Ruotsi?

[Heikki Jokipii]

Hyvin tyypilliseen tapaan Pro Luomu esittää tässä näin (llihav. HJ):

Luomun osuus julkisissa ruokapalveluissa on yhä vähäinen

Suomessa noin viisi prosenttia julkisten ruokapalvelujen käyttämistä raaka-ainekiloista on luomua. Ruotsissa vastaava osuus oli lähes 20 % jo vuonna 2011.

(lihav. HJ)

Ruotsissa? Wikipediankin mukaan Suomi on ollut erillinen valtio jo vuodesta 1809, eli yli 200 vuoden ajan.

Samoin näyttää riittävän monelle ministerillekin ihan vain tämä perustelu. (Krista Kiuru ei toki ole ainoa tässä.)

Miksi ihmeessä?

Jos asiat siis viime kädessä päätetään Ruotsissa, eikö meidän pitäisi edes vaatia, että saisimme perinteisen edustuksemme Ruotsin valtiopäiville?

[Heikki Jokipii]

Ruotsista olemme keskustelleet usean otsikon alla, mutta laitetaan tämä nyt tähän, ja viitataan niihin keskusteluihin. Maaseudun Tulevaisuus kertoo;

Ruotsista on tulossa maailman ykkönen luomukulutuksessa – ohittaa Tanskan

Mutta analysoidaanpa tarkemmin, mitä tuossa on tapahtunut ja tapahtumassa.

Ensinnäkin asia näyttää siellä olevan yhä suuresti alkoholivetoista, johon piirteeseen kiinnitimme huomiota vuoden alusta, kun vuoden 2015 luvut sieltä tulivat julkisuusteen. Silloin luomualkoholin kulutus oli kasvanut 68% edellisvuoteen verrattuna, nyt tämän lähteen mukaan ...

Sverige världsetta på ekologisk mat

... tässä puolivuotisvertailussa (alkuvuodet 2015 ja 2016) juuri Systembolagetin luomumyynti oli kasvanut eniten, eli 42%. Jos luomualkoholin osuus oli Ruotsin kaikesta luomumyynnistä jo yli 20%, on se siis nyt arviolta jo lähes neljännes. *)

Kun Suomessa vähittäiskaupassa luomualkoholin osuus on n. 5% ja vain se lasketaan "virallisiin" myyntilukuihin, tuo tosiasia täytyy ottaa vertailussa huomioon. En tiedä, onko Tanskan luvussa mukana myös luomualkoholi.

Tämä on taas hyvin tuttua luomupropagandan tyyliä:

Ekowebin mukaan Ruotsin luomumyynti kasvaisi vielä vauhdikkaammin, jos kaikkia tuotteita olisi tarjolla kysyntää vastaavasti. Esimerkiksi naudan-, sian- ja siipikarjanlihasta on luomuna pulaa. Myös joitakin luomumaitotuotteita sekä luomuvihanneksia ja -hedelmiä tarvittaisin lisää.

Tosiasiassa siinä kerrotaan, että kaikissa tuotteissa luomu ei menekään niin hyvin kaupaksi. Ja sellaisia tuoteita ovat luultavasti juuri nämä mainitut. Luomulihan menekistä Ruotsissa olemmekin jo keskustelleet.

Tuosta tulee sellainen mielikuva, ettei juuri Ruotsin maatalous pysty kysyntään vastaamaan, eikö tulekin? Kuitenkin Ruotsi on tuonut kaikista elintarvikkeistaan ja erityisesti luomutuotteistaan erittäin suuren osan jo vuosikausia (selvästi suuremman osan kuin Suomi, kummassakin). Sillä tavalla heillä varmasti on jo tottumusta kysyntään vastaamiseen. Tiedä häntä ihan varmasti, mutta luultavasti ruotsalaisilla kuluttajillakin on tottumusta kyselyihin vastaamiseen, joissa he kertovat, että erityisesti he toivoisivat enemmän luomulihaa (kunhan se ei olisi kovin paljon kalliimpaa ...)

Tuonnista: kun jo pitkään pitkään on ollut tiedossa miten Ruotsin luomumyynnistä puolet tai yli on tuontitavaraa, ei tuokaan myynnin kasvu merkitse välttämättä luomuviljelyn kasvua tai edes sen kasvun tarvetta. Varsinkin kun myynti kasvoi taas erityisesti alkoholissa, jonka voi olettaa olevan suurelta osalta tuontituotteita.

Hinnoista: aina välillä yritetään kertoa, etteivät luomutuotteet olisi Ruotsissa juuri lainkaan tavanomaisia kalliimpia. Mutta tuollaiset yritykset ovat tietysti nykyaikana turhia, koska meillä on internet, jolla pääsemme kiinni paikallisiin lähteisiin, faktoihin. Jos ja kun tosiasia on, että luomutuotteet ovat sielläkin reippaasti kalliimpia, niin jos haluaa saada kuvan siitä, mikä on luomun osuus ruotsalaisessa ruokapöydässä, täytyy tuota 9-10% osuuden lukuarviota myös reippaasti "deflatoida" eli pienentää.

___________

*) niillä luvuilla, jotka löysin, 24%. Eli se prosentti, johon Suomen luomun osuutta 1,8% olisi verrattava, olisi kuitenkin vain 7,3% (lisäys klo 8:15)

[Heikki Jokipii]

Seuravaa en ole silti analysoinut. Olisiko siinä kytkentä tämän ketjun aloitukseen?

Minulla on joku etiäinen tai tuntuma, että jossain täällä sivustolla on tieto siitä, paljonko Ruotsi käyttää rahaa luomuruoan käytön tukemiseen julkisessa laitosruokailusssa? Ja siellä olisivat myös käytön volyymit? Ja rahat?

Jos osuus siinä oli "lähes 20 % jo vuonna 2011" niin täytynee siinä materiaalia ja rahaakin liikkua, luultavasti nyt 5 vuotta myöhemminkin?

Selventäen: onko tuossa Ruotsin luomun kokonaiskulutuksessa mukana myös kunnan ja valtion määrämä osuus?

(Jolloin meillä Suomessa olisi vielä toivoa.  )

***

Tämä sivusto on jo liian iso! Vaikka olen yrittänyt - moderaattorina - tiukkaa järjestystä pitää! En löydä itse enää täältä sitä, mitä etsin. Jossain tuokin tieto täällä on tai ainakin voi/pitäisi olla.

[Heikki Jokipii]

Ruotsissakaan ei olla suinkaan yksimielisiä maan luomutavoitteista. Tässä asiaan kovastikin kriittinen ja poikkipuolinen  puheenvuoro, ATL-lehdestä:

Ekologiskt är kostnad till ingen nytta

Eli luomu on kustannus ilman mitään hyötyjä.

Kirjoittajat kiinnittävät huomiota asiassa kaikkialla läpitunkevaan indoktrinaatioon Ruotsissa:

Ekocertifieringen bygger inte på kvalitet, hälsa eller miljö (ur vetenskaplig synpunkt) utan på känslor. Marknadsföringen går ut på att konsumenter och offentliga institutioner ska köpa så kallat ekologiska livsmedel. Indoktrineringen börjar i barnprogrammen och förskolan och fortsätter ända in i döden.

He vaativat myös tarkempaa selvitystä luomun todellisista kustannuksista, kaikissa vaiheissa:

Det är hög tid att den så kallade ekoodlingen synas i sömmarna mer i detalj även ekonomiskt. Hur stora är de stöd och subventioner som betalas ut från olika delar av livsmedelskedjan?

[Heikki Jokipii]

Tämäkin vastaväite on Ruotsissa asialle nyt esitetty, ei löydy tarpeeksi luomulantaa:

Regeringens ekomål sågas av lantbrukare

För att odla ekologiskt måste gödseln som används vara biologisk och komma från djur eller natur. Men här i Sörmland odlar 37 procent av gårdarna utan djur och enligt Lantbrukarnas riksförbund (LRF) har lantbruket här därför svårt att hitta den gödsel som är anpassad till just ekologisk odling.

– Jag har ingen stallgödsel att lägga ut på åkrarna. Jag köper in ungefär tre långtradare med konstgödning i nuläget. Skulle jag ersätta det med stallgödsel istället så rör det sig om hundratals bilar som måste komma någonstans ifrån, menar Olle Sollenberg.

Vai lantaa ylipäänsä, vaikka turvautuisi tähänkin?

[Heikki Jokipii]

Samat kirjoittajat kuin ATL-lehdessä 30.01.17 (viitattu edellä) esittivät kriittisen näkemyksensä myös Land & Lantbruk -julkaisussa:

”Jordbrukspolitik ska drivas utifrån fakta – inte ideologier”

Se on debattipuheenvuoro toiseen puheenvuoroon, jossa oli vaadittu paradigman vaihtoa, ja enemmän tai vähemmän luomuun siirtymistä:

Vi håller med Arthur Granstedt i dennes debattinlägg att det krävs ett jordbrukspolitiskt paradigmskifte, men på helt andra grunder än hans. Debatter och politiska beslut måste utgå från fakta och vetenskap. Tyvärr har regeringen och Granstedt egna agendor, som är en katastrof från hållbarhetssynpunkt (miljömässigt, ekonomiskt och socialt).

Kasvihuonekaasujen vähentämisessä luomu ei auta:

Landsbygdens växter tar upp mer koldioxid än vad som släpps ut och detta innebär en miljötjänst, värd 2 miljarder kronor per år under de sista 40 åren. En känd meteorolog anser att det stora problemet med växthusgaser är tättbefolkade områden och inte landsbygden.

Nu gäller det att öka växtproduktionen på åker och i skog, det vill säga binda mera växthusgaser. Ekologisk odling halverar växtskörden och använder mer fossila bränslen i produktionen. Beräkningar visar att om 20 procent av spannmålsodlingen blir omställd till ekologisk spannmål så ökar utsläppen av växthusgaser med motsvarande 135 000 bilar som körs 1 000 mil per år.

Ravinnepäästöt? Mekin olemme kertoneet ja keskustelet tästä tutkimuksesta:

Det urbana samhället bryter kretsloppet av näring genom att blanda det med allehanda miljögifter. Näringen och gifterna återfinns i slammet och eller spolas ut i avloppen, som tillsammans med dagvattenavloppen övergöder och förgiftar recipienter. I konventionell odling har man kommit långt i minskat kväveavgång. Försök visar att ekologisk odling har högre utlakning. Detta bekräftas av Agrifood i Lund i en rapport om utlakning av kväve och fosfor från 40 000 gårdar. För varje tusenlapp som betalas ut till ekobönder ökar utlakningen med 18 kilo kväve och knappt 1 kilo fosfor.

Virallisesta luomupropagandasta ja asiaan kuluvista rahoista, varsinkin jos lisäämistavoitteet toteutuvat:

I livsmedelsstrategin satsas stora pengar på skolmaterial, ekogalor och kurser för att propagera för större ekologisk marknad. Samma direktiv har getts till Statliga myndigheter och Nationella råd. På detta sätt vill regeringen få acceptans för livsmedelsstrategins målsättning att öka arealen ekologiskt till 30 procent. Beräkningar visar att ekoproduktionen under de sista 20 åren har kostat samhället minst en miljard kronor per år till ingen nytta, en kostnad som drastiskt kommer att öka.

Loppulauseet:

Mineralkväve är en kretsloppsprodukt, precis som koldioxid. Gödsling med mineralkväve i jordbruket ger en energivinst på minst 6-10 gånger, i vissa skogar 19 gånger.

Det är lätt att hålla med om att ”stridsyxan ska grävas ned”, men det bör göras av den som grävt upp den. Vi har inte råd med att jordbrukspolitiken drivs utifrån ideologier utan grund i fakta, vetenskap och helhetssyn.

Ulla Forsling

Miljö-och odlingsagronom

Folke Vestervall

Agr.lic. före detta foderchef Lantmännen medlem i EU:s Advisory Commitee för djurmatsfrågor

Luomuväen puolella taitaa Ruotsissakin esiintyä sellaista sovinnollisuutta, että halutaan poistaa "turhaa vastakkainasettelua", kunhan tavanomaisen viljelyn ja ruoan mustamaalausta saa jatkaa niinkuin ennenkin.

[Heikki Jokipii]

Ruotsissa aletaan luomuviljelyalassa lähestyä sitä 20% riskirajaa, jonka jälkeen maaperä alkaa SLU:n mukaan köyhtyä tietyistä ravinteista:

Allt fler satsar på eko

Totalt brukades 577 200 hektar av den svenska jordbruksmarken med ekologiska metoder under året vilket motsvarar 19 procent. Det skriver Jordbruksverket i ett pressmeddelande.

Ruotsissakin on, kuten jo edelläkin on sanottu, asiassa poliittinen tavoite:

I den svenska livsmedelsstrategin finns ett inriktningsmål att 30 procent av jordbruksmarken ska vara ekologisk år 2030.

Muistikuvani mukaan tuo tavoite oli aiemmin asetettu jopa aikaisemmaksi? Tässä vielä linkki tuohon lehdistötiedotteeseen:

19 procent av jordbruksmarken brukades ekologiskt 2017

***

Tuossa ATL:n uutisessa mainitaan Suomikin, mutta Suomen tilanne on jo täällä toisaalla käsitelty.

[Heikki Jokipii]

ATL Tidning kertoo:

Rekordsiffror för ekologisk spannmål

Den ekologiska spannmålsskörden uppgick till 323 300 ton – den största någonsin och motsvarar mer än 5 procent av den totala spannmålsskörden.

Mikään kovin suuri ihmekään tuo ei ollut, juurihan ATL Tidning oli meille kertonut tästä:

Ruotsissa aletaan luomuviljelyalassa lähestyä sitä 20% riskirajaa, jonka jälkeen maaperä alkaa SLU:n mukaan köyhtyä tietyistä ravinteista:

Allt fler satsar på eko

Totalt brukades 577 200 hektar av den svenska jordbruksmarken med ekologiska metoder under året vilket motsvarar 19 procent. Det skriver Jordbruksverket i ett pressmeddelande.

Mitenkään ei tuo lehti Ruotsissakaan ihmettele sitä epäsuhtaa, mikä on 5%:n viljasato-osuuden ja 19%:n viljelysmaan osuuden välillä. Tuohon, että luomu tuottaa vain noin neljänneksen tavanomaiseen verrattuna, ollaan sielläkin täysin tottuneita, se ei ketään hämmästytä.

Ei siis löytynyt tuostakaan lehdestä tällaista journalistia.

PS. klo 13:40: Lähetinpä asiasta tuonnekin kysymyksen.

[Heikki Jokipii]

Ruotsin Ympäristöpuolue (Vihreät) haluaisi Ruotsin olevan elintarvikeomavarainen:

Miljöpartiet vill göra Sverige självförsörjande på livsmedel

Hälften produceras här

I debattinlägget framhåller hon att Sverige bara är självförsörjande på mjöl, morötter och socker. Endast hälften av det vi äter i Sverige produceras här, om man ser till värdet av produktionen.

Enligt Miljöpartiet bör Sverige av beredskapsskäl sätta målet att graden av självförsörjning ökar till 80 procent, vilket är samma nivå som Finland. *) En parlamentarisk utredning ska se över frågan, framhåller hon.

Mutta yhtäaikaa he haluavat luomun osuutta lisättäväksi ...

MP föreslår även att en halv miljard kronor ska satsas varje år för att öka matsäkerheten och att 200 miljoner ska tillföras bönder som vill satsa på mer ekologiskt jordbruk

– Böndernas problem är vårt problem. Mat växer inte på Ica. Ju mer mat vi måste importera, desto mer sårbara blir vi, säger Isabella Lövin, till SVT Nyheter Inrikes.

Miljöpartiet föreslår även att andelen jordbruksmark som ska vara ekologisk ska uppgå till 40 procent, ökat stöd för svenskproducerat foder, samt att beroendet av importgödsel ska minska.

... tajuamatta tai ainakaan tunnustamatta, että ensimmäinen tavoite menee näin kauemmaksi.

Olisiko tuo edellä mainittu näennäisen onnistunut luomusato sekoittanut puolueväen pään? Ei, tässä asiassa se on ollut aina sekaisin. Mutta karkeasti voi yläpuolelta arvioida, paljonko tuo raju siirtymä luomuun päin maan omaa ruokatuotantua pienentäisi.

Tyypilliseen luomuväen tapaan tuodaan esille riippuvaisuus tuontilannoitteista. Ne tuodaan luultavasti pääosin Norjasta ja Suomesta?

Siihen ei kiinnitetä huomiota, miten luomutuotteissa tuonnin osuus on vielä tavanomaistakin suurempi. On epäiltävää, että sitä osuutta voitaisiin pienentää Ruotsin omaa luomualaa kasvattamalla, kuitenkaan.

****

Twiitti, eräs kommentti tuohon:

Snyggbonde™ @snyggbonde
1. MP har sedan starten konsekvent arbetat för en minskad svensk produktion.
2. 500 miljarder är uppskattningsvis vad nya skatter på växtskyddsmedel och gödsel kommer kosta branschen. Helt i onödan eftersom svenskt lantbruk har högst kväveeffektivitet i hela OECD

Staffan Danielsson on vuosikausia kritisoinut Vihreitä siitä, että ne ovat ajaneet vain ja ainoastaan luomun lisäämistä, mm. kouluruokailussa. Nyt odotan hänen kommenttiaan tuohon uuteen linjanvetoon. Tässä esimerkki Danielssonin kritiiikistä:

MP i Halland sätter ekomat från hela världen före närodlat från Sverige.

___________

*) onko tuo prosenttiluku oikea? Mistä se on saatu? Se saattaisi olla hiukan vanhentunut, ja tuonnin osuus nyttemmin suurempi Suomessakin.

[Heikki Jokipii]

Odotinkin, että Staffan Danielsson vastaisi suoraan tuohon vihreiden aloitteeseen, ja tässähän se on:

Det extrema Miljöpartiet: Öka matproduktionen genom lägre skördar

[Jarrumies]

Vielä terävämmin kuin Danielsson vastaa moderaatien meppi Christofer Fjellner Aftonbladetin debatissa:
https://www.aftonbladet.se/debatt/a/9mdRvM/ekologisk-mat-ar-inte-battre-mp

Miljöpartiet vill att 40 procent av jordbruksarealen ska vara ekologiskt odlad 2030. För att nå det vill man fördubbla anslagen och lägga hundratals miljoner på omställning till ekologisk produktion. Men beslutet att öka den ekologiska produktionen tycks vara baserad mer på känsla och en uppfattning om vad som är trendigt och populärt än på fakta om vad som är bra för miljön och vad som krävs för att producera mer mat i Sverige.

Forskning som Sveriges lantbruksuniversitet, SLU, lutar sig mot visar att skördarna minskar med 30–50 procent när man odlar ekologiskt. En omställning från konventionellt jordbruk till ekologiskt innebär alltså att man får ut mindre livsmedel på samma odlingsareal. Den miljömässiga kostnaden för varje produkt blir högre och medför en ökad påfrestning på naturen.

Det innebär också att den inhemska livsmedelsproduktionen minskar om den ekologiska jordbruket ökar och att Sverige därför behöver öka importen av livsmedel. Det leder till inte bara till fler transporter med negativ inverkan på klimatet som följd, utan också till att den totala mängden producerade livsmedel i Sverige minskar. Alltså tvärtemot MP:s intentioner.

Men det stannar inte där. MP motsätter sig också nya grödor som klarar klimatutmaningar bättre. De har satt i system i EU att rösta emot genmodifierade grödor som klarar torka bättre än konventionella grödor. Både miljöpartister och socialdemokrater motarbetar också vetenskapligt godkända växtskyddsmedel som gör att avkastningen från odlingarna ökar. Utan växtskyddsmedel skulle många grödor i praktiken bli omöjliga att odla.

Det här gör MP i en tid när världen befinner sig mitt i en snabb befolkningsökning. Enligt FN finns år 2050 tio miljarder människor på jorden. Den globala livsmedelsproduktionen måste öka med 60 procent. Det behövs alltså satsningar på ett effektivare jordbruk som ger högre avkastning. Men MP för en politik som innebär motsatsen.

Vad enskilda människor köper i butiken har jag som politiker inte med att göra och eko-boomen under 2000-talet är ett uttryck för många konsumenters egna val. Däremot är det en helt annan sak att politiken genom ekonomiska subventioner styr utvecklingen.

MP har mycket hög svansföring i miljö- och klimatfrågor. Men i det här fallet är det uppenbart att de bryr sig mer om vad som känns bra än vad som faktiskt är bra.

Vi borde i stället satsa på åtgärder som på riktigt gör skillnad för miljön och som leder till att matproduktionen ökar i Sverige. Klimatförändringarna sker här och nu och tiden är knapp. Vi har bara råd och tid att vidta de åtgärder som är mest kostnadseffektiva och resultatinriktade. Hit hör inte riktade satsningar ekologiska odlingar och ett motstånd mot växtskyddsmedel och GMO.

Debatin keskustelun kommentteja on Aftonbladetin Facebook-sivulla, jota pääsee lukeemaan jutun lopun linkistä.

[Heikki Jokipii]

Tällaistakin saattaa tapahtua, Ruotsissakin:

Ica: Avmattad efterfrågan på ekovaror

Sedan slutet av 2017 har den tidigare starka eko-trenden generellt försvagats på den svenska dagligvarumarknaden.

Av Icagruppens hållbarhetsrapport framgår att försäljningen i de svenska Icabutikerna av miljömärkta, ekologiska och etiskt märkta produkter minskade med 3 procent under de senaste tolv månaderna.

Eli luomun kysyntä on taittunut, kasvu pysähtynyt, kääntynyt hienoiseen laskuun. Tosin tuo uutinen kertoo pääasiallisesti yhdestä kaupparyhmästä. Uutisessa on lisäksi niputettu eri tavoin merkittyjä tuotteita yhteen, mutta uskallamme tulkita asian noin.

Poliitikkojenkaan luomukonsensus ei siellä tämän mukaan ole enää täysin rikkumaton, vaan "blokit" ovat mielipiteissään näin jakautuneet:

Nästa regering tar avgörande ekobeslut

Ekologiska målen

En annan politisk fråga av betydelse för det ekologiska lantbruket är vad som framöver händer med den rödgröna Löfven-regeringens ekologiska målsättningar under livsmedelsstrategin: Det vill säga målen om att 30 procent av marken ska vara ekologiskt certifierad och att 60 procent av alla offentliga måltider ska vara ekologiska 2030.

Emot att gynna eko

Alliansen står visserligen bakom livsmedelsstrategins övergripande mål om att den hållbara livsmedelsproduktionen ska öka men har sagt sig vara emot att just ekologiskt gynnas. De borgerliga partierna har talat om att riva upp ekomålet för att återställa konkurrensneutralitet mellan ekologiskt och konventionellt.

Samaan aikaan kyllä virkamiehet ja kunnat ovat jatkaneet luomun osuuden kasvattamista hankinnoissa:

Svenska och ekologiska råvaror ökar i offentlig sektor

Andelen svenska och ekologiska råvaror ökar något i den offentlig sektor. Ekologiskt ökar med 1,4 procentenheter medan det svenska ökar med 0,3 procentenheter. Eva Fröman på Ekomatcentrum tror att de svenska råvarorna kan öka ytterligare som en följd av sommarens torka.

Mutta olisiko tuossakin aistittavissa hienoista vastakkainasettelua luomun ja ruotsalaisen suosimisen välillä? Joka tietysti olisi ratkaistavissa suosimalla siellä kotimaista luomua. Mutta jota ei ilmeisesti sielläkään ole kaikissa tuotteissa ja tuoteryhmissä niin vain  saatavissa?

[Jarrumies]

Tästä kirjoituksesta saa kohtalaisen hyvän kuvan Ruotsin tilanteesta juuri nyt:

Ekologisk mat är en bluff
https://uvell.se/2019/01/03/ekologisk-mat-ar-en-bluff/

En kiireiden vuoksi ehdi kommentoimaan juttua.

DN:ssä on ilmestynyt Stefan Wirseniuksen ja kumppanien tutkimuksen vuoksi debattikirjoiuksia mutta ne ovat maksumuurin takana.

[Heikki Jokipii]

Tuo artikkeli kuvaa varsin hyvin miten se herttainen luomuyksimielisyys on Ruotsissa syntynyt ja luotu:

Det har funnits få röster som kritiserat ekologisk mat genom åren. Några envetna forskare från Sveriges Lantbruksuniversitet har i princip varit de enda.

Resten har velat vara med på det ekologiska halleluja-tåget.

För vi svenskar är ju så trendkänsliga. Och älskar att vara moderna. Alltså trummades det ut att ekologisk mat var både det bästa för klimat, miljö, djur och dessutom var det bättre för våra kroppar. Många upplever säkert också att det smakar godare.

Övergångsregeringen, före detta regeringen Löfven, satsade massa både pengar och opinionsbildningsuppdrag till myndigheter på just ekologisk mat. För att Miljöpartiet är besatta av ekomat.

Jne. Kiinnittäkää huomiota siihen, miten myös Ruotsissa hallitus asettaa tavoitteita sen suhteen, miten kansalaisten mielipiteet ja ostokäyttäytyminen asiassa kehittyvät. Kuten Suomessakin tapahtuu.

Mutta tuo kirjoitus on osoitus siitä, ettei tämä yksimielisyys enää ole niin herttainen.

Saman haistan tästä Land & Lantbrukin pääkirjoituksesta, vaikka se muodollisesti on sovinnollisuuden kannalla:

”Verkligheten är inte svart eller vit”
Ekologisk mat beskrivs ofta i media som det bästa alternativet för människan, miljön och klimatet. Men är det verkligt sant, undrar Land Lantbruks ledarskribent.

Siinä kerrotaan systemaattisesta mielipiteenmuokkauksesta tämä:

Näringslivets medieinstitut presenterade häromveckan en granskning av hur Sveriges Radio och Sveriges Television rapporterar om ekologisk mat. Journalistikens vanligaste vinkel är att kommunala kök – i skolor, på sjukhus och i äldreomsorgen – serverar för lite ekologisk mat och att andelen inte ökar tillräckligt snabbt. De ansvariga kommunpolitikerna får stå till svars. Rapportens slutsats är att journalisterna har blivit ekomissionärer.

Sitten siinäkin tuodaan esille Wirseniuksen ym. tutkimus. Ja todetaan reilusti tämä:

Bland forskarna råder relativt stor enighet om att det inte går att säga att ekomat är bättre för klimatet eller nyttigare för människor än vad konventionellt producerad mat är.

(lihav. HJ)

Mutta todetaan myös, että sen entisen herttaisen luomuyksimielisyyden ihmisiä yhä on runsaasti, seka poliitikoissa että mediaväessä.

[Heikki Jokipii]

Tässä vielä linkki mainittuun elinkeinoelämän juttuun:

Journalister ekomissionens apostlar

Tuosta ei ehkä paljon saa lisätietoa, ja joutuu seikkailemaan linkeissä, mutta jotain kuitenkin?