Logo Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry
Etusivu Uutiset Artikkelit Keskustelut Linkit Yhdistys

Huuhtoutuminen

Maatalouden ympäristöhaitoista selvästi tärkeimmät ovat fosforin ja typen huuhtoutuminen vesistöihin. Päästöjä voidaan mitata analysoimalla valumavesiä pellolta tai koekentältä. Tutkimukset ovat kuitenkin työläitä ja kalliita.

Viljelymenetelmien (luomu/tavanomainen) tärkein ero on siinä, ns. vaihtoehtoiset menetelmät eivät salli väkilannoitteiden käyttöä. Niiden väitetään aiheuttavan em. päästöjä.
Fosforin suhteen lannoitelajilla ei olekaan paljoa merkitystä.

Fosforin päästöt nimittäin tapahtuvat pääasiassa eroosion yhteydessä, maa-ainekseen kiinnittyneenä, ja lannoitelajista riippumatta fosfori kiinnittyy (ja erodoituu) suunnilleen samalla tavoin. (Reijo Heinonen: Maa, viljely ja ympäristö).

Eroosiota lisännee kuitenkin laajaperäinen viljely, jossa satotaso (ja maahan palautuvan orgaanisen aineksen määrä) jäävät alhaisiksi. Siinä ohessa fosforin päästökin voi nousta.
Mutta typellä on erilaisia esiintymismuotoja, josta johtuu se, että lannoitelajilla on paljonkin merkitystä!

Tätä asiaa selvittäviä tutkimuksia on tietääkseni Suomessa järjestetty vain mainitsemani 2 kpl (80-luvulla...lähteet 1 ja 2). Syynä on varmaankin hinta. Tutkimuksessa nimittäin joudutaan (tunnistamisen mahdollistamiseksi) merkitsemään väkilannoitteen typpi radioaktiivisella isotoopilla (so. valmistamaan erikoislannoite). Lisäksi seuranta koekentällä kestää useita vuosia. Mikäli koe uusittaisiinkin taas, en usko tuloksen suuresti muuttuvan. Tutkimuksissa todettiin, että nimenomaan luomun karttelemat väkilannoitteet ovatkin kaikkein ympäristöystävällisimpiä, varsinkin typpipäästöjen osalta. Väkilannoitteen typestä huuhtoutuu vain noin yksi prosentti, käytettäessä typpeä viljelyssä tavanomainen 100 kg/ha viljalle. Niinpä hehtaarin pellosta huuhtoutuvasta noin 10 kg:n typpimäärästä 90 % onkin peräisin orgaanisista lähteistä (kasvinjätteet, maan humus, lanta...).

Hyvään kuntoon väkilannoituksella saatetut pellot sallivat "luomuilua" arviolta 5-15 vuotta,
riippuen maalajista ja ravinnetilasta. Tänä aikana voi sitten kehua hyvillä "taseilla", eli tila "tuottaa"
jopa enemmän ravinteita kuin se lannoitukseen käyttää (vrt kaskiviljely). Luomu näyttäköön tehonsa luonnontilaisilla mailla, nehän ovatkin "puhtaita".

Orgaanisten lannoitusaineiden punnittu vertailu onnistuu vaikkapa Viljavuuspalvelun opaskirjasen avulla, jota luomupuolellakin käytetään, ilmeisesti suuremmin ajattelematta sen sisältöä.
Jos eloperäinen lannoite sijoitetaan oikeaoppisesti peltoon juuri kevätkylvön yhteydessä, niin typpitasolla 180 kg/ha (naudan kuivikelanta) tai 130 kg/ha (naudan lietelanta) saadaan sama lannoitusvaikutus kuin 50-70 kg:lla väkilannoitteen typpeä . Väkilannoitetypestä korjataan sadossa 70-90%,ja vesistöihin menee vain vajaa yksi prosentti. Karjanlannan typestä tulee talteen parhaimmillaan 35-40%, ja tällöin on jo seuraaville vuosille tuleva jälkivaikutuskin luvussa mukana. Koetulosten mukaan ei palkokasvien avulla saatava vihantalannoitustyppi ole sen hyvätapaisempaa.

Karjanlannan paikka on ilman muuta pellossa, mieluiten keväällä levitettynä. Sen jatkona
on järkevää käyttää halutun satotason edellyttämä määrä väkilannoitteita. Näin säästetään sekä
työtä että luontoa,ja saadaan tuotetuksi hyviä elintarvikkeita kohtuullisilla kustannuksilla.
Tutkimuksen viimeaikainen linja näyttää olevan se, että kustannuksia minimoidaan tekemällä helppoa ja halpaa. Esimerkkeinä kuluttajatutkimukset (joissa kysellään esim. mitä kotimaisuus tai luomuisuus merkitsee kuluttajalle...tai sitten mitä mielikuvia kuluttajilla on vaikkapa luomutuotteista !). Toisaalta huuhtoutumisasiassa pyritään mallintamaan huuhtoutumistapahtuma tietokoneella (joka sekin minusta tuntuu arveluttavalta...).

1.Jaakkola A ja Yläranta T: Typen huuhtoutuminen ja hyväksikäyttö lysimetrikokeessa. MTTK, maanviljelyskemian ja -fysiikan osasto SITRA 22/1985

2.Yläranta T ja Uusikämppä J ja Jaakkola A Typen huuhtoutuminen ja hyväksikäyttö. Helsingin Yliopisto ja Maatalouden Tutkimuskeskus 1987

Linkkejä:
MTT
http://www.mtt.fi/tietopalvelu/projektit.shtml
(Kaikki tutkimukset, keskeneräiset, päättyneet)

Matti Pekkarinen

Takaisin

© Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry