käytäntöön jalkauttaminen vain ontuu. ”Kalankasvatuselinkeino on joutunut jämähtäneeseen tilaan. Tarvittaisiin tahtoa ja toimintaa, jotta luomukalaa saataisiin tuotantoon ja kalantuotantoon ylipäätään saataisiin kasvua.”
Toivosen mukaan uudet tuotantomuodot ja tuotannon laadusta kertovat sertifikaatit kiinnostavat kalankasvattajia. ”On toki tutkittava markkinoita ja selvitettävä mikä kuluttajia kiinnostaa.”
Monet luonnonkalakannoista on ylikalastettu, kalankasvatus on kestävä keino tuottaa eläinproteiineja, muistuttaa Toivonen. Esimerkiksi WWF on tämän tunnustanut.
SARI PENTTINEN"
-
Tällainen kirja on ilmestynyt:
Syötäväksi kasvatetut (http://www.syotavaksikasvatetut.fi/)
"Miten ruokasi eli elämänsä – tietokirja tuotantoeläinten hyvinvoinnista Suomessa"
Ja tekijänä siis Elina Lappalainen. En ole vielä sitä saanut käsiini, enkä (siis) vielä kommentoikaan. Mutta - paitsi em. nettisivulta - tästä 6.11.12 Talouselämässä ilmestyneestä artikkelista saa vähän "maistiaisia" hänen näkemyksistään:
Lehmäkö perheenjäsen? - Nyt meni överiksi, Valio (http://www.talouselama.fi/uutiset/lehmako+perheenjasen++nyt+meni+overiksi+valio/a2154072)
-
On myös tarkoituksena lukea kyseinen kirja sitten kun ehdin. Lappalainen kävi jokin aika sitten Eläinoikeusfoorumilla mainostamassa kirjaansa, eikä hänen sävyään pidetty siellä(kään) täysin neutraalina:
Kirja eläinten hyvinvoinnista Suomessa (http://www.oikeuttaelaimille.net/foorumi/index.php?showtopic=19697)
-
Nyt on sitten sikojenkin hyvinvoinnista säädetty tiukemmin (MMM):
Parannuksia sikojen hyvinvointiin (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/121115_asetus_sikojen_suojelusta.html)
Mitä tuon lisäksi enää voisi vaatia? Ainoa kritiikin kohde voisi ehkä olla pitkä siirtymäaika:
Uudet vaatimukset aiheuttavat merkittäviä taloudellisia kustannuksia sikaloille. Tämän vuoksi sikaloiden lattiarakennetta sekä emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinaa koskevilla vaatimuksilla on 15 vuoden siirtymäaika. Muilla uusilla vaatimuksilla on viiden vuoden siirtymäaika.
Mutta periaatteessa tuossa kyllä pitäisi sitten olla aika lailla "kaikki", mitä voi vaatia. Jääkö tuon jälkeen luomulle enää mitään "tilaa", mitä sikojen hyvinvointiin tulee?
No, ehkä vielä jää, joku suurempi ulkoilumahdollisuus tms. Mutta tuskin sen puuttumista tai rajoittamista voidaan pitää eläinrääkkäyksenä.
Luomurehua ei voi mitenkään tietysti pitää hyvinvointitekijänä: vaikka kuinka uskoisi torjunta-ainejäämien haittoihin, sika ei kyllä lyhyen elämänsä "tehotuotetusta" rehusta ehdi syöpää saada ... (kun asian näyttö lähes satavuotiaaksi elävien ihmistenkin kohdalla on hyvin "ohut", eli käytännössä olematon, pelkästään "laskennallinen").
***
Eli alkaisi näyttää siltä, että tässä asiassa "maailma tulisi valmiiksi", ainakin Suomessa, ellei ihan tuotapikaa, niin joidenkin vuosien kuluessa. Tuotantoeläimiä kohdeltaisiin kautta linjan "säällisesti", jos määräyksiä noudatetaan. Tietysti joka asiassa on määräysten rikkojia, joten eläinsuojeluvalvontaa edelleen tarvittaisiin.
-
Voi olla, että kantaa voi Elina Lappalaisen mielipiteisiin ottaa jo ennen kirjan lukemista. Tässä artikkelissa hän esittää näkemyksensä mielestäni aika täsmällisesti:
Onko luomulehmä onnellisempi? – ja 5 syytä miksi luomu ei ole tarpeeksi (http://www.syotavaksikasvatetut.fi/onko-luomulehma-onnellisempi-ja-5-syyta-miksi-luomu-ei-ole-tarpeeksi/)
Ja tässä on ainakin järkeä:
Luonnonmukaisesti tuotetun rehun – siis ilman keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita – tuotetun rehun käyttö on keskeinen luomukriteeri. Luomurehun arvo on kuitenkin sen ympäristövaikutuksissa, eikä ensisijaisesti eläinten hyvinvoinnissa. Joten jos haluaa maksaa ruoassaan eläinten oloista, on ehkä jossain määrin makuasia onko nimenomaan luomurehu kovin keskeinen kriteeri. Olisi valmis tinkimään luomurehusta, jos vaihtoehtona olisi valvottu hyvinvointimerkki, sillä silloin luomurehun kalleus ja saatavuus eivät olisi tulppana tuotantotavan muutoksille. Possuja voi kasvattaa vapaana myös ilman että ne syövät luomurehua.
Palaan myöhemmiin niihin kohtiin, missä mielestäni järkeä ei ole. Ja myös kohtiin, joissa tuon mainitun lisäksi on järkeä.
-
http://yle.fi/uutiset/tieto-finlandia_elina_lappalaiselle/6387033
"Tieto-Finlandia-palkinnon julkistamistilaisuudessa päätoimittaja Janne Virkkunen sanoi, että Lappalaisen perinpohjainen työ näyttää meille hyvällä suomen kielellä kirjoitettuna, millaisissa tuotanto-oloissa kanat, broilerit, siat ja lehmät elävät."
-
Tänään päsähti päähäni, että luomueläimiä tai jopa tuollaisia vapaina kasvavia eläimiä suosiva (kuten Lappalainen) oikeastaan vain valitsee, mille maailman eläimistä hän haluaa olla ystävällinen!
(Kehittelen tätä lisää, palaan asiaan ...)
-
Mikä on lopputulos Lappalaisen ajattelussa - jota hän sitten viestii eteenpäin, kuten tässä Me Naiset -lehdessä (lihav, HJ):
Tieto-Finlandian voittanut Elina Lappalainen: "Luottamus katosi" (http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/kulttuuri/tieto_finlandian_voittanut_elina_lappalainen_luottamus_katosi):
Luottamus katosi. Vähensin lihan syöntiä merkittävästi, nyt syön vain luomua tai riistaa. Luomu ei ole ongelmatonta, mutta takaa, että eläin on saanut esimerkiksi vapaasti liikkua ja ulkoilla."
Kun tästä menee vuosia nollasta ikuisuuteen tämän tavoitteen kohdalla ...
"Hyvinvointimerkki tarjoaisi kuluttajalle mahdollisuuden äänestää lompakollaan."
... ko. kirja ja sen tekijä - nyt - ajaa ja piilomainostaa siis luomua, vaikka muuta sanoo tekevänsä. Sillä EU:ssa - jossa tämä päätös on tehtävä -tällaisen päätöksen ja merkin hyväksyminen on nyt yhtä kaukana kuin se, että hyväksyttäisiin luomun ja GM-lajikkeiden yhdistäminen.
Eli se - tavallaan - siitä "objektiivisuudesta". Lappalaisen kaupallinen viesti on, että ole (hiukan, mielessäsi) kriittinen luomun suhteen - mutta osta sitä!
***
Ostamme yhden kappaleen hänen kirjaansa yhdistykselle, ja laitamme sen sitten kiertoon jäsenille, tutkittavaksi ja kommentoitavaksi.
-
Tänään päsähti päähäni, että luomueläimiä tai jopa tuollaisia vapaina kasvavia eläimiä suosiva (kuten Lappalainen) oikeastaan vain valitsee, mille maailman eläimistä hän haluaa olla ystävällinen!
(Kehittelen tätä lisää, palaan asiaan ...)
Tässä ei liene syytä olla salaperäinen, vaan avataan tämä em. ajatus heti:
Jos luomueläin vaati tavanomaiseen nähden jopa kolminkertaisen pinta-alan (Alex Avery (http://www.cgfi.org/pdfs/nofollow/beef-eco-benefits-paper.pdf), s. 22). näin se myös vie kolminkertaisesti tilaa ja elinmahdolisuuksia niiltä ihan vapaan ja villin luonnon eläimiltä.
Luomun kohdalla valtaosa vaikutuksesta syntyy huonommasta tuottavuudesta tehoviljelyyn verrattuna eli tarvitaan lisää pinta-alaa saman rehun tuottamiseksi, mutta osa asiasta on myös siinä, että eläimet liikkuvat enemmän (ja siis syövät enemmän) ja elävät kauemmin (ja siis syövät enemmän), ja taas tarvitaan lisää viljelypintaa.
Ja jokainen ihmisen - ja hänen kotieläintensä - vaatima lisähehtaari on pois niiltä muilta eläimiltä. Eli niiltä villieläimiltä.
Eli iskettynä tähän, ihan teesinä:
mitä kiltimpi olet *) kotieläimellesi, sitä tuhmempi olet villieläimelle.
_____________
*) tai luulet olevasi. Lehmäsi (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=250), sen enempää kuin koirasi tai kissas (http://www.zooplus.fi/shop/koirat/taydennys/luomuruoka?gclid=CMmJjNT157MCFQR2cAod2WsAXA)i, ei mitenkään erityisesti ilahdu luomuruoasta, eikä siitä saa mitään erityista hyötyäkään, sen enempää kuin sinä itsekään (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=233), ihminen.
Ja jos tuotantoeläimesi ja/tai koti- tai pihalemmikkisi sattuu olemaan lintu, asia voi olla jopa ihan päinvastoin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=127)!
-
Paljonko lisätilaa, lisää maata tämä luomu ja siihen liittyvät eläinten vapaa liikkuminen ja pidempi elinikä, sitten vaativat?
Tästä ei ole oikein virallisia tilastoja, eli asiaa täytyy haarukoida hajatietojen ja -arvioden pohjalta.
Tämä saksalaisen artikkelin (http://www.wn.de/Mobil-Home/Experte-zur-Nachhaltigkeit-in-der-Landwirtschaft-Bio-ist-auch-keine-Loesung) arvio olisi, että luomusikataloudessa tarvittaisiin maa-alaa 30% tavanomaista enemnän, ja kanojen kanssa tuplasti, eli 100%.
Dennis Averyn vanha arvio (http://www.hudson.org/index.cfm?fuseaction=publication_details&id=2893) sikataloudesta on, että jos maailman noin 500 miljoonaa sikaa hoidattaisiin suurin piirtein luomustandardein, tarvittaisiin lisäalaa määrä, joka on suurin piirtein sama kuin Kiinan nykyinen viljelyala yhteensä.
Löytyykö muita arvioita?
-
Ihan samana säilyy Lappalaisen kaupallinen viesti myös tässä YLEn uutisessa:
Teuraan elämän tutkija ostaa lähinnä luomulihaa (http://yle.fi/uutiset/teuraan_elaman_tutkija_ostaa_lahinna_luomulihaa/6392343)
Tuossa YLEn uutisessa ei sitten enää ollut jäljellä mitään siitä paljon mainostetusta "kriittisyydestäkään" luomun suhteen. Johtopäätös: häntä emme tue kirjaa ostamalla, luemme sen, jos luemme, aikanaan kirjastosta.
-
Tuossa YLEn uutisessa ei sitten enää ollut jäljellä mitään siitä paljon mainostetusta "kriittisyydestäkään" luomun suhteen. Johtopäätös: häntä emme tue kirjaa ostamalla, luemme sen, jos luemme, aikanaan kirjastosta.
Minustakin tuo Lappalaisen luomukritiikki tulee vähän valikoidusti esille. Esimerkiksi Elonkehän blogin arvosteluun (http://elonkeha.fi/blog/syotavaksi-kasvatetut) hän vastaa seuraavasti:
Kyllä, jos olisin loppuun asti looginen moraalifilosofisessa päättelyssäni ja rehellinen itselleni, pitäisi lihansyönti varmaan lopettaa. Mutta koska hyväksyn eläinten kuoleman (kunhan niiden elämä on ollut mahdollisimman hyvä), teen vain kompromissin: syön lihaa merkittävästi aiempaa vähemmän ja ostan vain luomua. Tiedän, että sinun näkökulmastasi tämä ei varmaan ole riittävästi, mutta katsomme asiaa eri tavoin. En kuitenkaan kehoita kirjassa "hyvillä mielin mässäämään eläinperäisellä ruoalla" vaan vähentämään lihankulutusta ja ostamaan harkiten. Pidän kasvissyöntiä hyvänä vaihtoehtona mutta itse en ole - ainakaan vielä - sitä päätöstä tehnyt.
Jos kerran Lappalainen on hyvin tietoinen siitä, että luomun puoleltakin niitä ongelmia löytyy, niin vähän heikolta omien valintojen oikeuttaminen luomulihaa suosimalla vaikuttaa.
Lappalainen on muuten yhtenä vieraana Eettisillä joulumarkkinoilla, joten jos on aikaa ja kiinnostusta, voi häneltä käydä näistä asioista utelemassa tulevana viikonloppuna:
Sikalakuvaaja Saila Kivelä ja Syötäväksi kasvatetut -kirjan kirjoittanut Elina Lappalainen keskustelevat löydöksistään Eettisillä joulumarkkinoilla.
Kivelä kuvasi sikaloita salaa ja sai syytteet tultuaan kuvaajana julkisuuteen, kun taas Lappalainen sai luvan seurata eläinten taivalta tiloilta teurastamoille sekä palkintoja kirjastaan. Miten tehotuotantokuvaajien kokemukset ja johtopäätökset poikkeavat toisistaan? Mitä samankaltaisuuksia löytyi?
Kivelää ja Lappalaista haastattelee toimittaja Jukka Vuorio.
Eläinten olot vs. eläinten oikeudet (http://www.eettisetjoulumarkkinat.net/sivut/ohjelma/elainten-olot-vs-elainten-oikeudet/)
-
Hesarin sunnuntain 16.12.12. pääkirjoitus "Eläimen hyvä elämä on kaikkien vastuulla" (johon siis voi HS:n uuden systeemin mukaan tutustua kokonaisuudessaan, ilmaiseksi tai maksamalla täällä (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/El%C3%A4imen+hyv%C3%A4+el%C3%A4m%C3%A4+on+kaikkien+vastuulla/a1355545692925)) oli itsessään hyvin tasapainoinen ja järkevä. Sekin aloitti viittaamalla tähän Elina Lappalaisen kirjaan. Ja siinäkin sitten oli tämä:
Kyselyissä kuluttajat korostavat kiinnostustaan eläinten hyvinvointiin ja luomutuotteisiin. Lähimarketissa periaatteet muuttuvat harvoin ostotapahtumaksi. Luomupossu voi kiinnostaa jouluna ja muina juhlapyhinä, mutta muuten ostetaan halvinta.
*)
Eli tässä ja nyt (Lappalaisen) asia menee luomun piilomainostamiseksi.
______
*) tosin HS-pääkirjoituksen laatija ei ole tietoinen siitä, miten minimaalinen määrä Suomessa luomukinkkuja ostetaan
-
Mietin tässä, että olisi aika vaikea kuvitella, että joku muslimi antaisi meille neuvoja siitä, miten sikoja on kohdeltava, ennen kuin ne tuodaan joulupöytään.
Miksi sitten ihmiset, jotka eivät syö lihaa ollenkaan, tai syövät sitä mahdollisimman vähän ja senkin huonolla omallatunnolla (Lappalainen), antavat meille erilaisia neuvoja? Ja miksi heidän neuvonsa otetaan vakavasti?
Jonkun Animalian visioiden looginen lopputuloshan olisi, että Suomessa kohdeltaisiin vaikkapa sikoja äärimmäisen hyvin. Ja kumpaakin sikaa vielä ihan yhtä hyvin.
-
Tämä australialainen artikkeli …
Ordering the vegetarian meal? There's more animal blood on your hands (http://theconversation.edu.au/ordering-the-vegetarian-meal-theres-more-animal-blood-on-your-hands-4659)
(“Tilaat kasvisruokaa? Käsissäsi on enemmän eläinten verta”)
… tavallaan sivulta tukee ajatusta, että kyse on pitkälle valinnasta, mitä eläimiä haluaa suojella (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=252).
Tarkastelu rajoittuu kyllä olosuhteisiin, jotka valitsevat Australiassa. Mutta siellä siis on laskettavissa, että peltoviljely tuhoaa n. 25-kertaisen määräin (tuntevia) eläimiä laidunmailla hoidettuihin kotieläimiin nähden, kun asiaa tarkastellaan tuotettu proteiinimäärä vertailun pohjana.
-
Nyt Elina Lappalainen näyttää saavan sitä, minkä puolesta hän on kirjoittanut ja kirjoitttaa tässäkin:
Suomi viimeisenä EU-maana - Lisää vaihtoehtoja munahyllylle (http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi+viimeisena+eumaana++lisaa+vaihtoehtoja+munahyllylle/a2165185?s=r)
No, katsotaan, vetääkö tämä.
Minulle itselleni ei kyllä kuitenkaan ole mitenkään niin tärkeätä, "vaikka kanat eivät menisi varsinaiselle laitumelle lumihankeen". Silti pystyn syömään kananmunani vailla omantunnon tuskia, vaikka näin ei kävisikään. Ja itse asiassa näin, vaikka kana ei koskaan kävisi ulkona.
***
Kaikessa tässä asiassa tulee mieleen, oliko se Lehdon, repliikki "Tuntemattomassa sotilaassa", jossa todettiin että tappamiselle yritetään saada "herrasmiesmäisyyden leima". Ja sielllä oli kyse ihmisistä.
-
... jo kymmenisen vuotta, sekä viljelypuolella että tuotantoeläinasioissa. Innolla odottelen, että kananpitoon saadaan tulokset, jotka osoittaisivat jaloittelukanojen pidon terveellisyyden ja järkevyyden.
"Paremman puutteessa" jouduin penkomaan hyllyni, ja (tutkijoiden motivoimiseksi) tekemään niistä TIIVISTELMÄN kanan voinnista eri kanalatyypeissä (http://mattipekkarinen.net/luomukanatutk.htm)
-
Lappalaisen kirjasta oli arvostelu Yhteishyvässä helmikuu 2012 (http://www.digipaper.fi/hok-elanto/106268/) sivuilla 42-44. Ja tämäkin arvostelu päätyi yhteenvetoon:
Elina Lappalaisen kolme askelta eettisempään lihankulutukseen:
* vähennä lihansyöntiä
* osta kotimaista
* osta luomua
Ja näin sen lukijakin mieltää ja oppii siitä tämän ("Lillin kirjataivas" (http://lillinkirjataivas.blogspot.fi/2013/01/elina-lappalainen-syotavaksi-kasvatetut.html)):
Omalla kohdallani kirjan tärkeitä antia oli selvitykset siitä, miten luomu eroaa tavallisesta ruoasta. Jokainen lukemani kirja muuttaa minussa jotain ja tämä teos teki sen varmasti paljon konkreettisemmin kuin monet muut. Aion jatkossa suosia luomuruokaa entistä enemmän ja valitsen muutenkin kaupassa tarkemmin, mitä tuotteita kärryyni laitan.
(lihav. yllä HJ)
-
Tätä nyt sitten yritetään, mutta jo otsikossa näkyvät varaulkset:
Kuluttajat ja tautiriskit rajaavat ulkokanalatuotannon kasvua (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/451099/Kuluttajat+ja+tautiriskit+rajaavat+ulkokanalatuotannon+kasvua)
Kun tuotantoeläimet liikkuvat enemmän ulkona, niiden sairastumisriski kasvaa. Ulkokanalan perustamisesta onkin tehtävä ilmoitus kunnan eläinlääkärille. Laitumet eivät myöskään saa sijaita sellaisilla alueilla, joilla liikkuu yleensä vesilintuja.
-
Miksi muuten tämä eläinten hyvinvoinnin tarkkailu ja huomioon ottaminen ostotilanteessa keskittyy käytännössä yksinomaan ruokaan?
Eikö kuluttajan pitäisi myös kysyä, ovatko hänen kenkänsä tai käsilaukkunsa/salkkunsa voineet hyvin elinaikanaan?
Saammeko Elina Lappalaiselta jatkoteoksen "Nyljettäviksi kasvatetut" ...?
-
Tämä EU:n virikehäkkiuudistus sitten tuli, ja uhkakuvista huolimatta tilanne on nyt tasaantunut, tänä pääsiäisenä ei munapula uhkaa. (http://www.hs.fi/talous/Siipikarjaliitto+Munapula+ei+uhkaa+t%C3%A4n%C3%A4+p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4isen%C3%A4/a1362537505027)
Mutta asiaan ollaan kuitenkin tyytymättömiä. Kuluttaja-lehden mukaan osa virikkeistä on kanoille kelvottomia jne. Lehden koko artikkelia ei ole saatavissa netissä, mutta tällainen kuvakooste on:
Lintukoto vai munatehdas? (http://www.kuluttaja.fi/fi-FI/edelliset-numerot/2013/2-2013/kanalassa/)
Otanpa sieltä yhden kuvatekstin esiin:
Koska luomukanat liikkuvat paljon, ne myös syövät enemmän kuin virikehäkkikanat. Luomulaatuinen rehu on selvästi tavanomaista kalliimpaa.
Eli kiitettävästi tuotiin tuo realiteetti esiin.
-
Tämä on tietääkseni Suomessa käytännössä turhanaikainen aloite …
Eläinjärjestöt toivovat hallituksen puuttuvan kosher- ja halal-teurastuksiin (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/el%C3%A4inj%C3%A4rjest%C3%B6t-toivovat-hallituksen-puuttuvan-kosher-ja-halal-teurastuksiin)
… koska Suomessa asiat on järjestetty niin, että jos asia tehdään laillisesti teurastamossa, että vain 1 sekunti erottaa teurastustavat toisistaan:
- tavanomaisessa tainnutetaan ja sekunnin sisällä kurkku avataan
- rituaaliteurastuksessa kurkku avataan ja sekunnin sisällä eläin tainnutetaan
Tämä tapahtuu niin nopeasti, ettei eläin ehdi kärsiä.
Vaikka - tai koska - en ole uskovainen, minusta tämän Suomen fiksun kompromissijärjestelyn voisi antaa olla sinällään, asiaa mitenkään julkiseen keskusteluun nostamatta.
-
Ja tämän tiedon mukaan em. asia jätetäänkin entiselleen, ainakin tässä yhteydessä:
Eläinten lopetusta koskevat säännökset siirtyvät asetuksesta lakiin (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130404_elainten_lopetus.html)
Uskonnollisista syistä noudatettavaa erityistä teurastustapaa koskeva sääntely, joka mahdollistaa verenlaskun aloittamisen samanaikaisesti tainnuttamisen kanssa, säilytettäisiin nyt entisellään.
Mutta sitten kuitenkin:
Asiaa on tarkoitus pohtia parhaillaan käynnissä olevan eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Sanoisin, että ei tarvitse tai kannata pohtia. Asia on ihan hyvä näin.
Sen vanhan vitsin mukaan, että teurastetaan entiseen tapaan, koska eläimet on tottuneet siihen.
-
Tämä ei välttämättä ole hyvä mainos luomumunille:
Katso video: Kaupan luomumunista voi kehittyä eläviä tipuja (http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KAL_newssite%2FAMLayout&cid=1194817654081&p=1194596113763&packedargs=packedargs%3DAMArticleCommentThreadDetails%25253AcurrentPage%253D2&pagename=KALWrapper)
Vaikka tässä taustalla on, että isi- ja äitikana saavat olla hyvin mielensä mukaisesti.
-
Aamun Hesarista löytyi vallan ihmeellinen juttu:
Eläinlääkäri: Eläimet keskitysleirillä (http://www.hs.fi/paivanlehti/21062013/sunnuntai/El%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri+El%C3%A4imet+keskitysleirill%C3%A4/a1371699626444)
'Suomessa suljetaan silmät eläinrääkkäykseltä, jota tapahtuu joka päivä jättimäisessä mittakaavassa ja valtion tukemana. Tehotuotantoeläimemme elävät niin ahtaasti, että niiden juomaveteen ja ruokaan joudutaan lisäämään antibiootteja. Tautipaine vaikkapa kymmenientuhansien lintujen broilerikasvattamoissa ja jättisikaloissa on niin suuri, että eläinten täytyy olla jatkuvasti lääkittynä. Muuten ne eivät selviäisi hengissä karmaisevista oloista.
Jne. Aikamoista huttua ja yllättäen yksikään toimittaja ei ole laittanut nimeään jutun alle, vaan se on täysin nimetön.
Olisipa ollut nimi ja toimittajan sähköpostiosoite, niin häntä olisi voinut valaista vaikkapa siitä, että Suomessa ei käytetty yhtä ainutta antibioottikuuria broilerikasvattamoissa viime vuonna.
Tehotuotantoon kriittisesti suhtautuva Elina Lappalainenkin mainitsi kirjassaan, että Suomessa broilerit eivät saa antibiootteja käytännössä koskaan ja mainitsi, että Suomessa eläimiä lääkitään poikkeuksellisen vähän ja että meillä esim. antibiootteja ei käytetä ennaltaehkäisevästi, kuten monissa maissa on valitettavasti tapana.
Enpä ihmettele, että yksikään henkilö ei ole laittanut nimeään tuon HS:n jutun alle. Voisi kai sieltä jotain selvitystä pyytää, että mihin tuo juttu perustui?
-
Outo tarina, tosiaan, siis ylipäänsä, ja aivan erikseen tuon nimettömyyden suojista ammuskelussaan. Kun juuri HS on ollut edelläkävijä siinä, että esim. lukijapalstoilla kirjoitetaan nimellä, joitakin sosiaalisista syistä ymmärrettäviä poikkeuksia lukuunottamatta.
Ja juuri Hesari on toisissa asioissa jopa jyrkästi tuominnut tällaisen "puskasta" heittelyn.
Ja eikö voi nyt sanoa, että erilaiset "kettutytötkin" tuohon verrattuna dokumentoivat väitteensä paremmin, edes jonkinlaisin kuvin ...
-
Tämä idea näyttää nyt näin etenevän, ainakin suunnitelmissa:
Vapaana porsivien sikojen liha voidaan tuotteistaa luomun ja tavanomaisen väliin (http://ruokatieto.fi/uutiset/vapaana-porsivien-sikojen-liha-voidaan-tuotteistaa-luomun-ja-tavanomaisen-valiin)
Olisihan tässä vaihtoehto omantunnonaroille, eikä 5 euroa sialta tai 11 prosenttia tunnu pahalta lisäkustannukselta. Onkohan tähän rinnalle saatavissa tietoa luomusian kustannuksista?
Ja eiköhän tuon 11 prosentin kustannuseron voi kuroa umpeen - käyttämällä edullista gm-rehua ... ;)
-
YLE (ja monet muutkin):Keinotekoinen liha voi mullistaa koko lihantuotannon (http://yle.fi/uutiset/keinotekoinen_liha_voi_mullistaa_koko_lihantuotannon/6677070)
"Ekologisuuden lisäksi keinolihasta odotetaan ratkaisua myös eläinten tehotuotannosta aiheutuviin eläinsuojeluongelmiin. "
Mutta:
Laboratorioliha askarruttaa uskonoppineita (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/97250160/laboratorioliha-askarruttaa-uskonoppineita)
- Jos solut otetaan eläimistä, jotka ovat halal, eikä lihan valmistuksessa käytetä muita kiellettyjä aineita, on laboratoriossa kasvatettu pihvikin halal, saudi-arabialainen uskonoppinut Abdul Qahir Qamar totesi dubailaislehti Gulf Newsille jo toukokuussa.
Mitenköhän luomuväki? Hyväksyykö se keinolihan, jos solut otetaan luomueläimistä? ;)
Eipä silti, tässä kyllä minun mielestäni mietitään asiaa, jolla on käytännön merkitystä - minkään sille asetetun tavoitteen kannalta - vasta korkeintaan vuosikymmenien päästä, siitäkin huolimatta, jos ensimmäiset tällaiset tuotteet, "pihvit", tulisivat jonnekin rikkaan maailman kauppoihin jo vaikka 10 vuoden sisällä.
Hamaa tulevaisuutta ja kaukaista menneisyyttä on usein palkitsevampaa pohtia kuin ihan tätä tylsää nykyisyyttä.
-
Mitenköhän luomuväki? Hyväksyykö se keinolihan, jos solut otetaan luomueläimistä?
Sellainen keinoliha on jo olemassa: nimittäin tuo ensimmäinen erä oli kasvatettu kahden luomulehmän soluista:
http://www.cbc.ca/news/health/story/2013/08/05/technology-lab-grown-burger.htmlPost's team made the meat from shoulder muscle cells of two organically raised cows. The cells were put into a nutrient solution to help them develop into muscle tissue, and they grew into small strands of meat.
Ottamalla kantasolut luomueläimistä tutkijat varmaan ajattevat vaimentamansa kritiikkiä.
Luomupiireissä arvostetun organisaation reaktio oli hyvin epäileväinen:
https://www.soilassociation.org/news/newsstory/articleid/5681/press-comment-worlds-first-lab-grown-burger-unveiled-and-eaten-on-5th-august
Alan lehden uutisointi oli kielteistä:
http://www.naturalproductsonline.co.uk/verdicts-in-on-that-lab-burger-leave-food-production-to-farmers/
Radiokeskustelussa Suomessa Antti Nylen oli täysin kielteinen ja Elina Lappalainen vähintäänkin epäilevä: http://areena.yle.fi/radio/1993726
Kumpikaan ei tiennyt tai ainakaan kertonut kantasolujen alkuperää.
Tuskin erehdyn kun arvelen, että keinoliha tulee olemaan kova isku kaikille luomupiireille ja vähitellen muokkaa ilmapiiriä suotuisammaksi muullekin "teolliselle" tuotannolle ja geenimuuntelulle. Ympäristöhyödyt ovat valtavat ja makukin tulee olemaan jopa parempaa kuin muussa lihassa, kunhan homma kehittyy. Eikä eläinrääkkäysargumentteja voi enää käyttää samalla menestyksellä kuin ennen.
-
Tätä nyt sitten yritetään:
Luonnonlaidunliha sai yhtenäiset tuotantokriteerit (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/luonnonlaidunliha-sai-yhtenaiset-tuotantokriteerit)
Ja ilmeisesti painotetaan juuri eläimen hyvinvointia. Luomurehua saa olla, mutta ei tarvitse olla (vaikka Luomuliitto sitä ajoi). GMO-rehu on sitten kielletty, eli kyllä tässä luomuajatteluakin on taustalla, vähän ehkä löysättynä.
Ja Ruotsista otetaan mallia. Mutta arveluni sitä, että tällainen liha (tai tuote) jää vielä enemmän marginaaliin kuin luomu, taitaa kyllä pitää paikkansa (lihav. HJ):
Suomen kriteerien kehittämisessä käytettiin pohjana Ruotsin vastaavaa järjestelmää. Ruotsissa sertifioitua luonnonlaidunlihaa on ollut kaupan hyllyllä yli kymmenen vuotta, ja tällä hetkellä sitä myydään noin 400 000 kiloa vuodessa.
Ruotsissa syödään lihaa yhteensä n. 800 miljoonaa kiloa! Eli tämän luonnonlaidunlihan osuudeksi jää puoli promillea.
-
"Luomulakko" (http://luomulakko.blogspot.fi/2013/09/onnellisten-possujen-telmintaa.html) esittää hyviä kysymyksiä mainitusta "onnellisten possujen" sikatilasta, jota Turun Sanomat oli esitellyt - ja josta Elina Lappalainen kuulemma ostaa joulukinkkunsa - hyvin samoilla linjoilla kuin mekin (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=252) .
Yhden kysymyksen voisi vielä joukkoon lisätä: miten kävisi Suomen vesistöjen, jos 1 290 000 sikaa saisi vapaasi (ja oikein lajityypillisesti) kuopia metsissä, siihen tapaan kuin TS:ssa kuvataan?
-
Venäjällä leviävä afrikkalainen sikarutto huolestuttaa rajan pinnassa (http://yle.fi/uutiset/venajalla_leviava_afrikkalainen_sikarutto_huolestuttaa_rajan_pinnassa/6836921)
Kuvatekstistä (lihav. HJ):
Sikaruton leviämistä Suomeen pyritään estämään tehostamalla valvontaa ja sikatilojen varautumista. Sikojen ulkoilua öisin tulisi rajoittaa rajan tuntumassa alueilla, joissa liikkuu muun muassa villisikoja.
(lihav. HJ)
Miksiköhän muuten vain "öisin"? Mutta sikojen vapaa ulkoilu esim. metsässä (ks. edellinen puheenvuoro, yllä) ei siis juuri nyt, tai ainakaan kaikkialla Suomessa, ole, vaikka ehkä sioille hauskaa, välttämättä niille terveellistä.
-
Tämän päivän MT kertoo kalkkunankasvattajasta, joka antaa lintujen laiduntaa, siis liikkua aikalailla vapaasti. Kerrotaan, ettei tila ole luomussa, mutta linnut ovat luomussa käytettävääv, hidaskasvuista rotua (kun luomussa on säädetty minimikasvatusajat lihakarjalle). Uutisen lopussa todetaan, että laiduntamiskokeilu sujui hyvin, ja (mutta?) "eläimet kasvoivat hyvin".
-
Laitoin Luomulakon http://luomulakko.blogspot.fi/ kommettiosastoon alla olevan (ei ole vielä ilmestynyt). Panen saman tänne.
Julmuusaste
Wikipedian mukaan http://fi.wikipedia.org/wiki/Kana
”maatiaiskanat voivat elää viidentoista vuoden ikään. Guinnessin Ennätyskirjan mukaan maailman vanhimmaksi elänyt kana kuoli vuonna 2006 16-vuotiaana.”
Kanan potentiaalinen elinikä on viimeisen parhaan tiedon mukaan siis 16*365 = 5840 päivää.
Luomuohjeista:
http://www.siipi.net/index.php/luomu/tuotanto-ohjeet
"Vähimmäisteurastusiät ovat seuraavat: 81 vuorokautta kananpojilla"
Tavallinen broileri teurastetaan noin 6-viikkoisena eli 42 päivän ikäisenä.
Tavanomaiselta broilerilta jää siis tavoittamatta maatiaiskanan eliniän potentiaalista 99,3 prosenttia ja luomubroilerilta 98,6 prosenttia.
Tuosta voi jokainen arvioida eri tuotantomuotojen ”julmuusasteen” ja sen kuinka merkittävä niiden ero on.
-
Kyllä tätä nyt sitten kovasti yritetään:
Luonnonlaidunlihasta uusi hittituote? - Luomun kylkeen syntyy luomua muistuttavia tuotteita (http://yle.fi/uutiset/luonnonlaidunlihasta_uusi_hittituote_-_luomun_kylkeen_syntyy_luomua_muistuttavia_tuotteita/7081603)
Ruotsiin viitataan, vaikka - kuten edellä todettiin - ei se sielläkään mikään hittituote ole.
Siiskonen kovasti nyt vakuuttaa ...
Luonnonlaidunliha tai muut luomutuotteita muistuttavat tuotteet eivät uhkaa luomun brändiä, vaikka voivat hämmentää kuluttajia, arvioi Luomuinstituutin johtaja, professori Pirjo Siiskonen Mikkelistä.
... mutta jos siitä tulee se uumoiltu hittituote, saattaa näkemys muuttua. Ja eipä taida "kovan paikan tullen" olla kovin helppoa perustella, miten luomurehu lisäisi eläimen hyvinvointia, jos luomun "brändin" voima ei kilpailussa riitäkään.
-
Ei voi kieltää, että tämä Susanna Kaukinen tässä artikkelissaan (http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161153-tiede-valtaoja-skepsis-monsanto-kant) ja tässä ajatuskulussaan ...
Esko Valtaoja, joka esiintyy tieteen valkoisena ritarina parjaa geenimanipuloinnin vastustajia, mutta samalla kannattaa luomulihaa ja luomumunia. Minkä takia tämä tuodaan esille vain sivulauseessa ja muutoin mouhotaan luomua vastaan?
... on saanut Valtaojan kiinni - logiikan puutteesta.
Valtaojahan vastustaa luomua mm. resurssien tuhlaajana. Erikseen hän on sen lisäksi ilmoittanut olevansa huolissaan siitä, miten lihantuotanto yleensä - resurssien kuluttajana sekin - on maailman tulevaisuudelle jopa uhka.
Nyt hänen olisi pitänyt tietysti tajuta, että lihantuotanto luomumenetelmin on tuhlausta "toiseen potenssiin", kun eläintenkin syömä ruoka - jota on on ihmiseen syömään verrattuna moninkertainen määrä - tuotetaan tehottomasti.
Perusteena valinnalleen/suositukselleen Valtaoja on esittänyt eläinten kohtelun. Eli hän on samassa dilemmassa kuin Elina Lappalainenkin: vaikka ei näe luomua (erityisen) hyvänä, se näyttää parhaalta, eettisimmältä ratkaisulta eläinten kannalta. Kun vaihtoehtoista vastaavaa, yhtä pitkälle menevää ei-luomu-mallia ei nyt käytännössä ole.
Jaa-a, mitä tuohon oikein sanoisi? "Luomu on hyvää tarkoittavan ihmisen väärä valinta" (http://"http://yle.fi/uutiset/nakokulma_luomu_on_hyvaa_tarkoittavan_ihmisen_vaara_valinta/6885336)?
(Täällähän on eri tavoin jo problematisoitu, missä määrin ylenmääräinen kotieläinten hemmottelu esim. laajoilla ulkoilutiloilla jne. on ylipäänsä "eettistä" (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=252). Ja kysytty, paljonko "lisäarvoa" saavutetaan, jos pyritään vielä "parempaan", mitä Suomen nykyiset eläinsuojelunormit jo kaikilta eläinten pitäjiltä edellyttävät? Tietysti: kunhan niitä noudatetaan. Puhumattakaan näistä naurettavuuksista kuten Jarrumiehen edellä esille tuomat luomubroilerien teurastusaikoja koskevat säännöt.)
Taitaa olla niin, että sekä Lappalainen että Valtaoja on pyrkinyt tästä dilemmasta eroon suosittelemalla sitä, että lihansyöntiä vähennettäisiin. Mutta tästä suosituksesta tulee kyllä mieleen, että eipä taida juuri missään eettisten ohjeiden kokoelmassa olla muotoilua "älä varasta kovin paljon" - vaikka se onkin eettisempi sääntö kuin se, että varastaa sopisi mielin määrin ... ;)
-
Vihreän Langan mukaan on ilmestynyt nyt uusi kirja eläinten kohtelusta:
Iskikö arkaan paikkaan? MTK tuomitsee kohukirjan paljastukset (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/iskik%C3%B6-arkaan-paikkaan-mtk-tuomitsee-kohukirjan-paljastukset)
MTK tuomitsee tänään keskiviikkona julkaistun kirjan poikkeuksellisen tiukkasanaisessa tiedotteessaan.
No, linkataanpa heti siihen:
Eläinaktivistin kirja loukkaa tuottajia ja mustamaalaa suomalaista kotieläintuotantoa (http://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2014/maaliskuu/fi_FI/salaiset_paivakirjat_kotielaintiloilta/)
-
Edellisen viestin kirjaan liittyen olisi tuollaista ohjelmaa luvassa Tampereella seuraavana lauantaina:
Salainen päiväkirja eläintiloilta -kirjan kirjoittaja Eveliina Lundqvist vierailee Tampereella kertomassa tuoreesta kirjastaan ja kokemuksistaan tuotantoeläintiloilla.
Tilaisuus järjestetään Vanhan kirjastotalon (Keskustori 4, Tampere) musiikkisalissa (2. kerros).
Lundqvist opiskeli eläintenhoitajaksi ja suoritti harjoittelujaksoja useilla eläintiloilla, kuten navetoissa, sikaloissa ja broilerihallissa. Hän oli kuitenkin erilainen opiskelija: maatalous- ja metsätieteiden maisteri, joka halusi tutustua eläintilojen olosuhteisiin ja kirjoitti kokemuksensa päiväkirjaan.
Salainen päiväkirja eläintiloilta on ainutlaatuinen teos, sillä aiemmin julkisuuteen tihkunut tieto on perustunut joko hetkittäisiin käynteihin (salakuvaukset) tai tuottajan kanssa ennakkoon sovittuihin ja siten siistittyihin käynteihin (toimittajat). Päiväkirja kuvaa kirjoittajan koettelemuksia, järkytyksiä ja onnistumisia tuotantotilojen suljettujen ovien takana.
Salainen päiväkirja eläintiloilta -luentotilaisuus Tampereella (https://www.facebook.com/events/1401671816766721/)
-
Viimeksi tänään Valio myi lehtimainoksessa luomumaitoa idealla, että lehmä tunnetaan oikein nimeltä.
Myös luomukanalat kuvissa ja mielikuvissa esitetään sellaisina, joissa hoitaja tuntee kanansa, joita on tietysti myös pienehkö määrä. Mutta minkälaista yksilöllistä kohtelua tai kohtelua ylipäänsä luomukanat saavat tällaisissa 6000-10 000 kanan kanaloissa (http://www.aamuposti.fi/artikkeli/286146-palopurolle-tulossa-6%E2%80%89000-kanan-luomutarha)?
Pitäisikö jonkun "aktivistin" videokameran kanssa tunkeutua salaa näihin suurluomukanaloihin, ja filmata pätkiä niiden todellisuudesta? ;)
Varmaankaan hän ei löytäisi todisteita varsinaisesta eläinrääkkäyksestä. Mutta aivan varmasti kuvia, jotka suuresti eroavat mainosfilmeistä - jollaisiksi on luokiteltava myös suuri osa ns. "dokumenteista".
-
Tästä kirjasta "Salainen päiväkirja eläintiloilta" on Etelä-Suomen Sanomat julkaissut jutun. josta valittuja lainauksia:
"Lehmien ja mustien alistamisessa paljon yhteistä" - kohukirjan kirjoittaja ei säästele suomalaistiloja (http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/03/23/lehmien-ja-mustien-alistamisessa-paljon-yhteista---kohukirjan-kirjoittaja-ei-saastele-suomalaistiloja)
Otsikon sitaatti on vegaani Eveliina Lundqvistin tunteita nostattaneesta kirjasta Salainen päiväkirja eläintiloilta. Lundqvist rinnastaa eläimet ihmisiin ja sanoo, että nykyisten pitkälle jalostettujen tuotantoeläinten pitäisi antaa kuolla sukupuuttoon.
(lihav. HJ)
(Kenen ihmisistä pitäisi antaa kuolla sukupuuttoon???)
Maapallon luonnonvarat eivät kestä nykyistä määrää lihankulutusta. Tämä seikka on jo tunnustettu laajalti. Lundqvistin mielestä kaikki voisivat vähitellen siirtyä kasvissyöjiksi ja lopettaa maidonjuonnin.
- Suomessa tapetaan 60 miljoonaa eläintä vuodessa ja yksi ihminen syö samassa ajassa 77 kiloa lihaa. Sehän on suorastaan epäterveellinen määrä! Lihan kulutusta pitäisi merkittävästi vähentää.
Lundqvist ei ymmärrä ihmisiä, jotka syövät lihaa, mutta eivät itse voisi tappaa eläintä. Ylipäätään häntä vähän ällöttää, jos joku kehuu, että onpa hyvänmakuista lihaa.
- Olen nähnyt, missä oloissa liha on tuotettu, Lundqvist sanoo.
- Eläimet ovat yksilöitä. Niillä on tunteet, ja persoonallisia piirteitä. Näin tämän, kun olin töissä Saksassa tuotantoeläinten turvakodissa. Näin, miten eläimet muuttuivat kun ne pääsivät ulos. Ne iloitsivat, leikkivät, liikkuivat, tonkivat ja nauttivat, Lundqvist kuvaa.
[...]
Lundqvist etsii parhaillaan maatilaa, jonne voisi perustaa turvakodin tuotantoeläimille.
En voi sille mitään, mutta minussa kyllä herää tietty epäilys objektiivisuuden puutteesta tällä kirjoittajalla. Että hänellä on agenda, joka saa hänet liioittelemaan. Yleistämään jossain nähdyn epäkohdan koskemaan kaikkea eläintenhoitoa.
-
Tuossa surfatessa (hakusanalla "luomu"!) törmäsin eläinkokeita vastustaviin sivuihin. Siinä tuli mieleen, että eivätkö eläinsuojelijat ole miettineet tätä näkökohtaa:
jos nyt taas uudestaan EU-direktiivissä määrätään (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=334), että fytoterapia ja homeopatia ovat ensisijaisia hoitomuotoja luomueläimille, se merkitsee sitä, että luomueläimet määrätään altistettaviksi tuskallisille eläinkokeille.
Nimittäin näinhän se sitten menee: sairaalle ja (oletettavasti) kärsivälle eläimelle yritetään ensin antaa homeopaattista "lääkintää". Kun se ei auta, jonkin ajan kuluttua turvaudutaan lääketieteen apuun. Mutta tuo "jokin aika" siis eläintä kidutetaan, eräänlaisessa eläinkokeessa ("jos tuo homeopaattinen lääke auttaisi"), vieläpä tieteen kannalta täysin turhassa.
Jos maailmassa harrastettaisiin johdonmukaisuutta, joku Animalia nostaisi nyt äläkän tätä direktiivin (takaisin)muuttamista vastaan!
-
Vastuullisuus, niin ...
Karitsaa halutaan ostaa helpommin (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/karitsaa-halutaan-ostaa-helpommin)
Lammasalan tavoitteena on luoda vastuullisesti tuotetusta reilun kaupan karitsasta helposti hankittava vaihtoehto muiden lihalajien ja suoramyynnin rinnalle. Tuottajille on tärkeää, että tieto lihan alkuperästä ja tuotantotavasta siirtyy lihan mukana kuluttajalle asti.[...]
Tuossa ei suoranaisesti mainita luomua, mutta "tuotantotapa" on tässä ilmeisesti se koodi. Myöhemmin luomu mainitaan:
Luomuna lampaanlihasta tuotetaan eläintuotannon suurin osuus, jopa 14 prosenttia, kertoo maataloustilastoja keräävä Tike
Lajityypillisesti lammas (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lammas) eläisi siinä 10 vuotta. Mutta kun on tämä seikka:
Mitä eroa on karitsan ja lampaan lihalla? (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/04/18/mita-eroa-karitsan-ja-lampaan-lihalla)
- Kyseessä on vuoden ikäraja, kertoo Reinin Lihan kauppias Pirjo Passinen.
- Alle vuoden ikäiset ovat karitsoja ja niissä on hyvin vähärasvainen ja murea liha. Karitsan lihaskudos on hyvin pienisyinen. Yli vuoden ikäinen eläin on lammas, ja siinä on jo enemmän rasvakudosta. Lisäksi lihassyy muuttuu karkeammaksi. Tämä on kuluttajalle tärkeää tietoa, jos haluaa hyvää lihaa pöytään.
Kokkaamalla karitsan lihaa välttyy siis ns. villasukan maulta.
-
Kyllä Elina Lappalainen tässä asiassa taitaa kuitenkin olla vilpitön eikä vain luomun piilomainostaja:
Miten tehdä eettisempiä lihajalosteita – mutta edullisesti? (http://www.syotavaksikasvatetut.fi/miten-tehda-eettisempia-lihajalosteita-mutta-edullisesti/)
Ainakin realisti:
Niin kauan kun luomu ja vapaana kasvanut liha on merkittävästi muuta tuotantoa kalliimpaa, se jää vain pienen kuluttajaryhmän erikoistuotteeksi.
***
Otsikkoon eli eläinten kohteluun liittymätön, mutta itsessään hyvä asia: eläinten liha, sisäelimiä myöten, pitäisi tietysti hyödyntää paremmin, juuri siten kuin artikkelissa kuvataan. Siinä asiassa voisi olla realistisia etenemismahdollisuksia, päinvastoin kuin aina silloin tällöin esitetyssä, usein tieteen kaapuun puetussa hurskaassa toiveessa, että lihaa syötäisiin vähemmän (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/pieni-muutos-ruokavalioon-voisi-auttaa-ymp%C3%A4rist%C3%B6%C3%A4-ja-terveytt%C3%A4).
-
Taas ilmestyi tämä vuosittainen Eviran raportti:
Laiminlyönnit tuotantotiloilla lisääntyivät hieman (http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/ajankohtaista/?bid=3920)
En osaa tuosta sanoa, mikä on näiden laiminlyöntien vakavuusaste, mutta silti tulee taas mieleeni tämän keskustelun alussa esittämäni retorinen kysymys:
Listaa voisi jatkaa. Siellä [eläinsuojelulaissa] on hyviä – ja tiukkojakin – määräyksiä.
Jos siis lakia noudatetaan, mikä vielä ”mättää”? Mitä vielä lisää tarvittaisiin?
-
Tämä Ylen uutinen ...
Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi salakuvattua videota luomusikalasta (http://yle.fi/uutiset/oikeutta_elaimille_-jarjesto_julkaisi_salakuvattua_videota_luomusikalasta/7277701)
Eläinsuojelujärjestön mukaan sikojen olot ovat surkeita myös luomutuotannossa.
... johon Luomulakkokin puuttui ("Luomupossun onnellinen elämä? (http://luomulakko.blogspot.fi/2014/06/luomupossun-onnellinen-elama.html)") oli sellainen, että Pro Luomu katsoi tarpeelliseksi reagoida:
Oikeutta Eläimille -yhdistyksen luomusikalavideo ei oikein shokeeraa (http://proluomu.fi/oikeutta-elaimille-yhdistyksen-luomusikalavideo-ei-oikein-shokeeraa/)
Mikä se lopullinen totuus asiassa onkaan, niin luultavasti luomuväki jatkossa on varovaisempi siinä, miten se käyttää omassa myynninedistämisessään viittauksia tai vihjauksia tällaisiin salakuvattuihin videoihin ...
Minulla tämä tapaus taas vahvistaa edellisessä puheenvuorossani esittämääni / toistamaani käsitystä, että erilaisia määräyksiä ja ohjeita on ihan riittävästi, kyse on niiden noudattamisesta.
PS. Kyseinen järjestö ehdottomuudessaan ei aiemminkaan näytä luomulle erityistä arvoa asiassa antaneen:
Onko luomu pienempi paha? (http://www.oikeuttaelaimille.net/usein-kysyttyja-kysymyksia/onko-luomu-pienempi-paha)
-
Nimimerkki "Eno" Vihreässä Langassa lähtee tässä pakinassaan tai kolumnissaan aika vegaanisista (tai Animalian) lähtökohdista:
Elä syö eläintä, jos elät eettisesti (http://www.vihrealanka.fi/blogi/elä-syö-eläintä-jos-elät-eettisesti)
No, linja on mitä on, mutta tämä on on hauska (alkaen jo alaotsikosta):
[...]
Kalliilla luomulla voit vähentää lihansyöntiä.
[...]
Toisaalta, jos lihan syönnin lopettaminen kokonaan ei ole vaihtoehtojesi joukossa, luomu on eettisempi vaihtoehto. Luomuun siirtyminen vähentää paitsi eläinten kärsimyksiä myös todennäköisesti ostamasi eläinperäisten tuotteiden määrää. Ovat ne luomujuustot ja -lihat sen verran kalliimpia.
Se tuosta jää vielä sanomatta, että 100% vegaanilinjalla Suomessa maan molempia lehmiä kohdeltaisiin ruhtinaallisen hyvin.
(Laitoinpa viimeisen kommenttini myös Enon palstalle.)
-
Nyt tuli Elina Lappalaisen kautta tieto, että luomubroileria yritetään taas syksyllä lanseerata markkinoille. Ja samalla tässä artikkelissa on Lappalaisen pitkä perustelu sille, miksi luomubroileri olisi niin hyvä juttu (7 kohtaa, täytyy käydä läpi):
Luomubroileri tulee! – Miltä luomulinnun elämä Punkalaitumella näytti? (http://www.syotavaksikasvatetut.fi/luomubroileri-tulee-milta-luomulinnun-elama-punkalaitumella-naytti/)
Tämä yksityiskohta on minusta kiitettävää realismia, hän näkee, että yhdestä hyvästä voi seurata toista huonoa (kursiv. EL):
Lihankulutus kasvaa maailmalla ja merkittävä osa kasvusta tulee siipikarjan lihasta. Broileri on tehokkaasti kasvavaksi jalostettu eläin. Sen tuottaminen on edullisinta, vie lihakiloa kohti vähiten energiaa, vettä ja rehua. Lihantuotannosta broilerilla on pienin hiilijalanjälki. Mitä järkeä on kasvattaa lihan ekologista jalanjälkeä hitaammalla ja tehottomammalla luomutuotannolla? Ei siinä olekaan järkeä – jos arvostaa vain tehokkuutta. Jos vaakakupissa painaa myös eläinten hieman parempi elämä, luomutuotannon kriteerit ainakin pyrkivät parannuksiin monella tärkeällä alueella.
Vrt. myös tämä uutisemme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=252). Jossa ei arvosteta "vain tehokkuutta".
-
Tässä nyt pohjoiseenkin (vaikkei vielä ihan Suomeen asti) levinneessä afrikkalaisessa sikarutossa (http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/ajankohtaista/?bid=4033) on valitettavasti yksi hyvä (lisä)syy, miksi tuotantosikojen sinänsä kivoja ulkoiluharrastuksia voidaan joutua rajoittamaan. Meillä ja maailmalla. Vaikkei tauti ihmiselle olekaan vaaraksi.
PS. 16.9.14: Ja tässä Eviran uutisessa (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/ajankohtaista/?bid=4027) taas tietoa taudista, jonka vuoksi sama kuin edellä potentiaalisesti koskee kanojakin. Plus syy, miksi harrastekanaloita ei ehkä olekaan syytä suosia.
-
Ja kyllä, niin siinä sitten kävikin. Tässä Eviran sikaruttoa koskevassa ohjeessa (http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen+sikarutto/asf-n-torjunta-/) on tällainen kohta:
"Alueella, jossa villisiat todennäköisimmin kulkevat Venäjältä rajan yli Suomen puolelle, sikatilat olisi suojattava luonnonvaraisilta villisioilta. Tämä alue ulottuu Eviran arvion mukaan noin sadan kilometrin päähän itärajasta, pohjoisessa Lieksan pohjoisrajalle asti. Evira suosittaa, että kesysiat pidettäisiin toistaiseksi kokonaan sisätiloissa tällä alueella. "
(lihav. HJ)
Ja tuossakin on tietysti taustalla sitten se harras toive, että Venäjän villisiat osaisivat lukea, ja noudattaisivat tuota 100 km suositusta. Ja huomaisivat, missä raja kulkee (edes ne ... 8) ).
-
Pitäisikö perustaa myös triidi: "Kasvien kohtelu ja oikeudet"?
Researchers Have Found That Plants Know They Are Being Eaten
http://www.businessinsider.com/plants-know-they-are-being-eaten-2014-10?utm_content=buffer75de8&utm_medium=social&utm_source=facebook.com&utm_campaign=buffer
Vegetarians and vegans pay heed: New research shows plants know when they're being eaten. And they don't like it.
That plants possess an intelligence is not new knowledge, but according to Modern Farmer, a new study from the University of Missouri shows plants can sense when they are being eaten and send out defense mechanisms to try to stop it from happening.
-
Siipikarjatiloja varoitetaan pulujen virustaudista (http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2014/11/08/Siipikarjatiloja%20varoitetaan%20pulujen%20virustaudista/2014518157689/4)
Paramyksovirus ei ole vaarallinen ihmisille, mutta se voi aiheuttaa siipikarjan sairastumisia. Siipikarjantuottajien onkin tärkeää huolehtia tautisuojauksesta, jotta luonnonlinnuissa kiertävät virukset eivät pääse tuotantotiloihin.
Noissa ohjeissa ei mainita mitään siipikarjan pitämisestä sisätiloissa, mutta se ei liene tässä vaiheessa talven tuloa enää tarpeellista, jos Joensuussa on Ilmatieteen laitoksen mukaan luntakin jo 4 cm.
-
Tämän Eviran uutisen olisi voinut laittaa myös keskusteluun ruoan riskeistä, mutta laitettakoon tänne, jonne se myös kuuluu:
Luomukalkkunoiden ulkoilussa vaaransa (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/ajankohtaista/?bid=4127)
Luomukalkkunatuotannossa suurimmat tautisuojaushaasteet ja tautiriskit liittyvät ulkoiluun. Ulkoilu altistaa luomukalkkunat villilintujen ja jyrsijöiden tuomille taudeille ja maaperäisille bakteereille, jotka harvoin aiheuttavat ongelmia tavanomaisessa siipikarjatuotannossa.
”Laiduntamisessa kalkkunat pääsevät suoraan kosketukseen villilintujen ja jyrsijöiden tuomien taudinaiheuttajien ja maaperäisten bakteerien kuten sikaruusua aiheuttavan bakteerin kanssa, jolle kalkkuna on erityisen herkkä. Luonnonlinnut voivat levittää kalkkunaan myös kampylobakteeria, lintuinfluenssaa ja Newcastlen tautia”, sanoo Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkija Kitty Schulman riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä.
(lihav. alkup.)
Jos sairastumiset kasvavat, ja jos vielä lääkinnässä on rajoituksia (vaikka vain velvoite ensin yrittää homeopaattisilla ..), niin kyllä tässä on sitten "kolikon toinen puoli" myös mukana: tuosta kaikesta kalkkunoiden hyvinvointi vähenee.
Artikkeli ei juuri korosta riskiä ihmisille, mainitsee sen vain ohimennen: "[...] monet siipikarjantaudeista tarttuvat myös ihmisiin."
Tautien lisäksi vaaroina ovat petoeläimet, lämpötilojen vaihtelut ja sääsuojan puuttuminen, joka voi heikentää kalkkunoita.
Eikä näissäkään kysymyksissä tietysti kalkkunoilta mitään kysytä, se on ihminen, joka on päättänyt, että kalkkunat haluavat olla ulkona.
-
Sattuipa niin, että YLE:llä oli juuri ollut (1.12.2014 Kainuu) uutinen, josta selvisi tämän luomukalkkunatuotannon laajuus Suomessa:
"Mietittiin 30 vuoden jälkeen, mitä alkaisi tehdä isona" – luomutila vaihtoi lehmät kalkkunoiksi (http://yle.fi/uutiset/mietittiin_30_vuoden_jalkeen_mita_alkaisi_tehda_isona__luomutila_vaihtoi_lehmat_kalkkunoiksi/7662446)
Laitalan tilan navetta remontoitiin lehmien jäljiltä sopivaksi 2000 luomukalkkunan kasvattamiseen. Syötäväksi linnuille on annettu tilan luomuviljaa, ja nyt Suomen ainoat luomukalkkunat ovat lähdössä joulupöytiin.
(lihav. HJ)
Yrittäjä itsekin hiukan tätä asiaa ihmettelee tai miettii:
Kilposten mallissa kalkkunoiden elämällä on merkitystä.
– Luomukalkkunan elontaival kestää noin 100 päivää. Eihän se pitkä elo ole, mutta luomussa sille yritetään järjestää tilaa, valoa ja mahdollisuus ulkoiluun.
Jos kalkkunan elämä saattuu osumaan keskitalveen, se ei siis tada paljon ehtiä (Kuhmon korkeudella) aurinkoa tai ulkoilmaa näkemään. En löytänyt tietoa, paljonko kalkkunan ikä olisi luonnostaan, mutta eiköhän se ole jotain samaa kuin kanalla, eli 5-15 vuotta? Eli tässä tulee kyllä sama kysymys mieleen kuin broilerien kohdalla, että paljonko se lisää asian "eettisyyttä", jos lintu saa elää hiukan pidempään, ja ehkä hiukan tai jossain suhteessa "paremmissa" olosuhteissa, mutta se kuitenkin teurastetaan "lapsena"?
Plus sitten ne edellisessä puheenvuorossa esitetyt, lääkintää koskevat kysymykset. Jotka ainakin jossain määrin saattavat "tasata" asiaa, so. vähentää luomun "paremmuutta" eläinten kohtelussakin, niiden lyhyen elämän aikana.
Ruokatiedon kalkkunauutisessa (http://www.ruokatieto.fi/ruokafakta/tilastoja-tietohaarukka/tilastopuraisut/kalkkunasta-kuoriutuu-joulupoydan-kuningatar) ollaan ihan varmasti tietävinään tämä:
Toisaalta eläinten hyvinvointia huonontaa se, että tavanomaisessa tuotannossa kalkkunat eivät pääse ulkoilemaan, vaan elävät ilmastoidussa ja lämmitetyissä halleissa koko elämänsä.
Mutta tiedetäänkö tämä? Onko kalkkunoilta kysytty? Voisiko järjestää kokeilun, jossa kalkkuna saisi itse valita ulkoilman ja ilmastoidun ja lämmitetyn hallin välillä? Katsottaisin, kummassa tilassa se mieluummin oleskelisi 100 elinpäivänsä aikana?
Toisaalta Ruokatiedon uutinen tuo myös esiin tämän tutun näkökulman:
Kuluttajien kiinnostusta luomukalkkunaan saattaa vähentää sen korkea hinta. Luomukalkkunan hinnan tulee olla miltei 2,5-kertainen tavanomaiseen verrattuna kulujen kattamiseksi.
Hankkeessa on kokeiltu myös laidunkalkkunan tuotantoa närpiöläisellä tilalla. Kesällä kasvatettavat laidunkalkkunat elävät ulkoaitauksessa, jossa niillä on katos ja viljarehua. Laidunkasvatus on haasteellista, sillä lintujen tautiriski kasvaa, kun ne laiduntavat ulkona.
Onnistuessaan laidunkalkkunan tuotanto voi edistää eläinten hyvinvointia, mutta ilman luomurehun saantiongelmia. Tuotantomuoto vastaa monissa maissa tuttua ja perinteistä free range –kasvatusta.
Eli jos tuo ulkoilma todella on kalkkunalle tärkeä asia, ja asian hyödyt ylittävät tautiriskistä johtuvat haitat, asia voidaan toteuttaa myös ilman luomurehua. Joka luomurehu ei lisää kalkkunan hyvinvointia, mutta aivan varmasti lisää hintaa.
-
Vaikka Suomen Luonto -lehti on saanutkin tietoa siitä, ettei luomu- ja tavanomaisten sikojen kohtelu lopulta niin kauhean erilaista olekaan ...
www.suomenluonto.fi/blogit/kinkku-ja-miten-se-tuotetaan/
... niin tiukasti se kuitenkin pysyy traditionaalisella kannallaan, ja suosittaa luomukinkkua.
(Eikä kysy itseltään myöskään, mitä hyötyä tai iloa tehottomasti tuotetusta luomurehusta on eläimille tai luonnolle. Tämän asian aktiivinen unohtaminen tuli muuten esille silmiinpistävästi myös eläinsuojelu- ja luontojärjestöjen joululahjassa presidentille. Kasviskorin voi siinä yhteydessä ymmärtää, ikäänkuin muistutuksena siitä, että ruokavaliomme tulisi olla kasvispainoitteisempi, jonka asian voisi ehkä katsoa hyödyttävän sekä eläimiä että luontoa - ihan ongelmaton asia ei ole kyllä sekään (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=161.0). Mutta miksi se oli luomukasviskori? Luultavasti vain, koska tähänhän on aina uskottu, näissä piireissä. Olen jo tuolla toisaalla verranut asiaa polvirefleksiin ...)
-
Eivät nämä Anni Sinnemäen jäähyväiset: Vetoaa nautojen puolesta (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/sinnem%C3%A4en-j%C3%A4%C3%A4hyv%C3%A4iset-vetoaa-nautojen-puolesta) ...
Sinnemäki kieltäisi nautojen pitämisen kytkettynä parsinavetoissa siirtymäajalla vuoteen 2030 mennessä. Pihatossa naudat pääsevät liikkumaan ja päättämään oman rytminsä. Aloitteessa vaaditaan myös pihattonaudoille mahdollisuutta ulkoiluun kesäisin. Tällä hetkellä pihattonautojen ei tarvitse lain mukaan päästä ulos.
*)
... oikeastaan niin mahdottomilta vaatimuksilta tunnu. Rahaa voi asiaan tietysti palaa, ja kustannuksista ja niiden maksajasta tulisi tietysti keskustelua. Siirtymäajoista ja mahdollisista (perustelluista) poikkeusluvista niinikään. Kun asia ei ihan niin mustavalkoinen ole:
Puheenjohtaja [MTK:sta] Juha Marttila sanoi Politiikan toimittajien tilaisuudessa maanantaina, että parsinavettojen arvostelu loukkaa maatilojen emäntiä, jotka ovat tehneet elämäntyönsä parsinavetoissa elävien nautojen hyväksi.
Eli varmaankin on tilanteita, jossa nautojen hyvinvointia voi tarkoituksenmukaisemmin ja kustannustehokkaammin lisätä muilla keinoin kuin kokonaan uuden (kaikkine tekniikkoineen kalliin) navetan rakentamalla **) vanhaa korvaamaan (ihan uudethan jo käytännössä rakennetaan pihattomallilla, kuten tuo VL:nkin uutinen toteaa).
____________
*) ei tuo ainakaan siinä pihattonavetassa, jossa olen Savossa jo kaksi kertaa vieraillut, ollut mikään ongelma, vaan järjestetty juuri noin, ja vieläpä niin, että lehmät itse voivat päättää myös ulkoilustaan (so. ei tarvita erillistä työvoimaa niiden viemiseen ulos ja takaisin sisään). Ulkoilumahdollisuus on näillä lehmillä jopa talvella!
**) varsinkin tulee tämä mieleen, kun tiedän, minkälaisen "pitkän pennin" tuo - meille ihmisvieraille ja lehmilleen - sympaattinen isäntämme Savossa oli navettaansa juuri investoinut - ja sitten tulivat nämä Venäjän "vastapakotteet" ... se navetta täyttää nyt varmasti helsinkiläisen Sinnemäen kaikki vaatimukset, nautojen osalta, mutta isäntäväkeä ei ehkä tässä kokonaisuudessa maailma enää kohtele oikeudenmukaisesti ... (toivottavasti Tatu perheineen kuitenkin selviää tästä kaikesta ...)
-
Näin eläinsuojeluasiamies Sari Salminen - Elina Lappalaisen tavoin - katsoo olevansa pakotettu mainostamaan luomua:
Sianlihatuotannosta (http://elsuasiamies.blogspot.fi/2015/01/sianlihantuotannosta.html?m=1)
Hänkin siinä selvästi ymmärtää, ettei luomurehu mitenkään lisää sikojen hyvinvointia. Mutta kun nuo ovat Suomessa ne vaihtoehdot, hänenkin mukaansa.
***
Vähän "off-topic" ... hänkin oli kiinnittänyt huomiota tähän:
Jo monena vuonna on uutisoitu joulun alla, kuinka luomukinkkuja on vaikea saada. Silloin ihmiset haluavat panostaa myös eläinten hyvinvointiin.
Viime jouluna se ei ollut niin vaikeata kuin ennen, kun tarjontaa massiivisesti lisättiin. Tekivätkö ihmiset siis niin, eli myös ostivat luomukinkkuja massiivisesti enemmän? Joulusta on jo kuukausi, mutta netissä ainakaan ei kerrota, kuinka siinä kävi (tarkistin äsken).
Toisaalta tuon voi sitoa aiheeseenkin: onko sellainen eläinsuojelu oikein tehokasta, joka edellyttää yleisöltä isohkoja taloudellisia uhrauksia? Jotka voivat vielä johtua suojelun näkökulmasta aivan epäolennaisesta asiasta (luomurehu)?
-
Mistä tässä on kyse (MMM):
Eläinten hyvinvointikorvaus uudistuu ja laajenee (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150212_hyvinvointikorvaus.html)
Ollaanko tässä nyt etenemässä siihen suuntaan, jota mm. Elina Lappalainen on (ks. vaikka edellä 05.04.11) suositellut (ja miksemmepä mekin - ks. edellä "passim")? Luomusäännöistä riippumattomaan järjestelmään eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi?
Näinhän tässä kerrotaan olevan:
Eläinlajikohtaisen toimenpiteiden ehdot ylittävät peruslainsäädännön vaatimukset. Tilalla on noudatettava myös täydentäviä ehtoja.
(lihav. HJ)
Luomu ko. uutisessa mainitaan, mutta vain näin:
Luomukotieläintila ei voi valita niitä toimia, joita luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa kyseisen eläinlajin osalta on muutoinkin noudatettava.
-
Tässä artikkelissa esitellään sitten radikaalein näkemys asiaan ...
Eläinten suojelu vai eläinten oikeudet? (http://maailma.net/artikkelit/elainten_suojelu_vai_elainten_oikeudet)
... näin:
Yksi eläinoikeusliikkeen päätavoitteista on lopettaa eläintuotanto.
Tämä vertaus kyllä sitten siinä skenaariossa ontuu pahasti:
Eläinten oikeuksien ei suotta katsota kuuluvan samaan jatkumoon ihmisoikeuksien kanssa. Jokainen voi miettiä, miltä maailma näyttäisi, jos orjuuden lakkauttamisen sijaan olisi tyydytty vaatimaan orjille parempia oloja.
Jokainen voi miettiä, miltä maailma näyttäisi, jos orjuuden lakkauttamisen jälkeen orjat olisi teloitettu tai ainakin steriloitu tai muutoin estetty heidän lisääntymisensä.
On nimittäin aika lailla itsestään selvää, että jos maailma siirtyisi täydelliseen veganismiin, nykyisiä tuotantoeläimiä ei säilytettäisi. Erittäin harva haluaisi lemmikkieläimekseen vaikkapa lehmän tai sian. Eivätkä vaikka Suomen luontoon vapaaksi päästetyt sonnitkaan vaikuta todennäköiseltä (tai toivottavalta) tulevaisuudenkuvalta. Ihan täysin vapaat kanat Suomen metsissä eläisivät hyvin lyhyen elämän (vaikka varmaan kettupopulaatio ilahduttavasti kasvaisi ... hetkeksi).
-
Valio on aiheuttanut luomulle pienehkön imagokohun, kun se ei tunnut tietävän sitä, että miten sen luomutuotannossa olevat maitotilansa toimivat.
Valio on vastailllut twitterissä mm. Oikeutta eläimille -järjestölle (https://twitter.com/oikeuttaelaimil), että luomuvasikka saa olla emänsä kanssa kokonaista 3 kk (kuukautta) syntymästään, mutta todellisuudessa vasikat ovat vain n. 3-5 vrk (vuorokautta), jonka jälkeen niitä ruokitaan täysmaidolla tuo Valion mainitsema 3 kk. Ajatteluun kykeneväinen ymmärtää aika nopeasti, että kyseessä ei ole sama asia, vaan että mainonta perustuu valheellisuuteen ja mielikuviin, joka on ruusuinen, vastoin todellisuutta. Valiohan käyttää luomun mainoksissa ja myyntipakkauksissa kauniita kuvia lehmistä ja vasikoista kiehnäämässä pellolla yms yhdessä.
Kävin pikaisesti läpi muutamia blogisteja (http://www.kemikaalicocktail.fi/) ja vastaavia tahoja (http://www.syotavaksikasvatetut.fi/), jotka tekisivät tästä kissan kokoiset otsikot välittömästi jos kyseessä olisi tavanomainen tuotanto, mutta luomutuotannon onneksi heidän intonsa kirjoittaa tällaisesta on äärettömän vähäinen, kun arvostelu kohdistuu heidän pyhänä pitämäänsä luomutuotantoa kohtaan.
Mutta joka tapauksessa Valio käyttää kyseisen maitonsa purkeissa ja mainoksissa valheellisia mielikuvia, eikä tämä tunnu yhtään elintarviketeollisuuden ja eläintuotannon kriitikkoa kiinnostavan, kun se tapahtuu luomutuotannossa.
-
Tässä saksankielisessä jutussa ...
Freilandhühner verweigern den Freigang (http://www.achgut.com/dadgdx/index.php/dadgd/article/freilandhuehner_verweigern_den_freigang)
... kerrotaan, että vapaat kanat kieltäytyvät ulkoilusta, eivät juuri käytä niille järjestettyä ulkoliikuntatilaa, tai (erään tutkimuksen mukaan) vain 5,4% käytti:
„Nur 5,4 Prozent der Legehennen in Großställen nutzen den Auslauf“, fand man heraus.
Onko kanoistakin tullut "sohvaperunoita"? Onko tästä ilmiöstä tietoa muilla kielillä, esimerkiksi suomeksi?
PS. 22.6.15: Minähän esitin tästä asiasta edellä 17.12.14 kysymyksen, kalkkunoiden osalta.
-
MMM:n maksama kampanja alkaa heti valehtelulla. Tässä linkissä radiomainos (https://www.youtube.com/watch?v=JLYb-5r9NQk), jossa väitetään, että:
Luomueläimet voivat hoitaa jälkeläisiään luontaisten vaistojensa mukaan.
Mutta - nyt uskomme Animaliaan (http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoel%C3%A4imet/naudat/lypsylehm%C3%A4t) - todellisuus on tämä:
Yli viikon ikäisiä vasikoita ei luomutuotannossa saa kasvattaa yksittäiskarsinassa ja luomuvasikat saavat oman lajinsa maitoa 3 kuukauden ikään asti. Oman emänsä utareista ne saavat usein imeä maitoa 3-5 päivän ternimaitovaiheen ajan.
Voisimme oikeastaan antaa Animalialle oikeuden protestoida ensimmäisenä sitä, että valtion varoilla tällaista valehtelua tuetaan.
-
Elina Lappalainen kirjoittaa suorastaan vihaisesti Valion luomumaitokampanjasta:
Luomulehmä "tekee mitä tykkää" - Valio, älä viitsi! (http://www.marmai.fi/blogit/toimitukselta/luomulehma+tekee+mita+tykkaa++valio+ala+viitsi/a2305939)
Valion maitopurkin kyljessä oleva kuva emolehmästä ja vasikasta on romantisoitua mielikuvamainontaa, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Hänen silmiinsä eli korviinsa ei näytä sattuneen yllä mainittu samanlainen MMM:n mielikuvamainonta. (Ainakaan vielä.)
Vaikka nyttemmin kaikkea mainontaa koskemaan on tehty eettiset ohjeet, jotka myös korostavat totuudessa pysymistä, minusta se vaatimus koskee erityisen paljon MMM:n tapaista julkisorganisaatiota. Joka on vastuussa kampanjastaan, vaikka sen yksityinen mainostoimisto toteuttaisikin.
Lappalainen itse tässä emolehmän ja vasikan asiassa muuten näyttää jopa kallistuvan sille kannalle, että tavanomaisen karjanhoidon menettely on - yhteensä - parempi:
Tavallisilla tiloilla vieroittaminen tapahtuu yleensä heti, luomutuotannossa vasikka saa usein olla emän kanssa muutamasta päivästä viikkoon. Lehmä leimaantuu vasikkaansa heti ja kärsii vierottamisen jälkeen stressistä. Vasikalla leimautumisessa kestää pari päivää. Mitä pidempään ne saavat olla yhdessä, sitä rankempaa ero on vasikalle.
Muutoinkin hänen tavanomaisen ja luomukarjanhoidon vertailussaan jää oikeastaan hyvin vähän asioita, jotka erityisesti puoltaisivat luomua - jos lopulta yhtään! Mm. tämä liikuntamahdollisuus on täysin mahdollistta hoitaa myös tavanomaisessa navetassa - ja niin myös tehdään (kuten itse olen saanut nähdä!):
Luomunavetat ovat lähes aina pihattoja, eli lehmät voivat kävellä navetan sisällä vapaasti. Myös pihattonavetoissa elävien luomulehmien pitää päästä kesällä laitumelle, kun tavallisesti laudunnuspakko koskee vain parsinavetoiden talvisin kiinni kytkettyjä lehmiä. Usein luomulehmillä on talvellakin ulkoilumahdollisuus.
(Muuten, onkohan tutkimusta siitä, paljonko lehmät sitten tosiasiassa pihattonavetoissa käyttävät tätä ulkoilumahdollisuuttaan? Vrt. saksalaiset kanat, edellä 06.04.15.)
Silti hän edelleen kertoo ostavansa luomumaitoa:
Itse juon luomumaitoa, mutta minulle ratkaisevat kriteerit ovat laiduntaminen ja kivunlievityspakko vasikoiden nupouttamisessa. Luomu on silti hyvin epätäydellinen järjestelmä, eikä sitä ole luotu varsinaiseksi eläinten hyvinvointimerkiksi.
Mitään estettä ei liene sillekään, että kivunlievityspakko nupouttamisessa otettaisin vaikka yleiseen eläinsuojelulakiin? Vai olisiko?
Tämä on iskevästi sanottu:
Lopuksi Valio palaa härskille linjalle. Viimeinen argumentti lehmien suusta kuuluu: ”Niinpä luomumaito on juuri sellaista, millaiseksi olemme sen itse alun perin tarkoittaneet.”
Ei. Lehmä tuottaa maitoaan vasikalle. Lehmä ei ole tarkoittanut maitoaan elintarvikkeiden raaka-aineeksi.
Me olemme jo tuolla sanoneet, että lehmiä ei todellakaan hankitä lemmikeiksi. Vaikka ne saattavat monen silmissä söpöiltä ja hellyttäviltä näyttääkin (jopa minun! ;D).
-
Eikä jäädä Virossakaan kakkosiksi härskissä harhaanjohtamisessa tässä asiassa (Baltic Guide):
Luomu takaa paremmat olosuhteet eläimille (http://balticguide.ee/fi/luomu-takaa-paremmat-olosuhteet-elaimille/)
Mitä luomu sitten tarkoittaa naudankasvatuksessa? Luomu takaa tuotantoeläimille minimiä paremmat olosuhteet. Nautoja ei pidetä ympärivuotisesti navetassa, vaan ne pääsevät myös laitumelle. Eläimille taataan myös muut luontaiseen käyttäytymiseen kuuluvat mahdollisuudet, kuten vasikan imettäminen.
(lihav. HJ)
***
Tuon lisäksi yritetään tätä "vanhanaikaista" (tästä väitteestä on Suomessa luomupropagandassakin käsittääkseni jo luovuttu):
Luomunaudanlihan kehutaan olevan myös terveellisempää. Tavalliseen lihaan verrattuna siinä on parempi rasvakoostumus, luomuliha sisältää enemmän omega 3 -rasvahappoja ja vähemmän tyydyttyneitä rasvahappoja.
(lihav. HJ)
Niitä varsinaisesti tavoiteltuja omega 3 -rasvahappoja kun ei lehmän kautta ollenkaan tule, ei luomulehmän eikä tavallisen, tuo on siis puppua. (Jos se olisi totta, eivät kiinalaiset tiedemiehet varmasti olisi vaivautuneet tähän yritykseen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=74.msg6806#msg6806).)
-
Kansan Uutiset julkaisi nyt - aika pian muuten Jussi Tammisolan artikkelin (http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/lukijoilta/3367857/luomu-luo-vastustuskykyisia-superbakteereita) jälkeen - tämän uutisen:
Luomu ei takaa eläinten hyvinvointia (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3381911/luomu-ei-takaa-elainten-hyvinvointia)
Selvästi hiukan kriitiinen, mutta: "Luomussa on etujakin". Mainitut edut ovat aivan samat kuin edellä Lappalaisellakin, joten siltä osin voinee viitata edelliseen puheenvuorooni (15.05.15).
PS. klo 16:40: Tätä ideaa tai siinä rivien välissä sanottua ...
– Suomesta puuttuvat hyvinvointituotteet, joita myytäisiin eläinten hyvinvoinnilla. Tällä hetkellä ainoa tuotannon erityistunnus on luomu, jossa vaatimukset ovat korkeammat kuin lain minimitaso.
... (eli luomusta irrallista eläinten hyvinvointituotetta) olen edellä pitänyt epärealistisena, kun se varmaan nyky-EU:ssa edellyttäisi vielä yhtä uutta ja kallista tarkastusjärjestelmää (ja kuluttajien tietoisuutta siitä). Mutta ei se ole ihan sanottua, kun tuo idea yhä uudelleen näyttää noin esiin pompsahtavan, Suomessa mutta myös muissa EU-maissa.
-
Eipä taida juuri jäädä epäilystä siitä, mihin suuntaan tällä Hesarin (HSTV:n) aktiolla on puoltoa:
Onko luomuliha huijausta? – Katso HSTV:n keskustelu suorana kello 9 (http://www.hs.fi/kulttuuri/a1433387855430)
Keskustelutilaisuudessakin ovat "mukana tietokirjailija Elina Lappalainen, Karsinasta kauppaan -dokumentin ohjaaja Marika Väisänen ja eläinoikeusaktivisti Saila Kivelä". Kysymyksenasettelu on selvästi näennäiskriittinen: aiotaan varmasti päätyä lopputulokseen, että ei, luomuliha ei ole huijausta, tai ainakin se on vaihtoehdoista paras.
Jopa Hesarin kulttuuritoimittaja Veli-Pekka Lehtonen toteaa arviossaan:
Karsinasta kauppaan -dokumentti on luomulihan puolustuspuhe (http://www.hs.fi/arviot/elokuva/a1433387929134?ref=hs-art-artikkeli)
Teräksiset hautomot, häkkien ketjut ja ahtaat karsinat vertautuvat elokuvasarjassa luomutilojen vapauteen ja vehreyteen, joissa eläin saa toteuttaa luontaisia viettejään.
Ei ole kahta kysymystäkään siitä, etteikö Karsinasta kauppaan olisi luomutilojen puolustuspuhe.
Tuo filmisarja näyttää lisäksi Lehtosen kuvauksen pohjalta sellaiseksi rakennetulta, että sen kanssa on erityisen vaikea keskustella. (Eli tulemme nettikeskusteluissa varmasti jatkossa törmäämään "argumenttiin", että älä puhu mitään, ennenkuin olet katsonut Karsinasta kauppaan -"dokumentin" ...)
PS. Sellainen pieni mahdollisuus tosin on, että edellisessä puheenvuorossa mainitsemani ei-luomuiset "hyvinvointituotteet" tulevat jotenkin esille, vaikkapa Elina Lappalaisen toimesta.
PS2.klo 14:45: Minulla ei ollut mahdolllisuutta katsoa tuota keskustelua. Se ei olekaan katsottavissa uudelleen, jälkeenpäin (luulin muuten olevan). Katsoiko joku? Jos, kuinka siinä kävi? Mainittiinko esim. em. "hyvinvointituotteet"? Tai ... kertovatkohan keskusteluun osallistuneet, jälkeenpäin, esim. nettisivuillaan, mitä he siellä sanoivat?
-
Erittäin hyvin arvasin:
Luomu ei vielä riitä, mutta se on edes askel parempaan – luomutuotanto sai kritiikkiä ja puolustusta HSTV:n keskustelussa (http://www.hs.fi/kulttuuri/a1433470277924)
Luomutuotanto ei vielä takaa eläinten hyvinvointia, mutta se on silti parempi vaihtoehto kuin tavallinen ruuantuotanto.
Kutakuinkin tällainen johtopäätös oli vedettävissä HSTV:n perjantaiaamun keskustelusta [...]
Keskustelu on nyt siellä linkissä katseltavissa. Ja katsoin sen läpi.
Eläinoikeusaktivisti Saila Kivelän mielestä eläimet eläimet eivät ole ruokaa. Sitten hän antoi luvun, että n. 70 miljoonaa eläintä meillä tuotetaan vuosittain syötäväksi. Ei esittänyt mitään arviota siitä, kuinka monta eläintä meillä sitten voisi elää, "kokien ja tuntien", hyvän elämän, jos niitä ei syötäisi. (Kaikkikin keskustelijat kannattivat lihansyönnin vähentämistä. Miksi? Jos eläimet jotenkin kärsivät, väheneekö kärsimys, jos kärsijöitä on vahemmän?)
Lappalainen toi kun toikin esiin (mahdollisen) "eläinten hyvinvointimerkin", mutta ei (tietystikään?) sitten maininnut mitään luomurehujen turhuudesta eläimen hyvinvoinnin kannalta. Ihan keskustelun lopussa hän myös pani toivonsa uuteen eläinsuojelulakiin, ja siinä siihen, että saadaan aikaan kaikkia eläimiä koskeva "minimitaso". Mikä kuulostaakin järkevältä. Ja kuten edellä on (15.5.15) on retorisesti kysytty, mikä estää (tai estääkö mikään), etteikö "laiduntaminen ja kivunlievityspakko" voisi vaikka olla mukana tässä minimitasossa.
-
Tietysti koko nupouttamisen kivunlievitysongelma poistuisi päiväjärjestyksestä, jos edettäisiin tässä:
http://www.geneticliteracyproject.org/2013/04/29/media-mangles-latest-biotech-innovation-hornless-cows/
Aika yksinkertaisella geenieditoinnilla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=840.msg6954#msg6954) saataisiin aikaan sarvettomia rotuja. Tämä editointi jättäisi tuon mukaan lehmien muut ominaisuudet (tuotto ym.) entiselleen.
(Jos tuo ratkaisu otettaisiin käyttöön, niin eräänä päivänä meidän täytyisi muuttaa tämän triidin otsikkoakin ... ;))
-
Näistä Elina Lappalaisen teeseistä ...
http://www.syotavaksikasvatetut.fi/viisi-teesia-elaimista/
... tulee (minulle) se uusi tieto, että jonkinlaista vakavaa yritystä jo on tämän "hyvinvointimerkin" luomiseksi. Vaikka hanke hänen mukaansa on yhä "alkutekijöissään".
Asialla on siis Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto:
http://www.sey.fi/ajankohtaista/tiedotteet/534-elainten-hyvinvointimerkki-vastaisi-kuluttajien-toiveita
Ihan äkkiä tulee mieleen, että jotta tuo hanke saisi ilmaa siipiensä alle - ettei se siis loppuisi kuin kananlento - tuohon hankkeeseen pitäisi saada kauppa mukaan?
***
Muilta osin Lappalaisen teesit - ansioineen ja puutteineen - lienee jo edellä käsitelty? Laitoin hänelle hänen omalla sivuillaan kommentin koskien lihansyönnin vähentämistä, jota hänkin taas kerran tuossa suositteli.
Muutoin samansisältöisessä Image-lehden haastattelussa ...
http://www.image.fi/image-lehti/elainsuojelulaki-on-uudis-tettava-nyt-vaatii-elina-lappalainen
... Lappalainen sanoo ulos tämän (lihav. HJ):
"Luomu on valvottu järjestelmä, ja siinä on tiettyjä parannuksia, mutta se ei ole eläinten hyvinvointimerkki. Luomusta tekee kalliimpaa luomurehu, eikä kaikkia motivoi maksaa siitä. Monissa maissa on tarjolla free range -tuotettua lihaa.”
Mutta ei sitä johtopäätöstä, jonka minä olisin sanonut, että luomu - rehuvaatimuksineen - on näin ollen lopulta suoranainen este hänen tavoitteilleen.
PS. 22.15: Nyt Elina Lappalainen mainitsi luomurehun ja sen kalleuden, ja rivien välissä myös sen turhuuden, vaikkei 05.06.15 HSTV:n keskustelussa sitä maininnutkaan. Nyt, meiltä: pisteet!
-
Tuolle yllämainitulle johtopäätökselle (josta siis laitoin myös vähän Lappalaisenkin sivulle, ja meille (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=383)) tulee tukea myös tuolta SEY:n sivulta, jossa kirjoitetaan:
- Huoli eläinten hyvinvoinnista on jatkuvassa kasvussa: jo lähes 70 prosenttia kuluttajista näkee tuotantoeläinten pito-olosuhteet ongelmallisina, kertoo Wallenius.
Mihin mielipidetiedusteluun tuo sitten perustuu, ei ole tietoa, mutta jos noin on, kuluttajat selvästikään - 1% ostoineen - eivät pidä luomulihaa lainkaan ratkaisuna asiaan. Tai vaikka periaatteessa pitäisivätkin, eivät siis käytännössä sillä tavalla toimi. (Kananmunien tai maidon kohdalla on hiukan eri tavalla, mutta ei niissäkään niin, että tuo 70% olisi lähelläkään).
Tietysti on tässä vaiheessa vaikea sanoa, missä määrin tuo hyvinvointimerkkikään saisi kukkaron nyörejä auki, ihan oikeasti, ostotilanteessa. Kun on vielä vaikea sanoa siitäkään, aiheuttaisiko ja missä määrin tämä suunniteltu uusi järjestelmä lisäkustannuksia ja tuotteille lisähintaa (vaikkei niin paljon varmasti aiheuttaisikaan kuin luomu).
Hiukan olen, tässäkin asiassa, taipuvainen ajatteluun, että "paras on hyvän vihollinen". Toisin sanoen olisi selkeämpää, "hyvä", että eläinsuojelulakia tarvittaessa muutettaisiin niin, että kaikilla eläimillä olisi kohtuulliset olosuhteet. Kun sitä kohtuullisuutta sitten määritellään, se voikin olla hankalampi juttu. Mutta henkilökohtaisesti en näe, etteikö mm. useita Lappalaisen vaatimuksia voisi toteuttaa. Ja laittaa ihan siihen lakiin. Kohtuullisuutta tietysti myös viljelijöitä kohtaan osoittaen, esim. tietyissä tapauksissa tarvittavia siirtymäsäännöksiä säätäen jne.
-
Viikonlopun Iltalehdessä oli hyvin myönteinen artikkeli tästä Mantereen tilasta (http://www.mantereentila.fi/index.php/fi/luomukukko), joka nyt on ottanut silmämäärakseen sen, että kukkoja ei heti kaasuteta (ja syötetä rehuksi) vaan niillekin annetaan jonkinpituinen elämä, ja sitten vasta ne syödään.
Iltalehden mukaan kukot kasvavat kokonaista 110 päivää, ennen kuin ne laitetaan lihoiksi. Pohdintaa artikkelissa ei ollut, miten tämä tekee asiaa "eettisemmäksi", jos kuitenkin kanojen ja siten myös kukkojen potentiaalinen elämä olisi vuosia.
Mutta kuitenkin nämä kukonpojat saavat tuon ajan olla tavallaan hulppeissa oloissa, ulkona, niillä on tilaa moninkertaisesti, ja vielä ulkona, virikehäkkikanoihin verrattuna. Ulkona sen vuoksi, että toimintaa harjoitetaan vain kesällä. (Tammikuussa - kuten minä itse - syntynyt kukonpoika voisi puuskahtaa, että tämä on epistä!)
Koko kuvaus kuitenkin vakuuttaa siinä, että kukonpojat varmasti tuon ajan voivat hyvin.
Mutta sitten:
Ne kasvatetaan luomuna. Rehu kyllä saadaan omalta tilalta. Miksi luomuna? Siihen ei tule artikkelisssa vastausta, mutta kyllä tällaista realismia kahdessa viimeisessä kappaleessa:
[...] Kasvatusta on vaikea saada kannattavaksi.
Mayerien tilalla kiinteät kustannukset on pyritty minimoimaan, ja kasvatus on työvoimavaltaista. Omalle työlle ei parane laskea hintaa.
Kukkojen lihaa myydään huippuravintoloihin ja suoraan yksityisasiakkaille. Sitä myydään myös lähi- ja luomuruokaan erikoistuneissa vähittäisliikkeissä.
Ja varmaan viimeksimainituissakin kovaan hintaan. Niinpä tämä (voi sanoa) selvä piilomainos kyllä kertoo myös senkin, että tällä luomulinjalla eläinsuojellaan hyvin pientä osaa eläimista.
Eli "keissi" tukee omalla tavallaan teesiämme (ks. edellä), että luomu on lopulta yleisen eläinsuojelun este.
-
Kummallisesti sitten vapaiden kanojen kohdalla on vähän samoin kuin vapaiden lehmien:
Ulkokanalatuotanto on edelleen harvojen käsissä (http://m.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/80101-ulkokanalatuotanto-on-edelleen-harvojen-kasissa)
Viime vuonna ulkokanaloiden munien osuus kokonaistuotannosta oli alle prosentin, kun esimerkiksi luomumunien osuus oli viisi prosenttia.
[...]
- Osalle asiakkaista eläinten hyvinvointi painaa ostopäätöksessä eniten, mutta osa ostaa ulkomunia ihan puhtaasti maun ja leivontaominaisuuksien takia.
Lopulta ulkotuotannon yleistyminen onkin kiinni kuluttajien valinnoista, sanoo Torikka.
Sisätilojen osalta vaatimukset ovat samat luomu- ja ulkokanaloille. Erot syntyvät siitä, mitä kanoille syötetään ja kuinka paljon ne saavat olla ulkona olla, sanoo Kuluttajaliiton elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija Annikka Marniemi.
- Eläinten hyvinvoinnin kannalta näissä kahdessa tuotantotavassa ei välttämättä ole kovin suurta eroa. Paljon riippuu kanalan pitäjästä, Marniemi summaa.
Jos siis kanojen hyvinvointi ts. ulkoilumahdollisuus olisi kuluttajille (tai osalle heistä) tärkeä asia, ja näiden munien hintahan on halvempi, niin kuvittelisi asian olevan osuuksissa juuri toisinpäin.
PS. klo 14:25: Epäselvää ... tässäkin: lähikaupassa (äsken) vapaan kanan munat olivat kalliimpia kuin luomumunat! (? ? ?)
-
Tämänkään idyllin kuvauksessa (Satakunnan Kansa) ...
Kanamaista elämää luomussa (http://www.satakunnankansa.fi/lehdessatanaan/1194991002824/artikkeli/kanamaista+elamaa+luomussa.html)
... ei ole ainakaan nettiversiossa sanaakaan siitä, miksi näille kanoille sitten pitää tarjota luomurehuja. Onko niin, että kanojen vapaus on nyt niin vahvasti onnistuttu mielikuvissa yhdistämään luomuun, ettei sitä rehuasiaa tarvitse tai oikeastaan kannatakaan tässä (piilomainonta)yhteydessä tuoda esille?
***
Aika turhaa ihmettelyä muuten:
"Viita myy kananmunat pakkaamoon ja saa niistä 2,70–2,80 euroa kilolta. Auto hakee kuormat pihasta.
Emäntä päivittelee käyneensä juuri kaupassa, jossa luomumunat maksoivat yli 8 euroa kilolta."
Eivät tuossa kuljetuksen, pakkaamon ja kaupan katteet kummallisen isoja ole. Eikä tuota halvemmalla luomumunia juuri missään taida kaupasta saada.
Ks. vaikka Ilkka Alarotu tässä Kuningaskuluttajan jutussa vuodelta 2013:
Luomumunien hinta nousee - suoramyynti lisääntyy (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/17/luomumunien-hinta-nousee-suoramyynti-lisaantyy)
"Alarotu muistuttaa, että luomumunia myydään vähemmän kuin tavallisia, joten niistä tulee munaa kohden kaupalle enemmän kustannuksia. S-ryhmä myy luomumunia jopa hieman pienemmällä prosentuaalisella katteella kuin tavallisia."
Josta artikkelista myös selviää, että tuo päivitelty n. 8 euroa oli jopa vähän!
-
Geenieditoinnissa olisi yksi vastaus tähän sarviongelmaan:
Gene editing could end cruelty to dehorned dairy cows–unless GMO opponents derail it (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/28/gene-editing-could-end-cruelty-to-dehorned-dairy-cows-unless-gmo-opponents-derail-it/)
Tämä ei taida kaikille kelvata ... kuten tuo artikkelikin kertoo (asiasta oli jo aiemminkin artikkeli GLP:n sivuilla, ja mekin siitä jo edellä 14.6.15 linkkaamalla kerroimme)
Onko tällainen jalostuksen niksi sitten hyväksyttävä, "eettinen" menetelmä eläinten kärsimysten vähentämiseksi? Niin, miksei olisi, jos jopa luomuväki esimerkiksi pyrkii samaan suosimalla jotain tiettyä broilerirotua? Tai Suomen eläinlääkärit vastustamalla erästä lihakarjarotua (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=79.msg7041#msg7041)?
-
Maaseutumedia (eli Hannu Koivisto) julkaisi uudelleen, ehkä nyt uudelleen otsikoituna, tämän noin vuoden takaisen kirjoituksen:
Avoin kirje Jenni Haukiolle (http://www.maaseutumedia.fi/avoin-kirje-jenni-haukiolle/)
Vaikka siinä toivotaan "kaksisuuntaista keskustelua", se tuskin sellaisenaan toteutuu. Mutta siinäpä nyt kuitenkin tämän palstan lukijoille - ja kirjoittajille - pohdittavaa. (Mielestäni olemme jo tämän "triidin" aloittamisella osoittaneet, että pyrimme asiassa avoimuuteen ja tasapuolisuuteen, monipuoliseen keskusteluun! Jopa Elina Lappalainen (http://www.syotavaksikasvatetut.fi/viisi-teesia-elaimista/) tavallaan, vastauksessaan 22.6.2015, toteaa minun/meidän vilpittomyytemme asiassa.)
-
Ja kyllä, niin siinä sitten kävikin. Tässä Eviran sikaruttoa koskevassa ohjeessa (http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen+sikarutto/asf-n-torjunta-/) on tällainen kohta:
"Alueella, jossa villisiat todennäköisimmin kulkevat Venäjältä rajan yli Suomen puolelle, sikatilat olisi suojattava luonnonvaraisilta villisioilta. Tämä alue ulottuu Eviran arvion mukaan noin sadan kilometrin päähän itärajasta, pohjoisessa Lieksan pohjoisrajalle asti. Evira suosittaa, että kesysiat pidettäisiin toistaiseksi kokonaan sisätiloissa tällä alueella. "
(lihav. HJ)
Ja tuossakin on tietysti taustalla sitten se harras toive, että Venäjän villisiat osaisivat lukea, ja noudattaisivat tuota 100 km suositusta. Ja huomaisivat, missä raja kulkee (edes ne ... 8) ).
Tilanne muodostuu yhä uhkaavammaksi:
Vaara vaanii villisiassa (http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/120814_vaaravaaniivillisiassa.html)
Kotisikojen sisätiloissa pitämisen vaatimusta ei tuossa toisteta. Mutta voimassa se lienee.
-
Eläinsuojelulliset syyt tälle ovat varmasti - tällä hetkellä - päteviä ...
EU-parlamentti haluaa kieltää kloonieläinten tuonnin (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3427014/eu-parlamentti-haluaa-kieltaa-kloonielainten-tuonnin)
... mutta luultavasti muut tuossa uutisessa mainitut syyt ovat sitten enemmän tai vähemmän huuhaata. En pysty uskomaan, että tästä kloonauksesta voisi olla kuluttajille terveydellistä haittaa.
Minulla ei ole tällä hetkellä oikein tarkkaa tietoa kloonaustekniikan statuksesta. Mutta kummasti tämä päätös on linjassa sen kanssa, miten EU systemaattisesti vastustaa kaikkia innovaatioita (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=59) maatalouden alueella, perusteenaan usein vain "imago".
-
Tämmöistä voi tapahtua:
Lohjalaisella lammastilalla epäillään poikkeuksellisen törkeää eläinsuojelurikosta (http://www.hs.fi/kotimaa/a1442206446647)
Mitään merkitystä ei ole jollain eläinsuojelumääräysten pikku yksityiskohdilla, jos perusjuttujakaan ei hoideta. Uutinen pistää ihan ihmettelemään sitä hidasta kiirettä, mikä viranomaisilla asiassa on ollut: väärinkäytökset ovat siis alkaneet jo 2008, eli 7 vuotta sitten!
Tilalla on harjoitettu lampaiden kasvatuksen lisäksi majoitus- ja ravitsemustoimintaa sekä suoramyyntiä.
Ties vaikka kyseessä olisi ollut luomutila!
-
Kotisikojen sisätiloissa pitämisen vaatimusta ei tuossa toisteta. Mutta voimassa se lienee.
Onko tilanne yhä pahentunut? Tällaisia lisäohjeita meille kuitenkin taas annetaan:
Evira suosittelee: Älä tuo villisianlihaa Suomeen (http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/150929_villisika.html)
Eräs ystäväni metsästää, ja on käynyt Virossa näitä villisikoja metsästämässä. Harmillista hänen kannaltaan, ja harmillista näiden maiden kannalta, onhan niilläkin tästä ollut tuloja.
***
Pikkuhuvittava oli lisätietoja-osassa esille tullut tieto Eviran organisaatiojaosta:
"[...] rajaeläinlääkäri Anna-Stiina Antola, raja- ja luomuvalvontayksikkö, [...]"
Mutta meneehän näin tieto sikojen sisällä pitämisestä itärajalla varmemmin perille myös luomutiloille, jos siellä sellaisia sikatiloja on.
-
Tässä MOT-ohjelmassa sitten kiinnitettiin huomiota teurastuksen:
Julmuutta ja välinpitämättömyyttä suomalaisteurastamoissa (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/22/julmuutta-ja-valinpitamattomyytta-suomalaisteurastamoissa)
Alustava kantani kyllä tässä(kin) on, että asiat olisivat kelvollisella tolalla, jos määräyksiä noudatetaan:
Teurastamot valvovat itse itseään. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tarkastuseläinlääkärien pitäisi valvoa, että teurastamon omavalvontajärjestelmä toimii. Jos tarkastuseläinlääkäri havaitsee vakavia rikkomuksia, hän voi tehdä teurastamon tai kuljetusyrityksen toiminnasta eläinsuojelupäätöksen.
Jos tuo valvonta ei nyt kunnolla toimi, niin ei liene kuitenkaan mitään periaatteellista syytä, miksei sitä saataisi toimimaan. Jollakin Oikeutta Eläimille -yhdistyksellä voi kuitenkin olla periaatteellisiakin syitä, miksei se usko näin koskaan tapahtuvan.
-
Vaikka tästä tekstistä ...
Onko luomu pienempi paha? (http://oikeuttaelaimille.fi/faq-page/onko-luomu-pienempi-paha)
... näkyy, miten Oikeutta Eläimille -yhdistykselle ongelma ei lopulta ole se, miten teurastus tapahtuu, vaan se, että se tapahtuu.
-
Tämä Hesarin tämänaamuinen juttu ...
Eettiselle lihalle ei ole omaa laatumerkintää – HS keräsi neuvoja lihan tunnistamiseen (http://www.hs.fi/kotimaa/a1447139504990)
... menee käytännössä luomulihan piilomainostamiseksi (paperiversiossa oli kolme erilaista luomulogoakin esillä), vaikka tämä ehdotus mainitaankin:
Ehdotuksia uusista merkinnöistä kuullaan aika ajoin. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ehdotti elokuussa hyvinvointimerkintäjärjestelmää elintarvikepakkauksiin.
Ja vaikka mainitaan tämä:
”Terveydenhuoltojärjestelmä, valvonta ja tuottajat toimivat pääsääntöisesti niin kuin pitääkin. Uskon, että suomalainen liha pärjää vertailussa hyvin muihin verrattuna”, sanoo Eviran jaostopäällikkö Jaana Mikkola.
Riistakin mainitaan jutussa "eettisenä", mutta me (mekin, Animalia tekee sen tuossa omalla tavallaan) olemme toisaalla jo kyseenalaistaneet asian: onko se eettistä ihmisen kannalta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=739.msg7580#msg7580)? (Minulla ja vaimolla oli kaveri, joka suht. nuorella iällä halvaantui hirvikolarissa pyörätuoliin, suht. lyhyeksi koppuelämäkseen.)
-
Tämä uutinen oli Savon Sanomien lisksi myös Demokraatissa. Onko tilanne tullut pahemmaksi, uhkaavammaksi? (Saattaa olla, jos Virossa on jouduttu jo 20 000 sikaa hävittämään.)
Karmea tauti uhkaa Suomen sikaloita: kaikki taudin saaneet eläimet kuolevat (http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/tappava-sikarutto-uhkaa-suomen-sikaloita/2174303)
Sikaruton torjunnassa auttaa, ettei Suomessa ole monista Etelä-Euroopan maista tuttuja "takapihasikaloita", joita esiintyy paljon Itä-Euroopassa, ja joissa bioturvallisuus on puutteellinen. Joissakin maissa siat liikkuvat vapaasti alueella.
Tehosikaloila on puolensa.
-
Enon palstalla Vihreässä Langassa esitetään mielenkiintoinen kysymys, johon ei kyllä oikeastaan vastata:
Onko parempi syödä yksi iso eläin vai monta pientä? (http://www.vihrealanka.fi/blogi-eno-vastaa/onko-parempi-sy%C3%B6d%C3%A4-yksi-iso-el%C3%A4in-vai-monta-pient%C3%A4)
Tästä paradoksista Eno yrittää selvitä "näppärällä" denialismilla (lihav. HJ):
Johonkin raja on vedettävä, etenkin jos aletaan pohtia eläimien epäsuoria kuolemia. Kasvien kasvatus ruoaksi aiheuttaa -nimittäin epäsuorasti eläinten kuolemia. Peltohiiriä menehtyy traktorin pyörien alle ja hyönteisiä torjuntakeinoihin, olivat ne sitten luonnollisia tai eivät.
Aiheesta käytiin jonkinlainen debattikin takavuosina, kun amerikkalainen tutkija Steven Davis esitti, että maanviljely tuottaisi enemmän epäsuoria kuolemia kuin laiduntamiseen perustuva karjankasvatus.
Laskelmat eivät ilmeisesti pitäneet paikkansa, mutta ei varmastikaan olisi mahdotonta kasvattaa karjaa niin, että oheiskuolemat olisivat maanviljelyä vähäisempiä. Sitten jouduttaisiin puntaroimaan naudan elämän arvoa verrattuna peltohiiren tai kymmenen tuhannen tuhoöttiäisen elämään. Kuten sanottu, raja on vedettävä johonkin, jos aikoo elää.
Laskelmat pitivät paikkansa, suorastaan väistämättä, koska Steven Davis puhui alunperinkin henkensä menettäneiden eläinten lukumäärästä, ei kiloista.
Sinänsä, jos ryhdytään puhumaan kiloista, avautuu outoja näkymiä: olisiko broilereita siis oikeutetumpaa kohdella huonosti kuin lehmiä ja sikoja ... :o
-
Tänään Hesarissa:
Lehmä iloitsee ja leikkii kuin lapsi, sanoo tutkija – Miten eläinten tunteisiin pitäisi suhtautua? (http://www.hs.fi/elama/a1449634667490)
Yllätys, yllätys: artikkelissa ei mainittu luomua kertaakaan!
Tällainen ajatus oli:
Ruokakaupassa hän haluaisi ostaa lihaa, josta tietää, että eläintä on pidetty hyvin. Se on kuitenkin vaikeaa. Hännisen mielestä ruuassa pitäisi olla hyvinvointimerkki, joka kertoisi tilan sitoutuneen eläinten hyvinvointiin.
Miten sen merkin saisi:
Hännisen mielestä hyvinvointimerkin voisi saada esimerkiksi tila, jossa naudat pääsevät ympäri vuoden ulos, vasikoita ei vieroiteta heti syntymän jälkeen emästä ja aikuisille naudoille on pehmeät, tilavat makuupaikat sekä kuivat lattiat kävellä. Vasikat nupoutettaisiin eli niiden sarvenalut poistettaisiin kivunlievityksessä. Vasikat myös pidettäisiin suurissa, kuivitetuissa ryhmäkarsinoissa ja niille juotettaisiin tutin kautta runsaasti juomarehua.
Eli hän on aika lailla samoilla linjoilla kuin Elina Lappalainen (ks. edellä). Ja kuten edellä jo esitimme, nämä vaatimukset eivät kuulosta lopulta kohtuuttomilta. Edes eläinsuojelulakiin, kaikkia koskevina vaatimuksina kirjoitettuina? Vai?
Pois lukien tuosta ehkä tuo vasikoiden vierottaminen, josta on "kahenlaista ilmoo": toisen teorian mukaan myöhäinen vieroittaminen on vasikoille tuskallisempi asia.
***
Sen sijaan tämä vaatimus ...
”Lisäksi eläimillä olisi hoitajana ihminen, joka pitää työstään ja jota naudat eivät pelkää.”
... pistää vähän miettimään. Onko meillä ihmisilläkään oikeus aina elämässämme olla työssämme kohtaamatta ikävää esimiestä, joka lainkaan ei ole tuollainen ...? 8)
-
Onnen hinta (HS):
Pihakanaa kutittaa tehokanaa enemmän (http://www.hs.fi/tiede/a1452653952273)
Pihakana lienee onnellisempi kuin tuotantokanalassa muniva lajitoverinsa, mutta se maksaa vapaudestaan kutisevan hinnan, raportoi Journal of Medical Entomology.
Pihakanoilla nimittäin esiintyy isompi kirjo ulkoloisia kuin tehokanoilla on raportoitu, Kalifornian yliopiston tutkijat kertovat tiedotteessaan (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2016-01/esoa-bch010616.php).
Tuohon tietysti lisättävä se, miten ulkoilevat kanat ovat sisäkanoja alttiimpia oikeille taudeillekin.
-
Tällaista siis on ollut se luomutilojen oletettu tarkka valvonta Suomessa, eläinsuojelun osalta:
Luomutila ei saa enää nupouttaa eläimiä ilman lupaa (http://ttp://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomutila-ei-saa-en%C3%A4%C3%A4-nupouttaa-el%C3%A4imi%C3%A4-ilman-lupaa-1.136785)
Rehujen luomuisuus on varmasti koko ajan syynätty tarkkaan ...
Emme silti väitä, että asiassa olisi sääntöjä rikottu.
Manninen ei usko, että luvan saannissa syntyisi ongelmia.
Ei, luomuviljelyn luvissa ja poikkeusluvissakaan ei synny ongelmia, johon seikkaan olemme jo kiinnittäneet huomiota toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.0).
-
Mistä tässä on kyse?
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointivalvonta muuttuu vuonna 2016 (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/taydentavien-ehtojen-elainten-hyvinvointivalvonta-muuttuu-vuonna-2016)
Tänä vuonna täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointivalvonta laajenee kattamaan lähes koko tuotantoeläimiä koskevan eläinsuojelulainsäädännön. Mitään uutta lainsäädäntöä ei ole tässä yhteydessä annettu, vaan valvonnan kohteena on nykyisen eläinsuojelulainsäädännön noudattaminen.
(lihav. HJ)
Olisiko jopa kyse siitä "teesistäni" edellä (05.04.11), että jos voimassa olevaa eläinsuojelulakia, ja ehkä lisäksi sen pohjalta annettuja suosituksia noudatettaisiin, asiat olisivat Suomessa kutakuinkin hyvin? Ehkä nyttemmin hyväksyen Elina Lappalaisen pari lisävaatimusta - vaan etteivätkö nekin olisi jo noissa suosituksissa mukana?
-
Kun tuohon edelliseen asiaan tutustuu tarkemmin tällä Eviran sivulla (johon oli annettu linkki) ...
Täydentävien ehtojen valvonta laajenee kaikkiin tuotantoeläimiin (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/taydentavat+ehdot/taydentavien-ehtojen-valvonta-laajenee)
... niin se panee kysymään, että onko nyt loogisesti perustettu se "eläinten hyvinvointimerkki", vaikkei siitä tuossa mitään puhutakaan? Eivätkö tilat, jotka täyttävät nuo "täydentävät ehdot", loogisesti sen ansaitsisi? Puuttuu enää se, että sitä käytettäisiin myös kaupassa. "Meillä myydään vain TET-lihaa"! (So. täydentävät ehdot täyttävää)
Selvästi myös on tavoitteena, että "TET-tuotteista" tulee pääsääntö:
Kotieläintilojen pitää noudattaa täydentävien ehtojen vaatimuksia, jotta viljelijätuet voidaan maksaa tiloille täysimääräisinä.
PS. Kivunlievittämisestä nupoutuksessa ei noissa täydentävissä vaatimuksissa ollut mainintaa. Olisi sopinut olla!
-
Nyt minulla ei ole selvää käsitystä, miten paljon saparo todella merkitsee sian hyvinvoinnille (jos se esim. puudutuksessa poistettaisiin) mutta tämä uutinen tuo toisaalta hyvin esille sen, miksi eläinsuojelumääräysten pitää olla yleisiä, edes yhden maankaan kattavat lait eivät tavallaan riitä:
Sikaruuhka purkautuu Puolaan – hyvinvoinnista kertova saparo ei houkuta ostajia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/sikaruuhka-purkautuu-puolaan-hyvinvoinnista-kertova-saparo-ei-houkuta-o-stajia-1.137331)
Mutta tämän tiedon mukaan kattavatkaan lait eivät riitä ...
Sian hyvinvointi (http://www.elaintieto.fi/lajit-complete-info/sika/sian-hyvinvointi.aspx)
... kun niitä ei noudateta:
Europpalaiseen sikatalouteen kuuluu yleisesti sikojen häntien typistäminen hännänpurennan ehkäisemiseksi, vaikka häntien typistäminen on EU alueella kielletty. Suomessa ja Ruotsissa hännäntypistyskieltoa noudatetaan. Hännänpurentaa esiintyy kuitenkin kaikissa kasvatusmuodoissa, niin typistetyillä kuin pitkilläkin hännillä. Hännänpurenta aiheuttaa taloudellisia tappioita kuolleisuuden, eläinten poistojen, teurastappioiden ja sairaskulujen muodossa.
Vaikka siis typistäminen ei estä tätä asiaa, niin sitä kuitenkin muualla EU:ssa tehdään. Väistämättömästi tulee mieleen kysymys: miksi? Vähentääkö se kuitenkin ilmiötä? Jos, niin mitkä ovat lopulta toimenpiteen plussat ja miinukset, ja loppusumma, ihan sian kannalta?
PS. Toiseen keskusteluun, toisesta asiasta, tällainen perustieto (MT:n uutisesta):
Puolalaisten tarjoama 34 euron kappalehinta kattaisi Uimosen mukaan juuri rehukustannukset. Kasvattamisen todellinen kulu on 50–60 euroa porsasta kohden.
Mikähän se on luomuporsaalla? Minkähän ikäisiä ko. porsaat ovat, so. kuinka kauan niitä on syötetty?
-
Olisiko jopa kyse siitä "teesistäni" edellä (05.04.11), että jos voimassa olevaa eläinsuojelulakia, ja ehkä lisäksi sen pohjalta annettuja suosituksia noudatettaisiin, asiat olisivat Suomessa kutakuinkin hyvin? Ehkä nyttemmin hyväksyen Elina Lappalaisen pari lisävaatimusta - vaan etteivätkö nekin olisi jo noissa suosituksissa mukana?
Minusta tämäkin Vihreän Langan uutinen oikeastaan vähän tukee tuota "teesiäni":
Eläinsuojelulaki uudistuu - tämän vuoksi järjestöt huolissaan (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/el%C3%A4insuojelulaki-uudistuu-t%C3%A4m%C3%A4n-vuoksi-j%C3%A4rjest%C3%B6t-huolissaan)
"Eläinasiajärjestöt" ovat "huolissaan" ja "pelkäävät", mutta näyttää siltä, että siinä on pääosin kyse lain soveltamisesta, valvonnan ym. resursseista, taloudesta. Konkreettisia ehdotuksia siitä, minkä itse laissa tulisi olla toisin, on vähän. Toki joitakin.
Parsinavetat väistyvät muissa Pohjoismaissa, Suomessa niiden rakentamiseen saa yhä tukea. Myös emakoiden häkissä pitämisestä luovutaan monissa maissa. Suomessa emakko viettää puolet vuodesta tilassa, jossa se ei pysty kääntymään.
Tässä on MMM:n sivu (http://mmm.fi/elainsuojelulaki) lain uudistamisesta. Sen mukaan on noista huolen kohteista ainakin tehty selvitykset (joiden tuloksetkin löytyvät sivulta):
Työn tueksi on teetetty asiantuntijaselvityksiä muun muassa lehmien pidosta parsinavetoissa ja pihatoissa, sikojen tiineytyshäkkien käytöstä sekä useista muista aiheista.
Nopean selailun pohjalta, muistiot asettuivat tukemaan tiineyshäkeistä ja parsinavetoista luopumista, vaikka jälkimmäisen kohdalla asteittain, siirtymäajalla (juuri niistä taloudellisista syistä johtuen).
-
Kansan Uutisissa oli tämä uutinen eläinsuojelulaista;
Sikatehtaista uuteen eläinsuojelulakiin (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3495859-sikatehtaista-uuteen-elainsuojelulakiin)
Lainaan siinä siteeratusta "Eläinsuojelujärjestöjen vetoomuksesta" nämä neljä kohtaa:
1. Eläinten on saatava toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Esimerkiksi liikkumista rajoittavat parsinavetat ja emakkohäkit on kiellettävä. Samasta syystä turkistarhaus on lakkautettava kokonaan.
2. Kivuliaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiellettävä. Näitä toimenpiteitä ovat nupoutus eli sarvenalkujen polttaminen vasikoilla ja kastrointi porsailla, lampailla ja poroilla.
3. Viranomaisille on määrättävä velvollisuus kieltää jalostus, joka aiheuttaa eläimille rakenteellisia tai muita terveysongelmia.
4. Eläintuotantotiloilla ja teurastamoilla on otettava käyttöön kansalaisille avoin, säännöllinen ja tehokas valvonta.
Jos en nyt ota kantaa turkistarhaukseen, enkä kissoihin ja koiriin (täällähän on jo tavallaan, hienokseltaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=73.msg6683#msg6683), otettu kantaa siihen, että ne pitäisi lopuksi syödä, joka kanta taas ei nauttine kovin suurta suosiota näiden järjestöjen keskuudessa ... ;D) niin nuo vaatimukset näin äkkiä katsottuna näyttävät muutoin kohtuullisilta. paitsi ehkä näillä pikku huomautuksilla:
- "lajityypillisen käyttäytymisen" määrittely tuotantoeläimillä, joiden kesyttämisestä on usein jopa tuhansia vuosia, on aikamoisen hankalaa
(Jopa - tuli mieleen - jopa ihmisellä: mikä meillä olisi "lajityypillistä käyttäytymistä" ...)
Joten sen sisällyttäminen lakiin ei liene hyvä juttu.
- olen taipuvainen hyväksymään kohdan 3, edellä esitetyn "Belgian Sinisen" esimerkin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=79.msg7041#msg7041) pohjalta, mutta se ei saa merkitä jalostuksen kieltoja ylipäänsä.
- valvontakohdassa en kannata sellaista "avoimuutta", jossa kansalaiset tulisivat itse tekemään ratsioita eläintiloille. Tosin sitä tuskin tuossa tarkoitetaan, vaan tiedon avoimuutta.
-
Tästä sian saparostakin on muodostunut tällainen kauppapoliitinen kysymys:
Miksi suomalainen maksaa Saksan sikatuet? (http://www.maaseutumedia.fi/miksi-suomalainen-maksaa-saksan-sikatuet/)
Samalla saksalainen virkamieskunta on valjastettu tekemään parhaansa elinkeinon hyväksi. Saksalaiset sikatuet on uskomaton välistäveto, josta Suomen pitäisi tehdä selkeä nootti. Saksan saparotuki esimerkiksi on suurelta osin EU:n maksama, jota me suomalaisetkin kiltisti maksamme. Saksalainen saa 16,5 euroa jokaista lihasikaa kohti saparotukea, joka on direktiivin vaatimus, eikä tukiperuste.
Kaikkea se saksalainen keksii: jos lakia noudattaa, siitä saa erityispalkkion! Kuten Maaseutumediakin toteaa:
Saparotuki on toinen kummallisuus: vaikka direktiivi määrää saparon leikattavaksi, Ala-Saksissa määräystä tottelemalla saa rahaa. Aivan kuin autoilija saisi rahaa, kun ajaa liikennesääntöjen mukaan.
Mutta siis, yllätys: "määrää saparon leikattavaksi"?! Vai onko tuossa painovirhe, lapsus? (Kysyin.)
(Mutta tuostakaan ei selvinnyt, kuinka olisi sialle parempi.)
PS. Hannu Koivisto vastasi:
Meillä saparon leikkamisesta saisi sanktion. Saksassa palkitaan jos sitä ei leikata.
Edelleen väitän, että hiukan epäselvästi oli asia sanottu. Mutta noin päin se siis kuitenkin on, ja direktiivi siis kieltää saparon leikkaamisen.
-
Kyllä tätä nyt sitten kovasti yritetään:
Luonnonlaidunlihasta uusi hittituote? - Luomun kylkeen syntyy luomua muistuttavia tuotteita (http://yle.fi/uutiset/luonnonlaidunlihasta_uusi_hittituote_-_luomun_kylkeen_syntyy_luomua_muistuttavia_tuotteita/7081603)
Ruotsiin viitataan, vaikka - kuten edellä todettiin - ei se sielläkään mikään hittituote ole.
Yritetään edelleen, ja edelleen Ruotsin esimerkkiin vedoten, nyt tämän biotalousstrastegian puitteissa ...
LUONNONLAIDUNLIHA ANSAITSEE SERTIFIKAATIN (http://www.biotalous.fi/luonnonlaidunliha-ansaitsee-sertifikaatin/)
... vaikka:
Mallia otettiin Ruotsista, missä luonnonlaidunlihaa myydään noin 400 tuhatta kiloa vuodessa.
Ruotsalaista kohti 41 grammaa. Yksi lastenannos? Eli ei hittituote vieläkään. Kun ruotsalainen syö vuodessa keskimäärin n. 85 kiloa lihaa, ja luomunaudanlihaakin n. 2 kg.
Onko nuo luonnonlaidunlihan kriteerit asetettu niin, että siitäkin tulee (lliian) hintavaa? Eli ostajasegmentti siitä johtuen pieni? Se kun voi olla myös luomua:
Vuositasolla 100 prosenttia rehusta pitää olla kotimaista tai luomua, mutta ei soijaa.
Tästä vihjaa tämäkin:
Tilamyynnissä tuotteen hinta voi olla korkeampi, ja silti asiakas maksaa sen mielellään.
Niinpä näyttäisi siltä, että tämän takia tuo menetelmä parantaisi vain hyvin pienen eläinjoukon hyvinvointia, eli ei oikeastaan vaikuttaisi juuri lainkaan eläinsuojelun kokonaistilanteeseen, luulen ja pelkään.
(Toinen kysymys sitten on, kun se on ilmeisesti tuomittu jäämään puuhasteluksi, sopiiko se sitten lainkaan biotalousstrategiaan, jolle on ilmoitetut suurellisemmat tavoitteet. Mutta siellähän ei hankkeiden mukaanottamisessa ole muutenkaan oltu niin turhantarkkoja (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=862.0).)
-
Kieltämättä eräs näkökohta, optio:
"Parsinavetat loppuvat joka tapauksessa" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/parsinavetat-loppuvat-joka-tapauksessa-1.138349)
Suomessa on arvioitu, että tulevien viiden vuoden aikana nykyisistä noin 8 000 maitotilasta 3 500 lopettaa. *)
”95 prosenttia näistä on todennäköisesti parsinavettoja”, Kämäräinen totesi. Aika siis hoitaa ongelman.
[...]
Lain ohjausryhmä on linjannut, että parsinavetoista pitäisi jatkossa luopua. Luopumisen aikataulu ja keinot ovat auki.
Norjassa parsinavettakiellolle annettiin 25 vuoden siirtymäaika, Kämäräinen totesi.
(lihav. HJ)
Itssasiassa lain valmistelumuistiokin suositteli asteittaista muutosta.
Tietysti, jos tuohon siirtymäaikaan mentäisiin, uusien parsinavetoiden rakentamiseen ei tukea tietysti pitäisi antaa. Tällä hetkellä n. 60% lehmistämme kyllä elää parsinavetoissa. Asiassa ei tietääkseni ole eroa luomu- ja tavanomaisten tilojen välillä.
Siirtymäaikana tukea annettaisiin pihattonavettojen tekemiseen ... vaikka luomutukeen nyt kuluvista rahoista ... ;)
_________
*) tuli mieleen, että tässä nyt eläinsuojelukin tavallaan tukee keskittymistä. Pihattonavettaa ei kannattane rakentaa, ottamatta käyttöön saman tien lypsyrobotteja ja muuta uutta tekniikkaa? Ja pieneen navettaan niitä ei sitten kannata hankkia?
-
Nämä ovat realiteetit, YLE:n uutisesta:
Häkkikanan muna edelleen suosituin – luomu yleistyy hitaasti (http://yle.fi/uutiset/hakkikanan_muna_edelleen_suosituin__luomu_yleistyy_hitaasti/8691124)
[...] Lattiatuotantoon lasketaan myös ulkokanalat, joita ei ole Suomessa kuin puolenkymmentä.
– Ulkoilu on Suomessa haastavaa. Jos talvella on kovin tuulista ja kosteaa, vain pieni osa linnuista käy nopeasti ulkona. Eläintautivaaran takia luonnonlintujen kevätmuuton aikana ei saa edes päästää lintuja ulos, Hanna Hamina sanoo.
(lihav. HJ)
Eli sama huomio kuin Saksassa, ks. edellä 06.04.15. Tuossakaan ei tietysti ole pohdintaa siitä, missä määrin kalliimpi (ja pääsyynä munienkin hintaeroon oleva) luomurehu lisää kanojen hyvinvointia. Rehuaan kun linnut eivät saa itse valita (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=127). ;)
-
Tämä uutinen oli Savon Sanomien lisksi myös Demokraatissa. Onko tilanne tullut pahemmaksi, uhkaavammaksi? (Saattaa olla, jos Virossa on jouduttu jo 20 000 sikaa hävittämään.)
Karmea tauti uhkaa Suomen sikaloita: kaikki taudin saaneet eläimet kuolevat (http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/tappava-sikarutto-uhkaa-suomen-sikaloita/2174303)
Sikaruton torjunnassa auttaa, ettei Suomessa ole monista Etelä-Euroopan maista tuttuja "takapihasikaloita", joita esiintyy paljon Itä-Euroopassa, ja joissa bioturvallisuus on puutteellinen. Joissakin maissa siat liikkuvat vapaasti alueella.
Tehosikaloila on puolensa.
Nyt MMM joka tapauksessa turvautuu myös tällaiseen toimenpiteeseen:
Villisian rauhoitusaika poistetaan afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/villisian-rahoitusaika-poistetaan-afrikkalaisen-sikaruton-torjumiseksi)
Tähän keinoon se ei ilmeisesti ainakaan ihan vielä voi turvautua (;)):
Pigs' genetic code altered in bid to tackle deadly virus (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/02/160223132535.htm)
PS. Iisalmen Sanomissa on juttu, maksumuurin takana, jossa vertaillaan tavanomaisia ja luomusikoja, ja otsikossa väitetään: "Luomusika on terveempi". Niin ... onkohan vaan? Tai ainakaan tuossa kuviteltavissa olevassa, epätoivotussa tulevaisuudessa. 8)
-
Tässä sitten valotetaan (!) asiaa enemmän:
Luomukanalassa on valoa ja vapautta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomukanalassa-on-valoa-ja-vapautta-1.141878)
Mutta mihin tuossa ihan tarkkaan ottaen verrataan:
”En enää palaisi häkkikanalaan, kun olen nähnyt, miten kanat täällä viihtyvät”, toteaa Esa Kivisaari, yksi Mäkiniemen tila Oy:n jatkajista.
Tuohan ei kai enää olisi mahdollistakaan, v. 2012 jälkeen? Joitakin lisämääräyksiä luomukanaloille (ravinnon lisäksi) ilmeisesti on:
Lisäkustannuksia aiheuttaa muun muassa osastojako. Luomukanalassa saa olla enintään 3 000 kanaa osastoa kohti. Osastot on eristettävä toisistaan kiinteillä väliseinillä. Joka osastolla pitää olla oma ilmastointi ja lannanpoistojärjestelmä.
”3 000 eläimelle ostetaan samat laitteet, jotka tavanomaisessa kanalassa riittäisivät 50 000 kanalle”, Pekka Kivisaari toteaa.
Tilaakin tarvitaan enemmän. Luomukanalassa neliömetrillä saa olla kuusi kanaa, tavanomaisessa kanalassa yhdeksän.
Ikkunapinta-alaa täytyy olla vähintään viisi prosenttia lattiapinta-alasta. Tarkastajat mittaavat sen mittanauhalla, Pekka Kivisaari naurahtaa.
Lisäksi orsi- ja ruokintatilalle sekä pesämäärälle on tiukat vaatimukset.
Paljonko ne kanojen hyvinvointia tosiasiassa lisäävät? Ja uudelleen kysyttynä, verrataanko tuossa yhä aiempiin häkkikanaloihin? (Ja myös uudelleen kysyttynä: tuostako ne lisäkustannukset pääosin muodostuvat vai luomukanoille syötetystä rehusta?)
Kanat ulkoilevat aktiivisesti toukokuusta lokakuuhun nauttien hiekkakylvyistä ja ulkona kuopsuttamisesta.
Kuinka aktiivisesti, tosiasiassa? Vrt. tuo edellä (06.04.15) mainittu saksalaistutkimus. Plus myös se Hesarissakin kerrottu "onnen hinta" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=561.msg7927;topicseen#msg7927).
-
Ilta-Sanomien Lainatut-palstan mukaan Paavo Arhinmäki on KU:ssa sanonut näin:
"Jos lihaa tuotettaisiin vähemmän, voitaisiin eläimiä kohdella paremmin."
Hänen logiikkansa asiassa ei tietysti tuosta lainauksesta selviä. Löytyykö netistä alkuperäinen kirjoitus?
PS. klo 13: Ilta-Sanomien lukemispaikkani oli semmoinen, etten siellä pystynyt artikkelia tarkemmin netistä etsimään, mutta tässähän se on:
Mämmiä kuin Mieto (http://www.paavoarhinmaki.fi/blogi/2016/mammia-kuin-mieto/)
Mutta kum kirjoitus lähes päättyy tuohon lauseeseen, perustelujahan asialle siellä ei sitten tietysti ole.
Mutta se on aika lailla mieletön, kun sitä maistelee. Tietysti, jos - Arhinmäen tavoin - on ryhtynyt kasvissyöjäksi, niin eläimiä ei tavallaan kohtele (kulman kauttakaan) oikeastaan mitenkään, syömisensä välityksellä.
Mutta ellei ole, nin oikeastaan ainoa mieleentuleva tapa, miten tuo voisi toteutua, olisi se, että syömällä vähemmän eläimiä, kohtelisi väärin pienempää määrää niitä? Jossa taas ei ole oikein tolkkua, itsessään.
(Tottakai nuo muut kasvissyönnin perusteet hänellä ovat ovat tästä riippumattomia, ja niistä on täällä jo erikseen puhe (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=161.0), mutta siis juuri tuo perustelu!)
Hyvin todennäköisesti kuitenkin - kun Vasemmistoliiton kanta asiassa tiedetään, ja Arhinmäen itsensäkin, kun olen vaalikojulla asiasta hänen kanssaan asiasta keskustellut - tuossa on kyse luomusta, luomuviljelystä.
Jos oletetaan, että eläimiä kohdellaan luomuvilelyssä paremmin, niin sitten hyväksytään varmaan sekin, että sillä menetelmällä tuotetaan lihaa surkean vähän (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg8230#msg8230). Mutta jos vastaavasti lihaa syödään hyvin vähän, niin siitä ei tule ongelmaa? Win-win? Toisaalta kyllä sitten se kansanosa, jota Vasemmistoliitto ilmoittaa edustavansa, eli se köyhempi osa, on sitten kyllä sitä kautta kauempana tästä kulutusmahdollisuudesta, koska lihan hinta näin väistämättä nousee ja paljon.
Kaikkiaan, tuosta kirjoituksesta aistii, että asia ajattelu on poliitikko Arhinmäeltä vielä pahasti kesken, vaikka yksilö Arhinmäki on jo ratkaisunsa tehnyt. Ja aistii - ja sanotaanhan se oikeastaan aika suoraan - ettei asia ole mitenkään ongelmaton Vasemmistoliitossakaan.
***
Vielä isovanhempieni aikaan käytettiin Raumalla tätä humoristista sanontaa:
"Ko Joul o, nii Joul o! Paistast, ämm, toinenki silak!"
Jos joku tulkitsee asian niin, että tämän tarinan kertomalla jotenkin irvailisin Arhinmäelle, niin hän on tulkinnut asian täysin oikein.
PS. 31.3.16: Kommenttini itse tuolla Arhinmäen palstalla ei näytä ilmestyvän. Mutta katsotaan nyt, hänellä on varmasti monia muita kiireitä, eikä hän ehdi päivittäin tarkistaa blogiaan. Tarkistus 4.4.16: ... ja päättely: ei sitä vastausta tule, en käy turhaan enää katsomassa.
-
YLE Uusimaa kertoi eilen hyvin mielenkiintoisesta kokeilusta:
Vapaan sian liha keventää nakinsyöjän omaatuntoa – Vihdissä sikamaisuus on hyvän elämän lähtökohta (http://yle.fi/uutiset/vapaan_sian_liha_keventaa_nakinsyojan_omaatuntoa__vihdissa_sikamaisuus_on_hyvan_elaman_lahtokohta/8807878)
Vihtiläisellä Ollikkalan sikatilalla saattavat asua Suomen onnellisimmat ruuaksi päätyvät siat. Ne kasvavat koko ikänsä vapaana olkipahnojen päällä eivätkä ole ahtaista porsitushäkeistä kuulleetkaan.
Tuossa artikkelissa on tietysti pelkkää hymistelyä asialle, ja varmaan saamme kuulla jatkossa asiassa kritiikkiäkin.
Kiinnittäisin itse huomiota siihen, että tuossa ei puhuta - paitsi luomusta - myöskään ulkoilusta mitään. Radio Suomi kyllä viittasi siihenkin, mutta kuinkahan asian kanssa on? Ulkoilusta kun seurraavat omat ongelmansa (ks. edellä).
-
Tällainen väite tai tällainen tutkimustulos on nyt tullut esiin:
Tutkimus: Eläintenpitokieltorekisteristä tulikin susi (http://yle.fi/uutiset/tutkimus_elaintenpitokieltorekisterista_tulikin_susi/8794706)
Eläintenpitokieltorekisteri ei tutkimuksen mukaan toimi. Itä-Suomen yliopiston tutkijan mukaan lähinnä vain eläinsuojeluviranomaisina toimivat eläinlääkärit käyttävät rekisteriä valvontatyössä. Esimerkiksi poliisi näyttäisi käyttävän rekisteriä vielä harvakseltaan.
Sääli, jos sitä ei kunnolla käytetä. Nyt tietysti tuo tutkimus ja sen julkaiseminen voi johtaa siihen, että käyttöä tehostetaan.
Edellähän olemme esittäneet, että eläinsuojelulaissa ei välttämättä ole ollut suurta uudistamistarvetta, vaan ongelmat ovat usein (useimmiten?) johtuneet siitä, ettei sitä noudateta. Vaikka emme ole nyt esitettyjä uusia ehdotuksia itse lakiin vastustaneetkaan (ks. edellä).
-
Hesarissa oli tänään varsin hyvä kirjoitus pihattonavetan eduista:
Lehmän elämänlaatu maistuu maidossa (http://www.hs.fi/paivanlehti/25042016/a1461296391305)
Ainoa kauneuspilkku jutussa oli tämä (lihavointi HJ):
TOUKOLAN tila Hausjärvellä on kooltaan tyypillinen suomalainen maitotila. Sen 46 lehmää lypsävät luomumaitoa suomalaisille joka päivä.
Viime vuonna 283 000 lehmää lypsi meijereihin maitoa 2 324 miljoonaa litraa. Se tekee 430 litraa suomalaista kohti.
Siinä luotiin kuvaa, että luomumaito olisi jotenkin tyypillistä, että tuo huimaava tuottavuus ja pihattonavetta ym. artikkelin kuvaamat lehmien hyvinvointia lisäävä asiat olisivat jotenkin luomuisuuden ansioita. Mitä ne eivät ole. *)
(Se, että haastatteluun löytyy juuri luomutila, taas on medialle hyvin tyypillistä. Ei muuten kerrottu, paljonko juuri tuo tila maitoa tuottaa.)
__________
*) luomumaidon (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg8092#msg8092) osuus tuotannosta on n. 2,15% (47,2 milj. litraa). Pihattonavettojen osuudessa ei ole eroa. Tuotanto lehmää kohti on luomutilalla keskimäärin pienempi kuin tavanomaisella (vaikkei ruokintaan tuhrautuneita ylimääräisiä hehtaareita edes laskisi).
-
Tässä väitetään, että sitä tapahtuisi - ainakin siis USA:ssa ...
The Cruel Irony of Organic Standards (http://inthesetimes.com/article/6330)
... että luomustatuksen säilyttämiseksi eläimille ei anneta niiden tarvitsemaa antibioottihoitoa.
Mitenkä lienee Suomessa? Järkeilen tässä, että jos eläimelle joudutaan antamaan se luomusääntöjen kannalta ylimääräinen, liiallinen kuuri, jonnekin täytyisi ilmoittaa, ettei eläin enää kuulu luomun piiriin. Kuka ilmoituksen ottaa vastaan? Onko tällaisia ilmoituksia tullut? Täytyisihän niitä jo joitakin olla, ihan tilastollisesti ajatellen.
Evira kertoo tässä (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/luomu/usein+kysyttya/elaimet/) perussäännön ...
2. Saako luomueläimiä lääkitä antibiooteilla?
[...]
Eläintä, jonka tuotantoelinkaari on yli vuoden (esim. lypsylehmät, emakot), voidaan hoitaa lääkevalmisteilla 12 kuukauden aikana kolme kertaa. Mikäli eläin joudutaan hoitamaan lääkevalmisteilla neljä kertaa 12 kuukauden aikana, ei sitä voida enää pitää luomukelpoisena. Neljä kertaa 12 kuukauden aikana hoidettu eläin katsotaan tavanomaisesti kasvatetuksi ja sen on aloitettava siirtymävaihe alusta. Eläintä, jonka tuotantoelinkaari on alle vuoden (esim. lihasiat ja -siipikarja), voidaan lääkitä hyväksytysti vain kerran eläimen elinaikana. Toisen lääkintäkerran jälkeen on eläimen aloitettava siirtymävaihe alusta.
... mutta ei kerro ihan tarkkaan, miten poikkeustapauksessa menetellään.
-
Tuosta antibioottien käytöstä luomueläimillä kannattaisikin kysyä Eviralta tilastoja. Miten ilmoitetetaan? Eläinlääkäri? Omistaja?
Onko tilastoja luomustatuksen menettämisestä? Kuinka paljon eläimet kärsivät kuin niitä ei lääkitä tehokkaasti luomustatuksen ylläpitämisen vuoksi?
Onko säännös käytännössä kuollut kirjain?
Jos tietoja ei löydy eikä valvonta ole tehokasta niin tämä viittaa mahdollisuuteen luomusääntöjen välttämiseeen.
-
Tiedustelu asiasta on Eviralle lähtenyt, palautesivun kautta. Ellei siihen tule kohtuulliisessa ajassa vastausta, lähetän sen toista kautta uudelleen.
-
Olisiko tämä innovaatio, joka parantaisi sikojen hyvinvointia:
Liikkuva laidun lihottaa luomupossuja Ruotsissa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/liikkuva-laidun-lihottaa-luomupossuja-ruotsissa-1.145275)
Tosin tuossa täytyy huomauttaa kahdesta asiasta:
- mitenkä on niiden päästöjen kanssa (kuopiminen, tonkiminen)?
- liittyykö luomu(ravinto) tuohon lopulta mitenkään?
PS. Tuossa on sitten toiseen keskusteluun myös tämä tieto:
Länsinaapurissa on 26 luomusikatilaa. Se on kaksi prosenttia Ruotsin sianlihatuotannosta.
Ja jo tässä kommentoiden: se on vähän. Kun vielä Ruotsi tuo Tanskasta suuren osan sianlihastaan. Se on omana tuotantona, väkiluku huomioon ottaen, suurinpiirtein yhtä vähän kuin Suomessakin. Tai vain vähän enemmän.
-
Tämän mukaan geenitekniikan (geenieditoinnin) keinoin aikaansaatu sarveton lehmä on realistinen vaihtoehto:
Cows made hornless through gene-editing, with no off-target effects (http://geneticexperts.org/cows-made-hornless-through-gene-editing-with-no-off-target-effects/)
Kuten otsikko jo sanoo, muutoksella ei ollut ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Niinpä tässä olisi taas geenitekniikan sovellus, jonka voisi ottaa käyttöön myös Suomessa.
Jos siis tosiaan otamme "sarvista härkää", tässä asiassa. ;)
-
Piilomainontaahan tämä on. Kovasti yritetään maalailla idylliä, tässä YLE:n jutussa:
Kuorttisen luomukanalassa kanoille lauletaan (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/28/kuorttisen-luomukanalassa-kanoille-lauletaan)
Huvittavuuteen asti, kuvatekstistä:
Kuorttisen luomukanalassa elelee yhteensä noin 18 000 kanaa. Nykyisin tehotuotantoon keskittyneet tilat ovat järjestään paljon suurempia ja vanhempi isäntä Juha Kuorttinen kutsuukin heidän tilaansa mummokanalaksi.
18 000 kanaa vielä tuntee nimeltä, vai mistä on kyse? Yli 18 000 kanaa sitten vasta tekee kanalasta sen hirvittäväm tehotuotannollisen keskitysleirin?
Tästä asiasta ollaan hyvillään, mutta ei kyllä sitten perustella, miksi:
Talon tytär Kaisa on onnellinen, että Kuorttisen kanatila on nimenomaan luomu. Kanoille ei heillä pelkästään syötetä luomurehua vaan ne saavat myös vapaasti kulkea kesäisin ulkona ja kanaloissa on orsia, kuopsuttelutilaa ja kukkoja pitämässä järjestystä yllä.
(lihav. HJ)
Kyllä kanojen täytyy olla sitten tyytyväisiä, tietäessään, että ruokakin on luomua? Tietystikään ne eivät noteeraa sitä asiaa mitenkään, vaikka loppuosasta listasta tykkäisivätkin. Mutta isäntäväki on niellyt koko paketin, ja ei sitten sitä asiaa enempää erittele. Kuten ei toimittajakaan.
-
Pysyttekö tässä mukana:
Maija Vilkkumaa: ”Ravintoloissa voi käydä arkenakin” (http://www.elle.fi/ihmiset/maija-vilkkumaan-ruokafilosofia/) (Elle)
"Eläintuotteissa hinnan tulisi ohjata kulutusta ja rahan mennä eläinten parempiin oloihin. Ostan lihat luomuna. Broileria en osta, koska sen tehotuotanto hirvittää eniten."
Mitä kalliimpaa lihaa, sitä varmempi voi olla, että eläimiä kohdellaan hyvin? Mutta kyllä kaikkien muiden kohdalla "hinta ohjaa kulutusta" yleensä siihen halvempaan suuntaan?
***
Off topic. Vilkkumaa myös etsii oikeaa tiskiä ja hyllyä mieluummin kadulla kuin sisätiloissa:
"Automarketit täyttävät minut kauhulla. En hallitse niitä, enkä löydä mitään. Anton & Anton -ruokakauppa on tarpeeksi pieni. Kaipaan erikoiskauppojen aikaan, jolloin sai hakea lihat yhdestä ja leivät toisesta kaupasta."
Kaupan nimi tulee esiin sujuvasti.
-
Luulisinpa, että joku muukin kuin minä on sitä mieltä, että tämä ampuu jo yli:
Kanaharrastaja: Kohtele kanaa kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan (http://yle.fi/uutiset/kanaharrastaja_kohtele_kanaa_kuin_haluaisit_itseasi_kohdeltavan/9008742)
Vaikkapa Elina Lappalaista voisi pyytää kommentoimaan tätä tapausta.
-
Eläinsuojelulaista on jo näin valmis versio:
Lausunto esityksestä eläinsuojelulain muuttamiseksi (http://www.luomuliitto.fi/lausunto-esityksesta-elainsuojelulain-muuttamiseksi/)
Minusta on outoa, että versiota ei ole julkaistu MMM:n sivuilla. Näin vain harvoilta ja valituilta kysytään näkemystä. Minusta kaikilla tahoilla, järjestöillä ja yksityisillä, pitäisi olla mahdollisuus saada sanoa sanansa. MMM (ja eduskunta) toki voisi sitten painottaa eri tavalla eri lausuntojen merkitystä.
Sellainen olisi avoimuutta ja demokratiaa. Ei tällainen, jossa täytyy "kiittää mahdollisuudesta lausua asetusluonnoksista".
Onko asiasta edes avattu Ota kantaa -keskustelua? Ei nyt niin, että haistaisin asiassa mitään epäilyttävää (vaikka Luomuliitto noin hyväksyvän lausunnon antoikin! ;)), päinvastoin, ainakin aiempi valmistelu näyttää ihan hyvältä (ks. edellä). Mutta periaatteessa.
En pysty löytämään asiaa tästäkään listasta (vai onko vika silmissäni):
http://mmm.fi/lausunnolla
... ei kun korjaus välittömästi. Siellä se oli:
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eläinsuojelulain muuttamisesta
Lausunnot viimeistään 21.7.2016
Mutta toisessa paikassa MMM:n eläinsuojelulain uudistamista koskevalla sivulla (http://mmm.fi/elainsuojelulaki) sitä ei ollut. Ja lausunnon antaminen on siis jo myöhäistä. Tässä kuitenkin vielä linkki itse esitykseen (pdf):
HE eläinsuojelulain muuttamisesta 20.6.2016, perustelut ja lakiehdotus, luonnos (http://mmm.fi/documents/1410837/2925253/MMM-217761-v7-ESLmuutosp%C3%A4tevyys.pdf/3cc8fb33-0d2a-4931-956c-afc4d850cbd8)
Eli aika hissukseen, "kesähelteillä", on tuo vaihe valmisteluprosessista hoidettu.
Mutta. Luin esityksen, ja pöh, useimmat edellä ehdotetut toimenpiteet oli ainakin tuossa esityksessä täysin unohdettu. Tuo esitys käsitteli vain henkilökunnan pätevyyttä ja riittävyyttä. Eli hyvin "riisuttu" esitys. Vai onkohan lisää tulossa?
PS. Ota kantaa -keskustelu on kyllä avattu, mutta jo vuonna 2012 lain uudistustarpeesta. Tästä (melkein) valmiista tuloksesta ei ilmeisestikään ole.
-
Sikaruton torjunnassa auttaa, ettei Suomessa ole monista Etelä-Euroopan maista tuttuja "takapihasikaloita", joita esiintyy paljon Itä-Euroopassa, ja joissa bioturvallisuus on puutteellinen. Joissakin maissa siat liikkuvat vapaasti alueella.
Tehosikaloila on puolensa.
Nyt on näin (Evira):
"Virossa afrikkalaista sikaruttoa tuotantosikalassa
22.7.2016
Viron Rakveressa on 20.7.2016 todettu afrikkalaista sikaruttoa suuressa tuotantosikalassa. Vuoden 2016 aikaisemmat neljä sikalatartuntaa ovat olleet pienissä takapihasikaloissa. (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2016/viron-rakveressa-afrikkalaista-sikaruttoa-tuotantosikalassa/)"
Vaikkapa maatilamatkailu (luomu)sikatiloilla(kaan) ei liene tämän jälkeen kovin suositeltavaa. Vaikkei sikarutosta ole ihmiselle vaaraa, ja vaikka ne porsaat ovat kovin söpöjä. Eikä minkään sikojen kovin vapaa ulkoilu.
-
Toivottavasti täällä käytiin ...
Liisa järjestää: Lehmien asuntomessut (http://www.maaseutumedia.fi/liisa-jarjestaa-lehmien-asuntomessut/)
... ja luultavasti kyllä käytiin, kun jo jutussa kerrotaan vierailijoista. Ja nähtiin:
Liisa Vuorela pitää tärkeänä avoimuutta: ”Tämän päivän karjatalous on aivan erilaista kuin -93, kun aloitettiin 20 lehmällä parsinavetassa.”
Nykyinen 200 lehmän lypsylehmän karja käyskentelee rauhallisena pihatossa. Ne käyvät lypsyllä kun huvittaa, makoilevat kun sattuvat olemaan sillä päällä.
Liisan ”opettajanhuoneesta”, navetan yläkerrassa olevasta tarkkailuhuoneesta voi seurata lehmien arkipäivää.
Lehmien asuntomessut ovat tulevana viikonloppuna 23.7. – 24.7. Jalasjärven Luopajärven kylässä Liisa ja Juha Vuorelan Koskenojan tilalla voi jokainen käydä pällistelemässä miten rauhallisina lehmät asuvat hienossa ympäristössään.
Minun ei tarvinnut käydä, koska olen jo käynyt samanlaisessa, Tatun perheen navetassa Pohjois-Savossa (parikin kertaa). Ja olin vaikuttunut.
-
Eläinten kohtelusta ja kuluttajan valinnoista, YLE:
Virikehäkkikanojen munien kysyntä hiipunut – tuottajajärjestö seuraa tilannetta huolestuneena (http://yle.fi/uutiset/virikehakkikanojen_munien_kysynta_hiipunut__tuottajajarjesto_seuraa_tilannetta_huolestuneena/9066606)
Kysynnän laskun vuoksi isot pakkaamot ovat laskeneet virikehäkkikanojen munista maksettavaa tuottajahintaa. Eniten kysyntää on lattiakanaloiden ja luomutilojen munilla.
(lihav. HJ)
Onko todella? Tilanne on kyllä sitten tavattoman äkkiä muuttunut, jos HS vielä alkuvuonna 12.1.2016 kertoi (vaikka silläkin otsikko tavallaan muuta väittää):
Asiakkaat ovat valmiita maksamaan luomumunista – MTK syyttää kauppoja rahastuksesta (http://www.hs.fi/talous/a1452493791060)
LUOMUMUNAT tuotetaan lattiakanaloissa, joissa kanoilla on lisäksi aina sään salliessa mahdollisuus mennä ulos. Niiden osuus tuotannosta on kasvanut hitaasti ja lähestyy nyt viittä prosenttia.
(lihav. HJ)
Olisi voinut laittaa tämän tuonne toiseenkin luomun kysyntää koskevaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.0) triidiin. Mutta näin se lehtiväen logiikka tässä asiassa siis menee: virikehäkkimunia myydään noin 60%, lattiakanojen munia n. 30%, luomumunia noin 5% - niinpä kuluttajat haluavat eniten luomumunia, niiden kysyntä on rajua!
PS. Huomasin muuten - kun ihmettelin, ettei tuosta tule yhteensä 100% - että ei, mikään ei ole muuttunut, kyllä YLE:lläkin kainaloartikkelissaan oli tämä tieto:
Luomukanaloissa tuotetaan noin 5 prosenttia munista.
Eli asian olisi voinut otsikoida jopa: "Perinteiset häkkikanalat sinnittelevät - munien myynti lähes samalla tasolla kuin luomumunien"! ;D
-
Kahdessa Maaseutumedian artikkelissa syytetään keskustelua uudesta eläinsuojelulaista tietystä populismista ja asiantuntemattomuudesta. Tässä käydään läpi TV-keskustelussa esiintulleita väitteitä:
Yle Aamu-TV — Eläinsuojelulain uudistus puhuttaa tietämättömiä (http://www.maaseutumedia.fi/yle-aamu-tv-elainsuojelulain-uudistus-puhuttaa-tietamattomia/)
Tässä käsitellään tarkemmin tätä "kuumaa perunaa":
Miksi emakko on häkissä? Tarkastelussa emakkohäkki ja tiineytyshäkki (http://www.maaseutumedia.fi/emakko-hakissa-tarkastelussa-emakkohakki-tiineytyshakki/)
***
Ihan yksityiskohtana, tästä "rahoillaan äänestämisestä", jonka oletetaan vaikuttavan asiassa:
Väite viisi: Luomusianlihan kysyntä kasvaa koko ajan.
Fakta viisi: Miten Tuppurainen asian perustelee? Suomessa on kymmenen luomusikalaa. Millä hän mittaa kasvaneen kysynnän? Luomusianlihantuotantoa on nykyisillä säännöillä mahdoton edes tuottaa. Tuskin kuluttaja on valmis oikeasti maksaaan luomusianlihasta kolminkertaista hintaa tavanomaiseen verrattuna.
On valmis maksamaan, mutta vain hyvin pieni osa kuluttajista, ja hekin oikeastaan vain osasta siasta, ja vain jouluisin, luomukinkusta (keskusteltu täällä jo eri otsikoiden alla). Edelleen on muistettava, että siinä asiassa erittäin suurelta osin vielä maksetaan lisähinta rehun kohtelusta, ei eläinten kohtelusta! (So. sian ruokaa ei ole "kidutettu" keinolannoitteilla jne.)
-
Villisikakolareita Vantaalla ja vilaus kärsästä Kannelmäessä – Joko villisiat ovat levittäytymässä Helsinkiin asti? (http://www.hs.fi/kaupunki/a1472008428318)
... kysyy Helsingin Sanomat. Meidän täytyy esittää uudestaan tämä ihmettelymme:
Ja kyllä, niin siinä sitten kävikin. Tässä Eviran sikaruttoa koskevassa ohjeessa (http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen+sikarutto/asf-n-torjunta-/) on tällainen kohta:
"Alueella, jossa villisiat todennäköisimmin kulkevat Venäjältä rajan yli Suomen puolelle, sikatilat olisi suojattava luonnonvaraisilta villisioilta. Tämä alue ulottuu Eviran arvion mukaan noin sadan kilometrin päähän itärajasta, pohjoisessa Lieksan pohjoisrajalle asti. Evira suosittaa, että kesysiat pidettäisiin toistaiseksi kokonaan sisätiloissa tällä alueella. "
(lihav. HJ)
Ja tuossakin on tietysti taustalla sitten se harras toive, että Venäjän villisiat osaisivat lukea, ja noudattaisivat tuota 100 km suositusta. Ja huomaisivat, missä raja kulkee (edes ne ... 8) ).
Jos siis villisiat todella näin leviävät ympäri Suomea, voidaanko kuitenkin olettaa, että tuon sikaruton riskialue rajoittuu vain rajanpintaan?
Eviran ohjeissa asiasta ...
Estä taudin pääsy sikalaan (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen-sikarutto/esta-taudin-paasy-sikalaan/)
... muistutetaan edelleen suojaamistoimista erityisesri Itä-Suomessa, mutta toisaalta siellä sanotaan näin:
Luonnonvaraisten villisikojen pääsy sikatilojen ja villisikatarhojen läheisyyteen tulee estää niillä alueilla, joilla villisikoja esiintyy. Suomen luonnonvaraisten villisikojen populaation koosta ei ole tarkkaa tietoa, populaation koko on viime vuosina kasvanut leutojen talvien ja lisäruokinnan seurauksena.
Kun nyt on lisätietoa tästä populaatiosta ja sen koosta, antaako se syyn ohjeen päivittämiseen? Itä-Suomen suositusten laajentamiseen koko maata koskeviksi? Sioilta lähtisi niiden ulkoiluoikeus, ihan niiden oman turvallisuuden takia?
PS. toisesta asiasta (mutta samasta ohjeesta):
Työntekijöiden tulee myös tietää, että ruokajätteen syöttäminen sioille (kesysiat, villisiat, mini-, mikro- ja villasiat ym.) on kiellettyä Suomessa ja koko EU-alueella.
Eikö nyt olisi aika pohtia sianruoaksi aiotun ruokajätteen säteilytyksen (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=46) sallimista? Koko samalla alueella.
Siinä ei luultavasti ole pelättävissä, että "kuluttajat suhtautuvat kielteisesti" heille tai siis niille tarjottuun ruokaan. ;D
-
Huomatkaa, mihin Lidl tässä ratkaisussaan vertaa:
Lidl hyvästelee virikehäkkimunat – myynnissä vain luomu- ja vapaiden kanojen munia (http://ruoka.ts.fi/uutiset/lidl-hyvastelee-virikehakkimunat-myynnissa-luomu-vapaiden-kanojen-munia/)
Keskimäärin suomalainen syö kananmunia vuodessa 12 kiloa. Lidlissä on lasketty, että jos yksin asuva kuluttaja siirtyy virikehäkkikanojen munista vapaan kanan muniin, hänen ruokalaskunsa kasvaa tämänhetkisillä hinnoilla laskettuna vain yhden pienen suklaapatukan hinnan verran (noin 45 senttiä) kuukaudessa.
Vertailua ei vahingossakaan siis tehty luomumuniin. Siinä olisikin ollut liikaa selittämistä, lisääkö yli kaksinkertainen hinta myös kanojen hyvinvointia yli kaksinkertaiseksi, ja miten se tapahtuisi. Jos tuon esimerkkikuluttajan ruokalasku tuosta valinnasta kasvaisi jo n. 20 suklaapatukan tai konfektirasian verran kuukaudessa?
-
Eipä Lidl tuolla tempullaan sitten ihan jymymenestystä saanut:
Lidl poistaa virikehäkkikanojen munat myynnistä, keskustelu ryöpsähti: "kaksilla korteilla pelaamista" (http://yle.fi/uutiset/lidl_poistaa_virikehakkikanojen_munat_myynnista_keskustelu_ryopsahti_kaksilla_korteilla_pelaamista/9146560)
Lidlin päätös hyllyttää virikehäkkikanojen munat on poikinut kannanottoja puolesta ja vastaan. Tiukka kannanotto asiaan on tullut Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lta, joka syyttää saksalaista kauppajätti Lidliä kaksilla korteilla pelaamisesta.
– Yhtiö tiedotti eilen luopuvansa suomalaisista virikehäkkimunista vastuullisuuteen vedoten samaan aikaan kun se kauppaa myymälöissään suomalaisen vastuullisen tuotantotavan vastaisesti antibiootein kasvatettuja liha- ja maitovalmisteita, ilman saparoa kasvatettua sikaa ja nokka-typistettyä siipikarjaa, lataa MTK tiedotteessaan.
Ja kyllähän Lidl asiassa astui vähän arveluttavalle alueelle:
MTK:n mukaan on hyvä, että kuluttajilla on valittavanaan erilaisilla tuotantotavoilla tuotettuja kananmunia.
– Meillä kaupan ei tarvitse päättää millaisia tuotteita kuluttaja syö. Se rooli ja valinta kuuluu kuluttajille. Virikehäkkimunilla on tärkeä osa kuluttajien kananmunien hankinnassa, MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala jyrähtää.
Jos virikehäkkikanat ovat myös Suomen lainsäätäjän hyväksymiä, ei ole kyllä Lidlin asia niitä näin "kieltää".
Netissä(kin) nyt todella asiasta aika rajustikin keskustellaan. Taisi Lidl tehdä vikatikin, vaikka kuinka uskoen olevansa hyvällä asialla.
-
Tähän kysymykseen ...
Miksi MTK ei kannusta tuottajia lisäämään luomua? (http://www.ess.fi/uutiset/talous/art2300190?ref=lssta)
... oli MTK:n edustajalla hyvin selkeä vastaus:
MTK on tietysti tuottajien asialla. Entä jos vaikuttaa siltä, että kuluttajat haluavat yhä enemmän luomutuotteita? Miksei MTK kannusta tuottajia samaan suuntaan?
Tuottajien kannattaa tuottaa sitä, mistä on kysyntää. Puhutaan, että luomu kasvaa paljon, mutta volyymit ovat vielä pieniä verrattuna kokonaistuotantoon. Kananmunien kohdalla puhutaan noin viidestä prosentista. Jos vuosien saatossa todella käy niin, että luomumuna on ainoa, joka kelpaa, totta kai tuottajien kannattaa silloin keskittyä niiden tuotantoon. Tällä hetkellä virikehäkkimunat taitavat kattaa noin 60 prosenttia myytävistä munista.
Kun ei siis "vaikuta siltä".
(Vaikka kananmunien kohdalla tuo prosentti on vieläpä reippaasti korkeampi kuin minkään muun tuotteen kohdalla. Nestemäinen luomumaito ilmoitetulla 15% osuudella ylittää sen vain näennäisesti, koska kaiken maidon kohdalla luomun osuus on vain vähän yli 2%.)
Maaseudun Tulevaisuudessa sitten esitettin tällainen kysymys:
Voiko kana paremmin virikehäkissä vai "vapaana"? Näin vastaa hyvinvointitutkija (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/voiko-kana-paremmin-virikeh%C3%A4kiss%C3%A4-vai-vapaana-n%C3%A4in-vastaa-hyvinvointitutkija-1.161152)
Siinä vastaus ei taas ollutkaan selkeä, pikemminkin: voi ja ei voi, "komsii komsaa". Mutta joka tapauksessa ei sinne päinkään, että se olisi oikeuttanut Lidlin (tai Stockmannin, kuten asian käsittelyn yhteydessä on selvinnyt) äkkiväärän päätöksen asiassa.
Tuon artikkelin mukaan myös Matti Pekkarisen "Kanan uutiset" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=561.msg1928;topicseen#msg1928) ... näyttävät edelleen olevan totta.
-
Venäjällä sikaruttotilanne on mennyt näin pahaksi ja näin reippaita toimenpiteitä suunnitellaan:
Lehti: Venäjällä suunnitellaan villisikojen joukkolahtaamista tapporahalla – afrikkalainen sikarutto halutaan kuriin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lehti-venäjällä-suunnitellaan-villisikojen-joukkolahtaamista-tapporahalla-afrikkalainen-sikarutto-halutaan-kuriin-1.162078)
(Ihan ohimennen: minua ärsyttää tämä lehtimiesten suosikki-ilmaus, että jokin ikävä ilmiö halutaan "kuriin" - silloin, kun koko ilmiöstä tai asiasta tosiasiassa halutaan päästä eroon, hävittää se!)
Jotta riittävä määrä villisikoja pääsee hengestään, Venäjän maatalousministeri Alexander Tkachev on ehdottanut kaatokorvauksen maksamista. Suurimman korvauksen saisi, jos ampuu tiineen emakon.
Afrikkalainen sikarutto levisi Venäjälle vuonna 2007. Tauti on tähän mennessä tappanut noin miljoona kesysikaa.
(lihav. HJ)
Tällaisen taudin kohdalla voi olla niin, että jos viranomaiset aikansa välttelevät liian radikaaleja toimenpiteitä, niin ne ovat kuitenkin edessä, ja täytyy sitten tehdä vielä radikalimpina?
Vrt. vaikka siihen, miten Evira nyt tätä kesysikojen sisälläpitoa vain hyvin varovaisesti suosittaa, ja vain Itä-Suomen sikojen kohdalla.
-
Tässä SEY on löytänyt ihan oikean, puututtavan epäkohdan ...
SEY: Siat matkaavat Suomesta Puolaan jopa 32 tuntia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/sey-siat-matkaavat-suomesta-puolaan-jopa-32-tuntia-1.162193)
EU:n laajuinen kampanja vaatii tiukennuksia eläinkuljetuksiin
[...]
EU:n eläinsuojelujärjestöjen kattojärjestö Eurogroup for Animals kampanjoi pitkiä eläinkuljetuksia vastaan koko Euroopassa. Stop the Trucks (Pysäyttäkää rekat) vaatii kuljetusten enimmäiskeston rajoittamista kahdeksaan tuntiin. Tavoitteena on elävien eläinten kuljettamisen sijaan lihan kuljettaminen.
... mutta tässä kesäisessä kannanotossaan ilmeisesti lyönyt kirveensä kiveen. Jää vain sana sanaa vastaan, tieto tietoa vastaan:
Eläinjärjestöt vaativat hitaammin kasvavia broilerirotuja - Siipikarjaliitto ihmettelee väitteitä terveysongelmista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/eläinjärjestöt-vaativat-hitaammin-kasvavia-broilerirotuja-siipikarjaliitto-ihmettelee-väitteitä-terveysongelmista-1.154045)
Broilereiden hyvinvointiongelmat johtuvat pääosin siitä, että linnut on jalostettu kasvamaan liian nopeasti, suomivat Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY ja Animalia. Niiden mukaan broilereilla on paljon sydän- ja jalkavaivoja.
Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina ihmettelee, mihin väite vaivoista perustuu. Teurastusten yhteydessä esimerkiksi jalkavaivoja todetaan erittäin vähän. Niiden syy on lähes aina bakteerin aiheuttama tulehdus. Myös kuolleisuus broileriparvissa on vähäistä, keskimäärin 2–4 prosenttia, joka on eläintuotannossa poikkeuksellisen alhainen luku.
Tuossa SEY:n ja Animalian vaatimuksessa tuntuu selvänä järjestöjen "lukkarinrakkaus" luomuun. (Animalia yksin olisi varmaan vaatinut, että nuokin kanat saisivat elää normaalin kanan elämän, eli 5-15 vuotta.)
-
Tämän mukaan on Evira on asiassa heräämässä ellei jo herännyt:
Sikaruton uhka karsii metsästysmatkoja Baltiassa – Evira mielissään (http://yle.fi/uutiset/sikaruton_uhka_karsii_metsastysmatkoja_baltiassa__evira_mielissaan/9166231)
Eviran mukaan sikarutto on merkittävä uhka Suomelle niin kauan kuin tautia esiintyy Suomen lähistöllä. Riskiä lisää se, että Suomesta ylipäätäänkin matkaillaan useasti Viron suuntaan.
Ylitarkastaja Sirpa Kiviruusun mukaan virusta on todennäköisesti jo tullut Suomeen, mutta ainakaan vielä suomalaisissa sioissa ei ole havaittu ruttoa.
Sikaruton ehkäisemiseksi Kiviruusu neuvoo metsästäjiä keskittymään villisikojen jahtiin oman maan sisällä.
– Villisikakantaa Suomessa pitää säädellä, ettei se pääse niin suureksi kuin Baltiassa.
Siinä oli jo samansuuntainen suositus kuin Venäjällä. Vaikka siis edelleen siis vain suositus.
PS. Koska afrikkalaisesta sikarutosta (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen-sikarutto/) ei ole vaaraa ihmiselle, voisi nyt poikkeuksellisesti yhtyä WWF:n riistasuositukseen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=739.msg4636;topicseen#msg4636): syödään nuo villisiat pois ja nimenomaan kuleksimasta!
-
Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie on tietysti virkansa puolesta varma tästä otsikon väitteestä:
Kasvava kysyntä lisää luomumunan tuotantoa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/kasvava-kysynt%C3%A4-lis%C3%A4%C3%A4-luomumunan-tuotantoa-1.162600)
Siinä tulee paljon hellyttävää muyyntipuhettakin, mutta sitten myös se fakta (lihav. HJ):
Luomutuotannossa myös eläinten hyvinvointi on keskeisellä sijalla, ja muun muassa tämän vuoksi tuotantokustannukset ovat tavanomaista tuotantoa korkeampia. Oleellinen tekijä luomumunien hinnanmuodostuksessa on kanoille syötettävän luomurehun korkea hinta.
Jolla jäkimmäisessa lauseessa mainitulla tekijällä ei siis ole mitään tekemistä edellisen lauseen väitteen kanssa. Tuliko häneltä ... vahingossa tuo lipsautettua?
-
Maaseutumedia huomauttaa aivan oikein, että tietyistä yksittäisistä kysymyksistä on liiankin helppoa puhua, kun eläinsuojelusta on kyse:
Eläinsuojelulaki on muutakin kuin emakkoparsia ja häkkejä (http://www.maaseutumedia.fi/elainsuojelulaki-on-muutakin-kuin-parsia-ja-hakkeja/) (Hannu Koivisto · 23.9.2016)
Kun kirjoitetaan eläinsuojelulaki -uudistuksesta, ei puhuta itse asiasta vaan lillukoista, parsista ja häkeistä. Ilmeisesti muusta iso media ei tiedä, eikä piittaa edes perhehtyä.
Olisi parempi puhua eläinten elämänlaadusta muuttuneessa kotieläintuotannossamme. Pitää muistaa myös että tuotantoeläimiä kasvatetaan ruuaksi.
Pitää muistaa myös että eläimiä kohdellaan hyvin vaikka muuta yleisesti väitetään. Väittäjät ovat yleensä olleet ulkokehällä kun tietoa maataloustuotannosta on jaettu.
Ihan erikseen Koivisto ottaa tämän esille:
Kuluttaja saa katsoa myös peiliin, kun se puhuu luomusta ja lähiruuasta mutta ei osta sitä. Vain 1,7 prosenttia kaikista myydyistä elintarvikkeista on luomua.
Mutta kun luomun korkeammassa hinnassa ei selityksenä juuri olekaan eläinten parempi kohtelu, vaan muut tekijät. Niinpä kuluttaja tekee tavallaan aivan oikein, jos/kun ei yritä tuota kautta eläinten hyvinvointia edistää.
(Laitoinpa tuon kommenttini myös Maaseutumedian palstalle.)
-
Tällaista asiaa on siis tilastoitu jo kahden vuoden ajan (Ruokatieto):
JALKAPOHJAT KERTOVAT BROILERIEN TERVEYDESTÄ (http://www.ruokatieto.fi/ruokafakta/tilastoja-tietohaarukka/tilastotarinat/jalkapohjat-kertovat-broilerien-terveydesta)
Jos tuossa tilastoinnissa on kirjattu myös tieto kanalan luomustatuksesta, emme siltä osin olisi mutu-tiedon varassa, luomu- ja tavanomaisten broilerien hyvinvointia verratessamme. Jos broilerirotu on kirjattu, voisimme testata rotujakin koskevat väitteet? Valitettavasti uutisesta ei täysin selviä, mitä kaikkea tietoa tilasto sisältää.
Mutta hyvä ja lohdullinen on tämä tieto kokonaisuudestakin:
Hyvinvointi-indeksi (http://www.ruokatieto.fi/sites/default/files/Ruokafakta/Tietohaarukan%20taulukot/broilerien_hyvinvointia_mittaava_jalkapohjaindeksi.jpg)
Varsinaista huomautettavaa on näinä 2 vuotena ollut siis vain n. 2 prosentilla ja huono tilanne vain 2 promillella tutkituista tapauksista.
-
Vielä tuosta Luomuliiton Talvitien lausunnosta luomumunista. Kun hän kirjoittaa ...
Kasvava kysyntä lisää luomukananmunantuotantoa Suomessa (http://www.luomuliitto.fi/kasvava-kysynta-lisaa-luomukananmunantuotantoa-suomessa/)
26.9.2016
Kananmunatuotannosta Suomessa on keskusteltu laajasti sen jälkeen, kun Lidl ilmoitti 5.9. ettei sen kaupoissa myydä enää jatkossa virikehäkkikanalassa tuotettuja munia, vaan ainoastaan lattiakanaloissa, ulkokanaloissa ja luomuna tuotettuja munia.
On hyvä, että Suomessa toimivien kauppaketjujen kiinnostus luomutuotantoa kohtaan kasvaa ja että kuluttajatutkimukset osoittavat luomutuotteiden kysynnän lisääntyvän. Vuonna 2015 Luomuelintarvikkeiden vähittäismyynti Suomessa kasvoi 6,7 prosenttia ja SOK:n ja Keskon luomutuotevalikoimassa kananmunat ovat olleet toiseksi myydyimpiä tuotteita.
Suomessa tuotetuista kananmunista 5% on luomua, ja vaikka tuotantomäärä kasvaa, on luomukananmunien osuus kaikista myydyistä kananmunista edelleen pieni.
... niin hän ei kyllä esitä evidenssiä luomumunien kysynnän kasvusta, vaan kertoo uskovansa ja toivovansa, että tämä Lidlin ja Stockmannin päätös rajoittaa muuta tarjontaa jotenkin nyt purkautuisi juuri luomumuniin.
Mutta tuo luomumyynnin yleinen kasvuprosentti ei tietysti kerro luomumunien myynnin kasvusta. Ja vaikka sekin tuolla prosentilla tai lujempaakin kasvaisi, marginaalinen se on silti: jos se olisi jonkun vuoden päästä vaikka 6% - so what? Edes sillä oletuksella, että luomukanoja kohdeltaisiin tavanomaisia paremmin - jos niin nyt tässä keskustelun vuoksi olettaisi - ei eläinsuojelun kokonaistilanne tuosta juurikaan muuttuisi. (Eikä muuten oikeastaan edes jutussa mainituilla Ruotsin ja Tanskan osuusprosenteilla.)
****
Tätä asiaa selvitellessäni ja miettiessään tormäsin taas kerran siihen "suurpiirteisyyteen", jolla luomun tilastoja saatetaan käsitellä. Kuningaskuluttaja nimittäin kertoi ohjelmassaan v. 2013, että "joka kymmenes" myyty muna on luomumuna. Siihen verrattuna tuo Talvitien 5% olisi rajua kysynnän laskua! No, Pro Luomun koosteessa vuoden 2013 luku oli 4%, joten vähäistä kasvua on ollut. Mutta toistaen johtopäätökseni edellä: so what, entä sitten.
-
Tässä on sitten idea, jolla eläinten kohtelua Suomessa varmasti parannetaan vielä - vähemmän kuin luomuviljelyä edistämällä:
Tämä nainen pelastaa teuraaksi meneviä sikoja ja lampaita – ”Eläinoikeuksien suhteen elämme pimeää keskiaikaa” (https://www.hs.fi/elama/a1475640155907)
Piia Anttonen perusti turvakodin tuotantoeläimille, jotka eivät enää kelpaa ihmisen käyttöön. Eläinten ei pitäisi elää vain hyödyttääkseen meitä, hän sanoo.
Tuon tilan tai keskuksen taloudesta ei tuossa ole tarkkoja lukuja, mutta näistä tiedoista saa osviittaa:
Anttosen perustamassa Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä Somerolla asuu tällä hetkellä 56 eläintä – muun muassa lehmiä, lampaita, lintuja sekä kaksi sinikettua.
[...]
Myös uteliaita silmäpareja riittää. Kesäisin Tuulispäässä toimii vegaaninen kahvila, ja tilan ovet ovat avoinna vierailijoille. Lisäksi toiminnan pyörittämiseen osallistuu kymmeniä vapaaehtoistyöntekijöitä, joista osa viipyy Somerolla pitkiäkin aikoja. Anttonen arvioi, että tilalla vierailee vuosittain liki tuhat ihmistä.
[...]
Tuulispään toimintaa ylläpitää yhdistys, jossa on noin neljäsataa jäsentä. Sen keräämillä lahjoitusvaroilla kustannetaan sekä eläinten ylläpito että Piia Anttosen osa-aikainen palkka.
Tuon verran ehkä löytyy ihmisiä tällaisen eläintarhan ylläpitoon, mutta luultavasti ei kovin paljon enempää. Lisäksi voi kysyä, kuinka pitkäksi aikaa heitä löytyy. Mutta joka tapauksessa tuo kaikki kohdistuu n. puoleensataan eläimeen, sitä kohtelua vaille jää Suomessa vähintään kymmentuhatkertainen määrä, ja - uskaltaa kyllä ennustaa - tulee aina jäämään.
***
Oudosti sitten tuon HS:n 6.10.16 uutisen mukana netissä olevassa videopätkässä Anttosen annetaan kertoa (kuvateksti):
Eläinaktivisti: "Vielä joskus luomutuotannosta tulee standardi ja lihan hinta nousee.
Vaikka hän siis vastustaa kaikkea eläinten hyväksikäyttöä! Mutta hänen logiikassaan tuo onkin vain välivaihe, sen jälkeen luovutaan kaikesta lihasta. Myös ilmeisesti maidosta ja kananmunista? Kun tietää, miten tärkeitä (ks. vaikka Talvitie, juuri edellä) juuri nuo tuotteet ovat luomutaloudelle, on kyllä vaikea keksiä, miten tuo kehityskulku edes teoreettisesti voisi toteutua. Ei minkään tuotannosta tulee "standardi"?
-
Tässsäkin asiassa - joka siis on yhä kesken - on luonnollista, että katsotaan, miten asiat on tehty muualla:
Naapurimaat kieltäneet parsinavetat (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/naapurimaat-kieltäneet-parsinavetat-1.164549)
Hyvin tavallista taas uutisessa on se, että Suomen naapurimaista unohdetaan täysin Venäjä ja Viro. Mitähän Paasikivi tuohon sanoisi? "Hirmuista"? ;D
Mutta joka tapauksessa noissa esimerkkimaissakin oli asiassa käytetty siirtymäaikaa, kuten varmaan meilläkin tehdään. Kuten kohtuullista onkin, koska parsinavetoissakaan ei varsinaisesta eläinrääkkäyksestä ole kyse, vaikka pihatot olisivatkin parempia.
Eläinsuojelulain valmistelusta ja siihen liittyvästä lobbauksessta kirjoittaessaan Maaseutumedialla eli Hannu Koivistolla on varsin rajuja sananvalintoja, ja varsin rajuja väitteitäkin:
Onko eläinaktivismi hyväntahtoisuutta, rikollisuutta, bisnestä vai äärijärjestö? (http://www.maaseutumedia.fi/onko-elainaktivismi-hyvantahtoisuutta-rikollisuutta-bisnesta-vai-aarijarjesto/)
Tämän otan pitkästä kirjoituksesta esiin (ellen muutoin, niin siksi, että olen tullut miettineeksi samaa ;)), koko kappaleen:
Vaaditut parannukset ovat jo käytäntöjä
Tämänkin ristiriidan olemme mekin huomanneet:
Oikeutta Eläimille -yhdistyksen palveluksessa oleva tiedottaja ei hyväksy eläinten tappamista, mutta hänen edustamansa järjestö on kuitenkin mukana tuotantoeläinten hyvinvointia koskevan lain valmistelussa.
OE on siis mukana lain valmistelussa, mutta lopputulos ei kelpaa, koska eläinten tappamista ei hyväksytä.
-
Ovatko nämä kerrosritilälattiakanalat *) jatkossa vähän samaa kuin pihattonavetat siellä lehmäpuolella?
Tältä näyttää tulevaisuuden kanala – "Lidlin päätös vahvistaa tutkimuksesta saatua käsitystä" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/t%C3%A4lt%C3%A4-n%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4-tulevaisuuden-kanala-lidlin-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s-vahvistaa-tutkimuksesta-saatua-k%C3%A4sityst%C3%A4-1.165310)
Sillä tämän toisen nousijaksi ennustetun ...
Virikehäkki- ja lattiakanaloiden osuus tulee laskemaan tulevaisuudessa. Nousijoita ovat luomukanalat ja kerrosritilälattiakanalat.
... nousussa on !uonnolliset (etten sanoisi luonnonmukaiset) rajansa. Joista tärkein on se hinta. (Joka ei siis johdu kanalan järjestelyistä!) Jotain voi merkitä sekin, mihin ruotsalaiset päätyvät dioksiiniselvityksessään (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=132.msg9133#msg9133).
________
*) huh, mikä nimi. Jos asiaa halutaan edistää, keksikää parempi, ainakin lyhyempi!
-
Tämä kolumnisti voi sinänsä olla oikeassa otsikkonsa väitteessä ...
Ihmisen suhde eläimiin on murroksessa (http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/kolumnit/item/122026-ihmisen-suhde-elaimiin-on-murroksessa)
... mutta tässä ei:
Luomu- ja lähiliha tai vapaiden kanojen munat kiinnostavat kuluttajia. Kasvissyönnistä ja lihan ainakin satunnaisesta korvaamisesta kasviproteiinilla on tullut trendikästä.
Luomumunien kysynnästä edellä (esim. 03.08.16). Luomulihan kulutuksesta ja tuotannosta toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg8287#msg8287). (Oma kysymyksensä on, mitä luomutuotteiden kysyntä - tai varsinkaan kuluttajien "kiinnostus" - edes eläimiä auttaisi, siitäkin edellä.) Kaikesta nyhtökauraa ym. koskevasta mediakohusta huolimatta suomalaisten lihankulutus on kasvanut. Eli tilastollisessa mielessä kasvissyönnistä ei ole tullut trendiä. Vaan ainoastaan siinä muotitoimittajien mielessä.
-
Tällainen uusi sivusto on ilmestynyt nettiin:
http://elainruokana.elaintieto.fi/
Se sisältää ilmeisesti muunkinlaista tietoa, mutta laitoin tämän tämän keskustelun alle, koska johdantosivu jo kertoo:
Eläinten hyvinvoinnissa on eroja eri eläinlajien ja tuotantotapojen osalta.
Sivuston taustayhteisönäkin on MMM:n lisäksi Eläinten hyvinvointikeskus.
-
Leikkimielisen testin (heti etusivulla) pohjalta - jossa tuloskin taitaa olla vähän leikkimielisen satunnainen - ei tuota sivustoa - ja sen mahdollista ideologista puoltoa - voine vielä arvioida, mutta tällaisen tuloksen sieltä sain. Olen "ruokapersoonana":
Gunnar on kuusikymppinen, kaupungissa asuva hyvätuloinen mies, entinen kokki. Hän ostaa lihat Votkinsilta ja suosii luomua ”koska se maistuu paremmalta”. Gunnar pitää kotimaista ruoan perustasoa hyvänä ja tuotantoa luotettavana, mutta haluaa itse parempaa, koska kokee olevansa sen arvoinen. Hän arvostaa omia keittotaitojaan enemmän kuin huippuravintoloiden kokkeja. Lihasta Gunnar ei ole koskaan harkinnut luopuvansa, vaikka rakastaa myös metsäsieniä ja villiyrttejä. Kissalleen Gunnar syöttää vain Shebaa.
Ruokavalion vaikutukset eläinten hyvinvointiin
Gastronomi-Gunnar on lihan suhteen kaikkiruokainen, joten hän voi vaikuttaa eläinten hyvinvointiin valitsemalla mahdollisimman eettisesti tuotettua lihaa. Luomuruoka on ensimmäinen askel. Ilmeisesti Gunnar valitsee myös tuontituotteita, koska haluaa vain parasta. Tuontilihan osalta eläinten tuotanto-olosuhteita ei kuitenkaan voida aina kontrolloida.
Sen pohjalta, mitä selatessani siitä näin, ei tuo sivusto kovin syvälliseen analyysiin (muutenkaan) yllä, ainakaan vielä.
Hiukan herättää epäilyksiä sekin, että hanketta esitellään nyt ELMA-messuilla luomuosastolla. Se voi olla tietysti vain sattuma, ehkä sillä osastolla oli vain tilaa esittelystandeille. Eikä hanke ole luomuun niin sitoutunut, kuin siitä tulee mieleen.
-
Mikä tämän uutisen mukaaan jäi jonkinnäköiseksi eroksi:
Verkko-opas kertoo, miten ostamasi lihan tai maidon tuottanut eläin eli (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/verkko-opas-kertoo-miten-ostamasi-lihan-tai-maidon-tuottanut-el%C3%A4in-eli-1.168091)
Ei ainakaan tämä:
Muusta tuotannosta poiketen luomutiloille tehdään vuosittain valvontakäynti, jossa tarkastetaan luomuehtojen noudattaminen.
Koska käsittääkseni siinä tarkastuksessa pääasia on, etteivät "saatanallliset" keinolannoitteet tai torjunta-aineet ole tilaa koskettaneet. Ja kirjanpito, niissä asioissa, stemmaa.
Tai että tuo on ainakin tehty "kosherilla" tavalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762).
Onko eläinsuojeluksymyksiä ylipäänsä koskaan näissä tarkastuksissa esille otettu?
Tämä epäilyttää (lihav. HJ):
Tietopaketin suunnittelussa ja toteutuksessa on hyödynnetty hankkeen kuluttajaselvityksen tuloksia.
Eli mikä kuluttajien - ankarasti "pommitettu" - käsitys asiasta on?
Valitettavasti yhä vielä vahvistuu epäilys, että tuolla hankkeella on nk. puoltoa.
-
Sattuipa niin, että YLE:llä oli juuri ollut (1.12.2014 Kainuu) uutinen, josta selvisi tämän luomukalkkunatuotannon laajuus Suomessa:
"Mietittiin 30 vuoden jälkeen, mitä alkaisi tehdä isona" – luomutila vaihtoi lehmät kalkkunoiksi (http://yle.fi/uutiset/mietittiin_30_vuoden_jalkeen_mita_alkaisi_tehda_isona__luomutila_vaihtoi_lehmat_kalkkunoiksi/7662446)
Laitalan tilan navetta remontoitiin lehmien jäljiltä sopivaksi 2000 luomukalkkunan kasvattamiseen. Syötäväksi linnuille on annettu tilan luomuviljaa, ja nyt Suomen ainoat luomukalkkunat ovat lähdössä joulupöytiin.
(lihav. HJ)
Nyt kun YLE jo toisen kerran katsoi asiakseen piilomainostaa tätä (yhä) Suomen ainoaa luomukalkkunatilaa ...
Suomalainen luomukalkkuna on harvinaisuus – "Hintataso Euroopassa on puolet Suomen tasosta" (http://yle.fi/uutiset/3-9278706)
... niin meidänkin täytyy tuoda esille, että myös tuon kalkkunankaan kohdalla kustannukset eivät niinkään synny lintujen paremmasta kohtelusta kuin luomurehun hinnasta. Jonka tuo artikkeli tavallaan kyllä kertookin (lihav. HJ) ...
Siipikarjaliitosta todetaan, että koko kalkkuna-ala on ollut kovilla kannattavuuden takia. Kasvatus on kallista muun muassa rehun hinnan takia, ja kolmasosa myynnissä olevasta kalkkunasta on edullista tuontitavaraa. Luomukalkkunalla haasteena ovat lisäksi tiukat vaatimukset erityisesti kasvatustiloista ja laiduntamisesta.
... mutta yrittää siis "vierittää" tuon ongelman yleisemmäksi, myös tavanomaisen tuotannon puolelle. Mutta siellä puolella ei takuulla olla vastaavissa ongelmissa, jos Ruokatiedon tietoon on uskominen (tuosta vanhasta puheenvuorostani lainaten):
Kuluttajien kiinnostusta luomukalkkunaan saattaa vähentää sen korkea hinta. Luomukalkkunan hinnan tulee olla miltei 2,5-kertainen tavanomaiseen verrattuna kulujen kattamiseksi.
Tilalliset kertovat myös:
– Oikea kasvatusmäärä on löytynyt, ja markkinointi alkaa toimia.
Ja se määrä on siis nyt 1300. Siinä määrin kuin kasvatusmenetelmä siihen suuntaan vaikuttaa, niin tuon edestä ja osuudella siis korkeintaan eläinten hyvinvointia lisätään. Tämän tiedon (http://www.syncrontech.fi/fi/component/content/article/13-fi/blogi/93-kysynta-joustoa-jouksi) mukaan ...
Suomalaiset ostavat joulupöytäänsä 1,1 miljoonaa kinkkua ja 66 000 kalkkunaa.
... asian vaikutus edes kalkkunoiden hyvinvointiin ei ole suuren suuri.
***
Onko tuo luomukalkkuna muuten erityisesti Suomessa harvinaisuus? Jossain mielessä tietysti on, mutta jos kaikki nuo myydään, ja kalkkunoiden kokonaismyynniksi tulee tuo, luomun osuudeksi tulee 2% - eli suurempi kuin kinkuissa! USA:ssa, jossa sekä kalkkunaa että luomua myydään enemmän kuin Euroopassa, luomukalkkunoiden osuudeksi v. 2015 arvioitiin vain 3%.
-
Tämä pistää miettimään, vaikka olenkin niin "kallellani" pihattojen puolelle:
Navetanrakentaja säästi miljoonan: "Aina ei tarvitse olla suurta ja kallista!" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/navetanrakentaja-s%C3%A4%C3%A4sti-miljoonan-aina-ei-tarvitse-olla-suurta-ja-kallista-1.168731)
Hanna ja Pekka Luukisen mukaan hyvä parsinavetta on parempi kuin huono pihatto. Myös huokeammat rakennuskustannukset puolsivat sitä, että Luukisen tilalle nousi vuosi sitten uusi, 40-lypsypaikkainen parsinavetta. Pihattoon verrattuna säästöä kertyi miljoona euroa.
Varsinkin, jos Luukiset ovat tuossa ensimmäisen lauseen arviossaan oikeassa.
Olisiko pihattoratkaisulla edistetty eläinten hyvinvointia miljoonan euron edestä?
Tietysti tuossa on retoriikkaa, kukapa vasiten tekisi huonoa robottipihattoa. Ja robottipihatolla saadaan aikaan muutakin parannusta kuin vain eläinten hyvinvointia.
Tämäkin pariskunta on miettinyt asiaa eteenpäin:
"Olemme varautuneet myös suunnitteilla olevaan parsinavettakieltoon. Takaportti kahden robotin pihattoon pidetään auki, mutta toteutumisvaihe on vielä täysin avoin. Tämä navetta palvelee meitä siihen saakka, kunnes on aika ottaa seuraava askel", isäntäpari muotoilee.
Joka tapauksessa tuo pihattonavetan hinta on otettava huomioon, kun tehdään asiassa siirtymäsäädöksiä.
-
Nyt on sitten yleisemminkin näin ...
Siipikarjan vakavat taudit jylläävät Euroopassa – Ruotsissa todettiin Newcastlen tautia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/siipikarjan-vakavat-taudit-jyll%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t-euroopassa-ruotsissa-todettiin-newcastlen-tautia-1.168935)
... eikä se merkitse hyvää luomun sille myyntivaltille, että linnut saavat ulkoilla. Useampaan kertaan tuossakin uutisessa kerrotaan, miten tärkeä (ainoa?) keino vastustaa näitä epidemioita on pitää linnut sisällä. Vieläpä hyvin visusti:
Tartunta todettiin 30 000 kanan siitosmunia tuottavassa emokanalassa. Huolestuttavaa on, että linnuilla ei ole ollut pääsyä ulos, mutta tästä huolimatta virus levisi kanalaan.
Ei taida olla siis apua verkoin eristetystä ulkoilupihastakaaan? Eikä viranomaisilla välttämättä ole kovin suurta halua antaa luomutiloille poikkeuslupiakaan? Eikä naapurien tavanomaisilla tiloilla tällaista menettelyä hyväksyäkään, ankarasti protestoimatta?
PS. Nyt on menossa kansalaisaloite, jossa ehdotetaan tiettyjä helpotuksia harrastekanaloille, juuri tautien tarkkailussa. Jos tilanne Euroopassa pahenee, pelkäänpä, että eduskunta ihan itse ottaa käsittelyyn (oman, tai MMM:n tai Eviran) ehdotuksen, että harrastekanalat - kielletään!
-
Tästä tosiasiasta on hyvä aina välillä muistuttaa, vaikkapa näinkin:
Eläinten hyvinvointipäivä syntyi halusta kertoa positiiviset asiat: "Ongelmia on vain murto-osalla tiloista" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/el%C3%A4inten-hyvinvointip%C3%A4iv%C3%A4-syntyi-halusta-kertoa-positiiviset-asiat-ongelmia-on-vain-murto-osalla-tiloista-1.169269)
Sille murto-osallekin yritetään tehdä jotakin, mitä voidaan:
IS: Suomessa yli 400 ei saa omistaa eläimiä (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/elaintenpito-57647)
-
PS. Huomasin muuten - kun ihmettelin, ettei tuosta tule yhteensä 100% - että ei, mikään ei ole muuttunut, kyllä YLE:lläkin kainaloartikkelissaan oli tämä tieto:
Luomukanaloissa tuotetaan noin 5 prosenttia munista.
Eli asian olisi voinut otsikoida jopa: "Perinteiset häkkikanalat sinnittelevät - munien myynti lähes samalla tasolla kuin luomumunien"! ;D
Kuningaskuluttajakaan ei huomaa, miten sen kaaviossa (kuvassa, linkissä) esitetyistä prosenttiosuuksista ei tule yhteensä sataa:
Muna käteen kaupassa: Numero kyljessä kertoo, miten kana on elänyt (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/10/muna-kateen-kaupassa-numero-kyljessa-kertoo-miten-kana-elanyt)
Mitä munia ovat siis puuttuvat viisi prosenttia?
Ongelmia tuovat myös ahtaat tilat. Suuret parvet aiheuttavat stressiä ja kanaloissa esiintyy kannibalismia sekä höyhenpeitteen nyppimistä.
Muun tekstin pohjalta melkeinpä muita ongelmia ei olisikaan kuin tuo tila eli liikkuminen. Mutta kun niitä on, kuten Matti Pekkarisen tästä tutkimusyhteenvedosta selviää:
LUOMU- JA LATTIAKANOJEN KUOLLEISUUS on suuri (http://mattipekkarinen.net/luomukanatutk.htm)
Samaa valittaen kuin Matti siellä, tutkimus ei ole kovin tuore. Onko jossain uudempaa, vieläkään? Mutta tuon pohjalta tilanne näyttää tyystin erilaiselta, eikä tämän Kuningaskuluttajan suosittaman ensimmäisen vaiheen ...
Mikäli eläinten hyvinvointi kiinnostaa, paras tapa valita omia eettisiä arvoja noudattava kananmuna on katsoa munasta ensimmäinen numero, joka kertoo tuotantotavan.
... jälkeinen valinta olekaan helppo, eikä edes välttämättä tai nimenomaan sellainen, johon Kuningaskuluttaja selvästi johdattelee.
Tämän Kuningaskuluttaja kertoo:
Munakana saa elää noin puolitoista vuotta, minkä jälkeen se teurastetaan ja siitä tehdään usein minkin rehua. Normaalisti kana eläisi useita vuosia.
Niinpä tämä on varmasti totta ...
Todellisuudessa munakanoista vain pieni osaa pääsee koskaan ulos.
... kuin myös se, että nekin, jotka pääsevät, pääsevät ulos vain hyvin lyhyeksi aikaa elämästään (kesäisin). Niin kauan kuin edes vielä pääsevät, jos tuo lintujen tautitilanne vielä pahenee: hyvinkin kohta voi olla tilanne, että luomumunia mainostetaan sillä, että kanat pääsisivät ulkoilemaan, jos EU-määräykset vain sen sallisivat!
-
Tässäkin selvityksessä ja uutisessa (http://www.hs.fi/talous/a1479794383510) on ...
Eettisen kulutamisen trendistä kertoo se, että noin puolet K-kaupoissa myytävistä kananmunista on joko vapaiden kanojen munia tai luomumunia.
a) luokiteltu yhteen vapaan kanan munat ja luomumunat, jolloin ei tule esille luomumunien tosiasiassa vähäinen menekki, mutta sen lisäksi
b) lähdetty tyypillisen yksioikoisesti siitä, että "eettisyys" on liikkumismahdollisuuksien lisäämistä.
Ja tätähän edellä on problematisoitu
a) tuomalla esiin muita kanan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja
a) sillä, miten pahenevan tautitilanteen myötä voimme kohta olla pulassa tuollaisen eettisyyden määrittelyn kanssa (asiasta myös tässä keskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=123.msg9265#msg9265)).
-
Nyt tapahtui tämä:
Lintuinfluenssaa todettu Ahvenanmaalla – viruksen tyypitys vielä kesken (https://www.evira.fi/elaimet/ajankohtaista/2016/lintuinfluenssaa-todettu-ahvenanmaalla--viruksen-tyypitys-viela-kesken/)
Seuraava askel on tämä:
Maa- ja metsätalousministeriö on antamassa 25.11.2016 asetuksen, jolla siipikarja määrätään pidettäväksi sisällä. Määräyksellä pyritään estämään siipikarjan ja luonnonvaraisten vesilintujen kontaktit, koska vesilinnut saattavat kantaa lintuinfluenssaa. Virus voi tarttua luonnonvaraisesta linnusta siipikarjaan, jos linnut ovat joko suoraan tai välillisesti kontaktissa keskenään.
Siis jo tänään. Suositus (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2016/evira-suosittelee-siipikarjan-ja-harrastelintujen-sisallapitoa/) muuttuu määräykseksi. Nopeammin tämä tapahtui kuin mitä minäkään olisin uskonut, vaikka asiaa edellä jo aavistelin.
Samat ihmettelyt kuin Ruotsinkin määräyksen kohdalla: eikö suurin osa siipikarjasta jo ole sisällä (talvi), kuinka kauan tuo on voimassa? Mutta tänäänhän se jo selviää.
Vielä tuo asetuksen antaminen (ja sen kattavuus?) on ehdollinen, Maaseudun Tulevaisuus (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lintuinfluenssa-uhkaa-siipikarjatiloja-ihmisille-ei-pit%C3%A4isi-olla-vaaraa-1.169874):
MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala korostaa, että tautisuojauksen on ehdottomasti oltava kunnossa ja suojaus koskee kaikkia siipikarjatiloja, jos nyt tavattu virus on korkeapatogeeninen.
"Matalapatogeenisia viruksia on liikkeellä koko ajan. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä", Suojala huomauttaa.
-
Tällaisena se nyt tuli:
Siipikarja sisälle suojaan lintuinfluenssalta (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/siipikarja-sisalle-suojaan-lintuinfluenssalta)
Ahvenanmaalla on todettu H5-tyypin lintuinfluenssaa. Maa- ja metsätalousministeriö määrää asetuksella suojaamaan siipikarjan kontakteilta luonnonvaraisten lintujen kanssa.
Lintuinfluenssaviruksen leviämisen estämiseksi siipikarja on suojattava kontakteilta luonnonvaraisiin lintuihin 1.12.–31.5 välisenä aikana. Siipikarja on jo aikaisemmin määrätty sisätiloihin 1.3.–31.5. välisenä aikana, mutta nyt Euroopassa luonnonlintujen välityksellä leviävien lituinfluenssatartuntojen takia määräys pitää siipikarja sisätiloissa ulotetaan alkamaan 1.12.
Pessimmistinä uskon, ettei se tähän asetukseen lopu.
-
Tämä ei olennaisesti muuta tilannetta, koska varotoimet on jo aloitettu, mutta näin asia nyt on edennyt:
Lintuinfluenssa levisi Turun saaristoon: Tukkasotkia kuoli Nauvossa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lintuinfluenssa-levisi-turun-saaristoon-tukkasotkia-kuoli-nauvossa-1.170875)
-
Ja näin tämä asia etenee:
Sikojen kastrointirajoitukset yleistyvät maailmalla – porsaan voi kastroida myös rokotteella (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/sikojen-kastrointirajoitukset-yleistyv%C3%A4t-maailmalla-porsaan-voi-kastroida-my%C3%B6s-rokotteella-1.170995)
Saksa kieltää kastroinnin ilman nukutusta vuoden 2019 alusta. Suomessa karjuporsaat saa tällä hetkellä kastroida ilman nukutusta tai puudutusta, mutta vaihtoehtoisia keinoja kartoitetaan.
Ja osin ehkä ei etene, tämän vaihtoehdon osalta:
Yksi suuri kysymysmerkki on myös kuluttajien mielipide. Vaikka immunokastraatio on rokote eikä hormonivalmiste, Ylikännö ja kotieläintuotantoon keskittyvillä Eurotier-messuilla paikalla olleet suomalaiset sika-alan edustajat pitivät kuluttajien reaktioita riskinä. ”Ihmiset reagoivat jopa siihen, että sika on syönyt gm-soijaa, vaikka lihasta sitä ei pysty millään tavalla mittaamaan”, Ylikännö pohtii.
Immunokastraatio itsessään ei ole uusi keksintö. ”Zoetisin patentti on jo 20 vuotta vanha. Hinta on nyt suhteellisen korkea, mutta patentin päättyessä markkinoille saattaa tulla muitakin valmistajia.”
Luomussa tuo ei joka tapauksessa tule kyseeseen, oletan.
-
Maaseudun Tulevaisuus:
Eläinten hyvinvointi huolettaa suomalaisia – varsinkin niitä, joille maatalous on vierasta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/el%C3%A4inten-hyvinvointi-huolettaa-suomalaisia-varsinkin-niit%C3%A4-joille-maatalous-on-vierasta-1.171417)
Otsikon tiedon lisäksi kerrotaan tästä kehityksestä:
Myös suomalaisia kuluttajia eläinten hyvinvointi kiinnostaa – kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin: Tuoreimman Eurobarometri-kyselyn mukaan suomalaisten kiinnostus eläinten tuotanto-olosuhteisiin kasvoi enemmän kuin missään muussa EU-maassa vuosina 2006–2015.
Onhan tuo huomattukin. Ja mikä ettei, on tuo kehitys ihan tervetulluttakin. Vaikka siihen sitten liittyy kritisoitavia, yliampuvia piirteitäkin, kuten edellä on tullut esille. Ja tiettyä epäanalyyttisyyttä, joka yleensä tai ainakin hyvin useiin liittyy juuri tuossa MT:nkin artikkelissa mainittuun "lajityypillisen käyttäytymisen" käsitteeseen, joka ohjaa ja rajoittaa eläinten kokonaishyvinvoinnin arviontia.
-
Tässä ratkaisussa ollaan huolissaan eläinten kohtelusta, oikeuksista ..
Sokos heivaa turkikset, keskustalaiset kansanedustajat kehottavat boikotoimaan kauppoja (http://yle.fi/uutiset/3-9342017)
... mutta kuitenkin sillä tavalla yksioikoisesti, että mikään turkisalalla ei kertakaikkiaan voi olla eettistä. Ei siis puhuta turkistarhojen olosuhteista tai niille asetettavista vaatimuksista. Hesarin samaa asiaa koskevasta uutisesta (http://www.hs.fi/talous/art-2000004999214.html):
Sokoksen kenttäjohtaja Arttu Laine tarkentaa, että Sokoksen päätös on puhtaasti kaupallinen linjaus.
”Päätöksemme ei ole kannanotto elinkeinoa vastaan.”
Eli harjoittakaa vain elinkeinoanne, kunhan ette myy mitään. Vähän vastaavanlainen kuin vaikka Animalian linjaus, että karjaa on kohdeltava hyvin, ja eniten tätä edistää se, jos ihmiset siirtyvät täysin kasvisruokaan, ryhtyvät vegaaneiksi.
Vastaavalla tavalla Sokos nyt tuossa tekee eettisiä ratkaisuja asiakkaidensa puolesta kuin Lidl teki kananmunien osalta. Vedoten enemmistöön. Jos tulisi selville, ettei suurin osa ihmisistä pidäkään lakritsista, harkitsisiko Sokos lakritsin poistamista kokonaan valikoimistaan? Näitä kansanedustajia voi ymmärtää, vaikka boikottikin on vähän epätäsmällinen ase. Kun on kyse osuusliikkeestä, muutosta tuohon päätökseen voinee yrittää muullakin tavalla.
PS. klo 18:20: Uutisessa samasta asiasta Maaseudun Tulevaisuudessa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kansanedustajat-esitt%C3%A4v%C3%A4t-sokosta-boikottiin-turkistuotteiden-myynnist%C3%A4-luopumisen-vuoksi-1.171644) Arttu Laine on vielä varannut perääntymisreitin:
"Tiedote käydään vielä sisäisesti läpi huomenna ja linjausta täsmennetään tarvittaessa."
-
YLE kertoi lisää:
Sokos tarkentaa: Turkiksista luovutaan kysynnän vähäisyyden vuoksi, ei eläinten oikeuksien (http://yle.fi/uutiset/3-9343869)
Tänään kauppaketju kuitenkin tarkensi viestiään kertomalla, että "valikoimapäätös on tehty puhtaasti asiakkaiden kysynnän ja ketjun itsenäisesti tekemän kaupallisen harkinnan perusteella". Sokos siis luopuu turkisten myymisestä vähäisen kysynnän vuoksi.
– S-ryhmällä ei ole linjausta kotimaista turkiselinkeinoa koskien, painottaa SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine.
Laine kertoo, että turkikset voivat teoriassa palata ketjun valikoimaan, jos kysyntä kasvaa. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, sillä turkistuotteiden kysyntä on laskenut vuosien ajan. Sokoksen valikoimissa turkistuotteita on tällä hetkellä muutamia.
Mutta verratkaapa tuota passiivista ja reaktiivista linjausta tähän asenteeseen:
Luomufoorumi tarkasteli kasvun mahdollisuuksia (http://proluomu.fi/luomufoorumi-tarkasteli-kasvun-mahdollisuuksia/)
Kasvu ei tule itsestään
SOK:n tuoteryhmäasiantuntijoiden laatiman arvion mukaan luomun myynnin on mahdollista kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 70 % nykytilanteesta. Alarotu korosti, että kasvu ei tule itsestään.
– Tämä arvio on katsottu kysynnästä ja lamatilanteesta päin, mutta sen saavuttamiseksi on tehtävä aktiivisesti töitä. Tarvitaan viimeisen päälle tuotteistusta ja markkinointia, hän sanoi.
Ja samasta kaupparyhmästähän on kyse, jos ette jo huomanneetkin.
-
Tämän aamun Hesari kertoi, että Sokos tai SOK joutui käytännössä perääntymään:
S-ryhmä paikkailee Sokos-ketjun turkislinjausta: ”Sokoksen viestiä ei ole ihan täsmällisesti ymmärretty” (http://www.hs.fi/talous/art-2000004999968.html)
Ja siis kiemurtelee nyt sen kanssa, mitä oikein tulikaan alunperin sanottua. Paperihesarissa kerrotaan, että - mikäpä mukaan - Animalia antoi täyden tukensa alkuperäiselle linjaukselle.
Jos muka kyse oli vain tästä ...
”Kyse on vain neljästä tuotteesta, joissa on turkista mukana ja joita Sokos ei aio enää pitää valikoimissaan ensi vuonna”, Laine painottaa.
... niin tuskinpa tuollaisen asian takia mihinkään lehdistötiedotteeseen olisi ollut tarvetta.
-
Näin sitä mennään:
Afrikkalaisen sikaruton torjuntaa tehostetaan − tulossa rajoituksia villisikojen ja sikojen ulkotarhaukseen (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/afrikkalaisen-sikaruton-torjuntaa-tehostetaan-tulossa-rajoituksia-villisikojen-ja-sikojen-ulkotarhaukseen)
Myös luomusiastakin on tulossa sellainen, joka periaatteessa saa ulkoilla. Mutta vain periaatteessa.
-
Keskustelua eläinten kohtelusta häiritsevät lukuisat väärinkäsitykset*) ja väärät tiedot ...
Yötä päivää valaistu broilerihalli ja muita urbaanilegendoja – eläinlääkäriopiskelijat tutustuivat heikommin tunnettuun tuotantomuotoon (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/y%C3%B6t%C3%A4-p%C3%A4iv%C3%A4%C3%A4-valaistu-broilerihalli-ja-muita-urbaanilegendoja-el%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4riopiskelijat-tutustuivat-heikommin-tunnettuun-tuotantomuotoon-1.172663)
... joita - valitettavaa sanoa - myös tietoisesti levitetään. Tämä on, variantteineen, eräs niistä:
Helsingin Sanomien tuoreimmassa kuukausiliitteessä selitettiin, että broilereille on jalostettu niin jättiläismäiset rintalihakset, että se vaikuttaa niiden tasapainoon. Jotta ne eivät kupsahtelisi nokilleen, niille on kirjoittajan mukaan jalostettu luonnottoman suuret jalat.
Pohjola ei tiedä, pitäisikö tällaisille jutuille itkeä vai nauraa. Mitään perää moisessa väitteessä ei ole, hän sanoo.
Tätäkään kaikkea eivät monet niistä, jotka ovat kritiikissään hyvinkin äänekkäitä, tiedä:
Mitä kuuluu joulusika? Osa 2: Emakko hyvinvoi digiajassa (http://www.maaseutumedia.fi/mita-kuuluu-joulusika-osa-2-emakko/)
______________
*) Tästä ...
Tiukka tautisuojaus tulkitaan usein virheellisesti salailuksi.
... tulee mieleeni, että nykyisessä tautitilanteessa salaa ja luvatta eläinten hoitotiloihin tunkeutuvat "aktivistit" voisivat jopa "ansaita" lisäsakot eläinten terveyden vaarantamisesta! Joka tapahtuisi jo siinä, jos he menevät noihin tiloihin.
-
Tässä tila haluaa lanseerata tällaisen vaihtoehdon, joka ei ole (täysin) luomua, jonka idea on jo otsikossa ...
Niittylinnut saavat kuopsutella vapaasti ulkosalla (http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/466403-niittylinnut-saavat-kuopsutella-vapaasti-ulkosalla)
... mutta kuinkas onkaan käynyt:
Kuvauspäivänä broilerit ovat kokonaan sisällä. Turun suunnalta on kantautunut ikäviä uutisia: lintuinfluenssaa on tavattu jo siellä.
– Me emme ota nyt mitään riskejä sen kanssa, Niittylinnun tilanhoitaja Ville Kallioperä sanoo. – Odottelemme muutaman kunnollisen pakkasyön, ja sitten katsomme asiaa uudestaan.
Ja viranomaiset, eli Evira ja MMM katsovat myös. Pois se meistä, että olisimme vahingoniloisia, mutta tiettyä koomisuutta tässäkin, näidenkin lintujen kohdalla on: nekin nyt periaatteessa ulkoilevat.
-
Jalostusmeijerit: Eläimen itseisarvo -käsite eläinsuojelulaissa on liian tulkinnanvarainen (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/jalostusmeijerit-el%C3%A4imen-itseisarvo-k%C3%A4site- el%C3%A4insuojelulaissa-on-liian-tulkinnanvarainen-1.173125)
Näin on. Ja eläinten suojelua ja kohtelua koskeva keskustelu vilisee muitakin tällaisia käsitteitä.
-
Tällainen harmistuneisuuden purkaus Laatuvastuu-järjestelmää vastaan oli Luomuliiton sivulla:
Laatuvastuu vs. luomu? (http://www.luomuliitto.fi/laatuvastuu-vs-luomu/)
Eläinten hyvinvoinnista kerrotaan olevan kyse, mutta automaattisesti listaan hiipii yksityiskohta, jolla ei siinä asiassa mitään merkitystä ole (lihav. HJ):
Järjestelmä on kehitetty parantamaan terveysseurantaa, jäljitettävyyttä ja tuoteturvallisuutta. Luomutuotannossa toki nämä asiat ovat tärkeitä, mutta luomussa huomioidaan laajasti eläinten hyvinvointiin, terveyteen ja ympäristöön liittyviä asioita. Eläimille syötetään luonnonmukaisesti tuotettuja rehuja, jonka tuottamisessa ei käytetä torjunta-aineita eikä keinolannoitteita. Ympäristö ja eläinten ja ihmisten terveys ovat luomussa tärkeässä asemassa.
Tämä ehkä lisää eläimen eli sian hyvinvointia (lihav. HJ) ...
Luomussa eläimillä on myös suuremmat tilavaatimukset ja ne pääsevät ulkoilemaan. Eläimillä pitää olla mahdollisuus käyttäytyä lajinmukaisesti ja sioilla tämä tarkoittaa muun muassa mahdollisuutta tonkia maaperää. Jos siis kuluttajana haluaa edistää eläinten ja ympäristön hyvinvointia, kannattaa valita luomukinkku.
... mutta kirjoittaja ei suostu näkemään, että kaikki kaunis ja hyvä ei ole aina samassa paketissa. Ulkona tonkiva sika omalta osaltaan varmistaa, että ravinteet valuvat vesistöihin.
-
Tässä sitten heti edelliseen, Prisma-ohjelman selostuksesta:
Elikö joulukinkku hyvän elämän? Tutkijat tietävät, kuluttaja ei (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/23/eliko-joulukinkku-hyvan-elaman-tutkijat-tietavat-kuluttaja-ei)
Tällä hetkellä ainoa merkintä, joka kertoo kuluttajalle tuotantoeläinten oloista, on luomumerkintä. Se ei kuitenkaan kerro paljoakaan sikojen hyvinvoinnista.
- Missään tapauksessa luomu ei ole tae siitä, että sikalassa ei ole ongelmia. Voi olla, ettei korkein hyvinvoinnin taso olekaan luomutilalla, toteaa sikojen hyvinvoinnin tutkija Camilla Munsterhjelm.
Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkijan mukaan luomutiloilla sioilla on leveämmät olot, mutta pelkästään eläinten puitteiden määrittely ei takaa hyvinvointia. Munsterhjelmin mukaan on jopa mahdollista, että siat voivat joissakin luomusikaloissa huonommin kuin tavallisissa, sillä luomusäännöt tekevät sikojen riittävän ravinnonsaannin varmistamisen ajoittain hankalaksi.
Tuossa myös selostettuun tanskalaiseen hyvinvointimerkkiin täytyy tutustua tarkemmin. Ja myös tähän toiseen hyvinvointimerkkiin:
Sikojen yleistä hyvinvointia ei tässäkään [tanskalaisessa] järjestelmässä mitata. Munsterhjelm toivookin, että Suomessa otettaisiin kulutusmerkinnäksi Welfare Quality eli WQ. Menetelmän on kehittänyt EU:n rahoittama tutkijayhteisö.
-
Pääasiassa nämä kaksi kysymystä hiertävät:
Vääntö lehmistä ja sioista viivyttää taas uutta eläinsuojelulakia (http://yle.fi/uutiset/3-9363154)
Lainlaatijat ovat kaavailleet, että tiineytyshäkit ja parsinavetat kiellettäisiin pitkällä siirtymäajalla. Pullolan mukaan tuottajat ovat vastustaneet mahdollista kieltoa.
Mutta laki siis viivästyy.
Eläimen itseisarvo -käsitteen osalta rauhoitellaan:
Käytännössä lakiehdotukseen kirjattaneen hyvin yleisellä tasolla ja julistuksenomaisesti, että eläimiä tulee kohdella hyvin, ja niiden itseisarvoa tulee kunnioittaa.
– Kirjauksella ei ole sellaista itsenäistä merkitystä, että sen kanssa mentäisiin navettaan mittaamaan karsinaa tai katsomaan, miten eläintä kohdellaan, vaan se on enemmän tällainen yleinen periaate.
Mutta tarvitaanko lakeja, jotka eivät muuta mitään? Eikö tällaisten seurauksettomien lakien säätämistä Suomessa ole yleisemminkin arvosteltu?
-
Harjavalta ...
Merikotka kuoli lintuinfluenssaan Harjavallassa, alueelle rajoitusvyöhyke (https://www.evira.fi/elaimet/ajankohtaista/2016/merikotka-kuoli-lintuinfluenssaan-harjavallassa-alueelle-rajoitusvyohyke/)
... ja Eviran täsmennys (lihav. HJ):
Luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan keskinäisten kontaktien estämiseksi siipikarja on pidettävä sisällä tai niiden ulkoilualue on suojattava riittävän tiheällä verkolla 1.12.2016–31.5.2017 maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti. Evira on nyt päivittänyt asetuksen tulkintaa siten, että mitään siipikarjaa ei tule pitää ulkona 75 kilometrin levyisellä rannikkokaistaleella ulottuen Kokkolasta Vaalimaalle ilman riittävän tiheää, sekä sivuilta että päältä peittävää suojaverkkoa. Evira on jo aiemmin suositellut lintujen haaskaruokinnan rajoittamista samalla alueella.
Vaikea tarkkaan sanoa, mutta olisiko Harjavallasta jotain noin 20 tai 30 kilometriä merenrantaan? Ellei ihan niin paljon tai vähän, mutta ihan rannikolla se ei ole kumminkaan.
-
Kaleva oli myös kiinnittänyt huomiota tähän:
Vaarallinen lintuinfluenssa on ensi kertaa Suomessa – miten käy kanaharrastajien ja luomun? (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/vaarallinen-lintuinfluenssa-on-ensi-kertaa-suomessa-miten-kay-kanaharrastajien-ja-luomun/744832/)
Mutta siinä on vielä nämä lisätiedot:
Maa- ja metsätalousministeriö määräsi perjantaina suojaamaan siipikarjan kontakteilta luonnonvaraisten lintujen kanssa.
– Suomessa on alle kymmenen ulkokanalaa, joissa kanat ulkoilevat talvellakin. Nekin ovat siis nyt sisällä tautiuhan takia. Lihasiipikarja on sisällä ympäri vuoden. Munivista kanoista luomukanat ovat olleet sisällä marraskuun alusta asti, Hamina kertoo.
Tulkitsenko oikein, että broilerit, olivat ne vaikka luomussakin, eivät koko lyhyen elämänsä aikana pääse ulos?
Tämä joustavuus jo tiedetäänkin (eli luomusäännöt aina taipuvat, kun on rahasta kyse):
Ulkonapitomahdollisuudesta ovat olleet eniten huolissaan luomukanalat, sillä luomutuotanto edellyttää, että kanojen on päästävä ulkoilemaan
– Eläintaudin vastustus menee tämän yli, eli luomustatus säilyy, vaikka ulkoilu jääkin tällaisessa tilanteessa, Levonen kertoo.
-
Meillä Suomessa tämä idea, että nopeasti kasvavien broilerien jalostus olisi jollakin tavalla eläinsuojelullisesti arveluttavaa, liittyy luomuun ja luomun myyntiin. Luomussahan käytetään näitä hitaasti kasvavia rotuja. Montaa luomun kannattajaa hellyttää jo se, että linnut saavat elää jonkun viikon pidempään, jota ajatusta olemme täällä pilkanneetkin. Mutta lisäksi on esitetty väitteitä, että nopeasti kasvaminen aiheuttaisi broilereille rakenteellisia, anatomisia ongelmia, ne kärsisivät koko lyhyen elämänsä.
Tässä Steve Savage käy näiden väitteiden kimppuun:
Whole Foods Wants To Sell You Slower-Growing Chicken. That Is Probably A Bad Idea (http://appliedmythology.blogspot.fi/2017/01/whole-foods-wants-to-sell-you-slower.html)
Lisäksi tuossa on nätti taulukko siitä, mitä siirtyminen hitaasti kasvaviin rotuihin merkitsisi broilerinlihan ekokologiselle jalanjäljille. Se kasvaisi merkittävästi, vaikkei ehkä vieläkään sellaiseksi kuin punaisella lihalla.
Tuon mallin mukaan pitäisi Suomessakin tehdä vertailutaulukko, mitä se luomubroilerin tuotanto täällä merkitsee (siltä osin kuin se ei ole tuontirehun varassa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=721.msg5885#msg5885)!).
-
Jos on näin - ja jos vielä katsoo kuvasta, miten massiivisia järjestelyjä suojaus vaatii ...
Jokainen vieras lisää kotieläintilan tautiriskiä – Suojaus ja liikennejärjestelyt kuntoon (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/jokainen-vieras-lis%C3%A4%C3%A4-kotiel%C3%A4intilan-tautiriski%C3%A4-suojaus-ja-liikennej%C3%A4rjestelyt-kuntoon-1.176166)
Eläintaudeilta suojautuminen ei koske vain kotieläintuottajia.
"Jos lintuinfluenssa iskee harrastelintuihin, se vaarantaa lähialueen ja koko Suomen tuotantosiipikarjat", Ruoho muistuttaa.
... niin miksi harrastekanaloita ylipäänsä siedetään, miksi otetaan - turhaan - se riski? Entä jos vaikka kilpa-autoharrastajille sallittaisiin tietyin ehdoin nopeusrajoitusten ylittäminen myös yleisillä teillä? Tiukoin ohjein varovaisuudesta, toki?
Eikä tuossa harrastelinnulla varmaankaan tarkoiteta kotona olevaa häkkipapukaijaa?
Hiukan olemme jo olleet havaitsevinamme tuota samaa "nihkeyttä" kuin meilläkin:
Eikö tässä uutisessa ...
Harrastesiipikarjan mykoplasmatilanne (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2016/harrastesiipikarjan-mykoplasmatilanne/)
... hiukan anneta ymmärtää, että tätä harrastesiipikarjan kasvatusta ei oikeastaan pitäisi (antaa) jatkaa?
-
Luultavasti/toivottavasti Evira tietää mitä tekee ...
Lintuinfluenssan vuoksi perustettu rajoitusvyöhyke purettiin Harjavallasta (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2017/lintuinfluenssan-vuoksi-perustettu-rajoitusvyohyke-purettiin-harjavallasta/)
... mutta näin arkijärjellä tuntuisi, ettei tällainen sahaaminen eli soutaminen ja huopaaminen ole välttämättä oikein mielekästä.
Kun tuo lintuinflenssa samaan aikaan oikein jyllää Euroopassa, ja Ahvenanmaallakin oli taas uusi tapaus (siellä ei rajoituksia ole kyllä purettukaan). Ja kevätkin, eli lintujen muuttokausi, on jo tuloillaan.
Varsinkin, jos on näin:
Tämä joustavuus jo tiedetäänkin (eli luomusäännöt aina taipuvat, kun on rahasta kyse):
Ulkonapitomahdollisuudesta ovat olleet eniten huolissaan luomukanalat, sillä luomutuotanto edellyttää, että kanojen on päästävä ulkoilemaan
– Eläintaudin vastustus menee tämän yli, eli luomustatus säilyy, vaikka ulkoilu jääkin tällaisessa tilanteessa, Levonen kertoo.
-
Tämä harrastekanala oli kylläkin Saksassa, mutta ...
Siipikarjan sisälläpitomääräystä rikkonutta saksalaista lintuharrastajaa voi odottaa jopa 30 000 euron sakko (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/siipikarjan-sis%C3%A4ll%C3%A4pitom%C3%A4%C3%A4r%C3%A4yst%C3%A4-rikkonutta-saksalaista-lintuharrastajaa-voi-odottaa-jopa-30-000-euron-sakko-1.177557)
... niin miksi harrastekanaloita ylipäänsä siedetään, miksi otetaan - turhaan - se riski?
Tällaisessa harrastetoiminnassa on usein taustalla halu kohdella eläimiä mahdollisimman hyvin. Jos olen oikein ymmärtänyt, tuotantoeläimet muuttuvat siinä osin lemmikeiksi. Plus tietysti se, että harrastelijalta voi puuttua se ratkaiseva ammattitaito, juuri näissä eläinten terveyskysymyksissä.
-
Tuosta HS:n valokuvanäyttelyn arvostelusta, josta oli toisessa yhteydessä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg9689#msg9689) puhe, tämä:
POSSUISTA puheen ollen, palataan vielä siihen possukuvaan. Kyseessä on Oikeutta eläimille -järjestön kuvaajan Kristo Muurimaan otos yksinään makaavasta possusta.
Mikä siinä teki niin suuren vaikutuksen?
”Minusta se vain on järkyttävä kuva. Kuvaajan mukaan se possu on heitetty syrjään kuolemaan kaikessa hiljaisuudessa. Sitä ei ole välitetty edes lopettaa, se ei ole edes sen arvoinen. Tunkiolle vaan.”
”Myös katse on todella pysäyttävä. Se kysyy, että miten ihminen voi olla näin julma ja itsekäs.”
Luonnossa, ilman ensimmäistäkään ihmistä, tämän sian esivanhempien, ja sukulaislajien yksilöiden kuolema nykyisinkin on luultavasti tyypillisesti juuri tällainen. Ellei joku petoeläin katso niitä lopettamisen arvoisiksi.
Mutta lisäksi olemme tuossa täysin tämän kuvaajan sanojen varassa. On hyvin helppoa kuvitella tuon possun tilanteelle muita selityksiä. Itse asiassa tuollainen vain kuolemaan jätetty possu tuntuu äärimmäisen epätodennäköiseltä ilmiöltä. Jos se on esim. sairas, eikä juuri nyt kelpaa teurastettavaksi, niin kaiketi sitä yhä yritettäisiin lääkitä jne.
-
Tällä kuuluisalla keskustelupalstalla on tähän asiaan hyviä kommentteja kuten tämä:
http://www.vauva.fi/keskustelu/2783893/il-luomu-ei-normaalia-ruokaa-terveellisempaa?page=2
33/33
klo 17:42 | 8.2.2017
Hyvä ystäväni on valvova eläinlääkäri, tarkastaa sekä tavallisia "tehotuotanto" eläimiä ja luomueläimiä. Hänen juttujensa perusteella ostan mieluummin ei-luomua maitoa, munia ja lihaa. Eläinten hyvinvointi näyttää paperilla paremmalta kuin todellisuudessa: eläimille syötetty luomurehu on ravintoarvoiltaan huonompaa --> eläimet saavat vähemmän tärkeitä hivenaineita ja ovat kitukasvuisia (joskus jopa kuolevat) tämän takia. Tykkään enemmän ajatuksesta että syömäni lihan ei ole tarvinnut eläessään elää puutostaudeissa
-
Eikö tuo olisi tieteellisesti tutkittavissakin? Sopiva otanta tavanomaisia ja luomussa olevia eläintiloja, ja sitten ("täydellinen") lääkärintarkastus eläimille? Systemaattisesti tehden, ettei jäätäisi vain tuon valvontaeläinlääkärin tuntuman ja lausunnon varaan?
Toisaalta, kaiketi nämä eläinlääkärit tekevät jonkinlaisen raportin valvontakäynneistään? Ovatko niissä olevat tiedot yhdistettävissä, vertailtavissa? Yhteenveto niistäkin voisi ensi alkuun riittää?
-
Tämäkin vielä niistä harrastekanaloista (MT):
Laittomasti Suomeen tuotu, ikäennätyksiä rikkonut Tipi-kana olisi voinut tuoda maahan tappavia tauteja (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/laittomasti-suomeen-tuotu-ik%C3%A4enn%C3%A4tyksi%C3%A4-rikkonut-tipi-kana-olisi-voinut-tuoda-maahan-tappavia-tauteja-1.178844)
Ammatinharjoittajat ovat Suomessa tarkkoja eläinten tuontivaatimuksista, mutta harrastajapiireissä kaikki eivät ole asiasta yhtä tietoisia tai tarkkoja. Eviran ylitarkastaja Seppo Kuosmanen kertoo, että viime vuosina on ollut epäilyjä siipikarjan laittomasta maahantuonnista harrastepiireissä, mutta tietoa ilmiön laajuudesta ei ole.
Anteeksi vähän raju vertaus, mutta sinänsä Suomessa on ollut mahdollista kieltää ihan hyvältä tuntuva harrastus kuten kotipuutarhan hoito. Jos viljelykasvina on cannabis. Siinäkin on asetettu rinnakkain harrastuksen hyödyt ja haitat.
Edellä sanomani toistaen:
Tällaisessa harrastetoiminnassa on usein taustalla halu kohdella eläimiä mahdollisimman hyvin. Jos olen oikein ymmärtänyt, tuotantoeläimet muuttuvat siinä osin lemmikeiksi. Plus tietysti se, että harrastelijalta voi puuttua se ratkaiseva ammattitaito, juuri näissä eläinten terveyskysymyksissä.
-
MT:ssä Tuulikki Viilon kommentti, eläinten kohtelusta, valokuvanäyttelystä, jota olemme kritisoineet myös toiselta kannalta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg9676#msg9676):
Kommentti: Suomi, kahden eläinsadun maa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kommentti-suomi-kahden-el%C3%A4insadun-maa-1.178818)
Elävätkö tuotantoeläimet ihmemaan vai painajaisen keskellä?
Kuvatekstissä toisesta vastaavasta näyttelystä:
Henk Wildschut on kuvannut moderneja hollantilaisia tiloja. Alun perin Wildschut halusi tuoda esiin ruokateollisuuden varjopuolet. Todellisuus ei kuitenkaan ollut mustavalkoinen. Teknologisesti edistynyt tuotanto voi kuvaajan mukaan parhaimmillaan johtaa energian säästämiseen, parempaan valvontaan ja kohentaa ruokateollisuuden osana olevien eläinten vointia. Wildschut haluaakin välttää ruokateollisuuteen liittyvien teemojen romantisointia ja demonisointia.
Kirjoittaja toteaakin:
Painajainen vai ihmemaa – sen saa katsoja päättää itse.
Mutta vaikeaksi tämä tavalliselle katsojalle tai kuluttajalle menee, jos ja kun asiaan vielä sotketaan luomuideologia.
-
Lintuinfluenssa on Ruotsissa jo vaikuttanut kananmunien merkintätapaan eli määräyksiin niistä ...
Fågelinfluensan påverkar märkningen av ägg (https://www.livsmedelsverket.se/om-oss/press/nyheter/pressmeddelanden/fagelinfluensan-paverkar-markningen-av-agg/)
... mutta merkillistä kyllä, vain vapaiden kanojen kohdalla, ja luomumerkinnät säilyvät ennal!aan. Niinpä luomukanoista voidaan yhä ylläpitää illuusiota, että ne saavat käyskennellä ulkona. Vaikkeivät saakaan.
En nyt osaa ehdottaa heille, mikä olisi reilu ratkaisu tuossa, mutta joku sellainen, lisäys ehkä, jossa muistutettaisiin tästä ulkoliikuntarajoituksesta, tällä hetkellä.
-
Sama se on Suomessakin eli tuo määräys tulee ilmeisesti EU:sta:
Suojautuminen lintuinfluenssaa vastaan vie ulkokanojen munat markkinoilta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suojautuminen-lintuinfluenssaa-vastaan-vie-ulkokanojen-munat-markkinoilta-1.179956)
Tuossakaan ei mainita luomukanoja, ja tuolla edellähän oli tieto, että ne saavat säilyttää luomustatuksensa, vaikka niitä pidettäisiin sisätiloissa. Samat sanat kuin Ruotsistakin. Sillä kyllä varmaan täälläkin jatketaan sen kertomista, miten luomukanat saavat ulkoilla, vaikkeivät nekään nyt saa.
-
SEY antoi julkilausuman:
Vesittyykö huolella valmisteltu eläinsuojelulaki? (http://www.sey.fi/ajankohtaista/tiedotteet/939-vesittyyko-huolella-valmisteltu-elainsuojelulaki)
Siihen MTK vastasi:
MTK täydentäisi eläinsuojelulakia laatujärjestelmällä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-t%C3%A4ydent%C3%A4isi-el%C3%A4insuojelulakia-laatuj%C3%A4rjestelm%C3%A4ll%C3%A4-1.180076)
Tuon voinee tulkita siten, että myös MTK kannattaa jonkinlaista hyvinvointimerrkkiä tai sertifikaattia.
Minustakin tuo voisi olla hyvä kompromissi erilaisten minimi- ja maksimivaatimusten välillä:
MTK:n mielestä ei kuitenkaan pidä viedä kaikkia vaatimuksia tappiin asti.
"Paras tulos saadaan, kun lakia täydennetään omilla laatujärjestelmillä", Suojala sanoo.
"Laatujärjestelmää voidaan valvoa tehokkaammin. Ja toisin kuin lainsäädäntö, laatujärjestelmä voidaan brändätä. Silloin kuluttajan on helpompi tehdä valintoja ja tuotteelle toivon mukaan saadaan lisäarvoa."
Tervetullut tuollainen järjestelmä olisi erityisesti siksi, ettei tarvitsisi Suomessa sanoa, että ainoa eläinten hyvinvoinnista kertova merkki on luomumerkki. Joka siis olennaisesti kertoo jostain aivan muusta.
-
Tässä mennään nyt:
Lakiluonnos esittää parsinavetta- ja tiineytyshäkkikieltoa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lakiluonnos-esitt%C3%A4%C3%A4-parsinavetta-ja-tiineytysh%C3%A4kkikieltoa-1.181007)
Kuten uutisesta selviää, siirtymäsäännöksistä ei vielä ehdotusta ole. Kun lakiluonnos tulee lausuntokierrokselle, katsotaan sitten, onko meillä asiasta tähdellistä sanottavaa.
Tämä on hauska huomio:
"Valmistelussa haasteena on laaja-alaisuus: lain pitäisi koskea kaikkia otuksia kummitussirkasta hevoseen. Se on vasta vaikeista yhtälöistä ensimmäinen. "
-
Hesarin pääkirjoituksessa tuodaan esiin itse eläinsuojelusta varsin tärkeitäkin näkökohtia ...
Eläinsuojelulaki uudistuu – mitä väliä? Muuan muassa sitä, kuinka paljon ruokasi on kärsinyt ennen päätymistään lautasellesi
Takaako Suomi eläimille elämisen arvoisen elämän, vai pitäydymmekö vanhentuneissa, vain ihmisille hyötyä tavoittelevissa käsityksissä, pohtii Katarina Baer. (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005124042.html)
... mutta asiaa sitten tässä kappaleessa perustellaan oudolla, voi sanoa jopa heikolla tavalla:
PINNAN ALLA muhii suuri muutos. Kuluttajat ovat alttiimpia kuin koskaan muuttamaan ruokatottumuksiaan. Kasvisten, uusien vegeruokien ja luomutuotteiden myynti kasvoi poikkeuksellista tahtia viime vuonna. Yhä useampi haluaa syödä terveellisesti, välttää ympäristön pilaamista – ja eläinten kärsimyksiä. Kiinnostus eläinten hyvinvointia kohtaan on Eurobarometrin kyselyn mukaan Suomessa Euroopan kovinta Ruotsin ja Portugalin rinnalla.
Sillä ensinnäkään tuollaisia trendejä tuskin oikeastaan on olemassa, jos kokonaisuutta arvioidaan. Jos vegeruokien myynti on kasvanut, niin toisaalta lihaa myytiin Suomessa 2016 enemmän kuin koskaan ennen. Paitsi luomulihaa, jonka myyntiosuus edelleen on yhden prosentin luokkaa. Vähemmän kuin luomumyynnin osuus yleensä.
Mutta toiseksi, eläinten kohtelun sääntöjä ja käytäntöjä tuskin kannattaa edes laittaa sen äärimmäisen pienen vannoutuneen kasvissyöjäjoukon varaan, vaikka se vähän kasvaisikin. On löydettävä säännöt, jotka ovat hyväksyttäviä niille, jotka kuitenkin sitten popsivat nuo eläimet suuhunsa. Ja myös maksavat siitä. Eli ihmisille täytyy olla asiasta hyötyä. Se näkökohta ei ole "vanhentunut".
***
Itse tässä lainsäädännössähän otettiin aikalisä: nyt uuden aikataulun mukaan tähdätään siihen, että uusi laki tulee voimaan vasta v. 2019 alusta.
PS. Tässäkin Baerin visiossa pistäisin jäitä hattuun:
Varmaa on, että uudesta eläinsuojelulaista tulee osa Suomi-brändiä.
Jo sen pohjalta kuinka näissä Suomi-brändin luomisyrityksissä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=541.0) on aiemmin käynyt. Mutta myös sen pohjalta, että tämä eläinsuojelukysymys - koska se väistämättä liittyy tiiviisti kauppaan - on mitä selvimmin EU-asia. Eli odottaisin ennemmin "EU-brändiä", yhtenäistä lainsäädäntöä joskus tulevaisuudessa.
-
Sen sijaan tämmöisen ikioman brändin luomisessa on varmaan mahdollisuutensa:
Oljissa kasvaa onnellisia possuja – sikatilan isäntä ja tytär lupaavat mennä "luomunkin edelle" (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/495225-oljissa-kasvaa-onnellisia-possuja-sikatilan-isanta-ja-tytar-lupaavat-menna/)
Vuosi sitten tilan isäntä Jari Ollikkala aloitti tyttärensä Veera Ollikkalan kanssa vapaaporsitusmenetelmään perustuvan Olkipossun tuotannon.
Nyt Olkipossu on saanut Patentti- ja rekisterihallituksen myöntämän nimisuojan.
– Pyrkimyksemme on uida suoraan kuluttajan liiveihin, Jari Ollikkala sanoo ja tarkoittaa sianlihan myyntiä välikäsittä suoraan kuluttajalle.
Mutta asian menestyksen ratkaisevat sitten sianlihan syöjät, eivät vegaanit.
Tuosta tulee kyllä mieleen monesta suunnasta väläytelty vapaaehtoinen hyvinvointimerkki. Tässä sanotaan rohkeasti:
Ollikkalan sikatila ei ole luomutila, eikä sellaiseksi aiokaan.
– Me menemme niin monessa kohdassa luomun ohi. Luomutuotetulla ravinnolla olisi varsin pieni merkitys enää tässä kokonaisuudessa, eikä luomu välttämättä täytä kaikkia sian tarpeita, Veera Ollikkala sanoo.
Mutta tässä sitten mennään myyntipuheen "virran" mukana (lihav. HJ):
Olkipossut lääkitään yksilöllisesti vain tarpeeseen ja ne syövät gmo-vapaata ruokaa. Vilja tulee Haimoosta omilta pelloilta.
Mikä oli oikeastaan jopa turha sanoa: ei ole olemassa sellaista EU:n hyväksymää GMO-lajiketta, jota voisi Haimoossa viljellä. (Kun niitä taitaa yhä olla vain yksi, se GMO-maissi? Sen sijaan tavanomainen härkäpapu kyllä menestyy, kun noin eteläisessä Suomessa (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Haimoo) ollaan.) Eikä GMO:n välttely missään ole lisännyt sikojen hyvinvointia. Ja eikö muuten kaikkia sikoja Suomessa lääkitä "yksilöllisesti vain tarpeeseen"?
-
Tämmöistä pikkuista luomun puoltoa näyttää nyt olevan Hesarissa lähes joka päivä. Tässä artikkelissa, joka on maksumuurin takana (ei ole enää. 27.3.17) ...
Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005142724.html)
... luokitellaan vapaan kanan munatkin tällaiseksi sumutukseksi, mm. kertomalla tietoja kanojen määristä kyseisissä kanaloissa jne. Ja kysytään:
Oletko huolissasi eläinten hyvinvoinnista, mutta et pysty tai halua maksaa luomun hintaa?
Ikäänkuin kanoja niistä luomukanaloissa olisi olennaisesti vähemmän, että ne olisivat niitä "mummon" kanaloita ja kanoja. Ynnä se, että hirveä lisähinta (yli kolminkertainen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=66.msg9901#msg9901)!) muka tulisi eläinten hyvinvoinnin parantamisesta. Sumutusta tuo on, kun hyvin tiedämme, että se pääosin syntyy kalliista luomurehusta. Joka ei yhtään kanojen hyvinvointia lisää.
-
Hiukan HS myös jatkoi tuolla linjalla suuressa munartikkelissaan tänään:
Kananmuna on nyt trendiruokaa – tutkimukset korostavat terveellisyyttä, ja suomalaisia vaivaavan kolesteroliherkkyyden voi testata helposti (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005143458.html)
Tuo grafiikkaelementti tuossa toimii huonosti, joten poimin kulutusprosentit tähän:
0 luomumunat 5%
1 ulkomunat 2%
2 vapaan kanan munat 31%
3 virikemunat 62%
Kovasti muuten korostettiin sitä ulkona liikkumisen autuutta. Ulkokanojen osalta muistettiin mainita lintuinfluenssan aiheuttama poikkeustila - mutta ei luomukanojen osalta!
Yhtäkaikki artikkeli tarjoaa tällaista trendiä jatkossa:
Keskossa kananmunien myynti on kasvanut viimeiset yhdeksän vuotta noin kahden prosentin vuosivauhdilla, mutta luomumunien menekki kasvoi viime vuonna viisi prosenttia.
S-ryhmässä luomumunien osuus on noussut viime vuosina toistakymmentä prosenttia vuosittain, uusien ulkokananmunien menekki sitäkin enemmän. Tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa uskoo, että jatkossakin suosiotaan lisäävät tuotantotavat, joissa kanojen hyvinvointi huomioidaan.
Eikä sekään kerro luomumunien hurjista hinnoista. Eikä sen hinta-asian varsinaisesta syystä.
PS. Kun Akkanen pääkirjoituksessaan kauhisteli, miten ...
Lattiakanalan hallissa voi olla useita tuhansia eläimiä.
... niin tuosta toisesta artikkelista selvisi, miten luomukanaloissa tähän on asetettu tiukka rajoitus: niitä saa olla vain 3 000! 8)
PS.2. Tätä asiaa tuossa isossa artikkelissa sivuttiin:
Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina muistuttaa, että Suomi on yksi maailman harvoista maista, joissa kananmunia voi syödä myös raakana. Siitä kiitos Suomen noudattamalle tiukalle salmonellavalvonnalle, joka kattaa koko tuotantoketjun.
Mutta ei tuotu esille, että on näkemyksiä, joiden mukaan myös salmonellariski kasvaa kanojen ulkoilun myötä. Eli missä määrin tuo salmonellavapaus on sen ansiota, että 93% kanoista kasvatetaan sisätiloissa (ja käytännössä Suomen talven takia suurempikin osa)?
-
Vaikka siis eläinsuojelulain kokonaisuudistus lykkääntyi, niin kummasti vain tällainen muutos tehtiin tässä välillä:
Muutoksia lihasikojen ja vieroitettujen porsaiden tilavaatimuksiin (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/muutoksia-lihasikojen-ja-vieroitettujen-porsaiden-tilavaatimuksiin)
Kun tuossakin vedotaan koko EU:n tilanteeseen ...
Asetusmuutoksen jälkeen tilavaatimukset pienenevät nykyisestä ja ovat jatkossa lähes samat kuin Ruotsissa. Pohjoismaissa pinta-alavaatimukset ovat jatkossakin merkittävästi suurempia, kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää.
... niin eikö sekin osaltaan tue näkemystä, että eläinsuojelumääräysten pitäisi olla EU:n yhteisiä, kansalllnen lainsäädäntö asiassa on vähän "tårta på tårta". Sikojen lisätila voisi sitten olla vaikka sen hyvinvointimerkin asia?
Tietysti edellyttäen, että EU:ssa myös noudatetaan yhteisesti sovittua, eikä anneta kerkeästi poikkeuslupia. Tätä kansalaisaloitetta voi kyllä ymmärtää:
Kansalaisaloite: Sianlihalle ei maahantuontilupaa, jos saparot on katkaistu (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/kansalaisaloite-sianlihalle-ei-maahantuontilupaa-jos-saparot-on-katkaistu-1.183397)
Rutiininomainen saparonkatkaisu on vastoin EU:n direktiiviä.
[...]
Saparonkatkaisu tehdään useimmissa EU-maissa rutiininomaisesti.
-
Varmaan tämä tuo maatiloille jotain tuloja ...
Helsinkiläisiin iski kesäkanakuume – kanoja vuokrataan maatiloilta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/helsinkil%C3%A4isiin-iski-kes%C3%A4kanakuume-kanoja-vuokrataan-maatiloilta-1.183684)
... mutta en silti suhtautuisi asiaan noin innostuneesti ja kritiikittä kuin MT. Ks. edellä, erityisesti 24.01.17 esitetty perustelu asiaa eli harrastekanoja vastaan.
Jos ja kun näin on ...
Kanojen talvihoito, tipujen myötä tulevat ylimääräiset kukot ja niiden teurastus ovat monelle kanoista haaveileville haasteita. Vuokraamalla aikuisia kanoja pääsee vähemmällä.
... niin ottaisivat, nämä hesalaiset, mieluummin kissan tai kanarialinnun, hoivailuhalujensa tyydyttämiseksi. Kananmunia saa Helsingissä kaupasta, hyvin läheltä, hyvin edullisesti (halvimmillaan tuolla kananvuokran hinnalla lähes 20 kiloa!). Talvihoitoon palautettava kana palauttaa mukanaan kesän aikana hankkimansa tauditkin.
PS. Asiastahan saa melkein itsestään samanlaisen (eläinsuojelullisen) iskulauseen, joka on jo sanottu kissoista: kaupunkilainen, älä ota kesäkanaa!
-
Mehiläiskadon ja -yhdyskuntien romahtamisen syynä Euroopassa - kokemattomat harrastelijatarhaajat?
Inexperienced hobbyist beekeepers ‘major driver’ of honey bee colony losses in Europe (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/04/07/inexperienced-hobbyist-beekeepers-major-driver-honey-bee-colony-losses-europe/)
[M]odels revealed that hobbyist beekeepers with small apiaries and little experience in beekeeping had double the winter mortality rate when compared to professional beekeepers. Furthermore, honey bees kept by professional beekeepers never showed signs of disease, unlike apiaries from hobbyist beekeepers that had symptoms of bacterial infection and heavy Varroa infestation.
Our data highlight beekeeper background and apicultural practices as major drivers of honey bee colony losses.
Jos tuossa vielä olisikaan osoitettu syytä, eli varsinaisesti selitetty asiaa, niin vahva yhteys, korrelaatio, on osoitettu, jos tuhot amatöörien tarhoissa ovat (ainakin, yli) kaksinkertaiset ammattilaistarhoihin verrattuna.
Eli edelleen: kaupunkilainen (tai maalainenkaan), älä ota "kesämehiläisiäkään"!
PS. EU-komissiolla riittää intoa ja aloitteellisuutta kyllä neonikotinoidien kieltämiseksi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg9934#msg9934). Mutta eipä taida sitä löytyä mehiläisharrastuksen kieltoon.
-
Tällainen "hyvinvointimerkki" on vaivihkaa (?) siis perustettu:
Hyvinvointikorvaus siipikarjatilojen suosikiksi: Neljä viidestä haki korvausta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/hyvinvointikorvaus-siipikarjatilojen-suosikiksi-nelj%C3%A4-viidest%C3%A4-haki-korvausta-1.184882)
Eläinten hyvinvointikorvausta maksetaan toimista, jotka ylittävät peruslainsäädännön vaatimukset. Toimet voivat tarkoittaa esimerkiksi lisätilaa tai kuivikkeita eläimen karsinaan, laidunnusta kesällä ja ulkoilua talvisin tai virikkeitä, jotka estävät stressiä.
Näin kauan järjestelmä on jo ollut voimassa (lihav. HJ) ...
Aiemmin hyvinvoinnin tukeen sitouduttiin viideksi vuodeksi. Hyvinvointikorvauksen ensimmäinen sitoumusjakso oli puolitoistavuotinen eli sitä haettiin päätukihaussa keväällä 2015.
Tästä vuodesta eteenpäin siihen sitoudutaan vuodeksi kerrallaan.
... ja tuollainen pieni muutos siihen nyt tuli.
Mutta en ole nähnyt, että sitä olisi markkinoinnissa käytetty. Yhä vielä on vallalla käsitys (jota vielä mediassa usein vahvistetaan), että ainoa eläinten hyvinvoinnista kertova merkki on luomumerkki, luomusertifiointi.
Eikä siitä voi sanoa hyvin tiedotetun, jos aktiiviset eläinsuojelijat Elina Lappalainen, Laura Hänninen ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto vielä loppuvuodesta 2015 ehdottivat ja vaativat (ks. edellä) tuollaista järjestelmää - joka siis oli ollut jo siitä keväästä asti voimassa!
-
Tässä tästä kysymyksestä, monelta kantilta, myös vaihtoehtoisia strategioita pohditaan:
Hännän typistys aiheuttaa sialle kuukausien kivut (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/h%C3%A4nn%C3%A4n-typistys-aiheuttaa-sialle-kuukausien-kivut-1.185118)
Niitähän täytyy löytää, jotta tavoitteeseen päästäisiin:
Tutkimushankkeen tavoitteena oli typistämisen ja purennan aiheuttamien ongelmien ohella kartoittaa, miten ongelmaa pystyttäisiin hallitsemaan.
Tavoitteena on löytää keinoja, joilla häntien typistämiselle voitaisiin asettaa ehdoton kielto koko EU:ssa.
-
Jos tuossa vielä olisikaan osoitettu syytä, eli varsinaisesti selitetty asiaa, niin vahva yhteys, korrelaatio, on osoitettu, jos tuhot amatöörien tarhoissa ovat (ainakin, yli) kaksinkertaiset ammattilaistarhoihin verrattuna.
Eli edelleen: kaupunkilainen (tai maalainenkaan), älä ota "kesämehiläisiäkään"!
Tässä Iida Ruishalme on pyrkinyt selittämään tarkemmin syytä mehilaiskadon ja mehiläisharrastuksen syy-yhteyteen:
Hobbyist beekeeping practices and rejection of chemical treatments major driver of bee-killing Varroa mites and disease (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/04/13/hobbyist-beekeeping-practices-rejection-chemical-treatments-major-driver-bee-killing-varroa-mites-disease/)
Tuossa linkissä vielä linkki pitempään artikkeliin. Perusidea on se, että harrastajien parissa on levinnyt luomuaatteen sukuinen aate, että mehiläispesiä on hoidettava niin, että mehiläiset olisivat mahdollisimman paljon kuin luonnossa. Kun tiettyjä toimenpiteitä sen takia vältetään, nämä varroa-loiset leviävät reippaasti.
Luomumääräyksissä tätä asiaa ei luultavasti ole, mutta ideologisesti se taitaa olla hyvin lähellä: mehiläistenkin kuuluu jotenkin saada elää "lajityypillisesti"?
-
Tämä ammattimainen mehiläishoitaja USA:sta on varma siitä, että harrastelijahoitajat ovat aiheuttaneet varroapunkkien (https://fi.wikipedia.org/wiki/Varroapunkki) määrän räjähtämisen hänen alueellaan, joka on tuhonnut hänenkin (jalostuksen kannalta tärkeät) pesänsä:
Urban ‘treatment-free’ beekeeping leads to explosion in killer Varrora mites (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/04/17/urban-treatment-free-beekeeping-leads-explosion-killer-varrora-mites/)
Suomen mehiläishoitajien liitto kertoo tämän punkin torjuntatoimenpiteistä (http://www.mehilaishoitajat.fi/hoitotyot/taudit/varroapunkki/). Nuo lienevät niitä toimenpiteitä, joita tämän "treatment free" -ideologian mukaan vältellään.
-
Sama se on Suomessakin eli tuo määräys tulee ilmeisesti EU:sta:
Suojautuminen lintuinfluenssaa vastaan vie ulkokanojen munat markkinoilta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suojautuminen-lintuinfluenssaa-vastaan-vie-ulkokanojen-munat-markkinoilta-1.179956)
Tuossakaan ei mainita luomukanoja, ja tuolla edellähän oli tieto, että ne saavat säilyttää luomustatuksensa, vaikka niitä pidettäisiin sisätiloissa. Samat sanat kuin Ruotsistakin. Sillä kyllä varmaan täälläkin jatketaan sen kertomista, miten luomukanat saavat ulkoilla, vaikkeivät nekään nyt saa.
Nyt Ruotsissa ollaan jo näin pitkällä, uhka pulasta ulottuu muihinkin kuin vain ulkokanan muniin:
Lehti: Ruotsissa uhkaa munapula lintuinfluenssan takia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lehti-ruotsissa-uhkaa-munapula-lintuinfluenssan-takia-1.186477)
Ruotsissa joudutaan tuhoamaan lavoittain kananmunia, jotka on tuotettu lintuinfluenssatilalla.
Suomessa ei olla tuossa saakka, mutta tällaisen uutisen Evirakin kertoi:
SUOMEN 16. LINTUINFLUENSSATAPAUS ON VARMISTUNUT AHVENANMAALTA 27.4.2017 (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2017/suomen-16.-lintuinfluenssatapaus-on-varmistunut-ahvenanmaalta/)
Jomalasta kuolleena löydetystä merikotkasta todettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa korkeapatogeeninen eli korkeaa kuolleisuutta luonnonvaraisille linnuille ja siipikarjalle aiheuttavaa H5N8-tyypin lintuinfluenssa.
Mutta Eviran toimenpiteet ovat - ainakin vielä - asiassa maltillisia:
Evira ei perusta alueelle rajoitusvyöhykettä.
Eli ei määrää kanoja sisätiloihin.
***
Kun Heli Saavalainen haluaa (kaikkea hänen aikanaan sanomaansa täysin totena pitäen) Hesarissa elvyttää vihreän profeetan Rachel Carsonin palvonnan (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005186680.html), hän kirjoittaa muun muassa:
Suomessa DDT:n haitoista kärsi muun muassa merikotka, joka oli sukupuuton partaalla 1970-luvulla.
ÄÄNETÖN KEVÄT herättää halun uskoa ihmiskunnan ottaneen opikseen niin, että luonnon tasapainoa ei enää järkytettäisi.
Mitenköhän merikotka selviää nyt lintuinfluenssan leviämisestä? Ja millähän tavalla nyt osoitetaan, että sekin on meidän ihmisten syytä? ;D
-
Suoranaista väärää tietoa ei tässä uutisessa kerrota ...
Munien tuotanto kääntyy laskuun – luomu- ja lattiatuotanto kasvaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/munien-tuotanto-k%C3%A4%C3%A4ntyy-laskuun-luomu-ja-lattiatuotanto-kasvaa-1.187368)
... mutta tässä prosenteilla pelaamisella pystytään kuitenkin eräällä tavalla luomaan väärä käsitys.
Jos luomumunien tuotanto on kasvanut 12%, niin kasvuahan se kyllä on, mutta jos se lasketaan 5% osuudesta, on se vain 0,6 prosenttiyksikköä, eli luomumunien osuus tuon kasvun jälkeenkin on vain 5,6%. Ja virikehäkkimunien osuus 3% vähenemisen jälkeenkin yhä n. 57% eli kymmenkertainen.
-
Tässäkin pyrkimyksessä otetaan nyt huomioon tautien vaara:
Tutkimus: Avoimien ovien tilat herättävät kuluttajan luottamuksen (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tutkimus-avoimien-ovien-tilat-her%C3%A4tt%C3%A4v%C3%A4t-kuluttajan-luottamuksen-1.187179)
Tutkijat haastattelivat lähes 3 000 vierailijaa ennen tilakäyntiä ja myöhemmin sen jälkeen.
Haastattelut osoittivat, että tilakäynti muutti huomattavasti kävijöiden asenteitaan siipikarjantuotantoa kohtaan: Tutkijoiden mukaan he olivat huomattavasti vähemmän epäileviä intensiivistä tuotantoa kohtaan kuin ennen vierailua.
Avoimuuteen uskoo Pirkanmaalainen broilerintuottaja Anu-Maarit Välikoski. Häntä haastateltiin MT:ssä viime viikolla.
Välikosken tilalla taukotilaan asennettiin ikkuna, jonka kautta kuka tahansa tilalla vieraileva voi seurata aitiopaikalta broilerihallin elämää.
”Broilerituotannossa hygieniavaatimukset ovat niin tiukat, että tuotantoa on vaikea esitellä käytännössä siitä kiinnostuneille. Ikkunan kautta vierailijatkin näkevät, millaista broilerintuotanto on ja mitä broilerihallissa tapahtuu”, Välikoski totesi MT:lle.
Tulee mieleen, eivätkö valvontakamerat tulisi halvemmaksi. Niillä kun seurataan petolintujenkin elämää, ja netissä voi sitä seurata. Ja siinä tulisi kai kaksi kärpästä samalla iskulla: mahdolliset kutsumattomat eläinaktivistitkin saisi saman kameran kuvaan? Tietysti tuollaisiin tilavierailuhin voi liittyä myös tilamyyntiä, joka muuttaa tilanteen.
-
Tänä keväänä väitellyt eläinlääketieteen tohtori Leena Pohjola kertoo mietteitään tästä aiheesta ....
Mitä ajatella harrastekanoista? (https://www.hkscanagri.fi/kotitilalta-blogi/mitae-ajatella-harrastekanoista/)
... jota hänen väitöskirjansakin käsitteli. Linkki itse väitöskirjaan löytyy artikkelIn lopusta, sen kirjoittajaesittelystä.
Kanoja pidettiin pääosin munantuotannon takia, mutta usealle ne olivat myös lemmikin roolissa.
Tähän mennessä ei kuitenkaan ole viitteitä siitä, että näitä viruksia olisi levinnyt eri tuotantomuotojen välillä.
Harrastekanalat ovat pieniä ja sijaitsevat pääosin etäällä tuotantokanaloista, mikä vähentää riskiä tautien siirtymiselle. Tuotantosiipikarjan omistaja kykenee oman hyvän, jokapäiväisen tautisuojauksen avulla estämään tautien siirtymisen halliin sisälle.
Mutta edellä 02.04.17 mainitulla kesäkanatoiminnalla tätä riskiä varmaankin kasvatetaan.
-
Eduskuntaankin on tullut eläinten (sikojen) ulkoilumahdollisuuksien turvaamisen lisäksi tämä huoli:
Kansanedustaja vaatii lisäsuojaa sikojen ulkotarhoihin – ASF-uhka nyt suurimmillaan (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kansanedustaja-vaatii-lis%C3%A4suojaa-sikojen-ulkotarhoihin-asf-uhka-nyt-suurimmillaan-1.189508)
Hänkin kiinnittää huomiota tähän:
Hakasen mielestä afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjumiseksi ei riitä, että suojauksesta huolehditaan vain Itä-Suomessa.
"On liian ruusuista ajatella, että taudin riski olisi vain itärajalla.”
Hakasella itsellään on sikatila Sastamalassa. Hän korostaa, että ASF:n torjumiseksi on tehty monia toimenpiteitä, mutta ulkotarhoihin liittyy yhä vakavia riskejä.
Hän heittää pallon maa- ja metsätalousministeriölle. Ministeriön tulisi tehdä "linjauksia aitauksien vahvistamisesta koko maassa pelkän itärajan sijaan".
Jonka me edellä ilmaisimme jotenkin siihen tapaan, että osaavatko ne villisiat varmasti lukea ja onko niillä matkamittari, että ne tietävät, miten kauas ne ovat maamme itärajalta kulkeneet. Kun niitä on havaittu aika kaukana lännessäkin, vaikkeivät ne tiettävästi täällä talvea selviäkään, ilman ruokintaa.
-
Vaikka sitä pidetään yleensä hiukan huonona, tyhmänylpeänä käytöksenä sanoa, että mitä minä sanoin, niin sanon nyt, että mitä minä sanoin:
Luomusiat määrättäneen sisälle ensi vuoden alusta lukien (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomusiat-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4tt%C3%A4neen-sis%C3%A4lle-ensi-vuoden-alusta-lukien-1.189832)
-
Onhan se tietysti näinkin, tämäkin on näkökulma:
Mikko Välttilä: Jos luomusika ei ulkoile, luomu on enää kemikaalikammoisen rauhoittelua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mikko-v%C3%A4lttil%C3%A4-jos-luomusika-ei-ulkoile-luomu-on-en%C3%A4%C3%A4-kemikaalikammoisen-rauhoittelua-1.190275)
Kaikkien hyväksyttävissä olevat ratkaisut ovat kyllä vähissä, jos ja kun sikojen sisäulkoiluhalleja kuitenkaan tuskin rakennetaan.
Tämä tietty epäjohdonmukaisuus lakiluonnoksessa on myös huomio sinänsä:
"Toisaalta, jos niitä ulkoilun mahdollistavia sikaloita on maassa harvemmassa kuin lentokenttiä, en tiedä kuinka valtava se riski niiden kohdalla edes on. Kuitenkin villi- ja villasiat rajattaisiin tämän päätöksen ulkopuolelle ja sikoja nekin ovat. "
Välttiläkin toki tuossa tunnistaa sen puun ja kuoren, jonka välissä asiassa ollaan.
-
Tässä jotain hyvin konkreettista, mitä jokainen voi tehdä eläinten hyvinvoinnin hyväksi:
5 000 ruotsalaislehmää vuodessa kuolee juomatölkkien takia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/5-000-ruotsalaislehm%C3%A4%C3%A4-vuodessa-kuolee-juomat%C3%B6lkkien-takia-1.191131)
Ja myös hyvin helppoa, halpaa ja yksinkertaista: palauta tölkkisi kauppaan. Tölkit ovat vielä kevyitä, joten niitä jaksaa kantaa, ja kassillisella tyhjiä saa jo, juomasta vähän riippuen, yhden tai muutaman täytenä takaisin.
Toisaalta tulee mieleen, eikö nykyaikana osattaisi tehdä jotain näille koneillekin:
Sieltä ne joutuvat korjuukoneisiin ja pilkkoutuvat veitsimäisen teräviksi kappaleiksi rehun sekaan.
Kun luomuviljelyn puolella jo kerrotaan koneista, jotka osaavat tunnistaa (mekaanisesti) poistettavan rikkaruohon viljelykasvista, ei luulisi olevan mahdotonta kehittää konetta, joka erottaisi juomatölkin heinästä. Juu, tottakai kyse on myös hinnasta. Mutta kyllä 5000 lehmääkin jotain maksaa. Ja jopa tuon tunnistamisen vaihekin on tavallaan samantekevä: toimisihan asia niinkin, että jollakin kurin ne metallinkappaleet havaittaisin myöhemminkin rehussa ja saataisin poistettua siitä.
-
Myös Animalia on ottanut asiaan kantaa ja vetoaa myös tuohon tiettyyn epäjohdonmukaisuuteen luonnoksessa, jossa kuitenkin eräille sioille ulkoilu sallitaan, turvatoimenpiteiden jälkeen:
Ministeriö haluaa sioille ulkoilukiellon (http://animalia.fi/2017/05/ministerio-kieltaisi-sikojen-ulkoilun/)
”Olisi oikeudenmukaista, että samat periaatteet koskisivat kaikkia tiloja. Myös muiden kuin villi- ja villasikojen ulkona pitämisen tulee jatkossakin olla sallittua, mikäli niiden aitaukset ovat uusien vaatimusten mukaiset. Myös aitojen rakentamiseen tarkoitettu tuki tulisi ehdottomasti ulottaa kaikille tiloille, joissa sikoja kasvatetaan ulkona”, [Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi] Kivekäs sanoo.
Myöskään SEY:n mielestä tuo ei ole "oikea tapa":
JÄRJESTÖT: SIKOJEN ULKOILUTUSKIELTO ISKISI RAJUSTI LUOMUTILOIHIN (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3727746-jarjestot-sikojen-ulkoilutuskielto-iskisi-rajusti-luomutiloihin)
Otsikko tulee siitä, että vaikka luomustatus säilyisikin, niin:
Ulkoilutuskielto iskisi rajusti luomutiloihin, sillä eläinten ulkoilutus on luomun keskeinen myyntivaltti.
Mutta kyllä SEY muistaa nämä muutkin tilat:
Myös yhä useampi ei-luomutuotantoon kuuluva sikatila on viime vuosina erikoistunut sikojen hyvinvointiin ja alkanut ulkoiluttaa sikojaan. Muutos tuhoaisi SEY:n arvion mukaan positiivisen sikojen hyvinvointikehityksen, jota kuluttajatkin toivovat.
Joilla siis oikeastaan ainoa myyntivaltti on tämä ulkoilutus. Eikä siis voi olla sellaista sertifiointia, joka kuitenkin säilyisi, mahdollisen lainmuutoksen jälkeen.
Nuo parannetut aitaukset ovat varmasti halvempia kuin leikilläni esittämäni sikojen ulkoiluhallit. Mutta jotain nekin maksavat - ja tuossahan on jo aloitettu vääntö siitä, kuka sen maksaisi. Kaikki kuluttajat eivät varmaankaan toivo sianlihalle lisähintaa.
-
Mutta olisiko Suomi tässäkin suhteessa täysin erilainen kuin Ruotsi:
Tölkkien tappamat lehmät ovat vieras ilmiö eläinlääkäreille – "En ole eläissäni törmännyt sellaiseen tapaukseen" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/t%C3%B6lkkien-tappamat-lehm%C3%A4t-ovat-vieras-ilmi%C3%B6-el%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4reille-en-ole-el%C3%A4iss%C3%A4ni-t%C3%B6rm%C3%A4nnyt-sellaiseen-tapaukseen-1.191672)
-
Kompromisseihin on valmiutta:
Sika-ala on valmis luopumaan tiineytyshäkeistä siirtymäajalla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/sika-ala-on-valmis-luopumaan-tiineytysh%C3%A4keist%C3%A4-siirtym%C3%A4ajalla-1.192013)
Ja näinkin on:
Tanskassakin siirtymäaika on 20 vuotta, Ylikännö huomauttaa. Siellä siirtymäaika alkoi vuonna 2015.
Mutta vieläkin on kysyttävä, miksei EU anna näitä normeja? Ja valvo niitä (saparoiden typistys)!
-
Tästä puuttuu se viimeinen askel ajatuskulun saattamisessa loogiseen loppuunsa:
Eläinsuojelukeskus Tuulispää auttaa heitteille jätettyjä tuotantoeläimiä – puhelin soi päivittäin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/el%C3%A4insuojelukeskus-tuulisp%C3%A4%C3%A4-auttaa-heitteille-j%C3%A4tettyj%C3%A4-tuotantoel%C3%A4imi%C3%A4-puhelin-soi-p%C3%A4ivitt%C3%A4in-1.192118)
Vaikka veganismi on viime vuosina noussut toden teolla valtavirtaan, Anttonen tietää, että muutokset ruokailu- ja tuotantotottumuksissa tapahtuvat hitaasti.
”Eläinten määrä pitäisi saada laskuun. Minun puolestani broileri voisi kuolla sukupuuttoon. Se on niin sairas, ettei se selviäisi luonnossa hetkeäkään.”
Nimittäin siinä on se, että jos veganismi todella voittaa ja jyrää, ei juuri jää enää mitään eläinsuojeltavaa. Ei broilereita mutta ei mitään muutakaan. Sillä vaikka Anttonen kuinka näkisi asian näin ....
”Jako lemmikkeihin ja tuotantoeläimiin on täysin ihmisen keksimä. Se on myös täysin kulttuurisidonnainen. Joissain maissa syödään koiria ja kissoja, ja joissain maissa ei syödä lehmiä.”
... niin on erittäin epätodennäköistä, käytännössä, että kukaan Suomesa ottaisi sonnin tai lehmän lemmikikseen, vailla muuta tarkoitusta. Kaupungissa nyt ainakaan, mutta tuskinpa maallakaan. *) Vaikka eräs karannut sonni takavuosina teki itsestään jopa legendan (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Liekki-sonni) pärjäämällä jonkin aikaa luonnossa ihan itsekseen, talvea ei sekään joutunut lopulta kohtaamaan.
Ehkä jo toistan, mutta on kyllä kysyttävä, miten veganismi edes olisi noussut "valtavirtaan", ja "toden teolla", ja "viime vuosina", jos v. 2016 saavutettiin Suomessa lihan myynnissä kaikkien aikojen ennätys?
________
*) kyseistä Anttosta ja ehkäpä muutamaa muuta lukuunottamatta. Mutta ilmaista tai halpaa tuo ei ole:
Varsinainen rahoitus tulee kuitenkin yhdistyksen jäsen- ja kummimaksuista, keräyksistä, lahjoituksista ja yritysyhteistyöstä. Eläinoikeusjärjestöt kuten Animalia ja Oikeutta eläimille ovat myös tärkeässä roolissa.
Kissanruoan ja -hiekan pystyy kuka tahansa kustantamaan, yksin, ilman yhdistystä tai liikeyritystä taustaryhmänään (lisäys 6.6.17)
-
Eläinsuojeluväen protestit auttoivat, menivät läpi:
Ministeriö: Kaikkia sikoja saa pitää edelleen ulkona – tappavaa sikaruttoa vastaan taistellaan tupla-aidoin (https://yle.fi/uutiset/3-9649553)
Valitun keinon tehosta ei tuossa ole arviota, mutta kyllä siitä, paljonko se karkeasti maksaa. Plus myös siitä, millaiset summat kaiken kaikkiaan ovat pelissä:
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton kotieläinasiamies Jukka Rantala sanoi Ylen aamu-tv:ssä, että yksikin sikaruttotapaus Suomessa voisi seisauttaa viennin.
Sikaruton on arvioitu voivan aiheuttaa lähes 40 miljoonan euron tappiot sika-alalle.
Tukia kaksinkertaiseen aitaukseen
Ylen aamu-tv:ssä ollut maatalousyrittäjä Mikko Välttilä arvioi tupla-aitauksen kustantavan hänelle tuhansia euroja. Aaltonen vastasi tähän, että uudessa asetusluonnoksessa tämä on huomioitu.
– Valtion tukia on järjestelty juuri tätä silmällä pitäen, ettei tilanne olisi kohtuuton, Aaltonen sanoo.
Eli kerrotaan, että ainakin osin kulut suunnitellaan kaikkien maksettaviksi. Kovin suurista rahamääristä ei tosin ilmeisesti ole kyse, jos luomusikatiloja on Suomessa vain 14. Sikojaan muutoin ulkoiluttavien tilojen määrästä ei ole virallista lukua. Varmaan siinä vaiheessa sekin luku tiedetään, jos/kun tuo ehdotus muuttuu budjettiesitykseksi.
-
Vai mitä tuossa oikein päätettiin? Luomuliitto jo uhkui (voiton)riemua (http://www.luomuliitto.fi/sikojen-ulkoilukielto-saatiin-torjuttua/) asiassa, mutta nyt taas valittaa asiasta:
Luomuliitto: Sikojen ulkoilukielto ei ole perusteltua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomuliitto-sikojen-ulkoilukielto-ei-ole-perusteltua-1.192598)
Ministeriö on myöntämässä avustusta villi- ja villasikatiloille suoja-aitojen rakentamiseksi. Aitausavustusta tulee myöntää myös luomusikatiloille, vaatii Luomuliitto.
Eikö niin sitten jo kerrottu tehtävän? Katsotaanpa ministeriön omaa uutista:
Afrikkalaisen sikaruton torjuntaan uusia keinoja (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/afrikkalaisen-sikaruton-torjuntaan-uusia-keinoja)
Asetuksessa kiellettäisiin sikojen ulkonapito, muuten kuin sellaisilla ulkonapitoalueilla, jotka on aidattu niin, että siat eivät pääse kosketuksiin luonnonvaraisena elävien villisikojen kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaisi kahdelta puolen sähköaidalla vahvistettua aitaa, kahta erillistä aitaa tai muuta riittävän vankkarakenteista aitaa.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee lisäksi sikojen ulkotarhojen suoja-aidoille myönnettävää avustusta. Tulevan asetuksen nojalla voitaisiin myöntää maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) varoista tukea aitaamiselle niin, että sikoja voidaan jatkossakin pitää ulkona. Tuetuille aidoille tulisi rakennevaatimukset.
Minusta siinä mainitaan vain tämä poikkeus:
Harraste-eläiminä pidettäville minisikojen tarhoille ei kuitenkaan valtiontukea myönnettäisi, mutta myös minisikoja voitaisiin pitää ulkona, jos niiden aitaus on rakennettu vastaavalla tavalla.
-
Ei, Luomuliitto oli sittenkin oikeassa. Tämän asetusluonnoksen (http://mmm.fi/documents/1410837/1894060/Sikojen+ulkonapito+lausuntopyynt%C3%B6+FI.pdf/3a773e93-75c7-47ab-9b54-8b7bb789a77f) 1. pykälässä soveltamisalasta rajataan asia koskemaan villi- ja villasikatarhoja!
Nyt meillä on harvinainen mahdollisuus olla solidaarisia Luomuliitolle: ei tuossa ole mitään järkeä. Jos tuollainen päätös tehdään, niin kyllä sen pitäisi koskea myös luomusikoja, ja myös muita ulkoilevia tavallisia sikojakin.*) Vaikkeivät siat kansalaisia olekaan, niin kyllä tuossa kulman kautta on kyse kaikkien kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta! ;D
Ellei tällaista laillista mahdollisuutta luomu- ja vapaiden sikojen tiloille tarjota, se luultavasti voi johtaa "kansalaistottelemattomuuteen" eli siat päästetään kuitenkin ulkoilemaan. Joka lisää riskejä itse sikaruton suhteen. Tai sitten ne maat, joissa tällasta ulkoilurajoitusta ei ole, ottavat siitä mainosvaltin? Ja tuonti kasvaa? **)
Sen lisäksi tuo on MMM:ltä aivan kelvotonta tiedottamista. Olisi tuo rajaus pitänyt kyllä heti kertoa asiaa koskevassa uutisessakin!
___________
*) edellähän on jo arvioitu, että eivät ne kokonaiskustannuksia luultavasti edes kovasti siitä kasvaisi. Harraste-eläimien suhteen emme sano mitään, nihkeä asenteemme niihin ei ole muuttunut. Vai mitä?
**) ja mikä erityinen velvollisuus meillä olisi tukea "herrojen" villisikaharrastustakaan? Jos luomusikojen tukeminenkin kyllä maksaa. Ei-luomujen "vapaiden" tavanomaisten sikojen kasvattamiseen tuo iskee pahiten, niillähän ei sitten voi olla sellaista statusta, jonka voisi säilyttää (päinvastoin kuin on luomusikojen kohdalla).
-
Nyt se ehdotus sitten tuli:
Tällainen on uusi eläinsuojelulaki: kivunlievitys pakolliseksi, sonnien parressa pito ja tiineytyshäkit kieltoon (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/t%C3%A4llainen-on-uusi-el%C3%A4insuojelulaki-kivunlievitys-pakolliseksi-sonnien-parressa-pito-ja-tiineytysh%C3%A4kit-kieltoon-1.192789)
Tuo on sen verran iso kokonaisuus, että täytynee siihen nyt rauhassa tutustua, ennen kuin otamme mitään kantaa. SEY on tietysti koko ajan meitäkin tarkemmin seurannut prosessia, ja kommentoi heti:
SEY eläinsuojelulaista: "Esitetty linjaus vaarantaa eläinten hyvinvoinnin" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/sey-el%C3%A4insuojelulaista-esitetty-linjaus-vaarantaa-el%C3%A4inten-hyvinvoinnin-1.192810)
Ja Animalia siinä ohella. Molemmilla kyllä on sitten niin vahva lähtökohta, ennakkoasenne, että helppohan siitä ponnistaen on välittömästikin kantaa ottaa.
Olen kyllä yllättynyt, ettei parsinavetoiden kielto (pitkällä) siirtymäajalla ei tullut mukaan, kuvittelin sen ehdotuksen olevan vahvoilla.
-
Tämä asia selkenee hissukseen:
Siat saavat sittenkin ulkoilla, mutta tiukoissa aidoissa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/siat-saavat-sittenkin-ulkoilla-mutta-tiukoissa-aidoissa-1.192910)
Maatalouden kehittämisrahaston (makera) käyttösuunnitelmassa on varattu 1,2 miljoonaa euroa sikojen ulkoilun mahdollistavien aitojen rakentamisen tukemiseen. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan, että sikojen täysi ulkoilukielto ei tule sellaisenaan voimaan, vaan asetusta on muokattu lausuntokierroksen jälkeen.
(lihav. HJ)
Ja edelleen:
Sikoja ulkoilutetaan yleisimmin luomutiloilla, jossa se kuuluu luonnonmukaisen tuotannon ehtoihin, sekä pienemmillä free-range sikatiloilla.
Niin myös MMM:n sivulla nyt lukee:
Maa- ja metsätalousministeriö järjesti asetusluonnoksista lausuntokierroksen 16.5. - 30.5.2017. Lausuntojen määräaika jouduttiin asettamaan näin lyhyeksi asian kiireellisyyden vuoksi. Lausuntopalautteen perusteella asetuksia on muokattu siten, että aitausvaatimuksia on tiukennettu, mutta sikojen ulkonapito tullaan sallimaan kaikille sioille asetuksessa määritellyin edellytyksin.
(lihav. HJ)
Loppu hyvin, kaikki hyvin, kun väärinkäsitys näin on selvinnyt. Eikä tuo 1,2 miljoonaa euroa lopulta ole sietämätön lisä jo maksamiimme kustannuksiin, vain n. 22 senttiä per kansalainen.
-
Helsingin uutiset kertoo seuraavaa Iltalehden uutisen perusteella:
"Vihreät huolissaan hyönteisistä – IL: Eivät sovi ruuaksi henkisten kykyjensä takia
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/529015-vihreat-huolissaan-hyonteisista-il-eivat-sovi-ruuaksi-henkisten-kykyjensa-takia
Toiveista huolimatta proteiinirikasta hyönteisravintoa kokouksessa ei tarjoilla, sillä puolueessa sitä pidetään eettisesti arveluttavana ruokana. Asiasta kertoo Iltalehti.
IL:n mukaan vihreissä ei sytytä hyönteisruokaan, mutta asiaa ollaan valmiita harkitsemaan uudelleen, kun hyönteisravinto hyväksytään elintarvikkeena.
Hyönteisravintoa on joissakin tutkija-arvioissa pidetty "tulevaisuuden ruokana". Sen ympäristövaikutukset ovat pieniä etenkin lihantuotantoon verrattuna.
Vihreiden puoluehallituksen hyönteisruokaa koskevassa päätöksessä kuitenkin todetaan, että viime aikaiset tutkimukset ovat todenneet hyönteiset ajatteleviksi olennoiksi.
– Hyönteiset tai osa niistä on kognitiivisesti kyvykkäitä, vihreiden puoluehallitus huomauttaa.
Sanakirjamääritelmän mukaan kognitio tarkoittaa tietokykyyn liittyvää ajattelua tai korkeampia henkisiä toimintoja."
-
Varmaan tämä tuo maatiloille jotain tuloja ...
Helsinkiläisiin iski kesäkanakuume – kanoja vuokrataan maatiloilta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/helsinkil%C3%A4isiin-iski-kes%C3%A4kanakuume-kanoja-vuokrataan-maatiloilta-1.183684)
... mutta en silti suhtautuisi asiaan noin innostuneesti ja kritiikittä kuin MT. Ks. edellä, erityisesti 24.01.17 esitetty perustelu asiaa eli harrastekanoja vastaan.
[...]
PS. Asiastahan saa melkein itsestään samanlaisen (eläinsuojelullisen) iskulauseen, joka on jo sanottu kissoista: kaupunkilainen, älä ota kesäkanaa!
Tämä maatalousnäyttelystä kertova uutinen ...
Farmarissa torjutaan eläintauteja tupla-aidoin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/farmarissa-torjutaan-el%C3%A4intauteja-tupla-aidoin-1.193448)
... vahvistaa näissä kohdissaan sen, että olin tuossa oikeilla jäljillä:
Näyttelyssä olleet siat eivät enää palaa tuotantoeläinsikalaan mahdollisten tautiriskien takia.
”Myöskään tuotantosiipikarja ei enää palaa tuotantoeläintiloille. Harrastajaparvet voivat palata, mutta omistajat tietävät mahdolliset riskit. Harrastajaparvet ovat todella pieniä verrattuna tuotantoeläinparviin.”
-
Vihreiden puoluehallituksen hyönteisruokaa koskevassa päätöksessä kuitenkin todetaan, että viime aikaiset tutkimukset ovat todenneet hyönteiset ajatteleviksi olennoiksi.
– Hyönteiset tai osa niistä on kognitiivisesti kyvykkäitä, vihreiden puoluehallitus huomauttaa.
Sanakirjamääritelmän mukaan kognitio tarkoittaa tietokykyyn liittyvää ajattelua tai korkeampia henkisiä toimintoja."
Yhä vaikeammaksi menee. Vielä kymmenkunta vuotta sitten asia oli vihreille ihan varmasti näin:
Hyönteiset ovat ilmastonystävän kesäherkku (http://www.vihrealanka.fi/lanka-200825/hyonteiset-ovat-ilmastonystavan-kesaherkku)
Sitten tuohon tulee se, jo täällä mainittu paradoksi, että kasvisruoan tuotannossa itse asiassa tapetaan enemmän eläimiä, ja juuri hyönteisiä, kuin eläinruoan tuotannossa.
Koska vihreät tuskin kuitenkaan ehdottavat ihmisille eli puoluekokousväelle täyttä ja ehdotonta syömättömyyttä, kriteeri lienee siinä kohdassa, että jos hyönteinen on niin tyhmä, että ei osaa edes hirvittävän isoa leikkuupuimuria (https://fi.wikipedia.org/wiki/Leikkuupuimuri) vältellä, silloin se ei ole "kognitiivisesti kyvykäs" ja sopii siis syötäväksi? ;D
-
Tästä Luonnon päivästä ja luomusta olemme jo yleisemmin keskustelleet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=597.msg8716#msg8716), mutta minusta tämä on tässä tilanteessa peräti kummallista, jopa pöyristyttävää (vertaa edellä, lihav. tässä HJ):
Ennätysmäärä luomutiloja avoinna Luonnon päivänä 26.8. (http://proluomu.fi/ennatysmaara-luomutiloja-avoinna-luonnon-paivana-26-8/)
Lisäksi tapahtuman luomutilat edustavat useampia tuotantosuuntia kuin aiemmin, sillä ovensa avaa muun muassa kaksi luomusikatilaa ja luomumansikkatila.
Antaako MMM nyt sitten luvan ja tukensa sille, että tämän satunnaisen happeningin takia otetaan noin 40 miljoonan euron riski? Edellä on jo siteerattu arviota, että yksikin sikaruttotapaus voi keskeyttää esim. viennin.
-
Vaaran kai piti olla jo ohi, mutta taas on näin:
Laulujoutsenella lintuinfluenssaa Sastamalassa (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2017/laulujoutsenella-lintuinfluenssaa-sastamalassa/)
Siipikarjan ulkonapitokielto päättyi toukokuun lopussa, mutta Evira suosittelee, että siipikarja pidetään sisällä tai muulla tavoin pyritään estämään suorat ja epäsuorat kontaktit luonnonvaraisiin lintuihin.
-
Samoja seurauksia pelätään kuin sikojenkin kohdalla:
Siipikarjaliitto pitää lintuinfluenssauhkaa vakavana – Sastamalasta löytyi sairastunut laulujoutsen (https://yle.fi/uutiset/3-9687497)
– Olemme yhä isomman uhkan edessä, Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina sanoo.
Hamina viittaa siihen, että jos lintuinfluenssa tarttuisi tuotantoeläimiin, seuraukset olisivat järeät: vienti loppuisi tyystin ja siipikarjan kuolleisuus olisi suurta. Tappiot olisivat sen mukaiset.
On jo näin:
Ruotsissa tartuntoja kanoissa
– Me olemme vielä säästyneet taudilta, mutta Ruotsissa ensimmäiset sairastumiset munintakanaloissa ovat jo tapahtuneet, ensimmäinen marraskuussa ja toinen huhtikuussa, Hamina kertoo.
Artikkelissa kuvataan siitten melko monimutkaiset suojaustoimenpiteet, ja esitetään hurskas toivomus:
Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina toivoo myös, että suojaussuositukset tavoittavat kotikanaloita pitävät kanaharrastajat. Suomessa on useita tuhansia kotikanaloita.
– Toivotaan, että kanaharrastajat ovat myös vastuullisia ja tarvittavat varotoimet muistetaan tehdä, Hamina sanoo.
Olemme täällä jo esittäneet radikaalin vaihtoehtomme tämän kanaharrastuksen osalta.
Siitäkin politiikasta olemme jo sanamme sanoneet, että Evira tyytyy suositteluun. Vertaus: liikenneministeriö suosittelee, että ajoneuvoja ajetaan tien oikeata laitaa? Kuitenkin niin, että toukokuun loppuun asti vasemmalla puolella ajaminen on kiellettyä?
-
Näin sitten jo sovitusti tehdään:
Sikojen ulkotarhoille vaatimukset ja valtion tukea rakentamiseen (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sikojen-ulkotarhoille-vaatimukset-ja-valtion-tukea-rakentamiseen)
Ja syytä onkin, jos tuon taudin liikkeet ovat näin arvaamattomia:
Afrikkalainen sikarutto levisi Tšekkeihin – tauti saattoi livahtaa maahan ihmisten mukana (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/afrikkalainen-sikarutto-levisi-t%C5%A1ekkeihin-tauti-saattoi-livahtaa-maahan-ihmisten-mukana-1.196252)
On mahdollista, että afrikkalainen sikarutto kulkeutui Tšekkiin ihmisten mukana, koska sitä ei ole todettu naapurivaltio Slovakiassa, ETT kertoo.
Vielä olisi MMM:llä aikaa vetää tukensa pois avoimien ovien luomusikatiloilta Luonnon päivänä 26.8.17.
-
Kiistaa ja jupinaa on oikeista ja tehokkaista toimenpiteistä yhä vielä:
Sikaruttoasetuksessa on porsaanreikiä (http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3582839/Sikaruttoasetuksessa+on+porsaanreikia)
Sikatilallisten mielestä suoja-aidat ovat näennäinen suoja afrikkalaista sikaruttoa vastaan. Todellinen vaara piilee rehussa ja kuivikkeissa.
Villisikoja ei säälitä, niille tarjotaan veristä loppuratkaisua:
Suoja-aitojen rakentamisen sijaan ongelma voitaisiin Nymanin mielestä ratkaista karsimalla suomalaista villisikakantaa. Vaihtoehdosta on keskusteltu ministeriössäkin.
– Mielestäni se on ainoa realistinen ratkaisu. Villisikakanta on osittain kasvanut tarhoista karanneiden sikojen vuoksi. Kaikki ne eivät ole täällä luonnollisesti, Nyman sanoo.
Luonnollisesti? Sikarutto tuskin välttää niitä villisikoja, jotka ovat ihan luonnollisesti tänne tulleet?
***
Ohimennen saadaan tietoa myös siitä, mitä luomusikojen ruokkiminen merkitsee:
Nymanin tilan tuotanto on luomua, mikä tarkoittaa sitä, että myös rehulle on tarkkoja vaatimuksia. Jos Nymanin tilan 200 emakkoa ja niiden porsaita haluttaisiin ruokkia omalla rehulla, pitäisi rehua kasvaa noin 500 hehtaarin kokoisella alueella. Luomusikaloita on Varsinais-Suomessa kolme, ja Suomessa arviolta reilut kymmenen. Kaikkiaan maakunnassa on 283 sikalaa.
Eipä siis ole luomusikatila mainoskuvien pieni söpö idylli ruokinnankaan osalta. Ja ainakin tuolla tilalla tuo merkitsee siis juuri sitä rehun ja kuivikkeiden liikennettä, josta ko. tilallinen oli huolestunut.
Olisi kiva saada vertailutietoa tuostakin asiasta tavanomaisista sikaloista. Varmasti sitä on olemassa, mutta siis minulla ei ole.
-
Mutta olisiko Suomi tässäkin suhteessa täysin erilainen kuin Ruotsi:
Tölkkien tappamat lehmät ovat vieras ilmiö eläinlääkäreille – "En ole eläissäni törmännyt sellaiseen tapaukseen" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/t%C3%B6lkkien-tappamat-lehm%C3%A4t-ovat-vieras-ilmi%C3%B6-el%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4reille-en-ole-el%C3%A4iss%C3%A4ni-t%C3%B6rm%C3%A4nnyt-sellaiseen-tapaukseen-1.191672)
Mutta nyt, kun asiaa on tarkemmin selvitetty, näyttääkin tältä:
Kyselyn yllättävä tulos: Juomatölkit tappavat lehmiä lähes joka kolmannella nautatilalla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kyselyn-yll%C3%A4tt%C3%A4v%C3%A4-tulos-juomat%C3%B6lkit-tappavat-lehmi%C3%A4-l%C3%A4hes-joka-kolmannella-nautatilalla-1.198940)
Vaikka nämä näin erilaiset arviot hiukan ihmetyttävätkin, ei ole mitään syytä olla tukematta tätä kampanjaa:
Roska päivässä -liikkeen ja Mtech Digital Solutions Oy:n somekampanja: Tölkki tappaa lehmän – kerää tölkit pois! (https://www.epressi.com/tiedotteet/maatalous/roska-paivassa-liikkeen-ja-mtech-digital-solutions-oyn-somekampanja-tolkki-tappaa-lehman-keraa-tolkit-pois.html)
(Saako samalla lähettää terveisiä? Ai saa? Tuula-Maria Ahoselle, koulukaverilleni Jyväskylän ajoilta!)
-
Tässä taas esimerkki siitä, että laissa ei ole välttämättä vikaa vaan sen noudattamisessa:
Yle: Tuhannet suomalaiset lehmät eivät pääse koskaan ulos (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/yle-tuhannet-suomalaiset-lehm%C3%A4t-eiv%C3%A4t-p%C3%A4%C3%A4se-koskaan-ulos-1.199225)
Lypsylehmien ulkoilu on yhä usein puutteellista, vaikka eläinsuojelulaki on määrännyt naudoille jaloittelumahdollisuuden kesäisin jo yli kymmenen vuoden ajan, kertoo Yle.
Ylen mukaan sekä valvovat viranomaiset että meijerit ovat saaneet lukuisia yhteydenottoja karjoista, joiden tiedetään elävän navetassa pääsemättä jaloittelemaan. Yhteydenottojen paljouden vuoksi Itä-Suomen aluehallintovirasto valvoo lehmien ulkoilumahdollisuuksia tänä kesänä tehostetusti.
Tietysti voi kysyä, että miksi sitä ei noudateta? Olisiko muita keinoja kuin tuo aika raskas valvonta? Suuremmat - positiiviset tai negatiiviset - sanktiot, ehkä? Onhan valiteltu sitä, että Suomessa säädetään paljon lakeja, joiden noudattamisesta tai noudattamatta jättämisestä ei seuraa yhtään mitään. Miten on tämä asia eläinsuojelulaissa?
-
Tämä menee kyllä asian eli otsikon vierestä, mutta tulee kyllä mieleen, että me selviämme sentään helpolla omien eläinaktivistiemme kanssa:
Intia kohisee ”lehmien suojelujoukkojen” tekemistä murhista – Lihaa repussaan kuljettanut 15-vuotias muslimipoika puukotettiin hengiltä viime viikolla (http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005272371.html)
Ja omien viranomaisten ja lainsäätäjienkin kanssa. Paperiversiossa oli vielä tämä lisätieto:
Lehmien teurastaminen on kielletty suurimmassa osassa Intian osavaltiota. Nautaeläimen teurastamisesta tai lihan hallussapidosta voi saada jopa 10 vuoden vankeusrangaistuksen.
Täällä sentään tyydytään koulujen kasvisruokapäiviin tms.
-
Tässäkin asiassa syntyi jo pientä imagokilpailua:
http://www.kaikkipaketissa.fi/2017/08/juhlapoydan-munanapit.html
Saimme maistiaiseksi myös free range eli ulkokanojen munia. Pidimme mausta valtavasti. Entä miten free range eroaa esimerkiksi luomumunista? Yksi eroavaisuus on siinä, että ulkokanalassa kanat pääsevät halutessaan ulos myös talvella, kun luomussa kanojen ulkoilukausi rajoittuu vain kesäaikaan. Jos mausta puhutaan, meidän mielestä sekä luomu- että free range -munat ovat parhaita. Toki nämä ovat niitä kuuluja makuasioita.
-
Tällainenkin yksityiskohta tai näkökulma tässä tapauksessa on:
MTK:n kotieläinasiamies Hollannin myrkkymunista: Suomalaisille pakkaamoille tuhannen taalan paikka (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-n-kotiel%C3%A4inasiamies-hollannin-myrkkymunista-suomalaisille-pakkaamoille-tuhannen-taalan-paikka-1.200546)
Tapaus alleviivaa Rantalan mukaan suomalaisten tuottajien vastuullisuutta ja tuotantoketjun hyvää ohjausta.
Riski vastaavanlaiseen tapaukseen Suomessa on Rantalan mukaan Suomessa hyvin pieni siksi, että muualla Euroopassa ulkokasvatuksen rooli on huomattavasti Suomea suurempi. Loiseläinten aiheuttaman ongelmat ovat nimittäin suurempi ongelma ulko- kuin sisäkanaloissa.
Esimerkiksi Iso-Britanniassa ulkotuotannon osuus on Rantalan arvion mukaan jopa 40 prosenttia. Sen sijaan Suomessa ulkotuotannon osuus on hyvin pieni.
Tätä koskevaan tai sivuavaan (amerikkalaiseen?) tutkimukseen on täällä muuten joskus jo viitattu: ulkokanojen vapauden hinta on jatkuva kutina.
***
Nyt on vähän epäselvää, missä määrin kielletty (ja/tai käytännössä vaarallinen) tuo aine on. Toisten tietojen mukaan se on EU:ssa sallittu aine - jopa luomuviljelyssä|
-
Maaseudun Tulevaisuus näyttää nyt takovan innokkaasti kun rauta on kuumaa. Tämähän on mitä parhain tilaisuus edistää kotimaisten kananmunien myyntiä. Vaikka niissä onkin jo valtaosa kotimaisia, mutta ehkä myös muuten lietsoa epäluuloa ulkomaista ruokaa kohtaan (jo aika mones artikkeli asiasta, siihen nähden, että Tullin mukaan näitä munia ei ole Suomeen tuotu):
Belgia myönsi tienneensä myrkyllisistä munista jo kesäkuussa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/belgia-my%C3%B6nsi-tienneens%C3%A4-myrkyllisist%C3%A4-munista-jo-kes%C3%A4kuussa-1.200691)
Vaikka sitten tulee esille, että riski tässäkin asiassa saattaa olla aika teoreettinen, kuitenkin (lihav. HJ):
Erityisesti yksi erä munia oli erityinen riski yleiselle terveydelle, virasto kertoi. Lähes 60 muun kanatilan munissa oli niin paljon hyönteismyrkkyä, että virasto varoitti, ettei lasten tulisi syödä niitä.
Saksan maatalousministerin Christian Schmidtin mukaan Hollannista on tuotu Saksaan ainakin kolme miljoonaa saastunutta kananmunaa viime viikkoina. Suurin osa niistä on myös myyty kuluttajille.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan korkeat fiproniili-pitoisuudet voivat vahingoittaa maksaa, kilpirauhasta ja munuaisia, jos myrkkyä saa ravinnon mukana suuria määriä ajan mittaan.
"Ajan mittaan" tarkoittaa tuossa pitkäaikaista altistusta.
Tässä artikkelissa (Politico) vahvistetaan edellä mainittua käsitystä fiproniilista ja luomusta, kylläkin vain näin:
Are Europe’s eggs safe to eat? (http://www.politico.eu/article/are-europes-eggs-safe-to-eat/)
Would I be alright if I bought organic eggs?
Not necessarily. The detergent illegally boosted with fipronil was originally authorized for organic farming as it was fortified only with additives such as eucalyptus and menthol. Fipronil has been found in organic eggs.
Siinä on myös realismiin pyrkiviä arvioita aiheutuneesta riskistä, myös lasten osalta.
Mutta jos tämä fiproniili on ainoa tehokas keino (onko se? Koirien ja kissojen kohdalla sitä käytetään ja se on sallittua EU:ssakin) vastustaa kirppuja, niin sitten tilanne on kanojen kannalta ikävä: ihmisten turvallisuuden takia kutina sitten vaan jatkuu! Tai sitten se kiva ulkoilu on nyt loppu?
-
Näin sitten jo sovitusti tehdään:
Sikojen ulkotarhoille vaatimukset ja valtion tukea rakentamiseen (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sikojen-ulkotarhoille-vaatimukset-ja-valtion-tukea-rakentamiseen)
Ja syytä onkin, jos tuon taudin liikkeet ovat näin arvaamattomia:
Afrikkalainen sikarutto levisi Tšekkeihin – tauti saattoi livahtaa maahan ihmisten mukana (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/afrikkalainen-sikarutto-levisi-t%C5%A1ekkeihin-tauti-saattoi-livahtaa-maahan-ihmisten-mukana-1.196252)
On mahdollista, että afrikkalainen sikarutto kulkeutui Tšekkiin ihmisten mukana, koska sitä ei ole todettu naapurivaltio Slovakiassa, ETT kertoo.
Vielä olisi MMM:llä aikaa vetää tukensa pois avoimien ovien luomusikatiloilta Luonnon päivänä 26.8.17.
Romaniastakin löytyi tautia, kotitarvesikalasta. Ja Eviran mukaan syytä yhä etsitään, eli leviämistapaa. Paikka on kaukana entisistä esiintymisalueista.
https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2017/afrikkalaista-sikaruttoa-ensi-kertaa-romaniassa/
Tauti pystyy ilmeisesti leviämään juuri ihmisten tietämättään kuljettamana? Päätettiin siellä käydä maalla mummolassa tervehtimässä myös mummon possuja? Tai sillä on joku muu salakavala tapa?
Toistaen, ehkä: yksikin ASF-tapaus voi lopettaa maan sianlihan viennin. Venäjä jo kielsi tuonnin Romaniasta heti, vaikka sillä oli tautia alueellaan jo ennestään, kerrottiin toisaalla.
-
Toivottavasti tämä yritys saa enemmän menestystä:
Sikayrittäjät vaatii EU:n laajuista saparonkatkaisukieltoa: "Tällä olisi suuri merkitys EU:n eläinsuojelulle" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/sikayritt%C3%A4j%C3%A4t-vaatii-eu-n-laajuista-saparonkatkaisukieltoa-t%C3%A4ll%C3%A4-olisi-suuri-merkitys-eu-n-el%C3%A4insuojelulle-1.201205)
Maaseutumediasta lähtenyt kansalaisaloite (ks. edellä 31.03.17) ei näytä saavan tarpeeksi kannatusilmoituksia Suomessakaan, jotta se tulisi edes eduskunnan käsittelyyn (nyt vain 1203, aika päättyy syyskuussa).
-
Jotenkin odotinkin, että tämä taas tulisi:
Aktivistit estävät teurastamoliikennettä Ruotsissa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/aktivistit-est%C3%A4v%C3%A4t-teurastamoliikennett%C3%A4-ruotsissa-1.201600)
Ei keskustelu eläinten hoito-olosuhteista, eläinsuojelulaista ym. näille riittänyt, vaikka asioissa selvästi edettiin. Amerikasta tämäkin tulee, ja tulee kyllä pian Suomeenkin. Tässä tapauksessa siellä annettiin periksi, aktivistit saivat symbolisen voiton:
Vegan activists 'blackmail' butcher into displaying sign saying killing animals is 'violent and unjust' (http://www.independent.co.uk/news/world-0/vegan-activists-local-butcher-shop-berkeley-california-window-sign-killing-animals-violent-unjust-a7878371.html)
Näyttää kuitenkin siltä, että tällä kertaa nämä radikaalit säilyttävät maltin ihmisten kohtelussa, eli mielenosoitukset ja muu toiminta näyttää olevan väkivallatonta. Mitä se ei aina parisen vuosikymmentä sitten ollut, ainakaan maailmalla.
PS. Täytyy muistaa, että luomuväki.kuuluu tässä kysymyksessä kuitenkin niin sanoakseni maltillisiin, keskilinjan kulkijoihin. Sen vaatimukset ovat periaatteessa kohtuullisia, vaikka voivatkin joissain kysymyksissä olla ärsyttävän "kiveen hakattuja", silloin kun muuttunut tilanne muuta vaatisi (esim. eläintaudit, esimerkkejä edellä).
-
Suoranaista väärää tietoa ei tässä uutisessa kerrota ...
Munien tuotanto kääntyy laskuun – luomu- ja lattiatuotanto kasvaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/munien-tuotanto-k%C3%A4%C3%A4ntyy-laskuun-luomu-ja-lattiatuotanto-kasvaa-1.187368)
... mutta tässä prosenteilla pelaamisella pystytään kuitenkin eräällä tavalla luomaan väärä käsitys.
Jos luomumunien tuotanto on kasvanut 12%, niin kasvuahan se kyllä on, mutta jos se lasketaan 5% osuudesta, on se vain 0,6 prosenttiyksikköä, eli luomumunien osuus tuon kasvun jälkeenkin on vain 5,6%. Ja virikehäkkimunien osuus 3% vähenemisen jälkeenkin yhä n. 57% eli kymmenkertainen.
Eikä siis Hesarissakaan, kun se tänään kertoo artikkelissaan "Munat tekivät komean paluun", että:
Toistaiseksi yli puolet kananmunista tuotetaan edelleen virikehäkkikanaloissa, mutta viime vuosina luomu- ja ulkokanaloissa tuotettujen munien suosio on noussut.
Sitten HS puhuu kanojen kohtelusta ja munien hinnasta, ja unohtaa taas täysin, miten luomumunien hinnanmudostuksessa ratkaisevaa on kallis luomurehu, eivät kanojen olosuhteet. Ja kuinka "toistaiseksi" on noin, jos se hinta luomumunilla tiiviisti yhä pysyy kolminkertaisena?
-
Mikään kello ei MMM:ssä sittenkään kilissyt:
Luomutilat avaavat ovensa kävijöille Luonnon päivänä 26.8. (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/luomutilat-avaavat-ovensa-kavijoille-luonnon-paivana-26-8-)
Niin ikään ensi kerran yleisölle on avoinna kaksi luomusikatilaa Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.
Vaan vielä siis viime tingassa kehotetaan ihmisiä niillä sikatiloilla vierailemaan. Jos nyt pahin skenaario toteutuu - Tsekin ja Romanian jälkeen (ks. edellä 8.8.17) - niin jonkun kyllä täytyy saada "fudut". Ja jopa enemmän.
-
Tähän ongelmaan ...
Laiduntavia lehmiä näkee yhä harvemmin – Vasemmistoliiton Sarkkinen toivoo pihattolehmillekin ulkoilua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/laiduntavia-lehmi%C3%A4-n%C3%A4kee-yh%C3%A4-harvemmin-vasemmistoliiton-sarkkinen-toivoo-pihattolehmillekin-ulkoilua-1.202732)
... etteivät pihattolehmät ulkoile tarpeeksi, oli eräällä tuntemallani tilalla (niitä on hyvin vähän) kehitetty mielestäni näppärä ratkaisu. Ulkoilulaidun oli pihattonavetan välittömässä läheisyydessä. Lehmät voivat vapaasti mennä sille. Mutta niille oli tietoisesti jätetty syy tulla välillä navettaan. Vettä oli tarjolla vain sisällä. Juomaan tullessaan lehmät tietysti muistivat myös käydä lypsyrobotissa.
Olisiko tuo niksi kirjattava Vasemmistoliiton ohjelmaan? ;)
-
Mikään kello ei MMM:ssä sittenkään kilissyt:
Luomutilat avaavat ovensa kävijöille Luonnon päivänä 26.8. (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/luomutilat-avaavat-ovensa-kavijoille-luonnon-paivana-26-8-)
Niin ikään ensi kerran yleisölle on avoinna kaksi luomusikatilaa Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.
Vaan vielä siis viime tingassa kehotetaan ihmisiä niillä sikatiloilla vierailemaan. Jos nyt pahin skenaario toteutuu - Tsekin ja Romanian jälkeen (ks. edellä 8.8.17) - niin jonkun kyllä täytyy saada "fudut". Ja jopa enemmän.
Jos nimittäin tämä näin laajaksi muodostunut bisnes loppuu kuin seinään:
Atrialta lähtee nyt sikaa Kiinaan kontti päivässä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/atrialta-l%C3%A4htee-nyt-sikaa-kiinaan-kontti-p%C3%A4iv%C3%A4ss%C3%A4-1.202719)
MT:n tuota Luonnon päivää koskevaan uutiseen laitoin ihmettelevän kommenttini. Sitä kautta se on nyt julkisesti sanottu. Mikä minä olen ammattiministeriötä ja sen ammattivirastoa neuvomaan? Enpä kai mikään, mutta ihmetellä saa, ja noin ihmettelyni oin varmasti julkinen, vaikkei meidän sivustoamme yleisesti luettaisikaan.
PS. klo 17:15: Ihan toiseen, mutta vientiin liittyvääm asiaan: kovasti mm. silloisen maatalousministeri Tiilikaisen maoinostaman luomubroilerin viennin Hongkongiin on pakko olla tuohon verrattuna hyvin mitätöntä, jos koko tuotanto Suomessa on viime vuonna ollut 180 tonnia, eli alle 10 tuollaista kontillista,
-
Hiukan HS myös jatkoi tuolla linjalla suuressa munartikkelissaan tänään:
Kananmuna on nyt trendiruokaa – tutkimukset korostavat terveellisyyttä, ja suomalaisia vaivaavan kolesteroliherkkyyden voi testata helposti (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005143458.html)
Tuo grafiikkaelementti tuossa toimii huonosti, joten poimin kulutusprosentit tähän:
0 luomumunat 5%
1 ulkomunat 2%
2 vapaan kanan munat 31%
3 virikemunat 62%
Kovasti muuten korostettiin sitä ulkona liikkumisen autuutta. Ulkokanojen osalta muistettiin mainita lintuinfluenssan aiheuttama poikkeustila - mutta ei luomukanojen osalta!
Yhtäkaikki artikkeli tarjoaa tällaista trendiä jatkossa:
Keskossa kananmunien myynti on kasvanut viimeiset yhdeksän vuotta noin kahden prosentin vuosivauhdilla, mutta luomumunien menekki kasvoi viime vuonna viisi prosenttia.
S-ryhmässä luomumunien osuus on noussut viime vuosina toistakymmentä prosenttia vuosittain, uusien ulkokananmunien menekki sitäkin enemmän. Tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa uskoo, että jatkossakin suosiotaan lisäävät tuotantotavat, joissa kanojen hyvinvointi huomioidaan.
Tänään HS jatkoi tuota artikkeliaan. Tai toisti sen:
Kananmunien menekki kasvaa, ja yhä useampi valitsee luomumunia – mutta millainen muna on kaikista eettisin? (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005348828.html)
Jo sen paperiversion 1. aukeaman johdantosivulla oli otsikko:
Yhä useampi haluaa luomumunia s. A18
Mutta mitä itse artikkelissa asiasta kerrottiin:
SUOMESSA tuotettiin viime vuonna 73 miljoonaa kiloa kananmunia. Kotimaassa tuotetuista munista noin 60 prosenttia on virikehäkkimunia. Siipikarjaliiton mukaan niiden suosio ei ole laskenut.
Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina pitää vapaan kanan muniin siirtymistä maailmanlaajuisena trendinä, jota ala seuraa tarkkaan.
”Suomessa vapaan kanan munien tuotanto on selvässä kasvussa, joten markkinasignaaleja tulkitaan näin myös meillä kotimaassa”, Hamina sanoo.
Haminan mukaan nyt eletään kymmenettä perättäistä vuotta, kun kotimaisten munien suosio on noussut. Keskivertosuomalainen syö yli 200 munaa vuodessa, jos mukaan lasketaan myös leivonnassa ja elintarvikkeissa käytetyt kananmunat.
Erityisesti luomumunien suosio on merkittävässä kasvussa.
Siinä kaikki. Tuo lause, mutta ei yhtään uutta lukua. Ja jos virikehäkkimunien myynti ei ole laskenut, ja vapaan kanan munien myynti on noussut, ei tuohon oikein paljon jää tilaa luomumunien myynnin "erityiselle" kasvulle. Mutta juuri niin HS haluaa meille (taas) kertoa. Kovin vakuuttavia lukuja ei ollut ehkä esittää: jos nuo keväällä esitetyt kasvuprosentit ovat edelleen pysyneet, olisi luomumunien osuus nyt korkeintaan jotain 6%, joka luku ei tuon toisenlaisten munien 60%:in vieressä vaikuttaisi oikein miltään?
HS kertoo käyneen näin:
KAUPPAKETJUT ovat heränneet viime aikoina kuluttajien huoleen kananmunien eettisyydestä.
Mutta kertoo sitten parin kauppaketjun tehneen päätöksen asiasta kuluttajien puolesta. Tai tässä ovat ne kuluttajat, päätös syntyi ikäänkuin tiskin alta:
OIKEUTTA eläimille -järjestön mukaan Reitangruppenin uusi linjaus syntyi eläinasiajärjestöjen kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen.
Myös eläinsuojelujärjestö Animalia on ajanut virikehäkkimunista luopumista.
Mutta niitä tuskin saa tyytyväisiksi:
Eläinsuojelujärjestö suosittelee ulko- tai luomukanalassa tuotettuja kananmunia. ”Eivät ulko- tai luomukanalatkaan ole ongelmattomia, koska kanat elävät niissä valtavissa parvissa”, Uotila huomauttaa.
Tällaisen kuluttajan HS oli löytänyt:
HS:N helsinkiläismarketissa tapaama Leena Hiltunen, 70, on yksi niistä kuluttajista, jotka kiinnittävät huomiota munien alkuperään. Hän ostaa luomumunia niiden eettisyyden takia.
”Hinta ei vaikuta. Olen tietoinen munantuotannosta, ja uskon, että luomukanaloissa kasvatetuilla kanoilla on hyvä olla”, Hiltunen sanoo.
(lihav. HJ)
Mutta kyllä sitten tällaisenkin:
Lastenvaunuissa nukkuu Jerri-vauva, jolla on viisi vanhempaa sisarusta. Kun Merra ostaa kananmunia, ostopäätökseen vaikuttaa eniten hinta. ”Jos munia ei kuluisi näin valtavasti, päätökseen vaikuttaisivat enemmän myös kanojen olot.”
***
Tautitilannetta HS ei tällä kertaa mainitse, vaikka siitäkin olisi löytynyt kaikenlaista ajankohtaista kirjoitettavaa:
Global Meat News: Venäjällä lopetettu miljoona broileria lintuinfluenssaepäilyn takia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/global-meat-news-ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4-lopetettu-miljoona-broileria-lintuinfluenssaep%C3%A4ilyn-takia-1.203715)
Lintuinfluenssan torjunnassa tärkeää on elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan tautisuojauksen ylläpito siipikarjatiloilla, siipikarjan eristäminen luonnonvaraisista vesilinnuista ja ulkomaisten maatilavierailujen jälkeisen karenssiajan noudattaminen.
Ruotsista löydetty siipikarjasta Newcastlen tautia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ruotsista-l%C3%B6ydetty-siipikarjasta-newcastlen-tautia-1.202162)
Mera:
Newcastlesjuka på gård i Kalmar (http://www.maskinbladet.se/artikel/54742/newcastlesjuka-pa-gard-i-kalmar.html)
-
Tuo Hesarin artikkeli oli paperilla otsikoitu:
"Huoli munan eettisyydestä näkyy kaupassa"
Mutta ihan oikeasti: näkyykö se? Ovatko kuluttajat siitä todella huolissaan? Jos ovat, niin jakavatko he kaikki nuo eläinsuojelujärjestöjen näkemykset? Ovatko heidän mielestään virikehäkit kauhean epäeettisiä?
Voisi ajatella, että kuluttajat eivät niitä sellaisina pidä, jos valtaosa kuitenkin niitä munia ostaa. Tai sitten tuollaista huolta ei ole, tai se ei sen enempää näy kaupassa. Myyntiluvuthan säilyvät käytännössä samoina. muutokset ovat aika mitättömiä.
Missä määrin kuluttajaa tulee stressatakaan tällaisilla moraalisilla pohdinnoilla, vielä siellä kaupassa? Eikö lainsäätäjä ole jo huolehtinut siitä, ettei kanoja kiduteta tai laiminlyödä? Pitäisikö tavallisen kuluttajan ylipäänsä kyetä arvioimaan noita hienovaraisia eroja erilaisten kanaloiden oloissa? Kun noilla leimoillakaan ei kerrota kuin yhdestä näkökulmasta kanojen hyvinvointiin, so. ulkoilumahdollisudesta. Joka ei ole ainoa huomioon otetettava asia, eikä itsessään edes yksiselitteisesti hyvä asia? Esimerkkeinä lisääntyneet sairaudet ja loiset, petoeläimet, niistä aiheutuva stressi. Kanat usein jopa tuovat esiin oman mielipiteensä asiasta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=561.msg6663#msg6663)!
-
Mitenköhän luomuväki? Hyväksyykö se keinolihan, jos solut otetaan luomueläimistä?
Sellainen keinoliha on jo olemassa: nimittäin tuo ensimmäinen erä oli kasvatettu kahden luomulehmän soluista:
http://www.cbc.ca/news/health/story/2013/08/05/technology-lab-grown-burger.htmlPost's team made the meat from shoulder muscle cells of two organically raised cows. The cells were put into a nutrient solution to help them develop into muscle tissue, and they grew into small strands of meat.
Ottamalla kantasolut luomueläimistä tutkijat varmaan ajattevat vaimentamansa kritiikkiä.
[...]
Tuskin erehdyn kun arvelen, että keinoliha tulee olemaan kova isku kaikille luomupiireille ja vähitellen muokkaa ilmapiiriä suotuisammaksi muullekin "teolliselle" tuotannolle ja geenimuuntelulle. Ympäristöhyödyt ovat valtavat ja makukin tulee olemaan jopa parempaa kuin muussa lihassa, kunhan homma kehittyy. Eikä eläinrääkkäysargumentteja voi enää käyttää samalla menestyksellä kuin ennen.
Keinolihan kehittäminen etenee ...
Scientists serve up 100% real meat, without the cruelty or carbon (https://www.weforum.org/agenda/2017/08/memphis-meat-vegetarian-humane-sustainable/)
... mutta matkaa tavoitteeseen vielä on:
Early products have been eye-wateringly expensive – the first clean-meat burger cost around $330,000 in 2013. But Memphis Meats is now producing clean meat for $40 per gram. The ultimate goal is for it to be cheaper than the least expensive conventionally produced chicken.
40 000 dollarin tai euron kilohinnalla se ei kovin kilpailukykyiseltä vielä tunnu. Vaikka hinta onkin hyvin reippaasti pudonnut. Jos tuossa vuoden 2013 hampurilaisessa oli 100 gramman pihvi, maksaisi se "enää" 4000 dollaria.
Vielä on luomubroilerikin tuohon verrattuna lähes ilmaista, köyhien ruokaa.
-
Tämä kohta tästä uutisesta (http://nttp://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/broileri-sy%C3%B6-pian-kotimaista-h%C3%A4rk%C3%A4papua-1.204935) tukee näkemystämme ja huolemme aiheellisuutta:
Saavumme Seinäjoen Alakylässä sijaitsevan broilerhallin asvaltoidulle pihalle. Sen pidemmälle ei toimittaja pääse.
En pääse näkemään hallin sisällä sirkuttavia reilun viikon ikäisiä untuvikkoja. Näin käy, kun yhdessä A-Rehun siipikarjarehujen kehittämispäällikkö Anne Rauhalan ja tilallinen Juha Kortesmäen kanssa toteamme, että tautiriski on liian suuri. Minulla on kotona parvi maatiaiskanoja, eikä harraste- tai isompienkaan kanaloiden ole hyvä olla kosketusetäisyydellä. Ei, vaikka broilertilavierailulla kävijät suojataan suoja-asuilla ja hygienialla taiten.
Vaikkei kyllä täällä esitetyssä radikaalissa muodossa, ettei noita harrastekanaloita lainkaan tarvittaisi (tai edes saisi olla), vaan ihmisten pitäsi valita lemmikkinsä toisin.
-
Vaikka poikkeuksia on, Evira ilmoittaa sen näin:
SIKOJEN ULKONAPITOKIELTO (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen-sikarutto/sikojen-ulkonapitokielto/)
Pikku hiljaa nämä määräykset kiristyvät: 1600-luvulla Turun raati päätti kieltää porvareilta sikojen päästämisen Turun kaduille. ;D
Vakavammin. Isoista rahoista on kyse:
EU:lta miljoona-apu Puolan sikatiloille (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/eu-lta-miljoona-apu-puolan-sikatiloille-1.206867)
-
Näinkin voi sitten käydä:
Sikojen hyvinvointia parantava kansalaisaloite ei kiinnostanut MTK:ta, ympäristöjärjestöjä eikä ketään muutakaan (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/sikojen-hyvinvointia-parantava-kansalaisaloite-ei-kiinnostanut-mtk-ta-ymp%C3%A4rist%C3%B6j%C3%A4rjest%C3%B6j%C3%A4-eik%C3%A4-ket%C3%A4%C3%A4n-muutakaan-1.208039)
Saparottomien sikojen tuontikielto ei saanut tukea, vaikka se olisi sekä MTK:n että ympäristöjärjestöjen toiveiden mukainen.
Me kyllä ilmoitimme ymmärryksemme tuolle aloitteelle (ks. edellä 31.3.17) mutta emme mekään voi kehua, että olisimme sitä kovin aktiivisesti tukeneet. Ehkä asia jäi sen käsityksemme alle, että eläinsuojelusäännöksien pitäisi olla koko EU:ssa yhteisiä - ja niitä myös noudatettaisiin! Jälkeenpäin ajatellen tuo kansalaisaloite läpimenneenä olisi kyllä ollut oiva demonstraatio siitäkin ja juuri siitä asiasta. Eli oikeastaan: anteeksi passiivisuutemme, Hannu Koivisto. (Vaikka varmasti esim. MTK:n tuki aloitteelle olisi tuomut kansalaisia aloitteen taakse paljon enemmän kuin pienen yhdistyksemme tuki.)
-
Mitäs tämä nyt on? Kun määrärahaa ei saada kulumaan, tehdään tällainen temppu, jotta saataisiin?
Haku avataan uudelleen – vain 36 tilaa haki tukea uusiin sika-aitauksiin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209291)
Ja puoli vuotta päätetään elää riskillä. Siis puoli vuotta kauemmin, riskihän on jo nyt olemassa. ASF ei varmasti ole mukautumat Suomen lainsäädännön rytmeihin.
Sikojen ja villisikojen ulkotarhaus on ensi vuoden alusta lähtien kokonaan kielletty afrikkalaisen sikaruton riskin vuoksi. Vaisusti sujuneen haun vuoksi ministeriö on kuitenkin nyt esittämässä ulkonapitokiellon voimaantuloa vuodenvaihteesta kesäkuun alkuun eli 1.6.2018.
Kun sikatilalliset nyt ilmeisesti hyvin laajasti ovat päättäneet noudattaa lakia luopumalla sikojen ulkonapidosta, ministeriö ei sitä hyväksykään, vaan yrittää nyt saada heidät tätä toimintaa jatkamaan?
Jos afrikkalaisen sikaruton torjunta on todella tärkeää, eikö tuo ulkoilutuskiellon aikataulu pitäisi jättää ennalleen, vaikka lisäaikaa annettaisiinkin avustuksen anomiseen?
-
Näissä väitteissä on nyt jotain outoa:
Eläinsuojelulain uudistukset jakavat mielipiteitä (http://turunseutusanomat.fi/2017/10/elainsuojelulain-uudistukset-jakavat-mielipiteita/)
Eläinten siirtäminen luomuun oli Uusitalon tilan tapa edistää myös eläinten hyvinvointia. Siellä pihattoa väljennettiin vuonna 2014 ja muita tiloja on peruskorjattu tai rakennettu eri-ikäisille vasikoille sopiviksi, ajatellen eläinten hyvinvointia, työturvallisuutta ja työn keventämistä.
Luomunautoja ei saa pääsääntöisesti pitää sisälläkään kiinni kytkettyinä, vaan ne saavat liikkua vapaasti pihattorakennuksissa. Tavanomaisessa tuotannossa karjaa on sallittua kasvattaa rakolattiapohjaisissa karsinanavetoissa, mutta luomutuotannossa se on kiellettyä.
Eihän pihatto suinkaan ole luomun yksinoikeus. Eivätkä karsina- eli parsinavetat ole luomussa kiellettyjä ja niitä myös runsaasti on. "Rakolattiapohjaisissa"? Ensi kertaa näen tuon sanan tässä eläinsuojelulakikeskustelussa. Mistä on kyse?
Yksityiskohta. Kuvatekstissä kerrotaan:
Uusitalon luomutilalla eläimet mahtuvat liikkumaan.
Mutta ne eivät juuri liiku. Valtaosa näyttää makoilevan kiltisti omassa "karsinassaan" kuvanottohetkellä. Olisiko niin, etteivät lehmät tuosta kuitenkaan pääse vapaasti ulkona käymään - siten kuin näkemässäni tavanomaisessa pihattonavetassa Pohjois-Savossa! :)
-
Pikavauhtia tuo sikojen ulkonapidon lisäaika sitten hyväksyttiin. Se oli jo MMM:n sivulla.
Mutta eikö samalla annettu maailmalle signaali, ettei Suomi tätä afrikkalaista sikaruttoa kovin vakavasti ota? Jos nyt toivottu sianlihan vienti Kiinaan tökkii ...
Euroopan unioni vajoaa sikakriisiin: Kulutus laskee ja Kiinan-vienti sakkaa
Yhdysvallat valtaa nyt Kiinan sikamarkkinoita takaisin EU:lta. (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209558)
... niin eikö jo tuossa lykkäystoimenpiteessä otettu taloudellinen riski?
Yhdysvalloissa ei tietääkseni tätä sikaruttoa ole havaittu.
-
Pro Luomun luomulihan arvoketjutyöryhmän kokouspöytäkirjasta 7.6.2017:
• Ministeriö selvittää, mitä tapahtuu luomusikojen
luomustatukselle, jos jokin luomutila ei sikaruton takia enää anna
sikojen ulkoilla. Ala seuraa tilannetta.
Odottivatko luomutilalliset mahdollisesti jotain poikkeussäännöstä, eivätkä siksi rynnänneet niitä suoja-aitoja rakentamaan? Ks edellä 12.10.17, jossa linkatussa uutisessa eivät kyllä näy erikseen luomutilat. Voin hyvin olla tässä epäilyksessäni väärässä. Sorry. jos olen. Mutta kieltämättä tuo vähän oudolta tuntuu.
-
Tämä tulos, jos totta, onkin sitten ikävämpi eläinten kannalta:
Livestock feedlots more sustainable than organic cattle grazing, research shows (https://thebreakthrough.org/index.php/voices/might-feedlots-be-the-sustainable-option)
Nimittäin eläinten laitumella kasvattaminen ei olisikaan paras tapa kasvihuonepäästöjen kannalta. Juuri se, jollaista luomussa suositaan. Ja josta sitä ylistetään.
Kysymys on maankäytöstä, metaanista ym. ym. Eikä tuo tulos ole välttämättä varma ja kaikkiin tilanteisiin ja olosuhteisiin pätevä, varoittelee tuo artikkeliin. Silti:
But ultimately, an evidence-based look of this terrain demands that we reconsider what we have cast as the traditional environmental villains. While we’re giving people the uncomfortable advice to eat less beef, we should be honest about the uncomfortable evidence in favor of feedlots.
Eli jos varoittelee ihmisiä lihansyönnin haitoista, tulisi olla rehellinen tuonkin epämukavan evidenssin suhteen. (Onko Suomen WWF (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=739.msg9696#msg9696) kuulolla?)
En huomannut tuossa, oliko asiassa eli tutkimuksessa verrattu pihattoratkaisuja.
-
Edelliseen vielä: osaan kyllä sen verran eläytyä lehmäksi tai siaksi, ettei tuo ole kiva asia, jos ihmiset toimivat tuon mukaan. Laidun tai ulkoilualue on tosi nasta| Aivanpa oikeutemme!
****
Hesarista näyttää nyt tältä:
Sikojen ja lehmien elo paranee uuden lain myötä – turkiseläimet eivät saa erityistä helpotusta oloihinsa (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005410829.html)
Tämä on tietysti ääriskenaario ...
Elomaa korostaa, että lakien tiukentamisella ei saa vaarantaa tuottajien tilannetta. ”Tuottajilla on vaikeaa tällä hetkellä. Tarkkana saa olla, ettei mennä överiksi. Niin ei voi mennä, että tuotanto loppuu Suomessa.”
... mutta olemmehan itsekin edellä vitsailleet sillä tulevaisuuskuvalla, jossa ne kaksi äärimmäisem hyvin kohdeltua eläinyksilöä (nykyisestä tuotantolajista) ovat - Korkeasaaressa. Ja ainoita lajisssaan, tässä maassa.
-
Tämä Seuran artikkeli pyrkii asiassa objektiivisuuteen ...
Tutkija: Näissä elintarvikkeissa otetaan huomioon eläinten hyvinvointi (https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/tutkija-naissa-elintarvikkeissa-otetaan-huomioon-elainten-hyvinvointi/)
... mutta tiettyä ylimääräistä puoltoa luomun suuntaan on havaittavissa.
Satun tietämään, itse asian nähneenä, että tämä ei välttämättä pidä paikaansa:
Luomumaidon tuotannossa lehmällä on enemmän tilaa käytössään ja se pääsee pihatosta kesällä laitumelle, toisin kuin tavanomaisen maidontuotannon pihattonaudat.
Ulkoilumahdollisuus on toteutettavissa myös tavanomaisessa pihatossa. Tilastoja, kuinka asiassa yleensä tehdään, ei nyt tähän hätään ole. Se tieto kyllä on, joka tuli jo edelläkin esille, että kaikki luomunavetat eivät kyllä ole pihattoja (jonka käsityksen tuosta lauseesta voi saada.)
Tutkija ei tuossa tarkastele sitä, mikä on tämän ostoksilla tapahtuvan eläinsuojelun hinta, eikä siten myöskään, mistä se luomulihassa muodostuu. Myöskään hän ei ota esille, minkälaisia käytännön mahdollisuuksia tavallisella ihmisellä on valita hanen suosittelemaansa riistaa.
Ulkoilun osalta ei tule esille, miten maailmalla riehuvat eläintaudit ovat nyt määritelleet tilanteen täysin uudelleen.
-
Nykyinenkin laki toista edellyttäisi, mutta ...
Valvontakierroksen karu tulos: Moni parsinavetan lehmä koko kesän sisällä Itä-Suomessa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.211329)
"Kolmanneksessa tarkastetuista tiloista karjan kesälaiduntaminen oli hoidettu hyvin, mutta siihen iloiset uutiset loppuvatkin.
Tarkastusten perusteella jopa 45 prosenttia parsinavetoista ei laidunna lainkaan lehmiään. Yleisimmiksi syiksi laiduntamisen laiminlyönteihin tilanpitäjät mainitsivat terveydentilaansa liittyvät syyt, henkilöresurssien puute yksin työskenneltäessä sekä eläinten tottumattomuus ulkoiluun.
21 prosenttia kyllä laidunsi lehmiään, mutta vähemmän aikaa kuin laki edellyttää. Parsinavetoissa asuvilla lypsylehmillä on oikeus ulkoilla 60 päivänä toukokuun alusta syyskuun loppuun."
Hiukan kyllä tuloksen karuutta lieventää se, ettei tiloja valittu satunnaisotannalla:
"Tarkastettuja tiloja on kymmeniä. Valvonta kohdistui tiloihin, joista oli epäily, ettei laidunnusvelvoite toteudu."
-
Iltasanomat:
Pohjanmaalaiset tuottajat tiesivät ottavansa riskin, mutta tekevät jotakin erilaista: Possut juoksevat metsässä (https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000005426620.html)
Poliisi!!! (Ainakaan tuossa ei mainita välttämättömästä massiivisesta aitauksesta metsäalueen ympärillä.)
-
Tästä uutisesta ...
Juustoportista Euroopan ensimmäinen meijeri, jolla kansainvälinen sertifikaatti eläinten hyvinvoinnista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.212969)
... tulee tieto, että tällainen sertifikaatti on siis olemassa. Missä määrin se olisi laajemminkin käytettävissä? Eläinsuojelulain minimivaatimusten täydentäjänä? Jos sellaista tarvitaan tai halutaan?
Käsitän tuosta, koska ko. meijeri suosii nk. vapaita lehmiä, ettei kyseiseen sertifikaatin ole sotkettu luomuaatetta. Menetelmässä on selvästi myös pyrkimystä objektiivisuuteen:
WQ-menetelmä mittaa Juustoportin mukaan hyvinvoinnin toteutumista eläimestä. Näin ollen hyvinvointia voidaan mitata toistettavasti, riippumatta eläimen pitopaikasta.
Tietoa minulla ei kyllä ole, miten mittaukset tehdään.
-
Maksumuurin takana, mutta olennainen sanoma selviää jo otsikosta:
Lohjalainen maidontuottaja: ”Parsinavetoita turha kieltää, poistuvat ilman pakkoakin liian työläinä” (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.214025)
Lausuntokierrokselle lähtevä eläinsuojelulakiluonnos sallisi parsinavetat jatkossakin, mutta veisi niiltä investointituet.
Näin siis tuottavuusnäkökohdat tukevat eläinsuojelullisia!
-
Hyönteisten käyttämisessä ihmisravinnoksi on tosiaan monia eettisiä ongelmia. Semmoisina vähemmän esilletuotuina tällaisiakin (esimerkkieläimen muurahainen):
- miten muurahainen eettisen hellävaraisesti tainnutetaan ennen tappamista/veren laskua?
- miten estetään, etteivät mahdollisesti toiset tapettavaksi tulevat muurahaiset pelästy ja mene paniikkiin (http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711082200520002_u0.shtml)?
- ei kai vaan muurahaisia pakolla raahata jalasta tai muusta elimestä vetäen tappopaikalle. Puhumalla suostuttelu olisi hyväksyttävintä.
- On tapettava tuhansia eläimiä, että yksi ihminen elää päivän.
Mielestäni jopa suhteellisen eettiseltä hyönteisruualta kuulostaisi (seosruoka tosin) vaikkapa hevosmuurahaispata. Seossuhde fifty-fifty. Yksi hevonen, yksi muurahainen.
-
Vaimoni tuntee jostain syystä syvää epäluuloa ötökkäruokaa kohtaan. Ehkä häntä voisi totuttaa ajatukseen tuolla sinun reseptilläsi.
***
Taitaa muuten ikimuistoinen sanonta lehmän hermoista olla harhaanjohtava, jos tähän on uskominen:
Stressitön lehmä on tyytyväinen lehmä - nämä tekijät vähentävät lehmien stressitasoja (https://www.farmit.net/kotielain/2017/11/20/stressiton-lehma-tyytyvainen-lehma-nama-tekijat-vahentavat-lehmien)
Erityisesti nämä olivat tutkimuksessa yllättäviä havaintoja:
Yllättävämpiä stressitekijöitä lehmille olivat kirkkaat värit sekä suuret tumman ja vaalean värin kontrastit. Tutkimuksen mukaan lehmät eivät myöskään pitäneet vesilätäköistä.
Näiden tekijöiden poistaminen laski tutkimuksessa lehmien stressitasoja. Pienilläkin asioilla voi siis olla vaikutusta lehmien hyvinvointiin.
-
Joo kyllä siedätystä tarvitsisin minäkin... aloitettava olis tuommoisella muurahaiskarhu- tai hevosmuurahais-sekaruualla, ja oltava sittenkin hyvät ruokajuomat (Kekkosen tapaan: oli tarinan mukaan Venäjällä aterialla nielaissut herkkuna tarjotun etanan tms, ja heti perään vodkaa, ja sanonut, että jos tulet ylös, niin et ainakaan tule selvin päin...)
-
Mielestäni jopa suhteellisen eettiseltä hyönteisruualta kuulostaisi (seosruoka tosin) vaikkapa hevosmuurahaispata. Seossuhde fifty-fifty. Yksi hevonen, yksi muurahainen.
Vai oletko kuitenkin turhan optimistinen asian eli tuon ruokareseptisi suhteen?
Monessa osassa Eurooppaa, ainakin Englannissa, voi syntyä valtava haloo eli meteli siitä, että se sisältää hevosta.
-
Nojooo... tunneseikkoja. Hirvikärpäskeitto olisi ehkä "sallitumpaa".
-
Minusta tämä juttu osoittaa vain yleisesti sen ...
Isojen robottinavetoiden luomulehmät pääsevät Tanskassa laitumelle (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.214795)
... että robottinavetat ja lehmien ulkoilu on mahdollista yhdistää. Myös tavanomaisessa karjataloudessa.
Ohitan nyt tässä artikkelin luomuhehkutuksen. Toteanpahan vain, että mitään vertailua tavanomaiseen ei tuossa edes yritetä. Mutta useimpia tuossa esitettyjä niksejä voi hyvin tavanomainenkin tila käyttää. Ilman, että varsinaisesti voitaisiin sanoa opitun luomulta jotakin. Päinvastoin kuvittelisin, että lisäämällä tuohon muutamia tehoviljelyn niksejä, saataisiin tuo toimimaan vieläkin paremmin. Esim. vaikka tekemällä glyfosaatilla alkukeväästä tai jonain muuna ajankohtana rikkakasveista selvää?
Nämä rajat saattavat Suomessa olla hiukan toisin:
Tanskan säädösten mukaan luomulehmien laidunkausi alkaa huhtikuun alussa ja päättyy marraskuun koittaessa.
-
Tästä Helsingin kaupungin tiedotteesta tai uutisesta:
Joulun makuja ja tunnelmaa kauppahalleissa ja toreilla (https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/joulun-makuja-ja-tunnelmaa-kauppahalleissa-ja-toreilla)
Annan Villilihasta löydät jälleen kaikki jouluherkut, kuten tilateurastettuja luomukinkkuja, laidunkalkkunoita Närpiöstä ja Tammisaaresta Pienen saaristolaisleipomon käsintehtyjä joululaatikoita.
(lihav. HJ)
En saa heti kiinni, mitä lisäarvoa on sen enempää kuluttajalle kuin siallekaan siitä, että teurastus tapahtuu tilalla. Kuljetuksen välttäminen, kenties? Eläinten kuljettamisessa on Euroopassa mainittu olleen ongelmia, mutta eivätkö ne ongelmat ole pitkälle ratkaistu? Minusta esim. keskustelussa eläinsuojelulaista ei eläinkuljetuksista ole juuri tai lainkaan puhuttu?
-
Pieni muutos nyt sallittuun ulkonapitoaikaan ..
Lintuinfluenssan riski pieneni – Siipikarja pidettävä sisällä maalis–toukokuun ajan (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.216663)
... mutta tätä muutosta on pidettävä oikeudenmukaisena:
Kielto pitää lintuja ulkona ei enää muuta ulkokananmunien statusta. Tänä syksynä voimaan tulleen komission asetuksen mukaan kananmunia voi myydä ulkokananmunina, vaikka kanat olisivat olleet eläintautisyistä sisällä 16 viikkoa.
Luomukanathan ovat saaneet säilyttää statuksensa koko ajan, vaikka ovat nekin olleet sisällä, samoista syistä. Oikein siis tavallaan, vaikka kieltämättä samalla myös EU:n luvalla valehtelemista, kumpikin tapaus.
-
Keinolihan kehittäminen etenee (ks. edellä 09.09.17 ) mutta onko keinomaidon kehittäminen jo pidemmällä:
Milk without cows: Commercialization of synthetic dairy products in the works (https://geneticliteracyproject.org/2017/12/20/milk-without-cows-commercialization-synthetic-dairy-products/)
Molemmilla on seurauksensa eläinsuojelulle - mutta myös muulle, koko maataloudelle!
Tuossa keinomaidossa ei ole oikeastaan kyse maidon korvikkeesta, kuten erilaisissa "kasvimaidoissa", joita on jo kaupassa, vaan tavallaan "oikeasta" maidosta, joka vain on tehty ilman lehmää.
-
Lähtee lausuntokierrokselle:
Ei enää sukupuoliyhteyttä eläimen kanssa, turkin värjäystä tai teurastusta ilman tainnutusta – Lakiehdotus eläinten hyvinvoinnista julkaistiin (https://yle.fi/uutiset/3-9989676)
SEY lähes automaattisesti näkee esityksessä "vakavia puutteita". Kuten jo edelläkin sanottu, minusta niitä on vaikea nähdä. Ja jos jotain lisää vielä kaivataan, niin onhan aina mahdollisuus kehittää se eläinten hyvinvointimerkki, jossa lisävaatimukset on otettu huomioon. Mutta kaikkia koskevana tuo esitys vaikuttaisi varsin kelvolliselta. Tietysti olettaen, että sitä sitten noudatetaan. Ja valvotaan!
(Varmaan tuo sukupuoliyhteyden esille ottaminen innostaa irvileukoja keksimään vitsejä, kuten 1960-luvullakin, että maaltapako lisääntyy jne. Mutta ne käsiteltäköön tuolla huumoriosastollamme.)
Toivottavasti uskonnollisessa teurastuksesta keksitään kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu: siinähän ei käytännössä tänä päivänäkään mitään ongelmia ole.
-
Jos on näin ...
Afrikkalainen sikarutto jatkaa leviämistään (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.218937)
... ja jos toisaalta radiosta kuulin, että Porvoon tiellä oli samana päivänä ollut kaksi villisikakolaria, eli niitä on Suomessa varmasti liikkeellä, niin tuon ulkosikojen aitauspakon lykkääminen vasta kesäkuussa voimaan tulevaksi, kyllä minusta kuulostaa elämiseltä riskillä. Hieman vastuuttomalta. Ja myös leväperäsyyden suosisimiselta. Toisesta tuohon liitetystä uutisestahan selviää ...
Haku avataan uudelleen – vain 36 tilaa haki tukea uusiin sika-aitauksiin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209291)
... että kyseisillä sikatilallisilla kyllä oli aikaa hoitaa asia kuntoon. Mutta ehkäpä asiantuntijat MMM:ssä ovat arvioineet, että Suomessa on varaa tuo riski ottaa?
-
Tässä nyt olisi eräs esimerkki vapaaehtoisesta hyvinvointimerkistä.
Valio maksaa lisähintaa vastuullisesta maidosta: "Edellytys sille, että maitotuotteet pysyvät houkuttelevina" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.219333)
Ottamatta kantaa siihen, että systeemi on tavallaan yksityinen. Sen ehdot ovat kuitenkin julkisia. Näissä ehdoissa on järkeä:
Eläinten paremman elämän edistäminen tarkoittaa muun muassa, että maitotilan karja on suunnitelmallisen terveydenhuollon piirissä ja kuuluu nautojen terveydenhuoltorekisteriin Nasevaan.
Vastuullisuuslisän saaminen edellyttää myös säännöllistä sorkkaterveyden seurantaa ja kivunlievitystä nupoutuksessa. Useimmilla tiloilla on näin toimittu jo pitkään.
[...]
Tuotantotapaohjeiden mukaan uuden navetan tulee olla pihatto, jossa lehmillä on vapaasti mahdollisuus ulkoilla tai laiduntaa. Tällä hetkellä noin 55 prosenttia valiolaisista lehmistä asuu pihatoissa.
*)
Mutta ei sen sijaan tässä:
Aiempien vuosien tapaan Valio vaatii tiloilta myös eläinten rehun soija- ja GMO-vapautta.
Tuossa ei ole mitenkään kyse eläinten hyvinvoinnista. Se on puhdasta kaupallista spekulaatiota ja oikein hyvä - tai paha esimerkki tästä ilmiöstä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=77.msg11162#msg11162).
Niinpä jos tuossa olisi kyse yleisestä hyvinvointimerkistä, protestoisimme tuota voimakkaasti. Mutta Valiolla on Eviran mukaan oikeus yrittää noinkin tuotteitaan myydä.
__________
*) toinen asia on sitten, onko noissa kaikissa kyse jatkossa enää lisävaatimuksista. Esim. nupoutus kivunlievityksessä on tulossa uuteen eläinsuojelulakiin?
-
Villisikatarhauksen osalta on nyt käymässä näin:
Moni villisikatarhaaja luopuu eläimistä sikojen ulkonapitokiellon takia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.219356)
Valittelivat mutta totesivat:
Sekä Kinnari että Reinikainen harmittelevat, että asetus valmisteltiin niin kiireessä. Aikaa reagoida ja toimia on ollut vähän.
”Mutta on toki todettava, että ne villisiankasvattajat, jotka aitaamisavusta aikovat hakea, ovat sitä jo varmasti hakeneet”, Kinnari arvioi.
Tietysti voidaan kysyä. mikä olisi saanut vapaana olevat villit villisiat ja itse tuon ASF-viruksen käyttäytymään niin, että viranomaisvalmisteluun olisi jäänyt kunnolla aikaa.
Miten käy nyt tavallisten sikojen liikuntaharrastuksen?
-
Aika kritiikittömästi Annamari Sipilä esittää Hesarissa tämän ideaaliksi ja malliksi myös Suomelle:
Englantilainen sika nauttii omasta tilasta, mutta Suomessa hyötyeläimiä näkee yhä harvemmin ulkona
Britannian maaseudulla näkee ulkona oleilevia sikoja ja lehmiä useammin kuin Suomessa. Emakoista ulkona asuu noin 40 prosenttia. (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005513376.html)
Loput on maksumuurin takana, mutta koko artikkelissa ei kertaakaan edes mainittu afrikkalaista sikaruttoa. Jolta Englannin kanaali on ilmeisesti Britanniaa suojannut. Suomen kylmyys sentään mainitaan.
Mutta jo tuostakin voi lukea, että 60% emakoista Britanniassakaan ei asu ulkona.
Siitä ei tietenkään ollut tarkastelua paljonko ne 40% sioista saavat ulkona tonkiessaan ravinteita liikkeelle ja kulkeutumaan vesistöihin. Ainakin kuvassa olevalla kaltevalla peltoalueella uskoisi sen onnistuvan varsin hyvin.
Mitä lehmiin tulee, niin UK:ssakin osataan jo kysyä:
What’s wrong with factory farming? (http://www.paniconaplate.com/index.php/site/article/whats_wrong_with_factory_farming/)
The notion that ‘cows belong in fields’ comes from the same set of ideas that lead supermarkets to put a picture of a farmer on meat packaging. He’s leaning on a farm gate surrounded by happy cows, it’s summer and the sun is shining. Factory farming conjures images of big business, evil corporations who care only about profits. We need the picture of the farmer to assure us of our ethical righteousness. We are prejudiced against factory farming because of juvenile anthropormophism. The sentiment behind this prejudice – ‘Surely cows shouldn’t be kept indoors with no natural light for months on end? I’d be miserable if they did that to me!’ – is understandable but misguided.
Tuon artikkelin mukaan eivät sisällä pidetyt lehmät lehmät välttämättä hyvinvoinnissa lainkaan häviä. Ja olisiko se sielläkin niin , että eläimiä näkee ulkona nykyisin yhä harvemmin?
Toisesta sikälaisestä artikkelista luin teesin, että viljelijöiden tehtävänä on tuottaa ruokaa eikä pitää yllä vanhanaikaista, idyllistä maalaismaisemaa (niillle, jotka siellä joskus harvoin käyvät).
-
Tästä Helsingin kaupungin tiedotteesta tai uutisesta:
Joulun makuja ja tunnelmaa kauppahalleissa ja toreilla (https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/joulun-makuja-ja-tunnelmaa-kauppahalleissa-ja-toreilla)
Annan Villilihasta löydät jälleen kaikki jouluherkut, kuten tilateurastettuja luomukinkkuja, laidunkalkkunoita Närpiöstä ja Tammisaaresta Pienen saaristolaisleipomon käsintehtyjä joululaatikoita.
(lihav. HJ)
En saa heti kiinni, mitä lisäarvoa on sen enempää kuluttajalle kuin siallekaan siitä, että teurastus tapahtuu tilalla. Kuljetuksen välttäminen, kenties? Eläinten kuljettamisessa on Euroopassa mainittu olleen ongelmia, mutta eivätkö ne ongelmat ole pitkälle ratkaistu? Minusta esim. keskustelussa eläinsuojelulaista ei eläinkuljetuksista ole juuri tai lainkaan puhuttu?
Tässä kuljetus tapahtuu sian eri elämänvaiheessa, mutta esimerksi tämä uutinen ei näe tätä kuitenkaan ongelmana:
Joka kymmenes possu saa kyydin Etelä-Suomesta Pohjanmaalle, "hyvin ovat matkan kestäneet" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.219797)
Hesarissa oli tänään taas artikkeli, joka antoi ymmärtää, että uusi ehdotus eläinsuojelulaiksI olisi ollut pettymys. Tämä vaikutelma luotiin ottamalla kussakin erityiskysymyksessä esiin maita, joissa juuri ko. asia oli hoidettu paremmin eli oli tiukemmat määrykset.
Sama linja oli oikeastaan tuossa HS:n Sipilänkin artikkelissa. Ulkoilua on Briteissä enemmän mutta sitten tämä hämmästelijä oli brittiläinen toimittaja:
Suomalaisten sikojen saparot hämmästyttivät ulkomaalaista toimittajaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.219779)
HS-artikkeli mainitsi kyllä myös näkemyksen, että eläinsuojelumääräysten tulisi olla EU:lle yhteisiä, jota mekin olemme täällä kannattaneet. Linkkaan artikkelin tänne, jos se tulee saataville.
Tässä se on, mutta meni maksumuurin taakse:
Monet maat kohtelevat tuotantoeläimiä Suomea paremmin – HS vertasi uutta kiisteltyä lakia muihin Euroopan maihin (https://www.hs.fi/paivanlehti/08012018/art-2000005516407.html)
Siitä piti tulla ”maailman paras eläinsuojelulaki”. Niin ainakin eläinsuojeluyhdistykset toivoivat. Ei taida tulla. HS tarkasteli eri maiden eläinsuojelulainsäädäntöä ja vertasi sitä nyt lausuntokierroksella olevaan lakiehdotukseen.
Kopioin paperilta tämän mainitsemani kohdan (MTK:n Juhani Åberg):
"[...] Mutta jotta tuottajat eivät joudu laittamaan pillejä pussiin, vaihtoehdot ovat, että tehdään yhtenäinen EU-lainsäödäntö tai sitten kuluttaja tai valtio maissa enemmän.'
-
Tämä on hyvä ja tästähän mekin olemme puhuneet:
Uusi eläinsuojelulaki helpottaa valvontaa – "Eläintenpitokiellon seuranta on ollut heikoissa kantimissa" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.220140)
Vaikka tuo idea ei ollut meidän: että lievempi seuraus, kehotus, voisikin paradoksaalisesti tehostaa valvontaa. Mutta todellakin niin voi olla.
Eläinsuojeluviranomainen voi jatkossa antaa määräyksen sijaan eläinten omistajalle kehotuksen, jos laiminlyönti on ollut vähäinen. Kehotuksesta ei tarvitse ilmoittaa poliisille, mikä vähentää paperisotaa. Viranomainen saisi myös ottaa mukaan asiantuntijan, jos eläinlaji on hänelle vieras.
-
Aamun Hesari kertoi, mikä tässä asiassa on tilanne:
Venäjältä Suomeen työntyvistä villisioista ei enää päästä eroon, ja metsästys on vaikeaa – Tunnistavat moottorin äänet ja oppivat harhauttamaan koiria (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005523805.html)
Viimeisimmät viisi vuotta on menty Kiukkaan sanoin saparot suorina. Villisikakanta on vuosittain kaksinkertaistunut ja levittäytynyt länteen.
”Mikkeli–Tampere-linjan eteläpuolella voi kohdata kaikkialla villisikapahnueen, pohjoisempanakin harhailijoita.”
Talven kynnyksellä tehdyn arvion mukaan Etelä-Suomessa asusti 3 500 sikaa.
Ja tässähän on tyly taustafakta:
Metsästysintoa lietsoo afrikkalainen sikarutto. Tauti on pysytellyt rajojemme takana, mutta tuotantosikalaan levitessään se vaikeuttaisi elintarvikkeiden vientiä.
”Moniin EU:n ulkopuolisiin maihin sianlihan vienti pysähtyisi saman tien”, ylitarkastaja Riikka Lahdenperä muistutti Elintarviketurvallisuusviraston joulukuisessa tiedotteessa.
Mikko Välttilä pohdiskeli asiaa viime keväänä:
Mikko Välttilä: Jos luomusika ei ulkoile, luomu on enää kemikaalikammoisen rauhoittelua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mikko-v%C3%A4lttil%C3%A4-jos-luomusika-ei-ulkoile-luomu-on-en%C3%A4%C3%A4-kemikaalikammoisen-rauhoittelua-1.190275)
Välttilä toteaa ymmärtävänsä afrikkalaisen sikaruton riskit.
"Jos ja kun sikaeläinten ulkonapitokielto astuu voimaan, pienenee riski siihen, että Venäjällä ja Virossa jo muutaman vuoden jyllännyt sikaruttoepidemia saapuu Suomeen. Pienenee, ei poistu. "
"Toisaalta, jos niitä ulkoilun mahdollistavia sikaloita on maassa harvemmassa kuin lentokenttiä, en tiedä kuinka valtava se riski niiden kohdalla edes on.
En minäkään sano tietäväni. Mutta MMM ilmeisesti tietää: se riski on siinä kohdassa, että (vahvojen) aitausten pakollisuuden lykkäämiseen kesäkuulle on varaa (ks. edellä 29.12.17).
***
Toisaalta jos villisioista todella halutaan eroon, on vielä mahdolista luopua tästä hellämielisydestä:
Metsästäjät tyytyväisiä villisian pyyntiajan vapauttamiseen – vanhimmat emakot syytä jättää yhä ampumatta (https://yle.fi/uutiset/3-8701797)
Hallitus on kumonnut villisian yleisen rauhoitusajan, joten porsaattoman villisian metsästys on mahdollista ympärivuotisesti maaliskuun alusta alkaen. Naarasvillisika, jota seuraa vuotta nuorempi jälkeläinen, on edelleen aina rauhoitettu.
Käsittääkseni Venäjällä niin on tehty. Maksetaanko porsaallisen villisian tappamisesta vielä jokin erityispalkkio, siellä, jos oikein muistan.
PS. 15.1.18: Hiukan väärin muistin. Venäjällä oli vielä kyse ehdotuksesta (ks. edellä 17.09.16). Sen mukaan erityispalkkion saisi, jos ampuu tiineen emakon. Tässä uudestaan linkki:
Lehti: Venäjällä suunnitellaan villisikojen joukkolahtaamista tapporahalla – afrikkalainen sikarutto halutaan kuriin (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lehti-ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4-suunnitellaan-villisikojen-joukkolahtaamista-tapporahalla-afrikkalainen-sikarutto-halutaan-kuriin-1.162078)
-
Tuossa ei sanottu, että yhdistyksemme haluaisi villisioista eroon. Oikeastaan luonnossamme on aika vähän eläimiä, ainakin isoja nisäkkäitä. Ellei tuota sikaruttoa olisi, oikeastaan villisika olisi ihan hyvä lisä Suomen metsiin.
Se kun ei normaalisti (metsästystilanteiden ulkopuolella) ole kai ihmisellekään vaarallinen, mitä luultavasti hiukan olisivat nämä pari muuta ehdotettua (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=927.0) lisäeläintä (ihan jo kokonsa takia).
Olemme myös tuoneet esille tämän:
On valinta, mitä eläimiä kohtelee hyvin (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=252)
Tuossa on siis tavallaan vastakkain kotisian oikeus ulkoilla ja villisian oikeus elää Suomessa. Luonnon ja eläinten ystävän valinta ei tuossa ole mitenkään helppo ja itsestäänselvä. Hyvin olisi kuviteltavissa myös jyrkkä "kotisiat kotiin" (eli sisälle) -linja.
-
Sauli Niinistö radion mukaan ei aio pyrkiä arvojohtajaksi. Vaikka tässä nyt hiukan (linjamme vastaisesti) puututaan yleispolitiikkaan, niin sanon kuitenkin, että oikein hyvä. Sillä tämän kaltainen kyseleminen on kyllä presidentinvaalien yhteydessä varsin turhanaikaista:
Kolme presidenttiehdokkaista lopettaisi turkistarhauksen, Niinistö vaikenee kannastaan: "Kuluttajat päättävät" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.220878)
Kyllä, turkistarhaus voidaan Suomessa vaikka kieltää. Jos eduskunta niin päättää. Tai kuluttajat. Joista nämä ehdokkaat ovat vain 8 henkilöä, eivät edes edustava otos.
-
Tämän pikku-uutisen pikkutieto on taas ristiriidassa sen kanssa mitä olemme asiasta täällä kertoneet:
Uusi teurastamo aloittaa Purujärven koululla (http://www.kotikarjala.fi/tuotanto/etusivu/295682.html#295683.jpg)
– Nämä ovat alustavia lukuja, mutta jostakin on lähdettävä liikkeelle. Lisäksi teurastamo rakennetaan ns. luomuhyväksytyksi, ovathan omat higlandit eli ylämaan karja luomueläimiä. Luomu on muutenkin tulevaisuuden sana jo tänä päivänä.
(lihav. HJ(
Nimittäin, ettei luomussa ole erityisiä säädöksiä teurastamisesta. Onko siis vai eikö?
-
Mitähän tästä seuraa ja kuinka nopeasti:
Vaarallinen lintuinfluenssa leviää Euroopassa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.221225)
Vaikea sanoa, mutta kanojen liikuntaharrastuksen lisäämistä tuo ei varmaankaan edistä.
-
Tällainen vähän vanhempi (ei kovin vanha: keväältä 2017) mutta silti hiukan yllätyksellinen tutkimustieto:
Tutkimus paljasti yllätyksen: Broilerit eivät pidä orsista vaan ritilätasoista – Jalat huonossa kunnossa (https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tutkimus-paljasti-yllatyksen-broilerit-eivat-pida-orsista-vaan-ritilatasoista-jalat-huonossa-kunnossa-200162716/?_ga=2.242459202.1365108078.1516252048-1562311661.1477537905)
Orsia on pidetty broilereiden jalkojen terveyden edistäjänä ja niitä on myös tuettu hyvinvointikorvauksin. Tutkitut broilerit eivät kuitenkaan orsia juuri käyttäneet.
–Sen sijaan ne kokoontuivat rampillisille ritilätasoille ruuhkaksi asti, Kaukonen kuvailee.
Väitöksen mukaan ritilätasoilla voidaankin edistää broilereiden jalkaterveyttä, sillä niiden havaittiin parantavan lintujen kävelykykyä ja vähentävän ontumista.
Vähän samantapainen yllätys kuin se saksalainen huomio, että valtaosa kanoista ei halunnutkaan ulkoilumahdollisuuttaan käyttää, vaikka sellainen oli järjestetty (edellä 06.04.15).
-
Hesarin mielipidepalstalla väännetään sikojen reaalisista elinolosuhteista:
Älkää valehdelko lapsille ruoantuotannosta – viekää heidät häkkikanalaan tai sikalaan (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005528000.html)
Kotieläinpihat eivät kerro mitään nykyisistä maatiloista. Ne esittävät lähinnä 1950-lukulaista idylliä.
OSA lapsista ei välttämättä tiedä, mistä ruoka tulee tai millaista elämä maatilalla on. Ongelma ei johdu kaupungistumisesta vaan siitä, että aikuiset haluavat salata lapsilta, millaista ruoantuotanto nykyisin on.
(Loput valitettavasti maksumuurin takana.)
Ellen. Tänään sitten tämä:
Suomalaisten sikojen hyvä ruokinta, riittävä kasvatustila ja virikkeet ehkäisevät hännänpurentaa – saparoita ihmetellään ulkomailla asti (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005529642.html)
Tämä tuntuu järkevältä:
On totta, että työtä riittää yhä, sillä kehitystyö on jatkuva prosessi. Nykyisten vahvuuksien huomiointi on kuitenkin tärkeää, jotta muistamme arvostaa vuosien aikana jo tapahtunutta kehitystyötä. Suomen eläintuotannossa eläinten hyvinvointia edistetään lain vaatimusten ulkopuolellakin.
Sen sijaan, että harrastettaisiin erilaisia "keskitysleirikuvauksia". Vaikka "keskitysleirejä" saattaa ollakin, ovatko ne tyypillisiä? Mistä niiden olemassaolo johtuu? Vaikkapa viljelijöiden väsymys, liiallinen alkoholinkäyttö tai ammattitaidon puute eivät välttämättä suoraan lainsäädännöllä vähene.
-
Sarjassamme "siinä on monta monessa". Nautoja (toisin kuin sikoja ja siipikarjaa) eivät näillä näkymin Suomessa uhkaa taudit, mutta:
Maitovaliokunta kritisoi eläinsuojelulakiesitystä: Vaarantaa eläinten turvallisuuden (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.221833)
Eläinten pakkolaidunnus ja suurpetojen uhka ovat ristiriidassa keskenään, valiokunta perustelee.
[...]
Erityinen riski nähdään uudessa eläinsuojelulaissa. Siinä eläintenpitäjät asetetaan valiokunnan mielestä ristiriitaiseen tilanteeseen.
"Toisaalta eläimiä kuuluu ulkoiluttaa mutta toisaalta ollaan säätämässä rangaistavaksi eläinten pitäminen alttiina pedoille. Mikäli laki toteutuu esitetyssä muodossa, vaarantaa se eläinten laiduntamisen susi- ja karhutiheillä alueilla Suomessa."
-
Nyt on näin:
Yli sata lammasta lopetettiin Maalahdessa eläinsuojelurikkomusten vuoksi, määräyksiä olojen parantamisesta annettiin 13 kertaa – "Viranomaisilla ei ole muita keinoja" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.222141)
Läänineläinlääkärin mukaan nykyinen eläinsuojelulaki, kuten myös nyt lausunnolla oleva uusi hyvinvointilaki, on pitkään jatkuneissa tapauksissa ongelmallinen.
"Valvontaviranomaisille ei ole oikein muita työkaluja, kuin kerta toisensa jälkeen annettavat määräykset ja vasta aivan pahimmissa tapauksissa eläinten lopetus."
Tuo uusi laki on kuitenkin yhä työn alla. Olisiko sitä mahdollista muuttaa niin, että se tarjoaisi tuollaisia työkaluja?
-
Tässä on nyt tilanne:
Villisiat hivuttautuvat vahvoille sikatalousalueille Länsi-Suomeen – "Ei niitä hävitettyä saa" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.222244)
Honkalan tilalle avattiin tällä viikolla erityinen vierailijahuone, jossa kävijät voivat tutustua sikalan touhuihin ikkunan takaa. Vaikka vieraat eivät sikalan puolelle pääse, myös vierailuhuoneeseen tulevien on käytettävä kenkäsuojia.
Tästä vierailuhuoneen innovaatiosta oli MT:ssä ja muuallakin useampiakin juttuja (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.222127). Hyvä keksintö, ja jos saadaan vielä 24/7-palvelu, niin voivat eläinsuojelijoidenkin iskuryhmät vierailla ja kuvata sikaloissa turvallisesti. Se ei liene liikaa vaadittu, että hekin pistävät suojat kenkiinsä? ;D
PS. 3.2.2018: Tässä on hyvä yhteenveto riskeistä ja suojautumisesta:
Miksi vain smurffit saavat vierailla kotieläintilalla? (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.223135)
-
Mutta tässä uutisessa jo väläytetään radikaalia ratkaisua:
Villisiat levittäytyvät yhä laajemmalle – maatilat pelkäävät niiden levittämää sikaruttoa (https://yle.fi/uutiset/3-10050438)
Villisikojen määrä on kasvussa.
[...]
Kanta pienemmäksi, jopa kokonaan pois
Pohjanmaan riistaneuvosto on linjannut, että villisikakanta halutaan paljon pienemmäksi, jopa kokonaan pois alueelta. Viime vuonna ammuttiin lähemmäs kymmenen villisikaa.
Tuo koski Pohjanmaata, mutta varmaan asiaa on mietitty koko maankin osalta.
***
ASF:ään ei ole rokotetta. Mutta erääseen toiseen virustautiin sioilla on löydetty apu geenitekniikasta:
Virus-resistant CRISPR pigs could save pork producers $600 million per year (https://geneticliteracyproject.org/2018/01/31/virus-resistant-crispr-pigs-save-pork-producers-600-million-per-year/)
En lainkaan osaa sanoa, olisiko vastaavaa kehitettävissä tätä sikaruttoa vastaan. Tai onko sitä yritetty? ASF:ää ei tietääkseni ole havaittu Amerikan mantereen puolella.
-
Kustannukset on usein mainittu pihattoihin siirtymisen esteeksi, mutta nyt on avuksi tullut tällainen tuotekehittely:
Robokoppi tuo robotin parsinavettaan: "Uuttakin navettaa mietittiin, mutta kustannusarviot hirvittivät" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.223193)
Konttiin asennettu lypsyrobotti on nopea ja melko edullinen tapa muuttaa parsinavetta robottipihatoksi.
Kun tuosta minun järkeni mukaan saadaan tuottavuushyötyjäkin, eli se tavallaan maksaa itsensä, tuossa voisi olla tie, jolla myös eläinten oloja parannetaan.
-
Olisiko tälle yhdelle ongelmalle näin helppo ratkaisu:
Vaihtoehto kastraatiolle? Saksalaistutkimus: Syötä sialle ruista, niin karjunhaju katoaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.224008)
Luonnnonmukainenkin, jos niin halutaan sanoa. Tuossa ei verrata niksiä kemialliseen kastraatioon.
-
Näinkö sitten onkin? Vapaat kanat ulkoillessaan kärsivät:
Tierschutz
Freilandhaltung stresst die Hühner (http://m.tagesspiegel.de/wissen/tierschutz-freilandhaltung-stresst-die-huehner/20967836.html?utm_referrer=http%3A%2F%2Fm.facebook.com)
Aiemman saksalaistutkimuksen mukaan kanat eivät juuri menneet ulos, jos ne saivat itse valita. Siitä kerrottiin edellä 6.4.2015.
PS. 19.2.18: Taisi tulla raportoiduksi tuosta hiukan yksioikoisesti. Tuli myös esille, että kanat stressaantuvat erityisesti avoimesta ja laajasta vapaasta tilasta. Jos ulkoilualueella on puita tai pensaita, viihtyvät ne jo paljon paremmin. (Muitakin yksityiskohtia siinä on.)
-
Maaseutumedia on varmaan tässä oikeassa:
Eläinsuojelulaki on oltava kompromissi (http://www.maaseutumedia.fi/elainsuojelulaki-on-oltava-kompromissi/)
Tähän tapaan näyttää ministeri Leppäkin ajattelevan:
Jari Leppä ei pidä eläinsuojelulakia vielä kiveen hakattuna: "Täysin mahdollista että muutoksia tulee" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.225691)
Ja kompromisseihin siis valmiskin. "Toinen osapuoli" ei kannoissaan näytä paljon liikkuvan. Johon heillä tietysti on oikeus. Kuten myös mielensä osoittamiseen, mielenosoituksissa.
Yhsityksemme kanta lienee aika selvä: eläinten hyvinvointia on edistettävä, kompromissihakuisesti on ratkaisu löydettävä. Mutta luomurehun syöttäminen eläimille ei tätä tavoitetta mitenkään edistä. Eikä luultavasti myöskään muu eläytyminen itse eläimeksi, eläinten inhimilistäminen.
-
Tässä ollaan nyt Suomessa:
Ministeriön ja metsästäjien Villisikajahti tuloksellinen: metsälle lähti useita seuroja ja saalistakin saatiin (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministerion-ja-metsastajien-villisikajahti-tuloksellinen-metsalle-lahti-useita-seuroja-ja-saalistakin-saatiin)
Kymmenet metsästysseurat osallistuivat viime viikonloppuna järjestettyyn valtakunnalliseen Villisikajahtiin. Tavoitteena oli harventaa kasvavaa villisikakantaa Suomessa, koska ne levittävät Euroopassa afrikkalaista sikaruttoa. Suomen kasvava villisikakanta lisää tautiriskiä. Viikonlopun jahtitapahtuman aikana tätä riskiä onnistuttiin pienentämään ainakin seitsemän kaadon verran.
Radiossa haastateltiin jahtiin osallistunutta kansliapäällikkö Jaana Husu-Kalliota. Oli saanut saalista, yhden porsaan.
Ruotsissa on jo tullut esille maanviljelijöiden ehdotus, että koko kanta hävitettäisiin sukupuuttoon. Joskus tai viime vuosisadalla näin oli siellä ollutkin. Siellä kanta on nyt kyllä isompi, arviolta 100 000, jolloin ne varmaan aiheuttavat muutakin vahinkoa, eivät ainoastaan tuota ASF-riskiä.
Kuten edellä sanottu tai ainakin vihjattu, se on tavallaan sääli. Villisika voisi olla sopiva lisä Suomenkin luontoon. Eli sääli ekologisesti. Mutta myös kulinaarisesti: minusta villisika on tosi hyvää!
Mutta tavallisten sikojen osalta vaatimus on nyt selvä: nuo järeät aidat on tehtävä! Jos sikojaan haluaa ulkoiluttaa. Jaana Husu-Kallio käytännössä haastattelussaan kertoi, että yksikin ASF-tapaus, ja juuri hyvin alkanut sianlihan vienti Kauko-Itään loppuu siihen paikkaan. Eivätkä siinä kiinalaiset niuhoja ole: heillä on suunnaton määrä omia sikoja, jotka ovat vaarassa.
-
Tämä idea on nyt edennyt hankkeeksi asti ...
Eettisesti tuotetuille eläinperäisille tuotteille kehitteillä hyvinvointimerkintä (https://www.luke.fi/uutiset/eettisesti-tuotetuille-elainperaisille-tuotteille-kehitteilla-hyvinvointimerkinta/)
... mutta kuten artikkelista ilmenee, ei asia sillä ole itsestään selvä, vaan monet kysymykset ovat yhä auki.
Jos edelleen tästä vähän jupisisi: kuten minimivaatimuksetkin, myös tuo hyvinvointimerkkikin voisi ehkä parhaiten sopia EU:n tehtäväksi. Eläimillähän kun tunnetusti ei juuri ole kansallisuusaatetta, tai kansallista kulttuuria.
Mutta hyvä on idea itsessään:
- eläinsuojelulaki määrittelisi minimitason
- jos joku haluaa eläimille vielä parempaa kohtelua, suosikoon tuotteita, joissa on tuo merkki
- ja tarvittaessa maksakoon siitä lisää
- mutta ei joutuisi maksamaan hyvinvoinnin kannalta turhasta: luomurehu ei eläinten hyvinvointia lisää (kuten juuri toisaallakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=592.msg11541#msg11541) todettiin)
- (ja yhdestä luomumyytistä päästäisiin eroon?)
Olettaen, ettei merkkiin saada salakuljetettua eli kähmittyä mukaan luomuideoita, että siitä tulee siinä suhteessa neutraali. Tietysti luomueläimillekin (tai niiden kasvattajille) tuollainen merkki kuuluu, sikäli ja siltäosin kuin ne (he) sitten sen ansaitsevat.
-
Nyt tuotiin Suomeenkin tällainen idea (Vihreä Lanka):
Maitoa ilman teurastusta? (https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/maitoa-ilman-teurastusta)
ELÄINTEN TAPPAMINEN on osa maidontuotantoa. Sonnivasikat kasvatetaan lihaksi, ja maidontuotannon heikennyttyä myös lehmät syödään, usein yhä nuorempina. Suomessa syödystä naudanlihasta 70 prosenttia on peräisin maitotiloilta.
Britanniassa perustettiin viime vuonna ensimmäinen slaughter free dairy -tila. Tila siis mainostaa tuottamaansa maitoa eläinystävällisyydellä. Sonnit koulutetaan työjuhdiksi ja ehtyvät lehmät saavat viettää eläkepäiviään. Vasikat kulkevat emojensa kanssa. Tuotantoa, jossa eläimiä ei tapeta, on myös Yhdysvalloissa.
Ei se varmaankaan tänne kunnolla tule eli kotoudu, epäilee artikkelikin. Mutta täälläkin se nyt sitten on, ideana.
Ei noita varmaan entisten kansanedustajien sopeutumiseläkkeisiin voi tasoltaan verrata, mutta toisaalta niitä lehmiä on paljon enemmän. Laitetaanko maidon hintaan myös eläkemaksu? Kokonaan toteutuessaan tuo synnyttäisi varmasti myös jonkinlaisen suurten ikäluokkien ongelman? 8)
****
Professorikin käyttää tässä "tehotuotannon isoa piikkiä" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=160.0).
Terveyssosiologian professori, ihmisten valintoja tutkinut Piia Jallinoja sanoo, että joissain mainoksissa vaikkapa maidontuotantoon liitetään mielikuvia ennen tehotuotantoa vallinneesta idyllisestä tilanteesta.
”Käytetään eläinkuvastoa jostain entisaikain maalaispihasta, vaikka se ei enää vastaa totuutta.”
(lihav. HJ)
Mutta onko hänelläkin vain mielikuva tuosta menneestä idyllistä? Ja vastaavasti nykyhetken (jotenkin) päinvastaisesta? Onko hän käynyt nykyaikaisessa pihattonavetassa?
Nyt siihen olisi mahdollisuus ihan kotona pysyen:
Maitotilan nuori isäntä kuvasi lehmiään vastaiskuna salaa kuvatuille navettavideoille – "Minäpä näytän, miltä ruuantuotanto näyttää" (https://yle.fi/uutiset/3-10113379)
No, todennäköisesti (ja toivottavasti) Jallinoja tarkoittikin vain mielikuvia siitä menneestä.
-
Tällaisenkin takia voi joutua eläinsuojelullisten toimenpiteiden kohteeksi:
Länsi-Savo: Yli tuhat sorsaa ja kanaa kulki vapaana pihapiirissä – omistajalle eläintenpitokieltoa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.228673)
Mies oli pitänyt noin 850 sorsaa, noin 300 kanaa, noin 27 hanhea ja noin 70 lammasta. Sorsien kasvatus oli miehen pääelinkeino.
Syyttäjän mukaan eläimet olivat vailla tarpeellista hoitoa ja ravintoa ja niitä oli kohdeltu julmasti ja tarpeetonta kipua aiheuttaen.
Todistajana kuultu eläinlääkäri kertoi, että eläinten ja lintujen sairauksia oli vaikea havaita, koska ne kulkivat vapaasti pihapiirissä. Miehen mielestä vapaana pitäminen lisäsi eläinten hyvinvointia.
Tuomion mukaan mies ei halunnut menetellä lakien ja vaatimusten mukaan, koska ei kokenut sille olevan tarvetta.
No, tapaukseen liittyy varmasti niin monia yksityiskohtia, ettei sitä tuon lyhyen selostuksen pohjalta ole helppo arvioida. Mutta ehkä siksi juuri toin tuon tapauksen esille.
-
Tilanne jatkuu, Suomessakin:
Paraisilta löytyneessä merikotkassa lintuinfluenssaa – siipikarja pidettävä sisällä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.229772)
Evira muistuttaa, että siipikarja ja muut kotieläiminä pidettävät linnut on pidettävä sisällä tai suojattava kosketukselta luonnonvaraisiin lintuihin toukokuun loppuun asti lintuinfluenssatartuntojen torjumiseksi.
Ei siis mitään erityistä hätätilannetta, mutta Evira katsoi kuitenkin tarpeelliseksi muistuttaa asiasta. Nuo kuukaudet ovat siten poissuljettuja kanojen ulkoiluharrastusten kohdalla, Suomessakin. Oikein tarkkaan ottaen ei siis luomumunia tai vapaan ulkokanan munia ole ainakaan kahteen kuukauteen kaupassa saatavissa, kuten ei luomubroilereitakaan (http://www.luomunokka.fi/fi/etusivu/):
L’Uomu Nokka -luomukananpojat ovat alkuperäistä luomurotua, joka pystyy ja saa liikkua vapaana. Nokat kasvavat suomalaisilla luomutiloilla ja –ravinnolla. Ne saavat paljon päivänvaloa ja raikasta ilmaa juostessaan puutarhassa kuopsuttamassa ja seurustelemassa.
-
Tämänkin katsotaan olevan hyvinvointikysymys:
Mepit haluavat sallia lampaanlihan tilateurastuksen ja suoramyynnin – EU-komissiolle kirjallinen kysymys (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.232996)
Euroopan parlamentin suomalaismepit Heidi Hautala (vihr.), Sirpa Pietikäinen (kok.), Liisa Jaakonsaari (sd.), Henna Virkkunen (kok.), Merja Kyllönen (vas.), Petri Sarvamaa (kok.) ja Nils Torvalds (r.) lähettivät komissiolle kirjallisen kysymyksen lampaiden tilateurastuksesta ja suoramyynnistä.
Lampaiden tilateurastusta ja suoramyyntiä kuluttajille kannatetaan meppien keskuudessa ennen kaikkea eläinten hyvinvoinnin ja tilojen taloudellisten toimintaedellytysten takia.
Eläinten kuljetuksista näyttää olevan kyse. Onko se sitten eläimille niin stressaavaa kuin kirjelmä antaa ymmärtää, vaikea sanoa. Ja mitä perusteluita tälle on ollut ja on:
EU:n asetusten mukaan teuraslihan myynti kuluttajalle edellyttää, että teurastus tapahtuu hyväksytyssä laitoksessa.
-
Tämän ilmiön yleisyydestä eli ongelman merkittävyydestä ei vallitse vieläkään yksimielisyyttä:
Eläinlääkärit Ylellä: Tölkinpalat eivät ole varmasti tappaneet yhtään lehmää (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.234035)
Lääkärin mukaan tölkkikuolemien oireet sopivat hyvin mahahaavaan, joka aiheutuu esimerkiksi stressistä.
Kun nyttemmin on osoitettu, että lehmällä ei olekaan "lehmän hermot", ks. edellä 24.11.17.
-
Pitäisikö perustaa myös triidi: "Kasvien kohtelu ja oikeudet"?
Researchers Have Found That Plants Know They Are Being Eaten
http://www.businessinsider.com/plants-know-they-are-being-eaten-2014-10?utm_content=buffer75de8&utm_medium=social&utm_source=facebook.com&utm_campaign=buffer
Vegetarians and vegans pay heed: New research shows plants know when they're being eaten. And they don't like it.
That plants possess an intelligence is not new knowledge, but according to Modern Farmer, a new study from the University of Missouri shows plants can sense when they are being eaten and send out defense mechanisms to try to stop it from happening.
Tuon uuden triidin perustaminen alkaa käydä yhä välttämättömämmäksi, jos tähän on uskominen:
IS: Italialainen viininviljelijä soittaa viiniköynnöksilleen Mozartia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.234177)
Viinitilan omistaja kertoo, että kasvit kokevat musiikin hyökkäyksenä, jota vastaan ne puolustautuvat tuottamalla itse suojaavia aineosia. Sen vuoksi tilalla käytetään kemiallisia torjunta-aineita todella vähän.
Mutta kärsivätkö nuo viiniköynnökset tuosta? Onko niillä oikeus hevirokkiin? Tai hiljaisuuteen, omaan rauhaan?
-
Anteeksi vain siat, mutta tämä on teidän omaksi parhaaksenne:
Sikojen ulkonapitokielto tuli voimaan – maatiloille rajoituksia ja aitavaateita (https://yle.fi/uutiset/3-10233524)
Eikö meiile lapsina siihen tapaan sanottu, kun jouduimme jonkun ikävän toimenpiteen kohteeksi?
Nyt taitaa olla niin, ettei tässä asiassa enää voida erivapauksia tai lisäaikaa antaa. Eli nyt sitten nähdään, missä määrin luomusioilla on todellista kysyntää. Sen kautta, paljonko löytyy nyt tarjontaa, kun nuo lisäkustannukset on tuottajien täytynyt hyväksyä.
PS. 3.6.18: Teoreettinen mahdollisuus on, ettei noiden aitausten rakentaminen tuista huolimatta sikatilalliselle kannata. Ja luomusta luovutaan. Ja ensi jouluna on ihan todellinen puute luomukinkuista.
-
Nyt saamme tietää tämän:
Tanska rakentaa villisika-aidan Saksan rajalleen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.247019)
Minkälaisia määräyksiä nyt Tanskassa on voimassa (luomu)sikojen ulkoilusta ja tarvittavista aitauksista?
Oli sen asian kanssa miten oli, niin meiliä vastaavassa rajaoperaatiossa puhuittaisiin yli 1000 kilometristä, ja aika "tiettömistä taipaleista" tms.
Eikä muuten afrikkalainen sikarutto Eviran aika tuoreiden esitteiden mukaan ole vielä edes edennyt Saksaan (?).
-
Tuohon edelliseen on tuliut tällä välin lisätietoa.
Vastaavanlainen aita Suomessa tulisi julmetun kalliiksi eikä välttämättä edes auttaisi:
Voisiko Suomi ottaa mallia Tanskasta ja rakentaa rajalle villisika-aidan? Näin ministeriö kommentoi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.248422)
Mikäli Suomen ja Venäjän rajalle siis rakennettaisiin jokin vastaavanlainen aita, maksaisi se arviolta yli 100 miljoonaa euroa.
Aidan rakentaminenkaan ei Aaltosen mukaan kuitenkaan välttämättä ratkaisisi ongelmaa. Esimerkiksi Tsekissä villisikoja ei nimittäin ole onnistuttu pitämään aitojen sisällä.
Mutta muutoin tuo Venäjän suunta otetaan hyvin vakavasti:
Ruokakoira Aino aloitti uudessa työssä: Se etsii lihatuotteita rajanylittäjien matkatavaroista – video (https://yle.fi/uutiset/3-10252235)
Suomen viranomaiset tehostavat sikaruton torjuntaa EU:n ja Venäjän rajalla.
[..]
Ruokakoiran lisäksi Vaalimaalle pystytetään uudet infotaulut, joissa muistutetaan, ettei eläinperäisiä tuotteita, kuten lihaa, lihatuotteita tai maitotuotteita saa tuoda rajan yli. Suomeen matkustaville tulee myös mahdollisuus heittää matkassa olevat lihatuotteet niin sanottuihin katumusastioihin.
Ja totta oli, ettei sikarutto ole vielä edennyt Saksaan. Mutta on jo rakennettu tieteellinen malli tai ennuste, että 4 vuodessa se tapahtuu, ja Puolasta se Saksaan siinä mallissa tulee.
***
Mutta aitojen rakentaminen kesysikojen ulkoilualueen ympärille katsotaan Suomessa tehokkaaksi keinoksi. Ja on siis hyväksytty voimassa olevaksi määräykseksi. Nyt vaan sitten odottelemme tietoja siitä, kuinka moni se!laisen rakensi. Ja moniko sulki sikansa sisätiloihin. Vaikka se merkitsi luomustatuksesta luopumista.
-
Toisaalta Pro Luomun tietojen mukaan niitä luomusikaloita oli yhteensä vain 13 kappaletta. Eivätköhän ne ole aitauksensa tehneet? Jos sitä luomulihan kysyntää kuitenkin se tietty määrä on? Joka ei viime vuonna kyllä kasvanut, mutta ei paljon vähentynytkään. Prosenttiosuus kaikesta sianlihasta 0,5% säilyi edellisvuodesta samana.
Mutta tosissaan tässä asiassa on oltava, jos uhka on havaittu jo näin lähellä (Evira 18.6.18):
AFRIKKALAISTA SIKARUTTOA TODETTU VILLISIOISSA PIETARIN LÄHISTÖLLÄ (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2018/afrikkalaista-sikaruttoa-todettu-villisioissa-pietarin-lahistolla/)
-
Puola on nyt päättänyt rakentaa yhtä pitkän aidan, joka meidän itärajallemme vaadittaisiin:
Saksan ensimmäinen sikaruttotapaus sotkisi EU:n lihamarkkinat – Puola tukki itärajojaan villisioilta 1 200 kilometrillä aitaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.260463)
Tämä on nyt yhteistä, vaikka ehkä eri mittakaaavasssa, Saksalle ja Suomelle:
Saksa vie vuodessa noin miljardi kiloa sianlihaa Kiinaan. Jos afrikkalainen sikarutto (ASF) leviäisi Saksaan, Kiina sulkisi rajansa saman tien. Saksalaiset sianlihakilot jäisivät sotkemaan EU-markkinoita.
Suomella tuo Kiinan vienti tietysti on vasta alussaan.
Nyt olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisia määräyksiä Saksa ja Puola ovat antaneet kesysikojen ulkoilusta.
-
... niin ottaisivat, nämä hesalaiset, mieluummin kissan tai kanarialinnun, hoivailuhalujensa tyydyttämiseksi. Kananmunia saa Helsingissä kaupasta, hyvin läheltä, hyvin edullisesti (halvimmillaan tuolla kananvuokran hinnalla lähes 20 kiloa!). Talvihoitoon palautettava kana palauttaa mukanaan kesän aikana hankkimansa tauditkin.
PS. Asiastahan saa melkein itsestään samanlaisen (eläinsuojelullisen) iskulauseen, joka on jo sanottu kissoista: kaupunkilainen, älä ota kesäkanaa!
Tämä uusikaan asiaan innostava Hesarin artikkeli tänään ...
Kesäkanoista on iloa ja hyötyä – näin varmistat, että myös kanasi ovat tyytyväisiä (https://www.hs.fi/talous/art-2000005732788.html)
... ei saa minua muuttamaan tuota kantaani. Itse asiassa siinä oli yksi lisäargumentti asiaa vastaan:
”Muuten kanan pitää antaa elää lajityypillistä elämää. Kana on laumaeläin eli se kaipaa lajitovereiden seuraa. Ei ole hyvää kananpitoa hankkia vain yhtä kanaa”, hän sanoo.
Kuitenkin se yksi kana saatetaan hankkia. Parasta kananpitoa olisi jättää kaikki kanat sinne maalle.
Ja tästä saa laskettua sen taloudellisen hyödyn:
Tilan isäntä Markku Lassila on myynyt tänä kesänä jo noin 300 kanaa 40 euron kappalehintaan.
Foodiessa äsken kananmunat halvimmillaan olivat vähän yli 2 euroa kilo. Jopa luomumunia sai hintaan 5 euroa kilo. Kun kana saa aikaiseksi vain munan päivässä, on aika nippa nappa, saako se koko kesän aikana "tienattua" hintaansa. Kiloon näytti Foodien kuvissa mahtuvan 10-15 kananmunaa. Kesää kestää noin 100 päivää. Ehkä sen kanan syöminen syksyllä voi vähän tasoittaa tilannetta, mutta tuskin sekään paljon.
-
Hetkellisesti metsästäjien asemaa voi pitää hyvänäkin:
Vuoden Sikateko-palkinto Metsästäjäliiton Kymen piirille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.265903/)
Sikayrittäjät on kannustanut metsästysseuroja pitämään Suomen villisikakannan kurissa. Metsästysseurat ovat lähettäneet kaadetuista villisioista näytteitä Eviraan.
Heidät näin palkitaan, ja näytteen lähettämisestä Eviraan saa korvauksen. Ja metsästäjälle jää herkullinen villisian liha, joka on sitten tutkitusti puhdasta, sikarutosta vapaata.
Mutta tässä on taas arvio riskin rahallisesta suuruudesta, sikayrittäjille:
Suomen Sikayrittäjien puheenjohtajan Martin Ylikännön mukaan Suomesta viedään sianlihaa maailmalle vuosittain noin 30 miljoonaa kiloa.
"Jos ASF:ää havaitaan Suomessa, vienti vaarantuu oleellisesti. Tällöin kaupalliset tappiot voivat olla jopa 100 miljoonaa euroa", Ylikännö kertoo.
Ja vienti Kiinaan on vasta aivan alussaan, olen ymmärtänyt.
Joten selvästi kannattaa metsästäjiä pitää hyvällä mielellä ja aktiivisina harrastuksessaan.
PS. Luomusianlihaa tuotettiin Suomessa v. 2017 yhteensä 0,84 miljoonaa kiloa. Mikä sen tuotannon kokonaisarvoksi sitten arvioidaankaan. Mutta niin paljon se ei ole, että sen takia kannattaisi tuota vientiä vaarantaa. Niinpä uusia tiukkoja sääntöjä luomusikojen ulkonapidosta ei tulla katsomaan läpi sormien. Mieluummin joustetaan sikojen luomustatuksen määrittelyssä.
-
Tämänpäiväinen Hesarin artikkeli (maksumuurin takana) päätyy lopulta luomun piilomainokseksi ...
Lehmät ovat sosiaalisia laiduntajia, mutta osa lypsylehmistä ei pääse ulos edes kesällä – Minkälaista maitoa eettisen kuluttajan kannattaa ostaa? (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005748486.html)
Yhä useampia kiinnostaa maidon alkuperä ja lehmien hyvinvointi, sillä luomun ja vapaan lehmän maidon myynti kasvavat. Maitopurkkeihin on suunnitteilla lehmien hyvinvoinnista kertova merkki.
... vaikka varsinaisia virheellisiä faktoja ei esitäkään. Se johtuu siitä, ettei eroja, mm. hintaerojen syytä kyllin pontevasti analysoida. Luomurehu mainitaan, muttei sen hintavaikutusta. Tai merkityksettömyyttä lehmän hyvinvoinnin kannalta. Sen sijaan luodaan vaikutelmaa, että kaikki lehmälle kiva, mm. pihattonavetat, olisivat juuri ja vain luomulle tyypillisiä.
Vaikka sitten joudutaankin myöntämään, että luomussa on yhä lukuisia parsinavettoja käytössä. 40 kappaletta, eli aika monta. Ja yli puolet kaikista Suomen lehmistä elää jo pihattoissa, jolloin aivan valtaosa niistä on tavanomaisilla tiloilla.
PS, Tässä MT:n referaatissa on jotain lisää, mutta ei olennaista:
HS: Osa lehmistä ei pääse ulos edes kesällä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.267347)
-
HS:n uutisessa esille tulleesta hyvinvointimerkistä olemme esittäneet tämän mielipiteemme:
Jos edelleen tästä vähän jupisisi: kuten minimivaatimuksetkin, myös tuo hyvinvointimerkkikin voisi ehkä parhaiten sopia EU:n tehtäväksi. Eläimillähän kun tunnetusti ei juuri ole kansallisuusaatetta, tai kansallista kulttuuria.
Mutta hyvä on idea itsessään:
- eläinsuojelulaki määrittelisi minimitason
- jos joku haluaa eläimille vielä parempaa kohtelua, suosikoon tuotteita, joissa on tuo merkki
- ja tarvittaessa maksakoon siitä lisää
- mutta ei joutuisi maksamaan hyvinvoinnin kannalta turhasta: luomurehu ei eläinten hyvinvointia lisää (kuten juuri toisaallakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=592.msg11541#msg11541) todettiin)
- (ja yhdestä luomumyytistä päästäisiin eroon?)
Olettaen, ettei merkkiin saada salakuljetettua eli kähmittyä mukaan luomuideoita, että siitä tulee siinä suhteessa neutraali. Tietysti luomueläimillekin (tai niiden kasvattajille) tuollainen merkki kuuluu, sikäli ja siltäosin kuin ne (he) sitten sen ansaitsevat.
Tuon hyvinvointimerkin jälkeen kuluttajan ei tarvitsisi täällä tavalla hapuilla ...
Luomun ja vapaan lehmän maidon myynti on kasvussa, mikä kertoo HS:n mukaan kuluttajien kiinnostuksesta lehmien hyvinvointiin.
(lihav. HJ)
... vaan hän voisi suosia ostoksissaan täsmällisesti haluamaansa.
-
Arja Peltomäen - jonka maatilalla HS oli vieraillut - puheenjohtamassa (Pro Luomun) luomumaidon arvoketjutyöryhmän kokouksessa 29.05.18 oli kirjattu tällaiset ongelmat:
• Neuvonnan havaitsema ongelma: Luomuehdoissa ei määritellä
laiduntamista riittävän tarkasti, joten se toteutetaan eri tiloilla eri
tavoin. Laiduntamisen vaatimusta olisi syytä tarkentaa.
• Laiduntamiseen kiinnitetään huomiota myös tavanomaisessa
tuotannossa, minkä takia on pidettävä huoli että luomun ero
tavanomaiseen säilyy!
Tuosta voisi rivien välistä lukea, ettei kuluttaja ihan varma asiasta kuitenkaan voi olla, luomuakaan valitessaan.
Muistettava on tietysti myös, että tuo laidunnus on vain yksi hyvinvoinnin osatekijä.
Eläinten hyvinvointi on todellakin esillä myös tavanomaisessa viljelysssä, kuten seuraavassa kerrotaan.
-
Tästä uutisesta ...
Juustoportista Euroopan ensimmäinen meijeri, jolla kansainvälinen sertifikaatti eläinten hyvinvoinnista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.212969)
... tulee tieto, että tällainen sertifikaatti on siis olemassa. Missä määrin se olisi laajemminkin käytettävissä? Eläinsuojelulain minimivaatimusten täydentäjänä? Jos sellaista tarvitaan tai halutaan?
Käsitän tuosta, koska ko. meijeri suosii nk. vapaita lehmiä, ettei kyseiseen sertifikaatin ole sotkettu luomuaatetta. Menetelmässä on selvästi myös pyrkimystä objektiivisuuteen:
WQ-menetelmä mittaa Juustoportin mukaan hyvinvoinnin toteutumista eläimestä. Näin ollen hyvinvointia voidaan mitata toistettavasti, riippumatta eläimen pitopaikasta.
Tietoa minulla ei kyllä ole, miten mittaukset tehdään.
Nyt MT kertoo:
Maitomaa saavutti kansainvälisen eläinten hyvinvoinnin sertifikaatin – Suomi johtaa muuta Eurooppaa 2–0 (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.267396)
Itsenäisen Maitomaa -meijerin kaikki 170 tilaa ovat saaneet kansainvälisen eläinten hyvinvointia varmentavan sertifioinnin. Welfare Quality (WQ) -sertifikaatin on Suomessa ja Euroopassa saanut aiemmin vain Juustoportti.
Tuossa WQ-sertifikaatissa näyttäisi olevan ainekset toivomaamme EU:n yhteiseen hyvinvointimerkkiin:
WQ -sertifikaatin ovat kehittäneet eurooppalaiset tutkimusinstituutit ja yliopistot. Siihen sisältyy mittausmenetelmä, jossa otetaan huomioon eläinten kasvatusympäristö, terveys, niille ominainen käyttäytyminen ja ruokinta.
-
Uskallan sanoa, että esille tullut vaatimus rapujen tainnuttamisesta esim. sähköllä ennen kiehuvaan veteen pudottamista on kyllä liioittelua. Kun ravut siinä kiehuvassa vedessä menettävät henkensä ja tietysti siinä yhteydessä tajuntansa noin sekunnissa.
Sensijaan tämä ei välttämättä ole:
Tältä näyttää, kun lehmät makaavat vesisängyissä – Rinteelän tilalliset veivät lehmien mukavuuden seuraavalle tasolle (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/talta-nayttaa-kun-lehmat-makaavat-vesisangyissa-rinteelan-tilalliset-veivat-lehmien-mukavuuden-seuraavalle-tasolle/6999494#gs.XJYfegc)
Eikä yllättäen ole kovin kalliistakaan. Tuon mukaan vain n. 300 euroa lehmää kohti. Maitolitraa kohti laskien tietysti mitättömästi. Teoreettisesti saattaisi jopa maksaa itsensä? Ainakin sitten, jos tuo eläinten hyvinvointimerkki tulee?
-
Maaseudun Tulevaisuuden maksullisesta uutisesta otsikko ja ingressi:
"Lehmämäärä vähenee, mutta maito ei, jos investoinnit toteutuvat
Maatalous
27.07.2018
Pihattolehmien osuuden odotetaan nousevan 60 prosentista 90:een vuoteen 2025 mennessä."
Joten tuolta osin tilanne on paranemassa varsin nopeasti. On tietysti muistettava, että parsinavettaakin voi hoitaa eläimille "inhimillisesti". Siinäkin voi vaikka hommata lehmille vesisängyt! ;)
-
Nyt suunnitellaan uutta tiedotuskampanjaa. Ote Luomulihan arvoketjutyöryhmän kokouspöytäkirjasta 22.5.18:
• Tehdään tuoteryhmittäisiä aineistoja luomusta
• Mikä tekee lihasta luomua.
• Millainen aineiston tulisi olla?
• Ei vastakkainasettelua
• Voi kuitenkin tehdä luomuehtojen vertailuja Suomen lain vaatimiin
tuotantoehtoihin
• Nauta/lammas, sika, broileri: 4 tärkeintä pointtia kustakin
• Luomukotieläintuotannossa kuluttajalle on tärkeää eläinten hyvinvointi,
ulkoilu, häkittömyys, laidunnus, valaistus, mahdollisuus lajityyppiseen
käyttäytymiseen
Aiotaan siis keskittyä juuri eläinten kohteluun, viimeisen pallukan mukaan. Eläinten nauttima ravinto eli rehu (hintavaikutuksineen) aiotaan hoitaa "sordiinolla"?
Mahtaako pyrkimys välttää vastakainasettelua onnistua, jos kaikessa eläinten hoidossa nyt puhutaan viimeisen pallukan asioista? Etteikö vain syntyisi houkutus hiukan mustamaalata tavanomaista?
Lain mimimiehtoihin vertailu varmasti toimii luomun hyväksi, mutta jos em. hyvinvointimerkki tulee, tai em. WQ-sertifikaatti laajempaan käyttöön, se kaikki ei olekaan niin yksinkertaista. Vrt. myös edellä 10.7.18.
Jos tuo kampanja syntyy ja käynnistyy, sittenpähän näemme, kuinka siinä käy.
-
Ruotsissa on jo pistetty paremmaksi. Erään ryhmän mielestä ei eläinten työvoimaakaan sovi riistää:
Aktivister vill inte se djur jobba (http://www.atl.nu/debatt/aktivister-vill-inte-se-djur-jobba/URL)
Ei ole tietoa, onko tuo aate Ruotsissa syntynyt, vai sinne tullut. Ei se ainakaan tältä taholta ole peräisin:
Mooseksen laissa kyllä todetaan eläinten oikeuksista, että ...
"Älkää sitoko puivan härän suuta."
... mutta siinä siis edellytetään härän myös osallistuvan ruoan tuotantoprosessiin. :D
-
Näin sitä painiskellaan erilaisten eettisten ja ekologisten käsitysten kanssa ...
Suomalaiset arastelevat ekologista hevosenlihaa – suurin osa hevosista päätyy hautaan, ongelmajätteeseen tai tuhkattaviksi (https://yle.fi/uutiset/3-10332390)
... mutta lopputuloksena siis on, että n. 700 000 kiloa periaatteessa käyttökelpoista lihaa menee käytännössä hukkaan. Vertailukohtana (hevosenihan luvut eivät ole tarkkoja): suurin piirtein saman verran kuin Suomessa tuotetaan luomusianlihaa.
Samaan aikaan on kuitenkin näin:
Suomeen puolestaan tuodaan noin 1,5 miljoonaa kiloa hevosenlihaa ulkomailta. Suurimmat hevosenlihan tuontimaat vuonna 2017 olivat Belgia, Argentiina, Brasilia, Uruguay ja Ranska. Tuontimaissa hevonen on yleensä kasvatettu vain lihantuotantoon, toisin kuin Suomessa, jossa teurastettavat hevoset ovat olleet käytössä esimerkiksi ravureina.
Tuleeko perinne näin kaukaa vai ei ...
Hevosenlihan käyttämättömyys on vanha kristillinen perinne, jossa hevosen käyttäminen ruokana katsottiin luonnonuskontoihin kuuluvaksi, ja vuonna 732 paavi Gregorius III kielsi kristityiltä hevosen syönnin.
... mutta aika pitkälle se tuntuu olevan voimassa, ainakin oman Pollen osalta (https://m.youtube.com/watch?v=8muy42pHZZc) (huom. tuo linkki soi!)
Toinen vertailukohta voisi olla riista. Muiden hirvieläinten kuin hirven ja muiden riistaeläin lihaa tuotetaan kumpaakin vuodessa noin miljoona kiloa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=739.msg4636#msg4636). Ja pohjoisen tuottajat ovat katkeria, kun Petteri Punakuonon liha ei mene Amerikassa tai sieltä tulleille turisteille kaupaksi!
-
Tavallaan hiukan paineita helpottava twiittitieto:
***
Eläinten terveys ETT
@AnimalHealthET·10t
Afrikkalainen sikarutto vahvistettu tänään myös Kiinassa
***
Koska tuo ei varmasti ollut suomalaisten syytä. Paineita helpottaa, ei poista. Asian kanssa on edelleen oltava hyvin tarkkana. Eikä Beijing myöskään ole mikään raastuvanoikeus: voivat silti kieltää (epäoikeudenmukaisesti?) sianlihan tuonnin meidän sikaruttotapauksemme vuoksi, vaikka heillä olisikin sitä omasta takaa.
-
Kyllä tästä ihan hyvä tulee:
Hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaiksi valmis: Parsinavetoita ja porsitushäkkejä ei kielletä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.284216)
Tottakai esitys sisältää monia kompromisseja ja siirtymäaikoja. Mutta liiankin helppoa eläinsuojeluväen on taas ilmoittaa, että se on pettynyt esitykseen, kuten Hesarissa tapahtui.
Voi tietysti linnoittautua maksimalistisen vaatimuslistan taakse, ja loputtomiin vaatia sitä toteutettavaksi. Mutta sitä ei tule tapahtumaan, siinä on asian realismi.
Sen sijaan tuo esitys voi voi mennä. Ja tie siitäkin eteenpäin voi hyvin olla em. hyvinvointimerkki.
-
Tässä ei ole kyse eläinten kohtelusta, mutta tällainenkin leviämistie sikarutolla teoreettisesti on:
VÄLTÄ REHUJEN MAAHANTUONTIA AFRIKKALAISEN SIKARUTON ESIINTYMISALUEILTA (https://www.evira.fi/elaimet/ajankohtaista/2018/valta-rehujen-maahantuontia-afrikkalaisen-sikaruton-esiintymisalueilta/)
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa pidättäytymään kuumentamattomien rehujen ja kuivikkeiden maahantuonnista niistä maista, joissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa (ASF). Herkästi leviävä, sikoja tappava ASF-virus voi kulkeutua maasta toiseen myös kuumentamattomien rehujen mukana. Suomeen levitessään afrikkalainen sikarutto aiheuttaisi mittavat tappiot sikataloudelle ja -tiloille kansainvälisen kaupan pysähtymisen, eläinten hävittämisen ja tilojen saneerauksen vuoksi.
Siinä toistetaan madonluvut myös sikaruton seurauksista täällä.
Saattaa tulla eri suuntaisia paineita nyt, jos rehusta kuivuuden takia rehusta tulee pulaa:
Edellä mainituista syistä Evira suosittelee, että kuumentamattomia rehuja, kuten säilörehua, heinää tai viljaa, ei tuoda Baltian maista, Puolasta tai muilta tautialueilta Suomeen.
Mutta onhan tuossa tietysti tuo mainittu optio eli kuumennus.
Muuten, olisiko säteilytyksestä nyt apua? Tiedetään, se on EU:ssa kiellettyä, mutta jos siitä apua olisi, määräyksiä voisi nyt muuttaa. Ensin vaikka juuri tuon sianruoan osalta. Siat eivät sitä suuresti paheksuisi.
-
Huonolta näyttää ...
Mallinnus ennustaa: Afrikkalainen sikarutto levinnee koko Eurooppaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.290690)
... mutta Suomella ei ole mitään syytä luopua tiukoista varotoimenpiteistään.
Mihin tämä pitkä aikatauluarvio mahtaa perustua:
ASF-rokotteen kehittelyssä on otettu pieniä edistysaskelia. Näyttää siltä, että rokote olisi mahdollista kehittää, mutta vasta vuosien päästä, Toppari kertoo.
Vaikka tulevaisuudessa olisikin pakko taipua, vielä kannattaa yrittää:
”Tietysti yritämme huolehtia, ettei se tule Suomeen lainkaan. Meillä on vielä toivoa pitää villisikakanta kurissa. Metsästäjät ovat avainasemassa. Nyt ei ole sen aika, että Suomeen tarvittaisiin uusi riistaeläin”, Toppari linjaa.
Samoin tulee pitää tarkkaan voimassa kesysikojen ulkoilurajoitukset. Nyt ei ole ollut esillä kovin uusia yhteenvetotietoja siitä, miten niitä on noudatettu. Mutta kyllä sen yhteenvedon pitäsi olla jo tehtävissä, jos tätä Eviran ohjetta on toteltu:
Sikojen ulkonapitokielto
Suojaa siat luonnonvaraisilta villisioilta - afrikkalaisen sikaruton vastainen varotoimi (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen-sikarutto/sikojen-ulkonapitokielto/)
Ilmoitus sikojen ulkonapidosta kunnaneläinlääkärille
Sikojenpitäjän, joka aikoo pitää sikoja ulkona edellä kohdassa 3) tarkoitetussa pitopaikassa, on tehtävä asiasta ilmoitus kunnaneläinlääkärille vähintään kahta kuukautta ennen kiellon voimaantuloa tai aiottua ulkonapitoa. Ilmoitus tulee tehdä kirjallisena, ja sen voi tehdä vapaamuotoisesti tai alla olevalla lomakkeella.
-
Tällainen yhteenvetotieto meillä on, MaVi kertoi (päivitetty 29.6.2018):
Sikojen ulkotarhojen aidan rakentamisavustus vuosina 2017–18 (http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/sikojen-ulkotarhojen-suoja-aidan-rakentamisavustus.aspx)
Haku avustusta sikojen ulkotarhojen aitaamiseen on päättynyt 28.2.2018. Avustuksia myönnettiin 86 hakijalle yhteensä noin 226 000 euroa.
Jos luomusikatiloja v. 2017 oli Pro Luomun mukaan 13 kappaletta, kyllä ne varmaankin kaikki tuossa ovat mukana. Loput ovat sitten niitä vapaiden sikojen tiloja.
Oikeastaan yllättävän halvaksi tuo operaatio kaikkineen tuli. Alle 3000 euroa per hakija.
-
Aihetta pessimismiin:
Afrikkalainen sikarutto levisi Bulgariaan – myös Kiinassa tautitapauksia on löytynyt jälleen lisää (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.294330)
Tai sitten aihetta strategian painopisteen muuttamiseen: kun tiukallakaan valvonnalla ei pystytä tautia hallitsemaan, olisiko syytä kaksinkertaistaa ponnistukset rokotteen kehittämiseksi. Tai jopa taudille vastustuskykyisen muuntogeenisen sian (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg12063#msg12063) kehittämiseksi.
-
Vielä tämäkin:
Afrikkalainen sikarutto harppasi Länsi-Eurooppaan – Belgiassa löytyi tautia villisioista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.300195)
Saksalle, joka on EU:n sianlihantuotannon mahtimaa, Belgiasta kantautuva uutinen on erittäin ikävä. Maa vie vuodessa noin miljardi kiloa sianlihaa Kiinaan. Jos afrikkalainen sikarutto leviäisi Saksaan, Kiina sulkisi mitä todennäköisimmin rajansa saman tien. Lihakilot jäisivät sotkemaan EU-markkinoita.
Näin siis oletetaan käyvän siitä huolimatta, että Kiinalla on jo omat sikaruttotapauksensa, joita on jo useampia pitkin maata.
-
Myös Tanskassa hermostuttiin:
Tanskan sikaketju varpaillaan Belgian sikaruton takia – villisika-aita halutaan pystyyn mahdollisimman pian (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.300629)
Pirullinen tauti tämä onkin:
Afrikkalaisen sikaruton toteaminen Belgiassa on ikävä yllätys, koska näin virus loikkasi kerralla noin tuhat kilometriä länteen.
Vaikka sen ei pitäisi levitä lentäen, päinvastoin kuin armeijamato.
Vai leviäisikö se? Lentävien ihmisten mukana? Sekä Belgian että Kiinan tapaukset viittaavat siihen, että aidoista ei välttämättä ole hyötyä?
-
Myös EU hermostui:
EU-komissio varoittaa afrikkalaisen sikaruton leviämisuhkasta – jarruttaisi kaupankäyntiä ja sekoittaisi markkinoita
Euroopan komissio päättää suojelutoimenpiteistä Brysselissä ensi viikolla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.300755)
Eli silloin kuulemme, mitä asiaan on keksitty. Tai ainakin, millä linjalla aiotaan edetä.
-
Suomikin on asiasta hermostunut ja nyt:
Rajaliikennettä harjoittavat yritykset velvoitetaan jatkossa tiedottamaan eläintautiriskeistä matkustajille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.300728)
Tuokin artikkeli tuo esille useita taudin leviämistapoja. Nyttemmin on myös julkistettu alue, josta tautia on Belgiassa löydetty. Pirjo Mälkiä kertoi twiitissään tuntevansa alueen ja oli tätä mieltä:
Olen vaeltanut tuolla alueella, ja voin kertoa, että maasto on todella vaativaa ja vaikeakulkuista. Villisikoja ei voi estää kulkemasta eikä hävittää. Pidän mahdottomana estää taudin leviämistä naapurimaihin. Valitettavasti.
Mutta minusta vaikuttaa mystiseltä, miten tauti on tuolle vaikeakulkuiselle alueelle päässyt. Jos se ei ole kulkenut sinne villisikojen mukana, naapurimaiden kautta? Jolloin ainakin jossain naapurimaassa sitä olisi jo, vaikka se vielä olisi tullut siinä maassa viranomaisten tietoon?
MT:n artikkelissa tuodaan esille tällainen mahdollisuus:
Tartunnan on epäilty monissa tapauksissa levinneen uusille alueille paikallisten villisikojen syötyä maastoon heitettyjä eväitä tai niiden tähteitä. Sikaeläimet voivat saada tartunnan myös virusta sisältävän rehun välityksellä, minkä vuoksi sikojen ruokkiminen ruoantähteillä on kielletty.
Eli kärjistäen: nyt ei ole ongelmana puolalainen putkimies, vaan puolalainen luonnosta kiinnostunut turisti, joka kuitenkin on hiukan huolimaton retkieväittensä kanssa? 8)
-
Nyt sitten selvitetään tämäkin ratkaisu ...
Luonnonvarakeskus selvittää villisika-aitaa Suomen ja Venäjän rajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.301310)
... vaikka itse jutussa tuleekin esille:
Neuvotteleva virkamies Katri Levonen maa- ja metsätalousministeriöstä pitää todennäköisenä, että taudinpurkaus on elintarvikevälitteinen.
Näin todettiin taannoin Tšekissäkin, missä villisiat olivat päässeet tonkimaan sairaalan roskasäiliöitä ennen sairastumistaan.
"Siksi jo yksi tautialueelta tuotu makkara voi olla iso riski", Levonen muistuttaa.
Ruokavälitteiset tartunnat leviävät hyppäyksittäin, villisikojen mukana tauti liikkuu hitaammin.
Mutta niin vain näyttää pätevän tämän vanhan vitsin "logiikka": poliisi auttaa katulampun alla avaimensa kadottanutta humalaista. Kun avainta ei löydy, poliisi lopulta tuskaantuu, ja kysyy:
- Putosiko se varmasti tähän?
- Ei, se putosi jonnekin tuonne oven lähelle, mutta siellä on liian pimeää etsiä.
Toki Suomi on ryhtynyt Venäjän rajalla toisenlaisiinkin toimenpiteisiin, ks. edellä 15.06.18 ja ruokakoira Aino, joka mainitaan tuossa uudessakin uutisessa.
-
Tämän mukaan ainakin uskotaan, että tiedetään hyvin tarkkaan, miten tässä pitäisi toimia:
Belgiasta löytynyt uusia sikaruttotapauksia – Odotettavissa vielä useita satoja villisikatartuntoja (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.303509)
Belgian viranomaiset ovat aloittaneet toimet sikaruton taltuttamiseksi tiistaina. Sitä ovat edeltäneet keskustelut komissaari Vytnenis Andriukaitiksen kanssa.
Komissaarin mukaan mallia torjumiseen on otettu Tšekeistä.
”Väärin torjuttuna tauti haittaa sikataloutta ympäri maailmaa. Tšekki on hyvä esimerkki maasta, jossa torjuntatoimet ovat onnistuneet”, Andriukaitis sanoi belgialaismedialle.
Vaikka sitten joka maassa turvaudutaan ja kehotetaan hiukan erilaisiin toimenpiteisiin. Suomessa yritetään metsästämällä vähentää villisikakantaa, Belgiassa metsästys kiellettiin.
Belgiassa ei luomusioillekaan annettu mitään armoa tai kehitetty poikkeusjärjestelyjä vaan kaikki possut määrättiin kylmästi sisätiloihin, ainakin tartunta-alueella.
-
Näin äkkiä se tapahtui:
Belgialaismedia Le Soir: 11 maata on jo laittanut belgialaisen sianlihan boikottiin – Rokote sikaruttoon kehitteillä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.304723)
Tähän mennessä Etelä-Korea, Kiina, Taiwan, Valko-Venäjä, Meksiko, Filippiinit, Japani, Australia, Serbia, Ukraina ja Singapore ovat määränneet belgialaisen sianlihan tuontikieltoon maasta löytyneen afrikkalaisen sikaruton (ASF) takia.
(lihav. HJ)
Ja huomatkaa, että tuohon riittivät jo sairastuneet villisiat. Yhdestäkään kesysikatapauksesta ei ole Belgiassa raportoitu.
Tässä on merkkejä siitä, että torjuntastrategian painopiste alkaa muuttua:
EU seuraa tiiviisti taudin torjunnan onnistumista ja on myöntänyt 10 miljoonaa euroa ASF-rokotteen kehittämiseen.
Vrt. kuitenkin edellä 29.08.18 lainattu lausunto kehittämistyön luultavasti vaatimasta ajasta (=vuosia).
Tämäkin tutkitaan nyt tarkemmin:
Belgian viranomaiset ovat tutkineet taudin leviämisreittejä.
[..]
Afrikkalainen sikarutto on voinut siirtyä ihmisen mukana autojen, vaatteiden tai kenkien kautta. Taudin löytymispaikkakunnalla on rekkojen levähdysalue, josta viruksen on epäilty päätyneen alueelle.
-
Tämä kyllä tukee ...
Afrikkalainen sikarutto voi tulla Suomeen tuontirehuissa
Erityisesti soijajauho, lysiini, koliini ja D-vitamiini näyttävät tukevan tiettyjen virusten säilymistä. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.306045)
... esimerkiksi soijan ostamista Uudesta maailmasta, koska siellä ei ole sikaruttoa (noita muita tauteja kyllä on).
Mutta kuinka kauan näin on? Vaikka siat tuskin oppivat lentämään, eikä niitä oteta lentokoneisiin, niin ASF voi hyvinkin tämän lentotaidon oppia. Ellei osaa jo?
-
Tästä ei nyt heti uskalla sanoa mitään ...
Kansalaisaloite yrittää kerätä miljoona nimeä tuotantoeläinten häkkikasvatuksen lopettamiseksi Euroopassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.305724)
... vaikka tuossa triidin alussa ja otsikossa rehvakkaasti julistimmekin, että tartumme kysymykseen reippaasti ja pelkäämättä.
Ehkäpä hiukan kuitenkin. Tämän option toivoisi tulevan allekirjoituskampanjan aikana selvemmäksi:
[..]Häkkejä käytetään edelleen taloudellisen voiton maksimoimiseksi, vaikka myös vapaampia ja tuotannon kannalta toimivia kasvatusmenetelmiä on olemassa", sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.
(lihav. HJ)
Eikä yksin tuotannon näkökulma riitä. Karanneet kanit aiheuttivat Australiassa pienen tai oikeastaan keskisuuren ekokatastrofin. Eivätkä karanneet nk. citykanit pääkaupunkiseudulla ole olleet luonnolle hyvästä, olen ymmärtänyt. Supikoirat Suomessa ovat häkeistään Venäjällä karanneiden eläinten jälkeläisiä, suurelta osin. Minkit ovat karanneet Suomessa. Vaikka voi olla, ettei tuossa kampanjassa ollenkaan mietitä turkiseläimiä.
-
Tämä alkaa muistuttaa ....
Belgia aikoo teurastaa 4 000 tervettä sikaa maassa riehuvan afrikkalaisen sikaruton takia. Asiasta kertoo brittiläinen sikateollisuuden edunvalvoja Npa.
Taudin pelätään haittaavan Belgian ja naapurimaiden sikataloutta.
Belgiassa ala työllistää 15 000 ihmistä.
EU on tukenut Belgian teurastuspäätöstä. Varotoimena teurastuksessa syntyvät menetykset korvataan kasvattajille.
... legendaarista hirmuteon selitystä Vietnamin sodan ajalta: "Pelastaaksemme kylän meidän oli tuhottava se!"
Tuossakaan uutisessa ei ollut tietoa, että yksikään kesysika olisi Belgiassa tautiin sairastunut. Monta villisikaa kyllä, siinä mielessä tauti maassa "riehuu".
Maaseudun Tulevaisuudesta:
Belgia teurastaa tuhansittain sikoja afrikkalaisen sikaruton takia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.306377)
-
Sinne se nyt meni ..
Eläinten hyvinvointilaki eduskuntaan (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/elainten-hyvinvointilaki-eduskuntaan)
... ja kohta puoleen varmaan saamme uutisia siitä, kuinka sille käy. Niitä odotellessa voimme taas viitata siihen, että ongelmat eivät ehkä niinkään ole laissa, vaan siinä, ettei sitä noudateta. Tai antaa Maaseudun Tulevaisuuden siitä kertoa:
Eläimiin liittyviin rikoksiin keskittynyt tutkintaryhmä aloittaa Helsingissä – tapaukset lisääntyneet vuosi vuodelta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.307403)
Tämä jo edelläkin mainittu tosiasia tuli siinäkin esille:
Monesti eläimen kaltoinkohtelijalla on myös muita elämän hallinnan ongelmia, kuten sosiaalisia ongelmia tai päihde- ja mielenterveysongelmia.
"Pyrimme moniammatillisella yhteistyöllä reagoimaan henkilön tai henkilöiden tilanteeseen kokonaisuutena", Hietala kertoo.
Kun tuo oli Helsingistä, niin tähän perheemme huomio: lemmikkieläinten, erityisesti koirien pito näyttää silmämääräisesti huomattavasti, jopa valtavasti viime vuosina lisääntyneen.
Valitettavasti se lisää todennäköisyyttä, että myös eläinten säntilliseen pitämiseen eri syistä kykenemättömien ihmisten määrä lisääntyy, heidän joukossaan.
-
Tämäkin on nyt osa viimeistä vääntöä eläinsuojelulaista:
Animalia: MTK, Turkistuottajat, Siipikarjaliitto, Atria ja Snellman ehdolla "vuoden eläinvastaisimmaksi tahoksi" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.310963)
Kummasti tämä yksi sana kummittelee tuossakin, useita kertoja (lihav. HJ) ...
Nykyisenkaltainen tehotuotanto estää järjestön mukaan eläinten luontaisten käyttäytymistarpeiden toteutumisen, ja esimerkiksi äärimmäiseen kasvuun tähtäävä jalostus aiheuttaa eläimille kipua ja kärsimystä. Suomessa teurastetaan vuosittain yli 70 miljoonaa eläintä.
... vaikka tuotannon tehokkuudella ei sinänsä pitäisi olla mitään suoraa yhteyttä eläinten kohteluun. Kuten ei oikeastaan tuotannon määrälläkään. Ehkä tosin tuo tietynlainen jalostus voi olla poikkeus (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=79.msg7041#msg7041).
Mutta eipä saa Animalian silmissä armoa mikään:
Animalian mielestä eettistä broileria ei ole tarjolla ollenkaan. He kritisoivat esimerkiksi broilerin teurastuksessa paljastuneita ongelmatapauksia, viiden viikon teurasikää ja broilerikasvattamoiden olosuhteita.
"Broilerit ovat teurastettaessa vain kuukauden ikäisiä linnunpoikasia", järjestö huomauttaa.
Niinpä luomubroilerikaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.0) ei nähtävästi ole sille tuosta poikkeus?
Mutta sen lisäksi tuossa tulee esiin se, mitä en ole koskaan ymmärtänyt: miksi asia tulisi eettisemmäksi, jos linnut saavat elää hiukkasen (jokusen viikon? kuukauden?) pitempään? Jos ne kuitenkin sitten teurastetaan ja syödään? On tietysti mahdollista, että Animalian mielestä se on joka tapauksessa epäeettistä. Mutta sekin käyttää tuossa tunnettua propagandaniksiä: se inhottu, vastustettu asia voi kohdistua "lapsiin".
-
Se on nyt sitten tätä:
Seiska: Sikarutto ajoi minipossujen omistajat pulaan – sijaiskoteja etsitään kivaasti lisää (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.312243)
Mutta emmehän täällä muutenkaan ole osoittaneet erityistä ymmärrystä harrastelumaataloudelle.
-
MT:n pitkähkössä artikkelissa käydään läpi koko tämä vaikea problematiikka:
Aina on mätiä omenoita", MTK:n Tiina Linnainmaa haluaa eroon eläimiään rääkkäävistä tuottajista
Vakavien eläinsuojelurikosten taustalta löytyy mielenterveysongelmien lisäksi piittaamattomuutta. Ongelmatapaukset halutaan alalta pois. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.314628)
Mielenkiintoinen yksityiskohta tai näkökulma on, etteivät pitkät perinteet välttämättä aina ole hyväksi:
Koposen mielestä on väärin, että veronmaksajien rahoja haaskataan tiloihin, jotka eivät pidä huolta eläimistään. Osalla paineita tuo sukutila ja sen jatkuvuus.
”Joskus jatkajaksi sattuu ihminen, joka ei ole erityisen kiinnostunut ammatista. Karjaa on kuitenkin pidettävä, kun sitä on ollut 1700-luvulta lähtien. Yllättävän moni alun perin vastahakoinen jatkaja pohtii häpeillen, olenko minä se, jolta eläimet lopulta lähtevät?”
PS. Sen sijaan täytynee olla masentavaa kunnollisille (ja mieleltään terveille) tuottajille, että Radio Suomesta sai taas äsken kuulla kliseen, että "tehotuotettu" liha ei ole "eettistä", verrattuna esim. hirvenlihaan.
-
Hiukan tässä on jo hysterian tai paniikin makua:
Belgiassa teurastettu jo 4 000 sikaa afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.315111)
Jos on yhä näin:
Belgian viranomaiset huomauttavat, että afrikkalaista sikaruttoa on löytynyt vain Etelä-Belgiasta villisioista eikä tautia ole löytynyt sikaloista.
Mutta ehkäpä viranomaiset siellä tietävät, mitä tekevät. Eikä meillä ole vielä kokemusta siitä, mitä Suomessa sitten tapahtuu, jos ensimmäinen sairastunut villisika täältä löytyy.
-
Tietysti juuri nyt on heidän yritettävä, kun lakiehdotus on eduskunnassa:
Alkaako kohta viimeinen taistelu? Eläinoikeusliike kokoaa rivejään ja nostaa päätään jopa turkistarhauksen sydänmailla Pohjanmaalla (https://yle.fi/uutiset/3-10434752)
Vaikka turkistarhauksesta puhutaan, tällaiseen totaalinjaan asia liittyy:
Haapanenkaan ei löytänyt kotipesää heti.
– Etsin netistä tietoa eläinoikeusjärjestöistä ja ajattelin, että onpa siellä outoa porukkaa. Eivät syö edes lihaa!
Nyt Haapanen on itsekin outoa porukkaa. Hänelle lopullinen käännekohta oli Vegaaniliiton ja Oikeutta eläimille -järjestön vegaanihaaste, johon hän osallistui vuonna 2014. Ja oma paikka löytyi Seinäjoen ryhmän perustamisen myötä kaksi vuotta myöhemmin.
Saarasen reitti eläinaktivistiksi on suorempi. Hän herkistyi eläinten hädälle yläasteikäisenä, kun koulussa oppitunnilla näytettiin video turkistarhalta.
– 16 vuotta sitten jätin pois punaisen lihan, ja siitä sitten jatkoin askel askelelta eteenpäin.
Mutta tuntuu siltä, että mitään sellaista esitystä ei voi olla olemassa, jonka eduskunta voisi hyväksyä ja joka tuollekin joukolle kelpaisi. Luultavasti eläinten olot eivät heidän silmissään koskaan voi muuttua paremmiksi. Jos ja kun ihminen niitä jollakin tavalla hyväkseen käyttää.
Eli eläinsuojelulaki luultavasti kuitenkin hyväksytään suurin piirtein ehdotetussa muodossa. Heidän raivokkaiden (some-) protestiensa säestyksellä. Mutta siinä kaikki, siinä se sitten on tuo viimeinen taistelu.
-
Maksullisen uutisen otsikko MT:ssa (lihav. HJ):
"Kotieläintiloille tehdään liki 4 000 eläinsuojelutarkastusta vuodessa – heikon rehusadon pelätään poikivan laiminlyöntejä"
Tällaisenkin riskin katsotaan siis olevan olemassa.
PS. Tätäkin asia varmaan seuraamme, kun yleisesti seuraamme sitä, mihin tavanomainen sato ja luomusato tänä ja ensi vuonna riittävät.
-
Tässä vetoomuksessa ...
Eläinsuojelujärjestöt yrittävät vedota eduskuntaan 139 000 allekirjoituksen voimin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.316739)
... 1. ja 6. kohta ovat radikaaleja, ja poikkeavat kai eniten lakiesityksestä. 1. kohdassa tietysti eniten turkistarhauksen kielto.
Mitä sitten tarkoitetaankaan kansalaisille avoimella valvonnalla? Suuren yleisön konkreettinen tramppaaminen tiloilla olisi kyllä eläintautien kannalta käsittääkseni katastrofi? Avoimuutta eli "läpinäkyvyyttä", kuten nykyisin usein sanotaan, vastaan sinänsä ei tietysti voi olla.
Nyt kun tuota ei edes tehty virallisen kansalaisaloitemenettelyn kautta, eduskunta on täysin vapaa päättämään, ottaako se sitä lainkaan huomioon.
-
Eli tämä voi onnistua ja pyöriä jonkin aikaa:
Kanala avasi ovensa kuluttajille Laitilassa – ryntäys kuulemaan tuotantotavoista (https://yle.fi/uutiset/3-10456787)
Kunnes hygieniajärjestelyt kanojenkin osalta pettävät, ja huomataan, että yleisö on kuljettanut kanalaan lintuinfluenssaa tai muita tauteja. Myös muiden eläinten osalta riski on jo huomattukin:
Kuluttajien pääsy ruuantuotannon alkulähteille on yleensä vaikeaa. Elintarvikkeiden tuottamista valvotaan tiukoilla hygieniamääräyksillä eikä esimerkiksi navetoihin, kanaloihin tai sikaloihin voi päästää yleisöä vapaasti kulkemaan.
***
On se kumma, ettei Suomessa edes yli sadankaan kuluneen vuoden jälkeen luoteta edustuksellisen demokratiaan! 8)
Tai lukutaitoon tai netin käyttötaitoon? Tietoa on varmasti kaikesta tuossa halutusta saatavilla käymättä itse paikalla.
-
Land & Lantbruk tarjoaa meille tällaisen pikku videopätkän, jossa villisika puskee itsensä sikäläisen suoja-aidan läpi:
https://www.landlantbruk.se/lantbruk/se-vildsvinet-som-bara-ska-igenom-stangslet/
Tiedä häntä sitten, olisiko tällä relevanssia suomalaisten määräysten kannalta. Ehkäpä ei, luultavasti Suomen viranomaiset ovat ottaneet huomioon suoja-aitamääräyksiä antaessaan, että villisiat voivat olla kovia karjuja. ;D
-
Taitaa muuten ikimuistoinen sanonta lehmän hermoista olla harhaanjohtava, jos tähän on uskominen:
Stressitön lehmä on tyytyväinen lehmä - nämä tekijät vähentävät lehmien stressitasoja (https://www.farmit.net/kotielain/2017/11/20/stressiton-lehma-tyytyvainen-lehma-nama-tekijat-vahentavat-lehmien)
Erityisesti nämä olivat tutkimuksessa yllättäviä havaintoja:
Yllättävämpiä stressitekijöitä lehmille olivat kirkkaat värit sekä suuret tumman ja vaalean värin kontrastit. Tutkimuksen mukaan lehmät eivät myöskään pitäneet vesilätäköistä.
Näiden tekijöiden poistaminen laski tutkimuksessa lehmien stressitasoja. Pienilläkin asioilla voi siis olla vaikutusta lehmien hyvinvointiin.
Tämän mukaan siat olisivat vielä vaativaisempia, jos niille oikein halutaan mieliksi olla:
Brasilialaisyliopiston tutkija selvitti: Bachin musiikki saa siat kasvamaan paremmin
Nahistelu väheni ja leikkiminen lisääntyi. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.317010)
Klassinen musiikki rauhoittaa sikoja ja parantaa niiden rehunkäyttöä, brasilialaisessa yliopistossa todettiin.
Jutussa mainittu kappale on oikein kaunis (https://m.youtube.com/watch?v=mGQLXRTl3Z0).*) Luultavasti sioille kelpasi äänite, eikä sellistin tarvinnut Itse olla sikalassa soittamassa, vaikkei tämä jutusta selvinnyt. Seuraava selvitettävä asiaa varmaankin onkin jo jutussa esilletullut, että toimisiko tuossa myös hevimusiikki.
______
*) soitettiin tuo illalla kotona. Vaimo laittoi pari voileipää, kun pyysin.
-
Kiinalaiset ja venäläiset tiedemiehet keskustelevat, jopa kinastelevat siitä, mitä kautta ASF on Kiinaan tullut. Kiinalaisten näkemys on, että se on tullut Venäjän kautta ja siis villisikojen mukana. Venäläiset ovat tuoneet esille teorian, että se on tullut suoraan, ruokakuljetusten mukana, muuta kautta. Molemmilla näkökannoilla on omat perustelunsa.
Oli miten oli, Suomella on täysi syy näihin toimenpiteisiin:
Ruokakoira Aino saa kollegan ja tiedotuskampanja laajenee – sikaruton torjuntaan 1,81 miljoonan lisärahoitus (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.320034)
USA:ssakin ollaan asiassa varpaillaan, vaikka villisioille käytettävissä olevaa maayhteyttä ei mantereelle ole, eikä sianlihatuotteita maahan juuri tuoda (jos ollenkaan?). Mutta tauti pystyykin leviämään hyvin yllättävillä tavoilla, ihmisen mukana. Vrt. vaikka tuo Belgian tapaus, edellä, jossa tällaistakin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.315057) leviämistietä on ehdotettu:
Afrikkalaisen sikaruton (ASF) epäillään levinneen Belgiaan armeijan kaluston mukana Puolasta ja Baltiasta, joissa Belgian puolustusvoimat osallistui sotaharjoitukseen.
Me ryhdyimme seuraamaan asiaa, koska se liittyi myös luomusikojen ulkoiluun. Ilmeisesti tässä ulkoilussa ei ole ongelmia ilmennyt, koska siitä ei mainita tuossakaan uutisessa mitään. Kaiketi kaikki tarvittavat aidat on saatu rakennetuksi (ks. edellä 3.9.18). Mutta edelleenkään ei ole varaa määräyksistö yhtään lipsua.
Sääliä ei voi nyt osoittaa villisikojakaan kohtaan:
:-)Leppä kävi viime viikolla Venäjällä ja siellä puhuttiin ASF:stä. Esimerkiksi villisikojen pyytämistä loukuilla voidaan uudistaa.
-
Vai ovatko syynä sioille syötetyt ruoantähteet:
China blames feeding kitchen waste to pigs for African swine fever spread (https://mobile.reuters.com/article/amp/idUSKCN1MY147)
Mutta Pasteurin jälkeen meidän on ollut pakko kysyä, miten ne ASF-pöpöt sitten ovat tiensä niihin tähteisiin löytäneet. Tällainen varotoimenpide ei tietysti koskaan ole pahasta ...
Kitchen waste or swill is widely used in China to feed hogs, particularly by small farmers, as it is cheaper than manufactured pig feed.
Regulations require that the swill must be heated to a certain temperature before being consumed but industry experts say that step is often skipped.
(lihav. HJ)
... koska sillä torjutaan muitakin riskejä. Vaihtoehtoisesti voitaisiin kai käyttää säteilytystä?
Mutta silti tuo kysymyksemme on aiheellinen.
-
Ainakin tässä suhteessa eläinsuojelulain toimeenpano näyttäisi olevan jämäköitymässä:
Eläinsuojelurikoksista määrätään entistä useammin vankeutta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.327380)
Tämä on eläinsuojelutoimenpide, ei varsinainen rangaistus, mutta tämäkin on hyvä:
Koskelan tutkimus osoitti, että tuomioistuimet olivat määränneet eläintenpitokieltoja aiempaa enemmän vuoden 2011 muutoksen jälkeen. Kiellot olivat olleet myös aikaisempaa useammin kaikkiin eläinlajeihin kohdistuvia.
Eläinten suojelun kannalta muutosta voidaan pitää hyvänä, sillä Koskelan mukaan ei voida olettaa, että esimerkiksi nautojaan huonosti kohdellut kohtelisi muita eläimiään paremmin.
-
Näin tässä kävi:
Poliisi ei epäile rikosta HKScanin kohutussa sikakuljetuksessa Forssassa – somekirjoittelua sen sijaan tutkitaan törkeänä kunnianloukkauksena (https://yle.fi/uutiset/3-10499073)
-
Tämä merkki olisi siis kohta puoleen tulossa:
Haluatko ruokapakkaukseen merkinnän eläimen hyvinvoinnista? (https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/haluatko-ruokapakkaukseen-merkinnan-elaimen-hyvinvoinnista-348238/)
Ja näiden asioiden välille aiotaan siinä tehdä selvä ero:
Suomessa myydään mm. luomu- ja lattiakananmunia. Luokittelu perustuu tuotantotapaan, ei kanojen hyvinvointiin. Jotkut yritykset ovat korostaneet tuotannossaan ja mainonnassaan tuotantoeläinten hyvinvointia jo pitkään. Esimerkiksi Juustoportti lanseerasi lähes neljä vuotta sitten vapaan lehmän maidon.
Eli siis ilmeisesti edetään siihen tapaan kuin toivoimmekin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg11554#msg11554).
-
Mutta SEY ei ole tyytyväinen:
SEY: Rikoslakia pitäisi muuttaa, koska eläintenpitokieltojen valvonta ei toimi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.330757)
-
Maksumuurin takana, mutta jo otsikosta ja ingressistä asia selviää:
Kanojen sukupuoli voidaan määrittää jo munasta: "Suuri edistysaskel eläinten hyvinvoinnille" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.331460)
Saksalaisen keksinnön ansiosta kukkopoikasia ei tarvitsisi enää hävittää kuoriutumisen jälkeen vaan niiden hautominen voitaisiin keskeyttää.
Seleggt on laseravusteinen teknologia, jonka avulla kananpoikien sukupuoli voidaan määrittää jo kuoriutumattomasta munasta.
Teknologia on lanseerattu Saksassa, kertoo Poultry World.
Sukupuolen määrittämiseksi munan kuoreen porataan laserilla halkaisijaltaan 0,3 millimetrin kokoinen reikä.
PS. Siinä päästäisiin kieltämättä vähän inhottavasta vaiheesta, joka luomukanaloissakin tapahtuu, jossa koiraspuoliset pikkutiput joukoittain kaasutetaan hengiltä. Muuten se ei eläinten hyvinvointia lisäisi.
-
Vai ovatko syynä sioille syötetyt ruoantähteet:
China blames feeding kitchen waste to pigs for African swine fever spread (https://mobile.reuters.com/article/amp/idUSKCN1MY147)
Mutta Pasteurin jälkeen meidän on ollut pakko kysyä, miten ne ASF-pöpöt sitten ovat tiensä niihin tähteisiin löytäneet. Tällainen varotoimenpide ei tietysti koskaan ole pahasta ...
Kitchen waste or swill is widely used in China to feed hogs, particularly by small farmers, as it is cheaper than manufactured pig feed.
Regulations require that the swill must be heated to a certain temperature before being consumed but industry experts say that step is often skipped.
(lihav. HJ)
... koska sillä torjutaan muitakin riskejä. Vaihtoehtoisesti voitaisiin kai käyttää säteilytystä?
Mutta silti tuo kysymyksemme on aiheellinen.
Samaan uskoo tämä MT:n ja Reutersin uutinen:
Kiinassa epäillään rehujen levittävän afrikkalaista sikaruttoa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.331874)
Mutta leviämismekanismista ja -tiestä ei ole tietoa:
Rehuyhtiö Tangrenshen Group ilmoitti sunnuntaina 11.11. ruttoepäilyn koskevan yhtä sen rehutehtaista. Epäilyt heräsivät sen jälkeen, kun tautia todettiin Qingyangin maakunnassa sijaitsevassa sikatilalla.
Tangrenshenin mukaan saastunnan alkuperä on epäselvä ja asia tutkitaan.
Kiinassa on jo jonkin aikaa epäilty, että tauti leviää sioille syötetyn ruokajätteen ja rehujen välityksellä.
Reutersin alkuperäisessä uutisessa kerrotaan, että siinä oli kaikki väitteet, joissa oli puhuttu tiedon vahvistumisesta, muutettu jälkikäteen muotoon, että näin epäillään.
Joten myös villisiat ovat edelleen epäiltyjen joukossa. Ja niitä pitää edelleen Suomenkin varoa.
PS. Eräässä luomukinkkuja koskevassa uutisessa tänä syksynä mainittiin eräänä kustannuksia lisäävänä tekijänä myös aitaukset. Mutta ei täsmennetty luvuilla asiaa. Mutta kuten edellä 30.09.18 todettiin ja MaVin luvuilla täsmennettiin, se ei varmaankaan ole kovin merkittävä lisäkustannus. Eli on varotoimenpiteenä tuolle uhalle oikeastaan hyvin halpa.
-
Tässä on merkkejä siitä, että torjuntastrategian painopiste alkaa muuttua:
EU seuraa tiiviisti taudin torjunnan onnistumista ja on myöntänyt 10 miljoonaa euroa ASF-rokotteen kehittämiseen.
Vrt. kuitenkin edellä 29.08.18 lainattu lausunto kehittämistyön luultavasti vaatimasta ajasta (=vuosia).
Mutta siinä on nyt onnistuttu, jo nyt! Tuo rokote on kehitetty!
Näin ainakin kertoo Land & Lantbruk:
Spanskt vaccin mot svinpest snart ute (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/spanskt-vaccin-mot-svinpest-snart-ute/)
Ett vaccin mot afrikansk svinpest kan vara på marknaden inom ett och ett halvt år, meddelar spanska forskare.
Tuo ei varmaan laita kaikkea uusiksi, ainakaan välittömästi, mutta on takuulla kaikille nyt todella suuri helpotus. Maailmanlaajuisesti, ei yksin EU:ssa.
-
Tässä vilahdus MT:n maksullisesta uutisesta:
Rokotetta afrikkalaista sikaruttoa vastaan joudutaan odottamaan vuosia – Voisiko geenimanipulointi nitistää taudin? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.336998)
MT PlusMaatalous 16:00 Maija Ala-Siurua
Kiinassa uusia tautitapauksia tulee esiin päivittäin eri puolilla maata.
Afrikan villit siat ovat vastustuskykyisiä sikarutolle. Syytä resistenssiin ei tiedetä.
Voisiko resistenssiä tutkimalla löytyä keino suojella muiden mantereiden sikoja esimerkiksi geenimanipuloinnin avulla, kysyttiin maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevalta virkamieheltä Katri Levoselta perjantaina 23.11. Vantaalla.
Tuo (tuossa otsikossa esitetty) arvio on selvässä ristiriidassa edellä kerrotun kanssa, jossa rokote kerrottiin jo keksityn, ja luvattiin markkinoille ehkä jo puolessatoista vuodessa.
-
Tämä taitaa olla meidänkin linjamme ja näkemyksemme asiasta:
Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys patistaa: Eläinsuojelulaki pitäisi saada "viimeinkin maaliin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.336875)
Sillä mekin olemme tulleet tulokseen, että asiaa kyllä saa vatvoa hyvin kauan, jos yrittää kaikki radikaalitkin kannanotot ottaa huomioon. Mutta toimivan paketin saa jo aikaiseksi, jos nyt on poliittista kykyä. Jos tämä karavaani nyt nytkähtää eteenpäin, niin varma voi jokatapauksessa olla, että tietyt "koirat" jäävät haukkumaan.
-
Tämän keinon käyttö on varmasti yhä tarpeellista:
Villisikojen metsästäminen tärkeää afrikkalaisen sikaruton torjunnassa – Ministeri Lepän ohje: "Ammutaan tavattaessa" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.336873)
Mutta kummasti tuonkin uutisen kuvatekstissä oli tieto tai "tieto", ettei rokotetta ole olemassa? Kyllä MT:ssä luetaan ruotsalaisia lehtiä, mutta nyt tuo em. uutinen ei ole siellä sattunut toimituksen silmiin. Vai eikö Suomessa uskota sitä uutista?
PS. Jäi muuten edeltä 26.11.18 kaihertamaan, mitä MMM:n neuvotteleva virkamies Katri Levonen perjantaina 23.11. Vantaalla vastasi siihen kysymykseen, voitaisiinko geenimuuntelulla vastustaa sikaruttoa. Kun esim. afrikkalaiset villisiat on todettu taudille ainakin osin vastustuskykyisiksi?
-
Ja tällaisen keinon käyttö on mahdollista:
Ollikkalan sikatilalla otettiin käyttöön immunokastraatio – karjuporsaiden kiveksiä ei enää leikata (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.337088)
Ja menetelmä saattaa olla nk. win-win-ratkaisu:
Immunokastraatio on Ollikkalan mukaan menetelmänä hiukan kalliimpi kuin tilan aiemmin käyttämä.
"Aiemmin meillä meni rahaa paikallispuudutteisiin ja kipulääkkeisiin. Rokotteeseen menee vähän enemmän."
Toisaalta antibioottien käyttömäärä on vähentynyt huomattavasti.
Ollikkala uskoo myös kasvutulosten paranevan.
"Tutkimusten mukaan karjun rehuhyötysuhde on leikkoa parempi, kasvu nopeampaa ja lihakkuus parempi." Hän arvioi näiden ominaisuuksien säilyvän, vaikka karjuporsaan puberteetti rokotuksella estetään.
Ja vaikkei se ihan olisikaan, niin tuollaiset jutut olisivat ihan omiaan lisättäväksi esim. eläinten hyvinvointimerkkiin, ellei niitä ihan pakollisiksi säädettäisikään.
-
Tällaista ASF:n seurausta, riskiä ei tule heti ajatelleeksi:
Afrikkalainen sikarutto uhkaa tappaa Itä-Aasian uhanalaiset kissapedot nälkään (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.340115)
Mutta jos tuo ASF-rokote on totta, niin käsittääkseni villisikojenkin rokottaminen on suhteellisen yksinkertaista. Eikä edellytä sitä, että eläinlääkärit jalkautuisivat piikkiinsä kanssa Siperian metsiin.
-
Kun tuosta ASF-rokotteesta ei oikein olla (ks. edellä) Suomessa tietoisia, ja kun vielä EFSA:nkin sivuilla on yhä lause, ettei lääkettä tai rokotetta tautiin ole, tulin epävarmaksi. Olisiko Ruotsissa sorruttu uutisankkaan? Mutta kyllä tämäkin uutinen asian eli keksinnön vahvistaa:
First vaccine against ASF to be delivered in a year and a half (https://www.euromeatnews.com/Article-First-vaccine-against-ASF-to-be-delivered-in-a-year-and-a-half/2171)
Niinpä totta on, ettei sitä nyt ole. Mutta yhtälailla totta tai hyvin todennäköistä, että 1,5 vuoden päästä v. 2020 on.
-
Tästä toisesta asiasta. Tällaisiakin pelkoja täytyy torjua (maksumuurin takana muuten):
Porsaan immunokastraatio ei vaikuta lihansyöjän mieskuntoon – "Vaikka rokotetta söisi, se hajoaisi vatsalaukussa" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.341732)
MT PlusMaatalous Henrik Hohteri
Ainoa riski on, että rokotteen antaja pistäisi porsaan sijaan itseään. Siksi rokote annetaan turvaruiskulla.
Mutta syvällä on joidenkin alitajunnassa kasitys, että ihminen on sitä, mitä hän syö. Vaikka se perustuu vain vanhaan saksankieliseen sanaleikkiin: Der Mensch ist, was er isst. ("Isst" on sanan "essen", syödä, preesensin 3. persoonan taivutusmuoto.)
-
Näin se nyt näyttää olevan tässä eläintensuojelussa. Toisaalta ihmisiin, kuluttajiin vedotaan ...
Oikeutta eläimille -järjestö painostaa S-ryhmää lopettamaan häkkimunien myynnin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.343098)
... ja toisaalta tuolla tavalla heiltä halutaan kaikki valinnan mahdollisuus pois.
-
Ruotsin maatalousministeri on ollut tällä tavalla aloitteellinen:
https://www.landlantbruk.se/politik/bucht-vill-ge-svenska-bonder-stod-for-hogre-djurvalfard/]
(Ei pysty kopioimaan, mutta lukekaa linkistä)
Vaikka hän Ruotsista tuossa puhuukin, minä tulkitsen sen avaukseksi keskustelulle EU:n eläinhyvinvointimerkistä.
-
Mielenkiintoinen on tuo otsikkoonkin nostettu ratkaisu ...
Eläinten hyvinvointi on ykkösasia – Kaltevassa navetassa märehtii tyytyväinen lypsykarja (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.353428)
... mutta kaiken kaikkiaan tuo kuvaus luo uskoa siihen, että olosuhteet maatilalla ovat järjestettävissä eläimille siedettäviksi, jopa hyviksi. Ja ihan ilman luomusääntöjä.
-
Perustuslakivaliokunta ryhtyy pohtimaan 1-2 sekunnin merkitystä:
Eläinten hyvinvointilaki odottaa perustuslakivaliokunnan kantaa uskonnollisten teurastusten kieltämiseen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.353446)
MT Plus Maatalous 06:00 Satu Lehtonen
Noin kolmenkymmenen lausunnonantajan kannat on kuultu. Seuraavaksi vuorossa on lopullisen mietinnön laatiminen.
"Olen luottavainen, että eläinten hyvinvointilaki ehtii valmiiksi tämän eduskunnan aikana", eduskunnan maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) sanoo.
Hallitus antoi vuosia valmistellun lakiesityksen eduskunnalle syksyllä. Esityksessä päädyttiin muun muassa siihen, ettei parsinavetoita ja porsitushäkkejä kielletä. Emakoiden pitoaikaa tiineytyshäkissä rajataan.
(Muilta osin tilaajille. Anteeksi, MT, tämä pieni näpistys. ;D )
Sillä teurastustavat eroavat toisistaan nykyisin Suomessa näin:
- normaalissa teurastuksessa ammutaan tainnutuspiikki ja sekunnin sisällä eläimen kurkku viilletään auki
- kosher- ja halal -teurastuksesta eläimen kurkku viilletään auki ja sekunnin sisällä ammutaan tainnutuspiikki
Muita uskonnollisia teurastuksia ei tietääkseni ole. Se, mitä teurastukseen osallistuvat uskonnolliset toimihenkilöt siinä yhteydessä mumisevat, ei vaikuta eläimen hyvinvointiin. Ja jos sen kuunteleminen on kärsimys mukana olevalle ammattiteurastajalle, on se sellaisena hyvin vähäinen.
Erittäin vähäinen on tuon nyt noin "jumittavan" asian merkitys tuossa kokonaisuudistuksessakin.
-
Vihdoin tuli tämä tieto tuli myös Suomen MT:n kautta, tässä muodossa:
Toivon merkkejä afrikkalaisen sikaruton torjunnassa: Tšekki puhdistui, virolaiset villisiat kantavat vasta-aineita, espanjalaistutkijat kehittävät rokotetta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.354823)
Conraths kertoo, että espanjalaiset tutkijat ovat saaneet myönteisiä tuloksia kokeista, joissa kehitellään elävistä viruksista rokotetta afrikkalaista sikaruttoa vastaan.
Kehitystyötä johtaa José Manuel Sánchez-Vizcaíno Madridin Complutense-yliopistosta. Kokeita on tehty myös kesysioilla, mutta rokote on tarkoitettu villisioille.
Miten niin tarkoitettu? Ei Sánchez-Vizcaíno sellaista Euromeatin haastattelussa sanonut, ainoastaan, että juuri nyt, aluksi keskitytään villisikoihin, ne ovat kiireellisempi ongelma tällä haavaa (edellä 6.12.18, sen linkki).
-
Toivon merkkejä oli Euroopassa, mutta ...
Afrikkalainen sikarutto iski länsimaalaisten omistamalle jättitilalle Kiinassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.355216)
Afrikkalainen sikarutto (ASF)on levinnyt Kiinassa kulovalkean tavoin. Edes uusin sikalatekniikka ei suojaa eläimiä sairastumiselta: nyt tauti on puhjennut jättitilalla, jonka osaomistaja on tanskalainen investointirahasto.
[...]
ASF on viime vuoden elokuun jälkeen puhjennut lähes sadalla tilalla ympäri Kiinan. Se on levinnyt nopeammin kuin missään muussa maassa.
Elokuussahan löytyi ensimmäinen tapaus, ks. edellä 04.08.18. Eli jo on pirullinen tauti, jos kuvitellaan, ettei sitä ennen tuota Kiinassa ollut. MT:n edellisestä uutisesta:
Conrathsin arvion mukaan suurin riskitekijä ASF:n leviämiselle on edelleen ihminen, joka levittää luontoon tai syöttää sioille taudista saastunutta ruokajätettä.
Kaikkinainen kiva, eläinten parhaaksikin tarkoitettu ruokinta jätteillä on nähtävästi nykyisin tuon takia vaarallista. Eläimille talvisinkin metsään tai metsän reunaan jätetty ruoka pitäisi kuumentaa tai säiteilyttää?
Eikä niitä söpöjä nasujakaan pidä enää ottaa syliin, vaan niitä tulee ihailla vain ikkunan takaa?
Jännittävä on tämä tieto siitä edellisestä uutisesta:
Monet Itä-Viron villisioista kantavat afrikkalaisen sikaruton (ASF) vasta-aineita, kertoo eläintautien asiantuntija Franz Conraths saksalaisen agrarheute.comin haastattelussa.
Vasta-aineita kantavat eläimet ovat altistuneet taudille mutta selvinneet siitä. Epäselvää on, suojaako tämä eläimiä uusilta infektioilta.
Pystyisikö siis luonto itse osittain korjaamaan ongelman? Ainakin sen tiedämme, että suurin osa afrikkalaisista villisioista on taudille vsstustuskykyisiä. Mutta tuo voi ymmärtääkseni myös pahentaa ongelmaa, ja tehdä villisioista sikataloudelle entistä vaarallisempia: ne eivät sairastu, mutta voivat silti kantaa virusta? Niinkuin ihminen.
-
Tämä jää Suomessa nyt keinovalikoimasta pois:
MMM: Itärajalle ei tule villisika-aitaa – ei pystyisi estämään villisikojen tuloa Suomeen
Aitaa olisi erittäin vaikea saada täysin tiiviiksi, joten sen merkitys afrikkalaisen sikaruton leviämisriskin pienentäjänä on kyseenalainen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.355818)
Kuulostaa jostain muusta yhteydestä tutulta: rajalle niitä ei saa pysäytetyksi, mutta sen jälkeen niiden olo voidaan tehdä vaikeaksi. 8)
Kaikilla asioilla on kääntöpuolensa:
Aita haittaisi myös monien Suomen biodiversiteettitavoitteiden toteutumista. Aidan vaikutus olisi negatiivinen koko Fennoskandian ja Läntisen Euraasian suurnisäkäseläimistölle, etenkin lajeille, joiden levinneisyys kattaa raja-alueiden molemmin puolisia alueita kuten suurpedot ja hirvieläimet.
Ja jos espanjalaisten rokoteprojekti onnistuu, niin eräänä päivänä voi jopa itse villisika kuulua tuohon tervetulleeseen suurnisäkäseläimistöön.
-
Tällainen verilöyly on nyt odotettavissa:
Lännen Media: Sikaruton pelossa Suomessa otetaan käyttöön poikkeuskeinot – villisikoja saa ampua aseilla, joissa on valovahvistimet (https://yle.fi/uutiset/3-10591348)
Tävallaan oheisvahinkona siinä menee vielä villisikoja isompi joukko asiaan käsittääkseni täysin syyttömiä supikoiria. Siviiliuhreina, jos tällainen vertaus sallitaan. Kyllä, olen lukenut siitä, miten supikoira (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Supikoira) on vieraslaji, mutta en ole koskaan kuullut oikein vakuuttavaa perustetta sille, miksi sitä pitäisi erityisesti vainota. Peto se on, mutta eikö petoeläimiä yleensä täällä suojella? Kanan se varmaan saisi hengiltä (?), mutta en ole kuullut näin tapahtuneen, lammasta tuskin. Minusta se on söpö! No, elinvoimainenhan laji on, niinpä tuosta ylimääräisestä metsästyksestä ei liene lajillekaan haittaa.
-
Nyt saatoin erehtyä. Ystäväni väitti, että jossain olisi ollut tieto, että myös supikoira voi levittää ASF:ää.
Mutta netistä en siihen vahvistusta löytänytkään. Jopa ministeri Leppä itse kirjoitti 10.10.18 blogissaan ..
JAHTIKUUMETTA ILMASSA (http://www.jarileppa.fi/jahtikuumetta-ilmassa/)
Supikoirista puheen ollen, olemme valmistelleet ministeriössä lakimuutoksia joilla vieraslajien poistaminen helpottuisi entisestään. Supikoiran kaltaisten vieraslajien karsiminen on ensiarvoisen tärkeää muun luonnon, kuten metsäkana- ja vesilintujen kannalta. Vieraslajeja pyytäessään metsästäjät tekevät tärkeää luonnonhoitotyötä, vaikka kyse ei olekaan kovin arvostetusta saaliista.
...mutta ei seuraavassa kappaleessa, afrikkalaisesta sikarutosta puhuessaan, maininnut supikoiraa lainkaan.
PS. Siis nimenomaisesti sikarutosts puheenollen. Toki supikoira mainitaan yleisesti tautien levittäjänä.
-
Nyt tämä alkaa pyöriä:
Eläinten hyvinvointikorvaus haettavissa tammikuun loppuun saakka (https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/uutiset/elainten-hyvinvointikorvaus-haettavissa-tammikuun-loppuun-saakka/)
Tai viimeistään nyt, ollut kai käytössä jo aiemminkin. Mutta ehtoja on hiukan muutettu. Ne löytyvät linkistä. Ja noitahan on sitten jatkossakin helpompi justeerata, kuin kaikkia eläimiä ja eläintenpitäjiä koskevaa lakia?
Näin ohjeessa kerrotaan:
Eläinten hyvinvointikorvausta maksetaan
vain eläinsuojelulainsäädännön ylittäville toi-
mille. Sen tähden eläinsuojelusäädökset ovat
kunkin toimenpiteen pohjatasona, joiden
noudattamatta jättäminen on vakavampi
puute kuin vain eläinsuojelulainsäädännön
ylittävän osan eläinten hyvinvointikorvauksen
tukiehdon puute.
Tuossa ei ole vielä mukana asiaan kuuluvaa merkkiä, mutta eikö se olisi varsin yksinkertaista tuohon yhdistää?
-
Olisiko tämä eräs tie siihen hyvinvointimerkkiin:
Lehmien sote edennyt ihmisten sotea paremmin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.366269)
Valion lehmien soteksi kutsuma uudistus on edennyt vauhdikkaasti, Valion alkutuotannosta vastaava Juha Nousiainen toteaa. Valio on maksanut vuoden 2018 alusta alkaen yhden sentin lisähinnan maitolitrasta niille yrittäjille, jotka sitoutuvat vastuulliseen maidontuotantoon.
Vastuullisuuslisä edellyttää ennakoivaa terveydenhuoltoa sekä muun muassa säännöllistä sorkkaterveyden seurantaa ja kivunlievitystä nupoutuksessa eli vasikan sarvenaiheiden poistossa.
Uuden navetan tulee olla pihatto, joissa lehmät liikkuvat, käyvät lypsyllä ja syövät omassa tahdissaan.[...]
Se, että tuo järjestely on yksityinen ja yhden firman, on sen voima ja heikkous.
-
Varsin pirulllinen on tämä virus:
Venäläisviranomainen ennustaa: ASF leviää tänä vuonna Saksaan ja Ranskaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.370183)
Tauti voi kulkea vaikka postipaketissa makkaran mukana.
[...]
Venäjältä ja Kiinasta löytyneet ASF-viruksen saastuttamat lihatuotteet ovat lisänneet huolta. Niiden avulla tauti saattaa levitä vielä nopeammin kuin nyt ennustetaan.
Matkailijan kassissa kulkeva makkaratuliainen ei ole ainoa uhka – Taiwanissa ASF-virusta sisältävää makkaraa on jo löytynyt postipaketista.
Tuohon nähden pakostakin tulee miettineeksi, ovatko valtavat investoinnit - kuten Tanskassa - villisika-aitoihin valtakuntien rajoilla tarkoituksenmukaista ja järkevää rahankäyttöä. Mutta Tanska varmaan vertailee näitä lukuja (lihav. HJ):
Idag påbörjas stängsel mot vildsvin (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/idag-paborjas-stangsel-mot-vildsvin/)
I dag, måndag, har arbetet med att sätta upp stängsel utmed tysk-danska gränsen påbörjats. Hägnet är nästan 70 kilometer långt och beräknas vara klart till hösten.
[...]
Den danska grisbranschen exporterade för 30 miljarder danska kronor under 2018. Exporten till länder utanför EU var värd 11 miljarder. Vid ett eventuellt utbrott av afrikansk svinpest i Danmark stängs alla exportmöjligheter utanför EU.
Vildsvinsstängslet mot Tyskland är en åtgärd av flera som det danska folketinget tog beslut om i mars förra året för att hindra den smittsamma sjukdomen att komma in i Danmark. 123,9 miljoner danska kronor har man avsatt för arbetet.
Noita lukuja ajatellen investointi voi tuntua järkevältä. Tietysti olettaen, että se sitten myös tehoaa. Eikä yksi viattomalta näyttävä paketti tee tyhjäksi koko vaivannäköä ja rahallisia kuluja.
Mutta Suomessa vastaava aita olisi tullut huomattavasti kalliimmaksi, joten täällä tehtyä päätöstä siitä luopumisesta voi pitää oikeana, ks. edellä 5.1.2019. Täällä myös mahdolliset menetykset olisivat pienempiä kuin Tanskassa.
PS. Kirjoitin tuon viimeisen kappaleeen vähän tunteella, mutta tarkistin kuitenkin asian jälkeenpäin. Ja yllätys, yllätys: hinta-arvio kummallekin oli suurinpiirtein sama! Mutta kuinka se voi olla niin? Kun kuitenkin (suunniteltujen) aitojen pituudet ovat 70 ja 500 kilometriä?
-
Kasvis- ja sekaruokailijat suhtautuvat hyönteisten syöntiin myönteisesti, vegaaneille hyönteisruoka ei maistu
http://news.cision.com/fi/ita-suomen-yliopisto/r/kasvis--ja-sekaruokailijat-suhtautuvat-hyonteisten-syontiin-myonteisesti--vegaaneille-hyonteisruoka-,c2728738
Kasvisruokailijat ja sekaruokailijat ovat todennäköisiä ja potentiaalisia hyönteisten syöjiä tulevaisuudessa. Sitä vastoin vegaanit ovat hyvin epätodennäköisiä hyönteisten syöjiä, osoittaa tuore Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteinen tutkimus.
– Tutkimustulos oli odotettu, sillä vegaanien tiedetään poikkeavan muista kasvisruokavaliota noudattavista ja sekaruokailijoista ruokakäyttäytymisessään. Vegaanit pääsääntöisesti ja odotetusti käsittivät hyönteiset eläviksi olennoiksi ja rinnastivat ne muihin eläimiin. Vegaanit myös korostivat, ettei hyönteisten massaviljely länsimaissa ratkaise ruokapulaa niin kauan kuin syötävää ruokaa heitetään hukkaan, summaa kotitaloustieteen professori Anna-Liisa Elorinne Itä-Suomen yliopistosta.
-
Sikarutolla voi olla tällainenkin seuraus, se saattaa hävittää Kiinan pikkusikalat:
Swine fever outbreak may bury China's small pig farmers (https://mobile.reuters.com/article/amp/idUSKCN1PQ47J?__twitter_impression=true)
Vaikka emme uskokaan teoriaan, että tilan pienuus olisi automaattisesti tae eläinten hyvästä kohtelusta, niin ei tuo luultavasti siinäkään suhteessa hyvää kehitystä merkitse.
-
Vaikka emme uskokaan teoriaan, että tilan pienuus olisi automaattisesti tae eläinten hyvästä kohtelusta [..]
Vaikka emme usko, moni uskoo, ja sillä mielikuvalla ratsastetaan myös Wikipedia-artikkelissa luomueläinuotannosta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luomuel%C3%A4intuotanto).
Siinä on kuva, jossa aitauksessa on noin kymmenen kanaa, ja kuvateksti:
Kanoja Yhdysvaltalaisella luomutilalla
Nyt kuitenkin Ruokaviraston asiaa koskevasta tilastosta (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/lelain2018a.pdf) (2018, pdf) saamme helposti selville keskimääräiset kanamäärät luomutiloilla Suomessa:
Muniva kana Värphöna 5452,9
Broileri Broiler 9248,0
Molemmissa kanojen määrä per tila oli jonkunverran kasvanut vuodesta 2017.
***
Siinä ei auta lastenlaulun mummon tai lastenkirjan (Viirun ja) Pesosen yhtään kärsiä vanhuuden usein mukanaan tuomasta muistin heikkenemisestä, jos he aikovat kanansa nimeltä tuntea! ;D
-
Kotiliesi jotenkin kuitenkin yrittää ajaa lukijoidensa päähän luomumunien parhaimmuutta ...
Tunnetko munien tuotantotavat? ”Maalaismunat” on vain markkinointitermi – fiksu kuluttaja opettelee tuntemaan nämä 4 numeroa (https://kotiliesi.fi/ruoka/ideoita-ruoanlaittoon/tunnetko-munien-tuotantotavat-maalaismunat-on-vain-markkinointitermi-fiksu-kuluttaja-opettelee-tuntemaan-nama-4-numeroa/)
... vaikka jopa myöntää tämän:
Eri tuotantotavat takaavat kanoille lain mukaiset elinolosuhteet ja ravinnon. Yhteistä kaikille kanoille on mahdollisuus munia pesään, istua orsilla, kuopsuttaa ja nokkia, syödä turvallista ja kanojen tarpeisiin suunniteltua rehua, juoda raikasta vettä, elää säännöllisen vuorokausirytmin mukaan ja levätä öisin.
Ja kertoo tämän (lihav. HJ):
Mansikkamäen mukaan hinta kertoo myös jotain kananmunan tuotantotavasta. Kallein kananmuna on usein luomua ja halvin virikehäkkikananmuna.
”Onhan se selvää, että luomumunat ovat kalleimpia. Luomukanat saavat luomurehua, joka on kalliimpaa, ja linnuilla on enemmän tilaa liikkua. Virikehäkkikanojen munat ovat halvimpia, koska kanat saavat erilaista ruokaa ja niiden tuotantokustannukset ovat pienimmät, koska kanojen liikkumistila ja eläintiheys on tiiviimpi. Se näkyy suoraan kuluttajalle hinnassa. Tämä on ihan järkeenkäypää, kun asiaan tutustuu tarkemmin.”
Ei kyllä tee ihan selväksi, miten valtaosa luomumunien korkeasta hinnasta johtuu tuosta rehusta. Jonka luomuisuudella ei taas ole minkään valtakunnan vaikutusta kanojen hyvinvointiin.
Tämä yksityiskohta voi vaikuttaa jopa päinvastoin...
Lisäksi luomutuotannossa kanojen rehuraaka-aineiden tulee olla luomusäännösten mukaan tuotettuja ja GMO-vapaita.
... koska GMO-soija on kanoille mitä parhainta ravintoa. Ja "GMO-vapaata" soijaa alkaa olla vaikea maailmanmarkkinoilta saada.
-
Tämä idea on nyt edennyt hankkeeksi asti ...
Eettisesti tuotetuille eläinperäisille tuotteille kehitteillä hyvinvointimerkintä (https://www.luke.fi/uutiset/eettisesti-tuotetuille-elainperaisille-tuotteille-kehitteilla-hyvinvointimerkinta/)
... mutta kuten artikkelista ilmenee, ei asia sillä ole itsestään selvä, vaan monet kysymykset ovat yhä auki.
Jos edelleen tästä vähän jupisisi: kuten minimivaatimuksetkin, myös tuo hyvinvointimerkkikin voisi ehkä parhaiten sopia EU:n tehtäväksi. Eläimillähän kun tunnetusti ei juuri ole kansallisuusaatetta, tai kansallista kulttuuria.
Mutta hyvä on idea itsessään:
- eläinsuojelulaki määrittelisi minimitason
- jos joku haluaa eläimille vielä parempaa kohtelua, suosikoon tuotteita, joissa on tuo merkki
- ja tarvittaessa maksakoon siitä lisää
- mutta ei joutuisi maksamaan hyvinvoinnin kannalta turhasta: luomurehu ei eläinten hyvinvointia lisää (kuten juuri toisaallakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=592.msg11541#msg11541) todettiin)
- (ja yhdestä luomumyytistä päästäisiin eroon?)
Olettaen, ettei merkkiin saada salakuljetettua eli kähmittyä mukaan luomuideoita, että siitä tulee siinä suhteessa neutraali. Tietysti luomueläimillekin (tai niiden kasvattajille) tuollainen merkki kuuluu, sikäli ja siltäosin kuin ne (he) sitten sen ansaitsevat.
Tällä erää riittänee tästä otsikko ja ingressi, ja pikku ote:
Kaksi kolmesta ostaisi hyvinvointimerkittyjä eläintuotteita, mutta vielä ei tiedetä, kuinka moni maksaisi niistä lisähintaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.410825)
MT Plus
Maatalous
09:52
Satu Lehtonen
"Kuluttaja voi kantaa vastuunsa siten, että on valmis maksamaan haluamistaan ominaisuuksista", sanoo tutkimusprofessori.
Osa kuluttajista tuntee maatalouden hyvin, osa ei juuri ollenkaan. Vapaaporsitustilat saavat asiaa tuntevilta kiitosta. Kuva on Ollikkalan sikatilalta Vihdistä.
Kaksi kolmesta kuluttajasta arvioi, että olisi valmis ostamaan hyvinvointimerkittyjä kotieläintuotteita, jos ne parantaisivat eläinten elämää. Siitä, kuinka moni vastaajista olisi valmis maksamaan niistä lisähintaa, ei vielä ole tuloksia.
Haluatko jatkaa lukemista?
Osoittamaan sen, että hanke on yhä hengissä.
-
Sitä ei tässä sanota, mutta minulle kyllä tulee mieleen:
Suuria eroja eläinten hyvinvoinnissa: Blogi listaa kolme syytä valita suomalainen lampaanliha uusiseelantilaisen sijaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.415109)
Kolmas syy on Uuden-Seelannin korkea karitsakuolleisuus.
Laitumelle laskun jälkeen eläimet jäävät Uudessa-Seelannissa hyvin pitkälti oman onnensa nojaan. Silloin emä ja karitsa eivät saa rauhassa muodostaa sidettä ja riski orpolampaille on korkeampi. Uudessa-Seelannissa karitsakuolleisuus liikkuu 20 prosentin hujakoilla, pahimmillaan tilatason karitsakuolleisuus on jopa puolet elävänä syntyneistä.
Suomessa hälytysrajana pidetään seitsemän prosentin karitsakuolleisuutta.
Että eivätkö Uuden Seelannin lampaat tuossa saa olla juuri luonnonmukaisesti? Ja elää lajityypillisesti?
Jos siitä seuraa tuo, niin minkäpä sille voi. Luomukanaloissakin kuolleisuus (http://mattipekkarinen.net/luomukanatutk.htm) on jossain määrin tavanomaista korkeampi, saman tapaisista syistä.
-
Olisiko tässä kehitetty sioille pihattoratkaisu:
Tältäkö näyttää elämästään nauttiva porsas? Riemukkaassa rallissa ei törmäyksiltä vältytä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.422154)
Tuota täytyy seurata ja tutkia tarkemmin. Mutta kiinnitinpä huomiota siihenkin, että tuossa ratkaisussa siat voitaneen pitää onnellisina sisätiloissa ja suojattuna.
Ettei oteta riskiä siinä, ettei tämä jatkuisi:
Kiinassa riehuva afrikkalainen sikarutto hyödyttää suomalaisia lihataloja (https://yle.fi/uutiset/3-10768178)
Atrian lisäksi lihaa Kiinaan vie Suomesta HKScan. Myös se kertoo vientinsä Kiinaan piristyneen.
– Tavoitteenamme on toimittaa Kiinaan yhdeksän miljoonaa kiloa sianlihaa kolmen vuoden kuluessa. Sillä radalla nyt ollaan ja tavoite tullee helpottumaan, kun kysyntä ja hinta ovat hyviä, sanoo HKScanin viennistä vastaava johtaja Jukka Nikkinen.
Suomessa ei tautia ole koskaan tavattu. Vielä.
-
Tässä vähän samansuuntaisia havaintoja Australiasta kuin aiemmin Saksasta (ks. edellä esim. 18.02.18):
Do chickens actually like being free-range? (https://www.smh.com.au/national/do-chickens-actually-like-being-free-range-20190513-p51mv6.html)
But our embrace of free-range is mistaking what humans want for what chickens want, says Victoria’s retiring chief vet.
There is plenty of evidence, he says, that indicates chickens do not like being in an open paddock at all.
In fact, they may be most comfortable inside.
"Chickens are related to forest-dwelling birds. They don't like open spaces," says Dr Charles Milne, who on Friday retired as Victoria’s chief vet. "Free-range can deliver huge welfare problems."
"Instinctively as people, we anthropomorphise animals and think they must prefer free-range because we would."
Minulle keräsivät työkaverit joskus syntymäpäivälahjaksi hyvinvointiviikolopun, johon kuului mutakylpyjä ja hierontaa. En tietystikään edes jälkeenpäin, lahjakortin saadessani, sanonut, että inhoan hierontaa. 8)
***
Kun kuitenkin tällaiset ratkaisut ovat saanneet hyvää maineen ..
Oikeutta eläimille: Hotelliketju Hilton luopuu häkkimunista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.425233)
... ei hotelliketjun tarvitse miettiä sen enempää ratkaisunsa todellisia seurauksia. Tuossa kyllä jää kompromissina ne lattiakanalat, jotka kuitenkin ovat sisätiloissa.
-
Suomalaista tutkimustietoa aiemmin keräsin tänne: http://mattipekkarinen.net/luomukanatutk.htm
-
Luomusta ei julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan olla hallitusneuvottteluissa paljon keskusteltu, mutta tämä maatalouteen liityvä aihe on niissä tullut esille:
Puoluejohtajat riitelivät tuntikausia uudesta eläinsuojelulaista – eläinten oikeuksista tuli hallitusneuvottelujen kipukohta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.434078)
Vihreät ovat aiemmin ilmoittaneet haluavansa avata eläinsuojelulain uudestaan. Myös SDP:stä on esitetty lakiin muutoksia.
PS. Ote MT:n toisesta, maksullisesta uutisesta, samana päivänä:
MTK:n maatalousjohtaja ihmettelee vääntöä eläinsuojelulaista: "Luulisi, että hallituksella olisi suurempiakin huolenaiheita.
Maatalousjohtaja Johan Åbergin mukaan valmisteltu laki on hyvä kompromissi, jossa tehtiin parannuksia eläinten lajin mukaiseen käyttäytymiseen ja otettiin huomioon taloudelliset realiteetit.
Mehän olemme varovasti asettuneet kannalle, että laiksi voisi hyväksyä kompromissin, jota sitten voisi täydentää eläinten hyvinvointimerkillä (ks. edellä 14.03.18).Turkistarhauskysymys ei tietysti sillä ratkea, jos vihreät haluavat sen elinkeinon ehdottomasti kieltää:
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto on linjannut aiemmin MT:lle, että turkistarhauksesta tulisi Suomessa luopua siirtymäajalla.
-
"Lösdrift" on suomeksi pihatto tai pihattonavetta. Miten on, kerrotaanko tässä, että tuotanto siinä menetelmässä pysyvästi laskee:
Krav på lösdrift kan slå hårt mot produktionen (https://www.landlantb??ruk.se/lantbruk/krav-pa-losdrift-kan-sla-hart-mot-produktionen/)
Vai kerrotaanko siinä siirtymäkauden ongelmasta?
-
Näin päättelee S-ryhmä (lihavoijnnit HJ):
Jättimuutos tulossa S-ryhmän valikoimaan ruokakaupoissa, hotelleissa ja ravintoloissa – sano suosituille kananmunille hyvästit (https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/jattimuutos-tulossa-s-ryhman-valikoimaan-ruokakaupoissa-hotelleissa-ja-ravintoloissa-sano-suosituille-kananmunille-hyvastit/7428362)
S-ryhmän linjauksen taustalla on asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutos, ryhmän vastuullisuusperiaatteet sekä yleinen kansainvälinen suuntaus.
S-ryhmän ruokakaupoissa myytävistä kananmunista noin 60 prosenttia on virikehäkkimunia. Vapaan kanan munien osuus on noin 27 prosenttia ja luomumunien noin 9 prosenttia.
– Virikehäkkimunien myynti on nyt toista vuotta selvässä laskussa, kun taas vapaan kanan munien myynti kasvaa. Luomumunien myynti on ollut kovassa kasvussa jo useita vuosia, joten eläinten hyvinvointi selvästi kiinnostaa ja asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu kovaa vauhtia, valikoimajohtaja Antti Oksa S-ryhmän vähittäiskaupasta summaa.
Se 60 prosenttia on todella niin vähäinen osuus, että se voidaan unohtaa? Näin tekee osuuskauppaväki?
***
Ihan ohimennen. Niinkuin olemme osoittaneet, luomumunien todellinen osuus lultavasti on korkeintaan kolmannes tuosta eli noin 3%. Ja virikehäkkimunien osuus vastavasti suurempi. Mutta kuinka on, kysytäänpä. Kysyin.
-
Siipikarjaliitto toteaa faktat:
Muna-ala pakkoraossa: Virikehäkeistä luopuminen ajaa tilat taas isoihin investointeihin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.437636)
Virikehäkkeihin 2010-luvun alussa investoineet kananmunatuottajat ovat jälleen isojen investointien edessä, kun markkinat pakottavat siirtymään lattia-, ulko- ja luomumunien tuotantoon, Siipikarjaliitto kertoo. Liitto arvioi tuotantomuodon muutoksen vaativan Suomessa yli 50 miljoonan euron investointeja.
Vain seitsemän vuotta perinteisten tuotantohäkkien kiellon jälkeen markkinat ovat alkaneet puristaa virikehäkketiloja yhä ahtaammalle.
Niin, markkinat ja markkinat (lihav. HJ):
Nykyisellään virikehäkkimunat ovat Suomen eniten myyty kananmuna, Siipikarjaliitto muistuttaa.
Ainakaan näillä markkinoilla kuluttaja ei siis ole kuningas.
Mutta tätä se sitten merkitsee:
Muutos tarkoittaa liiton mukaan isoja investointeja kananmunien tuottajille sekä kananmunien kuluttajahintojen nousua. Investointikustannusten ohella kuluttajahintoihin tuo painetta vaihtoehtoisten tuotantomuotojen suuremmat tuotantokustannukset.
Jää nähtäväksi, miten tuo sitten näkyy. Hinnoissa ja kysynnässä. Vuoteen 2026 mennessä.
PS. S-ryhmän Oksa varmisti, että prosentit edellä on laskettu kiloista. Se merkitsee, että S-ryhmän täytyy myydä hyvin huomattava osuus Suomen luomumunista. Esitän tähän vielä arvion, kuinka suuri se osuus on, myöhemmin.
-
Hyvin ikävältä näyttää ...
Aasiassa on tapettu miljoonia sikoja, mutta afrikkalaisen sikaruton todellista laajuutta ei tiedä kukaan (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006134031.html)
.... mutta samalla, tähän ongelmaan verrattuna, sikojen ulkoilumahdollisuus kutistuu täysin merkityksettömäksi asiaksi. Valitettavasti. Kenelläkään, ei meilläkään, ole sinänsä mitään sikojen ulkoilua vastaan.
MT:n uutinen samasta asiasta on, jos mahdollista, vielä pessimistisempi:
Guardian: Afrikkalainen sikarutto on historian pahin eläintauti - eikä sitä pystytä pysäyttämään (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.443862)
Jos on näin, niin luomukinkkua kannattaa syödä nyt, jos sitä meliii, koska jatkossa sellaista ei ehkä enää ole saatavissa:
Afrikkalainen sikarutto on harmiton ihmisille, mutta tappava sioille. Siihen ei ole lääkitystä eikä rokotetta ole löydetty 50 vuoden yrityksestä huolimatta. Lupaavimpana pidetään sikojen perimän muuttamista niin, että virukselle alttiit geenit poistetaan.
-
Mikä ettei, periaatteessahan *) voi olla näin ...
Kaikkien lehmien pitäisi päästä kesällä laitumelle (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006135279.html)
... mutta sitten kirjoittajat syyllistyvät luomun piilomainontaan:
Laiduntavat lehmät ovat kaunis, voimaannuttava näky. Meillä on jo nyt mahdollisuus äänestää lehmien laitumelle pääsyn puolesta suosimalla luomumaitoa.
Mainitsevat kyllä tämänkin:
Lisäksi yksi kauppaketju on tuonut markkinoille maitomerkin, johon sisältyy hyvinvointiarvioinnin lisäksi lehmien laidunnus.
Mutta kyllä se hyvinvointimerkki tarvitaan, jotta kuluttaja voi oikeasti "äänestää" tämän puolesta:
Maitopurkissa tae laidunnuksesta ja sen uskottavasta todentamisesta koko maidontuotantoketjussa on tulevaisuudessa valttikortti.
Muutoin hän tulee summan mutikassa suosineeksi monia muita, täysin epäolennaisia asioita, jos hän ostaa maitonsa tältä pieneltä vähemmistöltä:
Viime vuoden lopussa Suomessa oli luomulehmiä noin 10 000 kaikkiaan noin 270 000 lypsylehmästämme.
________
*) käytännössähän voi olla muitakin ratkaisuja: esimerkiksi eräällä tietyllä Tatun tilalla pihattoratkaisuun oli liitetty pieni ulkoilualue, jota lehmät voivat kesät talvet halutessaan käyttää. Heiluriovista ulos ja sisään. Hiukan oli lehmiä huijattU: ulkona ei ollut vettä, ja kun lehmä tuli sisälle vettä juomaan, niin sille aika pian tuli myös mieleen vierailu lypsyrobotilla ...
-
Näin raaka ja yksioikoinen päätös on tehty Belgiassa:
Belgien: Nu ska alla vildsvin skjutas
Alla vildsvin i det pestsmittade området ska skjutas under de närmaste veckorna. Det har belgiska myndigheter nu beslutat, skriver Pig Progress. (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/belgien-nu-ska-alla-vildsvin-skjutas/)
Kyynisesti voisi sanoa, että nyt loppukesästä olisi varmasti hyvä aika vierailla Brysselissä ja sen loistavissa ravintoloissa. Villisikaa saisi halvalla, varsinkin, kun osa ihmisistä ei luultavasti tiedä tai usko, ettei ASF:stä ole vaaraa ihmiselle.
-
Lidl väittää olevan näin:
Vapaasti liikkuvien kanojen munia (https://corporate.lidl.fi/vastuullisuus/tuotteet/kananmunat)
Suomalainen syö kananmunia keskimäärin 12 kiloa vuodessa. Vastuullisempi valinta maksaa vain noin 45 senttiä kuukaudessa enemmän kuin aiemmin edullisimmat virikehäkkikanalan munat.
Kuitenkin se oli juuri edellä kertonut, että kaikki sen myymät munat ovat lattiakanaloista tai luomua. Vain 45 senttiä lisähintaa kilolta? Mitenköhän tuo on laskettu? Luomumunilla tuo ei kyllä onnistu. Ei Lidl niitä pysty niin halvalla myymään, jos hinta yleensä on noin kolminkertainen. Ja se hintahan ei tule kanojen ulkoilusta, vaan niiden syömästä luomurehusta.
Seutu-Sanomista (https://www.seutu-sanomat.fi/jutut/kanatilojen-maara-tulee-vahenemaan-34308) tällainen aika tuote tieto:
Huhtikuussa virikehäkkimunan tuottajahinta oli 95 senttiä kilolta, lattiakanalan munan 114 senttiä, ulkokanalan munan 138 senttiä ja luomumunan 264 senttiä.
Niihin sitten vielä kaupan katteet päälle. Lidl ei muuten netissä kerro hintojaan yhtä auliisti ja avoimesti kuin S-ryhmä.
-
Tämä kysymys näyttää etenevän EU-maiden toisilleen näyttämien esimerkkien ja keskinäisen kilpailun kautta:
Sianlihan suurmaa Saksassa vapaaporsitus pakolliseksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.459082)
Porsitushäkkien kielto on ollut käytössä pidempään Norjassa ja Ruotsissa.
Nyt joukkoon on liittymässä sianlihantuotannon jättiläinen.
Toukokuun lopussa Saksa ilmoitti kieltävänsä porsitushäkit 15 vuoden siirtymäajalla. Uusien emakkosikaloiden osalta muutos tulee voimaan heti.
Maa on Euroopan suurin sianlihan tuottaja.
”Saksan muutos luo paineita, jotka täytyy ratkaista muutaman vuoden sisällä. Tavoitteemme on, että Suomi on Saksaa parempi”, arvioi Sikayrittäjien puheenjohtaja Timo Heikkilä.
Vapaaporsitus yleistyy Suomessa vauhdilla: "Ei tämä välttämättä ole niin iso mörkö kuin pelätään" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.459250)
Vapaaporsitus siirtyy kohti valtavirtaa.
Vielä menetelmää käyttävät tilat ovat vähemmistössä. Trendi on kuitenkin selvä: porsitusosastoaan uudistavat siirtyvät yhä todennäköisemmin vapaaporsitukseen.
Tuossa olisi voinut olla paikka EU:n yhteiselle direktiiville. Ehkä olisi vieläkin. Itseäni lainaten:
... niin eikö sekin osaltaan tue näkemystä, että eläinsuojelumääräysten pitäisi olla EU:n yhteisiä, kansalllnen lainsäädäntö asiassa on vähän "tårta på tårta".
Tai ainakin - jos tuo on joillekin maille ja/tai siankasvattajille kuitenkin liikaa - yhteisesti hyväksytylle eläinten hyvinvointimerkille. Joka voisi olla käyttökelpoinen myös silloin eli tässä tilanteessa, jossa siirtymäajat ovat pitkiä.
PS. Hyvinvointimerkkiin voisi liittää myös sen Suomea hiertäneen kysymyksen saparojen katkaisusta. Sehän on jo direktiivin kieltämää, mutta sallitaan monissa maissa poikkeuslaeilla. Merkkiin ei sallittaisi poikkeuksia, tässä mallissani.
-
Ruotsissa on laskettu, paljonko (pakolliset) pihattonavetat yhteiskunnalle maksaisivat:
Krav på lösdrift skulle kosta samhället 15 miljarder (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/krav-pa-losdrift-skulle-kosta-samhallet-15-miljarder/)
Ett krav på att hålla djur lösgående skulle kosta samhället cirka 15 miljarder kronor och de ekonomiska konsekvenserna skulle bli störst inom mjölkproduktionen. Det visar den utredning som Jordbruksverket nu lämnar till regeringen.
Onko tuo sitten paljon vai vähän? Joka tapauksessa euroina tuosta summasta täytyy ottaa yksi nolla pois. Suomesta en tiedä vastaavaa laskelmaa, mutta eiköhän sen summa olisi vastaavaa luokkaa, suhteessa tietysti karjan määriin.
-
Tanskassa oli päässyt käymään näin:
Överskott på ekologiska ägg i Danmark (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/overskott-pa-ekologiska-agg-i-danmark/)
Överskottet på danska ekoägg är så stort att packerierna uppmanat några av producenterna att tillfälligt lägga om sin produktion
Försäljningen av ekologiska ägg har enligt Landbrugsavisen inte hängt med produktionsökningen. 2018 steg produktionen av ekologiska ägg i Danmark med 13,7 procent men försäljningen steg endast med 4,5 procent.
Siellä kun luomumunien osuus oli jo korkea, kuviteltiin, että kysyntää voisi helposti ohjata vielä enemmänkin siihen suuntaan. Mutta seurasikin yllätys:
En av tre väljer eko
”Man trodde att fler skulle köpa ekologiska ägg nu när buräggen i stort sett försvann. Men det är stabilt, cirka två av tre konsumenter väljer det som är billigast, säger Jørgen Nyberg Larsen, sektorchef for Danske Æg, till Landbrugsavisen.
Erilaisia toimenpiteitä on ehdotettu, mutta tässä toimenpiteessä on mielenkiintoinen tieto:
En konsekvens av överskottet är också att man börjat slakta ekohönsen tidigare, redan efter att de värpt i 72 dagar i stället för efter 76-80 dagar.
Luomubroilereiden hieman tavanomaisia pidemmästä elinajasta yritettiin vielä jokin aika sitten tehdä perustetta niiden suosimiselle, ks. edellä 28.10.13. Mutta ainakaan Tanskassa eivät siis munintakanatkaan luomussa elä edes neljää kuukautta? Normaalisti, nyt lyhyemmän ajan?
Kana voi Wikipedian mukaan helposti elää 15 vuotta, jos sen annetaan. Ja muniikin sen ajan, joskin iän myötä aina vähemmän. Onkohan tuo lehden väite totta? Saman w-lähteen mukaan kaikki kanat meillä elävät n. 5-7 vuotta. (Jos kesätoimittaja on tuossa Tanska-artikkelissa sotkenut esim. päivät ja kuukaudet, niin 72 kuukautta on 6 vuotta.)
-
Tätä voisi jo sanoa eläinten vapautusliikkeeksi:
Laukaassa liikkuu villiintynyt ja mahdollisesti vaarallinen 40 naudan lauma – nautajahdista on tulossa ennennäkemätön operaatio (https://yle.fi/uutiset/3-10930093)
Siinä kun naudat ottavat oikeutensa omiin käsiinsä ... Jaa, no, sorkkiinsa.
Mutta "Ihmisten imperialismi" on tässä tyly: koko lauma saattaa menettää henkensä.
-
Tuossa ei sanottu, että yhdistyksemme haluaisi villisioista eroon. Oikeastaan luonnossamme on aika vähän eläimiä, ainakin isoja nisäkkäitä. Ellei tuota sikaruttoa olisi, oikeastaan villisika olisi ihan hyvä lisä Suomen metsiin.
Se kun ei normaalisti (metsästystilanteiden ulkopuolella) ole kai ihmisellekään vaarallinen, mitä luultavasti hiukan olisivat nämä pari muuta ehdotettua (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=927.0) lisäeläintä (ihan jo kokonsa takia).
Olemme myös tuoneet esille tämän:
On valinta, mitä eläimiä kohtelee hyvin (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=252)
Tuossa on siis tavallaan vastakkain kotisian oikeus ulkoilla ja villisian oikeus elää Suomessa. Luonnon ja eläinten ystävän valinta ei tuossa ole mitenkään helppo ja itsestäänselvä. Hyvin olisi kuviteltavissa myös jyrkkä "kotisiat kotiin" (eli sisälle) -linja.
Tuo sama asetelma eli ristiriita tulee esiin tässäkin:
Maailman koirakanta saattaa olla jo ylittänyt miljardin haamurajan, ja luonto kärsii siitä (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006211055.html)
KOIRASTA on hyvää vauhtia tulossa vakava riesa maailman luonnolle. Se on ollut osallisena ainakin 11 selkärankaisen eläinlajin sukupuuttoon kuolemisessa. Se levittää tauteja, tappaa villieläimiä ja valtaa niiden elinympäristöjä.
Ja lisääntyy siinä missä ihminenkin. Maailmassa saattaa olla jo miljardi koiraa, kertoo The Washington Post. Väestöräjähdys koskee siis myös koiria, sillä viime vuosikymmeninä niiden määrä on määrä on kaksinkertaistunut
Voi olla näinkin ....
Lemmikkieläimen omistavat ovat enemmän huolissaan tuotantoeläinten hyvinvoinnista kuin lemmikittömät (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.490328)
... mutta noin siis koiriaan ja muita lemmikkejään (ja myös tuotantoeläimiä) palvovat vetävät tavallaan rakkautensa ja huolenpitonsa pois vapailta luonnoneläimiltä. Hyvä ja eettinen toiminta ei tässä kysymyksessä olekaan niin yksinkertaista ja suoraviivaista.
-
Valio on tehnyt tällaisen kaupallisen irtioton tai välistävedon:
Tavalliset maidot ovat katoamassa kaupasta - käynnissä valtava muutos (https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/8dad0cb5-1f6e-485d-9263-cf268e2aeb4e)
Reilun viikon kuluttua ei kaupasta enää löydy Valion tavallista maitoa, sillä sen tilalle on tullut Vapaan lehmän maito. Vapaan lehmän maito tarkoittaa sitä, että maito tulee pihattotiloilta. Syyskuun puolivälistä alkaen Valion litran ja 1,75 litran maidot eli rasvaton maito, ykkösmaito, kevytmaito ja täysmaito, ovat vapaan lehmän maitoa.
(lihav. HJ)
Mikä ettei se noinkin käy. Vähän ehkä voisi jupista sen puolesta, että hyvinvointimerkki (tai tuollainen "arvonimi") voisi olla yhteinen ja virallinen. Pihattoja emme missään tapauksessa vastusta, ne ovat itse asiassa loistava innovaatio.
-
Mikä ettei se noinkin käy. Vähän ehkä voisi jupista sen puolesta, että hyvinvointimerkki (tai tuollainen "arvonimi") voisi olla yhteinen ja virallinen. Pihattoja emme missään tapauksessa vastusta, ne ovat itse asiassa loistava innovaatio.
Twiittailua ja uudelleen twiittailua:
Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen · 6. syysk.
Wow, näemmekö meijerialalla kohta samaa nokittelua kuin Finlayson-Ikea-Tam-Silk -lakanajupakassa? Onneksi sekä Juustoportin että Valion tuotanto on Suomessa.
Lainaa twiittiä
Juustoportti
@Juustoportti · 6. syysk.
Hei @valiofi, pienenä yrityksenä olemme imarreltuja #vapaanlehmänmaito kopiosta. Valitettavasti kriteeristönne ei olisi moneen vuoteen riittänyt meidän Vapaan lehmän maidoksi
PS. 14.09.19: Juustoportti julkaisi asiasta eilen Hesarin koko etusivun peittävän mainoksen!
-
Tässä kerrotaan löydetyn onnekasta synergiaa eri päämäärien välillä:
Ruotsalainen lehmien "vanhainkoti" tuottaa huippukokkien haluamaa laatulihaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.503307)
Eläimiä tavallaan ylimääräiseti hellltään, mutta samalla saadaan parempaa lihaa. Tietysti on epäiltävissä, että sille kuitenkin kertyy niin paljon ylimääräistä hintaa, että vain näillä asiakkailla on siihen varaa:
Noin puolen vuoden päästä lehmien liha on saanut sellaisen rakenteen ja maun, jota monet huippuravintolat kaipaavat.
Eikä varmasti joku Animalia tuosta kuitenkaan mitenkään innostu.
-
Tämä hanke on edelleen vaiheessa, mutta ilmeisesti etenee:
Tuotantotapa kiinnostaa kuluttajaa – Eläintuotteille kaavaillaan hyvinvointimerkintää (https://www.seutu-sanomat.fi/jutut/tuotantotapa-kiinnostaa-kuluttajaa-elaintuotteille-kaavaillaan-hyvinvointimerkintaa-39830)
Tästä siis lähdetään ...
Suomessa kananmunien leimauskäytäntö kertoo tuotantotavasta ja maitotuotteissa valittavissa on luomua, ns. vapaan lehmän maitoa ja tavanomaisesti tuotettua maitoa. Lihatuotteiden osalta pakkaukset eivät juuri tarjoa tietoa tuotantotavasta.
... mutta toivottavasti siihen ei jäädä.
PS. 14.09.19: Tuo merkki saisi olla koko EU:lle yhteinen. Vrt. seuraava puheenvuoro.
-
Tämä on eläinsuojelujärjestöille nyt onnistunut:
Häkkikasvatuksen kieltävä aloite keräsi 1,5 miljoonaa allekirjoitusta, etenee EU-komission käsittelyyn (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.507298)
Meidän vaatimuksistamme tuossa toteutuisi se, että se olisi kaikkia koskeva direktiivi. Eikä Suomea koskevaa omaa erillistä lakia tarvittaisi (paitsi sillä tavalla, että säädettäisiin samansisältöinen laki täällä).
Se täytyy tässäkin tuoda esille, että mitään mainintaa tuossa ei ole siitä, millaisilla rehulla kanat tulisi ruokkia. Jos tuo menee läpi, se on luomuväelle Pyrrhoksen voitto: yksi peruste erityisesti suosia luomumunia katoaa.
-
Maksumuurin takana, harmi. Näinkin paras on hyvän vihollinen:
Kaikkien aikojen kananlento? Tavalliset häkit korvattiin virikehäkeillä hyvinvoinnin parantamiseksi – Nyt tuotantoa ajetaan alas samasta syystä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.512435)
Tuottajien tiedostamia häkkien hyviä puolia on ollut vaikea tuoda yleiseen keskusteluun, sanoo Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja.
[...]
Epäonnistuiko virikehäkeistä viestiminen? Niinkin voi sanoa, pohtii Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina. Kaikki eivät esimerkiksi tiedä, että virikehäkkejä on monen kokoisia. ”On kiistatonta, etteivät kanat pysty häkissä juoksemaan kuten lattiakanalassa. Toisaalta pieni ryhmäkoko on kanalle turva.”
-
Nämä vihreät kansanedustajat ...
Vihreät kansanedustajat haluavat vaatimukset vapaan lehmän maidolle: ”Ei voi olla niin, että yhtä monta lehmää on parsinavetassa paikalleen kytkettynä kuin ennenkin" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.512511)
... ovat siis samaa mieltä meidän kanssamme siitä, että yhtenäistä ja yhteistä systeemiä ja standardia tarvittaisiin.
Se vaatimus tuosta vielä puuttuu, että määräysten tulisi olla yhteisiä koko EU:lle. Kuten luomutuotannossa, johon Emma Kari tuossa viittaa ja vertaa.
Vaikkemme luomua arvosta, sen sääntöjen yhtenäisyyttä osaamme arvostaa. ;D
-
Sikarutosta:
ETT:n Toppari: Vapaana liikkuvat minisiat ovat yksi suurimpia riskejä ASF:n leviämiselle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.525211)
Afrikkalainen sikarutto (ASF) on ollut suomalaisen sikatalouden suurimpia pelkoja viime vuodet.
Tauti on saanut sikalat tehostamaan tautisuojaustaan, mutta maatalousväen ulkopuolella ASF on monelle yhä tuntematon vaara.
Luomutilatkin ovat ilmeisesti rakentaneet asianmukaiset aidat ja tehneet muut vaaditut toimenpiteet. Mutta minisikojen harrastelijaomistajista ei ole tietoa.
****
Vaikea sanoa, mikä on tämän toimenpiteen vaikutus eläinten hyvinvointiin:
Fläskbrist får bönder att satsa på rekordtunga svin (https://www.atl.nu/lantbruk/kina-foder-upp-grisar-stora-som-isbjornar/)
Toisaalta voisi ajatella, että pidempi elinaika olisi itsessään lisäys hyvinvointiin. Mutta onko tekijöitä, joiden vuoksi eläimet tuossa voisivat jopa kärsiä? Jossain toisaalla oli tietoja, että niille koon kasvaessa voisi tulla terveysongelmia.
***
Sikaruttoa ei vielä ole Amerikan mantereella tavattu. Mutta niistä on muuta haittaa, ja siksi tätä siellä tutkitaan:
Tracking wild pigs in real time and understanding their interaction with agro-ecosystems (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/10/191010125609.htm)
Mutta mahdollisesti tuolla saavutella tiedolla on merkitystä Vanhalla mantereellakin, myös sikaruton torjumisessa. Ruotsissa villisiat katsotaan ongelmaksi, ilman sikaruttoakin. Olen valmis jossain määrin vetämään takaisin toiveeni, että niistä saataisiin lisäeläin Suomen luontoon (mahdollisen ASF-rokottteen keksimisen ja käyttöönoton jälkeen), jos tämä pitää täälläkin paikkansa:
With few natural predators aside from humans, and the highest reproductive potential of any mammal of similar size, two to six million are wreaking havoc in at least 39 states and some Canadian provinces. In Texas alone, they do hundreds of millions of dollars in damages annually.
Toinen voisi olla asia, jos täällä niille löytyisi luonnollisia vihollisia. Jos vaikka Aku Ankka -lehden tiedot pitäsisivät paikkansa, ja nuo possut kelpaisivat Suomen Sepe-susille (ai, niin, eihän Sepe Aku Ankassakaan saa niitä koskaan kiinni!) ;D
-
Yllättävä tieto, kahdella kielellä, USA:sta. Luomusoijan tuominen sinne Kiinasta lisää riskiä, että afrikkalainen sikarutto leviäisi myös Amerikan puolelle:
***
Ludger Wess
@LudgerWess·11t
Das Virus, das Schweine befällt und tötet, wird durch Biosoja aus China verbreitet - weil Verbrauchern eingeredet wird, dass Biofleisch besser ist.
https://t.co/XPzcmm2aKI?amp=1
There is insufficient American organic soy, so hog farmers wishing to feed their animals organic soy often import it from China. And there are feed ingredients — B vitamins and trace minerals — that are manufactured only in China. The virus can survive for up to a month on these products, so they must be quarantined and heated to kill the virus.
“If it was me, I would ban the importation of soy products from African-swine-fever-infected states,” said Scott Dee, director of research for Pipestone Veterinary Services, who has been studying viral movement in animal feed under a Foundation for Food and Agriculture Research grant. Canada requires a permit for soy products and has a 30-day quarantine period. Dee said a lot of U.S. companies are adopting a similar approach.
***
Suomessa on yksi isompi luomusoijan käyttäjä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=79.msg14076#msg14076), mutta hän/firma kertoo tuovansa sen Etelä-Amerikasta. Eikä sitä soijaa käytetä sikojen ruokkimikseen.
Mutta tällainenkin kytkentä luomulla ja ASF:llä maailmalla on. Sikojen ulkoilun aiheuttaman riskin lisäksi.
-
Tällainen hyvinvointiongelma oli löydetty Luomumaidon arvoketjutyöryhmän 23.05. 2019 kokouksessa:
Täydennysrehut
• Palaveri aiheesta Ruokavirastolla 8.5.
• Tilanne on erittäin ongelmallinen:
• Toukokuussa 2019 Suomessa on markkinoilla yksi luomuhyväksytty
valmiste poikimahalvauksen hoitoon.
• Tekee tilanteesta haavoittuvaisen
Miten voitaisiin ratkaista:
• Haetaan muutosta EU:n luomusäädöksiin. Tavoitteena tulee olla, että
asetuksessa tulee antaa mahdollisuus käyttää muita kuin päivittäiseen
rehustukseen tarkoitettuja rehuaineita aina silloin kun eläin on sairas ja
käytettävillä rehuilla on todettu olevan todellista vaikutusta sairauden
hoidossa. Näiden rehujen käytössä voidaan edellyttää eläinlääkärin kanssa
laadittua ennakkosuunnitelmaa. (Brita ja Pirkko tekevät paperin).
Ja hyvin vilpittömästi ja rehellisesti ko. ryhmä ongelmaa lähestyi:
Keskustelua aiheesta:
• Mikä on eläinlääkärien käsitys luomueläinten hyvinvoinnista? Eläinten
terveys vaarantuu luomussa? Tilanne vaarallinen, jos päätyy
julkisuuteen.
• Uuden EU:n luomulainsäädännön valmistelistoihin voidaan yrittää
vaikuttaa, mikäli se sopii ministeriön tavoitteisiin
• Asian voisi ottaa myös EU:n pj-kauden asialistalle?
--> Leena Suojala, Kristiina Sarjokari ja Marja-Riitta Kottila laativat
aiheesta paperin ministeriölle ja Ruokavirastolle
--> Ala mielellään mukana mahdollisissa ministeriön ja Ruokaviraston
keskusteluissa
--> Suomen tulee olla aktiivinen kun luomuasetuksen liitteet tulee
käsittelyyn
--> Ala jää odottamaan ministeriön ja Ruokaviraston kantaa asiaan
Jätetään nyt tällä kertaa pois pilkka siitä, miten kyse on itse aiheutetusta ongelmasta. 8)
-
Kiina unelmoi ASF-rokotteesta – todella huono idea, sanoo eläinlääkäri (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.539564)
Outo mielipide. Kyseessä on kuulemma amerikkalainen eläinlääkäri. Joka perustelee asiaa siten, että kaikki resurssit pitäisi nyt suunnata nykyisenlaisiin ehkäiseviin toimenpiteisiin.
Rokotetta ei vielä ole, Kiinassakaan. Mutta luulenpa, että yli miljardin ihmisen Kiinassa ne ovat aika lailla eri ihmisiä, jotka yrittävät kehittää rokotetta, ja jotka huolehtivat noista käytännön toimenpiteistä.
Sitoakseni tuon otsikkoon: ilman tuollaista rokotetta maailman siat eivät ehkä ikinä enää pääse ulkoilemaan!?
-
Hesari kertoi:
Sata miljoonaa kuollutta sikaa: suomalaiset lihatalot hyötyvät Kiinan ruttoepidemiasta (https://www.hs.fi/paivanlehti/02112019/art-2000006293789.html?share=55dbb08a5fe7685759833d94bf42c560)
Keskimääräinen suomalainen sika ei ulkoile, ja vuoden 2018 kesäkuusta näin on ollut asian laita ministeriön asetuksella. Syynä ovat varotoimet maailmalla riehuvaa afrikkalaista sikaruttoa vastaan.
TILAAJILLE
Haluatko lukea koko artikkelin?
Paperiversiossa kerrottiin, että kaikki luomusiat ovat nyt kaksinkertaisen sähköaidan takana.
Atria hiukan aloitti joulusesonkiansa. Senkin "vapaat" siat ovat vapaita vain sisätiloissa:
Jouluksi kauppaan ensimmäinen erä Atrian Vapaan Possun joulukinkkuja (https://www.atria.fi/konserni/ajankohtaista/tiedotteet/2019/jouluksi-kauppaan-ensimmainen-era-atrian-vapaan-possun-joulukinkkuja/)
Mutta tällainen "vapaustaistelu" on menossa. Atriablogista (https://www.atria.fi/blogi/blogaukset/oikeasti-parempaa-hyvinvointia/):
Vapaa on nyt päivän sana, jonka kaikki haluaisivat omia. Juustoportti ja Valio nokittelevat keskenään, mitä vapaanlehmän kriteeristö pitää sisällään. Lähtökohtaisesti meidän pitää tehdä toimenpiteitä, jotka parantavat eläinten hyvinvointia. Ei kikkailua vaan parempaa hyvinvointia. Piste.
Samoilla mielikuvamarkkinoilla selvästi kilpaillaan kuin luomukin. Voi olla, ettei luomu enää ole yksiselitteinen "markkinajohtaja" niillä.
***
Muuten, toista asiaa. Tämä aikataulu varmasti suurin piirtein pätee luomukinkkuihinkin:
Pakastettujen kinkkujen valmistus aloitetaan jo ajoissa syksyllä. Tuoresuolattuja kinkkujen tuotanto lähtee käyntiin itsenäisyyspäivän tienoilla ja niiden valmistamista jatketaan vielä jouluviikolle saakka.
Niinpä sen asian pitäisi olla jo aika lailla selvä, kuka valmistaa ne luomukinkut, joita Talman Luomu ei tee (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg14574#msg14574). Ensi joulua ajatellen. Muutoin luomukinkut tulevat Tanskasta.
-
Jenny Haukion puhe (Iltalehden tiedon pohjalta) oli monitulkintainen:
Jenni Haukio saapui eläinsuojelugaalaan vastaanottamaan palkinnon – piti kantaaottavan puheen: ”Jokainen niistä olisi halunnut elää” (https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/5119257c-6290-4d19-b47d-d5711e75b8ff)
Haukio oli silmin nähden iloinen saamastaan tunnuksesta. Hän piti tilaisuudessa kantaaottavan kiitospuheen. Haukio muistutti, että Suomessa kuolee vuosittain 70 miljoonaa tuotantoeläintä.
–Jokainen niistä eläimistä olisi halunnut elää.
–Jos kulutus ehtyy, ehtyy myös tuotanto ennen pitkää, Haukio vetosi kuluttajiin.
Mutta me sanomme: käytännössä jokainen niistä sai elää vain sen vuoksi, että se lopulta syötiin. *) Toinen tulkintamahdollisuus on tietysti, että Haukio tunnustaa sen tosiasiaksi.
Lemmikkinä voi olla koira (kuten kuulemma presidenttiparilla on) mutta tuskinpa lehmä tai täysikasvuinen sika.
Jos tuotanto ehtyy, tämä tietysti tulee täysin tarkoituksettomaksi:
Gaalan tuotto ohjataan tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseen.
_____
*l) koskee kyllä munintakanojakin, vaikka niistä harva päätyy ihnisravinnoksi
-
Ilta-Sanomien artikkeli samasta asiasta tukee jälkimmäistä tulkintaa:
Jenni Haukio otti Eläinsuojelugaalassa kantaa tuotantoeläimiin – tarkentaa nyt IS:lle, mitä kiitossanoillaan tarkoitti (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006295076.html)
– Kuluttajat voivat ostovalinnoillaan vaikuttaa siihen, millaisissa olosuhteissa tuotantoeläimiä kasvatetaan ja miten niitä kohdellaan. Tiedän, että myös tuottajakunnassa on halua toimia saman suuntaisesti, ottaen eläinten hyvinvointitarpeet yhä kattavammin huomioon, Haukio kommentoi IS:lle.
Eli ostetaan vain hyvin kohdellun eläimen lihaa ja sillä lailla vaikutetaan tarjontaan. Mutta ostetaan kumminkin, ei ryhdytä vegaaneiksi. Siihen hän ei kehottanut.
-
Kun tuolla aloitimme luomukinkkuseurannan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg15404#msg15404), niin kyllä se näin on, mikä siellä tuli mieleen:
Sika kasvaa kilon päivässä – jo viikon poikkeama tuotantoketjussa voi aiheuttaa ongelmia (https://yle.fi/uutiset/3-8343679)
Taneli Tirkkonen painottaa kuitenkin, että ongelmia tuotantoketjussa pystytään estämään hyvällä suunnittelulla.
– Jos reilusti ylisuureksi kasvaneita lihasikoja on paljon tulee kokonaistuotantoprosessiin ongelmia_._ Jokaiseen tuoteryhmään on optimikokoinen sika ja se on juuri kahta puolta 90 kiloa oleva ruho. Jos se on merkittävästi vähemmän tai enemmän, niin se ei ole hyvä asia. On muistettava että emakoitakin teurastetaan ja niiden ruhopainopaino on yli 200 kiloa. Näitten teurastus sekä jalostus onkin suunniteltu ja toteutettu eri tavalla kuin lihasikojen.
Eli siat teurastetaan pääosin keskenkasvuisina. Tämä koskee tietysti myös kinkkuja.
Koska luomukinkut jo hintansa takia ovat lähes aina pikkukinkkuja, luomusiat eivät pääse lähellekään luonnollista elinikäänsä. Pidemmällä eliniällä on myyty luomubroilereita, mutta luomukinkkuja ei voi sillä myydä. Ja huomatkaa: ei ole yritettykään.
-
Tässä palkinnossaan ja sen kohdentamisessa Animalia on tavallaan oikeassa:
Animalian vuoden eläinvastaisuuspalkinto ministeri Jari Lepälle – syynä EU:n vieraslajiasetuksen tulkinta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.550877)
Tämän vuoden alkupuolella hyväksytty metsästysasetuksen muutos poisti supikoiran, minkin, pesukarhun, piisamin ja rämemajavan riistalajeista. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että näitä lajeja saa tappaa ilman metsästäjätutkintoa ja niiden metsästyksessä saa käyttää välineitä, jotka muussa metsästyksessä ovat kiellettyjä. Tällaisia keinoja ovat muun muassa yötähtäimet, valot ja koneelliset äänet.
Järjestö nostaa esille myös sen, että asetusmuutoksen myötä esimerkiksi pentueellisen supikoiranaaraan saa tappaa, jolloin pesään jäävät poikaset nääntyvät kuoliaaksi. Toisaalta myös piisamin pesärauhaa saa rikkoa.
Me olemme, ehkä kyllä vähän toiselta kannalta, tuoneet esiin, että se on valinta, mitä eläimiä kohtelee hyvin (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=252). Noiden "vieraslajien" vainoaminen voi olla tietysti maatalouden kannalta perusteltua. Osin tietysti myös muiden, "kotoperäisten" lajien suojelun kannalta. Eli niiden, jotka ovat ymmärtäneet tulla tänne ajoissa, mielellään ennen historiallista aikaa, ja siten ansainneet tuon statuksensa.
-
Yllättävä tieto, kahdella kielellä, USA:sta. Luomusoijan tuominen sinne Kiinasta lisää riskiä, että afrikkalainen sikarutto leviäisi myös Amerikan puolelle:
<klips>
Suomessa on yksi isompi luomusoijan käyttäjä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=79.msg14076#msg14076), mutta hän/firma kertoo tuovansa sen Etelä-Amerikasta. Eikä sitä soijaa käytetä sikojen ruokkimikseen.
Mutta tällainenkin kytkentä luomulla ja ASF:llä maailmalla on. Sikojen ulkoilun aiheuttaman riskin lisäksi.
Mutta Pro Luomun tämänvuotisessa luomukinkku-uutisessa (https://proluomu.fi/luomukinkku-kruunaa-vastuullisen-joulupoydan/) kerrotaan seuraavaa (lihav. HJ):
Luomusikojen rehuvalkuaisena käytetään kotimaista luomuhärkäpapua ja -hernettä tai ulkomailta tuotua luomusoijaa. Soija on valkuaislähteenä hyvä, koska se sisältää tiettyjä sialle välttämättömiä aminohappoja oikeassa suhteessa. Suomen markkinoille luomurehusoijaa tuodaan Kazakstanista, Kiinasta, Intiasta ja vähäisiä määriä Euroopasta. Muuntogeeniset rehut on kielletty luomueläinten ruokinnassa kokonaan.
Eli luomusoijaa tuodaan Suomeen Kiinasta. Ja se menee nimenomaan sikojen syötäväksi.
Nyt on sanottava, että siinä piilee riski. Ei muuntogeenisessä soijassa.
-
Olisiko se onnistunut:
Nytt vaccin mot afrikansk svinpest (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/nytt-vaccin-mot-afrikansk-svinpest/)
Amerikanska forskare kan ha funnit ett botemedel mot afrikansk svinpest, skriver Pig Progress. I ett försök utsattes vaccinerade tamgrisar för viruset utan att bli sjuka.
Tuossa tuodaan kyllä selvästi esille, että kyse ei ole vielä vertaisarvioinnin seulan läpäisseestä tutkimuksesta. Mutta jo kerrotut tulokset ovat tosi lupaavia.
Vaimo vitsaili, kun tuosta hänelle kerroin, että tuohan on harmillista. Juuri kun olimme saaneet sianlihan viennin Kiinaan käyntiin!
Ja jatkoi sitten vitsiään, että onneksi Trump kyllä hoitaa sen, etteivät kiinalaiset tuota rokotetta ikinä käyttöönsä saa!
-
Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 12.09. 2019, kokouspöytäkirjasta:
Ryhmä keskusteli vaikuttaako Vapaan lehmän maidon markkinointi
luomun kulutukseen ja miten luomumaidosta tulisi viestiä
• Luomussa on edelleen n. 20 parsinavettaa, joka on alle 5% lehmistä, uusia
ei tule
• Kuluttajille on hyvä viestiä luomusta kokonaisvaltaisena järjestelmänä
--> päätettiin odottaa uuden luomun kuluttajabarometrin tulokset ennen
kuin mahdollisesti päätetään miten yhdessä viestitään luomusta (erityisesti
parsinavetat).
Niinpä. Kuitenkin tähän asti on koko ajan luotu kuvaa, että kaikki luomunavetat ovat pihattoja. Ja että se olisi jopa juuri luomun erityispiirre (niinhän ei tietysti ole, vaan suurin osa tavanomaisistakin navetoista on pihattoja).
PS. 14.12: Samaisesta pöytäkirjasta:
Nasevan tulokset
• ETT:ltä saatu aineistoa Nasevan tiedoista. Nasevan tietojen mukaan luomussa on tavanomaista paremmin yleisesti hyvinvointiin ja olosuhteisiin liittyvät asiat, kuten kokonaistila, vedensaanti, puhtaus, makuualusta, laidunnus ym.
• Nasevan tiedot selkeitä tuloksia siitä, että luomun säännöillä on positiivista vaikutusta eläinten hyvinvointiin.
• Ryhmä piti tuloksia hyvin positiivisina ja toivoi selvitystä voitaisiinko niitä jossain muodossa julkaista.
Yhtään noita tutkimustuloksia epäilemättä: mikään ei estä parantamasta kokonaistilaa, vedensaantia jne. tavanomaisilla tiloilla. Eli tuo voi olla totta, mutta on vain satunnaisesti niin: luomusäännöistä se ei johdu. Mutta Pro Luomu siinä selvästi harkitsee, että suurelle yleisölle kerrotaan sen niistä johtuvan.
-
Tällaista Saksassa:
Tyska staten inför djurvälfärdsmärkning (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/tyska-staten-infor-djurvalfardsmarkning/)
Itse artikkelissa jo kerrotaan, mikä tuossa on vikana:
Vill se märkning på EU-nivå
Framöver kommer Tyskland driva frågan om djurskyddsmärkningar i EU. De vill bland annat se en förordning om att alla EU-länder ska införa djurskyddsmärkningar. Det förutsätter ett stöd från medlemsstaterna och att Europeiska kommissionen föreslår en lagstiftning. I nuläget finns liknande märkningar i Danmark och Holland.
Me olemme jo kauan sitten tuoneet esille, että tuollaisen merkin tulisi olla EU:n laajuinen. Eläinten hyvinvoinnissa ei ole kansallisia erityispiirteitä.
-
Tästä on huolestuttu:
Sikaruttomaista rahdataan Suomeen rehuksi eläinperäistä raaka-ainetta, yksikin tartuntatapaus olisi tyrmäys sika-alalle: "Kiinan vienti tyssäisi siihen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.761505)
Mutta ei luomusoijasta. Ks. edellä 19.10.19. Ja täällä:
Eli luomusoijaa tuodaan Suomeen Kiinasta. Ja se menee nimenomaan sikojen syötäväksi.
Nyt on sanottava, että siinä piilee riski. Ei muuntogeenisessä soijassa.
-
EU:n markkinoiden kehitystä arvioidaan tämän hetkisen tilanteen pohjalta:
Swine fever, plant protein to shape EU farming in next decade: report (https://www.reuters.com/article/us-eu-agriculture-outlook/swine-fever-plant-protein-to-shape-eu-farming-in-next-decade-report-idUSKBN1YE20U)
Mutta jos tuo läpimurto sikaruttorokotteen kehittämisessä (ks. edellä 12.12.19) on totta, tilanne saattaa aika nopeasti muuttua. Jo ensi vuosikymmenellä, vaikka rokotteen käyttöönotto veisikin oman aikansa.
-
Jos tämä on totta, yhä huonommalta näyttää sikojen ulkoilun kannalta:
Tror att ASF sprids genom flygande insekter (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/tror-att-asf-sprids-genom-flygande-insekter/)
Seuraavasta on havaintoja vain Kiinasta, mutta aika mahdotonta tätäkään vastaan on rakentaa suoja-aitoja:
Rikollisjengit levittävät tahallaan ASF:ää Kiinassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.771218)
-
Suomalaiset eivät ole varsinaisia kyynisiä rikollisia mutta kyllä rikollisen välinpitämättömiä:
ETT:n Toppari antaisi sianlihan salakuljetusta yrittäville matkailijoille rangaistuksia – afrikkalaisen sikaruton riski koko ajan olemassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.761505)
Ruokakoira on havainnut Suomeen tulevien matkustajien mukana isojakin määriä sianlihaa, vaikka tuonti on kielletty.
Näin:
Sika-ala pelkää, että afrikkalainen sikarutto voi levitä Suomeen tuontirehun mukana.
Olikohan nyt luomusoija mainittu?
-
Eikö niihin suoja-aitoihin kuitenkaan luoteta? Niin voisi päätellä tästä uutisesta:
Villisika lujittaa sorkansijojaan Itä-Suomessa – metsästäjät kiittävät, mutta sikatiloja uhkaa kaikkien aikojen pahimmaksi pelätty pandemia (https://yle.fi/uutiset/3-11139837)
Mutta jos rokote keksitään tai olisi jo keksitty (ks. edellä 12.12.19) niin olisivat villisiat varsin kivoja riistaeläimiä Suomenkin luonnossa. Kertovat tuossa metsästäjät.
-
Eläinten hyvinvointimerkki tai - systeemi on nyt tällä tavalla todellisuutta:
Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen antamisesta vuonna 2020 (https://mmm.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80676284)
Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (https://mmm.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80676283)
Tai nyt ollaan siinä vaiheessa, että noita korvauksia ryhdytään maksamaan. Odotamme seuraavaa vaihetta: että tuohon vedotaan markkinoinnissa.
-
Jaha, ongelma ja uhka pahenee:
Villisiat levinneet jo laumaksi Huittisissa – "Uusi ilmiö täällä, aiemmin on kulkenut vain yksilöitä" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.761505)
Edellisessä puheenvuorossa ja linkissä 03.01.20 oli puhe Itä-Suomesta. Huittinen on hyvin lännessä.
-
Uusi yritys:
Eläinten hyvinvointilaki annetaan eduskunnalle uudestaan ehkä ensi vuoden keväällä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.787665)
Edellinen esitys ei sisältänyt parsinavetoiden rakentamiskieltoa, nykyiseen hallitusohjelmaan se on kirjattu.
Nyt sitten noin vuoteen asiassa ei julkisuudessa välttämättä paljon tapahdu. Lausunnot on annettu ym.
***
Sitä ennen viranomaisten täytyy yrittää pärjätä myös tämän ongelman kanssa:
Kananmunien salakuljetus Suomeen riistäytynyt käsistä – nyt pelätään tappavaa lintuinfluenssaa Puolasta (https://yle.fi/uutiset/3-11150127)
Ruokaviraston mukaan salakuljetettuja siitosmunia ja untuvikkoja myydään jatkuvasti internetin keskustelupalstoilla.
Sillä kesäkanaharrastuksesta tuo pääosin johtuu. Eläinsuojelulaki soisi mahdollisuuden toteuttaa aika selvän ehdotuksemme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg12082#msg12082), että kesä- eli harrastekanojen pito kiellettäisiin. Mutta se tuskin menee nyt eteenpäin. Ja tuossa on jo kyse laittomasta tominnnasta, joten kieltojen teho voidaan kyseenalaistaa. Harrastusta pitäsi muilla keinoin yrittää saada pois muodista.
Tuossakin artikkelissa kuvataan hyvin, minkölainen hässäkkä kanoista tulee syksyisin. Ihmisille ja kanoille ikävä.
-
Tämä neuvottelutavoite on kyllä kohtuullinen:
Saksa neuvottelee lievennyksiä sikaruton varalta Kiinan kanssa
Liittovaltio haluaa pitää villisiat ja tuotantoeläimet erillään ja viedä sianlihaa, vaikka villisioista löytyisi sikaruttoa. Myös aluerajauksista neuvotellaan. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.911111)
Siihen nähden, että itse Kiinassa tautia on ollut tuotantosioissa.
Toivotaan onnea Saksalle. Ja toivotaan, että voimme sitten mennä Saksan vanavedessä, jos meillä käy sellainen huono säkä, että ruttoa löytyy villisioista meidän alueeltamme. Joka voi tapahtua koska tahansa, ottaen huomioon pitkän itärajamme. Jonka valvominen tässä asiassa lienee käytännössä mahdotonta. Mutta voimme silti tehdä paljon siinä, ettei tauti tartu kesysikoihin.
-
Olisiko se onnistunut:
Nytt vaccin mot afrikansk svinpest (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/nytt-vaccin-mot-afrikansk-svinpest/)
Amerikanska forskare kan ha funnit ett botemedel mot afrikansk svinpest, skriver Pig Progress. I ett försök utsattes vaccinerade tamgrisar för viruset utan att bli sjuka.
Tuossa tuodaan kyllä selvästi esille, että kyse ei ole vielä vertaisarvioinnin seulan läpäisseestä tutkimuksesta. Mutta jo kerrotut tulokset ovat tosi lupaavia.
Vaimo vitsaili, kun tuosta hänelle kerroin, että tuohan on harmillista. Juuri kun olimme saaneet sianlihan viennin Kiinaan käyntiin!
Ja jatkoi sitten vitsiään, että onneksi Trump kyllä hoitaa sen, etteivät kiinalaiset tuota rokotetta ikinä käyttöönsä saa!
Onko tämä sama läpimurto:
U.S. Says It’s Got a ‘Promising’ African Swine Fever Vaccine (https://www.bloomberg.com/amp/news/articles/2020-01-29/u-s-says-it-s-developed-promising-african-swine-fever-vaccine)
Ilmeisesti on, jolloin nuo samat kommentitkin riittänevät. Ei, niitä täytynee muuttaa siltä osin, että USA ja Kiina ovat päässeet jonkinasteiseen kauppasopuun. ;D
Mutta tuosta rokotteesta amerikkalaiset tuntuvat nyt olevan hyvin varmoja. Jos he ovat oikeassa, täytynee tästä amerikkalaisesta tiedemiehestä nyt tuntua vähän nololta:
Kiina unelmoi ASF-rokotteesta – todella huono idea, sanoo eläinlääkäri (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.539564)
Outo mielipide. Kyseessä on kuulemma amerikkalainen eläinlääkäri. Joka perustelee asiaa siten, että kaikki resurssit pitäisi nyt suunnata nykyisenlaisiin ehkäiseviin toimenpiteisiin.
Tai ehkä ei sittenkään pidä tuntua: tuon uutisen mukaan tätä rokotetta oli tätä ennen yritetty kehittää 50 vuotta, siinä onnistumatta.
Tietysti muistaen helpotuksen huokauksemme jälkeen, että eläinlääkkeenkin käyttöönotto tuon jälkeen kestää vielä kauan. (Ja minäkin pidän vielä mölyt mahassani, enkä ryhdy hehkuttamaan, miten villisika niin hyvin sopisi Suomen luontoon.)
PS. Tuo uutinen ei nyt taida Suomessa ylittää uutiskynnystä, kun koko media on täynnä vain ihmisten korona-virusta. Suuri yleisökin kysyisi vain: miksi tuollaisia keksitään? Mikseivät hallitukset määränneet tiedemiehiä keksimään rokotetta korona-virukselle? 8)
-
Kyllä Eurooppakin sitä mahdollista rokotetta kipeästi tarvitsee:
Afrikkalainen sikarutto levisi Kreikkaan – viranomaiset arvioivat taudin jatkavan kulkuaan lounaaseen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.959939)
Afrikkalaista sikaruttoa esiintyy muun muassa Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa, Slovakiassa, Belgiassa, Italiassa (Sardinia), Venäjällä, Valko-Venäjällä, Moldovassa, Ukrainassa ja Serbiassa.
***
MTV:ssä oli eilen juttu villisikatilanteesta Suomessa:
Villisikojen metsästys on yleistynyt nopeasti – arka eläin pelkää ihmistä, mutta poikasia puolustaessaan tai haavoittuneena voi olla vaarallinen (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/villisikojen-metsastys-on-yleistynyt-nopeasti-arka-elain-pelkaa-ihmista-mutta-poikasia-puolustaessaan-tai-haavoittuneena-voi-olla-vaarallinen/7718684)
Viime vuonna metsästettiin 859 villisikaa, joista lähes 500 Kaakkois-Suomessa ja noin 200 Uudellamaalla. Muilla alueilla metsästettyjen villisikojen määrät vaihtelivat 2:sta 46:een, riistapäällikkö Erkki Kiukas Riistakeskuksesta kertoo.
Suomessa on noin 1 500–2 650 villisikaa
Ja näitä vahinkoja on — sikaruton riskin lisäksi — havaittu Suomessakin:
Villisiat aiheuttavat merkittäviä viljelyvahinkoja etenkin vilja-, peruna- ja erikoisviljelmille sekä nurmipelloille. Lisäksi ne tuhoavat maassa pesivien lintujen pesiä ja turmelevat kasvustoja kuusikoissa tonkimalla maata ja katkomalla juuria.
Vahinkoja sattuu myös liikenteessä. Kunnasrannan mukaan noin kolmekymmentä villisikaa jää vuosittain auton alle. Kolarit tapahtuvat yleensä myöhään illalla tai yöllä.
Ruotsiasahan noita muita haittoja korostetaan enemmän kuin meillä. Mutta siellä onkin villisikoja paljon enemmän kuin täällä. Selitys voisi olla siinä, että siellä talvi on osassa maata leudompi kuin täällä, ja villisiat selviävät paremmin talven yli.
-
Lidlin päätös menee kuin eteenpäin kuin juna siinäkin mielessä, että se näyttää vetävän muut kaupparyhmät perässään:
Monet kananmunantuottajat ahdingossa toistuvista muutoksista – Tuottaja: “Minä en kanoistani luovu" (https://yle.fi/uutiset/3-11204673)
Kaupoista Lidl on jo luopunut virikehäkkimunista, viiden-kuuden vuoden päästä luopuvat S-ryhmä ja Kesko. Tuottajille muutos tietää isoja investointeja, joista edellisetkään eivät välttämättä ole kaikilla maksettuina.
Kun tuosta saatava hyöty eläinten hyvinvoinnissa on luultavasti hyvin vähäinen, voimme hyvin ymmärtää tämän jupinan:
"Lidliin ei kelpaa virikehäkeissä kasvatettu kananmuna, miksi ulkomailta tuotu sianliha kelpaa? Kaupat voisivat vaatia sioilta pitkää häntää ja salmonellavapautta", linjaa Sikayrittäjien puheenjohtaja
(https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.972649)Suomalaissikojen terveet saparot ja salmonellavapaus eivät näy tuottajille maksettavassa hinnassa.
Saparoista kun sentään on olemassa EU-direktiivi (jota kuitenkaan muualla EU:ssa ei noudateta). (Virike)häkkien kiellosta ei ole, eikä Suomen päätöstäkään. Tosin sitä kovasti yritetään sellaiseksi saada (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg14961#msg14961).
Salmonellasta ja kanoista on meillä myös täällä siellä täällä juttua.
Hinnoissa tyytynemme tähän noin vuoden vanhaan tietoon:
Seutu-Sanomista (https://www.seutu-sanomat.fi/jutut/kanatilojen-maara-tulee-vahenemaan-34308) tällainen aika tuote tieto:
Huhtikuussa virikehäkkimunan tuottajahinta oli 95 senttiä kilolta, lattiakanalan munan 114 senttiä, ulkokanalan munan 138 senttiä ja luomumunan 264 senttiä.
Niihin sitten vielä kaupan katteet päälle. Lidl ei muuten netissä kerro hintojaan yhtä auliisti ja avoimesti kuin S-ryhmä.
Päivitetäänpä tänne myös tieto kysynnästä:
Kanatalous Suomessa:
- Suomessa on 270 kananmunatalouteen keskittynyttä maatilaa.
- Vuonna 2019 58 % kananmunista tuotettiin virike/pienryhmäkanaloissa, 32 % lattiakanaloissa, 7 % luomukanaloissa ja 2 % ulkokanaloissa.
- Tuotannosta 64% Varsinais-Suomessa, 8% Pohjanmaalla, 7% Satakunnassa ja 5% Etelä-Pohjanmaalla.
Niinpä mitään erityistä painetta ei ole tullut kuluttajien taholta, sen enempää Lidlille kuin muillekaan. Koska nuo luvut vastaavat kyllä myytyjäkin määriä.
-
Näin:
Viranomaisten raportti karua luettavaa: Afrikkalainen sikarutto jyllää EU:ssa torjuntatoimista huolimatta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.995453)
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA toteaa analyysissään, että aidat ovat epäkäytännöllinen keino estää vaarallisen sikataudin leviäminen.
Tarkoitettiinko maiden välille pystytettyjä aitoja? Vai sikaloiden ympärille pystytettyjä? Vai molempia?
***
Outoa, että näin voi Suomelle käydä:
Kiinassa riehuva sikarutto nosti sianlihan hintaa maailmalla – suomalaiset tuottajat jäivät paitsioon hintarallissa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.994996)
Suomessa sianlihan tuottajahinta kohosi loka-joulukuussa kaksi prosenttia vuoden takaisesta. Samaan aikaan EU-maissa hinta nousi keskimäärin kolmanneksen.
Toisaalta on kyllä näinkin:
Sikavajetta paikatakseen Kiina on ryhtynyt haalimaan suuria määriä tuontilihaa ulkomailta. Myös suomalaisten lihatalojen sianlihan vienti Kiinaan on kasvanut reippaasti.
Esimerkiksi Atria kertoo tuoreessa osavuosikatsauksessaan isosta harppauksesta Kiinan-viennissä. Viime vuonna Atria vei Suomesta sianlihaa Kiinaan lähes yhdeksän miljoonaa kiloa, kun määrä vuotta aiemmin oli noin neljä miljoonaa kiloa. Yhtiö odottaa viennin kasvavan myös tänä vuonna.
-
Tällaista ei olisi välttämättä enää tarvittu:
Aktivistiryhmä poisti 22 metriä villisika-aitaa Tanskassa - vaatii eläinten vapaata liikkumista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1006500)
Poistetut aidan osat ripustettiin näkyville muun muassa Kielin kaupungintalon aukiolle. Aitaa vastaan osoitettiin kuukausi sitten mieltä Flensburgissa.
Vaikka nuo aidat olisikin havaittu suhteellisen tehottomiksi (juuri edellä 18.02.20).
-
Varauksellisuus ja varovainen suhtautumistapa on syytä säilyttää ...
Kiinan pelätään hätäilevän ASF-rokotteen kanssa – "Tehokkaan ja turvallisen rokotteen kehittäminen on käytännössä osoittautunut erittäin vaikeaksi" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1010246)
Suomalaiset asiantuntijat suhtautuvat kiinalaisten kertomiin rokoteuutisiin varauksella.
Kiinalainen Harbin instituutti on tiedottanut kehittäneensä rokotteen, joka tehoaa afrikkalaiseen sikaruttoon (ASF). Rokotteen vakuutetaan olevan lisäksi turvallinen, kertoo aiheesta uutisoinut Pig Progress -verkkosivusto.
Löytö julkaistiin ensin tieteellisessä artikkelissa Science China Life Sciences -lehdessä ja siitä kertoi myös uutistoimisto Bloomberg. Rokotteen kehittänyt Kiinan maataloustieteiden akatemian (CAAS) alainen Harbin instituutti kertoo näiden uutisten mukaan, että rokote sisältää elävää virusta, jonka taudinaiheuttamiskykyä on heikennetty.
Rokotteen kehittäneet tutkija kuvaavat, ettei korkeinkaan sialle annettu rokoteannos vaurioittanut sian elimiä tai tuottanut viruspartikkeleita eläimen vereen. Virus myös poistui tutkijaryhmän mukaan rokotetun eläimen elimistöstä noin kahdessa viikossa.
Suomalaiset asiantuntijat suhtautuvat kiinalaisten kertomiin rokoteuutisiin varauksella.
"Kiinassa on kova poliittinen paine kehittää rokote tautiin, joka aiheuttaa valtavia sosioekonomisia haasteita. Tutkijat muualla maailmassa pelkäävät, että rokotekehityksessä Kiinassa hätäillään", jaostopäällikkö Tiina Nokireki Ruokavirastosta toteaa. Hän ei ota kantaa yksittäiseen rokoteuutiseen.
... mutta onko tuossa silti vähän "väärin sammutettu" -henkeä? Kun täällä EU:sakin aloitettiin projekti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg12604#msg12604) mutta siitä ei ole vielä kerrottavaa. Ja sen arvioitiinkin kestävän vuosia.
Nyt mekään emme osaa ottaa tuohon ihan selvää kantaa. Mutta kiinnittäisimme huomiota siihen, että juuri edellä 30.01.20 osasimme kertoa myös USA:ssa tehdystä tutkimuksen edistymisestä. Joka siellä kuvattiin läpimurroksi.
Periaatteessa ymmärrän tuon huolen. Mitä varkavampi sairaus, sitä kiireempi on aina tarve käyttöönottoon. Muistan 1980-luvun AIDS/HIV-epidemian: aina kun keksittiin jokin vähänkin lupaavampi lääke, syntyi valtava huuto, että sitä on heti annettava kaikille tarvitseville. Eräässä tapauksessa pystyttiin jopa sabotoimaan tieteellinen testi sen tehosta: vaadittiin (ja saatiin se läpi), että vertailuryhmällekin annetaan ko. lääkettä eikä lumelääkettä (tämä tapahtui USA:ssa).
-
Koronavirus ihmisille on pikkujuttu siihen nähden mitä ASF tekee sioille:
China closes in on vaccine for deadly pig virus (https://www.nature.com/articles/d41586-020-00742-w)
African swine fever has wiped out 40% of the country’s 440 million pigs.
[...]
China is determined to invest unlimited resources in vaccine development, says Bu. The country has suffered huge economic losses as a result of the virus — China’s pig population of more than 440 million has been reduced by 40% since the virus first appeared in the northeastern city of Shenyang in August 2018 — although the outbreak seems to be under control now, says Bu.
Virologists say that the Chinese team has gone further than any other group in testing the safety and efficacy of a vaccine. The data look promising, says Daniel Rock, a virologist at the University of Illinois at Urbana-Champaign.
Ja Kiina on siis vakaasti päättänyt edetä tuota tietä, eli kehittää rokotettaan, isolla rahalla. Ja päätöstä näyttää tukevan amerikkalainen virologi, jonka mukaan tähänastiset tulokset ovat lupaavia.
-
Tästä ei ehkä saisi tarkempaa tietoa, vaikka sen saisi lukea kokonaan:
Eläintuotteille suunnitellaan hyvinvointimerkintää, mutta ongelmana on kuluttajien vähäinen maataloustietämys (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1020853)
Mutta sen tuo uutinen kertoo, että hanke on yhä hengissä.
Lähes 80 prosenttia kuluttajista toteaa tietävänsä nykyisestä kotieläintuotannosta vähän tai vain jonkin verran. Kuusi prosenttia toteaa tietojensa olevan olemattomia. Vain kolme prosenttia arvioi tietävänsä eläintuotannosta paljon.
Tällaisia tuloksia saatiin, kun eläinten hyvinvointimerkinnän kehittämiseen tähtäävä hanke tutki kuluttajien mielipiteitä ja pohjatietoja.
Tuossa kysytyt kuluttajat — jotka tietysti nykyisin ovat valtaosin kaupunkilaisia — olivatkin yllättävän rehellisiä.
-
Niin paljon Kiina uskoo rokotteeseensa, että se aikoo testata sitä näin massiivisesti:
China will test African swine fever vaccine on 10,000–20,000 pigs to ensure it won’t spread virus (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/16/china-will-test-african-swine-fever-vaccine-on-10000-20000-pigs-to-ensure-it-wont-spread-virus/)
Vai onko tuo niin massiivisesti, jos kymmeniä miljoonia sikoja on jo menetetty? Kun Kiinasta on kyse, mittakaavat muuttuvat. Ja niinhän tuolla kerrottiin, että asiaan investoidaan "unlimited resources"!
-
Tällainen ristiriita on nyt hallituksen sisällä syntymässä:
Ministeri Leppä uskoo metsästykseen tehoon valkoposkihanhiongelman ratkaisussa – ministeri Mikkosen mukaan häirintää ja ampumista voidaan sallia vain hyvin rajoitetusti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1097100)
Minulla olisi vaatimaton kompromissiehdotus:
Jos hanhet syövät sadon, viljelijä olisi oikeutettu luomukorvauksiin.
Lopputuloshan noissa kahdessa tapauksessa ei niin kovin paljon toisistaan eroaisi. 8)
-
Tämä kehitystyö ei nyt saa mediassa paljon huomiota, mutta tässä tällainen toiveikkuutta nostava uutinen:
https://t.co/IeqkW46CU3?amp=1
British ASF vaccine said to protect 100% of pigs
UK scientists have got a step closer to developing a vital vaccine for African Swine Fever (ASF). In a recent trial, 100% of pigs immunised with the new vaccine survived a lethal dose of ASF virus.
-
Tässä kyllä Kärnä on varsin oikeassa:
Poikkeusluvalla ammutut valkoposkihanhet pitää hävittää joko hautaamalla tai polttamalla – Mikko Kärnä järkyttyi: "Tämä on törkeää ekotuhlausta ja riistan halveksimista" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1099881)
Kansanedustajan mielestä valkoposkihanhet kuuluvat juuresten ja punaviinin kanssa valurautapataan, eivät polttouuniin.
Tuollaisesta "lainsuojasta" eivät myöskään valkoposkihanhet hyödy. Tilanne on täysin erilainen kuin laittomassa norsunluukaupassa. Se, että Kiina hävittää kaiken takavarikoidun norsunluun, toimii siellä. Mutta tuossa on kyse täysin laillisesta, säännellystä asiasta.
Minulle tuli mieleen vastaava vaatimuksemme vuosien takaa:
Massiivinen luomun makutesti Euroopassa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=202)
Euroopassa on paljastunut valtava luomutuotteiden väärennöspetos, josta kerrotaan linkissämme olevassa MTV3:n uutisessa.
[...]
PS. Jos nuo MTV3:n uutisessa mainitut 2500 tonnia takavarikoituja elintarvikkeita ovat muutoin kelvollisia, niin ne ehdottomasti pitäisi jakaa Euroopan puutteenalaisille, joululahjaksi! Skandaali skandaalin päälle olisi, jos ne byrokraattisten määräysten vuoksi jouduttaisiin tuhoamaan.
Vaikka siinä olikin kyse rikoksesta, se mikä jäi, oli sinänsä ihan laillista, oikeaa ruokaa!
-
Näin Ruotsissa pääsi asia riistäytymään käsistä:
Ingen har svaren på hur vildsvinsfrågan ska lösas
Inte ens de som varnade mest för att låta vildsvinen breda ut sig kunde ana vilken situation Sverige riskerade att försätta sig i. Vi tittar tillbaka på några av de viktiga vägvalen. (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/ingen-har-svaren-pa-hur-vildsvinsfragan-ska-losas/)
Tuolloin joskus ei tietysti ollut tietoa afrikkalaisesta sikarutosta.
-
Nyt tätä taas mainostetaan (Hesari tänään):
Kesäkanoista tuli suosittu harrastus – syksyllä kanat laitetaan pataan ja ankoista tehdään höyhentyynyjä (https://yle.fi/uutiset/3-11441281)
Jutussa ei puhuta taloudesta, ei kerrota esimerkiksi, paljonko on kesäkanan vuokra.
Siin hyvin äkkiä olisikin päädytty tällaiseen laskelmaan:
Ja tästä saa laskettua sen taloudellisen hyödyn:
Tilan isäntä Markku Lassila on myynyt tänä kesänä jo noin 300 kanaa 40 euron kappalehintaan.
Foodiessa äsken kananmunat halvimmillaan olivat vähän yli 2 euroa kilo. Jopa luomumunia sai hintaan 5 euroa kilo. Kun kana saa aikaiseksi vain munan päivässä, on aika nippa nappa, saako se koko kesän aikana "tienattua" hintaansa. Kiloon näytti Foodien kuvissa mahtuvan 10-15 kananmunaa. Kesää kestää noin 100 päivää. Ehkä sen kanan syöminen syksyllä voi vähän tasoittaa tilannetta, mutta tuskin sekään paljon.
Nuo hinnat ovat aika tarkkaan samat edelleen. Kanan vuokrasta/hinnasta ei siis ole nyt tarkkaa tietoa, mutta tuskin se tuosta edellisestä neljästä kympistä laskenutkaan on.
Samainen Markku Lassila mainitaan tuossa uudessakin Hesarin jutussa kanojen vuokraajana. Paperihesarissa oli tänään hiukan eri juttu, mutta Lassila siinäkin. Luomutilaahan hän Tuusulassa pitää, mutta se on toinen juttu.
Edellä on monelta kantilta esitetty perusteet, miksei tuota harrastusta pitäisi suosia tai mainostaa. Näin sen jo 3 vuotta sitten tiivistimme:
... niin ottaisivat, nämä hesalaiset, mieluummin kissan tai kanarialinnun, hoivailuhalujensa tyydyttämiseksi. Kananmunia sa Helsingissä kaupasta, hyvin läheltä, hyvin edullisesti (halvimmillaan tuolla kananvuokran hinnalla lähes 20 kiloa!). Talvihoitoon palautettava kana palauttaa mukanaan kesän aikana hankkimansa tauditkin.
PS. Asiastahan saa melkein itsestään samanlaisen (eläinsuojelullisen) iskulauseen, joka on jo sanottu kissoista: kaupunkilainen, älä ota kesäkanaa!
-
Tämä on jotenkin hyvin ymmärrettävää:
Vain 13 prosenttia vastustaa – suuri enemmistö sallisi valkoposkihanhien metsästyksen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1140362)
Kun ne ovat jo pitkälle kotieläimiä, eli ihminen suurelta osin ruokkii ne, mikseivät ne voisi olla myös tuotantoeläimiä? Että niitä voisi syödä. Kun laji ei ole uhanalainen.
Tuossakin tavallaan nousee esiin tämä näkökulma, jota aiemmin mietimme nk. vieraslajien yhteydessä:
Me olemme, ehkä kyllä vähän toiselta kannalta, tuoneet esiin, että se on valinta, mitä eläimiä kohtelee hyvin (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=252). Noiden "vieraslajien" vainoaminen voi olla tietysti maatalouden kannalta perusteltua. Osin tietysti myös muiden, "kotoperäisten" lajien suojelun kannalta. Eli niiden, jotka ovat ymmärtäneet tulla tänne ajoissa, mielellään ennen historiallista aikaa, ja siten ansainneet tuon statuksensa.
Nyt ehkä toisinpäin. Tätä olisi voinut käsitellä toisessakin yhteydessä.
-
Ruotsissa ollaan jo tässä:
Ruotsin viljelijät kohdanneet vihaa sekä uhkaa ja vaativat valtiolta suojaa työrauhalle – ”Niityt kuuluvat kotirauhan, eivät mielenosoitusten piiriin” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ulkomaat/artikkeli-1.1143611)
Ruotsin tuottajajärjestö (LRF) on jättänyt oikeusministeri Morgan Johanssonille listan vaatimuksista ja toimenpiteistä eläinaktivistien mielenosoitusten estämiseksi ja elinkeinon harjoittamisrauhan takaamiseksi.
Suomesaa ei nyt tietääkseni tuollaista ilmiötä ei ole esiintynyt. MT ei linkkaa tuohon uutiseen vastaavia uutisia Suomesta.
-
EU:ssa on vaikeaa saada jokin asia läpi, mutta perinteisesti vielä vaikeampaa saada jokin asia sieltä pois:
Katainen kysyi valkoposkihanhen suojelusta – metsästyksen sijaan EU-komissio kehottaa ratkomaan ristiriitoja hanhien hallinnan foorumilla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1144331)
Kataisen saama vastaus tukee maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) linjaa kansallisten metsästyslupien lisäämisestä.
Vaan olisiko tuossa kuitenkin joku ratkaisu syntymässä?
-
Nyt meille täytyy riittää tämä otsikon ja ingressin tieto:
Tuotantoeläinten hyvinvoinnista kertovaa pakkausmerkintää valmistellaan täydellä höyryllä
Merkin valmistelutyö on edennyt loppusuoralle. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1149427)
Mutta varmaankin siis hyvin pian tulee lisätietoa.
-
Tee sitten näitä vastaan suoja-aitoja:
https://twitter.com/i/status/1293783612568096768
Annaleena Ylhäisen uudelleen twiittaama.
-
Jos tavoite on päästä niistä eroon, miksiköhän asiassa on tällainen rajoitus (lihav. HJ):
KORONAEPIDEMIA ROMAHDUTTI VILLISIAN METSÄSTYKSEN JA KASVATTI ASF:N ESIINTYMISRISKIÄ SUOMESSA (https://www.farmit.net/emakko-lihasika-porsas/2020/08/19/koronaepidemia-romahdutti-villisian-metsastyksen-ja-kasvatti-asfn)
Villisikakannat ovat kasvaneet myös Suomessa ja MTK:n Sikaverkosto haluaakin muistuttaa, että juuri nyt on otollinen aika metsästää villisikoja, jotta niiden määrä ei pääse hallitsemattomaksi. Villisikojen metsästys on sallittua ympäri vuoden, paitsi jos emakolla on porsaita. Koska nyt on menossa porsaiden vieroittuminen emoistaan, on paras ajankohta metsästää villisikoja ja ehkäistä reviirien leviäminen uusille alueille.
Jos tarkoitus olisi vain pitää kannan kokoa kohtuullisena, kuten esim. hirvissä, ymmärtäisin tuon paremmin. Varoitellaanko rottien kohdalla siitä, että niitä ei saa hävittää, jos rottaemoilla on poikasia?
-
Tässä pysymme:
... niin ottaisivat, nämä hesalaiset, mieluummin kissan tai kanarialinnun, hoivailuhalujensa tyydyttämiseksi. Kananmunia sa Helsingissä kaupasta, hyvin läheltä, hyvin edullisesti (halvimmillaan tuolla kananvuokran hinnalla lähes 20 kiloa!). Talvihoitoon palautettava kana palauttaa mukanaan kesän aikana hankkimansa tauditkin.
PS. Asiastahan saa melkein itsestään samanlaisen (eläinsuojelullisen) iskulauseen, joka on jo sanottu kissoista: kaupunkilainen, älä ota kesäkanaa!
Koska tällaistakin on nyttemmin ilmennyt:
Näin kotikanan asianmukainen lopetus etenee: munintakanan voi hyödyntää myös keittiössä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1169767)
Metsään hylätyt kesäkanat kuohuttavat. Lintujen lopetus ei ole mukavaa, mutta osaava ihminen säästää eläimet turhalta kärsimykseltä.
Kanoista on pelätty tulevan kesäkissailmiön jatke. Jämsässä metsästä löytyi hiljattain muovikassiin hylätty kukko ja kana (IL 10.8.).
Syyksi kesäkanojen hylkäämiselle on arveltu sitä, ettei siipikarjaa osata tai pystytä lopettamaan.
Haluatko jatkaa lukemista?
(lihav. HJ)
-
Prisma myy tällaista:
Kana (Kovakantinen kirja) (https://www.prisma.fi/fi/prisma/kana-kovakantinen-kirja)
Lemmikkinä kana on tullut yleisemmäksi ja on lisännyt ihmisten mielenkiintoa maatilaeläimiin. Kana ja kukko ovat hurmaavia eläimiä. Suomessa lemmikkikanoiksi sopivat maatiaiskanat, silkkikanat ja kääpiökanarodut.
-Runsaasti vinkkejä lemmikin kanssa puuhasteluun
-Selkeä jaottelu auttaa löytämään tarvittavan tiedon nopeasti
Kertoisivat mieluummin, miten paljon edullisemmin kananmunia ja kanan lihaa saa heidän elintarvikeosastoltaan. Ja miten monet seikat puhuvat jonkun muun lemmikin hankkimisen puolesta. Myös kanan itsensä näkökulmasta.
-
Tämä on jotenkin hyvin ymmärrettävää:
Vain 13 prosenttia vastustaa – suuri enemmistö sallisi valkoposkihanhien metsästyksen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1140362)
Kun ne ovat jo pitkälle kotieläimiä, eli ihminen suurelta osin ruokkii ne, mikseivät ne voisi olla myös tuotantoeläimiä? Että niitä voisi syödä. Kun laji ei ole uhanalainen.
Tällainenkin menee tämän suojelun kustannus-hyöty-arvioinnissa sinne miinuspuolelle:
Valkoposkihanhet romahduttivat syyskasvien viljelyn – lintuparvien aiheuttamat ongelmat eivät rajoitu vain kevääseen ja nurmiin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1176644)
Syysviljojen viljelyyn olisi halukkuutta itärajan kunnissa, mutta niitä ei uskalleta edes kokeilla valkoposkien takia
Niin, kuinka tämän nyt selittäisi? Joskus ilmaisemme sympatiamme luonnon kasveille ja eläimille, kun vaadimme, että ihminen hankkisi ravintonsa niin pienellä alalla kuin mahdollista. Toivommeko tuossa, että myös valkoposkihanhet vastavuoroisesti omaksuisivat saman linjan? ;D
-
Nyt on tähän asiaan ehdotus olemassa:
Valkoposkihanhityöryhmän ehdotukset julki: Luonnonsuojeluliitto kannattaa lintupeltojen lisäämistä (https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/valkoposkihanhityoryhman-ehdotukset-julki-luonnonsuojeluliitto-kannattaa-lintupeltojen-lisaamista.html)
Kun kyse ei ole oikeasti uhanalaisesta lajista, on aika mekaanista luonnonsuojelua asettua kannattamaan muita keinoja kuin metsästystä.
Ihan luonnonsuojelullinen ehdotus myös olisi, että kannattaisi petojen lisäämistä! 8)
Työryhmä totesi itsekin, ettei lintudirektiivi mahdollista yleistä valkoposkihanhen metsästystä. Poikkeuslupia voi kuitenkin tarvittaessa hakea isojen vahinkojen takia, ellei muita ratkaisuja ole.
Aivan, mutta eräs työryhmän ehdotuksista oli Hesarin mukaan se, että direktiiviä muutetaan. Eli Suomi tekisi siitä aloitteen.
-
Asiassa ajauduttiin paremman puutteessa järjen käyttöön:
Valkoposkihanhien ampumiseen myönnettiin poikkeuslupia – myönnetyillä luvilla saa ampua yhteensä 3 555 valkoposkea syksyn aikana (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.1181499 86)
Lähestyvän valkoposkihanhien syysmuuton vuoksi päätökset on annettu välittömällä täytäntöönpanolla. Pääosa lupa-alueista sijoittuu Parikkalaan, Kiteelle ja Tohmajärvelle.
-
Se on oikeastaan liiankin tarkkaa, tavallaan melkein väärin:
Afrikkalaisen sikaruton leviäminen Saksaan saattaa sekoittaa merkittävästi maailman lihamarkkinoita (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1188293)
Koko tuon hässäkän aiheutti siis metsästä löytynyt kuollut villisika. Yksikään kesysika ei ole sairastunut. Ei oikeastaan sanoa, että saksalaiset olisivat tehneet mitään väärin.
Jos tuosta Suomessa itsekkäästi iloitaan, kun siis oman sianlihan vientimahdollisuudet paranevat, se ilo voi päättyä itkuun koska tahansa, yhden villisianraadon jälkeen.
-
Svenska YLE esitteli 15.07.2020 asian tavanomaisen kaksijakoisesti:
Hur ska man välja de mest djurvänliga äggen i butiken? Besök på ekogård ger en uppfattning om hönornas uteliv (https://svenska.yle.fi/artikel/2020/07/15/hur-ska-man-valja-de-mest-djurvanliga-aggen-i-butiken-besok-pa-ekogard-ger-en)
Ekologiskt förpliktar
Det som krävs för att äggproduktion ska kallas ekologisk är att hönorna får röra sig fritt med högst sex hönor per kvadratmeter och kunna vara utomhus åtminstone mellan juni och oktober.
Vidare ska hönsen ha naturligt ljus, möjlighet att lägga ägg i bon, sova på sittpinnar, krafsa, picka och sandbada samt äta ekologiskt foder.
(lihav. tekstissä HJ)
Eli tavanomaisessa eivät kanat voi hyvin, luomussa voivat. Ja siihen kuuluu tuo lihavoimani, tietysti. Se, ettei se lisää kanojen hyvinvointia, mutta lisää kyllä tuotteiden (munien) hintaa, ohitettiin maininnatta.
-
Maaseudun Tulevaisuus:
Viime talvi oli otollinen villisikojen lisääntymiselle, mutta toistaiseksi kannan kokoa on vaikea arvioida (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1189120)
Villisikakannasta saadaan yleensä lisää tietoa hirvijahdin alkaessa lokakuun puolivälissä.
Mutta koska saamme lisää tietoa tästä:
Koronavirus ihmisille on pikkujuttu siihen nähden mitä ASF tekee sioille:
China closes in on vaccine for deadly pig virus (https://www.nature.com/articles/d41586-020-00742-w)
African swine fever has wiped out 40% of the country’s 440 million pigs.
[...]
China is determined to invest unlimited resources in vaccine development, says Bu. The country has suffered huge economic losses as a result of the virus — China’s pig population of more than 440 million has been reduced by 40% since the virus first appeared in the northeastern city of Shenyang in August 2018 — although the outbreak seems to be under control now, says Bu.
Virologists say that the Chinese team has gone further than any other group in testing the safety and efficacy of a vaccine. The data look promising, says Daniel Rock, a virologist at the University of Illinois at Urbana-Champaign.
Ja Kiina on siis vakaasti päättänyt edetä tuota tietä, eli kehittää rokotettaan, isolla rahalla. Ja päätöstä näyttää tukevan amerikkalainen virologi, jonka mukaan tähänastiset tulokset ovat lupaavia.
-
Jotenkin tuntuu kohtuuttomalta valkoposkihanhen ylenmääräinen suojelu:
Äärimmäisen uhanalaiset kiljuhanhet yllättivät Limingassa - WWF vetoaa: Älkää ampuko (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b70a36f4-ce03-43ac-9673-5cf5b025b09b)
Tunturi-Lapissa pesivä kiljuhanhi on Pohjolan uhanalaisimpia pesimälintuja. Sen pelastamiseksi sukupuutolta on tehty vuosikymmenten ajan kansainvälistä yhteistyötä. Pohjolan kanta oli pienimmillään alle 20 paria, mutta se on viime vuosina elpynyt noin 40 pariin.
Jäljellä arvellaan olevan 120-130 lintua. Pääsyynä katoon on ollut taannoinen laaja metsästys. Nykyisin kiljuhanhi on rauhoitettu kaikkialla Euroopassa, mutta edelleen niitä ammutaan eri puolilla maailmaa.
Kun sen kohdalla lukee näin: "Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen (Populaatio kasvussa)"
-
Otsikon pääasia on tärkein:
Ympäristöministeri Krista Mikkonen: Valkoposkihanhi ei enää pääsisi suojeltavien lajien listalle (https://yle.fi/uutiset/3-11553630)
Mikkonen uskoo, että jos suojeltujen lajien lista avattaisiin ja päivitettäisiin, valkoposkihanhi otettaisiin todennäköisesti pois sieltä. Listan päivittäminen on kuitenkin liian kuuma peruna, sillä listalle olisi paljon uusia tulokkaita, joiden tilanne on heikentynyt, Mikkonen sanoo.
– Siinä on varmaan tällaisia poliittisia hankaluuksia avata sitä, koska toiset pelkäävät, että jos se päivitettäisiin, sinne menisi niin paljon uusia lajeja. Ei haluta, että niitä pitää huomioida monessa toiminnassa.
Mikkosen mukaan EU:ssa kuitenkin pohditaan, voisiko valkoposkihanhelle miettiä kannanhoitosuunnitelmaa, koska tilanne on haastava monessa maassa.
Kurkkudirektiivistä muistamme, että EU kyllä pystyy muuttamaan päätöksiään. Mutta siihen kuluu aina aikaa.
-
Otetaan tästä vain kuvateksti:
Hanhinyrkin tavoittelemat lintupellot haukkaisivat ison loven viljelyalaan muuttoreitin varrella (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1199461)
Pahimmalle hanhituhoalueelle sijoitettuna hanhipellot veisivät noin kuudenneksen viljelymaista.
Siihen nähden, että kyse on lajista, joka Mikkosen mukaan joutaisi pois suojeltavien joukosta, tuollainen uhraus kuulostaa varsin suurelta.
Toisaalta Pohjois-Karjalan Ely-keskus on perinteisesti ollut ylpeä alueensa suuresta luomualan osuudesta. Se on Ruokaviraston viimeisen tiedon mukaan 27,9%. Eikä niitäkään hehtaareilta paljon syötävää ihmisille tule.
-
... niin eikö sekin osaltaan tue näkemystä, että eläinsuojelumääräysten pitäisi olla EU:n yhteisiä, kansalllnen lainsäädäntö asiassa on vähän "tårta på tårta". Sikojen lisätila voisi sitten olla vaikka sen hyvinvointimerkin asia?
Tietysti edellyttäen, että EU:ssa myös noudatetaan yhteisesti sovittua, eikä anneta kerkeästi poikkeuslupia. Tätä kansalaisaloitetta voi kyllä ymmärtää:
Kansalaisaloite: Sianlihalle ei maahantuontilupaa, jos saparot on katkaistu (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/kansalaisaloite-sianlihalle-ei-maahantuontilupaa-jos-saparot-on-katkaistu-1.183397)
Rutiininomainen saparonkatkaisu on vastoin EU:n direktiiviä.
[...]
Saparonkatkaisu tehdään useimmissa EU-maissa rutiininomaisesti.
Tilanne sian häntien typistämisessä jatkuu EU:sa ennallaan:
Routine illegal pig-tail docking continues unabated in the EU (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/routine-illegal-pig-tail-docking-continues-unabated-in-the-eu/)
Despite the fact that the practice was outlawed over 20 years ago, only two member states have banned pig-tail docking, according to a Commission response offered to a parliamentary question on the matter.
-
Sattumoisin jouduin small talk -keskusteluun luomukanoista. Ja huomasin harmikseni, että luomuväki on pahuksen hyvin onnistunut saamaan läpi käsityksen, että olennainen, määrittelevä ero on siinä, että luomukanat saavat olla vapaina. Ja kaikki muut ovat (muka) ahtaissa häkeissä, tai vähintään aina sisätiloissa.
Eikä se luomurehu tule käsityksissä oikeastaan lainkaan esille.
Kanojen, ja muidenkin, kohdalla siis eläinten hyvinvointimerkille olisi selvä sosiaalinen tilaus.
-
Jaaha, asiassa ollaankin jo näin pitkällä:
Neljässä helsinkiläiskaupassa testataan kohta, miten kuluttaja suhtautuu eläinten hyvinvointimerkintään (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1209331)
Tällä viikolla alkaa asiaan liittyvä somekampanja. Kuluttajille avautuvat myös nettisivut osoitteessa parempielaimille.fi. Niiden kautta kerätään palautetta merkistä.
Kaikki tämä on osa vuonna 2017 alkanutta, Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämää hanketta. Siinä on tutkittu, voidaanko kotieläintuotteille laatia vapaaehtoinen hyvinvointimerkintä.
Sen avulla kuluttaja voisi valita tuotteet, joiden tuotannossa on noudatettu hänen arvostamiaan eläinten hyvinvointia parantavia menetelmiä. Hän myös maksaisi niistä perustuotteita enemmän.
Vielä asia on hiukan kesken, tuo nettisivu esimerkiksi pyytää salasanaa (?).
Tämä kyllä hieman huvittaa:
Osa tuottajista on pelännyt, että hyvinvointimerkintä johtaa kahtiajakoon – siihen kuulumattomia tiloja ajateltaisiin "pahoinvointitiloina".
Tämä pelko näyttää hankkeen kuluessa vaimentuneen, Raussi sanoo. "Eihän luomumerkkiinkään suhtauduta niin, että siihen kuulumaton tila on automaattisesti tehotuotantotila."
Kuluttajalle ja myös tuottajalle halutaan tarjota vaihtoehtoja, ei luoda vastakkainasettelua.
Että tehotuotannossa olisi jo itsessään jotain hävettävää?!
-
Tilanne sian häntien typistämisessä jatkuu EU:sa ennallaan:
Routine illegal pig-tail docking continues unabated in the EU (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/routine-illegal-pig-tail-docking-continues-unabated-in-the-eu/)
Despite the fact that the practice was outlawed over 20 years ago, only two member states have banned pig-tail docking, according to a Commission response offered to a parliamentary question on the matter.
Myös MT kiinnittää oikeutetusti huomiota samaan asiaan:
Vain Suomi ja Ruotsi noudattavat direktiiviä – EU edelleen innoton suitsimaan kunnolla saparoiden katkomista jäsenmaissaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1211490)
Lukekaa tuosta, miten vaikeaa yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattaaminen on.
***
Nyt myös Luke on kertonut em. hyvinvointimerkistä:
Eläinten hyvinvointimerkki kokeiluun helsinkiläiskaupoissa (https://www.luke.fi/blogi/elainten-hyvinvointimerkki-kokeiluun-helsinkilaiskaupoissa/)
Siellä löytyvät toimivat linkit. Tämä kuvaus asiasta on hyvä ja täsmällinen:
Hyvinvointimerkinnän suunnittelun lähtökohtana oli, että merkinnän on aidosti edistettävä eläinten hyvinvointia.
Kotimarkkinoille tarkoitettu merkki ei kata kaikkea kotimaista tuotantoa, vaan sen voivat saada tilat, joilla eläinten hyvinvointiin on tehty selkeästi lain vähimmäistason ylittäviä panostuksia. Merkin tarkoituksena on myös tuoda markkinoille valinnanvaraa ja auttaa kuluttajia valitsemaan eläinten hyvinvoinnin paremmin huomioivia tuotteita ostoskoriinsa. Tärkeä lähtökohta oli myös, että merkin on oltava taloudellisesti kannattava, ja hyvinvointimerkittyjä tuotteita tuottavien kotieläintilallisten on saatava hyvinvointipanostuksilleen kohtuullinen korvaus.
-
Nyt on tähän asiaan ehdotus olemassa:
Valkoposkihanhityöryhmän ehdotukset julki: Luonnonsuojeluliitto kannattaa lintupeltojen lisäämistä (https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/valkoposkihanhityoryhman-ehdotukset-julki-luonnonsuojeluliitto-kannattaa-lintupeltojen-lisaamista.html)
Kun kyse ei ole oikeasti uhanalaisesta lajista, on aika mekaanista luonnonsuojelua asettua kannattamaan muita keinoja kuin metsästystä.
Buffet-peltoja täytyy olla monessa maassa ja koko vuodeksi:
Hanhien laidunnus ei pääty syksyyn – kilpailu ravinnosta lehmien kanssa jatkuu meren toisella puolen koko talven
Agrarheute-julkaisu kertoo viljelijän hanhiongelmista Pohjanmeren rannikolla Saksassa. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1216274)
Vai alkaisiko EU yhteensä tuosta kypsyä direktiivin muuttamiseen? Kun voidaan sanoa, että nuo kustannukset ovat pois oikeasti uhanalaisten lajien suojelusta. Koska tuo ei varmaan Saksassakaan viljelijöiden vahingoksi jää.
-
Luken hyvinvointimerkin ohella asiassa on tällaista yksityistä toimeliaisuutta:
Nyt myös Arla tuo kauppoihin ulkoilevien pihattolehmien maidon – tulee myyntiin Uudellamaan ruokakauppoihin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1223496)
Tuota mitenkään vastustamatta voi kuitenkin ihmetellä, miten kuluttaja pysyy kaikessa mukana, kärryillä.
-
Tästä mielikuvasta, ja tällä hetkellä tosiasiastakin, luomuväki ja tuo uusi kampanjakin nyt taistelee. Viivytystaistelua:
Eläimillä tilaa liikkua ja levätä sekä vapaus ulkoilla. Se on hyvä merkki. (https://luomumerkki.fi/merkki/elaimilla-tilaa-liikkua-ja-vapaus-ulkoilla/)
Luomu on Suomessa ainoa viranomaisen valvoma tuotantotapa, jossa eläinten hyvinvoinnille asetetaan tavanomaista korkeammat vaatimukset.
Tilanteessa, jossa eläinten hyvinvointimerkki on vahvasti tulossa.
-
Suoja-aidat ovat pahuksen kalliita. Eivätkä edes välttämättä auta:
Suoja-aidat eivät pitäneet Saksassa - ASF levisi aidatulta alueelta länteen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1229340)
Niinpä Suomen strategia, jossa ei yritetä tuolla tavoin estää villisikojen tuloa Suomeen, mutta eristetään tehokkaasti kesysiat, tuntuisi kustannustehokkaalta.
-
Tämä on vasta alustava kysely:
MT-kysely: Eläinten hyvinvoinnista ollaan valmiita maksamaan – joka toinen pulittaisi kaupassa kymmenen prosentin lisähinnan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1229946)
Mutta ehkä suuntaa antava. Ja tulokset tuossa vaikuttavat aika realistisilta, verrattuna esim. luomukyselyihin. Joihin voi verrata tätäkin tulosta tuosta: n. 1% olisi valmis maksamaan tuplahinnan. Siihenhän täytyy olla valmis, jos haluaa luomulihaa (oli se sitten broileria tai kinkku). Monet, tuota useammatkin kertovat kyselyissä sitä haluavansa. Mutta myydyt määrät ovat sitten lähempänä tuota yhtä prosenttia.
Aivan oikein tuossa arvioidaan, että tällä kokeilulla tuskin saatiin lisätietoa:
Lokakuun puolivälissä muutamassa helsinkiläisliikkeessä ryhdyttiin kokeilemaan asiaa käytännössä. Parin viikon ajan kaupan oli Parempi eläimille -merkittyä maitoa ja jauhelihaa.
Kokeilussa tuotteet olivat samanhintaisia kuin vastaava tuote ilman merkkiä, joten maksuhalukkuutta ei tässä vaiheessa mitattu käytännössä. Merkin periaate kuitenkin on, että tuottaja saisi jatkossa hyvinvointipanostuksilleen myös katetta.
Mitä tuossa kaipaisin: jotenkin koe- tai kyselyasetelmassa pitäisi saada vastakkain tai vierekkäin luomu-- ja hyvinvointituotteet.
***
Kun eläinsuojeluasiamies ottaa tällaisen...
Eläinsuojeluasiamies: Uuden eläinsuojelulain puututtava tiukemmin kärsimystä tuottavaan jalostukseen – tuotantoeläimistä esimerkkinä broileri (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/artikkeli-1.1229849)
Tuotantoeläimistä Kupsala nostaa esiin broilerit. Rotuja on jalostettu niin, että niiden lihakset kasvavat nopeasti.
Lintujen terveys on tämän seurauksena heikentynyt. Nyt pitäisi miettiä, miten jalostuksen keinoin tilannetta parannetaan.
... niin samalla hän tulee ottaneeksi — tahtoen tai tahtomattaan — kantaa luomussa käytettyjen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg2191#msg2191) boilerirotujen puolesta. Mutta ovatko tavanomaisten broilerien kärsimykset tuon takia sen tasoisia, että hellämieliset kuluttajat olisivat valmiita maksamaan kolmin- tai nelinkertaisia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg18264#msg18264) hintoja?
-
Tähän asti pohdinta oli yltänyt:
Kuluttajat haluavat takeen eläimen hyvinvoinnista, mutta kuka keräisi merkin voitot? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1232831)
Voisiko Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa olla yhteinen eläinten hyvinvointimerkki, pohdittiin emolehmätuotannon tulevaisuutta käsitelleessä paneelissa.
Mutta ainakaan tuon mukaan ei ollut tullut mieleen, että ko. merkki voisi olla EU:n yhteinen.
-
Tämä on hämärä juttu:
Turkistuottajien Tiura uskoo tanskalaisen minkkituotannon vielä palaavan – koronan vuoksi joudutaan tappamaan ainakin 15 miljoonaa eläintä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1232831)
Suomalaiset korona-asiantijat nimittäin kertoivat, että eivät ole nähneet vakuuttavaa näyttöä tuosta asiasta:
Tutkijat: Tanskan perusteet lopettaa kaikki maan minkit ovat outoja – ”Saadun tiedon perusteella ei ole syytä olla huolissaan” (https://www.hs.fi/tiede/art-2000007258957.html)
-
Tätä on vaikea ymmärtää:
Enemmän sikoja kuin mitä Suomessa on yhteensä: Kiinaan rakennetaan maailman suurin jättisikala (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.1265305)
Ei niinkään siksi, ettei osaisi kuvitella, etteikö sioille tuollaisessa valtavassa sikalassakin pystyttaisi järjestämään siedettävät olot.
Mutta siksi, että tuossa arkijärjellä pelataan valtavalla riskillä. Jos ASF tuollaiseen laitokseen pääsee, vahingot ovat kerralla valtavat. Toisaalta, emme nyt vielä tuosta tiedä, kyetäänkö asiaa tuossa järjestelyssä tehokkaasti kontrolloimaan. Eli estämään.
Tässä toisessa uutisessa on väite:
Chinese hog producer Muyuan Foods building ‘world’s largest’ pig farm (http://www.pig-world.co.uk/news/chinese-hog-producer-muyuan-foods-building-worlds-largest-pig-farm.html)
With the huge facility able to house five times as many pigs as a regular farm on the same area, disease outbreak are a serious threat, but one which Jun said would be monitored by technology, including air filtering and thermal imaging cameras which are being trialled to check pigs’ body temperatures.
Eli asiaa on kyllä funtsattu.
Kiinalaisesta ASF-rokotteesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg16656#msg16656) ei ole tänne asti kiirinyt uutta tietoa.
-
Tähän asti pohdinta oli yltänyt:
Kuluttajat haluavat takeen eläimen hyvinvoinnista, mutta kuka keräisi merkin voitot? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1232831)
Voisiko Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa olla yhteinen eläinten hyvinvointimerkki, pohdittiin emolehmätuotannon tulevaisuutta käsitelleessä paneelissa.
Mutta ainakaan tuon mukaan ei ollut tullut mieleen, että ko. merkki voisi olla EU:n yhteinen.
Mutta maatalousministereille se tuli mieleen. Nyt se näyttää menevän näin:
Maatalousministerit yksimielisiä EU:n eläinten hyvinvointimerkinnän kehittämisestä (https://mmm.fi/-/maatalousministerit-yksimielisia-eu-n-elainten-hyvinvointimerkinnan-kehittamisesta)
Maatalous- ja kalastusministerit hyväksyivät jäsenmaiden yksimieliset päätelmät elintarvikepakkauksissa esitettävästä eläinten hyvinvointimerkinnästä. Työ alkoi jo Suomen puheenjohtajakaudella syksyllä 2019, jolloin hyväksyttiin neuvoston päätelmät eläinten hyvinvoinnista. Suomi kannattaa EU:n yhtenäisen eläinten hyvinvointimerkinnän kehittämistä. Merkinnällä parannettaisiin kuluttajien saamaa tietoa eläinten hyvinvoinnista, edistettäisiin eläinten hyvinvointia ja mahdollistettaisiin tuottajille myös reilumpi korvaus heidän panostuksestaan eläinten hyvinvointiin. Neuvoston päätelmät lähettävät komissiolle vahvan viestin EU:n laajuisen eläinten hyvinvointimerkinnän kehittämisen puolesta ja osoittavat komissiolle suuntaa merkinnän valmistelutyössä.
-
Tämä on tietääkseni Suomessa käytännössä turhanaikainen aloite …
Eläinjärjestöt toivovat hallituksen puuttuvan kosher- ja halal-teurastuksiin (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/el%C3%A4inj%C3%A4rjest%C3%B6t-toivovat-hallituksen-puuttuvan-kosher-ja-halal-teurastuksiin)
… koska Suomessa asiat on järjestetty niin, että jos asia tehdään laillisesti teurastamossa, että vain 1 sekunti erottaa teurastustavat toisistaan:
- tavanomaisessa tainnutetaan ja sekunnin sisällä kurkku avataan
- rituaaliteurastuksessa kurkku avataan ja sekunnin sisällä eläin tainnutetaan
Tämä tapahtuu niin nopeasti, ettei eläin ehdi kärsiä.
Vaikka - tai koska - en ole uskovainen, minusta tämän Suomen fiksun kompromissijärjestelyn voisi antaa olla sinällään, asiaa mitenkään julkiseen keskusteluun nostamatta.
Siitä yhdestä sekunnista jaksetaan kuitenkin yhä vääntää:
EU-tuomioistuin suitsii rituaaliteurastuksia: Uskonnonvapaus ei ole syy joustaa eläinten tainnuttamista koskevasta laista – "Päätös tärkeä Suomenkin kannalta" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1278044)
Minun käsitykseni siis on, että tuolla päätöksellä ei ole merkitystä Suomen kannalta. Jos täällä ymmärretään jatkaa tuolla hyvällä kompromissitavalla. Ellei, niin siten ollaan tässä:
Päätös ei kuitenkaan estä tuomasta rituaaliteurastettujen eläinten lihaa. EU-jäsenvaltio ei voi lain mukaan estää toisissa jäsenvaltioissa lopetettujen eläinten lihan myyntiä alueellaan.
Uskonyhteisöt voivat siis edelleen tuoda tainnuttamatta teurastettua lihaa ulkomailta.
Tähän mennessä kaikki halal-liha muslimikaupoissa on ollut kotimaista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg10001#msg10001), so. suomalaista. Nyt on mahdollisuus siihen, että asia kunnolla sählitään. Ja jonkun ajan päästä se liha ei enää ole täältä.
-
Nämä kyseessä olevat sählärit tekivät todella karhunpalveluksen:
MTK:n Marttila jyrähtää rituaaliteurastukseen lampaitaan myyneille: "Ymmärrystä ei liikene pätkän vertaa!"
MTK tuomitsee eläinsuojelulain vastaisen toiminnan ja varoittaa lampaanlihan tuottajia epämääräisistä ostajista. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1295848)
Kun Suomessa on laillinen systeemi, jonka myös nuo asiasta huolta pitävät uskonnolliset yhteisöt ovat hyväksyneet.
-
Ajatuksia — oikeastaan kummastusta — herättävä tämä otsikossa oleva tieto:
Kotimaiselle lailliselle halalille ei riittänyt Savossa kysyntää, koska laitonta saa halvemmalla – Punkalaitumella kauppa muslimien kanssa sujuu jouhevasti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1296691)
Siihen meidän hintatutkimukseemme nähden, minkä teimme tästä laillisesta halal-lihasta Helsingin Itäkeskuksen kaupoissa.
Tein näin, kuten edellä lupasin. Halal-lampaan osalta hinnat olivat näin. Ja molemmissa tapauksissa kyse oli karitsanpaistista:
- ensimmäisessä kaupassa 10,90 kilo
- toisessa kaupassa 11,90 kilo
No, tiesinhän toki näin käyvän. "Halal" merkitsee vain teurastustapaa, eikä se oikeastaan lisää kustannuksia. Ja kyseisissä kaupoissa on yleisesti hyvin edulliset hinnat.
Mutta - pitää lisätä - kummassakin valinnassa, luomussa ja halalissa, olennainen lisäarvo ei ole itse tuotteessa ... vaan siinä (jossakin, minulle vaikeasti käsitettävässä) tunteessa.
Samana pääsiäisenä olimme jo löytäneet tällaisia hintatietoja:
Lidlillä on tarjouksessa "erä" suomalaista luomukaritsanpaistia hintaan 34,90 kilo. Kotiin tulleessa mainoksessaan ja myös netissä. Mainoksessa on sitten uusiseelantilainen tavanomainen karitsanpaisti hintaan 17,99/kg. Kilpailija K-kauppa tarjoaa netissä niinikään uusiseelantilaista tavanomaista karitsanpaistia rahalla 9,95/kg.
Muita (muunlaisen) lampaan osia myös Lidl myy tavanomaisina alle 10 kilolta, jopa alle vitosen, tuossa mainoksessaan.
-
Tämä ei varmaan nyt saa ansaitsemiaan hurraa-huutoja:
Vietnam kertoo aloittavansa rokotteen valmistamisen afrikkalaista sikaruttoa vastaan – kaupallinen tuotanto alkaa kevätkesällä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1308507)
Mutta minä, asiaa voi sanoa alusta asti seuranneena, kyllä hurraan. Vaikka epäilyksiä tuossa artikkelissa esitetäänkin. Mutta hyvin on muistissani aika, jolloin tuollaisen rokotteen tulolle esitettiin vallan pessimistisen pitkiä aikatauluennusteita. Tähän tapaan vähän yli 2 vuotta sitten:
Mihin tämä pitkä aikatauluarvio mahtaa perustua:
ASF-rokotteen kehittelyssä on otettu pieniä edistysaskelia. Näyttää siltä, että rokote olisi mahdollista kehittää, mutta vasta vuosien päästä, Toppari kertoo.
No, jos se nyt on onnistunut, niin vuosia siihen meni. Ainakin 2.
-
Harmi, jos tämäkin asia on nyt onnistuttu pilaamaan tälläisella rikollisella toiminnalla:
Afrikkalaisen sikaruton epäillään leviävän Kiinassa laittomien rokotteiden välityksellä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1309442)
Olemme systemaattisesti kannattaneet lain noudattamista, mm. muuntogeenisten lajikkeiden käyttöönotossa. Silloinkin, kun viranomaisten päätökset ovat kohtuuttomia. Laittomat siemenet ovat aiheuttaneet hässäkkää ja onnettomuuksia, jotka sitten Vandana Shiva ym. ovat onnistuneet vierittämään yleisesti GMO-lajikkeiden piikkiin.
-
Tämä tosiasia tietysti helpottaa tilannetta:
Siipikarja on pidettävä nyt sisällä, jotta lintuinfluenssa pysyy aisoissa: "Eivät ne ole kauhean innoissaan edes menossa ulos" (https://yle.fi/uutiset/3-11774742)
Niin, miten toteutuu parhaiten kanan tahto (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg11441#msg11441)? ;D
-
MTK toistaa perinteisen kantansa:
MTK: Uuden eläinten hyvinvointilain pitää sekä turvata tuotantoeläinten hyvinvointi että mahdollistaa elinkeinon kilpailukyky (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1328112)
Lakia tehokkaampi ja nopeampi keino edistää hyvinvointia ovat markkinaehtoiset uudistukset ja alan omat vapaaehtoiset järjestelmät, järjestö katsoo
Johon kantaan me olemme osittain yhtyneet. Ehkä kuitenkin niin, että hiukan yhtenäistetty EU-järjestelmä olisi tarpeen. Ettemme saa kymmeniä tai satoja eläinten hyvinvointimerkkejä!
Koko julkilausuma löytyy täältä (https://www.mtk.fi/-/elaintenhyvinvointilaki022521).
PS. 27.2.21: Myöhemmän MT:n uutisen mukaan MTK olisi lausunnossaan lakiin tyytyväinen:
MTK varsin tyytyväinen eläinten hyvinvointilakiin: Luvassa tiukennuksia mutta myös kannusteita ilman merkittäviä heikennyksiä kilpailukykyyn (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1328829)
Vielä on selvitettävä, olisiko yhdistyksellämme syytä antaa oma lausuntonsa. Voi olla niinkin, ettei ole: laissa ei ole luultavasti meidän pyrkimystemme kannalta relevantteja kohtia. Siis sellaisia, joita haluaisimme kritisoida.
-
Että on typerää, jos näin on käynyt:
Laittomien halal-teurastusten epäillään jatkuneen rikostutkinnasta huolimatta – kohteeksi epäillään joutuneen 2 500 lammasta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1338316)
Kun asia jo oli järjestyksessä, johon sekä eläinsuojelijat että uskovaiset voivat olla tyytyväisiä. Tuollaisella toiminnalla vaarannetaan sen mainion kompromissin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg3822#msg3822) säilyminen.
-
Annaleena Ylhäinen twiitissään eilen kertoi:
Eläintieteen dosentti Heimo Mikkola ottaa kantaa valkoposkihanhien metsästykseen uusimmassa Kanava-lehdessä. Valkoposkihanhet syrjäyttävät harvinaisia sepelhanhia ja kiljuhanhia. Valkoposkihanhi ei ole uhanalainen
https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1369617604483121153/photo/1
Jotain tuollaista olemme täälläkin uumoilleet.
-
Mahdollisen rokotteen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg20406#msg20406) lisäksi nyt maalaillaan tällaista mahdollisuutta:
Gene editing could yield swine flu-resistant pigs, cutting the risk of another pandemic (https://geneticliteracyproject.org/2021/03/12/gene-editing-could-yield-swine-flu-resistant-pigs-cutting-the-risk-of-another-pandemic/)
Ihmisten ja covid-19 -viruksen kohdalla tuollainen niksi ei tietysti ole mahdollinen. Ellei sitten luonnollinen valinta tuota kehitysmaissa — joille ei ehkä nopeasti rokotteita riitä — ihmislajikkeen, joka on taudille vastustuskykyinen geneettisesti. 8) Mutta jos niin tapahtuisikin, olisi se tietysti sukupolvien prosessi.
Yhteinen strategia näiden kahden taudin kohdalla, covid-19 ja ASF, on rajoitukset, eristäminen, rajojen sulkeminen. ASF:n kohdalla on vielä optio, jota ei covid-19:a kohdalla ole. Josta minä en, sikana tai villisikana, pitäisi. Henki pois, kaikilta sairastuneilta. Varmuuden vuoksi altistuneiltakin.
***
Geenitekniikalla on mahdollista muutenkin lisätä kotieläinten hyvinvointia ja turvallissuutta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg11917#msg11917).
-
... niin ottaisivat, nämä hesalaiset, mieluummin kissan tai kanarialinnun, hoivailuhalujensa tyydyttämiseksi. Kananmunia saa Helsingissä kaupasta, hyvin läheltä, hyvin edullisesti (halvimmillaan tuolla kananvuokran hinnalla lähes 20 kiloa!). Talvihoitoon palautettava kana palauttaa mukanaan kesän aikana hankkimansa tauditkin.
PS. Asiastahan saa melkein itsestään samanlaisen (eläinsuojelullisen) iskulauseen, joka on jo sanottu kissoista: kaupunkilainen, älä ota kesäkanaa!
Tässäkin perustelu kehotuksellemme:
Harrastekanat uhkaavat romuttaa siipikarjaviennin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1341368)
Kotitarvekanaloissa harvoin on kunnollista tautisuojausta. Se voi pahimmillaan aiheuttaa ongelmia jopa elintarvikkeiden viennille.
Jopa luomubroilerien (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg19358#msg19358) viennille!
***
Samassa lehdessä oli kyllä sitten tämä kolumni:
Elisa Aaltola
Kiehtovat kanat (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.1338182)
Mutta huomatkaa: se ei kehottanut ottamaan omia lemmikkikanoja!
-
Näin kuitenkin MT lyhytnäköisesti yllyttää tähän toimintaan:
Löytyykö tontiltasi oma harrastekanala? Kerro siitä meille: MT kerää kuvia ja tarinoita pienkanaloista ja niiden persoonallisista asukeista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1345557)
Pieni kanala omassa pihassa voi tuoda elämään muutakin kuin omavaraisuuden munien suhteen.
Siitä jo huomautimme, että omilla varoillaan saa kaupasta paljon enemmän munia.
Samoin Tanska kuvittelee kykenevänsä estämään tällaiset valtavat vahingot harrastekanaloiden pitäjiä neuvomalla ja vetoomuksin:
https://mobile.twitter.com/Foedevare/status/1372427054289981446
-
Osittain itse aiheutettu päänsärky:
Ministerit voimattomia hanhiongelman edessä – Mikkonen pahoittelee, Leppä vaatii hallinnolta ja ympäristöministeriöltä toimia asian ratkaisemiseksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1355629)
Suomi ajaa valkoposkihanhen siirtämistä lintudirektiivin toiseen liitteeseen eli metsästettäväksi lajiksi. Seuraavat kahdenväliset neuvottelut EU:n komissiossa ovat huhtikuussa. Mikkosen mukaan mahdollinen muutos vie kuitenkin aikaa.
Tanskassa, Virossa ja Ruotsissa valkoposkihanhi on luokiteltu riistalajiksi. Suomessa lintu on luonnonsuojelulaissa, minkä takia karkotukseen tarvitaan poikkeuslupia.
Kansalaisaloite vaatii lajin siirtämistä metsästyslakiin. Mikkosen mukaan siirto vaatisi, että maa- ja metsätalousministeriö (MMM) avaisi metsästyslain.
Kerrataanpa vielä, mitä lajista yleisesti tiedetään (erityisesti tämä yksi tieto):
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoposkihanhi
Lajin uhanalaisuusluokitus on elinvoimainen.
Muistutetaanpa tästäkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg20875#msg20875).
On sinänsä kannatetavaa, että Suomi on EU:n mallioppilas, eikä pyri sooloilemaan. Kuten on hyvä olla tekemättä muissakaan kysymyksissä*). Mutta tässä on jotenkin nyt tapahtumassa niin, että mallioppilas joutuu koulukiusatuksi. 8)
__________________
*) glyfosaatti, GMO-lajikkeet, rokotteet ...
-
Otsikossa ja vielä uudestaan tekstissä, Suomen Kuvalehdessä:
Luomunautamme ovat meille yksilöitä (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/skn-lukijoilta-hiehojeni-antama-palaute-kertoo-minulle-enemman-kuin-toisen-ihmisen-mielipide/)
Meidän luomunautamme elävät pihatossa, liikkuvat vapaina ja ovat kesällä laitumella. Ne ovat meille hoitajille ja omistajille yksilöitä, joihin on suhde.
Ei tietystikään vaivaudu selittämään, miksei tavanomaisten nautojen hoitajalla voisi olla eläimiinsä samanlainen suhde. Ja eläimillä samanlaiset olosuhteet.
Eikä varsinkaan sitä, miten tuon idyllin voisi rikkoa se, jos nautojen rehua on kasvatettu keinolannoiteilla tai muilla tavanomaisen maatalouden käyttämillä menetelmillä. Jos menisi vielä asioiden edelle, tai nyky-USA:han, lakkaako sitä rakastamasta eläimiään, jos niille syöttää muuntogeenistä rehua?
-
Mutta hetkinen, eikö kanan ”luonnonmukainen” elämä kestäisi pitempään? Kyllä, sanoo Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kana), noin 5-7, jopa 10 vuotta. Niinpä luomubroileritkin joka tapauksessa teurastetaan ”lapsina”, poikasina.
Tuota myöhempää teurasikää ei ehkä niin usein enää tuoda myyntipuheessa esiin. Ainakaan niin tärkeänä asiana. Kyllä Luomunokkakin sen sen kertoo (https://www.luomunokka.fi/luomubroilerin-elamaa-munasta-lautaselle/):
LOPPUA KOHTI
Tämä luomuun sopiva rotu kasvaa hentoisesta tipusta 8-‐9 viikon aikana noin kaksi kiloa painavaksi luomubroileriksi. Tavanomaisella puolella vastaava saavutetaan noin 31-‐35 päivän aikana.
Mutta se jää sitten siihen, tuon tosiasian mainitsemiseen (joka todellakin johtuu käytetystä rodusta, ei luomusäännöista tms.). Asiasta ei enempää lyödä mynttiä.
Se olisikin oikeastaan kohtuutonta, jos ajattelemme munintakanojen elämänkaarta, sekä tavanomaisten että luomukanojen. Ne menettävät kaikki henkensä nuoruutensa kukkeudessa, noin vuoden puolentoista ikäisenä. Kana lopettaa tuolloin tehokkaimman munimisvauhtinsa. Sitä ei enää kannata ruokkia. Niinpä se saa antaa paikkansa nuoremmalleen.
Jos on tyttökana. Pikku poikakana kohtaa tuossa ympäristössä yleensä loppunsa hyvin pikaisesti. Heti kun voidaan nähdä, että se on poika. Ja siitä tulee silloin, isona poikana, rehua.
-
Kaikkeen tähän sitä ei kyllä vartalo taivu:
Eläinten perusoikeudet pitäisi kirjata Suomen perustuslakiin (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007910118.html)
Kirjaus velvoittaisi aina punnitsemaan eläinten käyttöä välttämättömyysperiaatteen mukaisesti. Eläin voitaisiin tappaa vain, ellei ole muita järkeviä keinoja ihmisten, eläinten tai jonkin tietyn lajin tai ympäristön suojelemiseksi. Tämä muuttaisi suuresti nykyistä elintarviketuotantoa.
Olemme helposti tuon järkevyyden puuronsilmässä edellisen puheenvuoron munintakanojen kanssa. Niiden lopettaminen, kun ne ovat lakanneet munimasta kyllin vaudikkaassa tahdissa, on järkevää. Onko muita järkeviä keinoja? Yksi tuli mieleen tästä kappaleesta:
Samalla toteutuisi jalostuskielto. Eläintä ei saisi jalostaa, jos jalostaminen aiheuttaa eläimelle tai tämän jälkeläisille fyysistä tai psyykkistä haittaa taikka vaarantaa jälkeläisten luonnollisen käyttäytymisen tai kehityksen.
Se olisi se, että kanat ovat ehkä jalostettavissa, tarvittaessa geenimuuntelun keinoin, selllaisiksi, että niille ei tuota munimisen hidastumista tule. Eikä niitä silloin tarvitsisi tuolloin tappaa?
Sen jälkeen se keskitysleirimeninki jatkuisi enää luomukanaloissa.
-
Myös "Ihme ituhippi" oli törmännyt näihin tosiasioihin:
Eettistä kananmunaa etsimässä – Miksi luomukananmuna ei ole täydellinen ratkaisu? (https://www.google.com/amp/s/ihmeituhippi.com/eettinen-kananmuna-luomukananmuna/%3famp)
Sitten tullaan siihen osaan jota en tiennyt. Kananmunan tuotannossa vain naaraspuoliset kanat ovat arvokkaita, koska vain naaraat munivat. Munintaan käytetyt kanat ovat myös sen verran sitkeitä, että niitä ei myydä broilerina, koska kukaan ei ostaisi sitkeää ja luista lintua. Tästä syystä tipujen kuoriuduttua urostiput erotellaan joukosta ja käytetään myllyn läpi, josta ne ilmeisesti päätyvät minkin rehuksi. En ollut tullut ajatelleeksikaan koko asiaa. Tämä jäi häiritsemään.
Keskimääräinen kana munii elämänsä aikana noin 330 munaa. Sen jälkeen kun kana on lopettanut munimisensa, se on lähinnä rehua mussuttava kuluerä, joten kana lopetetaan. Kana voi elää keskimäärin noin 5-10 vuotiaaksi, mutta nykyisen kaltaisessa tuotannossa se lopetetaan jo noin 14 kuukauden iässä.
Ja sitten tähän:
Eivätkö luomumunat sitten ole eettisiä ja eläinystävällisiä?
[..]
Luomu ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyyttä, vaikka eläinten oloihin panostetaankin enemmän kuin muun tyyppisissä kanaloissa. Urostiput lopetetaan jo niiden elämän alussa ihan samoin kuin virikehäkki- tai lattiakanojenkin urostiput. Kun kana puolestaan lopettaa munimisen, se lopetetaan hiukan reilun vuoden ikäisenä aivan samalla tavoin kuin perinteisemmissäkin kanaloissa. Luomurehu on vielä perusrehua kalliimpaa, jolloin olisi vielä järjettömämpää pitää tuottamatonta eläintä varsin kirjaimellisesti syömässä tuottajan tilipussista.
Sitten vähän epätoivoisen puolelle meneviä johtopäätöksiä:
Jos tuotannon taloudelliseen kannattavuuteen liittyvä eläinten lopettaminen ei sodi omaa arvomaailmaa vastaan, luomumunat ovat ehdottomasti paras tarjolla oleva vaihtoehto.
Millaisia kananmunia toivoisin, että kokisin kananmunien syömisen olevan okei?
Olen ehkä hiukan naiivi kaunosielu, mitä tulee eläimiin. Mitä siis haluaisin kananmunan tuotannolta? Ensinnäkin toivoisin, että kukkoja ei tapettaisi. Tosin en kyllä keksi niille mitään järkevää hyödyntämiskohdettakaan. Toivoisin myös, että sen jälkeen, kun kana on muninut munansa, se voisi jatkaa kanan elämäänsä kupsahtamiseensa asti.
Tällainen ratkaisu ei ole mitenkään järkevästi toteutettavissa teollisella mittakaavalla, niin että munia voisi ostaa marketista. Ruoan syöminen on nautinto, mutta ruoan tuotanto on bisnestä. Vain hyvin harva kuluttaja olisi valmis maksamaan vielä luomumuniakin korkeampaa hintaa “pitkäikäisen luomukanan munista”.
Haluaisin ottaa projektikseni selvittää, löytäisinkö mistään lähialueeltani pientä harrastelijaa, joka tuottaisi munia mielestäni hyväksyttävällä tavalla. Jos en, luulen, että taidan jättää kananmunat sikseen siihen asti, että jonain päivänä voin pistää pystyyn oman pienen kanalani, jonka taloudellinen järkevyys olisi täysi nolla.
Niin, ennemmin tai myöhemmin aina törmätään siihen, ettei syöminen ylipäänsä taida olla alue, jossa ihminen parhaiten pääsisi toteuttamaan jaloimpia hyvyyden pyrkimyksiään.
Toisaalta ilman noita osittain julmia järjestelyjä kana ei koskaan lajina olisi menestynyt niinkuin se on. Viittaan tähän huumoripalstallamme tekemääni huomioon:
Löysin lintubongarin itsestäni! (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=944.msg12739#msg12739)
-
Taitaa muuten ikimuistoinen sanonta lehmän hermoista olla harhaanjohtava, jos tähän on uskominen:
Stressitön lehmä on tyytyväinen lehmä - nämä tekijät vähentävät lehmien stressitasoja (https://www.farmit.net/kotielain/2017/11/20/stressiton-lehma-tyytyvainen-lehma-nama-tekijat-vahentavat-lehmien)
Erityisesti nämä olivat tutkimuksessa yllättäviä havaintoja:
Yllättävämpiä stressitekijöitä lehmille olivat kirkkaat värit sekä suuret tumman ja vaalean värin kontrastit. Tutkimuksen mukaan lehmät eivät myöskään pitäneet vesilätäköistä.
Näiden tekijöiden poistaminen laski tutkimuksessa lehmien stressitasoja. Pienilläkin asioilla voi siis olla vaikutusta lehmien hyvinvointiin.
Muualla maailmassa ...
Tuo tuntui niin hienolta idealta, että YLE otti tai pani sen kiertämään:
Mies soittaa trumpettia lehmilleen – presidentti palkitsi kuoronjohtajan elämäntyöstä arvonimellä (http://yle.fi/uutiset/3-9574916)
Satakunnan ainoan luomumaitotilan lehmät saavat nauttia elävästä musiikista joka päivä.
... nautojen musiikkimaku on jo tullut vaativammaksi:
Tanskalaistilan pihvikarja nauttii sellokonserteista viikoittain (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1385861)
Ensimmäiset sävelet saavat karjan kiiruhtamaan pihattoon ja tungeksimaan niin lähelle soittajia kuin mahdollista.
-
Harmi, että tämä on nyt maksumuurin takana (MT):
Komissiolta vaaditaan kirjelmässä valkoposkihanhen siirtämistä metsästettäväksi lajiksi - ministeri Leppä odottaa ministeri Mikkoselta allekirjoitusta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1407878)
Maatalous 19:00
Sari Penttinen
Polvijärvi
"Olen kyllä pettynyt, että jouduin palaamaan tänne tämän saman hanhiongelman takia, johon ei ole ratkaisua saatu."
MMM:n sivulla tämän verran enemmän:
Ministeri Leppä tapaa hanhivahingoista kärsineitä viljelijöitä Pohjois-Karjalassa (https://mmm.fi/-/ministeri-leppa-tapaa-hanhivahingoista-karsineita-viljelijoita-pohjois-karjalassa)
Tuosta oli kyllä jo täälläkin 29.03.21 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg21182#msg21182)
-
Varmasti näinkin on:
Laidunnus kuuluu luomuun – lisää eläinten hyvinvointia ja ylläpitää monimuotoisuutta (https://proluomu.fi/laidunnus-kuuluu-luomuun-lisaa-elainten-hyvinvointia-ja-yllapitaa-monimuotoisuutta/)
Luomulainsäädäntö edellyttää, että luomunaudat saavat laiduntaa kesä-syyskuun välisenä aikana päivittäin. Pihatoissa eläville tavanomaisille lypsylehmille tai lihaksi kasvatettaville naudoille sen sijaan ei ole laissa ulkoiluvaatimusta tai laidunnusvelvoitetta.
Kyllä, kyllä. Mutta mikään ei estä tavanomaista tilaa toimimasta samoin. Ja kaikki voi tulla uudenlaiseen tarkasteluun eläinten hyvinvointimerkin tullessa käyttöön.
Hipihiljaa Pro Luomu on tuossa olennaisesta erosta: luomulehmille ei saa tarjota keinolannoitteiden ym. avulla tuotettua rehua. Sen enempää laitumella kuin sisätiloissakaan. Ei silloinkaan, vaikka se lisäisi eläinten hyvinvointia.
-
Mielenkiintoista:
Ruotsissa haluttiin tutkia, miten lehmille luotaisiin mahdollisimman hyvät olot ilman laidunnusta – koelupaa ei herunut
(https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1435337)Maatalous 11.06.2021
Satu Lehtonen
Tutkimushakemusta perusteltiin sillä, että maan laidunnusvaatimus vaikeuttaa tavoitetta elintarvikeomavaraisuuden lisäämiseksi.
Sekin, miksei tutkiakaan saanut.
-
Tässä on hyvää se...
Euroopan parlamentti kannattaa häkkikasvatuksen lopettamista – uudistus tulisi saada mukaan myös kauppasopimuksiin, mepit vaativat (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1438853)
... että tavoitellaan EU:n yhteistä ratkaisua. Ja myös tämä:
EU:n viljelijäjärjestö Copa-Cogeca on tyytyväinen, että Euroopan parlamentti vaatii kattavaa vaikutusten arviointia.
"Tuotantotapojen muutoksiin ja investointeihin on varattava riittävä siirtymäaika, joka turvaa hiljattain tehtyjen investointien taloudellisen jatkomahdollisuuden. Siirtymäajan pituus riippuu eläinlajin ja tuotantotavan vaatimuksista", järjestö kertoo.
-
Tämän ilmiön yleisyydestä eli ongelman merkittävyydestä ei vallitse vieläkään yksimielisyyttä:
Eläinlääkärit Ylellä: Tölkinpalat eivät ole varmasti tappaneet yhtään lehmää (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.234035)
Lääkärin mukaan tölkkikuolemien oireet sopivat hyvin mahahaavaan, joka aiheutuu esimerkiksi stressistä.
Tämä on ikävä tapaus:
Kalajokilaakso: Rehun sekaan joutunut drone on tappanut Vilpun tilalta jo kahdeksan lehmää – "Vakuutus ei niitä korvaa" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1444786)
Sillä lailla se onneksi eroaa edellisestä, että luultavasti se on aika harvinainen. Eikä luultavasti silloinkaan johdu vastuuttomista kaupunkilaisista, jotka hylkäisivät dronejaan rehupelloille, heittäisivät esim. auton ikkunasta.
-
Tämä tilanne senkun jatkuu:
LINNUT TULEE EDELLEEN SUOJATA LINTUINFLUENSSALTA (https://www.farmit.net/kana-erikoislinnut-kalkkuna/2021/07/09/linnut-tulee-edelleen-suojata-lintuinfluenssalta)
Lintuinfluenssaa on todettu edelleen luonnonvaraisissa linnuissa, vaikka tilanne onkin hieman rauhoittunut. Tartunnan leviämisen estämiseksi Ruokavirasto suosittelee, että luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan sekä muiden ihmisten pitämien lintujen väliset kontaktit pyritään estämään.
Jos linnut pääsevät ulkoilemaan, lintuja ei pitäisi päästää vapaaksi esimerkiksi pihapiirin ympäristöön, vaan ne olisi hyvä pitää aitauksissa. Suositeltavaa olisi kattaa aitaukset verkolla. Lintujen rehu ja vesi tulisi säilyttää suojattuna luonnonvaraisilta linnuilta. Lintujenpitotiloihin olisi hyvä varata omat kengät ja muut varusteet, joita ei käytetä muualla.
Mutta luomukanojen osalta tuo ongelma on ratkaistu: jos niiden vapautta noin rajoitetaankin, mainostaa saa yhä, ikäänkuin ei rajoitettaisi! 8)
-
Tässä on nyt se oikea tavoite, että säännöksestä pyritään tekemään koko EU:n laajuinen:
Kukkotipujen tappamisesta mahdollisesti uutta EU-lainsäädäntöä: "Voi hyvinkin olla", maatalousministeri Leppä kommentoi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1481401)
Ranskan ja Saksan päätöstä Leppä kutsuu hyväksi asiaksi.
"Tämä on juuri sellainen kysymys, joka tulee saada kuntoon ja hyvälle tolalle. Olen alun alkaen sanonut, että olen ehdottomasti samaa mieltä. Kyseessä on senkaltainen asia, että se pystytään teknologisesti ratkaisemaan."
Reutersin uutinen kertoo vähän selvemmin, miten asia aiotaan hoitaa:
France bans crushing and gassing of male chicks from 2022 (https://www.reuters.com/world/europe/france-bans-crushing-gassing-male-chicks-2022-2021-07-18/)
From 2022, breeders in France will instead need to equip themselves with machines to detect the sex of chicks before they hatch.
"The dynamic is well underway and, given the orders already placed, the machines will be installed for two-thirds of production in France by the end of the first quarter of 2022," Denormandie added.
The measure is expected to lead to an extra cost of 1 euro cent per box of six eggs, he said.
Eli täällä 3 vuotta sitten mainitusta saksalaisesta keksinnöstä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg12959#msg12959) on kyse. Poikamunat erotellaan ja jätetään hautomatta. Inhottavasti tulkiten ne abortoidaan. 8)
Hinta ei tuossa kyllä kauhistuta. Varsinkin kun muistamme, miten juuri kananmunissa kuluttajat ovat olleet valmiita maksamaan luomumunista kaksin- tai kolminkertaisen hinnan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg20057#msg20057).
Erilliskysymys, johon en tiedä vastausta: kelpaako tuo ratkaisu luomuväelle? Aika "luonnotonta" tekniikkaa kun siinä käytetään?
-
ASF:n lisäksi villisioista on paikallisesti haittaa maataloudelle:
"Selvällä suomen kielellä sanottuna siellä on niin paljon siansontaa, ettei sitä pysty puimaan" – Kaakkois-Suomessa villisiat ovat viljelijöiden vihollisia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1486362)
Ruotsissa vastaavista ongelmista on raportoitu jo pitkään.
-
Näin se on lehmälläkin (kuten on kanoillakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg4625#msg4625)):
Lehmä elää vain pienen osan luonnollisesta eliniästään – ”Se on kuin huippu-urheilija” (https://yle.fi/uutiset/3-10028492)
Lehmän luonnollinen elinikä voi olla jopa 20 vuoden paikkeilla. Nykylehmä elää vain neljäsosan siitä. Tehomaatalous on lyhentänyt lehmien elinikää.
Ja aivan turhaan tuossa etsitään taas syylliseksi tehomaatalous (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=160.msg1027#msg1027). Kyllä se henki ennenaikaisesti menee luomulehmältäkin. — Asia tuli yleisesti mieleen kun MT uutisoi tällaisesta poikkeuksesta:
Onko tässä Suomen tämän hetken vanhin lehmä? Siikajoen Ruukissa Paakkarin tilalla asuva Nolan täytti 22 vuotta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1494751)
Eipä tule tuossakaan esille, että kyse olisi luomutilasta. Kyse on joko muusta oudosta hellämielisyydestä, tai sitten siitä, että tuo "vanha rouva" vielä lypsää riittävästi. Tai pystyy yhä tuottamaan kelvollisia jälkeläisiä (lihav. HJ):
Sen perusteella Nolan on alkiohuuhtelut huomioiden tuottanut jälkikasvua jo sata kappaletta, ellei pari enemmänkin.
-
"Uusi maailma" oli tähän asti säästynyt ASF:stä. Vaan ei ei ole enää:
Dominican Republic to kill thousands of pigs over swine fever outbreak (https://www.reuters.com/world/americas/dominican-republic-kill-thousands-pigs-over-swine-fever-outbreak-2021-08-02/)
Vielä on kuviteltavissa toimenpiteitä, joilla estetään taudin siirtyminen tuolta saarelta mantereen puolelle. Miten se tehdään? Ihmeellistä jo on, miten tauti saarelle tuli.
-
Epäsuorasti voimme saada selville, mistä eläimet pitävät:
Tutkimus: Kanat suosivat puisia pesiä
Maatalous 07.08.2021
Sanna Hietamäki
Tutkimuksen perusteella jopa 70 prosenttia munista päätyi puupesään ja pesimäkäyttäytyminen oli niissä vakiintuneempaa. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1502866)
Ja tottakai toimimme sen mukaisesti!
***
Periaatteessa voisi yrittää selvittää, pitävätkö kanat luomuruoasta. Mutta sitä ei ehkä tehdä, jotta ei saada tällaisia tuloksia:
Linnut eivät pidä luomusta (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=127) (.. jos saavat itse valita)
-
Hesarissa tiukasti:
Luonnonvaraisten eläinten ruokinta täytyy lopettaa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008166425.html)
Ruokinta muokkaa merkittävästi eläimistöämme. Hyvää tarkoittavan toiminnan luonnonsuojelullisia varjopuolia ei haluta nähdä
[..]
Mutta olemmeko valmiit näkemään hyvää tarkoittavan toimintamme kielteiset puolet ja muuttamaan tapojamme? Nykyinen ilmapiiri on ruokintamyönteinen, ja ruokinnan varaan on ainakin metsästyksessä ja valokuvauksessa rakennettu ajanvietettä, harrastuksia ja toimeentuloa.
Silti pitäisi ymmärtää, että kyse on luonnonvaraisista eläinyksilöistä. Niiden auttaminen lisäruokinnalla johtaa muutoksiin populaatioissa ja eliöyhteisöissämme.
Ei ole helppoa olla eläimille hyvä. Nykyisin. Topeliuksen vanhoissa koululauluissa se oli paljon helpompaa.
-
Jo otsikon tieto riittää kysymykseemme:
Rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja korvataan ennätykselliset 4,7 miljoonaa euroa – valkoposkihanhien potti 3,4 miljoonaa euroa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1540875)
Onko tarkoituksenmukaista käyttää niukkoja luonnonsuojelurahoja valtaosin kohteeseen, joka lajina on elinvoimainen? Ja joka saattaa olla jopa tällainen:
Annaleena Ylhäinen twiitissään eilen kertoi:
Eläintieteen dosentti Heimo Mikkola ottaa kantaa valkoposkihanhien metsästykseen uusimmassa Kanava-lehdessä. Valkoposkihanhet syrjäyttävät harvinaisia sepelhanhia ja kiljuhanhia. Valkoposkihanhi ei ole uhanalainen
https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1369617604483121153/photo/1
Jotain tuollaista olemme täälläkin uumoilleet.
-
Minusta tämä osoittaa...
Metsään hylätyt kesäkanat osoittavat, etteivät lopetustaidot ole hallussa: Näin kotikanan teurastus omaan käyttöön etenee (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1169767)
Metsään hylätyt kesäkanat kuohuttavat. Lintujen lopetus ei ole mukavaa, mutta osaava ihminen säästää eläimet turhalta kärsimykseltä.
... että aika voisi olla kypsä koko kesäkanaharrastuksen kieltämiselle. Se olisi selkeintä, ja vaikkapa jonkinlainen laaja koulutus näille amatööreille ajanhukkaa. Valvonta? Kohdistettakoon se siihen, ettei kesäkanoja pidetä!
-
Tästä syntyy kaksi kysymystä:
Ruotsissa sallitaan satoa suojaava metsästys valkoposkihanhien, laulujoutsenten, kurkien ja merimetsojen osalta – edellytyksenä on vähintään viiden linnun parvi korjaamattomalla pellolla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.1573105)
Suomessa valkoposkihanhi ja merimetso ovat tiukasti luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja niiden tappaminen sekä häiritseminen ovat poikkeusluvanvaraista. Kurkea ja laulujoutsenta ei saa Suomessa tappaa edes poikkeusluvalla.
1. Miksi kahta ensi mainittua, elinvoimaista lajia suojellaan noin? Vaikka nuo kaksi muuta jätettäisiinkin rauhaan.
2. Miten kahdella EU-maalla voi olla noin erilaiset säännöt asiassa?
-
Tätä kysymystä on jo ennestään kovasti ja perusteellisestikin täällä pyöritelty ja tongittu, vai pitäisikö sanoa kuopittu:
Ovatko nämä kanat onnellisia? (https://yle.fi/uutiset/3-12118809)
Miljoonien suomalaisten ruokalautanen muuttuu muutaman vuoden kuluessa. Suomessa syödään enemmän häkissä elävien kanojen munia kuin missään muualla Pohjoismaissa. Nyt siihen on tulossa muutos. Tuottajan mielipide: "Hyvesignalointia."
Kieltämättä se on mieleen tullut, että asiassa on ainakin mukana melkoinen määrä tuota hyvesignalointia. Se, mikä tuossakin tulee esille, että kanat saavat "vapautensa" usein terveytensä heikkenemisen kustannuksella, on täällä myös erilaisista vertailevista tutkimuksista havaittu.
Asian monipuolisempi tarkastelu alkoi jo 10 vuotta sitten julkaistusta "Kanan uutisista" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg1928#msg1928)!
-
Tämä ei varmaan nyt saa ansaitsemiaan hurraa-huutoja:
Vietnam kertoo aloittavansa rokotteen valmistamisen afrikkalaista sikaruttoa vastaan – kaupallinen tuotanto alkaa kevätkesällä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1308507)
Mutta minä, asiaa voi sanoa alusta asti seuranneena, kyllä hurraan. Vaikka epäilyksiä tuossa artikkelissa esitetäänkin. Mutta hyvin on muistissani aika, jolloin tuollaisen rokotteen tulolle esitettiin vallan pessimistisen pitkiä aikatauluennusteita.
Tässä kerrotaan, että USA:ssa olisi päästy kehitystyössä jo alkua pidemmälle:
ASF swine vaccine shows promise, but long journey ahead (https://www.agriculture.com/livestock/pork-powerhouses/asf-swine-vaccine-shows-promise-but-long-journey-ahead)
“USDA has made some good progress. They have a vaccine candidate based on a Georgia strain, the prevalent virus in Asia and Europe. Looking at their small, lab-based trials, which is how you start, they have shown the ability to protect pigs vaccinating and then challenging later. It’s a good first step. And scientifically, it is big news because this has not been done before.”
However, the vaccine works only against one strain, Dee pointed out. Its protection against other ASF strains has not been tested. But the strain it works against is a significant one.
-
Nyt tämä pitkään ja hartaasti valmisteltu hanke alkaa lopulta tulla valmiiksi:
Ehdotus eläinten hyvinvointimerkinnäksi kertoo ruoan tuotantotavasta ja eläinten hyvinvoinnista (https://www.luke.fi/uutinen/ehdotus-elainten-hyvinvointimerkinnaksi-kertoo-ruoan-tuotantotavasta-ja-elainten-hyvinvoinnista/)
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) kehittämä ehdotus eläinten hyvinvointimerkintäkonseptiksi on valmis jatkotyöstettäväksi yhdessä alan toimijoiden kanssa. Ruokapakkauksiin lisättävällä eläinten hyvinvointimerkinnällä voitaisiin kuvata tuotteen ja tuotantotavan laatua eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvinvointimerkintä voi auttaa myös tuottajia kehittämään tuotantoaan, parantamaan tuotantoeläinten elämää ja saamaan työpanoksestaan kohtuullinen korvaus.
Tai ei ehkä ihan vielä. Jatkovalmistelusta tuossa yhä puhutaan. Mutta tällaisesta ehdotuksesta nyt jatketaan:
Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen kotieläintuotannon laadun ja kilpailukyvyn edistäjänä (https://jukuri.luke.fi/handle/10024/548012)
Hankkeen tulosten perusteella laadittiin ehdotus kolmitasoiseksi laatumerkinnäksi, joka voi tarjota lähtökohdan eläinten hyvinvointimerkinnän jatkotyöstämiselle:
• Peruslaatutason laatumerkintä kuvaa hyvää suomalaista tuotantotapaa, jossa on keskeisiä eläinten hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä ja joka mahdollistaa eläinten hyvinvoinnin huomioon ottamisen melko laajassa tilajoukossa ja suurelle eläinmäärälle.
• Toisen tason laatumerkintä kuvaa hyvää suomalaista tuotantotapaa, jota on parannettu nostamalla vaatimustasoa joidenkin hyvinvointia edistävien toimenpiteiden osalta. Tämän tason merkintä tuo lisää resursseja ja kiinnittää enemmän huomiota eläinperäisiin mittareihin. Toisen tason tuotantotapaan voi sisältyä hyvinvointitoimenpiteitä, jotka ovat vasta yleistymässä ja se voi kannustaa tuottajia näiden toimenpiteiden käyttöönottoon
• Kolmannen laatutason merkintään sisältyy kunnianhimoisia toimenpiteitä, jotka tähtäävät vaativien asiakkaiden markkinaan. Nämä vaatimukset edellyttävät useimmilta tiloilta merkittäviä panostuksia, elleivät ne vielä käytä kyseisiä toimenpiteitä.
Luomu kyllä muistiossa mainitaan, mutta voi olla tyytyväinen, ettei se enää dominoi asiaa. Eli kohta on historiaa väite (joka tähän asti on valitettavasti ollut tosi), että luomumerkki olisi ainoa eläinten hyvinvoinnista kertova merkki.
-
Pieni lisälasku on omistajille tulossa, mutta ...
Kissaihmisille tulossa lisälasku: Myös kissat täytyy siruttaa, jos koirarekisteristä tulee toimiva – koirien siruttaminen alkaa pian (https://yle.fi/uutiset/3-12169078)
... Hesarissa oli tänään SEY:n tieto/arvio, että vuosittain Suomessa hylätään yli 20 000 kissaa. Käsitän tuon tiedon niin, että ne hylätään luontoon, eikä esim. lopeteta tai anneta muualle.
Sinänsä mielenkiintoista, että saman jutun mukaan Suomessa ei ole yhtään hylättyä koiraa. Toisaalta olemme saaneet tietää, että hylättyjä kesäkanoja kyllä on (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg23202#msg23202). — Briteissä on havaittu sellainen ilmiö, että ihmiset ovat löytävinään koiran, jonka ovat korona-aikana itselleen hankkineet, mutta eivät jaksakaan nyt pitää. Ja vievät sen sitten löytöeläinten paikkaan.
Meille tässä aamulla sängyssä lehteä lukiessa tuli mieleen, että synnyttääkö tuo sirupakko alkuun britti-ilmiön Suomessa. Yht'äkkiä ennen sen voimaantuloa ilmoitetaan valtavasta määrästä ihan vain sattumalta löytyneitä lemmikkieläimiä? "Ei, ei tiedetä eikä tunneta. Ehti olla meillä joitakin päiviä, annettiin vähän ruokaa, siksi se käyttäytyy noin tuttavallisesti."
-
Tämä tuli minullekin mieleen:
Ex-sisäministeri Mykkänen väläytti selvitystä aidasta itärajalle – "Kannattaa katsoa itärajan morfologiaa", toteaa villisika-aitaa selvittänyt Luken tutkija (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1641388)
Luonnonvarakeskus tutki afrikkalaista sikaruttoa torjuvan villisika-aidan rakentamisen ekologisia vaikutuksia vuonna 2018. Aita torpattiin kalliina ja tehottomana sekä susille ja hirville haitallisena.
-
Tässä kolumnissa on paljon samoja aineksia...
Leena Vilkan kolumni: En halua eläimetöntä tulevaisuutta (https://yle.fi/uutiset/3-12185899)
Eläinsuojelu keskittyy varsin usein seuraeläimiin kuten kodittomiin kissoihin. Työ on tärkeää, mutta kaikilla muillakin eläimillä on itseisarvonsa. Perusoikeudet kuuluu jokaiselle eläimelle, kirjoittaa Vilkka.
... kuin uutisessamne vuodelta 2012:
On valinta, mitä eläimiä kohtelee hyvin (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=252)
-
Olisin normaalisti ihan vahingossakin sattunut paikalle. Mutta tiistaina olin muussa kiinni, enkä tätä nähnyt:
Mielenosoitus Itäkeskuksessa: Eläinkapina protestoi broilerintuotantoa vastaan – "Haluamme kysyä KFC:ltä, kuinka pitkälle he ovat valmiita menemään sananvapauden tukahduttamisessa" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1668259)
Eläinkapina protestoi siipikarjan elinoloja vastaan tiistaina Itäkeskuksessa.
Eläinkapina on Elokapinan sisarliike ja kansainvälisen vapaaehtoisliikkeen Animal Rebellionin Suomen jaosto.
"Sairaalloisiksi jalostetut broilerit kasvatetaan kymmenientuhansien yksilöiden ryhminä suurissa ikkunattomissa halleissa. Kanat teurastetaan noin viiden viikon ikäisinä, kun niiden luonnollinen elinikä olisi noin seitsemän vuotta", järjestö sanoo tiedotteessaan.
Eläinkapina vaatii, että Suomi siirtyy "oikeudenmukaiseen ja kestävään" kasvipohjaiseen ruuantuotantojärjestelmään.
Voi tietysti olla tuota mieltä, mutta tuossa tulee juuri se, jonka olemme jo esim. Animalian kannanottojen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg1948#msg1948) pohjalla todenneet. Ei ole oikein uskottavaa kiinnittää huomiota eläinten kasvatuksen mihinkään yksityiskohtiin, jos ratkaisuksi tarjoaa kokonaan eläintaloudesta luopumista.
Missään taloudellisessa yksikössä kanaa ei esimerkiksi pidetä hengissä sen luonnollista elinikää. Ei KFC alihankkijoineen siinä suhteessa mitenkään epäedukseen muista erotu. Mielenosoituksessa tai tiedotteessa ei tuotu esille, että luomubroilerien kasvatuksessa käytetään rotua, joka teurastetaan vasta 8 viikon ikäisenä!
-
Tämä on luomukinkkujen piilomainontaa:
Luomusika kohtaa yhtä tuskallisen lopun kuin tavallinen – lue tästä jutusta, miksi luomukinkku voi silti olla eettisempi valinta (https://yle.fi/uutiset/3-12224028)
Koska mitään oikein konkreettista ei tule luomusikojen paremmasta kohtelusta esille. Vaikka koko jutun matkan yritetään tuohon jo otsikkoon laitettuun käsitykseen päätyä.
Tämä asia käsitellään varmasti uudelleen...
Sikayrittäjät mielellään korostavat sitä, että tavanomainen tuotanto on alkanut lähentyä luomusian tuotantoa olosuhteiltaan.
– Toki niissä on paljon samaa, mutta luomuissa on pientä ekstraa niissä tietyissä hyvinvoinnin kannalta olennaisissa asioissa, sanoo erityisasiantuntija Tiina Kauppinen Eläinten hyvinvointikeskuksesta.
Tutkijan mukaan luomu ei itsessään takaa eläimen hyvinvointia, mutta se antaa vähän tavanomaista tuotantoa paremmat mahdollisuudet eläimen lajinmukaiselle käyttäytymiselle, Kauppinen sanoo.
... kun eläinten hyvinvointimerkki (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg23787#msg23786) vakiintuu.
-
Sioilla, villeillä ja kesyillä, menee nyt huonosti:
Afrikkalainen sikarutto jatkaa voittokulkuaan – tauti levinnyt 32 maahan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1704166)
Rokotetta on vuosia yritetty kehittää. Aina välillä asiasta kerrotaan hyviä uutisia. Tämä viime syksyltä:
USDA's Vaccine Candidate Successful in Blocking Spread of African Swine Fever Virus (https://www.ars.usda.gov/news-events/news/research-news/2021/usdas-vaccine-candidate-successful-in-blocking-spread-of-african-swine-fever-virus/)
Käyttöön tuota ei kuitenkaan ole ehditty saada, koska MT:n uutinen.
-
Tuleeko tästä nyt keskustelua?
Kaksi turkkilaislehmää sai virtuaalilasit – kuvittelevat, että elämä on nyt yhtä kesää ja laidunta ja alkoivat lypsää paremmin
Tuottaja aikoo saman tien tilata kymmenet lasit lisää. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1723281)
Onko tuo oikein? Saako lehmiä huijata? 8)
Ja niin, tosiaan: mitä sanoo tuosta EU:n luomudirektiivi?!
-
Tämä uutinen kirvoittaa kaksi huomautusta:
Brittikuluttajien tietämys maataloudesta ei vastaa todellisuutta – harhakäsitysten varaan on vaikea rakentaa eläinten hyvinvointimerkintää
Mitä kuluttaja oikeasti haluaa tietää eläinten tuotanto-oloista? Ei paljon mitään, selvisi brittitutkimuksessa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1734726)
Ensiksi sen, että pitkälle on tuolla tavalla meilläkin. Osa haluaa, osa ei. Ja ymmärryksen ja tiedon taso vaihtelee siitä riippumatta.
Toiseksi sen, että miten turhanaikaista onkaan jokaisen maan erikseen tehdä tuosta asiasta omaa systeemiään. Kun meillä EU on. Jopa britit voisivat brexitiä perumatta omaksua tuossa kysymyksessä EU:n yhteiset säännöt. Suomesta nyt puhumattakaan. Mutta omaa järjestelmää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg23787#msg23787) täällä silti valmistellaan.
-
Toivottavasti tästä päästään yli:
Uusi eläinten hyvinvointilaki estäisi halal- ja shechita-teurastukset Suomessa – uskonnolliset yhteisöt: islamofobiaa ja ihmisoikeuksien rikkomista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1742881)
Eläinten hyvinvointilain lausuntokierroksella olevassa luonnoksessa esitetään, että eläin tulisi jatkossa tainnuttaa ennen verenlaskun aloittamista. Nykyinen laki sallii verenlaskun aloittamisen yhtä aikaa tainnutuksen kanssa.
Mikäli laki hyväksytään nykyisessä muodossa, islamin sääntöjen mukainen halal-teurastus sekä juutalaisten sääntöjen mukainen shechita-teurastus loppuvat Suomessa. Tämä tarkoittaa, että Suomessa asuvat vakaumukselliset muslimit ja juutalaiset eivät pysty kuluttamaan suomalaista lihaa.
(lihav.HJ)
Koska kaikki tuossa esitetyt argumentit nykykäytännön jatkamisen puolesta ovat hyviä.
Ja muutoksen puolesta esitetyt eivät ole.
-
Sain tuosta edeltä kimmokkeen ja tarkistin täältä:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-hyvinvointi/elainsuojelu-teurastuksessa-ja-lopetuksessa/usein-kysyttya-teurastuksesta/
Ja niin se oli halal- ja shechita-teurastuksessa, kuten sanoinkin. Tämä hyppäsi Google-haussa silmille:
https://vainionteurastamo.fi/
Laitoksellamme on Luomu-hyväksyntä, joten saamme käsitellä myös Luomu-eläimiä.
Mutta näin vähän se luomuhyväksyntä teurastamolta vaatii:
8. Miten luomueläimet teurastetaan? Poikkeaako menetelmä tavanomaisesta teurastuksesta?
Luomueläimet teurastetaan samoissa teurastamoissa samoin menetelmin kuin tavanomaiset eläimet.Teurastamot, jotka ottavat vastaan luonnonmukaisesti tuotettuja eläimiä ovat sitoutuneet noudattamaan EU Neuvoston asetuksen 834/2007 ehtoja eli huolehtimaan eläinten hoidosta, eläinten ja lihan jäljitettävyydestä sekä lihan erillään pidosta kyseisen asetuksen ehtojen mukaisesti. Teurastusmenetelmä ei poikkea tavallisesta teurastuksesta. Neuvoston asetus 834/2007 ei sisällä ehtoja teurastukselle.
Minä luen tuon niin, että aivan keskeinen asia on erillään pito. Käytettävä tuossakin eri veistä. Mitään erityistä hellyyttä ja huomaavaisuutta ei toimitukselta vaadita. Mitä ei muussakin teurastuksessa vaadita: eläintä ei saa hermostuttaa jne.
-
Tämä asia etenee:
Tästä toisesta asiasta. Tällaisiakin pelkoja täytyy torjua (maksumuurin takana muuten):
Porsaan immunokastraatio ei vaikuta lihansyöjän mieskuntoon – "Vaikka rokotetta söisi, se hajoaisi vatsalaukussa" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.341732)
MT PlusMaatalous Henrik Hohteri
Ainoa riski on, että rokotteen antaja pistäisi porsaan sijaan itseään. Siksi rokote annetaan turvaruiskulla.
Mutta syvällä on joidenkin alitajunnassa kasitys, että ihminen on sitä, mitä hän syö. Vaikka se perustuu vain vanhaan saksankieliseen sanaleikkiin: Der Mensch ist, was er isst. ("Isst" on sanan "essen", syödä, preesensin 3. persoonan taivutusmuoto.)
Vaikkei tässä keinosta yksityiskohtaisesti paljon kerrotakaan:
Karjuporsaiden kirurgisesta kastraatiosta voidaan luopua, tuore selvitys toteaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1768821)
Mutta:
Rokotteella kastroidun sian liha ei kelpaa kiinalaisille, arvioivat lihanviejämaat.
-
Täältä vihje:
Miten kuljetus vaikuttaa nautaan, entä varhainen vieroitus tai kuivikeratkaisu? Elämänpuu-laskuri vertailee erilaisten tuotantoketjun vaiheiden vaikutuksia nautojen hyvinvointiin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1794639)
Täältä lisää:
Elämänpuu-laskuri paljastaa naudan hyvinvoinnin huiput ja kipukohdat (https://www.epressi.com/tiedotteet/maatalous/elamanpuu-laskuri-paljastaa-naudan-hyvinvoinnin-huiput-ja-kipukohdat.html)
Täällä se on:
https://naudanelamanpuu.elaintieto.fi/
-
Tässä on hyvää se...
Euroopan parlamentti kannattaa häkkikasvatuksen lopettamista – uudistus tulisi saada mukaan myös kauppasopimuksiin, mepit vaativat (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1438853)
... että tavoitellaan EU:n yhteistä ratkaisua.
Yhteistä ratkaisua yhä yritetään. Tämä artikkeli käsittelee sitä, miten se on törmännyt yllättäviin vaikeuksiin. Kuten hanhenmaksaan:
From backing bans to foie gras fans: The story behind the European Parliament’s U-turn (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/from-backing-bans-to-foie-gras-fans-the-story-behind-the-european-parliaments-u-turn/)
Tuossa uutisessa on kuitenkin linkit muihinkin uutisiin, joista selviää koko direktiivihankkeen tilanne.
-
Hesarin yleisönosastosta (lihav. HJ):
Voisin maksaa lihasta paljon enemmän (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008625831.html)
Ostaisin useammin lihaa, jos tietäisin että eläin on ollut onnellinen. Että se on elänyt niin lähellä oman lajinsa tyypillistä elämää kuin mahdollista. Ja että liha olisi luomua ja että eläimen teurastus olisi tapahtunut vailla stressiä ja raakaa kohtelua. Tuollaisesta lihasta maksaisin mielelläni 20 euroa kilo tai enemmän.
Mutta mieleen kyllä tulee, että kyse on tuota kautta lehteen ujutetusta piilomainoksesta. Niin ei asia on eläimen hyvinvointi ja luomulihan hinta.
Tuo kipuraja muuten luomulihassa hyvin helposti ylittyy:
https://www.foodie.fi/entry/tamminen-luomunaudan-ulkofilepala-n1kg/2358689700000
Tamminen Luomunaudan Ulkofilepala N1kg
Hyllyväli 25
EAN: 2358689700000
27 90 /kg
~1.00 kg
27.90€/kg
Eikä tuosta voi tietää, että eläin on ollut onnellinen.
-
Löytyikö tästä ratkaisu:
Rokote pelastaa eläimenkin – sellaista kehitetään myös elintärkeille mehiläisille (https://www.hs.fi/tiede/art-2000008584147.html)
AFRIKKALAINEN sikarutto on tällä hetkellä sikateollisuuden suurin pelko.
Se on erittäin tarttuva ja erittäin tappava ja leviää Euroopassa villisikojen mukana. Afrikkalaista sikaruttoa vastaan ei ole rokotetta, mutta useat ehdokkaat rokotteiksi ovat hyvin lähellä myyntilupaa.
[..]
Espanjalaiset tutkijat ovat kehittäneet afrikkalaista sikaruttoa vastaan rokotteen, joka poikkeaa kaikista muista rokotteista. Kyseessä on nimittäin viruksen luontainen kanta, joka on eristetty Latviassa metsästetyltä villisialta.
Jostakin syystä tämä eläin kantoi viruksesta muotoa, joka aiheuttaa vain lievän taudin.
Kun tutkijat eristivät viruksen ja antoivat sitä terveille villisioille, näille kehittyi vastustuskyky viruksen ärhäkkää varianttia vastaan, mutta ei sairauden oireita.
Koska rokote sisältää aitoa virusta, rokotetta saaneet villisiat voivat tartuttaa sitä toisiinsa, joten rokotus toimisi kuten luonnollinen infektio.
Joka tapauksessa tuossa on tieto siitä, että taistelussa virusta vastaan on edetty ja edetään. Ja jonain päivänä kesysiat pääsevät taas vapaasti ulkoilemaan.
Ja ehkäpä metsästäjienkien toive Suomen uudesta riistalajista voisi toteutua?
-
Tässä mennään:
Karjunlihan pahaan hajuun voi vaikuttaa sioille syötettävällä rehulla – aika näyttää, onko rehusta kastraation vaihtoehdoksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.1880624)
Maatalous 04:00 Tilaajalle
Maija Ala-Siurua
Kirurgisesta kastraatiosta luopumisesta on Suomessa keskusteltu vuosia ja asia on noussut esiin muun muassa valmisteilla olevan eläinten hyvinvointilain yhteydessä.
Tarkkaan ottaen emme nyt tiedä, missä mennään. Kun oli tuo maksumuuri. ;D
-
Näin kuitenkin MT lyhytnäköisesti yllyttää tähän toimintaan:
Löytyykö tontiltasi oma harrastekanala? Kerro siitä meille: MT kerää kuvia ja tarinoita pienkanaloista ja niiden persoonallisista asukeista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1345557)
Pieni kanala omassa pihassa voi tuoda elämään muutakin kuin omavaraisuuden munien suhteen.
Myös YLE:
Ammattikanaloiden määrä vähenee, mutta harrastajia riittää yhä tuhansia – Elina Holstila päästää rakkaat untuvikkonsa jopa aamutakkinsa sisään (https://yle.fi/uutiset/3-12406235)
Saamme tiedon tämän viheliäisen harrastuksen levinneisyydestä:
Suomessa on edelleen yli 12 000 harrastekanalaa, vaikka kiivain into perustaa niitä on hieman laantunut. Ammattikanalat puolestaan kamppailevat kustannusten nousun kanssa.
Tällaisesta ei hyvin luultavasti pystytä huolehtimaan harrastekanaloissa:
Miksi kengät eivät saa kanalassa kohdata? Tavoitteena on kaksinkertainen tautisuojaus kaikissa siipikarjan tuotantorakennuksissa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/2759f42c-075e-4f58-bfcf-ce8d746e859b)
Muuttolinnut saattavat tuoda mukanaan vakavia siipikarjaan tarttuvia sairauksia, kuten lintuinfluenssaa, joten tautisuojauksesta ei ole vara tinkiä. On tärkeä muistaa, ettei ulkovaatteissa ja kengissä mennä varsinaisiin eläintiloihin vaan päälle puetaan kanalavaatteet ja -kengät.
Eräs mekanismi tautien leviämisessä löytyy YLE:n uutisesta (lihav. HJ):
– Perustietojen täytyy olla kunnossa ja tilojen on oltava sopivat lajinmukaista elämää varten. Ja jos on kyse kesäkanoista, niille on oltava tiedossa paikka, johon ne muuttavat kesän jälkeen, muistuttaa Elina Holstila.
-
Pitäisikö perustaa myös triidi: "Kasvien kohtelu ja oikeudet"?
Researchers Have Found That Plants Know They Are Being Eaten
http://www.businessinsider.com/plants-know-they-are-being-eaten-2014-10?utm_content=buffer75de8&utm_medium=social&utm_source=facebook.com&utm_campaign=buffer
Vegetarians and vegans pay heed: New research shows plants know when they're being eaten. And they don't like it.
That plants possess an intelligence is not new knowledge, but according to Modern Farmer, a new study from the University of Missouri shows plants can sense when they are being eaten and send out defense mechanisms to try to stop it from happening.
Vielä vaikeammaksi menee:
Tutkija havaitsi sienten viestivän ‒ käyttävät jopa 50 erilaista merkkijonoa, jotka voivat rinnastua sanoihin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/6a4be1f3-422e-43d1-951f-1369b6c2f78a)
”Vaikka sienet näyttävät olevan varsinaisia puhemyllyjä, ne tuskin ovat sosiaalisia olentoja. Pikemminkin ne mutisevat yksinään tyyliin, että mitähän tässä pitäisi tehdä.”
-
Varmaan tämä tuo maatiloille jotain tuloja ...
Helsinkiläisiin iski kesäkanakuume – kanoja vuokrataan maatiloilta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/helsinkil%C3%A4isiin-iski-kes%C3%A4kanakuume-kanoja-vuokrataan-maatiloilta-1.183684)
... mutta en silti suhtautuisi asiaan noin innostuneesti ja kritiikittä kuin MT. Ks. edellä, erityisesti 24.01.17 esitetty perustelu asiaa eli harrastekanoja vastaan.
– klips –
Kananmunia saa Helsingissä kaupasta, hyvin läheltä, hyvin edullisesti (halvimmillaan tuolla kananvuokran hinnalla lähes 20 kiloa!). Talvihoitoon palautettava kana palauttaa mukanaan kesän aikana hankkimansa tauditkin.
PS. Asiastahan saa melkein itsestään samanlaisen (eläinsuojelullisen) iskulauseen, joka on jo sanottu kissoista: kaupunkilainen, älä ota kesäkanaa!
Päivitys harrastuksen hintaan:
https://kyheroisenkanala.fi/kanat/
KANAMYYNTI 2022 KÄYNNISTYNYT VAUHDIKKAASTI
Kananpito sopii harrastuksena kaikenikäisille. Iloista kotkotusta ja päivittäistä munimista!
Tartu toimeen nyt, niin pian sinulla on kotikanala omassa pihapiirissä. Helppoa huolenpitoa, parasta seuraa ja maistuvia munia – siinä eväät iloiseen kesään!
Meiltä saatavilla nyt ruskeita jo munivia kanoja, ja huhtikuussa sekä valkoisia että ruskeita kananuorikoita, jotka aloittavat muninnan toukokuun alkupuolella.
Hinnat
• Kana 17 € noudettuna suoraan tilalta, määriteltynä päivänä (yleensä torstaisin)
• Kana 22 € toimitettuna, jakelureitin ajopäivien mukaisesti (sovitaan erikseen)
(lihav. HJ)
Lasketaan saatavien munien määrä kanojen kauppiaan kannalta edulliselta näyttäväksi: 5 kuukautta, n. 150 päivää, n. 150 munaa.
Yksi muna painaa n. 55 grammaa. Kiloina tuo määrä on n. 8,250.
Halvin Foodiesta löydetty muna:
1 59/kpl
2.74€/kg
Kultamuna Vapaa Kananmuna Xl6 468G
0.47 kg, Kultamuna
Ko. munamäärän ostaminen kaupasta siis 22,60€.
***
Hiukan tunnustustakin ko. netti-ilmoitukselle on annettava. Tässä huomioidaan mm. kanojen sosiaalisuus. Yhden kanan hankkimista ei suositella:
Kanojen lukumäärällä ei ole merkitystä, niitä voi olla kaksi tai kaksikymmentä: kanojen pitoon liittyviä vaatimuksia on aina noudatettava. Vaatimusten tavoitteena on turvata kanojen hyvinvointi ja varmistaa, etteivät kanat aiheuta tautivaaraa ihmisille tai toisille kanoille.
(lihav. HJ)
-
Joka tapauksessa tuossa on tieto siitä, että taistelussa virusta vastaan on edetty ja edetään. Ja jonain päivänä kesysiat pääsevät taas vapaasti ulkoilemaan.
Ja ehkäpä metsästäjienkien toive Suomen uudesta riistalajista voisi toteutua?
Luodaan kuva, että täällä oltaisiin jo hyvin pitkällä:
ASF virus vaccine passes tests for regulatory approval (https://www.pigprogress.net/health-nutrition/health/asf-virus-vaccine-passes-tests-for-regulatory-approval/)
The vaccine candidate under development at the Agriculture Research Service (ARS), part of the US Department of Agriculture (USDA) passed an important safety test required for regulatory approval, moving the vaccine one step closer to commercial availability.
In an ARS news release the development was described as “an important milestone as part of a series of safety studies.” These new results show that USDA’s vaccine candidate does not revert to its normal virulence, after being injected into swine. That “reversion to virulence” test is required to ensure that the vaccine’s weakened form of the ASF virus does not revert to its original state.
These safety studies are necessary to gain approval for use in Vietnam and eventually in other countries around the world. Future commercial use, however, will depend on approval from the department of animal health within each requesting country.
-
1. Miksi kahta ensi mainittua, elinvoimaista lajia suojellaan noin? Vaikka nuo kaksi muuta jätettäisiinkin rauhaan.
2. Miten kahdella EU-maalla voi olla noin erilaiset säännöt asiassa?
Ei hullumpi idea:
Hanhet pataan, sanoo maatalousministeri Kurvinen ‒ ympäristöministeri Kari ei kommentoi ely-keskuksen tekemiä tutkintapyyntöjä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/0ec09c37-1cd1-440b-aaf0-2ab15e354961)
Siitä on kyllä ristiriitaista tietoa, miltä valkoposkihanhi maistuu. ;D
-
Karjalan nurmet on kaluttu ‒ 600 000 valkoposkihanhea laiduntaa parhaillaan maakunnissa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e6a34771-6ef5-45d7-b988-a817d78fc770)
”Rehun tuottaminen tulee yksinkertaisesti liian kalliiksi, kun nurmea pitäisi olla hanhien takia moninkertainen määrä nautojen tarpeeseen nähden.”
Kyllä, menee ihan toiseen aiheeseen. Mutta Pohjois-Karjalassa on valtavasti nurmea nautojen tarpeeseen nähden muutoinkin. Luomuviljelyn tarpeisiin vastaamista varten.
-
Ruotsalaisillekin tarjotaan (vain) nämä vaihtoehdot:
”Ge konsumenterna möjlighet att välja mer hållbart kött” (https://www.atl.nu/ge-konsumenterna-mojlighet-att-valja-mer-hallbart-kott)
WWF:s Köttguide skiljer på kött från betande djur och kött från djur som inte har fått beta. I dag finns två märkningar som garanterar att nötkreaturen fått beta: Svenskt Sigill Naturbeteskött och Krav. Kravmärkningen samlar i dag över 4 000 svenska lantbrukare. Under 2019 dubblerades antalet gårdar som producerar Svenskt Sigill Naturbeteskött.
Ja sielläkin siis luomu saa asiasta lisäpisteitä, jotka ovat tavallaan ansaitsemattomia. Sielläkin tarvittaisiin EU:n hyvinvointimerkkiä!
-
Enpä tiedä, olisiko asennemuutoksesta tässä.asiassa kuitenkaan mitään hyötyä:
Helsingissä luennoiva huippufilosofi penää ihmisiltä nöyryyttä ennen kuin on liian myöhäistä: ”Muilla eläimillä on tietoa, johon emme ikinä pääse käsiksi” (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008886312.html)
Sillä ihmiselle on tietoa, johon eläimet eivät ikinä pääse käsiksi. Ihmisellä on tiede, joka kehittyy riippumatta siitä, minkälaisia biologiaan pohjautuvia kykyjä ihmisellä on.
Me olemme kuin olemmekin "jumallaji" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=982.msg16004#msg16004) Siihen jumaluuteen pitää kuulua armo ja rakkaus. Mutta ei nöyryys.
-
Kriisikokous:
Krisensitzung: ASP in Schweinehochburg Emsland bestätigt (https://www.agrarheute.com/tier/schwein/krisensitzung-asp-schweinehochburg-emsland-bestaetigt-595281?utm_campaign=share-link&utm_source=agrarheute&utm_medium=twitter)
ASF. Mutta se olikin lähes ainoa, mitä oli tehtävissä. Vieläkään ei lisätietoa rokotteesta.
Tuo kuntakin sijaitsee lännessä, Hollannin rajalla. Joten suojautumisella idempänä ei silläkään näytä olleen vaikutusta.
-
Tästä Hesarin kirjoituksesta en pidä:
Kerrostalossa Itä-Helsingissä kaivattiin pihalle uutta elämää – Nyt Bonbon, Helmi ja Stella ovat hurmanneet koko naapuruston (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008883915.html)
Asian riskejä tai haittoja ei tuotu esiin. Väitettä harrastuksella saavutettavista säästöistä ei sentään tuossa ollut: ”Ei ihan ilmainen harrastus, mutta melko kohtuuhintainen.”
-
Tämän lisäksi virus voi levitä vierailijoiden kautta:
Vaarallinen kasvitauti löytyi Virosta ‒ Suomessa tomaatin ruskokurttuvirukselta on toistaiseksi vältytty (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/0d999096-05d0-4454-8855-81e54144fc2a)
Suomessa viranomaiset ja viljelijät ovat varuillaan tomaatin ruskokurttuviruksen suhteen. Virus leviää myös ulkomaisten tomaattien ja chilien hedelmistä otettujen siementen mukana.
Että helposti kohta on niin, ettei söpojä pikku tomaattejakaan voi ulkopuolinen käydä tilalla katsomassa. Pikku porsaiden lisäksi. Tuon rinnastuksen takia tähän triidiin jatkoksi. Mutta myös yleisemmin: maaseutuharrastus ei ole turvallista. Vrt. vaikka juuri edellä.
Tuota kautta tällaiset käytännöt (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg23071#msg23071) muuttuvat hieman arveluttaviksi. Vaikkei tuolla Kaupunkilaisten Omalla Pellolla eläimiä olekaan. Ja niin itse asiassa kaikki maatiloilla järjestettävät massatapahtumat. Mukaanlukien Suomen Luonnon Päivän vierailut luomutiloilla (https://luomu.fi/luonnonpaiva/).
-
Rohkaisevaa tietoa:
ASF rokote edistyy (https://kmvet.fi/asf-rokote-edistyy/)
Useat lähteet kertoivat kesäkuussa afrikkalaista sikaruttoa vastaan tarkoitetun rokotteen edistymisestä. Rokotetta on kehitetty yhteistyössä Yhdysvaltojen ja Vietnamin kesken.
Riippumattomien tieteellisten arvioiden jälkeen Yhdysvaltain maatalousministeriö, USDA (US Department of Agriculture) on kesällä vahvistanut, että NAVET-ASFVAC-rokote on turvallinen ja tehokas. Hyväksynnän saaminen on edistynyt tasaisesti tänä vuonna.
Rokotetta valmistaa vietnamilainen NAVETCO (National Veterinary Medicine Joint Stock Company). Kyseessä on maailman ensimmäinen kaupallinen rokote afrikkalaista sikaruttoa vastaan. Sen kerrotaan antavan kuuden kuukauden immuniteetin.
-
Kun rokotetta ei saada aikaiseksi, tai hyväksytyksi EU:ssa, kaikki tällainen on välttämätöntä:
Afrikkalainen sikarutto voi levitä rekkakuskien eväsroskien mukana Suomeen, varoittaa Ruokavirasto – uhkaisi monen elantoa (https://yle.fi/uutiset/3-12594280)
-
Suhteellisen halpa toimenpide:
Kyltit opastavat rekkakuskeja: Afrikkalainen sikarutto vaanii eväsleivässä– älä heitä sitä luontoon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/7359b51b-af63-48b2-a42a-c11a893f2b3a)
Afrikkalaisen sikaruton leviäminen Suomeen aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita koko sikaketjulle muun muassa siksi, että lihateollisuuden kansainvälinen kauppa pysähtyisi.
Ainakin jos se toimii. Ja luulisi toimivan, jos Ruokavirasto tai jokin muu järjestää taukopaikoille myös asianmukaiset roskikset.
Tietysti rokote olisi varmempi keino. Mutta jostain syystä se yhä viipyy, monista lupaavista uutisista huolimatta.
Myöhemmin uutiselle jatko:
ASF-varoitus jää helposti rekan taakse piiloon ‒ Kuljetusyrittäjä: ”Saisi näkyä henkilöautoille myös” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/9b1d874a-f998-4e71-a024-db73e951e731)
Ruokaviraston rekkaparkkeihin pystyttämät kyltit kehottavat heittämään eväsroskat suljettavaan roska-astiaan afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi.
-
Tilanne on tavallaan jäätynyt:
Vaaralliset villisiat valmistautuvat talveen ihmisten ilmoilla – jos kolaroit, älä nouse autosta vaan soita apua (https://yle.fi/uutiset/74-20000155)
Villisikoja metsästettiin viime vuonna Suomessa ennätysmäärä: reilut 1 400 yksilöä.
Kaakkois-Suomen osuus kattaa tästä valtaosan eli reilut 900 villisikaa. Koko Suomen kannan arvellaan kuitenkin pysyvän suurin piirtein viime vuosien tasolla eli reilussa 3 000 siassa. Tammikuussa Suomessa oli noin 3 100 villisikaa Luken arvion mukaan.
Koska villisiat ovat tuon mukaan osoittautuneet monin tavoin rikollisiksi (tuhoavat nyttemmin täällä myös peltoja, kuten Ruotsissa jo aiemmin), niin lainsuojattomina pysyvät. Auttaako siinä mahdollinen rokotekaan?
-
Jossain määrin hitaasti on asia edennyt, mutta.on edennyt kuitenkin. Ja on nyt tässä:
Lakiesitys: Porsaiden kivesten poistamisesta luovutaan, uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/bec45625-c37b-468c-841f-6efe05feb2fd)
Uusi eläinten hyvinvointilaki voi tulla voimaan aikaisintaan ensi vuoden alusta alkaen.
Nyt Hesari kertoo enemmän yksityiskohtia:
Suomi kieltää porsaiden kirurgisen kastroinnin 12 vuoden päästä (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009085427.html)
***
Se nyt etenee noin. Sitovaa EU-direktiiviä ei ole syntynyt.
-
Ei hullumpi idea:
Hanhet pataan, sanoo maatalousministeri Kurvinen ‒ ympäristöministeri Kari ei kommentoi ely-keskuksen tekemiä tutkintapyyntöjä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/0ec09c37-1cd1-440b-aaf0-2ab15e354961)
Siitä on kyllä ristiriitaista tietoa, miltä valkoposkihanhi maistuu. ;D
Vaan ei:
Kaikkiin ammuttuihin valkoposkihanhiin ei enää kiinnitetä merkkiä ‒ oli merkki tai ei, hanhet on hävitettävä muuten kuin syömällä
Poikkeusluvilla saa ampua yhteensä yli 10 000 valkoposkihanhea. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/114e61e2-7abe-4070-893b-4d628b154707)
Näin siis valtiovalta (EU?) määrää yhä ruoan haaskauksen pakolliseksi toiminnaksi. Yhteensä on hävitettävä (minun arvioni) noin yhtä monta kiloa syömäkelpoista lihaa. Ei se määrä kokonaisuuteen nähden (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=739.msg4636#msg4636) kovin suuri ole. Mutta onpahan kuitenkin arviolta tuo. – Ratkaisu tähän ongelmaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=129.msg28462#msg28462)?
-
Joidenkin eläinten kohdalla palvelu pelaa:
Liito-oraville pystytettiin puisia hyppytolppia Länsiväylän varteen, vaikkei tiedetä osaako eläin edes käyttää niitä (https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000009085921.html)
Länsiväylän keskellä on oudonnäköisiä, korkeita puutolppia. Ne ovat liito-oravia varten ja maksoivat noin 200 000 euroa.
Vaikkei edes tiedetä, onko juuri tuo eläin palvelun tarpeessa. Täältä (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Liito-orava):
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Suomessa:
Vaarantunut [2]
Puotilassa peurat ja sudet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=967.msg14290#msg14290) ovat varmasti uhanalaisia. Muutamaan vuoteen ei havaintoja.
Tämä kysymys on jo edellä esitetty:
Onko tarkoituksenmukaista käyttää niukkoja luonnonsuojelurahoja valtaosin kohteeseen, joka lajina on elinvoimainen?
-
Tässä on jotain hupaistakin:
Tanska kieltää häkkimunien tuotannon ensi vuoden alusta alkaen, siirtymäaika 12 vuotta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/3c673721-eeef-4ab0-9f8b-ca146370e2f7)
Tanskassa on seitsemän häkkikananmunien tuottajaa, joiden kanaloista tulee noin joka viides maassa munittu muna.
Ilmeisesti uusia häkkikaloita ei saa ensi vuonna tehdä. Mutta nuo 7 tuottajaa saavat jatkaa kanojen "kiduttamista" 12 vuoden ajan. Tämä tilastotietomme Suomesta on vanhahko:
Mutta Pro Luomun keväinen ennuste (https://proluomu.fi/jo-viidennes-kananmunien-myynnista-luomua-paasiaisena-kysynta-kasvaa-entisestaan/) ei näytä menneen ihan nappiin:
Viime vuonna luomuun siirtyi kuusi uutta kananmunatuottajaa (Ruokavirasto 2021). Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras uskoo, että lähivuosina siirtymistä tapahtuu lisää.
”Virikehäkkikanalat tulevat pian häviämään kokonaan, sillä päivittäistavarakaupan suuret toimijat ovat kertoneet luopuvansa virikehäkkikananmunien myynnistä. Suurin osa virikehäkkituottajista siirtyy todennäköisesti ensin lattiakanaloihin, mutta erikoistumisen tarpeeseen luomu on hyvän kysyntäpotentiaalin vuoksi varmasti kiinnostava vaihtoehto”, sanoo Aura Lamminparras.
Nyt olisi taas tarvittu Ruokaviraston tietoa, mitä tapahtui tänä vuonna (2022). Alkuvuoden sopimuksista sillä on varmasti tieto, vaikea sanoa, onko tyhjillään olevista luomukanaloista.
***
Ehkä siinäkin Lamminparras meni aika uskaliaasti asioiden edelle, että vielä 2019 Luken prosentit olivat tällaiset:
Virikehäkkikanala 56,0
Lattiakanala 33,8
Ulkokanala 3,0
Luomukanala 7,2
Ja päivittäistavarakaupan suuret toimijat ovat ennenkaikkea sitoutuneet — myyntiin.
Mutta osoittaa jo lukuna, ettei kuluttajien "töniminen", ohjailu asiassa ole kovin tehokasta. Varsinkaan luomukulutuksen suuntaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=846.msg26164#msg26164). Niinpä Tanskassakin voi käydä niin, että nuo 7 tuottajaa pitävät osuutensa ainakin tuon siirtymäkauden ajan!
-
Eikö Atria tässä ...
Atria haluaa kaikki sikatilat antibioottivapaaseen tuotantoon kolmessa vuodessa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/68cad664-54bb-4718-8c2a-ce180be56b67)
... suosittele tiloilleen (painosta niitä siihen) siirtymistä eläinrääkkäyksen puolelle?
Eli sikojen kärsimykset parannettavissa olevien tautien kourissa ovat toisijaisia verrattuna niihin hyvin pieniin riskeihin, joita antibioottijäämistä sianlihassa voisi ihmiselle olla?
-
Ei hullumpi idea:
Hanhet pataan, sanoo maatalousministeri Kurvinen ‒ ympäristöministeri Kari ei kommentoi ely-keskuksen tekemiä tutkintapyyntöjä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/0ec09c37-1cd1-440b-aaf0-2ab15e354961)
Siitä on kyllä ristiriitaista tietoa, miltä valkoposkihanhi maistuu. ;D
Eiköhän se nyt mene läpi:
KANSANEDUSTAJA IHMETTELEE AMMUTTUJEN LINTUJEN HÄVITTÄMISTÄ: ”HANHET PATAAN” (https://www.ku.fi/artikkeli/4786875-kansanedustaja-ihmettelee-ammuttujen-lintujen-havittamista-hanhet-pataan)
Myllykoski uskoo, että valiokunnan mietinnön muunnuttua laiksi poikkeusluvalla ammutut hanhet voisivat pian päätyä pataan. Hän on itse jättänyt lakialoitteen luonnonsuojelulain muuttamiseksi niin, että poikkeusluvalla ammutun valkoposkihanhen ja merimetson haltuunotto ja hyödyntäminen ruokakäyttöön sallitaan. Aloitteen on allekirjoittanut 111 kansanedustajaa.
(lihav. HJ)
Sinänsä hassua, että tällaiseen kysymykseen tarvitaan eduskuntaa. Ministeriön tai alemmankin viranomaisen pitäisi riittää. Varsinkin kun ruokahävikin vähentäminen kuuluu jo Suomen virallisiin tavoitteisiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=129.msg27074#msg27074).
-
Todella teolliselta tuntuu, kuulostaa:
Korhosen navetassa on yli 600 lehmää ja siellä jyskyttää 12 lypsyrobottia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/15d56f3c-f94d-4d0a-886e-0d8842420022)
Satu ja Jarmo Korhosen maidontuotantotilalla on yhteensä 888 lehmäpaikkaa. Suomen suurimpiin lukeutuvan pihaton mittasuhteetkin ovat aivan omaa luokkaansa, sillä yksinomaan pituutta navetalla on 246 metriä.
Mutta onko paha juttu?
Vaikkeivät Korhoset takuulla tunne +600 lehmäänsä nimeltä?
-
Atrian mainoksessa selitetään asiaa:
Mitä antibioottivapaa kasvatus tarkoittaa? (https://www.keskipohjanmaa.fi/mainos/531274)
Miten possut sitten saadaan pysymään terveinä? Erinomaisella hoidolla, rehulla ja olosuhteilla. Possuilla on tarpeeksi tilaa ja virikkeitä, ne saavat elää oikeassa lämpötilassa eivätkä kärsi vedosta. Possuilla on myös jatkuvasti raikasta vettä tarjolla, ja niiden syömä rehu tulee Atrian omalta tehtaalta ja tuottajan omilta pelloilta, joka varmistaa sen laadun ja puhtauden. Erinomainen hygienia kaikin puolin on tärkeä tekijä possujen terveyden ylläpidossa.
Siis luvataan, että possut eivät sairastu mihinkään semmoiseen, joka vaatisi antibiootteja. Voiko sellaista luvata?
Entä, jos kumminkin jotain sattuu? Jos kelvoton (kesä)työntekijä tuo saappaissaan sikalaan taudin?
-
Näin varmasti on:
Hyvinvointilain tuoma kirurgisen kastraation kielto on sika-alalle iso muutos (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/6266038c-c747-4734-8722-f7d925278db1)
Lihataloissa asiaa on selvitetty jo pitkään, mutta kysymysmerkkejä on paljon.
Toivottavasti kysymyksiin löytyvät vastaukset. Muuta ei nyt osaa kuin toivoa. Aika rohkaisevia uutisia olemme kyllä edellä keinoista löytäneet.
-
Tässä saattaa todellakin olla aineksia vaikka mihin:
Nasevassa aineksia naudanlihan- ja maidontuotannon laatujärjestelmäksi – sertifiointi edistää tuotantoeläinten terveyttä ja ruokaturvallisuutta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/b3ed8699-7c27-4e5b-b29e-4d7bf96d7b8c)
Kansalliset kotieläintuotannon laatujärjestelmät ovat tärkeä osa eläinten hyvinvointia ja suomalaista ruokaketjua.
Mutta jo täällä perinteiseen tapaan on kysyttävä, miksi järjestelmien täytyy olla kansallisia. Miksei EU:n yhteisiä?
Kaikkeen eläintalouteen liittyvään tuntuu aina tarttuvan jokin protektionismi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg28646#msg28646). Kärjistäen voi kysyä, edellytetäänkö eläimiltä tuohon hyvinvointijärjestelmään pääsemiseksi, että ne ovat Suomen kansalaisia? 8)
-
Juttu on tehty Luomuliiton Luomupäivillä:
Luomutuotantoon siirtyminen tuotantoeläinten kohdalla on hidasta (https://yle.fi/a/74-20004422)
Mutta onko silti tällainen luomun ja eläinten hyvinvoinnin samaistaminen OK:
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin tilaa tulisi kohentaa. Hyvinvoinnin edistämisen esteenä on kuitenkin raha.
Luomutuotannon esteinä olevia kustannuksia aiheuttavat pykälät, joiden mukaan eläimille on oltava muun muassa enemmän tilaa, monipuolisempaa rehua ja ulospääsymahdollisuus. Tavallisessa tuotannossa näitä ei vaadita. Luomutuotantoon siirtyminen eläintiloilla on siksi hidasta, mutta sitä tapahtuu kuitenkin koko ajan.
– Luomu tarjoaa eläimille enemmän mahdollisuuksia voida hyvin, sanoo Eläinten hyvinvointikeskuksen EHK:n johtava asiantuntija Satu Raussi.
Eläimen hyvinvoinnin kokemusta ei kuitenkaan pystytä isommalla tilalla ja muilla resursseilla, kuten monipuolisella rehulla ja ulospääsyllä, takaamaan.
Lisäkustannukset eivät tuossa synny monipuolisemmasta rehusta, ei ei. Melkeinpä päinvastoin? Kun rehun on yksipuolisesti oltava kaikki luomua, hintaa tulee.
Muitakin vaihtoehtoja alkaa olla syntymässä. Eläinten hyvinvointikeskuksen täytyisi asiasta tietää.
***
Aasinsilta edelliseen puheenvuoroon:
luomutuotannon ehdot ovat kansainvälisiä. Se mahdollistaa myös globaalin myyntipuheen. Ennen niin, että luomu on ainoa viljelytapa, jossa kiinnitetään huomiota eläinten hyvinvointiin. Kansainvälisen maineen avulla jopa amerikkalaiset ja brasilialaiset eläintuotteet voivat saada "armon", jos kyse on luomulehmistä.
-
MT:
Eläinten hyvinvointilaki tuskin tulee voimaan suunnitellusti: Perustuslakivaliokunta ei ehtine antaa lausuntoaan uskonnollisesta teurastuksesta tänä vuonna (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/02a1a2a3-2ad5-4a95-867c-4ae22d6c4d07)
Eli juututtiin siihen yhteen sekuntiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg19926#msg19926)? Nyt saattoi olla kyse eduskuntakäsittelyjen yleisemmistä aikatauluongelmista.
-
Liian vähän on tästä luettavissa:
Hyvästit lääkitylle lihalle? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/905c5183-db78-4389-9cc1-00691b972f4e)
Antibioottien käyttö tuotantoeläimillä on romahtanut 10 vuodessa Euroopassa — näin Suomi pärjäsi vertailussa
Kaksi kolmasosaa Suomessa käytettävistä tuotantoeläinten antibiooteista on tarkoitettu yksilölääkintään.
Mistä on tuossa kehityksessä kyse? Koko EU:ssa antibiootteja käytetään vain lääkinnällisiin tarkoituksiin. Jos vähentämisestä tulee itsetarkoitus, niin siinä on tämä:
Siis luvataan, että possut eivät sairastu mihinkään semmoiseen, joka vaatisi antibiootteja. Voiko sellaista luvata?
Entä, jos kumminkin jotain sattuu? Jos kelvoton (kesä)työntekijä tuo saappaissaan sikalaan taudin?
-
Taistelu hanhiparvien kanssa jatkuu idässä: Uusia viljelykasveja, lisää rehualaa ja jopa karjasta luopumisia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/783f06d5-db1e-4008-8458-afa43df767c3)
Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa on eletty hanhiongelmien kanssa jo yli vuosikymmen. Pelloille laskeutuvat hanhiparvet vaikuttavat itäsuomalaisiin eläintiloihin monin tavoin.
Näkemyksemme asiasta nyt vain linkillä toistaen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg23063#msg23063).
Toisessa artikkelissaan MT on esiin tämänkin näkökulman:
Hoitamaton hanhiongelma heikentää huoltovarmuutta ‒ ”Ongelma laajenee koko ajan, eikä rajoitu pelkästään peltovahinkoihin” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/fb5e1043-cb09-4545-b7e8-910d25b5a721)
-
Suomalaiset eivät ole varsinaisia kyynisiä rikollisia mutta kyllä rikollisen välinpitämättömiä:
ETT:n Toppari antaisi sianlihan salakuljetusta yrittäville matkailijoille rangaistuksia – afrikkalaisen sikaruton riski koko ajan olemassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.761505)
Ruokakoira on havainnut Suomeen tulevien matkustajien mukana isojakin määriä sianlihaa, vaikka tuonti on kielletty.
Aino tekee upeaa virkamiesuraa:
Näitä tarkkaneniä ei juksata – ruokakoirat Aino ja Rico paljastivat 80 kiloa määräystenvastaisia lihatuotteita
Tehovalvonnassa käytetyt ruokakoirat pystyvät tunnistamaan liha- ja maitotuotteet niiden kaikissa muodoissa. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c4370f8a-9b30-4264-a546-9d393bb2147a)
Ja nuorempi kollegakin on jo mukana. Ne ansaitsevat varmasti lokoisat eläkepäivät jonkun tullimiehen lemmikkeinä. (Kyllä, näin on menetelty ainakin poliisien koirien osalta. Kun ne tulevat vanhoiksi, valtio maksaa niille eläkettä! Ts. ruokarahaa niiden isäntäväelle.)
-
Täältä (https://proluomu.fi/elainten-hyvinvointi-kiinnostaa-suomalaisia-luomusioilla-on-paremmat-mahdollisuudet-voida-hyvin/). Väite kyllä liioittelee, siihen määrään, että onko se valhe:
Luomussa eläimistä ei oteta samalla tavalla tehoja irti kuin tavanomaisessa tuotannossa, vaan luomueläimillä on mahdollisuus lajinmukaisempaan elämään”, kertoo Satu Raussi.
Kyllä luomusioilta yhtälailla tehot pois otetaan. Niiltäkin otetaan nirri pois. Niiltäkin noin 15-20 vuotta aiemmin (https://a-z-animals.com/blog/how-long-do-pigs-live/) kuin olisi muutoin tapahtunut, lajinmukaisesti eläen. Sellaiseen elämään ei kertakaikkiaan suoda niille mahdollisuutta.
Raussi yrittää kertoa meille, että tietyt käytännöt luomusikojen lyhyen elämän aikana ovat osatekijöitä, jotka vaikuttavat luomusianlihan korkeampaan hintaan. Mutta ei sitten kuitenkaan tohdi väittää, että ne olisivat todella korkean hinnan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg29099#msg29099) ainoa syy.
-
Outoa kauhistelua:
Onko tässä Kiinan brutaalein rakennus? 26-kerroksinen massiivinen sikateurastamo (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/43886d7e-6656-4309-9cb1-ab81a2e6eee2)
Maailman suurin yksittäinen sikatila on avattu Ezhoun kaupunkiin Kiinaan.
Pöytäänne tuleva joulukinkku on teurastetusta siasta. Luomukinkkukin. Teurastuspaikan mahdollinen pienuus ei tee toimenpidettä mitenkään hellemmäksi. – Eikö ole jopa päinvastoin: nuo Kiinan siat säästyvät stressaavilta kuljetuksilta?
PS 5.12.22: Eräs luomusikala mainostaa näin:
Hyvä fiilis
* ei teuraskuljetuksia, sikalasta teurastamoon n. 20 m kävelymatka
Tuo kiinalainen sikala voisi mainostaa, miten heillä tuohon toimitukseen siat pääsevät hissillä.
-
Sinänsä hassua, että tällaiseen kysymykseen tarvitaan eduskuntaa. Ministeriön tai alemmankin viranomaisen pitäisi riittää. Varsinkin kun ruokahävikin vähentäminen kuuluu jo Suomen virallisiin tavoitteisiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=129.msg27074#msg27074).
Jos MT:n tietoon on uskominen:
Valkoposkihanhien syöminen olisi voitu sallia, sillä lintudirektiivi ei sitä MMM:n virkamiehen mukaan estä – "Hävittämisvaatimus on kansallinen ratkaisu" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/a48a5d5a-8af0-575f-afd4-ef04a241bae6)
Yhdessä poikkeuslupahakemuksessa Varsinais-Suomen ely-keskukselta haettiin lupaa sekä hanhien ampumiseen että syömiseen, mutta lupa syömiseen evättiin.
Niin, sen epäämisen teki kyllä alempi viranomainen.
-
Ollaanko tähän valmiita sen yhden sekuntin takia?
”Oltaisiin ainoa porukka Suomessa, joka ei saisi syödä kotimaista lihaa”‒ eläinten hyvinvointilain vaatimukset lopettaisivat kosher-lihan tuotannon Suomessa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/d9ccbc38-2e3f-4d41-ad7a-5ab1f4ea128b)
Helsingin juutalaisen seurakunnan lisäksi kosher-lihaa tuo Suomeen 3–4 yritystä. Eläinten hyvinvointilakiesityksen käsittely on vireillä eduskunnan kolmessa valiokunnassa.
Vai olisiko jo kypsymässä ajatus, että antaa olla? Tuon pikkujutun. Mutta eräille poliittisille tahoille se näyttäytyi vielä tammikuussa 2021 näin valtavana:
Uskonnon oikeuttamaa eläinrääkkäystä – Purra: Rituaaliteurastus lopetettava (https://www.suomenuutiset.fi/uskonnon-oikeuttamaa-elainraakkaysta-purra-rituaaliteurastus-lopetettava/)
No, on ollut kohta pari vuotta aikaa puntaroida kysymystä.
-
Sudenkin kannattaisi hetki miettiä, minkä kimppuun käy:
Wolf that killed von der Leyen’s pony to be shot (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/wolf-that-killed-von-der-leyens-pony-to-be-shot/)
The German region of Hannover has issued an official shooting permit for a wolf that killed one of the ponies of European Commission president Ursula von der Leyen, who said earlier that the EU executive will reevaluate wolves’ protected status.
-
Oheishaittoja tai -riskejä:
Viljelijät pelkäävät, että hanhille perustetuista lintupelloista muodostuu riski ‒ peltojen sijoittelun tulee olla suunnitelmallista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e07b3c24-8d92-4d32-814b-5bf1823bd433)
Lintupeltoja pitäisi markkinoida nimenomaan ei-aktiivisille viljelijöille. Aktiiviviljelijöiden on vaalittava jokaista kortta, jotta eläimet saavat rehunsa.
Linnuista, joita kohdellaan kuin piispaa pappilassa. Vaikka ne ansaitsisivat sen kohtelun kuin vanhojen vitsien mukaan lähetyssaarnaajat Afrikan viidakoissa: tulla syödyiksi. 8)
-
Tämä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg22496#msg22496) on nyt otettu käyttöön Suomessakin:
Uusi kanalinja tuottaa vain kananpoikia, ei lainkaan kukkopoikasia
Urospuolisten alkoiden kehitys munassa pysähtyy alkuunsa. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/58d6c097-3c41-40b3-a81e-1e3497d67bb9)
-
Nyt se sitten tulee:
Eläinten hyvinvointikorvaus (https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/elaintuet/elainten-hyvinvointikorvaus/)
Eläinten hyvinvointikorvausta maksetaan eläinten hyvinvointia parantavista toimenpiteistä, jotka ylittävät lakisääteiset vaatimukset. Voit valita maatilallesi sopivia toimenpiteitä.
Korvausta maksetaan koko maassa naudoista, sioista, lampaista ja vuohista sekä siipikarjasta (munivat kanat, broilerit ja kalkkunat).
Enää pitää nähdä se, miten tuo näkyy sitten kaupan tiskillä. Mutta luomun yksi myyntivaltti (tai keppihevonen) tuossa saattoi mennä.
-
Hyvä kysymys:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·22. jouluk.
Tanskassa torjuttiin #lintuinfluenssa luomuankoista (laiduntavat) Naust Robotics linnunpelätin dronepalvelun avulla. Tämä voisi toimia Suomessa #valkoposkihanhi karkoitusmenetelmänä?
https://landbrugsavisen.dk/skr%C3%A6mmedrone-holdt-fugleinfluenza-p%C3%A5-afstand-af-%C3%B8kologiske-jule%C3%A6nder
Tai hyvä idea.
Voisi niitä käyttää tietysti myös samaan kuin tanskalaiset.
-
Tämä oikeastaan viheliäinen ratkaisu...
Teuraalta pelastetut possut ihastuttavat, vaikka kinkku maistuu joulupöydässä – eläinfilosofi näkee ristiriidan suomalaisten suhtautumisessa (https://yle.fi/a/74-20009858)
... tästä näkökulmasta:
On valinta, mitä eläimiä kohtelee hyvin (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=252) (2012)
Siitä, että ihminen ja hänen kotieläimensä muodostavat maailman (eläin)luonnosta valtavan osan. Ihmisen eläinproteiinin tarve perustelee sitä jossain määrin. Tuossa YLE:n uutisen kertomassa tapauksessa ei sitäkään. Sika ei lajina ole lisäksi mitenkään uhanalainen.
Täällähän on... maisteltu sitäkin optiota, että myös lemmikkikoirat pitäisi lopuksi syödä.
-
Tällainenkin näkökulma asiaan voi olla (lihav. HJ):
Parsinavetta osoittautui kriisivarmaksi ratkaisuksi – ”hyvin energiatehokas nykynavettoihin verrattuna” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/31b85497-254f-4376-88e5-715244490925)
”Robottinavetta on nykypäivää, mutta energiasyöppö se on.”
-
Tämä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg22496#msg22496) on nyt otettu käyttöön Suomessakin:
Uusi kanalinja tuottaa vain kananpoikia, ei lainkaan kukkopoikasia
Urospuolisten alkoiden kehitys munassa pysähtyy alkuunsa. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/58d6c097-3c41-40b3-a81e-1e3497d67bb9)
Joitakin lisäyksityiskohtia MT:n uutiseen:
Gene-edited hens may end the culling of day-old male chicks (https://www.poultryworld.net/poultry/genetics/gene-edited-hens-may-end-the-culling-of-day-old-male-chicks/)
Tähän viimeiseen kysymykseen tiedämme nyt osittain vastauksen:
Eli täällä 3 vuotta sitten mainitusta saksalaisesta keksinnöstä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg12959#msg12959) on kyse. Poikamunat erotellaan ja jätetään hautomatta. Inhottavasti tulkiten ne abortoidaan. 8)
Hinta ei tuossa kyllä kauhistuta. Varsinkin kun muistamme, miten juuri kananmunissa kuluttajat ovat olleet valmiita maksamaan luomumunista kaksin- tai kolminkertaisen hinnan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg20057#msg20057).
Erilliskysymys, johon en tiedä vastausta: kelpaako tuo ratkaisu luomuväelle? Aika "luonnotonta" tekniikkaa kun siinä käytetään?
Koska tuossa israelilaisessa keksinnössä käytetään geenitekniikkaa, se ei ainakaan luomuväelle kelpaa. Sitä on vielä vaikea sanoa, kelpaako se EU:lle (ja kuluttajille). Jos saksalaisen menetelmän käyttö on niin halpaa kuin ilmoitetaan (1 sentti per 6 munan paketti), tuo uusi menetelmä ei oikeastaan tuo lisäarvoa.
-
Kuten sanottu, on valinta, mitä eläimiä kohtelee hyvin (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=252):
Pandat jäivät sittenkin ilman miljooniaan ja ne saatetaan jopa palauttaa Kiinaan – ministeriö kritisoi rajusti Ähtäriä (https://yle.fi/a/74-20014719)
Isopanda on käsittääkseni aidosti uhanalainen. Mutta sellaisia lajeja on Suomessakin. Niiden suojeluun varatun rahan nipistämisestä, ja sen aiheuttamasta kritiikistä oli lopulta kyse. Vaikka tuo hurja vuokra pandoista tiettävästi kyllä menee Kiinassa luonnonvaraisten pandojen suojeluun.
-
Sillä teurastustavat eroavat toisistaan nykyisin Suomessa näin:
- normaalissa teurastuksessa ammutaan tainnutuspiikki ja sekunnin sisällä eläimen kurkku viilletään auki
- kosher- ja halal -teurastuksesta eläimen kurkku viilletään auki ja sekunnin sisällä ammutaan tainnutuspiikki
Muita uskonnollisia teurastuksia ei tietääkseni ole. Se, mitä teurastukseen osallistuvat uskonnolliset toimihenkilöt siinä yhteydessä mumisevat, ei vaikuta eläimen hyvinvointiin. Ja jos sen kuunteleminen on kärsimys mukana olevalle ammattiteurastajalle, on se sellaisena hyvin vähäinen.
Erittäin vähäinen on tuon nyt noin "jumittavan" asian merkitys tuossa kokonaisuudistuksessakin.
Vähän surullista, että tuon pikkuasian ympärillä jaksetaan kiistelyä jatkaa:
Yhdysvaltojen suurlähetystö kiinnostui eläinten teurastamista koskevasta lakihankkeesta – taustalla Suomen Nato-prosessi (https://www.is.fi/politiikka/art-2000009395937.html)
Epätarkkaa siinä tämäkin:
Koraaniin perustuvassa halal-teurastuksessa eläin ei kuole vielä tainnutuksen yhteydessä, vaan kuoleman aiheuttaa vasta tainnutusta seuraava verenlasku.
Täältä (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/330007) vielä tämä selvennys normaalista teurastuksesta:
Sydämen pumppaus tehostaa veren poistumista ruhosta. Tämän vuoksi elintarvikehygienian kannalta kannattaa pyrkiä siihen, että sydän ei pysähdy heti tainnutuksessa ja verenlasku aloitetaan nopeasti tainnutuksen jälkeen. Eläimen tajunta ei saa palautua tainnutuksen jälkeen, joten myös siksi verenlaskun on tapahduttava nopeasti.
Vähän koomistakin, että kuvituskuvassa urjalalaisesta teurastamosta oli sikoja.
Pienellä asioihin perehtymisellä toimittaja olisi saanut tietää, että niitä varmasti ei tulla teurastamaan kosher- tai halal -teurastuksella.
-
Näin asia kuitenkin meni järkevästi:
Eläinten hyvinvointilaki pääsee viimein etenemään – uskonnollista teurastusta koskevaan kohtaan ei tule aiottua tiukennusta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d4a957e0-1b87-47f5-954b-57ce6b259673)
Vaikka viimeiseen asti – nyt kielikuva todella sopii kohdalleen – kärpäsestä yritettiin tehdä härkästä:
Perussuomalaisilta viisi vaatimusta rituaaliteurastuksen kitkemiseksi: Eläinten teurastaminen rääkkäämällä on lopetettava (https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisilta-viisi-vaatimusta-rituaaliteurastuksen-kitkemiseksi-elainten-teurastaminen-raakkaamalla-on-lopetettava/)
Tai järkevästi ja järkevästi. Eivät uskonnolliset asiat koskaan järkeen perustu, mutta tuo kysymys ei todellakaan ollut sen arvoinen, että siitä numeroa tehtiin.
Nämä muutokset taisivat tuossa hässäkässä mennä ihan varkain läpi:
Lakiesityksen keskeiset uudistukset ovat seuraavat:
Uusia parsinavettoja ei saa enää rakentaa. Linjaus on, että investointitukea myönnetään vain sellaisten pihattojen rakentamiseen, joiden yhteydessä on laidun tai jaloittelutarha.
Uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kielletään.
Porsaiden kirurginen kastraatio eli kivesten poisto ja siemenjohtimien katkaisu kielletään 12 vuoden siirtymäajalla.
Heti lain tultua voimaan kastraation yhteydessä on käytettävä kipulääkitystä. Lisäksi paikallispuudutuksen käyttöä edellytetään neljän vuoden kuluttua lain voimaan tulosta.
Emakoiden tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovutaan 12 vuoden siirtymäajalla.
-
Outoa kauhistelua:
Onko tässä Kiinan brutaalein rakennus? 26-kerroksinen massiivinen sikateurastamo (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/43886d7e-6656-4309-9cb1-ab81a2e6eee2)
Maailman suurin yksittäinen sikatila on avattu Ezhoun kaupunkiin Kiinaan.
Pöytäänne tuleva joulukinkku on teurastetusta siasta. Luomukinkkukin.
– klips –
Tuo kiinalainen sikala voisi mainostaa, miten heillä tuohon toimitukseen siat pääsevät hissillä.
Tämän A. Ylhäisen välittämän twiitin videolinkistä saa ehkä vielä paremman käsityksen järjestelyn massiivisuudesta:
Zhang Meifang张美芳
@CGMeifangZhang
China government official
Profitable high tech farm:
$4 billion RMB to build a 26 story building to raise 600,000+ pigs
https://twitter.com/CGMeifangZhang/status/1626700402707116032
Mutta erittäin harvalle on lopulta merkitystä sillä, että syötävän joulukinkun suloinen possu tunnettiin nimeltä.
-
Nyt se on maalissa:
Eduskunta hyväksyi pitkään valmistellun eläinten hyvinvointilain (https://mmm.fi/-/eduskunta-hyvaksyi-pitkaan-valmistellun-elainten-hyvinvointilain)
Monessa asiassa pitkä siirtymäaika. Näin se jatkuu:
Eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistamista jatketaan asetustasoisten säädösten valmistelulla. Muun muassa eläinten jalostuksesta ja eläimille tehtävistä toimenpiteistä on tarkoitus antaa tarkempia säännöksiä uusilla asetuksilla. Lisäksi jatkossa uudistetaan voimassa olevia eri eläinlajien pitoa ja erilaisia eläimillä harjoitettavia toimintoja koskevia valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksia.
Paljon odotuksista toteutuu ilmeisesti vasta asetusten myötä. Missä on mm. "hyvinvointimerkki"?
Mutta se rituaaliteurastusjuttu, "sekunti", saatiin luultavasti nyt lopullisesti pois agendalta. Se on hyvä juttu.
-
MT:n pääkirjoituksen mukaan tämä asia etenee jo:
Korvaukset kirittävät parempaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/499ca3d5-f352-47be-9a15-2ec636f1a2ba)
Eläinten hyvinvointikorvaukseen sitoutui tänä vuonna yli 5 300 suomalaista kotieläintilaa. Hyvinvointikorvausta maksetaan kustannuksista tai lisätyöstä, joita aiheuttavat tuotantoeläinten hyvinvointia edistävät, lain vaatiman tason ylittävät toimenpiteet. Ruokaviraston asiantuntija Timo Keskinen kertoo tämän lehden haastattelussa (s. 9), että esimerkiksi moni emakkotila on hyödyntänyt hyvinvointikorvausta täyttääkseen jo nyt sellaiset vaatimukset, joita uusi eläinten hyvinvointilaki vaatii vasta 12 vuoden siirtymäajan jälkeen. Korvauksen avulla tilat pystyvät kattamaan siirtymävaiheen kustannuksia.
Mutta ehkä odottelen juuri ja vielä sitä, että kaupassa olisi hyvinvointilihaa -munia tai -maitoa?
-
Tässä tällainen tieto:
Tuotannon vastuullisuus näkyy yhä enemmän euroina tuottajan kukkarossa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/325f7237-5502-4cc2-82f7-57909a59dae6)
Toukokuusta alkaen tilat voivat saada hintalisää lehmien laiduntamisesta ja ulkoilusta, luonnon monimuotoisuutta tukevasta viljelystä ja tilan hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävästä työstä.
(lihav. HJ)
Mutta sinä oli tämäkin. Joka ei yhtään viittaa luomuviljelyyn:
Arlan kestävän kehityksen kannustimissa korostuvat muun muassa ruokinnan tehokkuus ja lannoitteiden ja pellon käyttöön liittyvät ratkaisut. Kilpeläinen toteaa, että kriteerit palkitsevat tehokkaasta tuotannosta. Hyvä sato sitoo parhaiten hiiltä ja korkea maitotuotos antaa parhaan vastineen rehulle.
Olisiko asia sillä tavalla vaiheessa, että enää puuttuu myyvä nimi?
Hyvin-tuote? "Hyvin on niillä olot!" Juu, olen tietoinen, että tuo on lähellä plagiaattia! ;D
-
Täältä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/80217ecb-119f-4917-9d6b-f0d09620f30a) löytyi nyt (ensimmäisen kerran Suomessa?) tämä kannanotto (lihav. HJ):
”Ruuan alkuperämerkintöjä tulee yhä selkiyttää ja alkuperämerkintävaatimuksia laajentaa. Tarvitaan vähintään EU-tasoinen hyvinvointimerkintä eläinperäisiin elintarvikkeisiin.”
-
Olisiko tässäkin askel toivomaamme suuntaan:
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·2t
Tanskan myydyin maito on Arla 24 - nyt sen ehdot tiukkenevat entisestään. Siinä on otettu huomioon erityisesti eläinten hyvinvointi, ja maito toimitetaan 24 tunnissa tilalta kauppaan.
(lihav. HJ)
Konceptmælk skal have mere værdi: Arla skærper bæredygtighedskrav
Arla skærper nu kravene til konceptmælken Arla24. Andelshaverne skal forny deres kontrakt og levere mere bæredygtighed fra slutningen af maj. (https://landbrugsavisen.dk/kv%C3%A6g/konceptm%C3%A6lk-skal-have-mere-v%C3%A6rdi-arla-sk%C3%A6rper-b%C3%A6redygtighedskrav)
PS. 14. 03.23: Tuossa lyhyessä luettavissa olevassa pätkässä ei tule esille, että kyseessä olisi luomumaito. Varmaankin tässä on kuvattu tuo "käsitemaito":
Arla släpper specialmjölk (https://www.food-supply.se/article/view/676971/arla_slapper_specialmjolk)
Lanseringen planeras till andra kvartalet 2020.
[..]
Kommande vår lanserar Arla en ny typ av mjölk som ska vara ett segment mellan den konventionella och den ekologiska mjölken. Produkten har ännu inte fått något slutgiltigt namn utan går för tillfället under benämningen ”specialmjölk”. Det skriver tidningen Land Lantbruk.
[..]
Satsningen kommer inledningsvis att göras i Sverige och Danmark och den nya mjölken ställer högre krav på djurhållningen eftersom alla djur i besättningen ska gå lösa. Ytterligare ett krav är minst sex kvadratmeter yta per ko, inga helplatsboxar samt att underlaget ska bestå av torrt och mjukt strö. Totalt finns 14 konkreta krav.
-
Näin se näyttää nyt toteutuvan:
Kauan väännetty eläinten hyvinvointimerkintä toteutuu viimein – kun hanke ei johtanut tulokseen, yksityiset tarttuivat toimeen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/6264aa07-bc51-4ac4-a0ec-246f385b31b3)
Maaliskuussa 2022 maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.)piti hankkeen ohjausryhmälle palaverin, jossa hän kannusti jatkokeskusteluihin hyvinvointimerkistä. ”Meidän yhteistyöryhmämme totesi siinä vaiheessa, että melkein kymmenen vuotta keskustelua riittää, nyt on aika toimille.”
Walleniuksen johdolla joukko hyvinvointialan asiantuntijoita perusti Finwelfare Oy:n, joka tänään julkistaa Elvi-hyvinvointimerkinnän. Aluksi se nähdään ainakin Lidlin Ilona-maidoissa ja Arlan*) tietyissä maitotuotteissa
Hyvä tavallaan, että toteutuu. Huonoa, että kirjavuus merkeissä EU:ssa tuonkin kautta lisääntyy. – Hyvin äkkiä tuollaista suomalaista hyvinvointimerkkiä saatetaan käyttää protektionistisiin tarkoituksiin. Sellaisessa vähän miedommassa merkityksessä, että suositaan ja kehotetaan suosimaan tuolla suomalaisella merkillä varustettuja tuotteita.
Mutta tämä on hyvää:
Tieteellinen pohja Elvi-merkkiin tulee auditoinneista, jotka tehdään kansainvälisen WelfareQuality-järjestelmän avulla. Siinä havainnoidaan enemmän eläintä itseään kuin esimerkiksi karsinakokoa tai lattiamateriaalia.
Apuna käytetään myös nautatilojen seurantajärjestelmä Nasevaa. Lisäksi Elvissä on omia lisäkriteerejä.
Jos näin jatkossa tapahtuu...
Elvi-merkkiä hakee jalostava yritys. Asiakas voi olla esimerkiksi meijeri tai lihatalo tai esimerkiksi tuottajien organisaatio kuten Pihvikarjaliitto.
... ei sitten pidä hyväksyä sitä, jos Luomuliitto hakee merkkiä kaikille jäsenilleen! Tai hakea tietysti voi, mutta sitä ei pidä automaattisesti hyväksyä. Tuossa kun ei kriteereissä mainita luomurehusta mitään.
____
*) olisiko siis kuitenkin olemassa jokin kytkentä edellisessä puheenvuorossa mainittuun tapaukseen?
-
Tålläinenkin vielä tulee kuvioon mukaan:
Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmään kehitetään uutta nautojen hyvinvoinnin mittausmenetelmää (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/692b0168-2b29-4a8c-884a-6bebdb5e7578)
"Mutu" -menetelmä korvautuu tuolla?
”Eläinten hyvinvoinnista saadaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa, ja haluamme hyödyntää tätä Nasevan kehityksessä.”
-
Toisinajattelua:
HKScanin toimitusjohtaja kritisoi eläinten hyvinvointilakia: Porsaiden kastrointia koskeva kielto peruttava – "Toivottavasti seuraava hallitus kumoaa sen" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/0f676d02-efbe-472d-ae04-4b304b92e886)
Tuosta ei selviä, miksei kemiallinen kastraatio (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg25096#msg25096) toimisi. Onko tuossa kyse tästä linkissäni mainitusta:
Rokotteella kastroidun sian liha ei kelpaa kiinalaisille, arvioivat lihanviejämaat.
Myöskään ei oikeastaan selviä, miten Suomi voisi asiassa toimia omalla linjallaan: sikäli kuinka ole käsittänyt, tuo kemiallinen tms. kastraatio on tulossa koko EU:hun.
-
Saksassa on syntynyt tällainen:
Saksalainen kauppajätti laittaa eläinten hyvinvoinnista kertovan merkin maitopurkkeihin
QMilch-ohjelmassa mukana olevia maitotiloja valvotaan säännöllisesti. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8f171300-30a0-41df-b14e-4cad9b00586b)
Niinpä kirjavuus yhä lisääntyy (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg31923#msg31923).
-
Kun nyt päästiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg31656#msg31656) halal- ja kosherteurastuksen taivastelusta, tätä ei olisi tähän enää kaivattu:
”Kristityn on parempi olla syömättä lihaa”, julistaa pastori Kari Kuula – kirkolla ei ole virallisia ohjeita lihankulutukseen tai tuotantoon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/f152711d-652b-4c1b-bcf7-fdbc6d635cd6)
Nykyiset tuotanto-olosuhteet antavat aihetta muun muassa eläinten kärsimykselle ja kivulle, toteaa Kari Kuula Kirkon ja tutkimuksen tutkimusjulkaisussa.
Tämä mielikuva näyttää yhä olevan käytössä ja tehoavan (lihav. HJ):
Kuula myöntää, että on olemassa eettisesti tuotettua lihaa, mutta iso osa lihasta tulee melko tehdasmaisista olosuhteista.
Vrt. vaikka tähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg29798#msg29798).
-
Vielä tiukemmaksi uhkaa mennä:
Villisioissa todettu afrikkalainen sikarutto pysäyttäisi tuotantosikojen siirrot vähintään kahdeksi viikoksi – uusi asetus torjuu tautia kaikin voimin
Maa- ja metsätalousministeriö antoi keskiviikkona 29.3. asetukseen a-luokan eläintautien vastustamisesta. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/bb100d50-3c0f-4eec-949b-dc328d591c68)
Mitäpä tuohon sanoisi? Sikamaista, mutta minkäs teet. Eli mitä muuta voisi tehdä. Kun rokotetta ei kuulu.
-
Tässä asiassa Pro Luomu yksinkertaisesti hämää, ja tietää sen:
Luomulammas on laitumella tärkeässä työssä (https://proluomu.fi/luomulammas-on-laitumella-tarkeassa-tyossa/)
Laidunnus on lampaille lajityypillinen tapa syödä, mutta myös tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Luomussa laidunnus kuuluu tuotantoehtoihin. Noin neljännes Suomen lammastuotannosta on luomua.
Koska luultavaa ellei jopa melko varmaa on, että tuosta 3/4:stä myös aika lailla 100% laiduntaa. Ainoa ero on siis, mitä on noihin luomuehtoihin kirjoitettu:
Usein tavanomaisetkin lampaat laiduntavat, mutta luomutuotannossa se on pakollista.
Se siis tekstissä myönnetäänkin. Lisäksi asiaan on juuri tullut mukaan eläinten hyvinvointimerkki (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg31923#msg31923).
Luomulampaasta lisää täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg32190#msg32190).
-
Luomueläimet joutuvat kärsimään luomuehtojen vuoksi:
https://www.hamk.fi/2023/opinnaytetyo-luomutuotanto-rajoittaa-lypsykarjan-kipulaakitsemista/
Opinnäytetyö: Luomutuotanto rajoittaa lypsykarjan kipulääkitsemistä
07.03.2023 07:00
Luonnonmukaisessa tuotannossa eläinten lääkitseminen tapahtuu luomutuotantoehtoja noudattaen. Luomutilallisilla on kynnys kipulääkitä eläintä sallittujen hoitokertojen rajoituksen takia. Myös varoajat vaikuttavat kipulääkkeen valintaan ja kipulääkitykseen, toteaa Jenna Vaha Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutuksen opinnäytetyössään.
Tässä opinnäytteen koko teksti:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/790406/Vaha_Jenna.pdf?sequence=2&isAllowed=y
-
Melko varmaa on, ettei Pro Luomu tai Luomuliitto uutisoi em. opinnäytetyöstä. Ottaisiko eläinasiainvaltuutettu asian esille? Sillä sillalla tähän seuraavaan.
Ristiriitoja, epäluuloja:
Neuvottelukunta haluaisi pysyvän eläinasiavaltuutetun, tuottajien edustajat eivät: ”Kotieläintuottajat kokevat, ettei heidän viestiään ole kuultu” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d1a5c894-3a5f-4c8e-84c5-c5f56f155f48)
”Eläinsuojeluasiamies nähdään vahvasti vain eläinsuojelujärjestöjen työkaluna”, eriävässä mielipiteessä todetaan.
[..]
Tuottajia edustavat järjestöt toteavat, etteivät kannata eläinasiavaltuutetun viran vakinaistamista. ”Perusteluina neuvottelukunnallekin esiin tuomamme asiat liittyen eläinsuojeluasiamiehen eri sidosryhmien kanssa käymän vuoropuhelun yksipuolisuuteen ja epäilyyn asiamiehen riippumattomuudesta.”
-
Ehdotan, pj. Jokipii kantelee luomueläinten huonosta kivunlievityksestä tuon opinnäytetyön tietojen perusteella Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnalle ja eläinsuojeluasiamies Saara Kupsalalle ja vaatii toimenpiteitä asian vuoksi.
-
Kaikenlaisia hankaluuksia:
Harkinnassa kesäkanoja? Tiesitkö, että munien lahjoittaminen naapureille voi olla kiellettyä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ce948905-8e4d-42a3-bc08-a1bc5b51bda7)
Kesä- ja harrastekanat ovat mukavia, mutta niiden pitoon liittyy erilaisia vaatimuksia. Valvontaeläinlääkäri Laura Sedrikin mukaan jopa munien lahjoittaminen naapurille on kielletty, ellei kananpitäjä kuulu salmonellavalvontaohjelmaan.
Vielä vähän olisi tarvinnut juttuun lisärohkeutta: parempi unohtaa koko juttu! Ottakaa ympärivuotinen kissa! Ja ostakaa sille kissanruokaa samalla kun ostatte itsellenne (ja vaikka naapurillennekin) munia läheisestä kaupasta.
Tähän tietoon rinnalle toinen:
Sedrikin mukaan salmonellaohjelma vaatii, että esimerkiksi alle viidenkymmenen kanan kanalassa omavalvontanäytteenotto on kerran vuodessa ja eläinlääkärin terveysvalvontatarkastus kolmen vuoden välein.
”Salmonellavalvontakäynti kustantaa 150 euroa, jonka päälle tulevat laboratoriokulut.”
Se, että 150 eurolla saa S-kaupasta vapaan munia 41 kiloa. Noin 700 kananmunaa.
PS. Jarrumies! Toimin edellisen ehdotuksesi mukaisesti. Siellä kantelu nyt odottaa pyhien yli. Kuten tiedätkin, jos olet vilkaissut sähköpostilaatikkoasi.
-
Näin kyllä mailin heti samana päivänä, kun lähetit.
Saa nähdä tekeekö eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala muuta kuin merkitsee asian tiedoksi.
Hän voisi kyllä tehdä ehdotuksia halutessaan. Eipä hänellä juuri muita valtuuksia olekaan:
https://www.elainsuojeluasiamies.fi/elainsuojeluasiamies/
***
Homeopatiaakaan kukaan virkamies ei ole uskaltanut kyseenalaistaa eläinlääkinnässä. Homeopatia mainitaan asetuksessa neljä neljä kertaa.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä
https://mmm.fi/documents/1410837/1817140/Laakkeiden_luovutus_.pdf/a7ff23f1-83f0-4a3e-9bf5-51babbfc837a
Ja EU:n luomusäännöksissä homeopatia on yhä ensisijaista:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/848,
annettu 30 päivänä toukokuuta 2018,
luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja
neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32018R0848&from=FI
Otteita tuosta asetuksesta:
1.5.2.2 Tautien hoitoon on ryhdyttävä välittömästi eläimen kärsimyksen estämiseksi. Kemiallisesti syntetisoituja allopaattisia eläinlääkkeitä, myös antibiootteja, voidaan käyttää tarvittaessa tiukoin edellytyksin eläinlääkärin vastuulla, jos fytoterapeuttisten, homeopaattisten ja muiden tuotteiden käyttö ei tule kyseeseen. Erityisesti on
määriteltävä rajoituksia hoitokertojen ja varoaikojen osalta.
1.5.2.3 Kemiallisesti syntetisoitujen allopaattisten eläinlääkkeiden, antibiootit mukaan lukien, sijasta on mieluummin
käytettävä kivennäisperäisiä rehuaineita, joiden käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa on sallittu 24 artiklan
nojalla, ja ravitsemuksellisia lisäaineita, joiden käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa on sallittu 24 artiklan
nojalla, sekä fytoterapeuttisia ja homeopaattisia tuotteita edellyttäen, että niillä on todellista terapeuttista
vaikutusta kyseisen eläinlajin kohdalla ja hoitoa vaativan tilan kannalta.
3.1.4.2 Eläinlääkinnällinen hoito
Eläinlääkinnälliseen hoitoon sovelletaan seuraavia sääntöjä:
a) tautien hoitoon on ryhdyttävä välittömästi eläimen kärsimyksen estämiseksi; kemiallisesti syntetisoituja
allopaattisia eläinlääkkeitä, myös antibiootteja, voidaan käyttää tarvittaessa ja tiukoin edellytyksin eläinlääkärin vastuulla, jos fytoterapeuttisten, homeopaattisten ja muiden tuotteiden käyttö ei tule kyseeseen.
Tapauksen mukaan on määriteltävä rajoituksia hoitokertojen ja varoaikojen osalta;
c) jos 3.1.4.1 kohdassa tarkoitetuista eläinten terveyden varmistamiseksi toteutetuista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta ilmenee jokin terveysongelma, voidaan käyttää eläinlääkinnällisiä hoitoja seuraavassa
etusijajärjestyksessä:
i) kasvi-, eläin- tai mineraaliperäiset aineet homeopaattisessa laimennoksessa;
ii) ilman anesteettista vaikutusta olevat kasvit ja niiden uutteet; ja
iii) hivenaineet, metallit, luonnolliset immunostimulantit tai hyväksytyt probiootit;
d) lääkehoitojen käyttö rajoitetaan kahteen hoitokertaan vuodessa lukuun ottamatta rokotteita ja pakollisia
taudinhävittämisohjelmia. Vesiviljelyeläimiin, joiden tuotantojakso on alle vuoden pituinen, sovelletaan
kuitenkin vain yhtä lääkehoitokertaa. Jos mainitut lääkehoitojen rajoitukset ylitetään, näin käsiteltyjä vesiviljelyeläimiä ei voi markkinoida luonnonmukaisina tuotteina;
-
Tällaisetkin kommellukset pystyy vältämään kun ei ota kesäkanaa:
Kaarinan tarina on esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun kesäkanan kohdalla kaikki menee järjestelmällisesti pieleen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/5fb45dbe-0d4f-41ee-9913-571927b0ca4f)
-
On selvtetty ja selvitetään:
Vastuullisen ruoantuotannon mittareita selvitetty – ”Eläinten hyvinvoinnin mittareiden valitsemiseksi tarvitaan yhteistä keskustelua” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c32dccb9-912d-4071-bcac-d2c640096727)
Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti yhdessä elintarvikealan yritysten kanssa, millaisilla kriteereillä vastuullisuutta voidaan edistää ja miten sitä voidaan mitata.
Kuvatekstistä:
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin mittareiden luominen ei ole helppoa. Kuva: Rami Marjamäki
Selvityksessä oli mukana muitakin asioita. Niinkuin tietysti täytyi olla.
-
Tämä...
Tämä oikeastaan viheliäinen ratkaisu...
Teuraalta pelastetut possut ihastuttavat, vaikka kinkku maistuu joulupöydässä – eläinfilosofi näkee ristiriidan suomalaisten suhtautumisessa (https://yle.fi/a/74-20009858)
... tästä näkökulmasta:
On valinta, mitä eläimiä kohtelee hyvin (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=252) (2012)
Siitä, että ihminen ja hänen kotieläimensä muodostavat maailman (eläin)luonnosta valtavan osan. Ihmisen eläinproteiinin tarve perustelee sitä jossain määrin. Tuossa YLE:n uutisen kertomassa tapauksessa ei sitäkään. Sika ei lajina ole lisäksi mitenkään uhanalainen.
Täällähän on... maisteltu sitäkin optiota, että myös lemmikkikoirat pitäisi lopuksi syödä.
... yhtenä kuvana, ja vielä täsmentäen:
Miguel Clavero
@Chikichanka
The global biomass of domestic cat doubles that of all terrestrial carnivores combined (wolves, tigers, otters, foxes... ALL!!!)
I knew about crazy livestock figures, but this is shocking. And dog numbers are 10 times larger
https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.2204892120
https://twitter.com/Chikichanka/status/1651829311970631680/photo/1
Siis: ihmisten viihde-eläinten yhteinen massa on tuo. Kissat ja koirat eivät enää kaupungistuneessa maailmassa ole hyötyeläimiä. Jokin huumekoira tai muu poliisikoira tietysti on poikkeus, jos etsimällä etsitään.
Onko tämä Animalian (https://animalia.fi/) väite lopulta ihan rehellinen (lihav. HJ):
Jokainen eläin ansaitsee apua
Hyvin erilaiset eläimet tarvitsevat apuamme: tuotantoeläimet, lemmikkieläimet, kalat, muut luonnonvaraiset eläimet, sirkusten ja delfinaarioiden eläimet. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Yhden eläimen auttaminen ei ole toisilta pois, joten on tärkeää, että kaikki eläimet löytävät puolestapuhujansa.
-
Ei Animalian, mutta sen hengen mukaista toimintaa:
Maatilaa etsiessä ehtona oli vain sen sopivuus hevosille ‒ nyt suojakodissa on viitisenkymmentä eläintä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/d045abc6-dab6-4d10-8163-a29c29c18a4e)
Jenni Kauppila ja Petri Paakkari vuokrasivat pienen maatilan ja perustivat tiluksille eläinten suojakodin. Isäntäparin tavoitteena on antaa arvokas loppuelämä kaikenkarvaisille eläimille ikään, kokoon tai arjen arpeihin katsomatta.
Tilaajalle
-
Poimitaan tästä myönteinen tieto:
MEPs question Commission’s timeline to adopt new animal welfare rules (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/meps-question-commissions-timeline-to-adopt-new-animal-welfare-rules/)
Green and centre-right EU lawmakers raised concerns – for opposing reasons – on whether the animal welfare rules revision will be presented before this legislative mandate ends, while the EU executive stressed it is still planned for this year.
Sehän on se, että toivomamme EU:n yhteinen eläinten hyvinvointia koskeva järjestelmä ja säännöstö on joka tapauksessa nyt tulossa.
-
Se on kyllä USA:ssa sama juttu kuin EU:ssa:
Siat voittivat USA:n korkeimmassa oikeudessa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/1015d771-afd0-450f-a7ed-3abda8f3fc00)
Yhdysvaltain korkein oikeus piti torstaina voimassa Kalifornian lain, joka kieltää liian ahtaissa karsinoissa kasvatettujen sikojen lihan myymisen osavaltion alueella.
Samalla talousalueella osavaltioita koskevat lait ovat turhanaikaisia. Riippumatta siitä, kuinka paljon tilaa katsotaan sialle kuuluvan.
-
Nyt se merkki etenee ryminällä:
Maitopurkin kylkeen tulee pian uusi eläinten hyvinvointimerkki – katso, millainen maatila sen voi saada (https://yle.fi/a/74-20031447)
Mutta juuri siten kuin emme toivoneet sen tapahtuvan:
Elvi-merkatut tuotteet ovat kalliimpia kuin muut. Kuluttajien ostohalukkuudesta riippuu, miten nopeasti merkki laajenee muihinkin kuin maitotuotteisiin.
Tällä hetkellä ainoastaan Lidl on ollut halukas ottamaan Elvi-tuotteita kokeiluun. Kesko ja S-ryhmä katsovat ensin, millaisen vastaanoton merkki saa.
Kuluttajatutkimuksen mukaan viidennes suomalaisista on valmis maksamaan enemmän eläinperäisistä tuotteista, jos ne ovat saaneet eläinten hyvinvointimerkin.
– Me olemme yksi harvoista Euroopan maista, joissa kuluttaja ei ole voinut vaikuttaa ostopäätöksillään tuotantoeläinten hyvinvointiin, Wallenius sanoo.
Siis joka Euroopan maassa erikseen. Ja tietysti sitten jokaisessa omalla tavallaan. Tässä kuitenkin linkki tähän suomalaiseen sivustoon:
https://www.elvimerkki.fi/
-
Tähän asiaan näyttää muodostuvan täysi "Villi Länsi":
Atria kehittää työkalun kotieläintilojen vastuullisuustyön mittaamiseen ja raportointiin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e6eda654-08b7-40fa-b68c-7d03058c4d8f)
-
Kyllä tämä ...
Ruotsissa hanhia saa suojametsästää ‒ Suomessa hanhet syövät pelloilla rauhassa mahansa täyteen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/903ec242-4a42-4e04-9fac-65d28b735747)
... nyt täytyy valita sanansa varovasti... suomalaisia haljuttaa. Joitakin enemmän kuin Euroviisujen toinen sija. 8)
Heistä yksi:
Asko Miettisen mukaan olisi tärkeää, että noudatettaisiin viimesyksyistä eduskunnan enemmistön hyväksymää lausumaa, jonka mukaan valkoposkihanhi tulee poistaa suojeltavien lajien listalta EU:ssa, ampuminen tulee sallia myös keväällä ja poikkeusluvalla ammuttujen hanhien hyödyntäminen ruuaksi on sallittava. Lisäksi poikkeuslupamenettelyä tulee päätöksen mukaan sujuvoittaa.
Peesaus:
Linnuista, joita kohdellaan kuin piispaa pappilassa. Vaikka ne ansaitsisivat sen kohtelun kuin vanhojen vitsien mukaan lähetyssaarnaajat Afrikan viidakoissa: tulla syödyiksi. 8)
PS 23.05.22: Katsotaan nyt, miten tämä toimii ...
Yle: Valkoposkihanhia karkotetaan Parikkalassa niiden omilla hätähuudoilla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c4851d41-613b-4b25-8442-2722477939be)
Viljelijä on onnistunut pääsemään eroon valkoposkihanhista soittamalla hanhille niiden omia hätähuutoja.
... vaikka edelleen toivoisin niiden joutuvan pataan. Koska edelleen on näin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg23063#msg23063).
-
Tähän asiaan näyttää muodostuvan täysi "Villi Länsi":
Atria kehittää työkalun kotieläintilojen vastuullisuustyön mittaamiseen ja raportointiin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e6eda654-08b7-40fa-b68c-7d03058c4d8f)
Tämä juttu siitä, että entiseen Villiin Länteen sellainen on muodostunut jo:
What do ‘sustainable’ and ‘humane’ food labels mean? (https://geneticliteracyproject.org/2023/05/22/what-do-sustainable-and-humane-food-labels-mean/)
Food manufacturers have taken advantage of this vagueness by labelling all sorts of products humane.
-
Tähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg32350#msg32350) saimme 3.5.23 vastauksen:
Hei,
Kiitos, kun otitte tärkeän asian esiin ja kerroitte tuoreesta opinnäytetyöstä. Luomusäännöt ja niiden vaikutukset eläinten hyvinvointiin ovat tärkeä aihe. Tutkittua tietoa luomueläinten hyvinvoinnista ja sääntöjen ja käytäntöjen vaikutuksista ei ole paljon. Toivottavasti saisimme enemmän myös vertaisarvioitua tutkimusta aiheesta.
Luomusääntöjen avulla pyritään kannustamaan eläinten ennaltaehkäisevään hoitoon ja hyvinvoinnin edistämiseen ja hallitaan mahdollisia lääkejäämiä tuotteissa. Säännöillä voi olla myös epäsuoria vaikutuksia eläinten hyvinvointiin, ja siksi luomuehtoja on tärkeää arvioida perusteellisesti eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta tutkitun tiedon avulla.
Luonnonmukaisessa eläintuotannossa on noudatettava aina eläinsuojelulainsäädäntöä. Eläinsuojelulainsäädäntö edellyttää, että eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa.
Lausunnoissaan ja kannanotoissaan luomuehtoihin eläinsuojeluasiamies hyödyntää saatavilla olevaa, tieteellisesti vertaisarvioitua tutkittua tietoa aiheesta ja korostaa tarvetta eläinten hyvinvoinnin huomioimiseen.
Ystävällisin terveisin
Saara Kupsala
-
Tästä kuulin kaveriltani, ja näinhän se oli:
Hallitusohjelma: Valkoposkihanhien ja merimetsojen metsästysrajoitukset poistetaan (https://www.is.fi/politiikka/art-2000009660601.html)
Hallitusohjelman mukaan tarpeettomat metsästysrajoitukset elinvoimaisten lajien, kuten merimetson ja valkoposkihanhen, osalta poistetaan. Lajit siirretään metsästyslain piiriin. Samalla huolehditaan vahinkojen oikeudenmukaisesta korvaamisesta elinkeinonharjoittajille.
Tätä myöten:
Hallitus aikoo vaikuttaa siihen, että lajit poistetaan lintudirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalta. Poikkeusluvalla haltuunotettujen lintujen lihaa on voitava hyödyntää, hallitusohjelmassa linjataan.
(lihav. HJ)
Nyt näyttää siltä, että meidän on pakko tietyiltä osin todeta hallitusohjelma hyväksi. Koska tuosta olemme (edellä) itse huomauttaneet. Kuten siitä toisestakin asiasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1042.msg33448#msg33448). Vaikka muutoin pyrimmekin säilyttämään puoluepoliittisen puolueettomuutemme.
-
Sikamaiset ovat sikojen näkymät:
Afrikkalainen sikarutto on levinnyt Euroopassa uusiin maihin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/5ad3a1f6-aee5-4472-8ba2-0823e70f88fa)
Ruokavirasto muistuttaa, että afrikkalainen sikarutto voi levitä paitsi villisikojen välityksellä, myös sianliha- ja villisianlihatuotteiden ja monien tavaroiden ja välineiden mukana.
-
Selkeä tarina tästä, jossa on selkeä yhteenvetolause:
Mitä maksaa kotikanalan perustaminen ja kannattaako se? (https://www.kultainto.com/kotikanala/)
Kaupasta saat munasi halvemmalla!
(lihav. alkup.)
On erilaisia syitä, joiden takia Maaseudun Tulevaisuuden pitäisi luopua kaikenlaisesta harrastekananhoiden suosittamisesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg32339#msg32339) . Kuten myös tulisi muun median. Lintuinfluenssa yksin on tietysti nyt eräs hyvin painava syy.
-
Tällaisia vaikeuksia on tällä uudistuksella vielä odotettavissa:
Kirurgisen kastraation loppuun liittyy paljon epäselvyyttä ‒ tuottaja pelkää, että uudistus jää lopulta tilojen maksettavaksi
Lihateollisuus pelkää uuden lain heikentävän suomalaisen sikatuotannon kannattavuutta.
TILAAJALLE (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/2f3f723f-83cc-46d1-8421-40b6b6031691)
-
On valinta, mitä eläimiä kohtelee hyvin (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=252) (2012)
Tämä kirjoittaja on kiinnittänyt huomiota samaan asiaan:
Viewpoint: ‘Animal individualism’ ― Why picking and choosing which animal species should survive or die is a terrible idea (https://geneticliteracyproject.org/2023/08/07/viewpoint-animal-individualism-%e2%80%95-why-picking-and-choosing-which-animal-species-should-survive-or-die-is-a-terrible-idea/)
How should humans care for the beings that share the planet with us? This is one of the defining questions of our time. Between 1970 and 2018, wild animal populations have fallen by an average of 69 percent, according to the World Wildlife Fund, due to factors including habitat loss, overhunting and fishing, pollution, and climate change. In that same period, the human population has more than doubled and, by one estimate, now weighs nearly 10 times as much as all undomesticated mammals put together.
A common reaction is the urge to save individual animals. This urge has been validated by generations of thinkers who have argued for the elimination of animal suffering on ethical grounds. One of the latest in this line is the renowned philosopher Martha C. Nussbaum, whose recent essays in The New York Review of Books make an expansive case for human action to protect animals from harm.
[..]
The crusade for individual animal welfare treats wild animals like pets, often reducing conservation to the protection of hand-picked mascots in isolated bits of habitat that are inadequate to safeguard the climate and large-scale ecological phenomena, such as migration. It causes us to look at nature as an assortment of beings with different ethical standings, rather than as intricate living systems that require a lot of space and a tolerably slow pace of change.
-
En oikeastaan tiedä tai ymmärrä, mitä tässä rokotteessa niin kauheasti pelätään:
Lehti: Vietnam hyväksyi ensimmäisenä maana rokotteen afrikkalaista sikaruttoa vastaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/b1e148f0-1730-41ed-a31e-c3988f2a90f7)
Mutta tuollaisella vauhdilla hyväksyminen siis etenee.
Vaikka vuosi sitten kerrottiin oltavan jo hyvinkin pitkällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=561.msg26398#msg26398).
-
Lintuinfluenssa on ollut enemmän parrasvaloissa. Näin täällä puolella:
Afrikkalainen sikarutto jatkaa valitettavaa voittokulkuaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/4e927588-b3cf-4101-b2f3-c2001ee4e335)
Tänä vuonna yli 20 Euroopan maata on kertonut afrikkalaisen sikaruton -taudinpurkauksista kotieläimenä pidettävissä sioissa.
Rokotteen kehittämisen/käyttöönoton tilanteesta ei juttu eikä alkuperäinen saksankielinenkään kerro.
-
Tämä tilannekuva tai välähdys MT:sta:
Nygårdin maatiaispossut saavat tonkia ulkona läpi vuoden – "Harva ravintola arvostaa laatua niin paljon, että haluaisi maksaa siitä” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/3f10997d-1062-4390-a45f-a9f5d9a76fe6)
Nygårdin sikatila joutuisi lopettamaan, jos Suomessa todettaisiin afrikkalaista sikaruttoa ja sen seurauksena astuisi voimaan sikojen ulkonapitokielto.
Tilaajalle
Kyse on varmaankin tästä sikatilasta:
https://alandgronskar.ax/fi/nygards-skogsgrisar-3/
Luomusta ei ainakaan tuossa puhuta.
***
Tämä tuntuu selvältä virheelta:
Ruotsi antoi villisikakantansa paisua satakertaiseksi Suomeen verrattuna – ruton puhkeaminen ei yllättänyt ruotsalaista sikayrittäjää lainkaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/2b130956-a6ff-4679-9f12-8399a79ef93b)
Jota nyt yritetään korjata:
Ruotsin tuottajajärjestö LRF:ssä sekä maan sikayrittäjien yhdistyksessä toimiva Jeanette Elander korostaa, että afrikkalaiseen sikaruttoon varautumisessa tärkeää on bioturvallisuuden lisäksi eri tahojen yhteistyö.
Koska rokotetta siihenkään tautiin ei ole tullut. – Vaikka tavallaan kutkuttaa kysymys, millä ehdoilla tuo tulokaslaji voisi turvallisesti ja ilman mittavia taloudellia vahinkoja tulla osaksi Suomen luontoa.
-
Jos nyt on voimassa päätös, että tämän eläimen invaasio Suomeen torjutaan, on myös toimittava päättäväisesti:
Villisikatyöryhmä puolittaisi villisikakannan nykyisestä tasosta ja sallisi pimeänäkölaitteiden käytön metsästyksessä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e005bf52-8e68-49df-b8e1-9630711e8213)
Muistaakseni Venäjällä jokunen vuosi tai ehkä vuosikymmen sitten villisikojen rauhoitusajat ja -säännöt poistettiin, jos emolla oli poikasia.
Siat! Villisiat! Parempia aikoja odotellessa. Jos se riittävän hyvä rokote kuitenkin keksitään.
-
Iso helpotus:
Ahvenanmaalla kuolleena rantaan huuhtoutuneessa villisiassa ei ollut sikaruttoa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/b5c92cf2-d579-4d6b-9779-0e398216c09a)
-
Tältä näyttää:
Guardian: EU:ssa kaavailtu häkkikielto jäissä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/924fdcad-48d1-4e42-ae8d-4e5478a681f7)
EU:ssa kaavaillun häkkikiellon eteneminen näyttää epävarmalta.
Askel kohti tuotantoeläinten häkitöntä kasvatusta otettiin unionissa vuonna 2021, kun liki 1,5 miljoonaa ihmistä allekirjoitti kieltoa vaatineen addressin, joka sai myös poliittista kannatusta.
Kielto koskisi niin kanoja, broilereita, sikoja, vasikoita kuin viiriäisiäkin.
Maininta kiellosta on kuitenkin pudonnut Euroopan komission vuoden 2024 toimintasuunnitelmasta.
-
Nyt se kauan väännetty laki astuu voimaan:
Uusi laki eläinten hyvinvoinnista ja sitä täydentäviä asetuksia voimaan vuoden vaihteessa (https://mmm.fi/-/uusi-laki-elainten-hyvinvoinnista-ja-sita-taydentavia-asetuksia-voimaan-vuoden-vaihteessa)
Mutta näkyy käytännössä ehkä vasta hissukseen:
Eläinten hyvinvointilailla kumotaan vuodelta 1996 oleva eläinsuojelulaki ja –asetus. Eläinsuojelulain nojalla annetut eläinlajikohtaiset asetukset jäävät voimaan toistaiseksi ja ne kumotaan sitä mukaan, kuin uusia asetuksia valmistuu. Ministeriössä valmistellaan parhaillaan turkiseläimiä, hevosia ja tuotantokaneja koskevia asetuksia. Eläinten jalostusta koskevan asetuksen valmistelu aloitetaan ensi vuonna.
Eläinten hyvinvointilain yhtenä keskeisenä periaatteena on eläinten mahdollisuus toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Tähän liittyy myös pyrkimys luopua asteittain eläinten liikkumista voimakkaasti rajoittavista pitomuodoista, kuten lehmien parsinavetoista ja sikojen tiineytys- ja porsimishäkeistä. Uusien parsinavetoiden ja kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kielletään lain tullessa voimaan. Emakoiden tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovutaan vuoteen 2035 mennessä.
-
Tämä on meidänkin käsityksemme:
Luomusika on syönyt luomuravintoa, mitään muuta eroa tai parempaa sen elämässä ei ole (https://www.vauva.fi/keskustelu/5403236/luomusika-syonyt-luomuravintoa-mitaan-muuta-eroa-tai-parempaa-sen-elamassa-ei)
Vierailija
23.12.2023 | 22:36
Luomu tarkoittaa luonnonmukaisesti tuotettua ravintoa, sillä ei ole mitään tekemistä eläimen elinolosuhteiden kanssa. Esimerkiksi poronlihaan ei saa luomumerkkiä, jos poro vaeltaa luonnossa. Luomusian elämä on siis ihan samanlainen ahdas karsinaleiri kuin ei-luomusian.
-
Satiiria vai ei?
Tuomas Enbuske
@TuomasEnbuske
tilasin täältä jo pääsiäispöytään luomu-saksanpaimenkoiran ja nyhtö-mopsia. vahva suositus. kannattaa toimia nopeasti, saattavat loppua
Järvenpään Luomukoiratila (https://koiranliha.com/)
https://twitter.com/TuomasEnbuske/status/1745103726275178964
Kyllä. Kyllä se satiiria on. Selaa linkin linkkiä alaspäin. Osin aika onnistunuttakin satiiria. Myöntää täytyy. Tämänkin (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg32381#msg32381) skribentin. 8)
-
Laajempi tarina tästä (KU):
Maistuisiko nyhtömopsi? Eläinsuojelukampanja panee ajattelemaan (https://www.ku.fi/artikkeli/4963624-maistuisiko-nyhtomopsi-elainsuojelukampanja-panee-ajattelemaan)
Pientä vahingoniloakin, kun satiiri kohdistuu myös luomun myyntipuheeseen.
-
Loogisesti sopii tuon luomukoiratilatarinan jatkoksi. Vaikka motivaatio on toinen:
IS: Juustola mainosti äidinmaitojuustoa – syynä inhimillinen virhe (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/244cffd0-705f-4441-9148-ddd8e0d33ff7)
Laitilalainen Saloniemen juustola julkaisi eilen keskiyöllä Instagram-päivityksen, jossa mainostettiin äidinmaidosta tehtyä gouda-juustoa. Asiasta kertoo Ilta-Sanomat.
Ilmoituksessa mainostettiin äidinmaidosta tehtyjä 30 gramman juustopalloja. Varhain aamulla ilmoitus poistettiin palvelusta.
Ilta-Sanomien tavoittama juustolayrittäjä Riitta Saloniemi selittää kyseessää olleen vahingossa väärään aikaan internetiin päätynyt aprillipila.
Etukäteen ajastetun julkaisun ilmestymispäiväksi oli tullut vahingossa helmikuun 1. päivä huhtikuun ensimmäisen sijaan.
Saloniemeä vahinko tuoreeltaan harmitti, sillä aprillipäivänä vitsi olisi hänen mielestään saattanut menestyä hyvinkin.
”Se olisi ollut hauska juttu”, Saloniemi sanoo IS:lle.
Mutta amerikoissa on väkeä, joka ottaa asian tosissaan. Joiden mielestä ihmisen ei sovi syödä toisen lajin poikasille kuuluvaa ravintoa. Ilman linkkiä, muistinvaraisesti: siellä oli tehty (ihmis)äidinmaidosta jäätelöä.
-
Demokraatti kertoo:
Poliittinen broileririita repesi – “Minimivaatimus on, ettei valmiiksi kauheaa tilannetta huononneta” (https://demokraatti.fi/poliittinen-broileririita-repesi-minimivaatimus-on-ettei-valmiiksi-kauheaa-tilannetta-huononneta)
Tuossa on liittymäkohtia luomubroilereitten aseman parantamiseen, mm. tämä:
Lähes kaikki Suomessa kasvatettavat broilerit elävät noin 35 vuorokauden mittaisen elämänsä niin, että lintuja on mahdutettu eläinoikeusjärjestö Animalian arvion mukaan jopa 16 kappaletta neliömetrille. Luomutiloilla käytänteet ovat erilaisia.
(lihav. HJ)
Mutta siinä ei ole kaikki. Vaatinee tarkempaa perehtymistä.
-
Tarvittaessa löytyy joustoa:
Valtioneuvoston asetus kanojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (https://mmm.fi/paatokset/paatos?decisionId=859)
Kotimaisen luomutuotannon kannalta tilanne on vielä merkittävästi heikompi verrattuna muuhun EU:n luomutuotantoon, koska luomun eläintiheys ei voi olla korkeampi kuin kotimaisen eläinten hyvinvointilainsäädännön vähimmäisvaatimus. Luomussa kotimainen poikaskasvatus on käytännössä ainoa vaihtoehto, koska luomukananuorikoita ei voida tuoda eläintautivapauden vuoksi kuin Ruotsista. Toisaalta myös nuorikkotuonti lisäisi merkittävästi riskiä eläintautien leviämiselle maahamme verrattuna untuvikoiden tuontiin. Tämän vuoksi poikaskasvatuksen tilavaatimukset uudistetaan nykytilannetta paremmin vastaaviksi, mutta tilavaatimukset ovat kuitenkin vastaavat kuin luomuasetuksen sallima enimmäismäärä. Uudistus tehdään myös kotimaisen munantuotannon varmistamiseksi.
Tuosta ei selviä koskeeko tuo edellistä, eli broilereita.
-
Eteenpäin mennään:
WelFarmers: Parhaat käytännöt sikojen hyvinvointiin (https://www.mtk.fi/-/welfarmes-sikojen-hyvinvointi)
WelFarmers-hanke, osa Horizon Europe -ohjelmaa, aloitti virallisesti toimintansa vuoden 2024 alussa ja jatkuu kolme vuotta. Hankkeessa yhteistyötä tekevät sianlihantuottajat, tutkimuslaitokset ja yliopistot kahdeksasta EU-maasta, jotka vastaavat yli puolesta Euroopan sianlihan tuotannosta. WelFarmers-hankkeessa keskitytään edistämään sikojen hyvinvointia.