Soijansiemenaktivismia
Peter Gakinyuan kirjoitus "East African"-lehdessä leimaa Vandana Shivan ja muut anti-GM-aktivistit
uussosialisteiksi ja sen vuoksi USA-vastaisiksi. Peter käyttää tehokkaasti
vesimelonivertausta: ympäristöä puolustava
vihreä ulkoa ja punainen sosialisti sisältä.
Mutta tämä harmittoman kuuloinen vesimelonin valepuku on juuri sitä,
mitä meidän odotetaan näkevän ja
uskovan. Todellisuus on huomattavasti uhkaavampi kehitysmaiden maanviljelylle.
Siemenaktivistit ovat pikemminkin susia lammasten vaatteessa, kun he yrittävät
saada sen, minkä he uskovat olevan lauma lampaiden kaltaisia viljelijöitä,
mukaan kehityksen vastaiselle ja valinnan vapauden vastaiselle polulle.
Olemme tulleet kauas siitä kun "kansalaisjärjestöt"ensin väittivät, että ylikansalliset
yhtiöt vahingoittavat USA:n maataloutta. Surullisen kuuluisa v. 1977 "Food First"-kirja (Lappe, Collins and Cary Fowler) oli selkeän avomielinen.
"Koska amerikkalaisilla monikansallisilla yrityksillä on
mahdollisuus lähteä minne tahansa, missä muut
resurssit ovat halvempia, USA tuo kulutus- ja maataloustuotteita, jotka hyvin
voitaisiin tuottaa kotimaassa." (s. 226) "Vähintään 40 prosenttia kaikesta
tuontiruoasta, joka kilpailee Yhdysvaltojen tilojen tuotannon kanssa, tulee
alikehittyneistä maista."(s. 408).
Brasilia, Meksiko ja Senegal mainitaan kilpailemassa USA:laisten viljelijöiden kanssa.
Kehityksen vastaiset kansalaisjärjestöt
ovat nykyisin "hienovaraisempia" ilmaisuissaan, mutta "halkeamat" näkyvät. Äärimmäinen
loukkaus viljelijöiden älyä kohtaan on tämä pöyristyttävä "Ban Terminator"- eli "Kieltäkää terminaattori[siemenenet]"-kampanja,
jota ohjataan RAFI:n toimistosta Ottawasta. Heidän viimeinen
lehdistötiedotteensa 22.3.2005 (ko. kampanjasivu ja katso News and Updates) väitti, että "terminaattorisiemenet" pakottaisivat viljelijät maailman
köyhimmissä maissa maksamaan miljardeja ylimääräisiä dollareita
siemenkuluina. Brasilian osalta oli laskettu 407 USA:n [kuten
muutkin luvut alla. HJ] dollaria vuodessa soijapavun siemenistä.
Mutta viljelijät kaikkialla maksavat ylimäärästä mistä tahansa
siemenestä, jos asia selvästi maksaa itsensä takaisin parempana tuottona. Jos
Brasilian viljelijät päättävät maksaa 407 miljoonaa dollaria siemenistä, he odottavat
saavansa soijapapujen lisäsadon, jonka arvo on paljon suurempi kuin tuo 407
miljoonaa. Ja viljelijälle on suotava mahdollisuus tehdä tämä valinta. USA:n
viljelijät päättivät jo vuosikymmeniä sitten kulkea hybridimaissin reittä pitkin
vaurauteen: maksaa enemmän siemenestä, ostaa uutta joka vuosi ja saada voittoa.
Pelko, että viljelijät kehitysmaissa päättäisivät ostaa laatusiementä
tuotantonsa kasvattamiseksi, on "Ban Terminator" -kampanjan käyttövoimana.
Tuoton lisäys, jota parannetuista siemenistä odotetaan, selittää terminaattorikampanjan keskittymisen soijapapuihin
Brasiliassa. Aloitettuaan lähes tyhjästä 5 vuotta sitten Brasilia ja Argentiina
yhdessä vievät enemmän soijapapuja kuin USA. (Vuoden 2004 luvut FAOSTAT:ista: Brasilia ja Argentiina 7,1 miljardia, USA 6,7
miljardia dollaria). Kanada, tämän "Ban Terminator"-kampanjan kotimaa, joka on lisännyt soijapapujen
tuotantoaan 66% muutaman viime vuoden aikana, vie
nykyisin soijapapuja 295 miljoonan dollarin arvosta, ja sillä on ilmeinen
rahallinen intressi "hyysätä" RAFI:a.
"Ban Terminator" on
myös huolissaan "terminaattorivehnän" positiivisista
vaikutuksista Etiopialle, jonne nykyisin tuodaan vehn190 miljoonan dollarin
arvosta. USA:n vehnän vienti on keskimäärin 3,9 miljardia dollaria; Kanadan
vehnänvienti keskimäärin 2,3 miljardia dollaria. "Ban
Terminator" yrittää estää riisinviljelijää saamasta
parannettua siementä Filippiineillä (riisin tuonti keskimäärin 186 miljoonaa
dollaria vuodessa) ja Iranissa (riisin tuonti keskimäärin 272 miljoonaa
dollaria vuodessa). USA vie riisiä vuosittain keskimäärin 905 miljoonan
dollarin edestä.
Vandana Shiva yritti
- ja epäonnistui
siinä - estää intialaisia viljelijöitä saamasta käyttöönsä bt-parannettuja
puuvillan siemeniä. Intia tuo maahansa vuosittain puuvillaa 308 miljoonan
dollarin arvosta, ja Pakistan tuo vielä lisäksi 247 miljoonalla. USA:n puuvillan
viennin vuosikeskiarvo on 2,76 miljardia dollaria. Selväsikin siitä olisi ollut
suunnatonta rahallista etua USA:n puuvillan viejille, jos Shiva olisi kyennyt estämään bioteknisen puuvillan leviämisen Intiassa ja
Pakistanissa. Onneksi Intian viljelijät ja hallitus eivät olleet tietääkseen Shivasta ja puuvillan tuotanto nousi 45%
viimeisen viiden vuoden aikana.
Nämä maailman viljakaupan tähtitieteelliset luvut osoittavat, että
"siemenaktivistit" eivät suinkaan ole yleisesti Amerikan vastaisia, niin kuin Peter
olettaa. Pikemminkin päinvastoin. He eivät protestoi itse Amerikkaa vastaan
vaan Amerikassa toimivia bioteknisen siementuotannon monikansallisia yrityksiä
vastaan, kuten Monsanto. Syy on se, että nämä monikansalliset,
luonteensa mukaisesti, vievät ulos edistyneintä amerikkalaista teknologiaa.
Globaalissa taloudessa nämä monikansalliset siemenyhtiöt tarjoavat välineet
viljelijöille kehitysmaissa kilpailla, uusinta siementeknologiaa käyttäen,
kehittyneiden maiden viljelijöiden kanssa. Pohjois-Amerikan "siemenaktivistit"
ovat kiireesti ja epätoivoisesti yrittämässä estää tämän reilun kilpailun. Tämä
ei ole "uussosialismia", niin kuin Peter Gakinyua
väittää vaan "poikkikansallista luddismia": yritys
sabotoida kehitysmaiden maaseudun talous.
Pat Mooney RAFI:sta (nyttemmin ETC - verosta vapaa
"hyväntekeväisyysjärjestö" Kanadassa, joka saa huomattavasti rahoitusta
USA:sta) esitteli "Ban Terminator"
-kampanjan kannan äskettäisessä biodiversiteettisopimusta koskevassa kokouksessa Brasiliassa: [...kokous] ei voi sallia, että hallitukset tekevät omia päätöksiään
kenttäkokeista, johtuen GURT:ien [gm-lajikkeita, joissa
luontaista geenivirtaa viljelykasveista villikasveihin on vähennetty. HJ]
sisäisistä vaaroista ihmiskunnalle, ja siitä johtuvista
ihmisoikeuskysymyksistä."
Mikä oikeus kanadalaisella kansalaisjärjestöllä on pyörittää "itsemurhasiemen"
-sirkusta, jolla on tavoitteena estää kolmannen maailman viljelijää saamasta
käyttöönsä viimeisintä maatalousteknologiaa? Tämä on selvästi viljelijän
valinnan vapauden, ihmisoikeuksien rikkomista.
Brasilia voi nyt tehdä valituksen Kanadan hallitukselle siitä, että kanadalainen
kansalaisjärjestö sotkeutuu Brasilian maatalouden kehittämispolitiikkaan. Ja
jokainen ulkomaisen kansalaisjärjestön yritys sabotoida kansallista maataloutta
ja kauppaa on varmasti rikkomus niitä yhtenäisiä kilpailuedellytyksiä vastaan,
jotka Maailman kauppajärjestö (WTO) on määritellyt.
9.4.2005
Dave Wood
(tohtori, konsultti, mm. toimittanut yhdessä vaimonsa Jillian Lennen kanssa Helsingin yliopistossa kurssikirjana käytetyn"Agrobiodiversity: Characterization, Utilization and Management", 1999)