Huuhtoutuminen
Maatalouden ympäristöhaitoista selvästi tärkeimmät
ovat fosforin ja typen huuhtoutuminen vesistöihin. Päästöjä
voidaan mitata analysoimalla valumavesiä pellolta tai koekentältä.
Tutkimukset ovat kuitenkin työläitä ja kalliita.
Viljelymenetelmien (luomu/tavanomainen) tärkein ero on siinä,
ns. vaihtoehtoiset menetelmät eivät salli väkilannoitteiden
käyttöä. Niiden väitetään aiheuttavan
em. päästöjä.
Fosforin suhteen lannoitelajilla ei olekaan paljoa merkitystä.
Fosforin päästöt nimittäin tapahtuvat pääasiassa
eroosion yhteydessä, maa-ainekseen kiinnittyneenä, ja lannoitelajista
riippumatta fosfori kiinnittyy (ja erodoituu) suunnilleen samalla tavoin.
(Reijo Heinonen: Maa, viljely ja ympäristö).
Eroosiota lisännee kuitenkin laajaperäinen viljely, jossa
satotaso (ja maahan palautuvan orgaanisen aineksen määrä)
jäävät alhaisiksi. Siinä ohessa fosforin päästökin
voi nousta.
Mutta typellä on erilaisia esiintymismuotoja, josta johtuu se,
että lannoitelajilla on paljonkin merkitystä!
Tätä asiaa selvittäviä tutkimuksia on tietääkseni
Suomessa järjestetty vain mainitsemani 2 kpl (80-luvulla...lähteet
1 ja 2). Syynä on varmaankin hinta. Tutkimuksessa nimittäin
joudutaan (tunnistamisen mahdollistamiseksi) merkitsemään
väkilannoitteen typpi radioaktiivisella isotoopilla (so. valmistamaan
erikoislannoite). Lisäksi seuranta koekentällä kestää
useita vuosia. Mikäli koe uusittaisiinkin taas, en usko tuloksen
suuresti muuttuvan. Tutkimuksissa todettiin, että nimenomaan luomun
karttelemat väkilannoitteet ovatkin kaikkein ympäristöystävällisimpiä,
varsinkin typpipäästöjen osalta. Väkilannoitteen
typestä huuhtoutuu vain noin yksi prosentti, käytettäessä
typpeä viljelyssä tavanomainen 100 kg/ha viljalle. Niinpä
hehtaarin pellosta huuhtoutuvasta noin 10 kg:n typpimäärästä
90 % onkin peräisin orgaanisista lähteistä (kasvinjätteet,
maan humus, lanta...).
Hyvään kuntoon väkilannoituksella saatetut pellot sallivat
"luomuilua" arviolta 5-15 vuotta,
riippuen maalajista ja ravinnetilasta. Tänä aikana voi sitten
kehua hyvillä "taseilla", eli tila "tuottaa"
jopa enemmän ravinteita kuin se lannoitukseen käyttää
(vrt kaskiviljely). Luomu näyttäköön tehonsa luonnontilaisilla
mailla, nehän ovatkin "puhtaita".
Orgaanisten lannoitusaineiden punnittu vertailu onnistuu vaikkapa
Viljavuuspalvelun opaskirjasen avulla, jota luomupuolellakin käytetään,
ilmeisesti suuremmin ajattelematta sen sisältöä.
Jos eloperäinen lannoite sijoitetaan oikeaoppisesti peltoon juuri
kevätkylvön yhteydessä, niin typpitasolla 180 kg/ha (naudan
kuivikelanta) tai 130 kg/ha (naudan lietelanta) saadaan sama lannoitusvaikutus
kuin 50-70 kg:lla väkilannoitteen typpeä . Väkilannoitetypestä
korjataan sadossa 70-90%,ja vesistöihin menee vain vajaa yksi prosentti.
Karjanlannan typestä tulee talteen parhaimmillaan 35-40%, ja tällöin
on jo seuraaville vuosille tuleva jälkivaikutuskin luvussa mukana.
Koetulosten mukaan ei palkokasvien avulla saatava vihantalannoitustyppi
ole sen hyvätapaisempaa.
Karjanlannan paikka on ilman muuta pellossa, mieluiten keväällä
levitettynä. Sen jatkona
on järkevää käyttää halutun satotason
edellyttämä määrä väkilannoitteita. Näin
säästetään sekä
työtä että luontoa,ja saadaan tuotetuksi hyviä elintarvikkeita
kohtuullisilla kustannuksilla.
Tutkimuksen viimeaikainen linja näyttää olevan se, että
kustannuksia minimoidaan tekemällä helppoa ja halpaa. Esimerkkeinä
kuluttajatutkimukset (joissa kysellään esim. mitä kotimaisuus
tai luomuisuus merkitsee kuluttajalle...tai sitten mitä mielikuvia
kuluttajilla on vaikkapa luomutuotteista !). Toisaalta huuhtoutumisasiassa
pyritään mallintamaan huuhtoutumistapahtuma tietokoneella
(joka sekin minusta tuntuu arveluttavalta...).
1.Jaakkola A ja Yläranta T: Typen huuhtoutuminen ja hyväksikäyttö
lysimetrikokeessa. MTTK, maanviljelyskemian ja -fysiikan osasto SITRA
22/1985
2.Yläranta T ja Uusikämppä J ja Jaakkola A Typen huuhtoutuminen
ja hyväksikäyttö. Helsingin Yliopisto ja Maatalouden
Tutkimuskeskus 1987
Linkkejä:
MTT
http://www.mtt.fi/tietopalvelu/projektit.shtml
(Kaikki tutkimukset, keskeneräiset, päättyneet)
Matti Pekkarinen
|